Ajankohtaista

20.04.2018

Suomen liikennöidyin ratayhteys saatava kuntoon

Kansanedustajien ja maakuntien päärataseminaarin kannanotto 19.4.2018 Helsingissä

Eurooppalaiseen TEN-T-verkkoon kuuluvan pääradan kehittäminen ei ole riittävällä tasolla. Päärata on Suomen eniten liikennöity raideyhteys, jolla on sekä pitkän matkan että lähiliikenteen henkilöliikennettä, mutta myös merkittävää tavaraliikennettä. Pääradan vaikutusalue on Suomen kasvavinta ja potentiaalisinta kasvuvyöhykettä niin elinkeinoelämän kuin asumisen ja työssäkäynnin osalta. Päärata on keskeinen liikennettä välittävä liikenneväylä liitännäisyhteyksineen, joka palvelee lähes kaikkia Suomen merisatamia ja lentoasemia.

Oheisissa kartoissa ovat sekä henkilö- että tavaraliikenteen matkat ja kuljetusvirrat vuonna 2016 Suomen rataverkolla.

 

Pääradan osuus koko henkilömatkustajaliikenteestä on ylivoimaisesti suurin. Vuoteen 2035 ulottuvassa ennusteessa henkilöliikenteen arvioidaan kasvavan pääradalla rataväleistä riippuen 34-114 %. Kaukoliikenteessä tehdään ennusteen mukaan vilkkaimmilla rataosuuksilla noin 6-9 miljoonaa matkaa vuodessa.

Tavaraliikenteen kasvua on ennakoitavissa muun muassa Pohjois-Suomen kaivoskuljetusten käynnistyessä sekä puu- ja raaka-ainekuljetusten lisääntymisenä uusien biojalostamoiden ja energiateollisuuden hankkeiden myötä.

Nykyisellä raidemäärällä päärata ei kykene tarjoamaan tarvittavia liikennepalveluja. Raidekapasiteettivaje muodostaa pullonkaulan sekä nopean henkilöjunaliikenteen, taajamajunaliikenteen että tavarajunaliikenteen kehittämiselle. Kapasiteettivaje näkyy myös sekä ratapihojen että satamayhteyksien toiminnassa. 

Kehittämällä päärataa nopealla aikataululla on mahdollista tehokkaimmin lisätä taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä sekä tukea ympäristö- ja asuntopoliittisia tavoitteita sekä paikallisella että kansallisella tasolla.

Edellä olevaan perustuen pääradan varren ja sen välittömässä vaikutuspiirissä olevien maakuntien ja vaalipiirien edustajat esittävät:

  • Suomen tulee edelleen aktiivisesti edistää pääradan saamista osaksi ydinverkkokäytäviä meneillään olevassa Verkkojen Eurooppa -ohjelman välitarkastelussa. Huomioon tulee ottaa myös rajat ylittävän Tornio-Haaparanta -raideosuuden sähköistäminen. Ydinverkkokäytävien pohjoinen laajennus mahdollistaisi EU-rahoituksen hakemisen/saamisen myös pääradan hankkeille.
  • Pääradan välityskyvyn parantamiseksi on viipymättä Liikenneviraston ja alueiden kanssa käynnistettävä lisäraiteiden yleissuunnitelman laatiminen välille Riihimäki-Tampere sekä ohjelmoitava kaikilta muilta ratajaksoilta yleissuunnitelmien käynnistäminen sekä pääradan yksiraiteisten osuuksien rakentamiseksi kaksiraiteisiksi että tarvittavilta osin akselipainojen nostamiseksi.
  • Tulossa olevan pääradan perusparannuksen aikana on samanaikaisesti lisättävä raidekapasiteettia, jotta radalla ei tehdä vuosikymmeniä ratatöitä ja aiheuteta häiriöitä liikenteessä.

 

Lisätietoja antavat päärataryhmän puheenjohtaja Esa Halme, 040 500 3531, esa.halme@pirkanmaa.fi, ja varapuheenjohtaja Jussi Rämet, 040 586 3877, jussi.ramet@pohjois-pohjanmaa.fi.

0 kommenttia
16.04.2018

Osaava työvoima kasvun mahdollistajana -seminaari

Tervetuloa Osaava työvoima kasvun mahdollistajana -huippuseminaariin!

Aika: Ke 16.5.2018 klo 12.30 alkaen
Paikka: Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Alajoki-sali (Kauppakatu 23, Lapua)

Osaavan työvoiman saatavuus on käsissämme oleva huoli myös Etelä-Pohjanmaalla. Tilaisuudessa avataan monipuolisesti erilaisia näkemyksiä teemaan liittyen ja pohditaan yhdessä, mitä työvoiman saatavuuden parantamiseksi voidaan tehdä. Esko Ahon johdattelun jälkeen seminaarissa saadaan tietoa toimintaympäristöstä, kuullaan mielenkiintoisia yritys caseja ja iltapäivä kulminoituu paneelikeskusteluun.

Tilaisuus on tarkoitettu Etelä-Pohjanmaan yrityksille, kuntien elinkeinotoimen edustajille, kuntien luottamustehtävissä oleville, koulutusorganisaatioille ja julkisille toimijoille.

OHJELMA

klo 12.30 Avaussanat, tervetuloa! Mika Soininen, ylijohtaja, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

klo 12.40 Työmarkkinoiden uusi todellisuus, Esko Aho, entinen pääministeri

klo 13.40 Etelä-Pohjanmaa tänään ja tulevaisuudessa, Timo Takala, strategiapäällikkö, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kahvitauko n. klo 14.00 – 14.30

klo 14.30 Työperäinen maahanmuutto, maahanmuuttajan palkkaaminen, Case Relicomp Oy, toimitusjohtaja Marko Jyllilä

klo 14.45 RekryKoulutus – Täsmäisku osaajapulaan, Case CLT Plant Oy, toimitusjohtaja Petri Hyvönen ja TEAK, koulutussuunnittelija Sauli Muotio

klo 15.00 Ulkomainen työvoima, ulkomaiset huippuosaajat, Case Prima Power
               Talent Boost – toimenpideohjelma, Laura Lindeman, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö

klo 15.20 Paneelikeskustelu: Miten tästä eteenpäin?

klo 16.00 Loppusanat, Asko Peltola, valmistelujohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto

Ilmoittautuminen 3.5.2018 mennessähttp://bit.ly/osaavatyovoimaseminaari

Tapahtuman järjestävät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto ja Yhteinen Etelä-Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus. Tilaisuuden fasilitaattori: Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

#osaavaatyovoimaa #eepeekasvuun

Tulosta ohjelma täältä >>

HUOM! Tilaisuus on ilmainen.

Sirpa Rintala p. 0295 027 617, sirpa.rintala@ely-keskus.fi
Soile Kauttio p. 0295 046 610, soile.kauttio@te-toimisto.fi

0 kommenttia
16.04.2018

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt!

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt! Tutustu juttujen kautta mm. maakuntaidentiteetin rakentumiseen, laajakaistahankkeeseen, maakuntavaaleihin sekä kv-hankkeiden etenemiseen.

Lue Pro Etelä-Pohjanmaa 2/2018 täällä >>

Kaikki uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Etelä-Pohjamaan liiton uutiskirjeen voit tilata täältä >>

 

0 kommenttia
13.04.2018

Maakuntaidentiteetin jäljillä

Miten eteläpohjalaisista tehtiin sellaisia kuin heidän ajateltiin olevan? Mitä näistä eteläpohjalaisista ”ominaisuuksista” ajatellaan? Missä asioissa eteläpohjalaisuus näkyy ja miten? Näitä ja monia muita Etelä-Pohjanmaahan ja eteläpohjalaisiin liittyviä identiteettikysymyksiä sekä pohjalaisuuden rakentumista pohtii seinäjokelainen Teppo Ylitalo väitöstutkimuksessaan.

Ylitaloa on aina kiehtonut omat juurensa sekä pohjalaisten ja eteläpohjalaisten historia. Pari vuotta sitten hän päätti ryhtyä tutkimaan asiaa tarkemmin Helsingin yliopistossa professori Laura Kolben ja Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehdon ohjauksessa.

– Minua ei niinkään kiinnosta se, millaisia pohjalaiset olivat tai ovat, vaan mitä näistä ominaisuuksista ajatelleen. Maakunnallista identiteettiä ei voi koskea, joten tutkin ihmisten käsityksiä, hän kertoo.

Identiteetti on rakennettua

Ylitalon mukaan ihmisen identiteetti on aina rakennettua ja jokainen voi valita oman identiteettinsä. Identiteetti ei myöskään ole muuttumaton vaan se muuttuu ajassa ja paikassa elämäntilanteen mukaan.

– Näin myös huomisen eteläpohjalaisuus ei ole valmista vaan se rakennetaan, Ylitalo toteaa.

Myös maakunnan identiteetti ja sen brändi on rakennettua. Maakuntaidentiteettiä pitäisi rakentaa eteenpäin, ei taaksepäin. Tämä saattaa Ylitalon mukaan olla joskus vaikeaa, koska identiteetti on usein hyvin voimakas ja vahva. Tiettyihin ominaisuuksiin saatetaan jäädä kiinni.

– Ei ole kauaskantoista, jos hassut heimopiirteet kaivetaan arkistolaatikosta ja sitten brändätään maakunta niiden mukaan. Hyväksi koettua identiteettiä ei kannata kuitenkaan romuttaa, vaan hyödyntää sen parhaat puolet ja tuoda ne nykypäivään.

Ylitalon mukaan Etelä-Pohjanmaalla on se etu puolellaan, että maakunnalla on laajasti hyväksytty maakunnallinen identiteetti, jotka monet tuntevat ja johon monet kokevat samastuvansa. Suomen Kulttuurirahaston ja e2:n teettämän tuoreen identiteettitutkimuksen mukaan Karjalassa, Pohjanmaalla ja Lapissa asuvat pitävät maakuntaa identiteettinsä kannalta keskimääräistä tärkeämpänä *.

 

Etelä-Pohjanmaalla asuvat samastuvat oman maakuntansa heimoon eniten (75 %).  

Ihmisten samastumisen kohteet on löydettävä

Ylitalo näkee, että eteläpohjalaisuuden tulisi näkyä nimenomaan tekemisessä ja ilmetä jokapäiväisessä toiminnassa, niin ihmisten kuin organisaatioidenkin. Mitkä ovat sitten niitä asioita ja ominaisuuksia, joihin eteläpohjalaiset samastuvat? Miltä pohjalta maakunnan identiteettiä ja brändiä tulisi rakentaa?

Tällaisia asioita ovat Ylitalon mukaan muun muassa eteläpohjalainen murre, yritteliäisyys ja rohkea paikallisuus. Samat asiat eivät kuitenkaan puhuttele kaikkia ihmisiä. Kolme neljästä eteläpohjalaisesta samastuu omaan maakuntaansa, mutta vaikka luku vaikuttaa suurelta, Ylitalon mukaan on oleellista kysyä, miten se loppu 25 % saataisiin mukaan?

– Sellainen maakunta, joka pystyy huomioimaan erilaisuuden rikkautena ja sitomaan samalla ihmiset yhteen, onnistuu brändäämisessä ja maakunnallisen identiteetin luomisessa, Ylitalo sanoo.

Hyvää identiteetin rakentamista on Ylitalon mukaan ihmisten osallistaminen ja sitominen yhteen. Uudenlaisia osallistamisen ja vaikuttamisen malleja tulisi löytää, ja yhteistyötä kuntien kanssa tulisi tiivistää.

– Mieluusti näkisin, että maakunnallista identiteettiä ei rakennettaisi niinkään poliittis-hallinnollisista lähtökohdista, vaan luomalla konkreettisesti ihmisten yhteisöä. Sellainen maakunta, joka koetaan omaksi ja joka kasvaa alhaalta ylöspäin, menestyy tulevaisuudessa takuuvarmasti.

  

* Tutkimusraportti Sittenkin samanlaisia? Tutkimus suomalaisten identiteeteistä.  Suomen Kulttuurirahasto ja e2, 26.3.2018.

  

Teksti: Annika Pollari

Kuva: Tutkimusraportti Sittenkin samanlaisia? Tutkimus suomalaisten identiteeteistä.  Suomen Kulttuurirahasto ja e2.

 

 

0 kommenttia
13.04.2018

Nopea laajakaista -hanke vie nettiin valonnopeudella

Nopea ja toimintavarma nettiyhteys on kuluttajille ja yrityksille digiajan valtatie. Tutkimusten mukaan laadukas yhteys ei ole enää yrityksen kilpailuetu vaan elinehto. Kuluttajat taas saavat laajakaistan kautta muun muassa kattavimmat ja laadukkaimmat tv-palvelut. Nuorten verkkopelaaminen onnistuu vain nopeiden nettiyhteyksien kautta. Esimerkiksi näihin tiedonsiirron haasteisiin paras ratkaisu on nopea valokuituyhteys, joka kuitenkin yksittäin ostettuna saattaa olla hyvin kallis. Taajamien ulkopuolella valokuituliittymä voi maksaa jopa 10 000–100 000 euroa.

Valtion ja kuntien Nopea laajakaista -hankkeesta rahoitettua valokuiturakentamista on tehty pitkään etenkin Itä-Suomessa, mutta Etelä-Pohjanmaalla rakentamishankkeet on tähän saakka pääosin toteutettu markkinaehtoisesti. Vuoden 2017 lakimuutoksen jälkeen Etelä-Pohjanmaan liitto on aktivoitunut uudelleen laajakaistarakentamisen vauhdittamisessa. Liikenne- ja laajakaista-asioita vuoden 2018 alusta vastannut maakuntainsinööri Jani Palomäki toivoo, että mahdollisimman moni, jolta hankkeen yhteydessä liittymisestä tiedustellaan, tarttuu tarjoukseen.

– Nyt on monella kylällä, tuttua sanontaa mukaillen, 100 megan paikka saada nopea valokuituyhteys, Palomäki toteaa.

Kunnat innolla mukaan

Kunnat ovat lähteneet kiitettävästi mukaan hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen, jossa haetaan laajakaistarakentajilta hanke-ehdotuksia kuntien alueelle rakennettaviksi valokuiduiksi. Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla kahdeksan kuntaa on ilmoittanut kiinnostuksestaan. Kunnat ovat Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kurikka, Lapua, Lappajärvi, Teuva ja Vimpeli. Muut kunnat eivät vielä ole kantaansa ilmaisseet.

Valtio ja kunnat ovat tukeneet valokuidun rakentamista Nopea laajakaista -hankkeen nimissä jo vuodesta 2009. Hankkeen tavoitteena on varmistaa valtion tuen avulla nopeiden laajakaistaverkkojen rakentaminen alueille, joille kaupallinen tarjonta ei todennäköisesti toteudu. Vuoden 2017 lakimuutosten jälkeen tukiehdot ovat muuttuneet rakentamiselle huomattavasti paremmiksi.

Nopea laajakaista -hankkeen kautta rakennettavien laajakaistaverkkojen rahoituksesta 33 % tulee valtiolta, 33 % kunnalta ja 34 % on rakennuttajan hankkimaa rahoitusta. Joissain Etelä-Pohjanmaan kunnissa valtion osuus on 44 % ja kunnan osuus 22 %. Aivan kaikki rakennettavan verkon osat eivät ole tukikelpoisia, joten käytännössä koko hankkeen rahoituksesta noin puolet on yhteiskunnan tukea. Ellei kunta halua perustaa omaa laajakaistaa rakentavaa yritystä tai lähde takaamaan rakentajaosuuskuntien lainoja, rahoitusriski on rakennuttajalla.

Maakuntaliitto hoitaa kilpailutuksen

Maakuntaliittojen rooli on toteuttaa laajakaistan rakentamishanke-ehdotusten hakumenettely. Etelä-Pohjanmaan liitto toteuttaa hakumenettelyn tämän kevään aikana. Kilpailutuksen jälkeen kunnat tekevät lopullisen päätöksen omasta tuestaan.

– Etenemme kiinnostuneiden kuntien kanssa ripeästi, jotta hankkeita saadaan liikkeelle ja valtion hankerahoitus varmistettua, kertoo Palomäki.

Hankkeen toteuttajalla on laajakaistaverkon rakentamiseen aikaa nykyisen lain mukaan kesäkuun 2019 loppuun, mutta sitä tullaan lakimuutoksella pidentämään vuoden 2020 loppuun.

Valokuiturakentamisen hinta riippuu suuresti rakentamisalueen maastosta. Hankalilla alueilla rakentamiskustannukset helposti tuplaantuvat, samoin teiden ja rautateiden alitukset maksavat. Kuluttajille liittymähinnoittelussa on käytetty yleensä joko alueen kiinteää hintaa tai vaihtoehtoa, jossa hinnassa on kiinteä osa ja liittymäyhteyden pituudesta riippuvaa osuus. Laajakaistaliittymän rakentamiskustannukset ovat työkustannusten osalta kotitalousvähennyskelpoisia.

Liittymismaksun määrittelee verkon rakentaja, mutta Nopea laajakaista -hankkeiden kautta rakennettujen liittymien hinnat ovat yleisesti olleet noin 1000–2000 euron hintahaarukassa. Osassa Suomea liittymiä on myyty huomattavasti halvemmalla, mutta monissa tapauksissa se on saattanut rakentajayhtiöt ja osuuskunnat talousvaikeuksiin.

Maakuntainsinööri Jani Palomäki toivoo, että mahdollisimman moni kunta tarttuisi tarjoukseen ja liittyisi mukaan Nopea laajakaista -hankkeeseen. 

Eikö 5G kohta tule, miksi maksaa kuidusta?

Langaton tiedonsiirto on kasvattanut suosiotaan, mutta nopeiden valokuituyhteyksien tarve ei ole vähentynyt, päinvastoin. Langattomasti välitetyn datan määrää kasvaa hurjasti eivätkä 4G-yhteydet riitä tulevaisuudessa tyydyttämään kaikkia jokapäiväiseen elämäämme liittyviä tiedonsiirtotarpeita. Nopeiden langattomien 5G-verkkojen kehitys on kovassa vauhdissa, mutta ne eivät kaikkialla korvaa valokuitua.

Jotta 5G pystyy välittämään paljon dataa, täytyy sen toimia korkealla taajuudella. Korkea taajuus taas merkitsee lyhyttä, kymmenien tai muutamien satojen metrien kantavuutta. Jos kantamaa halutaan kasvattaa, datan siirtonopeus tippuu eikä ole juuri 4G yhteyttä parempi. Antennit eivät ole ilmaisia, joten niitä asennetaan pitkälle tulevaisuuteen vain kaupunkien keskustoihin ja pääteiden varsille.

– Ja sitä paitsi, 5G-antenni tarvitsee myös valokuidun toimiakseen toivotusti, Palomäki huomauttaa.

Lisätietoja valokuiturakentamisesta löytyy viranomaisten ylläpitämältä sivulta www.laajakaistainfo.fi.

 

Teksti: Jan Palomäki ja Annika Pollari 

Kuvat: Freeimages ja Annika Pollari

 

0 kommenttia
13.04.2018

Maakunnan maankäytön ammattilaiset yhteisellä opintomatkalla

Kokemustenvaihtoa, verkostoitumista ja kohdevierailuja

Lähes kahdenkymmenen osallistujan joukko Etelä-Pohjanmaan maakunnan maankäytön ammattilaisia otti osaa helmikuussa (20–21.2.2018) Keski-Suomeen suuntautuneelle opinto- ja seminaarimatkalle. Maakunnan kaavoittajat ja rakennustarkastajat yhteen koonneen matkan kantavana ajatuksena oli tarjota osallistujilleen tilaisuus sekä keskinäiseen vuorovaikutukseen että uusien näkökulmien omaksumiseen.

Ensimmäisen matkapäivän ohjelma alkoi Jyväskylän Tietotalolta, jonne osallistujat kokoontuivat kuulemaan päivän tutumiskohteiden, Kankaan ja Kuokkalan kaupunginosien, kaavoituksen vaiheista, erityispiirteistä ja nykytilanteesta. Entisen paperitehtaan alueelle rakentuva Kankaan alue on Jyväskylän kaupungin merkittävin aluekehityshanke, jonka kehityksessä on korostettu yhteisöllisyyttä, viheralueita, kevyttä liikennettä sekä resurssiviisaita ratkaisuja. Tutustumiskohteena Kangas tarjosikin mielenkiintoisen mahdollisuuden päästä kurkistamaan, kuinka tästä kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta punatiilirakennusten koristamasta tehdasalueesta ollaan kehittämästä tulevaisuuden kaupunginosaa, jossa asuisi tavoitteiden mukaan 5 000 asukasta jo vuonna 2040.

 

Entisen paperitehtaan alueelle rakentuvassa Jyväskylän Kankaan vanhasta teollisuusmiljööstä on kehittymässä tulevaisuuden älykäs ja yhteisöllinen kaupunginosa.   

Matka jatkui Kankaan alueelta Kuokkalan kaupunginosaan, jossa tutustumiskohteina toimivat Anssi Lassilan suunnittelemat Puukuokka-puukerrostalot, joista ensimmäinen, vuonna 2015 valmistunut Puukuokka 1, on palkittu sekä vuoden 2015 puupalkinnolla että arkkitehtuurin Finlandia-palkinnolla. Opintomatkalaiset saivat kohteessa kattavan esitelmän puurakentamisesta ja pääsivät tutustumaan paikan päällä eri rakennusvaiheissa olleiden puukerrostalojen erityispiirteisiin sekä niin ikään puurakentamista edustavaan, liuskekivikattoiseen Kuokkalan kirkkoon.

    

Puukuokka-puukerrostalojen rakennuttajan, Lakea Oy:n, edustaja esitteli opintomatkalaisille Kuokkalan arkkitehtuuria ja puurakentamisen erityispiirteitä.

 

Toisen matkapäivän siivitti alkuun Etelä-Pohjanmaan liiton vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilän isännöimä keskustelutilaisuus, jonka keskeisenä antina olivat maakuntauudistuksen vaikutukset alueidenkäyttöön ja rakennustoimen edistämiseen, MRL:n muutokset ja kokonaisuudistus sekä maakunnassa vireillä olevat hankkeet. Vilkasta keskustelua ja ajatusten vaihtoa aikaansaaneen seminaarin jälkeen matka jatkui ruokapöydän kautta kohti päivän pääkohdetta eli Jämsän Himosta.

Matkalaiset pääsivät kokouskeskus Koulussa järjestetyn esittelytilaisuuden myötä tutustumaan sekä Himoksen matkailualueen syntyhistoriaan että tulevaisuuden visioihin. Himoksella on panostettu viime vuosina erityisesti matkailualueen ympärivuotisuuden kehittämiseen ja kohde on tehnyt itseään tunnetuksi sekä eteläisen Suomen suurimpana hiihtokeskuksena, kesäisenä luontomatkailu- ja golfkohteena kuin myös lukuisten musiikkifestivaalien näyttämönä.

Etelä-Pohjanmaan liiton organisoima kaksipäiväinen opinto- ja seminaarimatka oli ensimmäinen laatuaan ja keräsi mukavasti yhteen maakunnan eri puolilla työskenteleviä maankäytön ammattilaisia. Kauhajoen kaupungin kaavoittaja Marketta Nummijärven mukaan matka oli tervetullut ja odotettu tapaamisfoorumi maakunnan maankäytön viranomaisille.

– Olen toivonutkin ajatustenvaihdon ja tutustumisen foorumeita maakunnan maankäytön toimijoiden kesken, ja opintomatka vastasi näihin odotuksiin. Tällaisesta matkasta on tietenkin monenlaista hyötyä. On inspiroivaa tutustua ajanmukaisiin uusiin kohteisiin ja kehityshankkeisiin ammattilaisille suunnatuilla esittelyillä. Lisäksi verkostoituminen ja kuulumisten vaihto päivän polttavista teemoista saavuttavat eri sfäärit vapaamuotoisissa keskusteluissa kuin kokouspöydän ympärillä, Nummijärvi kertoo.

Hänen mielestään on koko maakunnan etu, jos sen toimijat verkostoituvat ja vaihtavat keskenään kokemuksia uusista asioista.

– Ekskursio oli oikein onnistunut ja mielelläni osallistun vastaaville jatkossakin – toivottavasti jatkoa seuraa, hän toteaa.

 

Hyvällä joukolla matkassa. Kiitos kaikille osallistujille!

 

 

Teksti: Mari Väänänen ja Maaria Vanhatalo

Kuvat: Maaria Vanhatalo

0 kommenttia
13.04.2018

Maakuntavaaleissa valitaan valtuutetut koko maakunnan alueelta

Hallitus on 2.3.2017 antanut eduskunnalle hallituksen esityksen sote- ja maakuntauudistukseksi. Esityksen mukaisen lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa 2018. Hallituksen esityksen mukaan maakunnan ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan maakuntavaaleilla. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.2018. Näissä vaaleissa valittujen maakuntavaltuustojen toimikausi alkaa 1.1.2019 ja kestää 31.5.2021 asti.

Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuustoon valitaan 59 jäsentä ja heille varajäsenet. Uuden maakunnan ylösajovaiheessa vuonna 2019 maakuntavaltuusto kokoontuu tällä tietoa vähintään kerran kuussa.

Maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta. Se hyväksyy maakunnan talousarvion ja taloussuunnitelman sekä päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Maakuntavaltuusto myös valitsee tarkastuslautakunnan, maakuntahallituksen ja muiden toimielinten jäsenet ja varajäsenet toimikaudekseen.

Laaja tehtäväkenttä

Maakuntavaltuutetut päättävät yhdessä koko Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiasta, sosiaali- ja terveyspalveluista, pelastuspalvelusta, työllisyys- ja yrityspalveluista, kansainvälistymisohjelmasta, kulttuuripalveluista, kehittämis- ja rahoituspalveluista, rekrytointi- ja osaamispalveluista, maatalouspalveluista, maakuntakaavasta sekä maakuntaympäristöpalveluista.

Ensimmäiset maakuntavaalit

Maakuntavaaleissa äänestetään maakuntavaltuustot maakunnallisille itsehallintoalueille. Ehdokkaat asetetaan koko maakunnan alueelle, ei ainoastaan oman kotikunnan alueelle. Äänestäjät äänestävät vain oman maakuntansa eli Etelä-Pohjanmaan ehdokkaita. Tulos lasketaan maakuntakohtaisesti.

Maakuntavaalien vaalitapa on suhteellinen. Kyseessä on avoin listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa.  Maakuntavaalien järjestämisen edellytyksenä on lainsäädännön hyväksyminen kesällä 2018.

Ehdokasasettelu

Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi maakuntavaaleissa on henkilö, jonka kotikunta kuuluu Etelä-Pohjanmaahan, jolla on jossakin maakunnassa äänioikeus maakuntavaaleissa ja jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi.

Ehdolle toivotaan henkilöitä, joita kiinnostaa koko maakunnan kehittäminen. Ehdokkaita maakuntavaaleissa voivat asettaa puoluerekisteriin merkityt puolueet ja valitsijayhdistykset. Puolueet voivat muodostaa vaaliliittoja ja valitsijayhdistykset yhteislistoja. Puolueen ehdokkaat asettaa puolueen keskusorganisaation nimeämä maakunnassa toimiva puolueyhdistys.

Valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään 100 maakunnassa asuvaa äänioikeutettua.

Kunkin ehdokkaan kohdalle ehdokaslistojen yhdistelmään merkitään numeron, nimen ja ammatin lisäksi hänen kotikuntansa. Ehdokaslistan maksimipituus on 88 ehdokasta eli1,5 kertaa maakunnassa valittavien valtuutettujen määrä. Puolueet ja valitsijayhdistykset tekevät ehdokashakemukset maakuntavaalilautakunnalle.

Aikataulu

Vaalirahoituslain ja puoluelain mukainen ehdokkaiden ja puolueiden kampanja-aika alkaa kesällä 2018, kun lainsäädäntö on astunut voimaan.

Nykyinen maakunnan liiton hallitus asettaa maakuntavaalilautakunnan. Kuntien on määrättävä yleiset ennakkoäänestyspaikat ja vaalipäivän äänestyspaikat ja tallennettava niiden tiedot vaalitietojärjestelmään viimeistään 10.8.2018.

Ehdokashakemukset on tehtävä maakuntavaalilautakunnalle viimeistään 18.9.2018. Maakuntavaalilautakunta vahvistaa ehdokasasettelun 27.9.2018. Ennakkoäänestys kotimaassa on 17.–23.10.2018 ja ulkomailla 17.–20.10.2018. Vaalipäivä on sunnuntai 28.10.2018. Vaalien tulokset vahvistetaan 31.10.2018. Maakuntavaltuustot aloittavat toimintansa 1.1.2019.

Oikeusministeriön uudistetut vaalisivut on nyt avattu osoitteessa http://vaalit.fi/maakuntavaalit. Sivustolta löytyy laajasti yleistietoa vaaleista, äänestämisestä ja puolueista. Tarjolla on infoa myös maakuntavaaleista.

Myös alueuudistus.fi-sivustolla on runsaasti tietoa maakuntavaaleista.

Miten voit vaikuttaa oman maakuntasi asioihin? Katso video maakuntavaaleista ja vaikuttamisesta!

 

 

 

0 kommenttia
13.04.2018

Vaihemaakuntakaava III viranomaisten syynissä

Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntakaavoituksen tiimi esitteli vaihemaakuntakaavan III kaavaehdotusta viranomaisille Framilla 27. maaliskuuta. Kaavassa käsitellään puolustusvoimien, bioenergialaitosten, energiapuun terminaalien, suoluonnon suojelun ja turvetuotannon teemoja, joista etenkin viimeisin on herättänyt keskustelua koko kaavan laadintaprosessin ajan.

Myös viranomaisten keskustelutilaisuudessa turvetuotantoon liittyvistä kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä nousi eniten kysymyksiä ja kommentteja. Lisäksi keskusteltiin mm. puuterminaaleihin liittyvistä meluhaitoista. Lausuntopyynnön saaneilla viranomaistahoilla on mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta lausunto 30.4.2018 mennessä.

Lisätietoa vaihemaakunta III löytyy liiton verkkosivuilta >>

 

Teksti: Mari Väänänen

0 kommenttia
13.04.2018

Liiton Interreg Europe -hankkeissa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen

Etelä-Pohjanmaan liitossa keväällä 2016 käynnistyneissä Interreg Europe -hankkeissa (CESME, ERUDITE ja NICHE) on ollut touhukas alkuvuosi erityisesti alueellisten toimintasuunnitelmien työstämisen kanssa. Kukin hanke on siirtynyt maalis–huhtikuun vaihteessa niin kutsuttuun monitorointivaiheeseen, joissa tarkoituksena on seurata juuri työstettyihin toimintasuunnitelmiin kirjattujen toimenpiteiden toteutumista. Toimintasuunnitelmia on maaliskuun aikana esitelty myös alueen toimijoille erilaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.

NICHE - Etelä-Pohjanmaan ruokaketjun innovatiivisuus

NICHE -hankkeen tavoitteena on edistää ruokaketjun innovatiivisuutta. Toimintasuunnitelman julkistamistilaisuus pidettiin 9.3.2018 Seinäjoella. Tilaisuudessa kuultiin lyhyt katsaus menneeseen, kun Suvi Takala Into Seinäjoesta kertoi Ruokaprovinssin tarinaa tähän päivään. Lisäksi yritysesimerkkinä Juurella ravintolasta keittiömestari Joni Pukkinen avasi yhteistyön merkitystä ruokaketjussa. Etelä-Pohjanmaan liiton projektikoordinaattori Sanna Inkeri esitteli hankkeessa tehdyn innovaatiotoiminnan kartoituksen tuloksia, jossa eteläpohjalaisten elintarvikealan yritysten innovaatiotoiminnan tasoa mitattiin sekä verrattiin hankepartnereihin. Lopulta Soila Mäntymaa Seinäjoen ammattikorkeakoulusta esitteli hankkeen aikana luodun toimintasuunnitelman.

Toimenpiteet on koottu ruokaketjun toimijoiden haastattelujen, työpajojen ja kansainvälisten hankepartnerien hyvien käytäntöjen pohjalta, tiiviissä yhteistyössä ruokaketjun toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.  Prosessin aikana toimintasuunnitelman teemaksi nousi alueen brändäys. Alueella kaivattiin erityisesti vahvempaa yhteistä pohjaa, johon tukeutua sekä näkyvyyttä kuluttajille ja yhteistyökumppaneille yhtenäisen brändin avulla. Toiseksi tärkeäksi teemaksi nousi ruokaturvallisuus. Toimintasuunnitelma sisältää yhteensä kahdeksan toimenpidettä. Toimintasuunnitelma toteutettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikön asiantuntijatyönä Etelä-Pohjanmaan liitolle. Toimintasuunnitelma on luettavissa NICHE-hankkeen sivuilta www.epliitto.fi/niche.

 

AB Seinäjoki järjesti Ruokaketjun toimijoiden yhteiskuvauksen ennen tilaisuuden alkua.


ERUDITE - Digitaalisten innovaatioiden ja palveluiden kehittämistä maaseutu- ja kaupunkialueilla

ERUDITE -hankkeessa on pureuduttu digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin maaseudun ja kaupunkien palveluissa. Etelä-Pohjanmaan liiton lisäksi hankkeessa on mukana Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK. Hankepartnerit järjestivät maaliskuun lopulla Kauhajoella seminaarin What’s Next - Etelä-Pohjanmaan digitaalinen tulevaisuus. Vetonaulana seminaarissa luennoi futuristi ja tieteentohtori Elina Hiltunen digitalisaation nykyisistä ja tulevista trendeistä. Etelä-Pohjanmaan liiton projektipäällikkö Miika Laurila kertoi yleisölle innovaatiotoiminnan tilannekuvasta ja tulevaisuustyöstä Etelä-Pohjanmaalla. Seminaarissa esiteltiin myös ERUDTE-hankkeen aikana luotava toimintasuunnitelma.

Toimintasuunnitelmaan kirjataan konkreettisia toimenpiteitä, joilla edistetään digitaalisten palveluiden käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaalla. Toimenpiteet on suunnitelmassa jaoteltu neljään kokonaisuuteen, joita ovat: 1. verkostojen ja osaamisen kehittäminen, 2. digitalisaation edistäminen matkailualan palveluissa, 3. terveys- ja hyvinvointipalvelujen digitalisaation edistäminen sekä 4. julkishallinnon palveluiden digitalisaation kehittäminen. Toimintasuunnitelma valmistuu kevään 2018 aikana ja siitä tiedotetaan ERUDITE-hankkeen kotisivuilla www.epliitto.fi/erudite.

 

What’s Next - Etelä-Pohjanmaan digitaalinen tulevaisuus -seminaarin osallistujat kertoivat lopuksi päällimmäiseksi mieleen jääneitä sanoja. Tulevaisuuden kehitys aiheuttaa selvästi myös hämmentyneitä ajatuksia.

CESME - Kiertotaloutta pk-yrityksille

Pk-yritysten kiertotaloutta edistävän CESME-hankkeen päätösseminaari järjestettiin Seinäjoella tiistaina 20.3.2018. Tilaisuudessa esiteltiin hankkeen aikana luotu Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden toimintasuunnitelma sekä kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista sekä muoveihin ja tekstiileihin liittyvästä kansallisesta kehittämistoiminnasta. Paikalle saapui asiantuntijoita mm. VTT:ltä ja Turun Yliopiston Brahea instituutista. 

Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden toimintasuunnitelma valmistui maaliskuun lopulla ja on luettavissa CESME-hankkeen sivuilta www.epliitto.fi/cesme.

Toimintasuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joiden kautta Etelä-Pohjanmaa siirtyy suunnitelmallisesti kohti kiertotaloutta. Suunnitelmassa esitetään mm. Etelä-Pohjanmaan kiertotalousvisio, joka kiteytyy seuraavasti: ”Kiertotaloudesta yhteistyöllä uutta liiketoimintaa ja kestävää hyvinvointia eteläpohjalaisella periksiantamattomuudella”. Konkreettiset toimenpiteet jaoteltiin toimintasuunnitelmassa kolmeen eri kehittämiskokonaisuuteen, joita ovat: 

  1. Kiertotalouden tunnetuksi tekeminen ja siihen liittyvien verkostojen ja tietokantojen kehittäminen
  2. Kiertotalousosaamisen, -koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen
  3. Valittujen toimialakohtaisten toimenpiteiden kehittäminen (energia, puutuotteet, muovi ja tekstiilit)

 

Teksti: Hanna Meriläinen ja Sanna Inkeri

Kuva 2: Hanna Meriläinen

 

 

0 kommenttia
13.04.2018

Vinkit hyvään hankeviestintään

Pirkanmaan liitto on koonnut yhteen vertaisvinkkejä hyvään hankeviestintään. Selkeään oppaaseen on kerätty konkreettisia ohjeita ja neuvoja, joilla jokainen voi onnistua hankeviestinnässä.

Ohessa on muutama poiminta vinkeistä, koko oppaaseen voi tutustua täällä.

Hyviä käytäntöjä 

  • Ota viestintäihminen mukaan jo hankkeen suunnitteluun
  • Aloita viestintä heti, jotta tavoitetaan kohderyhmä, järjestä vaikka joku vetävä tilaisuus!
  • Kohderyhmän oltava mukana
    • sovi henkilökohtaisia tapaamisia hankkeen alkuun
    • kysy yhteistyökumppaneilta, millaisia tarpeita heillä on
  • Mieti koko ajan vaikuttavuutta
  • Vertaisviestintä on hyvä väline
  • Luvut ovat hyvä työkalu, vakuuta esim. kunta kertomalla, paljonko hanke on tuonut säästöjä
  • Tunnista oikeat viestintäkanavat
  • Yritä toimia ketterästi ja yrittäjämäisesti
  • Projektipäällikkö: tartuta innostusta, tuo rohkeasti omat kasvosi ja persoonasi esiin
  • Muista muutkin kuin hankkeen pääkohderyhmä; lähetä esim. kerran kuukaudessa tulossähköposti muille sidosryhmille
  • Tee viestintä palveluksi

Some tuo lisäarvoa 

  • Twitter ja Insta ovat toimivia, mutta myös haastavia
  • Facebook-markkinointi on edullista, jos kohderyhmä löytyy
  • Kirjoita kiinnostavasti kohderyhmälle
  • Pidä auki viestintäkanava silloinkin, kun hankkeessa ”ei tapahdu mitään”, muista esim. blogitekstit ja mediatapaamiset
  • Hankkeen julkaisua ei tarvitse sijoittaa loppuun
  • Jälkimarkkinoi, vaikkei olisi rahoitusta, pidä kiinni kohderyhmistä

 

Teksti ja kuvat: Vertaisvinkkejä hankkeiden hyvään viestintään -opas, Pirkanmaan liitto

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös