Ajankohtaista

22.06.2017

Asko Peltola Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelujohtajaksi

Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen poliittinen johtoryhmä päätti valita 22.6.2016 järjestetyssä kokouksessaan Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelujohtajaksi maakuntajohtaja Asko Peltolan Etelä-Pohjanmaan liitosta. Tehtävää haki määräaikaan mennessä viisi henkilöä.

Valmistelujohtaja aloittaa tehtävässään 1.8.2017. Hän johtaa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua ja toimii vastuuvalmistelijoiden työnjohdollisena esimiehenä. Valmistelujohtajan ehdotetaan jatkavan uuden Etelä-Pohjanmaan va. maakuntajohtajana varsinaisen maakuntajohtajan valintaan asti.

Yhteistyö valmistelun kivijalkana

Vaikka väliaikaishallinnon vaiheeseen siirryttäessä tullaan uudistusta valmistelleiden työryhmien rakennetta keventämään, näkee Peltola, että hyvä yhteistyö on jatkossakin avainasemassa.

– Valmistelua on jatkettava laajassa yhteistyössä, kuten tähänkin asti. Maakunnassa on paljon erinomaista asiantuntemusta, joka on valjastettava täysimääräisesti mukaan valmistelutyöhön, Peltola sanoo.

Uusi valmistelujohtaja korostaa myös muutoksessa mukana olevien organisaatioiden henkilöstön osallistamisen tärkeyttä. Uudistus koskee lähes 10 000 henkilöä Etelä-Pohjanmaalla, ja Peltolan mukaan on tärkeää pitää henkilöstö tiiviisti mukana valmistelussa. Hän näkee tärkeänä myös kuntien roolin.

– On oleellista ylläpitää hyvät yhteistyösuhteet kuntiin sekä jatkovalmistelun aikana että uudessa maakunnassa.

Uudistusta tehdään asukkaille

Uudistuksen valmistelun aikataulu on tiukka, mutta yhdeksi tärkeäksi virstanpylvääksi Peltola linjaa tulevat maakuntavaalit. Päämääränä on jatkaa valmistelua niin, että vaaleilla valittavat päättäjät voivat ensi vuoden alussa lähteä tositoimiin rakentamaan uutta Etelä-Pohjanmaata, joka aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa.

Peltola muistuttaa, että koko uudistuksen keskiössä ovat kuitenkin loppujen lopuksi maakunnan asukkaat.

– On rakennettava yhteistyössä uutta Etelä-Pohjanmaata, jossa maakunnan asukkaille pystytään tarjoamaan palvelut ja mahdollisuudet hyvään elämään myös jatkossa, summaa Peltola.

22.06.2017

Suhtautuminen Euroopan unionin tulevaisuuden kehityssuuntiin on sangen positiivista

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus tiedusteli Farmari-näyttelyiden vierailta näkemyksiä Euroopan unionin tulevaisuudesta. Vastauksista kävi ilmi, että suhtautuminen Euroopan unionin tulevaisuuden kehityssuuntiin on ihmisten keskuudessa sangen positiivista ja ihmiset toivovat entistä yhtenäisempää ja vahvempaa Euroopan unionia. Toisaalta kyselyn tuloksista kävi myös ilmi, että luottamus näiden toiveiden täyttymiseen ei ole yhtä positiivista.

EU-tietokeskuksen esittelypisteellä vieraat saivat kirjoittaa vastauslappuun näkemyksen toivottavasta sekä uskottavasta tulevaisuusskenaariosta. Vaihtoehtoina oli viisi skenaariota, jotka nojautuivat Euroopan komission viime maaliskuussa julkaisemaan Euroopan tulevaisuutta koskevaan Valkoiseen kirjaan. Vaihtoehtoja olivat:

  1. Jatketaan entiseen tapaan
  2. Asetetaan sisämarkkinat etusijalle
  3. Halukkaat tekevät enemmän yhdessä
  4. Tehdään vähemmän mutta tehokkaammin
  5. Tehdään paljon enemmän asioita yhdessä

Vastauksia nelipäiväisiltä messuilta saatiin noin 160, mikä oli varsin positiivinen yllätys kyselyn järjestäjille. Erityistä taivuttelua kyselyyn vastaamiseksi ei tarvittu, vaan ihmiset tarttuivat kynään ja paperiin varsin innokkaasti. Pieni palkinto täytetyn lapun jättämisestä motivoi toki myös täyttämään lappuja.

Tuloksista kävi varsin selkeästi ilmi, että messuilla vierailleiden suhtautuminen Euroopan unioniin on positiivista ja EU:lta myös toivottiin suurempaa roolia. Vastaajista selkeästi suurin ryhmä (42 %) toivoo, että tulevaisuuden Euroopan unionissa tehtäisiin paljon enemmän asioita ja kaikki 27 jäsenvaltiota yhdessä. Muut toivottavat skenaariot jakautuivat varsin tasaisesti. Vähiten ääniä (11 %) sai sen sijaan ensimmäinen vaihtoehto, jossa unioni jatkaisi kehittymistään samaan tapaan. 

Uskottavan ja todennäköisen tulevaisuusskenaarion vastauksissa korostui sen sijaan samaan tapaan jatkaminen. Suhteellisesti suurin osa, noin 35 %, vastaajista uskoi, että tulevaisuudessa toimintaa tullaan kuitenkin jatkamaan entiseen tapaan, vaikka se esitetyissä toivomuksissa olikin vähiten toivottu vaihtoehto. Seuraavaksi uskottavin vaihtoehto oli kolmas vaihtoehto, jossa halukkaat tekisivät enemmän yhdessä (24 % vastaajista). Toivomuksissa suosituimpaan viidenteen vaihtoehtoon uskoi kuitenkin vain 20 % vastaajista.

Vastauslomakkeessa oli lisäksi vapaan sanan mahdollisuus, jonne halukkaat saivat kirjoittaa omia näkemyksiään unionista, terveisiä päättäjille tai vaikkapa vaihtoehtoisia skenaarioita EU:n tulevaisuudelle. Kommenteissa korostuivat jonkin verran negatiivisemmat näkemykset Euroopan unionista. Vaihtoehtoisina skenaarioina olivat muutamat esittäneet EU:n hajoamista tai Suomen eroamista EU:sta. Monet myös epäilivät EU:n järjestelmän tehokkuutta ja ylipäänsä mahdollisuutta enää kehittyä. Suomen nettomaksaja-asema nousi esiin myös joissakin kommenteissa. Toisaalta, kommenteista nousi esiin positiivisiakin näkemyksiä. EU:sta toivotaan yhtenäisempää ja uhkakuvista huolimatta, sen toivottiin pysyvän kasassa. Jotkin toivoivat myös EU:n imagon parantamista.

Euroopan komissio on kuluneen vuoden aikana panostanut paljon Euroopan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun ja laatinut mahdollisia tulevaisuuskuvia myös eri politiika-aloille. Viime huhtikuussa julkaistiin Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta. Toukokuussa taas ilmestyivät pohdinta-asiakirjat globalisaation hallinnasta sekä talous- ja rahaliiton syventämisestä. Tuorein julkaisu on kesäkuun alulta ja siinä käsitteltiin Euroopan puolustuksen tulevaisuutta.

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus

 

Teksti: Hanna Meriläinen

Kuva: Annika Pollari

0 kommenttia
20.06.2017

Tehokkaampaa ja ihmisläheisempää aluekehityspolitiikkaa

Länsi-Suomen alueen toimijoille tarjoutui perjantaina 16.6.2017 harvinainen mahdollisuus kuulla Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan puheenjohtajan ajatuksia Euroopan aluekehityksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. REGIn puheenjohtaja ja Euroopan parlamentin jäsen Iskra Mihaylova käytti puheenvuoron aiheesta Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämässä Future of the European Regional Development 2017 -seminaarissa. Tilaisuudessa mukana olivat myös europarlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki sekä työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä. Paikallista näkökulmaa aluekehitysrahoituksen hyödyntämisestä toivat toimitusjohtaja Sami Perälä Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus EPTEK:stä, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kati Katajisto SeAMK:sta sekä toimitusjohtaja Hannu Haapala ProAgria Etelä-Pohjanmaasta. Tilaisuuden avasi ja päätti maakuntajohtaja Asko Peltola.


REGI:n puheenjohtaja Iskra Mihaylova toivoo, että seuraavan ohjelmakauden pääpiirteet olisivat tiedossa vuoden 2018 aikana.

Bulgarialainen Mihaylova nosti puheenvuorossaan esiin nykyisen koheesiopolitiikan haasteita ja hahmotteli kehitystarpeita tulevalle ohjelmakaudelle. Rahoituskausia suunnitellessa on aina pyrittävä ennustamaan tulevaisuutta, mutta siinä voi onnistua vain osittain. Nykyistä koheesiopolitiikka suunniteltaessa vuonna 2012–2013 ei ollut mahdollista nähdä esimerkiksi tämän hetken pakolaistilanteen tuomia ongelmia. Seuraavalle ohjelmakaudelle haasteita asettaa Brexit, minkä myötä on pohdittava aluekehitysvarojen kokonaismäärää ja kohdentamista. Lisäksi edessä on jälleen asioita, joita tällä hetkellä ei kyetä ennustamaan. Mihaylova asettikin koheesiopolitiikan tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi rahoitusinstrumenttien yhdistelemisen ja kohdentamisen joustavuuden sekä byrokratian yksinkertaistamisen. Aluekehitysvaroja olisi hänen mielestään jatkossa pystyttävä hyödyntämään nykyistä tehokkaammin ja joustavammin esiin nousevien kehityskulkujen mukaisesti siten, että rahoituksen kohdentamista olisi mahdollista muuttaa myös kesken ohjelmakauden.

Suomen Anneli Jäätteenmäki avasi omassa puheenvuorossaan kuulijoille Brexitin Euroopan unionille tuomia taloudellisia haasteita, joista on tehty joitakin laskelmia. On esimerkiksi mahdollista, että Iso-Britannia jatkaa yhteistyötä Euroopan unionin kanssa samaan tapan kuin Norja, jolloin EU:n vuosittaiseen budjettiin syntyisi vain 3,5 mrd. euron lovi nykyiseen verrattuna (kokonaisbudjetti 143 mrd. euroa). Myös Jäätteenmäki peräänkuulutti tehokkaampaa aluekehityspolitiikkaa, jossa huomiota kiinnitettäisiin aiempaa enemmän saavutettujen tulosten esiin nostamiseen.


Seminaariyleisö käytti hyväkseen tilaisuuden keskustella europarlamentaarikkojen kanssa aluekehityksen tulevaisuuskuvista.

Työ- ja elinkeinoministeriön Kaisa-Leena Lintilä toivotti omassa puheenvuorossaan rahoitusohjelmiin liittyvän byrokratian yksinkertaistamisen tervetulleeksi ajatukseksi. Lintilän mukaan aluekehityksessä eurooppalainen ja alueellinen lisäarvo ovat kyllä yhdistettävissä, mutta haasteena on tuoda aihe ja saavutetut tulokset tavallisten kansalaisten tietoisuuteen. Tähän ministeriö pyrkii esimerkiksi Suomi100- teemaan liittyvissä tapahtumissa.

Lopuksi seminaariyleisö sai konkreettisia maistiaisia aluekehitysvaroin toteutetuista hankkeista paikallisten toimijoiden kertomina. Tutuiksi tulivat EPTEK:n eHealt for Regions -verkosto, SeAMK:n Digital Factory sekä ProAgrian AgriSPIN -hanke. Näissä kaikissa vauhtia on haettu Euroopan alueiden välisestä yhteistyöstä.

Maakuntajohtaja Asko Peltola totesi omassa yhteenvedossaan sen, mihin tiivistyy koheesiopolitiikan ydin: Epävarmuuden aikoina yhteisöllisyys ja kaikkien mukana pysyminen ovat tärkeitä asioita, ja näitä on mahdollista tavoitella tehokkaan aluekehityspolitiikan avulla.

 

Teksti ja kuvat: Susanna Valkama

0 kommenttia
14.06.2017

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt

Lue uusimmasta Pro Etelä-Pohjanmaa 3/2017 -uutiskirjeestämme mm. väliaikaisesta valmistelutoimielimestä, kansainvälisestä taideyhteistyöstä, auki olevista rahoitushauista sekä kesän Suomi 100 -ohjelmatarjonnasta.

Vanhemmat Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Antoisia lukuhetkiä!

0 kommenttia
13.06.2017

Kansainvälistä kuvataideyhteistyötä

Hendrik Czakainskin yksityisnäyttely järjestetään Seinäjoen taidehallin Uusi Studio -näyttelysalissa 18.6.-20.8.2017. Hendrik Czakainski (s. 1979) on saksalainen taiteilija, joka asuu ja työskentelee Berliinissä. Czakainskin teokset ovat suurikokoisia seinälle ripustettavia veistoksia tai reliefejä. Pääasialliset materiaalit ovat puu, pahvi ja betoni, mutta teoksiin kätkeytyy myös paljon löydettyä ja kierrätettyä materiaalia. Teokset ovat eräänlaisia ilmakuvia, erikoisia maisemia lintuperspektiivistä. Tunnelma teoksissa on usein post-apokalyptinen, teosten voidaan ajatella olevan urbaaneja tutkielmia erilaisista kehityskuluista maailmassa. Niukka värimaailma korostaa vaikutelmaa. Taiteilijan työn lisäksi Czakainski toimii arkkitehtuurin lehtorina Beuth Hochschulessa Berliinissä. Arkkitehtuurin vaikutus näkyykin selvästi hänen työskentelyssään. Taiteilijan koulutuksen Czakainski on opiskellut berliiniläisessä Die ETAGE Schule für darstellende und bildende Künste -taidekoulussa. Lisäksi hänellä on puusepän koulutus.


Hendrik Czakainskin teos.

Näyttely jatkaa jo pitkään jatkunutta suomalais-saksalaista yhteistyötä Lehninin kulttuuri-instituutin ja Etelä-Pohjanmaan liiton välillä. Kontakti taiteilijaan on syntynyt kauhajokelaisen taiteilijan Raine Liimakan välityksellä. Raine ja Hendrik tapasivat vuonna 2015 kuvanveistosymposiumissa Saksassa Kloster Lehninissa, jossa Raine oli mukana Etelä-Pohjanmaan liiton lähettämänä taiteilijana. Symposiumin järjesti Institut für Kunst und Kultur. Symposiumin jälkeen taiteilijat jatkoivat yhteydenpitoa ja Raine ehdotti näyttelyn tuomista Seinäjoen taidehalliin.

Saksassa Kloster Lehninissa sijaitseva Institut für Kunst und Kultur on tehnyt yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa useita vuosia. Instituutti sijaitsee lähellä Berliiniä ja järjestää näyttelyitä, seminaareja, kursseja, työpajoja, konsertteja, teatteriesityksiä, kesäakatemiaa jne. Paikan perustaja on kuvataiteilija ja galleristi Eckhart Haisch. Kolmena vuonna instituutti on kutsunut maakunnastamme yhden kuvataiteilijan mukaan kansainväliseen kuvanveistosymposiumiin. Kesällä 2014 maakuntaamme edusti tapahtumassa kuvanveistäjä Tiina Laasonen, kesällä 2015 kuvataiteilija Raine Liimakka ja syksyllä 2016 kuvataiteilija Hannu Kanto.


Hannu Kannon teos.


Kuvanveistosymposiumissa kansainvälinen taiteilijoiden ryhmä työskentelee instituutissa viikon ajan ja taiteilijat toteuttavat viikon aikana kukin yhden taideteoksen, joka jää instituutin veistospuistoon. Veistospuisto on yleisölle maksutta avoin läpi vuoden. Symposiumiin osallistuva taiteilija saa kulttuuri-instituutilta täyden ylöspidon ja käyttöönsä ateljeetilan, materiaalit ja työkalut vierailun ajaksi sekä pienen oleskelustipendin. Taiteilijalta vaaditaan työsuunnitelma toteutettavasta työstä ennakkoon instituuttiin.

Lehninin Kulttuuri-instituutin veistospuistossa on jo kolme eteläpohjalaista taideteosta. Kuvataiteilija Hannu Kannon symposiumissa syksyllä 2016 toteuttama teos oli nimeltään Description of the time 2016. Teos oli puuveistos, jolla Kanto kuvasi ajan tilannetta. Punaisena lankana oli kaksi sanontaa: ”pienistä puroista kasvaa iso virta” ja ”loppujen lopuksi me kaikki olemme veistetty samasta puusta”.

- Teoksellani halusin kertoa tämän koko maailmaa käsittävän tapahtuman ja vaikean ajan mahdollisuuksista sekä riskistä. Tammeen kaiverretut pienet purot yhdistyvät isoksi mutkittelevaksi virraksi, josta pitäisi riittää jokaiselle tarvittavaa toimeentuloa ja apua, kertoo Hannu teoksestaan.

Eteläpohjalaisten kuvataiteilijoin osallistuminen Kloster Lehninin symposiumiin on avannut yhteistyömahdollisuuden, jota Institut für Kunst und Kulturin kanssa kehitetään edelleen, sillä kokemukset yhteistyöstä ovat erittäin hyviä. Yhteistyön veturiksi on suunniteltu Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseota.

Lisätietoa taiteilijasta ja taideinstituutista:

http://www.hendrikczakainski.com/

http://www.xn--lehniner-institut-fr-kunst-h0c.de/index.php?id=113

 

 Teksti: Tuija Ahola        Kuvat: Hendrik Czakainski ja Hannu Kanto

0 kommenttia
13.06.2017

VATEn myötä uusi vaihde

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on etenemässä vaiheeseen, jossa uudistuksen valmistelu siirtyy vapaaehtoisesta esivalmisteluvaiheesta lakisääteiseen väliaikaisen valmistelutoimielimen kauteen. Väliaikainen valmistelutoimielin, eli tuttavallisemmin VATE, on elin, joka tekee päätöksiä ensimmäisiin maakuntavaaleihin ja uuden maakuntavaltuuston sekä -hallituksen järjestäytymiseen saakka.

Nykyinen maakuntahallitus nimesi valmistelutoimielimen jäsenet kokouksessaan 22.5.2017. Valmistelutoimielimen jäsenet valittiin muutoksessa mukana olevien organisaatioiden viranhaltijoista, ja he pysyvät myös jatkossa virkasuhteessa omiin organisaatioihinsa.

– Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet eivät ole tässä tehtävässä työnantajansa edunvalvojia, vaan vastaavat maakunnan perustamisen valmistelusta ja maakunnan yleisestä edusta, muutosjohtaja Heli Seppelvirta kertoo.

Väliaikainen valmistelutoimielin aloittaa työnsä epävirallisesti heti kesäkuussa, eli jo ennen uuden maakunnan perustamista.

– Voimassa olevan aikataulun mukaisesti maakunnat aloittaisivat toimintansa juridisesti 1.7.2017, mutta viime aikojen valtakunnan tason keskusteluissa on noussut esille, että väliaikaishallinnon aloituspäivä voi siirtyä parilla kuukaudella, sanoo Seppelvirta.

Valmistelun siirtyessä väliaikaishallinnon myötä uuteen vaiheeseen on etenemisen tueksi haettu valmistelujohtajaa ja kymmentä vastuuvalmistelijaa eri tehtäviin. Näihin tehtäviin valittavat henkilöt aloittavat virallisesti työnsä loppukesällä tai viimeistään alkusyksyllä. Nykyiset johtavissa valmistelutehtävissä toimivat Harri Jokiranta, Heli Seppelvirta ja Johanna Sorvettula jatkavat työtään myös väliaikaishallinnon alaisessa valmistelussa.

Vastuuvalmistelijat valitaan VATEn ensimmäisessä kokouksessa 15.6.2017 ja valmistelujohtaja poliittisen johtoryhmän kokouksessa 22.6.2017.

Seppelvirta kertoo, että väliaikaisen valmisteluelimen kokoonpano tulee uudelleen hyväksyttäväksi, mikäli joku siihen nimetyistä jäsenistä valitaan maakunnan rakentumisen vastuuvalmistelutehtäviin. Sama henkilö ei siis voi toimia sekä valmistelujohtajana tai vastuuvalmistelijana että väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenenä.

Valmistelutoimielimen tehtävänä on:

  1. kartoittaa maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi.
  2. osallistua maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen.
  3. osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen.
  4. osallistua maakunnille siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen.
  5. valmistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä.
  6. päättää maakunnan vuoden 2018 talousarviosta.
  7. osallistua ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen.
  8. valmistella muut maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat.

(Lähde: alueuudistus.fi/valiaikaishallinto)

VATEn kokoonpanoon voi tutustua täällä >>

 

 Teksti: Hanne Rantala       

0 kommenttia
13.06.2017

AIKO- ja EAKR-rahoitushaku käynnissä

AIKO-rahoituksen aktivointihaku on auki

AIKO-rahoituksen hyödyntämisen vauhdittamiseksi Etelä-Pohjanmaan liitto on avannut aktivointihaun ajalle 15.5.–1.9.2017. AIKO-rahoitusta on tällä hetkellä käytettävissä noin 320 000 €. Hankkeilla on toteutusaikaa enintään vuoden 2018 loppuun. 

Lisätietoja AIKO-rahoituksesta ja hausta löytyy täältä >>

EAKR-rahoitushaku on käynnissä

Etelä-Pohjanmaan alueellisen EAKR-rahoituksen haku avautuu kesäkuun puolessa välissä ja päättyy 5.10.2017.

Pirkanmaan liitossa on 5.10.2017 mennessä haettavana Etelä-Pohjanmaan alueellisesta rahoituskehyksestä EAKR-rahoitusta noin 900 000 €.

Hankehaun tavoitteena on rahoittaa hankkeet, jotka parhaiten toteuttavat rakennerahasto-ohjelman tavoitteita ja Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiaa sekä tuottavat uusia ratkaisuja ja pysyviä vaikutuksia.

Tässä haussa huomioidaan rakennerahasto-ohjelman toimintalinjan 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen erityistavoitteisiin

  • 1 Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
  • 1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen ja
  • 2 Uudistuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen kohdentuvat hakemukset. Erityisesti toivotaan hakemuksia erityistavoitteeseen 3.2.

Lisätietoja EAKR-rahoituksesta ja hausta löytyy täältä >>

 

 

0 kommenttia
13.06.2017

Maakuntaohjelman valmistelu etenee aikataulussa

Maakuntaohjelman valmistelu on edennyt muun muassa sparrausryhmän työskentelynä ja lukuisissa asiantuntijapalavereissa sekä aluekierroksella. Aluetilaisuuksia järjestettiin yhteensä kuusi kappaletta ja niissä oli mukana kuntien, oppilaitosten ja muiden alueellisten toimijoiden väkeä. Tilaisuuksissa linjattiin maakuntaohjelman pääpainopisteitä sekä tavoitteita. Aluekierros järjestetään vuosittain yhteistyössä ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kanssa.

Lisäksi on järjestetty evästyskeskustelut maakuntahallituksen, maakuntavaltuuston ja maakunnan yhteistyöryhmän kanssa.

Maakuntaohjelmaan toivotaan palautetta myös yleisöltä. Palautetta voi antaa nettilomakkeen kautta.  

Aluekierrokselta monipuolista satoa

Aluekierroksella saatiin monipuolista palautetta ja kehittämisehdotuksia liittyen maakuntaohjelmaan ja osittain myös maakuntauudistukseen.  

Keskusteluissa nostettiin esiin biokaasutuotannon edistäminen ja käyttömahdollisuudet erityisesti liikennepolttoaineena. Yksi ratkaistavista kysymyksistä on tuotannon saaminen taloudellisesti kannattavaksi. Myös erilaisten puualan sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuudet nousivat esiin. Puurakentamisen merkitystä ja mahdollisuuksia maakunnalle painotettiin.

Matkailu on maakunnallemme tärkeä ja kehittyvä elinkeino, jossa tapahtuu tällä hetkellä paljon uutta. Puheenvuoroissa nostettiin esiin toimialan täysimääräinen hyödyntäminen, alan toimijoiden yhteistyö sekä eteläpohjalaisten matkailukohteiden monipuolisuus.

Myös kuntien muuttuva rooli ja uusi elinvoimatehtävä sekä kuntien suhde uuteen maakuntaan ja tulevaisuuden kumppanuus puhuttivat osallistujia. Elinkeinojen yhtenäistä kehittämistä pidettiin tärkeänä. Järjestötoiminnan kehittäminen sekä koordinaation tarve koettiin tärkeäksi etenkin sote-uudistuksen myötä.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi ja sen käytännön toteutuksen onnistuminen puhutti myös osallistujia eri puolilla maakuntaa.

Maakuntaohjelma on virallisesti nähtävillä lokakuussa, jolloin on myös lausuntokierros. Maakuntavaltuusto käsittelee ja hyväksyy ohjelman joulukuussa. Ohjeistuksen mukaan myös uuden maakunnan valtuusto tarkistaa maakuntaohjelman tarvittaessa vuoden 2019 alussa.

Tutusta maakuntaohjelmatyöhön tarkemmin täällä >>

 

Teksti: Sanna Puumala, Annika Pollari

0 kommenttia
13.06.2017

CESME-hankkeessa kartoitetaan hyviä eurooppalaisia kiertotalouskäytäntöjä

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu OY ovat mukana kansainvälisessä pk-yritysten kiertotaloutta edistävässä CESME-hankkeessa, jossa tavoitteena on kartoittaa muiden hankkeessa mukana olevien alueiden hyviä käytäntöjä ja selvittää niiden soveltamismahdollisuuksia alueellemme.

Hankekumppanit kokoontuivat toukokuun puolessa välissä Kreikan Thessalonikiin tutustumaan alueen hyviin kiertotalouskäytäntöihin sekä opiskelemaan yritysten vihreän profiilin arviointityökalujen käyttöä. Etelä-Pohjanmaan liitosta matkalle osallistuivat projektikoordinaattori Hanna Meriläinen ja kansainvälisten asioiden päällikkö Jaakko Hallila. Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelusta matkalle osallistui toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa sekä kehittämispäällikkö Juha Lehtineva.

Matkan ensimmäisenä päivänä hankekumppanit vieraineen tutustuivat kiertotaloutta edistyksellisesti hyödyntävään matkailukeskukseen, jätemateriaaleja hyödyntävään asfalttitehtaaseen sekä paikalliseen biokaasulaitokseen.

Päivän aikana vieraillussa Sani Green Resort -lomakeskuksessa hyödynnettiin vakuuttavalla tavalla kiertotaloutta.

– Ympäristöajattelu lomakeskuksessa oli erittäin edistyksellistä ja kokonaisvaltaista. Se oli lomakeskuksen selkeä kilpailuvaltti, minkä hyödyntämistä sopisi miettiä myös eteläpohjalaisten matkailuyritysten toiminnassa, kommentoi Jaakko Hallila Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Paikallinen biokaasulaitos herätti vierailijoissa myös kiinnostusta. Kyseessä oli uusi vuonna 2016 perustettu 16 maatilan yhteisomistuksessa oleva laitos, joka tuotti sähköä omistajatilojen karjasta tulevasta lietelannasta.

 – Laitos oli kaiken kaikkiaan siisti ja hyvin hoidettu. Hajuhaittaa laitoksesta kuitenkin tuli ja siksi se olikin sijoitettu kauas ihmisasutuksesta, kertoo Juha Lehtineva JPYP:ltä.

Kreikassa esitellyssä Biogas Lagadan laitoksessa tuotettiin sähköä karjatilojen lietelannasta. Kysesssä oli uusi vuonna 2016 perustettu yritys, jonka omisti 16 lähiseudun maatilaa. Laitos oli siisti ja hyvin hoidettu.

 

Järvi-Pohjanmaalle on haettu oppia etenkin biokaasulaitosten toiminnasta

Järvi-Pohjanmaalla ollaan viime aikoina oltu aktiivisia biokaasuasioissa muutenkin ja oppia on haettua ahkerasti ulkomaita saakka. CESME-hankkeen mahdollistamana Juha Lehtineva JPYP:stä ja Jukka Kuoppala, Alajärven kaupungin maaseudun kehittämispalveluista matkasivat huhtikuun puolivälissä Italiaan ja Bulgariaan tutustumaan paikallisiin biokaasulaitoksiin. Kokemukset reissulta oli hyvät ja uusia oivalluksia koettiin.

Italiassa vierailukohteena oli lähellä Bolognaa sijaitseva laitos, jossa biokaasusta tehtiin hyvällä valtion tariffilla sähköä. Biokaasua tehtiin muun muassa paikallisten vihannes- ja hedelmätilojen jätteistä. Bulgariassa taas vierailtiin laitoksesssa, jossa biokaasun tuotanto perustui yhdyskuntajätteisiin sekä  ruokateollisuuden ja kaupan elintarvikejätteisiin. Laitos tuotti biokaasusta sähköä sekä lämpöä laitoksen omiin prosesseihin.

– Molemmat kohteet antoivat tärkeän muistutuksen hyvän taustatyön tekemisestä kaikilla osa-alueilla ennen investointeja jatkuvaa kehitystyötä unohtamatta. Hyvällä suunnittelulla sekä laadukkailla laitteilla ja materiaaleilla päästään pitkälle. Tekeminen täytyy pitää kuitenkin yksinkertaisena ja kannattavana tavalla tai toisella, kommentoi Jukka Kuoppala, Alajärven kaupungin maaseudun kehittämispalveluista.

Vihreän profiilin arviointityökalusta apua kiertotalouden soveltamiseen

Kreikan partneritapaamisen yhteydessä hankepartnerit kokoontuivat opettelemaan yhdistettyä yritysten vihreän profiilin arviointityökalun sekä investointien tuoton laskemismenetelmän käyttöä asiantuntijoiden johdolla.

– Kattavan työpajapäivän aikana opimme jälleen lisää kiertotalouden eri osa-alueista etenkin yritysten kannalta, kehittelimme uusia ideoita kiertotalouden parantamiseksi yrityksissä sekä opettelimme myös määrittämään mittareita kiertotalousinnovaatioiden toimivuuden ja tuottavuuden laskemiseksi, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Hanna Meriläinen.

Tietoa hankkeesta

Etelä-Pohjanmaan liitossa ja Järvi-Pohjanmaan yrityspalveluissa meneillään olevassa CESME-hankkeessa etsitään ratkaisuja pk-yritysten kiertotalouteen siirtymiseksi. Kyseessä on kansainvälinen Interreg Europe -ohjelmasta rahoitettu hanke, jossa on mukana partnerialueita kuudesta eri maasta (Bulgaria, Italia, Kreikka, Suomi, Tanska, Wales). 

Hanke on nelivuotinen jakautuen kahteen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe (1.4.2016-31.3.2018) on aktiivinen hankevaihe, jonka aikana tutustutaan toisten alueiden hyviin käytäntöihin, pohditaan niiden soveltamismahdollisuuksia alueelle sekä luodaan alueellinen toimintasuunnitelma sekä kiertotalousopas pk-yrityksille. Toinen vaihe (1.4.2018-31.3.2020) on niin kutsuttu monitorointivaihe, jossa toteutetaan toimintasuunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä sekä tarkastellaan niiden toteutumista.

Tähän mennessä hankkeen aikana on vierailtu Walesissa, Pohjois-Tanskassa, Italian Bolognassa sekä Pohjois-Kreikassa. Seuraava partneritapaaminen järjestetään Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla tulevana syksynä.

 

Teksti ja kuvat: Hanna Meriläinen

0 kommenttia
13.06.2017

Aluevierailuilla etsitään hyviä käytäntöjä ja uusia kontakteja

Foodwestissä NICHE-hankkeen kumppanimaiden edustajat tutustuivat tuotekehitystiloihin.

 

Yrityksiä, kehittämisorganisaatioita ja koulutusväkeä vieraili viime viikolla Etelä-Pohjanmaalla osana Interreg Europe -rahoitteisen NICHE-hankkeen henkilöstövaihtoa. Kreikasta, Puolasta, Romaniasta Irlannista ja Pohjois-Irlannista saapuneet vieraat tutustuivat elintarvikealaan ja ruokaketjun toimivuuteen Ruokaprovinssissamme. 

NICHE-hanke pyrkii edistämään ruokaketjujen innovatiivisuutta sellaisilla Euroopan alueilla, joilla elintarvikeala on kärkiteema. Yhteisiä tekijöitä hankekumppaneille ovat elintarvikealan tärkeys alueelle, tutkimuksen ja innovaatioiden lisääminen alalla, jossa on kasvumahdollisuuksia, sekä halu oppia ja jakaa kokemuksia muiden eurooppalaisten alueiden kanssa.

– Vierailujen tärkeintä antia ovat hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakaminen sekä verkostoituminen alan toimijoiden kanssa eri maissa, toteaa projektikoordinaattori Sanna Inkeri Etelä-Pohjanmaan liitosta, joka on yksi hankkeen kumppaneista.

 
Jouppilanvuoren esteettömät elämysliikuntareitit keräsivät kiitosta.

 

Työpajaa ja pitkospuita

Kolmipäiväisen vierailun aikana hankekumppanit ehtivät tutustua useaan kohteeseen ja osallistua monenlaiseen toimintaan.

Erityisesti koulutus- ja kehittämisorganisaatioita kiinnosti vierailu Foodwestissä. Ajatuksia herättävä oli myös AB Seinäjoen vetämä kierros lasten ylipainon vähentämiseen tähtäävän hankkeen tiimoilta. Kierroksen aikana käytiin muun muassa sairaanhoitopiirissä sekä Tikkuvuoren päiväkodissa, jossa kuultiin, mitä terveellisyyden tuominen joka sektorille tarkoittaa julkishallinnossa. Esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja vanhuspalvelujen ruoat ovat Sydänliiton suositusten mukaisia. Päiväkodeissa ja kouluissa vältetään istumista ja suositaan toiminnallista oppimista. Perheitä kannustetaan liikkumaan ja ulkoilemaan yhdessä. Seinäjoen ruokapalveluiden edustaja kertoi lisäksi, kuinka käytännössä tarjotaan terveellistä, paikallisiin tuotteisiin pohjautuvaa ruokaa 13 000 ruokailijalle joka päivä. Ihastusta herättivät myös Jouppilanvuoren esteettömät elämysliikuntareitit.

Yksi maakuntavierailun kohokohdista oli osallistuminen Food Business Summitiin, jonka mielenkiintoiset ja korkeatasoiset puhujat saivat kiitosta. Mieleenpainuva oli muun muassa ruotsalaisen säveltäjän ja äänitaiteilijan, Per Samuelssonin, puheenvuoro musiikin ja ruoan sekä ruokailun yhdistämisestä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun Prikka-laboratoriossa pidetyssä Food Bait -työpajassa vieraat pääsivät tekemään Kyrö Distillery Companylle uusia drinkkejä hyödyntämällä yrityksestä ja sen brändistä saamaansa tietoa sekä sen tuotteita.

Uusia yhteistyökumppaneita

Enterprise Europe Network järjesti osallistujille matchmaking -tilaisuuden, jonka aikana kumppanimaiden edustajat tapasivat potentiaalisia yhteistyökumppaneita.

 – Tapaamisten aikana syntyi hyviä ja mielenkiintoisia keskusteluja sekä luotiin uusia kontakteja. Näistä tapaamisista saattaa jonain päivänä syntyä uusia liikekumppanuuksia tai hankeaihioita, Sanna Inkeri kertoo.

Eteläpohjalaiset ovat vierailleet NICHE-hankkeen puitteissa muun muassa Virossa sekä Pohjois-Irlannissa, jonka tärkeintä antia osallistujien mielestä oli loppuun asti viety tuotteiden ja pientenkin yritysten brändäys sekä tarinallistaminen. Syksyllä vieraillaan vielä Puolassa.

Aluevierailuista kerättyjä ideoita ja hyviä käytäntöjä hyödynnetään toimintasuunnitelmissa, jotka kukin hankkeessa mukana oleva maa laatii edustamalleen alueelle. Hankkeen seuraavien kahden vuoden aikana toimintasuunnitelmat ja kerätyt hyvät käytännöt toteutetaan paikallisiin oloihin sopivalla tavalla.


Food Bait -työpajassa vieraat loihtivat uusia drinkkejä.

 

Teksti: Annika Pollari        Kuvat: Sanna Inkeri ja Susanna Valkama

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös