Ajankohtaista

21.06.2018

Toimintasuunnitelma Etelä-Pohjanmaan digitalisaation edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK ovat partnereita kansainvälisessä ERUDITE-hankkeessa, jossa edistetään maaseutu- ja kaupunkialueiden digitaalisia valmiuksia eurooppalaisessa yhteistyössä. Osana hanketta on laadittu alueellinen toimintasuunnitelma, johon kirjataan toimenpiteitä digitalisaation edistämiseksi eri teema-alueilla. Etelä-Pohjanmaan aluetta koskevassa toimintasuunnitelmassa keskeisiksi teemoiksi ovat nousseet digitaalisuuteen liittyvän osaamisen ja verkostoitumisen kehittäminen, terveys- ja hyvinvointipalvelujen digitalisaation edistäminen sekä matkailu- ja kulttuurialojen digitalisaation kehittäminen.  Toimintasuunnitelmaa on työstetty yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa. Toimintasuunnitelmaa ja siinä olevia toimenpiteitä seurataan hankkeen monitorointivaiheen ajan aikavälillä 1.4.2018–31.3.2020.

Tutustu toimintasuunnitelmaan täältä.

 Toimintasuunnitelma

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi
Etelä-Pohjanmaan liitto

ERUDITE Logo

 

0 kommenttia
20.06.2018

Pro Etelä-Pohjanmaa 3/2018

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt! Uutiskirjeessä on runsaasti asiaa mm. matkailun tulo- ja työllisyysselvityksestä, kulttuurihyvinvointi- ja laajakaistahankkeista, kolmostien ja pääradan kehittämisestä sekä käynnissä olevista rahoitushauista.

Lue Pro Etelä-Pohjanmaa 3/2018 täällä >>

Kaikki uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Etelä-Pohjamaan liiton uutiskirjeen voit tilata täältä >>

0 kommenttia
18.06.2018

Kulttuurihyvinvointi tapetilla maakunnassa

Hyvinvointia edistävien kulttuuripalvelujen tuottajille tukea ja uusia mahdollisuuksia

Terveyttä ja hyvinvointia edistävien taide- ja kulttuuripalvelujen kysynnän uskotaan Etelä-Pohjanmaalla lähivuosina edelleen kasvavan. Uusille palveluille on tarjolla erilaisia mahdollisuuksia sekä maakunnallisten sote-palveluiden että kuntien järjestämän, asukkaiden hyvinvointia tukevan kulttuuritoiminnan piiristä. Mahdollinen ongelma kehitykselle saattaa löytyä kulttuuripalvelujen tarjonnan suunnalta. Etelä-Pohjanmaalla kulttuurihyvinvoinnin palvelutuottajat ovat vielä melko hajallaan ja toiminnan organisoituminen vähäistä.

Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämä Kulttuurihyvinvoinnin palvelutuotanto Etelä-Pohjanmaalla -hanke tukee paikallisen palvelutuotannon kasvua ja vahvistumista. Kokeiluhankkeen tavoitteena on käynnistää kehitysprosessi, joka kokoaa yhteen ja organisoi hyvinvointia edistävien taide- ja kulttuuripalveluiden tuottamisesta kiinnostuneet toimijat.

– Samalla palvelutuotantoa pyritään kehittämään tuleville sote -palvelutuottajille asetettavien vaatimusten mukaiseksi. Onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä kulttuuri- ja sote-sektorin, järjestöjen ja palvelutuottajien kesken, toteaa projektipäällikkö Esa Vienamo Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kehittämistoiminnan asiantuntijatukena toimii hankkeen kokoama, monialainen kulttuurihyvinvoinnin yhteistyöverkosto. Uusien palvelujen tuottaminen ja markkinointi vaatii myös liiketoimintaosaamista ja tietoa palvelujen tarpeesta. Kulttuuripalvelujen tiedotuksen ja markkinoinnin tueksi kootaan yhdessä kuntien kanssa maakunnallinen kulttuurihyvinvoinnin palvelutarjotin.

Digitalisaatio apuna

Kokeiluhankkeessa selvitetään myös digitalisaatioon liittyviä mahdollisuuksia kulttuurihyvinvoinnin palvelujen toteuttamisessa ja jakelussa. Digitalisaation hyödyntäminen mahdollistaa uudenlaisten vuorovaikutteisten palvelujen kehittämisen.

– Esimerkiksi ikäihmisiä osallistavia kulttuuripalveluja voidaan digitalisaation avulla viedä koteihin aiempaa edullisemmin, Vienamo sanoo.

Hankkeen järjestämässä koulutuksessa ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään palvelumuotoilun ammattilaisia. 

AIKO (Alueelliset innovaatiot ja kokeilut) -rahoitteisen hankkeen perimmäisenä tehtävänä on turvata Etelä-Pohjanmaan sote-palvelujen asiakkaiden sekä toimintakyvyltään heikentyneiden asukkaiden tarvitsemat kulttuurihyvinvoinnin palvelut ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen.

 

Teksti: Esa Vienamo

0 kommenttia
18.06.2018

Kolmostien kehittäminen vauhtiin

Vt3 on yksi Suomen tärkeimmistä teistä

– Valtatie 3 on Suomen ruokahuoltoputki ja lisäksi merkittävä kaupan kuljetusputki sekä teknologiateollisuuden kuljetusväylä. Pitäkää huolta siitä, että maakunnat pysyvät Suomen kasvukäytävässä mukana, patisti liikenteen asiantuntija, professori Jorma Mäntynen toukokuun lopussa järjestetyssä Valtatie 3 -seminaarissa Kurikassa.

Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntainsinööri Jani Palomäen mukaan vt3:n merkitystä osana pidempää kuljetusketjua ei oikein Suomessa mielletä.

– Valtatiellä 3 on yhtä suuri merkitys vienti- ja kotimarkkinateollisuuden valtaväylänä kuin valtatiellä 4. Mikäli viennin arvo nousisi paremman väylän ansiosta vaikka vain prosentin, olisi se jo vuodessa suurempi summa kuin mitä tien ensivaiheen parannukset maksaisivat, Palomäki laskeskelee.

Palomäen mukaan edunvalvonnan muotoja ja tiehankkeiden vaikutusarviointia on kehitettävä sekä etenkin elinkeinoelämän tarpeita on tuotava paremmin esille.

– Meidän on itse pidettävä asiaa esillä, muuten jäämme Helsingissä jalkoihin, hän toteaa.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan maakuntien välillä on yhteisymmärrys asian tärkeydestä sekä yhteistä näkemystä asian eteenpäin viemiseksi.  Tästä hyvänä esimerkkinä ovat maakuntaliittojen julkaisema yhteinen kannanotto, jossa ne vaativat valtatien 3 investointien nopeaa toteuttamista yhteysvälillä Tampere–Vaasa sekä yhteisen edunvalvontapaketin koostaminen, jolla pyritään vaikuttamaan hallitusohjelmaan 2019–2023. Seuraava vt3-seminaari järjestetään Vaasassa ensi vuonna.

Vt3-seminaari keräsi yhteen kolmen maakunnan – Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan – kuntapäättäjiä, virkamiehiä ja alan asiantuntijoita vauhdittamaan vt3:n kehittämistä.

Nykyinen rahoitustaso yhteiskunnan kehityksen este

Liikenneviraston hankesuunnitteluosaston johtaja Päivi Nuutinen oli samaa mieltä, että selvityksissä tulisi tuoda esiin tiehankkeiden laajempi merkitys elinkeinoelämälle, alueelle ja Suomelle. Hänen mukaansa tämä onnistuu vain kehittämällä liikennehankkeiden vaikutusten arviointia. Liikennevirasto selvittää myös ns. hyötyjä maksaa -mallin käyttöönottoa, jossa kunta tai joku muu ulkopuolinen taho maksaisi osan valtion vastuulle kuuluvista tiehankekuluista.

Kansanedustaja Lasse Hautala avasi puheessaan parlamentaarisen liikennetyöryhmän loppuraportin antia. Liikenteeltä kerätään tällä hetkellä 8 mrd. euroa, josta 2 mrd. palautuu. Hautalan mukaan potentiaalia olisi siis aika tavalla liikennetarpeiden hoitamiseen.

– Niin iso tämä ns. liikenteen rahastava rooli yhteiskuntaamme on, hän toteaa.

Hautala kertoi, että yksi loppuraportin johtopäätöksistä on se, että nykyinen liikennerahoitustaso on toiminut yhteiskunnan kehityksen esteenä, eikä pelkästään talousarviorahoitukseen perustuva liikenneverkon rahoitus ole mahdollistanut yhteiskunnan kehitystä riittävällä tavalla. Tämän seurauksena on tarvittu korjausvelkarahaa.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Anders Östergård kävi puheenvuorossaan läpi sekä käynnissä että suunnitteilla olevia vt3:n parannushankkeita. Laihialla vt3:n uusi linja avattiin liikenteelle syksyllä 2017 ja vt18:n uusi linjaus avataan liikenteelle 2018. Vt3:n ja kt67:n liittymä Kurikan kohdalla valmistuu niin ikään tänä vuonna. Vt3:n ja vt19:n Jalasjärven liittymän parantamisen tiesuunnitelma on valmis. Hankkeen kustannusarvio on 6,5 milj. euroa. Vt3:n Kyröskosken eritasoliittymän toteuttaminen käynnistyy pikapuoliin. Hankkeen kustannusarvio on noin 9,5 milj. euroa.

Tie on osa reitin imagoa

Kuljetusalan yrittäjä Jouko Hellanmaa on huolestunut tiestön kunnon heikkenemisestä.

– Jopa valtateillä on päällimmäinen asfalttikerros lähtenyt joissain kohdissa isoina paloina pois. Onkohan asfaltin tai sen kiinnityksen laadulle tapahtunut jotain, koska vikoja on jopa hiljattain pinnoitetuissakin kohdissa, hän pohti.

Työnsä puolesta myös Euroopan teitä ajelleena, Hellanmaa ihmetteli sitä, että esim. Virossa infrahankkeille on silmämääräisesti myönnetty enemmän EU:n tukea kuin Suomessa.

Wasalinen rahtipäällikkö Björn Knutar kertoi, että täsmällisyydellä on iso merkitys logistiikkaketjussa. Jos kuljetukset myöhästyvät liikenteen sujuvuuden tai tien kunnon vuoksi, siitä kärsivät monet tahot.

– Tie on osa koko reitin imagoa ja vaikuttaa suuresti siihen, miksi valitaan juuri tietty reitti. On hyvä muistaa, että vt3 on osa isompaa logistiikkakuviota Ruotsiin, Norjaan ja myös toiseen suuntaan Venäjälle, Knutar sanoi.

 

Rami Ala-Nisulan vetämässä paneelikeskustelussa olivat mukana vasemmalta lukien Tomi Kohtanen Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista, Päivi Nuutinen Liikennevirastosta, kansanedustaja Mikko Alatalo sekä Tero Voldi Pohjanmaan liitosta.

  

Teksti: Annika Pollari, Jani Palomäki

Kuvat: Jani Palomäki

0 kommenttia
18.06.2018

Ministeriöt ja Kuntaliitto kylässä

Huhtikuun viimeinen viikko oli huippuvierailujen aikaa liitossa. Ministeriöt aloittivat yhteisen Oma maakunta -kiertueensa Seinäjoelta tiistaina ja saman viikon perjantaina Kuntaliitto toi muutostukiklinikkansa Framiin.

Oma maakunta -tilaisuuden tarkoituksena oli ratkoa yhdessä ministeriöiden edustajien kanssa maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanon kriittisiä kysymyksiä Etelä-Pohjanmaalla. Tilaisuus tarjosikin valmistelutyötä tekeville, päättäjille ja kuntien edustajille mahdollisuuden keskustella kaikista muutokseen liittyvistä asioista, kuten uuden maakunnan perustamisesta, organisoitumisesta, taloudesta ja palvelujen järjestämisestä sekä uuden maakunnan elinvoimasta, ympäristötehtävistä maakunnan menestystekijöinä, työllisyyden edistämisestä, kansainvälistymisestä, palvelujen asiakaslähtöisyydestä, valinnanvapaudesta ja integraatiosta sekä digitalisaatiosta, varautumisesta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, maa- ja elintarviketaloudesta ja joukkoliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä.

Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri sekä maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg VM:stä uskoi vahvasti uudistuksen etenemiseen ja lainsäädännön läpimenoon. Kyselytunnilla yleisön kysymyksiin vastasi parinkymmenen asiantuntijan joukko eri ministeriöistä (VM, STM, MMM, TEM, YM, SM ja LVM).

 

Tukea muutokseen

Kuntaliiton maakuntatilaisuus keskittyi maakunta- ja sote-uudistukseen. Esillä oli Kuntaliiton ja sen yhteistyökumppaneiden tarjoamia erilaisia työkaluja ja keinoja, jotka voivat auttaa niin maakuntaa kuin kuntia uudistuksen valmistelussa. Tietoutta saatiin muun muassa talous- ja rahoitus-asioista, liikkeenluovutuksesta, työkykyriskeistä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä uudessa maakunnassa. Tilaisuudessa käytiin myös läpi kokemuksia Norjassa ja Ruotsissa sekä Kainuun pilotissa järjestetyistä maakuntavaaleista. Kuntaliiton lisäksi muutostukea olivat tarjoamassa KT Kuntatyönantajat sekä KEVA.

 

Kuntatalous-yksikön vt. johtaja Henrik Rainion mukaan suurin osa maakuntien noin 25 miljardin euron rahoituksesta on yleiskatteellista rahaa (noin 18,7 mrd €), jonka käytöstä maakunnat voivat päättää vapaasti.

 

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen kertoi ajankohtaiset kuulumiset sekä Kuntaliiton näkemykset maakunta- ja sote-uudistuksen tiettyihin kysymyksiin. Koskinen korosti myös kuntien ja maakuntien saumattoman yhteistyön merkitystä, jotta asukkaille voidaan taata tarvittavat palvelut. Myös mahdollinen kuntien ja maakuntien edunvalvontajärjestö oli tapetilla.

Kuntaliiton johto tapasi neuvottelujen merkeissä myös Etelä-Pohjanmaan liiton johtoa.

 

Teksti ja kuvat: Annika Pollari

0 kommenttia
18.06.2018

Juttusarja EU-rahoituksesta

Mistä EU:n budjetti koostuu, ketkä siitä hyötyvät ja miten se ohjautuu tarkemmin myös Suomeen ja Etelä-Pohjanmaalle? Mitkä tahot ohjaavat maaseudun kehittämistoimintaa? Mitä ovat EAKR ja ESR? Näihin ja moniin muihin EU-rahoitusta koskeviin kysymyksiin löytyy vastauksia Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen koostamasta EU:n rahoitusohjelmia esittelevästä juttusarjasta. 

Juttujen tarkoituksena on esitellä etenkin Etelä-Pohjanmaalle merkittäviä rahoitusohjelmia sekä niiden mahdollistamaa toimintaa ja kehittämistyötä alueella. Juttusarjassa tarkasteluun on otettu etenkin erilaisia kehittämishankkeita rahoittavat ohjelmat, jotka olivat esillä myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 järjestetyillä EU-hankemessuilla Seinäjoen Apila-kirjaston Jaaksi-salissa.

Lue alta juttusarjan neljä ensimmäistä artikkelia. Lisää on vielä luvassa!

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden tukijana ja syrjäytymisen ehkäisijänä

Osa 4: Maaseuturahaston yritys- ja hanketuet Etelä-Pohjanmaan maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä

 

Lue myös Kynäälyjä-blogin kirjoitus EU:n hyödyistä.

0 kommenttia
18.06.2018

Vaihemaakuntakaavasta III saatuja lausuntoja käytiin läpi viranomaisneuvottelussa

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan toinen viranomaisneuvottelu pidettiin 19.6. Kaavan teemoista keskustelua ovat herättäneet etenkin turvetuotanto ja suoluonnon suojelu, jotka nousivat vahvimmin esiin myös viranomaisten kaavaehdotuksesta antamissa lausunnoissa ja viranomaisneuvottelussa. Muita vaihekaavan teemoja ovat bioenergia, puuterminaalit ja puolustusvoimien alueet. Neuvottelussa Etelä-Pohjanmaan liitto esitteli alustavia ajatuksia lausunnoissa esiin nostettujen asioiden huomioimisesta kaavan jatkovalmistelussa. Kaiken kaikkiaan kaavan valmistelussa on löydetty hyvin ratkaisuja eri teemojen osalta, mutta tietyistä yksityiskohdista tullaan vielä käymään lisäneuvotteluja.

Viranomaisneuvottelussa raamitettiin myös kaavan jatkovalmistelun aikatauluja: kaavaehdotus tullaan asettamaan julkisesti nähtäville syksyllä ja se viedään hyväksyttäväksi maakuntavaltuustoon joulukuussa.

 

Teksti: Mari Väänänen

0 kommenttia
18.06.2018

Tulossa Työn murros haastaa alueet -seminaari

Työn murros haastaa alueet – Etukenossa vai jälkijunassa?

 

Aika:                  28.8.2017 klo 11.30–16.00

Paikka:              Frami F, lasipalatsi, Tiedekatu 2, Seinäjoki

 

Työn ja teknologian murros kiihtyy ja kehitys haastaa koko Suomen. Erilaiset ilmiöt ja vaikutukset ilmenevät globaalilla ja kansallisella tasolla eritahtisesti. Miten suurten kaupunkiseutujen ulkopuoliset alueet voivat sopeutua ja menestyä murroksessa?

Seinäjoella järjestetään 28. elokuuta tulevaisuusfoorumi, jossa käsitellään työn murroksen keskeisimpiä ilmiöitä, vaikutuksia ja pohditaan ratkaisuja aluetasolla. Tilaisuudessa esitellään nykyisen hallituksen tulevaisuusselontekoa työn murroksesta, jonka syksyllä ilmestyvään 2. osaan kootaan näkemyksiä ja ratkaisuja siihen, miten Suomi voi sopeutua muutokseen ja tarttua murroksen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin.

Seminaarin muissa asiantuntijapuheenvuoroissa aihetta tullaan käsittelemään mm. valmistavan teollisuuden sekä SOTE-sektorin näkökulmista. Lisäksi myöhemmin iltapäivällä on mahdollisuus osallistua yhteiseen työskentelyyn tulkintatyöpajassa osana innovaatiotoiminnan tilannekuvatyötä. 

Työn murroksen vaikutukset ilmenevät jo monin tavoin jokapäiväisessä elämässämme eikä kehitysvauhti tule tästä hidastumaan. Sopeutumisen ja varautumisen kannalta olennaista on, että työn murroksen vaikutuksia selvitetään kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja keskustelua käydään, niin yksilö kuin organisaatiotasolla. Murros on nähtävä mahdollisuutena.

Tilaisuus on tarkoitettu yrityksille, kuntien elinkeinotoimen edustajille, kuntien luottamustehtävissä oleville, koulutusorganisaatioille ja julkisille toimijoille.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Seinäjoen korkeakouluyhdistys, SeAMK, Etelä-Pohjanmaan liitto ja innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke.

Tarkempi ohjelma ilmoitetaan lähempänä tilaisuutta.

0 kommenttia
18.06.2018

Osaavan työvoiman saatavuus tilastojen valossa

Osaavan työvoiman saatavuus on aihe, joka on noussut Suomessa julkiseen keskusteluun. Se, että työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt, on hyvä uutinen, mutta työnhakijoiden vähentyminen on johtanut siihen, että työntekijöiden löytäminen on muuttunut entistä vaikeammaksi. Kun työmarkkinoille ei ole enää tullut lisää työnhakijoita, ei myöskään työllisten määrä ole kasvanut aiempaan tahtiin. Seuraavassa aihetta tarkastellaan erilaisten käytettävissä olevien aineistojen avulla sekä kansallisesta että Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta.

Työvoima muodostuu työllisistä ja työttömistä. Etelä-Pohjanmaalla työvoimaan kuului vuoden 2016 lopulla, joka on uusin käytettävissä oleva maakuntatason tieto, Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan hieman alle 86 200 henkeä. Määrä oli tuolloin pienin vuodesta 1987 alkavalla jaksolla, josta on käytettävissä aluetietoja.


Työvoiman saatavuus maakunnittain.

Raksa-ammattilaisista ja hoitajista pulaa

Suomessa oli vuonna 2017 TE-toimistoissa yhteensä 592 000 uutta avointa työpaikkaa, joka on tilastohistorian suurin määrä. Tilastokeskuksen Avoimet työpaikat -tilaston mukaan maassamme oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 60 100 avointa työpaikkaa. Näistä yhä useampi on vaikeasti täytettäviä, sillä näistä paikoista vaikeasti täytettävien osuus oli 45 %, kun se oli vuotta aiemmin 29 %. Valtaosa avoimista työpaikoista oli yrityksissä, sillä yritystyöpaikkojen osuus niistä oli maaliskuun alussa 72 %.

Toimipaikan toimialan mukaan tarkasteltuna avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi eniten toimialaryhmässä ”julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut” (O-Q) ja väheni toimialaryhmässä ”teollisuus, kaivostoiminta ja muu teollinen toiminta” (B-E). Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli paljon esimerkiksi kuljetus- ja varastointialan, rakennusalan sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimipaikoissa.

Maakunnassa ennätyksellisen paljon avoimia työpaikkoja

Etelä-Pohjanmaan osalta avointen työpaikkojen määrää voidaan selvittää työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnvälitystilaston tietojen perusteella. Tilaston mukaan maakunnassa oli huhtikuun lopussa hieman alle 2 200 avointa työpaikkaa, mikä oli suurin avointen työpaikkojen määrä huhtikuussa ajanjaksolla 2006–2018. Etelä-Pohjanmaalla on ollut vuosina 2017–18 useampana kuukautena ennätyksellisen paljon avoimia työpaikkoja, jos katsotaan saman kuukauden avoinna olleita työpaikkoja kuukauden lopulla koko ajanjakson 2006–2018 aikana. On huomattava, että kuukausittainen avointen työpaikkojen määrä vaihtelee sen mukaan, minkä kuukauden aikana työpaikkoja tulee avoimiksi, mutta näiden työpaikkojen määrän kuukausittainen trendi on ollut selkeästi kasvava viimeisen vuoden aikana.

TE-toimistot laativat kahdesti vuodessa ammattibarometrin. Maaliskuussa julkaistun ammattibarometrin mukaan Etelä-Pohjanmaalla työvoimasta oli erityisen paljon pulaa eräissä sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmissä (sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat) sekä teknologiateollisuudessa (koneenasettajat, koneistajat, konehiojat, kiillottajat ja teroittajat). Pula näissä ammattiryhmissä koskee erityisesti Seinäjoen seutua.

EK:n kansallisen suhdannebarometrin (toukokuu 2018) mukaan suhteellisesti eniten ammattityövoiman puute oli tuotannon tai myynnin kasvun esteenä tieto- ja viestintäpalveluissa (50 % vastaajista), muissa palveluissa (44 %, ovat valtaosin yksityisiä sote-palveluita) sekä kiinteistöpalveluissa (41 %). Kansallisesti parhaat suhdannenäkymät olivat puuteollisuudessa, rakennustuoteteollisuudessa ja muissa palveluissa.

 

Teksti: Marko Rossinen

0 kommenttia
18.06.2018

Tilastotietoa toisen asteen koulutuksesta

Etelä-Pohjanmaalla päättää vuosittain peruskoulun noin 2 200 nuorta. Peruskoulussa nuoret saavat yleissivistävän koulutuksen, jonka jälkeen siirtyminen toisen asteen opintoihin on toivottavaa. Maakunnan peruskoulun 9. luokan päättäneiden siirtyminen toisen asteen tutkintoon johtavaan koulutukseen on parantunut koko 2000-luvun ajan ja vuonna 2016 vain 1,9 % peruskoulun päättäneistä ei jatkanut välittömästi opiskelua. 51 % jatkoi välittömästi opintojaan lukiossa ja 46 % ammatillisessa koulutuksessa. Ammatilliseen koulutukseen välittömästi jatkaminen on yleisempää kuin maassa keskimäärin, sillä koko maassa vuonna 2016 jatkoi peruskoulunsa päättäneistä välittömästi 42,5 % ammatilliseen koulutukseen. Lukiokoulutukseen välittömästi jatkaminen on kuitenkin Etelä-Pohjanmaalla ollut viime vuosina yleisempää kuin jatkaminen välittömästi ammatilliseen koulutukseen.

Maakunnassa opiskeli vuonna 2016 lukiokoulutuksessa noin 3 400 opiskelijaa, joista 58 % oli naisia. Naiset olivat jokaisessa maakunnassa lukiokoulutuksen opiskelijoiden enemmistönä: heidän osuutensa oli suurin Etelä-Savossa (60 %) ja pienin Uudellamaalla (54 %). Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2013 aloittaneista lukiokoulutuksen uusista opiskelijoista oli ylioppilastutkinnon suorittanut vuoden 2016 loppuun mennessä 78 %. Osuus oli maakunnista korkein Ahvenanmaalla (94 %) ja pienin Kainuussa (77 %). Koko maassa vastaava osuus oli 81 %.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeli Etelä-Pohjanmaalla vajaat 4 900 henkeä ja heistä naisten osuus oli 43 %. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista maakunnassa alle 25-vuotiaita oli 92 %. Päijät-Häme oli ainoa maakunta, jossa ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden enemmistö (51 %) oli naisia. Niistä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista Etelä-Pohjanmaalla, jotka aloittivat opintonsa vuonna 2013 nuorten koulutuksessa, oli vuoden 2016 lopulla valmistunut 74 %. Osuus oli maakuntien kolmanneksi korkein. Korkein valmistuneiden maakunnittainen osuus oli Kainuussa (76 %) ja pienin Lapissa (61 %).


Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen lukuiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen.

 

Tilastokeskuksen mukaan ammatillisesta koulutuksesta vastavalmistuneet työllistyivät vuonna 2016 Etelä-Pohjanmaalla melko hyvin: vuotta aiemmin valmistuneista 65 % oli työllisiä vuoden 2016 lopussa. Korkein työllisten osuus oli Ahvenanmaalla (84 %) ja pienin Etelä-Karjalassa (58 %).

Vuoden 2016 lopulla Etelä-Pohjanmaalla asui 53 970 toisen asteen koulutuksen korkeimpana koulutuksena suorittanutta henkilöä, jotka olivat täyttäneet 30 vuotta. Heistä naisia oli 51 %.  

 

Teksti: Marko Rossinen

 

 

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös