Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 4: Maaseuturahaston yritys- ja hanketuet Etelä-Pohjanmaan maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä

6.05.2018

Suomen ja myös Etelä-Pohjanmaan kannalta merkittävin EU-rahoitusohjelma on Euroopan maaseuturahasto. Ohjelma vastaa yli 67 % eli 5,7 mrd. € Suomen koko EU-budjetista. Suuri osa rahoituksesta on viljelijätukia, joita ohjataan enemmän kansallisesti ja tarveperusteisesti. Niiden osuus budjetista on nykyisellä ohjelmakaudella yli 4,2 mrd. euroa, mikä vastaa noin kolmea neljäsosaa ohjelman koko budjetista. Toiseksi suurin osuus, noin 11 % budjetista menee yritys- ja hanketukiin, jotka on jaettu ohjelmakauden alussa maakunnallisesti. Etelä-Pohjanmaan osuus tästä 621 miljoonan euron budjetista on noin 57,2 miljoonaa euroa, mikä on muihin maakuntiin nähden varsin merkittävä. Suomen maakunnista vain Pohjois-Pohjanmaa saa rahoitusta Etelä-Pohjanmaata enemmän. Kolmanneksi suurin osuus rahoituksesta ohjataan maatalouden rakennetukiin, jotka vastaavat noin 7 % koko budjetista. Rakennetukien maakunnalliset määrärahat päätetään vuosittain maa- ja metsätalousministeriössä. Esimerkiksi vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaan määrärahat olivat yli 70 miljoonaa euroa.

Noin 6 % eli 300 miljoonaa euroa rahoituksesta on ohjattu paikallisten Leader-ryhmien myöntämään rahoitukseen. Etelä-Pohjanmaan neljän Leader-ryhmän yhteisrahoitus nykyisellä ohjelmakaudella on noin 23,8 miljoonaa euroa. Leader-ryhmien tuet ovat niin ikään myös yritys- ja hanketukia, jolloin maaseudun kehittämistoimintaan ohjautuva rahoitus on yhteensä noin 81 miljoonaa euroa. Tässä artikkelissa keskitytään tarkemmin maakunnallisten, ELY-keskuksesta myönnettävien yritys- ja hanketukien hyödyntämiseen Etelä-Pohjanmaalla.

Maaseuturahasto

Taulukko 1: Manner-Suomen maaseutuohjelma 2014-2020. Lähde: Harri Ahlgren, Työ- ja elinkeinoministeriö, PP-esitys, 23.3.2018.

Kehittämistoiminnan kansalliset painopisteet

Maaseudun kehittämistoimintaa ohjaa sekä kansallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 sekä maakunnallisesti ohjelmakausiksi laadittavat alueelliset strategiat. Kansallisessa ohjelmassa on määritetty kolme toimintaa ohjaavaa strategista painopistettä, jotka on lueteltu seuraavasti:

  1. Biotalouden edistäminen, maatalouden harjoittaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti ja eettisesti hyväksyvällä tavalla
  2. Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista
  3. Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa

Tavoitteena on mm. lisätä maaseudun osaamista, tiedonvälitystä, innovaatioita ja yhteistyötä, hillitä ilmastonmuutosta ja tehostaa siihen sopeutumista, parantaa luonnon monimuotoisuutta sekä vesistöjen ja maatalouskäytössä olevan maaperän tilaa, monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa ja samalla myös parantaa työllisyyttä, palveluita ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ohjelman tavoitteena on myös vahvistaa maataloustuotannon kilpailukykyä sekä kannustaa maaseutuyrityksiä vastaamaan kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin. Lue lisää

Ruokaprovinssin, yrittäjyyden, metsävarojen hyödyntämisen ja alueen vetovoiman kehittämistä

Etelä-Pohjanmaan alueellisessa kehittämissuunnitelmassa taas on linjattu neljä kehittämisen painopistettä. Ensimmäiseksi painopisteeksi on valittu ruokaprovinssin kehittäminen, jossa tavoitteena on muun muassa vahvistaa ja uudistaa elintarvikeketjun kilpailukykyä, kehittää alan toimijoiden osaamista sekä luoda uudentyyppisiä elämyskonsepteja aihepiirin ympärille. Tavoitteena on myös taata taloudellisesti kannattava ja ympäristöystävällinen elintarvikeketjun toimina. Painopisteessä korostetaan myös elintarvikejalostajien ja maatalouden teknologiayritysten sitouttamista alan kehittämiseen sekä Etelä-Pohjanmaan tunnetuksi tekemistä Suomen johtavana ruokamaakuntana.

Toinen kehittämisen painopiste on yrittäjyyden edistäminen. Tavoitteena on monipuolistaa maaseudulla toimivien yritysten toimialarakennetta ja kehittää erityisesti toimialojen välistä yhteistyötä sekä vahvistaa yritystoimintaa. Painopisteessä korostetaan myös yrittäjien osaamisen vahvistamista, uusien innovaatioiden ja teknologioiden hyödyntämistä sekä yrittäjyyttä tukevien innovaatioympäristöjen, toimintamallien ja tukiverkostojen kehittämistä ja hyödyntämistä. Tavoitteena on myös tunnistaa entistä paremmin kasvuhakuiset yritykset sekä madaltaa yritysten kansainvälistymiskynnystä.

Metsävarojen monipuolista hyödyntämistä koskevassa painopisteessä taas pyritään metsävarojen täysimääräiseen hyödyntämiseen luontoarvot huomioon ottaen.   Painopisteessä tavoitteena on lisätä metsäenergian tuotantoa ja käyttöä, edistää puurakentamista ja alueen puuteollisuuden kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. Tavoitteena on parantaa myös metsien metsänhoidollista tilaa sekä hyödyntää ja kehittää toimialan ja metsänomistajien osaamista mm. tutkimuksen, tuotekehityksen, koulutuksen ja neuvonnan keinoin.

Alueellisen kehittämissuunnitelman neljäs painopiste on alueen vetovoiman kasvattaminen.  Painopisteessä kehitetään mm. maaseutuasumista, maaseudun palveluja ja palvelumalleja, maaseudun luontoympäristöjä, kyliä ja paikallisyhteisöjä. Tavoitteena on edistää myös pienimuotoisia investointeja, maaseutumatkailua ja kansainvälistymistä sekä vähähiilisen energian käyttöön ottoa. Tutustu Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisstrategiaan täältä.

Yritystukia, yleishyödyllisiä investointeja ja kehittämishankkeita

Yritys- ja hanketukien rahoitus jakautuu luonnollisesti yritysrahoitukseen ja hankerahoitukseen. Maakunnallisesta budjetista tuet on jaettu keskimäärin puoliksi. Yritysrahoituksessa tuen saajina ovat mikroyritykset sekä pienet alle 50 henkilöä työllistävät yritykset. Tukimuotoja ovat mm. perustamistuki, investointituki sekä investoinnin toteutettavuustutkimus. Perustamistuki vaihtelee suuruudeltaan 5000–35000 euron välillä. Tukea voi lisäksi saada myös kokeiluun 2000–10000 euroa. Investoinneissa tukiprosentti on 20 % ja minimituki 2000 euroa. Toteutettavuustutkimuksissa taas tukiprosentti on 40–50. Huhtikuuhun 2018 mennessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta on myönnetty yritystukia yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla ja näiden tukien kokonaisinvestoinnit ovat olleet hieman yli 50 miljoonaa euroa. Lue lisää yritystuista täältä

Hankerahoitusta myönnetään taas koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin, peruspalvelujen ja kylien kunnostukseen sekä yhteistyöhankkeisiin ja Maaseudun innovaatioryhmiin. Kansallista budjettia on maakunnille jaettavien osuuksien lisäksi ohjattu valtakunnallisiin ja koordinaatiohankkeisiin sekä maaseudun innovaatioryhmille. Hankkeet voivat olla valtakunnallisia, alueiden välisiä, alueellisia, kansainvälisiä tai paikallisia. Käytännössä toimenpiteitä toteutetaan kahdella hanketyypillä: kehittämishankkeilla ja yleishyödyllisillä investointihankkeilla. Vuoden 2018 huhtikuuhun mennessä Etelä-Pohjanmaalla on rahoitettu yhteensä 75 kehittämishanketta, joiden tuki on ollut yhteensä noin 14,5 miljoonaa euroa.  Yleishyödyllisiä investointihankkeita on taas rahoitettu yhteensä 48 kappaletta. Hankkeiden tuki on ollut noin 4,8 miljoonaa euroa ja investointien kokonaiskustannukset noin 9,7 miljoonaa euroa.

Hanke-esimerkkejä Etelä-Pohjanmaalta

Etelä-Pohjanmaalla toimii tälläkin hetkellä lukuisia maakunnallisia kehittämishankkeita. Hankerahoitusta hyödyntävät kattavasti alueen eri toimijat ja organisaatiot, kuten yliopistot, ammattikorkeakoulu, toiseen asteen ammatilliset oppilaitokset, maa- ja metsätalousalan kehittämis- ja tutkimusorganisaatiot sekä myös kunnalliset kehittämisyhtiöt. Hankkeiden aihepiirit vaihtelevat luonnollisesti painopisteiden mukaan. Etelä-Pohjanmaalla ainoastaan Seinäjoen ydinkeskustan alue on rajattu pois ohjelma-alueesta.

Ruokaprovinssin kehittämistä

Ruokaprovinssin kehittäminen on yksi alueellinen painopiste Etelä-Pohjanmaalla ja yksi Ruokaprovinssi-brändin aktiivisimmista kehittäjistä on ollut Seinäjoen kaupungin kehittämisyhtiö Into Seinäjoki. Into Seinäjoki toteutti yhdessä Sedu Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa Kasvua ruokaprovinssista -lähiruokahankkeen, jossa vahvistettiin Etelä-Pohjanmaan asemaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettuna ruokamaakuntana. Kolmivuotisen (1.10.2015–31.10.2017) hankkeen tavoitteena oli mm. edistää alueen lähiruokatoimijoiden verkottumista ja yhteistyötä, lisätä yritysten osaamista erilaisilla liiketoimintavalmennuksilla sekä parantaa ruokaketjun toimeentuloa menekkiä edistämällä sekä lisätä lähiruokatietoisuutta alueella. Hankkeen aikana perustettiin mm. ruokaprovinssi.fi -verkkosivusto, joka kokoaa yhteen ruokaprovinssin kuulumisia ja alueen toimijoita. Into Seinäjoki on jatkanut Ruokaprovinssin kehittämistä mm. tällä hetkellä meneillään olevalla Ruokamatkailun kehittämishankkeella, jossa mukana on myös Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteen on kehittää Etelä-Pohjanmaan ruokamatkailutarjontaa sekä parantaa yritysten osaamista erityisesti ruokamatkailun tuotteistamisessa. Tutustu Ruokaprovinssi-sivustoon täältä.

Yrittäjyyden edistämistä

Toinen painopiste Etelä-Pohjanmaalla on maaseudun yrittäjyyden edistäminen. Yksi esimerkki yrittäjyyden edistämisestä on Suomen yrittäjäopistossa meneillään oleva Promotion of Immigrant Entrepreneurship eli PIE -hanke, jonka tavoitteena on tiedottaa erityisesti Etelä-Pohjanmaalla asuvia maahanmuuttajia yrityksen perustamiseen liittyvistä vaiheista, toimenpiteistä, tuista ja yrityspalveluista sekä herätellä heidän kiinnostustaan yrittämiseen.  Vuoden 2017 alussa käynnistyneessä hankkeessa on järjestetty erilaisia tapahtuma ja infotilaisuuksia aihepiiriin liittyen. Kokemuksia on taltioitu myös videoille, joihin voi tutustua mm. täältä.

Helsingin yliopiston Ruralia instituutissa meneillään olevassa Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hankkeessa taas pyritään löytämään uudenlaisia ratkaisuja maaseudun palvelutuotannon ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi sekä edistämään yhteisölähtöisen palvelutuotannon kehittymistä Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksissä. Hankkeessa selvitetään erityisesti kyläyhdistysten näkemyksiä ja ajatuksia yhteisöllisestä palveluntuotannosta. Hankkeessa on pidetty mm. maakunnallisia työpajoja, joissa on tuotu esiin yhteiskunnallisen yrittäjyyden käsitettä. Mukana on ollut myös viisi pilottikylää, jotka ovat olleet kiinnostuneita edistää yhteiskunnallista yrittäjyyttä alueellaan.  Loppuvaiheessa hankkeen tulokset ja kokemukset kootaan vielä yhteiskunnallisen yrittäjyyden oppaaseen.

Metsävarojen monipuolista hyödyntämistä

Kolmas keskeinen painopiste Etelä-Pohjanmaalla on metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen. Hankkeita ovat toteuttaneet mm. alueen ammatilliset oppilaitokset, Metsäkeskus sekä ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Metsävarojen monipuolista hyödyntämistä on edistetty alueellamme mm. Metsäkeskuksen, Sedun ja Kpedun yhteisessä Motit liikkeelle -koulutushankkeessa. Hankkeen päätavoitteena on lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien mahdollisuuksista, kannustaa yrittäjämäiseen metsätalouden harjoittamiseen sekä luoda edellytyksiä päätöksentekoon, joka johtaa metsien monipuoliseen käyttöön. Hankkeessa järjestetään monipuolisesti erilaista koulutusta uusille ja vanhoille metsänomistajille sekä haetaan uusia ratkaisuja ja toimintamalleja yrittäjämäiseen metsätalouden harjoittamiseen.

Toinen metsävarojen hyödyntämistä edistävä hanke on Suomen metsäkeskuksen toteuttama Pohjalaiset metsät aktiivisiin käsiin -tiedotushanke, jonka tavoitteena on vauhdittaa metsien siirtymistä aktiivisille metsänomistajille sekä lisätä aktiivista ja yritysmäistä metsänomistusta. Hankkeessa on tähän mennessä järjestetty 120 erilaista tiedotus- ja infotilaisuutta, joihin on osallistunut lähes 4000 osallistujaa.

Alueen vetovoiman edistämistä

Neljäs ja viimeinen painopiste alueellisen vetovoiman kasvattaminen, jota edistetään mitä moninaisimmilla tavoilla. Etelä-Pohjanmaan nuoriseura toteuttaa tällä hetkellä 2,5-vuotista Kotiseutu kotoisaksi -hanketta, jonka tavoitteena on tukea maahanmuuttajien kotoutumista järjestämällä erilaista ryhmätoimintaa ja tapahtumia sekä vahvistamalla kotouttamisen parissa alueella toimivien organisaatioiden osaamista ja verkostoitumismahdollisuuksia.  Seinäjoen Ammattikorkeakoulun toteuttamassa Matka Kasvuun -hankkeessa taas tuetaan pienten matkailu- ja palvelualan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kehittymistä sekä kotimaan markkinoilla että kansainvälisessä kilpailussa. Kaksivuotisessa hankkeessa kehitetään mm. digitaalisia ekosysteemejä sekä tuotetaan toimintamalleja ja työkaluja yritysten menestymisen tueksi.

Maaseudun luontoympäristöjä kehitetään paraikaa mm. alueiden välisessä UHMA - Uhanalainen maaseudun luonto hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jossa mukana ovat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ProAgriat, Luonnonvarakeskukset sekä Metsähallitus. Hankkeessa edistetään arvokkaiden alueiden luonnon- ja maisemanhoitoa yhteistyötä sekä toimenpide- ja rahoitusmalleja kehittämällä. Lue lisää : www.proagria.fi/uhma

Vähähiilisen energian käyttöön ottoa edistetään taas Thermopolis Oy:n, Suomen Metsäkeskuksen ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun yhteisessä kolmivuotisessa VISU- Liiketoimintaa lämmöistä -hankkeessa. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa Virossa toimivan sisarhankkeen kanssa. Hankkeen päätavoitteena on edistää vähähiilisyyttä ja torjua ilmastonmuutosta uusitutuvan energian käyttöä lisäämällä ja energiatehokkuutta parantamalla. Hankkeen tavoitteen on myös lisätä alueen kansainvälistä tutkimus- ja hanketoimintaa sekä kehittää kansainvälistä osaamista ja luoda uusia kv-yhteistyöverkostoja. etenkin lämpöyrittäjäliiketoiminnan ja metsäenergian aloilla.

Teksti: Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

Lue juttusarjan aikaisemmat jutut:

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä

Lue myös Kynäälyjä-blogikirjoitus EU:n hyödyistä:

Mitä hyötyä on EU:sta?

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös