Ajankohtaista

23.08.2017

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt!

Uusimmassa Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirjeessä on asiaa mm. maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisestä, rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnista, liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämisestä sekä pohjalaismaakuntien yhteisestä arvoseminaarista.

Lue Pro Etelä-Pohjanmaa 4/2017 -uutiskirje >>

Voit myös tilata uutiskirjeen omaan sähköpostiisi >>

 

0 kommenttia
21.08.2017

Pohjalaismaakunnat koolla

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien päättäjiä ja virkamiehiä kokoontui viime viikolla pohjalaismaakuntien yhteiseen huippukokoukseen.

Aamupäivällä kokoontui työvaliokunta, jossa käytiin läpi kunkin maakunnan tilannekatsaus. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtajan Lasse Anttilan mukaan maakunta- ja sote-uudistus etenee kaikissa pohjalaismaakunnissa suunnitellun mukaisesti. Kaikissa pohjalaismaakunnissa on otettu valmistelutyöhön saatu lisäaika kiitollisena vastaan.

Maltti on valttia

Iltapäivällä kokousväki osallistui arvoseminaariin, jossa kuultiin ajatuksia herättävät alustukset Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peuralta, kirjailija Aino Suholalta ja Jyväskylän yliopiston dosentti Jorma Niemelältä.

Simo Peura korosti puheenvuorossaan maltin merkitystä yhdessä menestymisessä. Peuran mukaan yhteiskuntamme kasvun ja kehittymisen takana on omaksumamme työmoraali, joka kumpuaa luterilaisesta arvomaailmasta.

– Luterilaiseen eetokseen kuuluu kunniallinen työ, joka on kutsumustyötä. Työhön kuuluu myös ilo, ja ajatus, että olemme olemassa toisia ja yhteiskuntaa varten, emme itseämme, Peura sanoi.

Hänen mukaansa vanhoissa arvoissa on paljon käyttökelpoista. Myös tulevaisuudessa työ, yritteliäisyys, kohtuullinen elämäntapa sekä yhdessä toimiminen ovat keskeisiä arvoja.

– Työn kautta ja olemalla yritteliäitä luomme yhteistä hyvää. Kohtuullisuutta ja malttia tarvitsemme tavoitellessamme kasvua ja hyvinvointia. Yhteistyöstä on helppo puhua, mutta käytännön toteuttaminen on usein vaikeaa. Jos maltti ja kohtuus puuttuvat, yhteistyö on usein vaikeaa, Peura kiteytti.

Arvokas ihminen

Kirjailija Aino Suhola ei jättänyt ketään kylmäksi pohtiessaan ihmisen arvokkuutta ja arvottomuutta. Hänen mukaansa ihmisen repunpainosta puolet tulee siitä, mistä hän on lähtenyt ja puolet siitä, missä hän on nyt. Suhola kuvaa ihmisyyttä ”monitoikkooseksi”, yksitoikkoisen vastakohdaksi.

Nykypäivän teho-yhteiskunnassa mennään hänen mukaansa liiaksi euro eikä sydän edellä.

– Näkyvät tietävät oman arvonsa, mutta entä ne maan pienimmät, näkymättömät? Puhumme kustannusvajeesta ja huoltosuhteesta, minne on kadonnut ihmisarvo? hän kysyi.

Suholan mukaan ihminen on nykyään mainosalusta, josta on tullut some-yhteiskunnan uusi arvo.

– Sellainen on hyvä ihminen, joka ei kuormita järjestelmää, joka toimisi loistavasti ilman ihmisiä.

Hän ei myöskään ole vakuuttunut digiajan luomasta uudenlaisesta yhteisöllisyydestä, jossa rukoillaan jokapäiväistä tunnekuohua ruutujen äärellä.

– Välimeren maissa syödään illallista yhdessä, kun meillä jonotetaan ilmaisia ämpäreitä ja tuijotetaan kassahihnaa tv:stä juhannuksena. Tärkeintä on olla menossa mukana, kuulua joukkoon, hän kärjistää.

Suholan mukaan ihmisen suurin arvo ja armo olisi olla rakastettu ehdoitta, ei tehtyjen tekojen kautta.

Kirjailija Aino Suhola sai yleisön otteeseensa ajatuksia herättävällä ja huumoripitoisella puheenvuorollaan ihmisen arvosta ja arvostuksesta.


Näkijöitä tarvitaan

Dosentti Jorma Niemelän mukaan yhteiskuntaa ovat muokanneet historian saatossa etenkin ns. omantunnon ihmiset, jotka näkevät kauemmas kuin muut. Mitä enemmän muutoksia tulee, sitä enemmän tarvitsemme näitä tulevaisuuteen näkeviä ihmisiä.

Maakunta- ja sote-uudistuksessa arvokeskustelu on keskeisessä asemassa. Keskustelua värittävät monet arvot ja arvoperustelut. Niemelä on listannut yhteensä tusinan verran erilaisia arvoperusteluja, jotka uudistuksessa on otettava huomioon. Tällaisia ovat mm. valtiontaloudelliset, elinkeinopoliittiset, sosiaaliset, kansanterveydelliset, korporatiiviset, eettiset, kulttuuriset ja uskonnolliset arvot.

– Tässä arvojen ja intressien ristiriidassa me sitten pyrimme rakentamaan uutta, hän toteaa.

Uudistuksessa on Niemelän mukaan tärkeintä tapa, jolla uudistus toteutetaan. Palveluiden on tultava mahdollisimman lähelle ihmistä. Uudistus voi myös epäonnistua, jos vanhoilla toimintatavoilla ja arvopohjalla olevat organisaatiot yritetään sulloa yhteen.

– Tarvitsemme verkostoja ja yhteistyötä, emme elimiä ja hallintokoneistoja, hän sanoo.

Niemelän oman sote-vision mukaan uudistuksen tavoitteena on luoda yhdessä osaamisemme ja voimavaramme yhdistäen älykkäitä ja resurssitehokkaita toimintatapoja ja palvelukokonaisuuksia, joissa valtaistetaan ja voimaannutetaan kansalaiset, yhdistetään kaikkien toimijoiden kyvykkyys, siirretään painopistettä ehkäisevään otteeseen ja hyödynnetään teknologiaa.

  

Teksti ja kuvat: Annika Pollari

 

 

0 kommenttia
21.08.2017

Rakennettu kulttuuriympäristö yksiin kansiin

Etelä-Pohjanmaan liitto on laatinut maakuntakaavan taustaselvitykseksi inventoinnin maakunnallisesta rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Selvitys on tehty yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kanssa.

- Inventoinnin tarkoituksena oli päivittää ja täydentää aiemmin laadittuja maakunnallisia inventointeja sekä tuoda listalle uusia kohteita, toteaa maakuntasuunnittelija Timo Lakso Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Maakunnallista suunnittelua varten laadittavat inventoinnit tuottavat tietoa maakunnan rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä sekä kulttuurihistoriallisista ominaispiirteistä. Maakunnalliset inventoinnit tukevat kuntien suunnittelutyötä.

Maaseutumaista ja monimuotoista

Etelä-Pohjanmaan rakennetun kulttuuriympäristön erityispiirteisiin kuuluvat maaseutumaisuus, pienet kaupunkikeskustat, monimuotoinen kyläasutus jokivarsi- ja raitti-kylineen sekä jälleenrakennuskauden asutusalueineen. Maakunnan alueella on 17 maakunnallisesti arvokasta kirkkoa, hautausmaita sekä pappiloita ja eri kirkkokuntien ja herätysliikkeiden rukoushuoneita.

Suuri osa kohteista edustaa talonpoikaista rakennusperintöä kaksifooninkisine talonpoikaistaloineen, torppineen ja niittytupineen. Lisäksi arvokohteisiin kuuluu teollisuusympäristöjä, kauppoja, kouluja, laitosympäristöjä ja seurojentaloja. Mukaan on valittu myös muun muassa museoita, merkkihenkilöiden loma-asuntoja ja kesämökkialueita.

Raportin kohdeluettelossa nostetaan esiin kunkin arvoalueen keskeisimmät kulttuurihistorialliset merkitykset.

- Tällä kohdevalikoimalla on pyritty luomaan edustava kuva eteläpohjalaisen kulttuuriympäristön maakunnallisesti arvokkaista ominaispiirteistä, joiden vaaliminen alueen kulttuuri-identiteetin säilymisen kannalta on erityisen tärkeää, Lakso sanoo.

Perinteinen kaksifooninkinen pohjalaistalo Kuortaneella.

Monet hyödyntämismahdollisuudet

Hyvin laaditut kulttuuriympäristön inventoinnit palvelevat kaavoituksen ohella kaavoituksen sidosryhmiä, kuntia ja asukkaita välittämällä tietoa kulttuuriympäristöistä ja niiden suojeluarvoista. Inventointien kautta luodaan pohja kulttuuriympäristöohjelmien laatimiselle, kulttuuriympäristökasvatukselle ja sen myötä kestävälle toiminnalle ympäristöjen parissa.

Kulttuuriympäristön inventointeja voidaan hyödyntää myös matkailun ja kuntamarkkinoinnin yhteydessä ja niiden laadukas toteuttaminen tuottaa siten paljon pelkkää kaavoitusta laajemman hyödyn.

- Kulttuuriympäristöjen hoito luo kestävän kehityksen perustan. Tämä edellyttää kulttuuriympäristöjen ominaispiirteiden ja kulttuuriarvojen tuntemusta, Lakso lisää.

Kohdetiedot paikkakunnittain

Inventointiraportti sisältää tiedot inventoinnin taustoista, aiemmista selvityksistä, inventointiprosessin kulusta ja jatkotutkimustarpeista sekä kulttuurihistoriallisen merkittävyyden arvioinnin periaatteista ja hankkeessa käytetystä arviointimallista. Rakennetun kulttuuriympäristön arvoa määriteltäessä puhutaan mm. historiallisista, rakennushistoriallisista, arkkitehtonisista ja maisemallisista arvoista. Raportissa myös kuvataan kulttuuriympäristön käsitettä sekä Etelä-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisia erityispiirteitä.

Kohdeluettelosta löytyy paikkakunnittain kaikkien inventointikohteiden tiedot ja kuvaukset. Aluekohteita on yhteensä 208 ja pistekohteita 213. Aluekohteita muodostui erityisesti kuntien keskustoihin, kaupunki- ja taajama-alueille, jokivarsikylien ja kyläkeskusten alueille, laajojen rakennusryhmien yhteyteen sekä muun muassa vesimyllyjen ja niihin liittyvien maisemallisten elementtien muodostamien kokonaisuuksien yhteyteen. Pistekohteet muodostuivat esimerkiksi yksittäisistä koulurakennuksista tai seurojentaloista.

Maakunnallinen rakennusinventointiraportti on lausuntokierroksella kunnissa, ja se julkaistaan myöhemmin syksyllä.

 

Teksti: Kirsi Niukko, Annika Pollari   
Kuvat: Kirsi Niukko

 

 

 

0 kommenttia
21.08.2017

Maakuntauudistukselle vuosi lisäaikaa

Maan hallitus linjasi 5.7.2017, että sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloa siirretään vuodella. Uudet maakunnat aloittavat toimintansa siis vuoden 2020 alussa. Maakuntavaalit pidetään vasta lokakuulla 2018.

Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelujohtaja Asko Peltola kertoo, että heinäkuun alussa tehtyjen päätösten jälkeen ei muita tarkennuksia ole hallitukselta saatu.

– Olimme virittäneet valmistelukoneistomme siten, että kaikki olisi kunnossa 1.1.2019. Nyt saatiin yllättäen vuosi lisäaikaa. Toisaalta muutos saattaa aiheuttaa hämminkiä mutta se on myös tervetullut mahdollisuus. Aikataulun lykkääntyminen antaa tilaa aiempaa rauhallisemmalle valmistelutahdille, Peltola pohtii.

Uuden Etelä-Pohjanmaan valmisteluryhmää vahvistettiin noin kymmenellä hengellä ennen juhannusta. Uudet vastuuvalmistelijat ovat aloittaneet työnsä uudesta aikataulusta huolimatta Etelä-Pohjanmaan liiton tiloissa elokuun aikana.

– Valmistelu siis etenee, mutta muuttuneessa tilanteessa on tarkasteltava, miten suurilla työpanoksilla uudistusta eteenpäin viedään, sanoo Peltola.

Väliaikaishallinto käynnistyy kesäkuussa 2018

Uudistuksen valmistelu jatkuu maakuntien liittojen organisaatioita hyödyntäen, ja ne koordinoivat myös valtion rahoituksen käyttöä, kunnes uusi maakuntahallinto käynnistyy.

Etelä-Pohjanmaalla väliaikainen valmistelutoimielin järjestäytyi jo kuluvan vuoden keväällä, sillä väliaikaishallinnon (VATE) oli määrä käynnistyä syyskuussa.

Peltolan mukaan Etelä-Pohjanmaan väliaikainen valmistelutoimielin jatkaa viivästyksestä huolimatta työskentelyään valmistelevana ja keskustelevana elimenä. Sen tavoitteena on hakea maakunnan yhteistä näkemystä uudistukseen liittyvistä asioista.

Väliaikainen valmistelutoimielin tekee päätöksiä uuden maakunnan puolesta uuden aikataulun mukaan 1.6.2018–31.12.2018 välisen ajan, jonka jälkeen uudet maakuntavaltuustot ja -hallitukset järjestäytyvät.

Tavoite edelleen kirkas

Peltola uskoo, että uuteen maakuntaan siirtyvälle henkilöstölle lisävuoden tuoma hengähdystauko on hyväksi. Uusi Etelä-Pohjanmaa saa aloittaa toimintansa vakaammalta pohjalta.

– Toisaalta muuttuneista aikatauluista huolimatta yhteinen halumme on pitää vauhtia yllä. Maakunnassamme on selkeä halu osoittaa, että tässäkin rakennustyössä osaamme pukata priimaa. Jatkamme uudistamista pyrkien osallistamaan siihen kaikkia eteläpohjalaisia.

Peltolan mielestä myöskään uudistuksenpäämäärä ei ole muuttunut mihinkään – me rakennamme entistä elinvoimaisempaa, palvelevampaa ja toimivampaa Etelä-Pohjanmaata.

 

 Teksti: Heli Seppelvirta, Hanne Rantala

 

 

0 kommenttia
21.08.2017

Tuo näkemyksesi mukaan maakuntaohjelmaan!

Etelä-Pohjanmaan liitossa ollaan parhaillaan laatimassa uutta maakuntaohjelmaa, joka kattaa vuodet 2018-2021. Maakuntaohjelma suuntaa ja sovittaa yhteen alueellista kehittämistyötä. Se on maakunnan yhteisen kehittämistahdon ilmaus ja siinä määritellään keskeiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelmassa linjataan myös, mihin yhteisiä kehittämisresursseja, esimerkiksi EU-hankevaroja, halutaan kohdentaa. Maakuntaohjelmalla myös viestitään maakunnasta ulospäin mm. keskushallinnon suuntaan.

Ohjelman sisällön suuntaamiseksi maakunnan asukkailla on nyt tilaisuus ilmaista mielipiteensä kehittämisasioista ja toimintaympäristön muutoksista. Keräämme näkemyksiä kyselyllä, johon toivomme kaikkien halukkaiden vastaavan. Vastaa kyselyyn Ota kantaa -palvelussa.

Vastausaikaa on 11.9.2017 saakka. Kyselyyn voi vastata nimettömänä.

Lisätietoja kyselystä ja maakuntaohjelmasta antaa kehittämissuunnittelija Sanna Puumala, sanna.puumala(at)etela-pohjanmaa.fi, p. 040 509 4420

0 kommenttia
21.08.2017

Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittäminen  

Vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaalle valmistui ensimmäinen maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena oli maakunnan liikennejärjestelmän palvelutason monialainen kohentaminen ja liikenneolojen kokonaisvaltainen parantaminen.

Suunnitelman valmistumisen jälkeen on liikennejärjestelmätyön toimintaympäristö muuttunut merkittävästi. Muun muassa korjausvelkapaketti, liikennekaari ja digitalisaation nopea kehittyminen ovat asioita, joita alkuperäisessä suunnitelmassa ei voitu huomioida. Samoin esimerkiksi Seinäjoen itäväylän valmistuminen ja Koveron eritasoliittymän rakentamisen edistyminen Lapualla sekä monien organisatoristen uudistusten eteneminen nostivat esiin suunnitelman päivitystarpeen.

Näillä perusteilla maakuntahallitus päätti vuoden alussa käynnistää liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämisen. Päivittämisen tavoitteena on ollut tavoitteiden ja toimenpiteiden selkeyttäminen ja maakunnallisen tason korostaminen. Käytännössä päivitys on käsittänyt kansallisessa liikennepolitiikassa tapahtuneiden muutosten huomioon ottamisen, hankelistausten ja muiden toimenpiteiden saattamisen ajan tasalle sekä vähämerkityksellisten tai epäolennaisten toimenpiteiden karsimisen. Suunnitelman loppuun on lisätty myös seurantaraportti.

Päivitetystä suunnitelmasta on pyydetty palautetta kunnilta, Liikennevirastolta ja ELY-keskukselta. Suunnitelmaa muokattiin edelleen palautteen pohjalta. Päivitystyössä korostettiin Seinäjoki–Tampere-liikennekäytävän kehittämistä (rata- ja maantieyhteydet) ja Seinäjoki–Vaasa-liikennekäytävän kehittämistä (rata- ja maantieyhteydet) sekä sen nostamista I-koriin.  II-korissa tarkennettiin Kaskisten radan ja maantien 711 parantamistoimenpiteitä.

Hyvissä asemissa

Alla olevat kuvat sisältävät tarkkaa tilastoaineistoa ja kehityskuvia liikennejärjestelmästä. Ne osoittavat, miten hyvin Etelä-Pohjanmaa ja koko Länsi-Suomi ovat kehityksen kärjessä sekä saavutettavuudeltaan hyvässä maantieteellisessä asemassa. Suomi on saari ja Etelä-Pohjanmaalta on hyvät yhteydet useisiin Etelä- ja Länsi-Suomen satamiin ja kasvukeskuksiin. Maakunnan läpi kulkee Bothnian Corridor, joka on oikeutetusti nimetty Suomi-käytäväksi. Käytävä on osa kansainvälistä ja eurooppalaista yhteyttä Pohjois-Suomen merkittävien raaka-ainelähteiden hyödyntämisessä sekä reitti Jäämerelle. Pääradan tavara- ja henkilöliikenne sekä tiheä ja merkittävä päätieverkko radan vieressä, ovat yhä tärkeämpiä kuljetusreittejä Suomen sisäisessä liikenteessä. Tällä alueella syntyy peruselinkeinojen työn tuloksena merkittävä kansantalouden tuotos.

 

Kuva 1. Bothnian Corridorin Suomessa muodostaa päärata Helsinki–Seinäjoki–Oulu ja 4-tie. Kuvassa leveämpi punainen viiva yhdistää Bothnian Corridorin Skandinavian–Mediterranian- ja North Sea–Baltic-käytävät pohjoisimpaan Eurooppaan ja arktiselle alueelle (Lähde: Päärataryhmän esiselvitys, Ramboll Oy).

 

Botnian käytävän vieressä Helsinki–Oulu-välillä kulkevat valtatiet 3, 19 ja 8.  Nämä raskaan liikenteen runkoyhteydet ja muut punaisella merkityt päätiet  (kuva 2) muodostavat yhdessä keskeisen päätieverkon. Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Liikennevirasto tulevat jatkossa kehittämään erityisesti keskeisen päätieverkon teitä.

Luonnosvaiheen jälkeen tehtiin esitys vt:n 19 lisäämisestä raskaan liikenteen runkoyhteyksiin. Myös vt:n 18 Seinäjoki–Jyväskylä-välin ja kt:n 67 lisäämistä keskeiseen päätieverkkoon (pun. viivamerk.) esitettiin. Liikennemäärät täyttivät asetetut kriteerit, mutta tässä vaiheessa esitys ei edennyt. Maantielain muutosesityksessä todetaan, että runkotiet yhdistäisivät valtakunnalliseti ja kansainväisesti suurimmat keskukset, ja niillä tulisi olla yhtenäinen ja korkea pitkänmatkaisen liikenteen palvelutaso.

 

Kuva 2. Keskeisen päätieverkon toimintalinjat  (Lähde: Liikennevirato 2017)

Vt:lle 19 on olemassa valmiita tai lähes valmiita tiesuunnitelmia, jotka odottavat rahoituspäätöstä.  Vt 19, kt 67 ja vt 18 Seinäjoelta Jyväskylään ovat eniten jääneet maakunnan sisällä suunnitelussa ja kehittämisessä jälkijunaan, kun huomioidaan liikennemäärät ja palvelutaso.

Viiden rautatien risteyksessä 

Meillä olisi erittäin hyvät mahdollisuudet hoitaa myös henkilöliikennettä (työssäkäynti, opiskelu ja matkailu) tulevaisuudessa olemassa olevaa rautatieverkostoa hyödyntäen. Sama tilanne on tavaraliikenteen puolella. Suomen kansantaloudelle olisi eduksi, jos pitkänmatkan tavaraliikenne hoidettaisiin tehokkaammin rautateitse. Tällöin myös maanteiden liikenneturvallisuus paranisi. Pääradan ongelma on kapasiteetin puute niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä. Kaksoisraide on tarpeen välillä Seinäjoki–Tampere. Vaasan-, Haapamäen- ja Kaskisten-rata ovat vajaakäytössä ja kunnostuksen tarpeessa. Syöttöliikenne olisi tehostettavissa, jos pääradalle mahtuisi lisää junia. Toivottavasti liikennekaari ja tulevat uudistukset sekä kunnostus- ja parantamistoimenpiteet mahdollistaisivat nämä.

 

   
Kuva 3. Matkoje
n määrä 2016 ja brottotonniot 2015 (Lähde: Livi 2015)

Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavassa (keskustatoiminnot, kauppa ja liikenne), jonka maakuntavaltuusto hyväksyi toukokuussa 2016, on osoitettu  2-ajorataisia valta- tai kantateitä, merkittävästi parannettavia valta- tai kantateitä ja seutu- tai yhdysteitä sekä pääradan parantamismerkintää ja valtateiden uusia linjauksia.

Lisäksi Kauhajoki–Seinäjoki–Kauhava-käytävä on osoitettu kehittämisalueeksi. Kaavamääräyksen mukaan käytävän alueella maankäyttö- ja liikenneratkaisut tulee erityisesti huomioida ja sovittaa yhteen hyvän ympäristön ja korkeatasoisen liikennöitävyyden turvaamiseksi.

 

Kuva 4. Karttaote II vaihemaakuntakaavasta.

Kärkihankkeet

Valtakunnan tasolla edistettäviksi kärkihankkeiksi ja toimenpiteiksi kirjattiin päivitetyssä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa seuraavat kohdat:

Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa päivitettiin alueittain, seutukunnittain ja kunnittain tietoja. Yksi päivityksen kohde oli maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän jalkautuminen jatkossa myös seutukunnallisesti. Kolmen pohjalaismaankunnan yhteinen työryhmä on sekin toiminut lähes kaksi vuotta, ja todettu erittäin tarpeelliseksi myös jatkossa.

Maakunta- ja sote-uudistus tuo merkittäviä muutoksia Suomen liikennesektorille. Maantielain luonnoksen mukaan maakunnan asema korostuu liikennejärjestelmän kehittämisessä ja siihen vaikuttaa oleellisesti Ely-keskusten lakkauttaminen. Liikennejärjestelmäsuunnittelu tulee tehdä yhteistyössä valtion, maakunnan ja kuntien välillä. Liikennejärjestelmä kattaisi kaikki liikennemuodot, vaikka liikennejärjestelmä- ja maantielaki keskittyisikin erityisesti tieliikenteen muotoihin ja verkkoihin.

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaisi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta ja Liikenneviraston olisi osallistuttava sen valmisteluun. Jokaisen maakunnan liikenneviranomainen puolestaan vastaisi maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa. Liikenneviraston olisi osallistuttava maakunnallisen liikennejärjestelmän suunnitteluun.

Uusi maantielaki mahdollistaisi pitkäjänteisen ja strategisen liikennejärjestelmäsuunnittelun sekä aidon MALPE (maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut ja elinkeinot) -ajattelun ja -yhteistyön. Vuorovaikutus toimisi alhaalta ylöspäin ja päinvastoin ilman ”jarruttavia tekijöitä”.

Lopuksi: Minulle ollaan valitsemassa seuraajaa. Ensi vuonna seuraan eläkeläisenä mielenkiinnolla organisaatiouudistusta. 

Lue lisää liikennejärjestelmästä >>

 

Teksti: Jorma Ollila

Kuvat: Etelä-Pohjanmaan liitto, Euroopan unioni, Liikennevirasto, Ramboll

 

 

0 kommenttia
18.08.2017

EU-projektit edistävät palvelujen digitalisoitumista Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian Kehittämiskeskus Ry:n, eli EPTEKin hallinnoima telelääketieteen keskus, Nordic Telemedicine Center, tarjoaa maakunnan yrityksille, yhteisöille sekä myös yksityishenkilöille mahdollisuuden tutustua uusimpiin terveysteknologian laitteisiin ja palveluihin.

Keskus on perustettu osana Interreg Botnia-Atlantica -ohjelmasta rahoitettua hanketta, jonka toiminta jatkuu vielä vuoden 2018 elokuuhun saakka. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa telelääketieteen moniammatillista ja rajoja ylittävää osaamista Pohjanlahden molemmin puolin. Seinäjoen keskus sijaitsee Mediwestin tiloissa sairaalanmäellä, Ruotsissa vastaavanlainen ympäristö on rakennettu Uumajaan.

EPTEKin toiminnanjohtaja Sami Perälä on tyytyväinen Seinäjoen keskuksen tarjontaan:

- Olemme saaneet kerättyä tänne monipuolisesti erilaista, etenkin kotona asumista tukevaa ja helpottavaa teknologiaa. Vierailijoitakin keskuksessa on käynyt mukavasti. Toteuttamistamme hankkeista suuri osa on liittynyt juuri kotona asumisen tukemiseen, Perälä toteaa ja jatkaa:

- Telelääketieteen keskuksen tila on EPTEK:lle paikka, jossa voimme esitellä teknologiaa, kertoa alan kehityksestä sekä hankkeidemme tuloksista. Hankkeista saatujen kokemusten perusteella meille on syntynyt perustietoa siitä, miten teknologia oikeasti toimii ja millaisissa tilanteissa teknologiasta on hyötyä. Käymme jatkuvasti keskusteluita esimerkiksi kotihoidon kanssa siitä, millaisia tarpeita ja haasteita kotona asuvilla on ja pyrimme etsimään haasteisiin ratkaisuja yhdessä.

Hankkeiden välistä yhteistyötä

EU-hankkeet tekevät sujuvasti myös yhteistyötä: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä sekä Etelä-Pohjanmaan liitto ovat mukana maaseudun ja kaupunkialueiden digitaalisia palveluja kehittävässä ERUDITE-hankkeessa, jonka tiimoilta yhteistyö EPTEKin kanssa on noussut isoon asemaan. Suupohjan alueen projektipäällikkö Hanna Hirsimäki näkee hankkeiden välisessä yhteistyössä paljon etuja:

- EPTEK on ollut tärkeä kumppani koko hankkeen ajan. Olemme saaneet Samilta paljon hyviä ajatuksia Suupohjan kehittämiseen ja lisäksi EPTEKin kautta myös alueen terveysalan toimijat ovat päässeet vastavuoroisesti tutustumaan työtään helpottaviin teknisiin ratkaisuihin, Hirsimäki kertoo.

ERUDITEn ja EPTEKin yhteistyöstä onkin poikinut jo käytännön hyötyjä: Suupohjan alueella ikäihmisten asumispalveluja tarjoavan Kauhajoen Vanhaintuki ry:n henkilökuntaa lähti elokuun alkupuolella vierailulle Nordic Telemedicine Centeriin tutustumaan tarjolla oleviin digitaalisiin ratkaisuihin. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Tiina Rauhalaakso piti vierailua hyödyllisenä ja mielenkiintoisena:

- Olen tyytyväinen, että meillä on maakunnassa tällainen osaamiskeskus. Digitaaliset palvelut kehittyvät huimaa tahtia ja saimme tutustumiskäynnillä konkreettisesti nähdä mitä arkea ja turvallisuutta helpottavia välineitä ja ratkaisuja on tarjolla. Asumisen turvallisuus painottuu myös yhdistyksemme tarjoamissa palveluissa. Löysimme muun muassa meille sopivan paikannus- ja hälytyslaitteen, jonka hankinnassa ja käyttöönotossa saamme EPTEKiltä asiantuntevaa tukea.

Kauhajoen Vanhaintuki Ry on ollut mukana myös ERUDITE-hankkeen Anvia Akkuna -mobiilisovellusta testaavassa pilotissa, jossa on tuotu Vanhaintuen asukkaiden ja omaisten käyttöön mobiililaitteilla toimivat kuvapuhelut. Lisäksi Akkuna on mahdollistanut mm. seurakunnan toimittamien hartaustilaisuuksien livestreamauksen Vanhaintuen asukkaille.


EPTEKin toiminnanjohtaja Sami Perälä esittelee Nordic Telemedicine Centerin kodinomaista ympäristöä.

Sekä ERUDITEn että Nordic Telemedicine Centerin määrärahat tulevat Euroopan aluekehitysrahastosta. ERUDITE-projektia rahoitetaan Interreg Europe -ohjelmasta ja siinä on hankekumppaneita ympäri Eurooppaa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2 miljoonaa euroa. Nordic Telemedicine Centeriä rahoitetaan taas Interreg Botnia-Atlantica -ohjelmasta, joka toimii maantieteellisesti pienemmällä alueella Suomen, Ruotsin ja Norjan eri maakunnissa. Nordic Telemedicine Centerin kokonaisbudjetti on noin 1,5 miljoonaa euroa ja siinä on kumppaneita Suomesta ja Ruotsista.    

 

Teksti ja kuvat:
Hanna Meriläinen ja Hanna Hirsimäki

Lisätietoja:

Sami Perälä, EPTEK
Toiminnanjohtaja
puh. 044 332 2270
sami.perala(at)eptek.fi

Hanna Meriläinen, EP-liitto
Projektikoordinaattori, ERUDITE
puh. 0400 241 813
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi


 

 

0 kommenttia
15.08.2017

Suomi 100: Yhdessä-viikonloppuna satoja tapahtumia

Suomen juhlavuotta vietetään sadoin tapahtumin Yhdessä-viikonloppuna 25.–27.8.

 

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teema yhdessä on synnyttänyt suomalaisissa ennennäkemättömän innostuksen yhteiseen tekemiseen. Yhdessä-viikonloppuna 25.–27.8. Suomessa ja maailmalla on luvassa useita satoja Suomi 100 -tapahtumia, jotka suomalaiset ja Suomen ystävät ovat yhdessä rakentaneet toinen toisilleen. Yhdessä-viikonloppuna suomalaisten toivotaan olevan mahdollisimman paljon yhdessä.

Yhdessä-viikonlopusta käynnistyy juhlavuoden elämyksellinen syksy kohti satavuotiaan syntymäpäivää joulukuussa. Viikonlopusta on myös 100 päivää sataan eli se aloittaa 100 päivän jakson itsenäisyyspäivään.

− Osa Yhdessä-viikonlopun tapahtumista on erityisesti tähän ajankohtaan suunniteltuja, osa vuosittain toistuvia, mutta tällä kertaa Suomi 100 -teemalla toteutettavia, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton Suomi 100 -aluekoordinaattori Tuija Ahola.

Koko Suomen kattavia tempauksia

Kukaan ei syö yksin, kun Suomi juhlii Maailman suurimpia kyläjuhlia. Maailman suurimmat kyläjuhlat ovat koko maan halki levittäytyvä tapahtuma, jossa sadat tekijät ympäri Suomea luovat oman näköisiään kyläjuhlia. Luvassa on pieniä paikallisia ja suuria valtakunnallisia tapahtumia: kansallispuistoissa, taivaan alla, varuskunnissa, kouluissa ja ravintoloissa.

− Jokainen voi järjestää juhlat itse tai yhdessä jonkun kanssa tai nauttia jo valmiiksi katetusta pöydästä, vinkkaa Ahola.

Valtakunnallisesti näkyvimpiä on Suomen Luonnon päivä lauantaina 26. elokuuta, jolloin koko maassa liputetaan ensi kertaa Suomen luonnolle ja kaikissa Suomen kansallispuistoissa kajahtaa kuorolaulu. Suomen Luonnon päivänä vietetään myös Marttojen valtakunnallista sienipäivää. Päivän aikana koulutetut sienineuvojat tutustuttavat kansalaisia ruokasieniin, näköislajeihin ja myrkkysieniin sekä antavat vinkkejä sieniruokien valmistamiseen sekä sienien säilöntään. Marttojen sienipäivä järjestetään ainakin Seinäjoella.

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) juhlistaa Suomen 100 -vuotista itsenäisyyttä ILMI 2017 -yhteisharjoituksilla, joihin odotetaan osallistuvan yli 1 000 koulutettua vapaaehtoista. Harjoituksia järjestetään ympäri Suomen mm. Kauhavalla, Oulussa, Saariselällä ja Tampereella. Harjoituksien aiheina ovat mm. kadonneiden etsintä, evakuointi, ensihuolto ja viestitoiminta.

Lukuisia paikallisia tapahtumia

Myös Etelä-Pohjanmaalla on tarjolla lukuisia pienempiä ja isompia tapahtumia Yhdessä-viikonloppuna.

Luonnon päivää vietetään myös Lapualla, jolloin Simpsiöllä voi kuulla kuorojen laulua ja samalla paistaa makkaraa tai askarrella vaikka käpylehmiä. Illan hämärtyessä bongataan lepakoita.

Isonkyrön Lehmäjoella syödään yhdessä ja kokoonnutaan yhteiselle peltopiknikille lauantaina.

Törnävän museoalueella Seinäjoella järjestetään Yhdessä-viikonloppuna perinteiset Östermyra-päivät. Ohjelmassa on mm. museon avoimet ovet, historiaan innostavaa työpajatoimintaa sekä opastettuja kierroksia museoalueella.

Lappajärvellä juhlitaan lauantaina puolestaan venetsialaisia eli mökkikauden päättäjäisiä Suomi 100 -teemalla. Päivän aikana on luvassa mm. takaperinjuoksun 100 metrin SM-kisat, lastennäytelmä, yhteislaulua, taidetyöpajoja, sata saunaa ja ilotulitus.

Teuvalla on lauantaina Lauri Ingmanin syntymäpaikan muistokiven paljastus ja Ingman-seminaari. Lauri Ingman oli itsenäisen Suomen ensimmäisen pääministeri, ja 30-luvulla hän toimi myös arkkipiispana.

 Yhdessä-viikonlopun ohjelmatietoa on koottu osoitteeseen http://suomifinland100.fi/yhdessa-viikonloppu/.

Alueellisia tapahtumia löytyy Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi.

0 kommenttia
7.07.2017

Lausuntopyyntö Natura-arvioinnista

Lausuntopyyntö Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan Natura-arvioinnista

Etelä-Pohjanmaan liitto on laatinut luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natura-arvioinnin 3. vaihemaakuntakaavan kaavaluonnoksesta koskien turvetuotantoon soveltuvien alueiden vaikutuksia. Arviointi koskee Natura-alueita Lapväärtinjokilaakso, Ähtävänjoki, Nättypii, Ison Koirajärven harju ja Larvanneva.

Etelä-Pohjanmaan liitto pyytää arvioinnista lausuntoa niiltä tahoilta, joiden hallinnassa alueet ovat. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. Kuulemisaika on 14.7.2017-13.1.2018.

Lausunto tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan liittoon viimeistään 13.1.2018 osoitteella PL 109, 60101 Seinäjoki tai sähköisesti osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi.

Kuulemisen asiakirjat ovat virallisesti nähtävissä Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitossa sekä www-osoitteessa http://www.epliitto.fi/vaihemaakuntakaava_iii

 

Lisätietoa:

Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja
puh. 050 347 9845
antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi

 

Hallintolain 62 §:n mukainen yleistiedoksianto

0 kommenttia
5.07.2017

Tiedote sote- ja maakuntauudistuksen etenemisestä Etelä-Pohjanmaalla

Maan hallitus päätti 5.7.2017, että sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloa lykätään vuodella. Uudet maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2020 alussa. Samalla myös maakuntavaalit siirtyvät tammikuulta ensi vuoden lokakuulle.

Aikataulun lykkääntyminen antaa mahdollisuuden rauhallisempaan valmisteluun, mikä on tervetullutta. Uusi Etelä-Pohjanmaa saa aloittaa toimintansa vakaammalta pohjalta. Myös henkilöstön asemaa ja muutoksia pystytään nyt selvittämään paremmin kuin aiemmassa aikataulussa.

Päätösten tultua vasta äskettäin julkisiksi on vielä mahdotonta sanoa, miten ne vaikuttavat maakunnassamme tapahtuvaan valmisteluun. Valmistelukoneisto oli viritetty sen mukaisesti, että kaikki on kunnossa 1.1.2019. Nyt saatiin yllättäen vuosi ”lisäaikaa”.

Koska heinäkuu on joka tapauksessa suurimmalle osalle meistä lomakuukausi, maakunnallisia päätöksiä valmisteluun tulevista muutoksista ei tämän kuun aikana tehtäne. Elokuulla Etelä-Pohjanmaan vastuuvalmistelutehtäviin valitut sekä eri päätöksentekoelimet kokoontuvat rauhassa pohtimaan uutta tilannetta.

Oman käsitykseni mukaan tavoite maakunnassa on sama kuin ennenkin: entistä elinvoimaisempi ja toimivampi Etelä-Pohjanmaa. Valmistelutahdin rauhoittuminen lienee meille kaikille tervetullutta, vaikkakin se tässä muutosvaiheessa vaatii pohdintaa ja ehkä kipuilujakin. Jos ja kun tekemisen meininki ja yhteinen tahto pysyvät yhtä lujina kuin tähänkin asti, tuloksena on entistä varmemmin priimaa - tai ainakin tavallista parempaa.

 

Lisätietoja: Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelujohtaja ja maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123, s-posti: etunimi.sukunimi@etela.pohjanmaa.fi

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös