Ennakoinnin ja tulevaisuudentutkimuksen menetelmät

"Ennakointiin katsotaan kuuluvan tulevaisuuden kuvaaminen, analysointijärjestelmien luominen, kehittäminen ja hyödyntäminen ja tulevaisuutta koskevan tiedon tuottaminen, hankinta, käsittely, muokkaus, analysointi ja raportointi. Usein ennakointi-sanaa käytetään myös viitattaessa erityisesti suunnittelumenetelmiin erottamaan näitä varsinaisesta tulevaisuudentutkimuksesta." Näin ennakointia on määritelty Opetushallituksen ennakoinnin tietopalvelun ENSTI:n www-sivulla. Ennakointi voidaan jakaa laadulliseen ja määrälliseen ennakointiin.

Tulevaisuudentutkimus on tiedonala, joka on luonteeltaan tieteidenvälinen ja poikkitieteellinen. Siksi se määritelläänkin tiedonalaksi eikä tieteenalaksi sanan perinteisessä merkityksessä. Tulevaisuudentutkimus tuo esille, mikä on mahdollista, mikä on todennäköistä ja mikä on toivottavaa tai ei-toivottavaa. Pyrkimys on vaikuttaa yleiseen ajatteluun, arvoihin ja sitä kautta päätöksentekoon, jotta osaisimme valita siten, että seuraukset – elettävä ja koettava tulevaisuus – vastaavat mahdollisimman hyvin toiveitamme ja odotuksiamme. Tulevaisuudentutkimuksen piirissä kehitettyjä omia metodeja on jo käytössä useita, kuten esimerkiksi morfologinen analyysi, Delfoi-tekniikka, pehmeä systeemianalyysi, tulevaisuusverstasmenetelmät, visionäärisen johtamisen menetelmät, erilaiset skenaariotekniikat ja ristivaikutusanalyysi. Monitieteisenä ja aidosti poikkitieteellisenä tiedonalana tulevaisuudentutkimus käyttää soveltuvin osin hyväkseen myös muilla tieteenaloilla kehitettyjä tutkimusmenetelmiä. (Rubin 2004)

Esimerkkejä tulevaisuudentutkimuksen menetelmistä:

Skenaarioajattelu onkin nykyisin tulevaisuudentutkimuksen piirissä yleisimmin vaikuttava ajattelutapa – monille tulevaisuudentutkijoille tulevaisuudentutkimus sinänsä sisältää jo itsessään monien erilaisten, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien lähtökohdan. Skenaariotyöskentelyssä on tarkoitus tukea nykyhetken päätöksentekoa etenkin pidemmälle ulottuvissa ratkaisuissa kaiken informaatiotulvan ja tulevaisuuteen liittyvän epävarmuuden keskellä. Sen avulla voidaan myös haastaa organisaatiossa tms. vallitsevia käsitteitä. Työskentelyssä luodaan useampi skenaario - kyse ei ole ennusteista vaan keskenään erilaisten kuvausten luomisesta, jotka rakentuvat loogisesti. Näin luodaan ymmärrystä mahdollisista tulevaisuuksista nykyhetken ratkaisujen valossa. Skenaariotyöskentely on monimuotoinen prosessi ja se voi sisältää monia eri menetelmiä ja tietolähteitä. Suoraan skenaariota tuottavia menetelmiä ovat esimerkiksi erilaiset tulevaisuustyöpajat ja tulevaisuustaulukkomenetelmä. (Rubin 2004)

Delfoi-menetelmä, josta käytetään myös nimityksiä Delphi tai Delfi, on menettelytapa, jonka avulla pyritään tuottamaan mahdollisimman luotettava mielipiteiden yksimielisyys asiantuntijaryhmän keskuudessa peräkkäisten kyselyiden ja kontrolloidun palautteen avulla. Delfoi -prosessissa tuotetaan erilaisia näkökulmia, hypoteeseja ja väitteitä, jotka saatetaan avoimen asiantuntijatestin ja argumentoinnin kohteeksi. Prosessissa pyritään seulomaan näkemykset jaetuiksi tai erimielisiksi yhteisönäkemyksiksi. Menetelmän perustana on panelistien anonymiteetti. Kukin voi siis vastata niin radikaalisti kuin haluaa ilman että olisi huolta oman tai edustamansa organisaation maineesta. (Talvela & Stenman 2012)

Tulevaisuusverstas (käytetään myös nimitystä tulevaisuusstudio ja tulevaisuuspaja) on aivoriihimäinen, monesta osasta koostuva ongelmanratkaisumenetelmä, jossa koko ryhmän voimin demokraattisesti työskennellen pohditaan yhteisesti sovittuun asiaan liittyviä ongelmia ja ideoita, joita toteutetaan yhdessä. Tarkoituksena on joko koota parhaat aiheen asiantuntija yhteen pohtimaan ja konkretisoimaan esimerkiksi yrityksen tulevaisuutta. Toisaalta menetelmällä voidaan antaa yksittäisille, ”tavallisille” ihmisille mahdollisuus osallistua keskusteluun, niin että ratkaisujen etsiminen ei jäisi ainoastaan asiantuntijoille ja päättäjille. Verstaan avulla voidaan myös selvittää mitä yhteisö tietää mahdollisuuksistaan tavoitella haluttua tulevaisuutta ja toisaalta mitä se ei tiedä eli mistä pitää ottaa selvää. Näin tulevaisuusverstaat toimivat myös systemaattisen tiedonhankinnan alueella. (Talvela & Stenman 2012)

Talvela, J. & Stenman, K.(2012). Tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä. , In: Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja sarja A nro 35, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. URN:ISBN:978-952-5963-37-3

Rubin, A. (2004). Tulevaisuudentutkimus tiedonalana. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. https://tulevaisuus.fi/perusteet/tulevaisuudentutkimus-tiedonalana/ haettu 16.11.2016

Linkkejä:

Ennakointipakki

Alueellisen ennakoinnin opas (Euroopan komissio)

ENSTI, ennakoinnin sähköinen tietopalvelu

EMMA Alueellisen ennakoinnin kehittäminen

Tulevaisuuden tutkimuksen seura Ry

Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus

Alueellisia ennakointisivustoja

TOPI - Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali (Turun yliopisto)

Tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä (KYAMK)   

World Futures Studies Federation

The Millennium Project

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Unlocking Foresight Know How (linkkilista)

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös