Hyvinvointi ja elämänlaatu

Päivitetty 23.11.2017

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alueellisen Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (ATH) mukaan vuonna 2015 Etelä-Pohjanmaalla 52,5 prosenttia vastanneista koki elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi. Onnelliseksi (suurimman osan aikaa viimeisen neljän viikon aikana) koki itsensä 53,5 prosenttia. Yksinäisyyttä vuorostaan koki 9,2 prosenttia. Keskimääräinen luottamus (asteikolla 1-5; 1 = en luota, 5 = luotan) julkiseen terveydenhuoltoon oli 3,5 ja julkiseen sosiaalihuoltoon 3,2.

Asuinalueen vuonna 2015 koki turvalliseksi 92,7 prosenttia ja tyytyväisiä asuinalueen olosuhteisiin oli 83,2 prosenttia. Asuntonsa kustannuksiin tyytymättömiä oli 13,2 prosenttia. Vuorostaan 35,7 prosenttia haittasivat huonot liikenneyhteydet ainakin jonkin verran.

Nykyiseen työhönsä tyytyväisiä oli vuonna 2015 Etelä-Pohjanmaalla 76,2 prosenttia. Samana vuonna 34 prosentilla oli vaikeuksia kattaa kotitalouden menoja tuloillaan ja 21,5 prosenttia oli joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi. Työkykynsä heikentyneeksi arvioi 22,4 prosenttia.

Vuonna 2015 Etelä-Pohjanmaalla kuntavaaleissa ilmoitti äänestäneensä 74,1 prosenttia. Keskimääräinen luottamus päätöksentekoon (asteikolla 1-5; 1 = en luota, 5 = luotan) oli 3,5.

Syntyneet ja kuolleet

Tilastokeskuksen mukaan syntyneitä oli Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2015 yhteensä 2 003. Tämä oli 1,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Maakunnan kunnista eniten syntyvyys kasvoi Karijoella (100 %), Evijärvellä (37,5 %) ja Lappajärvellä (33,3 %). Koko maakunnassa syntyvyys on vuosina 2010–2015 laskenut 7,8 prosentilla. Samaisella aikavälillä kunnista eniten syntyvyys laski Teuvalla (-40,7 %), Vimpelissä (-37,1 %) ja Evijärvellä (-26,7 %).

Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2015 kuolleita oli yhteensä 2 155. Verenkiertoelinten sairaudet (pl. alkoholiperäiset) olivat suurin kuolinsyy 39,2 prosentilla (kuolleista). Seuraavana olivat kasvaimet (22,7 %) ja syövät (21,9 %). Nämä kaikki edellä mainitut kuolinsyyt ovat laskeneet vuosien 2010–2015 välillä. Eniten laskivat verenkiertoelinten sairaudet, 12,0 prosentilla. Samaiset syyt olivat suurimpia myös koko maan tasolla tarkasteltuna.

Itsemurhia oli Etelä-Pohjanmaalla 1,0 prosenttia kuolemansyistä ja määrä on laskenut vuosina 2010–2015 yhteensä -26,7 prosenttia.

Rikokset

Rikostilastoissa ei ole huomioitu väkiluvun muutosta.

Vuonna 2015 rikoksia ja rikkomuksia oli Etelä-Pohjanmaalla yhteensä 23 364. Tämä oli 3,2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Rikoksista ja rikkomuksista 62,3 prosenttia oli liikenneturvallisuuden vaarantamiseen liittyviä.

Maakunnan kunnista lähes jokaisessa rikokset ja rikkomukset laskivat vuosina 2014–2015, eniten Ilmajoella (-33,9 %) ja Kuortaneella (-30,5 %). Jopa kymmenessä kunnassa rikokset ja rikkomukset laskivat yli kymmenellä prosentilla. Vain kahdessa kunnassa määrä nousi tarkastellulla aikavälillä: Teuvassa 4,0 prosenttia ja Kurikassa jopa 60,9 prosenttia. Vuonna 2015 Kurikassa rikokset ja rikkomukset siis nousivat 1 801 kappaleella edellisvuodesta. Kyseessä olivat liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja liikennerikkomuksiin liittyvät rikokset ja rikkeet.

Julkaisu- ja tilastolinkkejä

THL:n Alueellinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus (ATH)

Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastoja

Liitteet:
Syntyneet, kuolleet ja rikokset Etelä-Pohjanmaalla 2010–2015

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös