07 / 12 / 17

Tarvitaanko maakunnan yhteistyöryhmiä tulevaisuudessa?

  • 0

Maakunnan yhteistyöryhmät (MYR) synnytettiin hallinnoimaan EU:n rakennerahastojen toimintaa, kun Suomi oli vuonna 1995 liittynyt Euroopan Unioniin.

Aluehallintomme oli tuolloin vielä hajanaisempi kuin nykyään. Siitä johtuen Myrrit saivat pian muitakin tehtäviä. Niistä kehittyi yhteen sovittavia konsensusfoorumeita koordinoimaan aluekehitystyötä omalla alueellaan.

Mitä MYR tekee?

Myrrin tehtävät on määritelty aluekehittämistä ja EU:n rakennerahastoja koskevassa lainsäädännössä. Tärkein tehtävä on yhteen sovittaa hajallisen aluehallintomme eri toimijoiden suunnitelmat ja resurssit.

Tämä tarkoittaa maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja Elyn aluekehittämistä koskevien asiakirjojen käsittelyä sekä toimenpidesuunnitelman hyväksymistä. Meillä Etelä-Pohjanmaalla tuohon kokonaisuuteen on vielä lisätty EU:n maaseutuohjelman seuranta koordinaatio mielessä.

Konkreettisimmillaan tuota työtä tehdään hankkeiden puoltokäsittelyssä. Siellä ne joko hyväksytään tai hylätään.

Yhteen sovittamistyön onnistumiseksi on tärkeää konsensushengen löytäminen. Sitä edes auttaa eri tahojen kattava edustus yhteistyöryhmässä. Myrrissä on paikka kaikilla aluekehitystyössä mukana olevilla tahoilla sekä merkittävillä sidosryhmillä.

Tarvitaanko Myrrejä enää uusissa maakunnissa?

Myrrin olemassa olon oikeutus on perustunut aluehallintomme hajallisuuteen. On tarvittu foorumia, missä keskustella ja sopia asioista. Elintä, joka sovittaa maakunnan kehittämistoimet yhteen.

Uudet maakunnat eivät tarvitse Myrriä entisessä mielessä, koska resurssit ja ohjelmatyö tulevat samaan organisaatioon. Tämä ei silti ole mikään suru-uutinen Myrrissä työskenteleville, koska muutos tehostaa ja selkeyttää aluekehitystyötä.

Entisistä tehtävistä jää jäljelle rakennerahastojen hallinnointi ja vuorovaikutus niin sanottujen sosiaalipartnereiden kanssa. Näitä ovat elinkeino- ja työelämän järjestöt, kansalaisjärjestöt sekä muut kehittämistyössä olevat organisaatiot. Valmisteilla oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että Myrrit jatkavat näitä tehtäviä myös tulevaisuudessa.

Maakunnat kehittäjinä

Tulevaisuudessa uusista maakunnista muodostuu entistä vahvempia toimijoita kehittämistyössä.

Suunnitteluvastuu ja resurssit tulevat olemaan samassa organisaatiossa. Entisen valtion ja kuntien ohjauksen korvaa suurelta osin oma suoraan kansalta saatu valtuutus. Se antaa vahvan henkisen pohjan kehittämistyölle.

Tuossa työssä onnistuminen edellyttää syvenevää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. Siinä Myrrillä on roolinsa. Yhteistyöryhmä avaa oven elinkeinoelämälle julkiseen kehittämistyöhön. Antaa foorumin vuorovaikutukselle.

Odotan tulevilta maakunnilta jotain aivan uutta, omannäköistä kehittämistyötä.

Pauli Talvitie
Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja

0 kommenttia
29 / 11 / 17

Suomi 100: Onnea ja kiitos!

  • 0

Satavuotiaan Suomen juhlavuosi saa pian huipennuksensa. Viikon päästä juhlimme syntymäpäivää monin eri tavoin kulttuurin, vauhdikkaan menon, elämysten ja perinteiden parissa tai television äärellä kotisohvalla. Me kahvitamme, liputamme ja valaisemme isosti ja pienesti. Ympäri Suomen ja Etelä-Pohjanmaan tapahtuu hienoja asioita. Onnea Suomi!

Vaikka mieli on juhlava ja iloinen kaikesta tulevasta juhlinnasta, tuntuu myös haikealta, että juhlavuosi päättyy. Se on ollut niin rikas sekä elämyksiä, tapahtumia ja hankkeita täynnä. Maakunnassa on tapahtunut paljon. Juhlavuoden tilaisuuksia on ollut tarjolla kaikille: lapsille, nuorille, ikäihmisille, naisille ja miehille, erityisryhmille jne. Juhlavuoden tilaisuuksia on ollut kaikissa kunnissa ja kaupungeissa.

Juhlavuoden tilaisuuksia on ollut sisällöltään kaikenlaisia: teatteria, musiikkia, tanssia, näyttelyitä, moninaisia tapahtumia, seminaareja, kilpailuja, elokuvia, urheilua ja liikuntaa, retkeilyä, opastuksia ja muotinäytöksiä. Juhlavuoden kunniaksi on julkaistu kirjoja, kalentereita, videoita, levyjä ja lehtiä. On pystytetty muistomerkkejä ja kunnostettu sankarihautoja. On valmistettu monia tuotteita, niin virallisia kuin epävirallisia. On kudottu Suomi 100 -villasukkia sekä sukkia veteraaneille ja vauvoille. On syöty yhdessä erilaisissa seurueissa ja pöydissä, saunottu sadoissa saunoissa, pukeuduttu sinivalkoisiin. Esiin on nostettu kansalliskoiramme Suomen pystykorva ja Suomen hevonen. Esille on tuotu kansallisia ja paikallisia merkkihenkilöitä, paikkoja ja rakennuksia sekä kulttuuriperintöä. Juhlavuosi on ollut täynnä hyväntekeväisyyttä, hyviä tekoja, lahjoja ja päätöksiä.

Juhlavuosi on ollut Etelä-Pohjanmaalla moninainen. Se on koskettanut ihmisten arkea ja juhlaa. Suomen 100-vuotista historiaa on tarkasteltu monesta eri näkökulmasta esimerkiksi lapsen silmin, naisen kokemuksena, suomalaisen sotilaan kokemuksena, vanhuksen tai vaikkapa muistisairaan silmin. Juhlavuosi ei ollut pelkkää historiaa, siinä on huomioitu myös tämä hetki ja tulevaisuus. Juhlavuosi on ollut huippuvuosi!

Juhlavuoden teema Yhdessä on toteutunut hienosti. Vaikka tapahtumia ja tilaisuuksia on tehty osin tuttujen yhteistyökumppaneiden kanssa, on myös syntynyt uusia kumppanuuksia ja juhlavuosi on avannut silmiä uusille mahdollisuuksille. Ennen kaikkea juhlavuosi on ollut luovuuden ilotulitusta koko maakunnassa! Iso kiitos teille kaikille, jotka omalla tapahtumallanne, tilaisuudellanne tai hankkeellanne olitte tekemässä Etelä-Pohjanmaan Suomi 100 -juhlavuotta! Ja oikein hyvää syntymäpäivää meille kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville!

PS. Viime hetken vinkit ja ohjeet satavuotiaan synttärijuhlintaan voit lukea uusimmasta Suomi 100 Etelä-Pohjanmaalla -uutiskirjeestä.

Tuija Ahola

Suomi 100 -aluekoordinaattori

0 kommenttia
22 / 11 / 17

EP etsii uusia suuntia

  • 0

Etelä-Pohjanmaalla on monia perinteisiä haasteita, joiden kanssa on painittu pitkään kuten mm. väestön väheneminen, huoltosuhde, maatalouden rakennemuutos tai yrityskentän uudistuminen. Ongelmat ovat monimutkaisia ja viheliäisiä eikä niitä saada ratkaistuksi lyhyellä aikavälillä. Joihinkin voimme itse vaikuttaa yksittäisillä teoilla, ja on toisia, jotka johtuvat laajemmista trendeistä. Maailma globaalistuu, Suomi kaupungistuu, digitalisaatio ulottuu kaikkialle ja työ muuttuu. Vaikutukset ilmenevät alueilla eri tavoin ja iskevät eri aikavälillä. Niihin haasteisiin, joihin ei voi juuri vaikuttaa, on mahdollista varautua ja pienilläkin toimilla voi saada aikaan muutosta.

Mikäli haluamme menestyä tulevissa murroksissa on olennaista, että saamme hyödynnettyä koko maakunnan resurssit. Etelä-Pohjanmaalla, kuten muissakin maakunnissa, keskuskaupungit ovat kasvun vetureita ja merkittäviä koko alueen näkökulmasta. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää nähdä maakunnan kehittäminen kokonaisuutena, koska ideat, ihmiset, yritykset ja työpaikat löytyvät ympäri maakuntaa.

Kokeilukulttuuri käyttöön

Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen seminaarissa Kauhavalla kuultiin puheenvuoroja osaamisperustasta, uudella tavalla tekemisestä ja yrittäjyydestä. Tapahtumassa vieraillut Peter Vesterbacka toi esille omia kokemuksiaan yrittäjänä ja tarjosi kiinnostavia näkökulmia kasvuyrittäjyyteen ja kansainvälistymiseen. Näkemykset herättelivät pohtimaan maakunnan kehittämistä uudesta näkökulmasta.

Kasvuyrittäjyystapahtuma Slush on yksi esimerkki haasteiden kääntämisestä vahvuuksiksi ja kokeilujen skaalautuvuudesta. Tapahtuma järjestetään Suomessa, syrjäisessä pienessä Pohjolan maassa ja loskan keskellä, käytännössä kaikkein huonoimpana mahdollisena vuodenaikana. Tällä hetkellä pienestä lähtenyt tapahtuma, joka yhä järjestetään suurelta osin talkoovoimin, on yksi maailman suurimmista kasvuyrittäjyystapahtumista. Toisena esimerkkinä on Angry Birds, joka oli tekijöidensä 52. peli. Sitä ennen tarvittiin 51 peliä, jotka olivat enemmän tai vähemmän kokeiluja. Yritys lähti hyvin pienestä ja lopputulos oli maailmanlaajuinen menestys.

Menestys oli mahdollista, koska jokainen epäonnistuminen opetti tekijöilleen uutta ja alusta lähtien tavoitteet asetettiin hyvin korkealle. Loppujen lopuksi ilmeni, että aluksi täysin epärealistisilta vaikuttavat tavoitteet olivat aivan alimitoitettuja. Mahdottomalta tuntuvia asioita ei voi saada aikaan, jos tavoitetasoa ei ole asetettu tarpeeksi korkealle. Tarvitaan selkeä visio, tahto toteuttaa se ja uskoa omaan tekemiseen.

 

Peter Vesterbacka puhui 26.10.2017 järjestetyssä Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen seminaarissa Kauhavalla.

Kiinan merkitys ja mahdollisuudet oli toinen keskeinen teema Vesterbackan puheenvuorossa. Hän on itse vastannut haasteeseen opettelemalla Kiinan kielen. Vuorovaikutus, verkostot ja henkilökohtaiset suhteet ovat olennainen osa kansainvälisen toiminnan edistämisessä. Koko Suomen kannalta Kiina tarjoaa valtavat mahdollisuudet vientitoiminnan ja kulttuuriyhteistyön lisäksi esimerkiksi koulutusviennin suhteen.

Suomi on maailman mittakaavassa melko lähellä Kiinaa, joten tästä näkökulmasta Suomen pohjoinen sijainti ei olekaan haittatekijä vaan suhteellinen etu, ja koulutusjärjestelmämme vuoksi olemme hyvin kiinnostava maa. Etelä-Pohjanmaalla on viime vuosina tehty merkittäviä avauksia Kiinaan kansainvälisen kaupan osalta.  Ähtäriin pian saapuvat pandat ovat erittäin suuri mahdollisuus niin turismin kuin kaupan kannalta sekä kansainvälisen yhteistyön tiivistämisessä Kiinan kanssa.

Ratkaisujen eväät

Etelä-Pohjanmaa on osoittanut, että sillä on tahtoa ja näkemystä uusiutumiseen ja viheliäisten ongelmien ratkaisemiseen. Maakunnan kehittämiseksi tulisi ennakkoluulottomasti pohtia uusia suuntia ja rohkeasti tehdä uusia avauksia. Meidän on haastettava omia varmoiksi tiedettyjä totuuksia, niin haasteiden kuin mahdollisuuksien osalta, ja pohdittava, toimivatko entisenkaltaiset ratkaisut myös tulevaisuudessa. Kokeilujen hyödyntäminen on yksi potentiaalinen toimintamalli, mutta toteutus niin laajalla kuin pienemmällä skaalalla vaatii meiltä itseltämme uudenlaista ajattelua. Kokeilutoiminta vaatii epävarmuuden hyväksymistä ja rohkeutta uusien ratkaisujen testaamisessa.

Epäonnistuminen voi olla arvokasta, jos virheistä opitaan ja yritetään uudestaan paremmalla menestyksellä. Viisaus on ripoteltuna ympäri maakunta ja sen hyödyntäminen vaatii erilaisten ihmisten kohtaamisia ja jatkuvaa vuorovaikutusta, dialogia, keskinäistä oppimista ja totta kai tekemistä.

Lue lisää kokeiluista:

https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/
https://www.sitra.fi/blogit/kokeilun-jalkeinen-aika-ratkaisevan-tarkea/

Miika Laurila
projektipäällikkö
Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke

0 kommenttia
08 / 11 / 17

Pitääkö olla huolissaan?

  • 1

Olen viime aikoina pohtinut sitä, miten saisimme maakuntaan nykyistä enemmän laadukkaita EAKR-hankkeita toteutuksen alle. Asia on herättänyt monenlaisia kysymyksiä. Onko rakennerahasto-ohjelma sisällöllisesti epäsopiva? Onko kehittäjillä käytettävissään heidän tarpeisiinsa paremmin sopivia muita välineitä? Onko toteuttajakenttä meillä sittenkin liian ohut? Onko toimijoilla kehittämisideoita, mutta ei resursseja jalostaa niitä eteenpäin hankkeiksi asti? Tai mikä pahinta - eikö ideoita ole? Entä miten me viranomaisina voisimme edesauttaa laadukkaiden hankkeiden syntymistä?

Osaamisen tasokorotus on ollut maakunnallisella kehittämisagendalla jo pitkään - tarvitaan lisää TKI-panostuksia ja osaamisrakenteiden vahvistamista. Voisi siis ajatella, että EAKR-painotukset olisivat Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin kuin nenä päähän. Rakennerahasto-ohjelma painottaa juuri näitä asioita.

Rakennerahasto-ohjelman arviointi on meneillään. Alustavissa havainnoissa on analysoitu rahoitettavien hankkeiden valintojen taustalla olevaa kilpailumenettelyn logiikkaa. Sen tavoitellaan tuottavan korkeatasoisia hankehakemuksia, joista lisäarvoltaan parhaat valitaan ohjelman osarahoituksella toteuttaviksi. Toimintaympäristö ei ehkä kuitenkaan ole edullinen kilpailumenettelyn näkökulmasta. Kaltaisessamme maakunnassa hankkeiden vetotehtäviin kyvykkäitä ja halukkaita avaintoimijoita ei ole liikaa. Lisaksi nämä avaintoimijat sijaitsevat pääasiassa maakuntakeskuksen alueella.

Miten voidaan edesauttaa muidenkin mukaanpääsyä rakennerahastotoimintaan? Pienillä toimijoilla kehittämisresurssit ovat usein vähissä. Esimerkiksi osaamiseen siirtoon panostavissa hankkeissa heidän usein ainoa mahdollisuutensa on verkottua toisten kanssa - olla aktiivisesti yhteydessä Etelä-Pohjanmaalla laajalti toimivaan maakuntakorkeakouluun, yliopistokeskuksen asiantuntijoihin tai kunnallisiin kehittämisyhtiöihin. Kokemukseni mukaan näiden tahojen edustajat käyvät mielellään keskusteluja kehittämistarpeista ja osallistuvat mahdollisuuksien mukaan yhteisten hankkeiden suunnitteluun.

Monesti toimijoiden ottaessa yhteyttä joudutaan toteamaan, että tarvetta olisi normaalin, jo käynnissä olevan toiminnan jatkamisen resursointiin. Hankkeiden toimintalogiikkaan kuuluu kuitenkin vahvasti ajatus uuden luomisesta, kokeilemisesta ja uudistamisesta. Pyrkimyksenä on parantaa alueen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Monilla toimijoilla resurssit menevät selviytymiseen arkityöstä eikä uuden kehittelylle löydy tilaa. Toivottavasti maakuntauudistus tässä suhteessa vapauttaa erityisesti kuntien voimavaroja ideoimaan ja toteuttamaan kehittämishankkeita.

Rakennerahasto-ohjelman arviointityön yksi keskeinen alustava viesti on, että hakijoiden sparraus edesauttaa laadukkaiden hankkeiden syntymistä. Varsinkin hakuvaiheessa rahoittajan kanssa tapahtuvien etukäteisneuvotteluiden nähdään selvästi parantavan hakemusten laatua ja säästävän myös resursseja. Tämän toimintamallin mukaisesti olemme pyrkineet Etelä-Pohjanmaan liitossa toimimaan. Hankepalaveri toimijoiden kanssa järjestyy aina tarvittaessa, ja olemme valmiit kommentoimaan hankeidean sopivuutta rakennerahasto-ohjelman EAKR-rahoitukseen. Tästä haluamme pitää kiinni myös jatkossa, vaikka hallinnollisen työn alati kiristyvät vaatimukset syövät resursseja ja vievät meitäkin yhä ahtaampaan rakoon.

Arvioinnissa toki todetaan myös se, mistä hallintoviranomainen ja tarkastajat meitä mennen tullen muistuttavat: hakijoiden tasapuolinen kohtelu ei saa missään tilanteessa vaarantua. Hakijan ja rahoittajan roolien ei saa mennä sekaisin eli sparrauksen ei tule mennä liian pitkälle. Mielestäni olemme tässä asiassa pystyneet tasapainoilemaan onnistuneesti. 

Maakuntauudistuksessa keskeisten rahoitusohjelmien päätöksenteko halutaan keskittää omaan maakuntaan. Kokonaiskoordinointi paranee ja toiminnan kehittäminen on enemmän omissa käsissä. Maakunnasta tulee suuri organisaatio, mutta päätösten valmistelu on kuitenkin lähempänä asiakkaita kuin keskitetyissä malleissa. Valmistelussa yhtenä johtotähtenä on asiakaslähtöisyys. Rahoittajaviranomaisesta ei saa tulla kasvoton toimija. Prioriteettilistan kärjessä tulee olla oman maakunnan kehittämisen etu ja asiakaslähtöisyys kuitenkin niin, että hallinnon reunaehdot voidaan täyttää moitteettomasti.

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

1 kommenttia
01 / 11 / 17

Syysterveisiä Länsi-Suomen Eurooppa-toimistosta! 

  • 0

Syksy on kiireistä aikaa Brysselissä. Elokuun yleisen lomakuukauden jälkeen täällä järjestetään viikoittain lukuisia tapahtumia eri verkostojen ja EU-instituutioiden toimesta. Lokakuulle ajoittui myös Eurooppa-neuvoston huippukokous, joka toi yhteen valtioiden päämiehet käsittelemään unionia koskettavia ajankohtaisia asioita, mm. pakolaiskriisiä ja Brexitiä. Lisäksi EU:n Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelman seuraava työohjelma vuosille 2018-2020 julkaistaan lokakuun lopussa: työohjelmassa määriteltyjen teemojen perusteella alueemme toimijat voivat hakea H2020-rahoitusta projekteihinsa.

European Week of Regions and Cities -viikon antia

Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto (WFEO) osallistui 9.-12. lokakuuta järjestettyyn vuosittaiseen European Week of Regions and Cities (EWRC) -tapahtumaan. Viikon aikana Brysselissä järjestettiin satoja tilaisuuksia, joissa kaupungeilla ja alueilla oli mahdollisuus tuoda esiin kykyään luoda kasvua ja työpaikkoja, sekä näyttää, miten suuri merkitys paikallis- ja aluetasoilla on Euroopalle. WFEO:n avustavana asiantuntijana vastuualueinani ovat viestinnän lisäksi erityisesti biotalous, kiertotalous ja maatalous – EWRC viikolla osallistuinkin useaan näitä sektoreita käsittelevään tilaisuuteen.

Kuva: Urban Innovative Actions -voittajien julkaisutilaisuus 10.11.2017.

Viikon aikana nousi esiin useita Länsi-Suomelle kiinnostavia teemoja. Useammassa yhteydessä painotettiin alue- ja kaupunkitasolla tehtävien julkisten hankintojen merkitystä mm. kestävän maatalouden ja kiertotalouden edistämiselle. Komissio on luonut työkaluja vihreille julkisille hankinnoille (Green Public Procurement, GPP) joilla edistetään ympäristöystävällisempien ja paikallisten, kestävien tuotteiden hankintaa. EWRC-viikolla eri alueet esittelivät parhaita käytäntöjään – olisiko myös Länsi-Suomen alueilla hyviä esimerkkejä vihreistä julkisista hankinnoista?

Viikon aikana julkaistiin myös Urban Innovative Actions (UIA) -rahoitushaun toisen kierroksen voittajat, joiden joukossa on kaksi suomalaista kaupunkia: Lahti ja Lappeenranta. Kyseessä on rahoitusohjelma, joka tarjoaa Euroopan kaupungeille rahoitusta kehittää uusia ratkaisuja niiden kohtaamiin haasteisiin. Kolmas hakukierros alkaa joulukuussa; olisiko länsi-suomalaisista kaupungeista voittajiksi?

Vierailu Kataisen kabinettiin

Mielenkiintoisen viikon päätteeksi sain mahdollisuuden osallistua muiden suomalaisten aluetoimistojen harjoittelijoiden kanssa komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinetin vierailulle, jossa kuulimme kabinetin toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Jyrki Katainen keskusteli kanssamme kiertotaloudesta sekä kehitteillä olevasta muovistrategiasta, ja toivotti menestystä tuleville työurillemme.

Tästä on hyvä jatkaa!

Kukka-Maaria Martiskainen
Avustava asiantuntija
Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto
kukka-maaria.martiskainen@westfinland.be
puh. +32 471 295 149

www.wfeo.fi
Twitter: @WestFinlandEU
Facebook: @westfinland

0 kommenttia
26 / 10 / 17

”Täyskäsi” etenee maakunnallisten suunnitelmien laatimiseen

  • 0

Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla työstetään yhtäaikaisesti viittä eri toimintasuunnitelmaa. Aihealueina ovat innovatiivinen ruokaketju, luomusektori, kiertotalous, digitaaliset innovaatiot avoimessa kuituverkossa sekä nolla Co2-päästöiset rakennukset. Erilaisten työpajojen ja innovaatiopäivien kautta etsitään uusia avauksia ja ratkaisuja. Toimintasuunnitelmilla haetaan vaikuttavuutta ja konkreettisia toimia maakuntaan. Keskeisessä roolissa ovat myös rahoittajat, täytyväthän suunnitelmat olla toteutettavissa.

Interreg Europe -rahoitusohjelman ensimmäisellä hakukierroksella kansainvälisiä hankkeita meni läpi maakunnan eri toimijoilla yhteensä viisi, ”täyskäsi” kuten kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja kirjoitti maaliskuussa 2016 Kynäälyjä-blogissa. Kaikki viisi kv-hanketta myös etenevät samanaikaisesti ja samoja raameja noudattaen. Toimintasuunnitelmat ovat vahvasti Interreg Europe -rahoitusohjelman keskiössä, kirjoitti kehittämissuunnittelija Outi Mäki vuosi sitten blogitekstissään ”IE=2V+2V”. Kansainvälisten hankkeiden toteutuksen ensimmäisellä puoliskolla on tutustuttu partnerialueisiin ja haettu oppia eri kohteista sekä parhaista käytännöistä ympäri Eurooppaa. Tämän vaiheen loppupuolella laaditaan toimintasuunnitelma, mikä jälkimmäisten kahden vuoden aikana viedään käytäntöön ja sen toteutumista seurataan.

Juuri nyt on se aika, kun maakunnan eri toimijoilta, yrityksiltä, kehittämisorganisaatioilta ja korkeakouluilta haetaan tukea ja varsinkin aikaa osallistua ideointiin, että hankkeiden hyöty saataisiin maksimoitua ja saavutettaisiin toteuttamiskelpoisia, ehkä jopa kokeilevia, uusia avauksia. Kalenterit täyttyvät ja pientä ähkyäkin eri työpajoista ja innovaatiopäivistä voi olla aistittavissa. Silti, kuten sananlaskut sanovat ”työ tekijäänsä kiittää” ja ”lopussa kiitos seisoo”.

Toimintasuunnitelmien on määrä valmistua maaliskuun 2018 loppuun mennessä, jonka jälkeen alkaa suunnitelmien toteuttaminen ja seuranta. Näitä kirjattuja toimia toteutetaan ainakin osin rakennerahasto- ja maaseutuohjelmavaroin, joten emme suunnitteluvaiheessakaan saa unohtaa rahoitusta hallinnoivia tahoja. Ja kun puhutaan uusista avauksista, myös alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on hyvä pitää mielessä. Siinä rahoitettavaksi haetaan aluelähtöisiä, pieniä, nopeita ja merkittäviä kokeiluhankkeita. Etelä-Pohjanmaan liiton sisällä, näin kv-tiimin näkövinkkelistä katsottuna, tämä tapa toimia kansainvälisissä hankkeissa onkin mielestäni tiivistänyt hyvää yhteistyötä liiton aluekehityksen tehtäväalueen kanssa.

Miten sitten saadaan aikaiseksi viisi toimintasuunnitelmaa keväälle 2018? Tarvitaan eri toimijoiden sitoutumista ja sitouttamista. Jotta suunnitellut asiat oikeasti etenevät ja toteutuvat. Jotta voidaan kokea omistajuutta.

Toivotaan kirkkaita, uusia ajatuksia eri teemojen ympärille, joilla taas viedään pienin tai suurin askelin Etelä-Pohjanmaan menestystä eteenpäin!

 

Sanna Inkeri

projektikoordinaattori

0 kommenttia
17 / 10 / 17

Muutos on mahdollisuus

  • 0

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa viime kuukaudet ovat olleet hämmentäviä. Alueellamme päätettiin kesäkuussa kiihdyttää tahtia pestaamalla valmisteluun lisää henkilöstöä elokuun alusta alkaen. Pari viikkoa myöhemmin hallitus ilmoitti sote- ja maakuntauudistuksen vuoden lisäajasta.

Niin Etelä-Pohjanmaalla kuten muuallakin Suomessa on heinäkuun lisäaikailmoituksen jälkeen odoteltu uusia linjauksia. Niitä ei ole herunut, sillä kiistelty valinnanvapauslaki meni kokonaan uusiin puihin. Maakunnan valmistelutyötä jouduttiin sopeuttamaan tähän epävarmuuteen.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kertoi blogissaan 9.10.2017 hallituksen sopineen valinnanvapauslain päälinjoista ja pykälistä. Valinnanvapauden toteutumisen keinot ovat samat kuin kevään esityksessä: sote-keskus, asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti. Kansalaiset saavat valita oman sote-keskuksen vuonna 2021.

Lopullisia linjauksia valinnanvapaudesta odotellaan näinä päivinä. Se onkin välttämätöntä, että odottelusta päästään taas tositoimiin. Tavoiteaikataulussa pysyminen edellyttää, että valinnanvapauslaki lähtee lausuntokierrokselle marraskuun alussa.

Hallituksen päätös vuoden lisäajasta oli monessa suhteessa tervetullut. Valmistelutahtia voitiin hieman himmata. Tietoteknisten ratkaisujen rakentamiseen ja henkilöstöasioiden selvittämiseen aikaa ei ole nytkään liikaa.

Kolikon kääntöpuolena epävarmuus uudistuksen toteutumisesta kasvoi. Nyt kysellään paljon useammin kuin keväällä, tuleekohan tästä mitään tai pitäisikö jäädä vain rauhassa odottelemaan lopullisia linjauksia.

Tiedottamisen näkökulmasta viime viikkojen haaste on ollut se, että uutta kerrottavaa ei ole tullut. Valmistelukoneistomme vauhtia on sopeutettu muuttuneeseen tilanteeseen. Suuri osa kesällä valituista vastuuvalmistelijoista tekee työtään osa-aikaisena tämän vuoden loppuun. Resursointi tarkistetaan, kun eduskuntakäsittelyyn menevästä lakipaketista on enemmän tietoa.

Maakunnallisessa valmistelussa lisäaika on antanut pontta uudenlaisille pohdinnoille. Silti en usko juuri kenenkään haluavan palata ”lähtöruutuun”. Vastuu sote-palveluista on siirrettävä leveämmille hartioille. Nyt siihen on todellinen mahdollisuus.

Lähikuukausina yhteinen ponnistuksemme on vahvistaa tahtotilaa uuden maakunnan rakentamisessa. Tähänastinen valmistelu osoittanut, että yhteistyöllä parannamme palveluitamme ja saamme vähemmästä enemmän irti. Voimme itse päättää, haluammeko pukata priimaa vai emme.

Uskon, että uusia maakuntia koskevat lait hyväksytään eduskunnassa ensi keväänä ja että historiamme ensimmäiset maakuntavaalit pidetään vuoden kuluttua. Tuolloin valittavilla päättäjillä on edessään mittava tehtävä: miltei 10 000 työntekijän ja noin 750 miljoonan euron organisaation rakentaminen. Upea haaste!

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Pohjanmaalla jatkuu. Toivon mahdollisimman monen eteläpohjalaisen kantavan kortensa kekoon tässä työssä. Entistä elinvoimaisempi ja houkuttelevampi maakunta rakentuu vain yhteisin ponnistuksin.


Asko Peltola

Valmistelujohtaja
Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus

 

0 kommenttia
12 / 10 / 17

Kerro siellä EU:ssa, että…

  • 0

Otsikon mukaiset terveiset mainitsi kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja, loppupuheenvuorossaan Euroopan komission Suomen edustuston järjestämässä symposiumissa Helsingissä. Aiheena laajemmin oli ”Millaisen EU:n haluamme? - Muuttuva unioni ja sen uudet ytimet”.  Nuo terveiset eivät ole uusia. Olen kuullut samantapaiseen lauseen vähän surullisessa, hämmentyneessä tai jopa turhautuneessa sävyssä poliitikkojen tai virkamiesten kertomana aiemminkin.  

Missä on ”siellä EU:ssa”? Mehän olemme Euroopan unionissa jokainen kansalainen. Ja nekin, jotka eivät ole kansalaisia, mutta oleskelevat EU:n alueella ja kuuluvat sen säädösten piiriin. 22 vuotta on mennyt Suomen liittymisestä EU:hun, mutta edelleenkö se on ”siellä jossakin”?

Kansalaisen kokemus lienee siis helposti, että ”se EU” on jossakin tuolla muualla eikä täällä, ei ainakaan minun kotinurkillani eikä osa minun arkeani. Tai kun EU näyttäytyy osana arkea, niin silloin on kyse jonkin direktiivin mukaisesta sääntelystä, joka tuntuu ehkä naurettavalta - klassisena esimerkkinä vaikkapa se kurkkujen käyryys, että kelpaako myyntiin vai ei - tai joka hankaloittaa minun elämääni juuri kyseisessä asiassa. Nämä kansalaisten, kuntalaisten ja suomalaisten ajatukset ja kokemukset ovat aitoja ja oikeita. Ne myös kertovat siitä miten hyvin ja huonosti Euroopan unioni on onnistunut luovimaan osaksi meidän elämäämme.

Hyvä–paha EU - miten siitä saa otteen?

Hyvin on onnistuttu silloin, jos suurimmaksi osaksi EU:ta ei edes muisteta ja asiat tuntuvan olevan ok.  Useimmat Eurooppa-tason päätöksenteon vaikutukset kansalaisten arkeen suodattuvat niin monen välittäjäorganisaation (poliittisen, hallinnollisen, liiketoiminnallisen) kautta, että ne otetaan annettuina tai ei mielletä, että missä kaikissa asioissa EU-päätöksenteolla näppinsä pelissä. Niin pitää ollakin. Jos homma toimii ja kansalaiset ovat tyytyväisiä, päätöksenteko ja tulosten sovittaminen käytäntöön ovat onnistuneet.

Mutta entäs, kun kansalaiset ovat tyytymättömiä? Onko mahdollisuuksia vaikuttaa? Saanko ääneni kuuluviin aidosti - niin, että koen vaikuttaneeni ja että minulla on oikeasti mahdollisuus saada aikaan haluamaani muutosta tai että voin tukea asioita, jotka ovat mielestäni hyvin? Tällä hetkellä (vielä) 28 jäsenmaan yhteenliittymän pitäisi olla kansalaisten Eurooppa, mutta helposti se näyttäytyy poliittisena ja hallinnollisena byrokratian vyyhtinä, mistä kansalainen ei oikein saa otetta tai löydä paikkaansa.

Me, jotka osana työtämme seuraamme vähän laajemminkin, että mitä EU:ssa tapahtuu, voimme osaltamme kurkata peiliin ja miettiä miten hyvin on tullut hoidettua tarpeellisen EU-tiedon levittäminen ja kansalaisten ja eri toimijoitten ajatusten ja toiveitten välittäjänä toimiminen.  Etelä-Pohjanmaan Eurooppa-tietokeskuksen uutiskirje ja Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -sivusto Facebookissa vastaavat osaltaan tähän huutoon - molempia voivat kaikki kiinnostuneet tilata ja seurata.  Mutta hallintoväen tai poliitikkojen aktivoituminen ei yksin riitä. Tarvitaan myös aktiivista kansalaisuutta.  Nyt, jos koskaan, on hyvä aika aktivoitua, ottaa tosiasioista selvää, osallistua, keskustella, olla jotakin mieltä ja vaikuttaa. Äänestää vaikka!  Nykyinen ohjelmakausi on puolessa välissä ja seuraavaa ryhdytään raamittamaan eri tahoilla. Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 2019.  Suomessa aivan omassa kansallisessa hallinnossa on vaaleja tulossa: presidentinvaalit 2018, maakuntavaalit 2018 ja eduskuntavaalit 2019. Muodollisia ja epämuodollisia liikkeitä, ryhmiä ja keskusteluja erilaisilla foorumeilla nousee valmisteluvaiheissa eri aiheisiin liittyen - esim. kansalaisliike Pulse of Europe useassa maassa Keski-Euroopassa. Näihin osallistumalla voi vaikuttaa ja samalla kokea olevansa EU:ssa osallisena, ei sivustaseuraajana tai kohteena.

 

Pia Kattelus
Kansainvälisten asioiden päällikkö

0 kommenttia
06 / 10 / 17

Maakuntakaavoituksen digiloikka

  • 0

Risto Siilasmaan mukaan muutos ei tule enää koskaan olemaan niin hidasta kuin nyt.  Tekoäly, älykäs liikenne ja muut teknologiat kehittyvät ympärillämme valtavaa vauhtia, kasvaen korkoa korolle. Amaran lain mukaan tapaamme yliarvioida teknologian vaikutuksia lyhyellä tähtäimellä, mutta aliarvioida niiden vaikutusta pitkässä juoksussa. Voima tulee näkyväksi vaivihkaa. Halutessamme tehdä vaikuttavaa ja ketterää maakuntakaavoitusta, tulee meidän tarkastella tapaamme tuottaa palvelua.

Maakuntakaavoituksen digitaalinen toimintaympäristö on viime vuosina kehittynyt nopeasti. Kaavan tietovarannot liikkuvat digitaalisessa muodossa. Lopputuote puristetaan kuitenkin paperiselle kaavakartalle ja selvitysnipuiksi menettäen samalla suuren osan digitalisaation tarjoamista hyödyistä. Myös maakuntakaavaprosesseja tarkasteltaessa on todettava, että suunnittelun filosofia ja tavat toimia heijastelevat manuaalista aikaa.

Muodostaako lainsäädännön hitaus tai hallinto itsessään esteitä maakuntakaavoituksen digiloikalle, vai piileekö haaste kuitenkin suunnittelijoiden asenteissa, resursseissa tai osaamisen puutteissa?

Hanke auttaa digiloikassa eteenpäin

Kysymyksiin on pureuduttu Maakuntakaavan digiloikka -hankkeessa, jonka tavoitteena on ollut laatia malli digitaalisesta maakuntakaavasta, tulevaisuuden kaavaprosessin kuvaus sekä analyysi niistä muutos- ja kehittämistarpeista, joita mallin käyttöönotto sisältää.

Hankkeessa muodostettiin ehdotus maakuntakaavojen alustaratkaisusta, kaavapaikasta. Kansalliseen palveluväylään kytkeytyvä kaavapaikka toimisi alustana kaavojen laadinnalle, osallistamiselle ja kaava-aineistojen paremmalle hyödyntämiselle. Suunnittelun vaikuttavuuden kannalta on oleellista, että tieto kaavoituksesta, liikennesuunnittelusta ja ympäristösuunnittelusta siirtyy entistä kitkattomammin hallinnon ja elinkeinoelämän välillä.

Hankkeessa on palvelumuotoilun keinoin tunnistettu eri käyttäjäryhmien keskeisiä tarpeita ja hahmoteltu digitaalisia palvelupolkuja. Esimerkiksi sidosryhmään kuuluva Matti voisi osallistua kaavoitukseen alla olevan kuvan mukaisella tavalla:

Voisiko maakuntakaava olla jatkossa digitaalinen, skaalautuva ja osin jatkuvasti päivittyvä? Miksi luonnonsuojelu- tai pohjavesi-alueet merkitään oikeusvaikutteiseen kaavan, kun kaavoittajalla ei todellisuudessa ole mahdollisuutta vaikuttaa näiden alueiden ulottuvuuteen? Voisivatko teemat olla digitaalisen kaavakartan jatkuvasti päivittyviä osia? Maakuntakaavalla voitaisiin keskittyä ydintehtäviin ja digitalisaation myötä vapautuisi resursseja aitoon suunnitteluun

Vuorovaikutuksen merkitys kasvaa

Myös maakuntauudistus asettaa uudenlaisen haasteen maakuntakaavan laadintaprosessille. Suoran kuntayhteyden katkeaminen muuttaa kaavan laadintaan liittyviä asetelmia ja tulee korostamaan oikea-aikaisen ja välittömän vuorovaikutuksen roolia. Kaavan tulee olla yhtäältä strategisia valintoja tekevä ja ohjaava kuin toisaalta entistä ketterämmin ja dynaamisemmin kaavan hyödyntäjiä palveleva. Voidaan myös todeta, että valmistelun aikainen matka on yhtä tärkeä kuin päämäärä. Maakuntakaavan laadinnassa ihmiset, kunnat, yritykset ja yhteisöt tulee nähdä vielä entistäkin korostuneemmin suunnittelun osapuolina eikä objekteina.

Hankkeen myötä Etelä-Pohjanmaalla on katsottu tiukasti peiliin. Kehittymisen varaa on runsaasti. Tulemme panostamaan digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen perinteisten tapojen rinnalla. Aloitamme julkaisemalla kaavatiedot myös karttapalvelunäkymien kautta ja osallistamalla uusilla tavoilla. Kansallisesti hankkeen tulokset antavat herätteitä kaavoituksen kehittämistyöhön ja käynnistyvälle maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiselle.

Hankkeen perinteisempi, ideat tarkemmin perusteleva loppuraportti julkaistaan Ympäristöministeriön ja maakuntaliittojen sivuilla lähiviikkojen aikana.

Maakuntakaavan digiloikka -hankkeen tilaajina toimivat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liitot yhdessä Ympäristöministeriön kanssa. Työn toteutuksesta vastasi WSP Finland Oy kumppaninaan Solita Oy.

Tutustu Maakuntakaavan digiloikka -hankkeen esittelyvideoon ja esimerkkeihin digi-ideoista YouTubessa:

https://www.youtube.com/watch?v=-ZdrPdxsME8

https://www.youtube.com/watch?v=IeG8tdLpe3E

Lue hankkeen interaktiivinen raportti täällä >>

 

Markus Erkkilä

maankäytön suunnittelija

0 kommenttia
26 / 09 / 17

Kasvu vaatii parempaa toimintaa toimijoilta

  • 0

Kasvuyrittäjyyden suotuisan kehityksen eteen tehdään alueellamme monia toimia. Varsinaisten yrityskohtaisten ja yrityksiä koskevien toimenpiteiden ohella myös julkisten toimijoiden yhteistoimintaa pitää pystyä kehittämään.

Julkisten ja puolijulkisten toimijoiden on mietittävä entistä enemmän sitä, miten hienot tavoitteet saadaan vietyä käytäntöön. Mitkä ovat ne varsinaiset tavoitteet, asiat, jotka halutaan saada tapahtumaan ja päästäänkö niihin suoraan käsiksi? Usein kyseessä on tapahtumasarja, jossa yksi asia johtaa toiseen ja se taas kolmanteen. Esimerkiksi viesti yrityksen kasvattamisesta ei todennäköisesti mene perille suoraan sanottuna. Voisiko sen sijaan vaikkapa riskipääoman tarjonnan näkyvä lisääntyminen johtaa “itsestään” kasvuhaluiseen ja -hakuiseen toimintaan?

Ei riitä, että toimijat toteavat yritysten kasvun tarpeellisuuden ääneen. Jos yrityksille esitetään riskinoton ja kasvun tarvetta, toimijoiden on lunastettava “vaateensa” omalla heittäytymisellään. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää selkeän ja toteuttavissa olevan suunnitelman ja ”henkisen” julistuksen rakentamista – ja siihen sitoutumista.

Toiminnan koordinointi – vedetään köyttä samaan suuntaan

Etelä-Pohjanmaalla järjestetään vuosittain valtava määrä yrityksille suunnattuja koulutus- ja hengennostatustapahtumia sekä muuta tarjontaa. Ongelmana on, että hyviinkään tapahtumiin ei riitä väkeä, vaikka ne ovat usein maksuttomia ja niitä markkinoidaan eri kanavissa. Toimijoiden on otettava rohkeasti toisiaan niskasta kiinni ja muodostettava yhteinen käsitys vuosittaisesta yrityksille suunnatusta tarjonnasta. On parempi että alueella järjestetään vaikka muutama valtakunnan- tai mieluummin kansainvälisen tason yritystapahtuma kuin 100 vaatimatonta, osittain päällekkäistäkin tapahtumaa. Laadun pitää voittaa määrä, toimijoiden toiminnan onnistumista ei tule mitata tapahtumien lukumäärissä vaan yritysten liiketoiminnan menestyksessä markkinoilla.

Yhteisen toiminnan koordinointiin ja markkinointiin tarvitaan yhteinen maakunnallinen yrityssivusto, esimerkiksi www.yrityspohjanmaa.fi, johon automaattisesti kootaan kaikkien toimijoiden yrityksille suunnatut koulutus- ja muut tapahtumat, ja jonka kautta on muutenkin selkeästi tarjolla alueemme yrityspalvelut.

www.yritystampere.fi on hyvä benchmarkkauskohde, mutta tavoitteena voisi olla vielä yksinkertaisempi kokonaisuus, missä olisi vain ydinkysymykset: mistä saa koulutusta, mistä saa apuja liiketoiminnan kehittämiseksi, mistä saa rahoitusta kasvun mahdollistamiseksi. Sivuille tulee ottaa myös Yrityspörssin ilmoitukset yrityskaupan vauhdittamiseksi sekä paikka, jossa pääomaa tarvitsevat yritykset voivat esitellä omaa toimintaansa ja kohdata potentiaalisia sijoittajia. Sivujen suunnittelun slogan on esimerkiksi: “Yrittäjän kaveri Etelä-Pohjanmaalla”.

Sivusto mahdollistaa koulutustarjonnan koordinoinnin päällekkäisyyksien välttämiseksi ja toisaalta yritykselle selkeän väylän päästä eteenpäin omien kehitystarpeidensa osalta.

Ajatuksia alueen markkinoinnista

Jotta yrityksien palkkalistoille ja verkostoihin saadaan parasta osaamista, tulee alueen olla houkutteleva myös muun kuin työelämän asioiden näkökulmasta. Kehittämistyön pohjana tulee olla tieto siitä, missä ollaan jo hyviä ja mitä pitää vielä kehittää. Hyvässä kunnossa olevien asioiden tiedostaminen on tärkeätä mm. siksi, että aluetta ja sen markkinointia voidaan rakentaa vahvuuksien varaan ja niiden ympärille, jolloin ne toimivat samalla markkinoinnin keihäänkärkinä. Vahvuuksien tunnistaminen luo myös aitoa itseluottamusta ja ylpeyttä omasta kotiseudusta. Se luo myös uskoa tulevaan, sillä se kertoo, että jotain on tehty oikein, ja että meillä on asiat jo monessa mielessä hyvin.

Seuraavassa vaiheessa tulee määritellä tavoitetila. Millainen on ihannekuva maakunnastamme? Tässä pitää ottaa huomioon asukkaiden omat toiveet, sekä se, mikä voisi houkutella maakuntaamme uusia asukkaita ja yrityksiä. Mitkä ovat vetovoimatekijoitä, mitkä ovat keskeisen tärkeitä tekijöitä sijoittumispäätöksissä ja mitkä ovat ns. kaupan esteitä eli mitkä tekijät pitää poistaa tai muuttaa, että muun Suomen päättäjät ja osaajat voivat tehdä myönteisen päätöksen?

Haaveet pitää voida toteuttaa käytännössä

Monet perheet haaveilevat elämästä maalla. Perinteisestä ja seesteisestä elämästä luonnon rauhassa. Monet ovat sen myös toteuttaneet, ja lehdissä on kuvia kunnostetuista rautatieasemista ja kyläkouluista, joita kaikki ihastelevat. Suurimmalla osalla se jää haaveilun asteelle – kun realismi iskee. Missä on lasten koulut, missä harrastusmahdollisuudet, sosiaaliset yhteisöt ja työpaikat?

Etelä-Pohjanmaalla on pieniä, mutta eloisia kyliä ja kuntia, joissa voi elää “maalla”, ja jotka kykenevät vastaamaan kaikkiin yllämainittuihin kysymyksiin. Palvelut ovat lähellä tai ainakin vähän matkan päässä. Seinäjoella on rautatieasema, Vaasassa lentokenttä. On Powerparkkia, urheiluopistoa, pandoja, idyllisiä maalaismaisemia, harrastusmahdollisuuksia, tapahtumia ja niin edelleen. Fakta on, että täällä voi asua maalaismaisissa olosuhteissa ja yhdistää siihen uusimman teknologian ja elämisen laadun kannalta tärkeät palvelut ja riennot. Aluemarkkinoinnissa pelkillä faktoilla ei kuitenkaan pääse puusta pitkään, positiiviset mielikuvat tulee osata rakentaa niiden ympärille.

Valtakunnallinen näkyvyys

Alueen yritykset ja elämänmeno pitää saada näkyviin valtakunnallisessa mediassa, jotta niistä vallitsevaa mielikuvaa saadaan monipuolisemmaksi. Keskustelu, viestintä ja tiedottaminen purevat paremmin kuin ostettu mainos. Alueen elämäntavan vahvuudet on saatava ihmisten sydämiin, jotta he tuottavat aktiivisesti kiinnostavaa sisältöä alueestamme sosiaaliseen mediaan ja jakavat sitä ystäväpiirissään. Itse kirjoitetut blogit, videot ja muut julkaisut valtakunnallisissa keskustelukanavissa ja henkilökohtainen osallistuminen niissä käytyihin keskusteluihin lisää vähitellen maakuntamme tunnettavuutta ja sen elämäntapaa – positiivisessa mielessä.

Fyysinen ympäristö kuntoon

Yksi osa houkuttelevuutta on fyysinen ympäristö, koska se luo ensimmäisen, ja usein lopullisen, mielikuvan alueestamme. Suurten kasvukeskusten fyysinen ympäristö ja sen mahdollisuudet on yksi niistä tekijöistä, jotka selittävät ihmisten halua muuttaa näihin korkean elinkustannusten keskittymiin. Pienempiä taajamia todennäköisesti vaatimattomammat asumisolot kompensoituvat kasvukeskusten “kollektiivisella omaisuudella”, kuten mahdollisuudella käyttää puistoja, museoita, ravintoloita, kahviloita jne. Kasvukeskuksissa on ollut mahdollista investoida “kollektiiviseen kauneuteen”, jotka ovat kaikkien asukkaiden yhteistä omaisuutta ja joka siten laajentaa omaakin elämänpiiriä. Pohjanmaan osalta tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi isompien taajamien välisten kulkureittien maisemointia ja tämän reitistön brändääminen esimerkiksi nimellä Via Bothnia, sloganina “Pohjanmaan kautta!”


Tommi Ylimäki ja Vesa Tiensuu
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät

Kirjoittajista

Tämä kirjoitus on tiivistelmä kirjoitussarja Kasvun pamfletin kuudennesta osasta. Pamfletin ovat kirjoittaneet Tommi Ylimäki ja Vesa Tiensuu Etelä-Pohjanmaan Yrittäjistä. Kuvitus: Tommi Ylimäki. Koko pamfletti löytyy pdf-muodossa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien kotisivuilta.

 

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös