18 / 04 / 18

Annammeko myötätuulen viedä?

  • 0

Monilla työpaikoilla on saatu kevään kehityskeskustelut taas päätökseen. On arvioitu työyhteisön tilaa ja omien tavoitteiden toteutumista yms. On päivänselvää, että kehityskeskusteluissa perinteisesti käsiteltävät asiat ovat tärkeitä. Ne ovat tärkeitä yksittäisen työntekijän, työyhteisön ja työntekijä-esimiessuhteen kannalta. Toinen kysymys on, miten ja millä konseptilla ja kuinka usein näitä asioita käsitellään työyhteisöissä.

Parhaimmillaan työyhteisö tarjoaa kaikille sen jäsenille tasapuoliset mahdollisuudet toimia ja kehittyä ammattilaisena ja ihmisenä. Tällainen on mahdollista vain jatkuvan vuorovaikutuksen, kannustavan ilmapiirin ja keskinäisen luottamuksen kautta. Kehityskeskustelut ovat yksi vakiintunut käytäntö, jolla näitä asioita voidaan säännöllisesti arvioida. Kehityskeskustelut myös tarjoavat vakiintuneen kanavan tuoda toiveita ja kehittämistarpeita esiin.

Yksi tai kaksi vuosittaista keskustelua ei kuitenkaan kanna kokonaisuuden kannalta kovin pitkälle. Parempaan lopputulokseen päästään, jos työyhteisöön pystytään luomaa luottamuksen ilmapiiri. Usko siihen, että jokaisella on täällä mahdollisuus joka päivä oppia ja saada tukea. Tätä kautta syntyy positiivisuuden kierre, joka palvelee niin yksittäisen työntekijän hyvinvointia kuin työnteon tehokkuutta.  

Kyse on myös motivaatiosta, joka syntyy vain sitä kautta, että koemme itsemme tarpeelliseksi, saamme tehdä asioita, jotka koemme mielenkiintoiseksi ja joihin voimme itse vaikuttaa. Lisäksi motivaation perusta on työyhteisössä vallitseva luottamus, että jokainen hoitaa oman pestinsä ja on siinä ohessa valmis auttamaan muitakin. Luottamuksellinen ilmapiiri luodaan työpaikalla yhdessä ja siihen vaikuttaa jokaisen yksittäisen työyhteisön jäsenen toiminta.

Keskusteleva työyhteisö ammentaa siis voimansa itsestään, jos sille annetaan mahdollisuus. Keskusteleva työyhteisö on myös koko ajan tietoinen omasta sisäisestä tilastaan ja reagointi tapahtuu välittömästi. Vastuu täytyy jokaisen kantaa itse eikä se ole riippuvainen työntekijän asemasta. Annetaan siis myötätuulen viedä, kyllä ne muut tulevat apuun, jos purjeeseen tulee reikä.

Jari Iso-Koivisto
Hallintojohtaja

0 kommenttia
13 / 04 / 18

Katse taaaksee…PÄIN!

  • 0

Sotaväen peruskomentoa mukaillen käännän katseeni menneeseen vuoteen AD 2017. Etelä-Pohjanmaan liitolle se oli muutosten vuosi, eikä vähiten maakuntauudistukseen valmistautumisen vuoksi. Ei kuitenkaan mikään annus horribilis, vaan liitto saattaa esitellä kesäkuussa maakuntavaltuustolle varsin tyydyttävän toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.

Suhteessa kokoonsa, on Etelä-Pohjanmaan liitto uhrannut varmasti kaikista eniten resursseja maakuntauudistuksen valmisteluun. Reformin käyttöön on annettu useita henkilötyövuosia työpanosta, työtiloja ja -välineitä ja selvää rahaa, puhumattakaan luottamushenkilöiden lukemattomista työtunneista.  Liitto on ollut valmistelun ytimessä ja se on näkynyt ja kuulunut niin käytävillä kuin kokoushuoneissa.

Uudistuksen saamasta huomiosta huolimatta olemme kyenneet hoitamaan myös perustehtävämme sillä tasolla, kun meille on asetettu, ehkä jopa tavoitteet ylittäen. Maakuntakaavoitus edistyi, kehittämishanketoiminta aktivoitui, kulttuurissa SUOMI 100 -juhlavuosi meni loistavasti ja kansainvälisessä toiminnassa rikottiin uusia ennätyksiä. Edunvalvonnassa painottui maakuntauudistukseen vaikuttaminen sekä pääradan aseman parantaminen osana eurooppalaisia liikenneverkkoja.

Liiton talous säilyi vakaalla pohjalla. Pieni, noin 90 000 euron ylijäämä oli myönteinen yllätys, sillä rahaa käytettiin maakuntauudistuksesta johtuen aikaisempia vuosia merkittävästi enemmän. Valtiolta saatu valmistelurahoitus onneksi kompensoi suurimman osan ylimääräisistä kuluista. Matkan varrella saattaa tulla vielä kaikenlaisia taloudellisia yllätyksiä, joten ylijäämää on tässä vaiheessa hyvä vähän ollakin.

Liiton lukuisat kumppanit ja etenkin jäsenkunnat ovat myös olleet meille merkittävänä tukena. Kiitokset heille hyvästä yhteistyöstä.

Haluan esittää myös suuret kiitokseni meidän upealle henkilökunnallemme ja uhrautuville luottamushenkilöille, jotka ovat jälleen kerran mahdollistaneet Etelä-Pohjanmaan liiton menestyksekkään toiminnan.

Vanhoja ei kuitenkaan kannata jäädä pitkäksi aikaa muistelemaan, eli ei muuta kuin katse eteeen…PÄIN!

Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

 

0 kommenttia
10 / 04 / 18

Miten käy EU:n aluetukien?

  • 0

Parin viikon päästä komissiosta pitäisi putkahtaa esitys seuraavan ohjelmakauden rahoitusraamista. Kohta sen jälkeen odotellaan lainsäädäntöehdotuksia muun muassa koheesiopolitiikasta eli aluekehittämisen tuista. Esitysten julkistamisesta alkaa pitkä ja vaikea vääntö, joka kestänee vähintään syksyyn 2019 saakka. Uuden kauden pitäisi käynnistyä vuoden 2021 alusta.

EU:n budjettihaaste on valtaisa. Brexit tuo budjettiin miljardien eurojen loven, koska Iso-Britannia on ollut merkittävä nettomaksajamaa. Samaan aikaan EU:lle on kaavailtu uusia tehtäviä, jotka liittyvät maahanmuuton hallintaan ja puolustukseen. Mistä leikataan ja kuinka paljon? Ovatko jäsenmaat valmiita osoittamaan yhteiseen kassaan aiempaa enemmän rahaa?

Aluekehittämistuet isoin osa

Maatalous ja maaseudun kehittäminen sekä aluekehittämisen tuet muodostavat yhteensä lähes 80 % EU:n budjetista. Aluekehittämisen tuista leijonanosa kohdentuu itäiseen ja eteläiseen Eurooppaan maihin, joissa BKT/asukas on alle 75 % EU:n keskiarvosta. Tämä on ymmärrettävää, kun muistetaan, mikä koheesiopolitiikan tarkoituksena on: vähentää kehityseroja alueiden välillä ja luoda hyvinvoinnin edellytyksiä muita heikommassa asemassa oleville alueille ja ihmisille.

Suurin hyötyjä Puola saa kuluvalla kaudella yli 70 miljardia euroa aluetukia, kun taas Suomen osuus on noin 1,5 miljardia euroa. Seitsemän pientä maata saa vielä Suomeakin vähemmän aluetukia. Joissain keskusteluissa on ollut sellaisia äänenpainoja, että ääripäiden pitäisi lähentyä toisiaan, koska koheesiopolitiikkaa on jo toteutettu hyvän aikaa ja maiden väliset kehityserot ovat kaventuneet.

Koska päätöksen rahoituskehyksestä pitää olla yksimielinen, on melko helppo ennustaa, että aluetukien jakoperiaatteisiin ei olla valmiita tekemään mullistavia muutoksia. Toivottavasti kriteereitä voidaan kuitenkin säätää siihen suuntaan, että ne painottavat talouskasvua, osaamista, innovatiivisuutta, työllisyyttä ja pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämistä. Suomen kannalta on tärkeää pitää esillä Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen erityisasemaa sekä muun muassa Itämeren ja arktisuuden merkitystä.

Aluekehittämisen tuet ovat nimittäin tärkeitä myös Suomen kaltaisille kehittyneille maille. Kansalliset aluekehitysrahat on käytännössä ajettu lähes kokonaan alas, joten EU:n ohjelmavarat ovat ainoita merkittäviä alueperustaisia kehittämisvälineitä. 

Tukea eri rahoitusohjelmista

Maatalousvaltaisena alueena Etelä-Pohjanmaalle merkittävin rahoitusohjelma on maaseudun kehittämisohjelma, mutta aluetukia jakava rakennerahasto-ohjelmakin on tärkeä. Etelä-Pohjanmaa on saanut tällä kaudella rakennerahasto-ohjelmasta EU-rahoitusta reilut 21 miljoonaa euroa. Valtakunnallistakin rakennerahastorahoitusta on tarjolla. Lisäksi rahoitusta voi hakea kansainvälisistä aluelähtöisistä Interreg-ohjelmista, joissa määrärahoja ei ole kiintiöity maittain tai maakunnittain. Tällä saralla Etelä-Pohjanmaa onkin ottanut merkittäviä kehitysloikkia tällä kaudella.

Missä voi tutustua EU-hankkeissa tehtyyn työhön? Netissä (esim. www.hanketuloskortti.fi, www.villimpilansi.fi), somessa ja uutiskirjeissä olevan aineiston lisäksi Eurooppa-päivänä 9.5.2018 on mahdollisuus tutustua hankkeisiin ihan livenä. Tuolloin klo 9-13.30 Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjestää EU-hankemessut Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa. Tapahtumassa esille pääsevät alueella käynnissä olevat hankkeet.

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
03 / 04 / 18

Pandataloutta ja -yhteistyötä

  • 0

Kuva: Timo Ahopelto

Maakuntamme uudet asukkaat Hua Bao (Pyry) ja Jin BaoBao (Lumi) ovat tuoneet uutta vauhtia ja ajatuksia alueemme matkailun ja kansainvälisen kaupan kehittämiseen. Pandojen vaikutus on jo näkynyt kasvaneina asiakasmäärinä niin Ähtäri Zoossa kuin sen lähiseutujen matkailu- ja palvelualan yrityksissä. Jotkin yritykset ovat myös päättäneet ryhtyä laajennusinvestointeihin varautuakseen entistä paremmin kasvaviin matkailijavirtoihin.

Maaliskuun alussa Kuortaneen Liikuntahotellissa järjestettiin usean eri toimijan yhteistyöllä pandojen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja Kiinan bisneskulttuuriin keskittynyt yritysseminaari, johon osallistui suuri joukko alueemme yrityksiä ja toimijoita. Tilaisuudessa kuultiin useita asiantuntijapuheenvuoroja mm. kiinalaisten matkailijoiden odotuksista, kiinalaisesta neuvottelukulttuurista ja pandojen aluetaloudellisista vaikutuksista niissä Euroopan kaupungeissa ja alueilla, joihin Kiina on pandoja luovuttanut.

Kiinan valtio käyttää pandoja sekä diplomatian että taloudellisen yhteistyön välineinä. Ähtärin Pandatalon virallisissa avajaisissa vieraillut Kiinan Suomen suurlähettiläs Chen Li lanseerasi termin ”pandatalous”, mikä kuvaa kokonaiskonseptia varsin hyvin. Pandojen kautta voidaan rakentaa molemminpuolista kiinnostusta ja luottamusta, mikä aikaa myöten johtaa myös kasvaviin liikesuhteisiin ja kauppaan mitä erilaisimmilla toimialoilla.

Etelä-Pohjamaan vahvoilla vientiyrityksillä on periaatteessa hyvät mahdollisuudet menestyä myös Kiinassa. Alueeltamme viedään Kiinaan ja muuallekin Aasiaan mm. elintarvikkeita, teollisuuden koneita, laitteita ja kokonaisia tuotantolinjoja sekä puuteollisuuden tuotteita. Suomessa Kiinaa kiinnostavat erityisesti innovaatiot, yrittäjyys, puhtaat energiaratkaisut, biotalous ja arktinen tutkimus. Näihin liittyvää osaamista, tuotteita ja palveluita löytyy myös meidän maakunnastamme, samoin kuin Kiinan kielen, kulttuurin, bisnes- ja neuvottelutapojen tuntemusta. Uusista mahdollisuuksista kiinnostuneille yrityksille voidaan eri toimijoiden ja kehittäjätahojen yhteistyöllä järjestää räätälöityjä tietoiskuja sekä koulutus- ja verkottumistilaisuuksia, joiden kautta yritysten valmiuksia voidaan parantaa ja kynnystä Kiinan markkinoille madaltaa. Näihin mahdollisuuksiin ja tilaisuuksiin kannattaa tarttua, sillä Kiina ei suinkaan aio jarrutella omia pyrkimyksiään integroitua yhä vahvemmin osaksi globaalia taloutta.

Matkailupalveluita kiinalaisille

Kiina on Aasiasta Suomeen suuntautuvan matkailun suurin lähtömaa ja tärkein kasvumarkkina. Erityisesti Lappi houkuttelee kiinalaismatkaajia talvisin, ja pääkaupunkiseutu kesäisin. Kiinalaismatkustajien rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet v. 2017 kasvoivat +32 % edelliseen vuoteen verrattuna, ja uusiin kiinalaismatkailijoihin on syytä varautua.

Unohtumattomien elämysten ja muistojen tarjoaminen kiinalaisille on onnistuneen matkan edellytys. Kiinalaisille ulkomaanmatkat ovat osoitus menestymisestä ja matkalla ollessaan kiinalaiset käyttävät aikaansa tehokkaasti - matkan tulee olla vaihteleva ja sisältää arvostusta tuovia elementtejä. Niinpä matkailuyritysten on tehtävä tiivistä alueellista ja aluerajoja ylittävää yhteistyötä monipuolisten tuote- ja palvelupakettien tuottamisessa.

Matkailijoiden tax free -keskiostos Suomessa vuonna 2017 oli 180 euroa, vastaava luku kiinalaisten osalta 551 euroa. Kiinalaislapsella saattaa olla yhdeksän päivän leirikoulumatkalla mukanaan jopa 1 000 euroa taskurahaa. Kiinalaismatkailijoille helposti mukaan otettavat matkamuistot ovat arvokkaita tuliaisia todisteena koetuista elämyksistä kotona odottaville perheenjäsenille ja ystäville. Myös ostoksiin siis kannattaa suoda järjestetyllä matkalla mahdollisuuksia ja valikoimaa kannattaa kehittää vastaamaan paremmin kiinalaisten mieltymyksiin.

Kiinalaislasten leirikoulut - uusi pohjalaismatkailun vientituote?

Meilläkin on hyvät mahdollisuudet saada osamme kiinalaisten matkustusbuumista esimerkiksi yhteisten leirikoulutuotteiden muodossa, jotka olivat yksi keskeinen teema maaliskuisessa seminaarissa Kuortaneella. Kiinassa koulu on erittäin kilpailukeskeinen, joten vanhemmat ja koulut haluavat lähettää lapset myös ulkomaille oppimaan. Suomen luonto tarjoaa hyvän oppimisympäristön kansainvälisille koululaisryhmille, ja tässä alueellisen tuoteyhteistyön keskiössä on pandojen koti Ähtäri Zoo, jolla on pitkä kokemus ihmisten valistamisesta ja luonnonsuojelutyöstä tiedottamisesta. Erityisesti tiedon tarjoaminen juuri lapsille mielekkäässä ja motivoivassa muodossa on eläinpuistolle tärkeää - lapset kun tekevät tulevaisuuden luonnonsuojeluteot.

Meiltä halutaan nyt oppia. Suomalainen koulutusjärjestelmä nykyaikaisine opetussuunnitelmineen on tuonut meille kansainvälistä tunnettuutta - ja sitä kautta matkailuun tämän uuden kansainvälisen matkailijatyypin, Suomen koulutusjärjestelmästä kiinnostuneet matkailijat. Puhutaan koulutuksellisesta matkailusta, jonka päätuoteryhmät ovat leirikoulujen ohella koululaisille ja opetusalan ammattilaisille järjestettävät opintomatkat ja ystävyyskouluvierailut. Tämäntyyppiset matkailutuotteet vaativat tyypillisesti moniammatillista sekä julkisen että yksityisen sektorin, koulutus- että matkailutoimijoiden yhteistyötä.

Seminaarin keskusteluryhmissä eteläpohjalaistoimijat pääsivät kuulemaan kiinalaislasten leirikoulujen toteuttamisesta suoraan kohdepalveluyritys Aurora Xplorerin edustajilta sekä keskustelemaan alueemme tarjonnasta. Opetukselliset sisällöt eläinpuistossa ja suomalaisessa luonnossa, liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin liittyvät sisällöt Kuortaneella, metsä- ja energiatalouden teemat ja ympäristökasvatus, maantiede ja geologia, yrittäjyys, musiikki, arkkitehtuuri. Maakunnastamme on kehitettävissä mielenkiintoisia sisältöjä leirikouluihin myös kiinalaislasten tarpeisiin. Iltapäivän keskusteluryhmissä puhe pulppusi ja pohjalaistoimijoiden innostus oli paikka paikoin lähes käsinkosketeltavaa. Kysymyksiä esitettiin ja vastauksia saatiin. Mutta kuultavaa ja erityisesti tehtävää jäi myös ”seuraavaan kertaan”. *)

Tartutaan mahdollisuuteen ja ajatellaan itsestämme riittävän isosti

Seminaarin tärkein opetus ja anti voidaan kiteyttää professori Jukka Salon esittämään ajatukseen, jonka mukaan pandat tuovat tullessaan uusia mahdollisuuksia, joiden toteutuminen riippuu vain ja ainoastaan meistä itsestämme. Nyt tarvitaan erityisesti yhteistä tahtoa ja taitoa tehdä koko maakunnan kattavaa, suunnitelmallista ja tehokasta yhteistyötä omien asemiemme parantamiseksi Suomen ja Kiinan välisessä kaupassa.

Muistetaan pitää mielessä myös Business Finlandin Kristal Lin saatesanat Kiinan markkinoille pyrkiville: ”Think your business big”, eli ollaan vähän isompia kuin millaisina olemme tottuneet itsemme näkemään.

 

 

Pertti Kinnunen, toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari
Satu Keski-Valkama, projektipäällikkö, Ähtäri Zoo/ Ähtäri Zoo Panda Visit -hanke

*) Ähtäri Zoo Panda Visit -hanke järjestää jatkona maaliskuun seminaarille Kiinalaislasten leirikoulutuotteet -tuotetyöpajan 9.5.2018 Ähtärissä. Lisätietoja projektipäälliköltä.

Ähtäri Zoo

Ähtäri Zoo on toiminut vuodesta 1973 ja se on Suomen vanhin luonnonmukainen eläinpuisto. Puistossa on nykyään yli 50 eri eläinlajia, joista suurin osa on havumetsävyöhykkeelle tyypillisiä lajeja. Kansainvälinen eläinsuojelutyö on tärkeä osa Ähtäri Zoon toimintaa. www.ahtarizoo.fi 

0 kommenttia
28 / 03 / 18

#uusiep: Tieto – Tietäminen – Tietojohtaminen

  • 0

Tulevaisuuden yksi keskeinen muutostekijä ja -voima on tieto, ja erityisesti se, että tieto on entistä merkityksellisempää päätöksenteossa, johtamisessa ja työtehtävissä. Nykyistä aikakautta ja kulttuuriamme on luonnehdittu informaatio- ja tietopainotteiseksi. Tiedon määrän ja tiedon välityksen nopeuden suhteen nykyään onkin mahdollista tietää enemmän kuin edellisten aikakausien ihmisten. On hyvä pysähtyä hieman laveammin tietoon liittyvien kysymysten äärelle ja pohtia myös tietämistä.

Tietoa on ollut aina, ja tieto on osa ihmisen kehitystä. Tiedon kokoaminen, käsittely ja jakaminen kulkevat käsi kädessä ihmisen kehityksen eli evoluution kanssa. Voisi ajatella, että ihmiselle on ominaista tietää ja että ihmisenä kasvaminen on oikeutta tietää, tulla tietoiseksi. Tieto ja informaatio kasvavat tietämiseksi.

Brain in Hand

Mielenkiintoisiin tietoteoreettisiin pohdiskeluihin johtaa ajatusleikki: onko ihmistä ilman tietoa ja mitä on tieto ilman ihmistä? Solmuna tässä ketjussa löytyy pohdinta tekoälystä – tämän ajan ehkä kuumimmasta tiedon kysymyksestä. On sanottu, että ihminen ohjaa ja tekoäly suorittaa. Tekoäly pystyy hyödyntämään algoritmiin perustuvaa analyysia ja löytämään ongelmia tarkkuudella, johon yksikään ihminen ei kykene. On totta, että asioiden tekeminen oikein on yhtä tärkeää kuin se, että teemme oikeita asioita. Tekoäly on monella tapaa jo tänään ratkaisemassa näitä kysymyksiä. Tekoälyn sovelluskehitys on nopeaa ja muuttaa väistämättä maailmaamme ja elämäntapaamme.

Friedrich Christian Flick Coll

Tieto on osa jokapäiväisen elämämme ratkaisuja, työn tekemisen ja myös vaikuttamisen väline. Tiedolle on ominaista sen kumuloituvuus. Tieto koostuu eri lähteistä ja eri tavoin koottuna sitä käsitellään eri tarkoituksiin sopivaksi. Tieto tai paremminkin sen jakaminen on valtaa, kuten historiassa ja myös nykyaikana olemme hyvin havainneet. Oikeus tietoon ja osallisuus tiedon tuottamiseen jakaa kansakuntia ja kansalaisia kansakuntien sisällä. Kun eriarvoisuus yhteiskunnan eri osa-alueilla on syventynyt, sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden rinnalla kulkee myös tiedon eriarvoisuus.

Klassisen tiedon määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Ominaista tiedolle on, että se on tosi. Totuudellisuus elää yhteiskunnan muutoksessa. Tänään ajankohtaista on keskustelu totuuden jälkeisestä ajasta (ns. Post-Truth Era), jossa tieto ja valta kietoutuvat käyttötarkoituksen vyyhtiin totuuden ja valheen välisellä harmaalla alueella. Ei ajatus tokikaan uusi ole, mutta se osoittaa yhä uudelleen, miten tärkeää on tietoon perustuvan uuden rakentaminen ja tietoon perustuvan toiminnan kriittinen tarkastelu muutoksessa. Kriittinen suhde tietoon ja tiedon tuottamiseen ovat päätöksenteon ja tiedolla johtamisen lähtökohtia.

ball,imbalance,balance,iron

Myös maakunta ja sote-uudistuksen kriittinen tekijä on, miten tieto saa paikkansa tulevassa toimintamallissa, organisaatiossa ja työkäytännöissä. On ratkaistava mitä tietoa tarvitaan, missä muodossa ja miten tietoa tuotetaan, miten ja mihin tarkoitukseen tietoa käytetään, kuka tietoa tuottaa ja käyttää sekä kuka tiedon omistaa.

Etelä-Pohjanmaan sotemaku-valmistelussa olemme yhdessä maakunnassa toimivien tutkimus-, kehittämis- ja koulutusyksiköiden kanssa hakeneet ratkaisua maakunnan TKKI (tutkimus-koulutus-kehittäminen-innovaatio) työlle ja rakenteelle. Työ on hyvässä vauhdissa. Osana konsernin johtamis- ja ohjausjärjestelmää on rakennettu tietojohtamisen alustaa ja käytäntöjä. Tietoa ja tietämistä on lähdetty piirittämään – hyvä näin. Mutta matka on vielä pitkä ja valmistelutyön ytimeen nousevat myös digitalisaation ja keinoälyn käyttö ja hyödyntäminen. Tärkeitä ratkaisuja ovat myös, miten henkilöstön osaaminen sekä kansalaisten ja palvelujen käyttäjien osallisuus ratkaistaan osana tiedon tuottamista ja tiedon käyttöä.

Kun pohdin, mistä tarvitsemme tietoa sotemaku-valmisteluvaiheessa ja myös maakunnan käynnistyessä, olen päätynyt seuraaviin kokonaisuuksiin:

  • Palvelutarpeiden muodostuminen:
    Tarvitsemme tietoa alueellisesta ja paikallisesta palvelutarpeesta sekä palvelutarpeiden erilaisuudesta ihmisten elämäntilanteissa
  • Toimintojen ja palvelujen vaikuttavuus:
    Työmenetelmien ja palvelurakenteen toimivuus edellyttää tietoa toimenpiteiden ja käytäntöjen vaikuttavuudesta, jotta kustannustehokkuutta voidaan ylläpitää
  • Käytännön ja kokemuksen tieto:
    Palvelujen käyttäjien ja kansalaisten kokemus palvelutarpeista ja palvelujen käytettävyydestä on ensisijaista tietoa toiminnan kehittämisessä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käytännön tieto kertoo toimintojen toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja palvelutarpeiden muutoksesta

Keskustelua tiedosta, tietämisestä ja tiedolla johtamisesta on välttämätöntä jatkaa. Tulevaisuus on jo alkanut ja se haastaa meidät kasvamaan ihmisinä ymmärtämään tiedon kokonaisuutta, elämään tietoon perustuvassa maailmassa ja rakentamaan kriittisen suhteen tietoon.

Harri Jokiranta
muutosjohtaja

 

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin uusiep.fi-verkkosivuston blogissa.

0 kommenttia
21 / 03 / 18

Etelä-Pohjanmaa – avoin maakunta

  • 0

Vierailin maaliskuun alussa Torontossa. Kaupungissa asuu tällä hetkellä lähes kolme miljoonaa asukasta. Vuonna 1834 Toronton väkiluku oli 9 000. Kasvu on varsinkin sotien jälkeen ollut vauhdikasta. Kaupunkiin tutustuessa jäin pohtimaan kaupungistumista ylipäätään. Yhtäältä, mitkä ovat olleet siellä kasvun edellytyksiä ja toisaalta, mikä on mahdollistanut moisen kehityksen.

Uudelle mantereelle on riittänyt tulijoita. Kanadan maahanmuuttopolitiikka onkin aktiivista ja maa ottaa vastaan monipuolisesti eri kansallisuuksia. Toki tulijoita valikoidaan erityisen pisteytysjärjestelmän avulla. Joka tapauksessa Kanadaakin vaivannut väestön ikääntymis- ja vähenemisongelma on onnistuttu nujertamaan. Uudet tulijat eivät ainoastaan työllisty vaan luovat myös itse uutta yrittäjyyttä ja toimeliaisuutta. Torontossakin asuu nykyään kymmeniä eri kansalaisuuksia, mm. erittäin suuri intialaisvähemmistö. Eri väestöryhmät elävät siellä myös sulassa sovussa keskenään.

Toronto on vain yksi esimerkki siitä, kuinka kukoistavat kaupungit ovat kautta historian olleet avoimia ja monikulttuurisia elinkeinoelämän, hallinnon, taiteiden ja tieteiden tihentymiä. Menestyneet kaupungit ovat arvoliberaaleja ja suosivat moninaisuutta. Muurien rakentajat ovat historian valossa olleet viime kädessä aina häviäjiä.

Suomessa otsikoidaan historiallisen alhaisista syntyvyysluvuista. Eteläpohjalaisiakin kuoli viime vuonna jo lähes 200 enemmän kuin syntyi. Kaiken kaikkiaan väestö väheni lähes 1 000 hengellä. Yritykset raportoivat pahenevasta työvoimapulasta. Työvoimareservit ovat nopeasti hupenemassa. Samaan aikaan nettomaahanmuutto oli vaivaiset 277 henkeä plussalla. Tällä menolla maakunta näivettyy vanhusten saattohoitoreservaatiksi.

Kanadassa on maahanmuuton avulla elvytetty myös maaseutua. Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuton kärkikunnat ovat Seinäjoki, Kauhava ja yllätyksenä Lappajärvi. Eli maahanmuutto ei aina tarvitse kohteekseen suurkaupunkia. Muutaman kymmenen maahanmuuttajan voimin ei maakunnan murheellista kehityskuvaa kuitenkaan muuteta. Mutta emme tarvitse myöskään mitään maahanmuuton vyöryä, noin prosentti nykyisestä kokonaisväestöstä riittää jo kääntämään väestön lievälle kasvu-uralle.

Nykyisenä mobiiliviestinnän aikakautena keskeistä on se mielikuva, joka Suomesta ja Etelä-Pohjanmaasta leviää maailmalle täällä käyneiden ja tänne tulleiden keskuudessa. Meidän viestimme tulee olla Kanadan tavoin se, että Etelä-Pohjanmaa on kiinnostunut ottamaan vastaan työtä pelkäämättömiä eri alojen osaajia, jotka eivät säikähdä hieman karuja olosuhteita. Työperäisen maahanmuuton rinnalla on maakunnan kannettava kohtuullinen vastuu myös niistä, jotka ovat vastoin tahtoaan joutuneet jättämään kotimaansa.

Toronton kasvulukuja on turha tavoitella edes Seinäjoella, eikä Etelä-Pohjanmaasta tule Pohjois-Amerikan kaltaista kansojen sulatusuunia. Jotakin mallia rapakon takaa voidaan kuitenkin ottaa. Vähintäänkin on siirryttävä passiivisesta maahanmuuttopolitiikasta aktiivisen politiikan aikaan. Asiassa ollaan virittelemässä viranomaisyhteistyötä, mutta se ei yksin riitä. Mukaan on saatava myös yrityselämä ja kolmas sektori. Etelä-Pohjanmaalle mahtuu ja eteläpohjalaisuus kyllä kestää reilusti enemmän ”verenkuljettamia”. Uuseteläpohjalaisuus on ehkä tärkein tulevaisuuden kasvun ja kehityksen edellytys. Tehdään yhdessä Etelä-Pohjanmaasta avoin maakunta.

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
13 / 03 / 18

Kiinalaisia juttuja

  • 1

Aika hyvin on saanut olla uutispimennossa, että on Kiinalta ja pandoilta pystynyt viime aikoina välttymään. Ja molempiin aiheisiin suhtaudutaan sekä kovin myönteisesti että kovin kielteisesti - ja sitten siltä väliltä. Etenkin liike-elämä ja söpöihin karhuihin ihastuneet ovat myönteisiä, Kiinan taloudellis–poliittis–sotilaallisiin valtapyrkimyksiin ja eläintarhoihin ylipäätään kielteisesti suhtautuvat kommentoivat kriittisesti ja me loput sitten yritämme löytää kultaista keskitietä. Mikä nyt on muuttunut? Onko Kiina tullut lähemmäksi? Onko se tullut pandojen myötä läheisemmäksi tai edes tutummaksi?

Jokaisella on oman taustansa mukaisesti pinnallisempi tai syvempi tieto ja ymmärrys Kiinasta. Kouluajoilta ainakin historiasta, maantiedosta ja uskonnon opetuksesta on jotakin jäänyt mieleen. Kyseessä on vanha kulttuuri, joka on monella tavalla vaikuttanut länsimaidenkin kehitykseen vuosisatojen ajan, mutta vähän se jäi kaukaiseksi ja eksoottiseksi satumaaksi. Tämän päivän Kiina ei kuitenkaan sovi minkään syrjään vetäytyvän mystisen valtakunnan roolin.  

Yhä tärkeämpi kauppakumppani

Joitakin vertailulukuja voi miettiä, kun arvioi Kiinan mahdollisuuksia ja uhkia suomalaisten ja etenkin eteläpohjalaisten kannalta. Kiinan väestön ennustetaan vuonna 2020 ylittävän 1,4 miljardin rajan ja kääntyvän laskuun niin, että vuonna 2050 se on 1,3 miljardia.  Suomalaisia on 5,5 miljoonaa, eteläpohjalaisia vähän alle 200 000. Yli 5 miljoonan asukkaan kaupunkeja kiinassa on 14.

Kiina oli vuonna 2016 Suomen viidenneksi tärkein kauppakumppani. Kiinaan viedään tällä hetkellä metsäteollisuuden tuotteita, koneita, laitteita ja kemianteollisuuden tuotteita ja myös elintarvikkeita. Jatkossa kiinnostavat myös innovaatiot, puhtaat energiaratkaisut, biotalous ja arktinen tutkimus. Meille tuodaan elektroniikkaa, koneita, vaatteita ja jalkineita. Myös matkailussa Kiina on Suomen kannalta viidenneksi suurin lähtömaa. Pekingistä Helsinkiin on 6331 km. Lentoaika pääkaupunkien välillä on lyhimmillään noin 8 tuntia. Junalla Venäjän halki matka kestää 10–12 päivää. Passi on ”vain” 123 miljoonalla kiinalaisella. Vaikka koulutustaso maassa on kasvanut, kielitaito ei.

On toimittava nopeasti

Potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita Kiinassa siis riittää, mutta kieli ja toimintakulttuuri ovat omansa. Ja Kiinaan ovat menossa kaikki muutkin, eivät pelkästään suomalaiset. ”Johan nyt on Kiinan markkinat” -seminaarissa Kuortaneella viime viikolla kävi selväksi, että Kiinassa on toimittava nopeasti, mutta myös tiedettävä, mitä tekee ja kenen kanssa. Päivässä tapahtuu yhtä paljon kuin meillä viikossa.

Esisopimus on aina vain merkki siitä, että jotakin tullaan tekemään - on oltava joustava ja kärsivällinen, toimittava pitkällä jänteellä ja varauduttava viivytyksiin myös taloudellisesti. Jo solmittuja sopimuksia voidaan muuttaa tilanteen sitä vaatiessa, tosin tähän on oikeus kummallakin osapuolella. Luottamus on ansaittava ja sitä on kunnioitettava. Uusi tekijä Kiinassa tarvitsee suosittelijan, jonka kiinalainen kumppani tuntee ja keneen hän luottaa. Kasvojen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää.  ”Kaikki on mahdollista, mutta mikään ei ole helppoa”.

”Pandatalouden” potentiaali

Useilla suomalaisilla kaupungeilla on jo nyt joko omia yksiköitään tai ainakin vastuuhenkilöitään kehittämässä yhteistyösuhteita Kiinan suuntaan esim. ystävyyskaupunkien kautta - kuten Ähtärikin alkaa nyt tehdä Dujiangyanin kanssa. Etelä-Pohjanmaalla Kiinan suurlähettilään lanseeraama ”pandatalous” voi - paitsi pandojen alueelle houkuttelemien kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoitten myötä, myös tämänhetkisessä positiivisessa nosteessa Kiinan suuntaan eri toimialoilla - muodostua merkittäväksi tekijäksi. Se kuitenkin edellyttää toimeen tarttumista ja ehkä pitkällekin menevää yhteistyötä ja verkostoitumista omalla alueella, omalla toimialalla tai omassa klusterissa sekä tarjolla olevan kansainvälistä liiketoimintaa eri tavoin tukevan ja edistävän asiantuntija-avun aktiivista hyödyntämistä. Pienen on hankala edetä yksin, mutta onnistumisen mahdollisuus kasvaa yhteistyön kautta.

Lumi ja Pyry, kaksi nuorta pandakarhua, ovat autuaan tietämättömiä kaikesta siitä, mitä ne eri tahoilla katalysoivat. Niiden kohtalona on elää niin hyvää pandaelämää kuin tarhaolosuhteissa on mahdollista ja kenties olla luonnonmukaisina isovanhempina pandoille, joita aikanaan pystytään palauttamaan Kiinan vuoriston luontoon. Pandat ovat toisaalta toivon ja jatkuvuuden symboli - toisaalta uhanalaisena lajina varoitus siitä, mitä ihminen toiminnallaan negatiivisimmillaan pystyy saamaan aikaan. Kestävän kehityksen näkökulman soisi siis myös olevan aidosti olennainen osa pandataloutta. 

Pia Kattelus
Kansainvälisten asioiden päällikkö

1 kommenttia
06 / 03 / 18

#uusiep: Kohti lapset, nuoret ja perheet huomioivaa maakuntaa

  • 0

Pienentyvät lapsi-ikäluokat herättävät huolta, samoin lasten ja nuorten eriarvoistumiskehitys. Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta osalla ongelmat kasaantuvat ja syvenevät. Myös oppimistuloksissa on todettu olevan eroja muun muassa tyttöjen ja poikien välillä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin merkitys koko yhteiskunnan kestävän kehityksen näkökulmasta on tiedostettu ja siihen on haluttu panostaa mahdollistamalla jokaisessa maakunnassa toteutettava Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelma LAPE.  Sen tavoitteena tuoda palvelut lähelle, osaksi lasten, nuorten ja perheiden arjen ympäristöjä ja uudistaa niiden sisältöjä vastaamaan nykyistä paremmin muuttuviin ja yksilöllisiin palvelutarpeisiin.

Osana LAPE-muutosohjelmaa on eri ministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton toimesta toteutettu selvitys ”Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi”. Se sisältää esityksen lapsi, nuoriso ja perhepolitiikkaa koordinoivan kansallisen Lapsi ja perhestrategian laatimisesta. Strategia toimisi YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen toimeenpanon sekä lapsi, nuoriso ja perhepolitiikan toteutuksen välineenä. Maan hallituksen vaalikausittain vahvistama LAPE-strategia tulisi ohjaamaan myös maakuntien ja kuntien strategiatyötä sekä erityisesti eri toimijoiden välistä yhteistyötä niiden toteuttamisessa.

Uudistuvassa toimintaympäristössä huomion kohteena ei ole pelkästään se, mitä palveluja eri toimijat tuottavat, vaan miten niistä onnistutaan luomaan käyttäjän näkökulmasta toimiva palvelukokonaisuus. Erityinen huomio kohdistuu kuntien ja tulevan maakunnan yhteistoimintaan lasille, nuorille ja perheille suunnattujen palvelujen tuottamisessa. Muutoksen toteuttaminen edellyttää myös uusien verkostoivien toimintamallien kehittämistä. Esimerkkinä niistä on osana LAPE- muutosohjelman kehittämistyötä oleva perhekeskustoimintamalli, jonka yhteyteen kootaan lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen hoidon ja tuen palvelut. Erityispalvelut tukevat perhekeskusten toimintaa. Nuorille suunnattuja palveluja kehitetään osana Ohjaamojen toimintaa.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista tulee edistää tavoitteellisesti. Lapsia ja nuoria halutaan kuulla ja kuunnella ja saattaa lapsivaikutusten arviointi vakiintuneeksi osaksi päätöksentekoa. Uudet osallistavat toimintamallit sekä lasten, nuorten ja perheiden näkemysten huomiointi toimii samalla ystävällisenä kiinnostuksena ja tervetulotoivotuksena kuntiin ja maakuntaan. Näemmehän lapsen ja nuoren huomisen tässä hetkessä.

Eija Ala-Toppari-Peltola
Muutosagentti, lapsi- ja perhepalvelut

#uusiep

www.uusiep.fi

 

Lähteet:

Olli-Pekka Heinonen, Anna-Kaisa Ikonen, Matti Kaivosoja & Timo Reina

YHDYSPINNAT YHTEISEKSI MAHDOLLISUUDEKSI
Selvitys lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä

Sosiaali- ja terveysministeriö
ISBN: 978-952-00-3904-2
Helsinki 2018
https://www.mll.fi/kumppaneille/maakuntayhteistyo/maakuntastrategia-rakentamaan-lapsiystavallista-maakuntaa/

 

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin uusiep.fi-verkkosivuston blogissa.

0 kommenttia
28 / 02 / 18

Vaihemaakuntakaavan III valmistelussa siirrytään ehdotusvaiheeseen

  • 0

 

Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan III teemoina ovat turvetuotanto, suoluonnon suojelu, bioenergia- ja biolaitokset, energiapuun terminaalit sekä puolustusvoimien alueet. Käytännössä kaavassa osoitetaan mm. turvetuotantoon ja uusiutuvan sekä biopohjaisen energian tuotantoon soveltuvia alueita, maakunnallisesti merkittäviä puuterminaaleja sekä suoalueita, joiden suojeluarvoja ei saa vaarantaa. Lisäksi osoitetaan tilaa vaativia ja alueiden käytön yhteensovittamisen kannalta olennaisia puolustusvoimien alueita.

Maakuntakaavan luonnos oli julkisesti nähtävillä keväällä 2017 ja siitä saatiin runsaasti lausuntoja ja muistutuksia. Kiitos kaikille palautteen antajille, teitä oli kaikkiaan 89 tahoa!

Palautteessa nousivat esiin etenkin turvetuotannon vesistövaikutukset ja mitoitus sekä suoluonnon suojeluun osoitettujen alueiden määrä. Myös vaihemaakuntakaavasta sittemmin pois jätetty maisemateema oli herättänyt ajatuksia. Olemme huomioineet saadun palautteen tarkistamalla kaavamerkintöjä, täydentämällä kaavaselostusta sekä teettämällä arvioinnin turvetuotannon linnustovaikutuksista. Lisäksi maakuntakaavan vaikutuksista Natura-alueisiin on tehty arviointi, jonka tulokset ja arvioinnista saadut lausunnot on huomioitu kaavan jatkovalmistelussa.

Seuraavaksi vaihemaakuntakaava III siirtyy ehdotusvaiheeseen. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistumisen myötä ehdotusvaihe on kaksiosainen. Kaavaehdotuksesta on juuri lähetetty lausuntopyyntö viranomaistahoille ja lausuntokierroksen jälkeen järjestetään viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotukseen tehdään saadun palautteen perusteella tarvittaessa tarkistuksia ja sen jälkeen kaava asetetaan julkisesti nähtäville. Mikäli aikatauluihin ei tule muutoksia, olisi julkinen nähtävillä olo loppukesästä – alkusyksystä 2018 ja silloin kaikilla on mahdollisuus antaa kaavasta muistutus. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy vaihemaakuntakaavan joulukuussa 2018.

Toivomme, että aktiivinen osallistuminen ja vuorovaikutus niin viranomaisten, elinkeinon harjoittajien, yhdistysten kuin yksityisten kansalaistenkin kanssa jatkuu myös kaavan ehdotusvaiheessa!

PS. Kaavan valmistelua varten on selvitetty noin kahdensadan eteläpohjalaisen suon luontoarvoja – tästä joukosta löytyy useita hyviä talviloman retkeilykohteita! Selvitykset on koottu kaavan nettisivuille osoitteeseen http://www.epliitto.fi/vaihemaakuntakaava3.

 

Mari Väänänen
Ympäristösuunnittelija

0 kommenttia
20 / 02 / 18

Etelä-Pohjanmaan liitto takakaarteessa

  • 0

Yleisurheilua seuraavat tietävät, että ennen loppusuoraa täytyy jaksaa puristaa takakaarre niin, että kiriin olisi vielä voimia jäljellä. Etelä-Pohjanmaan liitto -kuntayhtymä on juuri nyt saavuttamassa oman takakaarteensa. Kalkkiviivana on 31.12.2019, jolloin kuntayhtymä sulautuu osaksi Etelä-Pohjanmaan uutta maakuntaa. Kirivaihdetta on pistettävä piakkoin silmään: ellei tänään, niin viimeistään huomenna.

Valtaosa huomiosta ja energiasta kohdistuu itsestään selvästi uuden maakunnan rakentamiseen. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että liitto kykenee hoitamaan perustehtävänsä vähintään samalla tasolla kuin tähänkin asti. Hankerahoituksen tulee virrata maakuntaan, maakuntakaavoituksen tulee edetä, kulttuurin kehittämisen ja kansainvälisten hankkeiden on pyörittävä. Etelä-Pohjanmaan etuja tulee herkeämättä edistää niin valtion kuin EU:n tasolla. Tämä kaikki on tehtävä tilanteessa, jossa työpanosta on siirretty jo nyt merkittävästi uuden maakunnan valmisteluun ja muutoinkin yleinen levottomuus alkaa pian vallata alaa. Toivottavasti ei mennä liikaa hapoille ja vauhti säilyy.

Etelä-Pohjanmaan kuntien yhteistyön edistäminen on ollut liiton missio koko sen olemassaolon ajan. Kuitenkin jo nyt on esitetty huolestuneita puheenvuoroja siitä, että kuntien yhteistyö on kaventunut koskemaan vain maakuntauudistusta. Samoin kuntayhteistyön jatkuminen vuodesta 2020 eteenpäin on avoin kysymys. On kuitenkin huomattava, että niin kulttuurin kuin aluekehittämisen tehtäväalueilla tavataan kuntia jatkuvasti ja järjestetään erilaisia tilaisuuksia. Lisäksi maakuntasuunnittelu järjestää kuntakaavoittajille ensimmäisen yhteisen maakunnallisen tutustumismatkan ja yhteistyöfoorumin. Tätä työtä liitto tulee jatkamaan loppuun saakka. Uudella maakunnalla on varmasti myös halu toimia vastaavilla tavoilla kuntien yhteistyön luontevana ylläpitäjänä. Kysymys kuuluu, tulevatko kunnat antamaan maakunnalle tämän roolin?

Etelä-Pohjanmaan liitto on vuosien mittaan trimmattu kovaan tuloskuntoon. Tästä kertovat muun muassa voitolliset tilinpäätökset. Myös viime vuoden tulos tulee olemaan ylijäämäinen. Takakaarre otetaankin tiukalla askelluksella ja loppusuoralle tullaan ampaisemaan vielä vereksin voimin.


Antti Saartenoja
Vs maakuntajohtaja

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös