20 / 02 / 18

Etelä-Pohjanmaan liitto takakaarteessa

  • 0

Yleisurheilua seuraavat tietävät, että ennen loppusuoraa täytyy jaksaa puristaa takakaarre niin, että kiriin olisi vielä voimia jäljellä. Etelä-Pohjanmaan liitto -kuntayhtymä on juuri nyt saavuttamassa oman takakaarteensa. Kalkkiviivana on 31.12.2019, jolloin kuntayhtymä sulautuu osaksi Etelä-Pohjanmaan uutta maakuntaa. Kirivaihdetta on pistettävä piakkoin silmään: ellei tänään, niin viimeistään huomenna.

Valtaosa huomiosta ja energiasta kohdistuu itsestään selvästi uuden maakunnan rakentamiseen. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että liitto kykenee hoitamaan perustehtävänsä vähintään samalla tasolla kuin tähänkin asti. Hankerahoituksen tulee virrata maakuntaan, maakuntakaavoituksen tulee edetä, kulttuurin kehittämisen ja kansainvälisten hankkeiden on pyörittävä. Etelä-Pohjanmaan etuja tulee herkeämättä edistää niin valtion kuin EU:n tasolla. Tämä kaikki on tehtävä tilanteessa, jossa työpanosta on siirretty jo nyt merkittävästi uuden maakunnan valmisteluun ja muutoinkin yleinen levottomuus alkaa pian vallata alaa. Toivottavasti ei mennä liikaa hapoille ja vauhti säilyy.

Etelä-Pohjanmaan kuntien yhteistyön edistäminen on ollut liiton missio koko sen olemassaolon ajan. Kuitenkin jo nyt on esitetty huolestuneita puheenvuoroja siitä, että kuntien yhteistyö on kaventunut koskemaan vain maakuntauudistusta. Samoin kuntayhteistyön jatkuminen vuodesta 2020 eteenpäin on avoin kysymys. On kuitenkin huomattava, että niin kulttuurin kuin aluekehittämisen tehtäväalueilla tavataan kuntia jatkuvasti ja järjestetään erilaisia tilaisuuksia. Lisäksi maakuntasuunnittelu järjestää kuntakaavoittajille ensimmäisen yhteisen maakunnallisen tutustumismatkan ja yhteistyöfoorumin. Tätä työtä liitto tulee jatkamaan loppuun saakka. Uudella maakunnalla on varmasti myös halu toimia vastaavilla tavoilla kuntien yhteistyön luontevana ylläpitäjänä. Kysymys kuuluu, tulevatko kunnat antamaan maakunnalle tämän roolin?

Etelä-Pohjanmaan liitto on vuosien mittaan trimmattu kovaan tuloskuntoon. Tästä kertovat muun muassa voitolliset tilinpäätökset. Myös viime vuoden tulos tulee olemaan ylijäämäinen. Takakaarre otetaankin tiukalla askelluksella ja loppusuoralle tullaan ampaisemaan vielä vereksin voimin.


Antti Saartenoja
Vs maakuntajohtaja

0 kommenttia
07 / 02 / 18

Irtoaako maakuntaohjelmatyöstä riittävästi kiksejä?

  • 0

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma vuosiksi 2018–2021 - Tuoreita eväitä Etelä-Pohjanmaalle - on juuri valmistunut ja saatavilla myös painotuoreina kappaleina Etelä-Pohjanmaan liitosta. Sähköisenä versiona opusta pääsee tarkastelemaan nettisivujen kautta http://www.epliitto.fi/maakuntaohjelma

Maakuntaohjelma on lakisääteinen aluekehittämistä ohjaava asiakirja, joka laaditaan valtuustokausittain. Se on maakunnan yhteinen kehittämistahdon ilmaisu, joka sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset hankkeet ja toimenpiteet sekä koosteen toimeenpanoon käytettävissä olevista rahoitusresursseista.

Vaikka lakisääteisyys kuulostaa byrokraattiselta ja kahlitsevalta, jää maakunnalle lain ja asetuksen antamista raameista huolimatta runsaasti vapauksia tehdä ohjelmasta oman alueensa näköinen. Alueen näköisyys taas voidaan saavuttaa vain laajalla yhteistyöllä ja osallistumisella.

Tällä kertaa valmistelutyö oli aiempaa tiiviimpi ja lyhyempi muun muassa siksi, että moni aluekehittämisen organisoitumiseenkin liittyvä asia hakee muotoaan maakuntauudistuksen pyörteissä. Lyhyemmästä valmistelurupeamasta huolimatta työhön pystyttiin jälleen osallistamaan merkittävä joukko Etelä-Pohjanmaan kehittäjätoimijoita. Jokaisen ohjelmaprosessin käynnistyessä sitä hämmästyy ja toteaa kiitollisena, miten sitoutuneesti maakunnan organisaatiot ja niitä edustavat ihmiset jaksavat kerta toisensa jälkeen lähteä yhdessä pohtimaan, mihin suuntaan maakuntaa tulisi viedä tai mitä asioita tällä kertaa pitäisi painottaa.

Maakuntaohjelma on valintoineen aina kompromissi ja tasapainoilua erilaisten näkemysten välillä. Liiallinen konsensus voi vesittää strategiset painotukset. Liian tiukat valinnat ja sisällölliset rajaukset taas saattavat tuntua epäoikeudenmukaisilta. Siksi ohjelman laadintaprosessi keskusteluineen ja kohtaamisineen on usein tärkeämpi kuin lopputulos. Menneestä on opittu, että osallistuminen ja mahdollisuus tuoda omia näkemyksiä mukaan ohjelmaan myös varmistaa tavoitteiden ja niitä edistävien toimenpiteiden toteutumista käytännössä. Ilman toimeenpanoa strategiat ja ohjelmat jäisivät merkityksettöminä hyllyihin pölyttymään.

Tulevaisuudessa kilpailu alueiden kesken tulee varmasti edelleen kiristymään, keskittymiskehitys tuntuu olevan ajan vääjäämätön trendi. Tämä haastaa koko maakuntaa ja maakuntaohjelmaprosessia asettamaan terävämpiä ja radikaaleja tavoitteita niin, että vahvistamme omia mahdollisuuksiamme ja elinvoimaamme, luomme uutta vetovoimaa ja lisäämme eteläpohjalaista kriittistä massaa. Strategiaohjelmatyön haasteena on pystyä innostamaan ja motivoivaan maakunnan kehittäjiä edelläkävijyyteen niin, että uskalletaan ajatella riittävän isosti ja tehdä joskus epäsovinnaisia valintoja. Eteläpohjalaisilla on tekijän maine, ja siksi ei kannata tyytyä seurailijan rooliin.

Sanna Puumala
Kehittämissuunnittelija

0 kommenttia
31 / 01 / 18

Kokemustenvaihtoa lumen ja jään keskellä

  • 0

Kun eteläeurooppalainen astuu tammikuisena iltana ulos lentokoneesta Vaasan lentokentällä, jo ensikosketus lumiseen maaperään luo mielikuvan siitä, että nyt ollaan jonkin erilaisen äärellä. Tuosta hetkestä eteenpäin hän suhtautuu näkemiinsä asioihin kenties ensivaikutelman mahdollistamalla inspiraatiolla: mitä kaikkea muuta itselleni normaalista poikkeavaa täällä on?

Kansainvälisissä kehittämishankkeissa ”omaa normaalia” haastetaan ja muokataan tavoitteellisesti. Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana useassa kansainvälisessä hankkeessa, joissa yhtenä päätavoitteena on tehostaa hyvien käytäntöjen ja mallien siirtämistä alueilta toisille. Näin tehdään siksi, että eurooppalaiset alueviranomaiset löytäisivät uusia välineitä ja työkaluja omalle strategiselle kehittämistyölleen.

Suomeksi sanottuna hankkeiden avulla etsitään toimivia ja onnistuneita malleja, joiden laajempi käyttöönotto hyödyttäisi kokonaisia yhteisöjä ja alueita eri puolilla Eurooppaa. Kun pyörä on keksitty, on tehokkaampaa kopioida vaihteet joltakin toiselta, kun keksiä nekin alusta asti itse. Tällä periaatteella työskennellään esimerkiksi Interreg Europe -ohjelman hankkeissa. Sen myötä Etelä-Pohjanmaalle saapuu aika ajoin asiantuntijoita muualta Euroopasta näkemään, miten ansiokkaasti hoidamme esimerkiksi omiin vahvuuksiimme kuuluvia asioita.

Kun innovaatioihin ja malleihin käydään tutustumassa eri osapuolten luona hankkeiden aikana, erilaiset toimintaympäristöt ja kotoisista poikkeavat olosuhteet vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme näkemiimme asioihin. Saatamme kokea ne kiinnostuneemmin ja avoimemmin, kuin jos näkisimme ne tutuissa maisemissa. Toisaalta meidän on nähtävä vaivaa hahmottaaksemme, miten jollakin alueella hyvin toimiva innovaatio voisi soveltua omaan elinympäristöömme. Joskus ideoita on hyvä jatkojalostaa eteenpäin.

Kysymyksiä ja oivalluksia

Miksi Etelä-Pohjanmaa on niin vetovoimainen alue? Miten suomalaiset korkeakoulut onnistuvat tekemään näin tiivistä yhteistyötä? Miten näin pienessä maakunnassa voi olla Atrian kaltainen ruokatehdas? Ja mistä punamultamaali tehdään?

Tässä vain murto-osa niistä kysymyksistä, joita minulle esitettiin tammikuun puolivälissä Etelä-Pohjanmaalla järjestetyn ruokahävikin vähentämistä edistävän ECOWASTE4FOOD-hankkeen opintomatkan aikana. Osallistujat löysivät ympäriltään yhä uusia ihmetystä ja ajatuksia herättäviä asioita, kuten alakoulun luokkahuoneessa olevan sohvan ja suomalaisen rypsiöljyn, joka onkin yllättäen herkullista (vaikka on tottunut oliiviöljyyn). Välillä vieraat saattoivat singahtaa eri suuntiin kuvaamaan utuisen huurreverhon läpi näkyvää auringonpaistetta tai kokeilemaan, saako lumesta tehtyä palloja. Yhtä kaikki, he olivat valmiita ottamaan selvää itselleen vieraista asioista ja hakemaan uusia ajatuksia kehittämistyölleen muualta.

Tätä teemme myös toisinpäin. On hyvä tiedostaa, että vaikka meillä Etelä-Pohjanmaalla on komiaa ja ittellistä, joskus joku jossain muualla on ehtinyt hoksata jonkin asian jo ennen meitä. Silloin kannattaa lähteä paikan päälle avoimin mielin katsomaan, että miten se on mahdollista ja miten saamme tuon etumatkan kiinni. Samalla saattaa löytyä jotain sellaistakin, mitä emme osanneet edes odottaa. Siitä syntyy kansainvälisen yhteistyön lisäarvo.

Tuota lisäarvoa kannattaa hyödyntää, sillä se voi parhaimmillaan olla yksi isoimmista moottoreista, jotka meitä ajavat eteenpäin kohti entistä parempia kehittämisideoita ja ratkaisuja alueemme hyväksi. Yksi Ecowaste4Food -hankkeen opintomatkan osallistujista tiivisti tunnelmiaan loppukeskustelun aikana: ”Vierailun parasta antia on saada ajatuksia siitä, miten voimme itse muuttua”.

Lue lisää ECOWASTE4FOOD-hankkeen vierailusta >>

 

Susanna Anttila
Projektikoordinaattori
ECOWASTE4FOOD-hanke

0 kommenttia
24 / 01 / 18

Geopark-statuksen haku lähestyy - olemmeko valmiit?

  • 0

Lauhanvuori–Hämeenkangas-luontomatkailualueen Geopark-valmistelu etenee useiden hankkeiden voimin kohti UNESCO Global Geopark -statuksen hakua. Valmistelutyö aloitettiin jo silloin, kun Metsähallituksessa tehtiin alueen luontomatkailusuunnitelma vuonna 2013, ja hakemus aiotaan jättää marraskuussa 2018. Pääsimme loppuvuodesta 2017 seuraamaan Saimaa Geoparkin hakuprosessia esievaluointeineen, kun he jättivät hakemuksen marraskuussa. Tiedämme siis, millainen urakka meillä on edessä tänä vuonna.

UNESCO on ollut vastuussa Geoparkeista vasta vähän aikaa, sillä niitä koskeva ohjelma hyväksyttiin UNESCOssa loppuvuonna 2015. Sen myötä kriteerit ovat tiukentuneet ja hakuprosessi pidentynyt puolella vuodella. Status on yhä vaikeampi saada: viime keväänä 16:sta hakijasta kahdeksan sai statuksen. Kokonaisuus vaatii monipuolista ja syvällistä kehittämistä mm. geosuojelun, kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen aloilla. Useimmin hakijoille on ollut haasteellista saavuttaa Geoparkille riittävä näkyvyys sekä koota Geoparkin pyörittämiseen tarvittavat resurssit pidemmällä aikavälillä.

Maakuntarajat ylittävää yhteistyötä

Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark -alue kattaa kymmenen kuntaa kolmen maakunnan alueella, joten valmistelu on kunta- ja maakuntarajat ylittävää yhteistyötä. Etelä-Pohjanmaalta mukana ovat Kauhajoki, Isojoki ja Karijoki, Satakunnasta Siikainen, Honkajoki, Kankaanpää, Jämijärvi ja Karvia sekä Pirkanmaalta Parkano ja Kihniö. Vaikka alueen seutukunnilla on hyvin erilaiset kulttuuritaustat ja yhteistyökuviot ovat perinteisesti suuntautuneet alueelta ulospäin, on geologiasta ja Geoparkista löytynyt yhdistävä tekijä. Alueen Geopark-pääteema suo ja sen taustalla oleva geologinen historia yhdistää meitä, ja kaikille tarjolla olevat Geoparkiin liittyvät kehittymismahdollisuudet on tunnistettu ja omaksuttu hyvin koko alueella. Kunnat ovat sitoutuneet kehittämiseen, osallistuvat siihen niin rahallisesti kuin aktiivisina toimijoinakin, ja yritykset ja yhdistykset tuotteistavat palvelujaan innolla. Yhteistä hallintomallia rakennetaan hyvässä hengessä.

Alueen koulut ovat ottaneet vastuuta Geopark-ympäristökasvatuksen kehittämisestä, ja uusi kansainvälinen Leader-hanke on jo partnerineuvotteluja myöten pitkälle suunniteltu. Hanketta on valmisteltu Pohjois-Satakunnan Leaderin johdolla. Uusia hankkeita on syntynyt ympäristökasvatuksen lisäksi erityisesti matkailupalvelujen kehittämiseen sekä GeoFoodin eli ruokatuotannon ja -palvelujen pariin. Myös joitakin yritysryhmähankkeita on viriämässä. Toimijat ovat oppineet tietämään ja tuntemaan toisiaan yli maakunta- ja kuntarajojen, ja yhteistyö on selkeästi lisääntynyt yhteisten hankkeiden myötä.

Kävijämäärät ovat jo nousussa - lisää tavoitellaan

Valmisteluhankkeissa kehitetään sekä geokohteiden retkeilyinfraa että tietosisältöjä ja palveluja matkailijoille ja paikallisille asukkaille. Esimerkiksi Lauhanvuoren ja Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistojen kävijämäärät ovat lisääntyneet huomattavasti, Kauhanevalla jopa 60 %, kun kohteet ovat olleet mediassa enemmän esillä ja palvelurakenteita tullut lisää. Tietoa alueen geologiasta, luonnosta ja kulttuurihistoriasta on hankittu erilaisten maastossa tehtyjen inventointien perusteella, ja sitä jalostetaan sekä matkailun että ympäristökasvatuksen käyttöön.

Geopark-tuotteiden etsintä on osoittanut, että alueella on paljon erittäin laadukasta paikallisista raaka-aineista ja kulttuurista ammentavaa suunnittelu- ja tuotanto-osaamista sekä designia. Ei ole epäilystäkään, etteikö kokonaisuus olisi kansainvälisesti kiinnostava. Haasteena on, miten se saadaan näkyviin ja helposti ostettavaan muotoon ja että matkailijavirtaa saadaan lisättyä niin, että tuotteita ja palveluja kannattaa pitää saatavilla. Maltillisena tavoitteenahan on koko Geopark-alueella 25 %:n lisäys matkailijamääriin.

Matkailupalvelujen kehittämiseen saatiin lisäpotkua Suupohjan Leaderin hallinnoimasta ylimaakunnallisesta hankkeesta, jonka tavoitteena on koota koko alueen matkailu-, palvelu- ja tapahtumatarjonta yhteen kanavaan esille sekä koti- että ulkomaisille markkinoille. Hanke linkittyy Geopark-alueen mobiilioppaan toteutukseen: oppaasta on tarkoitus päästä myös ostamaan palveluja, tuotteita ja tapahtumalippuja. Edellytyksenä on, että mahdollisimman monella yrityksellä on verkkokaupat, joista palveluja voi ostaa.

Pyrimme siihen, että kaikissa alueen kunnissa olisi Geopark-infopisteet, joista voisi myös ostaa paikallisia tuotteita sekä niihin perustuvia Geopark-logotuotteita. Sillä tavalla saadaan lisättyä myös Geoparkin näkyvyyttä. Maastoon ja teiden varsille tarvitaan lisäksi runsaasti Geopark-opasteita. Kävijälle on statuksen kriteereiden mukaan oltava kaikin tavoin selvää, että hän vierailee Geopark-alueella.

Viestintään on panostettu aiempaa enemmän. Pian ilmestyy ensimmäinen Geopark-alueen digilehti sekä suomeksi että englanniksi. Digilehti pyritään saamaan koko Geopark-verkoston tietoisuuteen. Facebook-sivut ovat olleet ahkerassa käytössä jo pidempään, ja avasimme hiljattain myös Twitter-tilin. Käynnistimme lisäksi alueen kouluille kuvakilpailun, jossa on tavoitteena kuvata alueen luontoa neljänä vuodenaikana lasten ja nuorten näkökulmasta. Kuvakisaan hyväksytään valokuvien lisäksi videoita. Kisakuvia voi seurata Instagramissa hashtagilla #kuvakisalhgeopark.

Suo ja luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset kansainvälisen matkailun kärki

Kansainväliseen matkailuun on tekeillä tuotekokonaisuuksia, ja matkanjärjestäjiä on tulossa tutustumaan alueen tarjontaan ainakin Venäjältä ja Ruotsista. Geopark-haun ja -yhteistyön edetessä vierailijoita odotetaan myös muilta Geopark-alueilta. Geoparkin pääteema suo on matkailubrändinä ainutlaatuinen, ja sen alta löytyy monenlaista tarjontaa opastetuista retkistä turvesaunaan ja suoteemaisiin ravintola-annoksiin ja jälkiruokiin.

Luonto on hyvän olon lähde jo sellaisenaan, ja alueen luontokohteissa, myös kansallispuistoissa, on paljon hyvinvointimatkailuun liittyvää potentiaalia. Hyvinvointipolut ovat hyvä esimerkki jo olemassa olevasta tarjonnasta. Kannustamme kuitenkin käyttämään luontoa tuotekehityksessä entistä enemmän, kun esimerkiksi kansallispuistojen kävijämäärien kasvu sekä Suomen kohonnut maine luontomatkailumaana kertovat selkeää kieltä maamme matkailukysynnän lisääntymisestä. Sekä Geopark-hankkeissa että muissa alueen matkailuhankkeissa on työkaluja tarjolla myös kansainvälisen matkailun kehittämiseksi yrityksissä. Niihin tilaisuuksiin kannattaa tarttua.

Geopark-alueella on tekemistä myös kotimaisille luontomatkailijoille. Maastot ja reitit ovat pääsääntöisesti helppokulkuisia, joten potentiaalista asiakaskuntaa riittää omassakin maassa, kunhan aluetta ja sen tarjontaa tehdään tunnetuksi.

Terttu Hermansson
Projektipäällikkö
Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi ja Geopark-infrahankkeet

https://www.facebook.com/lauhanvuoriregion/
https://twitter.com/suogeopark
https://www.instagram.com/lauhanvuoriregion/
www.lauhanvuoriregion.fi

0 kommenttia
17 / 01 / 18

Kohti innovaatiotoiminnan tilannekuvaa

  • 0

Etelä-Pohjanmaalle työstettiin viime vuoden aikana innovaatiotoiminnan tilannekuvaa, joka koostui laajasta määrällisestä tietopohjasta ja laadullisesta analyysistä jaoteltuna kuuteen eri teemaan. Tilannekuva alleviivaa, että myönteisestä kehityksestä huolimatta on syytä panostaa jatkuvaan uudistumiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä osaamiseen ja kansainvälistymiseen. Ensimmäinen versio julkaistiin joulukuussa ja näkemyksiin voi tutustua tarkemmin liiton verkkosivuilla. 

Tilastotiedot aikasarjoineen tuottavat hyödyllistä ja vertailtavaa tietoa tärkeiltä yhteiskunnan osa-alueilta ja niistä voidaan tehdä erilaisia päätelmiä kehityksen suunnasta. Tilastot hahmottavat toimintaympäristön kehittymistä ja niiden avulla on mahdollista seurata, mitä muutoksia on tapahtunut tietyllä osa-alueella kuten väestökehityksen osalta. Indikaattorien sisältämää tietoa voidaan kuitenkin hyödyntää myös keskustelunavauksina. Miksi työllisyysaste on Etelä-Pohjanmaalla maan kärkitasoa? Miksi maakunnan tuottavuuskasvu hidastuu? Miksi nuorten aikuisten koulutustaso laskee? Tilastotietojen perusteella voidaan tehdä erilaisia päätelmiä, mutta ne vaativat aina tulkintaa ja ymmärrystä laajemmista kehityskuluista.

Tieto käyttöön!

Päätöksenteko ja kehittämistyö vaativat pohjakseen entistä enemmän laadukasta tietoa. Meidän tulee katsoa taaksepäin, jotta ymmärrämme, miten olemme tähän pisteeseen päätyneet ja muodostettava nykyhetken tilannekuva. Lisäksi tarvitsemme näkemyksiä ja systemaattisesti rakennettuja päätelmiä tulevaisuudesta, jotta pystymme päätöksillämme varautumaan tuleviin haasteisiin ja rakentamaan haluttua tulevaisuutta. Kokonaisuuden hahmottaminen vaatii yhteiskunnan eri sektorien välistä dialogia ja yhteisen ymmärryksen muodostamista tavoitteista ja toimenpiteistä.

Tietoa on saatavilla valtava määrä, mutta se pitää myös ottaa käyttöön. Osana tilannekuvatyötä järjestettiin lokakuussa 2017 Kauhavalla seminaari ja työpaja, jossa keskusteltiin maakunnan uudistumisesta, tulevaisuudesta ja kokeilukulttuurista. Seminaari itsessään oli ensimmäinen kokeilu vuorovaikutuksen ja kehittämistyön vaikuttavuuden lisäämisestä maakunnassa. Kuluvan vuoden aikana on tarkoituksena jatkaa vuoropuhelua ja järjestää tulevaisuusraateja, joissa keskustelua voidaan syventää. Tapahtumien ja työpajojen hyöty on erilaisten ihmisten kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa: molemminpuolista viestintää, näkemysten vaihtamista ja tulkintaa kehityksen suunnasta. Asiantuntijoilla, tutkijoilla, kehittäjillä ja elinkeinoelämällä on yhteinen päämäärä: Tieto pitää saada käyttöön!

Tutustu Innovaatiotoiminnan tilannekuvaan >> 

Täältä löytyvät Etelä-Pohjanmaan tilastosivut  >>

 

Miika Laurila
projektipäällikkö
Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke

0 kommenttia
10 / 01 / 18

Vs. maakuntajohtajan tervehdys

  • 0

Vuosi 2018, sadasensimmäinen itsenäisyyden vuosi, on käynnistynyt pitkästä aikaa perinteisen talvisissa tunnelmissa. Joulunpyhien lepopäivät tulivat varmasti meille jokaiselle tarpeeseen. Mainiot hiihto- ja ulkoilukelit ovat tuoneet osaltaan lisäpiristystä heti vuoden alkuun.

Vuodenvaihde toi maakuntauudistuksen jälleen askeleen lähemmäksi toteutumistaan. Tämä tarkoitti uusia järjestelyjä myös Etelä-Pohjanmaan liitossa. Uudistuksen valmisteluresurssia muun muassa vahvistettiin siten, että maakuntajohtaja Asko Peltola siirtyi täysipäiväiseksi valmistelujohtajaksi. Tämän ja aikaisempien tehtäväsiirtojen johdosta liiton varsinaisen toiminnan johto on entistä enemmän varahenkilöiden käsissä. Maakuntajohtaja, aluekehitysjohtaja ja suunnittelujohtaja ovat nyt vs-alkuisia. Remmissä on kuitenkin kokenutta kaartia ja uskon vakaasti, että Etelä-Pohjanmaan liitto kykenee hoitamaan tehtävänsä mallikkaasti myös tulevina kuukausina ja vuosina.

Joka tapauksessa maakuntahallinnon painopiste alkaa kuluvan vuoden aikana vääjäämättä siirtyä uuden maakunnan puolelle. Taitekohtia ovat väliaikaisen toimielimen virallistuminen ensi kesänä ja lokakuun maakuntavaalit. Yhä enemmän työtä ja voimavaroja tulee kulumaan uuden maakunnan toimintojen suunnitteluun ja käynnistämiseen.

Vaa’an kallistumisesta huolimatta Etelä-Pohjanmaan liiton on kyettävä säilyttämään toimintakykynsä ja palvelutasonsa loppuun asti. Muutoksen hallinta tuleekin olemaan vuoden tärkein teema ja meitä tullaan arvioimaan sen kautta, kuinka siinä onnistumme. Munakasta ei voi kuitenkaan voi edelleenkään tehdä rikkomatta munia.

Lopuksi haluan vielä toivottaa kaikille toivorikasta ja iloisen työntäyteistä vuotta 2018.

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
20 / 12 / 17

Sananen sijainnista ja saavutettavuudesta

  • 0

Joulupukki ei tämän hetkisen tiedon perusteella pidä päämajaansa Etelä-Pohjanmaalla. Liikenteellisten lainalaisuuksien valossa muuttoa kannattaisi kuitenkin harkita tosissaan, sillä yhteyksiltään erinomainen Etelä-Pohjanmaa toimii tärkeänä solmukohtana sekä maan halki kulkevalle pitkittäis- että poikittaisliikenteelle. Yhteydet ovat kunnossa erityisesti maakunnan keskuskaupunkiin Seinäjoelle, jonka sijainti valtakunnan pääteiden varrella ja rautateiden risteyskohdassa ei voisi olla juuri parempi.

Parannettavaakin liikennejärjestelmistämme toki löytyy, sillä pitääksemme yhteytemme toimivina ja kilpailukykyisinä, on etenkin tieinfran kunnon parantamiseksi sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistämiseksi tehtävä vielä tehokkaasti töitä.

Valmiina ja valmisteilla

Kovalla vimmalla hommia on osaltaan jo tehtykin, ja yksi isompi askel kohti kestävämpää kulkemista on pian otettu, kun yli kymmenvuotinen pääradan parannushanke Seinäjoki­–Oulu-välillä valmistuu vuodenvaihteessa. Parannushankkeen myötä rataosuuden henkilö- ja tavaraliikenteen kapasiteetti on kasvanut ja matka-ajat lyhentyneet. Samansuuntaista kehitystä tavoitellaan nyt Päärata Plus -hankkeen myötä myös muualle Länsi-Suomeen, jonka maakunnat, Etelä-Pohjanmaa mukaan lukien, vaativat alueen keskusten välisten raideliikenneosuuksien kehittämistä ja matka-aikojen nopeuttamista.

Maakunnan sisäisellä tasolla liikenteellisesti sekä pieniä että hieman suurempiakin edistysaskeleita on reilun vuoden sisään otettu muun muassa Seinäjoen itäisen ohitustien valmistumisen, Härmän rautatieaseman uudelleenavaamisen ja Seinäjoen asemanseudun kokonaisvaltaiseen uudistamiseen tähtäävän suunnittelutyön vauhtiin saamisen myötä.

Liikenneyhteydet alueellisten verkostojen ja vuorovaikutuksen luojina

Edellä mainittujen maakunnallisten sekä maakuntarajat ylittävien hankkeiden kautta Etelä-Pohjanmaan asema etelä-pohjoissuuntaisen, Helsinki­–Tampere–Seinäjoki­–Oulu, kasvuvyöhykkeen ytimessä vahvistuu ja voimistuu. Toimivat liikenneyhteydet ja niiden aktiivinen kehittäminen vahvistavat sekä maakunnan sisäisiä että ulkoisia verkostoja. Yhtäältä ne luovat toimintaedellytyksiä maakuntien väliselle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle, mahdollistaen myös kansainvälisten kontaktien ja kulkuyhteyksien kehittymisen. Toisaalta ne ovat eduksi myös maakunnan omien erikoisvahvuuksien ja vetovoimatekijöiden hyödyntämiselle.

Laadukkaat liikenneyhteydet ja hyvä saavutettavuus ovatkin edellytys maakunnan elinvoimaisuudelle. Ne ovat osaltaan synnyttämässä alueelle positiivisen kasvun kehää, jossa kasvu ruokkii uutta kasvua ja yksi myönteinen muutostekijä johtaa toisen tekijän kautta kolmanteen.

Saavutettavuuteen satsaaminen siis kannattaa. Sen lisäksi että tehokkaat yhteydet mahdollistavat tavaroiden, tiedon ja ihmisten liikkuvuuden, ne myös luovat maakunnan yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön ja tarjoavat alueelle optimaaliset mahdollisuudet ottaa osaa ja menestyä alueiden välisessä kilpailussa. Tämän kilpailun koko ajan kiihtyessä ja kovetessa korostuvat samalla sijaintiin ja saavutettavuuteen liittyvät seikat. Menestykseen johtavia polkuja on monia, mutta kivikkoista tietä on aina kovempi kulkea kuin kunnostettua.

Maaria Vanhatalo
paikkatietoharjoittelija
Maakuntasuunnittelu

 

0 kommenttia
11 / 12 / 17

Syntyykö SOTEMAKU?

  • 0

Kuluneena syksynä niin omat tehtäväni kuin liiton toiminta ovat keskittyneet historialliseen hallintoremonttiin, maakunta- ja sote-uudistukseen. Parin vuoden kuluttua nykyiset maakunnat ovat täysin uudessa asennossa. Samalla useiden ylikunnallisten yhteenliittymien toiminta loppuu.

Ennen kesälomakautta varauduttiin polkaisemaan uusi maakuntahallinto käyntiin jo vuoden 2019 alussa. Heinäkuussa hallitus päätti vuoden lisäajasta. Valmistelutyön kannalta aikalisä oli tervetullut. Ainut kielteinen seuraus oli epävarmuuden kasvaminen: tuleekohan tästä mitään?

Etelä-Pohjanmaalla ei jääty hämmennykseen makaamaan. Toistakymmentä uutta vastuuvalmistelijaa aloitti työnsä kesän jälkeen. Virkamiehistä muodostuva väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) käynnisti toimintansa ”puolivallattomana”. Poliittinen ohjaus pelaa väkevästi.

Uutta maakuntaa siis rakennetaan täydellä höyryllä. Priimaan pyrkimisestä huolimatta aina löytyy petrattavaakin. Jos joulupukilta (mihin en usko läheskään yhtä paljon kuin uudistuksen toteutumiseen) saisin jotakin sotemaku-pakettia toivoa, niin käärisin sinne aitoa yhteistyötahtoa, kykyä katsoa tulevaisuuteen ja muutoksissa mahdollisuuksia näkevää asennetta.

Nyt tarvitaan pykääjiä

Näin valtava remontti herättää ymmärrettävästi pelkoja ja huolia niin maakunnan asukkaissa kuin uuteen organisaatioon siirtyvissä työntekijöissä. Tämän epävarmuuden hälventämisessä tarvitsemme toistemme kuuntelemista ja sujuvaa viestintää. Tietoa kyllä on sinänsä tarjolla monessakin paikassa, mutta sen pukeminen ymmärrettävään muotoon ei aina ole yksinkertaista.

Ratkaisun avaimet entistä uljaamman Etelä-Pohjanmaan rakentamiseksi löytyvät yhteen hiileen puhaltamisesta. Jos jokainen taho tuijottaa vain omaan napaansa eikä uskalla ottaa vastuuta laajemmista ratkaisuista, yhteisestä maakunnastamme tulee hatara. ”Hajottajan” rooli on helppo, mutta me tarvitsemme nyt pykääjiä.

Haasteista huolimatta olen toiveikas uudistuksen toteutumisen suhteen. Maakunnassa on aina ollut hyvä tekemisen meininki, kun toimeen tartutaan. Meillä on loistavia asiantuntijoita, ja poliittiset päättäjät tuovat rakentavasti mukaan omaa osaamistaan. Etelä-Pohjanmaa on maakuntana sopivan kompakti: verkostot toimivat ja asioita saadaan edistettyä nopeastikin.

Käsitykseni mukaan (lähes) kaikki myöntävät, että sote-rakenteille ja -prosesseille on uskallettava tehdä ”jotakin”. Toivon todella, että se ”jotakin” tapahtuu tämän uudistuksen myötä. Kun sote siirretään leveämmille hartioille, hoitoketjut saadaan trimmattua katkeamattomiksi ja painopistettä pystytään siirtämään perustasolle. Suomeksi sanottuna: paremmat palvelut järkevämmin järjestettyinä.

Kun maakuntahallinto samalla muokataan uuteen uskoon, monimutkaisia himmeleitä saadaan puretuksi ja toimintoja tehostetuksi. Etelä-Pohjanmaalla uudistus tarkoittaa sitä, että 28 organisaatiosta muodostuu yksi.

Muutakin kuin ”sotemakuilua”

On kulunut syksy onneksi ollut muutakin kuin ”sotemakuilua”. Etelä-Pohjanmaan liittoon valittiin uusi maakuntavaltuusto ja -hallitus. On ilahduttavaa nähdä uusien päättäjien joukossa paljon myös nuoria kasvoja. Aluetaso antaa hienon näköalapaikan yhtä kuntaa laajempaan kehittämiseen.

Liiton päättäjät ovat hyväksyneet uuden maakuntaohjelman 2018–2021. Maakuntakaavoitusta on viety eteenpäin. Kansainvälisessä hanketoiminnassa olemme Suomen kärkeä. Myös liikennepuolelle on tehty uusia avauksia.

Kun talouskin on mukavasti piristymässä, Etelä-Pohjanmaalla on kaikki eväät porskuttaa vahvasti eteenpäin. Kiitos siitä niin päättäjillemme kuin henkilökunnallemme.

Joulun rauhaa ja onnellista alkavaa vuotta 2018!

 

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

 

 

0 kommenttia
07 / 12 / 17

Tarvitaanko maakunnan yhteistyöryhmiä tulevaisuudessa?

  • 0

Maakunnan yhteistyöryhmät (MYR) synnytettiin hallinnoimaan EU:n rakennerahastojen toimintaa, kun Suomi oli vuonna 1995 liittynyt Euroopan Unioniin.

Aluehallintomme oli tuolloin vielä hajanaisempi kuin nykyään. Siitä johtuen Myrrit saivat pian muitakin tehtäviä. Niistä kehittyi yhteen sovittavia konsensusfoorumeita koordinoimaan aluekehitystyötä omalla alueellaan.

Mitä MYR tekee?

Myrrin tehtävät on määritelty aluekehittämistä ja EU:n rakennerahastoja koskevassa lainsäädännössä. Tärkein tehtävä on yhteen sovittaa hajallisen aluehallintomme eri toimijoiden suunnitelmat ja resurssit.

Tämä tarkoittaa maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja Elyn aluekehittämistä koskevien asiakirjojen käsittelyä sekä toimenpidesuunnitelman hyväksymistä. Meillä Etelä-Pohjanmaalla tuohon kokonaisuuteen on vielä lisätty EU:n maaseutuohjelman seuranta koordinaatio mielessä.

Konkreettisimmillaan tuota työtä tehdään hankkeiden puoltokäsittelyssä. Siellä ne joko hyväksytään tai hylätään.

Yhteen sovittamistyön onnistumiseksi on tärkeää konsensushengen löytäminen. Sitä edes auttaa eri tahojen kattava edustus yhteistyöryhmässä. Myrrissä on paikka kaikilla aluekehitystyössä mukana olevilla tahoilla sekä merkittävillä sidosryhmillä.

Tarvitaanko Myrrejä enää uusissa maakunnissa?

Myrrin olemassa olon oikeutus on perustunut aluehallintomme hajallisuuteen. On tarvittu foorumia, missä keskustella ja sopia asioista. Elintä, joka sovittaa maakunnan kehittämistoimet yhteen.

Uudet maakunnat eivät tarvitse Myrriä entisessä mielessä, koska resurssit ja ohjelmatyö tulevat samaan organisaatioon. Tämä ei silti ole mikään suru-uutinen Myrrissä työskenteleville, koska muutos tehostaa ja selkeyttää aluekehitystyötä.

Entisistä tehtävistä jää jäljelle rakennerahastojen hallinnointi ja vuorovaikutus niin sanottujen sosiaalipartnereiden kanssa. Näitä ovat elinkeino- ja työelämän järjestöt, kansalaisjärjestöt sekä muut kehittämistyössä olevat organisaatiot. Valmisteilla oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että Myrrit jatkavat näitä tehtäviä myös tulevaisuudessa.

Maakunnat kehittäjinä

Tulevaisuudessa uusista maakunnista muodostuu entistä vahvempia toimijoita kehittämistyössä.

Suunnitteluvastuu ja resurssit tulevat olemaan samassa organisaatiossa. Entisen valtion ja kuntien ohjauksen korvaa suurelta osin oma suoraan kansalta saatu valtuutus. Se antaa vahvan henkisen pohjan kehittämistyölle.

Tuossa työssä onnistuminen edellyttää syvenevää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. Siinä Myrrillä on roolinsa. Yhteistyöryhmä avaa oven elinkeinoelämälle julkiseen kehittämistyöhön. Antaa foorumin vuorovaikutukselle.

Odotan tulevilta maakunnilta jotain aivan uutta, omannäköistä kehittämistyötä.

Pauli Talvitie
Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja

0 kommenttia
29 / 11 / 17

Suomi 100: Onnea ja kiitos!

  • 0

Satavuotiaan Suomen juhlavuosi saa pian huipennuksensa. Viikon päästä juhlimme syntymäpäivää monin eri tavoin kulttuurin, vauhdikkaan menon, elämysten ja perinteiden parissa tai television äärellä kotisohvalla. Me kahvitamme, liputamme ja valaisemme isosti ja pienesti. Ympäri Suomen ja Etelä-Pohjanmaan tapahtuu hienoja asioita. Onnea Suomi!

Vaikka mieli on juhlava ja iloinen kaikesta tulevasta juhlinnasta, tuntuu myös haikealta, että juhlavuosi päättyy. Se on ollut niin rikas sekä elämyksiä, tapahtumia ja hankkeita täynnä. Maakunnassa on tapahtunut paljon. Juhlavuoden tilaisuuksia on ollut tarjolla kaikille: lapsille, nuorille, ikäihmisille, naisille ja miehille, erityisryhmille jne. Juhlavuoden tilaisuuksia on ollut kaikissa kunnissa ja kaupungeissa.

Juhlavuoden tilaisuuksia on ollut sisällöltään kaikenlaisia: teatteria, musiikkia, tanssia, näyttelyitä, moninaisia tapahtumia, seminaareja, kilpailuja, elokuvia, urheilua ja liikuntaa, retkeilyä, opastuksia ja muotinäytöksiä. Juhlavuoden kunniaksi on julkaistu kirjoja, kalentereita, videoita, levyjä ja lehtiä. On pystytetty muistomerkkejä ja kunnostettu sankarihautoja. On valmistettu monia tuotteita, niin virallisia kuin epävirallisia. On kudottu Suomi 100 -villasukkia sekä sukkia veteraaneille ja vauvoille. On syöty yhdessä erilaisissa seurueissa ja pöydissä, saunottu sadoissa saunoissa, pukeuduttu sinivalkoisiin. Esiin on nostettu kansalliskoiramme Suomen pystykorva ja Suomen hevonen. Esille on tuotu kansallisia ja paikallisia merkkihenkilöitä, paikkoja ja rakennuksia sekä kulttuuriperintöä. Juhlavuosi on ollut täynnä hyväntekeväisyyttä, hyviä tekoja, lahjoja ja päätöksiä.

Juhlavuosi on ollut Etelä-Pohjanmaalla moninainen. Se on koskettanut ihmisten arkea ja juhlaa. Suomen 100-vuotista historiaa on tarkasteltu monesta eri näkökulmasta esimerkiksi lapsen silmin, naisen kokemuksena, suomalaisen sotilaan kokemuksena, vanhuksen tai vaikkapa muistisairaan silmin. Juhlavuosi ei ollut pelkkää historiaa, siinä on huomioitu myös tämä hetki ja tulevaisuus. Juhlavuosi on ollut huippuvuosi!

Juhlavuoden teema Yhdessä on toteutunut hienosti. Vaikka tapahtumia ja tilaisuuksia on tehty osin tuttujen yhteistyökumppaneiden kanssa, on myös syntynyt uusia kumppanuuksia ja juhlavuosi on avannut silmiä uusille mahdollisuuksille. Ennen kaikkea juhlavuosi on ollut luovuuden ilotulitusta koko maakunnassa! Iso kiitos teille kaikille, jotka omalla tapahtumallanne, tilaisuudellanne tai hankkeellanne olitte tekemässä Etelä-Pohjanmaan Suomi 100 -juhlavuotta! Ja oikein hyvää syntymäpäivää meille kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville!

PS. Viime hetken vinkit ja ohjeet satavuotiaan synttärijuhlintaan voit lukea uusimmasta Suomi 100 Etelä-Pohjanmaalla -uutiskirjeestä.

Tuija Ahola

Suomi 100 -aluekoordinaattori

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös