17 / 10 / 17

Muutos on mahdollisuus

  • 0

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa viime kuukaudet ovat olleet hämmentäviä. Alueellamme päätettiin kesäkuussa kiihdyttää tahtia pestaamalla valmisteluun lisää henkilöstöä elokuun alusta alkaen. Pari viikkoa myöhemmin hallitus ilmoitti sote- ja maakuntauudistuksen vuoden lisäajasta.

Niin Etelä-Pohjanmaalla kuten muuallakin Suomessa on heinäkuun lisäaikailmoituksen jälkeen odoteltu uusia linjauksia. Niitä ei ole herunut, sillä kiistelty valinnanvapauslaki meni kokonaan uusiin puihin. Maakunnan valmistelutyötä jouduttiin sopeuttamaan tähän epävarmuuteen.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kertoi blogissaan 9.10.2017 hallituksen sopineen valinnanvapauslain päälinjoista ja pykälistä. Valinnanvapauden toteutumisen keinot ovat samat kuin kevään esityksessä: sote-keskus, asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti. Kansalaiset saavat valita oman sote-keskuksen vuonna 2021.

Lopullisia linjauksia valinnanvapaudesta odotellaan näinä päivinä. Se onkin välttämätöntä, että odottelusta päästään taas tositoimiin. Tavoiteaikataulussa pysyminen edellyttää, että valinnanvapauslaki lähtee lausuntokierrokselle marraskuun alussa.

Hallituksen päätös vuoden lisäajasta oli monessa suhteessa tervetullut. Valmistelutahtia voitiin hieman himmata. Tietoteknisten ratkaisujen rakentamiseen ja henkilöstöasioiden selvittämiseen aikaa ei ole nytkään liikaa.

Kolikon kääntöpuolena epävarmuus uudistuksen toteutumisesta kasvoi. Nyt kysellään paljon useammin kuin keväällä, tuleekohan tästä mitään tai pitäisikö jäädä vain rauhassa odottelemaan lopullisia linjauksia.

Tiedottamisen näkökulmasta viime viikkojen haaste on ollut se, että uutta kerrottavaa ei ole tullut. Valmistelukoneistomme vauhtia on sopeutettu muuttuneeseen tilanteeseen. Suuri osa kesällä valituista vastuuvalmistelijoista tekee työtään osa-aikaisena tämän vuoden loppuun. Resursointi tarkistetaan, kun eduskuntakäsittelyyn menevästä lakipaketista on enemmän tietoa.

Maakunnallisessa valmistelussa lisäaika on antanut pontta uudenlaisille pohdinnoille. Silti en usko juuri kenenkään haluavan palata ”lähtöruutuun”. Vastuu sote-palveluista on siirrettävä leveämmille hartioille. Nyt siihen on todellinen mahdollisuus.

Lähikuukausina yhteinen ponnistuksemme on vahvistaa tahtotilaa uuden maakunnan rakentamisessa. Tähänastinen valmistelu osoittanut, että yhteistyöllä parannamme palveluitamme ja saamme vähemmästä enemmän irti. Voimme itse päättää, haluammeko pukata priimaa vai emme.

Uskon, että uusia maakuntia koskevat lait hyväksytään eduskunnassa ensi keväänä ja että historiamme ensimmäiset maakuntavaalit pidetään vuoden kuluttua. Tuolloin valittavilla päättäjillä on edessään mittava tehtävä: miltei 10 000 työntekijän ja noin 750 miljoonan euron organisaation rakentaminen. Upea haaste!

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Pohjanmaalla jatkuu. Toivon mahdollisimman monen eteläpohjalaisen kantavan kortensa kekoon tässä työssä. Entistä elinvoimaisempi ja houkuttelevampi maakunta rakentuu vain yhteisin ponnistuksin.


Asko Peltola

Valmistelujohtaja
Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus

 

0 kommenttia
12 / 10 / 17

Kerro siellä EU:ssa, että…

  • 0

Otsikon mukaiset terveiset mainitsi kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja, loppupuheenvuorossaan Euroopan komission Suomen edustuston järjestämässä symposiumissa Helsingissä. Aiheena laajemmin oli ”Millaisen EU:n haluamme? - Muuttuva unioni ja sen uudet ytimet”.  Nuo terveiset eivät ole uusia. Olen kuullut samantapaiseen lauseen vähän surullisessa, hämmentyneessä tai jopa turhautuneessa sävyssä poliitikkojen tai virkamiesten kertomana aiemminkin.  

Missä on ”siellä EU:ssa”? Mehän olemme Euroopan unionissa jokainen kansalainen. Ja nekin, jotka eivät ole kansalaisia, mutta oleskelevat EU:n alueella ja kuuluvat sen säädösten piiriin. 22 vuotta on mennyt Suomen liittymisestä EU:hun, mutta edelleenkö se on ”siellä jossakin”?

Kansalaisen kokemus lienee siis helposti, että ”se EU” on jossakin tuolla muualla eikä täällä, ei ainakaan minun kotinurkillani eikä osa minun arkeani. Tai kun EU näyttäytyy osana arkea, niin silloin on kyse jonkin direktiivin mukaisesta sääntelystä, joka tuntuu ehkä naurettavalta - klassisena esimerkkinä vaikkapa se kurkkujen käyryys, että kelpaako myyntiin vai ei - tai joka hankaloittaa minun elämääni juuri kyseisessä asiassa. Nämä kansalaisten, kuntalaisten ja suomalaisten ajatukset ja kokemukset ovat aitoja ja oikeita. Ne myös kertovat siitä miten hyvin ja huonosti Euroopan unioni on onnistunut luovimaan osaksi meidän elämäämme.

Hyvä–paha EU - miten siitä saa otteen?

Hyvin on onnistuttu silloin, jos suurimmaksi osaksi EU:ta ei edes muisteta ja asiat tuntuvan olevan ok.  Useimmat Eurooppa-tason päätöksenteon vaikutukset kansalaisten arkeen suodattuvat niin monen välittäjäorganisaation (poliittisen, hallinnollisen, liiketoiminnallisen) kautta, että ne otetaan annettuina tai ei mielletä, että missä kaikissa asioissa EU-päätöksenteolla näppinsä pelissä. Niin pitää ollakin. Jos homma toimii ja kansalaiset ovat tyytyväisiä, päätöksenteko ja tulosten sovittaminen käytäntöön ovat onnistuneet.

Mutta entäs, kun kansalaiset ovat tyytymättömiä? Onko mahdollisuuksia vaikuttaa? Saanko ääneni kuuluviin aidosti - niin, että koen vaikuttaneeni ja että minulla on oikeasti mahdollisuus saada aikaan haluamaani muutosta tai että voin tukea asioita, jotka ovat mielestäni hyvin? Tällä hetkellä (vielä) 28 jäsenmaan yhteenliittymän pitäisi olla kansalaisten Eurooppa, mutta helposti se näyttäytyy poliittisena ja hallinnollisena byrokratian vyyhtinä, mistä kansalainen ei oikein saa otetta tai löydä paikkaansa.

Me, jotka osana työtämme seuraamme vähän laajemminkin, että mitä EU:ssa tapahtuu, voimme osaltamme kurkata peiliin ja miettiä miten hyvin on tullut hoidettua tarpeellisen EU-tiedon levittäminen ja kansalaisten ja eri toimijoitten ajatusten ja toiveitten välittäjänä toimiminen.  Etelä-Pohjanmaan Eurooppa-tietokeskuksen uutiskirje ja Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -sivusto Facebookissa vastaavat osaltaan tähän huutoon - molempia voivat kaikki kiinnostuneet tilata ja seurata.  Mutta hallintoväen tai poliitikkojen aktivoituminen ei yksin riitä. Tarvitaan myös aktiivista kansalaisuutta.  Nyt, jos koskaan, on hyvä aika aktivoitua, ottaa tosiasioista selvää, osallistua, keskustella, olla jotakin mieltä ja vaikuttaa. Äänestää vaikka!  Nykyinen ohjelmakausi on puolessa välissä ja seuraavaa ryhdytään raamittamaan eri tahoilla. Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 2019.  Suomessa aivan omassa kansallisessa hallinnossa on vaaleja tulossa: presidentinvaalit 2018, maakuntavaalit 2018 ja eduskuntavaalit 2019. Muodollisia ja epämuodollisia liikkeitä, ryhmiä ja keskusteluja erilaisilla foorumeilla nousee valmisteluvaiheissa eri aiheisiin liittyen - esim. kansalaisliike Pulse of Europe useassa maassa Keski-Euroopassa. Näihin osallistumalla voi vaikuttaa ja samalla kokea olevansa EU:ssa osallisena, ei sivustaseuraajana tai kohteena.

 

Pia Kattelus
Kansainvälisten asioiden päällikkö

0 kommenttia
06 / 10 / 17

Maakuntakaavoituksen digiloikka

  • 0

Risto Siilasmaan mukaan muutos ei tule enää koskaan olemaan niin hidasta kuin nyt.  Tekoäly, älykäs liikenne ja muut teknologiat kehittyvät ympärillämme valtavaa vauhtia, kasvaen korkoa korolle. Amaran lain mukaan tapaamme yliarvioida teknologian vaikutuksia lyhyellä tähtäimellä, mutta aliarvioida niiden vaikutusta pitkässä juoksussa. Voima tulee näkyväksi vaivihkaa. Halutessamme tehdä vaikuttavaa ja ketterää maakuntakaavoitusta, tulee meidän tarkastella tapaamme tuottaa palvelua.

Maakuntakaavoituksen digitaalinen toimintaympäristö on viime vuosina kehittynyt nopeasti. Kaavan tietovarannot liikkuvat digitaalisessa muodossa. Lopputuote puristetaan kuitenkin paperiselle kaavakartalle ja selvitysnipuiksi menettäen samalla suuren osan digitalisaation tarjoamista hyödyistä. Myös maakuntakaavaprosesseja tarkasteltaessa on todettava, että suunnittelun filosofia ja tavat toimia heijastelevat manuaalista aikaa.

Muodostaako lainsäädännön hitaus tai hallinto itsessään esteitä maakuntakaavoituksen digiloikalle, vai piileekö haaste kuitenkin suunnittelijoiden asenteissa, resursseissa tai osaamisen puutteissa?

Hanke auttaa digiloikassa eteenpäin

Kysymyksiin on pureuduttu Maakuntakaavan digiloikka -hankkeessa, jonka tavoitteena on ollut laatia malli digitaalisesta maakuntakaavasta, tulevaisuuden kaavaprosessin kuvaus sekä analyysi niistä muutos- ja kehittämistarpeista, joita mallin käyttöönotto sisältää.

Hankkeessa muodostettiin ehdotus maakuntakaavojen alustaratkaisusta, kaavapaikasta. Kansalliseen palveluväylään kytkeytyvä kaavapaikka toimisi alustana kaavojen laadinnalle, osallistamiselle ja kaava-aineistojen paremmalle hyödyntämiselle. Suunnittelun vaikuttavuuden kannalta on oleellista, että tieto kaavoituksesta, liikennesuunnittelusta ja ympäristösuunnittelusta siirtyy entistä kitkattomammin hallinnon ja elinkeinoelämän välillä.

Hankkeessa on palvelumuotoilun keinoin tunnistettu eri käyttäjäryhmien keskeisiä tarpeita ja hahmoteltu digitaalisia palvelupolkuja. Esimerkiksi sidosryhmään kuuluva Matti voisi osallistua kaavoitukseen alla olevan kuvan mukaisella tavalla:

Voisiko maakuntakaava olla jatkossa digitaalinen, skaalautuva ja osin jatkuvasti päivittyvä? Miksi luonnonsuojelu- tai pohjavesi-alueet merkitään oikeusvaikutteiseen kaavan, kun kaavoittajalla ei todellisuudessa ole mahdollisuutta vaikuttaa näiden alueiden ulottuvuuteen? Voisivatko teemat olla digitaalisen kaavakartan jatkuvasti päivittyviä osia? Maakuntakaavalla voitaisiin keskittyä ydintehtäviin ja digitalisaation myötä vapautuisi resursseja aitoon suunnitteluun

Vuorovaikutuksen merkitys kasvaa

Myös maakuntauudistus asettaa uudenlaisen haasteen maakuntakaavan laadintaprosessille. Suoran kuntayhteyden katkeaminen muuttaa kaavan laadintaan liittyviä asetelmia ja tulee korostamaan oikea-aikaisen ja välittömän vuorovaikutuksen roolia. Kaavan tulee olla yhtäältä strategisia valintoja tekevä ja ohjaava kuin toisaalta entistä ketterämmin ja dynaamisemmin kaavan hyödyntäjiä palveleva. Voidaan myös todeta, että valmistelun aikainen matka on yhtä tärkeä kuin päämäärä. Maakuntakaavan laadinnassa ihmiset, kunnat, yritykset ja yhteisöt tulee nähdä vielä entistäkin korostuneemmin suunnittelun osapuolina eikä objekteina.

Hankkeen myötä Etelä-Pohjanmaalla on katsottu tiukasti peiliin. Kehittymisen varaa on runsaasti. Tulemme panostamaan digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen perinteisten tapojen rinnalla. Aloitamme julkaisemalla kaavatiedot myös karttapalvelunäkymien kautta ja osallistamalla uusilla tavoilla. Kansallisesti hankkeen tulokset antavat herätteitä kaavoituksen kehittämistyöhön ja käynnistyvälle maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiselle.

Hankkeen perinteisempi, ideat tarkemmin perusteleva loppuraportti julkaistaan Ympäristöministeriön ja maakuntaliittojen sivuilla lähiviikkojen aikana.

Maakuntakaavan digiloikka -hankkeen tilaajina toimivat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liitot yhdessä Ympäristöministeriön kanssa. Työn toteutuksesta vastasi WSP Finland Oy kumppaninaan Solita Oy.

Tutustu Maakuntakaavan digiloikka -hankkeen esittelyvideoon ja esimerkkeihin digi-ideoista YouTubessa:

https://www.youtube.com/watch?v=-ZdrPdxsME8

https://www.youtube.com/watch?v=IeG8tdLpe3E

Lue hankkeen interaktiivinen raportti täällä >>

 

Markus Erkkilä

maankäytön suunnittelija

0 kommenttia
26 / 09 / 17

Kasvu vaatii parempaa toimintaa toimijoilta

  • 0

Kasvuyrittäjyyden suotuisan kehityksen eteen tehdään alueellamme monia toimia. Varsinaisten yrityskohtaisten ja yrityksiä koskevien toimenpiteiden ohella myös julkisten toimijoiden yhteistoimintaa pitää pystyä kehittämään.

Julkisten ja puolijulkisten toimijoiden on mietittävä entistä enemmän sitä, miten hienot tavoitteet saadaan vietyä käytäntöön. Mitkä ovat ne varsinaiset tavoitteet, asiat, jotka halutaan saada tapahtumaan ja päästäänkö niihin suoraan käsiksi? Usein kyseessä on tapahtumasarja, jossa yksi asia johtaa toiseen ja se taas kolmanteen. Esimerkiksi viesti yrityksen kasvattamisesta ei todennäköisesti mene perille suoraan sanottuna. Voisiko sen sijaan vaikkapa riskipääoman tarjonnan näkyvä lisääntyminen johtaa “itsestään” kasvuhaluiseen ja -hakuiseen toimintaan?

Ei riitä, että toimijat toteavat yritysten kasvun tarpeellisuuden ääneen. Jos yrityksille esitetään riskinoton ja kasvun tarvetta, toimijoiden on lunastettava “vaateensa” omalla heittäytymisellään. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää selkeän ja toteuttavissa olevan suunnitelman ja ”henkisen” julistuksen rakentamista – ja siihen sitoutumista.

Toiminnan koordinointi – vedetään köyttä samaan suuntaan

Etelä-Pohjanmaalla järjestetään vuosittain valtava määrä yrityksille suunnattuja koulutus- ja hengennostatustapahtumia sekä muuta tarjontaa. Ongelmana on, että hyviinkään tapahtumiin ei riitä väkeä, vaikka ne ovat usein maksuttomia ja niitä markkinoidaan eri kanavissa. Toimijoiden on otettava rohkeasti toisiaan niskasta kiinni ja muodostettava yhteinen käsitys vuosittaisesta yrityksille suunnatusta tarjonnasta. On parempi että alueella järjestetään vaikka muutama valtakunnan- tai mieluummin kansainvälisen tason yritystapahtuma kuin 100 vaatimatonta, osittain päällekkäistäkin tapahtumaa. Laadun pitää voittaa määrä, toimijoiden toiminnan onnistumista ei tule mitata tapahtumien lukumäärissä vaan yritysten liiketoiminnan menestyksessä markkinoilla.

Yhteisen toiminnan koordinointiin ja markkinointiin tarvitaan yhteinen maakunnallinen yrityssivusto, esimerkiksi www.yrityspohjanmaa.fi, johon automaattisesti kootaan kaikkien toimijoiden yrityksille suunnatut koulutus- ja muut tapahtumat, ja jonka kautta on muutenkin selkeästi tarjolla alueemme yrityspalvelut.

www.yritystampere.fi on hyvä benchmarkkauskohde, mutta tavoitteena voisi olla vielä yksinkertaisempi kokonaisuus, missä olisi vain ydinkysymykset: mistä saa koulutusta, mistä saa apuja liiketoiminnan kehittämiseksi, mistä saa rahoitusta kasvun mahdollistamiseksi. Sivuille tulee ottaa myös Yrityspörssin ilmoitukset yrityskaupan vauhdittamiseksi sekä paikka, jossa pääomaa tarvitsevat yritykset voivat esitellä omaa toimintaansa ja kohdata potentiaalisia sijoittajia. Sivujen suunnittelun slogan on esimerkiksi: “Yrittäjän kaveri Etelä-Pohjanmaalla”.

Sivusto mahdollistaa koulutustarjonnan koordinoinnin päällekkäisyyksien välttämiseksi ja toisaalta yritykselle selkeän väylän päästä eteenpäin omien kehitystarpeidensa osalta.

Ajatuksia alueen markkinoinnista

Jotta yrityksien palkkalistoille ja verkostoihin saadaan parasta osaamista, tulee alueen olla houkutteleva myös muun kuin työelämän asioiden näkökulmasta. Kehittämistyön pohjana tulee olla tieto siitä, missä ollaan jo hyviä ja mitä pitää vielä kehittää. Hyvässä kunnossa olevien asioiden tiedostaminen on tärkeätä mm. siksi, että aluetta ja sen markkinointia voidaan rakentaa vahvuuksien varaan ja niiden ympärille, jolloin ne toimivat samalla markkinoinnin keihäänkärkinä. Vahvuuksien tunnistaminen luo myös aitoa itseluottamusta ja ylpeyttä omasta kotiseudusta. Se luo myös uskoa tulevaan, sillä se kertoo, että jotain on tehty oikein, ja että meillä on asiat jo monessa mielessä hyvin.

Seuraavassa vaiheessa tulee määritellä tavoitetila. Millainen on ihannekuva maakunnastamme? Tässä pitää ottaa huomioon asukkaiden omat toiveet, sekä se, mikä voisi houkutella maakuntaamme uusia asukkaita ja yrityksiä. Mitkä ovat vetovoimatekijoitä, mitkä ovat keskeisen tärkeitä tekijöitä sijoittumispäätöksissä ja mitkä ovat ns. kaupan esteitä eli mitkä tekijät pitää poistaa tai muuttaa, että muun Suomen päättäjät ja osaajat voivat tehdä myönteisen päätöksen?

Haaveet pitää voida toteuttaa käytännössä

Monet perheet haaveilevat elämästä maalla. Perinteisestä ja seesteisestä elämästä luonnon rauhassa. Monet ovat sen myös toteuttaneet, ja lehdissä on kuvia kunnostetuista rautatieasemista ja kyläkouluista, joita kaikki ihastelevat. Suurimmalla osalla se jää haaveilun asteelle – kun realismi iskee. Missä on lasten koulut, missä harrastusmahdollisuudet, sosiaaliset yhteisöt ja työpaikat?

Etelä-Pohjanmaalla on pieniä, mutta eloisia kyliä ja kuntia, joissa voi elää “maalla”, ja jotka kykenevät vastaamaan kaikkiin yllämainittuihin kysymyksiin. Palvelut ovat lähellä tai ainakin vähän matkan päässä. Seinäjoella on rautatieasema, Vaasassa lentokenttä. On Powerparkkia, urheiluopistoa, pandoja, idyllisiä maalaismaisemia, harrastusmahdollisuuksia, tapahtumia ja niin edelleen. Fakta on, että täällä voi asua maalaismaisissa olosuhteissa ja yhdistää siihen uusimman teknologian ja elämisen laadun kannalta tärkeät palvelut ja riennot. Aluemarkkinoinnissa pelkillä faktoilla ei kuitenkaan pääse puusta pitkään, positiiviset mielikuvat tulee osata rakentaa niiden ympärille.

Valtakunnallinen näkyvyys

Alueen yritykset ja elämänmeno pitää saada näkyviin valtakunnallisessa mediassa, jotta niistä vallitsevaa mielikuvaa saadaan monipuolisemmaksi. Keskustelu, viestintä ja tiedottaminen purevat paremmin kuin ostettu mainos. Alueen elämäntavan vahvuudet on saatava ihmisten sydämiin, jotta he tuottavat aktiivisesti kiinnostavaa sisältöä alueestamme sosiaaliseen mediaan ja jakavat sitä ystäväpiirissään. Itse kirjoitetut blogit, videot ja muut julkaisut valtakunnallisissa keskustelukanavissa ja henkilökohtainen osallistuminen niissä käytyihin keskusteluihin lisää vähitellen maakuntamme tunnettavuutta ja sen elämäntapaa – positiivisessa mielessä.

Fyysinen ympäristö kuntoon

Yksi osa houkuttelevuutta on fyysinen ympäristö, koska se luo ensimmäisen, ja usein lopullisen, mielikuvan alueestamme. Suurten kasvukeskusten fyysinen ympäristö ja sen mahdollisuudet on yksi niistä tekijöistä, jotka selittävät ihmisten halua muuttaa näihin korkean elinkustannusten keskittymiin. Pienempiä taajamia todennäköisesti vaatimattomammat asumisolot kompensoituvat kasvukeskusten “kollektiivisella omaisuudella”, kuten mahdollisuudella käyttää puistoja, museoita, ravintoloita, kahviloita jne. Kasvukeskuksissa on ollut mahdollista investoida “kollektiiviseen kauneuteen”, jotka ovat kaikkien asukkaiden yhteistä omaisuutta ja joka siten laajentaa omaakin elämänpiiriä. Pohjanmaan osalta tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi isompien taajamien välisten kulkureittien maisemointia ja tämän reitistön brändääminen esimerkiksi nimellä Via Bothnia, sloganina “Pohjanmaan kautta!”


Tommi Ylimäki ja Vesa Tiensuu
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät

Kirjoittajista

Tämä kirjoitus on tiivistelmä kirjoitussarja Kasvun pamfletin kuudennesta osasta. Pamfletin ovat kirjoittaneet Tommi Ylimäki ja Vesa Tiensuu Etelä-Pohjanmaan Yrittäjistä. Kuvitus: Tommi Ylimäki. Koko pamfletti löytyy pdf-muodossa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien kotisivuilta.

 

 

 

0 kommenttia
20 / 09 / 17

Arvot mekin ansaitsemme

  • 0

Sanotaan, että arvoja ei keksitä, ne löydetään. Etelä-Pohjanmaan uuden maakuntaorganisaation arvoja päätettiin etsiä kaikkien uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden henkilöstön ajatuksista ja mielipiteistä. Kohderyhmä oli lähes 10 000 työntekijää.

Arvotyöprosessin ensimmäiseen vaiheeseen voidaan olla erittäin tyytyväisiä. Arvoja kerättiin ja punnittiin Tervetuloa rakentamaan yhteistä Etelä-Pohjanmaata -verkkopelissä, joka keräsi kolmen viikon aikana lähes 27 000 annettua ääntä ja yli 600 uutta arvoa. Tavoitteena oli kannustaa henkilöstöä pohtimaan itse kullekin omassa työssään tärkeitä arvoja ja muodostaa käsitys siitä, millaisia arvoja tulevat maakuntaorganisaation työntekijät pitävät tärkeinä. Viivan alle jäi erittäin laaja, rikas ja moniääninen aineisto.

Arvokysymykset herättivät työntekijät vaikuttamaan

Kaikkein eniten ääniä pelissä sai arvoväittämä Tyytyväiset työntekijät takaavat laadukkaamman hoidon. Väittämä on muokattavissa koko maakuntaorganisaatiolle soveltuvaksi, sillä tyytyväiset työntekijät takaavat varmasti laadukkaammat palvelut kautta linjan. Tärkeä arvoväittämä, joka pitää sisällään näkökulman niin työn tekemisen mielekkyyteen kuin asiakkaalle tarjottaviin palveluihinkin.

Pelin kautta saadut syötteet viestivät myös paljosta muusta kuin arvoista. Osaltaan ne peilaavat henkilöstön toiveita mutta myös pelkoja muutostilanteessa. Esimerkiksi tehostaminen ja yrittäjämäisyys jäivät äänestyksessä häntäpäähän. Arvojen kärjessä sen sijaan korostui palvelujen säilyttäminen lähellä. Tulokset saattavatkin viestiä työntekijöiden epävarmuudesta liittyen esimerkiksi tulevan työn luonteeseen tai työpaikan sijaintiin.

Arvo- ja strategiatyö kulkevat käsi kädessä

Arvojen määrittely on organisaation kaiken toiminnan kivijalka, sillä arvot muodostavat ne periaatteet, joihin organisaation toiminta perustuu. Myös organisaation strateginen suunnittelu tarvitsee arvopohjan selkänojakseen. Etelä-Pohjanmaalla uuden maakunnan arvo- ja strategiatyö niveltyvät aikataulullisesti limittäin ja niitä viedään eteenpäin rinta rinnan.

Arvotyöprosessi on monivaiheinen. Seuraavassa vaiheessa arvojen työstämistä jatketaan työpajassa, jossa ovat läsnä sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen eli VATEn ja poliittisen johtoryhmän jäsenet sekä vastuuvalmistelijat. Arvojen sanamuotoja tullaan hiomaan ja niiden kärkeä terävöittämään myös asiantuntijaryhmässä. Lopullisessa muodossaan arvot viedään vuoden 2019 alussa aloittavan maakuntavaltuuston käsittelyyn.

Kaikkein tärkein vaihe arvoprosessissa on lopullisten arvojen jalkauttaminen ja työntekijöiden sitouttaminen määriteltyyn arvopohjaan. Organisaation johdon on haettava ratkaisua siihen, miten työntekijöitä voitaisiin parhaiten kannustaa toimimaan tehtävissään arvojen pohjalta. Parhaiten olisimme onnistuneet, jos jokainen työntekijä pysähtyisi pohtimaan, miten juuri minä haluan ilmentää näitä arvoja omassa työssäni.

Hanne Rantala

Viestinnän vastuuvalmistelija
Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus

0 kommenttia
06 / 09 / 17

Tulokset esiin!

  • 0

Merkittävä osa EU:n varoista ohjataan alue- ja rakennepolitiikkaan. Sen avulla voidaan tukea yritysten ja erilaisten organisaatioiden kehittämis- ja investointihankkeita tai vaikkapa ihmisten kouluttautumista. Kehittyneenä maana Suomi saa rakennerahastopotista melko pienen osan, ja edelleen Suomessa rakennerahastorahoitus painottuu pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen Itä- ja Pohjois-Suomeen. Onneksi meillä on käytettävissä muutakin merkittävää niin kansallista kuin kansainvälistäkin kehittämisrahoitusta.

Parhaillaan on käynnissä uuden ohjelmakauden valmistelu, jota värittävät muun muassa Brexitin ja erilaisten turvallisuusuhkien tuomat haasteet. Meillä on tehtävää siinä, että saamme osoitettua, kuinka merkittävä vaikutus rakennerahastoilla niiden rajallisuudesta ja puutteistakin huolimatta on alueen kehittämisessä. EU-tasolla raportoimme hankkeiden vaikuttavuudesta lähinnä määrällisten mittareiden pohjalta. Esimerkiksi syntyneet työpaikat tai vähähiilisyyden edistämiseen ohjattu rahoitus ovat yksiselitteisiä mittareita, jotka mahdollistavat vertailun eri maiden ja alueiden välillä. Näiden lisäksi tarvitaan kuitenkin arviointia siitä, mitä erilaisia laadullisia vaikutuksia hankkeilla on saatu aikaan.

”Ja mitähän hyötyä niistä rahoista ja hankkeista on?”

Maksamme EU:lle jäsenmaksua, jonka vastineeksi saamme pelimerkkejä oman alueemme kehittämiseen. Kansalaisilla on oikeus tietää, mihin yhteisestä kassasta maksettavia hankevaroja käytetään, joten erityisen tärkeää kehityksen kaarta avaavien hanketarinoiden esille nostaminen on suuren yleisön näkökulmasta.

Hankkeiden tuloksista tiedottamisessa on omat vaikeutensa. Vaikutukset syntyvät usein pitkällä aikavälillä, ja EU-rahoitus on saattanut olla vain yksi kehityssykäys jonkin suuremman kokonaisuuden buustaamisessa. Monesti hankkeet luovat pohjaa ja edellytyksiä. Ne voivat esimerkiksi mahdollistaa tutkijoiden ja pk-yritysten yhteistyön tiivistämisen, joka vasta myöhemmin johtaa helpommin mitattaviin tuloksiin. Joskus myös kokeillaan jotain ja epäonnistutaan - sekin voi olla hyvä tulos, jotta tiedetään, kuinka ei ainakaan kannata toimia.

Olemme koonneet Länsi-Suomen maakuntien rakennerahastotoiminnan parhaita helmiä ja menestystarinoita uudelle nettisivustolle. Toivottavasti sivusto elävään elämään kiinnityvine juttuineen, kuvineen ja muine elementteineen tuo esiin ymmärrettävällä ja kiinnostavalla tavalla sitä hyvää kehittämistä, jota maakunnan liitot ovat voineet EU:n rahoitusvälinein tukea. Toki sivuston kautta voidaan esittää vain esimerkinomainen pintanaarmaisu suuresta kokonaisuudesta.

Etelä-Pohjanmaan osalta valitsimme ensimmäiseksi tarinaksi Seinäjoen Ammattikorkeakoulun hankekokonaisuuden, jossa on kehitetty digitaaliseen valmistukseen liittyvää oppimisympäristöä. Siihen on ohjattu pelkästään rakennerahastovaroja ainakin noin 1,5 milj. €. Tässä tarinassa esimerkillistä on kiinteä yhteys maakunnan pk-yrityskenttään ja se suunnitelmallisuus, jolla SeAMK Digital Factoryna tunnettua kokonaisuutta on pitkäjänteisesti rakennettu pystyyn. Monilla hankkeilla on viety kehitystä eteenpäin ja siirrytty aina uudelle askelmalle. Osassa hankkeita kumppanina on ollut Tampereen teknillinen yliopisto. Tällä hetkellä ollaan ainoana Suomessa osa eurooppalaista Digital Innovation Hub-verkostoa, jonka tarkoituksena on avartaa kehittyneisiin valmistusmenetelmiin liittyviä tietovarantoja. Teema on äärimmäisen tärkeä maakunnalle, sillä eteläpohjalaistenkin yritysten kilpailukyvyn kannalta uudenlaisten digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on aivan avainasemassa.

Toinen juttu maakunnastamme liittyy meille elintärkeään ruokasektoriin. Tulokulmia tähän teemaan olisi vaikka kuinka monta, mutta esiteltävässä esimerkissä asiaa lähestytään ruokaketjun uudistumisen kannalta. Tämäkin tarina siis liittyy digitalisaatioon, sillä jo alkutuotannosta lähtien koko ruokajärjestelmää digitalisoidaan nopeasti. Jutun esimerkissä todetaan, että digitaalisuus tulee mullistamaan tapamme kasvattaa, jaella ja kuluttaa ruokaa. Tähän meidän täytyy ruokamaakunnassa kaikissa ketjun vaiheissa varautua ja olla sitä kautta kehityksen kärjessä.

Käy tutustumassa hankehelmiin osoitteessa www.villimpilansi.fi >>

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
31 / 08 / 17

Tuleeko maakuntavetoista junaliikennettä?

  • 0

Junaliikenne on saanut viime päivinä suurta julkisuutta. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin johdolla on tarkoitus purkaa VR:n henkilöliikennemonopoli ja siirtyä kilpailtuun raideliikenteeseen. Tämä edellyttäisi muun muassa erillisen kalustoyhtiön perustamista. Etelä-Pohjanmaa on tässä yhteydessä yhdessä naapurimaakuntiensa kanssa profiloitunut yksityistämiskehityksen edelläkävijäksi. Olemme käynnistämässä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa yhteisen selvityksen, jonka tavoitteena on kilpaillun raideliikenteen pilotointi tietyillä poikittaisrataosuuksilla.

Pilotti ei ole tupsahtanut tyhjästä, vaan prosessi on käynnistynyt jo syksyllä 2015, jolloin valtiontalouden säästöpaineissa osto- ja velvoiteliikennettä leikattiin merkittävästi. Uhkana oli jopa junaliikenteen lakkaaminen kokonaan esimerkiksi Seinäjoki–Jyväskylä-yhteysvälillä. Leikkaukset herättivät Etelä-Pohjanmaan siihen todellisuuteen, että valtion ostopalveluina ja velvoiteliikenteenä VR:ltä hankkima liikenne ei ole se malli, jolla taataan poikittaisratojen raideliikenteen tulevaisuus. Sen sijaan tarvitaan uusia toimintatapoja ja palveluinnovaatioita, joiden avulla vähemmillä resursseilla saadaan parempaa palvelua. Looginen johtopäätös oli, että tähän ei päästä kinuamalla lisää rahaa vanhanmallisen liikenteen ylläpitoon, vaan ainoastaan avaamalla liikenne markkinoille.

Tältä pohjalta Etelä-Pohjanmaan liitto kokosi yhteen naapurimaakunnat ja lähestyi alkuvuodesta 2016 ministeriötä tarjoutuen markkinaehtoisen henkilöraideliikenteen kokeilualustaksi. Vastaanotto oli varovaisen myönteinen, mutta ministeriön omien suunnitelmien keskeneräisyydestä johtuen asiaa oli hieman vaikea saada eteenpäin. Tähdet eivät niin sanotusti olleet juuri silloin oikeassa asennossa. Etenkin kansanedustaja Mikko Savolan ansiosta ajatus pilotista kuitenkin säilyi liikenne- ja viestintäministerin mielessä. Ja kun suunnitelmat yksityistämisen askelmerkeistä tulivat elokuussa julkisiksi, tuli aika otolliseksi myös pilottimme käynnistämiselle.

Selvitettävänä on monia avoimia kysymyksiä, eikä kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. On myös kohtuullisen selvää, että poikittainen raideliikenne ei ainakaan alkuun toimi kokonaan ilman julkista rahoitusta. Tavoitteeksi tulee kuitenkin asettaa rahoitustarpeen merkittävä vähentäminen ja pitkällä tähtäimellä markkinaehtoisesti kannattava liikenne. Maakuntiemme kasvavat kaupunkiseudut ja kehittyvät yritykset tarjoavat siihen hyvän mahdollisuuden. Radanvarsikunnilta, yrityksiltä, oppilaitoksilta ja muilta toimijoilta tarvitaan myös vahvaa tukea hankkeen onnistumiseksi.

Samalla, kun lähdetään kohti tuntematonta, kasvaa myös epäonnistumisen riski. Mielestäni tämä riski kannattaa kuitenkin ennemmin ottaa, kuin että jäätäisiin sivusta seuraamaan liikenteen hiljaista hiipumista. Eteläpohjalaisten osoittama yritteliäisyys tälläkin saralla on jo ennättänyt herättämään kateudensekaista ihailua itäsuomalaisten parissa. Toivottavasti pilottimme tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös sen suunnan junaliikenteen kehittämisessä.

Antti Saartenoja

suunnittelujohtaja,
tavallaan maakuntien puhemies

0 kommenttia
31 / 08 / 17

Montako päivää sataan?

  • 0

Elokuun viimeisenä viikonloppuna, Yhdessä-viikonloppuna, alkoi lähtölaskenta sata päivää sataan. Ja tänään keskiviikkona 13. syyskuuta tuo maaginen luku on 84. Juhlavuoden huipentuma, Suomen itsenäisyyspäivä 6.12. lähenee päivä päivältä. Mutta onneksi on nämä vajaat sata päivää, sillä hienoja ja mielenkiintoisia tapahtumia on paljon tarjolla. Juhlavuotta on vielä jäljellä! 

Yhdessä viikonloppuna toivottiin suomalaisten viettävän erityisen paljon aikaa yhdessä. Ja näin tapahtuikin. Aikaa vietettiin osallistumalla tapahtumiin, mutta paljon aikaa vietettiin myös ”parhaassa seurassa”, omien läheisten, perheenjäsenten ja ystävien seurassa. Jos Yhdessä-viikonloppuna olimme käsi kädessä, niin itsenäisyyspäivänä juhlavuoden huipentuessa päätökseensä varmasti jo halaamme!

Syksyn sataa päivää on mukava seurata myös Lapuan Alanurmon koulun juhlavuoden kalenterista. Kalenteri avaa joka päivä uuden luukun, jossa lyhyen videon avulla esitellään kunakin päivänä yhtä itsenäisyytemme vuotta. Tänään avautui kalenterin kolmas luukku ja esittelyssä oli vuosi 1920. Luukussa esille tuotiin muun muassa Suomen historian ensimmäinen olympiavoittaja, nainen, joka voitti kultaa 1920 Antwerpenin kesäolympialaisissa yhdessä miehensä kanssa. Kuka oli tämä nainen ja mikä oli laji, se selviää Alanurmon koulun juhlakalenterista: https://alanurmonkoulu.net/kalenteri/suomi-100/

Kalenterin taustalla on Alanurmon koulun tekemät joulukalenterit, joita oppilaat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet jo kolmena aikaisempana vuonna. Luukkujen sisällön suunnittelevat ja toteutuksen kuvaavat 4.-6.lk:n oppilaat. Kaikista luukuista koostetaan yhtenäinen elokuva, jonka tekemiseen on lupautunut alan ammattilainen Tommi Kilpiö Seinäjoelta. Dokumenttielokuva esitetään itsenäisyyspäivänä 2017 ja alustavasti esittämispaikaksi on sovittu elokuvateatteri Bio Marilyn Lapualla.

Elokuvan musiikki on äänitetty huhtikuussa Seinäjoella Sound Aces -studiolla. Elokuvan äänimaailmaa oli toteuttamassa Lapuan lukion jousikvintetti. Kalenterisivuilta löytyy tietoa myös hankkeen tekemisestä ja yhteistyökumppaneista. Hieno juhlavuoden kouluhanke, onnittelut Alanurmon koululle!

Juhlavuoden Pukeudu sinivalkoiseen -päivä 28. elokuuta osallisti hienosti seinäjokelaisia ja muitakin yksinkertaisella tavalla osallistumaan juhlavuoteen. Sinivalkoiseen pukeutuivat päiväkodit, koulut, työyhteisöt ja yksittäiset kansalaiset. Päivä nostatti hyvän mielen, syksyä ja juhlavuotta on tästä hyvä jatkaa!    


Etelä-Pohjanmaan liiton väen onnittelut satavuotiaalle Suomelle.

Maakunnan syksy on täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia teatteriesityksiä, kuten Silta-näytelmä Alavudella ja useammalla paikakkunnalla vieraileva Satu Sammosta -musikaali. Erilaisia Suomi 100 -aiheisia taidenäyttelyitä ja konsertteja on lukuisia. Yksi syksyn odotetuimmista tapahtumista on Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntematon sotilas -elokuvan ensi-ilta. Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista, Suomi 100 -kategoriasta, löytyvät useimmat syksyn tapahtumat: https://www.epkalenteri.fi/

 

Sinivalkoisin terveisin

Tuija Ahola
Suomi 100 -aluekoordinaattori

 

0 kommenttia
24 / 08 / 17

Maakunta tuloo – ookko valamis?

  • 0

Kuva: P. T. Kuusiluoma.

Nyt se sitten tulee. Se maakunta.

Ei maakuntauudistus mitenkään täydellinen ole. Mutta siinä on paljon hyvää. Yksi hyvä on maakunnallisen identiteetin edistämisen kirjaaminen uusien maakuntien tehtäviin.

Lainsäätäjän näkökulmasta ratkaisu on tietysti hyvin looginen: Kunnat ovat nojanneet vahvaan paikallisuus- ja kotiseutuajatteluun. Yksi edellytys kuntien menestystarinaan on ollut se, etteivät ne ole olleet pelkkiä hallinto- tai palvelutuotantoyksiköitä, vaan myös ihmisten yhteisöjä ja kotiseutuja. Samaan suuntaan kannattaa ilman muuta pyrkiä myös maakuntatasolla.

Välttämätöntäkin se on: maakunnan legitimiteetin ja toimivuuden kannalta on ratkaisevaa, että ihmiset tuntevat maakunnan omakseen, että he äänestävät ja osallistuvat. Riskinä on, että muuten maakunta jää ontoksi, sen toiminta irtoaa alueen ihmisistä ja päättäjät jäävät ilman todellista mandaattia.

Se rapauttaisi yhteisön sisältä käsin.

Vanhanaikaista vai uudenaikaista?

On aika yllättävää, miten monen korvissa tavoite maakuntayhteydestä on kuulostanut vanhanaikaiselta tai jopa väärin asetetulta. Kökkö muotoilu viekin helposti harhaan: ”maakunnallisen identiteetin edistäminen” tuo helposti mieleen vanhat hassut heimopiirteet tai ylhäältä asetetut yhtenäiset maakuntaidentiteetit.

Näistä ei tietenkään voi olla kysymys. Ajatus siitä, että vaikkapa uudet Pirkanmaan tai Uudenmaan maakunnat ryhtyisivät rakentamaan jotakin päälle liimattavaa, yhtenäistä identiteettiä on aika pöhkö. Ja hyödytön.

Sen sijaan uusissa maakunnissa tulisi antaumuksella pohtia sitä, mitkä asiat sitovat juuri heidän alueensa ihmisiä yhteen ja miten maakunnissa voitaisiin parhaiten tukea oman alueen yhteisöllisyyttä, yhteistoimintaa ja osallisuutta.

Vastaukset ovat ja niiden kuuluukin olla eri maakunnissa erilaisia. Maakuntalain kirjauksen suuri viisaus on sen väljyydessä: kukin maakunta miettiköön ja päättäköön itse, millainen identiteettityö juuri siellä hyödyllisintä. Lähellä tiedetään se(kin) asia paremmin kuin kaukana.

Ainakin yksi identiteettitehtävä lienee kaikissa maakunnissa yhteinen: keskuskaupungin ja ympäröivän maakunnan suhteiden tiivistäminen, kehittäminen ja monessa paikassa myös niiden tervehdyttäminen.

Eikä siinä ei ole mitään vanhanaikaista.

Meirän maakunta

Olen seurannut mielenkiinnolla uuden Etelä-Pohjanmaan maakunnan valmistelutyötä. Asko Peltolalle ja kumppaneille on helppo antaa kiitosta jo tässä vaiheessa.

Identiteettityölle on Etelä-Pohjanmaalla ja muissakin pohjalaismaakunnissa poikkeuksellinen lähtökohta. Pohjalaisuus tai eteläpohjalaisuus muodostaa jo sinänsä vahvan, tunnistettavan ja vieläpä monella tapaa pinnalla olevan identiteetin.

Itsestään selvien hyötyjen lisäksi vastassa on myös haasteita. Voi syntyä harhaanjohtava tunne, että identiteettityötä ei muka enää tarvitsisi tehdä. Saattaa myös rakentua virheellinen kuvitelma yhdestä ainoasta alueidentiteetistä, joka muka puhuttelisi kaikkia tai joka muka pysyisi muuttumattomana. Sellaista ei ole ollut koskaan, eikä sellaiseen pidä pyrkiä tulevaisuudessakaan.

Etelä-Pohjanmaallakin on tukeuduttava jatkuvaan, aitoon ja laajaan keskusteluun yhteisön menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Aktiivista yhteistoimintaa on luotava sekä maakunnan sisälle että maakuntarajojen yli. Lisäksi kulttuurin ja identiteetin konkreettiseen kehittämistyöhön on varattava todellisia resursseja.

Olen vakuuttunut, että loppuviimein uudet maakunnat ovat tahtokysymys. Niistä tulee juuri niin hyviä ja toimivia, kuin me itse niistä teemme. Omissa käsissämme on, onnistummeko me rakentamaan yhteisen, yhteisöllisen ja osallistavan maakunnan, oikean meirän maakunnan.

Sitä kovasti toivon ja siihen uskon.

Teppo Ylitalo
Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja

0 kommenttia
16 / 08 / 17

Henkilöstö on voimavara!

  • 0

Henkilöstöjohtamista ja johtamista yleensä käsittelevässä keskustelussa yleisin mantra on, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Näin se varmaan myös on, mutta samalla olisi luonnollista ajatella, että tärkeimpään voimavaraan satsataan ja luodaan edellytykset ulosmitata siinä piilevä potentiaali. Tässä suhteessa meillä on varmaan paljon parannettavaa.

Emme voi enää ajatella, että työntekijälle riittää pelkästään se, että hänellä on työpaikka tai, että tämä odottaa vain esimiehen ohjeita tämän päivän tehtävistä. Työntekijät ovat talentteja, jotka työnantajan on pyrittävä sitouttamaan osaksi organisaation yrityskulttuuria niin, että heidän työntekijäkokemuksensa nousee mahdollisimman korkealle. Lienee tutkimuksissakin todettua, että sitoutuneet ja kyvykkäät osaajat nostavat yrityksen menestysmahdollisuudet täysin uudelle tasolle. Mikäli yrityksen toiminta muodostuu vain työntekopaikaksi, tulee se aikaa myöten hyvin kalliiksi.

Työelämä elää murrosta, joka haastaa myös johtamisen uudella tavalla. Johtamisen näkökulmasta työelämän muutos kääntää tilanteen nurinpäin. Johtaja ei voi enää olla yksinvaltias, joka perustaa johtamisen valta-asemaansa vaan hänen täytyy olla eräänlainen ”syöttäjä”, toiminnan sytyke ja ohjailija, joka saa työntekijät esittämään parastaan. Tämä johtamisen monimuotoistuminen ei vähennä vastuuta, mutta haastaa koko työyhteisöä sitoutumisen ja vastuunkannon osalta uudella tavalla.

Keskeinen tekijä henkilöstön osaamispotentiaalin maksimoimiseksi ja uudenlaisen johtamiskulttuurin onnistumiseksi on työyhteisössä vallitseva vahva keskinäinen luottamus. Luottamuksen perusta puolestaan rakentuu yhteisten päämäärien ja strategioiden sekä toimivan vuorovaikutuksen varaan.  Luottamus ja strategiset tavoitteet ovat siis vahvasti kytköksissä siihen, miten henkilöstössä piilevä potentiaali saadaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti käyttöön.

Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla rakennetaan uutta maakuntahallintoa ja samalla yritetään hahmottaa peruskuntien uutta roolia muutoksen jälkeen. Nämä muutokset ovat jo itsessään monimuotoisia ja perustavanlaatuisia, mutta silti nimenomaan julkisen sektorin tulisi ottaa henkilöstövoimavaroihin ja niiden johtamiseen liittyvät uudistumistarpeet voimakkaasti agendalle. Julkinen sektori on vielä enemmän riippuvainen osaavasta ja sitoutuneesta työvoimasta ja johtamisen haasteet ovat yhtälailla siellä olemassa. Voisi jopa sanoa, että meillä ei ole varaa jättää asiaa huomioitta.

Jari Iso-Koivisto
Hallintojohtaja

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös