24 / 08 / 17

Maakunta tuloo – ookko valamis?

  • 0

Kuva: P. T. Kuusiluoma.

Nyt se sitten tulee. Se maakunta.

Ei maakuntauudistus mitenkään täydellinen ole. Mutta siinä on paljon hyvää. Yksi hyvä on maakunnallisen identiteetin edistämisen kirjaaminen uusien maakuntien tehtäviin.

Lainsäätäjän näkökulmasta ratkaisu on tietysti hyvin looginen: Kunnat ovat nojanneet vahvaan paikallisuus- ja kotiseutuajatteluun. Yksi edellytys kuntien menestystarinaan on ollut se, etteivät ne ole olleet pelkkiä hallinto- tai palvelutuotantoyksiköitä, vaan myös ihmisten yhteisöjä ja kotiseutuja. Samaan suuntaan kannattaa ilman muuta pyrkiä myös maakuntatasolla.

Välttämätöntäkin se on: maakunnan legitimiteetin ja toimivuuden kannalta on ratkaisevaa, että ihmiset tuntevat maakunnan omakseen, että he äänestävät ja osallistuvat. Riskinä on, että muuten maakunta jää ontoksi, sen toiminta irtoaa alueen ihmisistä ja päättäjät jäävät ilman todellista mandaattia.

Se rapauttaisi yhteisön sisältä käsin.

Vanhanaikaista vai uudenaikaista?

On aika yllättävää, miten monen korvissa tavoite maakuntayhteydestä on kuulostanut vanhanaikaiselta tai jopa väärin asetetulta. Kökkö muotoilu viekin helposti harhaan: ”maakunnallisen identiteetin edistäminen” tuo helposti mieleen vanhat hassut heimopiirteet tai ylhäältä asetetut yhtenäiset maakuntaidentiteetit.

Näistä ei tietenkään voi olla kysymys. Ajatus siitä, että vaikkapa uudet Pirkanmaan tai Uudenmaan maakunnat ryhtyisivät rakentamaan jotakin päälle liimattavaa, yhtenäistä identiteettiä on aika pöhkö. Ja hyödytön.

Sen sijaan uusissa maakunnissa tulisi antaumuksella pohtia sitä, mitkä asiat sitovat juuri heidän alueensa ihmisiä yhteen ja miten maakunnissa voitaisiin parhaiten tukea oman alueen yhteisöllisyyttä, yhteistoimintaa ja osallisuutta.

Vastaukset ovat ja niiden kuuluukin olla eri maakunnissa erilaisia. Maakuntalain kirjauksen suuri viisaus on sen väljyydessä: kukin maakunta miettiköön ja päättäköön itse, millainen identiteettityö juuri siellä hyödyllisintä. Lähellä tiedetään se(kin) asia paremmin kuin kaukana.

Ainakin yksi identiteettitehtävä lienee kaikissa maakunnissa yhteinen: keskuskaupungin ja ympäröivän maakunnan suhteiden tiivistäminen, kehittäminen ja monessa paikassa myös niiden tervehdyttäminen.

Eikä siinä ei ole mitään vanhanaikaista.

Meirän maakunta

Olen seurannut mielenkiinnolla uuden Etelä-Pohjanmaan maakunnan valmistelutyötä. Asko Peltolalle ja kumppaneille on helppo antaa kiitosta jo tässä vaiheessa.

Identiteettityölle on Etelä-Pohjanmaalla ja muissakin pohjalaismaakunnissa poikkeuksellinen lähtökohta. Pohjalaisuus tai eteläpohjalaisuus muodostaa jo sinänsä vahvan, tunnistettavan ja vieläpä monella tapaa pinnalla olevan identiteetin.

Itsestään selvien hyötyjen lisäksi vastassa on myös haasteita. Voi syntyä harhaanjohtava tunne, että identiteettityötä ei muka enää tarvitsisi tehdä. Saattaa myös rakentua virheellinen kuvitelma yhdestä ainoasta alueidentiteetistä, joka muka puhuttelisi kaikkia tai joka muka pysyisi muuttumattomana. Sellaista ei ole ollut koskaan, eikä sellaiseen pidä pyrkiä tulevaisuudessakaan.

Etelä-Pohjanmaallakin on tukeuduttava jatkuvaan, aitoon ja laajaan keskusteluun yhteisön menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Aktiivista yhteistoimintaa on luotava sekä maakunnan sisälle että maakuntarajojen yli. Lisäksi kulttuurin ja identiteetin konkreettiseen kehittämistyöhön on varattava todellisia resursseja.

Olen vakuuttunut, että loppuviimein uudet maakunnat ovat tahtokysymys. Niistä tulee juuri niin hyviä ja toimivia, kuin me itse niistä teemme. Omissa käsissämme on, onnistummeko me rakentamaan yhteisen, yhteisöllisen ja osallistavan maakunnan, oikean meirän maakunnan.

Sitä kovasti toivon ja siihen uskon.

  

Teppo Ylitalo

Kotiseutuliiton valtuuston varapuheenjohtaja

0 kommenttia
16 / 08 / 17

Henkilöstö on voimavara!

  • 0

Henkilöstöjohtamista ja johtamista yleensä käsittelevässä keskustelussa yleisin mantra on, että henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Näin se varmaan myös on, mutta samalla olisi luonnollista ajatella, että tärkeimpään voimavaraan satsataan ja luodaan edellytykset ulosmitata siinä piilevä potentiaali. Tässä suhteessa meillä on varmaan paljon parannettavaa.

Emme voi enää ajatella, että työntekijälle riittää pelkästään se, että hänellä on työpaikka tai, että tämä odottaa vain esimiehen ohjeita tämän päivän tehtävistä. Työntekijät ovat talentteja, jotka työnantajan on pyrittävä sitouttamaan osaksi organisaation yrityskulttuuria niin, että heidän työntekijäkokemuksensa nousee mahdollisimman korkealle. Lienee tutkimuksissakin todettua, että sitoutuneet ja kyvykkäät osaajat nostavat yrityksen menestysmahdollisuudet täysin uudelle tasolle. Mikäli yrityksen toiminta muodostuu vain työntekopaikaksi, tulee se aikaa myöten hyvin kalliiksi.

Työelämä elää murrosta, joka haastaa myös johtamisen uudella tavalla. Johtamisen näkökulmasta työelämän muutos kääntää tilanteen nurinpäin. Johtaja ei voi enää olla yksinvaltias, joka perustaa johtamisen valta-asemaansa vaan hänen täytyy olla eräänlainen ”syöttäjä”, toiminnan sytyke ja ohjailija, joka saa työntekijät esittämään parastaan. Tämä johtamisen monimuotoistuminen ei vähennä vastuuta, mutta haastaa koko työyhteisöä sitoutumisen ja vastuunkannon osalta uudella tavalla.

Keskeinen tekijä henkilöstön osaamispotentiaalin maksimoimiseksi ja uudenlaisen johtamiskulttuurin onnistumiseksi on työyhteisössä vallitseva vahva keskinäinen luottamus. Luottamuksen perusta puolestaan rakentuu yhteisten päämäärien ja strategioiden sekä toimivan vuorovaikutuksen varaan.  Luottamus ja strategiset tavoitteet ovat siis vahvasti kytköksissä siihen, miten henkilöstössä piilevä potentiaali saadaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti käyttöön.

Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla rakennetaan uutta maakuntahallintoa ja samalla yritetään hahmottaa peruskuntien uutta roolia muutoksen jälkeen. Nämä muutokset ovat jo itsessään monimuotoisia ja perustavanlaatuisia, mutta silti nimenomaan julkisen sektorin tulisi ottaa henkilöstövoimavaroihin ja niiden johtamiseen liittyvät uudistumistarpeet voimakkaasti agendalle. Julkinen sektori on vielä enemmän riippuvainen osaavasta ja sitoutuneesta työvoimasta ja johtamisen haasteet ovat yhtälailla siellä olemassa. Voisi jopa sanoa, että meillä ei ole varaa jättää asiaa huomioitta.

Jari Iso-Koivisto
Hallintojohtaja

0 kommenttia
09 / 08 / 17

Uuden Etelä-Pohjanmaan valmistelutyö jatkuu

  • 0

Edellisessä blogissani kesäkuun lopulla ounastelin virallisen väliaikaishallinnon aloituksen myöhentymistä. Sitä en kuitenkaan osannut ennakoida, että koko uudistuksen aikataulu lykkääntyy.

Maan hallitushan linjasi 5.7.2017, että sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloa siirretään vuodella. Uudet maakunnat aloittavat toimintansa siis vuoden 2020 alussa. Maakuntavaalit pidetään vasta lokakuulla 2018.

Heinäkuun alussa tehtyjen päätösten jälkeen ei muita tarkennuksia ole hallitukselta saatu. Toivottavasti täsmentäviä ohjeita aletaan saada lähiviikkoina, kun yhä useampi lomalainen palaa työpöytänsä ääreen.

Muutos aiheuttaa hämminkiä – mutta se on myös tervetullut mahdollisuus. Aikataulun lykkääntyminen antaa tilaa aiempaa rauhallisemmalle valmistelutahdille. Uskon, että myös uuteen maakuntaan siirtyvälle henkilöstölle tämä ”hengähdystauko” on hyväksi.

Uuden Etelä-Pohjanmaan valmisteluryhmää vahvistettiin noin kymmenellä hengellä ennen juhannusta. Uudet vastuuvalmistelijat aloittelevat työtään tämän kuun aikana. Myös väliaikainen valmistelutoimielin, tuttavallisemmin VATE, jatkaa toimintaansa ”epävirallisena”. Valmistelu siis etenee, mutta toki muuttuneessa tilanteessa on tarkasteltava, miten suurilla työpanoksilla uudistusta eteenpäin viedään.

Jo pitkään tehty maakunnallinen valmistelu on edennyt rakentavasti ja upeassa hengessä, maan kärkijoukoissa. Olen ylpeä ja iloinen siitä innosta, millä maakunnan toimijat ovat tarttuneet uudistustyöhön.

Muuttuneista aikatauluista huolimatta yhteinen halumme on pitää vauhtia yllä. Emme siis pysähdy juoksussamme, vaan vähän tahtia hölläten ja muutoksiin sovittaen etenemme vähintäänkin yhtä ponnekkaasti kuin tähän asti.

Päämäärämme ei ole mihinkään muuttunut. Pystytämme entistä elinvoimaisempaa, palvelevampaa ja toimivampaa Etelä-Pohjanmaata. Maakunnassamme on selkeä halu osoittaa, että tässäkin rakennustyössä osaamme pukata priimaa. Jatkamme uudistamista pyrkien osallistamaan siihen kaikkia eteläpohjalaisia.

Sopivan työntäyteistä ja innostavaa syksyä odotellen,

 

Asko Peltola

Valmistelujohtaja

Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus

 

0 kommenttia
27 / 06 / 17

Puolivuotistilinpäätös

  • 0

Kesälomakauden vyöryessä päälle on oiva hetki tutkailla alkuvuoden tapahtumia. Viime kuukaudet ovat olleet kiihkeitä niin valtakunnallisesti kuin maakunnassammekin.

Elämme historiallisen hallintoremontin aikaa. Kunnilta on poistumassa rahassa laskettuna yli puolet tehtävistä. Ensimmäisten maakuntavaalien pitäisi olla runsaan puolen vuoden kuluttua. Uuden maakunnan syntyyn on aikaa puolitoista vuotta.

Maakuntien väliaikaishallinnon pitäisi aloittaa virallisesti muutaman päivän kuluttua, 1.7.2017. Pitkin kevättä ovat kuitenkin voimistuneet puheet siitä, että tuo aloitus siirtyy syksylle. Tällä viikolla eduskunnan perustuslakivaliokunnalta on tulossa lausunto, joka viitoittanee hallituksen jatkotoimenpiteitä. Jopa maakuntavaalien lykkääntymisestä on varoiteltu.

Etelä-Pohjanmaalla valmistelua on viety eteenpäin maamme hallituksen aiempien linjausten mukaisesti. Kymmeniä työryhmiä ja satoja eteläpohjalaisia on pitkin kevättä kokoontunut palavereihin ja seminaareihin rakentamaan uutta maakuntaa. Väliraportit valmistuivat pari viikkoa sitten. Ne antavat pontevan pohjan jatkotyöskentelylle.

Vaikka virallisen väliaikaishallinnon aloitus lykkääntyisikin myöhemmälle, Etelä-Pohjanmaalla ei haluta jäädä odottelemaan. Jokainen ”menetetty” päivä tiukentaa tulevaa tahtia – ja valmista kuitenkin pitäisi olla 1.1.2019.

Yhdessä

Uuden maakunnan valmistelukoneistoa vahvistettiin noin kymmenellä hengellä ennen mittumaaria. Uudet vastuuvalmistelijat aloittavat työnsä elokuun alussa. Myös väliaikainen valmistelutoimielin, tuttavallisemmin VATE, aloitti työnsä ”puolivallattomana”. Haluamme pitää vauhtia yllä, kun kerran siihen on mukavasti päästy.

Alkuvuosi on näyttänyt, että maakunnassamme pystytään puhaltamaan yhteiseen hiileen. Etelä-Pohjanmaalla valmistelu on edennyt maan kärkijoukoissa. Vaikka aikataulu on tiukka ja epävarmuustekijöitä kosolti, eri tahoilla on ollut valmiutta heittäytyä täysillä mukaan.

Tähänastisen valmistelutyön perusteella uskallan sanoa, että entiseen ei ole paluuta – tapahtuipa valtakunnallisissa linjauksissa miltei mitä tahansa. Maakunnan yhteistä asentoa on jo korjattu sen verran, että lähtöruutuun emme voi vetäytyä.

Olen ylpeä ja iloinen siitä innosta, millä maakunnan toimijat ovat tarttuneet uudistustyöhön. Emme tietenkään ole yksimielisiä kaikesta. Hyvä niin, sillä silloin kehitys voisi topata kokonaan. Tärkeintä on, että osaamme kuunnella ja tukea toisiamme tässä epävarmuuden ristiaallokossa. Samalla rakennamme sitä yhteistyötä, jonka pohjalta uuden Etelä-Pohjanmaan on pitävä ponnistaa.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemaa lainaten voi todeta, että maakunta rakentuu YHDESSÄ.

Syrämmellinen kiitos kaikille valmistelutyössä tähän asti mukana olleille. Aurinkoisia kesäpäiviä sekä leppoisaa ja virkistävää lomaa. Loppukesällä jatkamme uusin voimin ja innoin.

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

0 kommenttia
20 / 06 / 17

Geoparkista vetovoimaa luontomatkailuun

  • 0

Luontomatkailu on viime vuosina noussut suureen suosioon. Erilaiset omin voimin tehtävät ulkoiluharrasteet kuten retkeily, maastopyöräily ja hiihto ovat nostaneet suosiotaan. Trendi on kansainvälinen ja kytkettävissä väestön kaupungistumiseen: päätteen ääressä neljän seinän sisässä kahdeksasta neljään pyörivä arki vaatii vastapainokseen aitoja elämyksiä, fyysisen ponnistelun tuottamaa hyvää oloa sekä luonnollisen ympäristön tarjoamaa rentouttavaa ja palauttavaa vaikutusta. Luontomatkailulla on myös merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia: luonnon helmassa oleskelu vähentää tutkitusti stressiä ja auttaa palautumaan työn rasituksista.

Luontomatkailu on jo vuosikymmenten ajan keskittynyt etupäässä biologisiin arvoihin, vaikka geologia on toki kulkenut siinä rinnalla. Etupäässä geologisiin arvoihin perustuva matkailu, geoturismi, on kuitenkin nouseva luontomatkailun laji. Geologiaan perustuvia luontomatkailukohteita on maailmalla ja Suomessakin lukuisia, mutta kohteiden brändäys geologian kautta on melko tuore ilmiö.

Kansainvälisesti tunnetuin geomatkailun brändi on Geopark. Ensimmäiset Geoparkit perustettiin vuosituhannen vaihteessa ja vuonna 2015 kansainvälinen Geopark-verkosto siirtyi UNESCOn alaisuuteen, maailmanperintöalueiden rinnalle. Geologiseen perintöön perustuva Geopark-status myönnetään haettaessa alueille, joilla on olemassa kansainvälisesti merkittävää geologista perintöä, geologisia kohteita ja ilmiöitä, joihin on mahdollista tutustua opastetusti ja turvallisesti. UNESCOn hallinnoima status myönnetään, mikäli hakijalla on geologisen merkittävyyden ohella osoittaa sitoutumista UNESCOn asettamiin vaatimuksiin mm. hallinnon, näkyvyyden, kansainvälisen yhteistyön sekä matkailun kehittämisen osalta.

Statusta haetaan yhdessä

Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Pirkanmaan rajamailla sijaitsevalla alueella on valmisteltu Geopark-statuksen hakemista jo vuodesta 2014. Tavoitteena on paketoida alueen luontomatkailukohteiden terävin kärki, Lauhanvuoren sekä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot, osaksi laajempaa Geopark-kokonaisuutta, jonka avulla alueen luontomatkailukohteita voidaan markkinoida yhtenäisenä pakettina sekä kotimaan että ulkomaan markkinoille.

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi -hanketta hallinnoi Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy Kankaanpäässä. Hankkeen osatoteuttajina toimivat Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus. Yhteistyötä tehdään lukuisten sidosryhmien kanssa, ulottuen maakuntaliitoista ja ELY-keskuksista korkeakouluihin sekä alueella toimiviin yrityksiin, kotiseutuyhdistyksiin ja paikallisiin ihmisiin. Tärkeässä roolissa ovat alueen kunnat, joista Etelä-Pohjanmaalta mukana ovat Kauhajoki, Isojoki ja Karijoki, Satakunnasta Honkajoki, Siikainen, Karvia, Kankaanpää ja Jämijärvi sekä Pirkanmaalta Parkano.

Pääteemana suo

Lauhanvuoren alueen Geopark-hankkeen geologinen pääteema on suo. Alue on suoluonnon edustavuuden osalta Suomen monipuolisimpia, ja sieltä tavataan lähes kaikkia suomalaisia suotyyppejä pohjoisen Lapin erikoisuuksia lukuun ottamatta. Suomenselän eteläkärjessä sijaitseva korkea Lauhanvuoren alueen ylänkömaa on ollut otollinen paikka soiden synnylle, mutta alueen geologisesta taustasta löytyy myös monia muita erikoisuuksia, kuten vaikkapa itse Lauhanvuori, Länsi-Suomen korkeimpiin kohtiin kuuluva laakea hiekkakivinen jäännösvuori lukuisine pirunpeltoineen eli kivijatoineen, muinaisrantoineen, lähteineen ja puroineen. Suot ovat erittäin hyvin edustettuina Lauhanvuorella, mutta myös maakunnan toisessa kansallispuistossa, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa. Suoteemasta poikkeava kohde on Karijoen Susiluola, jonka tarinaan liittyy sekä geologiaa sekä ihmisen esihistoriaa.

Alueen geologiaa inventoidaan matkailun ja viestinnän tarpeisiin. Inventointien pohjalta kehitetään alueen opastusta ja tuotetaan myös verkkoon opastusmateriaaleja ja mahdollisuuksia tutustua alueeseen virtuaalisesti. Inventoinneissa ovat mukana Geologian tutkimuskeskus ja Luonnonvarakeskus.

Geologian tuotteistamisen rinnalla kehitetään alueen matkailuyritysten mahdollisuuksia tuoda tarjontaansa esiin nykyistä laajemmin mm. yhteisen verkkokauppa-alustan avulla. Geopark-teema ja sen kehittäminen luovat markkinoita myös uusille palveluille ja tuotteille. Muita yhteistyömuotoja ovat mm. pohjoismaisten geoparkien lähiruokabrändi Geofood.

Geoparkin tavoitteena on saavuttaa 25 % kasvu alueen kävijämäärissä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomen tällä hetkellä ainoa UNESCOn geopark Rokualla, Pohjois-Pohjanmaalla, on saavuttanut Geopark-statuksen myötä noin 30 % kasvun alueen keskeisimpien luontokohteiden kävijämäärissä statuksen myöntämisen jälkeen, joten tavoite on vähintäänkin realistinen.

Suomessa on käynnissä useita Geopark-statukseen tähtääviä projekteja. Pisimmällä on Saimaa, joka aikoo jättää Geopark-hakemuksen UNESCOlle syksyllä 2017. Lauhanvuoren alueen hakemuksen suunniteltu jättöaika on syksyllä 2018.

Lisätietoa Lauhanvuori Region geoparkiksi -hankkeesta >> 

 

Pasi Talvitie

geologi

Lauhanvuori Region geoparkiksi -hanke

0 kommenttia
13 / 06 / 17

Itämeriohjelman kotipesässä

  • 0

Henkilöstövaihto Itämeren alueen Interreg-ohjelman hallinnointiviranomaisena toimivan Investitionsbank Schleswig Holsteinin Rostockissa sijaitsevassa toimistossa on ollut mielenkiintoinen kokemus. Rahoitusohjelma on ollut erityisen tärkeä Etelä-Pohjanmaalle jo viime ohjelmakaudella, ja uudet tänä keväänä hyväksytyt hankkeet osoittavat, että sen merkitys maakunnalle on entisestään kasvanut.

Interreg Itämeri -ohjelman rahoitus on kansainvälistä EU:n aluekehitysrahaa. Hankkeiden edellytyksenä on yhteinen tekeminen useamman Itämeren maan kesken. Rahoitus on varsin kilpailtua ja hyväksytyt hakemukset tasokkaita. Tällä ohjelmakaudella hankepartnereiksi käyvät julkisten toimijoiden lisäksi myös yksityiset yritykset.

Saksassa sijaitseva ohjelman rahoitusviranomainen on hyvin organisoitu ja järjestelmällisesti toimiva organisaatio, joka jakaantuu ohjelmayksikköön, projektiyksikköön ja rahoitusyksikköön. Henkilöstövaihdon aikana pääsin tutustumaan eri yksiköiden toimintaan ja auttamaan myös erilaisissa tehtävissä.

Monia mahdollisuuksia

Henkilöstövaihto sattui varsin kiireiseen ajankohtaan. Edellisen viikon lopulla ohjelman monitorointikomitea oli hyväksynyt 39 uutta rahoitushakemusta. Mukana oli viisi hanketta, joissa on eteläpohjalaisia partnereita. Ohjelmamanuaali oli myös otettu päivitykseen. Sitä pääsin tarkastelemaan ja kommentoimaan hakijanäkökulmasta.

Historiallisesti Itämeren alueen suojelulla on ollut suuri merkitys ohjelmassa. Vaikka ohjelman rahoituksen piiriin kuuluvat myös innovaatiotoiminnan tukeminen ja liikenneasiat, on ympäristökysymykset huomioitu ohjelmassa kokonaisvaltaisesti. 

Vaikka Etelä-Pohjanmaa on hyödyntänyt merkittävässä määrin ohjelman perinteisiä kansainvälisiä hankemahdollisuuksia, ovat Itämeristrategian mukainen siemenrahoitus, klusterihankkeet ja jatkohankkeet yhä osaltamme pitkälti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Mielestäni näihin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua.

Itämeren maat painiskelevat hyvin pitkälti samojen ongelmien kanssa, ja yhteistyön avulla saamme aikaiseksi paljon enemmän kuin yksin pienenä maakuntana!

Jaakko Hallila
Kansainvälisten asioiden päällikkö

 

0 kommenttia
13 / 06 / 17

Diginäkyjä

  • 0

Maakunta- ja sotejärjestämisuudistuksen keskeinen muutossana on digitalisaatio. Joillekin se on kirosanana, toisille se lupaa ratkaisun kaikkiin ongelmiin. Usein toistettu virke on, että kaikki mitä voidaan digitalisoida, tullaan myös digitalisoimaan. Ja vieläpä nopeasti.

Käytännössä digitalisaatio tarkoittaa toiminnan tehostamista, turhien työvaiheiden poistamista, uusien välineiden käyttöönottoa sekä taloudellisia ja ympäristöllisiä säästöjä. Voimme matkustamatta osallistua kokouksiin, saada neuvoja, täyttää lomakkeita ja vaikka testata terveydentilaamme.

Digitalisaatio vaatii itseltämme muutosta, joskus mukavuusalueen ulkopuolellekin kurottamista. Tottumusten vaihtaminen herättää ensin ärtymystä, mutta kun olemme uuteen oppineet, vanhaan ei ole paluuta. Harva meistä haluaisi enää lähteä jonottamaan pankin tiskille tai kirjoittaa käsin paperilomakkeita kirjekuoriin.

Digitalisaatio lisää siis paikkariippumattomuutta. Voimme olla yhteydessä työpaikalle, ystäviin, viranomaisiin tai muualle miltei mistä tahansa. Aikaa jää muuhun, jos homma vain toimii.

Merkillistä on se, miten heikosti digimahdollisuudet hyödynnetään työelämässä. Etätyöstä on puhuttu jo vuosikymmeniä, ja silti se etenee hämmästyttävän hitaasti. Suurimpana esteenä ovat usein työpaikan tai työnantajan asenteet. Läheskään kaikkialla, missä etätyö olisi teknisesti mahdollista, ei hyödynnetä tätä optiota.

Myös maakuntauudistuksessa on keskusteltu henkilöstön sijainnista. Jos tiettyä tehtävää hoitavat ihmiset ovat nyt keskittyneet jonnekin, niin jatkossakin heidän pitäisi olla samassa paikassa. Muuttamaan ei haluta pakottaa.

Hyvä niin. Silti nurinkurista on unohtaa se, miten monet ihmiset ovat jo muuttaneet työpaikkojaan ja pidentäneet työmatkaansa vain sen takia, että toimintoja on aikoinaan keskitetty jonnekin, usein isoimpiin keskuksiin. Suuri osa näistä pakkomuutoista on toki tapahtunut silloin, kun teknisiä mahdollisuuksia etätyöhön ei ollut. Mutta tänään on toisin.

Informaatioyhteiskunnassa yhä suurempi osa toiminnastamme on paikasta riippumatonta tietotyötä. Sitä voi tehdä missä tahansa. Työpaikan yhteisöllisyys toki voi jäädä kokematta, mutta sen vastapainoksi voi saada itselleen tunnin tai parikin lisäaikaa päivittäin ja säästää vielä kosolti bensarahaa sekä ympäristöä.

Jo nyt on teknisesti mahdollista osallistua työpaikan palavereihin ja kahvitunneillekin virtuaalisesti. Kahvit ja pullat eivät tosin vielä liiku bitteinä, mutta ehkäpä sekin aika on tulossa.

Diginäkyjä kannattaa nähdä!

 

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

0 kommenttia
07 / 06 / 17

Yhteisiä kesähetkiä: Porin SuomiAreena ja Yhdessä-viikonloppu

  • 0

Kesä-Suomi: kaunis luonto, vihreys ja vehreys, aurinko, kesäsade, laineiden liplatus, lintujen liverrys, uiminen, veneily, pyöräily, ukkonen, jäätelö, grillaus, mansikat, mökkeily, rantasauna, kesäteatteri, festarit, sukujuhlat, kesäloma, tuhansia tapahtumia, syödään yhdessä, tanssitaan yhdessä, juhlitaan yhdessä!

Moninaisia yhdessäolon hetkiä mahtuu kesään paljon. Yksi iso Suomi 100 yhdessä-hetki koetaan Porissa 10.–14.7.2017. Porin SuomiAreena on Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma. Tänä kesänä jo 12. kertaa järjestettävän tapahtuman pääyhteistyökumppaneina ovat Suomi 100 ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Pääteema on Suomi 100 – Yhdessä.

Viiden päivän aikana SuomiAreenalla järjestetään yli 170 tilaisuutta, joihin osallistuu lähes 950 yhteiskunnallista vaikuttajaa poliitikoista viihdetähtiin mm. tasavallan presidentti Sauli Niinistö, presidentti Tarja Halonen, arkkipiispa Kari Mäkinen, valtiovarainministeri Petteri Orpo, ulkoministeri Timo Soini, EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, ministeri Elisabeth Rehn, valtakunnansovittelija Minna Helle ja Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Keskusteluissa katsotaan myös pitkälle tulevaisuuteen ja mukana on tämän hetken kovimpia innovaattoreita kuten BrandBastionin Jenny Wolfram, Woltin Miki KuusiUberin Joel Järvinen ja tubettaja Tuure Boelius.

Suomi 100 – Yhdessä -pääteema näkyy niin keskustelun teemoissa kuin toteutusmuodossa. Tilaisuuksia toteutetaan yhteistyökeskusteluina. Tavoitteena on tuoda eri toimijoita yhteen ja saada aikaan yllätyksellistä ja särmikästä keskustelua. Suomi 100 vuoden päästä -keskustelusarjassa pohditaan, millaisia ovat suomalainen hyvinvointi, turvallisuus, sivistys, kestävä kehitys ja suomalainen identiteetti sadan vuoden kuluttua.

SuomiAreenan keskustelutilaisuudet järjestetään kuudella päälavalla, MTV-lavalla ja kesän uutuuslavalla Aika-lavalla. Tämä tilataideteos valittiin voittajaksi Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoille suunnatussa kisassa ja se rakennetaan Gallen-Kallelankadulle Aalto-yliopiston ja Stora Enson yhteistyönä. Aika-lavalla kurkistetaan Suomen villeimpiin tulevaisuuskuviin. Lavalla nähdään kokkausta, innovaatioita, pitchausta avannossa, hackathoneja sekä kavalkadi Suomi 100:n mielenkiintoisimpia projekteja.

Torstaina 13.7.2017 Aika-lavan ottavat haltuun Suomi 100 ja juhlavuoden erikoiskattaus maakunnista ympäri Suomen. ”Koko Suomi Juhlii” – nostaa esiin värikkäällä tavalla monimuotoista Suomi 100 -juhlavuotta ja sen alueellisia helmiä. Etelä-Pohjanmaata edustaa Lapuan Mies - Tanssipidot -tapahtuma. Äijätanssiryhmä ja tapahtuman suojelija Jukka Haapalainen esiintyvät, vetävät työpajaa ja houkuttelevat yleisöä elokuussa Etelä-Pohjanmaalle. Lisäksi Suomi 100 ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko pystyttävät Kansalaistorille Muutosterassin, jolla pyritään ratkaisemaan kävijöiden yhteiskunnallisia muutostoiveita. Muutosterassi on auki ympäri vuorokauden koko SuomiAreenan ajan, yhteensä 100 tuntia.

 Tarkempia tietoja SuomiAreenasta löytyy sivustolta www.suomiareena.fi.

 Sata päivää sataan

Kesän toinen iso yhdessä-hetki on elokuun viimeisenä viikonloppuna 25.–27.8.2017. Silloin koko Suomi viettää Suomi 100 -juhlavuoden erityistä Yhdessä-viikonloppua. Se on yksi satavuotisjuhlavuoden kohokohdista! Tuolloin meillä ja maailmalla on poikkeuksellisen paljon Suomi 100 -ohjelmaa, jonka suomalaiset ja Suomen ystävät ovat rakentaneet toisilleen. Samalla käynnistyy juhlavuoden elämyksiä täynnä oleva sadan päivän jakso, joka huipentuu satavuotissyntymäpäivään joulukuussa. Yhdessä-viikonloppuna Suomen upeaa luontoa juhlitaan lauantain luontopäivänä. Syödään yhdessä -teeman mukaisesti vietetään maailman suurimmat kyläjuhlat herkullisen ruuan äärellä. Martat järjestävät valtakunnallisen sienipäivän. Ulkoministeriön Finnish Your Dinner on kansainvälinen tapahtuma yli 10 eri maassa eri mantereilla. Tukholmassa on viikonloppuna suuri Suomi 100 -teemainen kaupunkifestivaali Kungsträdgårdenissa. Maakunnissa on tarjolla lukuisia tapahtumia. Etelä-Pohjanmaalla Yhdessä-viikonloppuna mm. juhlitaan yhteisiä venetsialaisia Lappajärvellä, 100 askelta elämyksiin -tapahtumaa Lapualla ja Östermyra-päiviä Seinäjoella.

Yhdessä-viikonloppu on juhlavuoden tärkeä hetki - hetki, jolloin ollaan ihmeellisen paljon yhdessä. Tule mukaan, nautitaan luonnosta, syödään yhdessä, lauletaan, tanssitaan, eksytään ja löydetään toisemme! Kaikki on kutsuttu!

 

Tuija Ahola

Kehittämissuunnittelija

Suomi 100 -aluekoordinaattori

0 kommenttia
06 / 06 / 17

Biopähkinä purtavaksi

  • 0

Biopähkinä purtavaksi: Mistä ponnistaa eteläpohjalainen biotalous?

Ajamme lakeutta pitkin Seinäjoelta Kauhavalle. Traktoreita tulee vastaan. Kylvökoneet saavat kyytiä pelloilla. Toukokuinen auringonpaiste nostattaa pölyn ilmaan ja lokit lentelevät lakkaamatta äkeiden perässä. Toukokuu on vuoden kiireisintä aikaa Etelä-Pohjanmaalla. Maatalous on täällä vahvaa ja maakuntaa pidetään ruokamaakuntana. Etelä-Pohjanmaalla biotalous rullaa vahvasti maatalouden alkutuotannon varassa eli agrobiotaloudessa. Agrobiotalous toimii maakunnan kärkenä. Muualla Suomessa biotalous on ponnistanut lähinnä metsäbiotaloudesta ja vanhojen paperitehtaiden rauniot ovat saaneet uudet kasvot.

Etelä-Pohjanmaa on biotalouden osalta haasteellista aluetta. Biotuotteiden kehittämiselle otolliset sellutehtaat puuttuvat Etelä-Pohjanmaalta, joten maakunnan on pelätty jäävän kilpailukykyisten uusien, jalostusarvoltaan nostettujen, biotuotteiden kehityksestä.

Järjestämme Kauhavalla Seinäjoen ammattikorkeakoulun Biotalouskilta – Etelä-Pohjanmaan biotalouden osaajaverkosto -hankkeen työpajaa (EAKR). Hankkeessa sellutehtaiden puutteeseen pyritään vastaamaan rakentamalla biotalouden osaajaverkostoa ja ideoimalla seutukunnallisia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeesta toivotaan apua alueellisten vahvuuksien tunnistamiseen sekä tuodaan asiantuntijuutta yritysten käyttöön. Meillä on siis hyvä syy ajella kohti Kauhavaa.

Kauhavalle päästessämme valittelemme vähäistä osallistujamäärää. Paikalla on vain kourallinen ihmisiä. Etsimme syytä sille, miksi biotalous ei puhuttele yrittäjiä – olimme tehneet sitä jo hetkeä aiemmin hankkeen ohjausryhmän kokouksessa Seinäjoella. Alla on lisäksi kaksi äskettäin peruuntunutta biotaloustilaisuutta Kurikassa ja Alavudella. Yrittäjät taitavat ihan oikeasti olla peltotöissä. Mielikuva eteläpohjalaisten agrobiotaloudesta ei liene väärä.

Muutakin kuin ruokamaakunta

Etelä-Pohjanmaalla on agrobiotalouden ohella myös muita vahvuuksia ja mielenkiintoisiakin kehittämismahdollisuuksia. On kraatterijärvi, eläinpuisto, urheiluopisto tai vaikkapa Lauhanvuoren kansallispuisto. Meidän ei ole siis syytä takertua pelkkään mielikuvaan ruokamaakunnasta. Seutukunnat ovat erilaisia ja kaikki alueet eivät mahdu samaan muottiin peltolakeuksien kanssa. Esimerkkinä käy hyvin se, että toinen meistä kirjoittajista oli vappuna hiihtämässä Soinin ylängöillä ylioppilaslakki päässä, kun toinen keräsi Seinäjoella lapsen kanssa kimpun leskenlehtiä täysin lumettomalta ojanpientareelta.

Eroja on ensi näkemää enemmän, mutta erilaisuus voi koitua myös kaikkien hyödyksi. Esimerkiksi Ähtärin pandat lisäävät matkailun merkitystä tuntuvasti tulevaisuudessa koko maakunnan osalta. Matkailussa on kyse yhteen hiileen puhaltamisesta ja palvelupakettien tuotteistamisesta koko maakunnan hyväksi. Myös biotaloudessa pätee vanha sääntö: yhdessä olemme vahvempia. Yksin ei kuitenkaan voi verkostoitua. Toivottavasti saamme jatkossa tilaisuuksiin lisää osallistujia – kunhan peltotyöt ovat ensin ohi.

Hankkeessa verkostoitumista tehdään yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Maakuntakorkeakoulun, Sedun ja Agrobiotalous Seinäjoki -hankkeen kanssa. Hankkeessa hyödynnetään maakuntakorkeakoulun vahvoja alueellisia verkostoja. Hankkeen aikana tehdään myös biomassojen logistiikkaselvitys, jossa käytetään esimerkkialueena Kuusiokuntia (Alavus, Kuortane, Soini ja Ähtäri). Logistiikkaselvityksellä pyritään saamaan selville mm. optimaalinen sijoituspaikka biojalostamolle. Yhteistyötä tehdään Tampereen teknillisen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa ja tuloksia voidaan soveltaa jatkossa myös muihin alueisiin. Hankkeesta on tehty myös esittelyvideo, käy katsomassa. 

 

Kari Laasasenaho, projektipäällikkö (SeAMK)
Terhi Ojaniemi, korkeakouluasiamies (Etelä-Pohjanmaan Maakuntakorkeakoulu, SeAMK)

 

0 kommenttia
01 / 06 / 17

Kalkkiviivoilla  

  • 0

Sipilän hallitusohjelman mukaisen SOTE- ja maakuntauudistuksen valmistelun yksi välietappi on lähellä. Esivalmisteluvaihe lähenee loppua ja väliaikaishallinnon aikakausi siintää edessä. Vapaaehtoisesta taustoittavasta valmistelusta siirrytään lakien hyväksymisen myötä lainmukaiseen valmistelutyöhön.

Maakuntatasolla tämä tarkoittaa sitä, että maakunnissa valitaan väliaikainen valmistelutoimielin, joka johtaa uudistuksen operatiivista valmistelua. Tuttavallisemmin ”VATE” on Etelä-Pohjanmaalla asetettu ja se aloittaa toimintansa epävirallisesti heti kesäkuussa 2017. Toimikausi jatkuu maakuntavaaleilla valittavan maakuntavaltuuston järjestäytymiseen saakka eli maaliskuuhun 2018.

Uudistuksen saattaminen kunnialla maaliin edellyttää myös valmistelun resursointia ja jäntevöittämistä eri puolella Suomen maata. Etelä-Pohjanmaalla on parhaillaan valintaprosessissa valmistelujohtajan ja 10 vastuuvalmistelijan valinnat. Kolme nykyistä muutosjohtajaa toimivat jatkossa tiettyjen osasektoreiden vastuuvalmistelijoina.

Esivalmistelusta syntyy ehdotus monialaisen maakunnan perustamisesta, joka toimii jatkovalmistelun pohjana. Käytännössä esivalmisteluvaiheessa on läpivalaistu kaikki uuteen maakuntaan tulevat tehtävät. Näiden tehtävien osalta on tuotettu tietoa siirtyvien tehtävien nykytilanteesta sekä rakennettu näkemyksiä eri toimintojen organisoitumisesta ja toimintamalleista uudessa maakunnassa. Kyse on ollut ennen muuta edellytysten luomisesta tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uudelle Etelä-Pohjanmaan maakunnalle ja sen toiminnan käynnistämiselle.

Uudistuksen työryhmätyöskentelyyn on osallistunut tähän mennessä yli 600 henkeä. Tähän joukkoon mahtuu niin luottamushenkilöitä, eri organisaatioiden henkilöstöä kuin myös kuntien ja sidosryhmien edustajia. Työryhmien vetäjät ovat olleet teemasta riippumatta ison tehtävän edessä. Jokainen työryhmän jäsen on tuonut arvokkaita näkemyksiä ja sisältöä valmistelutyöhön. Lisäksi järjestöt ja yhteisöt ovat osallistuneet valmisteluun aktiivisesti. Tämä on tärkeää, sillä maakuntalain tavoitteena on myös luoda edellytyksiä maakuntien ja järjestöjen yhteistyölle ja järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksille.

Muutoksen valmistelu vaatii paitsi laaja-alaista keskustelua maakunnassa myös tiivistä mukana oloa valtakunnallisessa valmistelussa. Tarvitaan epävarmuuden sietokykyä sekä rutkasti yhteistyötaitoja, venymistä ja joustavuutta. Suurimmat haasteet liittyvät valmistelun tiukkaan aikatauluun, lainsäädännön puuttumiseen ja valmistelun laajuuteen. Näistä huolimatta uudistuksen valmistelussa on tekemisen meininki ja uuden luomisen intoa.

Valmistelun seuraavaan vaiheeseen mentäessä on pidettävä edelleen kirkkaasti mielessä, mihin uudistuksella pyritään. Pyrkimys on rakentaa Etelä-Pohjanmaalle sellainen maakunta, jossa tarjotaan asukkaille nykytilanteeseen verraten parempia palveluita. Käytännössä kyse on uusista palvelukokonaisuuksista ja uudella tavalla tuotetuista palveluista, jotka ovat laadukkaita ja nopeasti saavutettavissa olevia. Uudistuksella pyritään kiistatta myös tehokkuuteen eli siihen, että palvelut tuotetaan vähemmillä euroilla. Yksi uudistuksen iso muutos on kansanvaltaisuus, joka ilmenee siten, että jatkossa valitaan vaaleilla maakuntavaltuutetut johtamaan maakunnan järjestämisvastuulla olevia toimintoja. Eteläpohjalaiset pääosin itse määrittelevät järjestämiensä palveluiden palvelutason, palveluverkon, yhteistyökumppanuudet ja tekemisen tavan.

Viljava lakeus, yrittäjyyden kehto, komia Etelä-Pohjanmaa, tapahtumamaakunta…  - Rakkaalla maakunnalla on monta nimeä. Uuden Etelä-Pohjanmaan maakuntaorganisaation rakentaminen vaatii hengittämistä ympäröivän maakunnan tahtiin ja sen erityispiirteiden tunnistamista.

Hyvää ja rentouttavaa kesää!

Heli Seppelvirta

Muutosjohtaja

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös