31 / 01 / 18

Kokemustenvaihtoa lumen ja jään keskellä

  • 0

Kun eteläeurooppalainen astuu tammikuisena iltana ulos lentokoneesta Vaasan lentokentällä, jo ensikosketus lumiseen maaperään luo mielikuvan siitä, että nyt ollaan jonkin erilaisen äärellä. Tuosta hetkestä eteenpäin hän suhtautuu näkemiinsä asioihin kenties ensivaikutelman mahdollistamalla inspiraatiolla: mitä kaikkea muuta itselleni normaalista poikkeavaa täällä on?

Kansainvälisissä kehittämishankkeissa ”omaa normaalia” haastetaan ja muokataan tavoitteellisesti. Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana useassa kansainvälisessä hankkeessa, joissa yhtenä päätavoitteena on tehostaa hyvien käytäntöjen ja mallien siirtämistä alueilta toisille. Näin tehdään siksi, että eurooppalaiset alueviranomaiset löytäisivät uusia välineitä ja työkaluja omalle strategiselle kehittämistyölleen.

Suomeksi sanottuna hankkeiden avulla etsitään toimivia ja onnistuneita malleja, joiden laajempi käyttöönotto hyödyttäisi kokonaisia yhteisöjä ja alueita eri puolilla Eurooppaa. Kun pyörä on keksitty, on tehokkaampaa kopioida vaihteet joltakin toiselta, kun keksiä nekin alusta asti itse. Tällä periaatteella työskennellään esimerkiksi Interreg Europe -ohjelman hankkeissa. Sen myötä Etelä-Pohjanmaalle saapuu aika ajoin asiantuntijoita muualta Euroopasta näkemään, miten ansiokkaasti hoidamme esimerkiksi omiin vahvuuksiimme kuuluvia asioita.

Kun innovaatioihin ja malleihin käydään tutustumassa eri osapuolten luona hankkeiden aikana, erilaiset toimintaympäristöt ja kotoisista poikkeavat olosuhteet vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme näkemiimme asioihin. Saatamme kokea ne kiinnostuneemmin ja avoimemmin, kuin jos näkisimme ne tutuissa maisemissa. Toisaalta meidän on nähtävä vaivaa hahmottaaksemme, miten jollakin alueella hyvin toimiva innovaatio voisi soveltua omaan elinympäristöömme. Joskus ideoita on hyvä jatkojalostaa eteenpäin.

Kysymyksiä ja oivalluksia

Miksi Etelä-Pohjanmaa on niin vetovoimainen alue? Miten suomalaiset korkeakoulut onnistuvat tekemään näin tiivistä yhteistyötä? Miten näin pienessä maakunnassa voi olla Atrian kaltainen ruokatehdas? Ja mistä punamultamaali tehdään?

Tässä vain murto-osa niistä kysymyksistä, joita minulle esitettiin tammikuun puolivälissä Etelä-Pohjanmaalla järjestetyn ruokahävikin vähentämistä edistävän ECOWASTE4FOOD-hankkeen opintomatkan aikana. Osallistujat löysivät ympäriltään yhä uusia ihmetystä ja ajatuksia herättäviä asioita, kuten alakoulun luokkahuoneessa olevan sohvan ja suomalaisen rypsiöljyn, joka onkin yllättäen herkullista (vaikka on tottunut oliiviöljyyn). Välillä vieraat saattoivat singahtaa eri suuntiin kuvaamaan utuisen huurreverhon läpi näkyvää auringonpaistetta tai kokeilemaan, saako lumesta tehtyä palloja. Yhtä kaikki, he olivat valmiita ottamaan selvää itselleen vieraista asioista ja hakemaan uusia ajatuksia kehittämistyölleen muualta.

Tätä teemme myös toisinpäin. On hyvä tiedostaa, että vaikka meillä Etelä-Pohjanmaalla on komiaa ja ittellistä, joskus joku jossain muualla on ehtinyt hoksata jonkin asian jo ennen meitä. Silloin kannattaa lähteä paikan päälle avoimin mielin katsomaan, että miten se on mahdollista ja miten saamme tuon etumatkan kiinni. Samalla saattaa löytyä jotain sellaistakin, mitä emme osanneet edes odottaa. Siitä syntyy kansainvälisen yhteistyön lisäarvo.

Tuota lisäarvoa kannattaa hyödyntää, sillä se voi parhaimmillaan olla yksi isoimmista moottoreista, jotka meitä ajavat eteenpäin kohti entistä parempia kehittämisideoita ja ratkaisuja alueemme hyväksi. Yksi Ecowaste4Food -hankkeen opintomatkan osallistujista tiivisti tunnelmiaan loppukeskustelun aikana: ”Vierailun parasta antia on saada ajatuksia siitä, miten voimme itse muuttua”.

Lue lisää ECOWASTE4FOOD-hankkeen vierailusta >>

 

Susanna Anttila
Projektikoordinaattori
ECOWASTE4FOOD-hanke

0 kommenttia
23 / 11 / 17

Innovaatiopäivässä kehitettiin uusia digipalveluita maakuntaan

  • 0

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä järjestivät yhteistyössä Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kanssa innovaatiotyöpajan Etelä-Pohjanmaan digitaalisten palveluiden kehittämiseksi torstaina 16.11. Seinäjoella. Työpajassa kuultiin näkemyksiä tulevaisuudesta ja ideoitiin uusia digitaalisia palveluja niin matkailun, julkishallinnon, kuin myös terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Paikalle saapui yli 40 hengen aktiivinen joukko alueen kehittäjiä, viranomaisia sekä oppilaitosten ja yritysten edustajia.

 Työpajaa vetämässä ollut Valtteri Laasonen MDI:ltä piti päivää erinomaisen onnistuneena ja innostavana:

- Ideoita tulvi aina ihon alle asetettavasta mittasiruista lisätyn todellisuuden matkailupalveluihin ja koulujen ja yritysten väliseen työnvälityspalveluun asti. Loppupäivän aikana tehtailtiinkin konkreettisia uusia palveluita, toimenpiteitä ja hankeaihioita tekoälyn soveltamispiloteista terveydenhuollon Tinderiin. Päivän fiilisten ja tekemisen meiningin pohjalta ei olisi yllätys vaikka jo lähitulevaisuudessa nähdään EP:llä myös merkittäviä kohennuksia ja uusia sovelluksia. On hyvin tärkeää, että tällaisiin työpajapäiviin osallistuvat tahot, joilla on tahtoa, taitoa ja mahdollisuus viedä näitä asioita eteenpäin – Etelä-Pohjanmaalla kun asiat on aina tavattu tehdä kunnolla valmiiksi asti.

 

 

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän projektipäällikkö Esa Ylikoski (vas.) sekä Seinäjoen kaupungin kehittämispäällikkö Mika Mustikkamäki pohtimassa alueen digitaalista tulevaisuutta.

 

Työpaja järjestettiin osana kansainvälistä ERUDITE-hanketta, jossa kehitetään maaseudun ja kaupunkialueiden digitaalisia innovaatioympäristöjä. Hankkeessa on tutustuttu muiden Euroopan alueiden hyviin käytäntöihin ja pohdittu niiden hyödyntämistä omalla alueella. Hankkeen projektipäällikkö Hanna Hirsimäki Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymästä oli iloisesti yllättynyt työpajapäivän suosiosta:

- Oli hienoa nähdä kuinka paljon ihmisiä kiinnostaa alueen kehittäminen ja palveluiden parantaminen. Jokapäiväistä teknologiaa voidaan hyödyntää jo vaikka kuinka paljon, kunhan vain sekä julkinen että yksityinen sektori ottaisivat mahdollisuuksista kaiken irti. Tällaiset työpajapäivät ovat erinomaisia paikkoja tavata eri alojen ihmisiä ja pohtia asioita sekä omasta että myös muidenkin näkökulmasta. Osallistujamme olivat niin innokkaita, että osa oli päivän päätteeksi jo sopimassa uutta palaveria oman kehitysideansa jatkotyöstämiseen!

ERUDITE-hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksena luodaan alueellinen toimintasuunnitelma, johon kirjataan toimenpiteitä digitaalisten palvelujen kehittämiseksi Etelä-Pohjanmaan alueella. Innovaatiotyöpajalla ja siellä kehitetyillä uusilla ideoilla on iso rooli tämän suunnitelman luomisessa ja idea-aihioiden toivotaankin synnyttävän jatkossa pilotteja sekä projekteja koko maakunnassa.

 

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liitto
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi
040 529 6046                                                                                          

Hanna Hirsimäki
projektipäällikkö
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä
hanna.hirsimaki(at)suupohja.fi
040 183 7591

 

0 kommenttia
22 / 11 / 17

EP etsii uusia suuntia

  • 0

Etelä-Pohjanmaalla on monia perinteisiä haasteita, joiden kanssa on painittu pitkään kuten mm. väestön väheneminen, huoltosuhde, maatalouden rakennemuutos tai yrityskentän uudistuminen. Ongelmat ovat monimutkaisia ja viheliäisiä eikä niitä saada ratkaistuksi lyhyellä aikavälillä. Joihinkin voimme itse vaikuttaa yksittäisillä teoilla, ja on toisia, jotka johtuvat laajemmista trendeistä. Maailma globaalistuu, Suomi kaupungistuu, digitalisaatio ulottuu kaikkialle ja työ muuttuu. Vaikutukset ilmenevät alueilla eri tavoin ja iskevät eri aikavälillä. Niihin haasteisiin, joihin ei voi juuri vaikuttaa, on mahdollista varautua ja pienilläkin toimilla voi saada aikaan muutosta.

Mikäli haluamme menestyä tulevissa murroksissa on olennaista, että saamme hyödynnettyä koko maakunnan resurssit. Etelä-Pohjanmaalla, kuten muissakin maakunnissa, keskuskaupungit ovat kasvun vetureita ja merkittäviä koko alueen näkökulmasta. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää nähdä maakunnan kehittäminen kokonaisuutena, koska ideat, ihmiset, yritykset ja työpaikat löytyvät ympäri maakuntaa.

Kokeilukulttuuri käyttöön

Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen seminaarissa Kauhavalla kuultiin puheenvuoroja osaamisperustasta, uudella tavalla tekemisestä ja yrittäjyydestä. Tapahtumassa vieraillut Peter Vesterbacka toi esille omia kokemuksiaan yrittäjänä ja tarjosi kiinnostavia näkökulmia kasvuyrittäjyyteen ja kansainvälistymiseen. Näkemykset herättelivät pohtimaan maakunnan kehittämistä uudesta näkökulmasta.

Kasvuyrittäjyystapahtuma Slush on yksi esimerkki haasteiden kääntämisestä vahvuuksiksi ja kokeilujen skaalautuvuudesta. Tapahtuma järjestetään Suomessa, syrjäisessä pienessä Pohjolan maassa ja loskan keskellä, käytännössä kaikkein huonoimpana mahdollisena vuodenaikana. Tällä hetkellä pienestä lähtenyt tapahtuma, joka yhä järjestetään suurelta osin talkoovoimin, on yksi maailman suurimmista kasvuyrittäjyystapahtumista. Toisena esimerkkinä on Angry Birds, joka oli tekijöidensä 52. peli. Sitä ennen tarvittiin 51 peliä, jotka olivat enemmän tai vähemmän kokeiluja. Yritys lähti hyvin pienestä ja lopputulos oli maailmanlaajuinen menestys.

Menestys oli mahdollista, koska jokainen epäonnistuminen opetti tekijöilleen uutta ja alusta lähtien tavoitteet asetettiin hyvin korkealle. Loppujen lopuksi ilmeni, että aluksi täysin epärealistisilta vaikuttavat tavoitteet olivat aivan alimitoitettuja. Mahdottomalta tuntuvia asioita ei voi saada aikaan, jos tavoitetasoa ei ole asetettu tarpeeksi korkealle. Tarvitaan selkeä visio, tahto toteuttaa se ja uskoa omaan tekemiseen.

 

Peter Vesterbacka puhui 26.10.2017 järjestetyssä Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen seminaarissa Kauhavalla.

Kiinan merkitys ja mahdollisuudet oli toinen keskeinen teema Vesterbackan puheenvuorossa. Hän on itse vastannut haasteeseen opettelemalla Kiinan kielen. Vuorovaikutus, verkostot ja henkilökohtaiset suhteet ovat olennainen osa kansainvälisen toiminnan edistämisessä. Koko Suomen kannalta Kiina tarjoaa valtavat mahdollisuudet vientitoiminnan ja kulttuuriyhteistyön lisäksi esimerkiksi koulutusviennin suhteen.

Suomi on maailman mittakaavassa melko lähellä Kiinaa, joten tästä näkökulmasta Suomen pohjoinen sijainti ei olekaan haittatekijä vaan suhteellinen etu, ja koulutusjärjestelmämme vuoksi olemme hyvin kiinnostava maa. Etelä-Pohjanmaalla on viime vuosina tehty merkittäviä avauksia Kiinaan kansainvälisen kaupan osalta.  Ähtäriin pian saapuvat pandat ovat erittäin suuri mahdollisuus niin turismin kuin kaupan kannalta sekä kansainvälisen yhteistyön tiivistämisessä Kiinan kanssa.

Ratkaisujen eväät

Etelä-Pohjanmaa on osoittanut, että sillä on tahtoa ja näkemystä uusiutumiseen ja viheliäisten ongelmien ratkaisemiseen. Maakunnan kehittämiseksi tulisi ennakkoluulottomasti pohtia uusia suuntia ja rohkeasti tehdä uusia avauksia. Meidän on haastettava omia varmoiksi tiedettyjä totuuksia, niin haasteiden kuin mahdollisuuksien osalta, ja pohdittava, toimivatko entisenkaltaiset ratkaisut myös tulevaisuudessa. Kokeilujen hyödyntäminen on yksi potentiaalinen toimintamalli, mutta toteutus niin laajalla kuin pienemmällä skaalalla vaatii meiltä itseltämme uudenlaista ajattelua. Kokeilutoiminta vaatii epävarmuuden hyväksymistä ja rohkeutta uusien ratkaisujen testaamisessa.

Epäonnistuminen voi olla arvokasta, jos virheistä opitaan ja yritetään uudestaan paremmalla menestyksellä. Viisaus on ripoteltuna ympäri maakunta ja sen hyödyntäminen vaatii erilaisten ihmisten kohtaamisia ja jatkuvaa vuorovaikutusta, dialogia, keskinäistä oppimista ja totta kai tekemistä.

Lue lisää kokeiluista:

https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/
https://www.sitra.fi/blogit/kokeilun-jalkeinen-aika-ratkaisevan-tarkea/

Miika Laurila
projektipäällikkö
Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke

0 kommenttia
26 / 10 / 17

”Täyskäsi” etenee maakunnallisten suunnitelmien laatimiseen

  • 0

Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla työstetään yhtäaikaisesti viittä eri toimintasuunnitelmaa. Aihealueina ovat innovatiivinen ruokaketju, luomusektori, kiertotalous, digitaaliset innovaatiot avoimessa kuituverkossa sekä nolla Co2-päästöiset rakennukset. Erilaisten työpajojen ja innovaatiopäivien kautta etsitään uusia avauksia ja ratkaisuja. Toimintasuunnitelmilla haetaan vaikuttavuutta ja konkreettisia toimia maakuntaan. Keskeisessä roolissa ovat myös rahoittajat, täytyväthän suunnitelmat olla toteutettavissa.

Interreg Europe -rahoitusohjelman ensimmäisellä hakukierroksella kansainvälisiä hankkeita meni läpi maakunnan eri toimijoilla yhteensä viisi, ”täyskäsi” kuten kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja kirjoitti maaliskuussa 2016 Kynäälyjä-blogissa. Kaikki viisi kv-hanketta myös etenevät samanaikaisesti ja samoja raameja noudattaen. Toimintasuunnitelmat ovat vahvasti Interreg Europe -rahoitusohjelman keskiössä, kirjoitti kehittämissuunnittelija Outi Mäki vuosi sitten blogitekstissään ”IE=2V+2V”. Kansainvälisten hankkeiden toteutuksen ensimmäisellä puoliskolla on tutustuttu partnerialueisiin ja haettu oppia eri kohteista sekä parhaista käytännöistä ympäri Eurooppaa. Tämän vaiheen loppupuolella laaditaan toimintasuunnitelma, mikä jälkimmäisten kahden vuoden aikana viedään käytäntöön ja sen toteutumista seurataan.

Juuri nyt on se aika, kun maakunnan eri toimijoilta, yrityksiltä, kehittämisorganisaatioilta ja korkeakouluilta haetaan tukea ja varsinkin aikaa osallistua ideointiin, että hankkeiden hyöty saataisiin maksimoitua ja saavutettaisiin toteuttamiskelpoisia, ehkä jopa kokeilevia, uusia avauksia. Kalenterit täyttyvät ja pientä ähkyäkin eri työpajoista ja innovaatiopäivistä voi olla aistittavissa. Silti, kuten sananlaskut sanovat ”työ tekijäänsä kiittää” ja ”lopussa kiitos seisoo”.

Toimintasuunnitelmien on määrä valmistua maaliskuun 2018 loppuun mennessä, jonka jälkeen alkaa suunnitelmien toteuttaminen ja seuranta. Näitä kirjattuja toimia toteutetaan ainakin osin rakennerahasto- ja maaseutuohjelmavaroin, joten emme suunnitteluvaiheessakaan saa unohtaa rahoitusta hallinnoivia tahoja. Ja kun puhutaan uusista avauksista, myös alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on hyvä pitää mielessä. Siinä rahoitettavaksi haetaan aluelähtöisiä, pieniä, nopeita ja merkittäviä kokeiluhankkeita. Etelä-Pohjanmaan liiton sisällä, näin kv-tiimin näkövinkkelistä katsottuna, tämä tapa toimia kansainvälisissä hankkeissa onkin mielestäni tiivistänyt hyvää yhteistyötä liiton aluekehityksen tehtäväalueen kanssa.

Miten sitten saadaan aikaiseksi viisi toimintasuunnitelmaa keväälle 2018? Tarvitaan eri toimijoiden sitoutumista ja sitouttamista. Jotta suunnitellut asiat oikeasti etenevät ja toteutuvat. Jotta voidaan kokea omistajuutta.

Toivotaan kirkkaita, uusia ajatuksia eri teemojen ympärille, joilla taas viedään pienin tai suurin askelin Etelä-Pohjanmaan menestystä eteenpäin!

 

Sanna Inkeri

projektikoordinaattori

0 kommenttia
12 / 10 / 17

Kerro siellä EU:ssa, että…

  • 0

Otsikon mukaiset terveiset mainitsi kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja, loppupuheenvuorossaan Euroopan komission Suomen edustuston järjestämässä symposiumissa Helsingissä. Aiheena laajemmin oli ”Millaisen EU:n haluamme? - Muuttuva unioni ja sen uudet ytimet”.  Nuo terveiset eivät ole uusia. Olen kuullut samantapaiseen lauseen vähän surullisessa, hämmentyneessä tai jopa turhautuneessa sävyssä poliitikkojen tai virkamiesten kertomana aiemminkin.  

Missä on ”siellä EU:ssa”? Mehän olemme Euroopan unionissa jokainen kansalainen. Ja nekin, jotka eivät ole kansalaisia, mutta oleskelevat EU:n alueella ja kuuluvat sen säädösten piiriin. 22 vuotta on mennyt Suomen liittymisestä EU:hun, mutta edelleenkö se on ”siellä jossakin”?

Kansalaisen kokemus lienee siis helposti, että ”se EU” on jossakin tuolla muualla eikä täällä, ei ainakaan minun kotinurkillani eikä osa minun arkeani. Tai kun EU näyttäytyy osana arkea, niin silloin on kyse jonkin direktiivin mukaisesta sääntelystä, joka tuntuu ehkä naurettavalta - klassisena esimerkkinä vaikkapa se kurkkujen käyryys, että kelpaako myyntiin vai ei - tai joka hankaloittaa minun elämääni juuri kyseisessä asiassa. Nämä kansalaisten, kuntalaisten ja suomalaisten ajatukset ja kokemukset ovat aitoja ja oikeita. Ne myös kertovat siitä miten hyvin ja huonosti Euroopan unioni on onnistunut luovimaan osaksi meidän elämäämme.

Hyvä–paha EU - miten siitä saa otteen?

Hyvin on onnistuttu silloin, jos suurimmaksi osaksi EU:ta ei edes muisteta ja asiat tuntuvan olevan ok.  Useimmat Eurooppa-tason päätöksenteon vaikutukset kansalaisten arkeen suodattuvat niin monen välittäjäorganisaation (poliittisen, hallinnollisen, liiketoiminnallisen) kautta, että ne otetaan annettuina tai ei mielletä, että missä kaikissa asioissa EU-päätöksenteolla näppinsä pelissä. Niin pitää ollakin. Jos homma toimii ja kansalaiset ovat tyytyväisiä, päätöksenteko ja tulosten sovittaminen käytäntöön ovat onnistuneet.

Mutta entäs, kun kansalaiset ovat tyytymättömiä? Onko mahdollisuuksia vaikuttaa? Saanko ääneni kuuluviin aidosti - niin, että koen vaikuttaneeni ja että minulla on oikeasti mahdollisuus saada aikaan haluamaani muutosta tai että voin tukea asioita, jotka ovat mielestäni hyvin? Tällä hetkellä (vielä) 28 jäsenmaan yhteenliittymän pitäisi olla kansalaisten Eurooppa, mutta helposti se näyttäytyy poliittisena ja hallinnollisena byrokratian vyyhtinä, mistä kansalainen ei oikein saa otetta tai löydä paikkaansa.

Me, jotka osana työtämme seuraamme vähän laajemminkin, että mitä EU:ssa tapahtuu, voimme osaltamme kurkata peiliin ja miettiä miten hyvin on tullut hoidettua tarpeellisen EU-tiedon levittäminen ja kansalaisten ja eri toimijoitten ajatusten ja toiveitten välittäjänä toimiminen.  Etelä-Pohjanmaan Eurooppa-tietokeskuksen uutiskirje ja Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -sivusto Facebookissa vastaavat osaltaan tähän huutoon - molempia voivat kaikki kiinnostuneet tilata ja seurata.  Mutta hallintoväen tai poliitikkojen aktivoituminen ei yksin riitä. Tarvitaan myös aktiivista kansalaisuutta.  Nyt, jos koskaan, on hyvä aika aktivoitua, ottaa tosiasioista selvää, osallistua, keskustella, olla jotakin mieltä ja vaikuttaa. Äänestää vaikka!  Nykyinen ohjelmakausi on puolessa välissä ja seuraavaa ryhdytään raamittamaan eri tahoilla. Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 2019.  Suomessa aivan omassa kansallisessa hallinnossa on vaaleja tulossa: presidentinvaalit 2018, maakuntavaalit 2018 ja eduskuntavaalit 2019. Muodollisia ja epämuodollisia liikkeitä, ryhmiä ja keskusteluja erilaisilla foorumeilla nousee valmisteluvaiheissa eri aiheisiin liittyen - esim. kansalaisliike Pulse of Europe useassa maassa Keski-Euroopassa. Näihin osallistumalla voi vaikuttaa ja samalla kokea olevansa EU:ssa osallisena, ei sivustaseuraajana tai kohteena.

 

Pia Kattelus
Kansainvälisten asioiden päällikkö

0 kommenttia
28 / 09 / 17

Tule keskustelemaan EU:n ja Etelä-Pohjanmaan yhteisistä haasteista!

  • 0

Euroopan komission valkoinen kirja ja sitä seuranneet pohdinta-asiakirjat ovat virittäneet keskustelua eri puolilla Eurooppaa mm. talous- ja rahaliiton syventämisestä, sosiaalisesta ulottuvuudesta ja globalisaation hallinnasta. Odotuksia on paljon, niin myös epäilyjä. Millaisen unionin me suomalaiset ja eteläpohjalaiset haluamme? Tule mukaan rakentamaan tulevaisuutta alueelliseen keskustelutilaisuuteen!

Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus ja Seinäjoen kaupunki järjestävät yhteistyössä keskustelutilaisuuden aiheesta ”EU:n ja Etelä-Pohjanmaan yhteiset haasteet – mistä ratkaisut löytyvät ja millaisia ratkaisuja Etelä-Pohjanmaa voi tarjota?"

Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 11.10.2017 klo 8:30-14 Kirkonkrannin audiotoriossa Seinäjoella.

Tapahtumassa pohditaan yhdessä Euroopan unionin tulevaisuuden näkymiä sekä Suomen ja Etelä-Pohjanmaan asemaa muuttuvassa unionissa.

Tapahtuma on osa eri puolilla Suomea järjestettäviä alueellisia keskustelutilaisuuksia, jotka järjestetään samanaikaisesti kansallisen ”Millaisen EU:n haluamme? – Muuttuva unioni ja sen uudet ytimet” –tapahtuman kanssa. Paikallisissa tilaisuuksissa seurataan kansallisen Helsingissä järjestettävän seminaarin keskustelua suorana lähetyksenä, minkä jälkeen keskustelua jatketaan alueellisesti luoden näkökulmia ja kannanottoja Euroopan komissiolle eteenpäin välitettäväksi.

Keskustelun teemat linkittyvät Euroopan komission maaliskuussa julkaisemaan valkoiseen kirjaan EU:n tulevaisuudesta sekä sitä seuranneisiin pohdinta-asiakirjoihin talous- ja rahaliiton syventämisestä, sosiaalisesta ulottuvuudesta ja globalisaation hallinnasta. Alueellisissa keskusteluissa jakaannutaan teemakohtaisiin ryhmiin, joita alustavat aihepiirien asiantuntijat. Yhteisen alustuksen työryhmien teemoista pitää tutkimusjohtaja Juha Alarinta Seinäjoen yliopistokeskuksesta.

Haastamme kaikki alueemme asukkaat ja toimijat keskustelemaan ja kertomaan oman näkemyksensä siitä, millaisena Euroopan unionin tulevaisuus sekä Etelä-Pohjanmaan rooli näyttäytyvät, kun ratkaisuja unionin yhteisiin haasteisiin etsitään. Tilaisuuden kautta maakunnallamme on mahdollisuus tuoda oma äänensä kuuluviin tärkeässä koko unionin laajuisessa keskustelussa.

Tapahtuman tarkempi ohjelma löytyy täältä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu ja se päättyy yhteiseen lounaaseen.

Tapahtuma on maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Ilmoittautumisaika on päättynyt.


Tervetuloa!

Lisätiedot:

Marjatta Eväsoja
Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja
Etelä-Pohjanmaan liitto
marjatta.evasoja@etela-pohjanmaa.fi

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus
hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

Erkki Välimäki
Elinvoimajohtaja
Seinäjoen Kaupunki
erkki.valimaki@seinajoki.fi


Taustapaperit:

Komission valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta

Viiden puheenjohtajan raportti

Globalisaatio

EMU

Sosiaalinen ulottuvuus

 

 

0 kommenttia
27 / 09 / 17

Kansainvälinen kiertotaloushanke kokosi kiertotalousasiantuntijoita Etelä-Pohjanmaalle

  • 0

Pk-yritysten kiertotaloutta edistävän CESME-hankkeen kansainvälinen partneritapaaminen järjestettiin Etelä-Pohjanmaalla viime viikolla (20.–21.9.2017). Päivien aikana kokoustettiin paitsi projektiasioissa tutustuttiin myös hyviin eteläpohjalaisiin kiertotalouskäytäntöihin.  Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui yhteensä 25 vierasta kuudesta eri Euroopan maasta (Bulgaria, Kreikka, Italia, Suomi, Tanska ja Wales).

Keskiviikkona 20.9. projektiryhmä kokoontui Seinäjoella, Marttilan Tallin kokoustiloissa. Kokouspäivän avasi Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja. Tervetuliaispuheessaan Eväsoja kertoi vieraille paitsi Etelä-Pohjanmaasta, rohkaisi partnereita pohtimaan vierailun aikana myös mahdollisia tulevia yhteistyökuvioita.

Marjatta Eväsoja

Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja toivotti vieraat tervetulleiksi Etelä-Pohjanmaalle.

Etelä-Pohjanmaalla järjestetty tapaaminen oli viimeinen projektin aktiivivaiheessa järjestettävä tapaaminen ja siksi myös ajatusten vaihto tulevista toimenpiteistä ja mahdollisista yhteistyökuvioista oli tarpeellista. Keskiviikon kokouspäivän asialistalla tämä näkyi myös selkeästi. Keskeisiä aiheita päivän aikana olivat mm. hankkeen aikana työstettävän kiertotalousoppaan loppuun saattaminen, kunkin alueen toimintasuunnitelmien työvaiheiden esittely sekä pk-yritysten vihreän profiilin arviointiin kehitetyn työkalun testaamisen tulokset.  Päivän päätteeksi pidettiin vielä hankkeen ohjausryhmän kokous.

Torstaina vierailtiin eteläpohjalaisissa yrityksissä

Torstaina vuorossa oli tutustumispäivä Etelä-Pohjanmaan yrityksiin.  Vierailukohteiksi valikoitui neljä pk-yritystä, jotka toteuttavat kiertotaloutta toiminnassaan esimerkillisesti. Ensimmäisenä vierailukohteena oli Lakeuden Ympäristöhuollon Teräsmäen jätteenkäsittelylaitos. Siellä esittelykohteena oli erityisesti heidän moderni optinen lajittelujärjestelmä, joka lajittelee muun muassa kahdeksaa eri muovityyppiä ja neljää eri pahvityyppiä.

Ylistarosta matkaa jatkettiin Lapualle, Lapuan Perunan tehtaalle, jossa toimitusjohtaja Ossi Paakki esitteli ryhmälle yrityksen aikaansaannoksiaan tärkkelyksen valmistuksesta ylijäävien sivutuotteiden jalostamisessa.

– Tärkkelyksen valmistusprosessissa noin 19 prosenttia perunasta on tärkkelystä ja loput on sivutuotetta. Sivutuotteista suurin osa on perunan solunestettä, jonka olemme aiemmin hyödyntäneet lannoitteena lähiseudun pelloilla ja Lapuan Peruna on maksanut levityksen. Viime vuosien kehitystyön ja haihdutuslaitteistoon tehtyjen investointien ansiosta olemme pystyneet jalostamaan solunesteestä väkevöityä lannoitetta ja eläimille soveltuvaa rehua. Olemme pystyneet muuttamaan siis aiemman kuluerän, meille liikevaihtoa tuottavaksi tuotteeksi, kertoo toimitusjohtaja Ossi Paakki, Lapuan Peruna Oy:stä.

 OssiPaakki

 Lapuan Perunan toimitusjohtaja Ossi Paakki selittää vieraille tärkkelyksen tuotantoprosessia ja kuinka yritys hyödyntää prosessista syntyviä sivutuotteita.

Kolmas vierailukohde oli Vimpelissä, jossa ryhmä tutustui muovialan yritykseen Plastec Finlandiin. Yritys on tuottanut muovituotteita ruiskuvalumenetelmällä yli 30 vuotta. Viime vuosina yritys on alkanut valmistaa muovi-puukuitu komposiittituotteita, joissa kierrätetty materiaali voi olla 40–50 % käytetystä raakamateriaalista.

Päivän viimeinen vierailukohde oli puutuotealan yritys Kohiwood Oy, joka sijaitsee Soinin kunnassa. Yrityksellä on oma saha, jonka tuotannosta noin puolet jatkojalostetaan yhtiön omassa tehtaassa liimalevyksi. Yritys on etsinyt aktiivisesti ratkaisuja lisätä tuotteidensa kierrätystä ja sivuvirtojen hyödyntämistä. Tällä hetkellä yritys kierrättää lähes kaikki tuotannossa syntyvät sivuvirrat. Saha tuottaa päivässä noin 200 m³ kuorta, joka käytetään osittain biopolttoaineena omassa tehtaassa ja osittain myydään muihin energialaitoksiin. Prosessissa muodostuu päivittäin myös noin 1000 m³ lastuja, jotka myydään paperiteollisuuden raaka-aineeksi sekä 150 m³ sahanpurua, joka käytetään pellettien valmistamiseen ja biopolttoaineena yhtiön omassa voimalaitoksessa.     

Kaksipäiväinen vierailu oli kaiken kaikkiaan tapahtumarikas ja antoisa. Vierailijat vaikuttivat olevan tyytyväisiä järjestelyihin ja jokaiselle löytyi jotain kiinnostavaa myös vierailukohteista. Järjestäjät saivat hyvää palautetta myös hankkeen projektipäälliköltä:

– Partneritapaamisemme Etelä-Pohjanmaalla on ollut erittäin mielenkiintoinen ja antoisa. Olemme vierailleet useassa kiertotaloutta esimerkillisesti hyödyntävässä yrityksessä. Vierailut ovat olleet suuri inspiraatio meille kaikille ja nyt onkin aika lähteä kotiin näiden uusien oivallusten kanssa ja miettiä, kuinka niitä voidaan hyödyntää omissa yrityksissämme, kiittää hankkeen projektipäällikkö Jane Ribergaard Holm Pohjois-Tanskan elinkeinojen kehittämiskeskuksesta.

Partneritapaamisen järjestäjinä toimivat hankkeen eteläpohjalaiset partnerit Etelä-Pohjanmaan liitto ja Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu Oy.

Tietoa hankkeesta

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu Oy ovat mukana CESME (Circular Economy for SMEs) -hankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja pk-yritysten kiertotalouteen siirtymiseksi. Kyseessä on kansainvälinen Interreg Europe -ohjelmasta rahoitettu hanke, jossa on mukana partnerialueita kuudesta eri maasta (Bulgaria, Italia, Kreikka, Suomi, Tanska, Wales). 

Hanke on nelivuotinen jakautuen kahteen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe (1.4.2016-31.3.2018) on aktiivinen hankevaihe, jonka aikana tutustutaan toisten alueiden hyviin käytäntöihin, pohditaan niiden soveltamismahdollisuuksia alueelle sekä luodaan alueellinen toimintasuunnitelma sekä kiertotalousopas pk-yrityksille. Toinen vaihe (1.4.2018-31.3.2020) on niin kutsuttu monitorointivaihe, jossa toteutetaan toimintasuunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä sekä tarkastellaan niiden toteutumista. Lisää tietoa hankkeen englannin kielisiltä nettisivuilta täältä.

 

Teksti: Hanna Meriläinen ja Virpi Palomäki

Kuvat: Vesa Alanko-Luopa, Juha Lehtineva ja Hanna Meriläinen

 

Lisätiedot:

Projektikoordinaattori Hanna Meriläinen, Etelä-Pohjanmaan liitto
040 0241 813, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

Toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu
044 4659 380, vesa.alanko-luopa@jpyp.fi

 

 

0 kommenttia
31 / 08 / 17

Interreg Botnia-Atlantica -ohjelma kannustaa hankeideointiin

  • 0

Interreg Botnia-Atlantica on Euroopan unionin rajat ylittävä yhteistyöohjelma, joka rahoittaa hankkeita Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Ohjelmakaudella 2014–2020 Botnia-Atlantica kattaa näissä maissa kuusi aluetta/lääniä ja yhden kunnan, joihin Suomessa lukeutuvat Pohjanmaan sekä Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat. Ruotsissa alueeseen kuuluvat Västerbottenin ja Västernorrlannin läänit sekä Nordanstigin kunta Gävleborgin läänissä ja Norjassa Nordlandin maakunta.

Ohjelman hallintoviranomaisen ja sihteeristön edustajat saapuivat keskiviikkona 30.8.2017 Ruotsista ja Vaasasta Seinäjoelle Framiin, jossa järjestettiin kaikille avoin tiedotustapaaminen koskien hankesuunnittelua ja hankehakemusten jättämistä Botnia-Atlantica -ohjelmaan. Paikalle saapui kymmeniä etenkin Suomen ohjelma-alueen toimijoita kuulemaan neuvoja hankeideointiin ja hakemuksen laadintaan.

Ohjelman edustajat kannustivat ohjelma-alueen toimijoita hankeideointiin, huolelliseen suunnitteluun sekä hankkeen yhteisten tavoitteiden ja toivotun lopputuloksen kirkastamiseen. On tärkeää, että hanke tukee jonkin ohjelman toimintalinjaan sisältyvän erityistavoitteen saavuttamista. Tilaisuuden jälkimmäisessä osassa rahoitusohjelman edustajat tapasivat myös henkilökohtaisesti hankkeita suunnittelevia toimijoita.

Juuri nyt käynnissä on 28 Botnia-Atlantica -ohjelmasta rahoitettua hanketta ja lisää hakemuksia toivotaan. Parhaillaan käynnissä oleva hakuaika päättyy 13.9.2017 ja tämän jälkeen hakemuksia otetaan vastaan seuraavan kerran tammi-helmikuussa 2018. Tällä hetkellä rahoitusta voi hakea toimintalinjoista innovaatiot, elinkeinoelämä ja ympäristö. Etelä-Pohjanmaan liitto toimii edelleen ohjelman alueellisena tiedotuspisteenä, johon voi olla yhteydessä ohjelmaan liittyvissä kysymyksissä. Lue lisää myös ohjelman kotisivuilta.

Ohjelman hankekäsittelijä Ulf Grindgärds kertoi hankehakemusten arvioinnissa käytettävistä kriteereistä.

 

Teksti ja kuva: Susanna Valkama

 

0 kommenttia
13 / 06 / 17

Itämeriohjelman kotipesässä

  • 0

Henkilöstövaihto Itämeren alueen Interreg-ohjelman hallinnointiviranomaisena toimivan Investitionsbank Schleswig Holsteinin Rostockissa sijaitsevassa toimistossa on ollut mielenkiintoinen kokemus. Rahoitusohjelma on ollut erityisen tärkeä Etelä-Pohjanmaalle jo viime ohjelmakaudella, ja uudet tänä keväänä hyväksytyt hankkeet osoittavat, että sen merkitys maakunnalle on entisestään kasvanut.

Interreg Itämeri -ohjelman rahoitus on kansainvälistä EU:n aluekehitysrahaa. Hankkeiden edellytyksenä on yhteinen tekeminen useamman Itämeren maan kesken. Rahoitus on varsin kilpailtua ja hyväksytyt hakemukset tasokkaita. Tällä ohjelmakaudella hankepartnereiksi käyvät julkisten toimijoiden lisäksi myös yksityiset yritykset.

Saksassa sijaitseva ohjelman rahoitusviranomainen on hyvin organisoitu ja järjestelmällisesti toimiva organisaatio, joka jakaantuu ohjelmayksikköön, projektiyksikköön ja rahoitusyksikköön. Henkilöstövaihdon aikana pääsin tutustumaan eri yksiköiden toimintaan ja auttamaan myös erilaisissa tehtävissä.

Monia mahdollisuuksia

Henkilöstövaihto sattui varsin kiireiseen ajankohtaan. Edellisen viikon lopulla ohjelman monitorointikomitea oli hyväksynyt 39 uutta rahoitushakemusta. Mukana oli viisi hanketta, joissa on eteläpohjalaisia partnereita. Ohjelmamanuaali oli myös otettu päivitykseen. Sitä pääsin tarkastelemaan ja kommentoimaan hakijanäkökulmasta.

Historiallisesti Itämeren alueen suojelulla on ollut suuri merkitys ohjelmassa. Vaikka ohjelman rahoituksen piiriin kuuluvat myös innovaatiotoiminnan tukeminen ja liikenneasiat, on ympäristökysymykset huomioitu ohjelmassa kokonaisvaltaisesti. 

Vaikka Etelä-Pohjanmaa on hyödyntänyt merkittävässä määrin ohjelman perinteisiä kansainvälisiä hankemahdollisuuksia, ovat Itämeristrategian mukainen siemenrahoitus, klusterihankkeet ja jatkohankkeet yhä osaltamme pitkälti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Mielestäni näihin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua.

Itämeren maat painiskelevat hyvin pitkälti samojen ongelmien kanssa, ja yhteistyön avulla saamme aikaiseksi paljon enemmän kuin yksin pienenä maakuntana!

Jaakko Hallila
Kansainvälisten asioiden päällikkö

 

0 kommenttia
04 / 05 / 17

EU-uutiskirje 2/2017

Vuoden toinen EU-uutiskirje on nyt julkaistu. Uutiskirjeessä tiedotetaan muun muassa Eurooppa-päivän tapahtumista, ajankohtaisista hankehauista sekä EU-politiikan tapahtumista.

Uutiskirjeen voi kokonaisuudessaan lukea täältä>>

Antoisia lukuhetkiä!

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös