26 / 04 / 18

Mitä hyötyä on EU:sta?

  • 0

Toimiessani hieman yli vuoden EU-tietokeskuksen tehtävissä olen huomannut, kuinka haastavaa Euroopan unionin vaikutuksista, etenkin positiivisista sellaisista, on ollut viestiä. Monet itselle itsestään selvät asiat, kuten talous- ja rahaliiton tuoma vakaus, vapaa liikkuvuus, EU:n globaali vaikutusvalta tai 70 vuotta kestänyt rauhan aika, eivät väistämättä näyttäydy yhtä selkeän positiivisina asioina kaikille tai niitä ei ylipäänsä enää tunnisteta EU:n aikaansaannoksiksi.

EU:n parhaimmat puolet ovatkin usein juuri niitä vaikeimmin hahmotettavia, epäsuoremmin ilmeneviä asioita. Esimerkiksi EU:n talous- ja rahapolitiikan myötä maltillisena pysyneen korkotason vaikutuksia euro-alueen vakaudelle pystyn hädin tuskin itsekään ymmärtämään. Politiikan tutkimusta opiskelleelle sen sijaan rauhan säilymisen sekä globaalin vaikutusvallan merkitykset aukeavat jo helpommin.

Hyötyjä eri näkökulmista - Eurooppa, Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja minä

EU:n vaikutuksista käytävään keskusteluun vaikuttaa etenkin se, mistä näkökulmasta vaikutuksista halutaan puhua. Katsotaanko asiaa yleisesti Euroopan näkökulmasta, Suomen näkökulmasta, alueen näkökulmasta vai yksityisen kansalaisen näkökulmasta. Koko Euroopan tasolla hyötyjä on helppo selittää juuri globaalin vaikutusvallan merkityksen kautta. Vielä toistaiseksi 28 jäsenvaltion Euroopan unioni on maailman suurin kauppaliittoutuma ja maailman toiseksi suurin talous. Euroopan unionilla on näin huomattavasti suurempi vaikutusvalta muiden maailman mahtien kanssa käytävissä kansainvälisissä neuvotteluissa. Rauha ja demokratia ovat myös yleiseurooppalaisia saavutuksia. EU-jäseneksi pääseminen on edellyttänyt kaikilta jäsenvaltioilta demokratiaan perustuvia järjestelmiä, mikä on taannut paitsi poliittisesti vakaita oloja myös vahvat perusoikeudet kaikille unionin kansalaisille.

Nämä eivät usein kuitenkaan ole valideja argumentteja heille, jotka katsovat asiaa enemmän oman maan tai alueen näkökulmasta. Merkityksellisempää on, mitä hyödyt ovat olleet Suomelle, omalle alueelle ja ennen kaikkea ”minulle itselleni”.

EU:n hyödyt Suomelle kulminoituvat ennen kaikkea mukana oloon päätöksenteossa ja toimivilla sisämarkkinoilla. Ne ovatkin kiistattomia hyötyjä Suomelle. Euroopan mannerta ja sen kehitystä ohjaavat tärkeimmät päätökset tehdään Euroopan unionissa ja tästä päätöksenteosta pois jääminen olisi suorastaan typerää. Suomen talous hyötyy äärimmäisen paljon myös hyvin toimivista sisämarkkinoista. Sisämarkkinoihin pääsevät toki osalliseksi myös EU:n ulkopuoliset jäsenet, kuten Norja tai Sveitsi. Ne maksavat markkinoille pääsystä kuitenkin suhteellisen suurta hintaa ja ovat ulkopuolella myös niitä koskevasta päätöksenteosta. Myös jäsenvaltioiden välillä vallitseva solidaarisuus toimii vahvana argumenttina jäsenyydelle. Unionin jäsenyys takaa siis turvaa ulkoista uhkaa vastaan.

Alueen näkökulmasta hyötyjä on myös paljon, joskin nämä ovat usein juuri niitä vaikeimmin hahmotettavia. Euroopasta puhutaan alueiden Eurooppana ja suuri osa EU:n rahoituksesta ohjautuu juuri alueperusteisesti. Myös Etelä-Pohjanmaa saa tästä osansa ja alueella hyödynnetäänkin monipuolisesti erilaisia rahoitusohjelmia. Rahoitusohjelmista hyötyvät paitsi yksittäiset yritykset myös laajemmin koko alue, erilaisten elinvoimaisuutta edistävien kehittämistoimenpiteiden kautta. Harmillisen usein ne ovat kuitenkin edelleen niitä ”mitä-lie-EU-hankkeita”.

Kansalaisten näkökulmasta tarkasteltaessa huomio kiinnitetään siihen miten EU näkyy arjessa. Tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi selkeimmin kansalaisten arkeen vaikuttava tekijä. Tullimaksujen ja rajoitusten poistuttua hyödykkeiden hinnat ovat yleisesti ottaen laskeneet koko EU:n alueella. Samalla myös tavaroiden hankkimisesta on tullut entistä helpompaa, mikä on ollut nähtävissä esimerkiksi verkkokaupan huomattavana vilkastumisena. Samalla EU tekee paljon työtä myös kuluttajansuojan takaamiseksi. Tällä hetkellä koko Eurooppaa puhututtava tietosuojalaki on konkreettisesti yksi esimerkki kuluttajien ja kansalaisten suojelusta.

Jossittelevaa argumentointia

Useimmiten EU:n puolesta puhuvissa argumenteissa turvaudutaan jossitteluun. Edellä esitellyistä argumenteista varmasti suurin osa saataisiin muotoiltua muotoon: ”Jos EU:ta ei olisi, niin…” tai ”Jos Suomi ei kuuluisi Euroopan unioniin, niin..”.  Nämä toimivat hyvinä keskustelunavauksina ja ajattelun herättäjänä, mutta vaativat taustalle paljon tietoa ja myös uudenlaista näkökulmaa. Perusteluissa korostuu usein myös muistikuvat historiasta. ”Jos EU:ta ja sen tuomaa vapaata liikkuvuutta ei olisi, et liikkuisi yhtä vapaasti ilman viisumeita ja rajatarkastuksia Euroopan sisällä.”

Ensi vuonna Euroopan parlamentin vaaleissa äänestää kuitenkin uusi sukupolvi, joka on syntynyt Euroopan unionissa olevaan Suomeen. Muistikuvat ajoista ennen EU:ta alkavat siis vuosi vuodelta himmentyä. EU:n mukanaan tuomat hyvät asiat, kuten vapaa liikkuvuus, rauhan aika tai jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus ovat nuorille arkipäivää, eivätkä yksittäisinä huudahduksina tunnu kovinkaan merkityksellisiltä tekijöiltä. Jossitteluun perustuvien argumenttien sijaan EU:n vaikutuksien viestimisessä on mentävä syvemmälle. Selitettävä näkyvämmin ja konkreettisemmin sitä jatkuvaa työtä, mitä Euroopan unioni tekee jäsenvaltioidensa, alueiden ja kansalaistensa hyvinvoinnin edistämiseksi.

Alueellisten vaikutusten näkyväksi tuomisen kanssa on tehtävä erityisesti työtä. Toivon mukaan tulevaisuudessa puhutaan entistä vähemmän ”niistä joistain EU-hankkeista” ja ymmärretään niiden merkitys alueemme elinvoimaisuudelle. Me Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksessa teemme paljon työtä asian edistämiseksi. Kokoamme alueellamme toimivat EU-hankkeet tulevana Eurooppa-päivänä 9.5. Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-saliin hankemessuille. Mukaan on saatu lähes 50 alueella toimivaa hanketta.

Toivotankin kaikki sydämellisesti tervetulleiksi tutustumaan alueellamme toimiviin hankkeisiin Eurooppa-päivänä!  

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus

 

 

 

 

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös