Maakuntatunnukset

 Etelä-Pohjanmaan vaakuna

Etelä-Pohjanmaan vaakuna

Heraldinen selitys:

Sinisessä kentässä alatusten kolme juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät mustat.
Vaakunan kilvessä oleva valkoinen pinta on tienvarsivaakunoissa hopeinen.

Vaakunan lisäksi muita toteutettuja maakuntatunnuksia ovat salkolippu, kantolippu sekä isännänviiri. Maakuntavaakunaa käytetään maakunnan yhteenkuuluvuuden ja myönteisen maakuntahengen korostamiseksi.

Vaakunaohje >>

 

Etelä-Pohjanmaan maakuntaviiri

 

Maakuntaviiri

Viirejä voi ostaa Etelä-Pohjanmaan liiton toimistosta (osoite: Kampusranta 9 C, Seinäjoki).
Tiedustelut: Asianhallintasihteeri Maarit Koskela, puh. 0400 682 883, maarit.koskela(a)etela-pohjanmaa.fi. Käteismaksu tasarahalla. Vaihtoehtoisesti viiri lähetetään postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postikulut.

Viirin hinta:
4,5 m 70 euroa
6 m 80 euroa

Maakuntaviirin ohje >>

 

Isokuovi Etelä-Pohjanmaan maakuntalintu

 

 

 

 

 

 

 

Maakuntalintu isokuovi (Numenius arquata)

Isokuovi on kookas lintu, pituudeltaan noin 55-63 cm. Sen vaaleanharmaissa höyhenissä on runsaasti ruskeasävyisiä täpliä, ja höyhenistö antaakin linnulle elinpiiriin sopivan suojavärityksen. Etelä-Pohjanmaalta löytyy isokuovin elinympäristönään suosimaa avomaastoa, kuten laajoja peltoaukeita, soita ja rantaniittyjä. Isokuovi on Suomessa täysin rauhoitettu. Isokuovi on muuttolintu, joka talvehtii Länsi-Euroopan rannikkoalueilla ja Afrikassa. Suomessa se pesii kaikkialla Etelä- ja Keski-Suomen alueella, mutta Etelä-Pohjanmaalla kanta on erittäin voimakas. Ravinnokseen lintu käyttää hyönteisiä, matoja ja marjoja. Isokuovi on ollut suomalaisten tärkeitä merkkilintuja vuodenaikojen vaihtelussa. "Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle", sanoo vanha sananlasku. Kuovin kutsuhuuto kuooi ja soidinäänenä kuultava sointuva liverrys kantavatkin kauas. Kuva:Benjam Pöntinen

Kärnäiitti Etelä-Pohjanmaan maakuntakivi

 

Maakuntakivi kärnäiitti

Yli 70 miljoonaa vuotta sitten osui Etelä-Pohjanmaan Järviseudulle, nykyisen Lappajärven kohdalle, halkaisijaltaan noin puolen kilometrin kokoinen meteoriitti. Iskussa meteoriitti ja kallioperä murskaantuivat, sulivat ja kaasuuntuivat. Paikalle syntyi 17 kilometrin läpimittainen kraatteri. Paine- ja lämpöaalto tuhosi kaiken elollisen satojen kilometrien alueelta kraatterin ympäristössä. Törmäyksessä syntyi useita kivilajeja, tunnetuimpana ja lujimpana niistä kärnäiitti. Sitä esiintyy Lappajärven pohjoisosassa Kärnänsaaren alueella, jonka mukaan kivilaji sai nimensä. Vielä 1970-luvulla uskottiin, että Lappajärvi on syntynyt tulivuoren kraatteriin. Uskomus johtui kaiketi siitä, että kärnäiitti on laavaa muistuttava kivilaji, jossa sulanut kiviaines iskostaa osittain sulaneita kallioperän murskaleita. Kärnäiittiä käytetään paikallisesti koru- ja muistoesineiden valmistamiseen. Kuva: Tuomo Lehtiniemi

 

maitohorsma Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka

 

Maakuntakasvi maitohorsma (Chamerion angustifolium)

Maitohorsma on noin 50-150 cm korkea, heinä-elokuussa kukkiva kukka. Sen sinipunertavat kukat muodostavat pitkiä latvaterttuja. Lehdet ovat kapeahkot ja suikeat. Siemenet ovat erittäin kevyitä ja niissä on ohuet silkkimäiset töyhtöt. Maitohorsma on avoimilla ja valoisilla kasvupaikoilla viihtyvä monivuotinen ruoho, joka on yleinen kaikkialla Suomessa sekä myös muualla pohjoisen pallonpuoliskon viileän ja lauhkean ilmaston alueilla. Maitohorsman kukkiessa metsiemme hakkuuaukiot, pellonpientareet ja tienvierustat hehkuvat väriloistossa. Molempien maailmansotien jälkeen kukka levisi koristamaan tuhottuja kaupunkeja ja metsiä, mistä se sai nimen tuliyrtti. Maitohorsma on monipuolinen hyötykasvi. Sen lehdet sopivat teeainekseksi ja nuorena myös salaatteihin. Maitohorsman juuriversoja voidaan käyttää parsan tavoin keitettynä. Juurista on tehty jauhoja, leipää, muhennoksia sekä myös kahvinkorviketta. Rohdoksena käytetään maitohorsman kukkia ja lehtiä. Maitohorsman siemenkarvoja on käytetty peittojen, tyynyjen ja patjojen täytteenä.

 

 

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös