Tiedotteet

5.12.2017

Tiedote maakuntavaltuuston kokouksesta

Ensi vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin

 Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2018 sekä taloussuunnitelman vuosille 2019–2020 ja määritteli, että vuoden 2018 talousarvio on maakuntavaltuustoon nähden sitova toimintatulojen (3 319 889 €) ja -menojen (3 120 755 €) tasolla. Jäsenkuntien maksuosuudet pysyvät ennallaan jo kuudetta vuotta, mitä maakuntavaltuuston kokouksen ryhmäpuheenvuoroissa pidettiin erityisen hyvänä ottaen huomioon kuntien taloudellisen tilanteen.

Talousarvio sisältää aikaisempien päätösten mukaisesti 100 000 euron avustuksen Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiölle EPANET-koordinaatioon.

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Uuden maakuntaohjelman keskiössä ovat elinkeinoelämän tarpeet ja hyvinvoivat ihmiset

Maakuntavaltuusto päätti hyväksyä Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman vuosille 2018­­–2021 ja siihen liittyvän ympäristöselostuksen.

Maakuntaohjelman laadinnassa on huomioitu maakuntauudistuksen tuomat muutokset toimintaympäristöön, hyödynnettävissä olevat mahdollisuudet mm. elinkeinoelämän näkökulmasta sekä pyritty varmistamaan aluekehittämistyön jatkuvuus muutostilanteessa.

Maakuntaohjelman 2018–2021 perustana on vuonna 2014 hyväksytty, vuoteen 2040 tähtäävä maakuntasuunnitelma, jossa asetetaan pitkän tähtäimen tavoitteet.

Ohjelma muodostuu neljästä kokonaisuudesta eli toimintalinjasta. Uudistuvan elinkeinoelämän kehittämisen toimintalinjassa keskitytään mm. kestäviin ruokajärjestelmiin ja biotalouden uusiin ratkaisuihin, älykkäisiin ja energiatehokkaisiin järjestelmiin sekä uudistuvaan palvelu- ja elämystuotantoon. Maakuntaohjelmakaudella kehittämisen kohteina ovat erityisesti elintarviketurvallisuus, ravitsemusosaaminen ja täsmätuotekehitys, digitalisaation valtavirtaistaminen, teollisen internetin mahdollisuudet eri aloilla sekä puurakentaminen, resurssitehokkuus ja kiertotalous sekä matkailun vetovoimatekijät ja luova talous toimialojen rajapinnoilla.

Tulevaisuuden osaamistarpeita käsittelevän toimintalinjan painopisteinä ovat korkeatasoinen tiedosta toiminnaksi -innovaatioketju sekä innostavat urapolut. Kehittämisen kohteina ovat valittujen elinkeinopainoalojen tukeminen maakunnan innovaatioekosysteemin uudistamisessa, tutkimustulosten kaupallistaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen

Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt -toimintalinjan painopistealueita ovat osallisuus ja toimintakyky, hyvinvoinnin edistäminen uudessa maakunnassa, järjestö- ja vapaaehtoistoiminta sekä alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen. Maakuntaohjelmakaudella kehittämisen kohteina ovat etenkin maakunnan elinvoiman vahvistaminen, hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen.

Viimeisessä toimintalinjassa keskitytään eheään aluerakenteeseen ja ympäristöön. Kärkenä ovat liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen sekä logistiikan kehittäminen, luonnonvarojen turvaaminen ja energiaosaamisen vahvistaminen. Erityisinä kehittämiskohteina ovat toimivat yhteydet elinkeinoelämälle ja asukkaille, luonnonvarojen kestävä käyttö ja mahdollisimman pitkälle menevä jalostaminen, vesistöjen tilan kohentaminen sekä uusiutuva ja omavarainen energiantuotanto.

Kokouksessa käydyssä keskustelussa kiinnitettiin huomiota erityisesti väestökehitykseen, ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen sekä koulutukseen.

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Katsaus maakuntakaavoitukseen

Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja antoi valtuustolle katsauksen maakuntakaavoituksesta. Etelä-Pohjanmaan liitossa on kuluvan vuoden aikana jatkettu vaihemaakuntakaavojen laadintaa. Näiden rinnalla on käynnistetty myös erillisten vaihekaavojen yhdistäminen. Lisäksi liitto on vahvistanut maakuntakaavoituksen tietopohjaa ja kehittänyt maakuntakaavoitusta erillisellä Maakuntakaavan digiloikka -hankkeella yhteistyössä kolmen pohjalaismaakunnan ja ympäristöministeriön kanssa.

Tuulivoiman tuotantoa ohjaavasta I vaihemaakuntakaavasta jätettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) neljä valitusta, joissa oli yhteensä 8 allekirjoittajaa. Etelä-Pohjanmaan liitto jätti KHO:lle vastineet, joiden mukaan valitusten ei tulisi johtaa maakuntakaavan hylkäämiseen tai muuttamiseen. KHO:sta saatiin 30.11.2017 päätös, että kaikki valitukset on hylätty. Näin ollen tuulivoimaa koskeva maakuntakaava on lainvoimainen.

Etelä-Pohjanmaan kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintojen aluetta käsittelevä II vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 30.5.2016. Etelä-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt valtuuston edellyttämän II vaihemaakuntakaavan muutoksen. Lainsäädännön muutosten huomioiminen aiheuttaa tarpeen osin kumota ja osin muuttaa Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan yleisiä suunnittelumääräyksiä sekä keskustatoimintojen alueita koskevia määräyksiä.

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava koskee turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja, arvokkaita maisema-alueita sekä puolustusvoimien alueita. Maakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt 18.2.2013. Maakuntakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 11.1.–10.3.2017. Kuulemisen aikana saatiin yhteensä 89 lausuntoa tai muistutusta. Lisäksi turvetuotannon vaikutuksista laadittiin luonnonsuojelulain mukainen Natura-vaikutusten arviointi, jonka kuuleminen päättyy 13.1.2018.

Lausunnoissa esiin tulleiden näkökulmien johdosta on käynnistetty myös erillinen arviointi 22 turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetun alueen (tu-1) vaikutuksista linnustoon. Arvioinnissa selvitetään olemassa olevia aineistoja hyödyntäen, millaisia ja miten voimakkaita vaikutuksia turvetuotannolla olisi toteutuessaan alueella olevaan linnustoon ja olisiko vaikutuksia mahdollista lieventää.

Natura-arvioinnin ja linnustoselvityksen valmistumisen jälkeen kaavaehdotus asetetaan nähtäville keväällä 2018. Tavoitteena on saada kaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2019.

Lisäksi kuluvan vuoden aikana ovat valmistuneet seuraavat maakuntakaavoitusta tukevat selvitykset: Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys 2017, maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön inventointi ja Etelä-Pohjanmaan rakennemalli.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.

 

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu etenee

Valmistelu- ja maakuntajohtaja Asko Peltola antoi valtuustolle maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsauksen. Etelä-Pohjanmaan maakunnan osalta maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on jatkunut väliaikaisessa valmistelutoimielimessä (VATE) ja maakuntahallituksessa aikaisemmin sovittujen linjausten mukaisesti.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa ajankohtaisinta on tällä hetkellä lausuntokierroksella oleva valinnanvapauslakiluonnos. Uuden maakunnan tukipalveluiden järjestämisvaihtoehtoja sekä maakunnalle siirtyvien sopimusten riskiarviointia on selvitetty erillisillä konsulttitoimeksiannoilla. Myös palvelurakenteen uudistamisesta on lähtenyt liikkeelle oma selvityksensä. Se nähdään tärkeäksi apuvälineeksi maakunnan toiminnan organisoinnin suunnitteluun pidemmällä aikavälillä. Selvitys tukee myös maakuntastrategian ja palvelustrategian valmistelua.

Maakuntapalveluiden osalta on käynnistetty kuntien ja maakunnan yhteistyötä elinkeinoasioissa. Asiaa valmistelee työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ehdotus maakunnan ja kuntien välisen elinkeinopalveluiden yhteistyön ja työnjaon toteuttamismalliksi. Valmisteilla ovat myös kasvupalveluiden erilaiset vaihtoehtoiset tuotantotavat. Myös maakuntastrategian ja palvelustrategiakokonaisuuden valmistelu on käynnissä. Lisäksi parhaillaan suunnitellaan maakuntakonsernirakennetta. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat maakuntajärjestäjän rakenne, palvelualueet ja niiden sisällöt. Maakuntatalouden ohjauksen ja rahoituksen simulointityö on valtakunnallisesti käynnissä useilla hallinnonaloilla.

Monissa asioissa maakunnan täytyy sopia myös maakuntarajat ylittävästä yhteistyöstä. Sote-asioissa Etelä-Pohjanmaan yhteistyöalueeseen kuuluvat Kanta-Häme ja Pirkanmaa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja kolmen pohjalaismaakunnan yhteiskokouksessa on keskusteltu maankäyttö-, luonnonvara- ja liikennetehtävien valmistelun suuntaviivoista. Liikenteen ja tienpidon osalta jatkotyön pohjana on valmisteilla oleva maantielaki. Sen mukaan maakunnat ovat toimivaltaisia liikenneviranomaisia, mutta tienpidon tehtävät tulee organisoida enintään yhdeksään yhteistyöalueeseen.

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Maakuntavaltuuston kokoukset ensi vuonna

Maakuntavaltuusto kokoontuu vuonna 2018 kaksi kertaa: 4.6.2018 ja 3.12.2018.

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

4.12.2017

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakuntahallitukselta kannanotto sote- ja maakuntauudistuksesta sekä valinnanvapaudesta

Maakuntahallitus päätti antaa sote- ja maakuntauudistusta sekä valinnanvapautta koskevan kannanoton, jossa todetaan seuraavaa:

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus pitää sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamista kokonaisuudessaan tärkeänä ja tarpeellisena. Uudistus on sekä kansantaloudellisesti että maamme tulevaisuuden kannalta välttämätön. Kansalaisten valinnanvapautta sote-palveluissa on myös perusteltua laajentaa hallitusti. Hallituksen valinnanvapautta koskeva lakiluonnos kaipaa selkeyttämistä ja korjauksia.

Uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, kustannustason hillintä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyistä parempi yhteen sovittaminen eli integraatio. Sinänsä tärkeä järjestämisen ja tuottamisen erottaminen sekä tuottajakentän hajautuminen ja laaja valinnanvapaus muodostavat haasteita palveluiden yhteen sovittamiselle. Selkeän kokonaisuuden rakentaminen on vaikeaa, kun suuri osa palveluista siirtyy yritysten vastuulle ja markkinoiden ohjaukseen. Erityisesti paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat ovat vaarassa jäädä väliinputoajiksi. Asiakkaalta edellytetään kykyä arvioida omaa palveluntarvetta, verrata sitä tarjolla oleviin palveluvaihtoehtoihin ja hakeutua palveluihin. Tämä ei jokaiselta onnistune, ja tällöin vaarana on hyvinvointi- ja terveyserojen kasvaminen.

Maakunnan itsehallinnon kannalta valinnanvapautta koskevassa lakiluonnoksessa on ongelmia. Malli rajoittaa järjestämisvastuuseen kuuluvaa oikeutta päättää palveluiden tuottamistavasta ja sisällöstä sekä ohjata niitä kokonaisuutena. Palvelutuotanto pirstoutuu maakunnan tosiasiallisen ohjausvallan ulkopuolelle, ja eri palveluihin syntyy asiakkaan näkökulmasta nykyiseen verrattuna uusia rajapintoja. On vaarana, että järjestelmästä syntyy monimutkainen ja vaikeasti hallittava. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on erityisen huolestunut siitä, pystytäänkö uudistuksella turvaamaan kattava palvelutarjonta myös pienempien kuntien alueilla ja haja-asutusalueilla asuville.

Myös kustannusten kasvun hillintä muodostuu haasteelliseksi. Valinnanvapausmalli kasvattaa ainakin uudistuksen alkuvuosina kustannuksia erityisesti tietojärjestelmissä sekä hallinnossa, mm. sopimusohjaukseen liittyvässä valvonnassa. Riskinä on myös se, että asiakassetelin laaja käyttö lisää kustannuksia ja vaarantaa tarvittavan osaamisen liikelaitoksen erikoissairaanhoidossa ja päivystystoiminnassa.  Jatkovalmistelussa on huolehdittava erityisesti siitä, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tasavertaiset mahdollisuudet liittyä tarvittaviin tietojärjestelmiin ja olla näin mukana tuottamassa sote-palveluita.

Myös kustannusten kasvun hillintä muodostuu haasteelliseksi. Valinnanvapausmalli kasvattaa ainakin uudistuksen alkuvuosina kustannuksia erityisesti tietojärjestelmissä sekä hallinnossa, mm. sopimusohjaukseen liittyvässä valvonnassa. Riskinä on myös se, että asiakassetelin laaja käyttö lisää kustannuksia ja vaarantaa tarvittavan osaamisen liikelaitoksen erikoissairaanhoidossa ja päivystystoiminnassa. Jatkovalmistelussa on huolehdittava erityisesti siitä, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tasavertaiset mahdollisuudet liittyä tarvittaviin tietojärjestelmiin ja olla näin mukana tuottamassa sote-palveluita.

Lisäksi maakuntahallitus päätti antaa kannanoton linjoja mukailevan lausunnon sote- ja maakuntauudistukseen liittyvästä hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.


Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano täydentyi

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR:n) kokoonpano kunnallisvaalikaudelle 2017–2020 saatiin kokonaisuudessaan valmiiksi, kun maakuntahallitus nimesi ProAgrian edustajaksi Henri Honkalan. Hänen varaedustajakseen valittiin Arja Talvilahti.

MYR:n tehtävänä on alueen kehittämiseen vaikuttavien suunnitelmien sekä kansallisten ja EU-ohjelmien yhteensovittaminen.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123 /vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202

 

22.11.2017

Länsi-Suomi peräänkuuluttaa kunnianhimoista koheesiopolitiikkaa

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntaliittojen hallitusten jäsenten ja valtuustojen puheenjohtajien yhteistyöfoorumin julkilausuma:

 

Länsi-Suomen maakuntaliittojen mielestä Suomen on tavoiteltava koheesiopolitiikan rahoituksesta mahdollisimman suurta osuutta

Suomen tulee tavoitella mahdollisimman suurta osuutta EU:n koheesiovaroista. Aluekehittäminen on pitkäjänteistä työtä, johon EU:n koheesiopolitiikka antaa välineitä ja jonka avulla on alueiden eriarvoisuutta tasoitettu. Britannian lähtö EU:sta osoittaa, miten tärkeää unionin läsnäolo kaikilla alueilla on.  

Suomen kilpailukyvyn vahvistumisen edellytyksenä on maan kaikkien alueiden elinvoiman kasvattaminen kunkin alueen omien vahvuuksien ja älykkään erikoistumisen strategioiden pohjalta. Koheesiorahoitus turvaa aluekehittämisen jatkuvuuden eri puolilla maata.

Jatkossa Suomen koheesiopolitiikan keskiössä ovat uudet maakunnat. Länsi-Suomen maakunnat haluavat, että maakuntien hallinnoima osuus Suomen rakennerahoituksesta kasvaa seuraavalla ohjelmakaudella. Uusien itsehallinnollisten maakuntien myötä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhteensovittamisen malli yksinkertaistuu. Aito aluelähtöisyys vahvistuu, kun aluekehittämisen, elinkeinojen ja innovaatioympäristöjen ja maaseudun kehittämisen rahoitukset ja henkilöstövoimavarat kootaan uusiin maakuntiin nykyisen hallinnollisesti pirstoutuneen rakenteen sijaan. Uutta ohjelmakautta ja uutta maakuntahallintoa onkin valmisteltava yhdessä. Prosessien yhdistämisellä vahvistetaan maakuntien strategista roolia alueensa kehittäjinä.

Länsi-Suomen maakunnat tukevat Suomen EU-strategian mukaista linjaa koheesiopolitiikassa, jossa Suomen erityiskysymykset kytkeytyvät mm. Suomen syrjäisen sijainnin ja harvan asutuksen sekä arktisen aseman huomioimiseen. Länsi-Suomelle tärkeää on myös rajat ylittävä yhteistyö: Interreg, Itämeri-strategia ja Itämeren yhteistyö.

Koheesiopolitiikalla tulee olla tärkeä rooli talouskasvun, innovaatioiden, osaamisen ja työllisyyden edistämisessä niin uusissa maakunnissa, Suomessa kuin EU:ssa

Länsi-Suomen maakuntien näkemys on, että koheesiopolitiikan tulee olla aktiivisessa roolissa EU:n globaalin kilpailukyvyn kehittämisessä tulevalla EU:n rahoituskaudella. Koheesiopolitiikan tulee tukea Euroopan tulevaisuuden tekemistä eli talouskasvua, eurooppalaista osaamista, laaja-alaista innovatiivisuutta, työllisyyttä ja pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämistä. Osaavan työvoiman saanti sekä monimuotoinen, elinkeinoelämän tarpeeseen perustuva kouluttautuminen on mahdollistettava koheesiopolitiikalla.

Koheesiopolitiikalla on jatkossakin merkittävä rooli Länsi-Suomen maakuntien kehittämisessä. Koheesiopolitiikan keinoista älykästä erikoistumista tulee painottaa valinnoissa, koska sen avulla tuotetaan uusia innovaatioita ja kasvua.

Länsi-Suomen maakunnat pitävät tulevan ohjelmakauden valmistelun erityisen tärkeänä ja ovat laatineet yhteisen kannanoton koheesiopolitiikan tavoitteista ja rahoituksesta. 

Kannanotto on tämän tekstin verkkoversion liitteenä: https://www.keskisuomi.fi/ajankohtaista/1625/lansi-suomi_peraankuuluttaa_kunnianhimoista_koheesiopolitiikkaa

 

Jyväskylässä 21.11.2017 


puolesta

puheenjohtaja Rolf Nyholm

Keski-Suomen liiton hallituksen puheenjohtaja

 

Lisätietoa:

Rolf Nyholm

040 595 0001

rolf.nyholm[at]aanekoski.fi

 

0 kommenttia
22.11.2017

Länsi-Suomen maakuntaliitot vaativat: tunnin junat Länsi-Suomen keskusten välille

Tunnin junat Länsi-Suomen keskusten välille - "Päärata plus"

Länsi-Suomen junayhteyksien nopeuttaminen vaatii investointeja raiteisiin: matka Porista, Vaasasta ja Jyväskylästä Tampereelle tulee voida tehdä tunnissa samoin kuin matka Tampereelta Helsinkiin. Saavutettavuuden parantuessa elinkeinoelämän kilpailukyky kohenee ja kansalaisten liikkuminen helpottuu ja nopeutuu, mikä mahdollistaa työssäkäyntialueiden laajentumisen.

Raideliikenteen merkitys kasvaa

Elinkeinoelämän menestyminen vaatii tehokasta liikennejärjestelmää. Raideliikenteen markkinaosuuden kasvu on tavoiteltavaa sekä liikennetalouden että ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Rataverkko on pidettävä kunnossa ja sitä on jatkuvasti kehitettävä markkinoiden muuttuvia vaatimuksia vastaavaksi.

Henkilöjunaliikenteen nopeuttaminen ja häiriöherkkyyden minimointi antavat mahdollisuuden laajentaa työssäkäyntialueita ja kasvattaa työvoiman liikkuvuutta. Keskeisiä ovat yhteydet pääkaupunkiseudulle. Tavaraliikenteessä tarvitaan välityskyvyn turvaamista, akselipainojen riittävyyden varmistamista ja ratapihojen ajanmukaistamista. Ytimessä ovat teollisuuden raaka-ainekuljetukset sekä vientiyhteydet satamiin ja raja-asemille.

Päärata plus tarvitsee EU-rahoitusta

Suomi on sitoutunut toteuttamaan maan TEN-T -ydinverkon vuoteen 2030 mennessä ja kattavan verkon vuoteen 2050 mennessä. TEN-asetus on jäsenmaita velvoittava ja sisältää laatukriteerit. TEN-T -tuki kohdistunee jatkossakin yhdeksälle ydinverkkokäytävälle. Tämän vuoksi nykyisiä ydinverkkokäytäviä Skandinavia-Välimeri ja Baltia-Pohjanmeri on laajennettava pohjoiseen ulottumaan Perämeren ympäri (ja edelleen Pohjois-Atlantille/Jäämerelle). Päärata tulee tällöin osana Suomi-käytävää nostetuksi EU-rahoituksen mahdollistavalle ydinverkkokäytävätasolle ja vyöhykkeelle sijoittuvat Länsi-Suomen suurimmat kaupungit ja terminaalit (solmupisteet) ympäristöineen saavat mahdollisuuden hyötyä parantuneen saavutettavuuden tuomasta piristysruiskeesta elinkeinoelämälle ja kansalaisten liikkuvuudelle.

Ilmastotavoitteet vaativat toimenpiteitä

Suomi on sitoutunut EU:ssa vuosien 2030 ja 2050 päästötavoitteisiin, jotka edellyttävät nykyistä selvästi tiukempia ilmasto- ja energiapoliittisia ratkaisuja. Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan aiempaa voimakkaampaa panostamista energiataloudellisiin ja vähäpäästöisiin matkustus- ja kuljetustapoihin - esimerkiksi raideliikenteeseen.

Länsi-Suomessa raideliikenteeseen panostaminen kannattaa

Suomen asukkaista 25% asuu Länsi-Suomessa. "Päärata plus" -vaikutusalue on valtakunnan raideliikenteen luonnollista kasvun aluetta, jonka yhteydet tärkeimmille markkina-alueille ovat Suomen kilpailukyvyn kulmakivi. Länsi-Suomi on maan investointien ydinaluetta, jonka osuus koko maan bruttokansantuotteesta ja vientiliikevaihdosta on hyvin oleellinen. Alueen vienti painottuu metsä-, metalli-, teknologia-, energia- ja kemianteollisuuteen, missä kaikissa raideliikenteen osuus on merkittävä sekä raaka-aine- että tuotekuljetuksissa. Raidekuljetukset ovat ehdottoman tärkeitä vienti- ja tuontisatamille ja meriteollisuuden keskittymille. Läntisessä Suomessa on tehty tai on suunnitelmissa investointeja, jotka edellyttävät hyvää raidekuljetuskapasiteettia. Alueen kasvava matkailu ja elämystalous sekä yliopistot, korkeakoulut ja muut oppilaitokset tarvitsevat nopeaa ja täsmällistä henkilöjunaliikennettä.

"Päärata Plus" -hanke käynnistettävä

Läntisen Suomen maakunnat esittävät, että käynnistetään hanke "Päärata Plus" tavoitteena raideliikenteen matkustusaikojen lyhentäminen yhteen tuntiin sekä pääradan osuudella Helsinki-Tampere että rataosuuksilla Pori-Tampere, Vaasa-Tampere ja Jyväskylä-Tampere. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisäraiteiden rakentamista, liikenneturvallisuustoimenpiteitä ja paikoin ratageometrian parantamista. Henkilöliikennettä nopeuttavat lisäraiteet kasvattavat merkittävästi ratakapasiteettia. Yhdessä ratapihojen parantamisen sekä joidenkin osuuksien akselipainojen noston avulla ne tuovat huomattavia hyötyjä tavaraliikenteelle. Hanke lisää kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia merkittävästi. Se pitää toteuttaa vaiheittain siten, että elinkeinoelämää ja kansalaisia eniten hyödyttävät järjestelyt priorisoidaan kiireellisimmiksi.

Kunnioittaen

Länsi-Suomen maakuntien liitot

 

Lisätietoa:

Rolf Nyholm

Keki-Suomen maakuntahallituksen pj

040 595 0001

rolf.nyholm[at]aanekoski.fi

1 kommenttia
20.11.2017

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakunta- ja sote-uudistustyö etenee monella rintamalla

Maakuntahallitus päätti 20.11. järjestetyssä kokouksessaan hankkia maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tueksi uudistetun maakunnan palvelurakenteen selvitystyön Nordic Healthcare Groupilta. Selvitys valmistuu helmikuussa 2018. Selvityksen tavoitteena on laatia kokonaiskuva palvelurakenteen ja käytön nykytilasta, maakunnan tulevaisuuden taloudellisesta kantokyvystä ja kehityksestä sekä laatia esitys vaihtoehdoista palveluverkon kehittämiseksi Etelä-Pohjanmaan alueella. Selvitys nähdään tärkeäksi apuvälineeksi maakunnan toiminnan organisoinnin suunnitteluun pidemmällä aikavälillä. Selvitys tukee maakuntastrategian ja palvelustrategian valmistelua.

Maakunta- ja sote-uudistustyö etenee palvelurakenteen selvittämisen lisäksi monella rintamalla:

Maakuntapalveluiden osalta käynnistetään kuntien ja maakunnan yhteistyötä elinkeinoasioissa. Perustetun työryhmän tehtävänä on suunnitella ehdotus maakunnan ja kuntien välisen elinkeinopalveluiden yhteistyön ja työnjaon toteuttamismalliksi.

Maakuntastrategian ja palvelustrategiakokonaisuuden valmistelu on myös käynnissä. Maakuntastrategian valmistelu on käynnistynyt arvojen määrittelyllä, ja työ jatkuu työpajatyöskentelyllä, jossa määritellään mm. visio, strategiset tavoitteet ja painopisteet sekä mittarit.

Maakuntakonsernirakennetta on työstetty eteenpäin. Kokonaisuuteen kuuluvat ns. maakuntajärjestäjän rakenne, palvelualueet ja niiden sisällöt sekä maakunnan tuotantotoiminnan valmistelu eli liikelaitokset ja yritykset. Alkuvuodesta 2018 luottamushenkilöiden keskusteltavaksi tulee uuden maakunnan ohjaus- ja johtamisjärjestelmä.

Maakuntatalouden ohjauksen ja rahoituksen simulointityö on valtakunnallisesti käynnissä useilla hallinnonaloilla. Yksi simuloitava kokonaisuus liittyy aluekehittämisen keskusteluihin, joka on uusi valtion ja maakuntien yhteistyön elementti maakuntahallintoon siirryttäessä. Keskusteluja varten valmistellaan parhaillaan maakunnan kehitystä koskevaa aluekehityksen tilannekuvaa ja määritellään keskusteluteemoja.

Maankäyttö-, luonnonvara- ja liikennetehtävien valmistelu etenee Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen ja kolmen pohjalaismaakunnan kesken. Viimeisimmissä keskusteluissa on sovittu maankäyttö-, luonnonvara- ja liikennetehtävien valmistelun suuntaviivoista. Keskusteluissa maakuntakohtaisina palveluina nähtiin muun muassa maakuntakaavoituksen ja kuntakaavoituksen edistämistehtävät. Samaten tiettyjen luonnonvaratehtävien osalta, kuten vesihuollon ja ojituksen edistäminen, suunnittelun lähtökohdaksi sovittiin tehtävien jakautuminen maakuntiin. Liikenteen ja tienpidon osalta jatkotyön pohjana on valmisteilla oleva maantielaki. Maakuntahallitus linjasi, että tienpidon yhteistyöalueiden osalta Etelä-Pohjanmaan vaihtoehtoina tulee tarkastella pohjalaismaakuntien aluetta tai Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan muodostamaa aluetta.

Lisätietoja: muutosjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638 / suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845 / maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Ensi vuoden talousarviosta alijäämäinen

Maakuntahallitus päätti ehdottaa maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy 4.12. järjestettävässä kokouksessa Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2018 sekä taloussuunnitelman vuosille 2019–2020 ja määrittelee, että vuoden 2018 talousarvio on maakuntavaltuustoon nähden sitova toimintatulojen (3 319 889 €) ja -menojen (3 120 755 €) tasolla. Jäsenkuntien maksuosuudet pysyvät ennallaan.

Jäsenkunnat ovat antaneet lausunnot Etelä-Pohjanmaan liiton toiminnan kehittämiseksi vuoden 2018 talousarvioehdotuksen ja toimintasuunnitelman pohjalta. Kuntien lausunnoissa toivottiin, että kuntien maksuosuudet seuraisivat jatkossakin kuntien verotulojen kehitystä. Esitettyä maksuosuuksien 0-kasvua kannatettiin laajasti. Ylijäämiin viitaten osa kunnista esitti maksuosuuksien alentamista jo vuonna 2018. Kertyneet ylijäämät esitettiin purettaviksi vuoden 2019 loppuun mennessä esim. korkeakoulusäätiön ja kuntien maksuosuuksien kautta. Myös maakuntahallitus linjasi menettelytavan näin.

Vuoden 2018 talousarvio laaditaan poikkeuksellisessa tilanteessa. Vuoden 2017 talousarvio laadittiin vain kahdelle toimintavuodelle, koska uuden maakuntahallinnon piti aloittaa vuoden 2019 alussa. Tuo ajankohta on nyt siirtynyt vuodella, mutta asiaa koskeva lainsäädäntö valmistuu vasta kesällä 2018. Asiaan liittyvät epävarmuustekijät huomioiden on päädytty laatimaan normaali talousarvio vuodelle 2018 ja myös taloussuunnitelmat suunnitelmakaudelle 2019–2020.

– Mikäli asiat etenevät lainsäädännön laadinta-aikataulun ja sisällön osalta sillä tavalla, että liiton toiminta lakkaa vuoden 2020 alusta, niin muutokset voidaan huomioida vuoden 2019 talousarvion laadintaprosessin yhteydessä, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila.

Valmisteilla olevan lainsäädännön mukaan maakunnan liitolla on järjestämisvastuu maakuntauudistuksen väliaikaishallinnon toimintaedellytyksistä. Väliaikaishallinnolle suunnattu valtionrahoitus kanavoituu maakunnan liiton kautta ja on siten osa liiton toimintaa.

Talousarvio sisältää aikaisempien päätösten mukaisesti 100 000 euron avustuksen Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiölle EPANET-koordinaatioon.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Maakunnan II vaihemaakuntakaavan muuttaminen valmisteluun

Muutokset maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9A -luvun vähittäiskauppaa koskevissa erityisissä säännöksissä aiheuttavat tarpeen tarkistaa Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavaa kaupan ja keskustatoimintojen teemojen osalta. Teemoja tarkastetaan vain lainsäädännön aiheuttamien muutostarpeiden osalta, eikä varsin tuoreen kaavaratkaisun perusteet muodostaneita selvityksiä päivitetä.

Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää kaupan sijoittumista ohjaavat teemat vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia.

– Kaavamuutoksella pyritään vahvistamaan maakuntamme keskustatoimintojen alueiden asemaa kaupan vetovoimaisina sijaintipaikkoina, turvaamaan lähipalveluiden saatavuus sekä mahdollistamaan kunnille aikaisempaa paremmat edellytykset reagoida mahdollisiin muutoksiin ja tarpeisiin kaupan palvelurakenteessa, toteaa suunnittelujohtaja Antti Saartenoja.

Muutokset kohdistuvat kaavan yleiseen suunnittelumääräykseen, jossa määritellään seudullisesti merkittävän kaupan alarajat, sekä keskustatoimintojen alueiden suunnittelumääräyksiin. Kaavamuutos ei koske keskustojen ulkopuolisia km-merkintöjä eikä liikenteen ja logistiikan merkintöjä. Muutokset heijastuvat myös kaavaselostukseen, jossa kaavan vaikutusten arviointi päivitetään osana kaavamuutosta.

Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 23.11.–29.12.2017 välisen ajan.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 50 347 9845.

 

Rahoitusta kahdelle SeAMK:n Frami Food Lab -hankkeelle

Maakuntahallitus hyväksyi Seinäjoen ammattikorkeakoulun Frami Food Lab -ruokalaboratoriokonseptiin liittyvät investointi- ja kehittämishankkeet osarahoitettavaksi EAKR-rahoituksen Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta.

Investointi- ja kehittämishankkeiden tavoitteena on luoda Framin alueelle koko ruokaketjun opetusta ja TKI-toimintaa tukeva uusi ruokalaboratoriokonsepti Frami Food Lab. Hankkeet edistävät koulutuksen ja työelämän yhteistyötä hyödyntämällä moderneja oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä. Ruokalaboratoriokonseptin rakentuminen hyödyttää sekä kansallista että kansainvälistä TKI-toimintaa.

Molemmat hankkeet toteutetaan 1.1.2018–31.12.2019 välisenä aikana. Investointihankkeen kokonaisbudjetti on 78 200 euroa. EAKR- ja valtionrahoituksen osuus on 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 39 100 euroa. Kehittämishankkeen kokonaiskustannukset ovat 174 200 euroa. EAKR- ja valtionrahoituksen osuus on 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 121 940 euroa.

Lisätietoja: kehittämissuunnittelija Outi Mäki, puh. 050 353 8388 / vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 162 202.

 

Maakunnan yhteistyöryhmä sai jäsenet, puheenjohtajana jatkaa Pauli Talvitie

Maakuntahallitus on päättänyt jo aikaisemmassa kokouksessaan asettaa maakuntavaltuuston toimikaudeksi Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR), jossa liitolla ja sen jäsenkunnilla on puheenjohtajan ja tämän varaedustajan lisäksi kahdeksan varsinaista edustajaa ja heillä henkilökohtaiset varaedustajat, valtionhallintoon kuuluvilla organisaatioilla yhteensä kuusi varsinaista edustajaa ja heillä henkilökohtaiset varaedustajat sekä muilla alueen kehittämisen kannalta keskeisillä tahoilla yhteensä yhdeksän varsinaista edustajaa ja heillä henkilökohtaiset varaedustajat. Maakuntahallituksen puheenjohtajalla on MYR:n kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Maakuntahallitus nimesi tämänpäiväisessä kokouksessaan maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajaksi Pauli Talvitien, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Kari Homin, toiseksi varapuheenjohtajaksi Mika Soinisen ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Heikki Rinta-Rahkon.

Lisäksi maakunnan yhteistyöryhmään nimettiin seuraavat varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä toimikaudeksi 2017–2021:

Maakunnan liitto ja jäsenkunnat:

Edustaja                                                                                       Henkilökohtainen varaedustaja

Kari Homi (kesk.)                                                                            Karri Kallio (kesk.)

Juha-Pekka Keisala (kesk.)                                                              Hannele Aho (kesk.)

Jaakko Niemistö (kesk.)                                                                  Hanna Holtinkoski (kesk.)

Terhi Kultalahti (kesk.)                                                                    Harri Hänninen (kesk.)

Irma Petäjävirta (kesk.)                                                                  Heikki Koskimies (kesk.)

Pauli Talvitie (kok.)                                                                         Olli-Pekka Hietamäki (kok.)

Liisa Lähdesmäki (kok.)                                                                   Petra Piironen (kok.)

Martti Alkula (ps.)                                                                           Tapio Pihlaja (ps.)

Aarne Heikkilä (sd.)                                                                        Jukka-Pekka Matintupa (sd.)

 

Valtionhallinto:

Edustaja                                                                                       Henkilökohtainen varaedustaja

Mika Soininen, Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus                                  Marjut Leppänen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Ritva Rintapukka, Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus                              Hanna Mäkimantila, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Aulis Rantala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus                                   Anders Östergård, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Johanna Latvala, Keski-Suomen ELY-keskus                                    Leena Foudila, Keski-Suomen ELY-keskus

Yrjö Ylkänen, Suomen Metsäkeskus                                                Riitta Koivukoski, Suomen Metsäkeskus

Kari Rintala, Tekes                                                                        Jarkko Piirto, Tekes

 

Muut alueen kehittämisen kannalta keskeiset tahot:

Edustaja                                                                                       Henkilökohtainen varaedustaja

Jari Kivimäki, SAK                                                                         Ville Korpinen, SAK

Tapani Tarri, Akava                                                                        Kari Hongisto, Akava

Marita Säynäjoki, STTK                                                                  Jarmo Latvala, STTK

Johanna Kankaanpää, MTK-Etelä-Pohjanmaa                                    Sami Yli-Rahnasto, MTK-Etelä-Pohjanmaa

Heikki Rinta-Rahko, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät                                Anne Niemi, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät

Petri Mäkelä, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari                                 Pertti Kinnunen, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari

Elina Varamäki, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy                           Helena Tiilikainen, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry

Paula Erkkilä, Eteläpohjalaiset Leader-ryhmät                                   Heikki Korkealaakso, Eteläpohjalaiset kylät ry.

 

ProAgria Etelä-Pohjanmaan ehdotuksia MYR:n jäseniksi ei vielä saatu.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123 /vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202.

 

Euroopan alueiden liiton hallitukseen valittiin edustajaehdokas

Maakuntahallitus päätti nimetä Anneli Mannisen ehdokkaakseen Suomen AER-maakuntien (Assembly of European Regions, Euroopan alueiden liitto) edustajaksi AER:n Bureaun eli hallituksen kokouksiin.

Maakuntahallinnon luottamushenkilöedustajien paikat AER:n Bureaussa ovat kiertäneet alueiden välillä. Maakuntahallitus linjasi edellisessä kokouksessa, että Etelä-Pohjanmaalta halutaan edustaja AER:n Bureaun jäseneksi. Asiasta on käyty alustavia keskusteluja Suomen AER-maakuntien kesken, eikä yksikään maakunta ole asettunut vastustamaan sitä, että toinen AER:n Bureaun edustajista nimettäisiin Etelä-Pohjanmaalta.

AER:n sääntöjen mukaan ”The Bureau consists of the members of the Executive Board and two representatives per state represented within the AER” eli hallitukseen valitaan kaksi jäsentä kustakin valtiosta, josta on jäseniä AER:ssä. Bureaun jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja pääsääntöisesti sama edustaja voi olla jäsenenä kaksi peräkkäistä kautta.

Bureau kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Ainakin osa kokouksista pyritään pitämään AER:n muiden tapahtumien, esimerkiksi yleiskokousten, yhteydessä.

Lisätietoja:  maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

0 kommenttia
15.11.2017

Suomi 100: Suomen suuret satavuotissynttärit lähestyvät

Vinkkejä ja ohjeita juhlintaan

Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta 2017 huipentaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. Juhlavuoden kohokohta rakennetaan yhdessä ja ajankohdan ohjelmistosta on tulossa rikas ja elämyksellinen. Tänä erityisenä vuonna itsenäisyyden juhlinta alkaa jo itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. ja ulottuu Suomen ohella eri puolille maailmaa. Itsenäisyyspäivää edeltävä syntymäpäiväviikko sisältää lukuisia huomionosoituksia satavuotiaalle.

Olemme keränneet oheen sekä vinkkejä että ohjeita, kuinka kukin meistä voi juhlistaa satavuotiasta Suomea. Lisätietoa on saatavilla osoitteesta http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/

Yhteinen kahvihetki  

Suomi 100 -juhlavuosi on ainutkertainen maamme historiassa, ja kaikki juhlinta sen kunniaksi on tervetullutta. Yhteisiä hetkiä ja tunnelmaa voi jokainen luoda liittymällä mukaan kolmeen valtakunnalliseen tekoon, joita ovat kahvita, liputa ja valaise. Omista kahvituksista, liputuksista ja valaisuista voi kertoa sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnisteita #onneasuomi #suomi100

Työpaikkoja, yrityksiä ja arjen yhteisöjä kannustetaan järjestämään sinivalkoinen kahvihetki omalle väelle, asiakkaille tai ystäville itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. klo 14 tai muuna sopivana kelloaikana iltapäivän aikana.

Jos järjestät kahvihetken, johon kuka tahansa voi osallistua tai liputat tai valaiset jonkin kohteen kaikkien iloksi, voit ilmoittaa sen Suomi 100 -tapahtumakalenteriin osoitteessa http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/kahvita-liputa-valaise/

Puetaan Suomi juhla-asuun

Nyt jos koskaan on syytä liputtaa. Satavuotias puetaan juhla-asuun Suomi 100 -juhlavuoden lipuin ja koristein jo ennen syntymäpäivää. Itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. kello 18 Suomen siniristilippu nostetaan liehumaan kaikissa Suomen saloissa. Juhlaliputus jatkuu yön yli aina itsenäisyyspäivän iltaan klo 22 asti. Lippu valaistaan pimeän ajaksi. Liputuksen tarkat ohjeet löytyvät osoitteesta http://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat/2017#itsenaisyyspaiva

Valaistaan Suomi sinivalkoiseksi

Juhlan ajaksi kannustetaan valaisemaan kaikkialla Suomessa keskeisiä kohteita, kuten rakennuksia, patsaita, siltoja, toreja, puistoja ja muita tunnettuja maamerkkejä sinivalkoisin valoin. Oman valaisun voi toteuttaa myös työpaikoilla ja kodeissa. Sinivalkoiset valot sytytetään itsenäisyyspäivän aattona 5.12. kello 18 ja valaisu päättyy torstaiaamuna 7.12. kello 9 mennessä.

Perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivän iltana 6.12. kodeissa sytytetään ikkunoille kaksi kynttilää kello 18.00. Myös kirkonkellot soivat ympäri maan samaan aikaan.

Etkot kirjastoissa 5.12.

Kirjastot ympäri Suomen kutsuvat koko kansan 5.12. itsenäisyyspäivän etkoille kirjastoihin juhlimaan satavuotiasta Suomea. Tervetulleita ovat niin lapset ja aikuiset kuin vanhat ja uudetkin suomalaiset! Etkoilla on mukana yli 140 kirjastoa. Etelä-Pohjanmaalla kirjastojen etkot järjestetään ainakin Ilmajoella, Kauhajoella ja Seinäjoella. Koko lista kirjastoista löytyy osoitteesta http://suomenkirjastoseura.fi/etkot/

Etkot karaokeravintoloissa 5.12.

Itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 21 kaikki Suomen karaokeravintolat haastetaan mukaan tempaukseen, jossa lauletaan yhdessä karaoketaustojen säestyksellä ja esilaulajien tuella Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen sekä Kari Tapion tunnetuksi tekemä Olen suomalainen. Näiden päätteeksi kunnioitetaan satavuotista itsenäisyyttä laulamalla Maamme-laulu. Yhteiskaraokeen voi yhtyä myös kotona!

Kunniavartiot sankarihaudoilla 6.12.

Itsenäisyyspäivänä muistetaan heitä, jotka ovat turvanneet maamme itsenäisyyden. Eri puolilla Suomea oleville sankarihaudoille muodostetaan kunniavartioita, joissa haudan kohdalla seisoo samanikäinen henkilö, kuin vainaja oli kuollessaan. Tiedot paikkakunnista ja vartioiden kellonajoista löytyvät tapahtumatiedoista osoitteesta http://suomifinland100.fi/project/kunniavartiot-sankarihaudoilla/

Sankarihautausmaille lasketaan myös havuseppeleitä. Havuseppeletalkoisiin voi osallistua ympäri maan.

Lasten itsenäisyyspäiväjuhla 5.12.

Valtakunnallinen Suomen lasten itsenäisyysjuhla järjestetään Helsingissä 5.12. Pääministeri Juha Sipilän isännöi lasten itsenäisyysjuhlaa Säätytalolla. Yli 600 lasta, kaksi jokaisesta Suomen kunnasta, on kutsuttu juhlimaan satavuotiasta Suomea. Myös Etelä-Pohjanmaan joka kunnasta on lapsia mukana juhlassa. Juhlan järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lapsiasiavaltuutettu ja Suomi 100.

Toimituksille: Jos haluatte haastatella juttujanne varten omalta levikkialueeltanne juhlaan osallistuneita lapsia ja vanhempia, ottakaa yhteyttä Tuija Aholaan, puh. 050 537 8071, tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi.

Syntymäpäiväviikon tv-lähetykset

Valtakunnallinen Suomi 100 -juhla itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetään Oulussa 2.12. Tilaisuus on ainutkertainen musiikin, tanssin, sirkuksen ja uuden teknologian matka suomalaiseen luontoon, sukupolvien kohtaamiseen ja yhdessä tekemiseen. Yle lähettää juhlan suorana kello 19 alkaen, ja ohjelma on katsottavissa Yle Areenan kautta kaikkialla maailmassa.

MTV3 juhlistaa satavuotiasta Suomen suurimmilla etkoilla itsenäisyyspäivän aattona. MTV3:n suorassa lähetyksessä 5. joulukuuta klo 20 alkaen nähdään, miten Suomea on juhlistettu ja minkälaisia tekoja suomalaiset ovat tehneet toisilleen. Illan juontavat Jaakko Saariluoma, Maija Lehmusvirta ja Jaakko Loikkanen.

Myös Yle TV 1:ssä nähdään Vuosisadan etkot -lähetys klo 21 alkaen. Itsenäisyyspäivänä 6.12. juhlaohjelmaa nähdään Ylen kanavilla koko päivän.

Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati järjestetään Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna Kuopiossa. Yle lähettää koosteen paraatista 6.12. klo 17.00.

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto järjestetään 6.12. Juhlavastaanotto on seurattavissa Ylen eri kanavilla.

Suomen itsenäisyyden satavuotisilta huipentuu juhlailotulitukseen 6.12. noin klo 22.00. Ilotulitus päättää Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. Ilotulitusta voi seurata Helsingissä Etelä-sataman tuntumassa sekä Ylen suorassa lähetyksessä noin klo 22.00.


Lisätietoa itsenäisyyspäiväviikon valtakunnallisista tapahtumista löytyy osoitteesta http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/suomen-itsenaisyyden-satavuotisjuhla/

Etelä-Pohjanmaan Suomi 100 -tapahtumia löytyy osoitteesta https://www.epkalenteri.fi/

 

Lisätietoja:

Etelä-Pohjanmaan liitto
Tuija Ahola, Suomi 100 -aluekoordinaattori
puh. 050 537 8071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi

 

 

0 kommenttia
2.11.2017

Heidi Katajamäestä Vuoden nuori taiteilija

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailussa oli tänä vuonna mukana kymmenen osallistujaa, joista tuomaristo valitsi neljä taiteilijaa jatkoon. Näistä finalisteista tuomaristo valitsi voittajan ja yleisöllä on ollut mahdollisuus äänestää oma suosikkinsa nettiäänestyksessä. Yleisesti tuomaristo arvio kilpailua hyvä-tasoiseksi.  Tekniikat olivat edelleen perinteisiä, kilpailussa ei ollut mukana veistäjiä eikä videoteoksia.

Tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi seinäjokelaisen Heidi Katajamäen, joka on Vuoden 2017 nuori eteläpohjalainen taiteilija. Yleisön suosikiksi nousi samoin Heidi Katajamäki, joka sai 36 % kaikista annetuista äänistä.

– Taiteilijalla on omaääninen tyyli. Teokset ovat yhtä aikaa herkkiä ja voimakkaita. Taiteilija käyttää rohkeasti tilaa. Töistä välittyy valtava energia. Samoin teoksista välittyy performatiivisuus, joka on tätä hetkeä. Teoksillaan taiteilija tulee ulos perinteisistä taiteen konventioista, mutta lähtee kuitenkin kuvan tekemisen perinteistä ja on taitava piirtäjä, toteaa vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseosta.

– On kunnia saada tällainen voitto ja maininta. Mielestäni tällaiset kilpailut ovat tärkeitä. Kuvataide jää helposti muiden taiteenalojen varjoon näkyvyydessä tai muuten mediassa. Ala on kova, ja on erittäin hienoa, että Etelä-Pohjanmaalla tuetaan näin varsinkin nuoria kuvataiteilijoita, tuore voittaja Heidi Katajamäki sanoo.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija saa palkinnoksi yhden kuukauden residenssimahdollisuuden Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseon residenssissä Alajärvellä, näyttelyn Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseolla, näyttelykatalogin ja netti-näyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmen kuukauden ajan. Yleisön suosikki saa palkinnoksi oman nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmeksi kuukaudeksi.


Heidi Katajamäki, Arkihiki ja hetken hilse (2016)

Näkyvyyttä ja uusia mahdollisuuksia

Heidi Katajamäki, 27, on Seinäjoella syntynyt, Lahdessa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija (AMK). Hänen teoksensa ovat installaatioita ja seinäpiirroksia. Tekniikoinaan hän käyttää hiiltä ja gessoa kankaalle sekä suoraan seinään.

Katajamäki käyttää lähtöaiheinaan omaa kokemusmaailmaansa. Häntä kiinnostaa se, miltä ihmisistä oikeasti tuntuu ja mitä kaiken sen kuoren alla piileekään.

– Olen innostunut tekemään tilasidonnaisia installaatiota, jotka rakentuvat yksittäisistä maalauksistani ja piirustuksistani sekä suoraan tilaan piirretystä tai maalatusta jäljestä. Tuon fyysiseen tilaan näkyväksi sen, miltä sisäinen tilani kulloinkin näyttää. Katsoja voi sukeltaa suoraan installaation sisään ja tarkastella yksittäisiä installaation palasia, tai katsella sitä kauempaa yksittäisenä kokonaisuutena, Katajamäki kertoo.

Hän uskoo, että tällaiset kilpailut ja niiden tuoma näkyvyys tuovat uusia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia nuorille taiteilijoille. Katajamäki toivoo, että tällaiset kisat aktivoisivat myös sellaisia ihmisiä kuvataiteen pariin, jotka eivät muutoin olisi löytäneet kuvataidetta.

Katajamäellä on joulukuussa yksityisnäyttely Helsingissä Myymälä2-galleriassa, jonne hän valmistelee uutta teossarjaa ja rakentaa tilasidonnaisen installaation. Tämän lisäksi hän valmistautuu Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kutsunäyttelyyn Nelimarkka-museossa Alajärvellä.

Lisätietoa taiteilijasta löytyy hänen omilta verkkosivuiltaan osoitteesta www.heidikatajamaki.wordpress.com

Tuomariston arviointeja muista finalisteista

Jaana Maijala on 1984 Ylistarossa syntynyt ja siellä asuva ja työskentelevä taiteen maisteri. Hänen teoksissaan yhdistyvät valokuva ja piirustus. www.jaanamaijala.tumblr.com

Taiteilija yhdistää kahta erilaista pintaa mielenkiintoisella tavalla. Teoksissa on jotain salaperäistä, ovat luokseen kutsuvia. Teoksista tulee esiin leikillisyys ja arvoituksellisuus. Taiteilija yhdistää tuoreella tavalla piirustusta ja valokuvaa. Teoksissa on tekniikoilla ja mittakaavalla leikittelyä.

Jukka Nokua on 1991 Kauhavalla syntynyt kuvataiteen opiskelija, joka opiskelee Kankaanpään taidekoulussa neljättä vuotta. Hänen työnsä ovat maalauksia. https://jukkanokua.wordpress.com/

Teoksissa on raikas ja reipas ote, kaunis harmoninen värimaailma. Oma tyyli on löytymässä. Taiteilija leikittelee teoksilla ja teosnimillä. Teoksissa on syvyyttä, ne on tietoisesti maalattuja, ei haparointia.

Mervi Patala on 1982 Peräseinäjoella syntynyt, Turussa asuva kuvataiteilija (AMK) ja filosofian maisteri. Teokset ovat akvarelleja.  www.mervipatala.com

Taiteilijalla on selkeä oma tyyli ja hän on teknisesti taitava. Teokset ovat arjen hetkien hienoa kuvausta. Valumat, roiskeet ja tyhjä tila antavat teoksille modernin vaikutelman. Mustan värin käyttö tuo töihin dramatiikkaa. Teoksissa on niukka kaunis väripaletti.

Kilpailu pitää välivuoden

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailua ei järjestetä ensi vuonna. Sen sijaan Seinäjoen taidehallissa on kilpailun kolmen vuoden finalistien yhteisnäyttely. Kilpailun jatkoa varten muokataan hieman sääntöjä ja jatkosta tiedotetaan myöhemmin.

Kilpailun tuomaristoon kuuluvat vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio (Nelimarkka-museo EP:n aluetaidemuseo), museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto (Lapuan Taidemuseo), näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen (Seinäjoen taidehalli), kuvataiteilija Paula Blåfield (Pohjalainen taiteilijaliitto) ja kehittämissuunnittelija Tuija Ahola (Etelä-Pohjanmaan liitto).

Kuvataideverkostoon kuuluvat seuraavat toimijat: Etelä-Pohjanmaan liitto, Neli-markka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Pohjanmaan valokuva-keskus Lapualta sekä Pirkanpohjan taidekeskus Ähtäristä.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun tarkoituksena on nostaa kuva-taiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antaa nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuoda esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita. Kilpailun säännöt löytyvät osoitteesta: http://www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija.

 

 

Kuvia toimitusten käyttöön löytyy osoitteesta http://bit.ly/2idzEtF

Heidi Katajamäen teosten nimet ovat mukana kuvatiedostojen nimissä.
Teoskuvat on ottanut taiteilija itse sekä Nina Jääskeläinen, kuvat Katajamäestä on ottanut Annika Pollari, Etelä-Pohjanmaan liitto.

Lisätietoja:

Tuija Ahola
Etelä-Pohjanmaan liitto
kehittämissuunnittelija
puh. 050 5378 071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi                                                  

Elina Alkio
Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo
museotoimenjohtaja
puh. 044 2970 489
elina.alkio@alajarvi.fi

 

0 kommenttia
23.10.2017

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Toisen vaihemaakuntakaavan muuttaminen on aloitettu

Maakuntahallitus merkitsi tiedokseen liiton selvityksen koskien II vaihemaakuntakaavan muuttamista. Lainsäädännön muutokset aiheuttavat tarpeen osin kumota ja osin muuttaa Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan yleisiä suunnittelumääräyksiä sekä keskustatoimintojen alueita koskevia määräyksiä. Vaihemaakuntakaavan muutos edellyttää normaalin maakuntakaavan laadintaprosessin mukaista etenemistapaa.

– Lainsäädännössä on muutettu vähittäiskauppaa koskevia säännöksiä, jotka koskevat vähittäiskaupan suuryksikköjen kokoa sekä vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumista. Tältä osin on aloitettu II vaihemaakuntakaavan muuttaminen, toteaa suunnittelujohtaja Antti Saartenoja.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845

Maakuntien yhteinen esitys raideliikenteen kehittämiseksi hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi Läntisen Suomen kuuden maakunnan – Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Keski-Suomi – yhteisen raideliikenteen kehittämisesityksen.

Läntisen Suomen maakunnat ovat sopineet kaikille yhteisen, koko Suomea palvelevan raideliikenteen kehittämistavoitteen laatimisesta. Tätä raideliikenteen kehittämistavoitetta on syksyn aikana valmisteltu mukana olevien kuuden maakunnan toimesta. Näin on syntynyt maakuntien yhteistä edunvalvontaa varten esitys nimeltään ”Päärata plus”.

– Esityksen tavoitteena on edistää mukana olevien maakuntien junayhteyksien nopeuttamista edellyttäviä investointeja. Matka Porista, Vaasasta ja Jyväskylästä Tampereelle tulee voida tehdä tunnissa samoin kuin matka Tampereelta Helsinkiin, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila.

Esityksen tarkoituksena on tukea sekä hallituskauden mittaista lyhyen aikavälin edunvalvontatyötä että pidemmän aikavälin valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua.

Esityksen painoarvoa korostaa se, että kohteena olevien ratayhteyksien vaikutuspiirissä on lähes kolmannes koko maan BKT:sta ja viennin liikevaihdosta.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845

AIKO-rahoitusta lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tuotteistamiseksi vientiin

Maakuntahallitus hyväksyi Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osaamisvientituotteiksi -hankkeen osarahoitettavaksi Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella. Hankkeen tavoitteena on lasten ylipainon vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden yhteydessä (vuosina 2009–2016) Seinäjoella kehittyneen asiantuntemuksen tuotteistaminen kansalliseen ja kansainväliseen koulutus- ja osaamisvientiin. Hanke toteutetaan 1.11.2017–30.9.2018 välisenä aikana, ja sen kokonaisbudjetti on 87 700 euroa. AIKO-rahoituksen osuus on 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 61 390 euroa.

Hankkeessa syntyviä osaamisvientituotteita voivat olla mm. räätälöidyt koulutukset, verkkokoulutuspaketit, konferenssit ja seminaarit, vierailukokonaisuudet ja kokonaiskonseptointi.

Lisätietoja: kehittämissuunnittelija Outi Mäki, puh. 050 353 8388 / vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 162 202

Maakunnan yhteistyöryhmään (MYR) mukaan uusia tahoja

Maakuntahallitus päätti asettaa maakuntavaltuuston toimikaudeksi Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR), jossa liitolla ja sen jäsenkunnilla on puheenjohtajan ja tämän varaedustajan lisäksi kahdeksan varsinaista edustajaa ja heillä henkilökohtaiset varaedustajat, valtionhallintoon kuuluvilla organisaatioilla yhteensä kuusi varsinaista edustajaa ja heillä henkilökohtaiset varaedustajat sekä muilla alueen kehittämisen kannalta keskeisillä tahoilla yhteensä yhdeksän varsinaista edustajaa ja heillä henkilökohtaiset varaedustajat. Maakuntahallituksen puheenjohtajalla on MYR:n kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Uusina täysivaltaisina tahoina MYR:n kokoonpanoon ovat tulossa mukaan Akava ja STTK, sille niillä molemmilla on sekä varsinaisen jäsen että varajäsen.

– Valmisteltaessa MYR:n asettamista ja kokoonpanoa yhtenä lähtökohtana on ollut, että kokoonpano ei nykyisestä enää kasvaisi, jotta MYR:n luonne keskustelevana ja osallistavana foorumina voitaisiin säilyttää. Toinen lähtökohta on edelliskauden tapaan ollut painottaa kokoonpanossa niitä tahoja, jotka osallistuvat aktiivisina käytännön toimijoina maakunnalliseen ohjelmalliseen kehittämistyöhön, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala.

Esitykset puheenjohtajasta ja hänen varaedustajastaan samoin kuin 1. varapuheenjohtajasta ja hänen varaedustajastaan sekä kuntasektorin muista jäsenistä ja varajäsenistä tuodaan päätettäväksi seuraavaan maakuntahallituksen kokoukseen 20.11.2017.

Alla olevilta tahoilta pyydetään 10.11.2017 mennessä esitykset sekä mies- että naisehdokkaasta MYR:n jäseniksi ja varajäseniksi. Lisäksi pyydetään ehdotukset varapuheenjohtajiksi siten, että 2. varapuheenjohtaja tulee valtionhallinnon ja 3. varapuheenjohtaja muita alueen kehittämisen kannalta edustavien tahojen keskuudesta.

Valtionhallinto:

  • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 3+3
  • Keski-Suomen ELY-keskus 1+1
  • Suomen metsäkeskus 1+1
  • Tekes 1+1

Muut alueen kehittämisen kannalta keskeiset tahot:

  • SAK 1+1
  • Akava 1+1
  • STTK 1+1
  • MTK Etelä-Pohjanmaa 1+1
  • Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät 1+1
  • Etelä-Pohjanmaan kauppakamari 1+1
  • Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutoimijat: Seinäjoen yliopistokeskus, SeAMK ja E-P:n korkeakouluyhdistys 1+1
  • ProAgria Etelä-Pohjanmaa 1+1
  • Eteläpohjalaiset LEADER-ryhmät 1+1 (varajäsenä toimii E-P:n korkeakouluyhdistyksen jäsen)

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123 /vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202

Liiton edustajien nimeäminen useisiin toimielimiin

Maakuntahallitus nimesi edustajia useisiin eri toimielimiin nykyisen maakuntahallituksen toimikauden ajaksi.

  • Maakuntahallituksen edustajaksi kulttuurilautakuntaan nimettiin Anu Katajamäki ja hänen varajäsenekseen Pirjo Aittoniemi.

  • PK-neuvottelukuntaan nimettiin Lasse Anttila, Jukka Joensuu, Jukka-Pekka Matintupa ja Anneli Manninen.

  • Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Österbotten/Pohjanmaan muodostamaan Yhteistoiminta-alueen työvaliokuntaan nimettiin maakuntavaltuuston puheenjohtajisto (Kai Pöntinen, Paula Sihto ja Aarne Heikkilä), maakuntahallituksen puheenjohtajisto (Lasse Anttila, Anneli Manninen ja Pertti Mäki-Hakola) sekä maakuntajohtaja Asko Peltola ja hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto.

  • Länsi Suomen viiden maakunnan - Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa ja Österbotten/Pohjanmaa - muodostaman Länsi Suomen Allianssin (WFA) puheenjohtajiston kokouksiin maakuntahallitus nimesi maakuntavaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajistosta Lasse Anttilan (varaedustaja Anneli Manninen) ja Kai Pöntisen (varaedustaja Aarne Heikkilä). Myös maakuntajohtaja Asko Peltola osallistuu WFA:n puheenjohtajiston kokouksiin.

  • Itämeren alueen alueiden yhteistyöorganisaation Baltic Sea States Sub-regional Co-operationin (BSSSC) Itämeri-konferensseihin nimettiin puhe- ja äänivaltaa käyttäväksi edustajaksi Pirjo Aittoniemen (varaedustaja Kai Pöntinen) sekä virkamiesedustajaksi Asko Peltola (Marjatta Eväsoja).

  • Merenkurkun neuvosto ry:n vuosikokoukseen nimettiin Anu Katajamäki (varaedustaja Eila Koskinen) ja Lasse Anttila (varaedustaja Martti Pajulammi) sekä hallituksen jäseneksi maakuntajohtaja Asko Peltola ja varajäseneksi kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja.

  • Euroopan alueiden liiton (Assembly of European Regions, AER) yleiskokoukseen nimettiin Lasse Anttila (varaedustaja Kai Pöntinen). AER:n valiokuntiin nimettiin edustajiksi maakuntajohtaja Asko Peltola ja Marjatta Eväsoja. Luottamushenkilöedustaja nimetään seuraavassa hallituksen kokouksessa 20.11.

  • Pirkanpohja-säätiön valtuuskunnan edustajaksi nimettiin Lasse Anttila (varaedustaja Anu Katajamäki).

  • Terveydenedistämisen neuvottelukuntaan nimettiin edustajiksi Anu Katajamäki (varaedustaja Vesa-Matti Saarakkala) sekä Paula Sihto (varaedustaja Sirkka Penttilä).

 Lisätietoja: Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

Maakuntahallituksen ja -valtuuston kokousaikataulu v. 2018

Maakuntavaltuuston ja -hallituksen kokoukset vuonna 2018 pidetään alla olevan aikataulun mukaisesti:

 

 Maakuntahallituksen kokoukset alkavat pääsääntöisesti klo 9.00 Maakuntasalissa. Maakuntavaltuuston kokoukset alkavat pääsääntöisesti klo 10.00 Framin auditoriossa.

0 kommenttia
9.10.2017

Maakuntavaltuusto valitsi maakuntahallituksen ja lautakuntien jäsenet kokouksessaan

Kai Pöntinen jatkaa maakuntavaltuuston puheenjohtajana

Maakuntavaltuuston puheenjohtajana jatkaa Kai Pöntinen (kok.). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Paula Sihto (kesk.) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Aarne Heikkilä (SDP).

Maakuntaliiton ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto, jonka jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet maakuntapäivät valitsee kunnallisvaalikaudeksi. Maakuntavaltuustoon valittujen on oltava liiton jäsenkuntien valtuutettuja.

Maakuntavaltuusto hyväksyy liiton talousarvion ja taloussuunnitelman sekä päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Maakuntavaltuusto päättää myös maakuntakaavan, maakuntasuunnitelman sekä kehittämisohjelmien hyväksymisestä.

Uusi maakuntavaltuusto valitsi ensimmäisessä kokouksessaan 9. lokakuuta edustajia useisiin toimielimiin toimikaudekseen 2017–2021. Varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valittiin maakuntahallitukseen, kulttuurilautakuntaan, tarkastuslautakuntaan ja vaalilautakuntaan.

Sote- ja maakuntauudistuksesta johtuen uuden maakuntavaltuuston toimikausi kestää tämänhetkisen tiedon mukaan vain liiton jäljellä olevan toiminta-ajan eli vuoden 2019 loppuun asti. Vuoden 2018 lokakuussa valitaan suorilla vaaleilla jäsenet uuden maakunnan valtuustoon, joka aloittaa toimintansa vuoden 2019 tammikuussa. Uuden maakunnan valtuusto keskittyy uuden maakunnan rakentamiseen vuoden 2019 alusta alkaen.

Myös valittujen maakuntahallituksen ja lautakuntien toimikaudet kestävät tämänhetkisen tiedon mukaan vain liiton jäljellä olevan toiminta-ajan eli vuoden 2019 loppuun asti.

Lasse Anttila pysyy maakuntahallituksen puheenjohtajana

Maakuntavaltuusto valitsi toimikaudekseen 2017–2021 maakuntahallitukseen 13 jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Maakuntahallituksen jäsenet puolueittain ovat:

Keskusta (7)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Anttila Lasse                                                    Rajalahti Heli

Harjunpää Arja                                                Tarja Tapanainen

Aittoniemi Pirjo                                                Flinkkilä Anne

Koskela Anna-Maija                                          Kujanpää-Mannila Mervi

Kurvinen Antti                                                  Perälä Ari

Pajulammi Martti                                              Nuottivaara Esa

Sillanpää Markku                                              Laasanen Juhani

 

Kokoomus (3)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Mäki-Hakola Pertti                                           Tuomikoski Timo

Joensuu Jukka                                                 Koskinen Pekka

Katajamäki Anu                                               Renko Anna-Maija

 

Sosiaalidemokraatit (2)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Matintupa Jukka-Pekka                                     Parkkonen Voitto

Koskinen Eila                                                   Silver Joanna

 

Perussuomalaiset (1)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Manninen Anneli                                             Raitanen Hilkka

 

Maakuntahallituksen puheenjohtajistossa jatkavat tutut nimet: puheenjohtajana toimii Lasse Anttila (kesk.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Anneli Manninen (PS) ja toisena varapuheenjohtajana on Pertti Mäki-Hakola (kok.).

Maakuntahallitus valmistelee maakuntavaltuuston päätettävät asiat, valvoo liiton etua, edustaa liittoa ja tekee sen puolesta sopimukset. Maakuntahallitus vastaa maakunnan kehittämisrahan ja liitolle delegoidusta EU:n rakennerahastojen varojen käytöstä, ohjelmasopimusten ja yhteistyöasiakirjojen tekemisestä, lausuntojen antamisesta mm. aluekehityslain sekä maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemissä puitteissa.

Tarkastuslautakunnan uudet jäsenet

Maakuntavaltuusto valitsi vuosiksi 2017–2021 tarkastuslautakuntaan viisi jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Tarkastuslautakunnan jäsenet puolueittain ovat:

 

Keskusta (3)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Hella Pekka                                                     Kujanpää Jarmo

Kultanen Paula                                                Koivukoski Yrjö

Västi Ritva                                                      Potka-Soininen Tuulia

 

Kokoomus (1)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Myllymäki Anna-Liisa                                       Keskivalkama Pauli

 

Sosiaalidemokraatit (1)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Keski-Hynnilä Reijo                                          Hydén Markku

 

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana jatkaa Pekka Hella (kesk.) ja varapuheenjohtajaksi valittiin Ritva Västi (kesk).

Tarkastuslautakunta valmistelee liiton tilintarkastajan valinnan sekä laatii arviointikertomuksen siitä, ovatko maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

Kulttuurilautakunnan jäsenet

Maakuntavaltuusto valitsi vuosiksi 2017–2021 kulttuurilautakuntaan 13 jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Kulttuurilautakunnan jäsenet puolueittain ovat:

 

Keskusta (7)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Aro Jorma                                                       Pasanen Jukka

Hautala Milla                                                   Lammela Johanna

Korpela Juho                                                   Ahopelto Siiri

Mantere Henna                                               Mattila Marita

Mäki-Neste Mervi                                            Sippola Henni

Tuomisto Ari-Matti                                           Vuorenmäki Tero

Valkeus Leena                                                 Laasala Kari  

 

Kokoomus (3)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Ylä-Autio Ilmari                                               Hirsimäki Riku

Raittila Sirpa                                                   Leppinen Minna

Hautanen Raimo                                              Lahdenperä Tuomas

 

Sosiaalidemokraatit (2)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Mantere Otto                                                   Välimäki Usko

Kuusisto Raija                                                  Heikkinen Ritva-Liisa

 

Perussuomalaiset (1)

Varsinainen jäsen                                          Henkilökohtainen varajäsen

Panttila Eliisa                                                   Rinta-Halkola Katri

 

Kulttuurilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Ari-Matti Tuomisto (kesk.) ja varapuheenjohtajaksi Ilmari Ylä-Autio (kok).

Kulttuurilautakunta huolehtii ja kehittää maakunnallista kulttuuri-, kirjasto- ja museotointa sekä kotiseutu- ja perinnetyötä ja edistää kuntien ja maakuntien välistä sekä kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä. Kulttuurilautakunta antaa lausunnot kirjastojen rakentamis- ja peruskorjaushankkeista sekä kirjastoautojen hankintasuunnitelmista. Lausuntoja ja kannanottoja annetaan myös muista asioista eri tahojen pyynnöstä.

Maakuntavaltuuston seuraava kokous

Maakuntavaltuusto kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 4. joulukuuta klo 10.00.

 

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

0 kommenttia
2.10.2017

Tiedote maakunnan yhteistyöryhmän kokouksesta

Elinkeinojen, osaamisen ja maaseudun kehittämiseen 18,4 miljoonaa euroa vuonna 2018

MYR hyväksyi kokouksessaan Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman tarkistuksen vuodelle 2018 sekä rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelman vuosille 2018–2019.

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma valmistellaan kahden vuoden välein maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) hyväksyttäväksi. Toimeenpanosuunnitelma sisältää arviot mm. alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta. Toimeenpanosuunnitelmassa tuodaan esille myös maaseutuohjelman rahoitusvarat. Maaseutuohjelma on rahoitukseltaan merkittävin kehittämisohjelma Etelä-Pohjanmaalla.

– Etelä-Pohjanmaalla on elinkeinojen, osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen, työllisyyden parantamiseen sekä maaseutuohjelmassa esimerkiksi maaseutuyritysten, harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan kehittämiseen 18,4 miljoonaa euroa vuonna 2018, Etelä-Pohjanmaan liiton vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala kertoo.

EAKR-rahoitusta voi käyttää mm. alueen elinkeinoelämää ja osaamista vahvistaviin kehittämiskokonaisuuksiin, kuten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan välisen yhteistyön kehittämiseen sekä tki‐toiminnan aluevaikutusten vahvistamiseen. EAKR-rahoitusta voi hakea Etelä-Pohjanmaan liitosta yleisiin kehittämishankkeisiin ja ELY-keskuksesta yrityshankkeisiin.

ESR-rahoitusta voi käyttää mm. koulutuksen kehittämiseen ja työllisyyden parantamiseen. Rahoituksella voidaan tukea nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä, parantaa mikro- ja pk-yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia sekä edistää työ- ja koulutusurien sukupuolen mukaista tasa-arvoa. Lisäksi rahoituksen avulla voidaan kehittää ja vahvistaa koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita sekä parantaa kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjontaa ja laatua. ESR-rahoitusta voi hakea ELY-keskuksesta

Maaseutuohjelmasta voi puolestaan saada rahoitusta mm. maaseudun elinkeinojen ja työllisyyden edistämiseen, harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan luomiseen ja ympäristön tilan tukemiseen. Rahoitusta voi hakea ELY-keskuksesta ja Leader-ryhmiltä

Talous kasvaa, kaikki hyvin?

Kokouksen lopuksi ETLA:n toimitusjohtaja Vesa Vihriälä piti puheenvuoron aiheesta ”Talous kasvaa, kaikki hyvin?”

Puheenvuorossaan Vihriälä kävi läpi Suomen talouskasvuun vaikuttaneita asioita sekä talouspolitiikan päälinjauksia. Taloudessa on vallinnut alavire jo pitkään, ja on jo pelätty, että Suomi putoaa kelkasta. Vihriälän mukaan tilanne näyttää jo paremmalta.

– Pientä yltiöoptimismiakin on jo näkynyt talouden elpymisen suhteen, mutta totuus on jossain siellä välissä, hän toteaa.

Kun tarkastellaan eri maiden kansantalouden kehittymistä pitkällä aikavälillä, on Suomi ehdottomasti menestyjien joukossa. Vielä 1800-luvun puolivälissä Suomi oli yksi Euroopan köyhimmistä maista.

Ensimmäinen maailmansota oli kansantaloudellisesti Suomen suurin kriisi, sillä tuotanto romahti ja maa ajautui vielä sisällissotaan. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi otti muutamassa vuosikymmenessä muut maat kiinni. Vihriälän mukaan hyvinvointivaltion rakentumiseen vaikuttivat eniten vapaakauppa, investoinnit sekä kansan laaja-alainen kouluttaminen.

Kansantalouden kasvun huippuvuosia seurasi 90-luvun lama, jonka suurimpia syitä olivat huonosti hallittu rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen ja neuvostokaupan romahdus.

– Hyvää 90-luvun lamassa oli se, että heikon tuottavuuden tuotantoa saatiin karsituksi ja uudistuksia tehtiin monella rintamalla, myös politiikassa.

Laman jälkeen Suomi nousi kukoistukseen tietotalouden turvin. Globalisaatio ja kansainvälistyminen pääsivät käyntiin todenteolla, Nokia tahkosi kovaa tulosta ja koulutustaso jatkoi nousuaan.

Sarja shokkeja

Yhdysvaltojen finanssikriisistä alkanutta taantumaa vuonna 2008 seurasi sarja shokkeja, jotka suistivat Suomen uuteen alamäkeen. Nokian kännykkäbisnes kaatui, paperin kysyntä hiipui ja Venäjän ruplan arvo romahti.

– Menetimme paljon korkea-arvoista tuotantoa Suomesta. Tuottavuus notkahti niin syvästi, ettei se ole tahtonut vieläkään toipua, Vihriälä sanoo.

Hän on yllättänyt siitä, kuinka hitaasti kilpailukykyinen maa on toipunut. Syitä on hänen mukaansa useita, mutta merkittävimpiä ovat kustannuskilpailukyvyn heikko reagointi sekä innovaatiokyvyn puute.

 – Insinöörikansana olemme hyviä prosessien innovoimisessa, mutta kun pitäisi tehdä jotain suurta ja ihan muuta ja vielä markkinoida se, niin osaamista ei löydy.

Menetetty vuosikymmen

Vihriälä nimittää 2010-lukua menetetyksi vuosikymmeneksi, koska kansantalouden elpymistä ei ole saatu kunnolla käyntiin.

– Yksi syy tähän on se, että ei ole ollut yhtä pakottavaa tarvetta kuin 90-luvulla. Vaikka vienti ja investoinnit ovat kärsineet, niin kansan kulutus on ollut vahvaa. Taantuma ei ole iskenyt kansalaisiin yhtä pahasti.

Nyt Vihriälä näkee kuitenkin selviä merkkejä siitä, että kasvun kiihtyminen on Suomessa pysyvällä pohjalla ja työllisyys sekä tuottavuus ovat paranemassa.

Onko kaikki siis hyvin? Vihriälän mukaan ei ihan.

– Vaikka talous onkin nyt kasvussa, perusongelmamme eivät ole kadonneet mihinkään. Meillä on edelleen julkisen talouden kestävyysvaje, alhainen työllisyysaste ja paikoilleen jämähtänyt tuottavuus.

Hänen mukaansa Suomen on erikoistuttava vaikka se tekeekin taloudesta haavoittuvamman. Erikoistuminen auttaa tuottavuuden kasvattamisessa.

– Vahvuuksista huolimatta Suomi kaipaa lisää joustavuutta. Sen ansiosta kestämme paremmin tulevaisuuden ”mällit”, hän toteaa lopuksi.

 

Kalvokuva Vesä Vihriälän esityksestä. Suomen talouden kasvu normalisoituu lähivuosina.

 

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123, asko.peltola@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös