Tiedotteet

18.06.2018

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Sote-lait äänestykseen vasta syksyllä

Maakunta- ja sote-uudistusta koskevien lakipakettien käsittely eduskunnassa jatkuu. Perustuslakivaliokunta antoi laeista oman lausuntonsa 1.6. Valiokunnan lausunto on nähtävissä osoitteessa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_15+2018.aspx

Perustuslakivaliokunta näkee tärkeäksi muun muassa valinnanvapauden vaiheistuksen ja maakuntien rahoituksen riittävyyden varmistamisen kaikissa tilanteissa. Myös EU:lta mahdollisesti pyydettävän notifikaation tarpeellisuutta sekä tietosuojakysymyksiä on nostettu esille.

Tarvittavia muutoksia valmistellaan nyt ministeriöissä ja vastine annetaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle niin pian kuin hyvän valmistelun puitteissa on mahdollista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa oman mietintönsä tekemistä ja tekee kokonaismietinnön uudistukseen liittyvistä laeista valinnanvapauslaki mukaan lukien. Sen jälkeen mietintöluonnos palaa taas perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.

Tämänhetkisten tietojen mukaan eduskunta ei tulisi äänestämään lakipaketeista ennen kuin aikaisintaan elokuun lopussa tai syyskuulla. Näin ollen maakuntavaalien järjestäminen onnistuisi aikaisintaan ensi vuoden alkupuolella tai ehkä vasta eduskuntavaalien yhteydessä. Tämä puolestaan vaikuttaisi maakuntien mahdollisuuksiin aloittaa toimintansa suunnitellusti vuoden 2020 alussa.

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123


Vastuuvalmistelutehtäviin ja hallinnointiin liittyvät työjärjestelyt

Etelä-Pohjanmaan liiton viranhaltijoiden ja työntekijöiden maakunta- ja sote -uudistukseen liittyvät tehtäväjärjestelyt ovat voimassa 31.7.2018 saakka.

Tämänhetkisen tiedon mukaan maakunta- ja sote -uudistuksen esivalmisteluvaihe tulee jatkumaan syksyyn 2018 asti. Lisäksi on epävarmuutta siitä, milloin eduskunta tulee hyväksymään uudistusta koskevat lait ja tehdäänkö niiden hyväksynnän yhteydessä myös päätöksiä liittyen maakuntien toiminnan aloittamista koskeviin aikatauluihin. Todennäköistä kuitenkin on, että eduskuntakäsittely ei tapahdu ennen syyskuuta 2018, joten voimassaolevia tehtäväjärjestelyjä on syytä jatkaa 31.10.2018 saakka.

Maakuntahallitus päättikin jatkaa Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltolan virkavapaata Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelujohtajan tehtävän hoitamiseksi sekä suunnittelujohtaja Antti Saartenojan virkavapaata vs. maakuntajohtajan tehtävän hoitamiseksi 1.8.2018–31.10.2018.

Myös aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta jatkaa maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtajana ja maankäytön suunnittelija Markus Erkkilä vs. suunnittelujohtajana lokakuun loppuun. Niin ikään maakuntahallitus päätti jatkaa kehittämissuunnittelija Heli Rintalan työvapaata nykyisestä tehtävästään ja nimetä hänet jatkamaan vs. aluekehitysjohtajana. Myös tiedottaja Hanne Rantala jatkaa maakunta- ja sote-uudistuksen vastuuvalmistelijana 1.8.2018–31.10.2018.

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845


Liikennejärjestelmäsuunnitteluun tulossa merkittäviä muutoksia

Liikenteen hallinnonalalla, rahoituksessa ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa on kansallisesti valmisteilla useita merkittäviä muutoksia, kuten 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Euroopan komissio puolestaan on esittänyt pääradan mukaan ottamista TEN-T-ydinverkkokäytäviin. Esitys tulee jatkossa mahdollistamaan CEF-ohjelman hyödyntämisen pääradan kehittämiseksi. Ohjelman kautta toteutetaan Euroopan TEN-liikennepolitiikkaa ja rakennetaan uutta sekä kunnostetaan ja kehitetään nykyistä liikenneinfrastruktuuria. Komission esitys uudeksi CEF-instrumentiksi toisi 30,6 miljardia euroa TEN-liikenneverkon kehittämistarpeisiin.

– Liikenteen toimialaan liittyviin muutoksiin tulee vaikuttaa aktiivisesti, jotta maakuntamme etu ja intressit toteutuisivat mahdollisimman hyvin, toteaa vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

Etelä- Pohjanmaan liitossa on viime aikoina ollut valmisteilla liikenteeseen liittyen TEN-T-esityksen jatkotoimenpiteet yhteistyössä muiden pääradan maakuntien kanssa, valtatie 3 -seminaari, Seinäjoki–Tampere-kaksoisraiteen edistämiseen tähtäävä selvitys ja edunvalvontatoimet, liikenteen ja alueidenkäytön seudulliset tilaisuudet sekä maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman alustava valmistelu.

Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, 040 3568 044.


Rahoitusta kahdelle hankkeelle

Maakuntahallitus päätti hyväksyä kaksi hanketta, joista ensimmäinen osarahoitetaan Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta ja toinen Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella.

Kuortaneen Urheiluopiston hallinnoimalle Kuortane Performance Hub - fyysisen valmennuksen osaamis- ja innovaatiokeskittymä -hankkeelle maakuntahallitus myönsi EAKR- ja valtion rahoitusta yhteensä 181 771 euroa, kuitenkin enintään 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hanke toteutetaan 1.8.2018–31.7.2020 välisenä aikana ja sen kokonaiskustannukset ovat 259 673 euroa.

Hankkeen tarkoituksena on kehittää Kuortaneen Urheiluopiston johdolla Etelä-Pohjanmaalle fyysisen valmennuksen kehittämisen ja asiantuntijuuden kansainvälisesti ainutlaatuinen osaamiskeskittymä, joka perustaa toimintansa alueellisiin vahvuuksiin. Hankkeen avulla alueelliselle osaamisverkostolle luodaan kansallinen ja kansainvälinen kumppaniverkosto, joka yhdistää alueen toimijat kansainväliseen huippu-osaamisen kanssa.

Into Seinäjoki Oy:n Seinäjoki Gateway to Arctic Data Connections -hankkeelle maakuntahallitus myönsi AIKO-rahoitusta yhteensä 52 477,60 euroa, kuitenkin enintään 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hankkeen toteutusaika on 8.6.2018–30.4.2019 ja sen kokonaiskustannukset ovat 74 968 euroa.

Hankkeessa käynnistetään kehitysprosessi, jonka tuloksena rohkaistaan alueen yrityksiä ja muita toimijoita uusiin innovatiivisiin keskusteluihin, yhteistyökumppanuuksiin ja toimenpiteisiin, joissa hyödynnetään arktisen kaapelin ja digitaalisen tiedonsiirron luomia liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla kehitetään kansallisesti ja kansainvälisesti alueen imagoa ja tunnettuutta digitaalisen liiketoiminnan toimijoiden joukossa sekä parannetaan alueen valmiuksia kilpailla uskottavasti alan yrityksistä ja työpaikoista.

Lisätietoja: kehittämissuunnittelija Kirsi Pajula, puh. 050 338 1905 sekä kehittämissuunnittelija Sanna Puumala, puh. 040 509 4420.

 

 

 

 

0 kommenttia
12.06.2018

E-P:n tapahtumakalenteri nyt myös ruotsiksi ja englanniksi!

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri palvelee maakunnan matkailijoita kieliversioiden ja Google-käännösten avulla

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri on sekä käyttäjille että ilmoittajille maksuton tapahtumakalenteri netissä. Kalenteri tarjoaa alustan maakunnan toimijoille tiedottamiseen ja markkinointiin sekä maakunnan väelle että matkailijoille näkymän maakunnan runsaaseen ja monipuoliseen tapahtumatarjontaan.

Tapahtumakalenterista on julkaistu nyt myös kieliversiot ruotsiksi ja englanniksi. Kieliversiot palvelevat maakunnan vieraskielistä väestöä sekä kansainvälisiä matkailijoita. Tapahtumien ilmoittajat ovat vastuussa ruotsin- ja englanninkielisen tekstisisällön tuottamisesta. Tapahtumatietojen kääntämisessä on lisäksi käytössä Googlen konekäännöspalvelu, jota hyödynnetään samaan tapaan kuin monilla verkkosivustoilla ja sosiaalisen median palveluissa.

– Maakunnassamme on paljon kansainvälisiä matkailijoita ja erilaisissa tapahtumissa kävijöitä etenkin näin kesäaikaan. Tapahtumakalenteri tarjoaa kieliversioiden ja konekäännösten avulla vieraillemme hyvät perustiedot monipuolisesta tapahtumatarjonnasta, toteaa Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja.

Koska konekäännös ei tuota kielellisesti täysin oikeita käännöksiä, tapahtumien ilmoittajia kannustetaan täyttämään edes lyhyet kuvaukset tapahtumista ruotsiksi ja englanniksi.

– Kaikkia tapahtumatiedon tekstejä ei ole pakko tuottaa sekä ruotsiksi että englanniksi. Tapahtuman lyhyt kuvaus vieraalla kielellä saattaa riittää siihen, että matkailijat löytävät tapahtuman, vinkkaa Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisihteeri Hanna Hangasluoma tapahtumien ilmoittajille.

Tapahtumatietoja voidaan hyödyntää muissakin nettikalentereissa

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterin tiedot ovat helposti jaettavissa myös muihin sähköisiin kalentereihin Linked events -tapahtumarajapinnan avulla.

­– Tapahtumarajapinta on valmiina, joten tarjoamme sen mielellämme myös muiden käyttöön. Halutut tapahtumatiedot haetaan Linked events -tietokannasta hakusanojen, kuten paikkakunnan ja tapahtumaluokan avulla, Hanna Hangasluoma kertoo.

Erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia järjestävät tahot, kuten kunnat, yhdistykset, seurat ja järjestöt voivat ilmoittaa omat tapahtumansa kalenterissa veloituksetta. Linked events -tapahtumarajapinta ja -tietokanta mahdollistavat sen, että tapahtuman tiedot tarvitsee syöttää vain yhdelle lomakkeelle, ja ne voivat Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterin lisäksi näkyä eri tahojen, kuten kuntien omissa sähköisissä tapahtumakalentereissa. Tämä edellyttää sitä, että kunnan tapahtumakalenteri on rakennettu Linked events -yhteensopivaksi.

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterin tapahtumarajapintaa käyttävät jo Visit Seinäjoki -verkkosivusto sekä Tässä.fi-mobiilisovellus.

– Valmiin tapahtumatiedon hyödyntäminen Visit Seinäjoki -sivuston kalenterissa helpottaa sekä meidän että tapahtumajärjestäjien työtä, koska tietoja ei tarvitse syöttää moneen paikkaan. Avoimeen lähdekoodiin perustuvan tapahtumarajapinnan avulla pystymme hyödyntämään laadukkaita tapahtumatietoja omilla sivuillamme, sanoo Visit Seinäjoki -markkinoinnista vastaava Tuula Lahti Into Seinäjoki Oy:stä.

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta www.epkalenteri.fi.

Lisätietoa Linked events -tapahtumarajapinnasta on osoitteessa http://www.epliitto.fi/tapahtumakalenteri

 

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma
Kulttuurisihteeri
puh. 040 751 5610
hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi

 

Mikä Linked events?

Linked events kerää ja jakaa tapahtumatietoja yhtenäisessä formaatissa. Tiedot jaetaan avoimena datana, jolloin kuka tahansa voi niitä hakea ja hyödyntää – ilmaiseksi. Avoimen rajapinnan kautta tapahtumatietoa voivat käyttää vaikkapa sovelluskehittäjät. Rajapinta löytyy osoitteesta api.hel.fi/linkedevents.

Linked events -hanke on ollut käynnissä vuodesta 2013, ja sen rahoittajana toimii Helsingin kaupungin innovaatiorahasto. Hanketta on ollut toteuttamassa Forum Virium Helsinki ja siinä ovat olleet mukana kuutoskaupungit eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu.

 

0 kommenttia
7.06.2018

Suomen päärata TEN-T-ydinverkkokäytäviin

Euroopan komissio ehdottaa Suomen pääradan mukaan ottamista EU:n liikenneverkon ydinkäytäviin - päätös mahdollistaa EU-rahoituksen hakemisen pääradan investointeihin

Euroopan komissio on julkaissut 6. kesäkuuta esityksensä seuraavasta Verkkojen Eurooppa (CEF)-ohjelmasta EU:n rahoituskaudelle 2021­-2027. Suomen päärata on esityksessä mukana osana North Sea­–Baltic -ydinkäytävän laajennusta pohjoiseen.

Ohjelman kautta toteutetaan Euroopan TEN-liikennepolitiikkaa ja rakennetaan uutta sekä kunnostetaan ja kehitetään nykyistä liikenneinfrastruktuuria. Komission esitys uudeksi CEF-instrumentiksi toisi 30,6 miljardia euroa TEN-liikenneverkon kehittämistarpeisiin.

TEN -liikennepolitiikan mukaisesti ydinverkkoon on valittu yhdeksän multimodaalista ydinkäytävää, jotka priorisoidaan myös CEF-investointien valinnassa. Suomessa päärata (ja valtatiet 4 ja 29) välillä Helsinki–Tornio kuuluu tällä hetkellä TEN-T-ydinverkkoon, mutta ei ydinkäytäviin. Ydinkäytävistä Scandinavian–Mediterranean- sekä North Sea–Baltic -ydinkäytävät ulottuvat aivan eteläisimpään Suomeen. Nyt suurin osa Suomesta jää ydinkäytävien - ja siten myös EU-rahoituksen - ulkopuolelle.

Etelä-Pohjanmaan liiton vs. maakuntajohtajan Antti Saartenojan mukaan päätös on merkittävä Etelä-Pohjanmaan kannalta.

– Päätös tulee mahdollistamaan merkittävän lisäresurssin hyödyntämisen Seinäjoki–Tampere-yhteysvälin kehittämiseksi välittömästi tarvittavaksi kaksiraiteiseksi osuudeksi. Samalla päätös myös velvoittaa Suomea kehittämään päärataa, jotta sen palvelutaso vastaa EU:n asettamaa tavoitetta TEN-T-verkolle, hän sanoo.

Suomi - mukaan lukien laaja pääradan toimijoista koostuva 11 maakunnan edunvalvontaryhmä, jota vetää Pirkanmaan liitto - on systemaattisesti ajanut North Sea–Baltic -ydinkäytävän laajennusta pääradan osalta. Pääradan kiinnittyminen ko. ydinkäytävään mahdollistaisi CEF-rahoituksen hakemisen pääradan välttämättömiin kehitys- ja korjaushankkeisiin EU:n seuraavalla rahoituskaudella.

Euroopan komission tänään julkaisema CEF-esitys on merkittävä erävoitto Suomelle ja pääradan ja koko Suomen elinkeinoelämälle. Seuraavaksi esitys menee Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyyn. Oleellista onkin nyt varmistaa, että esitys hyväksytään ilman suuria muutoksia sekä sisällön että rahoitustason osalta. Tämä tarkoittaa, että päärataryhmän vaikuttaminen jatkuu tulevina kuukausina sekä kotimaassa että Brysselissä. Lopullinen päätös CEF-instrumentista - osana EU:n rahoituskehystä - tulee toivottavasti vuoden 2019 loppuun mennessä, jotta hankkeita päästään toteuttamaan heti uuden ohjelmakauden alkaessa.

 

Lisätietoja:

Etelä-Pohjanmaan liitto
Vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845 , antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi
Vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, puh. 040 356 8044 , markus.erkkila@etela-pohjanmaa.fi

Komission tiedote: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-4029_fi.htm   
Listaus ehdotetuista laajennuksista (CEF/Annex I): https://ec.europa.eu/transport/sites/transport/files/2018-06-06-cef-annex-memo.pdf

 

Liite:

Suomen pääradan HelsinkiTornio ja sen vaikutusalueen perustietoja

Pääradan merkitys Suomen taloudelle, elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle on kiistaton. Pelkästään eteläisen ja läntisen Suomen osalta pääradan vaikutuspiiriin kytkeytyy noin 60 prosenttia Suomen väestöstä sekä työpaikoista ja työvoimasta, samoin yritysten liikevaihdosta, ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta. Pääradan (ja VT4:n) seutukuntien osuus koko maan BKT:sta on lähes kaksi kolmannesta ja asukasluku noin 3,1 miljoonaa. Väkiluvun on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 12 % (3,5 miljoonaa asukasta).

Pääradalla on useita tavaraliikenteen kannalta Suomen merkittävimpiä tuotannollisia keskittymiä (metalli- ja kemianteollisuus, sisältää elektroniikkateollisuuden, metsäteollisuus, elintarviketeollisuus ja alkutuotanto, kauppa). Lisäksi päärata palvelee lähes kaikkia Suomen merisatamia ja sen vaikutusalueen lentoasemien matkustajamäärä on 90 % koko maan lentoasemien matkustajamääristä.

Päärata on myös Suomen tärkein henkilöliikenneyhteys rautateillä, joka yhdistää Pohjois-Suomen ja Länsirannikon kasvukeskukset pääkaupunkiseutuun. Helsinki–Tampere -väli (4,1–6,0 milj. matkustajaa/vuosi) on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosa.

Pääradan tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan vuodesta 2013 vuoteen 2025 n. 7 % (Helsinki–Tampere +16 %; Tampere–Oulu +1 %; Oulu–Kemi +4 %; Kemi–Tornio +68 %). Pääradan rataosien yhteenlasketun matkustajamäärän odotetaan kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2030 noin 40 prosenttia (Helsinki–Tampere + 38 %; Tampere–Oulu + 39 %; Oulu–Kemi + 50 %).

Tällä hetkellä pääradan 810 kilometristä 67 prosenttia on yksiraiteista, mistä aiheutuu monin paikoin merkittäviä kapasiteetti- ja häiriöherkkyysongelmia.

 

 

0 kommenttia
4.06.2018

Tiedote maakuntavaltuuston kokouksesta

Liiton viime tilikauden tulos ylijäämäinen

Maakuntavaltuusto päätti hyväksyä Etelä-Pohjanmaan liiton viime vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Se hyväksyi myös tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä tilivuoden 2017 ylijäämän 92 462,45 € siirrettäväksi taseen ylijäämätilille sekä myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille vuodelta 2017.

Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaiset toimintakulut olivat 3 567 929,56 €. Vastaavasti toimintatuotot olivat 3 659 112,01 €. Tilikauden toimintakate on 91 182,45 €. Korkotuottoja kertyi 1 280 €. Vuosikatteeksi ja samalla tulokseksi muodostuu 92 462,45 €, joka siirretään aikaisempien tilikausien ylijäämätilille. Ylijäämiä on taseessa tämän jälkeen yhteensä 1 355 394,35 €.

Maakuntavaltuutetut yli puoluerajojen kiittelivät Etelä-Pohjanmaan liittoa hyvästä ja vastuullisesta taloudenpidosta. Ylijäämiä toivottiin tulevaisuudessa käytettävän maakunnan tasapuoliseen kehittämiseen. Omaan hanketoimintaan ja uusiin avauksiin panostamista pidettiin tärkeänä liiton toiminnan kannalta jatkossa.

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.

 

Kansainvälinen hanketoiminta vilkasta Etelä-Pohjanmaalla

Kansainvälisen hanketoiminnan tilannetta maakunnassa esitteli kokouksessa Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja.

Hän totesi, että Etelä-Pohjanmaan alueen toimijat ovat lähteneet kiitettävästi mukaan kansainvälisten hankkeiden suunnitteluun ja rahoituksen hakemiseen. Tällä hetkellä maakunnassa on meneillään tai käynnistymässä runsaasti Interreg Europe -, Itämeri- ja Botnia Atlantica -ohjelmien mukaisia hankkeita, joissa kaikissa on eteläpohjalaisia toimijoita mukana. Interreg-hankkeiden kokonaisvolyymi on yli 60 miljoonaa euroa ja eteläpohjalaisten toimijoiden osuus noin 6 miljoonaa euroa.

Kansainvälistymisen edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ovat toteuttaneet vuosina 2015 ja 2017 Kansainvälinen hankeosaaja -koulutuksen. Koulutuksessa on ollut mukana osallistujia eri puolilta maakuntaa. Koulutuksen tavoitteena on ollut kannustaa hakijoita tulevaisuudessakin kansainvälisen rahoituksen hakemiseen.

Etelä-Pohjanmaan liitossa toteutettavia hankkeita ovat Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus (rahoitus EU-komissio ja Etelä-Pohjanmaan liitto), EMPINNO-, CO2Community- ja Mamba -hankkeet (Itämeri-ohjelma) sekä ERUDITE-, CESME-, NICHE- ja Ecowaste4Food-hankkeet ja uusimpina Clay- ja Finch-hankkeet (Interreg Europe).

Maakuntavaltuutettujen mielestä liiton kansainvälisen rahoituksen ja hanketoiminnan osaamisen taso on korkea. Tulevaisuudessa kansainvälisen yhteistyön ja hanketoiminnan merkityksen nähtiin entisestään kasvavan maakunnassa.

Lisätietoja: kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja, puh. 040 529 6046.

 

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa edetään suunnitellusti

Valmistelujohtaja Asko Peltola antoi maakuntavaltuustolle tilannekatsauksen maakunta- ja sote-uudistuksesta.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu Etelä-Pohjanmaan osalta on jatkunut SOTEMAKU-johtoryhmässä, väliaikaisessa valmistelutoimielimessä (VATE) ja maakuntahallituksessa sovittujen linjausten mukaisesti.

Kuluneen alkuvuoden aikana valmistelussa on työstetty muun muassa maakuntastrategian linjauksia, maakuntakonsernin toimintamallia, maakunnan sote-palveluiden rakennetta, työterveyshuoltoa, kasvupalveluita, talous- ja henkilöstöasioita sekä monia muita uuden maakunnan tehtäviin kuuluvia asioita.

Uudistusta koskevia lakipaketteja käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Tavoitteena on saada uudistusta koskevat lait vahvistetuiksi eduskunnan kevätistuntokauden aikana. Tämän jälkeen valmistelu siirtyy uuteen vaiheeseen, kun väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) saa lakisääteisen toimivallan.

Maakuntavaalit järjestetään Peltolan veikkauksen mukaan viimeistään huhtikuussa 2019. Uusien maakuntavaltuutettujen perehdyttäminen alkaa mahdollisimman pian vaalien jälkeen.

Maakuntajohtajan, muiden johtajien sekä esimiesten valinnat alkavat keväällä 2019.

Maakunta- ja sote-uudistuksen hyvä valmistelu sai kiitosta maakuntavaltuustolta. Yhteistyön toivottiin jatkuvan rakentavana ja avoimena myös jatkossa niin virkamiesvalmistelussa kuin poliittisessa päätöksenteossa.

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

0 kommenttia
1.06.2018

Tiedote maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokouksesta

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset on selvitetty Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaalla on viime vuosina panostettu paljon matkailun kehittämiseen. Matkailun vaikuttavuutta on seurattu säännöllisesti neljän vuoden välein tehdyn matkailun tulo- ja työllisyysselvitysten avulla. Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudellisista vaikutuksista laadittu uusin seurantaselvitys on vuoden 2016 tilanteesta. Kehitystä on verrattu vuoteen 2012.

Etelä-Pohjanmaan välitön matkailutulo vuonna 2016 oli 331 milj. € ja välillinen matkailutulo 177 milj. €. Kun vielä otetaan huomioon matkailun aikaansaamat palkkatulo- ja verotulovaikutukset niin matkailun kokonaishyöty Etelä-Pohjanmaalle oli noin 626 milj. €. Matkailun kokonaishyöty on jonkin verran pienentynyt vuodesta 2012, jolloin se oli 663 milj. €.

Matkailun välitön työllisyysvaikutus oli vuonna 2016 noin 1 720 henkilötyövuotta ja välillinen vaikutus 745 htv eli yhteensä 2 464 htv. Matkailun työllisyysvaikutukset ovat pienentyneet noin sadalla henkilötyövuodella verrattuna vuoteen 2012.

Matkailun merkitys Etelä-Pohjanmaan aluetaloudelle on suuri. Matkailun osuus Etelä-Pohjanmaan yritysten kokonaisliikevaihdosta oli vuonna 2016 noin 3,4 % ja henkilötyövuosista noin 3,7 %.

Toimialoittain tarkasteltuna matkailusta hyötyy eniten vähittäiskauppa, jonka saama matkailutulo oli vuonna 2016 noin 202 miljoonaa euroa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan matkailutulo oli noin 50 miljoonaa euroa. Seuraavaksi eniten matkailutuloa keräsivät virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalvelut sekä huoltamotoiminta.

Seutukunnittain tarkasteltuna suurimman osuuden matkailutulosta kerää Seinäjoen seutukunta (160 milj. €) ja seuraavaksi suurimman osuuden Kuusiokuntien seutukunta (132 milj. €). Kunnittain tarkasteltuna suurimpia matkailukuntia aluetaloudellisessa mielessä ovat Alavus (välitön matkailutulo 117 milj. €), Seinäjoki (88 milj. €) ja Kauhava (29 milj. €).

Etelä-Pohjanmaalla rekisteröityjen yöpymisten määrä kasvoi vuosina 2001–2012 noin 24 %. Vuosina 2012–2016 yöpymisten määrä on edelleen kasvanut (3 %), mutta kasvu on selvästi hidastunut. Vuonna 2016 Etelä-Pohjanmaalle kertyi rekisteröityjä yöpymisiä noin 692 860. Yöpyneistä matkailijoista 94 % oli suomalaisia ja 6 % ulkomaisia. Sekä kotimaisten (+1 %) että ulkomaisten (+45 %) yöpyjien määrä on lisääntynyt vuosina 2012–2016.

Matkailutilastojen ulkopuolelle jää kuitenkin suuri joukko matkailijoita, koska alle 20 vuodepaikan yrityksissä yöpyneet matkailijat jäävät niiden ulkopuolelle. Samoin kesämökeissä yöpymiset eivät tilastoidu. Matkailijoiden rekisteröimättömiä yöpymisiä arvioitiin olleen Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2016 noin 890 000 majoitusvuorokautta.

Etelä-Pohjanmaalla yöpyvistä kotimaan matkailijoista 78 % oli vapaa-ajanmatkalla ja 22 % työmatkalla. Alueella yöpyneistä ulkomaisista matkailijoista suurin osa (75 %) oli työmatkalla. Etelä-Pohjanmaan matkailun kansainvälinen kasvu on tapahtunut pääosin ammattiin liittyvän matkustamisen kautta.

Tutustu Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvitykseen tarkemmin täällä>> 

 

Kansainvälisten hankkeiden määrä on kasvanut Etelä-Pohjanmaalla merkittävästi

Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälisen toiminnan osalta kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus kertoi MYR:n kokouksessa maakunnan kansainvälistymisen toimintaohjelman päivityksen tilanteesta ja kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja esitteli kansainvälisen hanketoiminnan rahoituksen tilanteen.

Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma on päivitetty viimeksi vuonna 2014.

– Euroopan Unionin seuraavaan ohjelmakauteen vähitellen valmistauduttaessa on hyvä hetki koota maakunnan toimijoita yhteen kansainvälistymiseen liittyen ja pohtia mitkä asiat ovat hyvin, missä on parantamisen varaa ja mitä seikkoja nostetaan kehittämistavoitteitten kärkeen tulevaisuutta ajatellen, Kattelus toteaa.

Keskeisten teemojen – elinkeinoelämä, tutkimus, kehittäminen, innovaatiotoiminta ja koulutus, matkailu, kulttuuri ja maahanmuutto – asiantuntijaryhmät ovat kokoontuneet kevään aikana aloittamaan työtä. Ohjelman päivitys valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä.

Euroopan Unionin eri rahoituslähteistä haettavalla rahoituksella yhteistyössä eurooppalaisten alueiden ja toimijoiden kanssa toteutettavien hankkeitten määrä on meneillään olevalla ohjelmakaudella kasvanut Etelä-Pohjanmaalla merkittävästi. Myös niiden toimijoiden joukko, jotka hyödyntävät näitä rahoituslähteitä on laajentunut.

– Tärkeimmät rahoituslähteet ovat koulutukseen painottuva Erasmus+ -ohjelma sekä alueitten väliset Interreg -ohjelmat, joiden tuella kehitetään maakunnan kärkialoja, kuten ruokajärjestelmää ja energiatehokkuutta, kertoo Eväsoja.

Eteläpohjalaisten toimijoiden saama rahoitusosuus on tällä hetkellä noin 6 miljoonaa euroa. 

 

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmasta välitilinpäätöstyyppinen

Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014, ALKE-laki) mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunnitelma, joka sisältää arviot mm. alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista.

ALKE-asetuksen mukaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan ensimmäisen kerran maakuntaohjelman hyväksymisen jälkeisenä syksynä, eli nykylainsäädännön mukaan uusi toimeenpanosuunnitelma tulee laadittavaksi syksyllä 2018. Odotettavissa on, että työ- ja elinkeinoministeriö ohjeistaa laadintaa kesäkuussa ja toimeenpanosuunnitelman valmistumisen takaraja sijoittuu joko syyskuun tain lokakuun loppuun.

Valmisteilla olevan maakuntauudistuksen ja aluekehittämistä ja kasvupalveluja koskevan lakiuudistuksen myötä aluekehittämisen suunnittelujärjestelmä muuttuu. Lakiesityksessä ei säädetä toimeenpanosuunnitelman laatimisesta, vaan se olisi jatkossa maakuntien harkittavissa.

Maakuntaohjelma 2018–2021 on hyvin tuore, ja sen laadintaprosessista on kulunut lyhyt aika. Mikäli maakuntauudistus etenee esitetyllä tavalla, tulee maakuntaohjelma myös uuden maakunnan valtuuston käsittelyyn ja tarkistettavaksi. Siksi on päädytty esittämään toimeenpanosuunnitelma laatimista välitilinpäätöksen tyyppisenä asiakirjana.

– Ajatuksena on kertoa ja analysoida, mitä ohjelmarahoituksella on tähän mennessä saatu aikaan ja mihin loppurahoituskauden aikana resursseja pitäisi erityisesti suunnata tai mitä on vielä tekemättä peilaten maakuntaohjelman tavoitteisiin, kertoo asiaa kokouksessa esitellyt kehittämissuunnittelija Sanna Puumala.

Näiden lisäksi toimeenpanosuunnitelmaan kirjataan keskushallinnolle tehtävät, maakunnan edunvalvontaan liittyvät esitykset.

Toimeenpanosuunnitelmaa on pohjustettu toukokuussa aluekehittämisen kierroksella. Kierros koostui kolmesta tilaisuudesta, joissa käsiteltiin maakuntauudistusta aluekehittämisasioiden osalta ja lisäksi pohdittiin maakuntaohjelman toimeenpanoa. Tilaisuudet järjestettiin Tuurissa, Lapualla ja Kurikassa.

 

EU:n jäsenmaiden rahoitusosuuteen ehdotetaan korotusta

Euroopan komissio on antanut ehdotuksensa EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä 2.5.2018. Ehdotus ei sisältänyt suuria yllätyksiä. Britannian lähdöstä huolimatta budjettia ei kuitenkaan ehdotettu supistettavan vaan päinvastoin korotettavan 1,11 prosenttiin EU27:n bruttokansantulosta (nykisin 1 %). Suurimmat leikkausehdotukset kohdistuivat odotetusti koheesiopolitiikkaan (-7 %) ja maatalouteen (-5 %). Suurimpia korotuksia ehdotettiin sen sijaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan vahvistamiseen (+50 %), turvallisuuteen (+40 %) sekä vakauden turvaamiseen. Komissio ehdotti myös, että talousarvioon lisätään mekanismi oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta, jolla taataan rahoituksen hyödyntäminen ja kohdentaminen hyvien periaatteiden mukaisesti.

Rahoituskeskustelu etenee seuraavaksi siten, että ehdotus menee Euroopan neuvoston ja parlamentin käsittelyyn. Neuvottelujen odotetaan valmistuvan vuoden 2020 loppupuolella. Suomella on arvioitu olevan neuvotteluissa hyvä asema, sillä Suomi isännöin EU:n puheenjohtajuutta vuoden 2019 loppupuolella.

 

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 984 tai vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202.

0 kommenttia
28.05.2018

Maakunnat vaativat valtatien 3 investointien nopeaa toteuttamista yhteysvälillä Tampere–Vaasa  

 

Valtatie 3 on yksi Suomen tärkeimmistä ja vilkkaimmista pääteistä. Sillä on merkitystä niin pitkämatkaiselle ja seudulliselle liikkumiselle kuin teollisuuden ja kaupan kuljetusreittinä. Väylällä kulkee vuosittain yli 10 mrd. euron arvosta tavaraa ja noin 2–3,5 miljoonaa ajoneuvoa, joista lähes 500 000 on rekkoja. Valtatie 3 on lisäksi osa kansainvälistä E12-tietä ja se on tärkeä osa Pohjanlahden yli suuntautuvassa reitissä Ruotsiin ja edelleen Norjan satamakaupunkeihin.

Valtatien 3:n liikenne on kasvanut ja ennusteiden mukaan kasvaa edelleen nopeasti. Parannushankkeiden viivästyminen heikentää liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Lisäksi alhaisten nopeusrajoitusalueiden ja raskaan liikenteen vuoksi liikennevirran kulku ei ole jouhevaa, mikä lisää liikenteen päästöjä.

 Vuonna 2015 laaditun kehityskäytäväselvityksen mukaan ensimmäisen vaiheen hankkeet tulisi toteuttaa ennen vuotta 2025. Toimenpiteet kohdistuvat keskeisiin palvelutasopuutteisiin ja ne koostuvat kiireellisimmistä kärkihankkeista, joilla parannetaan elinkeinoelämän kuljetusten ja työmatkaliikenteen palvelutasoa ja turvallisuutta sekä pienistä kustannustehokkaista liikenneturvallisuutta parantavista hankkeista. Suurelle osalle ensimmäisen vaiheen hankkeita on laadittu tiesuunnitelmat, mutta kohteet ovat edelleen rakentamatta. Ellei rakentamista aloiteta pikaisesti, tavoitetasoa ei tulla saavuttamaan aikataulussa.

 Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien liitot esittävät maan hallitukselle, että kaikki kehityskäytäväselvityksen parannuskohteet toteutetaan ripeässä aikataulussa. Ensimmäisessä vaiheessa tulee toteuttaa Hämeenkyrön ohitustie, Jalasjärven vt 3 ja vt 19 risteysalueen rakentaminen, Jalasjärven Rajalanmäen ohituskaistan, Koskueen ohituskaistaparin ja Juustoportin liittymän rakentaminen sekä Vaasan vt 3 ja vt 8 Vaasan yhdystien eritasoliittymän parantaminen. Kohteiden tiesuunnitelmat ovat pääosin valmiit ja hankkeet on toteutettavissa heti. Hankkeiden yhteisarvoksi on kehittämisselvityksessä arvioitu noin 88 milj. euroa.

Hämeenkyrön ohitustie

Hämeenkyrön kohdalla valtatie 3 kulkee nykyisin kuntataajaman läpi, missä on useita tasoliittymiä, joista kaksi on pienisäteisiä kiertoliittymiä. Tieosuuden nopeusrajoitus on pitkällä matkalla 50–60 km/h. Liikenteen ruuhkautuminen häiritsee sekä pitkämatkaista että alueen sisäistä henkilöauto- että raskasta liikennettä. Suunnitelmiltaan valmis Hämeenkyrön ohitustie sisältää uuden keskikaiteellisen 4-kaistaisen ohikulkutien rakentamisen tarpeellisine muine järjestelyineen noin 10 km:n matkalle. Investoinnin h/k-suhde on 1,4.

Osana Suomen kasvukäytävän saavutettavuuden, elinkeinoelämän kuljetusten ja henkilöliikenteen tehokkaan välityskyvyn sekä liikenneturvallisuuden parantamista Hämeenkyrön ohitustien investointi on toteutettava mahdollisimman nopeasti. Ohitustien rakentamistyöt tulee aloittaa välittömästi nyt meneillään olevan Kyröskosken eritasoliittymän töiden valmistuttua vuonna 2020. Molemmat kohteet muodostavat kiinteän toisiinsa liittyvän kokonaisuuden.

Jalasjärven vt 3 ja vt 19 risteysalue, Jalasjärven Rajalanmäen ohituskaista, Koskueen ohituskaistapari ja Juustoportin liittymä

Kurikan Jalasjärvellä vt 3 ja vt 19 liittymä ruuhkautuu tultaessa Seinäjoen suunnasta valtatielle 3, mikä huonontaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujumista. Suunnitellussa liittymässä Seinäjoelta Tampereelle suuntautuva liikenne ohjataan uutta ramppia pitkin valtatien 3 ali ja nykyisen tasoliittymän ohi. Ratkaisun myötä Seinäjoelta Tampereelle kulkevan liikenteen ei enää tarvitse pysähtyä risteykseen.

Suunniteltujen Jalasjärven ohituskaistojen puuttuminen aiheuttaa liikenteen jonoutumista sekä heikentää liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujumista. Yksittäisistä parannuskohteista Juustoportin liittymä on osa Jalasjärven kokonaisuutta ja siksi toteutettava yhdessä muiden ensivaiheen kohteiden kanssa.


Vt 3:n ja vt 8:n Vaasan yhdystien eritasoliittymä

Laihian ja Vaasan välillä tärkein toimenpide on vt 3 ja vt 8 Pitkämäen eritasoliittymän kiireellinen suunnittelu ja parantaminen. Pitkämäen eritasoliittymän kohdalla risteää vt 3 Vaasan moottoritie ja vt 8 Vaasan yhdystie. Eritasoliittymän välityskapasiteetti ei ruuhka-aikaan riitä. Moottoritieltä yhdystielle siirtyvä liikenne jonoutuu eritason ramppiin ja jonon pää ylettyy pahimmillaan moottoritielle asti. Tilanne aiheuttaa todellisen hengenvaaran moottoritiellä liikkujille.

Toinen tärkeä ja kiireellinen hanke Vaasan päässä on moottoritien jatkeen suunnittelu välillä Helsingby–Laihia. Runsas työmatkaliikenne yhdistettynä teollisuuden raskaaseen liikenteeseen sekä keväisin ja syksyisin hitaaseen maatalousliikenteeseen aiheuttavat ruuhkia, jonoutumista ja huomattavia ajonopeuden muutoksia. Hitaiden ajoneuvojen valtatiellä ohittaminen on lähes mahdotonta runsaan vastaan tulevan liikenteen takia ja riskitilanteita on päivittäin.

 

Lisätietoja:

Vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, Etelä-Pohjanmaan liitto, 050 347 9845, antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi
Maakuntajohtaja Esa Halme, Pirkanmaan liitto, 040 500 3531, esa.halme@pirkanmaa.fi
Maakuntajohtaja Kaj Suomela, Pohjanmaan liitto, 050 312 8650, kaj.suomela@obotnia.fi.

 

 

 

 

 

0 kommenttia
21.05.2018

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Ajankohtaiskatsaus maakunta- ja sote-uudistukseen

Maakuntahallitus sai kokouksessa tilannekatsauksen maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisestä.

Uudistusta koskevien lakipakettien käsittely eduskunnassa jatkuu. Tavoitteena on saada uudistusta koskevat lait vahvistetuiksi kevätistuntokauden aikana.

Tulevan maakunnan palvelurakennetta ja työterveyshuoltoa koskevaa valmistelua jatketaan tehtyjen selvitysten pohjalta. Maakunnan luottamushenkilöhallinnon päätöksentekomallia on linjattu SOTEMAKU-johtoryhmässä 18.5. Lopullisen päätöksen mallista tekee vaaleilla valittu maakuntavaltuusto.

Ympäristöterveydenhuollon osalta sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä että maa- ja metsätalousministeriöstä on viestitetty, että järjestämistä ja tuottamista ei tarvitse erottaa toisistaan, mutta se on mahdollista maakunnan niin halutessa. Valmistelun tässä vaiheessa on kaavailtu ympäristöterveydenhuollon muodostamista omaksi järjestäjän taseyksikökseen lomituksen ja kasvupalveluiden tapaan.

Maakuntien Tilakeskuksen omistukseen ja edelleen maakunnille vuokrattavien tilojen maakuntakohtaisia vuokralaskelmia on käsitelty yhtiön hallituksessa 15.5. Maakuntakohtaiset vuokralaskelmat on toimitettu maakunnille tällä viikolla. Maakuntien kokonaisbudjetista tilakustannukset ovat arviolta noin 10 %. Etelä-Pohjanmaan osalta vuokrakustannusten on arvioitu olevan vuonna 2020 yhteensä 72,7 M€. Kuntien omistamien tilojen ja muilta vuokrattujen tilojen osalta kuntakohtaiset vuokralaskelmat oli tarkoitus toimittaa kuntiin kesäkuun alussa. Viimeisimmän tiedon mukaan kuntakohtaisten laskelmien toimittaminen jää kuitenkin odottamaan valtioneuvoston asetuksen loppuunsaattamista. Valtiovarainministeriö on järjestämässä asetuksen tiimoilta kuulemistilaisuutta lähiaikoina ja mahdollisesti vielä lausuntokierrosta. Näiden perusteella asetukseen on ehkä tulossa vielä joitain muutoksia. Kuntakohtaiset laskelmat tarkistetaan, julkaistaan ja toimitetaan kunnille vasta, kun valtiovarainministeriö julkaisee asetuksen lopullisessa muodossaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt ensimmäiset päätökset valinnanvapauden pilottialueista. Etelä-Pohjanmaalle on saatu myönteinen päätös valinnanvapauspilotista asiakassetelipalveluihin. Etelä-Pohjanmaalle haettiin rahoitusta asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti -pilottiin yhteensä 5 M€, mistä rahoitusta myönnettiin 2,5 M€ asiakassetelipalveluiden pilotoimiseen. Rahoitusta myönnetään yhteensä 10 maakunnalle. Valinnanvapauspilottien lisäksi käynnissä on valinnanvapauskokeiluja (tunnetaan myös palvelusetelikokeilu-nimellä) viidessä sellaisessa maakunnassa, joille ei nyt myönnetty rahoitusta. Pilottien tarkoituksena on tukea vaiheistettuna valinnanvapauslain toimeenpanoa osana sote-uudistusta ja toimia siten osaltaan maakuntien muutostukena. Pilotit toteutetaan uuden lainsäädännön mukaisesti. Pilottien toteutuminen edellyttää, että valinnanvapauslaki hyväksytään.

 

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123


Alustavat neuvottelut käynnistyvät tienpitoalueen määrittelemiseksi

Etelä-Pohjanmaan tienpitoalueen selvitys on valmistunut 27.4.2018. Selvitys koskee kahta vaihtoehtoista yhteistyömallia: Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien muodostama alue ja Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan muodostama alue.

Selvityksen keskeisin anti on raportoitu vertailutaulukkoon (ks. liitteet), jossa pohditaan edellä mainittujen vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Vertailu tuo esiin ne näkökulmat, joita alueen muodostamisessa tulee ottaa huomioon.

– Riippuen siitä, mitä näkökulmia painotetaan, kuten esimerkiksi maantieteellinen yhtenäisyys tai tienpidossa saavutettavat mittakaavaedut, voidaan vertailun osalta päätyä erilaiseen lopputulokseen, toteaa vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja.

Yhteistoiminnallisen tienpidon tehtävien hoitamisen tavoitteina ovat tienpidon kustannustehokas sekä yhtenäinen, asiantunteva ja pitkäjänteinen hoitaminen, lain mukaisen palvelutason toteutuminen ja työssäkäyntialueiden asiakastarpeiden huomioiminen sekä maantieteellisesti, kooltaan ja muutoinkin tarkoituksenmukaisten tienpitoalueiden muodostuminen.

Selvitysraportin johtopäätöksissä ehdotetaan, että Etelä-Pohjanmaa käy seuraavaksi jatkoneuvottelut muiden maakuntien kanssa vaihtoehtoisista tienpitoalueista. Lopullisen päätöksen tienpitoalueen valinnasta tekee tuleva maakuntavaltuusto.

LIITTEET: Etelä-Pohjanmaan tienpitoalueiden vertailu

 

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845


Tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotanto on noussut huomattavasti energia- ja ilmastostrategian seurannan mukaan

Maakunnallisen energia- ja ilmastostrategian aikajänne ulottuu vuoteen 2020. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian 2014–2020 seuranta tehdään vuosittain Etelä-Pohjanmaan energiapäivien yhteydessä sekä tarkastelemalla seurantaindikaattoreita.

Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategiassa ei ole vastuutettu toimenpiteitä eri tahoille. Energia- ja ilmastostrategian toimenpiteitä seurataan erilaisin indikaattorein. Indikaattorien seurannasta vastaa Etelä-Pohjanmaan liitto. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian seurantaindikaattoreita ovat:

  • Etelä-Pohjanmaan sähkönkulutus- ja tuotanto
  • Tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus maakunnassa tuotetusta sähköstä
  • Puuenergian osuus kaukolämpölaitoksissa käytetyistä polttoaineista
  • Vesivoimalla tuotetun sähkön osuus maakunnassa tuotetusta sähköstä
  • Energiatehokkuussopimukseen ja energiaohjelmaan liittyneet kunnat ja yritykset
  • Strategian tavoitteita toteuttavien hankkeiden määrä
  • Liikenteen määrä

Vuonna 2014 Etelä‐Pohjanmaan sähköntuotanto oli 512 GWh ja vuonna 2016 se oli 787 GWh. Erityisesti tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä on noussut tuona ajanjaksona, se on noussut yli kymmenkertaiseksi. Vuoden 2010 tasolta Etelä‐Pohjanmaan sähköntuotanto on vähentynyt, erityisesti erillisellä lämpövoimalla tuotetun sähkön määrä on laskenut.

Sähkön kulutus Etelä‐Pohjanmaalla vuonna 2014 oli 2047 GWh ja vuonna 2016 se oli 2099 GWh. Sähkön kulutuksen kehitys on ollut maltillista Etelä‐Pohjanmaalla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sähkön kuluttajien määrä on kasvanut hieman ja samalla myös energiatehokkuus on kasvanut. Melkein puolet kulutetusta sähköstä käytetään asumiseen ja maatalouteen.

Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä on tilastossa vuonna 2010 vielä nolla. Vuonna 2014 tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä oli 12 Gwh, kun se vuonna 2016 oli jo 198 Gwh. Tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotanto on noussut siis huomattavasti. Tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus kasvanee myös tulevaisuudessa.

Metsäpolttoaineen osuus kaukolämpölaitoksissa ja yhteissähkön tuotantoon käytetyistä polttoaineista Etelä‐Pohjanmaalla vuonna 2016 oli merkittävä. Metsäpolttoaineen käyttö oli 386 GWh ja teollisuuden puutähteiden käyttö 62 GWh vuonna 2016 Metsäpolttoaineen käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Vuonna 2010 metsäpolttoaineen käyttö oli 119 GWh. Kaukolämmön erillistuotantoon käytetyt polttoaineet olivat yhteensä 700 GWh ja kaukolämmön ja yhteissähköntuotantoon käytetyt polttoaineet yhteensä 1314 GWh vuonna 2016.

Vesivoimalla tuotettu sähkö oli Etelä‐Pohjanmaalla vuonna 2014 82 GWh ja vuonna 2016 se oli 98 GWh. Vuonna 2008 vesivoimalla tuotettiin sähköä 134 GWh.

Energiatehokkuussopimukseen liittyneitä kuntia Etelä‐Pohjanmaalla on yhteensä 6. Yrityksiä on liittynyt yhteensä 12. Lisäksi useita sellaisia yrityksiä on liittynyt energiatehokkuussopimukseen, jotka toimivat maakunnassa. Yhteensä energiatehokkuussopimuksiin on liittynyt 450 yritystä ja 64 kuntaa Suomessa.

Tieliikenteen kokonaissuorite on kasvanut hieman Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskuksen toimialueella. Vuoden 2017 alusta vuoden loppuun liikenteen muutos Etelä‐Pohjanmaan ELY‐keskuksen on ollut 1,34 prosenttia kasvua.

Etelä‐Pohjanmaan energia‐ ja ilmastostrategian tavoitteita toteuttavia hankkeita on syntynyt merkittävästi. Etelä‐Pohjanmaan rakennerahastohankkeita (EAKR, ESR), joiden toiminta kohdistuu energia‐ ja ilmastoasioihin, on yhteensä 7 hanketta. Manner‐Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 rahoitettuja hankkeita, joiden toiminta kohdistuu energia‐ ja ilmastoasioihin, on yhteensä 18 hanketta. Etelä‐Pohjanmaan liiton rahoittamia AIKO‐hankkeita, joiden toiminta kohdistuu energia‐ ja ilmastoasioihin, on yhteensä 2 hanketta. Kansainvälisiä hankkeita (Botnia Atlantica, Interreg BSR, Interreg Europe), joiden toiminta kohdistuu energia‐ ja ilmastoasioihin, on yhteensä 6 hanketta.

Maatalouden rakennetukien kautta tehtyjämMaatilojen energiatuotantoon liittyviä investointeja on ollut vuosina 2014–2017 yhteensä 100 kpl ja myönnetty avustuksen osuus on ollut n. 4,3 M€. Tämä pitää sisällään mm. lämpökeskukset sekä aurinkoenergiaan liittyvät investoinnit. Lisäksi on yrityshankkeita ja yrityskohtaisia yritysten omia hankkeita, jotka kohdistuvat energia‐ ja ilmastoasioihin.

 

Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, 040 3568 044.


EAKR-rahoitusta kolmelle hankkeelle

Maakuntahallitus päätti hyväksyä kolme hanketta osarahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta.

Lakeuden Etapin hallinnoimalle Roves - Energiaomavarainen yritysyhteisö "eRoves" -hankkeelle maakuntahallitus myönsi EAKR- ja valtion rahoitusta yhteensä 133 475 euroa, kuitenkin enintään 70,0 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hanke toteutetaan 1.5.2018–31.1.2020 välisenä aikana ja sen kokonaiskustannukset ovat 190 678 euroa.

Hankkeen tavoitteena on, että Seinäjoella sijaitsevan Roveksen alueen tulevat yritykset ja asukkaat voivat hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja kiertotaloutta liike- ja muussa toiminnassaan. Sijoittautumispaikan halutaan kannustavan yrityksiä innovatiiviseen kehitystoimintaan ja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen. Alue tulee toimimaan myös edelläkävijänä energianomavaraisuuden, energiantuotantotapojen ja -teknologioiden osalta Etelä-Pohjanmaalla.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun Näkymätön näkyväksi: Tuottavuuden tulosmittarit ja niiden visualisointi pk-teollisuudessa  -hankkeelle maakuntahallitus myönsi EAKR- ja valtion rahoitusta yhteensä 153 500 euroa, kuitenkin enintään 70,0 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hankeaika on 1.9.2018 - 31.12.2020 ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat 219 320 euroa.

Hankkeen päätavoite on edistää tuotannon johtamista tiedolla pk-yrityksissä kehittämällä ratkaisuja tuotannon tilan reaaliaikaiseen seurantaan ja visualisointiin. Numerotieto helpottaa ongelmien todentamista, vertailua sekä tavoitteiden asettamista. Visualisointi parantaa myös tulosten ja muutosten ymmärtämistä.

Tampereen yliopiston hallinnoimalle ylimaakunnalliselle KAMPUS-SOTE - Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa  -hankkeelle maakuntahallitus myönsi EAKR- ja valtion rahoitusta yhteensä 105 315 euroa, kuitenkin enintään 14,28 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hankeaika on 1.8.2018–31.7.2020 ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat 737 035 euroa.

Hankkeen tavoitteena on luoda uusi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioekosysteemi kolmen maakunnan, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Satakunta, alueelle. Aluenäkökulmasta hanke edistää sosiaalisten palveluprosessien syntymistä alueellisessa toimintaympäristössä ja kehittämisen ja tutkimuksen näkökulmasta hanke tukee sote-palvelujen uudistamista ja kehittämistä uuden tiedon pohjalta. Hankkeessa myös kehitetään, kokeillaan ja arvioidaan yhteiskehittämislähtöisesti tuotettuja sote-palveluprosesseja.

 

Lisätietoja: kehittämissuunnittelija Outi Mäki, puh. 050 353 8388 sekä kehittämissuunnittelija Kirsi Pajula, puh. 050 338 1905.


Pohjalaismaakuntiin halutaan omat itsenäiset Ylen aluetoimistot

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien liitot ovat lähettäneet Yleisradion hallintoneuvostolle 14.5.2018 seuraavan kannanoton:

Pohjalaismaakuntiin omat itsenäiset Yleisradion aluetoimistot

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner asetti 30.10.2015 parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Yleisradio Oy:n tehtäviä ja rahoitusta. Arto Satosen johtaman työryhmän muistio

luovutettiin liikenne- ja viestintäministerille kesäkuussa 2016. Työryhmä esittää muistiossaan, että julkisen palvelun tehtävänantoa tarkennetaan siten, että Ylen tulee tarjota julkisen palvelun sisältöpalveluja yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti. Työryhmä erikseen täsmensi, että kyse on julkisen palvelun alueellisen tehtävän täyttämisen vähimmäistasosta.

Tämä Satosen työryhmän mukainen alueellisen tehtävän vähimmäistaso ei toteudu Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. Maakunnilla ei ole omia itsenäisiä aluetoimituksia eikä maakuntaradiota. Kaikkien muiden maakuntien osalta tämä vähimmäistaso täyttyy. Yleisradion suomenkielisistä toimituksista Vaasan ja Seinäjoen toimitukset muodostavat yhdessä YLE Pohjanmaan. Keski-Pohjanmaalla on oma aluetoimistonsa YLE Kokkola ja maakuntaradio Radio Keski-Pohjanmaa.

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto esittävätkin Yleisradion hallintoneuvostolle, että edellä mainittu epäkohta korjataan mahdollisimman nopeasti. Pohjalaismaakunnissa tulisi olla kolme itsenäistä aluetoimistoa YLE Kokkola, YLE Seinäjoki ja YLE Pohjanmaa. Edellä mainittujen aluetoimistojen resursointia tulisi myös vahvistaa ottaen huomioon maakuntien väestömäärät ja väestön kielelliset osuudet. Aluetoimistoilla täytyisi olla mahdollisuus keskittyä oman maakuntansa uutis- ja ajankohtaistoiminnan suunniteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

 

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845

 

 

 

 

0 kommenttia
23.04.2018

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakuntahallitus hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan muutoksen kaavaluonnoksen

Maakuntahallitus päätti hyväksyä 2. vaihemaakuntakaavan muutoksen kaavaluonnoksen sekä asettaa vaihemaakuntakaava 2. valmisteluaineiston nähtäville 30.4.–21.6.2018 väliseksi ajaksi ja pyytää aineistosta lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määritellyiltä tahoilta. Maakuntaliiton toimisto valtuutettiin tekemään teknisluonteisia korjauksia ja täydennyksiä kaavaluonnoksen aineistoon ennen nähtäville asettamista.

Etelä-Pohjanmaan kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintojen aluetta käsittelevä 2. vaihemaakuntakaavan kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää kaupan sijoittumista ohjaavat teemat vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia.

– Kaavamuutoksella pyritään vahvistamaan Etelä-Pohjanmaan keskustatoimintojen alueiden asemaa kaupan vetovoimaisina sijaintipaikkoina, turvaamaan lähipalveluiden saatavuus sekä mahdollistamaan kunnille lainsäädännön muutosten hengen mukaisesti aikaisempaa paremmat edellytykset reagoida mahdollisiin muutoksiin ja tarpeisiin kaupan palvelurakenteessa, toteaa vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

Lisätietoja: ympäristösuunnittelija Mari Väänänen, puh. 0400 243 640


Maakunta- ja sote-uudistuksen ajankohtaiskatsaus

Maakunta- ja sote-uudistusta koskevat lakipaketit ovat edelleen eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen tavoitteena on saada uudistusta koskevat lait vahvistetuiksi eduskunnassa kevätistuntokauden 2018 aikana.

Ministeriöiden (STM, SM, TEM, MMM) ja maakunnan välillä käytävien keskustelujen sekä maakuntalain mukaisten neuvottelujen (JTS-neuvottelut) simuloinnit on hoidettu tältä keväältä. Simuloinnit ovat olleet harjoitusta tulevan maakunnan keskusteluihin eri ministeriöiden kanssa. Keskusteluissa käytiin läpi Etelä-Pohjanmaan tulevaisuudennäkymiä ja haasteita ministeriöiden hallinnonaloilla.

Etelä-Pohjanmaan palvelurakennetta koskeva selvitystyö on loppusuoralla. Selvityksen tuloksia käydään läpi 27.4. uudistusta valmistelevien avainryhmien kanssa.

Tulevan maakunnan työterveyshuoltoa koskeva selvitys on niin ikään valmistunut.

Maakuntakonsernin rakennetta on syvennetty jatkovalmistelun etenemisen turvaamiseksi. Uuden maakunnan organisaatiorakenteesta tarvitaan tietoa mm. taloushallinnon rakentamisen perustaksi.

Maakuntakonsernistrategian päälinjaukset jatkovalmistelun pohjaksi on myös hyväksytty. Lopulliset päätökset maakuntastrategian sisällöstä tekee vaaleilla valittu maakuntavaltuusto noin vuoden kuluttua.

Järjestämisen käsikirjan ensimmäiset luonnokset ovat valmistuneet. Pohjia uuden maakunnan hallintosäännölle valmistellaan valtakunnallisessa yhteistyössä.

Uuden maakunnan brändityö käynnistetään jo tämän kevään aikana.

Kasvupalveluiden tuottamisen vaihtoehdoista on valmistunut vertailu.

Myös maakunnan kokonaisarkkitehtuurin kuvaustyö on edennyt. Kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan strategian toimeenpanossa ja johtamisessa, toiminnan ja palvelujen jatkuvassa kehittämisessä, muutosten ja monimutkaisuuden hallinnassa sekä digitalisaation hallitussa hyödyntämisessä. Kokonaisarkkitehtuurityö on osa organisaation strategiatyötä, johtamisprosessia sekä talouden ja toiminnan suunnittelua.

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123


Uuden maakunnan vaikuttamistoimielimet aloittavat toimintansa

Maakuntahallitus päätti perustaa maakunnallisen nuorisovaltuuston, maakunnallisen vanhusneuvoston sekä maakunnallisen vammaisneuvoston. Kesäkuussa toimintansa aloittavat maakunnalliset vaikuttamistoimielimet voivat päättää itse kokoonpanostaan yhteisesti sovittujen periaatteiden pohjalta.

Maakunnallisen nuorisovaltuuston ensimmäinen toimikausi on 1.6.2018–1.6.2019. Jatkossa maakunnallinen nuorisovaltuusto toimii lukuvuosittain. Jokaisen Etelä-Pohjanmaan kunnan (ml. Isokyrö) nuorisovaltuusto voi nimittää maakunnalliseen nuorisovaltuustoon kaksi jäsentä ja yhden varajäsenen. Jäsenten ja varajäsenen tulee olla valintahetkellä kunnan nuorisovaltuuston jäseniä ja iältään 13–20-vuotiaita. Maakunnalliselle nuorisovaltuustolle valitaan puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Kaikkien puheenjohtajiston jäsenten tulee olla eri nuorisovaltuustoista.

Maakunnallisen vanhusneuvoston toimikausi alkaa 1.6.2018 ja se kestää siihen saakka, kunnes 1.1.2019 toimintansa aloittava maakuntavaltuusto valitsee uuden vanhusneuvoston. Jokaisen Etelä-Pohjanmaan kunnan (ml. Isokyrö) vanhusneuvosto voi nimittää maakunnalliseen vanhusneuvostoon yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Jäsenen ja varajäsenen tulee olla valintahetkellä kunnan vanhusneuvoston jäseniä. Maakunnalliselle vanhusneuvostolle valitaan puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Puheenjohtajiston toimikausi on kaksi vuotta.

Maakunnallisen vammaisneuvoston toimikausi alkaa niin ikään 1.6.2018 ja se kestää siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto valitsee uuden vammaisneuvoston. Jokaisen Etelä-Pohjanmaan kunnan (ml. Isokyrö) vammaisneuvosto voi nimittää maakunnalliseen vammaisneuvostoon yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Jäsenen ja varajäsenen tulee olla valintahetkellä kunnan vammaisneuvoston jäseniä. Maakunnalliselle vammaisneuvostolle valitaan puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Puheenjohtajiston toimikausi on kaksi vuotta.

Maakuntalakiluonnoksessa on kuntalain tapaan oma lukunsa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksista. Maakunnan tulee edistää asukkaiden mahdollisuuksia ja oikeuksia vaikuttaa ja osallistua maakunnan toimintaan. Maakunnan asukkaiden osallisuus tulee olla osa maakunnan päätöksentekoa ja palveluiden suunnittelua. Lisäksi maakunnan tulee edistää asukkaiden osallisuutta palveluissa siten kuin erityislainsäädännössä siitä säädetään. Maakuntalakiluonnoksen mukaan maakunnan on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, vammaisneuvosto sekä vanhusneuvosto lain tultua sovellettavaksi. Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa on päädytty siihen, että maakunnalliset vaikuttamistoimielimet perustetaan jo ennakoivasti vuoden 2018 aikana.

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123 


AIKO-rahoitusta kahdelle hankkeelle

Maakuntahallitus päätti hyväksyä kaksi hanketta osarahoitettavaksi Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella.

Kulttuurihyvinvoinnin palvelutuotanto Etelä-Pohjanmaalla -hankkeelle maakuntahallitus myönsi työ- ja elinkeinoministeriön Etelä-Pohjanmaan liitolle osoittamaa AIKO-rahoitusta 70 % kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 38 850 euroa. Maakuntahallitus päätti lisäksi osoittaa hankkeeseen Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2018 talousarviomäärärahaa 16 650 euroa. Hanke toteutetaan 1.4.2018–31.3.2019 välisenä aikana.

Hankkeen tavoitteena on käynnistää kehitysprosessi, joka kokoaa ja organisoi terveyttä ja hyvinvointia edistävän taiteen ja kulttuurin palvelutuotannon Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeen perimmäisenä tehtävänä on turvata Etelä-Pohjanmaan sote-palvelujen asiakkaiden sekä toimintakyvyltään heikentyneiden asukkaiden tarvitsemat kulttuurihyvinvoinnin palvelut ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen. Kehittämistoiminnan tukena toimii hankkeen kokoama monialainen kulttuurihyvinvoinnin yhteistyöverkosto.

Pandatalouden ja tutkimuksen tiet Ähtärissä -hankkeelle maakuntahallitus myönsi työ- ja elinkeinoministeriön Etelä-Pohjanmaan liitolle osoittamaa AIKO-rahoitusta 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 58 690 euroa. Hankeaika on 1.8.2018–30.4.2019.

Hankkeen tavoitteena on selvittää erilaisia vaihtoehtoja SnowPanda Consortium -aloitteen toiminnan käynnistämiseksi Etelä-Pohjanmaan alueella. Hanke kehittää uudenlaista toimintatapaa, jolla voidaan lisätä tutkimuksen ja eteläpohjalaisten yritysten välistä yhteistyötä.

Pandojen suojelutyön seurauksena Ähtärin ja Kiinan yhteistyötä konkretisoimaan on laadittu SnowPanda Consortium -aloite (Memorandum of Understanding, MoU). Verkostoon kuuluvat toimijat tekevät yhteistyötä Kiinan kanssa etenkin metsätalouden, cleantechin ja matkailun aloilla. Laaja-alainen yhteistyö edellyttää tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan mukanaoloa ja yhteistoiminnan tehostamista. Lähitulevaisuudessa tarvitaan myös palveluiden kehittämistä tukevaa tutkimustoimintaa ja tutkimusryhmiä.

Lisätietoja: vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 162 202.


Muutos maakuntavaltuuston kokoonpanossa

Lapuan kaupungilla on maakuntavaltuustossa neljä jäsentä ja varajäsentä. Maakuntavaltuuston varajäsen Carita Liljamo on valittu Lapuan kaupungille hoitotyön johtajan virkaan, minkä vuoksi hän on pyytänyt eroa Lapuan valtuustosta sekä muista luottamustehtävistä, joissa edellytetään valtuutetun asemaa.

Lapuan kaupunginvaltuusto on 26.3.2018 myöntänyt Liljamolle eron ja valinnut hänen tilalleen maakuntavaltuuston varajäseneksi Hanna-Maria Kortesojan.

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845


Maakuntahallituksen ylimääräiset kokoukset

Maakuntahallitus varautuu maakunta- ja sote-uudistuksesta johtuen ylimääräisiin kokouksiin kesällä. Kokouspäivät ovat maanantai 2.7. ja maanantai 6.8.

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845

0 kommenttia
20.04.2018

Suomen liikennöidyin ratayhteys saatava kuntoon

Kansanedustajien ja maakuntien päärataseminaarin kannanotto 19.4.2018 Helsingissä

Eurooppalaiseen TEN-T-verkkoon kuuluvan pääradan kehittäminen ei ole riittävällä tasolla. Päärata on Suomen eniten liikennöity raideyhteys, jolla on sekä pitkän matkan että lähiliikenteen henkilöliikennettä, mutta myös merkittävää tavaraliikennettä. Pääradan vaikutusalue on Suomen kasvavinta ja potentiaalisinta kasvuvyöhykettä niin elinkeinoelämän kuin asumisen ja työssäkäynnin osalta. Päärata on keskeinen liikennettä välittävä liikenneväylä liitännäisyhteyksineen, joka palvelee lähes kaikkia Suomen merisatamia ja lentoasemia.

Oheisissa kartoissa ovat sekä henkilö- että tavaraliikenteen matkat ja kuljetusvirrat vuonna 2016 Suomen rataverkolla.

 

Pääradan osuus koko henkilömatkustajaliikenteestä on ylivoimaisesti suurin. Vuoteen 2035 ulottuvassa ennusteessa henkilöliikenteen arvioidaan kasvavan pääradalla rataväleistä riippuen 34-114 %. Kaukoliikenteessä tehdään ennusteen mukaan vilkkaimmilla rataosuuksilla noin 6-9 miljoonaa matkaa vuodessa.

Tavaraliikenteen kasvua on ennakoitavissa muun muassa Pohjois-Suomen kaivoskuljetusten käynnistyessä sekä puu- ja raaka-ainekuljetusten lisääntymisenä uusien biojalostamoiden ja energiateollisuuden hankkeiden myötä.

Nykyisellä raidemäärällä päärata ei kykene tarjoamaan tarvittavia liikennepalveluja. Raidekapasiteettivaje muodostaa pullonkaulan sekä nopean henkilöjunaliikenteen, taajamajunaliikenteen että tavarajunaliikenteen kehittämiselle. Kapasiteettivaje näkyy myös sekä ratapihojen että satamayhteyksien toiminnassa. 

Kehittämällä päärataa nopealla aikataululla on mahdollista tehokkaimmin lisätä taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä sekä tukea ympäristö- ja asuntopoliittisia tavoitteita sekä paikallisella että kansallisella tasolla.

Edellä olevaan perustuen pääradan varren ja sen välittömässä vaikutuspiirissä olevien maakuntien ja vaalipiirien edustajat esittävät:

  • Suomen tulee edelleen aktiivisesti edistää pääradan saamista osaksi ydinverkkokäytäviä meneillään olevassa Verkkojen Eurooppa -ohjelman välitarkastelussa. Huomioon tulee ottaa myös rajat ylittävän Tornio-Haaparanta -raideosuuden sähköistäminen. Ydinverkkokäytävien pohjoinen laajennus mahdollistaisi EU-rahoituksen hakemisen/saamisen myös pääradan hankkeille.
  • Pääradan välityskyvyn parantamiseksi on viipymättä Liikenneviraston ja alueiden kanssa käynnistettävä lisäraiteiden yleissuunnitelman laatiminen välille Riihimäki-Tampere sekä ohjelmoitava kaikilta muilta ratajaksoilta yleissuunnitelmien käynnistäminen sekä pääradan yksiraiteisten osuuksien rakentamiseksi kaksiraiteisiksi että tarvittavilta osin akselipainojen nostamiseksi.
  • Tulossa olevan pääradan perusparannuksen aikana on samanaikaisesti lisättävä raidekapasiteettia, jotta radalla ei tehdä vuosikymmeniä ratatöitä ja aiheuteta häiriöitä liikenteessä.

 

Lisätietoja antavat päärataryhmän puheenjohtaja Esa Halme, 040 500 3531, esa.halme@pirkanmaa.fi, ja varapuheenjohtaja Jussi Rämet, 040 586 3877, jussi.ramet@pohjois-pohjanmaa.fi.

0 kommenttia
12.04.2018

Nopea laajakaista -hanke vie nettiin valonnopeudella

Nopea ja toimintavarma nettiyhteys on kuluttajille ja yrityksille digiajan valtatie. Tutkimusten mukaan laadukas yhteys ei ole enää yrityksen kilpailuetu vaan elinehto. Kuluttajat taas saavat laajakaistan kautta muun muassa kattavimmat ja laadukkaimmat tv-palvelut. Nuorten verkkopelaaminen onnistuu vain nopeiden nettiyhteyksien kautta. Esimerkiksi näihin tiedonsiirron haasteisiin paras ratkaisu on nopea valokuituyhteys, joka kuitenkin yksittäin ostettuna saattaa olla hyvin kallis. Taajamien ulkopuolella valokuituliittymä voi maksaa jopa 10 000–100 000 euroa.

Valtion ja kuntien Nopea laajakaista -hankkeesta rahoitettua valokuiturakentamista on tehty pitkään etenkin Itä-Suomessa, mutta Etelä-Pohjanmaalla rakentamishankkeet on tähän saakka pääosin toteutettu markkinaehtoisesti. Vuoden 2017 lakimuutoksen jälkeen Etelä-Pohjanmaan liitto on aktivoitunut uudelleen laajakaistarakentamisen vauhdittamisessa. Liikenne- ja laajakaista-asioita vuoden 2018 alusta vastannut maakuntainsinööri Jani Palomäki toivoo, että mahdollisimman moni, jolta hankkeen yhteydessä liittymisestä tiedustellaan, tarttuu tarjoukseen.

– Nyt on monella kylällä, tuttua sanontaa mukaillen, 100 megan paikka saada nopea valokuituyhteys, Palomäki toteaa.

Kunnat innolla mukaan

Kunnat ovat lähteneet kiitettävästi mukaan hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen, jossa haetaan laajakaistarakentajilta hanke-ehdotuksia kuntien alueelle rakennettaviksi valokuiduiksi. Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla kahdeksan kuntaa on ilmoittanut kiinnostuksestaan. Kunnat ovat Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kurikka, Lapua, Lappajärvi, Teuva ja Vimpeli. Muut kunnat eivät vielä ole kantaansa ilmaisseet.

Valtio ja kunnat ovat tukeneet valokuidun rakentamista Nopea laajakaista -hankkeen nimissä jo vuodesta 2009. Hankkeen tavoitteena on varmistaa valtion tuen avulla nopeiden laajakaistaverkkojen rakentaminen alueille, joille kaupallinen tarjonta ei todennäköisesti toteudu. Vuoden 2017 lakimuutosten jälkeen tukiehdot ovat muuttuneet rakentamiselle huomattavasti paremmiksi.

Nopea laajakaista -hankkeen kautta rakennettavien laajakaistaverkkojen rahoituksesta 33 % tulee valtiolta, 33 % kunnalta ja 34 % on rakennuttajan hankkimaa rahoitusta. Joissain Etelä-Pohjanmaan kunnissa valtion osuus on 44 % ja kunnan osuus 22 %. Aivan kaikki rakennettavan verkon osat eivät ole tukikelpoisia, joten käytännössä koko hankkeen rahoituksesta noin puolet on yhteiskunnan tukea. Ellei kunta halua perustaa omaa laajakaistaa rakentavaa yritystä tai lähde takaamaan rakentajaosuuskuntien lainoja, rahoitusriski on rakennuttajalla.

Maakuntaliitto hoitaa kilpailutuksen

Maakuntaliittojen rooli on toteuttaa laajakaistan rakentamishanke-ehdotusten hakumenettely. Etelä-Pohjanmaan liitto toteuttaa hakumenettelyn tämän kevään aikana. Kilpailutuksen jälkeen kunnat tekevät lopullisen päätöksen omasta tuestaan.

– Etenemme kiinnostuneiden kuntien kanssa ripeästi, jotta hankkeita saadaan liikkeelle ja valtion hankerahoitus varmistettua, kertoo Palomäki.

Hankkeen toteuttajalla on laajakaistaverkon rakentamiseen aikaa nykyisen lain mukaan kesäkuun 2019 loppuun, mutta sitä tullaan lakimuutoksella pidentämään vuoden 2020 loppuun.

Valokuiturakentamisen hinta riippuu suuresti rakentamisalueen maastosta. Hankalilla alueilla rakentamiskustannukset helposti tuplaantuvat, samoin teiden ja rautateiden alitukset maksavat. Kuluttajille liittymähinnoittelussa on käytetty yleensä joko alueen kiinteää hintaa tai vaihtoehtoa, jossa hinnassa on kiinteä osa ja liittymäyhteyden pituudesta riippuvaa osuus. Laajakaistaliittymän rakentamiskustannukset ovat työkustannusten osalta kotitalousvähennyskelpoisia.

Liittymismaksun määrittelee verkon rakentaja, mutta Nopea laajakaista -hankkeiden kautta rakennettujen liittymien hinnat ovat yleisesti olleet noin 1000–2000 euron hintahaarukassa. Osassa Suomea liittymiä on myyty huomattavasti halvemmalla, mutta monissa tapauksissa se on saattanut rakentajayhtiöt ja osuuskunnat talousvaikeuksiin.

Eikö 5G kohta tule, miksi maksaa kuidusta?

Langaton tiedonsiirto on kasvattanut suosiotaan, mutta nopeiden valokuituyhteyksien tarve ei ole vähentynyt, päinvastoin. Langattomasti välitetyn datan määrää kasvaa hurjasti eivätkä 4G-yhteydet riitä tulevaisuudessa tyydyttämään kaikkia jokapäiväiseen elämäämme liittyviä tiedonsiirtotarpeita. Nopeiden langattomien 5G-verkkojen kehitys on kovassa vauhdissa, mutta ne eivät kaikkialla korvaa valokuitua.

Jotta 5G pystyy välittämään paljon dataa, täytyy sen toimia korkealla taajuudella. Korkea taajuus taas merkitsee lyhyttä, kymmenien tai muutamien satojen metrien kantavuutta. Jos kantamaa halutaan kasvattaa, datan siirtonopeus tippuu eikä ole juuri 4G yhteyttä parempi. Antennit eivät ole ilmaisia, joten niitä asennetaan pitkälle tulevaisuuteen vain kaupunkien keskustoihin ja pääteiden varsille.

– Ja sitä paitsi, 5G-antenni tarvitsee myös valokuidun toimiakseen toivotusti, Palomäki huomauttaa.

Lisätietoja valokuiturakentamisesta löytyy viranomaisten ylläpitämältä sivulta www.laajakaistainfo.fi.

 

Lisätietoja:

Jani Palomäki, maakuntainsinööri
puh. 040 6883 187
jani.palomaki@etela-pohjanmaa.fi


0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös