Tiedotteet

20.04.2018

Suomen liikennöidyin ratayhteys saatava kuntoon

Kansanedustajien ja maakuntien päärataseminaarin kannanotto 19.4.2018 Helsingissä

Eurooppalaiseen TEN-T-verkkoon kuuluvan pääradan kehittäminen ei ole riittävällä tasolla. Päärata on Suomen eniten liikennöity raideyhteys, jolla on sekä pitkän matkan että lähiliikenteen henkilöliikennettä, mutta myös merkittävää tavaraliikennettä. Pääradan vaikutusalue on Suomen kasvavinta ja potentiaalisinta kasvuvyöhykettä niin elinkeinoelämän kuin asumisen ja työssäkäynnin osalta. Päärata on keskeinen liikennettä välittävä liikenneväylä liitännäisyhteyksineen, joka palvelee lähes kaikkia Suomen merisatamia ja lentoasemia.

Oheisissa kartoissa ovat sekä henkilö- että tavaraliikenteen matkat ja kuljetusvirrat vuonna 2016 Suomen rataverkolla.

 

Pääradan osuus koko henkilömatkustajaliikenteestä on ylivoimaisesti suurin. Vuoteen 2035 ulottuvassa ennusteessa henkilöliikenteen arvioidaan kasvavan pääradalla rataväleistä riippuen 34-114 %. Kaukoliikenteessä tehdään ennusteen mukaan vilkkaimmilla rataosuuksilla noin 6-9 miljoonaa matkaa vuodessa.

Tavaraliikenteen kasvua on ennakoitavissa muun muassa Pohjois-Suomen kaivoskuljetusten käynnistyessä sekä puu- ja raaka-ainekuljetusten lisääntymisenä uusien biojalostamoiden ja energiateollisuuden hankkeiden myötä.

Nykyisellä raidemäärällä päärata ei kykene tarjoamaan tarvittavia liikennepalveluja. Raidekapasiteettivaje muodostaa pullonkaulan sekä nopean henkilöjunaliikenteen, taajamajunaliikenteen että tavarajunaliikenteen kehittämiselle. Kapasiteettivaje näkyy myös sekä ratapihojen että satamayhteyksien toiminnassa. 

Kehittämällä päärataa nopealla aikataululla on mahdollista tehokkaimmin lisätä taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä sekä tukea ympäristö- ja asuntopoliittisia tavoitteita sekä paikallisella että kansallisella tasolla.

Edellä olevaan perustuen pääradan varren ja sen välittömässä vaikutuspiirissä olevien maakuntien ja vaalipiirien edustajat esittävät:

  • Suomen tulee edelleen aktiivisesti edistää pääradan saamista osaksi ydinverkkokäytäviä meneillään olevassa Verkkojen Eurooppa -ohjelman välitarkastelussa. Huomioon tulee ottaa myös rajat ylittävän Tornio-Haaparanta -raideosuuden sähköistäminen. Ydinverkkokäytävien pohjoinen laajennus mahdollistaisi EU-rahoituksen hakemisen/saamisen myös pääradan hankkeille.
  • Pääradan välityskyvyn parantamiseksi on viipymättä Liikenneviraston ja alueiden kanssa käynnistettävä lisäraiteiden yleissuunnitelman laatiminen välille Riihimäki-Tampere sekä ohjelmoitava kaikilta muilta ratajaksoilta yleissuunnitelmien käynnistäminen sekä pääradan yksiraiteisten osuuksien rakentamiseksi kaksiraiteisiksi että tarvittavilta osin akselipainojen nostamiseksi.
  • Tulossa olevan pääradan perusparannuksen aikana on samanaikaisesti lisättävä raidekapasiteettia, jotta radalla ei tehdä vuosikymmeniä ratatöitä ja aiheuteta häiriöitä liikenteessä.

 

Lisätietoja antavat päärataryhmän puheenjohtaja Esa Halme, 040 500 3531, esa.halme@pirkanmaa.fi, ja varapuheenjohtaja Jussi Rämet, 040 586 3877, jussi.ramet@pohjois-pohjanmaa.fi.

0 kommenttia
12.04.2018

Nopea laajakaista -hanke vie nettiin valonnopeudella

Nopea ja toimintavarma nettiyhteys on kuluttajille ja yrityksille digiajan valtatie. Tutkimusten mukaan laadukas yhteys ei ole enää yrityksen kilpailuetu vaan elinehto. Kuluttajat taas saavat laajakaistan kautta muun muassa kattavimmat ja laadukkaimmat tv-palvelut. Nuorten verkkopelaaminen onnistuu vain nopeiden nettiyhteyksien kautta. Esimerkiksi näihin tiedonsiirron haasteisiin paras ratkaisu on nopea valokuituyhteys, joka kuitenkin yksittäin ostettuna saattaa olla hyvin kallis. Taajamien ulkopuolella valokuituliittymä voi maksaa jopa 10 000–100 000 euroa.

Valtion ja kuntien Nopea laajakaista -hankkeesta rahoitettua valokuiturakentamista on tehty pitkään etenkin Itä-Suomessa, mutta Etelä-Pohjanmaalla rakentamishankkeet on tähän saakka pääosin toteutettu markkinaehtoisesti. Vuoden 2017 lakimuutoksen jälkeen Etelä-Pohjanmaan liitto on aktivoitunut uudelleen laajakaistarakentamisen vauhdittamisessa. Liikenne- ja laajakaista-asioita vuoden 2018 alusta vastannut maakuntainsinööri Jani Palomäki toivoo, että mahdollisimman moni, jolta hankkeen yhteydessä liittymisestä tiedustellaan, tarttuu tarjoukseen.

– Nyt on monella kylällä, tuttua sanontaa mukaillen, 100 megan paikka saada nopea valokuituyhteys, Palomäki toteaa.

Kunnat innolla mukaan

Kunnat ovat lähteneet kiitettävästi mukaan hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen, jossa haetaan laajakaistarakentajilta hanke-ehdotuksia kuntien alueelle rakennettaviksi valokuiduiksi. Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla kahdeksan kuntaa on ilmoittanut kiinnostuksestaan. Kunnat ovat Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kurikka, Lapua, Lappajärvi, Teuva ja Vimpeli. Muut kunnat eivät vielä ole kantaansa ilmaisseet.

Valtio ja kunnat ovat tukeneet valokuidun rakentamista Nopea laajakaista -hankkeen nimissä jo vuodesta 2009. Hankkeen tavoitteena on varmistaa valtion tuen avulla nopeiden laajakaistaverkkojen rakentaminen alueille, joille kaupallinen tarjonta ei todennäköisesti toteudu. Vuoden 2017 lakimuutosten jälkeen tukiehdot ovat muuttuneet rakentamiselle huomattavasti paremmiksi.

Nopea laajakaista -hankkeen kautta rakennettavien laajakaistaverkkojen rahoituksesta 33 % tulee valtiolta, 33 % kunnalta ja 34 % on rakennuttajan hankkimaa rahoitusta. Joissain Etelä-Pohjanmaan kunnissa valtion osuus on 44 % ja kunnan osuus 22 %. Aivan kaikki rakennettavan verkon osat eivät ole tukikelpoisia, joten käytännössä koko hankkeen rahoituksesta noin puolet on yhteiskunnan tukea. Ellei kunta halua perustaa omaa laajakaistaa rakentavaa yritystä tai lähde takaamaan rakentajaosuuskuntien lainoja, rahoitusriski on rakennuttajalla.

Maakuntaliitto hoitaa kilpailutuksen

Maakuntaliittojen rooli on toteuttaa laajakaistan rakentamishanke-ehdotusten hakumenettely. Etelä-Pohjanmaan liitto toteuttaa hakumenettelyn tämän kevään aikana. Kilpailutuksen jälkeen kunnat tekevät lopullisen päätöksen omasta tuestaan.

– Etenemme kiinnostuneiden kuntien kanssa ripeästi, jotta hankkeita saadaan liikkeelle ja valtion hankerahoitus varmistettua, kertoo Palomäki.

Hankkeen toteuttajalla on laajakaistaverkon rakentamiseen aikaa nykyisen lain mukaan kesäkuun 2019 loppuun, mutta sitä tullaan lakimuutoksella pidentämään vuoden 2020 loppuun.

Valokuiturakentamisen hinta riippuu suuresti rakentamisalueen maastosta. Hankalilla alueilla rakentamiskustannukset helposti tuplaantuvat, samoin teiden ja rautateiden alitukset maksavat. Kuluttajille liittymähinnoittelussa on käytetty yleensä joko alueen kiinteää hintaa tai vaihtoehtoa, jossa hinnassa on kiinteä osa ja liittymäyhteyden pituudesta riippuvaa osuus. Laajakaistaliittymän rakentamiskustannukset ovat työkustannusten osalta kotitalousvähennyskelpoisia.

Liittymismaksun määrittelee verkon rakentaja, mutta Nopea laajakaista -hankkeiden kautta rakennettujen liittymien hinnat ovat yleisesti olleet noin 1000–2000 euron hintahaarukassa. Osassa Suomea liittymiä on myyty huomattavasti halvemmalla, mutta monissa tapauksissa se on saattanut rakentajayhtiöt ja osuuskunnat talousvaikeuksiin.

Eikö 5G kohta tule, miksi maksaa kuidusta?

Langaton tiedonsiirto on kasvattanut suosiotaan, mutta nopeiden valokuituyhteyksien tarve ei ole vähentynyt, päinvastoin. Langattomasti välitetyn datan määrää kasvaa hurjasti eivätkä 4G-yhteydet riitä tulevaisuudessa tyydyttämään kaikkia jokapäiväiseen elämäämme liittyviä tiedonsiirtotarpeita. Nopeiden langattomien 5G-verkkojen kehitys on kovassa vauhdissa, mutta ne eivät kaikkialla korvaa valokuitua.

Jotta 5G pystyy välittämään paljon dataa, täytyy sen toimia korkealla taajuudella. Korkea taajuus taas merkitsee lyhyttä, kymmenien tai muutamien satojen metrien kantavuutta. Jos kantamaa halutaan kasvattaa, datan siirtonopeus tippuu eikä ole juuri 4G yhteyttä parempi. Antennit eivät ole ilmaisia, joten niitä asennetaan pitkälle tulevaisuuteen vain kaupunkien keskustoihin ja pääteiden varsille.

– Ja sitä paitsi, 5G-antenni tarvitsee myös valokuidun toimiakseen toivotusti, Palomäki huomauttaa.

Lisätietoja valokuiturakentamisesta löytyy viranomaisten ylläpitämältä sivulta www.laajakaistainfo.fi.

 

Lisätietoja:

Jani Palomäki, maakuntainsinööri
puh. 040 6883 187
jani.palomaki@etela-pohjanmaa.fi


0 kommenttia
29.03.2018

Laadukasta ja suunnitelmallista taiteen perusopetusta

Etelä-Pohjanmaalla järjestetään huhtikuussa kuudennen kerran taiteen perusopetuksen maakunnallinen kuukausi.

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistuvat syksyllä 2018. Uudistuksen tavoitteena on selkiyttää opetussuunnitelman perusteita sekä vahvistaa taiteen perusopetuksen paikallista opetussuunnitelmatyötä ja opetuksen järjestämistä.

Maakunnan yhteisellä taiteen perusopetuksen kuukaudella halutaan lisätä tietoutta taiteen perusopetuksesta: Mitä se on, kenelle se on tarkoitettu ja missä sitä järjestetään.

Taiteen perusopetuksen kuukauden ohjelmaan sisältyy erilaisia tapahtumia, esityksiä, konsertteja, työpajoja sekä näyttelyitä. Ohjelmasta vastaavat taiteen perusopetuksen oppilaitokset, joista mukana tänä vuonna ovat:

  • Alajärven ja Jalasjärven musiikkiopisto
  • Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto
  • Härmänmaan musiikkiopisto
  • Panula Opisto
  • Lapuan musiikkiopisto
  • Lapuan taidekoulu
  • Käsityö- ja muotoilukoulu Näppi
  • Kauhajoen kansalaisopiston lasten ja nuorten taidekoulu
  • Kurikan kansalaisopisto
  • Seinäjoen kansalaisopisto
  • Ilmajoki-opisto
  • Miloff Tanssiopisto

 

Tapahtumakuukauden suunnittelun ja järjestelyjen taustalla on taiteen perusopetuksen maakunnallinen verkosto eli taiteen perusopetusta järjestävät oppilaitokset.

Taiteen perusopetuksen kriteerit täyttävää opetusta on Etelä-Pohjanmaalla tällä hetkellä mahdollisuus saada musiikissa, kuvataiteessa, käsityössä, tanssissa, teatteritaiteessa ja sirkustaiteessa. Etenkin musiikki ja kuvataiteet ovat eri puolilla maakuntaa hyvin saavutettavissa.

Runsas taiteen perusopetuksen tapahtumatarjonta löytyy osoitteesta www.epkalenteri.fi

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma, puh. 040 751 5610, hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi  
Tuija Ahola, puh. 050 5378 071,  tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi 

0 kommenttia
26.03.2018

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakunta- ja sote-uudistuksessa on perustettu kansalaisten osallisuutta vahvistavia toimielimiä

Maakuntahallitus sai kokouksessa tilannekatsauksen maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisestä.

Maakunta ja sote-uudistusta koskevat lakipaketit on pääosiltaan saatettu eduskuntakäsittelyyn. Hallituksen tavoitteena on saada uudistusta koskevat lait vahvistetuiksi eduskunnassa kevätistuntokauden 2018 aikana.

Maakuntien kanssa käytävät simulointikeskustelut ovat tältä keväältä hoidetut. Eri ministeriöiden kanssa käydyissä keskusteluissa käytiin läpi hyvässä hengessä Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden näkymiä ja haasteita.

Maakunnallisten osallisuutta vahvistavien toimielinten perustamista on viety eteenpäin. Vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston edustajille on pidetty informaatiotilaisuudet ja jatkokeskusteluista on sovittu. Esitykset maakunnallisten toimielinten ennakoivasta perustamisesta on tarkoitus tuoda maakuntahallituksen käsittelyyn 23.4.

Maakuntakonsernistrategiaa on työstetty useissa työpajoissa ja sen päälinjaukset on tarkoitus hyväksyä huhtikuun aikana.  

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

 

Seinäjoki hallinnoimaan mahdollista Etelä-Pohjanmaan valinnanvapauspilottia

Maakuntahallitus päätti pilotoida Seinäjoen kaupungilla käytössä olevaa palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmää maakunnallisesti kuntien ja kuntayhtymien lukuun asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin toteuttamiseksi, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön päätös valinnanvapauspilotista ja valtionavustuksesta on myönteinen.

Sosiaali- ja terveysministeriöltä saatujen tarkennusten mukaan valinnanvapauspilotin konkreettisena hallinnoijana tulee olla kunta tai sote-kuntayhtymä. Seinäjoen kaupungilla on käytössään palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä PSOP. Etelä-Pohjanmaan sote-uudistuksen valmistelutyössä on päädytty siihen, että kyseisen PSOP-järjestelmän ominaisuudet ja kehitystyö vastaavat maakunnalliselle asiakassetelijärjestelmälle asetettuihin kriteereihin.

Valinnanvapauspilotit toteutetaan osana uutta valinnanvapauslainsäädäntöä. Mikäli maakunta- ja sote-uudistuksen lait hyväksytään ensi kesänä, on valinnanvapauspilotit tarkoitus toteuttaa laajamittaisesti uuden valinnanvapausmallin mukaan 1.7.2018 alkaen.

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123; vastuuvalmistelija Tanja Penninkangas, puh. 040 3517 710

 

Sote-koordinaattoriksi valittiin Päivi Saukko

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan valita avoimena olleeseen sote-koordinaattorin tehtävään YTM Päivi Saukon. Sote-koordinaattori on osa Etelä-Pohjanmaan sote-valmistelun kokonaisuutta, ja toimenkuva sijoittuu toimivaan sote-tiimiin.

– Saukolla on pitkä kokemus sosiaalityöstä mm. Alavuden ja Seinäjoen kaupunkien palveluksessa. Hän on työskennellyt vuodesta 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijana Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa, mikä antaa hänelle hyvät eväät sote-koordinaattorin tehtävien hoitamiseen, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila.

Koordinaattorin pääasiallisena tehtävänä on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän, palvelujen ja ammatillisen toiminnan integraation valmistelua monialaisessa maakunnassa ja tulevan maakunnan toimijaverkostossa, joka käsittää niin kunnat ja järjestöt kuin yksityisetkin palvelun tuottajat. Koordinaattorin tehtäväkokonaisuus muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon taustoitustyöstä ja valmistelusta osana sote-järjestäjän ja liikelaitoksen toiminnan kokonaisuutta sekä palvelustrategian ja palvelulupauksen sekä hyvinvointi ja terveys (HYTE) -rakenteiden ja toimintojen valmistelusta.

Sote-koordinaattorin tehtävään saapui määräaikaan mennessä yhteensä 14 hakemusta. Hakijoista neljä valittiin haastatteluihin, joista vastasivat maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila, väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) puheenjohtaja Linda Leinonen, muutosjohtaja Harri Jokiranta ja valmistelujohtaja Asko Peltola.

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123; Harri Jokiranta, muutosjohtaja, puh. 040 774 8402

 

Etelä-Pohjanmaan liiton tulos plussalle

Maakuntahallitus päätti hyväksyä Etelä-Pohjanmaan liiton toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen esitetyssä muodossa.

Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaiset toimintakulut olivat 3 567 929,56 euroa.

Vastaavasti toimintatuotot olivat 3 659 112,01 euroa. Tilikauden toimintakate on 91 182,45 euroa. Korkotuottoja kertyi 1 280 euroa.

Vuosikatteeksi ja samalla tulokseksi muodostui 92 462,45 euroa. Ylijäämiä on taseessa tämän jälkeen yhteensä 1 355 394,35 euroa.

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845

 

Rahoitusta maahanmuuttajien työllistämishankkeeseen

Maakuntahallitus päätti hyväksyä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Menestystä yrittäjille maahanmuuttajien työllistämiseen -hankkeen osarahoitettavaksi Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella.

Hankkeen tavoitteena on maahanmuuttajien työllistämisen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla jakamalla onnistuneita kokemuksia maahanmuuttajien työllistämisestä yrityksissä. Tavoitteena on myös viranomaisten ymmärryksen lisääminen yritysten haasteista maahanmuuttajien rekrytointiprosessiin liittyen, viranomaisten osaamisen kehittäminen näihin haasteisiin vastaamisessa sekä viranomaisten osaamisen kehittäminen yhteistyöhön yritysten kanssa maahanmuuttajien työllistämisen edistämiseksi.

Menestystä yrittäjille maahanmuuttajien työllistämiseen -hanke toteutetaan 1.4.2018–30.11.2018 välisenä aikana ja sen kokonaisbudjetti on 49 890 euroa. AIKO-rahoituksen osuus on 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 34 920 euroa.

Lisätietoja: vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202; kehittämissuunnittelija Sanna Puumala, puh. 040 509 4420

 

1 kommenttia
19.03.2018

Sote-maistiaisissa keskustellaan uudistuksesta ja palveluista

Seinäjoella järjestetään sote-uudistukseen ja sote-palveluihin keskittyvä, kaikille avoin keskustelutilaisuus tiistaina 3.4.2018 Apila-kirjaston lukuportaikossa klo 18.30–20.00. Teemaan haetaan vauhtia sote-kropsuilla. Kropsukahvit ovat tarjolla kirjaston kahvilassa sadalle ensimmäiselle klo 18.00 alkaen.

Keskustelussa ovat mukana valmistelujohtaja Asko Peltola, muutosjohtaja Harri Jokiranta, Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen johtoryhmän puheenjohtaja Esko Lehtimäki sekä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija Tuula Peltoniemi. Tilaisuuden juontaa toimittaja Anssi Orrenmaa. Ennakkokysymyksiä keskusteluun voi lähettää osoitteessa www.uusiep.fi.

Tilaisuutta on mahdollista seurata myös suorana verkkolähetyksenä. Linkki lähetykseen löytyy osoitteesta www.uusiep.fi. Lisäksi lähetystä voi seurata Facebookissa Yhteinen Etelä-Pohjanmaa -sivulla. Paikan päällä käytävään keskusteluun voi lähettää kysymyksiä verkkolähetysten yhteydessä. Sosiaalisessa mediassa keskustelua aiheesta käydään aihetunnisteella #uusiep.

Tilaisuuden järjestää Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus, Yhteinen Etelä-Pohjanmaa.

Suora linkki lähetykseen: https://luovatehdas.fi/streamfhd_sotemaistiaiset.html

0 kommenttia
19.03.2018

Tervetuloa Uutta liiketoimintaa kiertotaloudesta -seminaariin!

Uutta liiketoimintaa kiertotaloudesta -seminaari Seinäjoella 20.3.2018


Etelä-Pohjanmaan liitto ja Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy järjestävät tiistaina 20.3.2018
kiertotalousseminaarin Seinäjoella. Seminaarissa esitellään pk-yritysten kiertotaloutta
edistävän CESME-hankkeen aikana luotu Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden
toimintasuunnitelma sekä kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja mm. muovien ja tekstiilien
kiertotalouteen liittyvästä valtakunnallisesta kehittämistoiminnasta.


Paikka: Auditorio 1, Frami B, Seinäjoki
Aika: 20.3. klo 13 alkaen

Katso seminaarin ohjelma täältä >>

Lisätietoa hankkeesta ja seminaarista antavat projektikoordinaattori Hanna Meriläinen Etelä-
Pohjanmaan liitto hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi ja projektipäällikkö Virpi Palomäki
Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy virpi.palomaki@jpyp.fi.

Hankkeesta ja seminaarista tietoa myös sivuilta www.epliitto.fi/cesme.

Sydämellisesti tervetuloa!

0 kommenttia
22.02.2018

Tiedote maakunnan yhteistyöryhmän kokouksesta

Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) sai 21.2.2018 järjestetyssä kokouksessaan tilannekatsauksen EU:n tulevasta rahoituskehyksestä sekä ohjelmakauden aikana eri rahoitusohjelmista myönnetyistä tuista.

EU:n tuleva rahoituskehys vuosille 2021–2027 on todennäköisesti huomattavasti pienempi

Britannian ero aiheuttaa EU:n tulevan rahoituskehyksen huomattavan pienenemisen, jota ei haluttane ainakaan täysimääräisesti paikata jäsenmaiden maksuosuuksien kasvattamisella. Kun suurimmat menoerät EU:lla ovat maataloustuki ja maaseudun kehittäminen sekä alue- ja rakennepolitiikka, on selvää, että näiden kokonaisuuksien supistamiseen EU-tasolla kohdistuvat suurimmat leikkauspaineet. Ne muodostavat tällä hetkellä noin 70 % EU:n budjetista.

Alue- ja rakennepolitiikka eli koheesiopolitiikka käsittää muun muassa EAKR- ja ESR-ohjelmien varat. Suomi tavoittelee koheesiopolitiikassa suhteellisesti korkeampaa saantoa tulevalla EU:n rahoituskehyskaudella.

– Merkittävä osa koheesiorahoituksesta on varattu sellaisille maille, joiden bruttokansantuote per asukas on alle 75 % EU:n keskiarvosta. Suomi voi saada rahoitusta vain kaikkein kehittyneimmille alueille varatusta määrärahasta, josta saantomme on muihin verrattuna hyvä, sanoo Etelä-Pohjanmaan liiton vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala.

Suomen saanto on nykyisin 34 euroa asukasta kohti vuodessa (Ruotsi 25, Itävalta 16, Tanska 10, Alankomaat 9 euroa). Suomessa rahoitus on painottunut Itä- ja Pohjois-Suomeen. Etelä-Pohjanmaan osuus kuluvalla kaudella on reilut 15 euroa asukasta kohti vuodessa.

Riittävä kehittyneiden alueiden koheesiorahoitus voitaisiin saavuttaa esimerkiksi muuttamalla rahoituksen jakokriteerejä. Esimerkiksi harva asutus on Suomen kannalta tärkeä kriteeri. Myös Itämeren, arktisuuden ja Venäjän raja-alueen huomioiminen ovat asioita, joita Suomi haluaa pitää esillä. Lisäksi Suomen ja muiden nettomaksajamaiden kannalta olisi tärkeää, että suurinta koheesiorahoitusta saavien maiden osalta EU-rahoituksen osuutta ohjelmissa pienennettäisiin ja kansallisen vastinrahoituksen osuutta kasvatettaisiin. Monissa nettomaksajamaissa, kuten Suomessa, EU-rahoituksen osuus voi olla 50 %, kun se joissain jäsenmaissa voi olla jopa 85 % julkisesta rahoituksesta.

EU:n koheesiopolitiikan tulevaisuudesta päätetään Eurooppa-neuvostossa osana monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluprosessia. Komission esitystä rahoituskehyksestä odotetaan ennen kesää 2018. Neuvottelut kestänevät vähintään vuoden, mutta aiempien neuvottelukierrosten valossa todennäköisesti pidempään. Päätöksen on oltava yksimielinen.

Toinen Suomeen saatavien EU-tukien suuruuteen merkittävästi vaikuttava asia on CAP27 eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus. Uudessa järjestelmässä jäsenmaakohtainen strateginen suunnitelma hyväksyttäisiin yhteistyössä komission kanssa. Jäsenmaalle tulisi enemmän valtaa päättää sen alueella sovellettavan tukikokonaisuuden sisällöstä, valvonnasta ja seurannasta. Komissio seuraisi jäsenmaiden tavoitteiden ja tulosten saavuttamista, ja jäsenmaat puolestaan viljelijöitään. Uudistusta koskevan lainsäädännön odotetaan valmistuvan alkusyksystä 2018.

– Suomen lähtökohtana ja ydintavoitteena on turvata kotimaisen, vastuullisen ruuan tuotanto – nyt ja tulevaisuudessa, toteaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka.


Maaseutuohjelman rahoitustuella on luotu yli 500 uutta työpaikkaa

Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eli maaseutuohjelman tarkoituksena on tukea kasvua ja kehitystä, tuoda hyvinvointia koko Suomelle. Maaseutuohjelman rahoitusta alueellamme myöntävät Leader-ryhmät sekä ELY-keskus.

Ohjelmakaudella on maakunnassamme myönnetty tukea tähän mennessä yhteensä noin 42 milj. euroa 80 milj. euron kokonaispotista. 49 % (20,56 milj. euroa) tuesta on mennyt hankkeisiin, 31 % (12,98 milj. euroa) yrityksille ja 20 % (7,97 milj. euroa) yleishyödyllisiin investointihankkeisiin. Viime vuonna tukea myönnettiin yhteensä 10,92 milj. euroa. Yksittäisiä rahoitustukipäätöksiä on tehty tähän mennessä 744 kpl.

Tuettuja yrityksiä on ollut yhteensä 263 kpl, joista uusia yrityksiä on ollut 57 kpl. Uusia työpaikkoja yrityksissä on luotu yhteensä 522 kpl. Yritystukea saaneista yrityksistä yli puolet toimii joko palvelu-, metalli- tai elintarvikealalla.

Yleishyödyllisistä investointihankkeista yli puolet on myönnetty liikunta- ja harrastepaikkojen kehittämiseen. Seuraavaksi eniten on myönnetty tukea kylätalojen ja kokoontumistilojen sekä kevyen liikenteen pieninfran parantamiseen. Hanketukea on myönnetty myös mm. Ruokaprovinssin kehittämiseen, metsävarojen monipuoliseen kehittämiseen, yrittäjyyden edistämiseen maaseudulla sekä alueellisen vetovoiman kehittämiseen.

– Maaseudun kehittämisvaroille on Etelä-Pohjanmaalla ollut hyvä kysyntä ja alueen kunnat ovat olleet mukana rahoittamassa yleishyödyllisiä investointihankkeita, Ritva Rintapukka kertoo.


Yrityksen kehittämisavustuksella kannustettiin pk-yrityksiä kehittämään toimintaansa

Yrityksen kehittämisavustuksella ELY-keskukset voivat rahoittaa pk-yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä edistäviä hankkeita osana Team Finland -verkostoa. Rahoitus yrityksen kehittämisavustuksiin tulee Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). Suomi toteuttaa EU:n jäsenenä Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahasto-ohjelmaa. Merkittävässä roolissa ohjelman toteutuksessa ovat pk-yritysten kilpailukyvyn, kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan edistäminen sekä vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta parantavien yritysten investointien ja kehittämistoimenpiteiden rahoittaminen.

Tähän mennessä kuluvalla ohjelmakaudella (1.7.2014 - 31.12.2017) Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksille on myönnetty yrityksen kehittämisavustuksia yhteensä noin 9,5 milj. euroa ja lisäksi energiatukia noin 1,6 milj. euroa. Ohjelmakauden alussa yrityksen kehittämisavustuspäätöksiin oli käytettävissä Etelä-Pohjanmaalla hyvin myös kansallista määrärahaa, mutta vuoden 2016 jälkeen maakunnan pk-yritysten kehittäminen on rahoitettu ja rahoitetaan pelkästään EU-rahoituksen (EAKR) turvin.  Yrityksen kehittämisavustusta saaneet yritykset tavoittelevat kehittämistoimenpiteillään hankkeiden päätyttyä vaikutuksiltaan noin 175 milj. euron liikevaihdon ja 105 milj. euron viennin kasvua.

Vuoden 2017 rahoituksen kokonaiskysyntä oli edellisvuotta hiljaisempi. Viime vuonna Etelä-Pohjanmaan alueelle myönnetystä 2,2, milj. eurosta yli 70 % kohdistui pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen ja noin 25 % rahoituksesta sijoitettiin energia- ja materiaalitehokkuutta sekä vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin. Toimialoista merkittävimpiä olivat metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus, joiden osuus myönnetystä rahoituksesta oli noin puolet sekä puutuotteiden valmistus, jonka osuus rahoituksesta oli reilut 20 %. Näiden toimialojen osuus rahoituksesta on Etelä-Pohjanmaalla ollut perinteisesti merkittävä.

Yritysten kehitystyön tulokset realisoituvat kassavirraksi usein vasta pidemmällä aikavälillä, joten loppuohjelmakauden halutaan edelleen sijoittaa resursseja yritysten uudistumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviin hankkeisiin. Erityisesti toivotaan alueen pk-yrityksiltä kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen tähtääviä hankkeita, joilla pyritään madaltamaan yritysten kynnystä käynnistää vientiä tai viennin laajentamista uusille markkina-alueille. Etelä-Pohjanmaalle saatiin juuri 0,4 milj. euron lisärahoitus vauhdittamaan yritysten kansainvälistymistä.

– Lisäksi yrityksiltä toivotaan hankkeita, joilla kehitetään uusia digitaalisia elementtejä sisältäviä toimintatapoja, tuotteita ja palveluja sekä hankkeita, joilla tähdätään vähähiiliseen talouteen. Uudistumisen tueksi yrityksille voidaan myöntää rahoitusta myös pienehköihin esiselvitys- tai valmisteluhankkeisiin, kuten digiselvityksen tai kansainvälistymisstrategian tekemiseen, kertoo Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yritysasiantuntija Leena Foudila


EAKR- ja ESR-rahoitusta myönnettiin viime vuonna lähes 3 miljoonaa euroa

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa: pk-yritysten kilpailukyky (EAKR), uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR), työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR), koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR). Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). EAKR- ja ESR-haut ovat parhaillaan auki ja ne päättyvät 5.3.2018.

EAKR-rahoitusta on Etelä-Pohjanmaalla myönnetty koko ohjelmakauden aikana tähän saakka yhteensä 11,1 milj. euroa. Hankkeiden kokonaiskustannusarvio on yhteensä noin 34 milj. euroa. EAKR-tukea myönnettiin viime vuonna yhteensä 2,6 milj. euroa. Tälle vuodelle jaettavaa saatiin yhteensä 4,1 milj. euroa.

EAKR-rahoituksella on rahoitettu tähän saakka yhteensä 41 Etelä-Pohjanmaan liiton hanketta ja 51 ELY-keskuksen yrityshanketta. Tämän lisäksi on rahoitettu 7 Business Finlandin (ent. TEKES) tutkimushanketta. Liiton hankkeisiin on haku kaksi kertaa vuodessa ja ELY-keskuksella on avoinna jatkuva EAKR-haku.

Etelä-Pohjanmaan liiton ja Business Finlandin rahoittamista hankkeista suurin osa (31 %) on keskittynyt IoT:hen, robotisaatioon ja digitalisaatioon. Toiseksi eniten tukea (27 %) ovat saaneet agrobiotalouteen ja ruokajärjestelmiin keskittyvät hankkeet. Rahoitusta on myönnetty myös mm. TKI- ja innovaatiotoimintaan ja korkeakouluyhteistyöhän sekä kasvuyrittäjyyteen ja energiatehokkuuteen.

Hankkeisiin tukea saaneita tahoja ovat mm. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Teuvan aikuiskoulutuskeskus, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Into Seinäjoki, Suupohjan koulutuskuntayhtymä, Luonnonvarakeskus, Ruralia-instituutti, Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu sekä Tampereen ja Vaasan yliopistot.

Esimerkiksi tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin on osallistunut yhteensä 499 yritystä. TKI-toiminnan tai TKI-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa on käynnistänyt 43 yritystä. Pk-yritykset ovat toteuttaneet 33 hanketta, joiden keskeisenä tavoitteena on ollut yritysten kasvu ja kansainvälinen liiketoiminta. Yritykset ovat kehittäneet uusia innovaatioalustoja 29 kpl.

ESR-hankkeilla edistetään mm. työllisyyttä, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta, naisten ja miesten työllistymistä aloille ja tehtäviin, joissa he ovat vähemmistösukupuolen edustajia sekä koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymiä. Hankkeilla lisätään kasvu- ja rakennemuutosalojen tarvitseman koulutuksen tarjontaa, laatua ja osuvuutta sekä heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Alueellista ESR-rahoitusta on ollut käytettävissä tällä ohjelmakaudella yhteensä 7,1 milj. euroa. Käynnissä oleviin tai jo päättyneisiin 20 hankkeeseen on varattu noin 5,6 milj. euroa. Viimeisimpään hakuun tulleita hakemuksia on vielä päätösvalmistelussa. Viime vuonna ESR-rahoitusta myönnettiin yhteensä 1,5 milj. euroa.

– Rahoitetuilla hankkeilla avataan ohjattuja opintopolkuja toiselta asteelta ammattikorkeakouluun, tuetaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymistä ja kehitetään sosiaali- ja terveysalan mikro- ja pk-yrityksille simulaatiovalmennusta. Sote-uudistukseen liittyen Etelä-Pohjanmaalla kehitetään yhteistyöverkostossa sosiaalisen kuntoutuksen sisältöjä. Hankkeeseen sisältyy myös asiakastyötä, kertoo rahoitusasiantuntija Johanna Latvala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Eniten rahoitusta (3,7 milj. euroa) ovat saaneet työllisyys ja työvoiman liikkuvuus -toimintalinjaan kuuluvat hankkeet. Seuraavaksi eniten rahoitusta (2,3 milj. euroa) on myönnetty koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen -toimintalinjan hankkeille. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta -toimintalinjaan kuuluvia hankkeita on rahoitettu 1,2 milj. eurolla.

Rahoitetuista 20 hankkeesta yksityisen sektorin toteuttamia hankkeita on ollut 3 kpl, julkisen sektorin 9 kpl, kuntien 4 kpl ja työvoimapoliittisia hankkeita on ollut 4 kpl. ESR-rahoitusta ovat saaneet mm. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Seinäjoen kaupunki ja Rytmi-instituutti.  

  

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 984 tai vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202.

0 kommenttia
21.02.2018

Suomi 100 -juhlavuotta vietettiin joka niemessä ja notkelmassa myös Etelä-Pohjanmaalla

Kuva: Katariina Vestergård/ Seinäjoen kaupunki

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlia vietettiin viime vuonna antaumuksella myös Etelä-Pohjanmaalla. Viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita oli maakunnassa yhteensä 286 kappaletta. Todellisuudessa erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia oli moninkertainen määrä, koska monessa hankkeessa oli useita erillisiä tilaisuuksia.

– Suomen juhlavuosi oli monipuolinen ja rikas, erilaisia elämyksiä, tapahtumia ja hankkeita täynnä. Maakunnassamme tapahtui vuoden aikana paljon. Juhlavuoden tilaisuuksia oli tarjolla kaikille: lapsille, nuorille, ikäihmisille, naisille ja miehille sekä erityisryhmille. Juhlavuoden tilaisuuksia järjestettiin kaikissa eteläpohjalaisissa kunnissa ja kaupungeissa, kertoo Suomi 100 -aluekoordinaattori Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Itse ideoitujen hankkeiden lisäksi maakunnassa toteutettiin lukuisia valtakunnallisia hankkeita. Koko Suomen kattavia hankkeita oli juhlavuoden aikana yhteensä 1 143.

Ohjelmatyöhön Etelä-Pohjanmaalla käytettiin Etelä-Pohjanmaan liiton talousarviomäärärahaa vuosina 2016–2017 yhteensä 90 000 euroa, ja valtionavustusta toiset 90 000 euroa, yhteensä siis 180 000 euroa. Tämä raha jaettiin maakunnan Suomi 100 -hankkeille aluetukena. Aluetukea maakunnassa sai 66 hanketta. Aluetukien summa vaihteli 500–15 000 euron välillä.

Mannerheim-ooppera ja sen nimiroolia esittävä Waltteri Torikka valloittivat niin yleisön kuin kriitikoiden sydämet viime kesänä Ilmajoen musikkijuhlilla. Ooppera saa jatkoa tulevana kesänä. Kuva: Jussi Niukkala

Moninainen juhlavuosi maakunnassa

Suomi 100 -juhlavuosi oli täynnä sisällöltään hyvin erilaista ohjelmaa: teatteria, musiikkia, tanssia, näyttelyitä, moninaisia tapahtumia, seminaareja, kilpailuja, elokuvia, urheilua ja liikuntaa, retkeilyä, opastuksia ja muotinäytöksiä. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin kirjoja, kalentereita, videoita, levyjä ja lehtiä. Pystytettiin muistomerkkejä ja kunnostettiin sankarihautoja. Valmistettiin monia tuotteita, niin virallisia kuin epävirallisia. Kudottiin Suomi 100 -villasukkia sekä sukkia veteraaneille ja vauvoille. Syötiin yhdessä erilaisissa seurueissa ja pöydissä, saunottiin sadoissa saunoissa ja pukeuduttiin sinivalkoisiin. Esiin nostettiin kansalliskoiramme Suomen pystykorva ja Suomen hevonen. Esille tuotiin kansallisia ja paikallisia merkkihenkilöitä, paikkoja ja rakennuksia sekä kulttuuriperintöä. Juhlavuosi oli täynnä hyväntekeväisyyttä, hyviä tekoja, lahjoja ja päätöksiä.

– Olen iloinen siitä, että Suomi 100 -juhlavuodesta tuli näin moninainen Etelä-Pohjanmaalla. Se kosketti ihmisten arkea ja juhlaa. Suomen 100-vuotista historiaa tarkasteltiin monesta eri näkökulmasta esimerkiksi lapsen silmin, naisen kokemuksena, suomalaisen sotilaan kokemuksena, vanhuksen tai vaikkapa muistisairaan silmin, Ahola toteaa.


Mummo kutoo - lampaasta villasukaksi -hankkeen aktiiviset naiset kutoivat Suomi 100 -villasukkia ja kertoivat langantekemisen perinteestä sotaveteraanien ja heidän puolisoidensa hyväksi. Kuva: Annika Pollari

– Juhlavuosi ei ollut pelkkää historiaa, siinä huomioitiin myös tämä hetki ja tulevaisuus. Juhlavuosi oli huippuvuosi. Suurimmat kiitokset kuuluvat niille sadoille vapaaehtoisille, jotka olivat mukana tekemässä ja juhlimassa ikimuistoista Suomi 100 -juhlavuotta Etelä-Pohjanmaalla, Ahola kiittelee.

Mies - Tanssipidot -esityksessä lapualaiset näyttivät, kuinka mies tanssii! Video: Mies - Tanssipidot

 

Lisätietoja:

Etelä-Pohjanmaan liitto

Tuija Ahola, Suomi 100 -aluekoordinaattori
puh. 050 537 8071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
19.02.2018

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakunta- ja sote-uudistuksessa on edistetty etenkin osallisuutta

Maakuntahallitus sai kokouksessa tilannekatsauksen maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisestä.

Valtakunnallisessa valmistelussa merkittävin uutinen edellisen maakuntahallituksen kokouksen jälkeen on tammikuussa tehty hallituksen reformiministerityöryhmän päätös, että hallituksen esityksestä poistetaan Hetli Oy:tä koskeva sääntely ja yhtiö lakkautetaan. Hetli Oy:n oli tarkoitus vastata tulevien maakuntien palkka-, henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävistä. Päätös ei tällä tietoa vaikuta maakunta- ja sote-uudistukseen sisältyvien muiden palvelukeskusten asemaan. Maakuntien tilakeskus Oy vastaa tulevien maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnon palveluista ja Vimana Oy tieto- ja viestintäteknisistä palveluista. Hetli Oy:stä luopuminen vaikuttaa Etelä-Pohjanmaan uuden maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden (TAHE) järjestämistä koskeviin selvityksiin ja päätöksiin, sillä nämä palvelut on nyt mahdollista tuottaa myös itse osana konsernipalveluja.

Sosiaali- ja terveysministeriö on toimittanut valinnanvapauslakiesityksen luonnoksen lainsäädännön arviointineuvostolle. Valinnanvapauslain luonnokseen on tehty muutokset, joista hallitus sopi ennen joulua. Nämä koskevat asiakassetelin käyttöä erikoissairaanhoidossa ja tulevien sote-keskusten palveluvalikoimaa. Lisäksi lakiluonnoksessa on lausuntokierroksen perusteella täsmennetty mm. asiakassuunnitelman roolia, Kelan tiedonsaantivaltuuksia ja tuottajien korvausperusteita.

Maakunta ja sote-udistuksen lakipaketteja viimeistellään parhaillaan, ja tämänhetkisen tiedon mukaan lait annetaan eduskuntakäsittelyyn 8.3.2018. Tavoitteena on vahvistaa uudistusta koskevat lait eduskunnan kevätistuntokauden 2018 aikana.

Maakunnallisessa valmistelussa on viety eteenpäin osallisuuteen liittyviä teemoja.

Etelä-Pohjanmaalla ollaan tämän kevään aikana käynnistämässä ennakoivasti maakunnallisten osallisuutta vahvistavien toimielinten työtä. Etelä-Pohjanmaan kuntien (ml. Isokyrö) nuorisovaltuustojen jäsenille ja ohjaajille on järjestetty kaksi tapaamista. Muiden osallisuutta vahvistavien uuden maakunnan toimielinten eli vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston valmistelevat kokoukset pidetään kevättalven aikana.

Maakuntien yleiseen esivalmisteluun tarkoitettua valtion avustusta koskeva hakemus on toimitettu valtiovarainministeriölle ohjeiden mukaisesti tammikuun lopussa. Etelä-Pohjanmaalle on myönnetty rahoitusta tämän vuoden esivalmisteluun noin 570 000 euroa. Maakuntien liitot voivat käyttää viime vuonna myönnettyä esivalmisteluavustusta myös vuonna 2018 esivalmisteluvaiheen päättymiseen saakka. Tässä vaiheessa on arvioitu, että esivalmisteluvaihe päättyy 31.5.2018, jolloin väliaikainen valmistelutoimielin eli VATE aloittaa virallisesti toimintansa. 

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

Etelä-Pohjanmaalle haetaan valtionavustusta valinnanvapauspilottien toteuttamiseksi

Maakuntahallitus päätti hakea valtionavustusta valinnanvapauspilottien toteuttamiseksi asiakassetelipalveluiden ja -järjestelmän sekä henkilökohtaisen budjetin osalta koko Etelä-Pohjanmaalla. Mikäli rahoituspäätös on myönteinen, Etelä-Pohjanmaan liitto toimisi valinnanvapauspilotin teknisenä hallinnoijana.

Pilottien tarkoituksena on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa osana sote-uudistusta. Tulevissa hankkeissa pilotoidaan valinnanvapauden tärkeimpiä elementtejä eli sote-keskuksia, suunhoidon yksiköitä, asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia. Pilotti voi olla myös näiden yhdistelmä. Sote-keskusten ja suunhoidon yksiköiden piloteissa kokeillaan muun muassa asiakkaan palvelujen yhteensovittamista uudessa sote-mallissa. Lisäksi seurataan, miten palveluntuottajien korvausperusteiden kriteerit toimivat käytännössä. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin piloteissa tavoitteena on kokeilla erityisesti sitä, miten koko palveluprosessi sujuu asiakkaan tarpeiden näkökulmasta. Konkreettisesti pilotit alkavat näkyä ihmisten arjessa loppuvuonna 2018.

Valinnanvapauspilotit toteutetaan osana uutta valinnanvapauslainsäädäntöä. Mikäli maakunta- ja sote-uudistuksen lait hyväksytään ensi kesänä, on valinnanvapauspilotit tarkoitus toteuttaa laajamittaisesti uuden valinnanvapausmallin mukaan 1.7.2018 alkaen.

Lisätietoja: projektijohtaja Harri Jokiranta, puh. 040 774 8402; muutosjohtaja Johanna Sorvettula, 040 662 0047.

SOTE-koordinaattorin paikka haettavaksi

Maakuntahallitus päätti avata sote-koordinaattorin tehtävän haettavaksi. Sote-koordinaattori on osa Etelä-Pohjanmaan sote-valmistelun kokonaisuutta, ja toimenkuva sijoittuu toimivaan sote-tiimiin.

– Koordinaattorin pääasiallisena tehtävänä on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän, palvelujen ja ammatillisen toiminnan integraation valmistelua monialaisessa maakunnassa ja tulevan maakunnan toimijaverkostossa, joka käsittää niin kunnat ja järjestöt kuin yksityisetkin palvelun tuottajat, toteaa valmistelujohtaja Asko Peltola.

Koordinaattorin tehtäväkokonaisuus muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon taustoitustyöstä ja valmistelusta osana sote-järjestäjän ja liikelaitoksen toiminnan kokonaisuutta sekä palvelustrategian ja palvelulupauksen sekä hyvinvointi ja terveys (HYTE) -rakenteiden ja toimintojen valmistelusta.

Etelä-Pohjanmaan liitto haki loppuvuodesta 2017 sote-koordinaattorin valtionavustusta valmistelurakenteessa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijan palkkaukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi valtionavustusta yhteensä 142 777 euroa.

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

III vaihemaakuntakaavan ehdotus hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksen ja siihen liittyvän valmisteluaineiston sekä kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen laaditut vastineet. Hallitus päätti niin ikään lähettää kaavaehdotusaineiston lausunnoille osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määritetyille viranomaistahoille sekä valtuuttaa maakuntakaavan valmistelijat tekemään tarvittaessa pieniä teknisluonteisia korjauksia ja täydennyksiä kaavaehdotusaineistoon ennen lausunnoille lähettämistä.

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava sisältää suoluonnon suojelun, turvetuotannon, bioenergia- ja biolaitosten, puuterminaalien sekä puolustusvoimien teemat.

Kaavan valmisteluaineistosta saatiin runsaasti palautettu sen nähtävilläoloaikana.

– Valmisteluaineistosta saatiin yhteensä 89 lausuntoa tai muistutusta. Kunnat, naapurimaakunnat ja muut viranomaiset antoivat yhteensä 26 lausuntoa. Lisäksi yrityksiltä, yhdistyksiltä ja yksityishenkilöiltä saatiin 63 muistutusta. Pääosa muistutuksista käsitteli turvetuotannon teemaa, kertoo vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

Kaavaluonnoksen valmistumisen jälkeen on laadittu vielä Natura-tarveharkinta, ja sen osoittamille alueille luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi. Natura-arvioinnista saatiin kuulemisaikana neljä lausuntoa ja kuusi muistutusta. Lisäksi kaavaluonnoksesta saatuun viranomaispalautteeseen on reagoitu laatimalla turvetuotantoon soveltuville aluille linnustovaikutusten arviointi. Kaavaehdotuksessa on huomioitu luonnosvaiheessa saatu palaute, Natura-arvioinnin tulokset sekä saatu palaute ja turvetuotantoon soveltuville alueille laadittu linnustovaikutusten arviointi. Lisäksi kaavaselostukseen on laadittu kaavan merkittävien vaikutusten arviointi.

Seuraavaksi maakuntakaavaehdotus lähtee viranomaisten lausuntokierrokselle.

Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, 040 3568 044.

Rahoitusta SeAMKin Pk-yritykset SOTE-polulla kasvuun -hankkeelle

Maakuntahallitus päätti hyväksyä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Pk-yritykset SOTE-polulla kasvuun -hankkeen osarahoitettavaksi EAKR-rahoituksen Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelmasta.

Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja räätälöidä sopivia työkaluja sosiaali- ja terveysalan pk-yritysten kasvun ja menestymisen tukemiseen sekä selvittää ja tuottaa alan pk-yrityksille tietoa digitaalisuuden ja uuden teknologian tuomista mahdollisuuksista alan palvelukehitykseen ja kasvun mahdollistamiseen. Hanke pyrkii kehittämään myös uusia, innovatiivisia toimintatapoja yhdessä alan pk-yritysten kanssa, joissa otetaan oppia sekä sote- että muiden toimialojen edelläkävijäyrityksistä kansainvälisesti ja kansallisesti. Hankkeen toimilla autetaan sote-alan pk-yrityksiä varautumaan ennalta tuleviin toimintaympäristön muutoksiin.

Pk-yritykset SOTE-polulla kasvuun -hanke toteutetaan 1.2.2018–31.7.2020 välisenä aikana ja sen kokonaisbudjetti on 248 580 euroa. EAKR- ja valtionrahoituksen osuus on 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 174 006 euroa.

Lisätietoja: vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202; kehittämissuunnittelija Kirsi Pajula, puh. 050 338 1905.

 

0 kommenttia
8.02.2018

Yrityksiä kannustetaan suuntaamaan katseensa Kiinaan

Yritysten ajankohtaispäivässä tarjolla Kiina-tietoutta ja käytännön neuvoja viennin aloittamiseen

Etelä-Pohjanmaalla ollaan suuntaamassa katseita Kiinaan. Kaupankäyntimahdollisuuksia on teollisuuden ja matkailun lisäksi esimerkiksi osaamisen ja koulutuksen viennissä. Elintarvikeala on ollut suunnannäyttäjä ja tienraivaaja Kiinan viennissä, ja nyt mukaan halutaan myös muita toimialoja maakunnasta.

– Kiina on nyt vahvasti esillä Etelä-Pohjanmaalla sekä pandojen saapumisen että onnistuneiden vientikauppojen vuoksi. Yli miljardin asukkaan maassa riittää otettavaa vielä monelle eteläpohjalaiselle yritykselle, toteaa Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen.

Käytännön vinkkejä tarjolla

Teollisuuden ja matkailualan yrityksille on tarjolla Kiina-tietoutta sekä käytännön vinkkejä Kiinan vientiin tai tuontiin maaliskuun 8. päivä järjestettävässä Johan nyt on Kiinan markkinat -ajankohtaispäivässä. Kuortaneen Urheiluopistolla järjestettävässä tilaisuudessa on paikalla Kiinan yritysmaailman sekä matkailun asiantuntijoita, joilta saa käytännön neuvoja mm. kiinalaiseen kulttuuriin ja liike-elämän etikettiin sekä tuotteiden ja palvelujen vientiin tai tuontiin liittyvissä asioissa. Asiantuntija-apua ovat tarjoamassa muun muassa tutkimuspäällikkö Katarina Wakonen Visit Finlandista, patenttiasiamies Fu-Chia Aspelin ja eurooppapatenttiasiamies Erkki Rahkonen Berggreniltä sekä Kiina-asiantuntija Kirsi Mantua-Kommonen ja professori Jukka Salo.

Iltapäivän teemapajoissa pureudutaan asioihin syvemmin ja kartoitetaan samalla yritysten kiinnostusta Kiinan markkinoita sekä kansainvälisten matkailijoiden houkuttelemista kohtaan.

– Aiomme järjestää vastaavanlaisia ajankohtaispäiviä ja erilaisia teemapajoja kevään aikana useampia, mikäli yrityskentältä tulee niille tilausta, Kinnunen lisää.

Hoi kiinalaiset, tulkaa meille!

Ulkomailta saapuneet matkailijat käyttivät Suomessa 2,5 miljardia euroa vuonna 2016 *. Määrällisesti eniten (+ 77 milj. €) lisääntyi Kiinasta saapuneiden rahankäyttö. Matkailijat käyttivät keskimäärin noin 320 euroa matkaa kohden Suomessa. Eniten rahaa matkailijaa kohden käyttivät kiinalaiset (940 €).

– Nyt kun kiinalaisten mielenkiinto Suomea kohtaan on herännyt, on meillä kaikki mahdollisuudet houkutella heitä Helsingin ja Lapin ohella myös Väli-Suomeen. Meille tavanomaiset asiat, kuten marjojen poiminta tai vain suomalaisen metsän kokeminen voivat olla todella eksoottista miljoonakaupungissa asuvalle, Ähtäri Zoo Panda Visit -hankkeen projektipäällikkö Satu Keski-Valkama sanoo.

Keski-Valkaman mukaan matkailuelinkeinolle tarjotaan nyt erinomainen mahdollisuus kuulla kiinalaismatkailijoiden tarpeista ja heitä kiinnostavista palveluista. Johan nyt on Kiinan markkinat -ajankohtaispäivän lisäksi apua on saatavilla myös Ähtäri Zoo Panda Visit -hankkeessa, jossa yrityksiä kannustetaan palvelumuotoilun avulla luomaan ja kehittämään matkailutoimintaa sekä selvittämään tuotteiden vientipotentiaalia.

Johan nyt on Kiinan markkinat -ajankohtaispäivän järjestävät Ähtäri Zoo Panda Visit -hanke, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ Team Finland sekä Etelä-Pohjanmaan liitto.

* Visit Finland matkailututkimus 2016, Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy.   
                    

Tilaisuuden ohjelma löytyy täältä >>

Ilmoittaudu mukaan 1.3.2018 mennessä  täällä >>

 

Lisätietoja: 

Etelä-Pohjanmaan kauppakamari
Pertti Kinnunen
Toimitusjohtaja
puh. 040 751 5610
pertti.kinnunen@kauppakamari.fi

www.etela-pohjanmaankauppakamari.fi

 

 

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös