Tiedotteet

21.02.2018

Suomi 100 -juhlavuotta vietettiin joka niemessä ja notkelmassa myös Etelä-Pohjanmaalla

Kuva: Katariina Vestergård/ Seinäjoen kaupunki

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlia vietettiin viime vuonna antaumuksella myös Etelä-Pohjanmaalla. Viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita oli maakunnassa yhteensä 286 kappaletta. Todellisuudessa erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia oli moninkertainen määrä, koska monessa hankkeessa oli useita erillisiä tilaisuuksia.

– Suomen juhlavuosi oli monipuolinen ja rikas, erilaisia elämyksiä, tapahtumia ja hankkeita täynnä. Maakunnassamme tapahtui vuoden aikana paljon. Juhlavuoden tilaisuuksia oli tarjolla kaikille: lapsille, nuorille, ikäihmisille, naisille ja miehille sekä erityisryhmille. Juhlavuoden tilaisuuksia järjestettiin kaikissa eteläpohjalaisissa kunnissa ja kaupungeissa, kertoo Suomi 100 -aluekoordinaattori Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Itse ideoitujen hankkeiden lisäksi maakunnassa toteutettiin lukuisia valtakunnallisia hankkeita. Koko Suomen kattavia hankkeita oli juhlavuoden aikana yhteensä 1 143.

Ohjelmatyöhön Etelä-Pohjanmaalla käytettiin Etelä-Pohjanmaan liiton talousarviomäärärahaa vuosina 2016–2017 yhteensä 90 000 euroa, ja valtionavustusta toiset 90 000 euroa, yhteensä siis 180 000 euroa. Tämä raha jaettiin maakunnan Suomi 100 -hankkeille aluetukena. Aluetukea maakunnassa sai 66 hanketta. Aluetukien summa vaihteli 500–15 000 euron välillä.

Mannerheim-ooppera ja sen nimiroolia esittävä Waltteri Torikka valloittivat niin yleisön kuin kriitikoiden sydämet viime kesänä Ilmajoen musikkijuhlilla. Ooppera saa jatkoa tulevana kesänä. Kuva: Jussi Niukkala

Moninainen juhlavuosi maakunnassa

Suomi 100 -juhlavuosi oli täynnä sisällöltään hyvin erilaista ohjelmaa: teatteria, musiikkia, tanssia, näyttelyitä, moninaisia tapahtumia, seminaareja, kilpailuja, elokuvia, urheilua ja liikuntaa, retkeilyä, opastuksia ja muotinäytöksiä. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin kirjoja, kalentereita, videoita, levyjä ja lehtiä. Pystytettiin muistomerkkejä ja kunnostettiin sankarihautoja. Valmistettiin monia tuotteita, niin virallisia kuin epävirallisia. Kudottiin Suomi 100 -villasukkia sekä sukkia veteraaneille ja vauvoille. Syötiin yhdessä erilaisissa seurueissa ja pöydissä, saunottiin sadoissa saunoissa ja pukeuduttiin sinivalkoisiin. Esiin nostettiin kansalliskoiramme Suomen pystykorva ja Suomen hevonen. Esille tuotiin kansallisia ja paikallisia merkkihenkilöitä, paikkoja ja rakennuksia sekä kulttuuriperintöä. Juhlavuosi oli täynnä hyväntekeväisyyttä, hyviä tekoja, lahjoja ja päätöksiä.

– Olen iloinen siitä, että Suomi 100 -juhlavuodesta tuli näin moninainen Etelä-Pohjanmaalla. Se kosketti ihmisten arkea ja juhlaa. Suomen 100-vuotista historiaa tarkasteltiin monesta eri näkökulmasta esimerkiksi lapsen silmin, naisen kokemuksena, suomalaisen sotilaan kokemuksena, vanhuksen tai vaikkapa muistisairaan silmin, Ahola toteaa.


Mummo kutoo - lampaasta villasukaksi -hankkeen aktiiviset naiset kutoivat Suomi 100 -villasukkia ja kertoivat langantekemisen perinteestä sotaveteraanien ja heidän puolisoidensa hyväksi. Kuva: Annika Pollari

– Juhlavuosi ei ollut pelkkää historiaa, siinä huomioitiin myös tämä hetki ja tulevaisuus. Juhlavuosi oli huippuvuosi. Suurimmat kiitokset kuuluvat niille sadoille vapaaehtoisille, jotka olivat mukana tekemässä ja juhlimassa ikimuistoista Suomi 100 -juhlavuotta Etelä-Pohjanmaalla, Ahola kiittelee.

Mies - Tanssipidot -esityksessä lapualaiset näyttivät, kuinka mies tanssii! Video: Mies - Tanssipidot

 

Lisätietoja:

Etelä-Pohjanmaan liitto

Tuija Ahola, Suomi 100 -aluekoordinaattori
puh. 050 537 8071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
19.02.2018

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakunta- ja sote-uudistuksessa on edistetty etenkin osallisuutta

Maakuntahallitus sai kokouksessa tilannekatsauksen maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisestä.

Valtakunnallisessa valmistelussa merkittävin uutinen edellisen maakuntahallituksen kokouksen jälkeen on tammikuussa tehty hallituksen reformiministerityöryhmän päätös, että hallituksen esityksestä poistetaan Hetli Oy:tä koskeva sääntely ja yhtiö lakkautetaan. Hetli Oy:n oli tarkoitus vastata tulevien maakuntien palkka-, henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävistä. Päätös ei tällä tietoa vaikuta maakunta- ja sote-uudistukseen sisältyvien muiden palvelukeskusten asemaan. Maakuntien tilakeskus Oy vastaa tulevien maakuntien toimitila- ja kiinteistöhallinnon palveluista ja Vimana Oy tieto- ja viestintäteknisistä palveluista. Hetli Oy:stä luopuminen vaikuttaa Etelä-Pohjanmaan uuden maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden (TAHE) järjestämistä koskeviin selvityksiin ja päätöksiin, sillä nämä palvelut on nyt mahdollista tuottaa myös itse osana konsernipalveluja.

Sosiaali- ja terveysministeriö on toimittanut valinnanvapauslakiesityksen luonnoksen lainsäädännön arviointineuvostolle. Valinnanvapauslain luonnokseen on tehty muutokset, joista hallitus sopi ennen joulua. Nämä koskevat asiakassetelin käyttöä erikoissairaanhoidossa ja tulevien sote-keskusten palveluvalikoimaa. Lisäksi lakiluonnoksessa on lausuntokierroksen perusteella täsmennetty mm. asiakassuunnitelman roolia, Kelan tiedonsaantivaltuuksia ja tuottajien korvausperusteita.

Maakunta ja sote-udistuksen lakipaketteja viimeistellään parhaillaan, ja tämänhetkisen tiedon mukaan lait annetaan eduskuntakäsittelyyn 8.3.2018. Tavoitteena on vahvistaa uudistusta koskevat lait eduskunnan kevätistuntokauden 2018 aikana.

Maakunnallisessa valmistelussa on viety eteenpäin osallisuuteen liittyviä teemoja.

Etelä-Pohjanmaalla ollaan tämän kevään aikana käynnistämässä ennakoivasti maakunnallisten osallisuutta vahvistavien toimielinten työtä. Etelä-Pohjanmaan kuntien (ml. Isokyrö) nuorisovaltuustojen jäsenille ja ohjaajille on järjestetty kaksi tapaamista. Muiden osallisuutta vahvistavien uuden maakunnan toimielinten eli vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston valmistelevat kokoukset pidetään kevättalven aikana.

Maakuntien yleiseen esivalmisteluun tarkoitettua valtion avustusta koskeva hakemus on toimitettu valtiovarainministeriölle ohjeiden mukaisesti tammikuun lopussa. Etelä-Pohjanmaalle on myönnetty rahoitusta tämän vuoden esivalmisteluun noin 570 000 euroa. Maakuntien liitot voivat käyttää viime vuonna myönnettyä esivalmisteluavustusta myös vuonna 2018 esivalmisteluvaiheen päättymiseen saakka. Tässä vaiheessa on arvioitu, että esivalmisteluvaihe päättyy 31.5.2018, jolloin väliaikainen valmistelutoimielin eli VATE aloittaa virallisesti toimintansa. 

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

Etelä-Pohjanmaalle haetaan valtionavustusta valinnanvapauspilottien toteuttamiseksi

Maakuntahallitus päätti hakea valtionavustusta valinnanvapauspilottien toteuttamiseksi asiakassetelipalveluiden ja -järjestelmän sekä henkilökohtaisen budjetin osalta koko Etelä-Pohjanmaalla. Mikäli rahoituspäätös on myönteinen, Etelä-Pohjanmaan liitto toimisi valinnanvapauspilotin teknisenä hallinnoijana.

Pilottien tarkoituksena on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa osana sote-uudistusta. Tulevissa hankkeissa pilotoidaan valinnanvapauden tärkeimpiä elementtejä eli sote-keskuksia, suunhoidon yksiköitä, asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia. Pilotti voi olla myös näiden yhdistelmä. Sote-keskusten ja suunhoidon yksiköiden piloteissa kokeillaan muun muassa asiakkaan palvelujen yhteensovittamista uudessa sote-mallissa. Lisäksi seurataan, miten palveluntuottajien korvausperusteiden kriteerit toimivat käytännössä. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin piloteissa tavoitteena on kokeilla erityisesti sitä, miten koko palveluprosessi sujuu asiakkaan tarpeiden näkökulmasta. Konkreettisesti pilotit alkavat näkyä ihmisten arjessa loppuvuonna 2018.

Valinnanvapauspilotit toteutetaan osana uutta valinnanvapauslainsäädäntöä. Mikäli maakunta- ja sote-uudistuksen lait hyväksytään ensi kesänä, on valinnanvapauspilotit tarkoitus toteuttaa laajamittaisesti uuden valinnanvapausmallin mukaan 1.7.2018 alkaen.

Lisätietoja: projektijohtaja Harri Jokiranta, puh. 040 774 8402; muutosjohtaja Johanna Sorvettula, 040 662 0047.

SOTE-koordinaattorin paikka haettavaksi

Maakuntahallitus päätti avata sote-koordinaattorin tehtävän haettavaksi. Sote-koordinaattori on osa Etelä-Pohjanmaan sote-valmistelun kokonaisuutta, ja toimenkuva sijoittuu toimivaan sote-tiimiin.

– Koordinaattorin pääasiallisena tehtävänä on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän, palvelujen ja ammatillisen toiminnan integraation valmistelua monialaisessa maakunnassa ja tulevan maakunnan toimijaverkostossa, joka käsittää niin kunnat ja järjestöt kuin yksityisetkin palvelun tuottajat, toteaa valmistelujohtaja Asko Peltola.

Koordinaattorin tehtäväkokonaisuus muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon taustoitustyöstä ja valmistelusta osana sote-järjestäjän ja liikelaitoksen toiminnan kokonaisuutta sekä palvelustrategian ja palvelulupauksen sekä hyvinvointi ja terveys (HYTE) -rakenteiden ja toimintojen valmistelusta.

Etelä-Pohjanmaan liitto haki loppuvuodesta 2017 sote-koordinaattorin valtionavustusta valmistelurakenteessa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijan palkkaukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi valtionavustusta yhteensä 142 777 euroa.

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

III vaihemaakuntakaavan ehdotus hyväksyttiin

Maakuntahallitus hyväksyi Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksen ja siihen liittyvän valmisteluaineiston sekä kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen laaditut vastineet. Hallitus päätti niin ikään lähettää kaavaehdotusaineiston lausunnoille osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määritetyille viranomaistahoille sekä valtuuttaa maakuntakaavan valmistelijat tekemään tarvittaessa pieniä teknisluonteisia korjauksia ja täydennyksiä kaavaehdotusaineistoon ennen lausunnoille lähettämistä.

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava sisältää suoluonnon suojelun, turvetuotannon, bioenergia- ja biolaitosten, puuterminaalien sekä puolustusvoimien teemat.

Kaavan valmisteluaineistosta saatiin runsaasti palautettu sen nähtävilläoloaikana.

– Valmisteluaineistosta saatiin yhteensä 89 lausuntoa tai muistutusta. Kunnat, naapurimaakunnat ja muut viranomaiset antoivat yhteensä 26 lausuntoa. Lisäksi yrityksiltä, yhdistyksiltä ja yksityishenkilöiltä saatiin 63 muistutusta. Pääosa muistutuksista käsitteli turvetuotannon teemaa, kertoo vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

Kaavaluonnoksen valmistumisen jälkeen on laadittu vielä Natura-tarveharkinta, ja sen osoittamille alueille luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi. Natura-arvioinnista saatiin kuulemisaikana neljä lausuntoa ja kuusi muistutusta. Lisäksi kaavaluonnoksesta saatuun viranomaispalautteeseen on reagoitu laatimalla turvetuotantoon soveltuville aluille linnustovaikutusten arviointi. Kaavaehdotuksessa on huomioitu luonnosvaiheessa saatu palaute, Natura-arvioinnin tulokset sekä saatu palaute ja turvetuotantoon soveltuville alueille laadittu linnustovaikutusten arviointi. Lisäksi kaavaselostukseen on laadittu kaavan merkittävien vaikutusten arviointi.

Seuraavaksi maakuntakaavaehdotus lähtee viranomaisten lausuntokierrokselle.

Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, 040 3568 044.

Rahoitusta SeAMKin Pk-yritykset SOTE-polulla kasvuun -hankkeelle

Maakuntahallitus päätti hyväksyä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Pk-yritykset SOTE-polulla kasvuun -hankkeen osarahoitettavaksi EAKR-rahoituksen Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelmasta.

Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja räätälöidä sopivia työkaluja sosiaali- ja terveysalan pk-yritysten kasvun ja menestymisen tukemiseen sekä selvittää ja tuottaa alan pk-yrityksille tietoa digitaalisuuden ja uuden teknologian tuomista mahdollisuuksista alan palvelukehitykseen ja kasvun mahdollistamiseen. Hanke pyrkii kehittämään myös uusia, innovatiivisia toimintatapoja yhdessä alan pk-yritysten kanssa, joissa otetaan oppia sekä sote- että muiden toimialojen edelläkävijäyrityksistä kansainvälisesti ja kansallisesti. Hankkeen toimilla autetaan sote-alan pk-yrityksiä varautumaan ennalta tuleviin toimintaympäristön muutoksiin.

Pk-yritykset SOTE-polulla kasvuun -hanke toteutetaan 1.2.2018–31.7.2020 välisenä aikana ja sen kokonaisbudjetti on 248 580 euroa. EAKR- ja valtionrahoituksen osuus on 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 174 006 euroa.

Lisätietoja: vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202; kehittämissuunnittelija Kirsi Pajula, puh. 050 338 1905.

 

0 kommenttia
8.02.2018

Yrityksiä kannustetaan suuntaamaan katseensa Kiinaan

Yritysten ajankohtaispäivässä tarjolla Kiina-tietoutta ja käytännön neuvoja viennin aloittamiseen

Etelä-Pohjanmaalla ollaan suuntaamassa katseita Kiinaan. Kaupankäyntimahdollisuuksia on teollisuuden ja matkailun lisäksi esimerkiksi osaamisen ja koulutuksen viennissä. Elintarvikeala on ollut suunnannäyttäjä ja tienraivaaja Kiinan viennissä, ja nyt mukaan halutaan myös muita toimialoja maakunnasta.

– Kiina on nyt vahvasti esillä Etelä-Pohjanmaalla sekä pandojen saapumisen että onnistuneiden vientikauppojen vuoksi. Yli miljardin asukkaan maassa riittää otettavaa vielä monelle eteläpohjalaiselle yritykselle, toteaa Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen.

Käytännön vinkkejä tarjolla

Teollisuuden ja matkailualan yrityksille on tarjolla Kiina-tietoutta sekä käytännön vinkkejä Kiinan vientiin tai tuontiin maaliskuun 8. päivä järjestettävässä Johan nyt on Kiinan markkinat -ajankohtaispäivässä. Kuortaneen Urheiluopistolla järjestettävässä tilaisuudessa on paikalla Kiinan yritysmaailman sekä matkailun asiantuntijoita, joilta saa käytännön neuvoja mm. kiinalaiseen kulttuuriin ja liike-elämän etikettiin sekä tuotteiden ja palvelujen vientiin tai tuontiin liittyvissä asioissa. Asiantuntija-apua ovat tarjoamassa muun muassa tutkimuspäällikkö Katarina Wakonen Visit Finlandista, patenttiasiamies Fu-Chia Aspelin ja eurooppapatenttiasiamies Erkki Rahkonen Berggreniltä sekä Kiina-asiantuntija Kirsi Mantua-Kommonen ja professori Jukka Salo.

Iltapäivän teemapajoissa pureudutaan asioihin syvemmin ja kartoitetaan samalla yritysten kiinnostusta Kiinan markkinoita sekä kansainvälisten matkailijoiden houkuttelemista kohtaan.

– Aiomme järjestää vastaavanlaisia ajankohtaispäiviä ja erilaisia teemapajoja kevään aikana useampia, mikäli yrityskentältä tulee niille tilausta, Kinnunen lisää.

Hoi kiinalaiset, tulkaa meille!

Ulkomailta saapuneet matkailijat käyttivät Suomessa 2,5 miljardia euroa vuonna 2016 *. Määrällisesti eniten (+ 77 milj. €) lisääntyi Kiinasta saapuneiden rahankäyttö. Matkailijat käyttivät keskimäärin noin 320 euroa matkaa kohden Suomessa. Eniten rahaa matkailijaa kohden käyttivät kiinalaiset (940 €).

– Nyt kun kiinalaisten mielenkiinto Suomea kohtaan on herännyt, on meillä kaikki mahdollisuudet houkutella heitä Helsingin ja Lapin ohella myös Väli-Suomeen. Meille tavanomaiset asiat, kuten marjojen poiminta tai vain suomalaisen metsän kokeminen voivat olla todella eksoottista miljoonakaupungissa asuvalle, Ähtäri Zoo Panda Visit -hankkeen projektipäällikkö Satu Keski-Valkama sanoo.

Keski-Valkaman mukaan matkailuelinkeinolle tarjotaan nyt erinomainen mahdollisuus kuulla kiinalaismatkailijoiden tarpeista ja heitä kiinnostavista palveluista. Johan nyt on Kiinan markkinat -ajankohtaispäivän lisäksi apua on saatavilla myös Ähtäri Zoo Panda Visit -hankkeessa, jossa yrityksiä kannustetaan palvelumuotoilun avulla luomaan ja kehittämään matkailutoimintaa sekä selvittämään tuotteiden vientipotentiaalia.

Johan nyt on Kiinan markkinat -ajankohtaispäivän järjestävät Ähtäri Zoo Panda Visit -hanke, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ Team Finland sekä Etelä-Pohjanmaan liitto.

* Visit Finland matkailututkimus 2016, Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy.   
                    

Tilaisuuden ohjelma löytyy täältä >>

Ilmoittaudu mukaan 1.3.2018 mennessä  täällä >>

 

Lisätietoja: 

Etelä-Pohjanmaan kauppakamari
Pertti Kinnunen
Toimitusjohtaja
puh. 040 751 5610
pertti.kinnunen@kauppakamari.fi

www.etela-pohjanmaankauppakamari.fi

 

 

 

 

0 kommenttia
15.01.2018

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakunta- ja sote-uudistuksen ajankohtaiskatsaus

Maakuntahallitus sai kokouksessa tilannekatsauksen maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisestä.

Maakunta- ja sote-udistuksessa on tehty joitakin tarkentavia linjauksia viime viikkojen aikana.

Joulua edeltävällä viikolla maan hallitus sopi keskeisistä täsmennyksistä valinnanvapauslakiluonnoksesta annetuissa lausunnoissa esiin nousseisiin huolenaiheisiin. Myös sote-ulkoistusten ja -investointien rajoituslain voimassaoloa on jatkettu vuoden 2020 loppuun saakka.

Hallituksen täsmentävien linjausta mukaan peruspalveluissa toteutuu aiempien esitysten mukainen laaja valinnanvapaus. Maakunnat saavat kuitenkin paremmat mahdollisuudet määritellä sote-keskusten työtä tukevien erikoisalojen valikoimaa. Myös säännöksiä asiakasseteleistä täsmennetään niin, etteivät ne vaaranna erikoissairaanhoidon julkista palvelua ja päivystystä. Asiakassetelin velvoittavuus ei enää koske erikoissairaanhoidon palveluita. Asiakasseteliä on kuitenkin tarjottava, mikäli potilas ei pääse erikoissairaanhoidon hoitotakuun määräajassa maakunnan liikelaitoksen palveluihin.

Maakunta saa päättää väestön palvelutarpeen perusteella, mitä erikoisalojen palveluja sote-keskuksen terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastaanottoja konsultaatiopalveluihin sisältyy. Jokaisessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa on oltava muita kuin yleislääketieteen alaan kuuluvia palveluita lisäksi vähintään kahdelta lääketieteen erikoisalalta.

Hallitus sopi niin ikään, että jatkovalmistelussa lakiesitystä tarkennetaan muun muassa asiakkaan palvelu- ja hoitoketjujen sujuvoittamiseksi sekä eri toimijoiden osaoptimoinnin estämiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut on yhteen sovitettava toimiviksi palvelu- ja hoitokokonaisuuksiksi.

Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle viimeistään maaliskuun 2018 alussa. Koko maakunta- ja sote-uudistuksen kokonaisuus on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa kevätistuntokauden 2018 loppuun mennessä.

Ennen vuodenvaihdetta vahvistettiin myös kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistusten ja investointien rajoituslain voimassaolon jatkuminen vuoden 2020 loppuun saakka. Samalla ulkoistussopimuksia ja investointeja koskevia säännöksiä tiukennettiin. Myös kuntien yhteistoiminta-alueita koskevaa puitelakia jatkettiin vuodella.

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.


Nuorten maakunnan kehittäminen jatkovalmisteluun

Maakuntahallitus pitää tärkeänä nuorten maakunnan kehittämistä monialaisena yhteistyönä Etelä-Pohjanmaalla. Maakuntahallitus keskusteli Nuorekas Etelä-Pohjanmaa -visiosta ja hankkeesta ja päätti jatkaa hankkeen valmistelua.

Nuorten maakunnan tavoitteena on sitouttaa nuorten parissa työskentelevät eri tahot, organisaatiosta riippumatta, nuoria arvostavaan ja vahvistavaan toimintakulttuuriin. Nuorten maakunnan tulisi taata nuorille sellainen ympäristö, jossa nuoret pystyvät kasvamaan ja kehittymään aikuisiksi ja jossa heille annetaan mahdollisuus myös osallistua ja vaikuttaa oman kunnan ja maakunnan toimintaan entistä helpommin.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123; muutosjohtaja Johanna Sorvettula, 040 662 0047.


Valmistelujohtajalle päätösvaltaa hankintoihin

Koska Asko Peltola on siirtynyt vetämään päätoimisesti maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelujohtajuutta, päätti maakuntahallitus delegoida hänelle valtuudet tehdä päätöksiä maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun käytettävissä olevan valtion myöntämän rahoituksen puitteissa alle 60 000 euron hankinnoista itsenäisesti ja varata maakuntahallitukselle valmistelujohtajan päätöksiin otto-oikeuden.

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.


Vastuuvalmistelun resursointia tarkistettiin

Maakuntahallitus hyväksyi esitetyn mukaisen vastuuvalmisteluresursoinnin ajalle 1.1.–31.7.2018

sekä sihteeripalveluihin ja maakunnille siirtyviin tiloihin liittyviin selvityksiin kohdistuvat rekrytoinnit.  Muihin tarvittaviin rekrytointeihin palataan hallituksen seuraavissa kokouksissa.

Vastuuvalmistelijoiden työpanokset ovat ajalla 1.1.–31.7.2018:

  • Aaltonen Jari; kasvupalvelut (60 %)
  • Jokiranta Harri; muutosjohtaja (100 %; kuntien rahoittama projekti)
  • Laitila Minna; SOTE-tuotanto (palveluohjaus, henkilökohtainen budjetti) (100 %)
  • Leikkola Päivi; SOTE-tuotanto (liikelaitos, alihankinnat, asiakassetelipalvelut) (100 %)
  • Metsänranta Kaija; henkilöstöhallinto (100 %)
  • Penninkangas Tanja; SOTE-tuotanto (sote-yhtiöt: suoranvalinnan yhtiö ja sote-keskukset, asiakasseteliyhtiö, Kuusiolinna) (60 % 1.1.–28.2.; sen jälkeen 100 %)
  • Pätsi Ari; tietohallinto (30 %)
  • Rantala Hanne; viestintä (100 %)
  • Rautio Liisa Maria; alueiden käyttö, liikenne ja ympäristö (20–30 %)
  • Rintapukka Ritva; maatalous, rahoitus- ja kehittämispalvelut (50 %)
  • Saartenoja Antti; alueiden käyttö, liikenne ja ympäristö (20 %)
  • Seppelvirta Heli; muutosjohtaja (80 %)
  • Sorvettula Johanna; muutosjohtaja (100 %)
  • Tanhuamäki Mikko; tukipalvelut (50 % 1.1.–31.3.; sen jälkeen 100 %)
  • NN; taloushallinto (100 %) (taloushallinnon uuden vastuuvalmistelijan haku on käynnissä)

Lisäksi vastuuvalmistelussa ovat mukana kuntien rahoittaman Etelä-Pohjanmaan SOTE-projektin kautta SOTE-järjestämisestä vastaava Päivi Saukko ja asiantuntija-assistentti Miska Kaihlamäki sekä valtakunnalliset muutosagentit Eija Ala-Toppari-Peltola (LAPE) ja Anneli Saarinen (I&O).

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.


Maisemateema poistetaan vaihemaakuntakaavasta

Maakuntahallitus päätti poistaa maisema-alueiden teeman käsittelyn Etelä-Pohjanmaan III vaihekaavasta ja hyväksyi päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman.

Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III:n, joka käsittelee turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja sekä kulttuurimaisemaa, laatiminen on käynnistetty Etelä-Pohjanmaan liitossa vuonna 2013. Kaavaluonnos on hyväksytty 19.12.2016 ja sen valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 11.1.–10.3.2017 välisen ajan.

Tavoitteena on ollut käsitellä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet vaihekaavassa III laadittujen selvitysten pohjalta. Maisema-teema oli mukana kaavan luonnosvaiheen aineistossa. Valtioneuvosto ei ole kuitenkaan tehnyt päätöstä valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista, eikä päätöstä ole odotettavissa tällä hallituskaudella. Tämän vuoksi vaihekaava III:n valmistelussa on päädytty siihen, että arvokkaiden maisema-alueiden teema poistetaan vaihekaavasta III.

– Jatkossa maisema-alueet on tarkoituksenmukaista käsitellä osana laajempaa kokonaisuutta ”kulttuuriympäristö”, johon kuuluvat maisema-alueiden lisäksi rakennetut kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset. Kulttuuriympäristö-teema tulee maakuntakaavalliseen käsittelyyn tulevassa maakuntakaavatyössä, vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä selventää.

Vaihekaava III:n osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty siten, että OAS:ssa todetaan maisema-alueiden teeman käsittelyn jäävän pois kaavan ehdotusvaiheessa sekä tarkistettu OAS vastaamaan tätä muutosta.

Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, 040 3568 044.

 
AIKO-rahoitusta on myönnetty yli puolella miljoonalla

Alueelliset ja innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on yksi hallituksen kilpailukyvyn vahvistamiseen liittyvän kärkihankkeen toimenpiteistä. AIKO-rahoitus jakautuu ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) suunnitelman mukaisiin hankkeisiin ja kasvusopimushankkeisiin, joiksi luokitellaan kasvusopimuskaupunkien, kasvukäytävien ja teemaverkostojen hankkeet. Etelä-Pohjanmaan liiton kautta myönnetään kasvusopimusrahoitusta teemaverkostohankkeelle, joka koskee seutukaupunkiverkoston kehittämistä ja jota vetää Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Muutoin AIKO-rahoituksen kohdentamista linjataan ERM-suunnitelmassa, ja ERM-hankkeet jakautuvat käytännössä kansainvälisten hankkeiden valmistelurahoitukseen ja muihin hankkeisiin.

Seutukaupunkiverkostohankkeen lisäksi AIKO-rahoitusta on 31.12.2017 mennessä myönnetty 16 hankkeelle yhteensä 538 512 euroa. Hankkeista kahdeksan on ollut kansainvälisen hankkeen valmistelun tukea, ja näistä toistaiseksi neljä kv-hakemusta on saanut rahoituksen. Muissa valmistelutukea saaneissa hankkeissa prosessi on vielä kesken.

AIKO-rahoitusta on myönnetty mm. lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kehittämiseen osaamisvientituotteiksi, tutkimustulosten kaupallistamisen edistämiseen ja siihen liittyvän osaamisen vahvistamiseen alueen yliopistoissa ja korkeakouluissa sekä digitaalisten palvelujen tuomiseen myös niille sosiaali‐ terveydenhuollon palveluiden käyttäjille, joita digitaaliset palvelut eivät tällä hetkellä tavoita.

Etelä-Pohjanmaan liiton kautta myönnettävän AIKO-rahoituksen käyttötilanne 31.12.2017:

 

 

ERM-suunnitelman mukaiset hankkeet

 

Seutukaupunkiverkosto (kasvusopimukset)

 

Yhteensä

 

Valtuus

594 000

182 000

776 000

Myönnetty

356 512

182 000

538 512

 

Rahoitusta jäljellä

237 488

0

237 488


Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt toteutusajan jatkoa AIKO-hankkeille siten, että hankkeiden on päätyttävä 30.4.2019 mennessä ja maksatusten on oltava tehtyinä 15.11.2019 mennessä. Vuoden 2018 AIKO-rahoituksen määrä ei ole vielä tiedossa.

Lisätietoja: vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202.


Eväsojasta vs. maakuntajohtajan varahenkilö

Maakuntahallitus päätti nimetä vs. maakuntajohtaja Antti Saartenojan varahenkilöksi 1.1.–31.7.2018 väliseksi ajaksi kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsojan.

Maakuntajohtajan varahenkilön tehtäviin kuuluvat mm. maakuntajohtajan sijaistaminen erilaisissa tilaisuuksissa hänen estyneenä ollessaan sekä nimenkirjoitusoikeuden käyttäminen ja viranhaltijapäätösten tekeminen maakuntajohtajan poissaolojen aikana.

Uuden varahenkilön nimeäminen tuli ajankohtaiseksi, koska maakuntajohtajan varahenkilönä toiminut suunnittelujohtaja Antti Saartenoja valittiin aiemmin vs. maakuntajohtajaksi.

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.

 

0 kommenttia
18.12.2017

Tiedote maakunnan yhteistyöryhmän kokouksesta

Puheenjohtaja Talvitie: MYR:iä tarvitaan myös tulevaisuudessa

MYR:n puheenjohtaja avasi uuden maakunnan yhteistyöryhmän ensimmäisen kokouksen kertomalla MYR:n tehtävistä ja MYR-työskentelyn käytännön asioista. Hän valotti puheessaan myös näkemyksiään MYR:n tulevaisuudesta sekä EU:n tulevasta ohjelmakaudesta.

Talvitien mukaan MYR:n olemassa olon oikeutus on perustunut aluehallintomme hajallisuuteen. On tarvittu foorumia, missä keskustella ja sopia asioista. Elintä, joka sovittaa maakunnan kehittämistoimet yhteen. Uudet maakunnat eivät tarvitse MYR:iä entisessä mielessä, koska resurssit ja ohjelmatyö tulevat samaan organisaatioon. Talvitien mukaan muutos tehostaa ja selkeyttää aluekehitystyötä.

MYR:n entisistä tehtävistä jää jäljelle rakennerahastojen hallinnointi ja vuorovaikutus niin sanottujen sosiaalipartnereiden kanssa. Näitä ovat elinkeino- ja työelämän järjestöt, kansalaisjärjestöt sekä muut kehittämistyössä olevat organisaatiot.

Tulevaisuudessa uusista maakunnista muodostuu entistä vahvempia toimijoita kehittämistyössä. Suunnitteluvastuu ja resurssit tulevat olemaan samassa organisaatiossa. Entisen valtion ja kuntien ohjauksen korvaa suurelta osin oma suoraan kansalta saatu valtuutus. Se antaa vahvan henkisen pohjan kehittämistyölle.

– Tuossa työssä onnistuminen edellyttää syvenevää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. Siinä MYR:llä on roolinsa. Yhteistyöryhmä avaa oven elinkeinoelämälle julkiseen kehittämistyöhön. Antaa foorumin vuorovaikutukselle, Talvitie sanoo.

EU:n tulevasta ohjelmakaudesta Talvitie totesi, että kuten kaikilla julkisilla organisaatioilla nykyään, myös EU:lla on yleinen paine supistaa rahan käyttöä. Samaan suuntaan vaikuttaa Brexit, Ison-Britannian ero EU:sta. Tämä johtaa todennäköisesti myös aluekehittämisresurssien niukkenemiseen ja suuntaamiseen uudella tavalla. Hänen mukaansa eteläpohjalaisilla on kuitenkin aina ollut kyky auttaa itse itseään, eikä synkkyyteen kannata vajota. Olosuhteiden muuttuminen pitää kuitenkin Talvitien mielestä tiedostaa MYR:n työskentelyssä.

Muutokset maaseuturahaston hanketukia koskeviin linjauksiin hyväksyttiin

MYR päätti hyväksyä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 muutokset maaseuturahaston hanketukia koskeviin linjauksiin. Oleellisin muutos koskee 700 000 euron siirtoa hanketuista yleishyödyllisiin investointihankkeisiin.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan vuosina 2014–2020 tarvittava kuntarahoituksen osuus on 3,5 % julkisesta rahoituksesta. Etelä-Pohjanmaalta edellytettävä kuntarahoituksen määrä on arvion mukaan 2,0 miljoonaa euroa.

Etelä-Pohjanmaalla kuntarahoitusta edellytetään ainoastaan yleishyödyllisiin investointihankkeisiin. Etelä-Pohjanmaan rahoitussuunnitelman mukaan varoja ohjataan yritystukiin 50 % ja hanketukiin 50 % koko ohjelmakauden julkisesta rahoituksesta (EU ja valtio). Yleishyödyllisiin investointihankkeisiin varataan hanketukien osuudesta 7,5 miljoonaa euroa julkista rahoitusta (EU ja valtio). 

Yhteisöjen hakemiin yleishyödyllisiin investointihankkeisiin varataan käytettäväksi tukea 5,7 miljoonaa euroa ja niihin edellytetään kuntarahoitusta 20 % julkisesta rahoituksesta. Kuntien hakemiin yleishyödyllisiin investointihankkeisiin varataan käytettäväksi tukea 1,8 miljoonaa euroa ja niihin edellytetään kuntarahoitusta 40 % julkisesta rahoituksesta.

Rakennerahastotehtävien siirtyminen ELY-keskuksista ja maakuntien liitoista maakuntiin

Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut maakuntien liittoja ja ELY-keskuksia rakennerahastotehtävien, -hankkeiden ja -rahoituksen siirtymisestä uusiin maakuntiin 1.1.2020 alkaen.

EU-lainsäädännön vaatimukset rakennerahastotoiminnalle eivät muutu maakuntauudistuksen myötä. Uusien maakuntien tulee täyttää kaikki rakennerahastoviranomaisen nimeämisvaatimukset, jotta ne voidaan nimetä välittäviksi toimielimiksi.

Rakennerahastojen välittäviksi toimielimiksi nimettävien maakuntien on laadittava uudet hallinto- ja valvontajärjestelmät (HVJ), jotka on toimitettava rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomaiselle alkuvuonna 2020. Kaikilla välittävillä toimielimillä tulee olla kattavat, valtiovarainministeriön arvioimat hallinto- ja valvontajärjestelmät. Näin varmistetaan, että komission maksut Suomelle ohjelman toteutuksesta aiheutuneista kustannuksista voivat jatkua keskeytyksittä.

Hallinto- ja valvontajärjestelmän vaatimuksiin kuuluvat keskeisesti rakennerahastotehtävien eriyttäminen, tehtäviä hoitavien henkilöiden riittävä osaaminen sekä menettelyt riskienhallintaan ja petoksentorjuntaan.

Lakiehdotuksessa alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista on esitetty, että kaikki maakunnat toimivat rakennerahasto-ohjelman välittävinä toimieliminä maakuntauudistuksen tultua voimaan. Länsi-Suomen maakuntien liitot, joiden rakennerahastohallintoon liittyvät tehtävät on kuluvalla ohjelmakaudella koottu Pirkanmaan liittoon, ovat keskustelujen jälkeen päättäneet, että kukin maakunta hoitaa rakennerahasto-ohjelman välittävän toimielimen tehtävät itse eikä alueella solmita maakuntien kesken sopimuksia tehtävien yhteisestä hoitamisesta.

Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on linjannut kesäkuussa, että Etelä-Pohjanmaan maakunta ottaa hoitaakseen rakennerahasto-ohjelman välittävän toimielimen tehtävät vähintään hankeneuvonnan ja -aktivoinnin sekä rahoitus- ja maksatusprosessin osalta. Takaisinperinnän ja muiden vastaavien jatkotoimenpiteiden osalta valmistelussa selvitetään ensisijaisesti mahdollisuutta keskittää kaikkien rahastojen toimet maakunnan lakiasioita käsittelevään yksikköön.

Työ asian valmistelemiseksi jatkuu TEM:n laatiman aikataulun mukaisesti.

Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle omalla hankkeella

Projektipäällikkö Miika Laurila antoi kokouksessa katsauksen Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle (IKEP) -hankkeen etenemisestä. Etelä-Pohjanmaalla on käynnistetty maakunnan toimijoiden yhteinen prosessi, joka tähtää innovaatiopolitiikan tietopohjan systemaattiseen vahvistamiseen. Hankkeen toteuttamisaika 1.1.2017–31.12.2018.

Suomen elinkeinoelämältä ja alueilta odotetaan uudistumista. Innovaatiopolitiikan merkitys on kasvanut ja sen avulla pyritään vahvistamaan alueiden kasvupotentiaalia. Valtakunnalliset mittarit tuottavat usein rajatun kuvan alueen tilanteesta tai ovat ristiriitaisia todellisen tilanteen osalta.

– Tietoa on saatavilla melko hyvin, mutta se on osin sirpaleista ja puutteellista. Päätöksenteko ja kasvua luova innovaatiopolitiikka vaativat laadukasta, alueiden erityispiirteet huomioivaa tietoa, sanoo Laurila.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa tiedolla johtamisen työkalu, joka tarjoaa ajantasaista tietoa Etelä-Pohjanmaan innovaatiotoiminnasta ja elinkeinoelämän toimintaympäristöstä. Hankkeessa seurataan innovaatioympäristön kehittymistä ja tunnistetaan osa-alueita, joihin voidaan vaikuttaa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tavoitteena on vahvistaa myös maakunnallista strategia- ja tulevaisuustyötä.

Hankkeessa tullaan selvittämään myös alueellisesti saatavissa olevan tiedon kattavuutta valittujen osa-alueiden ja muuttujien osalta sekä tunnistamaan keskeisimpiä puutteellisia tietokokonaisuuksia.  Yksi keskeisimmistä tavoitteista on tiedontuotannon systematisointi ja toimintamallin kehittäminen sekä yhteisen prosessin vakiinnuttaminen elinkeinoelämän, tutkimusorganisaatioiden ja julkisen sektorin kesken.

– Innovaatiotietoa hyödyntävien eri tahojen tunnistaminen ja heitä palvelevan tiedontuotannon suunnittelu on avainasemassa hankkeessa, Laurila toteaa.

Hankkeessa on otettu jo konkreettisia askeleita järjestämällä ”Kokeillaanpas tätä! Menestystarinat maailmalle” -seminaari Kauhavan Y-Kinossa lokakuun lopussa. Päivän tavoitteena oli keskustella maakunnan yritys- ja innovaatiokentän uudistumisesta, kokeilukulttuurin omaksumisesta, yritysten kansainvälistymisestä sekä etsiä ratkaisumalleja maakunnan merkittävimpiin haasteisiin.

Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja sekä paikallisten ja että valtakunnallisten toimijoiden näkökulmasta. Puheenvuorot haastoivat osallistujia muuttamaan perinteisiä toimintamalleja, rohkaisivat uskomaan omaan tekemiseen ja vahvistivat näkemystä maakunnan mahdollisuuksista ja tulevaisuuden uusista suunnista. Kokeilut ja uudella tavalla tekeminen ovat olennainen osa yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Julkisen sektorin rooli on toimia mahdollistajana, mikä vaatii rohkeutta, osaamista ja ennakkoluulottomia uusia avauksia.

IKEP-hankkeesta löytyy lisätietoa liiton verkkosivuilta osoitteesta http://www.epliitto.fi/innovatiivisuutta-ja-kasvua-etela-pohjanmaalle

 

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, 0400 590 123, asko.peltola@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
18.12.2017

Pohjalaismaakunnissa väestö voi keskimääräisesti hyvin

Hyvinvointitiedon merkitys päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä kasvaa. Maalis–huhtikuussa 2017 Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan asukkaiden hyvinvointia selvitettiin laajalla asiantuntijakyselyllä. Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2017 -tutkimuksessa alueemme 353 monialaista asiantuntijaa arvioi väestön hyvinvointia, hyvinvointipalvelujen tilaa sekä niiden kehityssuuntia.

Tutkimuksen toteuttivat Seinäjoen Ammattikorkeakoulu ja Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen kanssa.

– Tutkimuksen tulokset nostivat esiin monia asioita, jotka pohjalaismaakunnissa ovat hyvin. Esimerkiksi väestön hyvinvoinnin kokonaistilanne on tällä hetkellä melko korkealla tasolla ja suunta on viime vuosina ollut koko ajan parempaan, Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2017 -ohjausryhmän puheenjohtaja Arto Rautajoki toteaa.

Paljon on kuitenkin myös parannettavaa. Erityisesti hyvinvoinnin haasteita tunnistettiin yhden huoltajan perheissä sekä työkyvyttömien ja päihdeongelmaisten kohdalla. Myös työttömyys nähtiin ongelmana kaikkien maakuntien alueella ja ongelma koskee sekä kokonaistyöttömyyttä, pitkäaikaistyöttömyyttä että nuorisotyöttömyyttä. Opiskelijoiden, maahanmuuttajien, pienituloisten, asunnottomien ja ylivelkaantuneiden hyvinvointi on kuitenkin jonkin verran parantunut viime vuosien aikana.

Vaikutusmahdollisuuksien pelätään vaikeutuvan

Sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttaminen nousivat kaikissa maakunnissa vastaajien arvioissa ongelmaksi. Koko aineistossa enemmän kuin joka kolmas vastaaja arvioi puutteellisten harrastusmahdollisuuksien olevan ongelma. Myös noin puolet vastaajista arvioi yhteiskunnallisten vaikuttamismahdollisuuksien olevan ainakin jonkinlainen ongelma. Pohjanmaalla joka viides vastaaja arvioi yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien vaikeutuvan seuraavan neljän vuoden aikana. Lisäksi merkittävänä yksittäisenä ongelmana pohjalaismaakunnissa nousi esiin yksinäisyys. Yksinäisyyden ongelmana arvioitiin edelleen vaikeutuvan tulevan neljän vuoden aikana.

– Pohjalaismaakuntien eri alojen ammattilaisten näkemykset ovat tärkeitä väestön hyvinvoinnin kokonaiskuvan saamiseksi. Myös tulevan sote- ja maakuntauudistuksen onnistumiseksi on tärkeää, että hyvinvointia edistävällä tiedolla paitsi ohjataan toimintaa, sitä myös hyödynnetään hallintokuntarajat ylittäen sekä kunnissa että maakunnissa, Rautajoki lisää.

Hyvinvointibarometrin 2017 tulokset ovat luettavissa täällä >>

 

Lisätiedot:

Etelä-Pohjanmaan liitto
Marko Rossinen
kunta-asiamies
puh. 040 3563 933
marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
18.12.2017

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakunta- ja sote-uudistuksen ajankohtaiskatsaus

Maakuntahallitus sai kokouksessa tilannekatsauksen maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisestä.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun keskeisesti liittyvän valinnanvapauslakiluonnoksen lausuntokierros päättyi 15.12.2017.

Etelä-Pohjanmaalla ei ole vielä tehty lopullista ratkaisua uuden maakunnan tukipalvelujen toteuttamistavasta. Vaihtoehtoina ovat oman palvelukeskuksen perustaminen ja toimiminen yhdessä kumppanin kanssa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden osalta ovat parhaillaan menossa tietopyynnöt ja valmistelussa laskelmat eri vaihtoehdoista, joiden avulla haetaan lisäinformaatiota jatkovalmistelun ja päätöksenteon tueksi siihen, tuotettaisiinko palvelut yhdessä kumppanin kanssa joko liittymällä jonkin nykyisen palvelukeskuksen asiakkaaksi tai perustamalla yhdessä kumppanin kanssa Etelä-Pohjanmaalle oma yhtiö.

Maakunnalle siirtyvien sopimusten riskinarviointiprojektin tavoitteena on käydä läpi uudelle maakunnalle siirtyvät sopimukset sekä arvioida toimet, joita sopimusten mahdollinen siirto edellyttää sekä arvioida näihin sisältyvät oikeudelliset ja taloudelliset riskit. Samalla projektissa valmistuvat kilpailutusasiakirjamallit. Maakuntaan siirtyviä sopimuksia on yli 3 500 kappaletta. Projektin yhtenä pyrkimyksenä on kerätä maakuntaan siirtyville organisaatioille organisaatiokohtaiset listat maakunnalle siirtyvistä sopimuksista.

Maakunnan tulevan palvelurakenteen uudistamisesta on lähtenyt liikkeelle oma selvityksensä. Se on olennainen apuväline maakunnan toiminnan organisoinnin suunnitteluun pidemmällä aikavälillä. Selvitys tukee myös maakuntastrategian ja palvelustrategian valmistelua.

Maakuntapalveluiden osalta käynnistynyt kuntien ja maakunnan elinkeinoasioiden yhteistyötä koskeva kehittäminen jatkuu. Maakuntastrategian ja palvelustrategiakokonaisuuden valmistelua viedään eteenpäin työpajatyöskentelyllä, jossa määritellään visio, strategiset tavoitteet ja painopisteet sekä mittarit.

Maakuntakonsernirakennetta on niin ikään viety eteenpäin. Kokonaisuuteen kuuluvat ns. maakuntajärjestäjän rakenne, palvelualueet ja niiden sisällöt. Ensi vuoden puolella luottamushenkilöiden keskusteltavaksi tulee uuden maakunnan ohjaus- ja johtamisjärjestelmä.

Maakuntatalouden ohjauksen ja rahoituksen simulointityö on valtakunnallisesti käynnissä useilla hallinnonaloilla. Yksi simuloitava kokonaisuus liittyy aluekehittämiskeskusteluun, joka on uusi valtion ja maakuntien yhteistyön elementti maakuntahallintoon siirryttäessä.

Monissa asioissa maakunnan täytyy sopia myös maakuntarajat ylittävästä yhteistyöstä. Sote-asioissa Etelä-Pohjanmaan yhteistyöalueeseen kuuluvat Kanta-Häme ja Pirkanmaa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja kolmen pohjalaismaakunnan yhteiskokouksessa on keskusteltu maankäyttö-, luonnonvara- ja liikennetehtävien valmistelun suuntaviivoista. Liikenteen ja tienpidon osalta jatkotyön pohjana on valmisteilla oleva maantielaki. Sen mukaan maakunnat ovat toimivaltaisia liikenneviranomaisia, mutta tienpidon tehtävät tulee organisoida enintään yhdeksään yhteistyöalueeseen.

Väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) on päättänyt esittää SOTEMAKU-johtoryhmälle, että osana sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisvalmistelua tehtäisiin selvitys Etelä-Pohjanmaan alueella toimivan työterveyshuoltoyhtiön perustamisen tarpeellisuudesta ja kannattavuudesta.

Maakuntahallitus päätti lisäksi, että Etelä-Pohjanmaan liitto hakee sosiaali- ja terveysministeriön avaamaa maakunnallisen sote-koordinaattorin valtionavustusta.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

Muutoksia liiton työjärjestelyihin

Maakuntahallitus päätti hyväksyä maakunta- ja sote-uudistuksen aiheuttamat työjärjestelyt Etelä-Pohjanmaan liitossa.

Maakuntajohtaja Asko Peltolalle on myönnetty virkavapaata kokoaikaiseen Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelujohtajan tehtävään siirtymiseksi ajalle 1.1.2018–31.7.2018.

Maakuntajohtaja viransijaiseksi on nimitetty suunnittelujohtaja Antti Saartenoja ajalle 1.1.2018–31.7.2018. Hänelle on myönnetty virkavapaata nykyisestä tehtävästään kyseiselle ajanjaksolle.

Maankäytön suunnittelija Markus Erkkilä on nimitetty suunnittelujohtajan viransijaiseksi ajalle 1.1.2018–31.7.2018. Hänelle on myönnetty työvapaata nykyisestä tehtävästään kyseiselle ajanjaksolle.

Nämä työjärjestelyt jatkuvat ilman eri päätöstä 31.7.2018 saakka tai enintään siihen asti, kunnes väliaikaishallinto on juridisesti toimivaltainen, mikäli valtiolta saadaan maakunnallisen vastuuvalmistelun jatkumiselle riittävä rahoitus eikä sote- ja maakuntauudistuksessa tehdä muita maakunnalliseen vastuuvalmisteluun tai sen rahoitukseen merkittävästi vaikuttavia päätöksiä.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

Rahoitusta SeAMKin Mixed Reality and Collaborative Robotics -hankkeille

Maakuntahallitus päätti hyväksyä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Mixed Reality and Collaborative Robotics -kehittämishankkeen sekä erillisen investointihankkeen osarahoitettavaksi EAKR-rahoituksen Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta.

Hankkeessa kehitetään Mixed Reality and Collaborative Robotics -demonstraatioympäristö tukemaan teknologian käyttöönottoa ja soveltamista alueen pk-yrityksissä. Demonstraatioympäristön kehittäminen edellyttää investointeja yllä mainittuihin teknologioihin ja niiden haltuunottoa. Hankkeessa tehdään lisäksi esiselvitys kansainvälisistä sosiaali- ja terveysalan robotiikkasovelluksista ja alan oppilaitosten järjestämistä robotiikan koulutuksista sekä eteläpohjalaisten hyvinvointialan yritysten tarpeista ja valmiuksista robotiikan hyödyntämiseksi toiminnassaan. Molempien hankkeiden tavoitteena on edistää koulutuksen ja työelämän yhteistyötä sekä luoda moderneja oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä.

Mixed Reality and Collaborative Robotics -hanke toteutetaan 1.1.2018–31.5.2020 välisenä aikana ja erillinen investointihanke 1.1.–31.12.2018 välisenä aikana.

Mixed Reality and Collaborative Robotics -kehittämishankkeen kokonaisbudjetti on 202 640 euroa. EAKR- ja valtionrahoituksen osuus on 69,9 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 141 700 euroa.

Investointihankkeen kokonaiskustannukset ovat 142 400 euroa. EAKR- ja valtionrahoituksen osuus on 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 71 200 euroa.

Lisätietoja: Kehittämissuunnittelija Kirsi Pajula, puh. 050 338 1905 / vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202.

0 kommenttia
18.12.2017

Europe direct -tiedotuspisteet aloittavat uuden kolmivuotisen toimintakauden

 

Lehdistötiedote

Euroopan komissio

Helsinki 18. joulukuuta 2017

 

Vuoden 2018 alussa Suomessa toimintansa aloittaa kaksi uutta Europe Direct -tiedotuspistettä ja 7 vanhaa jatkaa toimintaansa.

Paikalliset Europe Direct -tiedotuspisteet (EDIC) ovat Euroopan unionin tärkeä vuorovaikutuskanava, jonka kautta saa helposti tietoa Euroopan unionista ja erityisesti EU-kansalaisten oikeuksista sekä EU:n toiminnan painopisteistä ja tavoitteista.

Vuoden 2018 alussa alkavalla uudella kolmivuotisella toimikaudella tiedotuspiste löytyy Suomessa seuraavilta paikkakunnilta: Hamina, Kajaani, Kankaanpää, Kuopio, Nivala, Oulu, Seinäjoki, Turku ja Valkeakoski. Etelä-Pohjanmaalla tiedotuspisteen toiminta jatkuu Etelä-Pohjanmaan liitossa.

Europe Direct -tiedotuspisteissä voi vierailla paikan päällä, mutta ne vastaavat kysymyksiin myös sähköpostitse ja puhelimitse. Tiedotuspisteet ovat mukana järjestämässä paikallisia EU-aiheisia yleisötapahtumia, keskustelutilaisuuksia ja seminaareja.

Keskukset toimivat Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston paikallisina yhteyspisteinä ja tekevät yhteistyötä muiden aktiivisten tiedonvälittäjien kanssa.

Ne täydentävät ja tukevat Euroopan komission edustustojen ja Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen työtä paikallis- ja aluetasolla.

Euroopan laajuisesti verkostossa on yhteensä noin 500 tiedostuspistettä.

Suomessa toimivien pisteiden osoitteet ja yhteystiedot:

https://ec.europa.eu/finland/services/contact-points_fi

 

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
p. (09) 6226 5473, GSM 040 535 5979
etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

Tiedottaja
Nina Hotti
p. (09) 6226 5465, GSM 050 384 7857
etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

Seuraa Twitterissä @eukomissio

 

0 kommenttia
5.12.2017

Tiedote maakuntavaltuuston kokouksesta

Ensi vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin

 Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2018 sekä taloussuunnitelman vuosille 2019–2020 ja määritteli, että vuoden 2018 talousarvio on maakuntavaltuustoon nähden sitova toimintatulojen (3 319 889 €) ja -menojen (3 120 755 €) tasolla. Jäsenkuntien maksuosuudet pysyvät ennallaan jo kuudetta vuotta, mitä maakuntavaltuuston kokouksen ryhmäpuheenvuoroissa pidettiin erityisen hyvänä ottaen huomioon kuntien taloudellisen tilanteen.

Talousarvio sisältää aikaisempien päätösten mukaisesti 100 000 euron avustuksen Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiölle EPANET-koordinaatioon.

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Uuden maakuntaohjelman keskiössä ovat elinkeinoelämän tarpeet ja hyvinvoivat ihmiset

Maakuntavaltuusto päätti hyväksyä Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman vuosille 2018­­–2021 ja siihen liittyvän ympäristöselostuksen.

Maakuntaohjelman laadinnassa on huomioitu maakuntauudistuksen tuomat muutokset toimintaympäristöön, hyödynnettävissä olevat mahdollisuudet mm. elinkeinoelämän näkökulmasta sekä pyritty varmistamaan aluekehittämistyön jatkuvuus muutostilanteessa.

Maakuntaohjelman 2018–2021 perustana on vuonna 2014 hyväksytty, vuoteen 2040 tähtäävä maakuntasuunnitelma, jossa asetetaan pitkän tähtäimen tavoitteet.

Ohjelma muodostuu neljästä kokonaisuudesta eli toimintalinjasta. Uudistuvan elinkeinoelämän kehittämisen toimintalinjassa keskitytään mm. kestäviin ruokajärjestelmiin ja biotalouden uusiin ratkaisuihin, älykkäisiin ja energiatehokkaisiin järjestelmiin sekä uudistuvaan palvelu- ja elämystuotantoon. Maakuntaohjelmakaudella kehittämisen kohteina ovat erityisesti elintarviketurvallisuus, ravitsemusosaaminen ja täsmätuotekehitys, digitalisaation valtavirtaistaminen, teollisen internetin mahdollisuudet eri aloilla sekä puurakentaminen, resurssitehokkuus ja kiertotalous sekä matkailun vetovoimatekijät ja luova talous toimialojen rajapinnoilla.

Tulevaisuuden osaamistarpeita käsittelevän toimintalinjan painopisteinä ovat korkeatasoinen tiedosta toiminnaksi -innovaatioketju sekä innostavat urapolut. Kehittämisen kohteina ovat valittujen elinkeinopainoalojen tukeminen maakunnan innovaatioekosysteemin uudistamisessa, tutkimustulosten kaupallistaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen

Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt -toimintalinjan painopistealueita ovat osallisuus ja toimintakyky, hyvinvoinnin edistäminen uudessa maakunnassa, järjestö- ja vapaaehtoistoiminta sekä alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen. Maakuntaohjelmakaudella kehittämisen kohteina ovat etenkin maakunnan elinvoiman vahvistaminen, hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen.

Viimeisessä toimintalinjassa keskitytään eheään aluerakenteeseen ja ympäristöön. Kärkenä ovat liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen sekä logistiikan kehittäminen, luonnonvarojen turvaaminen ja energiaosaamisen vahvistaminen. Erityisinä kehittämiskohteina ovat toimivat yhteydet elinkeinoelämälle ja asukkaille, luonnonvarojen kestävä käyttö ja mahdollisimman pitkälle menevä jalostaminen, vesistöjen tilan kohentaminen sekä uusiutuva ja omavarainen energiantuotanto.

Kokouksessa käydyssä keskustelussa kiinnitettiin huomiota erityisesti väestökehitykseen, ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen sekä koulutukseen.

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Katsaus maakuntakaavoitukseen

Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja antoi valtuustolle katsauksen maakuntakaavoituksesta. Etelä-Pohjanmaan liitossa on kuluvan vuoden aikana jatkettu vaihemaakuntakaavojen laadintaa. Näiden rinnalla on käynnistetty myös erillisten vaihekaavojen yhdistäminen. Lisäksi liitto on vahvistanut maakuntakaavoituksen tietopohjaa ja kehittänyt maakuntakaavoitusta erillisellä Maakuntakaavan digiloikka -hankkeella yhteistyössä kolmen pohjalaismaakunnan ja ympäristöministeriön kanssa.

Tuulivoiman tuotantoa ohjaavasta I vaihemaakuntakaavasta jätettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) neljä valitusta, joissa oli yhteensä 8 allekirjoittajaa. Etelä-Pohjanmaan liitto jätti KHO:lle vastineet, joiden mukaan valitusten ei tulisi johtaa maakuntakaavan hylkäämiseen tai muuttamiseen. KHO:sta saatiin 30.11.2017 päätös, että kaikki valitukset on hylätty. Näin ollen tuulivoimaa koskeva maakuntakaava on lainvoimainen.

Etelä-Pohjanmaan kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintojen aluetta käsittelevä II vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 30.5.2016. Etelä-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt valtuuston edellyttämän II vaihemaakuntakaavan muutoksen. Lainsäädännön muutosten huomioiminen aiheuttaa tarpeen osin kumota ja osin muuttaa Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan yleisiä suunnittelumääräyksiä sekä keskustatoimintojen alueita koskevia määräyksiä.

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava koskee turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja, arvokkaita maisema-alueita sekä puolustusvoimien alueita. Maakuntakaavan valmistelu on käynnistynyt 18.2.2013. Maakuntakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 11.1.–10.3.2017. Kuulemisen aikana saatiin yhteensä 89 lausuntoa tai muistutusta. Lisäksi turvetuotannon vaikutuksista laadittiin luonnonsuojelulain mukainen Natura-vaikutusten arviointi, jonka kuuleminen päättyy 13.1.2018.

Lausunnoissa esiin tulleiden näkökulmien johdosta on käynnistetty myös erillinen arviointi 22 turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetun alueen (tu-1) vaikutuksista linnustoon. Arvioinnissa selvitetään olemassa olevia aineistoja hyödyntäen, millaisia ja miten voimakkaita vaikutuksia turvetuotannolla olisi toteutuessaan alueella olevaan linnustoon ja olisiko vaikutuksia mahdollista lieventää.

Natura-arvioinnin ja linnustoselvityksen valmistumisen jälkeen kaavaehdotus asetetaan nähtäville keväällä 2018. Tavoitteena on saada kaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2019.

Lisäksi kuluvan vuoden aikana ovat valmistuneet seuraavat maakuntakaavoitusta tukevat selvitykset: Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys 2017, maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön inventointi ja Etelä-Pohjanmaan rakennemalli.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.

 

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu etenee

Valmistelu- ja maakuntajohtaja Asko Peltola antoi valtuustolle maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsauksen. Etelä-Pohjanmaan maakunnan osalta maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on jatkunut väliaikaisessa valmistelutoimielimessä (VATE) ja maakuntahallituksessa aikaisemmin sovittujen linjausten mukaisesti.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa ajankohtaisinta on tällä hetkellä lausuntokierroksella oleva valinnanvapauslakiluonnos. Uuden maakunnan tukipalveluiden järjestämisvaihtoehtoja sekä maakunnalle siirtyvien sopimusten riskiarviointia on selvitetty erillisillä konsulttitoimeksiannoilla. Myös palvelurakenteen uudistamisesta on lähtenyt liikkeelle oma selvityksensä. Se nähdään tärkeäksi apuvälineeksi maakunnan toiminnan organisoinnin suunnitteluun pidemmällä aikavälillä. Selvitys tukee myös maakuntastrategian ja palvelustrategian valmistelua.

Maakuntapalveluiden osalta on käynnistetty kuntien ja maakunnan yhteistyötä elinkeinoasioissa. Asiaa valmistelee työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ehdotus maakunnan ja kuntien välisen elinkeinopalveluiden yhteistyön ja työnjaon toteuttamismalliksi. Valmisteilla ovat myös kasvupalveluiden erilaiset vaihtoehtoiset tuotantotavat. Myös maakuntastrategian ja palvelustrategiakokonaisuuden valmistelu on käynnissä. Lisäksi parhaillaan suunnitellaan maakuntakonsernirakennetta. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat maakuntajärjestäjän rakenne, palvelualueet ja niiden sisällöt. Maakuntatalouden ohjauksen ja rahoituksen simulointityö on valtakunnallisesti käynnissä useilla hallinnonaloilla.

Monissa asioissa maakunnan täytyy sopia myös maakuntarajat ylittävästä yhteistyöstä. Sote-asioissa Etelä-Pohjanmaan yhteistyöalueeseen kuuluvat Kanta-Häme ja Pirkanmaa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja kolmen pohjalaismaakunnan yhteiskokouksessa on keskusteltu maankäyttö-, luonnonvara- ja liikennetehtävien valmistelun suuntaviivoista. Liikenteen ja tienpidon osalta jatkotyön pohjana on valmisteilla oleva maantielaki. Sen mukaan maakunnat ovat toimivaltaisia liikenneviranomaisia, mutta tienpidon tehtävät tulee organisoida enintään yhdeksään yhteistyöalueeseen.

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Maakuntavaltuuston kokoukset ensi vuonna

Maakuntavaltuusto kokoontuu vuonna 2018 kaksi kertaa: 4.6.2018 ja 3.12.2018.

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

4.12.2017

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakuntahallitukselta kannanotto sote- ja maakuntauudistuksesta sekä valinnanvapaudesta

Maakuntahallitus päätti antaa sote- ja maakuntauudistusta sekä valinnanvapautta koskevan kannanoton, jossa todetaan seuraavaa:

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus pitää sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamista kokonaisuudessaan tärkeänä ja tarpeellisena. Uudistus on sekä kansantaloudellisesti että maamme tulevaisuuden kannalta välttämätön. Kansalaisten valinnanvapautta sote-palveluissa on myös perusteltua laajentaa hallitusti. Hallituksen valinnanvapautta koskeva lakiluonnos kaipaa selkeyttämistä ja korjauksia.

Uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, kustannustason hillintä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyistä parempi yhteen sovittaminen eli integraatio. Sinänsä tärkeä järjestämisen ja tuottamisen erottaminen sekä tuottajakentän hajautuminen ja laaja valinnanvapaus muodostavat haasteita palveluiden yhteen sovittamiselle. Selkeän kokonaisuuden rakentaminen on vaikeaa, kun suuri osa palveluista siirtyy yritysten vastuulle ja markkinoiden ohjaukseen. Erityisesti paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat ovat vaarassa jäädä väliinputoajiksi. Asiakkaalta edellytetään kykyä arvioida omaa palveluntarvetta, verrata sitä tarjolla oleviin palveluvaihtoehtoihin ja hakeutua palveluihin. Tämä ei jokaiselta onnistune, ja tällöin vaarana on hyvinvointi- ja terveyserojen kasvaminen.

Maakunnan itsehallinnon kannalta valinnanvapautta koskevassa lakiluonnoksessa on ongelmia. Malli rajoittaa järjestämisvastuuseen kuuluvaa oikeutta päättää palveluiden tuottamistavasta ja sisällöstä sekä ohjata niitä kokonaisuutena. Palvelutuotanto pirstoutuu maakunnan tosiasiallisen ohjausvallan ulkopuolelle, ja eri palveluihin syntyy asiakkaan näkökulmasta nykyiseen verrattuna uusia rajapintoja. On vaarana, että järjestelmästä syntyy monimutkainen ja vaikeasti hallittava. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on erityisen huolestunut siitä, pystytäänkö uudistuksella turvaamaan kattava palvelutarjonta myös pienempien kuntien alueilla ja haja-asutusalueilla asuville.

Myös kustannusten kasvun hillintä muodostuu haasteelliseksi. Valinnanvapausmalli kasvattaa ainakin uudistuksen alkuvuosina kustannuksia erityisesti tietojärjestelmissä sekä hallinnossa, mm. sopimusohjaukseen liittyvässä valvonnassa. Riskinä on myös se, että asiakassetelin laaja käyttö lisää kustannuksia ja vaarantaa tarvittavan osaamisen liikelaitoksen erikoissairaanhoidossa ja päivystystoiminnassa.  Jatkovalmistelussa on huolehdittava erityisesti siitä, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tasavertaiset mahdollisuudet liittyä tarvittaviin tietojärjestelmiin ja olla näin mukana tuottamassa sote-palveluita.

Myös kustannusten kasvun hillintä muodostuu haasteelliseksi. Valinnanvapausmalli kasvattaa ainakin uudistuksen alkuvuosina kustannuksia erityisesti tietojärjestelmissä sekä hallinnossa, mm. sopimusohjaukseen liittyvässä valvonnassa. Riskinä on myös se, että asiakassetelin laaja käyttö lisää kustannuksia ja vaarantaa tarvittavan osaamisen liikelaitoksen erikoissairaanhoidossa ja päivystystoiminnassa. Jatkovalmistelussa on huolehdittava erityisesti siitä, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tasavertaiset mahdollisuudet liittyä tarvittaviin tietojärjestelmiin ja olla näin mukana tuottamassa sote-palveluita.

Lisäksi maakuntahallitus päätti antaa kannanoton linjoja mukailevan lausunnon sote- ja maakuntauudistukseen liittyvästä hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.


Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano täydentyi

Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR:n) kokoonpano kunnallisvaalikaudelle 2017–2020 saatiin kokonaisuudessaan valmiiksi, kun maakuntahallitus nimesi ProAgrian edustajaksi Henri Honkalan. Hänen varaedustajakseen valittiin Arja Talvilahti.

MYR:n tehtävänä on alueen kehittämiseen vaikuttavien suunnitelmien sekä kansallisten ja EU-ohjelmien yhteensovittaminen.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123 /vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202

 

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös