Nopea laajakaista -hanke vie nettiin valonnopeudella

12.04.2018

Nopea ja toimintavarma nettiyhteys on kuluttajille ja yrityksille digiajan valtatie. Tutkimusten mukaan laadukas yhteys ei ole enää yrityksen kilpailuetu vaan elinehto. Kuluttajat taas saavat laajakaistan kautta muun muassa kattavimmat ja laadukkaimmat tv-palvelut. Nuorten verkkopelaaminen onnistuu vain nopeiden nettiyhteyksien kautta. Esimerkiksi näihin tiedonsiirron haasteisiin paras ratkaisu on nopea valokuituyhteys, joka kuitenkin yksittäin ostettuna saattaa olla hyvin kallis. Taajamien ulkopuolella valokuituliittymä voi maksaa jopa 10 000–100 000 euroa.

Valtion ja kuntien Nopea laajakaista -hankkeesta rahoitettua valokuiturakentamista on tehty pitkään etenkin Itä-Suomessa, mutta Etelä-Pohjanmaalla rakentamishankkeet on tähän saakka pääosin toteutettu markkinaehtoisesti. Vuoden 2017 lakimuutoksen jälkeen Etelä-Pohjanmaan liitto on aktivoitunut uudelleen laajakaistarakentamisen vauhdittamisessa. Liikenne- ja laajakaista-asioita vuoden 2018 alusta vastannut maakuntainsinööri Jani Palomäki toivoo, että mahdollisimman moni, jolta hankkeen yhteydessä liittymisestä tiedustellaan, tarttuu tarjoukseen.

– Nyt on monella kylällä, tuttua sanontaa mukaillen, 100 megan paikka saada nopea valokuituyhteys, Palomäki toteaa.

Kunnat innolla mukaan

Kunnat ovat lähteneet kiitettävästi mukaan hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen, jossa haetaan laajakaistarakentajilta hanke-ehdotuksia kuntien alueelle rakennettaviksi valokuiduiksi. Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla kahdeksan kuntaa on ilmoittanut kiinnostuksestaan. Kunnat ovat Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kurikka, Lapua, Lappajärvi, Teuva ja Vimpeli. Muut kunnat eivät vielä ole kantaansa ilmaisseet.

Valtio ja kunnat ovat tukeneet valokuidun rakentamista Nopea laajakaista -hankkeen nimissä jo vuodesta 2009. Hankkeen tavoitteena on varmistaa valtion tuen avulla nopeiden laajakaistaverkkojen rakentaminen alueille, joille kaupallinen tarjonta ei todennäköisesti toteudu. Vuoden 2017 lakimuutosten jälkeen tukiehdot ovat muuttuneet rakentamiselle huomattavasti paremmiksi.

Nopea laajakaista -hankkeen kautta rakennettavien laajakaistaverkkojen rahoituksesta 33 % tulee valtiolta, 33 % kunnalta ja 34 % on rakennuttajan hankkimaa rahoitusta. Joissain Etelä-Pohjanmaan kunnissa valtion osuus on 44 % ja kunnan osuus 22 %. Aivan kaikki rakennettavan verkon osat eivät ole tukikelpoisia, joten käytännössä koko hankkeen rahoituksesta noin puolet on yhteiskunnan tukea. Ellei kunta halua perustaa omaa laajakaistaa rakentavaa yritystä tai lähde takaamaan rakentajaosuuskuntien lainoja, rahoitusriski on rakennuttajalla.

Maakuntaliitto hoitaa kilpailutuksen

Maakuntaliittojen rooli on toteuttaa laajakaistan rakentamishanke-ehdotusten hakumenettely. Etelä-Pohjanmaan liitto toteuttaa hakumenettelyn tämän kevään aikana. Kilpailutuksen jälkeen kunnat tekevät lopullisen päätöksen omasta tuestaan.

– Etenemme kiinnostuneiden kuntien kanssa ripeästi, jotta hankkeita saadaan liikkeelle ja valtion hankerahoitus varmistettua, kertoo Palomäki.

Hankkeen toteuttajalla on laajakaistaverkon rakentamiseen aikaa nykyisen lain mukaan kesäkuun 2019 loppuun, mutta sitä tullaan lakimuutoksella pidentämään vuoden 2020 loppuun.

Valokuiturakentamisen hinta riippuu suuresti rakentamisalueen maastosta. Hankalilla alueilla rakentamiskustannukset helposti tuplaantuvat, samoin teiden ja rautateiden alitukset maksavat. Kuluttajille liittymähinnoittelussa on käytetty yleensä joko alueen kiinteää hintaa tai vaihtoehtoa, jossa hinnassa on kiinteä osa ja liittymäyhteyden pituudesta riippuvaa osuus. Laajakaistaliittymän rakentamiskustannukset ovat työkustannusten osalta kotitalousvähennyskelpoisia.

Liittymismaksun määrittelee verkon rakentaja, mutta Nopea laajakaista -hankkeiden kautta rakennettujen liittymien hinnat ovat yleisesti olleet noin 1000–2000 euron hintahaarukassa. Osassa Suomea liittymiä on myyty huomattavasti halvemmalla, mutta monissa tapauksissa se on saattanut rakentajayhtiöt ja osuuskunnat talousvaikeuksiin.

Eikö 5G kohta tule, miksi maksaa kuidusta?

Langaton tiedonsiirto on kasvattanut suosiotaan, mutta nopeiden valokuituyhteyksien tarve ei ole vähentynyt, päinvastoin. Langattomasti välitetyn datan määrää kasvaa hurjasti eivätkä 4G-yhteydet riitä tulevaisuudessa tyydyttämään kaikkia jokapäiväiseen elämäämme liittyviä tiedonsiirtotarpeita. Nopeiden langattomien 5G-verkkojen kehitys on kovassa vauhdissa, mutta ne eivät kaikkialla korvaa valokuitua.

Jotta 5G pystyy välittämään paljon dataa, täytyy sen toimia korkealla taajuudella. Korkea taajuus taas merkitsee lyhyttä, kymmenien tai muutamien satojen metrien kantavuutta. Jos kantamaa halutaan kasvattaa, datan siirtonopeus tippuu eikä ole juuri 4G yhteyttä parempi. Antennit eivät ole ilmaisia, joten niitä asennetaan pitkälle tulevaisuuteen vain kaupunkien keskustoihin ja pääteiden varsille.

– Ja sitä paitsi, 5G-antenni tarvitsee myös valokuidun toimiakseen toivotusti, Palomäki huomauttaa.

Lisätietoja valokuiturakentamisesta löytyy viranomaisten ylläpitämältä sivulta www.laajakaistainfo.fi.

 

Lisätietoja:

Jani Palomäki, maakuntainsinööri
puh. 040 6883 187
jani.palomaki@etela-pohjanmaa.fi


Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös