Tiedote maakunnan yhteistyöryhmän kokouksesta

18.12.2017

Puheenjohtaja Talvitie: MYR:iä tarvitaan myös tulevaisuudessa

MYR:n puheenjohtaja avasi uuden maakunnan yhteistyöryhmän ensimmäisen kokouksen kertomalla MYR:n tehtävistä ja MYR-työskentelyn käytännön asioista. Hän valotti puheessaan myös näkemyksiään MYR:n tulevaisuudesta sekä EU:n tulevasta ohjelmakaudesta.

Talvitien mukaan MYR:n olemassa olon oikeutus on perustunut aluehallintomme hajallisuuteen. On tarvittu foorumia, missä keskustella ja sopia asioista. Elintä, joka sovittaa maakunnan kehittämistoimet yhteen. Uudet maakunnat eivät tarvitse MYR:iä entisessä mielessä, koska resurssit ja ohjelmatyö tulevat samaan organisaatioon. Talvitien mukaan muutos tehostaa ja selkeyttää aluekehitystyötä.

MYR:n entisistä tehtävistä jää jäljelle rakennerahastojen hallinnointi ja vuorovaikutus niin sanottujen sosiaalipartnereiden kanssa. Näitä ovat elinkeino- ja työelämän järjestöt, kansalaisjärjestöt sekä muut kehittämistyössä olevat organisaatiot.

Tulevaisuudessa uusista maakunnista muodostuu entistä vahvempia toimijoita kehittämistyössä. Suunnitteluvastuu ja resurssit tulevat olemaan samassa organisaatiossa. Entisen valtion ja kuntien ohjauksen korvaa suurelta osin oma suoraan kansalta saatu valtuutus. Se antaa vahvan henkisen pohjan kehittämistyölle.

– Tuossa työssä onnistuminen edellyttää syvenevää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. Siinä MYR:llä on roolinsa. Yhteistyöryhmä avaa oven elinkeinoelämälle julkiseen kehittämistyöhön. Antaa foorumin vuorovaikutukselle, Talvitie sanoo.

EU:n tulevasta ohjelmakaudesta Talvitie totesi, että kuten kaikilla julkisilla organisaatioilla nykyään, myös EU:lla on yleinen paine supistaa rahan käyttöä. Samaan suuntaan vaikuttaa Brexit, Ison-Britannian ero EU:sta. Tämä johtaa todennäköisesti myös aluekehittämisresurssien niukkenemiseen ja suuntaamiseen uudella tavalla. Hänen mukaansa eteläpohjalaisilla on kuitenkin aina ollut kyky auttaa itse itseään, eikä synkkyyteen kannata vajota. Olosuhteiden muuttuminen pitää kuitenkin Talvitien mielestä tiedostaa MYR:n työskentelyssä.

Muutokset maaseuturahaston hanketukia koskeviin linjauksiin hyväksyttiin

MYR päätti hyväksyä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 muutokset maaseuturahaston hanketukia koskeviin linjauksiin. Oleellisin muutos koskee 700 000 euron siirtoa hanketuista yleishyödyllisiin investointihankkeisiin.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan vuosina 2014–2020 tarvittava kuntarahoituksen osuus on 3,5 % julkisesta rahoituksesta. Etelä-Pohjanmaalta edellytettävä kuntarahoituksen määrä on arvion mukaan 2,0 miljoonaa euroa.

Etelä-Pohjanmaalla kuntarahoitusta edellytetään ainoastaan yleishyödyllisiin investointihankkeisiin. Etelä-Pohjanmaan rahoitussuunnitelman mukaan varoja ohjataan yritystukiin 50 % ja hanketukiin 50 % koko ohjelmakauden julkisesta rahoituksesta (EU ja valtio). Yleishyödyllisiin investointihankkeisiin varataan hanketukien osuudesta 7,5 miljoonaa euroa julkista rahoitusta (EU ja valtio). 

Yhteisöjen hakemiin yleishyödyllisiin investointihankkeisiin varataan käytettäväksi tukea 5,7 miljoonaa euroa ja niihin edellytetään kuntarahoitusta 20 % julkisesta rahoituksesta. Kuntien hakemiin yleishyödyllisiin investointihankkeisiin varataan käytettäväksi tukea 1,8 miljoonaa euroa ja niihin edellytetään kuntarahoitusta 40 % julkisesta rahoituksesta.

Rakennerahastotehtävien siirtyminen ELY-keskuksista ja maakuntien liitoista maakuntiin

Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut maakuntien liittoja ja ELY-keskuksia rakennerahastotehtävien, -hankkeiden ja -rahoituksen siirtymisestä uusiin maakuntiin 1.1.2020 alkaen.

EU-lainsäädännön vaatimukset rakennerahastotoiminnalle eivät muutu maakuntauudistuksen myötä. Uusien maakuntien tulee täyttää kaikki rakennerahastoviranomaisen nimeämisvaatimukset, jotta ne voidaan nimetä välittäviksi toimielimiksi.

Rakennerahastojen välittäviksi toimielimiksi nimettävien maakuntien on laadittava uudet hallinto- ja valvontajärjestelmät (HVJ), jotka on toimitettava rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomaiselle alkuvuonna 2020. Kaikilla välittävillä toimielimillä tulee olla kattavat, valtiovarainministeriön arvioimat hallinto- ja valvontajärjestelmät. Näin varmistetaan, että komission maksut Suomelle ohjelman toteutuksesta aiheutuneista kustannuksista voivat jatkua keskeytyksittä.

Hallinto- ja valvontajärjestelmän vaatimuksiin kuuluvat keskeisesti rakennerahastotehtävien eriyttäminen, tehtäviä hoitavien henkilöiden riittävä osaaminen sekä menettelyt riskienhallintaan ja petoksentorjuntaan.

Lakiehdotuksessa alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista on esitetty, että kaikki maakunnat toimivat rakennerahasto-ohjelman välittävinä toimieliminä maakuntauudistuksen tultua voimaan. Länsi-Suomen maakuntien liitot, joiden rakennerahastohallintoon liittyvät tehtävät on kuluvalla ohjelmakaudella koottu Pirkanmaan liittoon, ovat keskustelujen jälkeen päättäneet, että kukin maakunta hoitaa rakennerahasto-ohjelman välittävän toimielimen tehtävät itse eikä alueella solmita maakuntien kesken sopimuksia tehtävien yhteisestä hoitamisesta.

Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on linjannut kesäkuussa, että Etelä-Pohjanmaan maakunta ottaa hoitaakseen rakennerahasto-ohjelman välittävän toimielimen tehtävät vähintään hankeneuvonnan ja -aktivoinnin sekä rahoitus- ja maksatusprosessin osalta. Takaisinperinnän ja muiden vastaavien jatkotoimenpiteiden osalta valmistelussa selvitetään ensisijaisesti mahdollisuutta keskittää kaikkien rahastojen toimet maakunnan lakiasioita käsittelevään yksikköön.

Työ asian valmistelemiseksi jatkuu TEM:n laatiman aikataulun mukaisesti.

Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle omalla hankkeella

Projektipäällikkö Miika Laurila antoi kokouksessa katsauksen Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle (IKEP) -hankkeen etenemisestä. Etelä-Pohjanmaalla on käynnistetty maakunnan toimijoiden yhteinen prosessi, joka tähtää innovaatiopolitiikan tietopohjan systemaattiseen vahvistamiseen. Hankkeen toteuttamisaika 1.1.2017–31.12.2018.

Suomen elinkeinoelämältä ja alueilta odotetaan uudistumista. Innovaatiopolitiikan merkitys on kasvanut ja sen avulla pyritään vahvistamaan alueiden kasvupotentiaalia. Valtakunnalliset mittarit tuottavat usein rajatun kuvan alueen tilanteesta tai ovat ristiriitaisia todellisen tilanteen osalta.

– Tietoa on saatavilla melko hyvin, mutta se on osin sirpaleista ja puutteellista. Päätöksenteko ja kasvua luova innovaatiopolitiikka vaativat laadukasta, alueiden erityispiirteet huomioivaa tietoa, sanoo Laurila.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa tiedolla johtamisen työkalu, joka tarjoaa ajantasaista tietoa Etelä-Pohjanmaan innovaatiotoiminnasta ja elinkeinoelämän toimintaympäristöstä. Hankkeessa seurataan innovaatioympäristön kehittymistä ja tunnistetaan osa-alueita, joihin voidaan vaikuttaa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tavoitteena on vahvistaa myös maakunnallista strategia- ja tulevaisuustyötä.

Hankkeessa tullaan selvittämään myös alueellisesti saatavissa olevan tiedon kattavuutta valittujen osa-alueiden ja muuttujien osalta sekä tunnistamaan keskeisimpiä puutteellisia tietokokonaisuuksia.  Yksi keskeisimmistä tavoitteista on tiedontuotannon systematisointi ja toimintamallin kehittäminen sekä yhteisen prosessin vakiinnuttaminen elinkeinoelämän, tutkimusorganisaatioiden ja julkisen sektorin kesken.

– Innovaatiotietoa hyödyntävien eri tahojen tunnistaminen ja heitä palvelevan tiedontuotannon suunnittelu on avainasemassa hankkeessa, Laurila toteaa.

Hankkeessa on otettu jo konkreettisia askeleita järjestämällä ”Kokeillaanpas tätä! Menestystarinat maailmalle” -seminaari Kauhavan Y-Kinossa lokakuun lopussa. Päivän tavoitteena oli keskustella maakunnan yritys- ja innovaatiokentän uudistumisesta, kokeilukulttuurin omaksumisesta, yritysten kansainvälistymisestä sekä etsiä ratkaisumalleja maakunnan merkittävimpiin haasteisiin.

Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja sekä paikallisten ja että valtakunnallisten toimijoiden näkökulmasta. Puheenvuorot haastoivat osallistujia muuttamaan perinteisiä toimintamalleja, rohkaisivat uskomaan omaan tekemiseen ja vahvistivat näkemystä maakunnan mahdollisuuksista ja tulevaisuuden uusista suunnista. Kokeilut ja uudella tavalla tekeminen ovat olennainen osa yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Julkisen sektorin rooli on toimia mahdollistajana, mikä vaatii rohkeutta, osaamista ja ennakkoluulottomia uusia avauksia.

IKEP-hankkeesta löytyy lisätietoa liiton verkkosivuilta osoitteesta http://www.epliitto.fi/innovatiivisuutta-ja-kasvua-etela-pohjanmaalle

 

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, 0400 590 123, asko.peltola@etela-pohjanmaa.fi

 

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös