Tiedote maakunnan yhteistyöryhmän kokouksesta

22.02.2018

Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) sai 21.2.2018 järjestetyssä kokouksessaan tilannekatsauksen EU:n tulevasta rahoituskehyksestä sekä ohjelmakauden aikana eri rahoitusohjelmista myönnetyistä tuista.

EU:n tuleva rahoituskehys vuosille 2021–2027 on todennäköisesti huomattavasti pienempi

Britannian ero aiheuttaa EU:n tulevan rahoituskehyksen huomattavan pienenemisen, jota ei haluttane ainakaan täysimääräisesti paikata jäsenmaiden maksuosuuksien kasvattamisella. Kun suurimmat menoerät EU:lla ovat maataloustuki ja maaseudun kehittäminen sekä alue- ja rakennepolitiikka, on selvää, että näiden kokonaisuuksien supistamiseen EU-tasolla kohdistuvat suurimmat leikkauspaineet. Ne muodostavat tällä hetkellä noin 70 % EU:n budjetista.

Alue- ja rakennepolitiikka eli koheesiopolitiikka käsittää muun muassa EAKR- ja ESR-ohjelmien varat. Suomi tavoittelee koheesiopolitiikassa suhteellisesti korkeampaa saantoa tulevalla EU:n rahoituskehyskaudella.

– Merkittävä osa koheesiorahoituksesta on varattu sellaisille maille, joiden bruttokansantuote per asukas on alle 75 % EU:n keskiarvosta. Suomi voi saada rahoitusta vain kaikkein kehittyneimmille alueille varatusta määrärahasta, josta saantomme on muihin verrattuna hyvä, sanoo Etelä-Pohjanmaan liiton vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala.

Suomen saanto on nykyisin 34 euroa asukasta kohti vuodessa (Ruotsi 25, Itävalta 16, Tanska 10, Alankomaat 9 euroa). Suomessa rahoitus on painottunut Itä- ja Pohjois-Suomeen. Etelä-Pohjanmaan osuus kuluvalla kaudella on reilut 15 euroa asukasta kohti vuodessa.

Riittävä kehittyneiden alueiden koheesiorahoitus voitaisiin saavuttaa esimerkiksi muuttamalla rahoituksen jakokriteerejä. Esimerkiksi harva asutus on Suomen kannalta tärkeä kriteeri. Myös Itämeren, arktisuuden ja Venäjän raja-alueen huomioiminen ovat asioita, joita Suomi haluaa pitää esillä. Lisäksi Suomen ja muiden nettomaksajamaiden kannalta olisi tärkeää, että suurinta koheesiorahoitusta saavien maiden osalta EU-rahoituksen osuutta ohjelmissa pienennettäisiin ja kansallisen vastinrahoituksen osuutta kasvatettaisiin. Monissa nettomaksajamaissa, kuten Suomessa, EU-rahoituksen osuus voi olla 50 %, kun se joissain jäsenmaissa voi olla jopa 85 % julkisesta rahoituksesta.

EU:n koheesiopolitiikan tulevaisuudesta päätetään Eurooppa-neuvostossa osana monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluprosessia. Komission esitystä rahoituskehyksestä odotetaan ennen kesää 2018. Neuvottelut kestänevät vähintään vuoden, mutta aiempien neuvottelukierrosten valossa todennäköisesti pidempään. Päätöksen on oltava yksimielinen.

Toinen Suomeen saatavien EU-tukien suuruuteen merkittävästi vaikuttava asia on CAP27 eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus. Uudessa järjestelmässä jäsenmaakohtainen strateginen suunnitelma hyväksyttäisiin yhteistyössä komission kanssa. Jäsenmaalle tulisi enemmän valtaa päättää sen alueella sovellettavan tukikokonaisuuden sisällöstä, valvonnasta ja seurannasta. Komissio seuraisi jäsenmaiden tavoitteiden ja tulosten saavuttamista, ja jäsenmaat puolestaan viljelijöitään. Uudistusta koskevan lainsäädännön odotetaan valmistuvan alkusyksystä 2018.

– Suomen lähtökohtana ja ydintavoitteena on turvata kotimaisen, vastuullisen ruuan tuotanto – nyt ja tulevaisuudessa, toteaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka.


Maaseutuohjelman rahoitustuella on luotu yli 500 uutta työpaikkaa

Suomi saa Euroopan Unionin maatalouden kehittämisen maaseuturahastosta tukea omien maaseutualueidensa kehittämiseen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eli maaseutuohjelman tarkoituksena on tukea kasvua ja kehitystä, tuoda hyvinvointia koko Suomelle. Maaseutuohjelman rahoitusta alueellamme myöntävät Leader-ryhmät sekä ELY-keskus.

Ohjelmakaudella on maakunnassamme myönnetty tukea tähän mennessä yhteensä noin 42 milj. euroa 80 milj. euron kokonaispotista. 49 % (20,56 milj. euroa) tuesta on mennyt hankkeisiin, 31 % (12,98 milj. euroa) yrityksille ja 20 % (7,97 milj. euroa) yleishyödyllisiin investointihankkeisiin. Viime vuonna tukea myönnettiin yhteensä 10,92 milj. euroa. Yksittäisiä rahoitustukipäätöksiä on tehty tähän mennessä 744 kpl.

Tuettuja yrityksiä on ollut yhteensä 263 kpl, joista uusia yrityksiä on ollut 57 kpl. Uusia työpaikkoja yrityksissä on luotu yhteensä 522 kpl. Yritystukea saaneista yrityksistä yli puolet toimii joko palvelu-, metalli- tai elintarvikealalla.

Yleishyödyllisistä investointihankkeista yli puolet on myönnetty liikunta- ja harrastepaikkojen kehittämiseen. Seuraavaksi eniten on myönnetty tukea kylätalojen ja kokoontumistilojen sekä kevyen liikenteen pieninfran parantamiseen. Hanketukea on myönnetty myös mm. Ruokaprovinssin kehittämiseen, metsävarojen monipuoliseen kehittämiseen, yrittäjyyden edistämiseen maaseudulla sekä alueellisen vetovoiman kehittämiseen.

– Maaseudun kehittämisvaroille on Etelä-Pohjanmaalla ollut hyvä kysyntä ja alueen kunnat ovat olleet mukana rahoittamassa yleishyödyllisiä investointihankkeita, Ritva Rintapukka kertoo.


Yrityksen kehittämisavustuksella kannustettiin pk-yrityksiä kehittämään toimintaansa

Yrityksen kehittämisavustuksella ELY-keskukset voivat rahoittaa pk-yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä edistäviä hankkeita osana Team Finland -verkostoa. Rahoitus yrityksen kehittämisavustuksiin tulee Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). Suomi toteuttaa EU:n jäsenenä Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahasto-ohjelmaa. Merkittävässä roolissa ohjelman toteutuksessa ovat pk-yritysten kilpailukyvyn, kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan edistäminen sekä vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta parantavien yritysten investointien ja kehittämistoimenpiteiden rahoittaminen.

Tähän mennessä kuluvalla ohjelmakaudella (1.7.2014 - 31.12.2017) Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksille on myönnetty yrityksen kehittämisavustuksia yhteensä noin 9,5 milj. euroa ja lisäksi energiatukia noin 1,6 milj. euroa. Ohjelmakauden alussa yrityksen kehittämisavustuspäätöksiin oli käytettävissä Etelä-Pohjanmaalla hyvin myös kansallista määrärahaa, mutta vuoden 2016 jälkeen maakunnan pk-yritysten kehittäminen on rahoitettu ja rahoitetaan pelkästään EU-rahoituksen (EAKR) turvin.  Yrityksen kehittämisavustusta saaneet yritykset tavoittelevat kehittämistoimenpiteillään hankkeiden päätyttyä vaikutuksiltaan noin 175 milj. euron liikevaihdon ja 105 milj. euron viennin kasvua.

Vuoden 2017 rahoituksen kokonaiskysyntä oli edellisvuotta hiljaisempi. Viime vuonna Etelä-Pohjanmaan alueelle myönnetystä 2,2, milj. eurosta yli 70 % kohdistui pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen ja noin 25 % rahoituksesta sijoitettiin energia- ja materiaalitehokkuutta sekä vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin. Toimialoista merkittävimpiä olivat metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus, joiden osuus myönnetystä rahoituksesta oli noin puolet sekä puutuotteiden valmistus, jonka osuus rahoituksesta oli reilut 20 %. Näiden toimialojen osuus rahoituksesta on Etelä-Pohjanmaalla ollut perinteisesti merkittävä.

Yritysten kehitystyön tulokset realisoituvat kassavirraksi usein vasta pidemmällä aikavälillä, joten loppuohjelmakauden halutaan edelleen sijoittaa resursseja yritysten uudistumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviin hankkeisiin. Erityisesti toivotaan alueen pk-yrityksiltä kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen tähtääviä hankkeita, joilla pyritään madaltamaan yritysten kynnystä käynnistää vientiä tai viennin laajentamista uusille markkina-alueille. Etelä-Pohjanmaalle saatiin juuri 0,4 milj. euron lisärahoitus vauhdittamaan yritysten kansainvälistymistä.

– Lisäksi yrityksiltä toivotaan hankkeita, joilla kehitetään uusia digitaalisia elementtejä sisältäviä toimintatapoja, tuotteita ja palveluja sekä hankkeita, joilla tähdätään vähähiiliseen talouteen. Uudistumisen tueksi yrityksille voidaan myöntää rahoitusta myös pienehköihin esiselvitys- tai valmisteluhankkeisiin, kuten digiselvityksen tai kansainvälistymisstrategian tekemiseen, kertoo Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yritysasiantuntija Leena Foudila


EAKR- ja ESR-rahoitusta myönnettiin viime vuonna lähes 3 miljoonaa euroa

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa: pk-yritysten kilpailukyky (EAKR), uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR), työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR), koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR). Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). EAKR- ja ESR-haut ovat parhaillaan auki ja ne päättyvät 5.3.2018.

EAKR-rahoitusta on Etelä-Pohjanmaalla myönnetty koko ohjelmakauden aikana tähän saakka yhteensä 11,1 milj. euroa. Hankkeiden kokonaiskustannusarvio on yhteensä noin 34 milj. euroa. EAKR-tukea myönnettiin viime vuonna yhteensä 2,6 milj. euroa. Tälle vuodelle jaettavaa saatiin yhteensä 4,1 milj. euroa.

EAKR-rahoituksella on rahoitettu tähän saakka yhteensä 41 Etelä-Pohjanmaan liiton hanketta ja 51 ELY-keskuksen yrityshanketta. Tämän lisäksi on rahoitettu 7 Business Finlandin (ent. TEKES) tutkimushanketta. Liiton hankkeisiin on haku kaksi kertaa vuodessa ja ELY-keskuksella on avoinna jatkuva EAKR-haku.

Etelä-Pohjanmaan liiton ja Business Finlandin rahoittamista hankkeista suurin osa (31 %) on keskittynyt IoT:hen, robotisaatioon ja digitalisaatioon. Toiseksi eniten tukea (27 %) ovat saaneet agrobiotalouteen ja ruokajärjestelmiin keskittyvät hankkeet. Rahoitusta on myönnetty myös mm. TKI- ja innovaatiotoimintaan ja korkeakouluyhteistyöhän sekä kasvuyrittäjyyteen ja energiatehokkuuteen.

Hankkeisiin tukea saaneita tahoja ovat mm. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Teuvan aikuiskoulutuskeskus, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Into Seinäjoki, Suupohjan koulutuskuntayhtymä, Luonnonvarakeskus, Ruralia-instituutti, Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu sekä Tampereen ja Vaasan yliopistot.

Esimerkiksi tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin on osallistunut yhteensä 499 yritystä. TKI-toiminnan tai TKI-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa on käynnistänyt 43 yritystä. Pk-yritykset ovat toteuttaneet 33 hanketta, joiden keskeisenä tavoitteena on ollut yritysten kasvu ja kansainvälinen liiketoiminta. Yritykset ovat kehittäneet uusia innovaatioalustoja 29 kpl.

ESR-hankkeilla edistetään mm. työllisyyttä, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta, naisten ja miesten työllistymistä aloille ja tehtäviin, joissa he ovat vähemmistösukupuolen edustajia sekä koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymiä. Hankkeilla lisätään kasvu- ja rakennemuutosalojen tarvitseman koulutuksen tarjontaa, laatua ja osuvuutta sekä heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Alueellista ESR-rahoitusta on ollut käytettävissä tällä ohjelmakaudella yhteensä 7,1 milj. euroa. Käynnissä oleviin tai jo päättyneisiin 20 hankkeeseen on varattu noin 5,6 milj. euroa. Viimeisimpään hakuun tulleita hakemuksia on vielä päätösvalmistelussa. Viime vuonna ESR-rahoitusta myönnettiin yhteensä 1,5 milj. euroa.

– Rahoitetuilla hankkeilla avataan ohjattuja opintopolkuja toiselta asteelta ammattikorkeakouluun, tuetaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymistä ja kehitetään sosiaali- ja terveysalan mikro- ja pk-yrityksille simulaatiovalmennusta. Sote-uudistukseen liittyen Etelä-Pohjanmaalla kehitetään yhteistyöverkostossa sosiaalisen kuntoutuksen sisältöjä. Hankkeeseen sisältyy myös asiakastyötä, kertoo rahoitusasiantuntija Johanna Latvala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Eniten rahoitusta (3,7 milj. euroa) ovat saaneet työllisyys ja työvoiman liikkuvuus -toimintalinjaan kuuluvat hankkeet. Seuraavaksi eniten rahoitusta (2,3 milj. euroa) on myönnetty koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen -toimintalinjan hankkeille. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta -toimintalinjaan kuuluvia hankkeita on rahoitettu 1,2 milj. eurolla.

Rahoitetuista 20 hankkeesta yksityisen sektorin toteuttamia hankkeita on ollut 3 kpl, julkisen sektorin 9 kpl, kuntien 4 kpl ja työvoimapoliittisia hankkeita on ollut 4 kpl. ESR-rahoitusta ovat saaneet mm. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Seinäjoen kaupunki ja Rytmi-instituutti.  

  

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 984 tai vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202.

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös