Ajankohtaista

3.07.2019

EU-uutiskirje 3/2019

Vuoden kolmas EU-uutiskirje on nyt luettavissa EU-tietokeskuksen sivuilta. Uutiskirjeessä jälleen rutkasti ajankohtaisia EU-uutisia, ja kuten juttujen sisällöstä voi huomata EU-politiikassa eletään tällä hetkellä toden totta jännittäviä aikoja, eikä EU-politiikan seuraamista kannata lopettaa kesälomienkaan aikana. 

EU-tietokeskus toivottaa kaikille lukijoilleen oikein antoisia lukuhetkiä ja mukavaa kesää!

Lue uutiskirje täältä>>

0 kommenttia
28.06.2019

Toimisto suljettu 8.−28.7.2019

Etelä-Pohjanmaan liiton toimisto on tänä kesänä suljettu kolmen viikon ajan, 8.−28.7.2019.

Aurinkoista kesää!

 

24.06.2019

Kuulutus: Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen ehdotusvaiheen kuuleminen

Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen ehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 §:n mukaisesti nähtävillä 24.6 – 6.9.2019.

Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaava käsittelee kauppaa, keskustatoimintojen alueita ja liikennettä. Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää kaupan sijoittumista ohjaavat kaavamerkinnät ja -määräykset vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Muutokset kohdistuvat kaavan yleiseen suunnittelumääräykseen, jossa määritellään seudullisesti merkittävän kaupan alarajat sekä keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alakeskusten suunnittelumääräyksiin. Kaavamuutos ei koske keskustojen ulkopuolisia km-merkintöjä eikä liikenteen ja logistiikan merkintöjä.

Nähtävilläolon aikana Etelä-Pohjanmaan kuntien jäsenillä ja muilla osallisilla on mahdollisuus lausua kaavaehdotuksesta mielipiteensä. Kirjallisen muistutuksen voi lähettää Etelä-Pohjanmaan liiton kirjaamoon postiosoitteeseen PL 109, 60101 Seinäjoki tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi perjantaihin 6.9.2019 klo 15.00 mennessä.

Ehdotusvaiheen kaava-aineisto on nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton internetsivuilla ja liiton toimistolla osoitteessa Kampusranta 9 C, 4. kerros, Seinäjoki.

Kaikille avoin kaavaehdotuksen esittelytilaisuus järjestetään Framilla Seinäjoella tiistaina 13.8.2019 klo 17.00 (kokoustila Swingi, Frami B, Kampusranta 9). Tervetuloa!

 

Lisätietoja:

Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, p. 050 347 9845

Maakuntasuunnittelija Timo Lakso, p. 050 4054 578

 

Seinäjoella 17.06.2019

ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAHALLITUS

19.06.2019

EAKR-rahoitusta haettavana

Pirkanmaan liitossa on haettavana Etelä-Pohjanmaan alueellisesta rahoituskehyksestä EAKR-rahoitusta noin 1,6 miljoonaa euroa.

Kyseessä on kuluvan ohjelmakauden koko loppurahoitus. Lisähaku keväällä 2020 on mahdollinen, mikäli rahoitusta jää käyttämättä tämän haun jälkeen.

Hakemuksia voi jättää Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1. PK-yritystoiminnan kilpailukyky ja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen erityistavoitteisiin 2.1, 3.1, 4.1, 5.1 ja 3.2, jotka on kuvattu em. ohjelma-asiakirjassa.

Hankkeiden tulee kohdentua ensisijaisesti Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2018-2021 ja älykkään erikoistumisen strategian mukaisille elinkeinopainoaloille (Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, Uudistuva palvelu- ja elämystuotanto). Hankkeiden tarpeellisuus tulee perustella elinkeinoelämän esiin nostamien kehittämistarpeiden pohjalta, ja tulosten on oltava avoimia ja yleisesti hyödynnettävissä.

Hakemukset tulee jättää tiistaihin 1.10.2019 mennessä.

 

Tutustu hakuohjeeseen »

19.06.2019

Väestörakenteen muutos kiihtyy – Onko kehitystä mahdollista kääntää?

Etelä-Pohjanmaalla tehtävää tulevaisuustyötä on viime vuosien aikana kehitetty ja yhteistyötä tiivistetty. Innovatiivisuutta ja kasvua -hankkeen toteutuksen myötä on kokeiltu uutta toimintatapaa, jonka näkyvimpänä osatekijänä ovat olleet runsaan osallistujajoukon keränneet tulevaisuusfoorumit. Tilaisuuksien tavoitteena on ollut tarjota osallistujille mahdollisimman ajankohtaista ja laadukasta tietoa sekä tuoda laajempaan keskusteluun erilaisia ilmiöitä, jotka muovaavat meidän kaikkien tulevaisuuttamme, kuten työn murros, globalisaatio, väestönkehitys ja muuttoliike.

Viime aikoina väestönkehityksessä on tapahtunut merkittävä käänne. Tilanne on kärjistynyt erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolisilla alueilla, kuten Etelä-Pohjanmaalla. Haasteet ovat lukuisia, ja niiden keskellä voi olla vaikea pysyä positiivisena – varsinkin, kun usein toistellaan varmoina tiedettyjä totuuksia kaupungistumisesta ja muuttoliikkeen suunnasta. On pidettävä mielessä, että tulevaisuus on alati muutoksessa, kehityskulut vahvistuvat ja hiipuvat aikojen kuluessa. Trendeihin on mahdollista vaikuttaa eikä niiden edessä voi jäädä toimettomaksi.

Mihin suuntaan väestörakenne kehittyy Suomessa ja alueilla, on tällä hetkellä yksi suurimmista kysymyksistä. Tietoa aiheesta on saatavilla laajasti. Ikäluokkien koko, muuttoliike ja syntyvyys ovat kuitenkin vain osa sitä kokonaisuutta, joka näkyy vuoden lopussa joko plus- tai miinusmerkkisenä lukuna tietyllä alueella.

Kiinnostavaa on, että positiivinen talous- ja työllisyystilanne ei ole juurikaan näkynyt myönteisenä kehityksenä väestön osalta maakunnissa eivätkä tietyille alueille kohdistuneet suuret tehdasinvestoinnit ole onnistuneet luomaan positiivista käännettä kuntien asukasluvun kehityksessä. Suunnitellessa toimenpiteitä muuttoliikkeen kääntämiseksi on päästävä käsiksi muuttoliikkeen juurisyihin ja pyrittävä vahvistamaan niin sanottuja pehmeitä vetovoimatekijöitä.

Millaiselta Etelä-Pohjanmaa näyttää sellaisen näkökulmasta, joka on opiskellut ja työskennellyt suurilla kaupunkiseuduilla viiden tai viidentoista vuoden ajan, on hyvin keskeinen kysymys. Mikäli ajatellaan kohderyhmänä metropolialueella asuvia, 30–40-vuotiaita entisiä eteläpohjalaisia, joilla on työpaikat, lapsia, hyvä palvelujen saatavuus ja asunto, ja oletetaan, että samat asiat täyttyisivät heillä myös Etelä-Pohjanmaalla. Miksi he kyseisessä tilanteessa päätyisivät muuttamaan Etelä-Pohjanmaalle?

Tällöin merkityksellisiä tekijöitä ovat odotukset hyvästä elämästä, mielikuvat alueesta, ilmapiiri, elinympäristö, vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja yhteisöt. Nämä perustuvat osin tietoon ja osin vääriin tai oikeisiin uskomuksiin. Miten alueemme kunnat voivat omalla toiminnallaan saada potentiaaliset muuttajat vakuuttuneeksi näistä kyseisistä ”pehmeistä” tekijöistä siten, että muuttopäätös olisi mahdollinen? Miten nämä ihmiset on mahdollista tavoittaa?

Työperäinen maahanmuutto on toinen muutostekijä, johon on mahdollista itse vaikuttaa omilla toimilla. Haasteena kuitenkin on, että Suomi ei ole kovin houkutteleva maa kansainvälisille osaajille eikä Etelä-Pohjanmaa pärjää maan sisäisessä kilpailussa. Työvoimapula vaivaa jo nyt monia toimialoja maakunnassa, ja se tulee kiihtymään työikäisen väestön määrän vähentyessä nopeasti jo lähivuosina.

Ongelmatilanteissa on luonnollista, että pitäydytään vanhoissa ja toimivissa ratkaisuissa, jolloin luovuus ja laatikon ulkopuolelta ajattelu voi jäädä vähemmälle. Nyt on aidosti mietittävä uudelleen, mitä väestökehityksen osalta on mahdollista tehdä ja mitä voidaan tehdä eri tavalla kuin aikaisemmin.

Eri aikakausina tehtyjen ennusteiden mukaan maaseutu ja harvaan-asutut alueet olisi pitänyt jo kauan sitten kuopata ja viimeisen sammuttaa valot. Kuvaavaa oli Siirtolaisuusinstituutin Markku Mattilan havainto siitä, että Etelä-Pohjanmaalla väestö ei ole itseasiassa kasvanut sataan vuoteen. Kuitenkin samalla ajanjaksolla hyvän elämän edellytykset ovat täällä vahvistuneet. Sadan vuoden aikana on ollut merkittäviä murroskohtia, joista ei olla pelkästään selvitty vaan on menestytty. Kyse on ollut valmiudesta sopeutua muutoksiin, korkeasta osaamisesta ja uskosta tulevaisuuteen.

 

Teksti: Miika Laurila, projektipäällikkö

19.06.2019

MDI:n väestöennuste haastaa koko maakunnan pohtimaan tulevaisuuttaan

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laatinut alkuvuonna 2019 kaksi väestöennustetta, joista toinen koskee maamme kaikkia maakuntia ja toinen on Etelä-Pohjanmaan liiton tilauksesta laadittu Etelä-Pohjanmaan kuntakohtainen ennuste. Kumpikin ulottuu vuoteen 2040 asti.

Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2018 lopulla 189 715 henkeä. Maakuntaennusteessa asukasluku olisi vuonna 2040 170 661 ja kuntakohtaisessa ennusteessa 170 658. Maakunnan asukasluku vähentyisi siis vuosina 2019 – 40 noin 19 000 asukkaan eli 10 prosentin verran.  Tämä vähennys tietäisi sitä, että nyt yhdeksänneksi suurin maakunta olisi vuonna 2040 väestöltään kymmenenneksi suurin.

Seinäjoki olisi ennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaalla ainoa kunta, jonka väkiluku olisi vuonna 2040 suurempi kuin oli vuoden 2018 lopulla. Seinäjoen väkiluku olisi ennusteen mukaan vuonna 2040 hieman alle 67 500 henkeä, eli vajaat seitsemän prosenttia suurempi kuin nykyään. Kasvua olisi noin 4 200 henkeä. Ennusteen mukaan Seinäjoki saa erittäin merkittäviä muuttovoittoja muualta Etelä-Pohjanmaalta, mutta ilman näitä muuttovoittoja sen väkiluku laskisi.

Kaikissa muissa kunnissa väestö siis vähenisi. Suhteellisesti parhaan väestökehityksen kunnat sijaitsisivat ennusteen mukaan Seinäjoen seutukunnan ja Kuusiokuntien alueella. Suhteellisesti heikointa väestökehitys olisi Suupohjan ja Järviseudun alueella, sillä kuusi heikoimman kehityksen kuntaa sijoittuisi näille alueille.

Järviseudun kunnissa väestö vähenisi 2018 – 40 lähes 25 prosenttia, eli suhteellisesti eniten maakunnan seutukunnista. Myös Kuusiokuntien ja Suupohjan alueella väestön väheneminen olisi yli 20 prosenttia, mutta Seinäjoen seudun kunnissa yhteenlaskettuna hieman yli 4 prosenttia. Kunnista suhteellisesti eniten väkiluku vähenisi Soinissa, lähes 37 prosentilla. Myös Isojoella vähennys olisi hieman yli 30 prosenttia.

Absoluuttisesti väestön vähentyminen olisi suurinta Kurikassa, jonka asukasluku olisi ennusteen mukaan vuonna 2040 lähes 4 300 henkeä pienempi kuin tänään. Myös Kauhavalla väestön vähentyminen olisi hieman yli 3 000 henkeä.

Merkittävin Etelä-Pohjanmaan väestöä vähentävä tekijä olisi luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotus tiettynä aikana. Etelä-Pohjanmaan luonnollinen väestönlisäys olisi ajanjakson 2019-40 aikana keskimäärin -765 henkilöä vuotta kohden. 2010-luvun aikana Etelä-Pohjanmaalla syntyneiden määrät ovat laskeneet jopa neljänneksellä.

Ennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaan muuttotappio muualle Suomeen olisi vuodessa keskimäärin 427 henkeä, mutta ulkomailta tuleva siirtolaisuus toisi muuttovoittoa vuosittain keskimäärin 326 henkeä. Vuosittaiset muuttotappiot muualle Suomeen vähenevät kuitenkin merkittävästi tarkastelujakson aikana. Muuttotappiot olisivat kuitenkin huomattavia vielä ajanjakson lopussakin.

Paitsi väestön määrä, myös ikärakenne muuttuu. Ikärakenteen muutos olisi huomattavaa etenkin 2020-luvulla, kun ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2018 joka neljäs Etelä-Pohjanmaalla asuva oli eläkeikäinen, mutta vuonna 2040 eläkeikäisten osuus koko väestöstä olisi kasvanut lähes kolmannekseen.

2030-luvulla 2010-luvun matalan syntyvyyden pienet ikäkohortit siirtyvät nuorten ikäluokkaan, jonka johdosta nuorten määrä supistuu erittäin voimakkaasti Etelä-Pohjanmaalla. Vuonna 2040 Etelä-Pohjanmaalla asuisi 3 000 18-24-vuotiasta nuorta vähemmän (-22 %) kuin vuonna 2018. Syntyvyyden tuleva kehitys ehtii vaikuttamaan vasta 2030-luvun lopussa nuorten ikäluokkien kokoon.

Nuorten aikuisten, eli 25-34-vuotiaiden, ikäluokkaa voi pitää alueen tulevan kehityksen kannalta tärkeimpänä ikäryhmänä, sillä he ovat pääsääntöisesti työllisiä ja tekevät suhteellisen pysyviä asuinpaikkavalintoja. Vuosien 2018-40 aikana nuorten aikuisten määrä vähenee ennusteessa noin 2 500 henkilöllä (-12 %).

Ennusteen mukainen väestön vähentyminen vuoteen 2040 mennessä olisi hieman enemmän kuin nykyään on Etelä-Pohjanmaan seitsemän pienimmän kunnan asukasluku. On selvää, että toteutuessaan tällainen kehitys haastaa maakunnan pohtimaan tulevaisuuttaan. Erityisesti muuttoliikkeellä, niin muualta Suomesta kuin ulkomailta tulevalla, voisi olla merkitystä maakunnan kehityksen ohjaajana. Muuttoliikkeeseen vaikuttavat tutkimustiedon mukaan eniten työpaikat, opiskelu, asuminen ja perhesuhteiden muutokset.

 

Teksti: Marko Rossinen

19.06.2019

Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia valmistuu

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuristrategia Etelä-Pohjanmaa - Jotakin parempaa on laadittu vuosille 2015–2020. Kulttuuristrategia julkistettiin joulukuussa 2014. Strategiajakson puolivälissä keväällä 2018 käynnistettiin kulttuuristrategian päivitystyö. Päivitystyön pohjaksi liiton kulttuurin tehtäväalue toteutti maakunnassa kulttuurin kuntakierroksen. Tammi−toukokuussa 2018 vierailtiin maakunnan kaikissa kunnissa. Vierailun aikana keskusteltiin erityisesti kulttuuristrategian päivityksestä, sen sisällöistä ja toteutumisesta, kuntien erityispiirteistä ja toiveista strategian sisältöön.

Kulttuuristrategian päivitysprosessin aikana sidosryhmiltä kerättiin näkemyksiä, tietoa, ideoita ja mielipiteitä eri tavoin. Kulttuuristrategian päivitystyön työpajoja järjestettiin vuonna 2018 kolme: toukokuussa, lokakuussa ja marraskuussa. Työpajojen vetäjänä toimi Pink Eminence Oy:n Outi Raatikainen. Toukokuun työpajan yhteydessä kuultiin lisäksi herättelevä alustusluento Kulttuurin rooli hyvän tulevaisuuden rakentamisessa, jonka piti dosentti Arto O. Salonen.

Kesäkuussa avattiin verkkoon kulttuuritoimijoille suunnattu, kaikille avoin kysely kulttuuristrategiaan ja kulttuurin kehittämistyöhön liittyen. Kyselyn kautta saatu aineisto, näkemykset ja ideat on hyödynnetty kulttuuristrategian päivityksessä.

Lokakuun työpajassa kuultiin projektikoordinaattori Eliza Kraatarin herättelevä puheenvuoro Näkökulmia kulttuuripolitiikan tekemiseen ja kehittämissuunnittelija Tuija Ahola esitteli verkkokyselyn tuloksia. Käsiteltävinä aiheina työpajassa olivat kulttuurin vaikuttavuus ja kuntien erityispiirteet. Marraskuun työpajassa työstettiin pienryhmissä kulttuurin kehittämisen visiota ja kulmakiviä. Erityisteemana nousi esiin kansainvälisyys. Kaikkiin työpajoihin kutsuttiin laajasti maakunnan kulttuuritoimijoita.

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta on käsitellyt strategiaa useaan otteeseen kokouksissaan, ja evästyskeskustelu luonnoksesta on käyty myös maakuntahallituksessa. Nyt kulttuuristrategialuonnos on lausunnoilla kunnissa, ja syksyllä se hyväksytään kulttuurilautakunnassa ja maakuntahallituksessa. Sen jälkeen alkaa strategian jalkautus ja toimeenpano.

Kaikilla halukkailla on mahdollisuus antaa kommentteja strategialuonnoksesta. Asiakirja löytyy liiton verkkosivuilta, ja sivulta löytyvällä lomakkeella voi jättää omia näkemyksiään 2.8.2019 saakka. 

Päivitetty kulttuuristrategia tehdään vuosille 2019−2025. Visiona siinä on Hyvinvoivien ihmisten innostava kulttuurimaakunta. Kulttuurin kehittämisen kulmakivet ovat yhteistyö, hyvinvointi, liiketoiminta ja kansainvälisyys sekä läpileikkaavana kulmakivenä kestävä kehitys. Strategiaa valmisteltiin laajassa yhteistyössä maakunnan kulttuuritoimijoiden kanssa, ja nyt heitä haastetaan myös toteutukseen. Tehdään yhdessä visio todeksi ja kulttuurimaakunta näkyväksi!

 

Teksti: Tuija Ahola

19.06.2019

Kulttuurisote II jatkaa kulttuurihyvinvoinnin edistämistä

Toukokuun alussa käynnistyneen Kulttuurisote II -hankkeen tavoitteena on nivoa kulttuuri osaksi sekä sosiaali- ja terveyspalveluja että hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä maakunta- ja sote-uudistuksen kariutumisen jälkeisessä tilanteessa. Hanke on jatkoa viime vuonna sote-uudistuksen tukena toimineelle kuuden maakunnan Kulttuurisote-hankkeelle.

Jatkohanketta viedään eteenpäin neljän maakunnan voimin. Vuoden loppuun saakka kestävän kumppanuushankkeen hallinnoija on Pohjanmaan liitto. Muut osatoteuttajat ovat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon liitot sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Taiteen edistämiskeskus on myöntänyt hankkeelle 100 000 euron rahoituksen.

Vaikka edellisellä hallituskaudella laadittu maakunta- ja sote-malli ei toteudu, viimevuotisessa Kulttuurisote-hankkeessa tehty työ ei valu hukkaan. Hankkeen aikaansaannoksia voidaan hyödyntää jatkotyön pohjana, etenkin kun Antti Rinteen hallitus ryhtyy valmistelemaan sote-uudistusta maakuntapohjalta.

Kulttuurisote II -hanketta koordinoi projektipäällikkö Hanna Kleemola, joka vastaa myös Pohjanmaan osatoteutuksesta. Etelä-Pohjanmaalla projektipäällikkönä toimii Pirjo Heino, Varsinais-Suomessa Eriikka Siirala ja Pohjois-Savossa Mervi Lehmusaho.

Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa tuovat taiteen ja kulttuurin osaksi asiakasohjauksen palveluvalikoimaa

Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla edistetään sekä kotona asuvien että kotihoidon ja palveluasumisen piirissä olevien ikäihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja kulttuurihyvinvointipalvelujen juurtumista sosiaali- ja terveyspalveluihin.

- Tavoitteena on muun muassa tuoda kulttuurihyvinvointipalvelut osaksi asiakasohjauksen palveluvalikoimaa, kirjata ne asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmiin sekä tehostaa toteutuneen toiminnan kirjaamista asiakkaan tietoihin, Etelä-Pohjanmaan projektipäällikkö Pirjo Heino sanoo.

- Alueellamme pilotoidaan ikäihmisten taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen tarjotinta, jossa kunnan kulttuuritoimi on tarjottimelle tuotavien ja kehitettävien palvelujen koordinoija, välittäjä ja tuottaja, Pohjanmaan projektipäällikkö Hanna Kleemola kertoo.

Palvelutarjottimen käyttö edistää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja kulttuurihyvinvointipalvelujen saavutettavuutta ja kohentaa tätä kautta ikäihmisten elämänlaatua. Hanke tukee laajemminkin sisällyttämään taide- ja kulttuurilähtöisiä hyvinvointipalveluja osaksi sote-palvelujen tarjontaa.

Kulttuurihyvinvoinnin näkymistä kehitetään myös hallinnon tasolla, kuten strategia-asiakirjoissa, suunnitelmissa ja osana kuntien hyvinvointikertomuksia. Lisäksi hanke edistää kulttuurihyvinvoinnin huomioon ottamista kuntien hyvinvointikoordinaattoreiden työssä. Tavoitteiden toteuttamiseksi ja käytäntöön viemiseksi kuntakumppaneiden ja sote-organisaatioiden rooli onkin keskeinen.

 

Lue hankkeesta lisää » 

 

 

 

7.06.2019

EmpInnon jälkeenjäneet paperit

Charles Dickensin ensimmäinen romaani ”Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit” kertoo seurasta, joka teki iloisia tutkimusmatkojaan Englannissa 1800-luvun lopulla. EmpInno-hanke teki myös kolmen vuoden ajan omia tutkimusmatkojaan Älykkään erikoistumisen ja innovaatiotoiminnan maailmaan.

”EmpInno-kerhon” muodostivat partnerit kahdeksasta Itämeren alueen maasta, joukkoa johti Rostockin yrityskehityskeskus ja taloudelliset resurssit myönsi Interreg Baltic Sea Region -ohjelma. Etelä-Pohjanmaan liitto edusti ryhmässä Suomen alueita. Myös hanke jätti jälkeensä papereita, joita jokainen voi hyödyntää oman työnsä kehittämisessä ja osana niin kansallista kuin kansainvälistäkin yhteistyötä. 

Mitä älykäs erikoistuminen on? Voiko sitä syödä?

Itse asiassa voi syödä. Etenkin Etelä-Pohjanmaalla, missä älykäs erikoistuminen kytkeytyy paljolti agrifood-toimialoihin ja biotalouteen. Älykäs erikoistuminen saattaa sanaparina vaikuttaa ensin mahdollisimman kapulakieliseltä, mutta kun sitä makustelee huomaa, että kyse on vaikkapa nyt Etelä-Pohjanmaan alueen parhaan mahdollisen osaamisen jatkokehittämisestä, pyrkimyksestä syventää ja laajentaa jotakin sellaista osaamista, missä me olemme parhaita. Erikoistutaan, mutta älykkäästi: haistellaan uusia tuulia, katsellaan vähän omia nurkkia laajemmalle ja tehdään asioita muidenkin kuin ihan vain lähinaapurin tai oman kylän toimijoitten kanssa – on kyse sitten yrityksistä, tutkimus- ja kehittäjäorganisaatiosta, hallintotahoista tai oppilaitoksista. Etelä-Pohjanmaalla erikoistutaan tällä hetkellä kestävien ja tehokkaiden ruokajärjestelmien ja biotalouden uusien ratkaisujen synnyttämiseen sekä älykkäiden ja energiatehokkaiden järjestelmien kehittämiseen.

Euroopan unioni on tarjonnut erikoistumiseen keppiä ja porkkanaa. Keppinä se on edellyttänyt, että kaikki alueet laativat oman Älykkään erikoistumisen strategiansa, asettavat sille tavoitteet, arvioivat niiden saavuttamista ja päivittävät strategiaansa tarvittaessa. Kun omat strategiat on tehty, alueita kannustetaan tähyämään myös kauemmas ja etsimään yhteistyöalueita oman maan rajojen ulkopuolelta. Porkkanaksi tarjotaan erilaisia tukimuotoja, kuten hankerahoitus, konsultaatio, koulutus, työpajat ja seminaarit. Tukien avulla ohjataan perehtymään toistenkin strategioihin ja hakeutumaan yhteistyöhön Euroopan laidasta laitaan niiden kanssa, joilla on yhteensopivia erikoistumisaloja, tavoitteita ja kehittämiskohteita. Eniten älykkäästä erikoistumisesta hyötyvät Etelä-Pohjanmaan kaltaiset alueet, joilla ei ole suurkaupunkeja, suurteollisuutta tai suuria kehittäjätoimijoita eikä innovaatioiden syntymiseen tarvittava kriittinen massa näin kartu pelkästään oman alueen voimin.

Entäs innovaatiot − niitäkö juodaan?

Vaikka. Eteläpohjalaisessa juomateollisuudessa, on se nyt sitten olutta, viiniä tai viinaa pienessä tai suuressa mittakaavassa, on mukana monia innovaatioita. Ilman niitä ei millekään toimialalle synny taloudellista toimintaa eikä myöskään kehitystä. Yksi innovaation määritelmä on, että se on ”uusi tai olennaisesti parannettu, taloudellisesti hyödyllinen tuote, prosessi, palvelu tai keksintö.” Älykäs erikoistuja etsii, kokeilee ja kehittää innovaatioita koko ajan omiin tarpeisiinsa soveltaen ja saavuttaa parhaiten tuloksia, kun eri tavoin ja eri vaiheissa työskentelee yhteistyökumppaneitten kanssa – viisaus kun harvoin on vain yhdessä päässä, edes eteläpohjalaisessa. Jostakin muualta saattaa löytyä juuri se innovaatio, jolla meidän tekemisemme täydentyy menestykseksi. Jossakin muualla saatetaan tarvita meidän tekemistämme ja meidän innovaatiotamme, ja tästä syntyy yhteistyötä ja kauppaa.   

Ja sitten se ”EmpInno -kerho” ja ne paperit. Mitä hyötyä?  

”EmpInno-kerhon” matkojen aikana tuli selväksi, että Älykkään erikoistumisen strategiat eivät hyvistä pyrkimyksistä ja hyödyllisestä sisällöstään huolimatta ole aivan kristallin kirkkaasti tiedossa ja päivittäisessä käytössä edes tutkimus-, kehittäjä- ja koulutustoimijoilla saati sitten yrityksissä. Kuitenkin niiden laatimisprosesseissa on ollut mukana runsaasti omien alojensa asiantuntijoita, joilla on kokemusta ja näkemystä siitä, mitä omilla alueilla tapahtuu, missä hyvää kehittämisen pöhinää on jo olemassa ja missä kohdin taas pitäisi vähän pöyhiä ja miettiä uusia tapoja toimia.  Tätä tilannetta EmpInnon partneriaatissa pohdittaessa syntyi kaksi kokoelmaa teesejä, joiden avulla strategioiden ”omistajat”, eli niiden laatimisesta ja päivittämisestä vastaavat toimijat, kuten Etelä-Pohjanmaan liitto, voivat tuoda älykään erikoistumisen ideaa lähemmäs yritysten arkea samoin kuin ”välittäjäorganisaatiot”, kuten tutkimuslaitokset, yrityspalvelutoimijat ja oppilaitokset.

 

Strategioiden omistajien on syytä pitää mielessä, että:

  1. strategiat eivät ole hallinnollinen pakko, vaan muutoksen työväline. Strategioita pitää avata, niistä pitää kertoa ja niitä pitää selittää, myös poliitikoille. Viime kädessä alueen innovaatioekosysteemin toimivuus ja kehittämistyön rahoitus riippuvat alueesta ja sen toimijoista – halutaanko tehdä jotakin ja jos, niin mitä. 
  2. strategiat eivät ole kiveen hakattuja, vaan suuntaa-antavia. Katse eteenpäin ja silmät ja korvat tarkkoina. Kun jotakin uutta ja kiinnostavaa havaitaan, sitä on syytä tutkia – olipa siitä mainintaa strategiassa tai ei. Avoin ja jatkuva ajatusten vaihto toimijoiden kesken on tarpeen.
  3. strategiaa on hyvä arvioida ja arvioituttaa. On hyvä itsekin välillä astua askel taaksepäin ja katsoa, mitä on saatu aikaan ja onko suunta edelleen oikea. Myös ulkopuolisella arvioinnilla saatavat analyyttiset risut ja ruusut auttavat korjaamaan toimenpiteitä, tavoitteita ja toimintatapoja.
  4. strategian ulottaminen koskemaan aidosti yritysten arkea edellyttää hyvää ja tiivistä yhteistyötä välittäjätoimijoiden (tutkimus, kehittäminen, innovaatiotoiminta, koulutus) kanssa.
  5. muilta alueilta löytyy aina opiksi otettavaa – niin hyviä käytäntöjä siirrettäviksi ja sovellettaviksi kuin huonojakin käytäntöjä vältettäviksi.

 

Välittäjäorganisaatioita koskevien teesien mukaan niiden on hyvä muistaa, että:

  1. yritykset kiinnostuvat strategioista, tutkimuksesta ja innovaatioyhteistyötä, kun ne näkevät ja ymmärtävät, mitä käytännön hyötyä ja konkreettisia tuloksia niillä saadaan aikaan. On osoitettava, mitä yhteiset kiinnostuksen kohteet ja ratkaistavat ongelmat ovat ja miten niiden ratkaiseminen edistää liiketoimintaa, esitettävä laskelmia, kerrottava hyviä esimerkkejä ja tarjottava apua yhteistyön sujuvuuden takaamiseksi.
  2. yritykset tarvitsevat vuorovaikutteisesti tietoa ja tiedotusta koskien tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja koulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Paras tapa on työstää kehittämis- ja yhteistyösuunnitelmia yhden yrityksen kanssa kerrallaan, mutta koska siihen on niukasti resursseja, ovat yritysryhmäkohtaiset tapaamiset, työpajat ja vierailut yhdessä tutkimus- ja innovaatioitoimijoiden kanssa myös mielekkäitä kohtaamisen ja keskustelun foorumeita.
  3. tiedotus on syytä pitää tiiviinä, mutta selkeänä. Akateeminen tai byrokraattinen kieli ei sovellu yritysarjen kiireeseen, vaan viestin on oltava iskevä ja ymmärrettävä koskee se sitten mitä tahansa asiaa ja liittyy mihin tahansa yhteistyön vaiheeseen.
  4. oma pesä pitää olla kunnossa eli on varmistettava, että yritykset löytävät ja saavat tarvitsemansa neuvot ja tuen välittäjäorganisaatioilta helposti ja nopeasti. Jos oma organisaatio ei pysty tarjoamaan haluttua palvelua, on osattava auttaa kysyjä eteenpäin sinne mistä palvelu löytyy.
  5. alueelliset strategiat ovat hyviä työvälineitä, kun ne tunnetaan ja niitä osataan käyttää. Mutta niihin täytyy ensin perehtyä ja miettiä miten ne käytännössä viedään osaksi oman organisaation toimintaa.
  6. ei oppi ojaan kaada. Ketään. Myös välittäjäorganisaatioiden on hyvä hyödyntää mahdollisuuksia alueiden väliseen yhteistyöhön ja omien vastinpariensa toimintaan tutustumiseen. Samalla tulee löytäneeksi myös yhteistyökumppaneita niin itselle kuin muillekin oman alueen toimijoille ja yrityksille.

 

Matkojen aikana koottiin myös eri alueitten hyviä käytäntöjä kuudelta eri toimialalta, tutustuttiin niihin vierailukäyntien yhteydessä ja lopuksi laadittiin kuvaukset tukemaan hyvien käytäntöjen jakamista ja aluerajat ylittävän yhteistyön syntymistä Itämeren alueen maissa. Etelä-Pohjanmaa oli mukana tuottamassa ruokaan ja energiaan liittyvien hyvien käytäntöjen kuvauksia.

EmpInnon jälkeen jääneet paperit löytyvät hankkeen uutisten ja loppukonferenssin linkkien kautta:  http://empinno.eu/. EmpInno -partneriaatti sellaisenaan päätti toimintansa huhtikuun 2019 lopussa, mutta osa ryhmästä vie tuloksia eteenpäin jatkohankkeessa.

 

Teksti ja kuva: Pia Kattelus

27.05.2019

Alkukesän häivä ja Eurooppa-päivä

Muuan ranskalainen ulkoministeri, Robert Schuman nimeltään, heitti toukokuun yhdeksäntenä ilmoille idean. Vuosi oli 1950 ja idea eurooppalainen hiili- ja teräsyhteisö. Schumanin ehdotus otti tuulta alleen siinä määrin, että kuusikymmentäyhdeksän vuotta myöhemmin Seinäjoella juhlittiin Euroopa-päivää mukavissa merkeissä.

Aamupäivällä Seinäjoen lukion täytti teini-ikäisten käytöksestä hieman poikkeava vilinä, kun lähistön alakouluista saapuneet vieraat temmelsivät pitkin käytäviä Eurooppaan tutustuen. Lukiolaisille ohjelmaa tarjosi keskustelutilaisuus, jossa nuorten mietteitä oli mukana pohtimassa Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki. EU-tietokeskuksen sponsoroimat ilmapallot värittivät menemistä mukavasti!

Juuri remontoidulla keskustorilla riitti vilskettä sielläkin. Sään suosiessa kelpasi nautiskella pullakahveista ja virittäytyä vaalitunnelmaan. Paikalla oli Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen lisäksi puolueita kertomassa näkemyksiään Euroopan tulevaisuudesta. Ehdokkaille oli sumpin lisäksi tarjolla visaisia kysymyksiä, joita esitti tapahtuman juontanut toimittaja Anssi Orrenmaa. Mielipiteitään saikin esitellä uutterasti, sillä väkeä vieraili torilla iltapäivän mittaan sankoin joukoin.

EU-vaalit olivat tänä vuonna Eurooppa-päivän kantava teema, sillä uuden parlamentin valinta osui sopivasti sekin toukokuulle. Illalla tulevaisuuden poliittisia suuntaviivoja päästiin puimaan perusteellisesti – oli vaalipaneelin aika. Kuinka ilmastonmuutoksen torjunta ja maatalouden harjoittaminen sovitetaan yhteen? Muun muassa tähän ehdokkaat ottivat kantaa mukavan kokoisen yleisön katseen alla.

Alussa mainittua Schumanin esitystä pidetään alkusoittona Euroopan maiden yhteistyölle, joka nykyään ruumiillistuu Euroopan unioniin. Siksi toukokuun yhdeksäntenä vietetään nykyisinkin eurooppalaista rauhan ja yhtenäisyyden juhlaa. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka osallistuitte Eurooppa-päivän tapahtumiin!

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös