Ajankohtaista

30.06.2020

Toimisto on suljettu 6.7.–26.7.2020

Etelä-Pohjanmaan liiton toimisto on suljettu heinäkuussa 6.7.–26.7.2020 välisen ajan.


Toivotamme yhteistyökummpaneillemme aurinkoista kesää!

23.06.2020

Avoin työtehtävä: viestintäharjoittelija

Oletko viestinnästä ja EU-asioista innostunut korkeakouluopiskelija tai vastavalmistunut? Hae harjoittelijaksi Etelä-Pohjanmaan liittoon.

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee viestintäharjoittelijaa kuuden kuukauden ajanjaksolle. Haemme toimeliasta ja innostunutta EU-asioiden ja viestinnän osaajaa tukemaan liiton yleistä viestintää, liitossa toimivan EU-tietokeskuksen viestintää sekä muuta päivittäistä toimintaa.

Etelä-Pohjanmaan liitto on lakisääteinen maakunnallinen kuntayhtymä, jossa on 17 jäsenkuntaa. Liitto toimii kuntien ylläpitämänä kehittäjä- ja välittäjäorganisaationa. Etelä-Pohjanmaan liitossa työskentelee asiantuntijoita muun muassa aluesuunnittelun, aluekehityksen ja kulttuurin kehittämisen tehtäväalueilla. (www.epliitto.fi)

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus toimii kansainvälistymisen tehtäväalueella ja on yksi yhdeksästä Suomessa toimivasta tiedotuspisteestä. Ne ovat Euroopan unionin tärkeä vuorovaikutuskanava, joiden kautta saa helposti tietoa Euroopan unionista, EU-kansalaisten oikeuksista sekä EU:n toiminnan painopisteistä ja tavoitteista. Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskuksen viestinnässä painotetaan mm. Euroopan unionin vaikutusten näkyväksi tekemistä alueella sekä EU:n erilaisista rahoitusohjelmista ja kansainvälistymismahdollisuuksista tiedottamista. (www.epliitto.fi/eu-tietokeskus)

 

HARJOITTELUN KESTO:

Harjoittelun kesto on 6 kuukautta alkaen 1.9.2020 tai sopimuksen mukaan.

 

TYÖTEHTÄVIÄSI OVAT:

- Sisällön tuottaminen EU-tietokeskuksen ja Etelä-Pohjanmaan liiton sosiaalisen median kanaville (Facebook ja Twitter)
- Artikkeleiden, tiedotteiden ja uutiskirjeiden tuottamista ajankohtaisista EU-aiheista sekä liiton toimintaan liittyvistä aiheista maakunnassa.
- Avustaminen Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivu-uudistukseen liittyvissä tehtävissä (osallistuminen kokonaisuuden suunnitteluun, sisällönsiirto)
- Avustaminen erilaisten tapahtumien järjestämisessä
- Muut esiin nousevat toimistotehtävät

Toivomme sinulta hyvää perusymmärrystä Euroopan unionin toiminnasta, sen toimintaperiaatteista sekä siitä, miten EU vaikuttaa alueilla ja ihmisten elämässä. Lisäksi hakijalta edellytetään sujuvaa suomen kielen kirjallista ilmaisutaitoa, hyvää englannin kielen taitoa, kokemusta verkkosivustojen julkaisujärjestelmien käytöstä, sosiaalisen median kanavien hallintaa sekä innokasta ja idearikasta otetta niiden käyttöön. Eduksi katsotaan kuvankäsittelytaito, taitto-ohjelmien (esim. InDesign) hallinta sekä kokemus videoiden tuottamisesta (kuvaaminen ja editointi). Toivomme hakijoilta yhteistyökykyä sekä reipasta ja itsenäistä työotetta.

Soveltuvia koulutusaloja ovat esimerkiksi viestintätieteet, yhteiskuntatieteet ja hallintotieteet.

Harjoittelijan kuukausipalkka määrittyy KVTES:n mukaan.

 

HAKUAIKA JA LISÄTIEDOT:

Maakuntajohtajalle osoitetut hakemukset tulee toimittaa viimeistään 12.8.2020 klo 12 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi tai kirjallisesti osoitteella Etelä-Pohjanmaan liitto / kirjaamo, PL 109, 60101 SEINÄJOKI. Kuoreen ja hakemukseen tulee merkitä viitteeksi "viestintäharjoittelija tehtävä".

Yhteydenotot tehtävään liittyen puhelintiedusteluin mainittu yhteystiedoissa. Hakemusten käsittely aloitetaan hakuajan umpeuduttua. Haastattelut järjestetään viikolla 34.

 

Yhteystiedot:

Hanne Rantala, viestintäpäällikkö, p. 040 5077 510, hanne.rantala@etela-pohjanmaa.fi (tiedustelut 30.6. saakka sekä 10.-11.8.)

Hanna Meriläinen, projektikoordinaattori, EU-tietokeskus, p. 0400 241 813, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi (tiedustelut 8.7. saakka)

16.06.2020

Kulttuurin alueellinen kehittämistehtävä Etelä-Pohjanmaalla

Vuoden 2019 alussa on tullut voimaan uusi laki kuntien kulttuuritoiminnasta. Tässä yhteydessä kunnan kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla kunta edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä. Uusi laki mahdollistaa myös kulttuurin kehittämistehtävät, joilla pyritään tukemaan kuntien kulttuuritoiminnan laatua, vaikuttavuutta, henkilöstön osaamista, asukkaiden yhdenvertaisuutta ja kuntien keskinäistä yhteistoimintaa. Kehittämistehtävät ovat vapaaehtoisia ja myönnetään alueille hakemusten perusteella.

Etelä-Pohjanmaan liitto on yhdessä Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa saanut rahoituksen alueelliseen kehittämistehtävään, jossa keskiössä ovat kuntien kulttuurityöntekijät sekä alueen välittäjätoiminnan kehittäminen. Etelä-Pohjanmaalle osoitettu kehittämistehtävä kantaa nimeä maaseutukulttuurin hybridiosaajat.

Kehittämistehtävän toteutus on lähtenyt käyntiin kuntien kulttuuritoimien kuulemisesta, tarpeiden tunnistamisesta ja tilannekartoituksesta. Näissä keskusteluissa esiin ovat nousseet niukat resurssit kuntien kulttuuritoiminnan järjestämiseen sekä henkilökuntaa haastavat monialaiset virat. Kunnissa odotetaan mielenkiinnolla kehittämistehtävässä rakennettavaa palveluntarjotinta, joka nostaa esiin alueellisia kulttuuripalveluita ja niiden tuottajia. Palveluntarjottimen tavoitteena on tehdä alueellisten kulttuuripalveluiden ostaminen helpoksi, mutta myös tehdä paikalliset ja alueelliset kulttuurin – ja taiteen ammattilaiset näkyviksi ja pyrkiä näin parantamaan heidän työllistymistään Etelä-Pohjanmaan sisällä.

Infotilaisuudet ja sparraustoiminta palveluntarjottimen ympärillä käynnistyvät elokuussa 2020. Samaan aikaan kuntien kulttuurityöntekijöille on tarjottu mahdollisuutta työpajoihin, joissa on ollut mahdollista pohtia omien tavoitteiden ja motivaation merkityksiä sekä herätellä ajatuksia oman osaamisen kehittämiseen. Kehittämistehtävän tavoitteena on löytää myös tapoja osallistaa ja tukea kunnissa tapahtuvaa yhdistystoimintaa, jonka merkitys kuntien kulttuuripalveluiden tuottajina on merkittävä.

Alueellisia kehittämistehtäviä on parhaillaan käynnissä useampia (mm. Pohjois-Savo, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi) ja selvää on, että pienissä kunnissa kulttuurin rooli kuntataloudessa on haastava ympäri Suomen. Alueellisilla kehittämistehtävällä halutaan varmistaa, että maaseutumaisillakin alueilla on mahdollista elää kulttuurisesti rikasta elämää. Työkaluja kulttuurin saavutettavuuden ja monimuotoisuuden puolesta kehitetään nyt ympäri Suomen ja työn tuloksia jaetaan aktiivisesti kehittämistehtävien välillä sekä Espoon kaupungin valtakunnallisen kehittämistehtävän rakentaman Kulttuuri Yhteistuumin – sivuston avulla, johon kerätään valtakunnallisesti hyviä käytäntöjä Suomen kulttuuripalveluiden sisältä (https://yhteistuumin.wordpress.com/).

 

Teksti: Hanna Hangasluoma ja Päivi Alaniska

Kuva: Hanna Hangasluoma

16.06.2020

Etelä-Pohjanmaa koronasta eteenpäin!

Koronakriisi on horjuttanut vakavasti kaikkien alueiden elinvoiman ja menestymisen perusteita. Yritysten toimintaedellytykset, työpaikat ja kuntien talous ovat yleisesti ottaen todella hankalalla tolalla.

Aluetason tarkastelussa synkissäkin tilanteissa on kuitenkin löydettävissä myös jotain hyvää. Monet yritykset maakunnassa ovat löytäneet uusia mahdollisuuksia ja jotkut ovat pärjänneet hyvin. Ihmisille on voinut avautua mahdollisuuksia päivittää osaamistaan tulevaisuutta varten, ja yrittäjät ovat joutuneet pysähtymään kirkastamaan yrityksen kehittämisen suuntaa. Oman maakunnan alkutuottajien, yritysten ja palveluiden arvo on huomattu. Yleisenä laajempana huomiona voi todeta, että kriisi on yhdistänyt maakunnan toimijoita ja esimerkiksi elinkeinovaikuttajien ja viranomaisten yhteistyötä on vahvistettu entisestään.

Koronakriisistä selviämiseksi Suomen Yrittäjät on valtakunnallisessa aluekehitysohjelmassaan esittänyt tarpeen maakuntakohtaisten suunnitelmien valmistelulle. Tähän aloitteeseen on tartuttu jo useimmissa maakunnissa. Omassa maakunnassamme Etelä-Pohjanmaan liitto kokosi asiasta keskustelemaan työryhmän, johon kutsuttiin muun muassa yrittäjäjärjestön, kauppakamarin, ELY-keskuksen, TE-toimiston, MTK:n, ProAgrian, Uusyrityskeskuksen sekä rahoitussektorin ja kunnallisten elinkeinotoimien edustajia.

Epävirallinen työryhmä on kokoontunut etäyhteyksin muutaman kerran ja sopinut maakunnallisen suunnitelman laatimisen askelmerkeistä. Suunnitelma laaditaan syyskuun loppuun mennessä, ja sen kokoamisesta vastaa Etelä-Pohjanmaan liitto. Tavoitteena on konkreettinen lyhyt toimenpidesuunnitelma, jonka aikajänne on vuoden 2021 loppuun saakka ja jota päivitetään säännöllisesti tilanteen muuttuessa.

Suunnitelmassa muodostetaan yhteinen tilannekuva koroepidemian vaikutuksista Etelä-Pohjanmaan yritystoimintaan, työllisyyteen ja aluetalouteen. Etelä-Pohjanmaalla on omanlaisensa elinkeinorakenne, joten on välttämätöntä tunnistaa juuri tänne eniten iskevät vaikutukset. Miten esimerkiksi vahva alkutuotannon osuus tai teollisuuden PK- ja mikroyritysvaltaisuus vaikuttavat asiaan? Entä mitä kriisi tarkoittaa maakunnan aktiiviselle tapahtumatuotannolle, matkailulle tai osaamistarpeiden kehittämiselle?

Tarvittavien toimenpiteiden tulee pohjautua vaikutuksista koottuun mahdollisimman täsmälliseen tietoon. Toimien tulee ensinnäkin olla kielteisten vaikutusten torjumista ja niistä toipumista. Toisaalta toimien tulee olla vahvasti uudistamiseen ja kasvuun kannustavaa. Esimerkiksi erilaiset infrastruktuuriin, vihreisiin tulevaisuusinvestointeihin ja rakentamiseen liittyvät julkiset investointihankkeet voivat elvyttää aluetaloutta monin tavoin. Edelleen yrityksissä voi esimerkiksi avautua mahdollisuuksia laajentaa toimintaa kokonaan uudenlaisten ansaintalogiikkojen varaan. Nämä ovat usein kytköksissä digitaalisuuden tuomien mahdollisuuksien parempaan haltuunottoon.

Pandemian vaikutuksia on pohdittava myös aluekehityksen laajassa kontekstissa - mitä vaikutukset voivat olla vaikkapa muuttoliikkeen, työvoiman saatavuuden ja ihmisten asumispreferenssien näkökulmasta?

Suunnitelmassa kartoitetaan eri tasoisia pikaisesti tarvittavia maakunnan elinvoimaan liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteena on tunnistaa niitä toimia, joita voimme toteuttaa omin voimin nykyisiä resursseja uudelleensuuntaamalla tai toimintatapoja uudistamalla. Monissa kohdin avainasemassa ovat kuitenkin valtion toimet ja varat esimerkiksi yritysten auttamiseksi, työvoimakoulutuksen tehostamiseksi tai erilaisten elvytysinvestointien rahoittamiseksi.

Lisäksi on olemassa joukko laajempia muun muassa lainsäädäntöön liittyviä asioita, joita edistämällä autetaan yrityksiä kriisin selättämiseksi. Näitäkin suunnitelmassa kartoitetaan.

 

Teksti: Heli Rintala

16.06.2020

AKKE-hankkeet käynnissä

Tämän vuoden maaliskuussa kävi hyvin pian selväksi, miten merkittävästi koronapandemia ja sen hillitsemiseksi tehdyt rajoitukset vaikuttavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Yhtä nopeasti Etelä-Pohjanmaan liitossa nähtiin tärkeäksi kohdentaa käytettävissään olevia resursseja sellaisiin toimiin, joilla vaikutuksia pystyttäisiin hillitsemään tai ainakin jollakin keinoilla kannattelemaan yrityksiä vaikean ajan yli.

Maakuntien liitoilla on ollut vaihtelevasti käytössään kansallista rahoitusta, jota on voitu myöntää sellaisiin oman alueen kehityksen kannalta tärkeisiin hankkeisiin, jotka eivät välttämättä sovi EU-rahoitusohjelmien sisältöihin. Nykyhallituksen ohjelmaan tällainen määräraha kirjattiin ennen kuin oli tietoa pandemiasta tai sen vaikutuksista. Työ- ja elinkeinoministeriö osoitti varat maakuntien liittojen käyttöön juuri siinä akuutissa tilanteessa, kun poikkeustilalainsäädännön pykäliä tuli voimaan ja pystyttiin ennakoimaan, millaisia vaikutuksia rajoitustoimilla tulee olemaan.

Uusi rahoitusväline on nimeltään Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE). Etelä-Pohjanmaalle tätä määrärahaa kohdistui vuonna 2020 yhteensä 249 000 euroa. Hyvin nopeasti päädyttiin ehdottamaan maakunnan poliittisille päättäjille ratkaisua, jossa myönnetty rahoitus täydennettynä vastaavalla summalla Etelä-Pohjanmaan liiton kuntarahoitusta kohdennetaan eteläpohjalaisille kunnille yritysten neuvontaan ja avustamiseen liittyvään työhön. Näin siksi, että maakunnan liiton ei ole mahdollista myöntää suoraa yritystukea. Ratkaisun pohjustamiseksi käytiin keskustelut kaikkien maakunnan kuntien edustajien kanssa. Niissä kartoitettiin näkemyksiä tarpeellisista toimenpiteistä ja sopivista yhteistyöalueista hankkeille.

Kohdennettu haku avattiin 27.3.2020, ja kunnat tarttuivat mahdollisuuteen aktiivisesti. Lyhyen ajan sisällä hakuun saatiin kuusi hankehakemusta, jotka voitiin rahoittaa niin, että viimeinen rahoituspäätös tehtiin 6.5.2020. Suurin osa hankkeista on myös käynnistynyt vauhdilla, ja kaikki loputkin saadaan matkaan vielä kesäkuun aikana. Hankkeet ovat kestoltaan noin yhden vuoden mittaisia, koska tarkoituksena on hakea ratkaisuja akuuttiin tilanteeseen.

Hankkeissa on yhteisiä piirteitä mutta myös omia painotuksia. Ne on laadittu toteutusalueidensa näköisiksi niin, että toimenpiteet vastaavat yritysten alueellisiin tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Tarkoitus on myös, että nämä kuusi AKKE-hanketta muodostavat tiiviin maakunnallisen verkoston, joka vaihtaa keskenään tietoa, hyviä esimerkkejä ja toteuttaa yhteistoimia siellä, missä se säästää resursseja sekä tuo lisäarvoa ja kaivattavia leveämpiä hartioita. Etelä-Pohjanmaan liitolla on oma roolinsa aktivoida yhteistyötä ja luoda paikkoja yhteiselle keskustelulle. Hankkeet tullaan myös kiinnittämään E-P koronasta eteenpäin -suunnitelman laatimiseen.

Useimmissa hankkeissa toiminnan ytimenä ovat tiedonvälitys, yhteydenotot yrityksiin, ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen ja ohjaaminen avun piiriin. Toisaalta on tunnistettu tarve katsoa kriisin yli ja varautua tulevaan osaamista vahvistamalla. Tähän liittyen hankkeista on tarkoitus järjestää yrityksille liiketoiminnan eri osa-alueisiin liittyviä tietoiskuja, valmennuksia ja sparrausta. Yksi yhteinen ja keskeinen valmennusteema näyttää olevan digitalisaatio. Tulevaisuuteen varautumista on myös työvoiman saatavuuden ja työllistymisen edistäminen. Osaamisen lisäksi henkinen jaksaminen on tärkeä näkökulma, ja siinä yrityskohtaisten yhteydenottoja täydentämään haetaan ratkaisuja järjestämällä esimerkiksi vertaistukea pienryhmissä.

Hankekokonaisuus on nyt käynnissä tilanteessa, jossa koronakriisiä on eletty runsaat kolme kuukautta. Rajoituksia on purettu osittain ja esimerkiksi ensimmäisenä tulilinjalla olleet matkailu- ja ravitsemisalan yritykset avaavat toimintaansa vähitellen ja suuntaavat odotuksensa suomalaisten lomakauteen ja kysynnän kohdistumiseen oman maan kohteisiin. Tulevaisuudennäkymät ovat silti edelleen epäselvät.

Monissa teollisissa yrityksissä tilanne on erilainen. Tähän saakka tilauskirjat ovat ehkä olleet täynnä, mutta viiveellä tulevat vaikutukset saavat tulevan syksyn näyttämään hyvin epävarmalta. Tämä heijastuu myös Etelä-Pohjanmaalle, koska maakunnassa on paljon yrityksiä, jotka ovat riippuvaisia viennistä tai tuonnista joko suoraan tai välillisesti.

Vaikutusten eritahtisuus eri toimialoilla ja erityyppisissä yrityksissä oli näköpiirissa jo hankehakua suunniteltaessa. Muuttuva ja epävarma tilanne on siksi otettu AKKE-hankekokonaisuudessa huomioon alusta alkaen. Rahoitetut hankkeet on rakennettu joustavien suunnitelmien varaan siten, että muutokset on mahdollista huomioida ja suunnata kehittämistoimia sellaisiin kohteisiin, joissa niitä eniten tarvitaan tai joista saadaan paras vaikuttavuus.

 

Lisätietoja:

  • Kehittämisasiantuntija Sanna Puumala, puh. 040 509 4420, sanna.puumala(a)etela-pohjanmaa.fi
  • Aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638, heli.seppelvirta(a)etela-pohjanmaa.fi 

 

Rahoitetut hankkeet:

 

Alue

Hankkeen nimi

Toteutusaika

    Kustannusarvio €

Hakija

Ilmajoki ja Kurikka

NOUSU – Osaamisella uuteen nousuun

4.5.2020–
30.4.2021

    81 450

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy kuntien valtuuttamana

Järviseutu (Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli ja Soini)

Yritystoiminnan kehittäminen poikkeustilanteessa

27.4.2020–
30.4.2021

    81 460

Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy

Kauhava ja Lapua

UUKA – Uutta kasvua kohti Härmänmaalla

1.6.2020–
30.6.2021

    81 991

Lapuan Kehitys Oy

 

Kuusiokunnat (Alavus, Kuortane, Soini ja Ähtäri)

Suunta tulevaan Kuusiokunnissa

20.4.2020 – 30.4.2021

    81 266

Alavuden Kehitys Oy

Seinäjoki

PYKKI – Pienet
yritykset
koronakriisin yli

3.4.2020–
31.3.2021

    81 600

Into Seinäjoki Oy

 

Suupohja (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva)

SYTYKE – Suupohjan yritysten tukeminen koronatilanteessa

23.4.2020 – 30.4.2021

    81 600

Suupohjan Kehittämisyhdistys ry kuntien valtuuttamana

 

Teksti: Sanna Puumala 

16.06.2020

Tulevaisuuden kehityskulut esiin skenaariotyöllä

Etelä-Pohjanmaan liitossa toimintaympäristön seuranta ja ennakointi ovat keskeisiä aluekehittämisen tehtäviä. Pyrkimyksenä on määrittää nykyhetken tilannekuva ja perusteltuja päätelmiä tulevaisuudesta. Tarvitaan ymmärrystä menneestä kehityksestä, nykyhetkestä ja monimutkaisisten, toisistaan riippuvaisten ilmiöiden hahmottamista ja niiden vaikutuksen määrittämistä. Puhutaan siis hengästyttävän laajasta kokonaisuudesta, joka vaatii systemaattista tarkastelua.

Usein keskitytään tarkastelemaan esimerkiksi väestörakenteen tai yrityselämän kehitystä, jolloin analyysi ja ajattelu noudattelevat varsin perinteisiä linjoja. Nykyhetken tarpeet ja tilannekuvan määrittäminen vaativat usein käytännön syistä pitäytymistä todennäköisimmissä ja realistisimmissa kehityskuluissa, kuten esimerkiksi tilastokeskuksen laatima väestöennuste. Tilastolliset ennustemallit ovat kiistatta hyödyllisiä, mutta tulevaisuutta ennakoidessa ei tule pitäytyä pelkästään niissä. 

Tulevaisuus ei noudata lineaarista linjaa, vaan aina tapahtuu romahduksia, kehityksen kiihtymistä ja murrosvaiheita. Parhaillaan olemme keskellä sellaista. Tulevaisuuteen varautuminen edellyttää ajatusten pölyttämistä, varmoina pidettyjen totuuksien kyseenalaistamista ja erilaisten tulevaisuuksien avartamista. Siihen olemme pyrkineet Etelä-Pohjanmaan skenaariot 2050 hankkeella.

Mitä jos maanviljely kielletään turvepelloilla, mitä jos Suomen nettomaahanmuutto kääntyy negatiiviseksi, mitä jos EU hajoaa, mitä jos… Nämä ovat kysymyksiä, joita meidän tulisi kysyä enemmän. Pitkän aikavälin tulevaisuustarkastelun yksi hyöty on, että se antaa meille luvan kysyä sellaisia kysymyksiä, joita järkevä arkiminämme sivuuttaa. Se antaa tilaa luovalle ajattelulle, jota varmoina pidetyt totuudet kahlitsevat.                                     

Vastauksina kysymyksiin voi todeta, että mikäli maanviljely kielletään turvepelloilla, sillä on vakavat vaikutukset Etelä-Pohjanmaan koko ruokajärjestelmälle. Jos Suomen nettomaahanmuutto kääntyy negatiiviseksi, hyvinvointivaltion perusta tulee järkkymään ja osaavan työvoiman saatavuus heikkenee entisestään. Jos EU hajoaa, niin Suomen turvallisuustilanne heikkenee ja tilanne luo merkittäviä haasteita vientivetoiselle elinkeinoelämälle. Todelliset vaikutukset ovat toki moninaisemmat.

Tulevaisuudesta on käytävä jatkuvaa keskustelua, jota E-P:n skenaarioilla haluamme edistää. Ei kuitenkaan riitä, että teemme pelkästään havaintoja erilaisten trendien kehityksessä ja herättelemme keskustelua vaihtoehtoisista kehityskuluista. Tulevaisuuteen on pyrittävä varautumaan ja ennakoinnin on oltava jokaisen organisaation ytimessä. Skenaariotyön kautta on mahdollista ottaa huomioon epätodennäköisiä mutta vaikuttavuudeltaan merkittäviä kehityskulkuja oman organisaation strategisessa toiminnan suunnittelussa. Se vaatii, että ennakointityö kytkeytyy tiiviisti päätöksentekoon. 

Etelä-Pohjanmaan liitossa tullaan seuraamaan skenaarioiden kehitystä ja taustalla olevia kehitysvaihtoehtoja ja ilmiöitä. Skenaarioiden sisältöjä myös päivitetään ja mukaan on mahdollista nostaa toimintaympäristöstä nousevia uusia tekijöitä tai heikkoja signaaleja. Yksikään Etelä-Pohjanmaan skenaarioista ei tule toteutumaan sellaisenaan. On kuitenkin syytä seurata, mitkä skenaarioiden sisällöistä mahdollisesti toteutuvat, mitkä kehityskulut vahvistuvat ja mitkä heikentyvät. Tulevaisuuden ennakointi ei ole pelkästään uhkakuvien välttämistä vaan toivottavan tulevaisuuden rakentamista.

 

Kaaviokuva Etelä-Pohjanmaan kolmesta skenaariosta

Teksti: Miika Laurila

 

15.06.2020

Kuulumisia kansainvälistymisen tehtäväalueelta

Kansainvälisessä yhteistyössä koronakevät pysähdytti ja pakotti miettimään tekemisen tapoja uusiksi. Mitä yhteistyökumppaneille kuuluu ja miten ihmeessä keväälle aikataulutetut tehtävät hoidetaan? Hämmästyttävän nopeasti ratkaisuja alkoi löytyä ja eurooppalaiset kumppanit pyrkivät ihailtavasti jatkamaan sovittuja ja keskeneräisiä tehtäviä ja yhteydenpitoa siitäkin huolimatta, että useilla Etelä-Pohjanmaan liiton yhteistyöalueilla koronatilanne oli paljon Suomea huonompi ja epidemian hallinnan tavatkin rajumpia.

Kaikki on kuitenkin jatkunut: uuden Euroopan unionin ohjelmakauden valmistelu, verkostojen toiminta, työ kansainvälisissä hankkeissa ja tiedottaminen niin alueella, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Paljon keväälle suunniteltuja aktiviteetteja siirrettiin verkkoon tai myöhemmin toteutettavaksi, ja Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueella onkin tiedossa kiireinen syksy. Kuuluuko siihen tapaamisia muilla mailla vierahilla, vai ovatko kohtaamiset edelleen virtuaalisia, jää nähtäväksi.

Koostimme kevään kuulumisia ja syksyn suunnitelmia napakaksi katsaukseksi. 

Uuden ohjelmakauden kehittämistyö ja resursointi

Euroopan unionin uusi ohjelmakausi 2021-2027 on jo ovella ja siihen valmistautumisessa intensiteetti vain kasvaa vuoden loppua kohden. Etelä-Pohjanmaalla on päättymässä olevalla ohjelmakaudella hyödynnetty kansainvälisiä yhteistyöohjelmia (esimerkiksi Erasmus+, Horisontti 2020, Kansalaisten Eurooppa, useat Interreg-ohjelmat) yhä monipuolisemmin ja useampien toimijoiden työssä.

Uuden kauden kehittämisresursseista tiedetään jo sen verran, että Erasmus+ ja Horisontti Eurooppa tulevat rahoituksen osalta olemaan nykyistäkin suurempia. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma yhdistyy uuteen Kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaan. Etelä-Pohjanmaalle tärkeissä alueiden välisen yhteistyön Interreg- ohjelmissa tapahtunee sekä rahoituksen vähenemistä että rakenteellisiakin muutoksia. Interreg Europe, joka on ainoa kaikki Euroopan alueet kattava ohjelma, jatkuu sisällöltään ja toiminnaltaan suunnilleen nykyisen kaltaisena, mutta aiempaa pienemmällä rahoituksella. Interreg Baltic Sea Region jatkuu myös, mahdollisesti sekin hieman suppeampana. Pienen, mutta pohjalaismaakunnille tärkeän Botnia Atlantica -ohjelman ja laajan pohjoisten alueiden Nord-ohjelman alueet yhdistetään uudeksi ohjelmaksi. Eteläpohjalaisten yhteistyösuuntia ja olemassa olevia yhteistyöverkostoja ajatellen Etelä-Pohjanmaan liitto onkin selvittänyt mahdollisuutta liittyä uuden Pohjoisen ohjelman sijaan Interreg Central Baltic -ohjelmaan. Päätös maakuntahallituksen kiinnostuksenilmauksen mahdollisesta hyväksymisestä saadaan heinäkuussa.

Elinvoimaa kansainvälisyydestä – kansainvälistymisen toimintaohjelma

Kansainvälistymisen toimintaohjelman käyttöönotto on alkanut koronaepidemian rajoituksista huolimatta. Keväälle suunniteltu kuntakierros siirtyy syksyyn, mutta siihen valmistaudutaan kuntajohtajille kohdennetulla kyselyllä. Kyselyllä kootaan jatkokeskustelua varten kuntakohtaista tilannekatsausta niiden kansainvälisestä toiminnasta ja myös odotuksia ja toiveita niin Etelä-Pohjanmaan liitolle kuin maakunnan kehittäjätoimijoillekin.

Toimintaohjelman kehittämistavoitteita ja -ehdotuksia on käsitelty Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maahanmuuttofoorumissa sekä tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja koulutustoimijoiden kansainvälistymisen yhteistyöryhmässä yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan osalta. Osaa kehittämistavoitteista edistetään jo hankkeiden kautta, mutta niiden käytäntöön viemisessä riittää pohdittavaa esimerkiksi siinä, miten organisaatioiden perustoimintaa kehitetään niiden suuntaisesti 

Linkki toimintaohjelmaan: https://www.epliitto.fi/kansainvalistymisen_toimintaohjelma

KV-verkostot tutuksi Facebookissa

EU-tietokeskus on toteuttanut kevään mittaan Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -sivuillaan Facebookissa kansainvälisistä verkostoista tiedottavan kampanjan. Tähän mennessä esitettyjä verkostoja ovat olleet: ERIAFF (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry), ERNACT (European Regions Network for Application of Communicaion Technologies), AER – Assembly of European Regions, Merenkurkun neuvosto, Europe Direct -verkosto, Enterprise Europe Network sekä Älykkään erikoistumisen teemaverkostot. Esittelyt löytyvät Facebook-sivun kuva-albumeista.

Ota Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -sivu seurantaan Facebookissa tunnisteella @kansainvalinenetelapohjanmaa tai klikkaa osoitetta: https://www.facebook.com/kansainvalinenetelapohjanmaa/.

EU-tietokeskuksessa valmistaudutaan vilkkaaseen tapahtumasyksyyn

Kuluva kevät vaikutti merkittävästi erityisesti EU-tietokeskuksen tapahtumatoimintaan. Maaliskuussa maakuntaa kiertänyt EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumasarja keskeytyi, kun Kauhajoelle 17.3. suunniteltu tapahtuma jouduttiin perumaan viime metreiltä. Keväältä peruuntui myös yksi EU-tietokeskuksen jokavuotisista kohokohdista, Eurooppa-päivä, jota oli tänä vuonna tarkoitus juhlistaa eurooppalaisen elokuvan merkeissä. Molemmat peruuntuneet tapahtumat pyritään järjestämään uudestaan syksyllä ja syksystä onkin tulossa varsin vauhdikas tapahtumien osalta.

EU-tietokeskuksen syksyn tapahtumia:

  1. EU Etelä-Pohjanmaalla & Digitalisaatio, webinaari, 11.9.2020
  2. Kielten päivän tapahtumaviikko 21.-26.9.2020
  3. Eurooppalaisen elokuvan -tapahtumaviikko, marraskuu 2020
  4. EU:n tulevaisuus -työpajat nuorille, marras-joulukuu 2020

Sana on vapaa INTENCIVE –hankkeen ryhmähaastatteluissa

Terveys- ja hyvinvointiteknologian hyviä käytäntöjä on kerätty INTNECIVE -hankkeessa kevään mittaan. Tällä hetkellä hyviä käytäntöjä arvioidaan tanskalaisella Bikva -mallilla (Krogstrup 2004), joka on asiakaslähtöinen arviointi- ja kehittämismenetelmä, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden näkemykset, jotka välitetään eteenpäin eri tasoille. Asiakkaiden kokemukset toimivat näin muutosvoimana. Prosessin odotetaan voivan vaikuttaa hyvien käytäntöjen kehittämiseen​ sekä haastatteluista saadaan tärkeää tietoa hyvien käytäntöjen vaihtoon hankepartnereiden välillä.

https://www.interregeurope.eu/intencive/

FINCH-hanke etenee kohti toimintasuunnitelmaa

”Ei se määrä, vaan se laatu” – jo parilla harkitulla toimenpiteellä voidaan ottaa tärkeitä askelia eteenpäin kulttuuriperintöalan rahoitusta kehitettäessä.

Kulttuuriperintöalan rahoitusvälineitä koskevan FINCH-hankkeen ensimmäinen vaihe on kääntymässä loppusuoralle. Hankkeen ensimmäinen alueiden välinen työpajatapaaminen pidettiin marraskuussa 2018 Pohjois-Italiassa Piemonten alueella ja sen jälkeen hankkeessa on tavattu myös Romaniassa, Puolassa, Saksassa ja tietysti Etelä-Pohjanmaalla. Täpärälle jäi viimeinen työpajatapaaminen Kreikassa, jonka piti olla maaliskuussa 2020, mutta joka nyt on siirtynyt hamaan syksyyn. Kuitenkin myös Kreikka on vienyt hyvät käytäntönsä Interreg Europe -ohjelmassa sitä varten käytettävälle alustalle, josta olemme niihinkin päässeet tutustumaan. Toki antiikin historian amfiteattereiden ja muiden muinaisjäännösten hoitoon tutustuisi mielellään paikan päälläkin!

FINCH_Matka

Kuva FINCH-hankkeen partneritapaamisesta Saksasta, Hundisburgista ajalta ennen koronaepidemiaa. 

Interreg Europe -hankkeet rakentuvat kahdesta vaiheesta, joista jälkimmäisessä toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa luotavaa toimintasuunnitelmaa. Dokumentti on hankkeiden ensimmäisen vaiheen tärkein tuotos. Pohdittavana on, miten hankkeessa esiteltyjä käytäntöjä voidaan soveltaa Etelä-Pohjanmaalla niin, että ne vaikuttaisivat suotuisasti kehitettävään politiikkavälineeseen – FINCH-hankkeessa Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiaan.

Toimintasuunnitelman laatimisessa tärkeänä tukena ovat hankkeen sidosryhmäjäsenet, jotka omalla asiantuntemuksellaan voivat käytännöllisesti vaikuttaa siihen, millä tavalla hankkeessa käsiteltävää teemaa kehitetään. Erityisesti kiinnostuksen kohteena ovat joukkorahoituksen mahdollisuudet ja tiedonsaannin vahvistaminen rahoitusvälineistä kulttuuriperinnön kannalta.

https://www.epliitto.fi/finch

https://www.interregeurope.eu/finch/

Ruokahävikki minimiin – ECOWASTE4FOOD

Ecowaste4food -hankkeessa on neljän vuoden aikana suunniteltu ja toteutettu eurooppalaisten hankekumppaneiden innoittamana erilaisia ruokahävikkiä vähentäviä toimenpiteitä. Hankkeessa laaditussa toimintaohjelmassa on paljon sellaista, mitä mukana olevat toimijat ovat toteuttaneet osana perustoimintaansa, esimerkiksi video ja muuta koulutusmateriaalia yläkouluihin, ruokahävikin mittaaminen ja hävikin pienentämisen keinojen suunnittelu ja käyttöönotto suurkeittiöissä, ruokahävikin pienentämiseen liittyvien kurssien ja koulutusten suunnittelu eri kohderyhmille sekä yhteinen jääkaappi Kaks´kättä työpajalla. Hankerahoituksella on toteutumassa yksi laaja kokonaisuus, missä mukana on kuntien ruokapalvelujen henkilöstöä.

Ecowaste4food päättyy tämän vuoden lopussa, mutta toimintaohjelman toteuttaminen jatkuu sen jälkeenkin. Syksylle ovat tulossa viimeinen alueellisen sidosryhmän tapaaminen sekä  loppukonferenssi Ranskassa.  

https://www.epliitto.fi/ecowaste4food

FRIDGE: Elintarvikealan kartoituksia ja viestintää EU:n nimisuojasta

Elintarvikealan pk-yritysten kilpailukykyä edistävässä FRIDGE-hankkeessa on kevään mittaan työstetty alueellisia kartoituksia koskien elintarvikealan toimialaa sekä siihen liittyvää kehittämistoimintaa. Kutakin kuutta partnerialuetta koskevat kattavat katsaukset on julkaistu nyt myös FRIDGE-hankkeen verkkosivuille ja ovat sieltä kiinnostuneiden luettavissa. Lue lisää tutkimusten aiheista ja tutustu katsauksiin TÄÄLTÄ.

Touko-kesäkuun aikana hankekumppanit ovat jakaneet myös hyviä käytäntöjä liittyen erityisesti alueellisiin ruokabrändeihin ja EU:n nimisuojaan. Näistä toteutetaan kesäkuun aikana myös artikkelisarjaa, joista ensimmäinen on luettavissa, niin ikään hankkeen verkkosivuilta. Lue artikkeli alueellisista ruokabrändeistä ja EU:n nimisuojasta TÄÄLTÄ.  

EU:n nimisuojamerkinnät

Hankekumppanialueiden nimisuojatuista perinneruoista on toteutettu myös tiedotuskampanjaa hankkeen sosiaalisen median kanavilla Facebookissa ja Twitterissä, jotka kannattaa ottaa seurantaan tunnisteella @InterregFRIDGE.

MAMBA -hanke siivitti maakunnallisen Kuljetuspalvelut -ryhmän toimintaan

Kuljetuspalveluyhteistyö eri kuntien, kuntayhtymien, sairaanhoitopiirin, Kelan ja ELY -keskuksen välillä tiivistyy nyt yhteisen työryhmän kautta

Toukokuun lopussa Kuljetuspalvelut -ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 28 henkilön voimin miettimään yhteistyötä ja sen parantamista Etelä-Pohjanmaan alueen SOTE-kuljetuksissa. Tulevaisuuteen liittyy monia haasteita, mutta tämän yhteisen toiminnan toivotaan edistävän yhteistyötä sekä tukevan kuntia kuljetuspalveluiden kehittämisessä sekä hankinnoissa.

Etelä-Pohjanmaan liiton vetämä ryhmä pyrkii edistämään tiedonvaihtoa, informoimaan uusista ohjeista ja käytänteistä sekä inspiroimaan kuljetuspalveluiden kehittämisessä. Tämän yhteistyön on tarkoitus tuoda etuja pitkällä tähtäimellä kaikille mukana oleville toimijoille sekä Etelä-Pohjanmaan asukkaille.

https://www.mambaproject.eu/

Co2mmunity luo yhteisöenergiaa edistävää tuulta

Yhteisöenergian monet edut

Osana Co2mmunity -hankkeen Etelä-Pohjanmaan toimintaa ovat tapaamiset paikallisen RENCOP-työryhmän kanssa (Renewable Energy Co-operative Partnerships), jonka työskentelyyn on osallistunut muun muassa uusiutuvan energian asiantuntijoita, järjestöjä sekä yhdistyksiä.

Ryhmän edellinen tapaaminen hoitui huhtikuussa etäyhteyksien kautta ja innostavana puhujana kokoukseen osallistui myös eurooppalaisen energiayhteisö REScoopin edustaja, joka antoi laajalti esimerkkejä siitä, miten uusiutuvan energian hankkeita on viety kansalaisten aktiivisuuden kautta eteenpäin eri Euroopan maissa viimeisten vuosien aikana.

Uusiutuvat energiamuodot tuodaan lähelle virtuaalisen bussiretken muodossa

Co2mmunity -hanketiimi tutustui mielenkiintoisiin uusiutuvan energian kohteisiin kesäkuisella bussiretkellä, jonka tulokset tullaan esittelemään hankkeen kanavissa videoiden muodossa. Ensimmäinen tutustumiskohde oli taloyhtiö Pohjolankatu 18-20 Tampereella. Taloyhtiössä on toteutettu monia innovatiivisia energiaremontteja, ja kohteesta löytyy muun muassa kahdensuuntaiseen kaukolämpö, maalämpö, aurinkoenergiaa, jäteveden lämmöntalteenotto sekä sähköauton latauspiste. Toinen kohteista oli Leppäkosken sähkö Oy:n Ikaalisten toimitilat, joissa on käytössä esimerkiksi aurinkosähkö ja aurinkolämpö.

Co2mmunity

Pohjolankatu 18-20 on kansainvälisestikin tunnettu ja tunnustettu taloyhtiö, missä uusiutuva energia on otettu monipuolisesti käyttöön. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Vesterinen esitteli Co2mmunity-hankkeen edustajille keinoja energian tuottamiseen ja tallentamiseen sähköksi ja lämmöksi.

http://co2mmunity.eu/

Ensimmäisen hakuvaiheen Interreg Europe -hankkeita saatiin pakettiin

Etelä-Pohjanmaan liitossa käynnistyi keväällä 2016 kolme Interreg Europe -ohjelmasta rahoitettua hanketta: pk-yritysten kiertotaloutta edistävä CESME, ruokaketjun innovatiivisuutta edistävä NICHE ja maaseudun digitaalisia palvelija kehittävä ERUDITE, joista kaikki saatiin päätökseen kuluvan kevään aikana. Hankkeiden avulla vauhditettiin monenlaisia kehittämistoimenpiteitä Etelä-Pohjanmaalla, joista suurin osa kirjattiin hankkeissa työstettyihin alueellisiin toimintasuunnitelmiin.

Kahdessa hankkeista toteutettiin myös pilottiprojektit, joissa suunnitelmien sijaan toteutettiin myös konkreettisia toimenpiteitä.  CESME-hankkeen pilottiprojektissa kehitettiin kiertotaloustyökalu, jonka avulla alueen pk-yritykset voivat analysoida ja kartoittaa heidän kiertotalouspotentiaaliaan. Työkalu on kaikkien eteläpohjalaisten hyödynnettävistä ja materiaalit löytyvät CESME-hankkeen nettisivuilta osoitteesta: www.epliitto.fi/cesme

NICHE-hankkeen pilottiprojektissa taas kehitettiin edelleen maakunnallista Ruokaprovinssi-brändiä ja siihen liittyvää toimintamallia. Tällä hetkellä Ruokaprovinssimerkkiä hallinnoi Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset ja Ruokaprovinssiin voi tutustua osoitteesta www.ruokaprovinssi.fi

Ruokaprovinssi

 

0 kommenttia
27.05.2020

Etelä-Pohjanmaan skenaariot 2050 -webinaari 28.5.2020 klo 13-15

Etelä-Pohjanmaan liitto on vuoden alusta lähtien toteuttanut hanketta, jossa on hahmoteltu maakunnalle pitkän aikavälin vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia. Tavoitteena oli muodostaa näkemys Etelä-Pohjanmaan kehittämisen kannalta olennaisista muutosilmiöistä ja epävarmuustekijöistä, joiden perusteella laadittiin yhdessä sidosryhmien kanssa kolme erilaista skenaariota Etelä-Pohjanmaan tulevaisuudesta vuoteen 2050.

Olet tervetullut osallistumaan Etelä-Pohjanmaan skenaarioiden 2050 julkistamistilaisuuteen etäyhteyksien kautta to 28.5.2020 klo 13-15. Tilaisuudessa Jari Kolehmainen (TaU) johdattelee osallistujia ennakointiajattelun pariin ja Miika Laurila (E-P:n liitto) esittelee skenaariot, jota seuraa kommenttipuheenvuorot ja keskustelua.

Skenaariot eivät pyri ennustamaan tulevaisuutta sellaisenaan, vaan niillä pyritään havainnoimaan johdonmukaisesti erilaisia tulevaisuuden kehityskulkuja, mikä mahdollistaa uhkiin varautumisen ja toivottavien kehityskulkujen vahvistamisen. Skenaarioita hyödynnetään maakunnan pitkän aikavälin strategisen kehittämisen parissa ja niiden toivotaan antavan uusia ajatuksia ja työkaluja maakunnan toimijoiden omaan strategiseen suunnitteluun.

  • Aika:              Torstai 28.5.2020 klo 13-15
  • Paikka:          Etänä (Teams)

 

Ilmoittautuminen tilaisuuteen tapahtuu oheisen linkin kautta 26.5.2020 mennessä: https://bit.ly/2T7qpy6

Tilaisuuden seuraaminen: 

 

Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta!

 

Etelä-Pohjanmaan skenaariot 2050 webinaari 28.5.2020

Ohjelma 

13.00 Tervetuloa, tilaisuuden käytännöt, Asko Peltola, E-P:n liitto

13.05 Asiantuntijapuheenvuoro, Jari Kolehmainen (TaU)

13.40 Etelä-Pohjanmaan skenaariot esittely, Miika Laurila, E-P:n liitto

14.20 Keskustelua ja kommentteja. Varmistuneet kommenttipuheenvuorot: Aki Sundell, Teknologiateollisuus; Reija Lepola, Sedu; Satu Kankare, Lapuan kaupunki

14.50 Miten tästä eteenpäin? Heli Seppelvirta, E-P:n liitto

15.00 Tilaisuus päättyy

 

Lisätietoja antaa: Kehittämisasiantuntija Miika Laurila, puh. 040 660 3733, miika.laurila@etela-pohjanmaa.fi 

26.05.2020

Etelä-Pohjanmaan liitto käynnistää kulttuurihyvinvointityön selvityksen

Etelä-Pohjanmaan liitto toteuttaa kuluvan vuoden kevään, kesän ja syksyn aikana selvityksen, jossa tarkastellaan kulttuurihyvinvoinnin nykytilaa ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista eri puolilla maakuntaa. Selvityksen on määrä toimia kulttuurihyvinvoinnin kehittämisessä suunnannäyttäjänä ja tilannekuvan selkeyttäjänä.

− Selvityksen tuotoksella on tarkoitus vastata kuntien kulttuuritoimintalain vaatimuksiin ja nostaa tähän liittyen hyvät toimintatavat esiin kaikkien hyödynnettäväksi, kertoo kulttuuripäällikkö Hanna Hangasluoma.

Selvityksessä kerätään materiaalia toteutuneista hankkeista ja tarkastelleen meneillään olevaa toimintakulttuuria − vahvuuksia ja haasteita toteuttaa kuntatasolla kulttuuritoimilain edellyttämiä asioita. Työn tavoitteena on miettiä, millaisia kehityssuuntia lähitulevaisuuteen olisi luotava.

− Uusi kuntien kulttuuritoimintalaki astui voimaan 2019. Lain mukaan kunnan tehtävänä on edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä, luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle, edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista, tarjota mahdollisuuksia tavoitteelliselle taide- ja kulttuurikasvatukselle sekä edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä, Hangasluoma luettelee.

Lisäksi Hangasluoma korostaa, että kunnan tulee edistää kulttuuria ja taidetta myös osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Selvitys käynnistyy haastatteluilla

Selvityksen työvaiheet sisältävät esikartoituksen, haastattelut ja osallistavaa työskentelyä. Ensin organisaatioita tullaan lähestymään lyhyellä kyselyllä kulttuurihyvinvoinnin toiminnasta. Esikartoituksen jälkeen organisaatioiden edustajat haastatellaan.

− Kulttuurihyvinvoinnin selvityksessä pyritään kokoamaan hyviä käytäntöjä kulttuurin saatavuuden lisäämiseksi sekä löytämään yhteisiä kehittämiskohtia sekä niihin soveltuvia toimenpiteitä yhteistyöllä edistettäväksi. Tavoitteena, että kunnissa voidaan vastata entistä paremmin uuden kuntien kulttuuritoimintalain tavoitteisiin, kertoo Hangasluoma.

Elokuussa 2020 suunnitelmissa on yhdessä tutustua selvityksen tuottamaan tietoon ja kehittämisen keskiöön nouseviin teemoihin. Selvitys tullaan viimeistelemään osallistavan työskentelyn pohjalta.

Selvityksen on määrä valmistua syksyn 2020 aikana koronaepidemian mahdollisista vaikutuksista työn etenemiseen riippuen.

Kulttuurihyvinvoinnin tilaa tarkastellaan seuraavien julkisten organisaatioiden ja toimijoiden osalta: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/Aksila, SonetBotnia (Etelä-Pohjanmaa), JIK Ky, Suupohjan liikelaitoskuntayhtymä, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Järvi-Pohjanmaan perusturva, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä / Kuusiolinna Terveys, Lapuan kaupunki, Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta.

 

 

Lisätietoja antavat:

 

25.05.2020

Lastenkulttuuria edistetään MaaMa-hankkeella

Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen kaupungin kulttuuripalvelut ja lastenkulttuurikeskus Louhimo ovat aloittaneet yhteistyön MaaMa-hankkeen avulla. MaaMa eli Maakunnalliset mahdollisuudet on hanke, jonka avulla edistetään lastenkulttuuria Etelä-Pohjanmaalla ja selvitetään konkreettisesti lastenkulttuurikeskus Louhimon toiminnan mahdollista laajentamista maakunnassa. Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian päivitysprosessin aikana asia nousi vahvasti esille, ja se kirjattiin toimenpiteenä myös kulttuuristrategiaan. Louhimon toiminnan laajentaminen liittyy sekä yhteistyön että hyvinvoinnin kulmakiviin, ja sillä edistetään kulttuurin saavutettavuutta ja saatavuutta sekä kehitetään taide- ja kulttuurikasvatustyötä maakunnassa.

Louhimo on Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden musiikkiin ja sirkukseen erikoistunut lastenkulttuurikeskus. Se on perustettu vuonna 2006. Toiminta-alue käsittää tällä hetkellä Seinäjoen, Ilmajoen ja Kurikan. Louhimo työskentelee lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi tuottamalla heille laadukkaita taide- ja kulttuuripalveluja sekä tekemällä heidän kanssaan taidetta ja kulttuuria. Keskeisiä toimintatapoja ovat musiikintekotyöpajat, innoittava bänditoiminta, sirkustyöpajat, monitaiteiset projektit, erityisryhmien parissa työskentely, esiintymistilaisuudet nuorille, musiikkisisältöisten menetelmäoppaiden julkaisutoiminta sekä laaja opetusmateriaalipankki kotisivuilla. Toiminta on lapsilähtöistä ja lasten ja nuorten omia taiteellisia tarpeita kunnioittavaa.

Louhimon koordinoimaa toimintaa Etelä-Pohjanmaalla on myös Suomen kulttuurirahaston rahoittama Taidetestaajat-hanke, joka mahdollistaa vuosina 2017-2020 jokaiselle kahdeksasluokkalaiselle nuorelle kaksi taidelaitosvierailua. Yksi taidelaitosvierailu suuntautuu omaan maakuntaan tai sen lähialueelle ja toinen pääkaupunkiseudulle. Samoin Louhimon toimintaa on OKM:n rahoittama Omakerho-hanke, jossa koululaisten iltapäiviin toteutetaan taide- ja kulttuurisisältöisiä kerhoja. Kerhot toteutetaan lasten omilla kouluilla tai vaihtoehtoisesti kävelymatkan päässä kouluilta. 

Louhimon toiminnan mahdollista laajentamista selvitetään Etelä-Pohjanmaalla toteuttavan kyselyn ja pilottikokeilujen avulla. Kyselyllä lähestyttiin alkuvuodesta maakunnan kuntia, kouluja ja päiväkoteja. Pilotit tullaan toteuttamaan syksyllä. Mukaan pilottikokeiluun lähti 10 kuntaa: Alajärvi, Alavus, Isojoki, Lappajärvi, Kuortane, Evijärvi, Soini, Ähtäri, Kauhajoki ja Karijoki. Näissä kunnissa toteutetaan yksi lastenkulttuurin työpajapäivä, joka sisältää neljä 45 minuutin työpajaa. Työpajoina tarjolla on GarageBand-työpaja, sanataidetyöpaja ja elektronisen musiikin työpaja. Työpajat ovat koulupäivään sisältyvää toimintaa, joka ei kilpaile taiteenperusopetustoiminnan tai lasten harrastustoiminnan kanssa.

Osa Louhimon tuottamista palveluista on jo nykyisellään hyödynnettävissä maakunnallisesti, esimerkiksi verkkosivuilla oleva opetusmateriaali, leirituotanto ja tapahtumat. Kyselyn ja pilottikokeilujen tuottamien tulosten ja kokemusten perusteella kehitetään mallia, jolla lastenkulttuurikeskus Louhimon toiminta voisi laajentua koko maakunnan kattavaksi. Hanke alkaa elokuussa ja päättyy joulukuun lopussa 2020. Sitä rahoittavat Etelä-Pohjanmaan liitto ja kunnat.

Mielenkiinnolla odotamme syksyä ja pilotteja lastenkulttuurin kehittämiseksi!

 

Tuija Ahola
kehittämisasiantuntija

 

(Kuva: Katariina Vestergård)

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös