Ajankohtaista

17.09.2018

Euroopan kielten päivän tapahtumassa luvassa kielikylpyä ja tietovisailua

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjestää kaikille avoimen Euroopan kielten päivän tapahtuman keskiviikkona 26. syyskuuta Seinäjoen kansalaisopistolla. Tapahtumassa osallistujat pääsevät tutustumaan Euroopan eri kieliin Speak dating -muotoisen toiminnan kautta. Lisäksi tapahtumassa on tarjolla paljon tietoutta kieliin ja kielten opiskeluun liittyen sekä muuta oheisohjelmaa muun maussa lapsille ja tiedonjanoisille.

– Tapahtumaa vietetään osana kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta, jonka tavoitteena on nostaa esiin Euroopan moninaista kulttuuriperintöä kieliperintö mukaan lukien, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen projektikoordinaattori Hanna Meriläinen.

Kielten opiskelua pikadeittaustyyliin

Speak datingissä osallistujat pääsevät kokeilemaan pikadeittaustyyliin Euroopan eri kieliä natiivipuhujan johdolla lyhyissä noin 5–10 minuutin mittaisissa pätkissä. Kieliin tutustuvat saavat paikalle tullessaan kielipassin, johon he keräävät leimoja tutustumistaan kielistä. Suorituksia vastaan saa pieniä palkintoja.  

– Opetustuokion aikana osallistujille opetetaan kielen perusteita. Mikäli osallistuja on opiskellut kieltä jo ennestään voi ajan käyttää vapaaseen jutusteluun ja oman puhetaidon testaamiseen, Meriläinen vinkkaa.

Mukana olevia kieliä ovat muun muassa viro, venäjä, ruotsi, puola, turkki, saksa, itävallan saksa ja portugali.

Omaa kielitaitoaan voi testata myös kielitietovisassa. Lapsille on järjestetty oma elämyspolku. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Euroopan kielten päivän tapahtuma 26.9.2018 klo 15–18 järjestetään Seinäjoen kansalaisopistolla (Vapaudentie 83, 60101 Seinäjoki) luokissa 308 ja 309.

 

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus
puh. 0400 241813
hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

 

Nettisivut: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus

Facebook-tapahtuma: Euroopan kielten päivä 26.9.2018 Seinäjoella https://www.facebook.com/events/328339297902203/

 

 

Euroopan kielten päivä 26.9.


Euroopan kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta Euroopan neuvoston aloitteesta. Teemapäivällä halutaan kiinnittää huomiota etenkin Euroopan ja EU:n kielelliseen monimuotoisuuteen. Teemapäivän avulla halutaan tehdä tutuksi Euroopan kielten kirjoa, edistää kulttuurin ja kielen monimuotoisuutta sekä kannustaa kaikenikäisiä ihmisiä opiskelemaan kieliä.

  • Euroopassa puhutaan yli 200 keiltä
  • EU:ssa käytetään 24 virallista kieltä
  • EU:ssa on noin 60 alueellista tai vähemmistökieltä
  • Kielten määrät lisäävät vielä EU:hun muualta muuttaneet

Lue lisää kielten päivän nettisivuilta: https://edl.ecml.at/

 

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018


Euroopan unionissa vietetään vuonna 2018 kulttuuriperinnön teemavuotta. Teemavuoden aikana nostetaan esiin Euroopan moninaista kulttuuriperintöä mm. erilaisin tapahtumin, seminaarein ja erilaisen audiovisuaalisen materiaalin muodossa. Kielet ovat luonnollisesti myös osa eurooppalaista kulttuuriperimää ja siksi myös kielten päivää vietetään yhteisen kulttuuriperinnön hengessä. Teemavuoden kansallisena koordinaattorina toimii Suomen museovirasto. Tutustu teemavuoden aiheisiin ja tapahtumiin täältä: http://www.kulttuuriperintovuosi2018.fi/fi/.

 

0 kommenttia
12.09.2018

Soiden käyttöä pohtivaan kansalaisraatiin osallistujaryntäys  

 

Suomen ympäristökeskus ja Etelä-Pohjanmaan liitto etsivät syyskuun alussa tavallisia eteläpohjalaisia mukaan kansalaisraatiin, jonka tarkoituksena on puntaroida kolmannen vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksessa esitettyjä soiden käytön linjauksia ja vaikutuksia eri näkökulmista. Innokkaita raatilaisia ilmoittautui mukaan yhteensä 37, joista 15 valittiin mukaan raatiin.

– On ilo huomata, että soiden käyttö on eteläpohjalaisille tärkeä asia. Ilmoittautuneita tuli paljon enemmän kuin olimme arvioineet, kiitoksia kaikille mukaan hakeneille, iloitsee ympäristösuunnittelija Mari Väänänen Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kansalaisraatiin valitut henkilöt edustavat eri ikäryhmiä ja myös erilaisia näkemyksiä soiden käytön, muun muassa suojelun ja turvetuotannon osalta. Miehiä on raadissa hieman enemmän kuin naisia. Suurin osa raatilaisista on Seinäjoelta tai naapurikunnista, mutta edustajia on niin maakunnan itä- kuin länsiosistakin.

Suomen ympäristökeskus on valinnut raatiin tulevat henkilöt ja ollut heihin jo yhteydessä. Myös ei-valituille tullaan ilmoittamaan asiasta tämän viikon aikana. Raati kokoontuu ensimmäisen kerran syyskuun viimeisellä viikolla.

Kansalaisraadin tavoitteena on saada maakunnan asukkailta mietittyjä ja perusteellisia kannanottoja kaavaehdotuksen tavoitteisiin ja aluevarauksiin. Raati on osa kokeiluhanketta, jossa testataan uusia osallistumistapoja yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Virallinen kaavaehdotukseen liittyvä kuulemiskierros järjestetään erikseen syys–lokakuun aikana. Kaavaehdotus on nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla osoitteessa www.epliitto.fi/vaihemaakuntakaava3.

 

Lisätietoja:

Mari Väänänen
Ympäristösuunnittelija
puh. 0400 243 640
mari.vaananen@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
11.09.2018

Suomen ruoka-aitta uhattuna

Uusille maakunnille myönnettävät rahat eivät riitä maaseutuhallinnon ja pelastustoimen pyörittämiseen Etelä-Pohjanmaalla 

Uusien maakuntien muihin kuin sote-tehtäviin suunnattu rahoitus näyttää Etelä-Pohjanmaan kannalta hälyttävältä. Rahoituksen vähyydestä aiheutuisi kestämätön tilanne maatalousvaltaiselle Etelä-Pohjanmaalle, jolla on myös kansallinen vastuu ruuan tuotannosta. Lisäksi pelastuslaitoksen toiminta vaarantuisi. 

Muihin kuin sote-tehtäviin Etelä-Pohjanmaalle osoitettu rahoitus on laskelmien mukaan vuositasolla noin 12 miljoonaa euroa vähemmän nykytasoon verrattuna. Valmistelujohtaja Asko Peltola kertoo, että jakokaava perustuu pääosin väestömäärästä johdettuun asukaslukukertoimeen, eivätkä laskelmat tunnista uuteen maakuntaan siirtyvien toimintojen luonnetta ja palvelutarpeiden alueellista erilaisuutta. Sama ongelma koskee kaikkia sote-rahoitukseen kuulumattomia tehtäviiä. Etelä-Pohjanmaalla rahanjaossa häviäjien joukossa ovat esimerkiksi maaseutuhallinto ja pelastustoimi.

− Ongelmana on, että rahoituskriteerit eivät tunnista riittävästi tarvetekijöitä, kuten asiakasmääriä, jolloin käytetty jakotapa johtaa rahoituksen ohjautumiseen jo muutoinkin vahvemmassa asemassa oleville kasvukeskusalueille, Peltola sanoo.

Suurin osa tulevien maakuntien rahoituksesta on yleiskatteellista, jolloin maakunta päättää itse, mihin tehtäviin se rahat ohjaa. Tästäkin huolimatta maakunnan rahoituksen pitäisi olla oikeassa suhteessa tarpeisiin jo lähtötilanteessa.

− On vaikea uskoa, että sote-palveluihin lasketusta rahoituksesta juurikaan liikenisi varoja maakunnan muiden tehtävien hoitamiseen. Jos rahasäkki on jo lähtökohtaisesti nykytilanteeseen verrattuna miinuksella, täytyy todeta, että näkymä ei ole uuden maakunnan kannalta hyvä, lisää Peltola.

Ongelmia luvassa viljelijätukien käsittelyyn

Maaseutuhallinnon osalta väestömäärään perustuva laskennallinen jako johtaa siihen, että Etelä-Pohjanmaan rahallinen menetys on Suomen maakunnista kaikkein suurin. Etelä-Pohjanmaan kuntien maaseutuhallinnon menot ovat tällä hetkellä noin kaksi miljoonaa euroa, ja maakuntien rahoituslaskelmissa Etelä-Pohjanmaalle olisi kohdentumassa ainoastaan noin 700 000 euroa.

Maatalousvaltaiselle maakunnalle laskelmat ovat täystyrmäys. Etelä-Pohjanmaalla on vuoden 2017 hakutilastojen mukaan eniten aktiivitiloja, toiseksi eniten peltopinta-alaa ja kolmanneksi eniten kotieläintiloja Suomessa. Tätä taustaa vasten Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka pitää maakuntien rahoituslaskelmissa esitettyä jakoa käsittämättömänä. 

− Maaseutuhallinnon tehtävät ovat suoraan riippuvaisia siitä, kuinka paljon alueella on tukea hakevia aktiivitiloja ja peltopinta-alaa. Lisäksi vaikuttaa se, kuinka paljon tiloista on kotieläintiloja, jolloin peltoalaperusteisten tukien lisäksi hallinnoidaan myös eläintukia ja niihin liittyviä toimeenpanotehtäviä, Rintapukka selventää. 

Rintapukka muistuttaa, että viljelijätukien käsittelyyn liittyvät lakisääteiset tehtävät ovat maakunnan harteilla. Tukien maksaminen annetussa aikataulussa voi vaarantua sen vuoksi, ettei maakunnalla ole tarvittavia resursseja järjestelmän toimeenpanoon. Viljelijätukien määrä Etelä-Pohjanmaalla on vuositasolla noin 210 miljoonaa euroa.

Pelastuslaitoksen toiminta vaarassa

Niin ikään pääosin asukasmäärään perustuva, pelastuslaitokselle kohdentuva rahoitus johtaa asukkaiden turvallisuuden näkökulmasta vakaviin ongelmiin. 

− Jakoperusteet aiheuttavat maakunnassamme yli 3,5 miljoonan euron vähennyksen, mikä tarkoittaa liki viidenneksen pudotusta nykyiseen. Totuus on, että Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos ei voi tuottaa tällä rahamäärällä sille laissa määrättyä palvelutasoa, Etelä-Pohjanmaan pelastusjohtaja Harri Setälä toteaa. 

Setälän mukaan rahanjaossa olisi lähdettävä liikkeelle nykyrahoituksesta, sillä laskelmien lähtöluvut eivät vastaa kaikilta osin pelastuslaitosten todellisia talouslukuja. Pelastuslaitosten talouslukuja vääristää menojen erilainen kirjaaminen, ja osa kuluista jää piiloon pelastuslaitosten isäntäkuntien sopimuksiin.

− On huomioitava, että isäntäkuntien säästövelvoitteet ovat jo vuosia kuristaneet pelastuslaitosten taloutta, minkä lisäksi uudistuksesta syntyy pelastuslaitoksille harmonisointikustannuksia.

Setälä harmittelee sitä, että rahanjaossa osa maakunnista olisi nyt tiedossa olevien kriteereiden mukaan voittajia ja osa häviäjiä, mikä asettaisi kansalaiset eriarvoiseen asemaan.

Tarvepohja huomioitava paremmin rahoituksessa

Etelä-Pohjanmaalla peräänkuulutetaan nyt tarvepohjaisia kriteerejä, joilla rahoitusta suunnattaisiin maakuntiin asiakkuuksien määrän mukaan. 

– Esitettyjen laskemien perusteella suurimpia voittajia olisivat jo nyt vahvat alueet, mikä on alueiden tasapuolisen kohtelun näkökulmasta kestämätöntä. Sote-tehtävissä rahoitus perustuu tutkittujen kriteereiden pohjalta kunkin maakunnan tarpeisiin, kuten pitääkin olla. Myös maakunnan muussa rahoituksessa jakopohjana on oltava tarve, eikä vain asukasluku ja muutama muu yksinkertainen kriteeri sen päälle, Peltola päättää.

 

 

0 kommenttia
7.09.2018

EU-uutiskirje 4/2018

Vuoden 2018 neljäs EU-uutiskirje on nyt luettavissa. Uutiskirjeeseen on koottu tietoa erityisesti syksyn ajan tapahtumista sekä esitelty Etelä-Pohjanmaalla kesällä 2018 startanneita kansainvälisiä Interreg Europe -hankkeita. EU-tietokeskus toivottaa kaikille antoisia lukuhetkiä.

Lue uutiskirje täältä>>

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä>>

0 kommenttia
6.09.2018

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavaehdotus nähtävillä

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 §:n mukaisesti nähtävillä 7.9.–12.10.2018 välisen ajan.

Vaihemaakuntakaavan teemat pitävät sisällään suoluonnon suojelun, turvetuotannon, bioenergialaitokset, puuterminaalit, sekä puolustusvoimien alueet. Kaava-asiakirjat ovat sähköisenä saatavilla osoitteessa www.epliitto.fi, kohdassa maakuntakaavoitus/ valmistelussa olevat maakuntakaavat.


Kaavaehdotus on nähtävillä myös Etelä-Pohjanmaan liiton toimistolla, osoitteessa Kampusranta 9 C, 4. kerros ja jokaisessa Etelä-Pohjanmaan kunnassa. Nähtävilläolon aikana Etelä-Pohjanmaan kuntien jäsenillä ja muilla osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta mielipiteensä. Muistutuksen voi osoittaa kirjallisena Etelä-Pohjanmaan liiton postiosoitteeseen (PL 109, 60101 Seinäjoki) tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi 12.10.2018 klo 15.00 mennessä.

Nähtävilläolon aikana järjestetään neljä avointa esittelytilaisuutta:
• 12.9.2018 klo 17.30 Alajärvi, valtuustosali, Alvar Aallon tie 1
• 18.9.2018 klo 17.30 Kauhajoki, valtuustosali, Hallintoaukio
• 19.9.2018 klo 18.00 Seinäjoki, Jaaksi-sali, kaupunginkirjasto, Alvar Aallon katu 14
• 27.9.2018 klo 17.30 Ähtäri, valtuustosali, Ostolantie 17


Lisätietoja:

Vs. Suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, puh. 040 356 8044
Ympäristösuunnittelija Mari Väänänen, puh. 0400 243 640
Maakuntasuunnittelija Timo Lakso, puh. 050 4054 578

Sähköposti: etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
6.09.2018

Vastaa Älykkään erikoistumisen strategiaa koskevaan kyselyyn!

Älykäs erikoistuminen liittyy Eurooppa-neuvoston vuonna 2010 hyväksymään talous- ja työllisyysstrategiaan, jonka visiona on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Siinä asetetaan koko EU:ta koskevia tavoitteita mm. työllisyydelle, tutkimus- ja kehitysmenoille sekä koulutukselle. EU myös kannustaa alueita älykkääseen erikoistumiseen kytkemällä prosessin rakennerahastovarojen ja mahdollisesti muiden EU-rahoitusmahdollisuuksien käyttöön.

Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen (ÄE) strategia, Älykäs ja Erottuva, valmistui vuonna 2014. Strategian toimeenpanolla pyritään edistämään maakunnan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymistä, kansainvälisyyteen tähtäävän kasvuyrittäjyyden lisääntymistä sekä alueelle suuntautuvien kansainvälisten investointien kasvua.

Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää ns. välittäjäorganisaatioiden (esim. elinkeinoyhtiöt ja korkeakoulut) kokemuksia strategian tunnettavuudesta, käytöstä ja tulevaisuudesta. Tuloksia hyödynnetään Etelä-Pohjanmaan liitossa ÄE-strategian jatkokehittämisessä. Kysely toteutetaan osana EmpInno–hanketta, jota rahoitetaan Interreg Itämeri -ohjelmasta.

Kysely on auki 19.9.2018 asti osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/RIS3_strategia

Voit tutustua Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen (ÄE) strategiaan täällä >>

0 kommenttia
1.09.2018

Eteläpohjalaiset suhtautuvat maakuntauudistukseen myönteisesti

Eteläpohjalaiset suhtautuvat maakuntauudistukseen myönteisemmin kuin suomalaiset keskimäärin. Heistä jopa neljä viidestä pitää maakuntavaaleja tärkeinä ja äänestäisi maakuntavaaleissa. Lisäksi eteläpohjalaiset luottavat maakuntavaltuuston toimintamahdollisuuksiin enemmän kuin väestö keskimäärin maassamme. Tämä selviää KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön maakunnan asukkaiden näkemyksiä kartoittaneesta tutkimuksesta.

Lisäksi tutkimuksessa ilmeni seuraavaa:

  • Yksi seitsemästä voisi  pyydettäessä lähteä maakuntavaaliehdokkaaksi ja joka kolmas muuhun luottamustoimeen maakunnassa.
  • Kolme neljästä kannattaa maakunnallisen aloiteoikeuden käyttöönottoa.
  • Eteläpohjalaiset olisivat asettamassa rajoituksia ehdokkaaksi asettautumiselle. Samojen ihmisten ei pitäisi olla ehdolla kaikissa vaaleissa.
  • Sote-uudistuksen jälkeen kunnille jäävät tehtävät halutaan Etelä-Pohjanmaalla säilyttää kunnilla.
  • Etelä-Pohjanmaalla luotetaan neuvolapalveluissa ja perusterveydenhuollossa julkiseen palveluntarjontaan, erikoislääkäripalveluissa ja fysioterapiassa hieman enemmän yksityiseen.

Tutkimuksen toteutus KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa toukokuussa 2018. Haastatteluja tehtiin Etelä-Pohjanmaalla 216. Vastaajat edustavat maakunnan 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Etelä-Pohjanmaalla suurimmillaan vajaa seitsemän prosenttiyksikköä suuntaansa. Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan aineistoon. Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää 6193 haastattelua. Koko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on noin yksi prosenttiyksikkö suuntaansa.

Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 - 570087, KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Tutustu tutkimukseen

TUTKIMUSOSIO Etelä-Pohjanmaan maakuntapuntari 2018 » 

0 kommenttia
29.08.2018

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt! Uutiskirjeessä on runsaasti asiaa mm. kolmesta kulttuurialan hankkeesta, kansalaisraadin koolle kutsumisesta koskien soiden käyttöä, hankehauista sekä tulevista tapahtumistamme.

Lue Pro Etelä-Pohjanmaa 4/2018 täällä >>

Kaikki uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Etelä-Pohjamaan liiton uutiskirjeen voit tilata täältä >>

0 kommenttia
29.08.2018

 Jotakin parempaa paremmaksi

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurin tehtäväalueella valmistellaan kulttuuristrategian päivitystä. Nykyinen kulttuuristrategia Etelä-Pohjanmaa - Jotakin parempaa on laadittu vuosille 2015–2020. Kulttuuristrategiassa esitellään muun muassa Etelä-Pohjanmaan kulttuurin toimintaympäristöä, määritellään visio, toimintaympäristöön vaikuttavat megatrendit ja kulttuurin kehittämisen kulmakivet. Visiona on ”meitä ittiä ja muuta maailmaa innostava kulttuurimaakunta”. Kehittämisen kulmakiviksi on määritelty yhteistyö, hyvinvointi, liiketoiminta ja kansainvälisyys. Kunkin kulmakiven alle on kirjattu tavoite, miten siihen päästään, onnistumisen kuvaus ja keskeiset toimijat toimenpiteille.

Kulttuuristrategian päivitystyön pohjaksi kulttuurin tehtäväalue käynnisti maakunnassa kulttuurin kuntakierroksen. Kevättalven aikana vierailtiin lähes kaikissa maakunnan kunnissa. Vierailun aikana keskusteltiin kulttuuristrategian päivityksestä ja kuntien erityispiirteistä ja toiveista strategian sisältöön; kuntien kulttuuritoimen tilanteesta nyt ja tulevaisuudessa; maakuntauudistuksen tilannekatsauksesta kulttuurin näkökulmasta; kulttuurin kehittämisen yhteistyökeinoista ja toimintatavoista tulevaisuudessa sekä kulttuurin roolista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Vastaanotto kunnissa oli erittäin hyvä. Läsnä tapaamisissa oli kunnasta riippuen yleensä kuntajohtaja, kulttuurivastaava, sivistysjohtaja/sivistystoimenjohtaja, vapaa-aikajohtaja tai muu vapaa-aikatoimen viranhaltija, museotoimen edustaja, kirjastonjohtaja, kansalaisopiston rehtori ja elinkeinojohtaja/yritysasiamies.

Toukokuussa pidettiin kulttuuristrategian visiotyöpaja, johon kutsuttiin laajasti maakunnan kulttuuritoimijoita. Herättelevän alustusluennon Kulttuurin rooli hyvän tulevaisuuden rakentamisessa esitti dosentti Arto O. Salonen. Kesäkuussa avattiin nettiin kulttuuritoimijoille suunnattu, kaikille avoin kysely kulttuuristrategiaan ja kulttuurin kehittämistyöhön liittyen. Syksyn 2018 ja alkutalven 2019 aikana järjestetään vielä kolme työpajaa, joissa strategiatyöskentelyä jatketaan ja lopullista versiota hiotaan. Työpajat vetää viestintä- ja konsultointitoimisto Pink Eminence. Uusi päivitetty strategia valmistuu keväällä 2019.

 

Teksti: Tuija Ahola

0 kommenttia
29.08.2018

Kulttuurisoten tavoitteena ikäihmisten yksinäisyyden ehkäiseminen

Alkuvuodesta 2018 kuudessa maakunnassa käynnistyneen Kulttuurisote-hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa taide- ja kulttuuripalvelut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Etelä-Pohjanmaalla Kulttuurisoten erityistavoitteena on ikäihmisten yksinäisyyden ehkäiseminen. Selvitysten mukaan yksinäisyys on maakunnassa asuvien ikäihmisten suurin ongelma.

Etelä-Pohjanmaalla on lähdetty yhdessä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa selvittämään, minkälainen olisi paras mahdollinen kulttuurinen toimintaympäristö ikäihmisten päivittäiseen elämään. Kulttuurisella toimintaympäristöllä tarkoitetaan sekä asukaslähtöisiä ja osallistavia taide- ja kulttuuripalveluja että taiteen käyttöä rakennetussa ympäristössä.

Selvitystyön yhteydessä tavataan ja kuullaan kohderyhmään kuuluvia ihmisiä eri puolilla Etelä-Pohjanmaata mm. Kauhajoella, Alahärmässä, Evijärvellä ja Seinäjoella. Tavoitteena on hahmottaa alueella asuvien ikäihmisten kulttuurin harrastamista ja koota samalla teemaan liittyviä kehittämistarpeita ja toiveita. Yksinäisyyden ehkäisemiseen tähtäävässä kehittämistyössä hyödynnetään myös maakunnassa jo aiemmin hyväksi havaittuja kulttuurihyvinvoinnin käytäntöjä ja toimintamalleja.

Maakuntauudistuksen viivästyminen on aiheuttanut hämmennystä myös Kulttuurisote -hankkeen toteuttajien keskuudessa. Tulevan syksyn aikana pyritään työssä painottamaan niitä asioita ja kokonaisuuksia, jotka tulevat toteutumaan joka tapauksessa riippumatta sote-uudistuksen toteutumismuodosta.

Kuuden maakunnan yhteistä Kulttuurisote -hanketta hallinnoi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Osatoteuttajina toimivat Etelä-Pohjanmaan liiton lisäksi Pirkanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Turun kaupunki ja Kuntayhtymä Carea Kymenlaaksosta. Kulttuurisoten rahoituksesta vastaa Taiteen edistämiskeskus.  Vuoden 2018 aikana toteutettava hanke on osa hallituksen prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihanketta.



Lisätietoja: Projektipäällikkö Esa Vienamo, Etelä-Pohjanmaan liitto, p. 0400 883317, esa.vienamo@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös