Ajankohtaista

20.11.2020

EAKR-haku auki 15.1.2021 saakka

EAKR-rahoitushaku on avoinna Etelä-Pohjanmaan rahoituskehyksestä 15.1.2021 saakka.

Tässä haussa mukana olevat maakunnan liitot osoittavat tukea toimintaan, jonka kohderyhminä ovat erityisesti yritykset. Liitot eivät kuitenkaan tue yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. Tukea voi hakea kaikkiin rakennerahasto-ohjelman toimintalinjan kaksi erityistavoitteisiin.

Hankkeille suunnataan rahoitusta, joka on osa alueiden kehittämisen koronaelvytyspakettia. Maakuntien laatimat selviytymissuunnitelmat ohjaavat rahoituksen käyttöä koronakriisin vuoksi heikentyneen aluetalouden ja työllisyyden elvyttämiseen sekä uuden kasvun luomiseen. 

Tutustu hakuohjeeseen ja selviytymissuunnitelmaan:

Etelä-Pohjanmaan hakuohje (pdf)

Etelä-Pohjanmaa koronasta eteenpäin -suunnitelma (pdf)

 

Lisätietoja:

Lue lisää rahoituksen hakemisesta rakekennerahastot-verkkosivuilta

16.11.2020

Pääratastudio 18.11.2020 klo 14.00 Youtubessa

Tervetuloa seuraamaan Päärata-livestriimiä Hämeen liiton Youtube-kanavalle! Pääratastudio striimataan Hämeenlinnan Verkatehtaalta. 

Pääratastudiossa pureudutaan juontaja Jussi Lähteen johdolla päivän polttaviin pääradan ja sen liityntäyhteyksien kysymyksiin ja haetaan vastauksia ja kehittämisratkaisuja pääradan edunvalvontaan. 

Livelähetys striimataan Hämeen liiton Youtube-kanavalle keskiviikkona 18.11. klo 14.00 alkaen: https://youtu.be/KT2s5Q_chRg

 

Ohjelmassa: 

Pääradan uutiskatsaus

Ajankohtaiskatsaukset pääradan kansanedustajilta:

  • Tampere: Anna-Kaisa Ikonen, Kok. ja Arto Pirttilahti, Kesk.
  • Seinäjoki: Paula Risikko, Kok. ja Antti Kurvinen, Kesk.
  • Oulu: Jenni Pitko, Vihr. ja Juha Pylväs, Kesk.
  • Hämeenlinna: Tarja Filatov, SDP ja Mirka Soinikoski, Vihr.

 

Pääradan säätiedotus

Meteorologina Ruut-Maaria Rissanen, Pirkanmaan liitto
Pääradan tilanne nyt, Euroopan laajuinen TEN-T liikenneverkko ja Suomen päärata, investointien ja rahoituksen tilanne.

 

Ajankohtaisstudio

Panelisteina:

  • Esa Halme, maakuntajohtaja, Pirkanmaan liitto
  • Juhani Tervala, senior advisor
  • Päivi Wood, johtava asiantuntija, liikenne- ja elinkeinopolitiikka, Keskuskauppakamari
  • Lisäksi videotervehdykset liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalta ja Brysselistä europarlamentaarikko Henna Virkkuselta.

 

Lisätietoja Pääratastudioon liittyen:

  • Pirkanmaan liitto: Jouni Koskela, päärataryhmän sihteeri, edunvalvontapäällikkö, p. 050 527 2129
  • Hämeen liitto: Reetta Sorjonen, viestintäpäällikkö, p. 044 300 5230
10.11.2020

Miten voimme yhteistyöllä naapurimaittemme kanssa vahvistaa yhteistä aluettamme?

Interreg -ohjelmilla rahoitetaan rajat ylittäviä hankkeita osana Euroopan unionin koheesiopolitiikkaa. Uusi ohjelmakausi 2021-2027 tuo mukanaan myös uuden Interreg -ohjelman, joka kattaa Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoiset alueet mukaan lukien Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan Suomessa, Västernorrlandin Ruotsissa, Nordlandin Norjassa sekä Saamenmaan.

Vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa sellaisten kehittämiskohteiden valintaan, joilla aluettamme voidaan parhaiten vahvistaa. Siirry tästä kyselyyn.

Vastausaikaa on maanantaihin 23.11. saakka.

Kiitos, että haluat osallistua!

Lisätietoja:

Kansaivälisten asioiden päällikkö

Pia Kattelus

+358 40 682 5537

0 kommenttia
5.11.2020

Unelmakökän voittajat visioivat korkean elämänlaadun Etelä-Pohjanmaasta

Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämä Unelmakökkä-kilpailu päättyi 21.10.2020. 15-29-vuotiaille suunnatussa kilpailussa nuoria kannustettiin vastaamaan kysymykseen: Minkälainen Etelä-Pohjanmaa on vuonna 2050? Toteutustapa oli vapaa. 

Voitto Kauhajoelle 

Tuomaristo valitsi voittajaksi Kauhajoen nuorisovaltuuston viiden jäsenen tekemän fiktiivisen lehtiartikkelin. Työ käsittelee vuoden 2050 Etelä-Pohjanmaata monipuolisesti ja virkistävästä näkökulmasta. Tekstin ydinajatuksia ovat: positiiviseksi kääntynyt muuttoliike, palveluiden ja elämysten laaja tarjonta sekä hyvät asumisen ja työntekemisen mahdollisuudet. Kilpailutyön pääsee lukemaan kokonaisuudessaan täällä: Etelä-Pohjanmaa elinvoimainen 2050 (pdf)

Tuomaristo perustelee voittajatyön vastaavan erinomaisesti kilpailun tehtävänantoonToteutustapa on oivaltava ja kertoo perehtyneisyydestä aiheeseen. Nuorisvaltuuston puheenjohtaja, 20-vuotias Julia Saarinen kuvailee Unelmakökän tarjonneen ajattelun aihetta: 

”Etelä-Pohjanmaata vuonna 2050 oli mielenkiintoista miettiä. Tällaista ei varmaan olisi muuten tullut ajatelleeksi. Tuntui hyvältä unelmoida, miltä oma kotiseutu voi näyttää ja käyttää siinä mielikuvitusta. Porukalla oli mukava tehdä hommia, hienoa että saimme nuvan kanssa aikaan voittotyön!”, Saarinen summaa. 

Saarisen lisäksi lehtiartikkelia olivat tekemässä Nuorisovaltuuston jäsenistä 18-vuotias Mikko Korpela, 17-vuotias Jeremia Laitamäki, 17-vuotias Benedek Berki ja 16-vuotias Sofia AlavillamoPalkinnoksi voittajat saavat lahjakortin Escape From The Barn -pakopeliin sekä Valkoinen Puu -kahvilaan. 

Kunniamaininnat kahdelle 

Tuomaristo antoi lisäksi kahdelle kilpailutyölle kunniamaininnan. 26-vuotias Essi Koivisto palkitaan tulevaisuuden paikallisia korkeakoulutusmahdollisuuksia käsittelevästä kirjoitelmastaan. Tuomariston mukaan aihe on hyvin tärkeä, koska siirtyminen korkeakoulutukseen on merkittävä murrosvaihe nuorten elämässä ja kysymys on koko maakunnan tulevaisuuden kannalta hyvin keskeinen. Työn pääset lukemaan täältä: Koiviston kilpailutyö (pdf)

27-vuotias Lassi Suvisalmi palkitaan Seinäjoelle skeittiparkkia visioivasta videostaan. Tuomariston mukaan tämä visuaalisesti upea kilpailutyö ottaa vakuuttavasti kantaa harrastusmahdollisuuksien tärkeyteen. Videon pääset katsomaan liiton YouTube-kanavalta: https://youtu.be/u8KdYdAB6o8  

Kunniamaininnan saaneet kilpailijat palkitaan lahjakortein. Etelä-Pohjanmaan liitto kiittää kaikkia Unelmakökkään osallistuneita ja onnittelee voittajia sekä kunniamaininnan saaneita lämpimästi! 

Seuraavat askeleet 

Vaikka määräaikaan mennessä saapuneiden kilpailutöiden lukumäärä on toivottua pienempi, niiden laatu oli erinomainen. Töistä välittyvät näkemykset on tutkittu liitossa tarkkaan, ja niiden antamia eväitä tullaan hyödyntämään maakunnan pitkän aikavälin strategiatyössä, joka valmistuu vuoden 2021 aikana. Seuraavana työvaiheena on teosten sisältämien ajatusten jatkotyöstäminen ja oivallusten kokoaminen, joita hyödynnetään Etelä-Pohjanmaan vuoden 2050 myönteisen tulevaisuuskuvan ja tavoitetilan määrittämiseksi.

0 kommenttia
4.11.2020

Etelä-Pohjanmaalla on tavoitteena tuoda digituki kaikkien saataville

Digitaidot ovat kansalaistaito, joista huolehtiminen on koko Suomen asia. Etelä-Pohjanmaan liitto on juuri käynnistänyt valtionavustuksella digituen alueellisen koordinoinnin.

Valtionavustusta digituen saatavuuden parantamiseen myönnettiin syksyllä 2020 yhteensä 14 maakunnalliselle hankkeelle, joista 11 on jatkohankkeita ja kolme uusia. Valtionavustuksen myönsi valtiovarainministeriö. Digi- ja väestötietovirasto huolehtii digituen kansallisesta koordinaatiosta ja ohjaa myös maakuntaliittojen työtä.

– Digituki kuuluu kaikille. Lähdemme innolla kehittämään digipalveluverkostoa omassa maakunnassamme, ja pidän digituen kehittämistä yhteistyössä muiden kanssa hyvin merkityksellisenä, projektipäällikkö Lea Palomäki Etelä-Pohjanmaan liitosta sanoo.

Digituen järjestäminen varmistaa kansalaisten riittävät digitaidot ja mahdollistaa yhdenvertaisen asioinnin viranomaispalveluissa. Maakuntien liittojen hankkeet kokoavat digituen järjestäjät alueellisiksi verkostoiksi ja auttavat niitä kehittämään digitukea edelleen.

– Tuoreen digitaitokartoituksen mukaan me suomalaiset olemme digitaitava kansa, mutta tuelle on myös selkeä tarve. Digitukea on tarjolla, mutta kaikki eivät sen pariin löydä. Digituen valtionavustushankkeiden tavoitteena on muun muassa kartoittaa digituen tarjontaa ja edistää sen löydettävyyttä, kertoo projektipäällikkö Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.

Verkostossa on voimaa

Digi- ja väestötietovirasto tukee maakuntien liittojen kokoamien digitukiverkostojen toimintaa ja toimii digituen edistäjänä. Maakuntien tehtävänä on ohjata alueen digitukitoimijoiden verkostoa, kasvattaa digituen tunnettuutta ja kehittää tuen saatavuutta.

– Kun lukuisat järjestöt, kunnat, viranomaiset ja yritykset kokoavat voimansa maakuntien liittojen avulla, muodostuu digituen tarjoajista muutosvoima, jolla on keskeinen rooli sujuvan Suomen kehittämisessä, Piirainen jatkaa.

Etelä-Pohjanmaalla selvitetään ensin asiakkaiden yleistä digiosaamista sekä kartoitetaan, millaisia digituen muotoja asiakkaat pitäisivät itselleen sopivina.  Lisäksi selvitetään, millaista digitukea eri tahot maakunnassa antavat ja millaista digituen antamiseen liittyvää osaamista ja koulutusta ne tarvitsevat.

– Digitukea tulee tarjota kaikille yhdenvertaisesti ja sen on oltava helposti saatavilla. Tämän päivän todellista syrjäytymisuhkaa kuvaa huoli siitä, voiko enää kuulua yhteiskuntaan, jos ei pysty käyttämään digipalveluja, Palomäki kuvailee.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Lea Palomäki, Etelä-Pohjanmaan liitto, puh. 040 618 4501, lea.palomaki@etela-pohjanmaa.fi
Projektipäällikkö Minna Piirainen, Digi- ja väestötietovirasto, puh. 0295 535 280, minna.piirainen@dvv.fi

Mitä on digituki?

– Valtiovarainministeriö myöntää maakuntien liitoille avustusta digituen alueelliseen koordinaatioon.
– Työtä koordinoi Digi- ja väestötietovirasto.
– Maakuntien liitot kokoavat alueensa digitukea tarjoavat toimijat yhteen ja huolehtivat palveluiden löydettävyydestä.
– Digitukea tarjoavat kunnat, julkisen hallinnon toimijat, järjestöt, erilaiset hankkeet ja yritykset.

 

 

 

28.10.2020

EP:n kulttuuriperinnön hyvät käytännöt kansainvälisen kiinnostuksen kohteena

FINCH-hanke on tuonut Euroopan laajuista näkyvyyttä eteläpohjalaisille, kulttuuriperinnön kestävää käyttöä tukeville hyville käytännöille.

Jo kesällä Kalevan Navetta oli esillä Interreg Europe -ohjelman julkaisemassa, rakennettua kulttuuriperintöä käsittelevässä politiikkakatsauksessa (policy brief). Teksti on laadittu päätöksenteon tueksi erityisesti alueelliselle ja paikalliselle tasolle. Siinä viitataan muun muassa ”Euroopan neuvoston päätelmiin kulttuuriperinnön osallistavasta hallinnasta”, jossa eri tahoja kannustetaan yhdessä tunnistamaan kulttuuriperinnön mahdollisuudet ja vahvistamaan sen arvoa. Kalevan Navetta nähdään tästä hyvänä esimerkkinä. Artikkelissa esitellään toiminnan taustalla oleva monitahoisen yhteistyön malli (Multiple-Stakeholder Partnership). Sen menestyksen avaimena nähdään yhteistyö ja vuorovaikutus sekä hallittu tehtävien jakaminen toimijoiden kesken.

Ähtäriläinen veistokummi-toiminta oli puolestaan esillä Euroopan alueiden ja kaupunkien viikko -tapahtumassa. Eero Hiirosen Ylävedet-veistokseen liittyvä yhteissponsoroinnin malli pääsi eurooppalaisen yleisön tietoisuuteen, kun se esiteltiin kestävän kulttuuriperinnön työpajassa ”Resilient Heritage, Cohesive Society”. Toimintamalli on hyvä esimerkki siitä, miten kulttuuriperinnön hoitaminen voi vahvistaa paikallista yhteisöä ja sen sitoutumista myös modernin kuvanveiston vaalimiseen.

Kulttuuriperinnön rooli on kasvanut EU:n politiikassa viime vuosina, mikä näkyy myös Interreg Europe -ohjelmassa. Esimerkiksi nyt pidetyssä työpajassa oli esillä kolme kulttuuriperintöön keskittynyttä hanketta: FINCH, SHARE ja Innocastle. Lisäksi esiteltiin kestävän kulttuurisen matkailun raportti, jossa annetaan suosituksia muun muassa alue- ja paikallistasojen toimijoille. Tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä yhteisöjen, ympäristön ja talouden kannalta kestävästä kulttuuriperinnön hoidosta ja käytöstä.

Euroopan alueiden ja kaupunkien viikko järjestettiin nyt jo 18. kerran, tällä kertaa kokonaan verkon välityksellä. Viime vuonna tapahtuma keräsi yli 9000 osallistujaa, ja verkossa ohjelmaa on tänä vuonna riittänyt peräti kolmen viikon ajaksi. Samalla tapahtuma juhlisti nyt jo 30 vuotta täyttävää Interreg-ohjelmaa, josta myös FINCH-hanke toteutetaan.

Pääset seuraamaan työpajan alla olevasta linkistä:

Resilient Heritage, Cohesive Society -työpajan nauhoite (video, englanniksi)

Näistä linkeistä pääset tutustumaan tarkemmin Etelä-Pohjanmaan kulttuuriperinnön hyviin käytäntöihin:

Kestävän kulttuurimatkailun raportti on ladattavissa linkistä:

Sustainable Cultural Tourism, 2019 (pdf, englanniksi)

Lisää FINCH-hankkeesta löydät

Projektikoordinaattori
Elisa Kraatari
puh. 040 487 9222

28.10.2020

Ilmianna taiteen paikka!

Missä Etelä-Pohjanmaalla on tilaa ja tilausta taiteelle? Kaivataanko Kortesjärvellä musiikkia, Isojoella ympäristötaidetta tai Ähtärissä sanataidetta? Ilmianna taiteen paikka.  

Kuntien asukkaat ovat oman asuinalueensa asiantuntijoita, koska he ovat aitiopaikalla aistimassa, mitä kunnassa tapahtuu. Nyt kysymmekin sekä eteläpohjalaisten kuntien asukkailta ja niissä vierailevilta, missä on taiteen mentävä paikka? Kysymykseen ei ole vääriä vastauksia, ja kaikenlaisen taiteen kaipuu on huomion arvoista. 

Taiteen paikka voi olla vaikka konkreettinen rakennus, joka kaipaisi piristystä seinämaalauksesta tai valotaiteesta. Paikka voi olla palvelutalo, jossa tilaa olisi esittävälle taiteelle esimerkiksi musiikille tai teatterille. Taiteen paikka voi olla myös taiteenala, joka ei kunnassasi näy tai kaipaisi nostatusta. ”Ei ole niin pientä eikä suurta taiteen paikkaa, että sitä ei kannattaisi ilmiantaa.” kertoo Kulttuurin paikka -kehittämistehtävässä koordinaattorina toimiva Päivi Alaniska. Tulosten avulla pyritäänkin toteuttamaan taidesisältöjä paikkoihin, joissa niille havaitaan olevan tilausta.

Kysely on osa Etelä-Pohjanmaan liiton ja Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden toteuttamaa kaksivuotista Kulttuurin paikka – Maaseutukulttuurin hybridiosaaminen -kehittämistehtävää, jonka tavoitteena on vahvistaa kuntien kulttuuritoimintaa, taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä koko maakunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla kehittämistehtävällä edistetään osaltaan kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (166/2019 6§) tavoitteiden toteuttamista.

Uuden kulttuuritoimintalain toimeenpanon myötä kirjastojen ja museoiden erityistehtävien mallia laajennettiin kuntien kulttuuripalveluihin. Kehittämistehtävän tavoitteena on varmistaa, että maaseudulla ja maaseutumaisilla alueilla on myös jatkossa mahdollisuus elää kulttuurisesti rikasta ja hyvinvointia edistävää elämää.

Kyselyyn kerätään vastauksia 30.11.2020 asti. Kyselyyn voi vastata verkkolomakkeella osoitteessa: https://q.surveypal.com/taiteenpaikka. Jos verkko-osallistuminen ei ole mahdollista, ehdotuksen taiteen paikaksi voi lähettää myös postitse osoitteella: Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetta, Seinäjoen kaupungin kulttuuripalvelut / Päivi Alaniska, Nyykoolinkatu 25, 60100 Seinäjoki

Ehdotuksesta tulee käydä ilmi kunta, taiteen ala, mahdollinen tarkka toteutuspaikka ja kohderyhmä. Halutessasi voit lisätä myös yhteystietosi, koska kaikkien vastaajien kesken arvontaan pääsylippuja kulttuurielämyksiin.

LISÄTIEDOT:
Taiteen paikka -kysely
Jenni Latva, asiantuntija, Kulttuurin paikka -kehittämistehtävä
puh. 040 710 4371, jenni.latva@uniarts.fi

Kulttuurin paikka – Maaseutukulttuurin hybridiosaaminen -kehittämistehtävä
Hanna Hangasluoma, kulttuuripäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto
puh. 040 7515 610, hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi

Päivi Alaniska, projektikoordinaattori, Seinäjoen kaupunki
puh. 040 5053 284, paivi.alaniska@seinajoki.fi

28.10.2020

Lastenkulttuuria edistetään MaaMa-hankkeella

Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen kaupungin kulttuuripalvelut ja lastenkulttuurikeskus Louhimo ovat aloittaneet yhteistyön MaaMa-hankkeen avulla. MaaMa eli Maakunnalliset mahdollisuudet on hanke, jonka avulla edistetään lastenkulttuuria Etelä-Pohjanmaalla ja selvitetään konkreettisesti lastenkulttuurikeskus Louhimon toiminnan mahdollista laajentamista maakunnassa. Asia on kirjattu toimenpiteenä myös kulttuuristrategiaan. Louhimon toiminnan laajentaminen liittyy sekä yhteistyön että hyvinvoinnin kulmakiviin ja sillä edistetään kulttuurin saavutettavuutta ja saatavuutta sekä kehitetään taide- ja kulttuurikasvatustyötä maakunnassa.

Louhimo on Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden musiikkiin ja sirkukseen erikoistunut lastenkulttuurikeskus. Se on perustettu vuonna 2006. Toiminta-alue käsittää tällä hetkellä Seinäjoen, Ilmajoen ja Kurikan. Louhimo työskentelee lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi tuottamalla heille laadukkaita taide- ja kulttuuripalveluja sekä tekemällä heidän kanssaan taidetta ja kulttuuria. Keskeisiä toimintatapoja ovat musiikintekotyöpajat, innoittava bänditoiminta, sirkustyöpajat, monitaiteiset projektit, erityisryhmien parissa työskentely, esiintymistilaisuudet nuorille, musiikkisisältöisten menetelmäoppaiden julkaisutoiminta sekä laaja opetusmateriaalipankki kotisivuilla. Toiminta on lapsilähtöistä ja lasten ja nuorten omia taiteellisia tarpeita kunnioittavaa.

Louhimon toiminnan mahdollista laajentamista on selvitetty monin eri tavoin.  Alkuvuodesta lähestyttiin maakunnan kuntia, kouluja ja päiväkoteja laajalla kyselyllä ja nyt syksyllä toteutetaan kunnissa pilotteja. Mukaan pilottikokeiluun lähti 10 kuntaa: Alajärvi, Alavus, Isojoki, Lappajärvi, Kuortane, Evijärvi, Soini, Ähtäri, Kauhajoki ja Karijoki. Jokaisessa kunnassa pidetään yksi työpajapäivä, joka sisältää neljä 45 minuutin työpajaa. Kunnat ovat saaneet valita työpajojen kohderyhmän, joita ovat alakoulujen oppilaat. Työpajojen sisällöt ovat sirkusta, sanataidetta, elektronista musiikkia tai musiikin tekemistä iPadin GarageBand-sovelluksen avulla. Työpajat sisältyvät koulupäivään. Työpajojen toinen merkittävä kohderyhmä ovat opettajat ja kasvattajat, joille sisällöt voivat tarjota työvälineitä ja lisätietoa taide- ja kulttuurisisältöjen ohjaamisesta.

Koronatilanne on aiheuttanut haasteita pilottien toteutukselle. Luovat ihmiset ovat kuitenkin kehitelleet luovia ratkaisuja tilanteeseen. Louhimon taidekasvattajat ovat suunnitelleet ja alkaneet toteuttaa myös digisisältöjä. Esimerkiksi GarageBand-työpaja on mahdollista toteuttaa digitaalisten alustojen ja etäohjeistusten avulla, jos koululta löytyy iPadit. Myös sanataidetyöpajasta on valmistumassa hyvä etänä toteutettava kokonaisuus.

Työpajojen lisäksi MaaMa tarjoaa kuntien varhaiskasvatukselle taidetärppejä, jotka on suunniteltu Taiturin taidetoiminnassa, osana Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Taidetärpit pitävät sisällään Dinostoorin ja Kiukkuräpin, jotka on tehty yhteistyössä Louhimon ja päiväkoti Saiman kanssa. Dinostoori inspiroi tutustumaan elokuvan maailmaan ja Kiukkuräpissä tutustutaan räppiin sekä sen herättämiin tunteisiin. Lapset pääsevät tekemään myös oman huippuräpin.

MaaMa-hanke mahdollistaa kaikille lapsille ja nuorille pääsyn kulttuurin ja taiteen pariin. Louhimossa hankkeen parissa työskentelevät lastenkulttuurikoordinaattori Tanja Huuskonen ja MaaMan koordinaattori, kulttuuriohjaaja Elina Muotio. Hyvien kokemusten ja saadun palautteen pohjalta hankkeelle ollaan hakemassa jatkoa ensi vuodelle, jolloin tavoitteena on saada lastenkulttuuritoiminnan pariin kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat.

 

Teksti: Tuija Ahola, kehittämisasiantuntija
Kuva: Louhimo

28.10.2020

Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu

Maakunnat: toimiva suunnittelujärjestelmä tarvitsee vain päivittämisen

Maankäyttö- ja rakennuslain mittavaa uudistusta valmistellaan parhaillaan ympäristöministeriön johdolla. Lakiesityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä. Uuden lain valmistelussa esitetään merkittäviä muutoksia muun muassa maakuntakaavoitukseen. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, tukea kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja varmistaa lakitekstin selkeys ja johdonmukaisuus. 

Maakuntien liitot ovat tehneet tiivistä yhteistyötä osallistuessaan lain valmisteluun. Liittojen yhteisessä kannanotossa todetaan, että pykäläluonnokset eivät tue mainittujen tavoitteiden toteutumista ja ovat osin niiden kanssa jopa räikeässä ristiriidassa.

 − Miksi toimivaa järjestelmää pitäisi muuttaa ja heikentää, etenkään näin ylimitoitetusti kuin nyt esitetään? Esitys on osittain jopa hallitusohjelman ja uudistukselle asetettujen tavoitteiden vastainen, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja toteaa. 

Tällä hetkellä kaikki maakuntakaavassa on oikeusvaikutteista, mutta esitetyssä luonnoksessa sitä olisivat vain valitut, harvat teemat. Muutos yksiselitteisen oikeusvaikutteisuuden tilanteesta luonnoksessa esitetyn kaltaiseen aiheuttaisi tulkinnan vaikeutta osallisille ja eri oikeusasteille. Pistemäisesti toimiva lupajärjestelmä jäisi varsin yksinäiseksi ja irralliseksi ilman maakuntakaavan muodostamaa kokonaisvaltaista, oikeusvaikutteista taustaa. 

− Oikeusvaikutteista maakuntakaavaa ei ole sen alueellisen ja sisällöllisen kattavuuden vuoksi mahdollista korvata. Kaikilla kunnilla ei ole nyt eikä tulevaisuudessa riittäviä resursseja kattavaan yleiskaavoitukseen. Näissä kunnissa tukeudutaan voimakkaasti maakuntatason suunnitteluun ja selvityksiin. Mikäli maakuntakaavan oikeusvaikutteisista teemoista puuttuisivat esimerkiksi luonnonvarojen kestävä käyttö ja uusiutuva energia, jäisi valtaosa taajamien ulkopuolisia alueita ilman maankäytön suunnitelmallista selkärankaa, tähdentää Saartenoja. 

Maakuntakaava varmistaa elinympäristöön vaikuttamisen mahdollisuuden

Maakuntien liitot pitävät tarpeellisena maakunta- ja yleiskaavan välisten tehtävien ja työnjaon selkeyttämistä. Maakuntakaavoitusta tarvitaan luomaan kehittämisen edellytyksiä ja yksityistenkin investointien vaatimaa ennustettavuutta koko maahan.

− Maakuntakaavan keskeinen rooli suunnittelutehtävän ohella on yhteensovittaminen. Tätä roolia ei ole tunnistettu riittävästi uudistustyössä. 

Saartenojan mukaan liitot voivat hyväksyä lakivalmistelun lähtökohdaksi sen, että maakuntakaava nostetaan seudulliselta tasolta maakunnalliselle tasolle vain maakunnallisesti merkittävien ja strategisesti tärkeiden kysymysten välineeksi. Liitot eivät hyväksy sitä, että oikeusvaikutteisuus kattaisi yksinomaan maakunnan aluerakenteen kehittämisen periaatteet, valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmän ja verkon kehittämisen periaatteet sekä maakunnan viherrakenteen ja sen kehittämisen periaatteet. 

Jatkovalmistelussa luonnosta on muutettava suunnittelua edistävämmäksi ja selkeämmäksi kokonaisuudeksi. Liitot esittävät oikeusvaikutteisiin teemoihin lisättäväksi elinkeinojen ja kestävän kasvun näkökulman. Vähintään mukana tulee olla kaupunkiseutujen kestävä rakenne, uusiutuva energiantuotanto ja luonnonvarojen kestävä käyttö sekä toimialoista myös matkailu ja kauppa. 

− Luonnosesitykseen sisältyvä oikeusvaikutukseton kaupunkiseutusuunnitelma suurimmille kaupunkiseuduille jättäisi kuntakaavoituksen ohjaamisen heikennetyn maakuntakaavan ja voimistetun valtion viranomaisten toimivallan varaan. Demokraattisesti päätetty vahva maakuntakaava hoitaisi kaupunkiseutuhaasteen tehokkaimmin ja yhteisön kannalta sosiaalisesti hyväksyttävimmällä tavalla, Saartenoja päättää.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen voi tarkemmin tutustua osoitteessa: https://mrluudistus.fi/

Lisätiedot: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, p. 050 347 9845

 

28.10.2020

Koronakriisistä selviäminen, sopeutuminen ja tilanne maakunnissa

Keväällä 2020 koronakriisi kärjistyi nopeasti ja vaikutukset ilmenivät kaikkialla Suomessa lähes välittömästi. Odotukset ja ennusteet koronaviruksen talousvaikutuksista olivat keväällä poikkeuksellisen epävarmoja, koska tarkkaa tietoa ei taudin etenemisestä, rajoitustoimenpiteiden laajuudesta tai niiden vaikuttavuudesta ollut saatavilla. Keväällä ja kesällä taudin etenemisen pysäyttäminen onnistui Suomessa poikkeuksellisen hyvin verrattuna moniin muihin maihin. Myönteistä on, että maakunnissa on saatu aikaan tehokkaita toimenpiteitä koronaviruksen etenemisen hillitsemiseksi, mutta odotetusti kuluvan syksyn aikana alkoi viruksen toisen aallon eteneminen.

Talouden osalta tilannetta voi Suomessa kuvata torjuntavoitoksi, vaikka isku olikin vakava ympäri Suomen. Erityisesti palvelualat, ravintolatoiminta ja kulttuurialat ovat joutuneet kärsimään tilanteesta. Koko Suomen tasolla BKT ei kuitenkaan ole syöksynyt pahimpien ennustusten mukaisesti, ja monella alalla lasku oli pelättyä pienempi. On odotettavissa, että koronaviruksen osalta nähdään vielä toisenkin aallon jälkeen uusia kiihtymis- ja hiipumisvaiheita. Olennaista on sopeutuminen tilanteeseen ennen kuin pysyviä ratkaisuja saadaan aikaan.

Tilannekuva Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaan kehitystä ennen koronapandemiaa voi kuvata yllättävän myönteiseksi ottaen huomioon, että jo viime vuoden aikana Suomessa saavutettiin suhdannehuippu ja talouskasvu lähti hiipumaan. Etelä-Pohjanmaalla elinkeinoelämässä yritysten liikevaihto ja vienti olivat ennen kriisiä yhä kasvussa ja työllisyysaste oli Manner-Suomen korkein vielä maaliskuussa 2020 (78,1 %).

Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla oli syyskuussa 2020 maan matalin työttömyysaste 7,9 %. Työttömien työnhakijoiden määrä on maakunnassa kasvanut lähes 1500 ihmisellä, eli kasvu on ollut huomattava. Työttömyys on kuitenkin kasvanut vähemmän kuin maassa keskimäärin, mutta erityisen suuri huoli on nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu.

Helsinki GSE:n tilastokoonnin mukaan kuntien välillä ilmenee huomattavia eroja kriisien vaikutusten suhteen. Syyskuun 2019 ja syyskuun 2020 välillä kaikkein suurin suhteellinen palkkasumman lasku oli Uudessakaupungissa. Seinäjoella taas palkkasumma kasvoi 2,6 %, joka oli kunnista kolmanneksi korkein.

Etelä-Pohjanmaan etuna kriisin keskellä on ollut ruoka-alan suuri merkitys maakunnan elinkeinoille sekä laaja pk-yritysvaltainen elinkeinoelämä. Lisäksi palvelualoilla ja matkailulla pienempi merkitys alueen BKT:lle kuin monessa muussa maakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla teollisuus on selvinnyt kohtuullisesti kriisistä. Suuri merkitys on ollut hyvällä tasolla olleella, toimintaa kannatelleella tilauskannalla. Huolestuttavaa on, että kysyntä ei ole palautunut entiselle tasolle.

Epävarmuudesta kohti kasvua

Elpymisestä havaittiin myönteisiä merkkejä kesän jälkeen, mutta syksyllä alkaneen koronaviruksen toisen aallon myötä tilanne on heikentymässä ja epävarmuus kasvaa monella toimialla. Suomi on pieni vientivetoinen avotalous ja riippuvainen kansainvälisen kysynnän elpymisestä. Euroopassa ja Yhdysvalloissa taudin tapausmäärät ovat kasvaneet ja tilanteen eteneminen voi keskeyttää orastaneen talouden elpymisen.    

Etelä-Pohjanmaalla suoran viennin määrä on vähäinen verrattuna esimerkiksi muihin pohjalaismaakuntiin, mutta maakunnan yritykset ovat alihankintaketjujen kautta syvästi riippuvaisia kansainvälisen kysynnän elpymisestä. On odotettavaa, että tilanne tulee olemaan talven ja kevään aikana hyvin haastava yritysten parissa.

Koronapandemian kaltaisessa poikkeuksellisessa globaalissa kriisissä valtion tuella ja elvytysrahoituksella on keskeinen merkitys yritysten selviäminen turvaamisessa, mutta samalla on mahdollistettava uusiutumistoimenpiteet, mikä on hyvin haastava yhtälö. Tuottavuuden kasvuun tähtäävät toimet kuten digitalisaation edistäminen ja TKI-panostusten lisääminen ovat keskeisiä kehittämiskohteita, joiden lisäksi maakunnassa tarvitaan lisäpanostuksia korkeakoulutukseen ja osaamisen vahvistamiseen. Rakenteellinen haaste Etelä-Pohjanmaan osalta kuitenkin on, että julkiset TKI-panostukset ovat huomattavasti pienemmät kuin elinkeinoelämän panostukset. Yritysten osuus T&K-panostuksista on lähes 80 %.

Suomen selviäminen pandemiasta edellyttää laaja-alaista kasvua koko Suomessa. Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämä on aikaisemmissa talouskriiseissä osoittautunut muutosjoustavaksi, ja maakunnan tiheä yrityskenttä omaa huomattavan kasvu- ja työllisyyspotentiaalin, kuten huomattiin vuosina ennen kriisiä. Se potentiaali on pystyttävä ulosmittaamaan.

 

Teksti: Miika Laurila

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös