Ajankohtaista

15.01.2019

Järjestömarkkinat Etelä-Pohjanmaan kunnissa 6.–18.5.2019

Etelä-Pohjanmaan järjestöt tempaisevat toukokuussa 2019 kahdeksan yhteistä pop-up-tapahtumaa. Järjestömarkkinat-kierroksella kerrotaan järjestöjen voimasta ja vaikutuksesta jokaisen eteläpohjalaisen elämässä. Tempausten järjestelyihin on tähän mennessä ilmoittautunut jo yli 20 järjestöä.

Yhdistysrekisterin mukaan Etelä-Pohjanmaalla on kaikkiaan 3 945 järjestöä ja yhdistystä. Lähes jokainen maakunnan asukas on jäsenenä vähintään yhdessä yhdistyksessä tai on muutoin mukana järjestöjen tarjoamassa toiminnassa. Siksi järjestötoiminta on maakunnan jokaista asukasta varten #muavarten

Järjestöt ovat mukana maakunnan asukkaiden arjessa monella tapaa: ne antavat tukea ja neuvontaa, vertaisuutta, yhdessä olemista ja tekemistä – yhteisöllisyyttä ja osallisuutta! Järjestöt ja yhdistykset tuottavat myös palveluja ja ylläpitävät monenlaisen toiminnan puitteita tarjoamalla tiloja ja toimintaa. Järjestöjen toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja niihin on matala kynnys.

Kevään kierroksella tuodaan esille järjestötoiminnan kirjoa ja monipuolisia osallistumisen mahdollisuuksia. Lisäksi asukkaille tarjotaan mahdollisuus kertoa toiveistaan: minkälaista toimintaa he haluavat järjestöjen ja paikallisyhdistysten järjestävän kunnissaan ja mitä toiveita heillä on kuntien ja järjestöjen yhteistyölle.

Järjestömarkkinat käynnistyvät kuntatiimien perustamisella         

Tapahtumien paikallisista järjestelyistä vastaavat tammikuussa perustettavat kuntatiimit. Kuntatiimeihin ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Mitä Sinä haluat tiedotettavan alueesi asukkaille – mitä toiveita ja ideoita Sinulla on palvelujen ja vertaistuen tuottamisesta, kuntien ja yhdistysten yhteistyöstä ja kumppanuuden hyvistä käytännöistä? Tule mukaan kuntatiimiin! Näkyväksi tekeminen opastaa meitä kaikkia käyttämään saatavilla olevia palveluja. Lue lisää »

Lisätietoja:

Järjestötalon verkkosivut »

  • Kierroksen koordinointi Miika Kataja (Järjestö 2.0) miika.kataja@jtalo.fi 040 684 3828
  • Kuntatiimit ja tapahtumien infrastruktuuri Jarmo Vesa (Järjestotalo) jarmo.vesa@jtalo.fi 040 749 1277
  • Järjestömarkkinoiden ohjelma Heidi Karjanlahti (Sydänpiiri) toimisto.e-p@sydan.fi 040 5875799
  • Viestintä ja markkinointi Päivi Kultalahti (Eteläpohjalaiset Kylät, Leader Aisapari) paivi.kultalahti@aisapari.net 0400 239 359

Kierroksen järjestämistä koordinoi Etelä-Pohjanmaan Järjestöt mukana muutoksessa -hanke (Järjestö 2.0 -ohjelma).

Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus – Yhteinen Etelä-Pohjanmaa sekä Etelä-Pohjanmaan liitto toimivat Järjestömarkkinoiden yhteistyökumppaneina.

0 kommenttia
15.01.2019

Pääradan korjaaminen ja kehittäminen on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan

Päärata+ tahtoo lisäraiteita, tunnin junavuoroja ja häiriöiden vähentämistä pääradalla

– Päärata täytyy saada seuraavan hallituksen ohjelmaan, se on koko Suomen hanke. Se vaikuttaa kaikkeen, ja siksi päärata on nostettava kärkeen.

Näin totesi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Suomi Raiteille -tilaisuudessa perjantaina 11.1.2019.

Päärata+-yhteistyön tavoitteena on edistää ja vauhdittaa pääradan kehittämistä. Suuret kaupungit ja maakuntajohtajat Päärata+-alueelta sekä Uudenmaan maakunta jättivät kannanoton, jossa esitetään, että pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen kirjataan jo seuraavaan hallitusohjelmaan. Asiasta keskusteltiin kansaedustajien kanssa perjantaina 11.1. Suomi raiteille -tapahtumassa.

– Puheet eivät riitä, nyt tarvitaan tekoja. Pääradan kehittäminen täytyy saada kirjattua hallitusohjelmaan, ja viimeistään liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, jossa luodataan 12 seuraavan vuoden hankkeet, eduskunnan puhemies Paula Risikko sanoi.


Eduskunnan puhemies Paula Risikko Suomi raiteille -tapahtumassa Helsingin päärautatieasemalla.


Päärata on ruuhkautunut ja tungos vain lisääntyy

Päärata plus -maakunnat järjestivät pääradan kunnostamiseen ja kehittämiseen tähtäävän Suomi raiteille -keskustelutilaisuuden Helsingin rautatieasemalla ja junamatkalla Helsingistä Tampereelle.

Päärata on pahasti ruuhkautunut, koska matkustaja- ja tavaraliikenteen määrä on niin valtava.

Junarata Helsingin ja Tampereen välillä on Suomen vilkkain henkilöliikennerata. Matkustajia kulkee tällä välillä vuosittain asemavälistä riippuen 4,5–6,6 miljoonaa, mikä tarkoittaa on 35 % kotimaan kaukoliikennematkoista.

Tampere–Seinäjoki-yhteys on Suomen toiseksi vilkkain yksiraiteinen osuus. Matkustajia on 2,5 miljoonaa vuosittain.

– Yksiraiteisuus rajoittaa raideliikenteen kapasiteettia, junamäärien lisäämistä sekä junien nopeuksia. Yksiraiteinen rata on myös erityisen häiriöherkkä. Siksi Seinäjoki–Tampere-rataosuuden rakentaminen kaksiraiteiseksi on Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän tärkein ja vaikutuksiltaan merkittävin kehitettävä infrakohde, totesi vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Katso videolta vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilän terveiset Suomi raiteille -tapahtumasta.


Ennusteiden mukaan tungos lisääntyy lähivuosina.

– Pääradalle tarvitaan lisää kapasiteettia ja nopeutta, esimerkiksi lisäraiteita ja häiriöherkkyyden vähentämistä. Nyt pääradalle ei tahdo mahtua lisää junia ja nopeudet ovat jopa hidastuneet, Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen sanoi.

Pääradan kehittämistarpeet liittyvät myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

– Ilmastopolitiikassa liikenteellä on iso rooli. Jos päärataa pystytään kehittämään, yhä useampi valitsisi omalle matkalleen nimenomaan junan, Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoi.

Lisäraiteita ja tunnin junavuorot

– Kaikkein olennaisinta on, että saamme rakennettua lisää raidekapasiteettia, kansanedustaja Sofia Vikman sanoi.

Hän piti tärkeänä matka-aikojen nopeuttamista.

– Että viimein saadaan matka-aika Helsingistä Tampereelle alle tuntiin, Vikman sanoi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen toi esiin hämäläisen näkökulman: nopeiden junien täytyy pysähtyä myös Hämeenlinnassa.

– Se on todella tärkeää alueemme elinvoiman, vetovoiman ja arjen sujumisen kannalta, Grahn-Laasonen korosti.

Kansanedustaja Harry Wallinilla on poikkeuksellinen näkökulma raideliikenteeseen: hänellä on takanaan yli 30-vuotinen ura veturinkuljettajana.

– Tärkeää ovat lisäraiteet ja turvalaitejärjestelmien uusiminen. Yli 45 prosenttia junien myöhästymisestä johtuu turvalaite- ja ratalaitevioista, Wallin sanoi.

Yksityinen ja EU-raha ovat mahdollisia

– Päärata on Suomen ulkomaankaupan keskeisin yksittäinen väylä. Ilman sitä Suomessa ei olisi ulkomaankauppaa tässä muodossa, eikä kykyä työvoimaa paikasta toiseen, Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme totesi.

Euroopan unioni päättää lähitulevaisuudessa Suomen pääradan nostamisesta EU:n liikenneverkkojen korkeimpaan tärkeyskategoriaan ydinverkkokäytäväksi. Silloin Suomi voi saada EU-rahaa pääradan parantamisen kustannuksiin.

Sofia Vikman kehotti ottamaan huomioon monenlaiset rahoitusmahdollisuudet, myös yksityisen rahoituksen. Samoilla linjoilla oli kansanedustajat Tarja Filatov ja Harri Wallin sekä aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen Keski-Suomen liitosta.

– Valtio varmasti maksaa lopulta raiteet, mutta jos välissä saadaan yksityistä rahaa, se nopeuttaa investointeja, Filatov sanoi.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko kiirehti kokonaissuunnitelman tekemistä.

– Iso hanke ja vaatii paljoin rahaa, mutta suunnitelma pitää tehdä kokonaisuutena. Toteutuksen voi sitten palastella ja miettiä rahoituksen vaiheita. Lisäksi päärata täytyy saada EU:n rahoitusinstrumentteihin, Risikko tähdensi.

Samaa mieltä oli Keski-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen.

– Suunnittelu täytyy saada ripeästi liikkeelle, koska se vaikuttaa myös rahoitusvaihtoehtoihin, Hokkanen korosti.

Suomi raiteille -tapahtuman antia ja mielenkiintoisia keskusteluja on koottu alla olevalle videolle.

 

PÄÄRATA PLUS

  • Päärata+ kannanottoon ovat osallistuneen Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntajohtajat sekä joukko ratayhteyden kaupunginjohtajia.
  • Kannanotossa esitetään muun muassa pääradan korjaamista, kehittämistä ja pullonkaulojen poistamista.
  • Lisäraiteita on rakennettava. Helsingin ja Tampereen välille halutaan tunnin junavuorot, muualta parin tunnin junavuoroja Helsinkiin.
  • Seinäjoki–Tampere-rataosuus on rakennettava kaksiraiteiseksi. Yksiraiteisuus rajoittaa raideliikenteen kapasiteettia, junamäärien lisäämistä sekä junien nopeuksia ja lisää häiriöherkkyyttä.

LISÄTIETOJA

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja
puh. 040 356 8044
markus.erkkila@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
14.01.2019

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu järjestetään taas tänä vuonna

Vuoden 2016 finalisti J-P Köykkä ripustaa teostaan Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita -näyttelyyn Seinäjoen taidehallilla. Kuva: Elina Teitti/ Seinäjoen taidehalli

 

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu järjestetään pienen tauon jälkeen neljännen kerran tänä vuonna.

– Kilpailulla pyritään antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita, kertoo kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kilpailu on toteutettu aikaisemmin vuosina 2015–2017 ja saatujen hyvien kokemusten perusteella kilpailua on päätetty jatkaa. Kilpailu järjestetään jatkossa joka toinen vuosi. Viime vuonna oli välivuosi ja kilpailun sijaan Seinäjoen taidehallilla järjestettiin aikaisempien kilpailujen finalistien yhteisnäyttely Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita. Näyttely on avoinna vielä 17. helmikuuta saakka.

Kilpailu pähkinänkuoressa

Kilpailuun voivat osallistua kaikki vuonna 1984 syntyneet tai sitä nuoremmat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa asuvat tai sieltä kotoisin olevat kuvataiteilijat tai kuvataiteilijan ammattiin opiskelevat. Kilpailuun voi osallistua kaikilla kuvataidelajeilla.

Vuoden taiteilijan valitsee tuomaristo, jossa ovat jäseninä vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseosta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan taidemuseosta, näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen taidehallista sekä edustaja Pohjalaisesta taiteilijaliitosta. Myös yleisö voi äänestää kilpailussa oman suosikkinsa.

Kilpailu käydään kahdessa osassa. Tuomaristo valitsee osallistujista 3–6 finalistia kilpailuun lähetettyjen kuvien perusteella syyskuussa 2019. Finalistien esittely ja heidän töidensä näyttely tulee Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolle ajalle 23.9.–27.10.2019.

– Myös yleisö voi äänestää oman suosikkinsa kyseisellä verkkosivustolla tuona kyseisenä aikana, Ahola lisää.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija ja yleisön suosikki julkistetaan 31.10.2019 Etelä-Pohjanmaan maakuntajuhlan yhteydessä. 

Aiempien vuosien kilpailufinalisteja ryhmäkuvassa Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita -näyttelyn avajaisissa. Kuvassa oikealta lukien Heikki Hautala, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Orrenmaa ja Katri Yli-Erkkilä. Kuva: Elina Teitti/ Seinäjoen taidehalli

Palkintona näyttely ja residenssi Nelimarkka-museossa

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun voittaja saa palkinnoksi yhden kuukauden residenssimahdollisuuden Nelimarkka-museon - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseon residenssissä Alajärvellä sekä näyttelyn Nelimarkka-museossa, näyttelykatalogin ja nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla kolmen kuukauden ajan.

Myös finalistit saavat palkinnoksi nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla 23.9.–27.10.2019 välisenä aikana. Yleisön suosikki saa palkinnoksi oman nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla kolmen kuukauden ajan.

Lisätietoja kilpailusta ja tarkat kilpailusäännöt löytyvät Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolta osoitteesta www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija.

 

Taustatietoa kilpailusta:

Kilpailun järjestää taidetoimijoiden verkosto

Kilpailun on suunnitellut ja sen toteuttaa Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto. Siihen kuuluvat maakunnan taidemuseot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöllistä ympärivuotista näyttelytoimintaa: Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Kaari Kauhavan taidegalleria ja Pirkanpojan taidekeskus Ähtäristä.

Kuvataideverkoston tehtävänä on kehittää yhteistyötä kuvataiteen alalla, nostaa kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa ja pohtia toimenpiteitä kuvataiteen kehittämiseksi maakunnassa. Kuvataideverkoston koordinoijana on Etelä-Pohjanmaan liitto.

Aikaisemmat voittajat

Ensimmäisen kilpailun vuonna 2015 voitti lapualaislähtöisen Ville Vuorenmaan ja yleisön suosikiksi äänestyksessä nousi alajärveläissyntyinen Mari Hallapuro. Vuoden 2016 kilpailun voittaja oli seinäjokelainen Katri Yli-Erkkilä ja yleisön suosikki Peräseinäjoelta kotoisin oleva Mervi Patala. Vuoden 2017 nuori eteläpohjalainen taiteilija ja myös yleisön suosikki oli seinäjokelaissyntyinen Heidi Katajamäki.

 

Lisätietoa:

Vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio, p. 044 297 0489, elina.alkio(at)alajarvi.fi
Kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, p. 050 537 8071, tuija.ahola(at)etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
10.01.2019

Päärata kaipaa kipeästi kohentamista – yksiraiteisuus on jo kasvun este

Seinäjoki–Tampere-väli on tällä hetkellä Suomen vilkkain yksiraiteinen osuus. Yksiraiteisuus rajoittaa raideliikenteen kapasiteettia, junamäärien lisäämistä sekä junien nopeuksia. Yksiraiteinen rata on myös erityisen häiriöherkkä. Siksi Seinäjoki–Tampere-rataosuuden rakentaminen kaksiraiteiseksi on Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän tärkein ja vaikutuksiltaan merkittävin kehitettävä infrakohde.

– Seuraavan hallituskauden tärkeimpänä infrahankkeena on oltava pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen koko pääradan varrella. Pääradan parantaminen ei hyödytä vain yhtä aluetta vaan sen vaikutukset ulottuvat laajalle ja hyödyttävät kaikkia suomalaisia ja elinkeinoelämää, toteaa vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä Etelä-Pohjanmaan liitosta.


Kuva 1. Seinäjoki–Tampere-yhteysvälillä on 3. eniten matkustajia Suomessa. Seinäjoen ja Kokkolan välillä on enemmän matkustajia kuin Helsingin ja Turun välillä.


Pääradan kaupunkiseudut Suomen talouden vahvistajia

Suomen taloutta voidaan merkittävästi vahvistaa kytkemällä kaupunkiseudut vahvemmin toisiinsa nopeilla junayhteyksillä. Työmarkkinoiden ja liike-elämän markkina-alueiden saavutettavuus paranee. Työssäkäyntialueiden laajentuminen nopean junaliikenteen ansiosta on jo tätä päivää, mutta tulevaisuudessa yhä suurempi osa suomalaisista voi pendelöidä pidempien matkojen päästä.

Seinäjoen kaupunginjohtajan Jorma Rasinmäen mukaan, Suomen päärata ja kasvavat maakuntakeskuskaupungit vahvistavat ja lisäävät koko Suomen kasvua.

– Pääradan kapasiteettia ja nopeutta lisäämällä mahdollistetaan merkittävä kasvupotentiaali Seinäjoelle ja Etelä-Pohjanmaalle. Pääradan kaksoisraide tuo lisää kilpailua ja vaihtoehtoja yrityksille. Päärata tulee nostaa seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi ja varmistaa Suomen kasvun mahdollisuudet myös tulevina vuosikymmeninä, Rasinmäki sanoo.

Yksiraiteinen rata on kasvun este

Tampereen ja Seinäjoen välillä matkustaa vuodessa 2,6 miljoonaa matkustajaa, mikä on Suomen suurin matkustajamäärä yksiraiteisella radalla. Myös matkustajamäärien kasvu kyseisellä yhteysvälillä on ollut Suomen suurimpia. Tampereen pohjoispuolelta Seinäjoen eteläpuolelle yksiraiteista rataa on noin 140 km. Kapasiteetiltaan puutteellinen rataosuus vaikuttaa koko Suomen rautatieliikenteeseen. Yhteysvälin rakentaminen kaksiraiteiseksi kasvattaa kapasiteetin noin kolminkertaiseksi ja parantaa huomattavasti junaliikenteen sujuvuutta myös eteläisen Suomen vilkkailla rataosuuksilla. 

 

Kuva 2: Junien määrä vuorokaudessa eri raidemäärillä.

 

Yksiraiteinen osuus Seinäjoelta etelään toimii pullonkaulana Etelä-Pohjanmaan ja laajemmin läntisen ja pohjoisen Suomen kehittymiselle. Kaksoisraide mahdollistaisi Seinäjoen ja Tampereen välisen matkan noin 40 minuutissa – häiriöttömämmin ja täsmällisemmin.

Yksiraiteinen rata on myös häiriöherkkä

Nopeus on rautatieliikenteen tärkein kilpailuetu. Yksiraiteinen osuus asettaa rajat rautatieliikenteen kasvulle ja suurille junanopeuksille. Kun ilmenee häiriö, sen vaikutukset leviävät laajalle Suomen junaliikenteeseen. Kaksiraiteisen radan rakentamisella häiriöherkkyyttä voidaan merkittävästi pienentää, junien nopeutta nostaa ja junatarjontaa lisätä. 

Myös ilmastonmuutoksen takia Suomessa tarvitaan rautatieliikenteen kasvuharppaus. Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen sekä henkilöliikenteen kilpailun avautuminen tukevat tätä tavoitetta. Ratakapasiteetin puute ei saa muodostua rautatieliikenteen kasvun esteeksi – ei varsinkaan Tampereen ja Seinäjoen välisellä suuren kysynnän rataosalla.

Päärata on saatava EU-rahoituksen piiriin

Pääradan sisältyminen TEN-T-ydinverkkokäytävien laajennukseen avaa mahdollisuuden hakea ja saada Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahoitusta. Tämä edellyttää pääradan suunnittelun ja toteutuksen asettamista kansallisten ratahankkeiden kärkeen.

– Suunnittelutilannetta pääradalla on välittömästi parannettava, jotta TEN-T-ydinverkkokäytävän mahdollistamaa Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahoitusta voidaan ylipäätään hyödyntää, Markus Erkkilä huomauttaa.

Näin mittavien infrahankkeiden suunnittelu vaatii paljon aikaa, joten välitön toimien aloittaminen on äärimmäisen tärkeää. Oleellista on, että yleissuunnittelu tehdään heti koko yhteysvälille Helsinki–Tampere–Seinäjoki. Väylävirasto on aloittamassa tarveselvityksen tekemisen yhteysvälille Tampere–Seinäjoki tämän vuoden aikana.

Vauhdittaakseen pääradan infrahankkeiden toteutumista, Päärata+-alueiden maakunnat ja keskuskaupungit järjestävät Suomi raiteille -mediatapahtuman Helsingin päärautatieasemalla ja päärataa kulkevalla junamatkalla huomenna perjantaina 11.1.2019. Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntajohtajat sekä pääradan kaupunginjohtajia julkaisivat viime viikolla kannanoton, joka ennakoi Suomen pysähtymistä, mikäli päärataa ei laiteta kuntoon.

#päärata #suomirata #suomiraiteille

Lisätietoa:

Linkki 4.1.2019 julkaistuun maakuntien pääratakannanottoon: https://www.epliitto.fi/ajankohtaista/kannanotto-jos-paarataa-ei-laiteta-kuntoon-suomi-pysahtyy

Linkki Tampere–Seinäjoki-radan 2-raiteistamisen selontekoon (WSP Finland Oy 2018): http://www.epliitto.fi/images/Tre-Sjk%20-radan%202-raiteistaminen_raportti.pdf

 

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja
puh. 040 356 8044
markus.erkkila(at)etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

0 kommenttia
9.01.2019

Katso uusi kulttuuriperinnön teemavuoden video!

Etelä-Pohjanmaan kulttuuriperintöä etsimässä – Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018

Katso uusi kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 kunniaksi tehty video eteläpohjalaisesta kulttuuriperinnöstä!

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen tuottamassa videossa tuodaan esiin Etelä-Pohjanmaan rikasta kulttuuriperintöä. Vuonna 2018 Euroopan unionissa vietettiin Kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta. Teemavuoden tavoitteena oli kannustaa eurooppalaisia pohtimaan kulttuuriperintöään ja sen merkitystä omassa arjessa.

Tuotanto ja käsikirjoitus: Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus
Kuvaus ja leikkaus: Henri Saranpää, Visio Creative, Seinäjoki
Lukija: Tuija Ahola
Musiikki: Antti Paalanen Kuvamateriaali: Mauri Turunen, Kauhajoki; Anneli Aho, Kuortane; Marko Lapiolahti / Noisy Silence Studio; Euroopan unioni 2017.

 

0 kommenttia
8.01.2019

Ruokahävikin vähentämiseksi on laadittu toimintasuunnitelma

Etelä-Pohjanmaan liitto yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka -yksikön kanssa on osana kansainvälistä ECOWASTE4FOOD -hanketta laatinut toimintasuunnitelman ruokahävikin vähentämiseksi Etelä-Pohjanmaalla. Suunnitelma sisältää 10 konkreettista toimenpidettä, joita alueen toimijat toteuttavat yhteistyössä vuosien 2019-2020 aikana.

ECOWASTE4FOOD -hankkeen tavoitteena on ollut etsiä ja tunnistaa Euroopasta levitettäviä ja monistettavia hyviä malleja, joiden avulla ruokahävikkiä voidaan pienentää elintarvikkeiden tuotantoprosesseissa ja kulutuksen eri vaiheissa ekoinnovaatioiden kautta. Kaksivuotisen hanketyön ja oppimisprosessin tuloksena syntynyt alueellinen toimintasuunnitelma sisältää monia projektin aikana tunnistettuja ja muualta opittuja elementtejä. Niiden omaksuminen myös Etelä-Pohjanmaalle kehittää ruokajärjestelmien kestävyyttä ja vähentää hukkaan menevien elintarvikkeiden määrää ruokaketjun eri vaiheissa. Toimintasuunnitelmaan voi tutustua täällä.

Toimintasuunnitelman esittelytilaisuus järjestetään torstaina 24.1.2019 klo 13.00-15.00 Seinäjoella, Frami B-rakennuksen auditoriossa 1, osoitteessa Kampusranta 9, Seinäjoki.

Toimintasuunnitelman esittelyn lisäksi tilaisuudessa kuullaan:

  • Vantaan Yhteinen pöytä -mallin kokemukset ja mallin soveltaminen muilla alueilla – Projektipäällikkö Hanna Kuisma, Sitran ja Yhteisen pöydän projekti
  • Ruokahävikki ravintoloitsijan näkökulmasta – Aleksi Tamminen, Mallaskosken panimoravintola

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille ja se päättyy kahvitarjoluun.

Ilmoittauduthan tilaisuuteen tarjoiluvarausten vuoksi viimeistään 21.1.2019 osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/r/KSTRMTT

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja: projektikoordinaattori Susanna Anttila, Etelä-Pohjanmaan liitto, susanna.anttila@etela-pohjanmaa.fi, 040 1944552

Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan ECOWASTE4FOOD -hankkeen monitorointivaiheessa vuosina 2019-2020. Lue lisää Ecowaste4Food -hankkeesta.

 

0 kommenttia
8.01.2019

Ota kantaa rakennerahastojen toimintaympäristöhaasteisiin

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee yhdessä maakunnan liittojen ja ELY-keskusten, ministeriöiden ja järjestöjen kanssa seuraavaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan kauden 2021-2027 ohjelmatyötä.

Valmistelussa on kartoitettu toimintaympäristön haasteita elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämisessä, vähähiilisen talouden edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä, saavutettavuudessa ja liikenteessä, työllisyydessä ja osaamisessa sekä sosiaalisen osallisuuden edistämisessä ja köyhyyden torjumisessa.

TEM pyytää sidosryhmiä, kumppaneita ja EU-rahoituksen hyödynsaajia ottamaan kantaa keskeisiin haasteisiin Otakantaa.fi-kyselyssä. Palautetta hyödynnetään ohjelmakauden valmistelussa. Kyselyyn voi vastata 18.1.2019 asti. Linkki kyselyyn: https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/317/osallistuminen/628/kysely/

Kuluvalla ohjelmakaudella 2014-2020 Suomessa toteutetaan Kestävää kasvu ja työtä ohjelmaa, jonka kokonaisbudjetti on noin 2,6 miljardia euroa. Lisätietoja rakennerahastotoiminnasta löytyy osoitteesta rakennerahastot.fi.

0 kommenttia
4.01.2019

Kannanotto: Jos päärataa ei laiteta kuntoon, Suomi pysähtyy

Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntajohtajat sekä ratayhteyden kaupunginjohtajia:

Jos päärataa ei laiteta kuntoon, Suomi pysähtyy

 

Tulevana keväänä käydään eduskuntavaalit ja erilaisten infrahankkeiden puolestapuhujat tekevät vaikuttamistyötä jo kiivaasti. Tarvitaan satsauksia, jotka laajentavat ihmisten mahdollisuuksia työllistyä. Satsauksia, jotka mahdollistavat sekä ihmisten että tavaroiden sujuvamman liikkumisen. Sellaisia satsauksia, jotka toteuttavat Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.

Jos haluamme toteuttaa infrahankkeen, joka ei ole vain yhtä aluetta hyödyttävä, ja jonka vaikutukset ulottuvat laajalle ja hyödyttävät mahdollisimman monia suomalaisia ja elinkeinoelämää, on seuraavaan hallitusohjelmaan kirjattava pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla. Tämä merkitsee Helsingin ja Tampereen välisen rataosuuden kehittämistä siten, että liikennöinti tällä välillä on mahdollista yhdessä tunnissa, sekä kaksoisraiteen rakentamista vilkkaasti liikennöidylle Tampereen ja Seinäjoen välille. Päärataan kytkeytyy myös merkittäviä jatkoyhteyksiä, joiden toimivuudesta pääratakokonaisuudessa tulee huolehtia siten, että kahden tunnin yhteydet Helsinkiin ovat mahdollisia. On esimerkiksi satsattava yhtenäiseen kaksoisraiteeseen Jyväskylän ja Tampereen välillä, Seinäjoen ja Vaasan välillä pitää vähentää tasoristeyksiä ja lisätä kohtauspaikkoja ja Tampereen ja Porin yhteysväli tarvitsee tasoristeysten poistoja ja muita nopeuden nostoon tähtääviä toimenpiteitä.

Pääradalle tehtävät investoinnit tarkoittavat myös sitä, että yhteydet muualle Suomeen paranevat. Siksi sen vaikutukset ovat laajat. Lisääntyvä ratakapasiteetti mahdollistaa esimerkiksi paikallisen junaliikenteen kehittymisen siellä, missä sitä ei nyt ole, tai missä tarvitaan lisäkapasiteettia.

Jos junamatkat eivät pääradalla nopeudu, ne eivät nopeudu missään. Menetämme jo nyt merkittäviä määriä rahaa pääradan osuuksien huonon kunnon tai liian vähäisen raidemäärän vuoksi. Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että tähän ei ole enää varaa. Lisäksi nopeammat yhteydet ja junien täsmällisyys tekevät junamatkustamisesta kiinnostavamman vaihtoehdon ihmisille. Tämä tarkoittaa taas puolestaan sitä, että ihmiset voivat tehdä arjessaan ekologisempia valintoja.

Euroopan unioni on päättämässä Suomen pääradan Helsingistä Tornioon saakka nostamisesta EU:n liikenneverkkojen korkeimpaan tärkeyskategoriaan ydinverkkokäytäväksi. Se mahdollistaa Suomelle EU-rahoituksen saamisen pääradan parantamisen kustannuksiin. Päärata kytkeytyy Tornion kautta Ruotsin puolella Perämeren rantaa myötäilevään rataan, joka tulee olemaan samaa ydinverkkokäytäväkokonaisuutta Suomen pääradan kanssa. Olisi vähintäänkin erikoista, jos Suomi ei itse lähtisi ripeästi ja voimakkaasti edistämään pääradan suunnittelua.   

Rautateillä - ja erityisesti pääradalla - on ollut keskeinen rooli Suomen kehityksessä. Se aikoinaan mullisti ihmisten liikkumisen, muutti Suomen teolliseksi yhteiskunnaksi ja vauhditti taloudellista kasvua. Haluamme, että päärata on mullistamassa liikkumista ja vauhdittamassa talouskasvua kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa.

 

 

Tämän kannanoton allekirjoittajina ovat Päärata+ -alueen ja Uudenmaan maakuntien maakuntajohtajat sekä ratayhteyden kaupunginjohtajia.

 

Kaupungit                            

Hyvinkää
Jyrki Mattila
kaupunginjohtaja

Hämeenlinna
Timo Kenakkala
kaupunginjohtaja

Jyväskylä
Timo Koivisto
kaupunginjohtaja

Parkano
Jari Heiniluoma

Pori
Aino-Maija Luukkonen
kaupunginjohtaja

Riihimäki
Sami Sulkko
kaupunginjohtaja

Seinäjoki
Jorma Rasinmäki
kaupunginjohtaja

Tampere
Lauri Lyly
pormestari

Vaasa
Tomas Häyry
kaupunginjohtaja

 

Maakunnat                          

Etelä-Pohjanmaa
Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

Kanta-Häme
Anna-Mari Ahonen
maakuntajohtaja

Keski-Suomi
Tapani Mattila
maakuntajohtaja

Pirkanmaa
Esa Halme
maakuntajohtaja

Pohjanmaa
Kaj Suomela
maakuntajohtaja

Satakunta
Asko Aro-Heinilä
vt. maakuntajohtaja

Uusimaa
Ossi Savolainen
maakuntajohtaja

 

Vauhdittaakseen pääradan infrahankkeiden toteutumista, Päärata+ -alueiden maakunnat ja keskuskaupungit järjestävät Suomi raiteille -mediatapahtuman Helsingin päärautatieasemalla ja päärataa kulkevalla junamatkalla perjantaina 11.1.2019.

0 kommenttia
21.12.2018

EU-uutiskirje 6/2018

Vuoden viimeisessä EU-uutiskirjeessä jälleen aimo annos EU-uutisia niin maakunnassta kuin vähän kauempaa. Kulunut vuosi on mennyt EU-asioiden parissa vielä hyvin tavanomaisissa merkeissä yhteistä kulttuuriperintöä juhlien ja tulevaisuuden suuntia hakien. Ensi vuonna luvassa on kuitenin oikea EU:n supervuosi Brexiteineen, EU-vaaleineen, komission vaihtumisine ja Suomen puheenjohtajuuskausineen. Samalla käydään neuvottelua myös EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskaudesta ja määritetään poliittiset painopisteet vuosille 2021-2027. Joulun aikana onkin hyvä ladata akkuja seuraavan vuoden tapahtumiin. EU-tietokeskus toivottaa kaikille lukijoille oikein mukavaa joulun aikaa ja innokasta vuoden alkua! Ja tietysti antoisia lukuhetkiä!

Lue uutiskirje täältä>>

Muut uutiskirjeet ovat luettavissa ja tilattavissa täältä>>

0 kommenttia
20.12.2018

Kutsu Vihreän Profiilin Työkalun pilotointiin

Hyvä pohjalainen yritys!

Haluaisitko ymmärtää, millaisia mahdollisuuksia kiertotalous ja kestävä liiketoiminta tarjoaa yrityksellesi? Nyt siihen on loistava mahdollisuus!  Etelä-Pohjanmaan liitto pilotoi yhdessä VTT:n ja yritysten kanssa Vihreän profiilin työkalua, joka on kehitetty CESME – Circular Economy for SMEs -projektissa.

Pilotin tavoitteena on kehittää yritysten ja muiden alueen toimijoiden käyttöön Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin räätälöity Vihreän profiilin työkalu, joka tarjoaa erilaisia tapoja arvioida liiketoiminnan vaikutuksia kiertotalouden näkökulmasta. Työkalu tarjoaa myös tietoa ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten kannalta kestävämmästä toiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Pilotointityöpajoissa yritykset pääsevät itse kokeilemaan työkalua ja saavat saamalla näkemyksiä uusista mahdollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä myös omassa liiketoiminnassaan.

 Järjestämme kevään aikana kaksi pilotointitilaisuutta:

  1. pilotointitilaisuus 8.2.2019 klo 9:30-12 (kahvit klo 9.15 alkaen) Seinäjoella, Frami D-rakennus, Mega-kokoustila (Tiedekatu 2, Seinäjoki)
  2. pilotointitilaisuus 6.3.2019 klo 9:00-11.30 (kahvit klo 8.30 alkaen) Ähtärissä, Hotelli Mesikämmen, Iso Sali (Karhunkierros 149, 63700 Ähtäri)

Yritys voi osallistua vain yhteen pilotointitilaisuuteen tai molempiin. Sisältö tilaisuuksissa on suurimmaksi osaksi sama – molempiin pilotointitilaisuuksiin osallistumisen kautta yrityksellä on mahdollisuus laajentaa tarkastelua useampaan työkalun osuuteen ja siten saada harjoituksesta enemmän irti myös oman liiketoimintansa kehittämisen näkökulmasta.

Ilmoittaudu tilaisuuksiin täällä (1. pilotointitilaisuuteen 5.2. mennessä, 2. pilotointitilaisuuteen 4.3. mennessä). Voit myös jakaa kutsua muille kiinnostuneille yrityksille!

Lisätietoja antavat:

Hanna Meriläinen, EP-liitto, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, p. 0400 241 813

Maria Antikainen, VTT, maria.antikainen@vtt.fi, p. 040 512 4260

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös