Ajankohtaista

26.02.2020

Keramiikan Pop up -näyttely maaliskuussa Epstorilla Seinäjoella

Etelä-Pohjanmaan liitto pystyttää maaliskuun alussa keramiikkanäyttelyn Seinäjoelle Epstori-kauppakeskukseen, jossa esillepano on nähtävissä 6.–24. maaliskuuta. Näyttely on osa eurooppalaista CLAY-hanketta, jossa Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana.

CLAY Pop up -keramiikkanäyttely tuo esiin eteläpohjalaista keramiikkaosaamista käyttö- ja taidekeramiikasta koristekeramiikkaan. Esineissä sovelletaan erilaisia keramiikan valmistuksen tekniikoita. Astioiden valmistaminen dreijaamalla jatkaa vuosituhantisia perinteitä. Valutekniikkaa puolestaan on kehitetty pitkälle piensarjatuotannon tarpeisiin. Keramiikkataiteessa ja koriste-esineiden valmistuksessa erilaiset käsinrakentamisen tekniikat ovat aina ajankohtaisia.

CLAY-hankkeen tavoitteena on lisätä keramiikka-alan näkyvyyttä ja parantaa ymmärrystä alan viimeaikaisista haasteista ja kehityksestä. Keramiikan ikivanhat perustekniikat ovat useimmille tuttuja, mutta voimakkaasti kehittyvä materiaaliteknologia ja digitalisoituminen vaikuttavat tähänkin alaan. 3D-tulostaminen on tullut osaksi keramiikan suunnitteluprosesseja, ja digitaalisten markkinointi- ja myyntikanavien hallinta on alan toimijoille tärkeää. Kuitenkaan mikään uusi teknologia ei korvaa kädentaitoa ja materiaalien tajua yhdistettynä uutta luovaan muotokieleen.

Keramiikan alan koulutus on Suomessa enää vähäistä, ja Etelä-Pohjanmaalla ollaan kokonaan kansalaisopistojen kurssitarjonnan varassa. Kansainvälinen suuntautuminen, verkostoituminen, uusien näkökulmien oivaltaminen ja teknologioiden omaksuminen ovat tärkeitä suuntaviittoja tulevaisuuden käsi- ja taideteollisuusalan toimijoille. Silti juuri kädentaitojen jatkuvuuden varmistaminen uusien teknologioiden ohella on äärimmäisen ajankohtainen kysymys. CLAY-hankkeessa pohditaan, pystyykö Etelä-Pohjanmaa vastaamaan tähän haasteeseen.

Lue lisää näyttelystä: https://www.epliitto.fi/clay_popup

 

Yleistietoa hankkeesta:

CLAY-hanke toteutetaan Interreg Europe -ohjelmasta. Hankepartnereita on viidestä EU-maasta. Hankkeen pääpartneri on Umbrian alue Keski-Italiasta, jossa keramiikalla on hyvin pitkät perinteet. Muut kumppanit ovat AEuCC – keramiikkakaupunkien yhteistyöryhmä Espanjasta, Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, Keramiikan ja lasin teknologiakeskus (CTCV) Portugalista, Euroopan keramiikkakeskuksen kehittämisjärjestö Ranskasta sekä Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.

CLAY-hanke on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe kestää toukokuun 2021 loppuun ja toinen vaihe toukokuun 2023 loppuun. CLAY-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa, josta Etelä-Pohjanmaan liiton osuus on noin 211 000 euroa.

Lue lisää CLAY-hankkeesta osoitteissa www.epliitto.fi/clay ja www.interregeurope.eu/clay.

 

Lisätietoja:


Eliza Kraatari, Projektikoordinaattori

puh. 040 487 9222, eliza.kraatari@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
17.02.2020

CLAY- ja FINCH -hankkeitten kuulumisia

Interreg Europe -ohjelmasta rahoitettavat, kulttuurialalle sijoittuvat hankkeet elävät ensimmäisen vaiheensa aktiivisinta aikaa. Kansainväliset vierailut Etelä-Pohjanmaalla pidettiin viime vuoden aikana. Nyt vuorossa on hyvien käytäntöjen tunnistaminen hankkeiden muilta alueilta. Hyviä käytäntöjä sovelletaan alueille luotavissa toimintasuunnitelmissa, joita hankkeiden toisessa vaiheessa toteutetaan.

CLAY-hankkeessa keskityttiin vuoden 2019 aikana alueellisten tilannekartoitusten laatimiseen. Vuoden aikana toteutettiin kaksi kyselytutkimusta, joilla kartoitettiin kehittämistarpeista ja toisaalta mahdollisuuksia vastata niihin. Tuloksia on käsitelty sidosryhmäkokouksissa sekä hankkeen kansainvälisissä tapaamisissa. Etelä-Pohjanmaalla on vierailtu useiden alan toimijoiden luona ja keskusteltu kasvokkain mm. yrittäjäkokemuksista ja toimialan kehittämistarpeista.

CLAY-hankkeessa kevään 2020 ponnistus on järjestää maaliskuussa toimijatapaaminen, jonka tavoitteena on tuoda alueen keramiikkatoimijat yhteen jakamaan näkemyksiään ja pohtimaan tulevaa. Alueen monipuolista toimintaa keramiikan parissa tuodaan laajan yleisön nähtäville, kun viikon 10 lopulla Seinäjoen Epstorille rakennetaan keramiikan pop up -näyttely! Sitä ennen riennetään kuitenkin vielä hanketapaamiseen Portugaliin (19.–20. helmikuuta).

FINCH-hankkeessa on Etelä-Pohjanmaan osalta saavutettu jo tärkeä merkkipaalu, kun täältä esitetyt hyvät käytännöt on virallisesti hyväksytty ja julkaistu Interreg-ohjelman politiikkakehittämisen alustalla. Hyvät käytännöt koskevat Seinäjoelta Kalevan Navetan toimija- ja yhteistyörakennetta ja Ähtärin veistoskummitoimintaa.

FINCH-hanke on esillä 5. maaliskuuta pidettävässä EU Etelä-Pohjanmaalla tapahtumassa Alajärvellä. Pian sen jälkeen on jälleen aika pakata kapsäkit ja suunnata hankkeen tälle erää viimeiseen kansainväliseen tapaamiseen Kreikkaan, 10.–11. maaliskuuta.

 

Teksti: Eliza Kraatari

0 kommenttia
14.02.2020

Selvitys: Seinäjoki−Lapua-valtatie nelikaistaiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton teettämän selvityksen mukaan Seinäjoki−Lapua-välille tarvitaan nopeasti kehittämisinvestointeja. Viimeaikaiset tiellä tapahtuneet onnettomuudet korostavat surullisella tavalla tien palvelutason ja turvallisuuden puutteita.

Valtatie 19 on osa Suomen päätieverkkoa, mutta se ei täytä pääväylille asetettuja laatutavoitteita. Talousalueiden ripeän kasvun sekä Seinäjoen ohitustien valmistumisen myötä valtatien liikennemäärä on kasvanut voimakkaasti. Valtatien 19 investointien käynnistäminen on Etelä-Pohjanmaan tärkein maantieliikenteen kehittämistoimenpide.

Tavoitteena on, että koko Seinäjoki−Lapua-yhteysväli saataisiin nelikaistaiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa halutaan toteuttaa Jouttikallion ja Hipin ohituskaistat sekä Atrian eritasoliittymä, koska näistä kohteista on jo olemassa valmiit tiesuunnitelmat. Toisessa vaiheessa olisi vuorossa Atria−Kivisaari-välin nelikaistaistaminen. Tällä osuudella ei ole vielä suunnittelua käynnissä.

− Meillä on hyvin toimiva Itäväylä, ja toivotut parannukset helpottaisivat merkittävästi kuljetusalan yrittäjien toimintaa. Aikasäästö olisi huomattava ja mahdollistaisi käynnin Helsingissä kuljettajan työvuoron aikana − jopa Kauhavalta saakka, maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila toteaa.

Anttila muistuttaa, että parannuksia tarvitaan ennen kaikkea turvallisuuden lisäämiseksi, sillä liikenneturmia ja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut tieosuudella aivan liikaa.

 

Valtatie 19 on elintärkeä päätie yrityksille

Tiellä 19 sekoittuu teollisuuden, työssäkäynnin, maatalouden ja monien muiden tienkäyttäjien liikennetarpeet. Tie välittää myös pitkämatkaista liikennettä valtatien 3 kautta aina pääkaupunkiseudulle asti.

− Valtatie 19 on ylikuormittunut, vaarallinen ja välityskykynsä äärirajoilla oleva valtakunnallinen pääväylä. Sen varrella on elinkeinoelämän suuryrityksiä, joiden tulevaisuus vaatii sujuvaa tieliikenneinfraa, kansanedustaja Pasi Kivisaari korostaa.

WSP Finland Oy:n laatima selvitys julkaistiin ja luovutettiin liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle tänään, perjantaina 14. päivä helmikuuta. Toiveena on saada investointiohjelma liikkeelle nopeasti.

 

Lisätietoja:

Etelä-Pohjanmaan liitto

Antti Saartenoja, suunnittelujohtaja
p. 050 347 9845

 

Materiaalit:

Valtatielle 19 neljä kaistaa Seinäjoelta Lapualle − investointi talouskasvuun ja työllisyyteen -selvitys »

Vt19-esite »

 

 

13.02.2020

E-P tavoittelee rakennerahasto-ohjelmaan tasapuolisempaa rahanjakoa

Rakennerahasto-ohjelman valmistelu on edennyt vaiheeseen, jossa konkreettiset ohjelmasisällöt alkavat hahmottua. Vuodenvaihteen molemmin puolin alueilla oli lyhyt aika kommentoida sen hetkistä ohjelmaluonnosta, ja Etelä-Pohjanmaallakin kommentteja ja näkemyksiä kerättiin sähköisellä kyselyllä.

Ohjelman pitäisi vaikuttavuuden näkökulmasta olla riittävän napakka ja fokusoitunut. Toisaalta taas valtakunnallisessa ohjelmassa on haastavaa yhteensovittaa eri alueiden, ministeriöiden ja keskeisten toimijoiden keskenään osittain erilaisia tavoitteita, joten tästä näkökulmasta ohjelman tulee olla mahdollistava, jotta se pystyy vastaamaan kaikkien alueiden tarpeisiin.

Rakennerahastot tukevat seuraavia strategisia painopisteitä:

  • pk-yritysten kestävän kasvun, kansainvälistymisen, kilpailukyvyn ja digitalisaation parantaminen
  • vähähiilisen ja vihreän talouden edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä;
  • elinkeino- ja työelämälähtöisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien parantaminen ja TKI-verkostotyön edistäminen;
  • jatkuvan oppimisen, ammatillisen liikkuvuuden ja työvoiman kohtaannon edistäminen työn ja osaamisen murroksessa;
  • työnhakijoiden työllistymisen edistäminen sekä työelämän kehittäminen ja
  • haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen.

Ensimmäiseen painopisteeseen liittyen harvaan asutuille alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa tavoitellaan mahdollisuutta tukea myös elinkeinoelämälähtöisiä laajakaista- ja liikenneinfrainvestointeja. Myös Etelä-Pohjanmaan kannalta laajakaistaverkon tukemisen mahdollisuus olisi toki ollut perusteltua.

Otsikkotasolla painopisteet ovat tuttuja jo kuluvalta ohjelmakaudelta. Aiempaa enemmän ohjelmassa tulevat painottumaan muun muassa ilmastonmuutoksen hillintä, digitalisaatio, jatkuvan oppimisen merkitys esimerkiksi uuden teknologian käyttöönoton ja työn murroksen myötä sekä älykäs erikoistuminen.

Kokonaan uutena elementtinä valmisteluun on tammikuussa tullut Oikeudellisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund, JTF), joka liittyy Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan. Sillä tuetaan alueita ja aloja, joilla siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan aiheuttaa haasteita. Näillä näkymin JTF valmistellaan osaksi Suomen rakennerahasto-ohjelmaa ja sen toimeenpano tulee perustumaan maakuntatason alueellisen siirtymän suunnitelmiin.

Suomen saanto JTF:sta olisi 164,8 milj. € mutta jotta rahaston rahoitusosuus saataisiin käyttöön, olisi rakennerahastoista (EAKR ja ESR) siirrettävä 1,5 – 3 -kertainen lisärahoitus, johon sovellettaisiin tämän jälkeen vastaanottavan JTF-rahaston sääntöjä. EAKR- ja ESR-toimet siis supistuisivat vähintään 247,1 milj. €. Komissio antaa esityksensä rahaston maantieteellisestä kohdentumisesta Suomessa osana maaraporttia helmikuussa. Tällä hetkellä ei voida vielä arvioida uuden rahaston vaikutuksia sisällöllisesti tai rahoituksellisesti Etelä-Pohjanmaalle.

Olennainen ja tärkeä osa seitsemän vuoden välein tapahtumaa ohjelmavalmistelua on tietysti rahanjako. Hallitus on linjannut, että valtakunnalliseen hanketoimintaan varataan EAKR:n rahoituksesta enintään kahdeksan prosenttia ja ESR:n rahoituksesta enintään 20 prosenttia. Muita vastaavia ns. päältäottoeriä ovat kestävän kaupunkikehittämisen rahoitus, joka on kuusi prosenttia EAKR:sta, ja vähävaraisten materiaalisen tuen rahoitus, joka on kaksi prosenttia ESR:sta. Lisäksi siivu rahoituksesta menee ohjelmatyön hallinnointiin.

Kaupunkikehittämisessä hallituksen linjaukset eivät ole Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen näkökulmasta hyviä. Potti on menossa pääkaupunkiseudulle ja yliopistokaupungeille. Asia täytyy huomioida jotenkin muuta rahoitusta jaettaessa.

Päältäottoerien jälkeen siirtymäalueiden eli muun Suomen kuin Uudenmaan ja Ahvenanmaan jaettavissa olevan rahoituksen suuruusluokka on jossain 750 ja 800 miljoonan euron välimaastossa. Tosin tämä arvio pohjaa vasta komission esitykseen EU:n budjetiksi. Nähtäväksi jää, mihin suuntaan Suomen saama rahoitus muuttuu. Lisäksi uusi JTF-rahasto tulee vaikuttamaan jaettavissa olevaan rahamäärään ja viivästyttämään prosessia jonkin verran.

Elinkeinoministeri Lintilä on antanut maakunnille toimeksiannon tehdä yhteinen yksimielinen esitys maakuntakohtaiseksi rahanjaoksi. Neuvotteluja maakuntien kesken on käyty tiivistii, mutta luonnollisesti ratkaisun hakeminen ei ole helppoa. Etelä- ja Länsi-Suomi hakevat aiempaa tasapuolisempaa rahanjakoa Suomen sisällä. Kuluvalla kaudella Etelä-Pohjanmaa on saanut alueellista rakennerahastorahoitusta alle 15 euroa/asukas/vuosi. On olemassa hyvät perusteet saada tähän merkittävä tasokorotus.

 

Teksi: Heli Rintala

12.02.2020

Kuinka EU vaikutaa Etelä-Pohjanmaalla? Koheesiopolitiikan tapahtumat antavat vastauksia

Kuinka EU vaikuttaa konkreettisesti Etelä-Pohjanmaalla? Usein kuultu kysymys on hyvin laaja. Kaikenkattavan yksiselitteisen vastauksen antaminen saattaisi tuntua siltä, että jokin tärkeä huomio jää mainitsematta.

Tähän haasteeseen vastataan kuitenkin EU Etelä-Pohjanmaalla-tapahtumasarjalla. Tapahtumat käsittelevät maakunnassa jo tapahtunutta sekä tulevaa kolmen erityisteeman kautta: Ympäristön, digitalisaation sekä työn ja osaamisen kautta.

EU:n vaikutuksia voidaan nähdä esimerkiksi siinä, mihin suuntaan asiat ja arkipäiväiset toiminnot ympärillä kehittyvät. Tällöin on kyse siitä unionin yhteisestä tulevaisuuskuvasta, jota tukevaan toimintaan EU-rahoitusta ohjataan. Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi hankkeista, jotka tarttuvat toimeen eri kokoisten ja eri aloilla havaittujen ongelmien korjaamiseksi tai uuden kehittämiseksi.

EU Etelä-Pohjanmaalla-tapahtumissa maakunnan monipuoliset hankkeet pääsevät itse ääneen. Omia kertomuksia ja kokemuksia kuullaan jokaisen tapahtuman yhteydessä järjestetyillä hankemessuilla.

Tämän hetkisistä tavoitteista ja tulevaisuudenkuvasta kertovat tapahtumien puhujavieraat. Jokaisessa tapahtumassa vieraana on Euroopan ja alansa asiantuntevat puhujavieraat. Ympäristöteemoista (5.3.) alustaa Euroopan komission Green Deal-asiantuntija Ismo Ulvila, työstä ja osaamisesta (9.3.) eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen. Digitalisaatiosta (17.3.) alustaa digi-meppi Miapetra Kumpula-Natri.

Tapahtumia järjestävät Etelä-Pohjanmaan Liiton ja EU-tietokeskuksen lisäksi myös Ely-keskus, paikalliset hanketoimijat sekä Leader-ryhmät. Tapahtumien moderaattorina toimii aluekehittämisen konsultointitoimisto MDI:n toimitusjohtaja Tommi Ranta.

 

Tapahtumat:

  • To 5.3. klo 13-17 Alajärvi (Ympäristö ja ilmasto)
  • Ma 9.3. klo 14-18 Seinäjoki (Työ ja osaaminen)
  • Ti 17.3. klo 14-18 Kauhajoki (Digitalisaatio) 

Tarkempaa tiedotusta tapahtumista ja ohjelmasta voit seurata Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -facebook-sivustolla tai osoitteessa www.epliitto.fi/tapahtumat

12.02.2020

Nuoret korostivat Ideakökän annista yhteisöllisyyttä

Toisen asteen opiskelijoille suunnattu puhetaitokilpailu kisattiin Opinlakeus-messujen yhteydessä 16.1.2019 Seinäjoki Areenassa. Puheenvuorojen teemat ammennettiin tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämästä Ideakökkä-kilpailusta.

Osallistujien tehtävänä oli puheenvuoroissaan vastata seuraaviin kysymyksiin: Mikä viidestä parhaaksi valitusta Ideakökkään lähetetystä ehdotuksesta on omasta mielestäsi innostavin idea? Miksi ja miten tahtoisit juuri tämän idean toteutuvan käytännössä Etelä-Pohjanmaalla?

Nuorten puheenvuoroissa korostui yhteisöllisyys, ja selkeäksi suosikiksi Ideakökän viidestä parhaasta ideasta nousi Yhdessä rakennettu yhteisö. Ideakökässä kunniamaininnan saaneessa, Vilma Veijasen esittämässä ideassa tavoitteena on rakentaa Etelä-Pohjamaasta yhdessä yhteisöllisempi paikka ja lisätä vuorovaikutusta ennestään tuntemattomien ihmisten välillä.

− Yhteisön rakentamista voisi olla esimerkiksi naapurin mummon vieminen kävelylle, roskien kerääminen lasten kanssa keväisiltä kaduilta, pullan leipominen vanhustenkotiin tai mikä tahansa pieni asia, mikä tehdään yhteisön hyväksi. Yhteisön rakentamisesta saisi pienen palkinnon kaupungilta, esimerkiksi ilmaisen pysäköinnin keskustassa, lahjakortin paikalliseen kahvilaan tai lipun uimahalliin tai museoon. Toivoisin tähän myös alueen yrityspalveluita mukaan näkyvyyttä vastaan, ideaa kuvailtiin.

Yksinäisyydestä on haittaa koko yhteisölle

Myös kilpailun voittaja, Ida Nurmi Alavuden lukiosta, tarttui aihevalinnassaan Yhdessä rakennettu yhteisö -ideaan. Hän muistutti, että yksinäisyys koskettaa koko yhteisöä.

− Itsenäisyyden ihannointi saattaa vaikuttaa siihen, että meillä on yhä enemmän yksinäisiä ja syrjäytyneitä. YLE on artikkelissaan verrannut yksinäisyyttä haittavaikutuksiltaan siihen, että polttaisi 15 tupakkaa päivittäin. Yksinäisyys ei ole yksilön oma ongelma, vaan siitä on haittaa koko yhteisölle, Nurmi toteaa.

Nurmi piti hyvänä ajatuksena sitä, että Yhdessä rakennettu yhteisössä kaupungit ja kunnat tulisivat mukaan yhteisöllisyyden rakentamiseen. Jos yritykset saataisiin mukaan, idea voisi Nurmen mukaan buustata myös alueen yrittäjyyttä. Lisäksi luotaisiin kuvaa Etelä-Pohjanmaasta yhteisöllisenä alueena, mikä voisi tuoda lisää paluumuuttajia maakuntaan. Nurmi toivoikin, että idean toteutus konkretisoituisi.

− Toivon, että messuväessä olisi paljon nuoria, jotka voisivat viedä tätä ideaa eteenpäin. Täällä on myös aikuisia, joilla olisi valmiiksi avaimet kädessään ja suhteita, joilla voisi ajaa asiaa eteenpäin, Nurmi kannusti.

Kilpailussa toiseksi sijoittunut Lapuan lukion Aleksi Hautamäki korosti omissa puheenvuoroissaan myös yhteisöllisyyden tärkeyttä. Hautamäki visioi Yhdessä rakennettu yhteisö -idean toteutusta jo käytännön tasolle:

− Idea toteutuisi parhaiten digitaalisella alustalla. Kunta voisi luoda verkkosivulle tehtäviä, joita kansalaiset voisivat suorittaa. Myös kansalaiset voisivat luoda tehtäviä, joihin he tarvitsevat apua multa ihmisiltä. Pisteillä voisi myös palkita toisia, mistä syntyisi hyvän kierre, hän visioi.

Hautamäki muistutti, että tekojen ei tarvitse olla suuria, sillä pienetkin teot yhdistäisivät ihmisiä ja loisivat uusia suhteita.

− Tämä myös auttaisi syrjäytyneitä ihmisiä integroitumaan takaisin yhteisöön. Saisi ihmisen tuntemaan, että hänellä on väliä, Hautamäki lisää.

Kuvaukset Ideakökässä palkituista ideoista »

 

Mikä puhetaitokilpailu?

Puhetaitokilpailun järjestivät ja palkinnot lahjoittivat Seinäjoen rotaryklubit. Kilpailu on tarkoitettu eteläpohjalaisten lukioiden ja ammattioppilaitosten oppilaille. Kilpailu järjestettiin nyt 16. kertaa. Etelä-Pohjanmaan liitto oli mukana toista kertaa tukemassa kilpailun järjestämistä.

Etelä-Pohjanmaan kuntien nuorisovaltuustoja edusti tänä vuonna Ähtärin nuorisivaltuuston puheenjohtaja Mette-Mirella Foudila, joka valitsi kilpailijoiden joukosta Etelä-Pohjanmaan liiton lahjoittaman palkinnon saajan. Palkinnon sai kilpailussa toiseksi sijoittunut Aleksi Hautamäki (yläkuvassa).

 

Teksti ja kuvat: Hanne Rantala

 

12.02.2020

Taiteen ja kulttuurin välittäjätoimintaa sekä kuntien kulttuurityöntekijöiden osaamista edistetään alueellisesti

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan liitolle 195 000 euroa kulttuurin alueellisen kehittämistehtävään. Kehittämistehtävät ovat uusia ja niillä pyritään edistämään kuntien kulttuuritoimintalain tavoitteiden toteutumista. Etelä-Pohjanmaan liitto on hakenut rahoitusta yhdessä Seinäjoen kulttuuripalveluiden kanssa ja hankkeen vaikutukset ulottuvat koko maakunnan alueelle. 

Maaseutukulttuurin hybridiosaaminen-hanke koostuu kahdesta toisiaan tukevasta kokonaisuudesta. Etelä-Pohjanmaan liitto vastaa kuntien kulttuuriyöntekijöiden osaamisen kehittämisestä ja Seinäjoen kaupunki vastaa kulttuurin välittäjätoiminnan kehittämisestä.

”Maaseutukulttuurin hybridiosaajat-hanke antaa meille aidot työkalut ja hienon mahdollisuuden kehittää koko Etelä-Pohjanmaan kulttuurikenttää yhtenä kokonaisuutena. Olen iloinen, että Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden ja Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurin tehtäväalueen vuosia kestänyt hyvä yhteistyö saa hankkeen kautta konkreettisia muotoja. Yhdessä olemme vahvempia ja viisaampia!” Seinäjoen kaupungin kulttuurijohtaja Leena Kråknäs kommentoi.

Kaksivuotisessa hankkeessa tavoitteena on löytää paikallinen malli taiteen ja kulttuurin välittäjätoiminnalle. Välittäjätoiminnalla pyritään edistämään taide- ja kulttuuritoimijoiden työllistymis- ja ansaintamahdollisuuksia, kehittämään toimijoiden liiketoimintaosaamista, kehittämään kulttuurin ja taiteen digitaalista myyntiä, asiakas ja yleisötyön kehittämistä ja niin edelleen. Välittäjätoiminnan kannalta olennaista on tunnistaa alueen taide- ja kulttuuritoimijat sekä löytää alueellisesti tärkeimmät kehittämistarpeet.

Kulttuurityöntekijöiden osaamista kehitetään hankkeessa mentoroinnin avulla. Mentoroinnin teemoja ovat muun muassa: oman työn organisointi, oma motivaatio ja tavoitteet, tiedolliset sisällöt ja tiedon hankintaverkostoituminen sekä kansainvälisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja löytäminen. Mentoroinnissa hyödynnetään monipuolisia menetelmiä osallistujien toiveita kuunnellen ja tavoitteena on ennakkoluulottomasti päästä kokeilemaan myös taidelähtöisin menetelmin tehtävää mentorointia.

Hankkeeseen juuri valittu projektipäällikkö Päivi Alaniska tunnistaa tulevat haasteet, mutta on tarttumassa niihin innolla. ”Ensimmäisenä täytyy lähteä kartoittamaan toimijoita ja heidän tarpeitaan eri puolilla maakuntaa.” Alaniska toteaa. Hankkeessa tullaan lisäksi hyödyntämään paikallista välittäjätoiminnan osaamista taiteilija-asiantuntija Jenni Latvalta, joka on työskennellyt aikaisemmin Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilijana taiteen asiantuntijuuden ja välittäjätoiminnan kehittämisohjelmassa. Latva työskentelee parhaillaan Taideyliopiston tuotantokoordinaattorina.

Etelä-Pohjanmaan liiton lisäksi alueellinen kehittämistehtävä on osoitettu Jyväskylän kaupungille Kaakon taiteelle, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle ja Kuopion kaupungille.  

 

Teksti: Hanna Hangasluoma

12.02.2020

Kulttuuripaletti tuo taiteen sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Vuodenvaihteessa päättynyt Kulttuurisote II -hanke edisti taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa neljän maakunnan alueella. Kussakin maakunnassa lähestyttiin teemaa hieman eri näkökulmasta.

Pohjanmaalla vietiin käytäntöön ikäihmisten taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen tarjotinmallia, jonka tarkoituksena on tuoda kulttuurihyvinvointipalvelujen tuottajat ja tarvitsijat yhteen.

– Perustimme Vaasaan monialaisen yhteiskehittämisryhmän, jossa ovat edustettuina kaupungin kulttuuripalvelut, ikäihmisten sote-palvelut, taidealan toimijat, oppilaitokset, vanhusneuvosto ja Taiteen edistämiskeskus. Ryhmän tavoitteena on taiteen ja kulttuurin juurruttaminen ikäihmisten sote-palveluihin, projektipäällikkö Hanna Kleemola kertoo.

Etelä-Pohjanmaalla tuettiin verkostoitumista. Alueen sote-organisaatioihin nimettiin kulttuurihyvinvoinnin yhteyshenkilöt, mikä helpottaa projektipäällikkö Pirjo Heinon mukaan toimijoiden yhteistyötä.

Pohjois-Savossa parannettiin kulttuurin saavutettavuutta edistämällä hyvien toimintamallien tunnettuutta muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä päättäjien keskuudessa.

– Vielä tarvitaan asennevaikuttamista, käyttöönottopäätöksiä ja toimeenpanoa, projektipäällikkö Mervi Lehmusaho linjaa.

Varsinais-Suomessa laadittiin suunnitelma kulttuurihyvinvoinnin edistämisestä sairaanhoitopiirissä. Projektipäällikkö Eriikka Siirala toteaa, että suunnitelman avulla varmistetaan strategisen johdon sitoutuminen ja kulttuurihyvinvointityön suunnitelmallisuus.

 

Suositukset tukevat kulttuurihyvinvointityötä

Hankkeessa saadut oivallukset on kiteytetty kuuteen käytännönläheiseen suositukseen. Ne opastavat päättäjiä ja sosiaali- ja terveysalan henkilökuntaa alkuun ja osoittavat, että taiteen ja kulttuurin voi tuoda lähemmäs ihmisiä hyvinkin pienin keinoin.

– Työtä pitää jatkaa monella tasolla, sekä sisällyttämällä kulttuurihyvinvointia ohjausasiakirjoihin että tarjoamalla yhä enemmän taide-elämyksiä erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Juuri nyt on ajankohtaista kulttuurihyvinvoinnin integrointi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman toteutukseen, hankekokonaisuutta luotsannut Kleemola toteaa.

Kulttuurisote II -hankkeen hallinnoija oli Pohjanmaan liitto. Muut osatoteuttajat olivat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon liitot sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

 

Kulttuurisote II:n suositukset

Suositus 1. Kulttuurihyvinvointi ohjausasiakirjoihin
Jotta taide ja kulttuuri juurtuvat sote-palveluihin sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, tarvitaan kirjauksia strategioihin, suunnitelmiin, sopimuksiin ja muihin ohjausasiakirjoihin.

Suositus 2. Kehitetään yhdessä!
Kulttuurihyvinvointia edistävät monet eri tahot, usein yhteistyössä keskenään. Tarvitaan yhteisiä tavoitteita ja suuntaviivoja sekä säännöllisiä tapaamisia toimijoiden kesken.

Suositus 3. Taide ja kulttuuri rakenteisiin
Kulttuuri tulisi saada osaksi olemassa olevia rakenteita.

Suositus 4. Kulttuurihyvinvointi sote-palveluihin
Varmistetaan, että kulttuurihyvinvointipalveluiden hankinta ja käyttö on mahdollista läpi palvelurakenteen ja otetaan osaksi asiakas- ja palveluohjausta.

Suositus 5. Osaamista verkostoista
Perusta kulttuurihyvinvointiosaamiselle luodaan perus- ja täydennyskoulutuksella. Laaja verkostoyhteistyö tulee osaamisen kehittämistä.

Suositus 6. Arjen hyvät toimintamallit käyttöön
Hyödynnetään olemassa olevia toimintamalleja kulttuurihyvinvointipalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi.

 

Aineistot: 

Kulttuuripaletti sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kulttuurisote II:n suositukset ja oivallukset. Loppuraportti. (pdf)

Kulttuuripaletti sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kulttuurisote II:n suositukset. Tietokortti.  (pdf)

 

 

 

Lisätietoja antavat

hankekokonaisuus ja Pohjanmaan osahanke

Hanna Kleemola, Pohjanmaan liitto, hanna.kleemola@obotnia.fi, 044 320 6566

Tarja Hautamäki (ohjausryhmän puheenjohtaja), Pohjanmaan liitto, tarja.hautamaki@obotnia.fi, 044 723 5007

Etelä-Pohjanmaan osahanke

Hanna Hangasluoma, Etelä-Pohjanmaan liitto, hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi, 040 751 5610

Pohjois-Savon osahanke

Tarja Miettinen, Pohjois-Savon liitto, tarja.miettinen@pohjois-savo.fi, 044 714 2664

Pekka Puustinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, pekka.puustinen@kuh.fi, 044 717 9325

Varsinais-Suomen osahanke:

Eriikka Siirala, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, eriikka.siirala@tyks.fi, 050 342 2511

12.02.2020

Kuntien tilinpäätösten 2019 ennakkoarvioita julkaistiin

Kuntaliitto ja Tilastokeskus julkaisivat 5.2.2020 ennakkoarvioita kuntien vuoden 2019 tilinpäätöksistä. Tietojen mukaan kuntatalous kehittyi heikompaan suuntaan, joskaan tilanne ei ole niin heikko kuin vuoden aikana odotettiin. Myös Etelä-Pohjanmaalla kuntien taloustilanne heikentyi.

Tiedot perustuvat kuntien Tilastokeskukselle toimittamiin tietoihin ja on huomattava, että ne voivat muuttua vielä huomattavasti esim. sairaanhoitopiirien lähettämien laskujen takia. Tietoihin ei sisälly kuntakonsernien tietoja ja ne kerättiin kaikista Manner-Suomen kunnista ja kuntayhtymistä. Tässä tekstissä asukasta kohti laskettuja euromääräisiä tietoja esitetään vuoden 2018 väkilukuihin suhteutettuina, koska tietoja koottaessa ei ollut käytettävissä vuoden 2019 väkilukuja.

Etelä-Pohjanmaalla 13 kuntaa teki negatiivisen tilikauden tuloksen vuonna 2019. Negatiivisten tulosten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna kahdella. Paras tilikauden tulos oli Soinissa, 910 euroa asukasta kohti. Myös Alavus ylsi yli 500 euron asukaskohtaiseen tulokseen, 558 euroa/asukas. Heikoin tilikauden tulos oli Kurikassa, - 598 euroa/asukas.

Viiden kunnan tilikauden tulos oli vuonna 2019 parempi kuin 2018. Nämä kunnat olivat Alavus, Evijärvi, Isojoki, Kauhajoki ja Soini. Alavus ja Kauhajoki käänsivät negatiivisen tuloksensa positiiviseksi.

Kunnan toimintakate kertoo paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verorahoituksella eli verotuloilla ja valtionosuuksilla sekä mahdollisilla muilla tuloilla. Toimintakate heikkeni Isojokea ja Ähtäriä lukuunottamatta kaikissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa.

Etelä-Pohjanmaan kuntien verotulot ovat kansallisesti verrattuna pienet. Vuonna 2019 maakunnan kuntien yhteenlasketut verotulot olivat asukasta kohti 3 520 euroa, eli Manner-Suomen toiseksi matalimmat. Edellisvuoteen verrattuna verotulot nousivat asukasta kohti 3.1 %, kun Manner-Suomessa nousua oli 2.6 %. Kuntakohtaisesti verotulot olivat suurimmat Seinäjoella (4 062 euroa/asukas) ja matalimmat Soinissa (2 953 euroa/asukas), jossa ne jäivät ainoana kuntana alle 3 000 euron rajan. Asukasta kohti lasketut euromääräiset verotulot nousivat lähes kaikissa kunnissa. Vain Isojoella, Karijoella ja Ähtärissä ne laskivat. Verotulojen euromääräinen nousu asukasta kohti laskettuna oli suurin Vimpelissä, 230 euroa. Asukasta kohti lasketut verotulot laskivat eniten Karijoella, 153 euroa/asukas.

Etelä-Pohjanmaan kuntien asukasta kohti yhteenlaskettu lainakanta oli vuonna 2019 maakunnista kolmanneksi korkein, 4 346 euroa. Asukasta kohti laskettu laskettu lainakanta nousi Kainuuta lukuunottamatta kaikissa maakunnissa. Etelä-Pohjanmaalla lainakanta oli korkein Seinäjoella, 5 300 euroa asukasta kohti. Myös Lapualla lainakanta ylitti 5 000 euron rajan, ollen 5 191 euroa. Matalin lainakanta oli Isojoella, 424 euroa/asukas. Asukasta kohti laskettu lainakanta nousi valtaosassa maakunnan kuntia, sillä vain Teuvalla, Soinissa ja Isojoella kunnan lainakanta alentui.

 

Teksti: Marko Rossinen

12.02.2020

Kuukauden hanke: Biokonsepti-hanke kasvattaa uutta osaamista

Suupohjan ammatti-instituutissa on luotu pilottiympäristö biokaasun ja osaamisen jakamiseksi. Käytännössä tämä on tarkoittanut uuden biokaasulaitoksen ja jakelupisteen hyödyntämistä uusien liiketoimintamahdollisuuksien edistämisessä ja tiedon jakamisessa. Hanke on saanut EU-rahoitusta.

Hanke käynnistyi toukokuussa 2017. Tulevaisuuden tausta-ajatuksena on ollut biokaasuun liittyvä kasvava liiketoiminta maakunnassa ja valtakunnallisesti. Lisäksi kuluttajat ja yritykset saavat käytettäväkseen paikallisesti tuotettua energiaa.

Hankepäällikkö Pekka Soinin mukaan pilottihankkeen ja osaamisen jakamisen myötä myös liiketoimintamahdollisuudet lisääntyvät. Osaamisen kasvu parantaa yritysten menestymisedellytyksiä pitkällä aikajänteellä.

− Tavoitteena on aktivoida uusiutuvan energian kohdalla biokaasun hyödyntämistä, sekä luoda alueelle tätä kautta uusia työpaikkoja.

Soini näkee hankkeen toteuttamismahdollisuudet heikkoina ilman EU-rahoitusta. Rahoituksella on siis positiivinen ja suuri merkitys kehitystyön käytäntöpinnassa.

− Ilman sitä hanketta ei olisi käynnistetty.

Biokonseptihankkeella on Soinin mukaan positiivinen vaikutus ympäristöön. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tiivistynyt hankkeen myötä. Esimerkiksi yhteistyö Vaasan yliopiston kanssa on Soinin mukaan ollut antoisaa.

Biokonseptin hankeaika päättyy huhtikuun lopussa. Hankkeen aikana tuloksista tehdyt laskurit ja opetuspaketit ovat kuitenkin hyödynnettävissä myös jatkossa. Soini uskoo, että toimijoiden kesken alkanut yhteistyö saa jatkoa myös tulevaisuudessa ja tietoa jaetaan edelleen.

 

Teksti: Matias Juupaluoma 

 

FAKTA:

 

Hankkeen nimi: Biokaasupilottiympäristön ja osaamisen jakamiskonseptin luominen Suupohjaan (Suupohjan biokonsepti -hanke)

Hankkeen toteuttajat: Suupohjan koulutuskuntayhtymä ja Vaasan yliopisto.

Rahoitus: Hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta (EAKR). Rahoittaja on Etelä-Pohjanmaan liitto.

 

  • Suupohjan ammatti-instituuttiin (nyk. Vuoksi) valmistui uusi biokaasulaitos ja liikennepolttoaineen jakelupiste marraskuussa 2016. Toukokuussa 2017 alkaneen Suupohjan biokonsepti -hankkeen tavoitteena on edistää biokaasuun liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien syntyä ja kasvua sekä jakaa biokaasun hyödyntämiseen liittyvää tietoa.
  • Hankkeen aikana muun muassa koulutuskuntayhtymän traktori ja auto muutettiin biokaasukäyttöisiksi.
  • Vaasan yliopisto vastaa hankkeessa biokaasun käyttöön liittyvästä tutkimus- ja testaustyöstä. Ensimmäisenä tutkimuskohteena on biokaasutraktorin päästöt, toisena biokaasua laajasti hyödyntävien maatilojen laskennallinen kokonaistaloudellisuus verrattuna ilman biokaasupotentiaalin hyödyntämistä ja kolmantena biokaasuautoilun kokonaistaloudellisuuslaskelmat.
  • Hankkeen tuloksena kehitetään biokaasuauton käytön taloudellisuutta osoittava laskuri, joka on avoimesti käytettävissä www.aspiremodel.fi-sivustolla.  

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös