Ajankohtaista

12.02.2020

Etelä-Pohjanmaalle terveydenhuollon ekosysteemi?

Kansainvälinen INTENCIVE-hanke (Innovation and Technology Enhancing Customer Oriented Health Services) on alkanut Etelä-Pohjanmaan liiton ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimesta viime syksynä. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja jakaa hyviä käytäntöjä hyvinvointiteknologiassa hankealueiden välillä. Hyvien käytäntöjen vaihto tukee hankkeessa luotavan alueellisen toimintasuunnitelman laatimista ja politiikan välineiden parantamista.

Hankkeessa sidosryhmä toimii maakunnan asiantuntijaryhmänä hyvinvointiteknologian saralla ja tukee hankkeen etenemistä, hyvien käytäntöjen tunnistamista ja jakamista sekä alueellisen toimintasuunnitelman laatimista. Hankkeen toimien lisäksi sidosryhmässä keskustellaan myös Etelä-Pohjanmaalle mahdollisesti luotavasta terveydenhuollon ekosysteemistä.

ECHAlliance (European Connected Health Alliance) on voittoa tavoittelematon verkosto, joka kokoaa yhteen ekosysteemejä lähinnä Euroopassa. Suomessa terveysteknologian ekosysteemejä on ainakin Oulussa, Kuopiossa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Esimerkiksi OuluHealth, joka on yksi Oulun viidestä innovaatioalliansista sekä KuopioHealth, joka toimii osuuskuntana.

Etelä-Pohjanmaalle voisi olla hyödyllistä, ja kuten osin on jo tehtykin, koota toimijat yhteen sekä aloittaa yhteisen tavoitteen kirkastaminen ja mahdollisesti erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen. Konkreettisia tuloksia ja lisäarvoa voisi olla odotettavissa, kun organisaatiot ja ihmiset toimivat vuorovaikutuksessa. Toimijoiden välinen yhteistyö tarvitsee kuitenkin jonkun fasilitoimaan eli helpottamaan yhdessä toimimista. Ekosysteemi tarvitsee myös riittävät raamit, jotka tukevat yhteistyötä.

Hyvinvointiteknologian osaamisessa on pitkät perinteet Etelä-Pohjanmaalla. SeAMKilla on yli 20 vuoden kokemus hyvinvointiteknologian kehittämisestä. Hyvinvointiteknologia ja sen kehittäminen on ammattikorkeakoulun yksi vahvuusala, ja siihen on panostettu viimeisten vuosien aikana paljon. Vuonna 2018 SeAMK osti Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian Kehittämiskeskus ry:n (EPTEK), jonka kahdeksan työntekijää siirtyivät SeAMKin palvelukseen. EPTEK perustettiin 1997, ja se on luonut alueellemme perustaa hyvinvointiteknologian kehittämisen saralla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi SeAMK:iin on palkattu hyvinvointiteknologian yliopettaja sekä useita hyvinvointiteknologian asiantuntijoita.

Osaamisen lisäksi SeAMKissa on kolme erilaista toimintaympäristöä, jotka tukevat hyvinvointiteknologian kehittämistä ja opettamista. Telemedicine Center on näyttelytila, jossa on nähtävillä ja testattavana kotona-asumiseen ja etälääketieteeseen liittyvää hyvinvointiteknologian perustekniikkaa. HyTeAI-tilaa rakennetaan samannimisessä hankkeessa, ja se keskittyy robotiikkaan ja keinoälyyn. Uusi hieno simulaatioympäristö rakennettiin uusiin sosiaali- ja terveysalan tiloihin ja on jatkuvassa opetuskäytössä. Simulaation ja näyttelytilojen käyttö opetuksessa sekä hyvinvointiteknologian kehittämisessä lisääntyy jatkuvasti.

SeAMKissa on lisäksi käynnissä useita kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita, jotka tukevat alueellista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Hankkeiden, osaamisen ja yhteistyön avulla alueellamme on hyvät mahdollisuudet kehittää hyvinvointiteknologian alaa ja saattaa uusia toimintatapoja käytäntöön saakka.

 

Kuva: Suomen nykyiset sekä mahdollisesti tulevat ekosysteemit olivat esillä joulukuussa 2019 Digital Health Society kokouksessa Helsingissä.

 

Teksti:

Sanna Inkeri, Etelä-Pohjanmaan liitto

Sami Perälä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

11.02.2020

Suomen pääradan edunvalvonnalle näkyvyyttä uusilla verkkosivuilla

Päärata on Suomen rautatieverkon päälinja, joka ulottuu Helsingistä Tampereen, Seinäjoen ja Oulun kautta Tornioon. Se yhdistää henkilö- ja tavaraliikenteessä pääkaupunkiseudun, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaat sekä Keski- ja Pohjois-Suomen. Kaikki päärataa koskeva aineisto on nyt koottu yhteen paikkaan, verkkosivuille osoitteeseen www.paarata.fi.

Panostukset päärataan vaikuttavat koko Suomeen – ja Eurooppaan. Suomi tarvitsee aitoja tulevaisuuden investointeja, joilla pysymme kiinni kasvussa ja tavoitteissamme. Satsauksien tulee edistää ihmisten ja tavaroiden liikkumista, työllistymistä sekä ilmastotavoitteiden ja päästövähennysten toteuttamista. Uusi verkkosivusto nostaa esiin tärkeitä perusteluja, jotka tukevat näitä tavoitteita.

Pääradan liikennemääriä, kehittämistarpeita ja infomateriaalia löytyy sivuilta sekä yhteysväleittäin sekä jatkoyhteyksien osalta. Sivustolla julkaistaan ajankohtaisia uutisia ja blogitekstejä. Sisältö täydentyy ajan kuluessa.

Sivuston on tuottanut laaja-alainen pääradan ja sen jatkoyhteyksien kehittämistä edistävä päärataryhmä. Se keskittyy kansalliseen vaikuttamiseen ja eurooppalaiseen TEN-T-ydinverkkotyöhön. Ryhmään kuuluu 11 maakuntaa, suurimmat kaupungit ja elinkeinoelämän edustajia. Vuodesta 2014 toiminutta ryhmää vetää Pirkanmaan liitto, ja työhön ovat alusta alkaen osallistuneet myös Porin, Jyväskylän ja Vaasan suunnat.

 

Lisätietoja:

  • Päärataryhmän pj. maakuntajohtaja Esa Halme, Pirkanmaan liitto, p. 040 500 3531
  • Päärata+ -hankkeen projektipäällikkö Jouni Koskela, Pirkanmaan liitto, p. 050 527 2129
  • Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, Etelä-Pohjanmaan liitto, p. 050 347 9845

 

3.02.2020

Väestönmuutosten taloudelliset vaikutukset Etelä-Pohjanmaan kunnissa vuoteen 2030 - onnistutaanko palvelurakenteen sopeuttamisessa?

Konsulttiyhtiö Perlacon Oy on tehnyt laajan selvityksen väestömäärän ja ikärakenteen muutosten vaikutuksista kuntien talouteen ja palvelutarpeeseen. Etelä-Pohjanmaa oli yksi selvitykseen osallistuneista maakunnista. Selvityksessä tehtiin muun muassa seuraavia arvioita vaikutuksista Etelä-Pohjanmaalla:

Ikääntymisen aalto kohdentuu kaikkiin Etelä-Pohjanmaan kuntiin

Etelä-Pohjanmaan asukasluku vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan noin 11 000:lla henkilöllä (- 6 %) vuoteen 2030 mennessä. Vain Seinäjoella väkiluku kasvaisi.

Alhainen syntyvyys vähentää lasten määrää niin, että Etelä-Pohjanmaalla varhaiskasvatusikäisten määrä laskee 3 300:lla (- 27 %) ja alakouluikäisten 3 900:lla (- 29 %). Samaan aikaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 7 600:lla (+ 16 %) ja työikäisten 24-64-vuotiaiden vähenee 10 400:lla (- 11 %).

Kuntien kesken erot ovat kuitenkin suuria ja esimerkiksi Seinäjoella 24-64-vuotiaiden kasvu on reilut 4 %, kun taas Karijoella työikäisistä poistuu 37 %. 65 vuotta täyttäneiden määrä on lähes kaikissa kunnissa kasvava.

Erityisesti 75-84-vuotiaiden määrä kasvaa. Vuonna 2030 Etelä-Pohjanmaalla on noin 22 200 tähän ikäryhmään kuuluvaa - eli 58 % enemmän kuin nyt. Nopeinta ikäryhmän kasvu on Ilmajoella, Kauhajoella ja Seinäjoella.

Syntyvyyden kääntyminen nousuun ja maahanmuuton ripeä voimistuminen voisivat muuttaa ennustettua väestökehitystä.

Palvelutarpeiden muutokset haastavat kuntia sopeutumaan

Ennusteen mukainen lasten ja nuorten määrän nopea väheneminen johtaa näihin ikäluokkiin sidottujen palveluiden kysynnän laskuun. Perlacon on havainnollistanut palvelutarpeen muutoksen vaikutuksia henkilöstön määrällä.

Jos varhaiskasvatuksen ryhmäkokona pidettäisiin seitsemää lasta hoitajaa kohden, poistuisi Etelä-Pohjanmaalta kymmenessä vuodessa lähes 400 varhaiskasvatustyöntekijän tarve. Alaluokkien 20 oppilaan luokkakoolla laskettuna opettajien tarve alenisi noin 200:lla.

Palveluiden kysynnän lasku aiheuttaa paineen supistaa palveluverkkoja. Yhtenä selviytymiskeinona Perlacon esittää alueellista, kuntarajat ylittävää yhteistyötä palvelujen järjestämisessä.

Nuorimman väestön palvelutarpeen vähentyessä kasvava tarve kohdistuu ikääntyneiden palveluihin. Jos yli 75-vuotiaista tavoitteena on, että 27 - 31 % hoidetaan kunnallisissa palveluissa, joista tehostetussa palvelussa on 6 - 7%, on lisähoitajien tarve mitoituksella 0,7 jopa 408 - 476 hoitajaa. Myös säännöllinen kotihoito vaatisi noin 140 - 150 hoitajan lisäresurssin.

Olennainen kysymys on hoitajien riittävyys ja ylipäänsä rahoituksen riittävyys kaikkiin palveluihin, kun samaan aikaan työvoiman määrä supistuu. Resurssien väheneminen korostaa työn tuottavuuden kasvun, kuntien sopeuttamiskyvyn ja yhteistyön merkitystä.

Palveluiden nettokäyttökustannuksiin pohjautuvat laskelmat paljastavat, että jos Etelä-Pohjanmaan kuntien vanhat palvelurakenteet säilyvät ja samalla kasvava palvelutarve tyydytetään, nousevat maakunnan jokaisen kunnan palvelutuotannon kustannukset.

Täysin ilman palveluiden sopeuttamista tarvittava lisärahoitus ikärakenteen aiheuttamaan palvelurakenteen muutokseen olisi Etelä-Pohjanmaalla reaalisesti noin 123 miljoonaa euroa (687 €/as.). Suurin sopeuttamisen mahdollisuus olisi Karijoella (- 1 980 €/as.) ja pienin Seinäjoella (- 198 €/as.). Työvoiman saatavuus heikkenee edelleen, ellei sopeuttamista tehdä.

Muuttoliikkeellä on hintansa, mutta se on tärkeä elinvoimatekijä

Selvityksessä arvioitiin myös maan sisäisen muuttoliikkeen hintaa. Laskelmissa on otettu huomioon eri ikäisten kuntalaisten kuntatalouteen mukanaan tuomat tulot ja kuntapalveluista aiheutuvat menot.

"Ylijäämäisin" kuntalainen on yleisimmin 45-49-vuotiaana. Jokaisen muuttajan henkilökohtainen palvelutarve, veronmaksukyky ja kulutuskäyttäytyminen kuitenkin lopulta määrittäisivät todellisen muuttoliikkeen hinnan. Etelä-Pohjanmaa menettää erityisesti 15-29-vuotiaita muualle Suomeen. 60-74-vuotiaiden nettomaassamuutto on positiivinen. Seinäjoki saa muuttovoittoa 15-24-vuotiaista, mutta muu maakunta ei.

Etelä-Pohjanmaa on yksi niistä maakunnista, joissa muuttoliikkeen hinta on positiivinen. Kunnista vain Seinäjoki maksaa nettomääräisesti muuttovoitostaan. Muuttotappioiset kunnat puolestaan näyttävät laskennallisesti hyötyvän muuttotappiosta. Hyöty on kuitenkin mahdollinen vain siinä tapauksessa, että kunta onnistuisi sopeuttamaan palvelurakennettaan poismuuttajien tahdissa. Laskelma ei huomioi muuttoliikkeen aikaan saamia välillisiä elinvoimavaikutuksia alueilla.

Muutos vaatii nopeita toimia

Laskelmat osoittavat kuntien toimintaympäristön muutoksen nopeuden ja haastavuuden. Muutoksessa elinvoimaisena selviytymisen mahdollisuuksia kuitenkin on, jos niihin pystytään kunnissa ja alueilla tarttumaan ennakoivasti ja yhteistuumin.

 

Materiaalit:

Mikäli Isonkyrön tiedot ovat mukana kyseisessä laskelmassa, se mainitaan PowerPoint-diassa erikseen. Maakunnittaisissa laskelmissa Isokyrö on sijoitettu Pohjanmaan maakuntaan. Isokyrö siirtyy Etelä-Pohjanmaan maakuntaan 1.1.2021 alkaen.

Maakuntien ja Etelä-Pohjanmaan kuntien tietoja »

Kuntakohtaista aineistoa Etelä-Pohjanmaan kunnista »

Valtakunnallista aineistoa »

Valtakunnallinen tiedote »

-----------------------

Lisätietoja

Marko Rossinen
kunta-asiamies
040 356 3933
marko.rossinen[at]etela-pohjanmaa.fi

Selvityksen tekijät 

Tuomas Hanhela
Perlacon Oy
050 359 8426
tuomas.hanhela[at]perlacon.fi

Eero Laesterä
Perlacon Oy
0400 735 772
eero.laestera[at]perlacon.fi

27.01.2020

Kasvu open 10 vuotta - Koolla on väliä -kiertue Seinäjoella 12.2.2020

Suomen suurin kasvuyritysten sparrausohjelma Kasvu Open täyttää 10 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Kasvu Open järjestää kuusi kasvuyrittäjyyden täyteläistä tapahtumapäivää osana Koolla on väliä -kiertuetta. Koolla on väliä -kiertueen teema on arvot ja vastuu.  

Koolla on väliä: Seinäjoki 12.2.2020

Keynote: Kaslinkin perustaja, ruokainovaattori Raino Kukkonen

Kasvutarinat: Etelä-Pohojalaasta perheyrittäjyyttä parhaimmillaan Laura Saaranluoma, MirrorLine & elintarvikebisneksen ideamylly Karri Kunnas, Foodwest

Ilmoittaudu mukaan!

 

Etelä-Pohjanmaan liitto on kumppanina mukana rahoittamassa Etelä-Pohjanmaan kasvupolkua. 

23.01.2020

Hämeenkyrössä juhlistettiin Kyröskosken eritasoliittymää ja Hämeenkyrönväylän rakentamista

VT3-edunvalvonta suuntaa painotusta nyt Hämeenkyröstä pohjoiseen

Vaikka Hämeenkyrönväylän rakentaminen starttaa ensi kesänä, Tampere-Vaasa -yhteysväli ei tule kuntoon. Hyvin alkanutta neljän maakunnan yhteistyötä tulee jatkaa, muistuttaa VT3-ohjausryhmän puheenjohtajuutta vetänyt Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius. Pirkanmaa luovuttaa nyt ohjausryhmän puheenjohtajuuden Etelä-Pohjanmaalle.

Hämeenkyrön Monitoimikeskus Silta täyttyi tiistaina 21.1. tyytyväisistä tunnelmista. Pyörät pyörimään Suomen ruokatiellä ja viennin valtaväylällä -seminaari juhlisti Kyröskosken eritasoliittymän valmistumista ja Hämeenkyrönväylän alkavaa rakennusprojektia. Ministeritason ja viranomaisten johdon lisäksi paikalla oli runsaasti kuntalaisia.

Valtatien kunnostamista oli ehditty pitää ikuisuushankkeena, joten viime kesän budjetin julkistus olikin Hämeenkyrölle ja Pirkanmaalle ”järisyttävä uutinen”. Tielinjauksen paikkaa on suunniteltu jo 60 vuotta.

- Tehokas vaikuttamisviestintä käynnistyi kaksi vuotta sitten Hämeenkyrössä pidetystä VT3-edunvalvontaseminaarista. Työssä oli mukana laaja rintama  Pirkanmaalta, Satakunnasta, Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta, Alenius muisteli.

Ohjausryhmän puheenjohtajuus, pääsihteerin tehtävät sekä viestinnän vetovastuu siirtyvät nyt Pirkanmaalta Etelä-Pohjanmaalle. Maakuntien yhteistyö jatkuu. Puheenjohtajan nuija siirtyy Aleniukselta Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusalle. Eduskuntaverkosto jatkaa työtään eduskunnassa.

Korjattavaa riittää edelleen

Yhteysvälin Tampere-Vaasa liikennöinnin turvaamisesta puhui VT3-eduskuntaverkoston varapuheenjohtaja, eteläpohjalainen kansanedustaja Janne Sankelo.

- Hämeenkyrönväylän rahoituspäätöksellä on iso merkitys koko Länsi-Suomelle, koska se on ollut vähän ”mopen osilla” liikennehankkeissa.

- Rahoitus tukee merkittävän ruokaväylän ja vientiteollisuuden kuljetusten tarpeita.  Hämeenkyrön keskustasta on tullut meille mielikuva kiertoliittymästä, jossa on yhtä aikaa jättirekkoja ja rollaattoreita.

- Tulevaisuudessa katsomme pohjoisen suuntaan, jossa edunvalvontaa odottamassa on Hämeenkyrönväylän kokonaisluokan verran pienempiä hankkeita. Korjauksia tarvitaan Parkanon kohdalla, Jalasjärvellä ja Kurikka-Laihia -välillä. Työtä eduskunnan päässä tehdään koko ajan, Sankelo sanoi.

Sankelo kiitteli sujuvaa edunvalvontayhteistyötä läntisen Suomen poliitikkojen, viranomaisten ja muiden vaikuttajien kesken. – Työ on ollut niin hyvää, että olen kuullut, että VT3 -verkostoa yritetään kopioida muuallekin.

Vientikuljetuksiin sujuvuutta, yrityksille työvoimaa

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka muistutti, että valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmätyö kehittää maata hallituskausien yli ulottuvana, pitkäjänteisenä suunnitelmana. - Suunnittelua tehdään vuorovaikutteisesti, sidosryhmiä kuunnellen, Harakka sanoi.

Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen muistuttaa, että hyvinvointiyhteiskunta ei toimi ilman vientiä. Se puolestaan tarvitsee toimivaa infraa.

- Elintarviketeollisuus Etelä-Pohjanmaalla on iso työllistäjä ja kohtuullisen iso viejä. Kolmostie on ruokatie. Kaupan keskusliikkeille VT3 on toinen kahdesta tärkeästä väylästä. Tavarat ja jakelu keskuksiin kulkevat sitä kautta.

Työllistävä Pirkanmaa ja tieverkon kunto liittyvät yhteen, muistuttaa toimitusjohtaja Pasi Mäkinen Pirkanmaan Yrittäjistä.

- Yrittäjät tavoittelevat hyvää saavutettavuutta ja osaavaa työvoimaa. Hyvä infra vaikuttaa siihen, miten nuoret valitsevat koulujaan ja työpaikkojaan.

Seminaarissa kuultiin myös Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlmanin esitys liikennejärjestelmän kehittämisestä ja käynnistyvästä Hämeenkyrönväylästä. Johtaja Juha Sammallahti Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoi jo toteutuneista kehittämistoimista.

Hämeenkyrönväylällä alkaa tapahtua

Varsinaiset rakennustyöt on määrä aloittaa tulevana kesänä. Hankkeen urakoitsija on Destia. Tietä rakennetaan kymmenen kilometriä. Tiestä tulee neljäkaistainen. Ohikulkutielle tulee kolme eritasoliittymää ja yksitoista uutta siltaa. Uuden väylän kustannusarvio on 65,4 miljoonaa euroa. Valtion osuus on 64 ja Hämeenkyrön kunnan 1,4 miljoonaa euroa.

 

Nämä ovat edelleen kiireellisiä hankkeita:

  • Keskikaiteet Sikuri–Ikaalinen ohituskaistoille 4,6 M€
  • Teikangas-Mansoniemi ohituskaistapari 5,5 M€
  • Alaskylä–Parkano (valtatie 23) uusi ohituskaista ja tielinjan oikaisu 13,0 M€
  • Koskuen ohituskaistapari 4,5 M€
  • Rajalanmäen ohituskaista ja Mantilan liittymä 5,6 M€
  • Lamminkosken ohituskaistapari 5,5 M€
  • Jalasjärven eritasoliittymä 6,5 M€
  • Valtatie 3 ja valtatie 8 Vaasan yhdystien eritasoliittymän parantaminen 5,5 M€
  • Pienet liittymä- ja liikenneturvallisuushankkeet 12,0 M€

 

Teksti ja kuvat: Kirsti Kivilinna, Pirkanmaan liitto

17.01.2020

Puhetaitokilpailun voitto ratkesi tiukassa kisassa Opinlakeus-messuilla

Järjestyksessä jo 16. Puhetaitokilpailu kisattiin Opinlakeus-messujen yhteydessä torstaina 16.1.2019 Seinäjoki Areenalla. Etelä-Pohjanmaan kuntien nuorisovaltuustoja edusti puheenvuoroja arvioinut Mette-Mirella Foudila, joka valitsi kilpailijoiden joukosta Etelä-Pohjanmaan liiton lahjoittaman palkinnon saajan. Puheenvuorojen teemat nousivat Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämän Ideakökän annista.

Kilpailun 500 euron pääpalkinnon voitti Ida Nurmi Alavuden lukiosta. Hänen esityksensä erottuivat erityisesti levollisen ja vahvan läsnäolon ansiosta. Idan puheet olivat sisällöltään taitavasti rakennettuja, ja esityksistä saattoi huomata, että puhuja on jo ehtinyt harjaantua puheiden pitäjänä.

Kilpailussa toisen palkinnon, 300 euroa, voitti puhuttelevien puheiden pitäjä  Aleksi Hautamäki (kuvassa) Lapuan lukiosta. Hän sai myös Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuustojen suosikin palkinnon. Kolmanneksi sijoittui asiapitoisten puheiden taitaja, Kurikan lukiota käyvä Fiia Isoaho, joka sai 200 euron palkinnon. Puhetaitokilpailun järjestävät ja palkinnot lahjoittavat Seinäjoen rotaryklubit. Kilpailu on tarkoitettu  eteläpohjalaisten lukioiden ja ammattioppilaitosten oppilaille.

Tänä vuonna kilpailijat onnistuivat sekä puheiden sisällön ja rakenteen että henkilökohtaisen esiintymisvalmiutensakin ansiosta. Viime silauksen etenkin finaalissa toivat esiintyjien luontevuus sekä puheiden vaikuttavat aloitukset ja yleisön huomioiminen.

– Tuomaristo joutui kilpailun historian kenties vaativimman valinnan eteen, sillä kilpailijat olivat todella taitavia, mikä näkyi jopa pistelaskennassa täpärinä eroina. Myös finaaliin yltäneet Mikaela Saarimäki Alavudelta ja Oona Köykkä Kurikasta hätyyttelivät voittajakolmikon pisteitä, tuomariston puheenjohtaja Iina Åman Seinäjoen Lakeuden Rotaryklubista toteaa.

Fiia Isoaho (vas.) ja Ida Nurmi.

 

Myös kannustava opettaja palkittiin

– Nuorten tärkeimmät kannustajat löytyvät kodin lisäksi koulusta. Monet opettajat tekevät arvokasta työtä sen eteen, että heidän oppilaansa voivat kehittää viestintätaitojaan ja menestyä sekä sosiaalisissa tilanteissa että työelämässä, Iina Åman .

Tänä vuonna kilpailussa sai tunnustuspalkinnon myös Lapuan lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Liisa Immonen. Hän on innoigttanut, kannustanut ja rohkaissut opiskelijoitaan puheilmaisuun ja onnistunut lähettämään heitä myös lukuisina vuosina Puhetaitokilpailuun.

 

 

16.01.2020

Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto etsii harjoittelijaa

Oletko kiinnostunut EU-politiikasta ja aluekehittämisestä? Oletko valmis työskentelemään kansainvälisessä ympäristössä ja edustamaan länsisuomalaisten maakuntien toimijoita? Onko sinulla hallussa viestinnän keinot ja välineet? Jos vastasit kyllä, hae Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston (WFEO) harjoittelijaksi Brysseliin!

WFEO edustaa Brysselissä neljää maakuntaa: Satakuntaa, Etelä-Pohjanmaata, Pohjanmaata ja Keski-Suomea. Toimimme tiiviisti yhdessä maakuntaliittojen sekä mm. kehitysyhtiöiden, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen kanssa. Haemme harjoittelijaa noin vuoden mittaiselle ajanjaksolle, harjoittelujakso alkaa huhti-toukokuun vaihteessa 2020.

Harjoittelija vastaa:

  • Tiedotuspalvelusta, joka keskittyy Länsi-Suomen kannalta keskeisiin EU-aiheisiin
  • Ulkoisesta viestinnästä, sen suunnittelusta ja toteutuksesta WFEO:n asiantuntijoiden kanssa
  • Sosiaalisesta mediasta, sen suunnittelusta ja toteutuksesta
  • Verkkosivujen päivityksestä
  • Yleisistä toimistotöistä ja asiakaspalvelutehtävistä
  • Muista vastaavista tehtävistä, jotka on sovittu WFEO:n johtajan kanssa

 

Mitä haemme: 

  • Olet opintojesi loppuvaiheessa tai vastavalmistunut, esimerkiksi viestinnän, hallintotieteiden, yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden opiskelija
  • Tunnet EU-politiikkaa ja -päätöksentekoa
  • Edustamamme maakunnat ja niiden kärkitoimialat ovat sinulle tuttuja
  • Hallitset suomen, englannin ja ruotsin, muu kielitaito (erityisesti ranska) katsotaan eduksi
  • Hallitset erityisesti kirjoitetun viestinnän ja sinulla on ideoita viestinnän kehittämiseksi
  • Hyvät tiedonhaku- ja sosiaalisen median taidot

 

Oma-aloitteisuus, hyvät sosiaaliset- ja verkostoitumistaidot, sekä kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä esimerkiksi opiskelijavaihdon kautta katsotaan eduksi. 

Harjoittelujakso sijoittuu EU-päätöksenteon kannalta vauhdikkaaseen ja mielenkiintoiseen ajankohtaan. Harjoittelu antaa hyvät verkostoitumismahdollisuudet ja tarjoaa tilaisuuden syventää sekä viestinnän että EU-politiikan ja -päätöksenteon tuntemusta. Harjoittelusta maksetaan palkkaa, ja työsuhteen ehdot ovat KVTES:n mukaisia. Harjoittelija on oikeutettu työnantajan tavanomaisiin henkilöstöetuihin.

Jos tunnistat itsesi ilmoituksesta, lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi otsikolla ’’Harjoittelijahaku, Bryssel’’ osoitteeseen kirjaamo@obotnia.fi. Hakuaika päättyy perjantaina 7.2.2020 klo 12.00 Suomen aikaa.

 

Lisätietoa tehtävästä antaa:                                                    

 

Vs. johtaja Hannu Koponen

hannu.koponen@westfinland.be

+32 470 692 100

2.01.2020

Etelä-Pohjanmaan liitto uudistaa toimintaansa

Maakuntien liitot perustettiin noin neljännesvuosisata sitten Suomen liittyessä EU:n jäseneksi. Maailma avautui, ja liitot olivat yksi uuden aikakauden ja ennen muuta uudenlaisen alueellisen itsehallinnon airuita. Innostus ja uudet mahdollisuudet omaehtoiseen alueelliseen kehittämiseen olivat tukemassa myös Etelä-Pohjanmaan nousua 1990-luvun lamasta.

Vuonna 2015 liitot olivat taas uuden aikakauden kynnyksellä. Lähdettiin rakentamaan uusia, monialaisia maakuntia. Maakuntien liitot temmattiin mukaan uudistuksen pyörteisiin kaulaansa myöden. Uudistus kohtasi sittemmin tunnetun kohtalonsa päätyen lopulta Sipilän hallituksen eroon. Suuren innostuksen ja valtavan ponnistuksen jälkeen jäimme seisomaan maakuntauudistuksen raunioille hämmentyneinä mutta yhä tukevasti jaloillamme.

Uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä näkymät ovat sumuiset. Väestön- ja ilmastonmuutoksen seuraukset aiheuttavat epävarmuutta. EU:n tulevaisuuden suunta on epäselvä ja erilaiset kriisit ravistelevat niin kotimaan kuin kansainvälistä poliittista kenttää. Myöskään aluehallinnon tulevaisuutta ei tarkasti tiedetä. Maakuntien liitot jatkavat kuitenkin toimintaansa nykymuodossaan ainakin lähimmät näköpiirissä olevat vuodet.

Vuosi 2019 onkin muodostumassa eräällä tapaa käännekohdaksi, jossa liitot ovat joutuneet kysymään itseltään, miten jatkamme tästä eteenpäin. Etelä-Pohjanmaan liiton vastaus on, että me haluamme keskittää toimintamme maakunnan kehittämisen ydinasioihin. Haluamme olla entistä parempia niissä asioissa, jotka kuuluvat meidän tehtäväkenttäämme. Tällä pyrimme luomaan maakunnalle suunnan, joka pysyy vakaana riippumatta toimintaympäristössä olevista epävarmuustekijöistä.

Tässä uudessa tilanteessa liiton tulee ensinnäkin huolehtia maakunnan elinvoimasta, johon kytkeytyvät niin väestönkehitys, osaaminen ja koulutus, kuin elinkeinojen ja innovaatioympäristön kehittäminen. Toisaalta tulee pitää huolta kehityksen kestävyydestä, kuten ilmastonmuutoksen hillinnästä, luonnon monimuotoisuudesta, kestävästä aluerakenteesta ja uusiutuvasta energiasta.

Kehittämisen ydinasiat muodostavat toiminnalle yhteiset tavoitteet, joihin pyrimme lainsäädännön, EU:n, valtion ja jäsenkuntien meille antamilla kehittämisen ja suunnittelun välineillä. Toiminta jakautuu aluekehittämisen, maakuntasuunnittelun, kulttuurin ja kansainvälistymisen tehtäväalueisiin. Näille antaa tukensa johtamis- ja hallintopalvelut. Samalla parannetaan henkilöstön monialaisen osaamisen hyödyntämistä ja edunvalvontaa.

Uskomme, että näillä eväillä Etelä-Pohjanmaan liitto tulee olemaan entistä vahvempi maakunnan kehittäjäorganisaatio ja yhä parempi yhteistyökumppani.

 

Teksti: Antti Saartenoja, suunnittelujohtaja

 

18.12.2019

Yrittäjyysosaamista kehitetään Sote-alalla

Sote-alalla on tavanomaista, että uuden yrityksen perustaja on usein sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Tällaisessa tilanteessa tieto ja ammattitaito yrittäjyyteen parantaisi yrityksen menestyksekästä toimintaa ja asiakkaan saamaa palvelua.

− Heillä on vahva ajatus siitä siitä, millä tavoin voidaan tuottaa parasta palvelua ja hyötyjä asiakkaille. Kokemusta tai syvällistä tietoa yrittäjyydestä ei välttämättä kuitenkaan ole, kertoo Pk-yritykset SOTE-polulla kasvuun -hankkeen projektipäällikkö Salla Kettunen.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamassa hankkeessa halutaan auttaa eteläpohjalaisia soteyrittäjiä kehittämään yritystoimintaa tiedon lisäämisen sekä käyttöön annettavien työkalujen avulla.

− Hankkeessa on tarjottu käytännönläheisiä työpajoja eri teemoissa. Lisäksi on tehty työkaluja, jotka ovat avoimesti kaikkien käytettävissä. Digitalisaatioon ja teknolgiaan on kiinnitetty huomiota.

Hankkeen taustalla on myös huoli alueella toimivien pienten ja keskisuurten palveluntuottajien pärjäämisestä kilpailussa. Kettunen kertoo, että sote-alalla on laajalti yksimielinen näkemys siitä, että alalle tarvitaan niin julkisia, yksityisiä kuin voittoa tavoittelemattomiakin toimjoita. 

− Tällä hankkeella halutaan tukea pk-toimijoita.

Hankkeeseen on Kettusen mukaan osallistunut sen parin toimintavuoden noin 25 yritystä ja neljä yhdistyspohjaista toimijaa. Hankkeen työkalujen avulla on tehty näkyväksi käytännön asioita. Esimerkiksi yrittäjä on saanut kuvan siitä, kuinka paljon resursseja pitää varata asioiden tekemiseen.

− Osallistujat ovat saaneet uutta tietoa ja tehneet myös aivan käytännön tasolla.

  • Pk-yritykset SOTE-polulla kasvuun -hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta.
  • Lisää tietoa hankkeesta ja materiaalit käyttöön: https://sotepolku.blogspot.com/

Linkkejä työkaluihin:

 

Teksti ja video: Matias Juupaluoma

18.12.2019

Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja saateltiin eläkepäiville

Etelä-Pohjanmaan liiton henkilökunta kokoontui saattelemaan kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsojaa eläkepäiville marraskuun lopulla. Etelä-Pohjanmaan liitossa pitkän, yli kahdenkymmenen vuoden uran tehnyt Eväsoja on jättänyt vahvan kädenjälkensä maakuntamme kulttuuriin sekä ollut mukana rakentamassa entistä kansainvälisempää Etelä-Pohjanmaata.

Eväsoja aloitti työnsä liiton palveluksessa kulttuurisuunnittelijana vuonna 1997. Tätä ennen hän oli mukana liiton toiminnassa luottamushenkilön roolissa kulttuuriasiain neuvottelukunnan jäsenenä. Kulttuuripäälliköksi hänet nimettiin vuonna 2001 ja kulttuurijohtajaksi vuonna 2004. Kansainväliset asiat lisättiin hänen työtehtäviinsä vuosien 2012-2013 vuodenvaihteessa.

− Kulttuuri on tärkeä kuntien meille antama tehtävä. Eväsoja on ollut vahvasti mukana kehittämässä teemaa kuntien kulttuuritoimijoiden kanssa ja tukenut muun muassa kulttuurikasvatusta maakunnassamme. Uskonkin, että kaikki Etelä-Pohjanmaan kulttuuritoimijat tietävät, kuka on Eväsojan Marjatta, luonnehtii maakuntajohtaja Asko Peltola.

Myös kansainvälistymisen painoarvo on lisääntynyt vahvasti tällä vuosikymmenellä, ja siinä on tapahtunut valtava harppaus eteenpäin. Eväsoja on osaltaan luotsannut maakuntaa yhä kansainvälisimmille vesille määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti – Etelä-Pohjanmaa on noussut aivan eri tasolle kuin missä olimme yli 10 vuotta sitten, kun kansainvälistymisohjelma laadittiin ensimmäistä kertaa.

− Tästä on upeaa jatkaa. Maakunnassa kulttuuriin suhtaudutaan myönteisesti ja uskon, että kansainvälistymisen osalta Etelä-Pohjanmaa porskuttaa entistäkin vahvemmin, Peltola sanoo.

Peltola kuvailee Eväsojaa ihmisenä monipuoliseksi osaajaksi, jolla on kokemusta ja näkemystä kulttuuri- ja kansainvälistymisasioiden lisäksi myös talous- ja yrityselämän puolelta.

− Liiton asioissa olet ollut jämäkkä, mutta olet osannut myös joustaa. Erityisesti olet aina pitänyt henkilöstön puolta, jotta kaikkia on kohdeltu tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti.

Eläkkeelle jäämiseen Eväsoja sai seuraavat vinkit: ”Matkustele, mummoile, makustele kulttuuria ja nauti tästä uudesta elämänvaiheesta!” Näillä sanoin Etelä-Pohjanmaan liitto esittää syrämmelliset kiitokset Marjatta Eväsojalle hänen arvokkaasta työpanoksestaan maakunnan hyväksi.

 

Teksti ja kuva: Hanne Rantala

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös