Ajankohtaista

20.05.2020

Etelä-Pohjanmaalle hahmoteltiin kolme tulevaisuuden kehityskulkua

Etelä-Pohjanmaan liitto on vuoden 2020 alusta lähtien koordinoinut työskentelyä, jossa on muodostettu näkemys maakunnan vaihtoehtoisista tulevaisuuskuvista. Työssä laaditut skenaariot ovat nyt valmistuneet. Skenaariot eivät pyri ennustamaan tulevaisuutta sellaisenaan, vaan niillä pyritään havainnoimaan johdonmukaisesti erilaisia tulevaisuuden kehityskulkuja, jotka mahdollistavat uhkiin varautumisen ja toivottavien kehityskulkujen vahvistamisen.

− Etelä-Pohjanmaan toimintaympäristössä tapahtuu voimakkaita muutoksia, joiden seurauksena myös maakunta ja sen toimijat kohtaavat uudenlaisia uhkia ja mahdollisuuksia. Skenaarioiden pohjalta on pyritty löytämään välttämättömiä toimenpiteitä, jotka Etelä Pohjanmaan tulee tehdä riippumatta siitä, mikä skenaario tai niiden yhdistelmä tulevaisuudessa toteutuu, aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta sanoo.

Työssä tunnistettiin Etelä-Pohjanmaan kehittämisen kannalta olennaisia muutosilmiöitä ja epävarmuustekijöitä ja niiden pohjalta laadittiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa kolme vaihtoehtoista skenaariota Etelä Pohjanmaan tulevaisuudesta vuoteen 2050.

Skenaariot ovat seuraavat:

Skenaario: Tuotannon paluumuutto

Keskeisimmät kehityskulut: yritysten vahvistuva rooli, kulutusverotuksella kohti kestäviä valintoja, tuotannon vahva automaatio, hajautunut aluerakenne

 

Skenaario: Säännellen uudistettu

Keskeisimmät kehityskulut: ylikansallisen sääntelyn lisääntyminen, vahvistuva polarisaatio Suomessa alueiden välillä, huoltosuhteen parantuminen, hyvinvointivaltion uudistaminen

 

Skenaario: Teknologiaa ja omavaraisuutta

Keskeisimmät kehityskulut: alueiden roolin vahvistuminen, kiertotalouden kasvu, radikaali tekoälykehitys, vähenevä väestö

 

Skenaarioiden pyrkimyksenä on edistää keskustelua maakunnan tulevaisuudesta ja niiden toivotaan antavan uusia ajatuksia ja työkaluja maakunnan toimijoiden omaan strategiseen suunnitteluun. Skenaarioita tullaan hyödyntämään myös syksyllä 2020 käynnistyvissä maakuntasuunnitelma- ja maakuntaohjelmavalmisteluissa. Etelä-Pohjanmaan liitto muodostaa oman näkemyksensä tulevaisuuden kehityskulusta näiden strategiaprosessien yhteydessä.

Skenaariotyö on toteutettu Etelä-Pohjanmaan liiton AIKO-rahoitteisessa Etelä-Pohjanmaan vaihtoehtoiset tulevaisuudet -hankkeessa. Skenaa­riotyön on toteuttanut Capful Oy.

 

Liite: Etelä-Pohjanmaan skenaariot 2050 (pdf)

 

Lisätietoja:

  • Aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638

  • Kehittä­misasiantuntija Miika Laurila, puh. 040 660 3733

 

Etelä-Pohjanmaan skenaariot 2050 -webinaari 28.5.2020 klo 13-15

Olet tervetullut osallistumaan Etelä-Pohjanmaan skenaarioiden 2050 julkistamistilaisuuteen etäyhteyksien kautta to 28.5.2020 klo 13-15. Tilaisuudessa Jari Kolehmainen (TaU) johdattelee osallistujia ennakointiajattelun pariin ja Miika Laurila (E-P:n liitto) esittelee skenaariot, jota seuraa kommenttipuheenvuorot ja keskustelua.

Ohjelma ja lisätietoja »

 

11.05.2020

Mikko Alatalo teki laulun Suomen pääradasta: ”Se on valtasuoni maamme”

Suomen päärata kulkee Helsingistä Tampereen ja Oulun kautta Tornioon saakka. Se on liityntäyhteyksineen Suomen ylivoimaisesti liikennöidyin raideyhteys.

Maakuntien, kaupunkien ja kauppakamareiden muodostama yhteinen päärataryhmä tilasi koko Suomen tuntemalta kansantaiteilijalta Mikko Alatalolta pääratalaulun. 16 vuotta eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa toimineen kansanedustajan ja nelinkertaisen Syksyn Sävelen voittajan laajasta tuotannosta löytyy takavuosilta myös Pohjanmaan rataan liittyviä lauluja.

− Nyt oli sopiva hetki sanoittaa ”Pohjanmaan rata” ajan tasalle. Sekä radan käyttäjänä että kansanedustajana opin tuntemaan ja tietämään, kuinka pääradalle tehtävät investoinnit tarkoittavat yhteyksien paranemista kaikkialle Suomeen ja myös eurooppalaiseen liikenneverkkoon, Alatalo toteaa.

Päärataryhmän sihteerinä toimiva Pirkanmaan liiton edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela kertoo, että Alatalo otti mielellään laulun tehtäväkseen.

− Laulun sanat kertovat hyvin sen, mikä Suomen pääradan merkitys on ja miten sitä pitää parantaa. Jotta ihmiset ja tavarat voisivat kulkea nykyistä paremmin, tarvitaan lisää raiteita, uutta kalustoa ja muita täsmällisyyttä parantavia toimia, Koskela sanoo.

Pääratalaulun melodia on Mikko Alatalon aiemmasta tuotannosta laulusta ”Mies pohjoisesta”.

Alatalon lauluesitys on tallennettuna Youtube-kanavalle: https://youtu.be/DlunJxOrKvk

 

 

www.paarata.fi

4.05.2020

Yhteinen liikennestrategia sai hyviä eväitä

Kuuden maakunnan maakuntahallitusten puheenjohtajistot ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnassa mukana olevat kansanedustajat evästivät virtuaalisessa huippukokouksessaan Länsi-Suomen maakuntien yhteisen liikennestrategian laadintaa. Keskustelussa löytyi yhteisiä teemoja, joita voidaan täsmentää ja tarjota valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitteluun. 

”Tärkeää, että näin laajalla alueella etsitään yhteisiä linjoja, vaikka erojakin löytyy.”
"Ei olla ketään vastaan, vaan pyritään toimimaan yhdessä.”

Keskustelun pohjana ollutta asiakokonaisuuksien ryhmittelyä neljään teemaan pidettiin toimivana lähtökohtana strategian laadinnalle. Teemat ovat:

Sujuva arki tiiviin yhdyskuntarakenteen alueilla.

  • Maaseutualueilla liikkumispalvelut ja tehokas logistiikka vahvistavat elinvoimaa.
  • Eri toimialojen työvoima saavuttaa työpaikan kauempaakin.
  • Kansalliset ja kansainväliset yhteydet toimivat arjessa: ihmiset ja tavarat saavuttavat määränpäänsä.

”Teemat kuvaavat selkeästi aluetta. Hyvä, että ihmisen näkökulma on tunnistettu (sujuva arki ja liikkuvuus). Kansainvälinen ulottuvuus on hyvä olla mukana, kuten onkin.” 
”Maaseudun elinkeinojen kuljetukset vahvemmin esiin!”

Kaikkia neljää teemaa yhdistävät tavoitteet saavutettavuuden parantamiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja liikenteen päästöjen vähentämiseksi, liikenneturvallisuuden parantamiseksi, liikenteen innovaatioiden kehittämiseksi ja liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden parantamiseksi.

”Rakentakaamme tästä alueesta kestävien liikkumisenergiamuotojen mallialue lataus- ja tankkausverkostoineen.”

 

Yhteisen liikennestrategian laadinnasta lyhyesti

Mitä tehdään?

Kuusi Länsi-Suomen maakuntaa (Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta) laatii parhaillaan yhteistä liikennestrategiaa. Siihen kiteytetään yhteinen näkemys alueen tärkeimmistä liikennejärjestelmäkysymyksistä kaikki liikennemuodot huomioiden.

Miksi tehdään?

Yhteinen tahtotila tulee sisältämään viestejä valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun, jotta Länsi-Suomelle tärkeät asiat tulisivat huomioon otetuiksi. Strategiassa on tarkoitus tunnistaa myös teemoja, joissa maakuntien on hyödyllistä ja kustannustehokasta tehdä keskinäistä yhteistyötä.

Miten tehdään?

Länsi-Suomen yhteistä liikennestrategiaa työstetään tiiviissä vuorovaikutuksessa valtion liikenneviranomaisten kanssa. Liikennestrategia linjaa painotuksia pitkälle tulevaisuuteen. Siksi on tärkeää tarjota vaikuttamismahdollisuus nuorille, elinkeinoelämälle, muille sidosryhmille ja poliitikoille.

Sidosryhmätyöpajat järjestetään kaikissa maakunnissa touko-kesäkuun taitteessa ja alkusyksystä käydään vuoropuhelua nuorisovaltuustojen kanssa.

Maakuntahallitusten puheenjohtajistot kokoontuvat syyskuussa toiseen yhteiseen huippukokoukseen käsittelemään yhteisen liikennestrategian luonnosta. Kukin maakunta päättää omalta osaltaan yhteisen strategialuonnoksen hyväksynnästä.

Keneltä lisätietoja?

 

Maakuntahallitusten puheenjohtajistojen huippukokous 22.4.2020

28.04.2020

Kokka kohti Etelä-Pohjanmaata

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa käynnistyi helmikuussa 2020 Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Kokka kohti Etelä-Pohjanmaata -hanke, jossa edistetään alueella asuvien kansainvälisten osaajien työllistymistä alueen yrityksiin.

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus haastatteli hankkeen projektipäällikön tehtävässä alkuvuodesta startannutta Marko Kelahaaraa. Haastattelussa Kelahaara avaa tarkemmin hankkeen tavoitteita, menneitä ja tulevia toimenpiteitä sekä odotuksiaan hankkeelta. Lopussa kuullaan myös kuinka Kelahaaran oma kokka kääntyi vuoden vaihteessa kohti Etelä-Pohjanmaata.

 

1. Kerro tarkemmin hankkeen tavoitteista?

Hankkeen tavoitteena on saattaa yhteen alueen kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita ja ulkomaalaista työvoimaa alueen yritysten kanssa. Tähän pyritään madaltamalla alueen yritysten kynnystä rekrytoida kansainvälisiä osaajia ja edistämällä yritysten osaamista ulkomaalaisen työvoiman rekrytointiin liittyen.

Lisäksi hankkeen avulla parannetaan maakunnassa asuvien kansainvälisten osaajien henkilökohtaisia valmiuksia työllistyä alueen yrityksiin ja yrittäjäksi ryhtymiseen. Tavoitteena on myös, että Etelä-Pohjanmaa maakuntana näyttäytyisi jatkossa houkuttelevampana ympäristönä kansainvälisten osaajien keskuudessa.

Hankkeella tähdätään myös pysyvään alueen elinkeinotoimijoiden ja kansainvälisen rekrytoinnin tukipalveluiden yhteistyön tiivistämiseen ja TalentHub Etelä-Pohjanmaa -verkoston syntyyn.

2. Miten hanke on lähtenyt käyntiin?

Hanke on lähtenyt hyvin käyntiin ja vaikuttaa siltä, että hankkeen toimenpiteille on tilausta. Maakunnalla on selkeä pyrkimys kansainvälistyä ja hankkeen tavoitteet tuntuvat saavan laajalti tukea. Toisaalta työsarkaa riittää, sillä maakunnan ja sen yritysten kansainvälistyminen on toistaiseksi ollut varsin hidasta.

Koronan aiheuttama poikkeustilanne on toki jossain määrin vaikuttanut arkiseen hanketyöhön, mutta keväälle suunniteltuja toimia on kuitenkin pystytty viemään eteenpäin. Etäpalaverit ovat tulleet hyvinkin tutuiksi. Varmasti kaikkien toiveena on, että syksystä eteenpäin voitaisiin palata normaaliin päiväjärjestykseen, jolloin esimerkiksi tapahtumien järjestäminen tulisi jälleen mahdolliseksi.

Isommassa kuvassa mietityttää tietysti se, että millaisia vaikutuksia meneillään olevalla kriisillä on toimintaympäristöön, esimerkiksi yritysten talouden ja kansainvälisen liikkuvuuden näkökulmista. Kansainvälisen työvoiman tarve ei sinänsä ole katoamassa, siitä pitää huolen jo Suomen väestökehitys.

3. Millaisia toimenpiteitä hankkeessa on tähän mennessä toteutettu ja mitä on luvassa?

Kevään aikana kerätään tietoa, suunnitellaan toimintamallien toteutusta, verkostoidutaan ja viestitään. Loppuvuoden aikana kehitystyötä viedään konkreettisemmalle tasolle, jolloin kohderyhmien edustajia tulee mukaan toiminnan piiriin.  

Tämä tarkoittaa esimerkiksi alueen kv-osaajien ja yritysten kohtauttamista, kv-osaajille räätälöityjen yrittäjyysvalmennusten käynnistämistä sekä alueen yrityksille järjestettävää valmennusta kv-rekrytointiin liittyen.

Lisäksi voisin mainita kansainvälisille markkinoille suunnattavan Etelä-Pohjanmaan markkinointivideon, joka on tarkoitus toteuttaa tämän vuoden aikana.

4. Ketä muita toimijoita hankkeessa on mukana?

Seinäjoen ammattikorkeakoulu toimii hankkeen päätoteuttajana, ja osatoteuttajia mukana ovat Into Seinäjoki, Kauhajoen kaupunki, Sedu ja Suomen Yrittäjäopisto. Jokaisella toimijalla on omat vastuualueensa, mutta toimenpiteitä kehitetään myös yhdessä säännöllisesti kokoustamalla, toisiamme sparraten.

5. Millaisia odotuksia sinulla on hankkeelta?

Odotan, että hankkeena pystymme omalta osaltamme edistämään Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymistä. Työtä tehdään pitkäaikaisten prosessien parissa, joten kaksivuotinen hanke ei luonnollisesti yksinään muuta kaikkea. Jos kuitenkin hankkeena pystymme vaikuttamaan siihen, että kansainväliset osaajat nähdään yrityksissä entistä useammin voimavarana ja kasvun vauhdittajina, olemme tehneet asioita oikein. Kyse on pitkälti ajattelutavan muutoksesta, joka vaatii aina aikaa.

6. Kerro jotain itsestäsi?

Olen alkujaan kotoisin Lohjan seudulta, mutta Turkuun muutin opintojen perässä jo yli kymmenen vuotta sitten. Turusta löytyi myös avovaimoni ja vuosi sitten perheeseemme liittyi vielä pieni tyttäremme. Opiskelin maantiedettä Turun yliopistossa ja valmistuin filosofian maisteriksi vuonna 2016. Sittemmin olen työskennellyt kahdessa humanitääriseen maahanmuuttoon liittyneessä hankkeessa; ensiksi projektitutkijana Siirtolaisuusinstituutissa ja sitten projektityöntekijänä Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa. Lisäksi olen pyörähtänyt tutkimusharjoittelijana Etelä-Pohjanmaan liitossa.

7. Miten oma kokkasi kääntyi kohti Etelä-Pohjanmaata?

Muutimme Seinäjoelle perheeni kanssa työni perässä, mutta sekä minun että avovaimoni aikaisemmat työkokemukset Seinäjoelta madalsivat muuttokynnystä. Lähipiiristämme suurin osa on Turussa, minne Seinäjoelta on toimivat liikenneyhteydet.

Koronatilanteesta johtuen uuteen kotiseutuun tutustuminen on valitettavasti jäänyt hivenen vaillinaiseksi, ja etenkin tapahtumakesän peruuntuminen on ollut sääli. Luonnossa liikkuminen on meille tärkeää ja etenkin näinä aikoina maakunnan retkeilykohteiden kierteleminen on ollut mukavaa. Päiväretkikohdetta miettiville vinkkinä ainakin Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto, joka hurmasi meidät kauneudellaan!

Marko Kelahaara

Luonnossa viihtyvä Kelahaara saa hyvää vastapainoa hanketyölle muun muassa puutöistä.

Lisää hankkeesta:

 

Yhteystiedot:

Marko Kelahaara
Projektipäällikkö
Kokka kohti Etelä-Pohjanmaata -hanke
SeAMK
marko.kelahaara@seamk.fi

SeAMK

ESR

0 kommenttia
28.04.2020

MONI-info – matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelua maahanmuuttajille

Seinäjoen kaupungilla käynnistyi maaliskuussa uusi MONI-hanke, jossa aletaan tuottaa uutta matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelua maahanmuuttajille. Hankkeen tarkoituksena on paitsi antaa asioimiseen yleisneuvontaa mutta erityisesti koota yhteen sekä jakaa edelleen tietoa erilaisista työllistymiseen, osaamiseen ja koulutukseen liittyvistä palveluista alueella asuville ja myös alueelle muuttoa suunnitteleville maahanmuuttajille.

Kohderyhmänä palvelussa ovat erityisesti työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, työttömät, yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa olevat sekä myös työssä olevat seinäjokiset maahanmuuttajat. MONI-info toivoo tulevaisuudessa olevansa tiedollinen portti Seinäjoelle.  Palvelun avulla täällä jo olevia ja tänne saapua haluavia maahanmuuttajia autetaan matkalla kohti seinäjokisuutta ja siten osaltaan lisätään kaupunkimme houkuttelevuutta ja pitovoimaa.

Helposti lähestyttävää asiakaspalvelua

Hankkeessa työskentelee kaksi projektityöntekijää, jotka vastaavat yhdessä hankkeen toteuttamisesta seuraavan vajaan kolmen vuoden ajan.

Palveluohjaaja Tanja Marttila vastaa hankkeessa asiakaspalvelusta ja palvelusuunnittelusta. Maahanmuuttajakoordinaattori, projektipäällikkö Katja Kaatajan työpöydälle kuuluvat verkosto-, kumppani- ja sidosryhmäyhteistyön suunnittelu ja koordinointi, palvelukokonaisuuksien hallinta ja asiakastyö sekä hankehallinnointi.

Molempien tavoitteena on tehdä työtä helposti lähestyttävällä otteella ja rakentaa palvelusta matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikille apua tarvitseville maahanmuuttajille, jotka eivät enää ole kotouttamisen piirissä. Pakolaistyö kunnassa jatkaa ennallaan. Tämä palvelu on odotettu lisä.

- Toivomme, että asiakkaat löytävät meidät ja rekisteröityvät asiakkaiksi. Haluamme tulla tunnetuksi asiakkaillemme MONI-infon Katjana ja Tanjana, joilta voi kysyä mitä tahansa arjen asioihin, työllistymiseen tai kouluttautumiseen liittyviä asioita ilman suurempaa epäröintiä, Kaataja kertoo.

Moninaista kohtaamista

Maahanmuuttajille suuntautuvaa neuvonta- ja ohjaustyötä tullaan tekemään niin kasvotusten ajanvarauksella tai ilman, puhelimitse ja sähköisten viestintävälineiden kautta. Marttila ja Kaataja ovat kohdanneet tähän mennessä International Business –opiskelijoita SeAMKista seuraten heidän tarvekartoitustensa tekoa.

- Tällä hetkellä olemme tavoitettavissa puhelimitse, sähköpostitse sekä WhatsApp ja Messenger-viestein. Fyysinen asiakaspalvelupiste aukeaa myöhemmin Seinäjoen Framille C-rakennuksen ala-aulan yhteyteen, mutta koronatilanteen vuoksi emme ole voineet aloittaa siellä vielä toimintaa, Marttila kertoo.

Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi hankkeessa järjestetään erilaisia pienimuotoisia tilaisuuksia, kuten tietoiskuja, työpajoja, kahvi-iltoja tai muita illanviettoja, joihin kutsutaan mukaan kaikkia kiinnostuneita. Hankepäätöksen mukainen aloitusseminaari on tarkoitus järjestää myös myöhemmin tulevana syksynä. 

- Kaikki palvelumme ja tilaisuutemme tulevat olemaan maksuttomia. Odotamme juuri nyt ensimmäistä ohjausryhmän kokousta ja sen myötä pääsemme valitsemaan linjoja tuleville kuukausille, Kaataja  tarkentaa.

Viestintä- ja tiedotuskanavat auki

Ennen varsinaista neuvontatyön aloitusta hankkeessa keskitytään hankkeen käynnistämiseen, ohjausryhmän kokoamiseen, palvelun ideointiin ja palvelukentän hahmottamiseen. Sosiaalisen toiminnan rajoittamisen aika on haastavaa palvelun aloittamiselle.

- Aloitamme nollasta. Tavoitteena oli aloittaa hanke kohderyhmien kohtaamisilla ja työpajoilla eli palvelutarpeiden ja -toiveiden selvittämisellä ja tutustumisella ihmisiin.  Teimme sen sijaan mitä voimme näin alussa eli Facebook-sivun. Meillä ei ole kohderyhmämme nimiä, osoitteita tai sähköposteja. Luotamme tulevaisuudessa sosiaaliseen mediaan ja puskaradioon paljon, Kaataja kertoo.

- Seinäjoen kaupunki julkaisi juuri tällä viikolla uudet nettisivut, jossa meilläkin on oma täydentyvä osio. Olemme siellä kuvanneet toimintaamme ja palvelujamme. Facebookissa tulemme tiedottamaan aktiivisesti toiminnastamme sekä maahanmuuttajille suunnatuista palveluista ja muista ajankohtaisista asioista, Kaataja kertoo.

Viestintää ja asiakaspalvelutyötä tehdään suomeksi ja englanniksi, mutta palvelu- ja neuvontatilanteissa voidaan tarvittaessa käyttää myös tulkkauspalveluja. Verkko- ja Facebook-sivujen lisäksi hankkeessa on tarkoitus käynnistää myös kohde- ja sidosryhmille tarkoitetun uutiskirjeen toimittaminen.

Palvelun toteuttamista yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa

Keskeinen toiminta-ajatus MONI-palvelussa on toimia tiedonvälittäjänä ja linkkinä alueella asuvien maahanmuuttajien ja eri palveluntarjoajien, elinkeinoelämän, oppilaitosten sekä myös arjen ja elämän asioissa palvelevien tahojen välillä. Tästä syystä alueen palvelurakenteen tuntemus sekä myös kattavien verkostojen luominen koetaan palvelun toimivuuden elinehdoksi.

- Palvelun toteuttamisen ja toimivuuden kannalta meille on ensisijaisen tärkeää olla tietoisia kaikista palveluista ja toiminnoista, joita Seinäjoella ja alueellamme on tarjolla, sillä juuri ne palvelut ja toiminnot muodostavat neuvontatyömme ytimen, verkostotyöstä vastaava Kaataja selvittää.

Hankkeessa on aloittanut juuri aktiivinen ohjausryhmä, jossa on edustettuna kattavasti tahoja muun muassa työllistymispalveluista, sosiaalipalveluista, oppilaitoksista sekä elinkeinoelämästä. Yhteistyötä ja verkostoitumista pyritään tekemään mahdollisimman laajalti ja uusille kumppanuuksille esimerkiksi toimintaa tuottavien tahojen kanssa ollaan avoinna jatkuvasti. Haastattelua tehdessä ohjausryhmän kokous on vielä edessäpäin.

- Odotamme innostuneena, millaisia näkemyksiä omien organisaatioidensa kautta saamme toiminnan suuntaamiseen.  Perustamme myöhemmin käytännönläheisen hanketyöryhmän, jonka toiminta jaetaan teemoittain pienempien ryhmien alle, Kaataja kuvailee.

- Olemme erittäin avoimia erilaiselle yhteistyölle. Kannustamme eri tahoja ja myös yksityisiä ihmisiä ottamaan meihin yhteyttä ja kertomaan meille palveluista, toiminnasta ja tarpeista, jotta voimme paitsi välittää tietoa myös suunnitella yhteistä toimintaa, Kaataja kannustaa.

MONI-hanketta rahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta. Hanke käynnistyi maaliskuussa 2020 ja päättyy vuoden 2022 lopussa. Hankkeen tavoitteena on käynnistää laajempi maahanmuuttajapalvelu Seinäjoelle, jonka palvelun piirissä ovat kattavammin kaikki maahanmuuttajataustaiset henkilöt.

Teksti: Hanna Meriläinen

 

Tutustu hankkeeseen:


Yhteystiedot:

Tanja Marttila

Marttila Tanja
Palveluohjaaja, Service Consultant
tanja.marttila@seinajoki.fi

Vastuualueet: asiakaspalvelu, palvelusuunnittelu

Katja Kaataja

Kaataja Katja
maahanmuuttajakoordinaattori, Immigrant Coordinator
katja.kaataja@seinajoki.fi

Vastuualueet: verkosto, kumppanit, sidosryhmät, palvelukokonaisuus, hankehallinto, asiakastyö

MONI LOGOT

0 kommenttia
24.04.2020

EAKR-haku auki 18.6. asti

Pirkanmaan liitossa on 18.6.2020 saakka avoinna Kestävää kasvua ja työtä – 2014–2020 rakennerahasto-ohjelman EAKR-haku Etelä-Pohjanmaan rahoituskehyksestä. Tukea voidaan myöntää toimintalinjan kaksi mukaiseen toimintaan. Erityisesti haetaan hankkeita, joilla edistetään koronaepidemian vaikutuksista toipumista ja parannetaan Etelä-Pohjanmaan toimijoiden muutosjoustavuutta. Rahoitettavilla hankkeilla halutaan lisätä valmiuksia selvitä tulevaisuudessa voimakkaista markkinahäiriöistä.

Hakuilmoitukseen »

 

21.04.2020

Hanketoiminnalla positiivisia vaikutuksia Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen

Etelä-Pohjanmaalla on arvioitu kaudella 2014−2020 toteutettujen rakennerahastohankkeiden (EAKR, ESR) vaikuttavuutta omaehtoisesti. Tällä haluttiin saada valtakunnallista ohjelma-arviointia tarkempaa tietoa maakunnan tarpeisiin.

− Taustalla oli tarve selvittää syvällisemmin rakennerahastotoiminnan vaikutuksia suhteessa maakuntaohjelman tavoitteisiin ja alueen toimijoiden omiin kehittämistarpeisiin, kehittämispäällikkö Heli Rintala kertoo.

Raportista ilmenee, että rajallisista resursseista huolimatta rakennerahastovarat ovat hyvin keskeinen ja alueelle lisäarvoa luova tekijä. Hanketoiminnalla on ollut maakunnan kehittämisen painopisteisiin positiivisia vaikutuksia, mikä näkyy muun muassa tutkimus- ja innovaatioteemojen edistymisessä, kärkialojen elinkeinotoiminnan ja vahvistumisessa, ESR-kehittämistyön vaikutuksissa sekä yritysten toiminnan kehittämisessä laadukkaammin. Tehdystä kehittämistyöstä suuri osa jäisi toteutumatta ilman rahoitusta.

Arvioinnissa tuotettiin myös kehittämissuosituksia tulevaa ohjelmakautta silmällä pitäen. Tulevaisuudessa keskeisiksi panostusalueiksi nousevat alueen elinkeinoelämän ja innovaatiotoiminnan kehittäminen sekä muun muassa alueen koulutustason korottaminen ja osaamisen päivittäminen nopeasti muuttuviin työvoiman osaamistarpeisiin.

− Myös väestön ikääntyminen ja ennustettu väestömäärän lasku, osaavan työvoiman saatavuus sekä toisaalta työttömänä olevien erityisryhmien tarpeet ja kohtaanto-ongelman ratkaiseminen ovat tärkeitä teemoja. Lisäksi ympäristövastuullisuus ja ilmastonmuutos sekä energiatehokkuuden kehittäminen ovat keskeisiä teemoja jatkossa, Rintala luettelee.

Tulevalla ohjelmakaudella hankkeiden fokusta tulisi suunnata yhä järjestelmällisemmin hankekokonaisuuksina tärkeimpiin maakunnallisen kehittämisen kärkiin ja koota alueellisia voimavaroja vielä samansuuntaisemmin hankekokonaisuuksien taakse. Myös maakunnan viranomaisten ja hanketoimijoiden yhteistyön edellytysten säilyttäminen tulee varmistaa ja edistää laaja-alaisemman toteuttajien välisen yhteistyön kehittymistä.

− Lisäksi haluamme jatkossa kehittää edelleen rakennerahastotoiminnan seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia, sanoo Rintala.

 

Tustustu raporttiin:

Etelä-Pohjanmaan rakennerahastotoiminnan vaikuttavuuden arviointi (pdf)

 

  • Arvioinnin ovat toteuttaneet Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja TK-Eval.
  • Tilaajina toimivat Etelä-Pohjanmaan liitto ja Keski-Suomen ELY-keskus.
  • Arviointi on tuotettu dokumentti-, indikaattori- ja rahoitustietojen analyysin, sähköisten kyselyjen, haastattelujen ja työpajan pohjalta.

 

Teksti: Hanne Rantala

21.04.2020

Kulttuurialan rahoitusmahdollisuudet koronakriisin aikana

Vauhdilla levinnyt koronakriisi koettelee erityisesti kulttuurialaa. Monet tekijät ovat menettäneet hetkessä toimeentulonsa jopa koko kevään ajalta ja pelkäävät perustellusti toimeentulonsa puolesta.

Päivitimme koosteen tällä hetkellä auki olevista apurahahauista, joiden kautta jaettava rahoitus on kohdennettu käsillä olevan kriisin vaikutusten taittamiseen.

 

ETELÄ-POHJANMAAN KEHITTÄMISRAHASTON HAKU KORONAKRIISISTÄ KÄRSINEILLE KULTTUURITOIMIJOILLE PÄÄTTYMÄSSÄ

Etelä-Pohjanmaan liiton kehittämisapurahojen haku päättyy ke 22.4.2020. kello 16.00. Haku on ollut avoinna 8.4.2020−22.4.2020 välisen ajan.

Kehittämisrahaston apurahat kulttuurille »

 

ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖLTÄ YLIMÄÄRÄINEN APURAHAHAKU DIGITAALISIIN KOKEILUIHIN

Alfred Kordelinin säätiö avaa ylimääräisen apurahahaun 20.‒26.4.2020. Kulttuurin digiloikka -apuraha on tarkoitettu digitaalisten sisältöjen tuottamiseen ja jakamiseen eri alustoilla, digitaalisuutta hyödyntäviin kokeiluihin tai hakijan omien työtapojen kehittämiseen. Apurahaa voivat hakea ammattimaisesti toimivat kulttuurintekijät kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen aloilta. Hakuaika alkaa maanantaina 20.4. klo 9.00 ja päättyy sunnuntaina 26.4. klo 16.00.

Alfred Kordelinin säätiön verkkosivustolle »

 

TOGETHER ALONE – AVOIN OHJELMAHAKU

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit avaavat poikkeustilaa dokumentoivan Together Alone -ohjelmahaun kansainvälisille taideprojekteille. Haun tavoitteena on tukea taiteilijoiden toimeentuloa kriisitilanteessa ja edesauttaa kansainvälisen yhteistyön jatkumista. Instituutit hakevat taiteellisia projekteja, jotka liittyvät seuraaviin teemoihin: poikkeustila, radikaali muutos, resilienssi, tulevaisuuden taiteellinen työ, yhdessä yksin. Haku on avoin kaikille luovien alojen suomalaisille tai Suomessa asuville ammattitaiteilijoille, joiden kevään kalenterit tyhjenivät koronaepidemian takia. Instituutit tilaavat valituilta taiteilijoilta tai ryhmiltä projektin, jotka toteutuvat 30.6.2020 mennessä. Yksittäisen projektin Together Alone -rahoitus on 1 500 – 5 000 euroa.
Projektiehdotuksen voi lähettää käsiteltäväksi seuraaviin ajankohtiin mennessä:

1. Deadline ma 30.3. klo 16 mennessä
2. Deadline ma 20.4. klo 16 mennessä
3. Deadline ma 4.5. klo 16 mennessä

Togehter alone -ohjelmahaku »

 

LUOVA EUROOPPA -OHJELMAN HAKUAIKOIHIN PIDENNYKSIÄ

Luova Eurooppa -ohjelman hakuaikoja on pidennetty koronavirustilanteesta johtuen. Uudet hakuajat ovat:

• Yhteistyöhankkeet Länsi-Balkanin kanssa, haku päättyy 28.4.2020
• Music Moves Europe: Co-creation and co-production, haku päättyy 30.4.2020
• Music Moves Europe: Music education and learning, haku päättyy 30.4.2020

21.04.2020

Etelä-Pohjanmaan rakennetun kulttuuriympäristön infotilaisuus 5.5.2020

Etelä-Pohjanmaan liitto järjestää etäyhteyksien kautta 5.5.2020 klo 9-11 infotilaisuuden, joka käsittelee Etelä-Pohjanmaan rakennettua kulttuuriympäristöä.

  • Aika:              Tiistai 5.5.2020 klo 9-11
  • Paikka:          Etänä (Teams), vaatii ilmoittautumisen

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo (nyk. Seinäjoen museot) toteuttivat maakunnallisen rakennusinventoinnin vuosina 2016-2017. Inventointia tarkistettiin ja täydennettiin yhteensä 13 kohteen osalta Seinäjoen museoiden toimesta. Maakunnallista rakennusinventointia on lisäksi jatkettu vuoden 2019 aikana Saatsi Arkkitehtien toteuttamalla Etelä-Pohjanmaan uudemman rakennetun kulttuuriympäristön (rakennusvuodet 1930-1999) inventoinnilla.

Aiempien ja uuden inventoinnin pohjalta on määritelty ja valittu Etelä-Pohjanmaan rakennetusta kulttuuriympäristöstä rajattu määrä kohteita ja alueita maakunnallisesti merkittävimpien ja arvokkaimpien kohteiden joukkoon. Arvotustyöstä vastasivat Saatsi Arkkitehdit yhdessä maakunnallisen työryhmän kanssa. Etelä-Pohjanmaan kunnilla, ELY-keskuksella ja Seinäjoen museoilla on ollut mahdollisuus lausua inventoinnista ja arvotuksista 25.2-3.4.2020.

Ilmoittautuminen infotilaisuuteen tapahtuu oheisen linkin kautta 29.4.2020 mennessähttps://bit.ly/2RU8udX

Ilmoittautuneille lähetetään ohjeet ja Teams-linkki tilaisuuteen osallistumista varten. Osallistuminen onnistuu myös Teamsin verkkosivujen kautta, sovellusta ei vaadita. Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta!

 

Ohjelma


8.45
Tilaisuus avautuu

9.00-9.15
Rakennettu kulttuuriympäristö maakuntakaavoituksen näkökulmasta
Mari Pohjola, Etelä-Pohjanmaan liitto

9.15-10.15
Etelä-Pohjanmaan uudemman rakennetun kulttuuriympäristön inventointi ja maakunnallisen sekä uudemman rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen
Riina Sirén, Saatsi Arkkitehdit

10.15-11.00
Aikaa keskustelulle ja mahdollisuus esittää kysymyksiä Saatsi Arkkitehdeille sekä Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntasuunnittelun henkilöstölle inventointiin, arvottamistyöhön ja maakuntakaavoitukseen liittyen

 

21.04.2020

AKKE-rahoituksesta helpotusta koronakriisiin

Koronapandemian takia asetetut rajoitukset uhkaavat viedä myös useat eteläpohjalaiset yritykset kriisiin. Välitön vaikutus kohdistuu erityisesti palveluihin, matkailuun ja joiltakin osin kauppaan. Teollisissa yrityksissä vaikutukset tulevat näkymään viiveellä. Maataloudessa tuotanto jatkuu, mutta ongelmia aiheuttaa ainakin työvoiman saatavuus kasvukauden käynnistyessä, kun pääosin on turvauduttu ulkomaiseen työvoimaan.

Samaan aikaan rajoitustoimien ja kriisin kärjistymisen kanssa maakuntien liitot saivat käyttöönsä kansallisen Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman määrärahan (AKKE). Vallitsevassa tilanteessa Etelä-Pohjanmaan liitto päätti kohdentaa oman määrärahansa 245 000 euroa kriisin yrityksille kohdistuvien vaikutusten lieventämiseen. Summaa päätettiin lisäksi kasvattaa niin, että Etelä-Pohjanmaan liiton ylijäämistä käytetään vastaava summa kuntarahoitusta rahoituspottiin, jolloin käytettävissä on yhteensä 490 000 euroa.

Rahoitushaku valmisteltiin nopealla aikataululla. Se kohdennettiin kunnille, koska maakuntien liitot eivät voi toimia yritysrahoittajina. Tavoitteena on tukea kuntia toimenpiteissä, joita ne voivat tehdä yritysten auttamiseksi, ongelmien lieventämiseksi ja kriisistä selviytymisen tukemiseksi. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi neuvontaa, jaksamisen tukemista, viestintää ja tiedon tulvan kiteyttämistä, apua rahoitusmuotojen ja ratkaisukeinojen etsimisessä sekä hyvien käytäntöjen ja esimerkkien esille nostamista.

Haku avattiin 27.3.2020 ehdollisena siihen saakka, kunnes maakuntahallitus teki rahoitusta linjaavan päätöksensä kokouksessaan 6.4.2020. Maakunta jakautuu kuuteen hankealueeseen siten, että resurssia saataisiin käyttöön joka puolella. Kaikilla alueilla kunnat ovat tarttuneet toimeen ripeästi. Hakemuksia on jo jätetty tai ne ovat viimeistelyvaiheessa. Myös rahoituspäätöksiä on jo tehty. Hankkeet tulevat olemaan kestoltaan noin yhden vuoden mittaisia.

Hankkeiden välinen yhteistyö on tärkeää rahoituksen tehokkaan hyödyntämisen varmistamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Hankkeet ovat omien alueidensa näköisiä, mutta ne tekevät myös yhteistyötä sekä omaehtoisesti että Etelä-Pohjanmaan liiton koordinoimana.

Teksti: Sanna Puumala

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös