Soiden käyttöä pohtineelta kansalaisraadilta evästystä maakunnan päättäjille

8.10.2018

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen ympäristökeskus kutsuivat syksyllä koolle kansalaisraadin puntaroimaan kolmannen vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksessa esitettyjä soiden käytön linjauksia ja vaikutuksia eri näkökulmista. Innokkaita raatilaisia ilmoittautui mukaan yhteensä 37, joista 15 kutsuttiin mukaan raatiin. Raatilaiset edustivat eri ikä- ja ammattiryhmiä sekä maakunnan kuntia.

– Raatilaisilla tuli olla erilaisia näkökantoja turvetuotantoon ja soiden suojeluun. Hakuvaiheen vastausten perusteella pyrimme tunnistamaan ne henkilöt, jotka olivat selvästi pohtineet asiaa ja jotka peräänkuuluttivat tasapuolista ja tietoon pohjautuvaa keskustelua, kertoo erikoistutkija Heli Saarikoski Suomen ympäristökeskuksesta.

Ympäristösuunnittelija Mari Väänänen Etelä-Pohjanmaan liitosta kiittelee raatilaisia heidän sitoutumisestaan raadin työskentelyyn.

– Kaikki raadin jäsenet perehtyivät kokousten välillä lähetettyyn taustamateriaaliin ja keskusteluyhteenvetoihin ja osallistuivat aktiivisesti pienryhmä- ja yhteiskeskusteluihin raadin kokoontumisten aikana. Osallistujilla oli myös monipuolisesti tietoa raadissa käsitellyistä kysymyksistä kuten energiantuotannosta, luonnon monimuotoisuudesta, vesistövaikutuksista ja kasvu- ja ympäristöturpeen käytöstä, Väänänen toteaa.

Erikoistutkija Heli Saarikoski Suomen ympäristökeskuksesta sekä raatityöskentelyä fasilitoinut Jonna Kangasoja Akordista ovat mielissään, että valtaosa raatilaisista koki saavansa näkemyksensä kuuluville ja että keskustelut käytiin hyvässä hengessä. Kuva: Annika Pollari

 

Kaavan tavoitteena kestävä soiden käyttö

Kansalaisraadin työskentelyn aikana ei löytynyt mitään helppoja, kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja, mutta useasta kysymyksestä löydettiin yhteistä pohjaa ja yhteisiä viestejä maakunnan päätöksentekijöille.

– Erityisen ilahduttavaa oli se, että valtaosa osallistujista koki, että he saivat näkemyksensä kuuluville ja että keskustelut käytiin hyvässä hengessä. Yksi raadin jäsenistä totesi loppukeskustelussa osuvasti, että eri mieltä pitääkin olla, muuten ei ole keskustelua, Väänänen sanoo.

Raatilaiset olivat yksimielisiä siitä, että 3. vaihemaakuntakaavan taustaselvitykset on tehty hyvin ja kattavasti. Erityisesti kiitettiin perusteellista suoluonnon kartoitusta sekä yksityiskohtaista työtä kuormitukselle herkkien vesistöalueiden tunnistamiseksi.

Raatilaisten mielestä kaava mahdollistaa turvetuotannon tulevaisuudessa. Uusi turvetuotantoala kohdistetaan jo ojitetuille soille ja luonto- ja virkistyskäyttöarvoiltaan tärkeimmät suot jätetään turvetuotannon ulkopuolelle.

Raati toivoo, että turvetuotannon ja maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia valvotaan paremmin ja siihen varataan enemmän resursseja. Etenkin ravinnepäästöjen osalta peräänkuulutettiin päästövähennystoimien kustannustehokkuutta: kuormitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja kohdistaa toimenpiteet niin, että niillä saavutetaan suurin mahdollinen hyöty.

Eniten keskustelua raadissa herätti kaavan linjaus uuden turvetuotantoalueen tarvitsemasta pinta-alasta. Osa raatilaisista oli tyytyväisiä siihen, että kaavaehdotuksessa osoitetaan 14 000 hehtaaria turvetuotantoon soveltuvia alueita. Osa katsoi, että näin suuri määrä ei ole linjassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa. Kaikki raatilaiset olivat samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden energiaratkaisut eivät voi perustua fossiilisiin polttoaineisiin. Raati totesi, että turvetta tarvitaan siirtymäkauden ajan lämpövoimalaitoksien energianlähteenä biopolttoaineiden rinnalla.

Etelä-Pohjanmaan liitolta raati toivoo aktiivista otetta energiapolitiikan suunnan muutokseen ja uusien päästöttömien ja vähäpäästöisten teknologioiden ja innovaatioiden tukemiseen. Raati toivoo maakunnan liitolta myös aktiivisuutta erilaisten soidensuojelukeinojen etsimiseen, sillä kaavalle asetetut soidensuojelutavoitteet jäävät toteutumatta keinovalikoiman puuttuessa. 

Kasvokkain on helpompi ymmärtää toisen mielipiteitä

Raatilaisten antama palaute kansalaisraadin työskentelystä oli pääsääntöisesti myönteistä. Raatilaisia hieman harmitti se, että prosessin lopussa tuli turhan kiire. Heidän mielestään näin monimutkaisen asian käsittely olisi vaatinut enemmän kokoontumiskertoja.  

– Raadista saadut kokemukset osoittavat, että kansalaiset ovat valmiita käyttämään aikaa osallistumiseen ja aidosti pohtimaan monimutkaisia kysymyksiä rakentavassa hengessä. Mediassa ja ”some-kuplissa” keskustelulla on taipumus kärjistyä, kun taas kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa on helpompaa ymmärtää, miksi jotkin asiat ovat toisille tärkeitä, Saarikoski lisää.

Kansalaisraati palveli sekä Etelä-Pohjanmaan liiton vaihemaakuntakaavaprosessia että myös Suomen ympäristökeskuksen vetämää CORE-tutkimushanketta, jossa kokeillaan ja kehitetään erilaisia kansalaisosallistumisen muotoja.

Kansalaisraadin kannanoton voi lukea kokonaisuudessaan täällä >>

 

Lisätietoja:

Mari Väänänen
Ympäristösuunnittelija
puh. 0400 243 640
mari.vaananen@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös