Ajankohtaista

2.10.2019

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2019 finalistit on valittu

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun on suunnitellut ja järjestää Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto. Kilpailu järjestetään nyt neljännen kerran. Kilpailu julkistettiin keväällä 2019 ja hakuaika päättyi 31.8.2019. 

– Kilpailun avulla pyritään nostamaan kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita, kertoo kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kilpailuun osallistujia oli yhteensä 12. Näistä tuomaristo valitsi viisi finalistia, jotka ovat Tuomas Linna, Aeon Lux, Jaana Maijala, Noora Ojanperä ja Emma Peura.

 

Mukana uudenlaisia teoksia

– Nyt saimme kilpailuun sekä perinteisiä töitä, mutta myös selkeästi uudenlaista ilmaisua. Valittuja taiteilijoita yhdistää moniäänisyys ja tuoreus. Teokset ovat monitasoisia ja katsoja joutuu pysähtymään niiden äärelle ja ajattelemaan, toteaa kilpailun tuomaristoon kuuluva museotoimenjohtaja Maria Lampinen Nelimarkka-museosta.

Tuomariston arvion mukaan finalistien teokset ovat tilateoksia, joissa samassa tilassa on kuvaa, ääntä ja yksityiskohtia. Teoksissa näkyy aiheiden omaperäinen käsittely sekä nykymaailman tai historiasta kumpuavan aiheen kommentoiminen ja esiintuominen.  Teokset ovat kiinni ajassa omannäköisinään.

 

Finalistien lyhyet esittelyt

Tuomas Linna on vuonna 1985 syntynyt, Espoossa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, jonka juuret ovat Alavudella. Tuomas viimeistelee kuvataiteen maisterin opintoja Kuvataideakatemiassa Helsingissä.

 www.tuomaslinna.com 

Aeon Lux on 1993 syntynyt, Seinäjoella asuva ja työskentelevä, Kankaanpään taidekoulusta valmistunut kuvataiteilija (AMK) ja performanssitaiteilija.

https://prinssiruusunen.wixsite.com/aeonlux

Jaana Maijala on 1984 Ylistarossa syntynyt ja siellä asuva ja työskentelevä taiteen maisteri.

https://jaanamaijala.tumblr.com

www.stumpofprometheus.com

Noora Ojanperä on Seinäjoella vuonna 1993 syntynyt, Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa opiskeleva kuvataiteilija.

https://nooraojanpera.com

Emma Peura on vuonna 1988 Kauhavalla syntynyt taidegraafikko, joka opiskelee kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa.

www.emmapeura.com

 

Yleisöäänestys auennut

Keskiviikkona 2. lokakuuta alkaen yleisöllä on mahdollisuus äänestää oma suosikkinsa netissä. Taiteilijoiden töiden esittely ja linkki äänestykseen löytyy Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta osoitteesta

Äänestys on auki 27. lokakuuta saakka.

Voittaja sekä yleisön suosikki julkistetaan 31. lokakuuta järjestettävässä maakuntajuhlassa Lapualla.

 

Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto, tuomaristo ja kilpailun säännöt

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun tuomaristoon ovat kuuluneet museotoimenjohtaja Maria Lampinen Nelimarkka-museosta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan taidemuseosta, näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen taidehallista sekä sihteerinä kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkostoon on kutsuttu mukaan maakunnan taidemuseot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöllistä ympärivuotista näyttelytoimintaa. Kuvataideverkostoon kuuluvat seuraavat toimijat: Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkka-museo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Pirkanpohjan taidekeskus Ähtäristä, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta, Kaari-Galleria Kauhavalta ja Etelä-Pohjanmaan liitto.

Lisätietoa kilpailusta löytyy osoitteesta http://www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija

Valokuvia median käyttöön: https://bit.ly/2pf0atL

 

Kilpailun tulevaisuus

Seuraavan kerran kilpailu järjestetään vuonna 2021.

 

 

 

Lisätietoja:

 

Tuija Ahola                                              Maria Lampinen

kehittämissuunnittelija                          museotoimenjohtaja

050 537 8071                                         044 2970489

tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi            maria.lampinen@alajarvi.fi  

0 kommenttia
26.09.2019

Kulttuurihyvinvointia edistetään hyvällä yhteistyöllä

Länsi-Suomen Taikusydän-verkosto järjestää kaksi kulttuurihyvinvoinnin lyhytkoulutusta kuluvan syksyn aikana. Tilaisuuksilla lisätään tietoutta kulttuurihyvinvoinnista sekä sen moninaisista mahdollisuuksista.

Molemmissa lyhytkoulutuksissa avataan lisäksi kulttuurihyvinvoinnin käsitettä sekä siihen liittyviä suosituksia. Kulttuurihyvinvointityötä on edistetty pohjalaismaakuntien hyvässä yhteistyössä jo useiden yhteishankkeiden sekä Länsi-Suomen Taikusydän-verkoston kautta. Kulttuurihyvinvointi tarvitsee toteutuakseen hyvää yhteistyötä sekä vuoropuhelua sote- sekä kulttuuritoimijoiden kesken.

Vaasassa maanantaina 7.10. järjestettävän Iloa arkeen kulttuurihyvinvoinnilla -tilaisuuden kohderyhmänä ovat ikäihmisten parissa työskentelevät sote−alan ammattilaiset. Tilaisuudessa kulttuurihyvinvointityön ulottuvuuksia ovat avaamassa teatteri-ilmaisun ohjaaja Venla Korja aiheenaan Kohtaaminen ja hetken merkitys −teatterilähtöinen toiminta ikäihmisten parissa sekä tanssinopettaja Nanna Rahikainen aiheella Tanssia ikäihmisille. Lisäksi tilaisuudessa nähdään Korppi ja kettu -klassikkosatu, joka on toteutettu Alvar-kuvapuhelinpalvelun asiakkaiden sekä Taikonin teatteritaiteen opiskelijoiden yhteistyönä muusikko, ohjaaja Hannu Raatikaisen ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Marja Vuoden ohjauksessa.

Lyhytkoulutusten toinen osa tarjotaan lastensuojelun sekä kehitysvammaisten kanssa työskenteleville sote-alan ammattilasille. Tilaisuus Kulttuurista hyvinvointia − kulttuurihyvinvointityön vaikutuksia arkeen järjestetään Seinäjoella keskiviikkona 20.11. Tilaisuudessa ovat mukana Duo O-Hoivan muusikoit TeM Tero Heinämäki sekä geronomi Jenni Lalli aiheella Jokainen ihminen on laulun arvoinen − Iloa ja laulua tavallisten ihmisten ajatuksista sekä yrittäjä, kasvatus- ja hoitoalan ammattilainen Aisha Korpela teemalla Liike voimavarana − vahvistetaan tanssilla itseilmaisua kehollisuutta ja tunteidensäätelytaitoa.  

Kulttuurihyvinvointipalveluilla tarkoitetaan eri kohderyhmille räätälöityjä palveluita, joilla tavoitellaan hyvinvoinnin edistämistä kulttuurin keinoin. Näillä palveluilla pyritään edistämään muun muassa asiakkaiden toimintakykyä, lisätään osallisuutta, parannetaan työhyvinvointia tai mielenterveyttä. Kulttuurihyvinvointipalveluiden toteutumiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä taiteen, kulttuurin, sosiaali-, terveys- ja kasvatustyön toimijoiden kesken.

Ilmoittautumiset oheisten linkkien kautta

Vaasan tilaisuuteen 1.10.2019 mennessä https://www.lyyti.in/Iloa_arkeen_kulttuurihyvinvoinnilla_5611
Seinäjoen tilaisuuteen ke 11.11.2019 mennessä https://fi.surveymonkey.com/r/MMHG2PW  

Seinäjoen tilaisuuden ohjelma löytyy täältä.

 

Taikusydän on taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyspiste, joka jakaa tietoa, kokemuksia ja osaamista sekä ylläpitää keskustelua alasta. Länsi-Suomen alueverkosto kattaa Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan. Toimintaa koordinoivat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liitot.

www.taikusydan.fi www.facebook.com/hyvinvointiakuntiinilmanrajoja/

  

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma/ Etelä-Pohjanmaan liitto
p. 040 7515610 tai hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi 

Tarja Hautamäki/ Pohjanmaan liitto
p. 044 723 5007 tai tarja.hautamaki@obotnia.fi

0 kommenttia
25.09.2019

EU-uutiskirje 4/2019

Vuoden neljännessä EU-uutiskirjeessä jälleen aimo annos EU-asiaa niin maakunnasta kuin vähän kauempaa. 

Uusin uutiskirje on luettavissa selainversiona: EU-uutiskirje 4/2019.

Kaikki uutiskirjeet ovat luettavissa EU-tietokeskuksen uutiskirje-sivustolla

Mukavia lukuhetkiä!

0 kommenttia
20.09.2019

CLAY-hanke kokoontui Etelä-Pohjanmaalle

CLAY-hankkeen kolmas kansainvälinen tapaaminen kokosi yhteen hankepartnerit Italiasta, Ranskasta, Portugalista ja Romaniasta Seinäjoelle ja Lapualle 11.—12. syyskuuta. Kokouspäivien aikana käytiin läpi hankkeessa toteutettujen tiedonkeruitten tuloksia, tehtiin tutustumiskäyntejä ja pohdittiin yhdessä hankkeen seuraavia tehtäviä. Ohjelman lomassa ehdittiin ihastella myös Seinäjoen modernia arkkitehtuuria opastetun Aalto-kierroksen avulla.

Kokousvieraat toivotti tervetulleeksi Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, minkä jälkeen saatiin kuulla muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamosta Asta Boman-Björkelin alustus suomalaisen keramiikkamuotoilun vaiheista 1900-luvun alun Iris-tehtaasta taidekeramiikan nykyiseen nosteeseen. 

Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa vietetyn ensimmäisen kokouspäivän aikana tutustuttiin hankkeen eri alueilla keramiikka-alasta kerättyihin tietoihin. Toimialan koko vaihtelee suuresti alueiden välillä, mutta silti löytyi myös yhteneviä piirteitä, jotka usein liittyvät markkinoinnin ja myynnin haasteisiin. Myös uusien teknologioiden hyödyntäminen materiaali-intensiivisellä alalla koetaan haasteellisena eri puolilla Eurooppaa.

Kokousvieraat tutustuivat Seinäjoella Päivi ja Markku Rintaniemen Amfora-yrityksessä kehittämään tuotantoteknologiaan, joka innovatiivisuudessaan on omaa luokkaansa. Tuotantolinjan vahvuus on pitkälle kehitetyissä prosesseissa, jotka on sovitettu tukemaan juuri piensarjojen tuotantoa. Tällöin korkealuokkaisia muotoilutuotteita on mahdollista valmistaa kilpailukykyisesti myös pienemmässä mittakaavassa, lähellä tuotteen käyttäjää. Kyse on siis toimintamallista, joka vastaa aikaansa seuraavan ostajan kulutuseetosta, jossa entistä paremmin huomioidaan hankittavien tuotteiden koko elinkaari.

CLAY-hankkeeseen osallistuvissa maissa huolen aiheena on keramiikka-alaan liittyvien kädentaitojen ja osaamisen harvinaistuminen, joka on suoraan kytköksissä vähenevään koulutukseen. Suomessa alan tutkintokoulutusta saa enää kahdella, kolmella paikkakunnalla Hämeessä ja Uudellamaalla. Kaikkialla muualla koulutus on vapaan sivistystyön varassa. Näin on myös Etelä-Pohjanmaalla.

Hankekokouksen jälkimmäinen päivä vietettiin Lapualla Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa Lapuan kansalaisopiston tiloissa. Rehtori Mari Takamaa perehdytti eurooppalaiset vierailijat suomalaiseen kansalaisopistojärjestelmään ja taideaineiden opettaja Minna Rajala esitteli taiteen perusopetuksen järjestelmää kuvataiteiden ja siihen sisältyen keramiikan osalta.

Taiteen perusopetusta säätelevät vuonna 1998 annetut laki ja asetus, ja Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta luodaan paikallisia opetussuunnitelmia. Etelä-Pohjanmaalla käsityön taiteen perusopetusta tarjoaa käsityö- ja muotoilukoulu Näppi, joka on osa Taito Etelä-Pohjanmaa ry:n toimintaa. Koulun nyt jo 30-vuotista taivalta Lapualla esitteli ohjaaja Mari Kela sekä koulun rehtori Anne Honkala.

 

Lue lisää CLAY Interreg Europe -hankkeesta sivulta: https://www.epliitto.fi/clay

 

Teksti: Eliza Kraatari

0 kommenttia
20.09.2019

Euroopan kielten päivää vietetään Seinäjoella 27.9.2019

Seinäjoella järjestetään kaikille avoin ja maksuton Euroopan kielten päivän tapahtuma Apila-kirjastossa perjantaina 27.9.2019 klo 14−18. Luvassa on monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille osaamistasoon katsomatta. Suukin saadaan makeaksi, sillä sadalle ensimmäiselle on Jaaksi-salissa tarjolla kropsukahvit kello 14 alkaen.

− Tapahtumaan voi osallistua vaikkapa koko perheen voimin, sillä ohjelmassa on monenlaista mukavaa aktiviteettia kieliin ja kielten opiskeluun liittyen, kertoo projektikoordinaattori Hanna Meriläinen Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Luvassa on muun muassa speak datingiä, eli kielten opiskelua pikadeittaustyyliin. Osallistujat pääsevät tutustumaan uusiin kieliin natiivipuhujien johdolla ja voivat kerätä suoritteita kielipassiin. 

− Olemme saaneet mukaan hyvän valikoiman kieliä. Tähän mennessä varmistuneita kieliä ovat: espanja, italia, hollanti, kreikka, unkari, englanti, portugali, puola, saksa, sveitsinsaksa, ruotsi, venäjä ja tamili, Meriläinen luettelee.

Paikalliset ystävyysseurat esittäytyvät Jaaksi-salissa omilla esittelypisteillään. Pisteillä pääsee tutustumaan seurojen toimintaan sekä eri maiden kulttuureihin. Lisäksi Seinäjoen Kansalaisopisto esittäytyy Jaaksi-salissa omalla tietopisteellään ja jakaa tietoa kieltenopiskelumahdollisuuksista Seinäjoella. Luvassa on myös kieltä kutkuttavia pelejä!

Lapsille on tarjolla satutuokio toisella kotimaisella kielellämme, kun Svenska Föreningenin kielikylpy jalkautuu kirjaston lastenosastolle ruotsinkielisen satutuokion muodossa. Kuvakirja ja tuttu satu edesauttavat tarinan seuraamista Lisäksi lastenosastolta löytyy kieliaiheinen puuhapiste koko tapahtuman ajan.

Tapahtuman järjestämisestä vastaa Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen. Yhteistyössä ovat mukana: Seinäjoen kaupunginkirjasto, Seinäjoen kansalaisopisto, Svenska Föreningen i Östermyra sekä Seinäjoen Suomi-Ranska yhdistys.

Seinäjoen tapahtumalla juhlistetaan vuosittaista Euroopan kielipäivää, jolla halutaan kiinnittää huomiota etenkin Euroopan ja EU:n kielelliseen monimuotoisuuteen sekä kannustaa kaikenikäisiä opiskelemaan kieliä. Päivää vietetään Euroopan neuvoston aloitteesta, ja kansallisesti sitä koordinoi opetushallitus.

 

Tilaisuuden ohjelma:

 

  • Kropsukahvit 100 ensimmäiselle (klo 14.00 alkaen Jaaksi-salissa)
  • Speak dating (klo 14-18 Jaaksi-salissa)
  • Ystävyysseurojen ja kansalaisopiston esittelypisteet (klo 14-18 Jaaksi-salissa)
  • Kieliaiheinen puuhapiste (itsenäisesti suoritettava, lastenosastolla klo 14-18).
  • Ruotsinkielinen satutuokio (klo 16.00 lastenosasto Piilomaassa)

 

Lisätietoja:

Projektikoordinaattori Hanna Meriläinen

puh. 0400 241 813

hanna.merilainen(a)etela-pohjanmaa.fi

 

Euroopan kielten päivän mainos

13.09.2019

Aluekehittämispäivät Seinäjoella 8.-9.10.2019

Aluekehittämisellä on vahva jalansija uudessa hallitusohjelmassa. Aluekehittämispäivillä keskustelu ajankohtaisista aluekehittämisen sisällöistä ja tekemisen tavoista jatkuu. Pureudumme muun muassa tulevaan aluekehittämispäätökseen ja avaamme näkymiä älykkääseen erikoistumiseen uudella rakennerahastokaudella. Tilaisuudessa julkistetaan syksyn Alueelliset kehitysnäkymät –raportti eli kuulemme tuoreeltaan millaisin odotuksin alueet katsovat tulevaan.

Aluekehittämispäivät järjestetään Seinäjoen OmaSp Stadionilla 8.-9.10.2019 lounaasta lounaaseen. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriö, Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen kaupunki sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Tilaisuus on tarkoitettu kaupunkien, kuntien, valtionhallinnon ja kehittämisorganisaatioiden asiantuntijoille, yrityselämän edustajille, järjestötoimijoille, tutkijoille ja päätöksentekijöille – kaikille aluekehittämisen toimijoille.

Tilaisuus on ilmainen ja siihen voi osallistua myös webcastingin kautta. Webcasting tulee olemaan linkkinä TEM:in tapahtumakalenterin sivulla » 

Ilmoittautuminen: Aluekehittämispäiville voi ilmoittautua tästä keskiviikkoon 25.9. mennessä.

 

Lisätietoa tapahtumasta löytyy liitteenä olevasta ohjelmalehtisestä sekä osoitteesta: https://tem.fi/tapahtumat/2019-10-08/aluekehittamispaivat-seinajoella

 

Lämpimästi tervetuloa!

 

Lisätiedot:

Työ- ja elinkeinoministeriö

Hanna-Maria Urjankangas
hanna-maria.urjankangas@tem.fi
029 506 3739

12.09.2019

Älykäs erikoistuminen luo pohjaa kasvulle

Etelä-Pohjanmaalla Älykkään erikoistumisen strategian toimeenpano on edistynyt hyvin, mistä on osoituksena mm. kansainvälisten TKI-hankkeiden määrän kolminkertaistuminen. Suurimpina hyötyinä ovat olleet uusien hankkeiden mahdollistuminen ja verkostojen laajentuminen. Verkostot ovat parantuneet erityisesti kansainvälisesti ja maakunnan sisällä. Painopistealueista näkyvimmin on edistynyt ruokajärjestelmät.

Yrityskentällä kansainvälistyminen on edennyt pienin askelin. Haasteena älykkäälle erikoistumiselle on, miten erityisesti pk-yritykset saataisiin aktivoitua nykyistä enemmän yhteistyöhön isompien yritysten tai korkeakoulujen kanssa. Strategian vaikuttavuuden parantamiseksi Etelä-Pohjanmaalla tarvitaan panostuksia koulutukseen. Esimerkiksi diplomi-insinöörien muuntokoulutukseen panostaminen tukisi maakuntaa TKI-hankkeiden lisäämisessä entisestään.

Johtopäätökset käyvät selville tuoreesta Länsi-Suomen maakuntien älykkään erikoistumisen strategioiden vaikuttavuuden arvioinnista. Tarkastelu kohdistui Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan tekemiin valintoihin ja niiden vaikuttavuuteen. Strategiatyön taustalla on Euroopan unionin jäsenmaille ja näiden alueille osoittama kehotus tutkimus- ja innovaatiostrategioiden laatimiseen.

Nyt julkaistavan arvioinnin mukaan Länsi-Suomessa kärkialojen ympärille on syntynyt lisää opetusta ja tutkimusta. Hankerahoitus on tuonut konkretiaa valittuihin kärkiin luomalla yhteistyötä ja mahdollistamalla tutkimusta ja tuotekehitystä. Valinnat myös auttavat maakuntia kansainvälisten kumppaneiden löytämisessä. Arvioinnissa painotetaan, että samoja kehittämisvalintoja tehneiden maakuntien tulisi tehdä keskenään enemmän yhteistyötä, jotta niillä olisi edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa.   

Owal Groupin laatima arviointi on osa Pirkanmaan liiton toteuttamaa, Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tukea saanutta Uutta luovat maakunnat -hanketta.

 

Lue lisää:

  

Lisätiedot: 

11.09.2019

Myönteistä kehitystä työllisyydessä ja taloudessa

Viime vuosina nousukausi on näkynyt koko Suomen alueella. Positiivinen talouskehitys ulottui läpi Suomen. Työllisyyden kasvu ja myönteinen vire elinkeinoelämässä on jatkunut useamman vuoden, ja talouskasvun ennakoidaan jatkuvan vielä ensi vuonnakin. Olennainen muutos viime vuoden takaisiin tunnelmiin on, että yrityskentällä on kuluvan vuoden aikana epävarmuus lisääntynyt huomattavasti ja eri toimijoiden julkaisemat ennusteet tulevien vuosien talouskasvusta ovat madaltuneet.

On syytä tarkastella miltä maakunnan tilannekuva näyttää uusimpien lukujen varjossa.

Vuoden 2018 aikana Etelä-Pohjanmaan keskimääräinen työllisyysaste oli Manner-Suomen korkein (75,2 %) työttömyysaste matalin (4,4 %). Vaikka maakunnassa väki väheni, niin työllisten määrä kasvoi ja pitkäaikaistyöttömien määrä laski. Työllisiä on viimeksi ollut yhtä paljon vuonna 2008.

Työllisyysaste on pysynyt korkeana myös vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla, joskin näyttää, että jatkuvan osa-aikatyön määrä on suurempi kuin aikaisempina vuosina. Työllisyysasteen trendi on laahannut kuluvan vuoden aikana ja työllisyyden kehityksen on ennakoitu hidastuvan.

tilastokuvaus maakuntien työllisyys- ja työttömyysasteesta 

 

Etelä-Pohjanmaan yrityskentällä positiivinen vire on jatkunut kuluvan vuoden aikana, vaikka kansallisella tasolla arviot talouskasvun jatkumisesta ovat kääntyneet pessimistisemmäksi. Suhdannehuippu on ohitettu, mutta taantumaan tuskin ollaan matkalla.

Etelä-Pohjanmaalla yritysten liikevaihdon kasvu jatkui vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Myönteistä on, että kaikissa maakunnan seutukunnissa on päästy kasvuun kiinni. Suupohja poikkesi vuonna 2017 muista seuduista selvästi talouden maltillisessa kehityksessä. Vuoden 2018 aikana ja alkuvuodesta 2019 yritysten liikevaihto kääntyi nopeaan kasvuun.

liikevaihdon suhdannekehitys -tilastokuva 

Perinteisesti talouskasvu on Etelä-Pohjanmaalla ollut muun maan tasoa maltillisempaa. Verrattaessa kehitystä aikaisempiin vuosiin, voi todeta, että maakunnassa kasvu on ollut vahvaa. Myönteistä on erityisesti teollisuuden tilanne, jossa viime vuoden hiipumisen jälkeen kasvuvauhti kiihtyi loppuvuotta kohden.

Kiinnostava huomio on, että Etelä-Pohjanmaalla kaupan ala ei päässyt käytännössä missään vaiheessa mukaan nousukauden vetoon. Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto on laahannut selvästi verrattuna muihin toimialoihin. Kehityskulku herättää huomiota siitä myös syystä, että maakunnan laskeva trendi poikkeaa selkeästi muista alueista Suomessa.

Etelä-Pohjanmaa on yksi teollisuusvaltaisimmista alueista, joka näkyy mm. siinä, että maakunnassa on suhteessa yrityskantaan kaikkein eniten teollisuus-yrityksiä. Toimiala on alihankintaketjujen kautta kytköksissä vientiin, vaikka tilastojen perusteella suora vienti maakunnasta on vähäisempää, kuin monissa verrokkimaakunnissa.

viennin suhdannekehitys -tilastokuva

Positiivista on, että teollisuuden viennin kasvu on kiihtynyt viime vuoden notkahdukseen jälkeen. Vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen perusteella kasvuvauhti on ollut yllättävän vahvaa (+5,4 %).  Viennin kehitys on ollut myönteistä kaikissa E-P:n seutukunnissa, mikä on tärkeää koko maakunnan kehityksen kannalta. Suupohjassa vuoden 2018 aikana viennin kasvuluvut ovat olleet muuta maakuntaa selvästi maltillisempia ja kehitys on jatkunut kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.                           

Yhteenvetona voi todeta, että maakunnan talouden kehitys on viime vuosina ollut yllättävänkin vahvaa, mikä näkyy erityisesti korkeana työllisyytenä suhteessa muihin perinteisiin verrokkimaakuntiin. Syksyn aikana julkaistavat alueelliset kehitysnäkymät valottavat millaiset ovat odotukset maakuntien seutukunnissa talouden ja työllisyyden tulevan kehityksen osalta.

Positiivisen vireen jatkumisen kannalta keskeisiä kysymyksiä on, miten saamme nostettua työllisyysastetta entisestään ja miten pidetään yllä viennin myönteistä kehitystä. Vaaditaan pitkäjänteistä työtä kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi, uusien osaajien houkuttelua ja on edistettävä vaikeammin työllistyvien ryhmiä pääsemistä työelämään kiinni.

Nykyisen hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta saavutettiin Etelä-Pohjanmaalla jo viime vuoden aikana, mitä voi pitää poikkeuksellisen hyvänä suorituksena. Täystyöllisyyden saavuttamisesta ei kuitenkaan vielä voida puhua, ja maakunnassa riittää yhä väkeä, jotka ovat työtä vailla. Nyt haasteena on erityisesti työvoiman kohtaanto ja osaavan työvan saatavuus. Työllisyysasteen nosto lähemmäksi 80 prosenttia vaatii toimenpiteitä ja yhteistyön tiivistämistä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoilta. Myönteisiä avauksia on tehty ja maakunnassa on liikkeellä lukuisia osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseen liittyviä hankkeita.

 

Teksti: Miika Laurila

11.09.2019

Ampumaratoja tarvitaan - maakunnallinen suunnitelma sai hyvää palautetta

Etelä-Pohjanmaan liitto järjesti Seinäjoella 3.9.2019 Etelä-Pohjanmaan ampumaratojen kehittämistilaisuuden. Tilaisuudelle oli selvästi tarvetta ja paikalle saatiin aktiivinen kolmikymmenhenkinen osallistujajoukko ampumarata-asioista joko työnsä tai vapaa-ajan harrastuksiensa kautta kiinnostuneita.

Tilaisuudessa käytiin läpi maakunnan liiton Etelä-Pohjanmaan alueelle laatiman ampumaratojen kehittämissuunnitelman viimeisintä versiota. Vuodenvaihteessa 2018−2019 kommentoitavana ollutta suunnitelmaluonnosta on päivitetty alkuvuoden 2019 aikana luonnoksesta saatujen lausuntojen ja palautteiden pohjalta, ja suunnitelman viimeisimpään versioon pääsee tutustumaan täällä.

Kehittämistilaisuus sisältöineen sekä kiinnosti että herätti vilkasta keskustelua ampumarata-asioiden tilasta ja tulevaisuudenkuvasta maakunnassamme. Osallistuneilta saatiin myös kullanarvoisia kommentteja suunnitelmaan viimeistelyyn. Kehittämissuunnitelmaa tullaan päivittämään saadun palautteen pohjalta kuluvan syksyn aikana ja tavoitteena on julkaista valmis työ vuoden 2019 loppuun mennessä.

Kiitokset kaikille kehittämistilaisuuteen osallistuneille ja suunnitelmaa kommentoineille!

Lisätietoja ampumaratojen kehittämissuunnitelmasta ympäristösuunnittelija Maaria Vanhatalolta, etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

6.09.2019

Etelä-Pohjanmaalla järjestetään kulttuurihyvinvoinnin koulutuksia

Kulttuurisote II-hankkeessa järjestetään syys-lokakuun aikana kaksi koulutustilaisuutta, joiden tarkoitus on lisätä tietoutta kulttuurihyvinvoinnista sekä tarjota konkreettisia malleja toiminnalle.

Kuntien hyte-työtä tukemaan järjestetään keskiviikkona 18.9.2019 klo 12 alkaen seminaari ”Kuntalaisten kulttuurihyvinvointi – Osa hyvää elämää”. Asiantuntijoina seminaarissa ovat taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Arttu Haapalainen sekä Etelä-Pohjanmaalla toimivan kulttuurikollektiivi Silta ry:n toiminnanjohtaja Juulia Soidinaho.

Toinen tilaisuus ”Ikäihmisten kulttuurihyvinvointi sote-palveluissa” järjestetään torstaina 10.10. 2019 klo 12 alkaen. Tilaisuuden kohderyhmänä ovat asiakkaiden/asukkaiden kanssa työskentelevät asiakas- ja palveluohjaajat, yksiköiden kulttuuri-/virikevastaavat sekä lähiesimiehet. Tilaisuuden tavoitteena on edistää taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntämistä sote-palveluissa. Tilaisuudessa esitellään mm. Seinäjoen kaupungin kulttuurisen vanhustyön toimintamalli.

Syksyn koulutuksiin sisältyy myös mahdollisuus paikallisiin työpajoihin loppuvuoden aikana. Työpajoissa kunnat ja sote-organisaatiot voivat työstää eteenpäin omia kulttuurihyvinvointiin liittyviä tavoitteitaan niiden käytäntöön viemiseksi.   

Kulttuurisote II on Taiteen edistämiskeskuksen rahoittama kolmen maakunnan ja yhden sairaanhoito-piirin kumppanuushanke. Hankkeessa mallinnetaan, miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut otetaan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutarjontaa. Päämääränä on vakiinnuttaa taide- ja kulttuuripalvelut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelua, toteutusta ja seurantaa.

 

Lisätietoja:

Pirjo Heino, Projektipäällikö

p. 040 681 8511 tai sähköpostilla pirjo.heino@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös