Ajankohtaista

28.10.2020

EP:n kulttuuriperinnön hyvät käytännöt kansainvälisen kiinnostuksen kohteena

FINCH-hanke on tuonut Euroopan laajuista näkyvyyttä eteläpohjalaisille, kulttuuriperinnön kestävää käyttöä tukeville hyville käytännöille.

Jo kesällä Kalevan Navetta oli esillä Interreg Europe -ohjelman julkaisemassa, rakennettua kulttuuriperintöä käsittelevässä politiikkakatsauksessa (policy brief). Teksti on laadittu päätöksenteon tueksi erityisesti alueelliselle ja paikalliselle tasolle. Siinä viitataan muun muassa ”Euroopan neuvoston päätelmiin kulttuuriperinnön osallistavasta hallinnasta”, jossa eri tahoja kannustetaan yhdessä tunnistamaan kulttuuriperinnön mahdollisuudet ja vahvistamaan sen arvoa. Kalevan Navetta nähdään tästä hyvänä esimerkkinä. Artikkelissa esitellään toiminnan taustalla oleva monitahoisen yhteistyön malli (Multiple-Stakeholder Partnership). Sen menestyksen avaimena nähdään yhteistyö ja vuorovaikutus sekä hallittu tehtävien jakaminen toimijoiden kesken.

Ähtäriläinen veistokummi-toiminta oli puolestaan esillä Euroopan alueiden ja kaupunkien viikko -tapahtumassa. Eero Hiirosen Ylävedet-veistokseen liittyvä yhteissponsoroinnin malli pääsi eurooppalaisen yleisön tietoisuuteen, kun se esiteltiin kestävän kulttuuriperinnön työpajassa ”Resilient Heritage, Cohesive Society”. Toimintamalli on hyvä esimerkki siitä, miten kulttuuriperinnön hoitaminen voi vahvistaa paikallista yhteisöä ja sen sitoutumista myös modernin kuvanveiston vaalimiseen.

Kulttuuriperinnön rooli on kasvanut EU:n politiikassa viime vuosina, mikä näkyy myös Interreg Europe -ohjelmassa. Esimerkiksi nyt pidetyssä työpajassa oli esillä kolme kulttuuriperintöön keskittynyttä hanketta: FINCH, SHARE ja Innocastle. Lisäksi esiteltiin kestävän kulttuurisen matkailun raportti, jossa annetaan suosituksia muun muassa alue- ja paikallistasojen toimijoille. Tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä yhteisöjen, ympäristön ja talouden kannalta kestävästä kulttuuriperinnön hoidosta ja käytöstä.

Euroopan alueiden ja kaupunkien viikko järjestettiin nyt jo 18. kerran, tällä kertaa kokonaan verkon välityksellä. Viime vuonna tapahtuma keräsi yli 9000 osallistujaa, ja verkossa ohjelmaa on tänä vuonna riittänyt peräti kolmen viikon ajaksi. Samalla tapahtuma juhlisti nyt jo 30 vuotta täyttävää Interreg-ohjelmaa, josta myös FINCH-hanke toteutetaan.

Pääset seuraamaan työpajan alla olevasta linkistä:

Resilient Heritage, Cohesive Society -työpajan nauhoite (video, englanniksi)

Näistä linkeistä pääset tutustumaan tarkemmin Etelä-Pohjanmaan kulttuuriperinnön hyviin käytäntöihin:

Kestävän kulttuurimatkailun raportti on ladattavissa linkistä:

Sustainable Cultural Tourism, 2019 (pdf, englanniksi)

Lisää FINCH-hankkeesta löydät

Projektikoordinaattori
Elisa Kraatari
puh. 040 487 9222

28.10.2020

Ilmianna taiteen paikka!

Missä Etelä-Pohjanmaalla on tilaa ja tilausta taiteelle? Kaivataanko Kortesjärvellä musiikkia, Isojoella ympäristötaidetta tai Ähtärissä sanataidetta? Ilmianna taiteen paikka.  

Kuntien asukkaat ovat oman asuinalueensa asiantuntijoita, koska he ovat aitiopaikalla aistimassa, mitä kunnassa tapahtuu. Nyt kysymmekin sekä eteläpohjalaisten kuntien asukkailta ja niissä vierailevilta, missä on taiteen mentävä paikka? Kysymykseen ei ole vääriä vastauksia, ja kaikenlaisen taiteen kaipuu on huomion arvoista. 

Taiteen paikka voi olla vaikka konkreettinen rakennus, joka kaipaisi piristystä seinämaalauksesta tai valotaiteesta. Paikka voi olla palvelutalo, jossa tilaa olisi esittävälle taiteelle esimerkiksi musiikille tai teatterille. Taiteen paikka voi olla myös taiteenala, joka ei kunnassasi näy tai kaipaisi nostatusta. ”Ei ole niin pientä eikä suurta taiteen paikkaa, että sitä ei kannattaisi ilmiantaa.” kertoo Kulttuurin paikka -kehittämistehtävässä koordinaattorina toimiva Päivi Alaniska. Tulosten avulla pyritäänkin toteuttamaan taidesisältöjä paikkoihin, joissa niille havaitaan olevan tilausta.

Kysely on osa Etelä-Pohjanmaan liiton ja Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden toteuttamaa kaksivuotista Kulttuurin paikka – Maaseutukulttuurin hybridiosaaminen -kehittämistehtävää, jonka tavoitteena on vahvistaa kuntien kulttuuritoimintaa, taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä koko maakunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla kehittämistehtävällä edistetään osaltaan kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (166/2019 6§) tavoitteiden toteuttamista.

Uuden kulttuuritoimintalain toimeenpanon myötä kirjastojen ja museoiden erityistehtävien mallia laajennettiin kuntien kulttuuripalveluihin. Kehittämistehtävän tavoitteena on varmistaa, että maaseudulla ja maaseutumaisilla alueilla on myös jatkossa mahdollisuus elää kulttuurisesti rikasta ja hyvinvointia edistävää elämää.

Kyselyyn kerätään vastauksia 30.11.2020 asti. Kyselyyn voi vastata verkkolomakkeella osoitteessa: https://q.surveypal.com/taiteenpaikka. Jos verkko-osallistuminen ei ole mahdollista, ehdotuksen taiteen paikaksi voi lähettää myös postitse osoitteella: Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetta, Seinäjoen kaupungin kulttuuripalvelut / Päivi Alaniska, Nyykoolinkatu 25, 60100 Seinäjoki

Ehdotuksesta tulee käydä ilmi kunta, taiteen ala, mahdollinen tarkka toteutuspaikka ja kohderyhmä. Halutessasi voit lisätä myös yhteystietosi, koska kaikkien vastaajien kesken arvontaan pääsylippuja kulttuurielämyksiin.

LISÄTIEDOT:
Taiteen paikka -kysely
Jenni Latva, asiantuntija, Kulttuurin paikka -kehittämistehtävä
puh. 040 710 4371, jenni.latva@uniarts.fi

Kulttuurin paikka – Maaseutukulttuurin hybridiosaaminen -kehittämistehtävä
Hanna Hangasluoma, kulttuuripäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto
puh. 040 7515 610, hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi

Päivi Alaniska, projektikoordinaattori, Seinäjoen kaupunki
puh. 040 5053 284, paivi.alaniska@seinajoki.fi

28.10.2020

Lastenkulttuuria edistetään MaaMa-hankkeella

Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen kaupungin kulttuuripalvelut ja lastenkulttuurikeskus Louhimo ovat aloittaneet yhteistyön MaaMa-hankkeen avulla. MaaMa eli Maakunnalliset mahdollisuudet on hanke, jonka avulla edistetään lastenkulttuuria Etelä-Pohjanmaalla ja selvitetään konkreettisesti lastenkulttuurikeskus Louhimon toiminnan mahdollista laajentamista maakunnassa. Asia on kirjattu toimenpiteenä myös kulttuuristrategiaan. Louhimon toiminnan laajentaminen liittyy sekä yhteistyön että hyvinvoinnin kulmakiviin ja sillä edistetään kulttuurin saavutettavuutta ja saatavuutta sekä kehitetään taide- ja kulttuurikasvatustyötä maakunnassa.

Louhimo on Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden musiikkiin ja sirkukseen erikoistunut lastenkulttuurikeskus. Se on perustettu vuonna 2006. Toiminta-alue käsittää tällä hetkellä Seinäjoen, Ilmajoen ja Kurikan. Louhimo työskentelee lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi tuottamalla heille laadukkaita taide- ja kulttuuripalveluja sekä tekemällä heidän kanssaan taidetta ja kulttuuria. Keskeisiä toimintatapoja ovat musiikintekotyöpajat, innoittava bänditoiminta, sirkustyöpajat, monitaiteiset projektit, erityisryhmien parissa työskentely, esiintymistilaisuudet nuorille, musiikkisisältöisten menetelmäoppaiden julkaisutoiminta sekä laaja opetusmateriaalipankki kotisivuilla. Toiminta on lapsilähtöistä ja lasten ja nuorten omia taiteellisia tarpeita kunnioittavaa.

Louhimon toiminnan mahdollista laajentamista on selvitetty monin eri tavoin.  Alkuvuodesta lähestyttiin maakunnan kuntia, kouluja ja päiväkoteja laajalla kyselyllä ja nyt syksyllä toteutetaan kunnissa pilotteja. Mukaan pilottikokeiluun lähti 10 kuntaa: Alajärvi, Alavus, Isojoki, Lappajärvi, Kuortane, Evijärvi, Soini, Ähtäri, Kauhajoki ja Karijoki. Jokaisessa kunnassa pidetään yksi työpajapäivä, joka sisältää neljä 45 minuutin työpajaa. Kunnat ovat saaneet valita työpajojen kohderyhmän, joita ovat alakoulujen oppilaat. Työpajojen sisällöt ovat sirkusta, sanataidetta, elektronista musiikkia tai musiikin tekemistä iPadin GarageBand-sovelluksen avulla. Työpajat sisältyvät koulupäivään. Työpajojen toinen merkittävä kohderyhmä ovat opettajat ja kasvattajat, joille sisällöt voivat tarjota työvälineitä ja lisätietoa taide- ja kulttuurisisältöjen ohjaamisesta.

Koronatilanne on aiheuttanut haasteita pilottien toteutukselle. Luovat ihmiset ovat kuitenkin kehitelleet luovia ratkaisuja tilanteeseen. Louhimon taidekasvattajat ovat suunnitelleet ja alkaneet toteuttaa myös digisisältöjä. Esimerkiksi GarageBand-työpaja on mahdollista toteuttaa digitaalisten alustojen ja etäohjeistusten avulla, jos koululta löytyy iPadit. Myös sanataidetyöpajasta on valmistumassa hyvä etänä toteutettava kokonaisuus.

Työpajojen lisäksi MaaMa tarjoaa kuntien varhaiskasvatukselle taidetärppejä, jotka on suunniteltu Taiturin taidetoiminnassa, osana Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Taidetärpit pitävät sisällään Dinostoorin ja Kiukkuräpin, jotka on tehty yhteistyössä Louhimon ja päiväkoti Saiman kanssa. Dinostoori inspiroi tutustumaan elokuvan maailmaan ja Kiukkuräpissä tutustutaan räppiin sekä sen herättämiin tunteisiin. Lapset pääsevät tekemään myös oman huippuräpin.

MaaMa-hanke mahdollistaa kaikille lapsille ja nuorille pääsyn kulttuurin ja taiteen pariin. Louhimossa hankkeen parissa työskentelevät lastenkulttuurikoordinaattori Tanja Huuskonen ja MaaMan koordinaattori, kulttuuriohjaaja Elina Muotio. Hyvien kokemusten ja saadun palautteen pohjalta hankkeelle ollaan hakemassa jatkoa ensi vuodelle, jolloin tavoitteena on saada lastenkulttuuritoiminnan pariin kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat.

 

Teksti: Tuija Ahola, kehittämisasiantuntija
Kuva: Louhimo

28.10.2020

Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu

Maakunnat: toimiva suunnittelujärjestelmä tarvitsee vain päivittämisen

Maankäyttö- ja rakennuslain mittavaa uudistusta valmistellaan parhaillaan ympäristöministeriön johdolla. Lakiesityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä. Uuden lain valmistelussa esitetään merkittäviä muutoksia muun muassa maakuntakaavoitukseen. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, tukea kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja varmistaa lakitekstin selkeys ja johdonmukaisuus. 

Maakuntien liitot ovat tehneet tiivistä yhteistyötä osallistuessaan lain valmisteluun. Liittojen yhteisessä kannanotossa todetaan, että pykäläluonnokset eivät tue mainittujen tavoitteiden toteutumista ja ovat osin niiden kanssa jopa räikeässä ristiriidassa.

 − Miksi toimivaa järjestelmää pitäisi muuttaa ja heikentää, etenkään näin ylimitoitetusti kuin nyt esitetään? Esitys on osittain jopa hallitusohjelman ja uudistukselle asetettujen tavoitteiden vastainen, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja toteaa. 

Tällä hetkellä kaikki maakuntakaavassa on oikeusvaikutteista, mutta esitetyssä luonnoksessa sitä olisivat vain valitut, harvat teemat. Muutos yksiselitteisen oikeusvaikutteisuuden tilanteesta luonnoksessa esitetyn kaltaiseen aiheuttaisi tulkinnan vaikeutta osallisille ja eri oikeusasteille. Pistemäisesti toimiva lupajärjestelmä jäisi varsin yksinäiseksi ja irralliseksi ilman maakuntakaavan muodostamaa kokonaisvaltaista, oikeusvaikutteista taustaa. 

− Oikeusvaikutteista maakuntakaavaa ei ole sen alueellisen ja sisällöllisen kattavuuden vuoksi mahdollista korvata. Kaikilla kunnilla ei ole nyt eikä tulevaisuudessa riittäviä resursseja kattavaan yleiskaavoitukseen. Näissä kunnissa tukeudutaan voimakkaasti maakuntatason suunnitteluun ja selvityksiin. Mikäli maakuntakaavan oikeusvaikutteisista teemoista puuttuisivat esimerkiksi luonnonvarojen kestävä käyttö ja uusiutuva energia, jäisi valtaosa taajamien ulkopuolisia alueita ilman maankäytön suunnitelmallista selkärankaa, tähdentää Saartenoja. 

Maakuntakaava varmistaa elinympäristöön vaikuttamisen mahdollisuuden

Maakuntien liitot pitävät tarpeellisena maakunta- ja yleiskaavan välisten tehtävien ja työnjaon selkeyttämistä. Maakuntakaavoitusta tarvitaan luomaan kehittämisen edellytyksiä ja yksityistenkin investointien vaatimaa ennustettavuutta koko maahan.

− Maakuntakaavan keskeinen rooli suunnittelutehtävän ohella on yhteensovittaminen. Tätä roolia ei ole tunnistettu riittävästi uudistustyössä. 

Saartenojan mukaan liitot voivat hyväksyä lakivalmistelun lähtökohdaksi sen, että maakuntakaava nostetaan seudulliselta tasolta maakunnalliselle tasolle vain maakunnallisesti merkittävien ja strategisesti tärkeiden kysymysten välineeksi. Liitot eivät hyväksy sitä, että oikeusvaikutteisuus kattaisi yksinomaan maakunnan aluerakenteen kehittämisen periaatteet, valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmän ja verkon kehittämisen periaatteet sekä maakunnan viherrakenteen ja sen kehittämisen periaatteet. 

Jatkovalmistelussa luonnosta on muutettava suunnittelua edistävämmäksi ja selkeämmäksi kokonaisuudeksi. Liitot esittävät oikeusvaikutteisiin teemoihin lisättäväksi elinkeinojen ja kestävän kasvun näkökulman. Vähintään mukana tulee olla kaupunkiseutujen kestävä rakenne, uusiutuva energiantuotanto ja luonnonvarojen kestävä käyttö sekä toimialoista myös matkailu ja kauppa. 

− Luonnosesitykseen sisältyvä oikeusvaikutukseton kaupunkiseutusuunnitelma suurimmille kaupunkiseuduille jättäisi kuntakaavoituksen ohjaamisen heikennetyn maakuntakaavan ja voimistetun valtion viranomaisten toimivallan varaan. Demokraattisesti päätetty vahva maakuntakaava hoitaisi kaupunkiseutuhaasteen tehokkaimmin ja yhteisön kannalta sosiaalisesti hyväksyttävimmällä tavalla, Saartenoja päättää.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen voi tarkemmin tutustua osoitteessa: https://mrluudistus.fi/

Lisätiedot: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, p. 050 347 9845

 

28.10.2020

Koronakriisistä selviäminen, sopeutuminen ja tilanne maakunnissa

Keväällä 2020 koronakriisi kärjistyi nopeasti ja vaikutukset ilmenivät kaikkialla Suomessa lähes välittömästi. Odotukset ja ennusteet koronaviruksen talousvaikutuksista olivat keväällä poikkeuksellisen epävarmoja, koska tarkkaa tietoa ei taudin etenemisestä, rajoitustoimenpiteiden laajuudesta tai niiden vaikuttavuudesta ollut saatavilla. Keväällä ja kesällä taudin etenemisen pysäyttäminen onnistui Suomessa poikkeuksellisen hyvin verrattuna moniin muihin maihin. Myönteistä on, että maakunnissa on saatu aikaan tehokkaita toimenpiteitä koronaviruksen etenemisen hillitsemiseksi, mutta odotetusti kuluvan syksyn aikana alkoi viruksen toisen aallon eteneminen.

Talouden osalta tilannetta voi Suomessa kuvata torjuntavoitoksi, vaikka isku olikin vakava ympäri Suomen. Erityisesti palvelualat, ravintolatoiminta ja kulttuurialat ovat joutuneet kärsimään tilanteesta. Koko Suomen tasolla BKT ei kuitenkaan ole syöksynyt pahimpien ennustusten mukaisesti, ja monella alalla lasku oli pelättyä pienempi. On odotettavissa, että koronaviruksen osalta nähdään vielä toisenkin aallon jälkeen uusia kiihtymis- ja hiipumisvaiheita. Olennaista on sopeutuminen tilanteeseen ennen kuin pysyviä ratkaisuja saadaan aikaan.

Tilannekuva Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaan kehitystä ennen koronapandemiaa voi kuvata yllättävän myönteiseksi ottaen huomioon, että jo viime vuoden aikana Suomessa saavutettiin suhdannehuippu ja talouskasvu lähti hiipumaan. Etelä-Pohjanmaalla elinkeinoelämässä yritysten liikevaihto ja vienti olivat ennen kriisiä yhä kasvussa ja työllisyysaste oli Manner-Suomen korkein vielä maaliskuussa 2020 (78,1 %).

Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla oli syyskuussa 2020 maan matalin työttömyysaste 7,9 %. Työttömien työnhakijoiden määrä on maakunnassa kasvanut lähes 1500 ihmisellä, eli kasvu on ollut huomattava. Työttömyys on kuitenkin kasvanut vähemmän kuin maassa keskimäärin, mutta erityisen suuri huoli on nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu.

Helsinki GSE:n tilastokoonnin mukaan kuntien välillä ilmenee huomattavia eroja kriisien vaikutusten suhteen. Syyskuun 2019 ja syyskuun 2020 välillä kaikkein suurin suhteellinen palkkasumman lasku oli Uudessakaupungissa. Seinäjoella taas palkkasumma kasvoi 2,6 %, joka oli kunnista kolmanneksi korkein.

Etelä-Pohjanmaan etuna kriisin keskellä on ollut ruoka-alan suuri merkitys maakunnan elinkeinoille sekä laaja pk-yritysvaltainen elinkeinoelämä. Lisäksi palvelualoilla ja matkailulla pienempi merkitys alueen BKT:lle kuin monessa muussa maakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla teollisuus on selvinnyt kohtuullisesti kriisistä. Suuri merkitys on ollut hyvällä tasolla olleella, toimintaa kannatelleella tilauskannalla. Huolestuttavaa on, että kysyntä ei ole palautunut entiselle tasolle.

Epävarmuudesta kohti kasvua

Elpymisestä havaittiin myönteisiä merkkejä kesän jälkeen, mutta syksyllä alkaneen koronaviruksen toisen aallon myötä tilanne on heikentymässä ja epävarmuus kasvaa monella toimialla. Suomi on pieni vientivetoinen avotalous ja riippuvainen kansainvälisen kysynnän elpymisestä. Euroopassa ja Yhdysvalloissa taudin tapausmäärät ovat kasvaneet ja tilanteen eteneminen voi keskeyttää orastaneen talouden elpymisen.    

Etelä-Pohjanmaalla suoran viennin määrä on vähäinen verrattuna esimerkiksi muihin pohjalaismaakuntiin, mutta maakunnan yritykset ovat alihankintaketjujen kautta syvästi riippuvaisia kansainvälisen kysynnän elpymisestä. On odotettavaa, että tilanne tulee olemaan talven ja kevään aikana hyvin haastava yritysten parissa.

Koronapandemian kaltaisessa poikkeuksellisessa globaalissa kriisissä valtion tuella ja elvytysrahoituksella on keskeinen merkitys yritysten selviäminen turvaamisessa, mutta samalla on mahdollistettava uusiutumistoimenpiteet, mikä on hyvin haastava yhtälö. Tuottavuuden kasvuun tähtäävät toimet kuten digitalisaation edistäminen ja TKI-panostusten lisääminen ovat keskeisiä kehittämiskohteita, joiden lisäksi maakunnassa tarvitaan lisäpanostuksia korkeakoulutukseen ja osaamisen vahvistamiseen. Rakenteellinen haaste Etelä-Pohjanmaan osalta kuitenkin on, että julkiset TKI-panostukset ovat huomattavasti pienemmät kuin elinkeinoelämän panostukset. Yritysten osuus T&K-panostuksista on lähes 80 %.

Suomen selviäminen pandemiasta edellyttää laaja-alaista kasvua koko Suomessa. Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämä on aikaisemmissa talouskriiseissä osoittautunut muutosjoustavaksi, ja maakunnan tiheä yrityskenttä omaa huomattavan kasvu- ja työllisyyspotentiaalin, kuten huomattiin vuosina ennen kriisiä. Se potentiaali on pystyttävä ulosmittaamaan.

 

Teksti: Miika Laurila

28.10.2020

Etelä-Pohjanmaalla valmistellaan suunnitelmaa energiaturpeen käytöstä luopumiseen

Euroopan unioni on asettanut tavoitteen olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomen tavoite on vieläkin kovempi, sillä Marinin hallitusohjelman mukaisesti Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuoteen 2035 mennessä. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös tavoite turpeen energiakäytön vähintään puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä.

Energiaturve luetaan polttoaineeksi, jolla on korkea päästökerroin. Sen käytön vähentämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä: teoriassa energiaturvetuotannon lopettamisella voitaisiin kattaa noin 21 % koko Suomen päästövähennystavoitteesta − energia pitäisi tosin tämän jälkeen tuottaa päästöttömällä energialla. Etelä-Pohjanmaan asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat maakunnista korkeimmat, ja erilaisia keinoja niiden vähentämiseksi tarvitaan.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja turpeen energiakäytön vähentäminen asetetulla aikataululla aiheuttaa suuria muutoksia Etelä-Pohjanmaalla, jossa sijaitsee neljännes Suomen turvetuotantoalueista ja turvetuotannon työllistävyys on maakuntien korkein (yli 450 henkilötyövuotta). Turvetuotanto tai turpeen nosto on noin 150 eteläpohjalaisyrityksen päätoimiala, ja lisäksi turve työllistää välillisesti mm. voimalaitosten työntekijöitä, kuljetusyrityksiä ja koneyrittäjiä.

Noin 60 % maakunnan kaukolämmöstä tuotetaan turpeella ja turvetta kuljetetaan myös muiden maakuntien lämpölaitoksiin. Merkittävää koko kotimaisen ruoantuotannon kannalta on myös turpeen käyttö kuivikkeena maatiloilla tai kasvualustana puutarhoissa. Energiaturpeella on tällä hetkellä merkittävä rooli myös Suomen huoltovarmuuden turvaajana.

Euroopan unioni on päättänyt perustaa Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF) osana EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa, jotta Euroopan tavoite olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa voidaan toteuttaa. JTF kohdistuu aloille, joihin hiilineutraaliin talouteen siirtyminen eniten vaikuttaa.

EU komissio on helmikuussa Suomelle antamassaan maaraportissa määritellyt, että JTF-rahaston toimet tulisi Suomessa kohdistaa energiaturpeen käytöstä luopumiseen ja kohdentaa Itä- ja Pohjois-Suomeen. Sekä rahaston sisällöllisestä että alueellisesta kohdentamisesta on vuoden mittaan käyty keskustelua, ja tämänhetkinen tilanne näyttäisi siltä, että kohdealue laajenee ja myös Etelä-Pohjanmaa tulisi olemaan rahoituksen piirissä.

 

Mihin rahastosta saa tukea?

JTF:n kokonaisvolyymi saattaa Suomessa nousta jopa yli 1 miljardiin euroon, kun huomioidaan sekä EU-osuus että kansallinen vastinrahoitus. Euroopan komission antamien investointiohjeiden mukana JTF-rahastolla voidaan tukea toimia, jotka liittyvät

  • tehokkaan ja puhtaan energian tuotantoa ja käyttöä tukevien innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon
  • paikallisen talouden monipuolistamiseen ja työntekijöiden osaamisen kehittämiseen
  • turvetuotannosta vapautuvien alueiden kasvihuonekaasuvaikutuksen minimoimiseen

Suunnitelmat rahojen jaosta laaditaan maakunnallisesti ja tällaista suunnitelmaa on Etelä-Pohjanmaan liiton johdolla valmisteltu syksyn aikana. Suunnitelmiin kirjataan maakunnallisia siirtymään liittyviä haasteita ja eritellään niiden työpaikkojen ja työpaikkojen menetysten määrää, joihin vaikutus mahdollisesti kohdistuu. Keskeistä on esittää kehitystarpeita ja tavoitteita, jotka olisi saavutettava vuoteen 2030 mennessä.

Suunnitelma laaditaan Etelä-Pohjanmaalla yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Maakunnallisen JTF-prosessin tueksi on nimetty laaja asiantuntijaryhmä, jonka asiantuntijuus ja näkemykset auttavat muodostamaan maakunnallisesta suunnitelmasta sellaisen, joka tukee oikeudenmukaisen siirtymän toteutumista ja kohdistuu maakunnan näkökulmasta oikeisiin toimenpiteisiin. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on aihepiirin osaamista ja työtä tukevaa hanketoimintaa.

 

Teksti: 

Mari Väänänen, Etelä-Pohjanmaan liitto

Kari Laasasenaho, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

28.10.2020

Etelä-Pohjanmaan liitolle 2,2 miljoonaa euroa aluekehitysrahoitusta

Valtioneuvosto on 22.10.2020 osoittanut alueille yhteensä yli 100 miljoonaa euroa alueellisten korona-selviytymissuunnitelmien toimenpiteisiin. Rahoitus tulee Suomen rakennerahasto-ohjelmasta sekä kansallisista alueiden ja pk-yritysten kehittämishankkeiden tukemisen määrärahoista.

Etelä-Pohjanmaan liitolle valtioneuvosto kohdensi 1,45 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta. Rahoitus tullaan myöntämään nykyisen rakennerahasto-ohjelman mukaisin ehdoin pääasiassa tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan liitolle osoitettiin 763 000 kansallista niin sanottua AKKE-aluekehittämisrahoitusta.

Hakumenettelyistä tiedotetaan lisää lähiaikoina. Kaikkien EAKR- ja AKKE-hankkeiden on tuettava Etelä-Pohjanmaan alueellisen selviytymissuunnitelman toimeenpanoa. Selviytymissuunnitelmasta käytetään nimitystä ”EPKE – Etelä-Pohjanmaa koronasta eteenpäin” ja siihen voi tutustua Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla.

Kokonaisuudessaan Etelä-Pohjanmaan aluekehittämisen koronaelvytysrahoitus nousee yli 4 miljoonaan euroon, sillä myös ELY-keskukselle osoitettiin rahoitusta. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta maakuntaan saatiin 499 000 euroa ja EAKR-yritysrahoitusta 1,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Länsi-Suomen alueelle osoitettiin yli 9 miljoonaa euroa kansallista yritysten kehittämisavustusta, jota ei ole korvamerkitty maakunnittain.

 

28.10.2020

Etelä-Pohjanmaalta esitys Suomen Kestävän kasvun ohjelmaan

Maakuntahallitus on tehnyt päätöksen alustavasta esityksestä Etelä-Pohjanmaan maakunnan kohteista Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Kyseessä on EU:n elpymispaketin suurin tukiväline, jonka avustuksista Suomen osuus on noin 2,3 miljardia euroa.

Etelä-Pohjanmaan liitto on koonnut valtiovarainministeriölle toimitettavan esityksen maakunnan isoista ja vaikuttavista hankekokonaisuuksista. Maakunnasta esiin nostettavat kohteet luovat aidosti uutta sekä tukevat digitaalista ja vihreää siirtymää. Esitettyjen hankkeiden kokonaiskustannusarvio on noin 770 miljoonaa euroa.

Etelä-Pohjanmaan esityksessä korostuvat teollisuuden uudistuminen, digitaalisuus sekä alueen logistinen toimivuus. Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla on tarvetta ja mahdollisuuksia lisätä korkeakoulutusta sekä tutkimus- ja kehittämisresursseja, jotka tukevat alueen elinkeinoelämän tuottavuuden kasvua.

Sisältöjä on koottu liiton olemassa olevan edunvalvonta- ja suunnittelutyön pohjalta sekä kuntien ja kehittäjätahojen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Lisäksi kunnilta ja sidosryhmiltä on tiedusteltu näkökulmia kyselyllä. Aihe on ollut laajasti keskusteluissa mm. kuntajohtajafoorumissa, maakunnan yhteistyöryhmässä ja maakuntahallituksessa.

Suomen suunnitelma toimitetaan komissiolle alkuvuodesta 2021 

Valtiovarainministeriö kokoaa parhaillaan näkemyksiä laajasti eri toimijoilta. Näiden ajatusten pohjalta rakennetaan Suomen kestävän kasvun ohjelma. Suomen virallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma toimitetaan komissiolle alkuvuodesta 2021. 

Valtiovarainministeriö kerää mm. maakuntien liitoilta hankeideoita uudistuksista ja investoinneista, jotka tukevat erityisesti vihreää ja digitaalista siirtymää. Hankkeiden tulee tukea talouden rakennemuutosta ja niillä tulee olla elvyttävä vaikutus. Rahoitus on väliaikaista.

 

Fakta: Elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) 

EU:n elpymispaketin suuruus on noin 750 miljardia euroa. EU:n elpymispaketin suurin tukiväline on elpymis- ja palautumistukiväline (RRF), jonka avustuksista Suomen osuus on noin 2,3 miljardia euroa. Tästä ohjelmasta käytetään kansallisesti nimeä Suomen kestävän kasvun ohjelma.

RRF-rahoituksen saamiseksi jäsenvaltion on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma. Tämän valmistelusta Suomessa vastaa valtiovarainministeriö. Budjettiriihessä on päätetty suunnitelman painopisteet, joita ovat: 

  • Koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle
  • Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta
  • Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen
  • Kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen
  • Työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen

 

 

 

 

28.10.2020

Maakuntien ja valtion välinen yhteistyö tiivistyy

Valtion ja maakuntien välillä säännöllisesti käytävät aluekehittämisen keskustelut ovat keskeinen elementti uudistuvassa, aiempaa vahvemmin vuorovaikutteisuuden ja kumppanuuden pohjalle rakentuvassa aluekehittämisen toimintamallissa.

Aluekehittämisen keskustelut tulevat lakisääteisiksi vuoden 2021 alussa voimaan tulevan aluekehittämislain myötä. Syksyn 2020 keskustelut käydään lain mukaisena kokeiluna.

− Aluekehittämiskeskusteluiden tavoitteena on pyrkiä valtion ja maakunnan yhteisen näkemyksen muodostamiseen alueiden kehittämisen tavoitteista, toimeenpanosta ja toimintaedellytyksistä, aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta kertoo.

Keskusteluihin nostetaan alueiden kehityksen kannalta merkittäviä, eri hallinnonaloja koskevia horisontaalisia ajankohtaisia teemoja ja ilmiöitä. Koko aluekehittämisen keskustelujen prosessin tavoitteena on vuoropuhelun kautta löytää yhteinen näkemys maakunnan tilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä.

Aluekehittämiskeskusteluihin valmistautuminen on käynnistynyt laadullisella tilannekuvatyöllä ja maakuntakohtaisten keskusteluagendojen määrittelyllä. Tilannekuvatyötä tehdään sekä maakunnissa maakuntien liittojen johdolla että valtioneuvostossa.

27.10.2020

Osallistumislinkki: Suomen kestävän kasvun ohjelman maakuntakiertueen päätöstilaisuus 28.10.

Suomen kestävän kasvun ohjelman maakuntakiertueen päätöstilaisuus pidetään keskiviikkona 28.10.2020 klo 15.30–17.30.

Voit seurata tilaisuutta oheisen linkin kautta: https://vm.videosync.fi/kestavan-kasvun-ohjelman-paatostilaisuus

 

Tilaisuuden ohjelma: 

Suomen kestävän kasvun ohjelma

15.30             Tilaisuuden avaussanat, alivaltiosihteeri Päivi Nerg, VM

                      Elinkeinoministeri Mika Lintilä

                      Kuntaministeri Sirpa Paatero

                      Maakuntakiertueen yhteenveto, Janne Antikainen, MDI

                      Aluetoimijoiden kommenttipuheenvuorot

  • Rehtori, puheenjohtaja Mervi Vidgrén, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene
  • Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari
  • Toimitusjohtaja Kari Hämäläinen, Normet Oy
  • Johtaja Mikko Nurminen, Tampereen kaupunki
  • Yhteysjohtaja Mervi Nikander, Lapin liitto
  • Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

                      Ohjelman valmistelu, koordinaatioryhmän puheenjohtaja Juha Majanen, VM

                          Keskustelu

                      Valtiovarainministeri Matti Vanhanen

17.30             Tilaisuus päättyy

 

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös