Ajankohtaista

15.10.2019

Kulttuurihyvinvointi sotessa ja sen käytännön haasteet Etelä-Pohjanmaalla

Kulttuurisote II -hanke on tilaisuuksissaan kartoittanut osallistuneiden kuntien ja sote-organisaatioiden edustajien näkemyksiä kulttuurihyvinvoinnin nykytilasta alueillaan. Enemmistö läsnäolleista on ollut kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tai kansalaisopiston edustajia. Lähtökohta keskusteluille on ollut, että kulttuuri on kaikkien kuntalaisten ja sote-asiakkaiden perusoikeus iästä ja elämäntilanteesta riippumatta.

Keskusteluissa on tullut esille, että kuntalaisten ja sote-asiakkaiden kulttuuriset oikeudet eivät toteudu kattavasti. Toisaalta alueilla voi olla paljonkin kulttuuritarjontaa ja yhteistyömahdollisuuksia, mutta tekijät ja toimijat eivät tunne toisiaan. Yhteistyön aloittaminen koetaan siitä syystä vaikeaksi. Ensin olisi siis hyvä tulla tutuiksi.

Vuoropuhelu ja verkostoituminen kulttuuri- ja sote-toimijoiden sekä kansalaisopistojen kesken todettiin ehdottoman tarpeelliseksi käytännön tavoitteeksi. Lisääntyneiden kontaktien kautta syntyy yleensä uutta toimintaa. Taide- ja kulttuurilähtöinen toiminta sote-organisaatioissa lisääntyy myös koulutuksen ja käytännön kokemusten kautta. Lisäksi sote-organisaatioissakin tulisi olla työntekijä (yhteistyökumppaneiden ”vastinpari”), jolla on asiasta koordinointivastuu sekä yksiköittäin nimetyt vastuuhenkilöt, esim. kulttuurivastaavat. Näin kulttuurihyvinvointia edistävät toiminnot tulevat osaksi organisaation rakenteita ja voivat siten kehittyä edelleen. Toiminnan säännöllisyys ja suunnitelmallisuus nähtiin tärkeäksi sen vaikuttavuuden kannalta.

Taiteen ja kulttuurin monenlaisten mahdollisuuksien tiedostaminen eri yhteistyötahoilla on tärkeää. Samoin olennaista on päämäärien kirkastaminen kaikille; miksi taide- ja kulttuurilähtöistä toimintaa kannattaa tehdä ja mikä on osapuolten yhteinen tavoite. Ohjeita ja koulutusta toiminnan järjestämiseen kaivattiin, mutta jo testatut hyvät käytännöt ja ministeriöiden suositukset (OKM, STM 2018) antavat tähän hyvän pohjan. Myös jo olemassa olevien mahdollisuuksien huomaaminen ja hyödyntäminen (esim. työntekijöiden harrastukset ja uskallus käyttää taitoja työssä sekä aktiiviset vapaaehtoiset kulttuuriharrastajat) edistävät kulttuurihyvinvoinnin juurtumista sote-palveluihin ja asiakkaiden arkeen.

 

Teksti: Pirjo Heino

0 kommenttia
2.10.2019

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2019 finalistit on valittu

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun on suunnitellut ja järjestää Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto. Kilpailu järjestetään nyt neljännen kerran. Kilpailu julkistettiin keväällä 2019 ja hakuaika päättyi 31.8.2019. 

– Kilpailun avulla pyritään nostamaan kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita, kertoo kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kilpailuun osallistujia oli yhteensä 12. Näistä tuomaristo valitsi viisi finalistia, jotka ovat Tuomas Linna, Aeon Lux, Jaana Maijala, Noora Ojanperä ja Emma Peura.

 

Mukana uudenlaisia teoksia

– Nyt saimme kilpailuun sekä perinteisiä töitä, mutta myös selkeästi uudenlaista ilmaisua. Valittuja taiteilijoita yhdistää moniäänisyys ja tuoreus. Teokset ovat monitasoisia ja katsoja joutuu pysähtymään niiden äärelle ja ajattelemaan, toteaa kilpailun tuomaristoon kuuluva museotoimenjohtaja Maria Lampinen Nelimarkka-museosta.

Tuomariston arvion mukaan finalistien teokset ovat tilateoksia, joissa samassa tilassa on kuvaa, ääntä ja yksityiskohtia. Teoksissa näkyy aiheiden omaperäinen käsittely sekä nykymaailman tai historiasta kumpuavan aiheen kommentoiminen ja esiintuominen.  Teokset ovat kiinni ajassa omannäköisinään.

 

Finalistien lyhyet esittelyt

Tuomas Linna on vuonna 1985 syntynyt, Espoossa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, jonka juuret ovat Alavudella. Tuomas viimeistelee kuvataiteen maisterin opintoja Kuvataideakatemiassa Helsingissä.

 www.tuomaslinna.com 

Aeon Lux on 1993 syntynyt, Seinäjoella asuva ja työskentelevä, Kankaanpään taidekoulusta valmistunut kuvataiteilija (AMK) ja performanssitaiteilija.

https://prinssiruusunen.wixsite.com/aeonlux

Jaana Maijala on 1984 Ylistarossa syntynyt ja siellä asuva ja työskentelevä taiteen maisteri.

https://jaanamaijala.tumblr.com

www.stumpofprometheus.com

Noora Ojanperä on Seinäjoella vuonna 1993 syntynyt, Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa opiskeleva kuvataiteilija.

https://nooraojanpera.com

Emma Peura on vuonna 1988 Kauhavalla syntynyt taidegraafikko, joka opiskelee kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa.

www.emmapeura.com

 

Yleisöäänestys auennut

Keskiviikkona 2. lokakuuta alkaen yleisöllä on mahdollisuus äänestää oma suosikkinsa netissä. Taiteilijoiden töiden esittely ja linkki äänestykseen löytyy Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta osoitteesta

Äänestys on auki 27. lokakuuta saakka.

Voittaja sekä yleisön suosikki julkistetaan 31. lokakuuta järjestettävässä maakuntajuhlassa Lapualla.

 

Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto, tuomaristo ja kilpailun säännöt

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun tuomaristoon ovat kuuluneet museotoimenjohtaja Maria Lampinen Nelimarkka-museosta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan taidemuseosta, näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen taidehallista sekä sihteerinä kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkostoon on kutsuttu mukaan maakunnan taidemuseot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöllistä ympärivuotista näyttelytoimintaa. Kuvataideverkostoon kuuluvat seuraavat toimijat: Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkka-museo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Pirkanpohjan taidekeskus Ähtäristä, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta, Kaari-Galleria Kauhavalta ja Etelä-Pohjanmaan liitto.

Lisätietoa kilpailusta löytyy osoitteesta http://www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija

Valokuvia median käyttöön: https://bit.ly/2pf0atL

 

Kilpailun tulevaisuus

Seuraavan kerran kilpailu järjestetään vuonna 2021.

 

 

 

Lisätietoja:

 

Tuija Ahola                                              Maria Lampinen

kehittämissuunnittelija                          museotoimenjohtaja

050 537 8071                                         044 2970489

tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi            maria.lampinen@alajarvi.fi  

0 kommenttia
26.09.2019

Kulttuurihyvinvointia edistetään hyvällä yhteistyöllä

Länsi-Suomen Taikusydän-verkosto järjestää kaksi kulttuurihyvinvoinnin lyhytkoulutusta kuluvan syksyn aikana. Tilaisuuksilla lisätään tietoutta kulttuurihyvinvoinnista sekä sen moninaisista mahdollisuuksista.

Molemmissa lyhytkoulutuksissa avataan lisäksi kulttuurihyvinvoinnin käsitettä sekä siihen liittyviä suosituksia. Kulttuurihyvinvointityötä on edistetty pohjalaismaakuntien hyvässä yhteistyössä jo useiden yhteishankkeiden sekä Länsi-Suomen Taikusydän-verkoston kautta. Kulttuurihyvinvointi tarvitsee toteutuakseen hyvää yhteistyötä sekä vuoropuhelua sote- sekä kulttuuritoimijoiden kesken.

Vaasassa maanantaina 7.10. järjestettävän Iloa arkeen kulttuurihyvinvoinnilla -tilaisuuden kohderyhmänä ovat ikäihmisten parissa työskentelevät sote−alan ammattilaiset. Tilaisuudessa kulttuurihyvinvointityön ulottuvuuksia ovat avaamassa teatteri-ilmaisun ohjaaja Venla Korja aiheenaan Kohtaaminen ja hetken merkitys −teatterilähtöinen toiminta ikäihmisten parissa sekä tanssinopettaja Nanna Rahikainen aiheella Tanssia ikäihmisille. Lisäksi tilaisuudessa nähdään Korppi ja kettu -klassikkosatu, joka on toteutettu Alvar-kuvapuhelinpalvelun asiakkaiden sekä Taikonin teatteritaiteen opiskelijoiden yhteistyönä muusikko, ohjaaja Hannu Raatikaisen ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Marja Vuoden ohjauksessa.

Lyhytkoulutusten toinen osa tarjotaan lastensuojelun sekä kehitysvammaisten kanssa työskenteleville sote-alan ammattilasille. Tilaisuus Kulttuurista hyvinvointia − kulttuurihyvinvointityön vaikutuksia arkeen järjestetään Seinäjoella keskiviikkona 20.11. Tilaisuudessa ovat mukana Duo O-Hoivan muusikoit TeM Tero Heinämäki sekä geronomi Jenni Lalli aiheella Jokainen ihminen on laulun arvoinen − Iloa ja laulua tavallisten ihmisten ajatuksista sekä yrittäjä, kasvatus- ja hoitoalan ammattilainen Aisha Korpela teemalla Liike voimavarana − vahvistetaan tanssilla itseilmaisua kehollisuutta ja tunteidensäätelytaitoa.  

Kulttuurihyvinvointipalveluilla tarkoitetaan eri kohderyhmille räätälöityjä palveluita, joilla tavoitellaan hyvinvoinnin edistämistä kulttuurin keinoin. Näillä palveluilla pyritään edistämään muun muassa asiakkaiden toimintakykyä, lisätään osallisuutta, parannetaan työhyvinvointia tai mielenterveyttä. Kulttuurihyvinvointipalveluiden toteutumiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä taiteen, kulttuurin, sosiaali-, terveys- ja kasvatustyön toimijoiden kesken.

Ilmoittautumiset oheisten linkkien kautta

Vaasan tilaisuuteen 1.10.2019 mennessä https://www.lyyti.in/Iloa_arkeen_kulttuurihyvinvoinnilla_5611
Seinäjoen tilaisuuteen ke 11.11.2019 mennessä https://fi.surveymonkey.com/r/MMHG2PW  

Seinäjoen tilaisuuden ohjelma löytyy täältä.

 

Taikusydän on taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyspiste, joka jakaa tietoa, kokemuksia ja osaamista sekä ylläpitää keskustelua alasta. Länsi-Suomen alueverkosto kattaa Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan. Toimintaa koordinoivat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liitot.

www.taikusydan.fi www.facebook.com/hyvinvointiakuntiinilmanrajoja/

  

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma/ Etelä-Pohjanmaan liitto
p. 040 7515610 tai hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi 

Tarja Hautamäki/ Pohjanmaan liitto
p. 044 723 5007 tai tarja.hautamaki@obotnia.fi

0 kommenttia
25.09.2019

EU-uutiskirje 4/2019

Vuoden neljännessä EU-uutiskirjeessä jälleen aimo annos EU-asiaa niin maakunnasta kuin vähän kauempaa. 

Uusin uutiskirje on luettavissa selainversiona: EU-uutiskirje 4/2019.

Kaikki uutiskirjeet ovat luettavissa EU-tietokeskuksen uutiskirje-sivustolla

Mukavia lukuhetkiä!

0 kommenttia
20.09.2019

CLAY-hanke kokoontui Etelä-Pohjanmaalle

CLAY-hankkeen kolmas kansainvälinen tapaaminen kokosi yhteen hankepartnerit Italiasta, Ranskasta, Portugalista ja Romaniasta Seinäjoelle ja Lapualle 11.—12. syyskuuta. Kokouspäivien aikana käytiin läpi hankkeessa toteutettujen tiedonkeruitten tuloksia, tehtiin tutustumiskäyntejä ja pohdittiin yhdessä hankkeen seuraavia tehtäviä. Ohjelman lomassa ehdittiin ihastella myös Seinäjoen modernia arkkitehtuuria opastetun Aalto-kierroksen avulla.

Kokousvieraat toivotti tervetulleeksi Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, minkä jälkeen saatiin kuulla muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamosta Asta Boman-Björkelin alustus suomalaisen keramiikkamuotoilun vaiheista 1900-luvun alun Iris-tehtaasta taidekeramiikan nykyiseen nosteeseen. 

Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa vietetyn ensimmäisen kokouspäivän aikana tutustuttiin hankkeen eri alueilla keramiikka-alasta kerättyihin tietoihin. Toimialan koko vaihtelee suuresti alueiden välillä, mutta silti löytyi myös yhteneviä piirteitä, jotka usein liittyvät markkinoinnin ja myynnin haasteisiin. Myös uusien teknologioiden hyödyntäminen materiaali-intensiivisellä alalla koetaan haasteellisena eri puolilla Eurooppaa.

Kokousvieraat tutustuivat Seinäjoella Päivi ja Markku Rintaniemen Amfora-yrityksessä kehittämään tuotantoteknologiaan, joka innovatiivisuudessaan on omaa luokkaansa. Tuotantolinjan vahvuus on pitkälle kehitetyissä prosesseissa, jotka on sovitettu tukemaan juuri piensarjojen tuotantoa. Tällöin korkealuokkaisia muotoilutuotteita on mahdollista valmistaa kilpailukykyisesti myös pienemmässä mittakaavassa, lähellä tuotteen käyttäjää. Kyse on siis toimintamallista, joka vastaa aikaansa seuraavan ostajan kulutuseetosta, jossa entistä paremmin huomioidaan hankittavien tuotteiden koko elinkaari.

CLAY-hankkeeseen osallistuvissa maissa huolen aiheena on keramiikka-alaan liittyvien kädentaitojen ja osaamisen harvinaistuminen, joka on suoraan kytköksissä vähenevään koulutukseen. Suomessa alan tutkintokoulutusta saa enää kahdella, kolmella paikkakunnalla Hämeessä ja Uudellamaalla. Kaikkialla muualla koulutus on vapaan sivistystyön varassa. Näin on myös Etelä-Pohjanmaalla.

Hankekokouksen jälkimmäinen päivä vietettiin Lapualla Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa Lapuan kansalaisopiston tiloissa. Rehtori Mari Takamaa perehdytti eurooppalaiset vierailijat suomalaiseen kansalaisopistojärjestelmään ja taideaineiden opettaja Minna Rajala esitteli taiteen perusopetuksen järjestelmää kuvataiteiden ja siihen sisältyen keramiikan osalta.

Taiteen perusopetusta säätelevät vuonna 1998 annetut laki ja asetus, ja Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta luodaan paikallisia opetussuunnitelmia. Etelä-Pohjanmaalla käsityön taiteen perusopetusta tarjoaa käsityö- ja muotoilukoulu Näppi, joka on osa Taito Etelä-Pohjanmaa ry:n toimintaa. Koulun nyt jo 30-vuotista taivalta Lapualla esitteli ohjaaja Mari Kela sekä koulun rehtori Anne Honkala.

 

Lue lisää CLAY Interreg Europe -hankkeesta sivulta: https://www.epliitto.fi/clay

 

Teksti: Eliza Kraatari

0 kommenttia
20.09.2019

Euroopan kielten päivää vietetään Seinäjoella 27.9.2019

Seinäjoella järjestetään kaikille avoin ja maksuton Euroopan kielten päivän tapahtuma Apila-kirjastossa perjantaina 27.9.2019 klo 14−18. Luvassa on monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille osaamistasoon katsomatta. Suukin saadaan makeaksi, sillä sadalle ensimmäiselle on Jaaksi-salissa tarjolla kropsukahvit kello 14 alkaen.

− Tapahtumaan voi osallistua vaikkapa koko perheen voimin, sillä ohjelmassa on monenlaista mukavaa aktiviteettia kieliin ja kielten opiskeluun liittyen, kertoo projektikoordinaattori Hanna Meriläinen Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Luvassa on muun muassa speak datingiä, eli kielten opiskelua pikadeittaustyyliin. Osallistujat pääsevät tutustumaan uusiin kieliin natiivipuhujien johdolla ja voivat kerätä suoritteita kielipassiin. 

− Olemme saaneet mukaan hyvän valikoiman kieliä. Tähän mennessä varmistuneita kieliä ovat: espanja, italia, hollanti, kreikka, unkari, englanti, portugali, puola, saksa, sveitsinsaksa, ruotsi, venäjä ja tamili, Meriläinen luettelee.

Paikalliset ystävyysseurat esittäytyvät Jaaksi-salissa omilla esittelypisteillään. Pisteillä pääsee tutustumaan seurojen toimintaan sekä eri maiden kulttuureihin. Lisäksi Seinäjoen Kansalaisopisto esittäytyy Jaaksi-salissa omalla tietopisteellään ja jakaa tietoa kieltenopiskelumahdollisuuksista Seinäjoella. Luvassa on myös kieltä kutkuttavia pelejä!

Lapsille on tarjolla satutuokio toisella kotimaisella kielellämme, kun Svenska Föreningenin kielikylpy jalkautuu kirjaston lastenosastolle ruotsinkielisen satutuokion muodossa. Kuvakirja ja tuttu satu edesauttavat tarinan seuraamista Lisäksi lastenosastolta löytyy kieliaiheinen puuhapiste koko tapahtuman ajan.

Tapahtuman järjestämisestä vastaa Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen. Yhteistyössä ovat mukana: Seinäjoen kaupunginkirjasto, Seinäjoen kansalaisopisto, Svenska Föreningen i Östermyra sekä Seinäjoen Suomi-Ranska yhdistys.

Seinäjoen tapahtumalla juhlistetaan vuosittaista Euroopan kielipäivää, jolla halutaan kiinnittää huomiota etenkin Euroopan ja EU:n kielelliseen monimuotoisuuteen sekä kannustaa kaikenikäisiä opiskelemaan kieliä. Päivää vietetään Euroopan neuvoston aloitteesta, ja kansallisesti sitä koordinoi opetushallitus.

 

Tilaisuuden ohjelma:

 

  • Kropsukahvit 100 ensimmäiselle (klo 14.00 alkaen Jaaksi-salissa)
  • Speak dating (klo 14-18 Jaaksi-salissa)
  • Ystävyysseurojen ja kansalaisopiston esittelypisteet (klo 14-18 Jaaksi-salissa)
  • Kieliaiheinen puuhapiste (itsenäisesti suoritettava, lastenosastolla klo 14-18).
  • Ruotsinkielinen satutuokio (klo 16.00 lastenosasto Piilomaassa)

 

Lisätietoja:

Projektikoordinaattori Hanna Meriläinen

puh. 0400 241 813

hanna.merilainen(a)etela-pohjanmaa.fi

 

Euroopan kielten päivän mainos

13.09.2019

Aluekehittämispäivät Seinäjoella 8.-9.10.2019

Aluekehittämisellä on vahva jalansija uudessa hallitusohjelmassa. Aluekehittämispäivillä keskustelu ajankohtaisista aluekehittämisen sisällöistä ja tekemisen tavoista jatkuu. Pureudumme muun muassa tulevaan aluekehittämispäätökseen ja avaamme näkymiä älykkääseen erikoistumiseen uudella rakennerahastokaudella. Tilaisuudessa julkistetaan syksyn Alueelliset kehitysnäkymät –raportti eli kuulemme tuoreeltaan millaisin odotuksin alueet katsovat tulevaan.

Aluekehittämispäivät järjestetään Seinäjoen OmaSp Stadionilla 8.-9.10.2019 lounaasta lounaaseen. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriö, Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen kaupunki sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Tilaisuus on tarkoitettu kaupunkien, kuntien, valtionhallinnon ja kehittämisorganisaatioiden asiantuntijoille, yrityselämän edustajille, järjestötoimijoille, tutkijoille ja päätöksentekijöille – kaikille aluekehittämisen toimijoille.

Tilaisuus on ilmainen ja siihen voi osallistua myös webcastingin kautta. Webcasting tulee olemaan linkkinä TEM:in tapahtumakalenterin sivulla » 

Ilmoittautuminen: Aluekehittämispäiville voi ilmoittautua tästä keskiviikkoon 25.9. mennessä.

 

Lisätietoa tapahtumasta löytyy liitteenä olevasta ohjelmalehtisestä sekä osoitteesta: https://tem.fi/tapahtumat/2019-10-08/aluekehittamispaivat-seinajoella

 

Lämpimästi tervetuloa!

 

Lisätiedot:

Työ- ja elinkeinoministeriö

Hanna-Maria Urjankangas
hanna-maria.urjankangas@tem.fi
029 506 3739

12.09.2019

Älykäs erikoistuminen luo pohjaa kasvulle

Etelä-Pohjanmaalla Älykkään erikoistumisen strategian toimeenpano on edistynyt hyvin, mistä on osoituksena mm. kansainvälisten TKI-hankkeiden määrän kolminkertaistuminen. Suurimpina hyötyinä ovat olleet uusien hankkeiden mahdollistuminen ja verkostojen laajentuminen. Verkostot ovat parantuneet erityisesti kansainvälisesti ja maakunnan sisällä. Painopistealueista näkyvimmin on edistynyt ruokajärjestelmät.

Yrityskentällä kansainvälistyminen on edennyt pienin askelin. Haasteena älykkäälle erikoistumiselle on, miten erityisesti pk-yritykset saataisiin aktivoitua nykyistä enemmän yhteistyöhön isompien yritysten tai korkeakoulujen kanssa. Strategian vaikuttavuuden parantamiseksi Etelä-Pohjanmaalla tarvitaan panostuksia koulutukseen. Esimerkiksi diplomi-insinöörien muuntokoulutukseen panostaminen tukisi maakuntaa TKI-hankkeiden lisäämisessä entisestään.

Johtopäätökset käyvät selville tuoreesta Länsi-Suomen maakuntien älykkään erikoistumisen strategioiden vaikuttavuuden arvioinnista. Tarkastelu kohdistui Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan tekemiin valintoihin ja niiden vaikuttavuuteen. Strategiatyön taustalla on Euroopan unionin jäsenmaille ja näiden alueille osoittama kehotus tutkimus- ja innovaatiostrategioiden laatimiseen.

Nyt julkaistavan arvioinnin mukaan Länsi-Suomessa kärkialojen ympärille on syntynyt lisää opetusta ja tutkimusta. Hankerahoitus on tuonut konkretiaa valittuihin kärkiin luomalla yhteistyötä ja mahdollistamalla tutkimusta ja tuotekehitystä. Valinnat myös auttavat maakuntia kansainvälisten kumppaneiden löytämisessä. Arvioinnissa painotetaan, että samoja kehittämisvalintoja tehneiden maakuntien tulisi tehdä keskenään enemmän yhteistyötä, jotta niillä olisi edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa.   

Owal Groupin laatima arviointi on osa Pirkanmaan liiton toteuttamaa, Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tukea saanutta Uutta luovat maakunnat -hanketta.

 

Lue lisää:

  

Lisätiedot: 

11.09.2019

Myönteistä kehitystä työllisyydessä ja taloudessa

Viime vuosina nousukausi on näkynyt koko Suomen alueella. Positiivinen talouskehitys ulottui läpi Suomen. Työllisyyden kasvu ja myönteinen vire elinkeinoelämässä on jatkunut useamman vuoden, ja talouskasvun ennakoidaan jatkuvan vielä ensi vuonnakin. Olennainen muutos viime vuoden takaisiin tunnelmiin on, että yrityskentällä on kuluvan vuoden aikana epävarmuus lisääntynyt huomattavasti ja eri toimijoiden julkaisemat ennusteet tulevien vuosien talouskasvusta ovat madaltuneet.

On syytä tarkastella miltä maakunnan tilannekuva näyttää uusimpien lukujen varjossa.

Vuoden 2018 aikana Etelä-Pohjanmaan keskimääräinen työllisyysaste oli Manner-Suomen korkein (75,2 %) työttömyysaste matalin (4,4 %). Vaikka maakunnassa väki väheni, niin työllisten määrä kasvoi ja pitkäaikaistyöttömien määrä laski. Työllisiä on viimeksi ollut yhtä paljon vuonna 2008.

Työllisyysaste on pysynyt korkeana myös vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla, joskin näyttää, että jatkuvan osa-aikatyön määrä on suurempi kuin aikaisempina vuosina. Työllisyysasteen trendi on laahannut kuluvan vuoden aikana ja työllisyyden kehityksen on ennakoitu hidastuvan.

tilastokuvaus maakuntien työllisyys- ja työttömyysasteesta 

 

Etelä-Pohjanmaan yrityskentällä positiivinen vire on jatkunut kuluvan vuoden aikana, vaikka kansallisella tasolla arviot talouskasvun jatkumisesta ovat kääntyneet pessimistisemmäksi. Suhdannehuippu on ohitettu, mutta taantumaan tuskin ollaan matkalla.

Etelä-Pohjanmaalla yritysten liikevaihdon kasvu jatkui vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Myönteistä on, että kaikissa maakunnan seutukunnissa on päästy kasvuun kiinni. Suupohja poikkesi vuonna 2017 muista seuduista selvästi talouden maltillisessa kehityksessä. Vuoden 2018 aikana ja alkuvuodesta 2019 yritysten liikevaihto kääntyi nopeaan kasvuun.

liikevaihdon suhdannekehitys -tilastokuva 

Perinteisesti talouskasvu on Etelä-Pohjanmaalla ollut muun maan tasoa maltillisempaa. Verrattaessa kehitystä aikaisempiin vuosiin, voi todeta, että maakunnassa kasvu on ollut vahvaa. Myönteistä on erityisesti teollisuuden tilanne, jossa viime vuoden hiipumisen jälkeen kasvuvauhti kiihtyi loppuvuotta kohden.

Kiinnostava huomio on, että Etelä-Pohjanmaalla kaupan ala ei päässyt käytännössä missään vaiheessa mukaan nousukauden vetoon. Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto on laahannut selvästi verrattuna muihin toimialoihin. Kehityskulku herättää huomiota siitä myös syystä, että maakunnan laskeva trendi poikkeaa selkeästi muista alueista Suomessa.

Etelä-Pohjanmaa on yksi teollisuusvaltaisimmista alueista, joka näkyy mm. siinä, että maakunnassa on suhteessa yrityskantaan kaikkein eniten teollisuus-yrityksiä. Toimiala on alihankintaketjujen kautta kytköksissä vientiin, vaikka tilastojen perusteella suora vienti maakunnasta on vähäisempää, kuin monissa verrokkimaakunnissa.

viennin suhdannekehitys -tilastokuva

Positiivista on, että teollisuuden viennin kasvu on kiihtynyt viime vuoden notkahdukseen jälkeen. Vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen perusteella kasvuvauhti on ollut yllättävän vahvaa (+5,4 %).  Viennin kehitys on ollut myönteistä kaikissa E-P:n seutukunnissa, mikä on tärkeää koko maakunnan kehityksen kannalta. Suupohjassa vuoden 2018 aikana viennin kasvuluvut ovat olleet muuta maakuntaa selvästi maltillisempia ja kehitys on jatkunut kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.                           

Yhteenvetona voi todeta, että maakunnan talouden kehitys on viime vuosina ollut yllättävänkin vahvaa, mikä näkyy erityisesti korkeana työllisyytenä suhteessa muihin perinteisiin verrokkimaakuntiin. Syksyn aikana julkaistavat alueelliset kehitysnäkymät valottavat millaiset ovat odotukset maakuntien seutukunnissa talouden ja työllisyyden tulevan kehityksen osalta.

Positiivisen vireen jatkumisen kannalta keskeisiä kysymyksiä on, miten saamme nostettua työllisyysastetta entisestään ja miten pidetään yllä viennin myönteistä kehitystä. Vaaditaan pitkäjänteistä työtä kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi, uusien osaajien houkuttelua ja on edistettävä vaikeammin työllistyvien ryhmiä pääsemistä työelämään kiinni.

Nykyisen hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta saavutettiin Etelä-Pohjanmaalla jo viime vuoden aikana, mitä voi pitää poikkeuksellisen hyvänä suorituksena. Täystyöllisyyden saavuttamisesta ei kuitenkaan vielä voida puhua, ja maakunnassa riittää yhä väkeä, jotka ovat työtä vailla. Nyt haasteena on erityisesti työvoiman kohtaanto ja osaavan työvan saatavuus. Työllisyysasteen nosto lähemmäksi 80 prosenttia vaatii toimenpiteitä ja yhteistyön tiivistämistä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoilta. Myönteisiä avauksia on tehty ja maakunnassa on liikkeellä lukuisia osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseen liittyviä hankkeita.

 

Teksti: Miika Laurila

11.09.2019

Ampumaratoja tarvitaan - maakunnallinen suunnitelma sai hyvää palautetta

Etelä-Pohjanmaan liitto järjesti Seinäjoella 3.9.2019 Etelä-Pohjanmaan ampumaratojen kehittämistilaisuuden. Tilaisuudelle oli selvästi tarvetta ja paikalle saatiin aktiivinen kolmikymmenhenkinen osallistujajoukko ampumarata-asioista joko työnsä tai vapaa-ajan harrastuksiensa kautta kiinnostuneita.

Tilaisuudessa käytiin läpi maakunnan liiton Etelä-Pohjanmaan alueelle laatiman ampumaratojen kehittämissuunnitelman viimeisintä versiota. Vuodenvaihteessa 2018−2019 kommentoitavana ollutta suunnitelmaluonnosta on päivitetty alkuvuoden 2019 aikana luonnoksesta saatujen lausuntojen ja palautteiden pohjalta, ja suunnitelman viimeisimpään versioon pääsee tutustumaan täällä.

Kehittämistilaisuus sisältöineen sekä kiinnosti että herätti vilkasta keskustelua ampumarata-asioiden tilasta ja tulevaisuudenkuvasta maakunnassamme. Osallistuneilta saatiin myös kullanarvoisia kommentteja suunnitelmaan viimeistelyyn. Kehittämissuunnitelmaa tullaan päivittämään saadun palautteen pohjalta kuluvan syksyn aikana ja tavoitteena on julkaista valmis työ vuoden 2019 loppuun mennessä.

Kiitokset kaikille kehittämistilaisuuteen osallistuneille ja suunnitelmaa kommentoineille!

Lisätietoja ampumaratojen kehittämissuunnitelmasta ympäristösuunnittelija Maaria Vanhatalolta, etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

6.09.2019

Etelä-Pohjanmaalla järjestetään kulttuurihyvinvoinnin koulutuksia

Kulttuurisote II-hankkeessa järjestetään syys-lokakuun aikana kaksi koulutustilaisuutta, joiden tarkoitus on lisätä tietoutta kulttuurihyvinvoinnista sekä tarjota konkreettisia malleja toiminnalle.

Kuntien hyte-työtä tukemaan järjestetään keskiviikkona 18.9.2019 klo 12 alkaen seminaari ”Kuntalaisten kulttuurihyvinvointi – Osa hyvää elämää”. Asiantuntijoina seminaarissa ovat taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Arttu Haapalainen sekä Etelä-Pohjanmaalla toimivan kulttuurikollektiivi Silta ry:n toiminnanjohtaja Juulia Soidinaho.

Toinen tilaisuus ”Ikäihmisten kulttuurihyvinvointi sote-palveluissa” järjestetään torstaina 10.10. 2019 klo 12 alkaen. Tilaisuuden kohderyhmänä ovat asiakkaiden/asukkaiden kanssa työskentelevät asiakas- ja palveluohjaajat, yksiköiden kulttuuri-/virikevastaavat sekä lähiesimiehet. Tilaisuuden tavoitteena on edistää taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntämistä sote-palveluissa. Tilaisuudessa esitellään mm. Seinäjoen kaupungin kulttuurisen vanhustyön toimintamalli.

Syksyn koulutuksiin sisältyy myös mahdollisuus paikallisiin työpajoihin loppuvuoden aikana. Työpajoissa kunnat ja sote-organisaatiot voivat työstää eteenpäin omia kulttuurihyvinvointiin liittyviä tavoitteitaan niiden käytäntöön viemiseksi.   

Kulttuurisote II on Taiteen edistämiskeskuksen rahoittama kolmen maakunnan ja yhden sairaanhoito-piirin kumppanuushanke. Hankkeessa mallinnetaan, miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut otetaan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutarjontaa. Päämääränä on vakiinnuttaa taide- ja kulttuuripalvelut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelua, toteutusta ja seurantaa.

 

Lisätietoja:

Pirjo Heino, Projektipäällikö

p. 040 681 8511 tai sähköpostilla pirjo.heino@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
6.09.2019

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun 2019 finalistit on valittu

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun 2019 hakuaika umpeutui elokuun lopussa. Kilpailuun saatiin 12 osallistujaa. Tuomaristo kokoontui arvioimaan töitä heti tuoreeltaan tämän viikon tiistaina. Tuomaristoon kuuluivat museotoimenjohtaja Maria Lampinen Nelimarkka-museosta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan taidemuseosta, näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen Taidehallista ja kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Arvioinnissaan tuomaristo oli ilahtunut, että kilpailuun saatiin monipuolisesti eri tekniikoilla tehtyjä teoksia: maalauksia, piirroksia, valokuvia, videoita, julkisia teoksia, taideprojekteja, performansseja, uutta tekniikkaa edustavia teoksia. Tuomaristo valitsi osallistujista viisi finalistia. Valittuja taiteilijoita yhdistää moniäänisyys ja tuoreus. Teokset ovat monitasoisia ja laittavat katsojan ajattelemaan. Kaikkien finalistien teokset ovat vahvasti kiinni ajassa.

Vielä saa yleisö hieman jännittää, sillä finalistit julkaistaan 2.10.2019. Sen jälkeen finalistien näyttely on avoinna Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla 27.10 saakka. Yleisö voi lokakuun aikana äänestää verkkosivustolla omaa suosikkiaan. Maakuntajuhlassa sitten julkistetaan ja palkitaan vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2019 ja yleisön suosikki. 

Kilpailu järjestettiin nyt neljännen kerran. Sen tarkoituksena on antaa nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle ja tuoda esille nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita. Kilpailun järjestää Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto.

0 kommenttia
4.09.2019

Etelä-Pohjanmaan kuntien paikkatietopäivä 18.9.2019

Etelä-Pohjanmaan liitto järjestää kuntien paikkatietopäivän Seinäjoella keskiviikkona 18.9.2019 klo 8.30-12.30. Tilaisuus on suunnattu kuntien teknisestä toimesta, kaavoituksesta ja rakennusvalvonnasta vastaaville henkilöille.

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Framin B-rakennuksen kokoustilassa Watt/Edison/Bell/Marconi, 2. krs (Kampusranta 9 B, 60320 Seinäjoki).  

Tutustu päivän ohjelmaan »

 

Ilmoittautumiset: Pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen viimeistään tiistaina 10.9.2019 osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/r/paikkatietopaiva2019

 

Lämpimästi tervetuloa!

 

4.09.2019

Hyvän johtamisen foorumi tulee taas!

Tiistaina 24. syyskuuta klo 14.15-18.30 Rytmikorjaamolla

Syksyllä jo viidettä kertaa järjestettävä Hyvän Johtamisen Foorumi tuo Etelä-Pohjanmaan alueen esimiehet ja johtajat Rytmikorjaamolle. Tule verkostoitumaan, vaihtamaan ajatuksia sekä kuulemaan innostavia puheenvuoroja johtajuudesta!

Tänä vuonna tapahtumassa palkitaan Vuoden johtamisteko. Hyvän Johtamisen Foorumi huipentuu voittajan valitsemiseen, johon tapahtuman osallistujat pääsevät vaikuttamaan. Varsinainen kutsu on viestin liitteenä.

Lisätietoja: Piia-Marika Jokela, Into Seinäjoki Oy, puh. 040 550 4039, piia-marika.jokela(at)intoseinajoki.fi

 

Lue lisää ohjelmasta ja ilmoittaudu viimeistään 17. syyskuuta osoitteessa www.hyvajohtaminen.fi.   

26.08.2019

Tule kielioppaaksi Kielten päivän tapahtumaan! / Language guides needed for Speak dating event!

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjestää kaikille avoimen Euroopan kielten päivän tapahtuman perjantaina 27.9.2019 Seinäjoen Apila-kirjastolla klo 14-18. Tapahtumassa on luvassa monenlaista aktiviteettia ja tietoa kieliin ja kielten opiskeluun liittyen kaikenikäisille vauvasta vaariin. Yksi ohjelmanumero tapahtumassa on Speak dating, jossa osallistujat pääsevät tutustumaan eri kieliin pikadeittaustyyliin kielioppaiden johdolla lyhyissä noin 10 minuutin pituisissa jaksoissa. 

Etsimmekin nyt vapaaehtoisia kielioppaita, joiden tehtävä on tutustuttaa kiinnostuneita omaan kieleensä. Oppaana toimiminen ei vaadi pedagogista osaamista vaan ainoastaan innokasta asennetta oman kielen jakamiseen muiden kanssa. Oppailta ei vaadita myöskään suomen kielen osaamista. Palkkaa emme valitettavasti pysty maksamaan, mutta palkkioksi oppaat saavat 30 euron lahjakortin.

Varmistuneita oppaita meillä on jo tähän mennessä seuraavista kielistä: espanja/argentiina, italia, kreikka, portugali, puola, saksa ja venäjä. Mutta mukaan ukaan mahtuisi hyvin vielä oppaita esimerkiksi kiinan, japanin, vietnamin, ranskan, hollannin, unkarin, tanskan tai turkin kielistä. Kaikki muutkin kielet ovat tervetulleita mukaan! 

Mikäli kiinnostuit ota pikimmiten yhteys EP-liiton EU-tietokeskukseen. Yhteystiedo: Hanna Meriläinen, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, 0400 241813.

Päivitämme tapahtumatietoja nettivuillemme osoitteeseen: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus

****

INFO IN ENGLISH:

Language guides needed for Speak dating event

The EU Information Center of South Ostrobothnia is organising a Language day event on the 27th of September at Apila Library (2 - 6 pm) in Seinäjoki. We are now looking for enthusiastic language speakers to come join our Speak Dating activity as a language guide!

All guides will be rewarded with a 30-euro gift card and all kinds of languages are welcome. No earlier teaching experience is needed. Just an enthusiastic attitude to share your language. We will prepare materials for teaching.

We already have guides for Argentinian Spanish, German, Greek, Italian, Polish, Portuguese and Russian. So there are still plenty of room other languages of the world!

The speak dating in practice works so that each language will have its own table around the Jaaksi Hall and the particpants rotate the tables every 10 minutes.  The participants can collect the languages in a “language passport” and get prizes based on their activity. 

If you are interested, please contact the EU information center by email: hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

More info about the event will be updated here: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus

 

0 kommenttia
26.08.2019

Euroopan kielten päivä Seinäjoella 27.9.2019

Aika: Perjantai 27.9. klo 14-18
Paikka: Apila-kirjasto, Alvar Aallon katu 14, Seinäjoki

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjestää kaikille avoimen Euroopan kielten päivän tapahtuman perjantaina 27.9.2019 Seinäjoen Apila-kirjastolla klo 14-18. Tapahtumassa on luvassa monenlaista aktiviteettia ja tietoa kieliin ja kielten opiskeluun liittyen kaikenikäisille vauvasta vaariin.

Ohjelmassa:

  • Speak dating - Kielten opiskelua pikadeittaustyyliin Jaaksi-salissa klo 14-18. Ohjelmanumerossa osallistujat pääsevät tutustumaan uusiin kieliin natiivipuhujien johdolla lyhyissä noin 10 minuutin vuoroissa. Tutustumiaan kieliä voi suorittaa kielipassiin, mitä vastaan saa pieniä palkintoja. Tällä hetkellä mukana on ainakin seitsemän kieltä: kreikka, espanja, italia, venäjä, puola, saksa ja portugali, ja lisää kieliä varmistuu lähiviikkoina!
  • Ystävyysseurat esittäytyvät. Paikalliset ystävyysseurat esittäytyvät Jaaksi-salissa klo 14-18 omilla esittelypisteillään. Pisteillä pääset tutustumaan seurojen toimintaan sekä myös eri maiden kulttuureihin erilaisten tehtävien kautta.
  • Seinäjoen Kansalaisopisto esittäytyy Jaaksi-salissa omalla tietopisteellään. Pisteellä pääset tiedustelemaan kieltenopiskelumahdollisuuksista Seinäjoella. Luvassa myös kieltä kutkuttavia pelejä!
  • Ruotsinkielinen satutuokio lapsille. Svenska Föreningenin kielikylpy jalkautuu kirjaston lastenosastolle satutuokion muodossa. Tarkempi aika varmistuu myöhemmin.

Tapahtuma on avoin ja maksuton kaikille kielistä innostuneille!

Yhteistyössä mukana: Seinäjoen kaupunginkirjasto, Seinäjoen kansalaisopisto, Svenska Föreningen i Östermyra, Seinäjoen Suomi-Ranska yhdistys.

Lisätietoja tapahtumasta antaa Hanna Meriläinen, Etelä-Pohjanmaan liitto, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, 0400 241813. 

Seuraa tapahtumatiedottelua Facebookissa tai EU-tietokeskuksen nettisivuilla

Sydämellisesti tervetuloa! 

#EDLangs #kielipäivä2019 #EuropeForCulture

 

****

INFO IN ENGLISH:

European Day of Languages at Seinäjoki on Friday 27th of September 2019

The EU information centre of South Ostrobothnia is organising a language day event at Apila-library on the 27th of September (2 - 6pm). In the event various activities are organized where participants can learn about languages and test their language skills in different European languages.  The event is free and open for everyone!

Program:

  • Speak Dating. Come find your match-language-in-heaven!In the speak dating participants can try out different European languages in short 10-minute sessions with the guidance of a native speaker. Participants can collect the languages in a “language passport” and get prizes based on their activity. So far at least seven languages are in including Greek, Spanish (Argentinian), Italian, Russian, Polish, German and Portuguese. More languages will be announced later!
  • Local Friendship Associations will be present at Jaaksi Hall between 2 and 6 pm. At their stands you can learn about their activities and participate in various activities such as quizzes etc.
  • Seinäjoki Adult Education Centre will also be presenting their activities at Jaaksi Hall. On their desks you can learn about their language education.
  • Fairy tales in Swedish. The language immersion teacher from the Swedish Association will read fairy tales in Swedish for children at the children books section.

More program will be announced later. For more info please contact: Hanna Meriläinen, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, +358400241813

Follow the event info on Facebook or at the EU-information centre's websites

 

Kielten päivä Logo

 

EDIC EP

 

0 kommenttia
22.08.2019

Etelä-Pohjanmaan ampumaratojen kehittämistilaisuus 3.9.2019

Etelä-Pohjanmaan ampumaratojen kehittämistilaisuus järjestetään Seinäjoella Framissa tiistaina 3.9.2019 klo 17.00 alkaen (kokoustila Mega, Frami D, Tiedekatu 2 D, 60320 Seinäjoki). 

Yleisötilaisuudessa esitellään Etelä-Pohjanmaan ulkoampumaradoille laadittu kehittämissuunnitelma. Tilaisuudessa on myös mahdollista kommentoida kehittämissuunnitelmaa ja vaikuttaa sen lopulliseen sisältöön. 

Kehittämissuunnitelman viimeisimpään versioon pääsee tutustumaan täällä » ja maakunnan ampumaradoista laadittuihin karttoihin täällä » 

Ilmoittautumiset: Pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen viimeistään keskiviikkona 28.8.2019 osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/r/ampumaradat

 

Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille, tervetuloa!

12.08.2019

Vietnamin mahdollisuudet -seminaari 26.8.2019

Tilaisuuden paikka on vaihtunut, ja se järjestetään Framin D-osan Mega-tilassa.

Maanantaina 26.8.2019 klo 12.00 - 16.00 järjestetään Seinäjoen Framissa seminaari, jossa käydään keskustelua Vietnamin tarjoamista mahdollisuuksista suomalaisille yrityksille ja organisaatioille. Tilaisuudessa puhuvat muun muassa suurlähettiläät Kari Kahiluoto sekä Pham Thi Ngoc Bich. Lisäksi kuullaan kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta EU:n ulkopuolelta sekä koulutusyhteistyöstä Vietnamin kanssa.

Tutustu ohjelmaan »

Ilmoittautumiset: Ilmoittautumisia seminaariin pyydetään ma 19.8.2019 klo 15.00 mennessä osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/r/Vietnam-seminaari_260819

Verkkolähetys

Seminaaria on mahdollista seurata suorana verkkolähetyksenä Etelä-Pohjanmaan liiton Facebook-sivulla: https://www.facebook.com/epliitto/. Lisäksi tallenne on katseltavissa samassa osoitteessa seminaarin jälkeen.

9.08.2019

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu 2019 - vielä ehdit mukaan!

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu järjestetään neljännen kerran vuonna 2019. Kilpailulla pyritään antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita.

Kilpailu on toteutettu kolmen vuoden projektina vuosina 2015–2017. Saatujen hyvien kokemusten perusteella kilpailua on päätetty jatkaa ja se toteutetaan jatkossa joka toinen vuosi. Vuonna 2018 kilpailun osalta oli välivuosi ja Seinäjoen taidehallilla järjestettiin kolmen vuoden kilpailujen finalistien yhteisnäyttely Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita.

 Meidän tarinoitamme, nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita kuvassa. Kuva by Elina Teitti/Seinäjoen taidehalli
Kuva by Elina Teitti/ Seinäjoen taidehalli


Kilpailu pähkinänkuoressa

Kilpailuun voivat osallistua kaikki vuonna 1984 syntyneet tai sitä nuoremmat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa asuvat tai sieltä kotoisin olevat kuvataiteilijat tai kuvataiteilijan ammattiin opiskelevat. Kilpailuun voi osallistua kaikilla kuvataidelajeilla. Kilpailuun osallistuvat työt eivät saa olla kolmea vuotta vanhempia.

Taiteilijat osallistuvat kilpailuun 31.8.2019 mennessä lähettämällä sähköisessä muodossa Nelimarkka-museolle eli Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseolle hyvälaatuiset kuvat 3-5 taideteoksestaan, tiedot teoksista ja ansioluettelonsa.

Kilpailu käydään kahdessa osassa. Jury valitsee osallistujista 3-6 finalistia kilpailuun lähetettyjen kuvien perusteella syyskuussa 2019. Finalistien esittely ja heidän töidensä näyttely tulee Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolle ajalle 23.9.–27.10.2019. Tuona aikana yleisö äänestää oman suosikkinsa. Yleisöäänestyksessä eniten ääniä saanut taiteilija on yleisön suosikki. Äänestys tapahtuu Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla. Äänestysaika on 23.9.–27.10.2019. Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija ja yleisön suosikki julkistetaan 31.10.2019 Etelä-Pohjanmaan maakuntajuhlan yhteydessä. 

Tarkemmat säännöt löydät täältä.


Kilpailun järjestäjä

Kilpailun on suunnitellut ja toteuttaa Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto. Siihen kuuluvat maakunnan taidemuseot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöllistä ympärivuotista näyttelytoimintaa: Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Kaari Kauhavan taidegalleria ja Pirkanpojan taidekeskus Ähtäristä. Kuvataideverkoston tehtävänä on kehittää yhteistyötä kuvataiteen alalla, nostaa kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa ja pohtia toimenpiteitä kuvataiteen kehittämiseksi maakunnassa. Kuvataideverkoston koordinoijana on Etelä-Pohjanmaan liitto.


Vuosien 2015-2017 voittajat            

Ensimmäisen kilpailun vuonna 2015 voitti lapualaislähtöisen Ville Vuorenmaan ja yleisön suosikiksi äänestyksessä nousi alajärveläissyntyinen Mari Hallapuro. Vuoden 2016 kilpailun voittaja oli seinäjokelainen Katri Yli-Erkkilä ja yleisön suosikki Peräseinäjoelta syntyisin oleva Mervi Patala. Vuoden 2017 nuori eteläpohjalainen taiteilija ja myös yleisön suosikki oli seinäjokelaissyntyinen Heidi Katajamäki.

 

Lisätietoja kilpailusta:

Kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, p. 050 537 8071, tuija.ahola(at)etela-pohjanmaa.fi

 

7.08.2019

Yleisötilaisuus kaupan ja keskustatoimintojen vaihemaakuntakaavasta 13.8.2019

Kaikille avoin esittelytilaisuus kaavaehdotuksesta järjestetään Seinäjoella Framissa tiistaina 13.8.2019 klo 17.00 (kokoustila Swingi, Frami B, Kampusranta 9). II vaihemaakuntakaava koskee kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja.

Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää kaupan sijoittumista ohjaavat kaavamerkinnät ja -määräykset vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Ehdotusvaiheen kaava-aineistot ovat nähtävillä 6.9.2019 asti Etelä-Pohjanmaan liiton toimistolla sekä verkkosivuilla osoitteessa: www.epliitto.fi/vaihemaakuntakaava2muutos.

Tervetuloa!

3.07.2019

EU-uutiskirje 3/2019

Vuoden kolmas EU-uutiskirje on nyt luettavissa EU-tietokeskuksen sivuilta. Uutiskirjeessä jälleen rutkasti ajankohtaisia EU-uutisia, ja kuten juttujen sisällöstä voi huomata EU-politiikassa eletään tällä hetkellä toden totta jännittäviä aikoja, eikä EU-politiikan seuraamista kannata lopettaa kesälomienkaan aikana. 

EU-tietokeskus toivottaa kaikille lukijoilleen oikein antoisia lukuhetkiä ja mukavaa kesää!

Lue uutiskirje täältä>>

0 kommenttia
24.06.2019

Kuulutus: Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen ehdotusvaiheen kuuleminen

Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen ehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 §:n mukaisesti nähtävillä 24.6 – 6.9.2019.

Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaava käsittelee kauppaa, keskustatoimintojen alueita ja liikennettä. Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää kaupan sijoittumista ohjaavat kaavamerkinnät ja -määräykset vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Muutokset kohdistuvat kaavan yleiseen suunnittelumääräykseen, jossa määritellään seudullisesti merkittävän kaupan alarajat sekä keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alakeskusten suunnittelumääräyksiin. Kaavamuutos ei koske keskustojen ulkopuolisia km-merkintöjä eikä liikenteen ja logistiikan merkintöjä.

Nähtävilläolon aikana Etelä-Pohjanmaan kuntien jäsenillä ja muilla osallisilla on mahdollisuus lausua kaavaehdotuksesta mielipiteensä. Kirjallisen muistutuksen voi lähettää Etelä-Pohjanmaan liiton kirjaamoon postiosoitteeseen PL 109, 60101 Seinäjoki tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi perjantaihin 6.9.2019 klo 15.00 mennessä.

Ehdotusvaiheen kaava-aineisto on nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton internetsivuilla ja liiton toimistolla osoitteessa Kampusranta 9 C, 4. kerros, Seinäjoki.

Kaikille avoin kaavaehdotuksen esittelytilaisuus järjestetään Framilla Seinäjoella tiistaina 13.8.2019 klo 17.00 (kokoustila Swingi, Frami B, Kampusranta 9). Tervetuloa!

 

Lisätietoja:

Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, p. 050 347 9845

Maakuntasuunnittelija Timo Lakso, p. 050 4054 578

 

Seinäjoella 17.06.2019

ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAHALLITUS

19.06.2019

EAKR-rahoitusta haettavana

Pirkanmaan liitossa on haettavana Etelä-Pohjanmaan alueellisesta rahoituskehyksestä EAKR-rahoitusta noin 1,6 miljoonaa euroa.

Kyseessä on kuluvan ohjelmakauden koko loppurahoitus. Lisähaku keväällä 2020 on mahdollinen, mikäli rahoitusta jää käyttämättä tämän haun jälkeen.

Hakemuksia voi jättää Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1. PK-yritystoiminnan kilpailukyky ja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen erityistavoitteisiin 2.1, 3.1, 4.1, 5.1 ja 3.2, jotka on kuvattu em. ohjelma-asiakirjassa.

Hankkeiden tulee kohdentua ensisijaisesti Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2018-2021 ja älykkään erikoistumisen strategian mukaisille elinkeinopainoaloille (Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, Uudistuva palvelu- ja elämystuotanto). Hankkeiden tarpeellisuus tulee perustella elinkeinoelämän esiin nostamien kehittämistarpeiden pohjalta, ja tulosten on oltava avoimia ja yleisesti hyödynnettävissä.

Hakemukset tulee jättää tiistaihin 1.10.2019 mennessä.

 

Tutustu hakuohjeeseen »

19.06.2019

Väestörakenteen muutos kiihtyy – Onko kehitystä mahdollista kääntää?

Etelä-Pohjanmaalla tehtävää tulevaisuustyötä on viime vuosien aikana kehitetty ja yhteistyötä tiivistetty. Innovatiivisuutta ja kasvua -hankkeen toteutuksen myötä on kokeiltu uutta toimintatapaa, jonka näkyvimpänä osatekijänä ovat olleet runsaan osallistujajoukon keränneet tulevaisuusfoorumit. Tilaisuuksien tavoitteena on ollut tarjota osallistujille mahdollisimman ajankohtaista ja laadukasta tietoa sekä tuoda laajempaan keskusteluun erilaisia ilmiöitä, jotka muovaavat meidän kaikkien tulevaisuuttamme, kuten työn murros, globalisaatio, väestönkehitys ja muuttoliike.

Viime aikoina väestönkehityksessä on tapahtunut merkittävä käänne. Tilanne on kärjistynyt erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolisilla alueilla, kuten Etelä-Pohjanmaalla. Haasteet ovat lukuisia, ja niiden keskellä voi olla vaikea pysyä positiivisena – varsinkin, kun usein toistellaan varmoina tiedettyjä totuuksia kaupungistumisesta ja muuttoliikkeen suunnasta. On pidettävä mielessä, että tulevaisuus on alati muutoksessa, kehityskulut vahvistuvat ja hiipuvat aikojen kuluessa. Trendeihin on mahdollista vaikuttaa eikä niiden edessä voi jäädä toimettomaksi.

Mihin suuntaan väestörakenne kehittyy Suomessa ja alueilla, on tällä hetkellä yksi suurimmista kysymyksistä. Tietoa aiheesta on saatavilla laajasti. Ikäluokkien koko, muuttoliike ja syntyvyys ovat kuitenkin vain osa sitä kokonaisuutta, joka näkyy vuoden lopussa joko plus- tai miinusmerkkisenä lukuna tietyllä alueella.

Kiinnostavaa on, että positiivinen talous- ja työllisyystilanne ei ole juurikaan näkynyt myönteisenä kehityksenä väestön osalta maakunnissa eivätkä tietyille alueille kohdistuneet suuret tehdasinvestoinnit ole onnistuneet luomaan positiivista käännettä kuntien asukasluvun kehityksessä. Suunnitellessa toimenpiteitä muuttoliikkeen kääntämiseksi on päästävä käsiksi muuttoliikkeen juurisyihin ja pyrittävä vahvistamaan niin sanottuja pehmeitä vetovoimatekijöitä.

Millaiselta Etelä-Pohjanmaa näyttää sellaisen näkökulmasta, joka on opiskellut ja työskennellyt suurilla kaupunkiseuduilla viiden tai viidentoista vuoden ajan, on hyvin keskeinen kysymys. Mikäli ajatellaan kohderyhmänä metropolialueella asuvia, 30–40-vuotiaita entisiä eteläpohjalaisia, joilla on työpaikat, lapsia, hyvä palvelujen saatavuus ja asunto, ja oletetaan, että samat asiat täyttyisivät heillä myös Etelä-Pohjanmaalla. Miksi he kyseisessä tilanteessa päätyisivät muuttamaan Etelä-Pohjanmaalle?

Tällöin merkityksellisiä tekijöitä ovat odotukset hyvästä elämästä, mielikuvat alueesta, ilmapiiri, elinympäristö, vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja yhteisöt. Nämä perustuvat osin tietoon ja osin vääriin tai oikeisiin uskomuksiin. Miten alueemme kunnat voivat omalla toiminnallaan saada potentiaaliset muuttajat vakuuttuneeksi näistä kyseisistä ”pehmeistä” tekijöistä siten, että muuttopäätös olisi mahdollinen? Miten nämä ihmiset on mahdollista tavoittaa?

Työperäinen maahanmuutto on toinen muutostekijä, johon on mahdollista itse vaikuttaa omilla toimilla. Haasteena kuitenkin on, että Suomi ei ole kovin houkutteleva maa kansainvälisille osaajille eikä Etelä-Pohjanmaa pärjää maan sisäisessä kilpailussa. Työvoimapula vaivaa jo nyt monia toimialoja maakunnassa, ja se tulee kiihtymään työikäisen väestön määrän vähentyessä nopeasti jo lähivuosina.

Ongelmatilanteissa on luonnollista, että pitäydytään vanhoissa ja toimivissa ratkaisuissa, jolloin luovuus ja laatikon ulkopuolelta ajattelu voi jäädä vähemmälle. Nyt on aidosti mietittävä uudelleen, mitä väestökehityksen osalta on mahdollista tehdä ja mitä voidaan tehdä eri tavalla kuin aikaisemmin.

Eri aikakausina tehtyjen ennusteiden mukaan maaseutu ja harvaan-asutut alueet olisi pitänyt jo kauan sitten kuopata ja viimeisen sammuttaa valot. Kuvaavaa oli Siirtolaisuusinstituutin Markku Mattilan havainto siitä, että Etelä-Pohjanmaalla väestö ei ole itseasiassa kasvanut sataan vuoteen. Kuitenkin samalla ajanjaksolla hyvän elämän edellytykset ovat täällä vahvistuneet. Sadan vuoden aikana on ollut merkittäviä murroskohtia, joista ei olla pelkästään selvitty vaan on menestytty. Kyse on ollut valmiudesta sopeutua muutoksiin, korkeasta osaamisesta ja uskosta tulevaisuuteen.

 

Teksti: Miika Laurila, projektipäällikkö

19.06.2019

MDI:n väestöennuste haastaa koko maakunnan pohtimaan tulevaisuuttaan

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laatinut alkuvuonna 2019 kaksi väestöennustetta, joista toinen koskee maamme kaikkia maakuntia ja toinen on Etelä-Pohjanmaan liiton tilauksesta laadittu Etelä-Pohjanmaan kuntakohtainen ennuste. Kumpikin ulottuu vuoteen 2040 asti.

Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2018 lopulla 189 715 henkeä. Maakuntaennusteessa asukasluku olisi vuonna 2040 170 661 ja kuntakohtaisessa ennusteessa 170 658. Maakunnan asukasluku vähentyisi siis vuosina 2019 – 40 noin 19 000 asukkaan eli 10 prosentin verran.  Tämä vähennys tietäisi sitä, että nyt yhdeksänneksi suurin maakunta olisi vuonna 2040 väestöltään kymmenenneksi suurin.

Seinäjoki olisi ennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaalla ainoa kunta, jonka väkiluku olisi vuonna 2040 suurempi kuin oli vuoden 2018 lopulla. Seinäjoen väkiluku olisi ennusteen mukaan vuonna 2040 hieman alle 67 500 henkeä, eli vajaat seitsemän prosenttia suurempi kuin nykyään. Kasvua olisi noin 4 200 henkeä. Ennusteen mukaan Seinäjoki saa erittäin merkittäviä muuttovoittoja muualta Etelä-Pohjanmaalta, mutta ilman näitä muuttovoittoja sen väkiluku laskisi.

Kaikissa muissa kunnissa väestö siis vähenisi. Suhteellisesti parhaan väestökehityksen kunnat sijaitsisivat ennusteen mukaan Seinäjoen seutukunnan ja Kuusiokuntien alueella. Suhteellisesti heikointa väestökehitys olisi Suupohjan ja Järviseudun alueella, sillä kuusi heikoimman kehityksen kuntaa sijoittuisi näille alueille.

Järviseudun kunnissa väestö vähenisi 2018 – 40 lähes 25 prosenttia, eli suhteellisesti eniten maakunnan seutukunnista. Myös Kuusiokuntien ja Suupohjan alueella väestön väheneminen olisi yli 20 prosenttia, mutta Seinäjoen seudun kunnissa yhteenlaskettuna hieman yli 4 prosenttia. Kunnista suhteellisesti eniten väkiluku vähenisi Soinissa, lähes 37 prosentilla. Myös Isojoella vähennys olisi hieman yli 30 prosenttia.

Absoluuttisesti väestön vähentyminen olisi suurinta Kurikassa, jonka asukasluku olisi ennusteen mukaan vuonna 2040 lähes 4 300 henkeä pienempi kuin tänään. Myös Kauhavalla väestön vähentyminen olisi hieman yli 3 000 henkeä.

Merkittävin Etelä-Pohjanmaan väestöä vähentävä tekijä olisi luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotus tiettynä aikana. Etelä-Pohjanmaan luonnollinen väestönlisäys olisi ajanjakson 2019-40 aikana keskimäärin -765 henkilöä vuotta kohden. 2010-luvun aikana Etelä-Pohjanmaalla syntyneiden määrät ovat laskeneet jopa neljänneksellä.

Ennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaan muuttotappio muualle Suomeen olisi vuodessa keskimäärin 427 henkeä, mutta ulkomailta tuleva siirtolaisuus toisi muuttovoittoa vuosittain keskimäärin 326 henkeä. Vuosittaiset muuttotappiot muualle Suomeen vähenevät kuitenkin merkittävästi tarkastelujakson aikana. Muuttotappiot olisivat kuitenkin huomattavia vielä ajanjakson lopussakin.

Paitsi väestön määrä, myös ikärakenne muuttuu. Ikärakenteen muutos olisi huomattavaa etenkin 2020-luvulla, kun ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2018 joka neljäs Etelä-Pohjanmaalla asuva oli eläkeikäinen, mutta vuonna 2040 eläkeikäisten osuus koko väestöstä olisi kasvanut lähes kolmannekseen.

2030-luvulla 2010-luvun matalan syntyvyyden pienet ikäkohortit siirtyvät nuorten ikäluokkaan, jonka johdosta nuorten määrä supistuu erittäin voimakkaasti Etelä-Pohjanmaalla. Vuonna 2040 Etelä-Pohjanmaalla asuisi 3 000 18-24-vuotiasta nuorta vähemmän (-22 %) kuin vuonna 2018. Syntyvyyden tuleva kehitys ehtii vaikuttamaan vasta 2030-luvun lopussa nuorten ikäluokkien kokoon.

Nuorten aikuisten, eli 25-34-vuotiaiden, ikäluokkaa voi pitää alueen tulevan kehityksen kannalta tärkeimpänä ikäryhmänä, sillä he ovat pääsääntöisesti työllisiä ja tekevät suhteellisen pysyviä asuinpaikkavalintoja. Vuosien 2018-40 aikana nuorten aikuisten määrä vähenee ennusteessa noin 2 500 henkilöllä (-12 %).

Ennusteen mukainen väestön vähentyminen vuoteen 2040 mennessä olisi hieman enemmän kuin nykyään on Etelä-Pohjanmaan seitsemän pienimmän kunnan asukasluku. On selvää, että toteutuessaan tällainen kehitys haastaa maakunnan pohtimaan tulevaisuuttaan. Erityisesti muuttoliikkeellä, niin muualta Suomesta kuin ulkomailta tulevalla, voisi olla merkitystä maakunnan kehityksen ohjaajana. Muuttoliikkeeseen vaikuttavat tutkimustiedon mukaan eniten työpaikat, opiskelu, asuminen ja perhesuhteiden muutokset.

 

Teksti: Marko Rossinen

19.06.2019

Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia valmistuu

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuristrategia Etelä-Pohjanmaa - Jotakin parempaa on laadittu vuosille 2015–2020. Kulttuuristrategia julkistettiin joulukuussa 2014. Strategiajakson puolivälissä keväällä 2018 käynnistettiin kulttuuristrategian päivitystyö. Päivitystyön pohjaksi liiton kulttuurin tehtäväalue toteutti maakunnassa kulttuurin kuntakierroksen. Tammi−toukokuussa 2018 vierailtiin maakunnan kaikissa kunnissa. Vierailun aikana keskusteltiin erityisesti kulttuuristrategian päivityksestä, sen sisällöistä ja toteutumisesta, kuntien erityispiirteistä ja toiveista strategian sisältöön.

Kulttuuristrategian päivitysprosessin aikana sidosryhmiltä kerättiin näkemyksiä, tietoa, ideoita ja mielipiteitä eri tavoin. Kulttuuristrategian päivitystyön työpajoja järjestettiin vuonna 2018 kolme: toukokuussa, lokakuussa ja marraskuussa. Työpajojen vetäjänä toimi Pink Eminence Oy:n Outi Raatikainen. Toukokuun työpajan yhteydessä kuultiin lisäksi herättelevä alustusluento Kulttuurin rooli hyvän tulevaisuuden rakentamisessa, jonka piti dosentti Arto O. Salonen.

Kesäkuussa avattiin verkkoon kulttuuritoimijoille suunnattu, kaikille avoin kysely kulttuuristrategiaan ja kulttuurin kehittämistyöhön liittyen. Kyselyn kautta saatu aineisto, näkemykset ja ideat on hyödynnetty kulttuuristrategian päivityksessä.

Lokakuun työpajassa kuultiin projektikoordinaattori Eliza Kraatarin herättelevä puheenvuoro Näkökulmia kulttuuripolitiikan tekemiseen ja kehittämissuunnittelija Tuija Ahola esitteli verkkokyselyn tuloksia. Käsiteltävinä aiheina työpajassa olivat kulttuurin vaikuttavuus ja kuntien erityispiirteet. Marraskuun työpajassa työstettiin pienryhmissä kulttuurin kehittämisen visiota ja kulmakiviä. Erityisteemana nousi esiin kansainvälisyys. Kaikkiin työpajoihin kutsuttiin laajasti maakunnan kulttuuritoimijoita.

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta on käsitellyt strategiaa useaan otteeseen kokouksissaan, ja evästyskeskustelu luonnoksesta on käyty myös maakuntahallituksessa. Nyt kulttuuristrategialuonnos on lausunnoilla kunnissa, ja syksyllä se hyväksytään kulttuurilautakunnassa ja maakuntahallituksessa. Sen jälkeen alkaa strategian jalkautus ja toimeenpano.

Kaikilla halukkailla on mahdollisuus antaa kommentteja strategialuonnoksesta. Asiakirja löytyy liiton verkkosivuilta, ja sivulta löytyvällä lomakkeella voi jättää omia näkemyksiään 2.8.2019 saakka. (Kommentointi on päättynyt.)

Päivitetty kulttuuristrategia tehdään vuosille 2019−2025. Visiona siinä on Hyvinvoivien ihmisten innostava kulttuurimaakunta. Kulttuurin kehittämisen kulmakivet ovat yhteistyö, hyvinvointi, liiketoiminta ja kansainvälisyys sekä läpileikkaavana kulmakivenä kestävä kehitys. Strategiaa valmisteltiin laajassa yhteistyössä maakunnan kulttuuritoimijoiden kanssa, ja nyt heitä haastetaan myös toteutukseen. Tehdään yhdessä visio todeksi ja kulttuurimaakunta näkyväksi!

 

Teksti: Tuija Ahola

19.06.2019

Kulttuurisote II jatkaa kulttuurihyvinvoinnin edistämistä

Toukokuun alussa käynnistyneen Kulttuurisote II -hankkeen tavoitteena on nivoa kulttuuri osaksi sekä sosiaali- ja terveyspalveluja että hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä maakunta- ja sote-uudistuksen kariutumisen jälkeisessä tilanteessa. Hanke on jatkoa viime vuonna sote-uudistuksen tukena toimineelle kuuden maakunnan Kulttuurisote-hankkeelle.

Jatkohanketta viedään eteenpäin neljän maakunnan voimin. Vuoden loppuun saakka kestävän kumppanuushankkeen hallinnoija on Pohjanmaan liitto. Muut osatoteuttajat ovat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon liitot sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Taiteen edistämiskeskus on myöntänyt hankkeelle 100 000 euron rahoituksen.

Vaikka edellisellä hallituskaudella laadittu maakunta- ja sote-malli ei toteudu, viimevuotisessa Kulttuurisote-hankkeessa tehty työ ei valu hukkaan. Hankkeen aikaansaannoksia voidaan hyödyntää jatkotyön pohjana, etenkin kun Antti Rinteen hallitus ryhtyy valmistelemaan sote-uudistusta maakuntapohjalta.

Kulttuurisote II -hanketta koordinoi projektipäällikkö Hanna Kleemola, joka vastaa myös Pohjanmaan osatoteutuksesta. Etelä-Pohjanmaalla projektipäällikkönä toimii Pirjo Heino, Varsinais-Suomessa Eriikka Siirala ja Pohjois-Savossa Mervi Lehmusaho.

Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa tuovat taiteen ja kulttuurin osaksi asiakasohjauksen palveluvalikoimaa

Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla edistetään sekä kotona asuvien että kotihoidon ja palveluasumisen piirissä olevien ikäihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja kulttuurihyvinvointipalvelujen juurtumista sosiaali- ja terveyspalveluihin.

- Tavoitteena on muun muassa tuoda kulttuurihyvinvointipalvelut osaksi asiakasohjauksen palveluvalikoimaa, kirjata ne asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmiin sekä tehostaa toteutuneen toiminnan kirjaamista asiakkaan tietoihin, Etelä-Pohjanmaan projektipäällikkö Pirjo Heino sanoo.

- Alueellamme pilotoidaan ikäihmisten taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen tarjotinta, jossa kunnan kulttuuritoimi on tarjottimelle tuotavien ja kehitettävien palvelujen koordinoija, välittäjä ja tuottaja, Pohjanmaan projektipäällikkö Hanna Kleemola kertoo.

Palvelutarjottimen käyttö edistää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja kulttuurihyvinvointipalvelujen saavutettavuutta ja kohentaa tätä kautta ikäihmisten elämänlaatua. Hanke tukee laajemminkin sisällyttämään taide- ja kulttuurilähtöisiä hyvinvointipalveluja osaksi sote-palvelujen tarjontaa.

Kulttuurihyvinvoinnin näkymistä kehitetään myös hallinnon tasolla, kuten strategia-asiakirjoissa, suunnitelmissa ja osana kuntien hyvinvointikertomuksia. Lisäksi hanke edistää kulttuurihyvinvoinnin huomioon ottamista kuntien hyvinvointikoordinaattoreiden työssä. Tavoitteiden toteuttamiseksi ja käytäntöön viemiseksi kuntakumppaneiden ja sote-organisaatioiden rooli onkin keskeinen.

 

Lue hankkeesta lisää » 

 

 

 

7.06.2019

EmpInnon jälkeenjäneet paperit

Charles Dickensin ensimmäinen romaani ”Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit” kertoo seurasta, joka teki iloisia tutkimusmatkojaan Englannissa 1800-luvun lopulla. EmpInno-hanke teki myös kolmen vuoden ajan omia tutkimusmatkojaan Älykkään erikoistumisen ja innovaatiotoiminnan maailmaan.

”EmpInno-kerhon” muodostivat partnerit kahdeksasta Itämeren alueen maasta, joukkoa johti Rostockin yrityskehityskeskus ja taloudelliset resurssit myönsi Interreg Baltic Sea Region -ohjelma. Etelä-Pohjanmaan liitto edusti ryhmässä Suomen alueita. Myös hanke jätti jälkeensä papereita, joita jokainen voi hyödyntää oman työnsä kehittämisessä ja osana niin kansallista kuin kansainvälistäkin yhteistyötä. 

Mitä älykäs erikoistuminen on? Voiko sitä syödä?

Itse asiassa voi syödä. Etenkin Etelä-Pohjanmaalla, missä älykäs erikoistuminen kytkeytyy paljolti agrifood-toimialoihin ja biotalouteen. Älykäs erikoistuminen saattaa sanaparina vaikuttaa ensin mahdollisimman kapulakieliseltä, mutta kun sitä makustelee huomaa, että kyse on vaikkapa nyt Etelä-Pohjanmaan alueen parhaan mahdollisen osaamisen jatkokehittämisestä, pyrkimyksestä syventää ja laajentaa jotakin sellaista osaamista, missä me olemme parhaita. Erikoistutaan, mutta älykkäästi: haistellaan uusia tuulia, katsellaan vähän omia nurkkia laajemmalle ja tehdään asioita muidenkin kuin ihan vain lähinaapurin tai oman kylän toimijoitten kanssa – on kyse sitten yrityksistä, tutkimus- ja kehittäjäorganisaatiosta, hallintotahoista tai oppilaitoksista. Etelä-Pohjanmaalla erikoistutaan tällä hetkellä kestävien ja tehokkaiden ruokajärjestelmien ja biotalouden uusien ratkaisujen synnyttämiseen sekä älykkäiden ja energiatehokkaiden järjestelmien kehittämiseen.

Euroopan unioni on tarjonnut erikoistumiseen keppiä ja porkkanaa. Keppinä se on edellyttänyt, että kaikki alueet laativat oman Älykkään erikoistumisen strategiansa, asettavat sille tavoitteet, arvioivat niiden saavuttamista ja päivittävät strategiaansa tarvittaessa. Kun omat strategiat on tehty, alueita kannustetaan tähyämään myös kauemmas ja etsimään yhteistyöalueita oman maan rajojen ulkopuolelta. Porkkanaksi tarjotaan erilaisia tukimuotoja, kuten hankerahoitus, konsultaatio, koulutus, työpajat ja seminaarit. Tukien avulla ohjataan perehtymään toistenkin strategioihin ja hakeutumaan yhteistyöhön Euroopan laidasta laitaan niiden kanssa, joilla on yhteensopivia erikoistumisaloja, tavoitteita ja kehittämiskohteita. Eniten älykkäästä erikoistumisesta hyötyvät Etelä-Pohjanmaan kaltaiset alueet, joilla ei ole suurkaupunkeja, suurteollisuutta tai suuria kehittäjätoimijoita eikä innovaatioiden syntymiseen tarvittava kriittinen massa näin kartu pelkästään oman alueen voimin.

Entäs innovaatiot − niitäkö juodaan?

Vaikka. Eteläpohjalaisessa juomateollisuudessa, on se nyt sitten olutta, viiniä tai viinaa pienessä tai suuressa mittakaavassa, on mukana monia innovaatioita. Ilman niitä ei millekään toimialalle synny taloudellista toimintaa eikä myöskään kehitystä. Yksi innovaation määritelmä on, että se on ”uusi tai olennaisesti parannettu, taloudellisesti hyödyllinen tuote, prosessi, palvelu tai keksintö.” Älykäs erikoistuja etsii, kokeilee ja kehittää innovaatioita koko ajan omiin tarpeisiinsa soveltaen ja saavuttaa parhaiten tuloksia, kun eri tavoin ja eri vaiheissa työskentelee yhteistyökumppaneitten kanssa – viisaus kun harvoin on vain yhdessä päässä, edes eteläpohjalaisessa. Jostakin muualta saattaa löytyä juuri se innovaatio, jolla meidän tekemisemme täydentyy menestykseksi. Jossakin muualla saatetaan tarvita meidän tekemistämme ja meidän innovaatiotamme, ja tästä syntyy yhteistyötä ja kauppaa.   

Ja sitten se ”EmpInno -kerho” ja ne paperit. Mitä hyötyä?  

”EmpInno-kerhon” matkojen aikana tuli selväksi, että Älykkään erikoistumisen strategiat eivät hyvistä pyrkimyksistä ja hyödyllisestä sisällöstään huolimatta ole aivan kristallin kirkkaasti tiedossa ja päivittäisessä käytössä edes tutkimus-, kehittäjä- ja koulutustoimijoilla saati sitten yrityksissä. Kuitenkin niiden laatimisprosesseissa on ollut mukana runsaasti omien alojensa asiantuntijoita, joilla on kokemusta ja näkemystä siitä, mitä omilla alueilla tapahtuu, missä hyvää kehittämisen pöhinää on jo olemassa ja missä kohdin taas pitäisi vähän pöyhiä ja miettiä uusia tapoja toimia.  Tätä tilannetta EmpInnon partneriaatissa pohdittaessa syntyi kaksi kokoelmaa teesejä, joiden avulla strategioiden ”omistajat”, eli niiden laatimisesta ja päivittämisestä vastaavat toimijat, kuten Etelä-Pohjanmaan liitto, voivat tuoda älykään erikoistumisen ideaa lähemmäs yritysten arkea samoin kuin ”välittäjäorganisaatiot”, kuten tutkimuslaitokset, yrityspalvelutoimijat ja oppilaitokset.

 

Strategioiden omistajien on syytä pitää mielessä, että:

  1. strategiat eivät ole hallinnollinen pakko, vaan muutoksen työväline. Strategioita pitää avata, niistä pitää kertoa ja niitä pitää selittää, myös poliitikoille. Viime kädessä alueen innovaatioekosysteemin toimivuus ja kehittämistyön rahoitus riippuvat alueesta ja sen toimijoista – halutaanko tehdä jotakin ja jos, niin mitä. 
  2. strategiat eivät ole kiveen hakattuja, vaan suuntaa-antavia. Katse eteenpäin ja silmät ja korvat tarkkoina. Kun jotakin uutta ja kiinnostavaa havaitaan, sitä on syytä tutkia – olipa siitä mainintaa strategiassa tai ei. Avoin ja jatkuva ajatusten vaihto toimijoiden kesken on tarpeen.
  3. strategiaa on hyvä arvioida ja arvioituttaa. On hyvä itsekin välillä astua askel taaksepäin ja katsoa, mitä on saatu aikaan ja onko suunta edelleen oikea. Myös ulkopuolisella arvioinnilla saatavat analyyttiset risut ja ruusut auttavat korjaamaan toimenpiteitä, tavoitteita ja toimintatapoja.
  4. strategian ulottaminen koskemaan aidosti yritysten arkea edellyttää hyvää ja tiivistä yhteistyötä välittäjätoimijoiden (tutkimus, kehittäminen, innovaatiotoiminta, koulutus) kanssa.
  5. muilta alueilta löytyy aina opiksi otettavaa – niin hyviä käytäntöjä siirrettäviksi ja sovellettaviksi kuin huonojakin käytäntöjä vältettäviksi.

 

Välittäjäorganisaatioita koskevien teesien mukaan niiden on hyvä muistaa, että:

  1. yritykset kiinnostuvat strategioista, tutkimuksesta ja innovaatioyhteistyötä, kun ne näkevät ja ymmärtävät, mitä käytännön hyötyä ja konkreettisia tuloksia niillä saadaan aikaan. On osoitettava, mitä yhteiset kiinnostuksen kohteet ja ratkaistavat ongelmat ovat ja miten niiden ratkaiseminen edistää liiketoimintaa, esitettävä laskelmia, kerrottava hyviä esimerkkejä ja tarjottava apua yhteistyön sujuvuuden takaamiseksi.
  2. yritykset tarvitsevat vuorovaikutteisesti tietoa ja tiedotusta koskien tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja koulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Paras tapa on työstää kehittämis- ja yhteistyösuunnitelmia yhden yrityksen kanssa kerrallaan, mutta koska siihen on niukasti resursseja, ovat yritysryhmäkohtaiset tapaamiset, työpajat ja vierailut yhdessä tutkimus- ja innovaatioitoimijoiden kanssa myös mielekkäitä kohtaamisen ja keskustelun foorumeita.
  3. tiedotus on syytä pitää tiiviinä, mutta selkeänä. Akateeminen tai byrokraattinen kieli ei sovellu yritysarjen kiireeseen, vaan viestin on oltava iskevä ja ymmärrettävä koskee se sitten mitä tahansa asiaa ja liittyy mihin tahansa yhteistyön vaiheeseen.
  4. oma pesä pitää olla kunnossa eli on varmistettava, että yritykset löytävät ja saavat tarvitsemansa neuvot ja tuen välittäjäorganisaatioilta helposti ja nopeasti. Jos oma organisaatio ei pysty tarjoamaan haluttua palvelua, on osattava auttaa kysyjä eteenpäin sinne mistä palvelu löytyy.
  5. alueelliset strategiat ovat hyviä työvälineitä, kun ne tunnetaan ja niitä osataan käyttää. Mutta niihin täytyy ensin perehtyä ja miettiä miten ne käytännössä viedään osaksi oman organisaation toimintaa.
  6. ei oppi ojaan kaada. Ketään. Myös välittäjäorganisaatioiden on hyvä hyödyntää mahdollisuuksia alueiden väliseen yhteistyöhön ja omien vastinpariensa toimintaan tutustumiseen. Samalla tulee löytäneeksi myös yhteistyökumppaneita niin itselle kuin muillekin oman alueen toimijoille ja yrityksille.

 

Matkojen aikana koottiin myös eri alueitten hyviä käytäntöjä kuudelta eri toimialalta, tutustuttiin niihin vierailukäyntien yhteydessä ja lopuksi laadittiin kuvaukset tukemaan hyvien käytäntöjen jakamista ja aluerajat ylittävän yhteistyön syntymistä Itämeren alueen maissa. Etelä-Pohjanmaa oli mukana tuottamassa ruokaan ja energiaan liittyvien hyvien käytäntöjen kuvauksia.

EmpInnon jälkeen jääneet paperit löytyvät hankkeen uutisten ja loppukonferenssin linkkien kautta:  http://empinno.eu/. EmpInno -partneriaatti sellaisenaan päätti toimintansa huhtikuun 2019 lopussa, mutta osa ryhmästä vie tuloksia eteenpäin jatkohankkeessa.

 

Teksti ja kuva: Pia Kattelus

27.05.2019

Alkukesän häivä ja Eurooppa-päivä

Muuan ranskalainen ulkoministeri, Robert Schuman nimeltään, heitti toukokuun yhdeksäntenä ilmoille idean. Vuosi oli 1950 ja idea eurooppalainen hiili- ja teräsyhteisö. Schumanin ehdotus otti tuulta alleen siinä määrin, että kuusikymmentäyhdeksän vuotta myöhemmin Seinäjoella juhlittiin Euroopa-päivää mukavissa merkeissä.

Aamupäivällä Seinäjoen lukion täytti teini-ikäisten käytöksestä hieman poikkeava vilinä, kun lähistön alakouluista saapuneet vieraat temmelsivät pitkin käytäviä Eurooppaan tutustuen. Lukiolaisille ohjelmaa tarjosi keskustelutilaisuus, jossa nuorten mietteitä oli mukana pohtimassa Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki. EU-tietokeskuksen sponsoroimat ilmapallot värittivät menemistä mukavasti!

Juuri remontoidulla keskustorilla riitti vilskettä sielläkin. Sään suosiessa kelpasi nautiskella pullakahveista ja virittäytyä vaalitunnelmaan. Paikalla oli Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen lisäksi puolueita kertomassa näkemyksiään Euroopan tulevaisuudesta. Ehdokkaille oli sumpin lisäksi tarjolla visaisia kysymyksiä, joita esitti tapahtuman juontanut toimittaja Anssi Orrenmaa. Mielipiteitään saikin esitellä uutterasti, sillä väkeä vieraili torilla iltapäivän mittaan sankoin joukoin.

EU-vaalit olivat tänä vuonna Eurooppa-päivän kantava teema, sillä uuden parlamentin valinta osui sopivasti sekin toukokuulle. Illalla tulevaisuuden poliittisia suuntaviivoja päästiin puimaan perusteellisesti – oli vaalipaneelin aika. Kuinka ilmastonmuutoksen torjunta ja maatalouden harjoittaminen sovitetaan yhteen? Muun muassa tähän ehdokkaat ottivat kantaa mukavan kokoisen yleisön katseen alla.

Alussa mainittua Schumanin esitystä pidetään alkusoittona Euroopan maiden yhteistyölle, joka nykyään ruumiillistuu Euroopan unioniin. Siksi toukokuun yhdeksäntenä vietetään nykyisinkin eurooppalaista rauhan ja yhtenäisyyden juhlaa. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka osallistuitte Eurooppa-päivän tapahtumiin!

0 kommenttia
14.05.2019

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku®: Voittajaksi Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolun voittajaksi valittiin ilmajokelainen Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy. Kunniamaininnan sai kuortanelainen Oikiat Design Oy.

Tuomariston puheenjohtaja Pertti Kinnunen Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista kertoi voittajavalinnan olleen haasteellista.

 "Loistavien, kasvupotentiltaan suurien yritysten laittaminen paremmuusjärjestykseen oli tuomaristolle haasteellista ja potentiaalisia jatkoon menijöitä olisi ollut useita. Toivottavasti näemme 100 finalistiyrityksen joukossa myös muita, sillä taso Etelä-Pohjanmaan Kasvupolulla oli tänä vuonna kova."

Tuomaristo koki, että voittaja, Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy, on innovatiivinen ja turvallinen yritys, jonka vahvalla tiimillä vahvoine taustoineen on suuri kansainvälisen kasvun potentiaali.

Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy on vuonna 1960 perustettu perinteinen perheyhtiö. Yritys valmistaa erikoiskalusteita, ulkokalusteita ja erilaisia rullakoita, sekä pyrkii tuomaan tuotteisiin koko ajan jotain uutta. Yrityksen asiakkaita ovat julkisyhteisöt ja yritykset valtakunnallisesti.

Kunniamaininnan sai Oikiat Design Oy, jolla on tuomariston mielestä vastuullinen, innovatiivinen sekä ajankohtainen tuote, jonka ekologisuus mahdollistaa suuren kasvupotentiaalin. Lisäksi innostuneella tiimillä on asenne kohdallaan.

Oikiat Design Oy:n tuote, suomalaisten äitien innovaatio Vaatelaastari ®  mahdollistaa tekstiilien käyttöiän lisäämisen helposti ja tyylikkäästi. Tuotteen lanseeraus oli huhtikuussa 2019 ja se on saanut sekä Design from Finland että Avainlippu -merkkien käyttöoikeudet. Lisäksi yritys tekee FabPatch - tavaramerkin alla kansainvälistä BtoC ja BtoB- kauppaa eri toimialoilla.

Yritykset etenevät valtakunnalliseen finaaliin 100 parhaan kasvuyrityksen joukkoon. Finalistijoukosta valitaan Startup ja Start Again -sarjojen parhaat yritykset valtakunnallisessa Kasvu Open Karnevaalissa. Tapahtuma järjestetään 23.-24.10.2019 Jyväskylässä.

Kasvupolun maksuttomaan sparraukseen osallistuivat myös Oiwa Solutions OyPohjanmaan Rakennuspelti OyRMK Vehicle Corporation Oy ja Minorito Oy Seinäjoelta, Domretor OySafetor Oy Ltd ja Sofor Oy Kauhavalta, JPT-Industria OyOY Hortimill LTD Ilmajoelta, WikliSoft Oy ja Taikapuoti Lapualta, Beam-Net Oy Miedosta, Jarte Steel Oy Alavudelta.

Tuomaristoon kuuluivat Pertti Kinnunen (Etelä-Pohjanmaan kauppakamari), Markku Keski-Filppula (KF-Kehitys), Mikko Isoniemi (Myynninmaailma), Laura Strömberg(Dagsmark Petfood), Petra Sippola (SeAMK), Timo Kalliomäki (Nordea) ja Linda Leinonen (Kauhajoen kaupunki).

Lisätiedot

Emma Varis
040 485 5999
emma.varis@bang.fi

Oona Ikonen
040 555 5543
oona.ikonen@bang.fi

Kasvu Open on valtakunnallinen sparrausohjelma pk-yrityksille, joka auttaa yrityksiä niiden kasvuhaasteissa. Sparraus on valituksi tulleille yrityksille maksutonta. Vuoden 2019 aikana noin 400 yrityksen kasvusuunnitelmaa sparrataan yli tuhannen asiantuntijan voimin. Vuosi huipentuu Kasvu Open Karnevaaliin lokakuussa 2019, jossa 100 finalistin joukosta valitaan Suomen parhaat kasvuyritykset.

Kasvupolun mahdollistavat Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan liitto, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK, Into Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Alavuden Kehitys Oy – Yrityskehitys Fasadi, Viexpo, Suomen Yrittäjäopisto, Myynninmaailma, Xport, Lapuan kaupunki, Kauhavan kaupunki, Ilmajoen kunta, Kurikan kaupunki, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Kuortaneen kunta, Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

*Aava&Bang Oy on valtuutettu Kasvu Open -tapahtumien järjestäjä ja voittoa jakamattoman Kasvu Open Oy:n osakas. Muut osakkaat ovat Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki ja Kasvun Roihu Oy.

Kuva: Anne Jurvelin-Pummila ja Jetta Liukkonen Oikiat Design Oy sekä Jussi Eväsoja ja Ilkka Sillanpää Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy.

https://www.kasvuopen.fi/tiedotteet/etela-pohjanmaan-kasvupolku-voittajaksi-valittiin

13.05.2019

MAMBA -hankkeen kansainvälinen liikenneseminaari Seinäjoella 5.6.2019

Harvaan asuttujen alueiden liikennettä / Maaseutuliikennettä käsittelevässä seminaarissa tarkastellaan tällä kerralla aihetta julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien näkökulmista otsikolla “Responsibility - Rural mobility between public and business interests”. 

Vaikka kansalaisten vapaan liikkumisen mahdollistavia liikennepalveluita pidetään Euroopassa perusihmisoikeutena, todellisuus ei vastaa ihannetta. Tilanne vaihtelee eri maissa ja maiden sisällä eri alueilla. Toisilla alueilla julkinen sektori tarjoaa asukkaille hyviä, joskin tällä hetkellä usein supistuvia, liikennepalveluja. Osassa Euroopan maita valtaosa palveluista järjestetään markkinavetoisesti ja niistä vastaavat yritykset sekä muiden toimijoiden puuttuessa kolmannen sektorin toimijat.

Vaikka EU:n Interreg-ohjelmaan kuuluva MAMBA-hanke yksittäisenä kehittämishankkeena ei voi muuttaa näitä poliittisia peruslähtökohtia, se pyrkii auttamaan paikallisten ratkaisujen kehittämisessä sekä vaikuttamaan liikennepolitiikkaan pienemmässä mittakaavassa. 

Seinäjoen seminarin avauspuheenvuoron käyttää europarlamentaarikko ja kansanedustaja Merja Kyllönen, joka on myös Euroopan unionin liikenne- ja matkailuvaliokunnan (TRAN) jäsen.

Seminaari järjestetään Seinäjoella Kirkonkrannissa ke 5.6.2019 klo 9-15 (Ala-Kuljun katu 1, 60100 Seinäjoki). Kansainväliseen seminaariin odotetaan osallistujia ainakin kuudesta maasta. Seminaarikielenä on englanti.

Ilmoitathan osallistumisestasi viimeistään 28.5 mennessä:  https://surveyhero.com/c/db3a32ad

Seminaarin ohjelma » 

 

5 June: 3rd MAMBA Rural Mobility Seminar

Our third Rural Mobility Seminar looks at Responsibility:  Rural mobility between public and business interests

While intellectuals discuss about mobility as a basic human right, the reality in Europe is less progressive and rather diverse. In some countries, the state provides extensive – yet often decreasing – mobility services to its citizens, in other places vast parts of services are subject to market forces and the state shifts its duties on NGOs and businesses. Even though it is beyond MAMBA’s scope to change such fundamental policies, it is indeed in our hands to develop local solutions that overcome these policies on a small scale.

The event takes place in Kirkonkranni, Ala-Kuljun katu 1, 60100 Seinäjoki (Finland) on 5 June.

Register here

Preliminary agenda

8.05.2019

CESME-kiertotaloustyökalun julkistamistilaisuus 23.5.2019

CESME-hankkeen pilottiprojekti on edennyt loppusuoralle ja on aika julkistaa hankkeessa kehitetty kiertotaloustyökalu. Tervetuloa mukaan torstaina 23.5. klo 9.30-11.30 Seinäjoen Framilla järjestettävään julkistamistilaisuuteen!

Syksyllä 2018 alkanut pilottiprojekti on pitänyt sisällään jo aiemmin CESME-hankkeessa kehitetyn työkalun jatkokehittämistä ja testaamista eteläpohjanmaalaisissa yrityksissä. Työkalun tavoite on auttaa yrityksiä saamaan hyvän kokonaiskäsityksen kiertotalouden mahdollisuuksista ja ideoimaan sitä, miten kiertotaloutta voisi tuoda mukaan yritysten toimintaan - joko käytännön tason toiminnan parannuksina tai aivan uusia liiketoimintaideoita herätellen. Työkalu auttaa myös tunnistamaan, mitä yrityksessä tehdään jo nyt kiertotalouden ajatusten mukaisesti, ja siten sitä voi hyödyntää mm. myös viestinnän kehittämiseksi.

Asiantuntijaroolissa, työkalun kehittämisen ja testausten päävastuullisena on toiminut VTT. Kevään aikana työkalua esiteltiin ja testattiin yhteensä yhdeksän yrityksen kanssa. Mukana pilotin toteutuksessa on ollut myös alueella toimivista kehittäjä- ja koulutusorganisaatioista koottu toimintaryhmä. Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille testaukseen osallistuneille!

Julkistamistilaisuudessa kuullaan CESME-kiertotaloustyökalun sisällöstä ja hyödyntämisestä yrityksissä sekä ajatuksia työkalun tulevaisuudesta Etelä-Pohjanmaalla.

Paikka:
Watt & Edison -kokoustila, Frami B (Kampusranta 9, 60101 Seinäjoki)
Aika: torstai 23.5.2019 klo 9:30-11:30 (aamukahvit tarjolla klo 9:15 alkaen)

Voit ilmoittautua tilaisuuteen täällä 21.5.2019 mennessä. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin!

Lisätietoja CESME-projektista ja CESME-kiertotaloustyökalusta:

Hanna Meriläinen, Etelä-Pohjanmaan liitto, hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi
Maria Antikainen, VTT, maria.antikainen(at)vtt.fi

 

 

CESME

 

 

0 kommenttia
30.04.2019

Eteläpohjalaisnuoret mukaan Romanian EU-huippukokouksen nuorten tilaisuuteen

Etelä-Pohjanmaalta osallistuu kaksi nuorta Romanian Sibiussa ensi viikolla järjestettävään EU:n huippukokoukseen ja sitä edeltävävään nuorten tulevaisuuskeskusteluun. Euroopan komission järjestämään tilaisuuteen on kutsuttu 300 eurooppalaista nuorta keskustelemaan ja tuomaan esiin nuorten näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta.

Suomesta tilaisuuteen osallistuu kahdeksan nuorta, joista peräti kaksi on Etelä-Pohjanmaalta. Tilaisuudessa nuoret pääsevät myös tapaamaan Euroopan komission jäseniä ja välittämään keskusteluissa esiin nousseita viestejä eteenpäin seuraavan päivän huippukokoukseen.

Etelä-Pohjanmaan osallistujat Santeri Kujanpää (21) ja Tomi Salminen (24) ovat molemman Seinäjoen Ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Kujanpää opiskelee kolmatta vuotta kansainvälistä liiketoimintaa ja Salminen kolmatta vuotta kulttuurintuottamista.

Odottavin ja jännittävin tunnelmin kohti Romaniaa

Molempien mietteet toukokuun reissusta ovat odottavia mutta myös hieman jännittyneitä.

–  On mielenkiintoista päästä kuulemaan, millaisia näkökulmia muilla nuorilla on Euroopan unionista ja sen tulevaisuudesta. Uskon, että esiin nousee paljon uusiakin näkökulmia, joita ei suomalaisesta perspektiivistä osaa tulla ajatelleeksi. Maiden välillä voi olla myös eroja, miten Euroopan unioniin suhtaudutaan ja millaiset asiat koetaan tärkeäksi, pohdiskelee Kujanpää.

Salminen en taas odottaa tapahtumalta ennen kaikkea uuden oppimista ja näkee arvokkaana, kun pääsee näkemään läheltä, miten asioita hoidetaan EU:n johtotasolla. 

– On hienoa päästä näkemään EU:n toimintaa käytännössä sekä tietysti myös tapaamaan ikätovereita eri puolilta Eurooppa. Hieman kuitenkin jännitystä on ilmassa, sillä kaikki on uutta ja on vaikea arvioida etukäteen, miten tilaisuudet lopulta etenevät ja järjestyvät, Salminen kertoo.

Tilaisuus, jota ei kannata jättää hyödyntämättä

Tapahtumaan osallistuminen on ennen kaikkea myös vaikuttamisen paikka tuoda esiin näkemyksiä EU:n toiminnasta ja tulevaisuuden suuntaviivoista. Kujanpäälle vaikuttamistoiminta on osaltaan jo tuttua, sillä hän toimii tällä hetkellä SeAMKin opiskelijakunta SAMO Ry:n puheenjohtajana.

– Opiskelijakunnan yhtenä tehtävänä laissa on valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Tuomalla reissulla oppimiani asioita ja uusia näkökulmia opiskelijoiden keskuuteen uskon, että pystyn omalta osaltani myös edesauttamaan tämän tavoitteen toteutumista, Kujanpää kertoo. 

Salminen on myös vanha SAMO-aktiivi. Vanhana kulttuurivastaavana hän on lupautunut taltioimaan reissun vaiheita videolle ja koostamaan kuvatuista materiaaleista videotallenteen EU-tietokeskuksen käytettäväksi.

– Toivon mukaan saan taltioitua reissulta paljon hyvää materiaalia ja tuotettua reissun sisällöt helposti katsottavaan muotoon kaikkien nähtäville, Salminen toteaa.

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus odottaa mielenkiinnolla myös nuorten reissua ja on ollut erittäin otettu, että nuoret uskalsivat tarttua tilaisuuteen lyhyelläkin varoitusajalla.

– Meille harvoin tarjoutuu näin konkreettisia tilaisuuksia osallistaa alueen kansalaisia EU:n toimintaan ja kun niitä tarjoutuu, ne pitää hyödyntää salamannopeasti muutaman päivän varoitusajalla. Santeria ja Tomia ei kuitenkaan onneksi tarvinnut kauaa houkutella ja pojat ymmärsivät heti, että tässä on tilaisuus, jota ei kannata jättää hyödyntämättä, kertoo Hanna Meriläinen EU-tietokeskuksesta.

 

Teksti: EU-tietokeskus

0 kommenttia
28.04.2019

EU-vaalit tutuksi Eurooppa-päivänä 9.5.2019

Seinäjoella juhlistetaan Eurooppa-päivää torstaina 9.5.2019 EU-vaalitapahtuman merkeissä. Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen järjestämässä tapahtumassa eteläpohjalaiset pääsevät tutustumaan EU-vaaliehdokkaisiin ja heidän vaaliohjelmiinsa kahdessa eri tapahtumassa: vaalitorilla ja vaalipaneelissa.

Vaalitori-tapahtuma järjestetään Seinäjoen uudella keskustorilla klo 14-18.

– Olemme kutsuneet vaalitorille puolueiden piirijärjestöjä sekä ehdokkaita kampanjoimaan EU-vaaliohjelmistaan. Vaalitorilla vierailijat voivat siis vapaasti kierrellä sekä jututtaa puolueita ja ehdokkaita. Päivän mittaan ehdokkaita ja puolueiden edustajia haastatellaan myös EU-tietokeskuksen teltalla toimittaja Anssi Orrenmaan johdolla, kertoo EU-tietokeskuksen koordinaattori, Hanna Meriläinen.

EU-tietokeskuksen teltalla tarjolla on myös pullakahvit 100 ensimmäiselle vieraalle. 

Torihyörinän jälkeen vaaliteemoihin syvennyttään lisää Apila-kirjaston lukuportaikossa järjestettävässä EU-vaalipaneelissa klo 18.30 alkaen. Vaalipaneeliin on varmistunut tällä hetkellä panelisteiksi Lotta Alhonnoro (Vihreät), Sami Yli-Rahnasto (Kokoomus), Max Schulman (RKP), Tapani Kaakkuriniemi (Vasemmisto), Oliver Pietilä (Keskusta), Lasse Heikkilä (Kristillisdemokraatit) sekä Piia Kattelus (Kansalaispuolue). Lisäksi kokemusasiantuntijan roolissa keskusteluun osallistuu entinen Europpan parlamentin jäsen, Kyösti Virrankoski. Muutamalta puolueelta odotetaan vielä ehdokaspanelistien varmistumista.

Klo 18 alkaen kaikille osallistujille tarjolla on EU-kropsut!

Työllistämistä ja faktantarkkailua

Puolueiden piirijärjestöjen ohella yhteistyötä tapahtuman järjestämisessä on tehty muutamien paikallisten toimijoiden kanssa.  Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston EURES-neuvoja, Sanna Davidsson on mukana EU-tietokeskuksen teltalla vaalitorilla ja tuo haastatteluiden ja paneelin sisältöihin työllisyyspolitiikkaan ja työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyviä teemoja.

– Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on EU:n ydinvapauksia, mutta samaan aikaan muun muassa teknologian kehitys ja väestörakenteen muutos luovat suuria haasteita työelämään kaikkialla Euroopassa. Onkin mielenkiintoista päästä kuulemaan, miten ehdokkaat näkevät EU:n roolin työllisyys- ja sosiaaliasioiden edistäjänä, kertoo Davidsson.

Vaalipaneeliin osallistuu myös nuorten faktantarkkailijoiden joukko, jotka tarkastavat paneelissa kuultujen argumenttien paikkaansa pitävyyttä.

– Olemme tehneet kevään mittaan hienoa yhteistyötä Seinäjoen lukiossa meneillään olevan European Parliament Ambassdor School -projektin kanssa, jossa nuoret tutustuvat Euroopan unioniin erilaisten aktiviteettien kautta. Lukiosta ehdotettiin, että projektiin osallistuvat nuoret voisivat osallistua vaalipaneeliin faktantarkkailijoina. On tärkeää, että vaalityötä tehdään faktoihin perustuen ja myös nuoria osallistaen, Meriläinen toteaa.

Kaikki päivän tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille.

Teksti: Eeli Salmela

 

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
EU-tietokeskus
p. 0400 241813
eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi

 

EDIC

0 kommenttia
24.04.2019

Tulevaisuusfoorumi 22.5.2019: Iltaruskosta uuteen aamuun?

Tulevaisuudessa murrokset kiihtyvät ja tuoreet väestöennusteet ennakoivat merkittävää väestökatoa erityisesti suurten kaupunkiseutujen ulkopuolelle vuoteen 2040 mennessä. Mihin suuntaan kehitys on menossa Etelä-Pohjanmaalla? Onko maakunta vääjäämättä hiipumassa?  Synkät ennusteet tarjoavat meille tulevaisuudenkuvan, jonka haluamme välttää. Millainen on tulevaisuus, jonka haluamme toteutuvan?

Seinäjoella viritetään 22.5.2019 keskustelua Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden suunnista keskittyen tällä kertaa erityisesti väestökehitykseen. Etelä-Pohjanmaan väestöennustetta ja muutosilmiöitä avaa Miika Laurila (projektipäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto), muuttoliikkeen kehitystä Markku Mattila (dos., erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti), joiden lisäksi elinkeinoelämän ja kansallisen tason näkemystä tuo Juho Romakkaniemi (toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari)

Alustuksia seuraa ”Kulkeminen vastoin trendejä” -paneelikeskustelu, jossa keskustellaan eri näkökulmista, miten kehitys käännetään. Mukana paneelissa ovat Linda Leinonen (kaupunginjohtaja, Kauhajoki), Leena Kråknäs, (kulttuuritoimenjohtaja, Seinäjoki) Sari Kujala (yrittäjä), Kati Pasto (yrittäjä, E-P:n yrittäjien vpj.) ja Henna Pitkäkangas (E-P:n nuorisovaltuuston pj.).

Aika:                  Keskiviikko 22.5.2019 klo 12.30 – 16.00
Paikka:              Seinäjoki Areena, Sali 270A, Kirkkokatu 23, 60220 SEINÄJOKI

 

Ohjelma 

 

12:30                 Seminaarin avaus - Alueet ja tulevaisuus

                           - Lasse Anttila, maakuntahallituksen pj, Etelä-Pohjanmaan liitto

12:40                 Keskeisimmät muutoskulut Etelä-Pohjanmaan väestökehityksessä                  

                            - Miika Laurila, Etelä-Pohjanmaan liitto

13:10                 Reflektiokeskustelut pöydissä

13:25                 Suomen ainoa globaali kilpailuetu on korviemme välissä

                           - Juho Romakkaniemi, keskuskauppakamari

13:55                 Reflektiokeskustelut pöydissä

14:10                 Kahvitauko

14:25                 Muuttoliike Etelä-Pohjanmaalla ennen, nyt ja tulevaisuudessa

                                   - Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutti

14:45                 Reflektiokeskustelut pöydissä

15:00                 Kulkeminen vastoin trendejä (paneelikeskustelu)

      • Linda Leinonen, kaupunginjohtaja, Kauhajoki
      • Leena Kråknäs, kulttuuritoimenjohtaja, Seinäjoki
      • Sari Kujala, yrittäjä, Jami
      • Kati Pasto, yrittäjä, E-P:n yrittäjien vpj.
      • Henna Pitkäkangas, Nuorisovaltuusto

15:45                 Yhteenveto ja loppusanat

                           - Lasse Anttila, maakuntahallituksen pj, Etelä-Pohjanmaan liitto

16:00                 Seminaari päättyy

 



Ilmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt.

Seuraa verkossa:

Tilaisuuden puheenvuoro-osuudesta on tulossa Facebook-livelähetys klo 12.30 alkaen osoitteessa: https://www.facebook.com/epliitto/

 

Lisätietoja: Projektipäällikkö Miika Laurila, miika.laurila(a)etela-pohjanmaa.fi, puh. 040 6603 733

 

 

 

24.04.2019

Ohjelmakauden 2021−2027 alueellinen valmistelu hyvässä vauhdissa

Aluekehittämisen asiantuntijat kokoontuivat Seinäjoella 2.4.2019 kuulemaan ajankohtaistietoa EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021−2027 alueellisesta ohjelmavalmistelusta. Aihetta taustoittivat Etelä-Pohjanmaan liiton vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala sekä yritys- ja työvoimayksikön päällikkö Marjut Leppänen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Ohjelmakauden 2021−2027 valmistelu on jo hyvässä vauhdissa. Valmistelua johtaa työ- ja elinkeinoministeriö tiiviissä yhteistyössä muiden ministeriöiden, maakunnan liittojen, ELY-keskusten sekä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Etelä- ja Länsi-Suomi (ELSA-alue) alueellista valmistelua koordinoi Uudenmaan liitto. Etelä-Pohjamaalta läntisen Suomen työryhmässä ovat Heli Rintalan ja Marjut Leppäsen lisäksi strategiapäällikkö Timo Takala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Analyysivaihe saatettu päätökseen

Ohjelmatyön valmistelu käynnistettiin analysoimalla nykytilannetta ja toimintaympäristöä sekä luomalla näkymää tulevaan. TEM on koonnut ja valtakunnallinen Koheesio 2021+ -työryhmä käsitellyt toimintaympäristön haasteita. Kentältä on koottu näkemyksiä merkittävimmistä haasteista Otakantaa.fi-kyselyllä. Seuraavaksi valitaan haasteista ne, joihin rakennerahastovaroja halutaan kohdentaa.

Parhaillaan on käynnissä yleistavoitevaihe, jossa muotoillaan ohjelman tavoitteet ja painopisteet  sekä valmistellaan indikaattoreita. Lisäksi ELSA-alueella on käynnistetty varojen jakoa koskeva laskenta.

Ennakkotiedot Suomen saannosta lupaavat hyvää

Ennakkotiedot rahoituksen jakautumisesta EU-maiden kesken näyttävät Suomen kannalta positiivisilta.

− Komission alustava ehdotus on yllättäen Suomelle positiivinen: saisimme rahoitusta noin 100 miljoonaa euroa viime ohjelmakautta enemmän, Heli Rintala kertoo.

Hän kuitenkin korostaa, että luvut ovat vasta ennakkotietoja. Lisäksi koheesiopolitiikan määrärahat pienenevät kymmenisen prosenttia koko Euroopan alueella, joten on mahdollista, että tilanne muuttuu vielä Suomen kannalta. Etelä-Pohjanmaan kannalta erittäin tärkeää on rakennerahoituksen lisäksi maaseudun kehittämisrahoitus, joka puolestaan on vaarassa laskea.

Keskiössä älykkäämpi ja sosiaalisempi Eurooppa

Sisällöllisesti tulevan kauden EAKR-varoista valtaosa kohdentuu Älykkäämpi Eurooppa -teemaan, joka pitää sisällään seuraavat tekijät: kilpailukyky, digitaalinen muutos, yrittäjyys, innovaatiot, osallistava kasvu sekä teollisuuden muutoshaasteet globalisaatioon, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyen.

ESR + -rahoituksessa taas painottuu Sosiaalisempi Eurooppa − käytännössä tuki sosiaalisten oikeuksien pilarin toimiin, erityisesti työllisyyden edistäminen, koulutus ja elinikäinen oppiminen, sosiaalinen osallisuus sekä terveys ja sosiaalinen innovointi.

Tutustu seminaarissa esitettyyn aineistoon »

Koheesiovarojen jakamiseen tasapuolisuutta

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat esittivät maaliskuussa julkaistussa kannanotossaan, että Suomeen saatavat koheesiovarat tulee jakaa tulevalla EU:n rakennerahastokaudella alueellisesti nykyistä tasapuolisemmin. Kannanotossa todetaan, että Itä- ja Pohjois-Suomen suuralue on saanut yli kaksi kolmasosaa rahoituksesta, vaikka siellä asuu vain neljännes väestöstä. Maakunnat ehdottavat yhtä yhteistä rakennerahasto-ohjelmaa koko Manner-Suomeen.

– Uudella kaudella riittää yksi yhteinen kansallinen ohjelma eikä ole tarpeen luoda keinotekoisia rajoja aluekehittämiselle. Koska kehityserot ovat merkittävästi kaventuneet, on perusteltua, että alueet lähtevät varojen jaossa tasavertaisina samalta viivalta, sanoo Etelä- ja Länsi-Suomen suuralueella uuteen kauteen valmistautumista vetävä ohjelmajohtaja Tiina Huotari Uudenmaan liitosta.

 

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnan liitot ja ELY-keskukset esittävät, että ohjelmavalmistelussa

  • korostetaan kasvun ja kestävän kehityksen näkökulmia koko maassa yhden ohjelman kautta
  • siirtymäalueet muodostavat yhden tukikokonaisuuden, jossa resurssit jaetaan nykyistä tasapuolisemmin ja mahdollistetaan maakuntarajat ylittävä joustava hankeyhteistyö
  • ohjelmassa korostetaan aluelähtöisyyttä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja kerrannaisvaikutuksia
  • ohjelma perustuu moderniin ja joustavaan aluekehittämiseen
  • aluekehittämiseen tarvitaan laaja-alainen aluekehityksen 2030-luvun kokonaiskuva, jossa määritellään keskeiset tavoitteet kansallisen ja/tai EU-perustaisen rahoituksen osalta
Maakuntien yhteinen kannanotto on julkaistu Uudenmaan liiton sivuilla.

 

23.04.2019

Eteläpohjalaiseen kulttuuriperintötyöhön tutustuttiin yhteiseurooppalaisin voimin

Etelä-Pohjanmaan liitto järjesti 9.–10. huhtikuuta kansainvälisen tapaamisen osana Interreg Europe -ohjelmassa toteutettavaa FINCH-hankettaan. Tapaaminen toi paikalle Italiasta, Saksasta, Romaniasta ja Kreikasta vieraita, jotka suhtautuivat leppoisasti ehtaan suomalaiseen kevätperinteeseen: takatalveen. Helmikuisen säärintaman syleilyssä vieraille esiteltiin maakunnan alueelta valikoituja kulttuuriperintökohteita, jotka ovat kiinnostavia myös taloudelliselta kannalta. FINCH-hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisen kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä kevyitä rahoitusvälineitä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleja.

Hankkeessa eri maissa esiteltyjen kohteiden myötä on huomattu, että etenkin rakennettu kulttuuriperintö tarvitsee tukea osakseen. Mutta esimerkiksi Museoviraston ja ELY-keskusten myöntämät vuosittaiset rakennusperintöavustukset ovat olleet yhteensä parin miljoonan luokkaa ja keskimäärin myönnetty avustus on ollut muutama tuhat euroa. Niinpä etenkin yhdistyksillä ja seuroilla on kasvava paine löytää uusia rahoituskanavia. Kiinnostavia esimerkkejä ovat kokemukset vaikkapa joukkorahoituksesta tai yritysyhteistyöstä. Voisiko myös aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön teemat tuoda erilaisissa projekteissa näkyvämmin lähemmäs toisiaan?

Aineellista ja aineetonta perintöä

Kulttuuriperintö onkin paljon muutakin kuin rakennusperintöä ja Etelä-Pohjanmaan vierailun yhteydessä haluttiin kiinnittää huomiota myös aineettomaan kulttuuriperintöön. Esimerkiksi otettiin kansalliselle kulttuuriperintölistallemmekin nostettu suomalainen tango, joka herätti huomiota ja ihastusta vierailijoissamme. Suomi-tangon ympärille on syntynyt useita pienempiä yhdistystoimijoita, jotka pystyvät pienelläkin panostuksella ylläpitämään tangon elävää perinnettä ja siten tuottavat yleisötyötä Seinäjoen tunnetun massatapahtuman rinnalle.

Etelä-Pohjanmaalta esiteltiin myös Ähtärin kulttuurimaisemaohjelmaa sekä Eero Hiirosen Veden polku -teoksen yhteyteen luotua veistoskummi-järjestelyä. Kummivuotensa aikana vapaaehtoinen rahoittaja vastaa teoksen ylläpitokustannuksista ja saa vastineeksi näkyvyyttä ja kulttuurielämyksiä. Innostunutta keskustelua käytiin Hyvölän talon muhevan pitopöydän ääressä ja ideoitiin useita vaihtoehtoja tehdä Hiirosen veistosperintöä myös laajemmin tunnetuksi ja näkyväksi. Upeasta veistoskokoelmasta on syytä olla ylpeä sekä paikallisesti että koko Etelä-Pohjanmaalla.

Luonnollisesti myös eteläpohjalainen rakennusperintö tuotiin esille sekä perinteisen hirsirakentamisen että Alvar Aallon arkkitehtuurin osalta. Ajoin vähemmälle huomiolle jäävät punatiiliympäristöt pääsivät myös esiin. Ajankohtainen Kalevan navetta -hanke on kansainvälisestikin kiinnostava yksityisen kulttuuritahdon ja kaupungin taide- ja kulttuuritoimintojen järjestämisen yhdistelmä. Lapuan Vanha Paukku puolestaan on esimerkki jo toimintansa vakiinnuttaneesta kulttuurikeskukseksi saneeratusta kohteesta.

Kulttuurin yhteismaa sekä antaa että velvoittaa

FINCH-hanke kohdistaa huomion tärkeään kysymykseen vastuuseen kulttuuriperinnöstä. Koska kulttuuriperintö on yhteistä ja kaikille läsnä, myös vastuu siitä on yhteinen. Se myös yhdistää sukupolvia ja vahvistaa jatkuvuuden tunnetta. Mutta ei kulttuuriperinnön tarvitse olla ”mausoleumi”. Kulttuuriperintö voi ja saa olla myös etevän liiketoiminnan lähde – mitä vastuullisemmin ja tiedostavammin siitä huolehtii, sen kirkkaampana se pulppuaa.

 

Teksti: Eliza Kraatari, kuva: Annika Pollari

 

Lisää FINCH-hankkeessa esitellyistä kohteista (englanniksi) » 

 

 

 

Lisätietoja:

Eliza Kraatari

Projektikoordinaattori

puh. 040 4879 222, eliza.kraatari(at)etela-pohjanmaa.fi

23.04.2019

MAMBA -hankkeen kolmas kansainvälinen liikenneseminaari Seinäjoella 5.6.2019

Harvaan asuttujen alueiden liikennettä / Maaseutuliikennettä käsittelevässä seminaarissa tarkastellaan tällä kerralla aihetta julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien näkökulmista otsikolla “Responsibility - Rural mobility between public and business interests”. 

Vaikka kansalaisten vapaan liikkumisen mahdollistavia liikennepalveluita pidetään Euroopassa perusihmisoikeutena, todellisuus ei vastaa ihannetta. Tilanne vaihtelee eri maissa ja maiden sisällä eri alueilla. Toisilla alueilla julkinen sektori tarjoaa asukkaille hyviä, joskin tällä hetkellä usein supistuvia, liikennepalveluja. Osassa Euroopan maita valtaosa palveluista järjestetään markkinavetoisesti ja niistä vastaavat yritykset sekä muiden toimijoiden puuttuessa kolmannen sektorin toimijat.

Vaikka EU:n Interreg-ohjelmaan kuuluva MAMBA-hanke yksittäisenä kehittämishankkeena ei voi muuttaa näitä poliittisia peruslähtökohtia, se pyrkii auttamaan paikallisten ratkaisujen kehittämisessä sekä vaikuttamaan liikennepolitiikkaan pienemmässä mittakaavassa. 

Seinäjoen seminarin avauspuheenvuoron käyttää europarlamentaarikko ja tuleva kansanedustaja Merja Kyllönen, joka on myös Euroopan unionin liikenne- ja matkailuvaliokunnan (TRAN) jäsen.

Seminaari järjestetään Seinäjoella Kirkonkrannissa 5.6.2019 klo 9-15 (Ala-Kuljun katu 1, 60100 Seinäjoki). Kansainväliseen seminaariin odotetaan osallistujia ainakin kuudesta maasta. Seminaarikielenä on englanti.

Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumislinkki julkaistaan lähiaikoina.

18.04.2019

Maakunnan yhteistyöryhmien toimintaa kehitetään

Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Roope Lehto veti keskustelua kahdeksan maakunnan yhteisessä Kohti uutta kautta -tilaisuudessa. Kuva: Tiia Finne

Vähemmän byrokratiaa, ­vahvempi kiinnittyminen tulevaisuuden ilmiöihin

Maakunnan yhteistyöryhmien jäsenillä on halu kehittää MYR:ien toimintatapaa entistä dynaamisemmaksi ja aktiivisemmaksi. Keskeistä on, ettei MYR:eille vain raportoida toteutuneesta, vaan kumppanuuselintä kehitetään aiempaa strategisempaan suuntaan.

Kahdeksan Läntisen Suomen maakunnan yhteistyöryhmän edustajat kokoontuivat yhteiseen seminaaripäivään uuden rakennerahastokauden valmistelun merkeissä. Tampere-talossa käytiin 8.4. vilkasta keskustelua otsikolla ”Kohti uutta kautta”.

VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä piirsi osallistujille aluekehityksen kokonaiskuvaa Suomessa. Kuva on polarisoitunut. Alue-  ja väestörakennetta muovaavat kautta Suomen samanaikaisesti keskittymis-, supistumis- ja autioitumiskehitys. Useilla alueilla on vahva positiivinen rakennemuutos talous- ja työllisyyskehityksessä, mutta toisaalta negatiivinen rakennemuutos väestönkehityksessä ja vetovoimassa. Aron mukaan Läntinen Suomi on haasteista huolimatta positiivisen kasvun kehällä.

EU-rahoituskauden 2021–2027 ohjelmavalmisteluun pureuduttiin niin kansallisen kuin Läntisen Suomen valmistelun osalta. Työ- ja elinkeinoministeriöllä ja Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnilla on yhteinen näkemys siitä, että yksi koko Suomen kattava ohjelma on  joustavin ja alueiden yhteistyötä parhaiten tukeva ratkaisu. Alueiden erilaisuus voidaan ja tulee huomioida ohjelman sisällä.

Tilaisuudessa pohdittiin myös kahdeksaa Läntisen Suomen maakuntaa yhdistäviä tekijöitä. Alue on määritellyt yhteiset hallitusohjelmatavoitteet ja tekee vahvaa vaikuttamistyötä mm. parempien tie- ja raideyhteyksien puolesta niin kansallisesti kuin EU-tasolla.

Myrriläisten paneelikeskustelussa oli mukana Terhi Kultalahti Etelä-Pohjanmaalta. Kuva: Heli Rintala

 

Läntisen Suomen kahdeksan yhteistyömaakunta ovat Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi.

Teksti: Elina Hykkönen
Kuvat: Heli Rintala, Tiia Finne

 

0 kommenttia
17.04.2019

KUUKAUDEN HANKE: Teollisen internetin ekosysteemi avittaa pk-yrityksiä digiloikassa

”Vähän tämä on kuin treffipalvelun rakentamista”, kuvailevat hymyssä suin automaatiotekniikan yliopettaja Hannu Reinilä ja tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kati Katajisto Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksiköstä teollisen internetin ekosysteemin rakentamista.

 

Automaatiotekniikan yliopettaja Hannu Reinilä ja tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kati Katajisto Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksiköstä ovat silminnähden iloisia: heidän vetämänsä *IoT Compass Hubin starttihanke (*teollinen internet), joka tarjoaa verkostoja ja testiympäristön pk-yritysten digiloikkaa avittamaan, on saanut innostuneita valmistavan teollisuuden yrityksiä mukaan toimintaan joka puolelta maakuntaa.

– Hankkeen pääasiallisena tavoitteena on kehittää digitaalisen valmistuksen ja teollisen internetin ekosysteemiä Etelä-Pohjanmaalla tukemaan valmistavaa pk-teollisuutta, Hannu Reinilä kertoo.

Hankkeen juuret ovat parin vuoden takaisessa EU:n I4MS-yhteisöaloitteessa, josta oli haettavissa rahaa digitaalisen osaamiskeskittymän suunnitteluun. Juuri tällainen oli SeAMKiin silloin suunnitteilla testilaboratorioineen.

– Ensin hioimme liiketoimintasuunnitelman kuntoon ja pystytimme tekniikan laboratorion, nyt on vuorossa toiminnan ylösajo, Kati Katajisto toteaa.

Verkostosta löytyvät tarvittavat kumppanit

Reinilän mukaan eteläpohjalaisilla yrityksillä on usein työlästä löytää sopivia ja luotettavia kumppaneita auttamaan heitä digitalisaation mukanaan tuomissa haasteissa. Aina ei ole myöskään tarvittavaa tietotaitoa tai aikaa kumppanien etsimiseen.

– Me olemme luoneet verkoston eli ekosysteemin valmiiksi yrityksiä varten. Verkosto kattaa niin eri alan digitoteuttajia kuin -mahdollistajiakin itse kohdeyritysten lisäksi. Järjestämme tapaamisia ja työpajoja, jossa toteuttajat esittelevät toimintaansa yrityksille ja mahdollistajat mm. rahoitusvaihtoehtoja. Näin löytyy juuri oikeita kumppanuuksia kunkin yrityksen tarpeita ajatellen, Reinilä selventää verkoston toimintaa.

Kaikkia apua tarvitsevia yrityksiä ei voida palvella hankkeen puitteissa samaan aikaan, mutta onneksi yritykset ovat lähteneet mukaan hieman eri tahtiin. Ensi vuoden elokuuhun kestävässä hankkeessa on tavoitteena saada mukaan noin tusinan verran yrityksiä maakunnastamme. Digitoteuttajat ja -mahdollistajat ovat ympäri Suomea ja maailmaa, sillä kaikkea yritysten tarvitsemaa osaamista ei löydy omasta maakunnastamme.

 

Teollisen internetin ekosysteemi koostuu apua tarvitsevista yrityksistä sekä digituottajista, kuten IT-yrityksistä ja suunnittelutoimistoista sekä digimahdollistajista, kuten rahoittajista.

Digikyvykkyyskartoituksessa huomataan mahdolliset puutteet

Kohdeyritykselle tehdään ensin digitaalisen kyvykkyyden kartoitus, jonka tulosten pohjalta yritys voi kehittää digitaalista valmistusta ja/tai teollista internetiä tuotannossaan, tuotteissaan ja liiketoiminnassaan. SeAMKin IoT Compass Hubin asiantuntijat tarjoavat kehitystyöhön mentorointia sekä opastusta.

– Kartoituksissa on selvinnyt, että yrityksillä on tarvetta datan keräämiseen, analysointiin ja visualisointiin sekä erilaisiin simulointeihin, kuten tuotteiden tai laitteiden mallintamiseen. Myös toiminnanohjausjärjestelmien todelliseen hyödyntämiseen yrityksen johtamisessa ja ohjaamisessa kaivataan apua. Tuotantoa on usein myös tarpeen optimoida ja tehostaa, kertoo Katajisto.

Seuraavaksi määritellään yritysten kehityskohteet ja mietitään, millä eri tavoin muun muassa teollisen internetin ekosysteemin osaamista hyödyntämällä tavoitetila voidaan saavuttaa.

– Me kuljemme hankkeen aikana yrityksen rinnalla ja autamme sitä kehittämään ja tehostamaan toimintaansa ja tuotantoansa tarvittavilta osin. Päätehtävämme on löytää hyviä vastinpareja ekosysteemistämme, Reinilä lisää.

Reinilä ja Katajisto toivovat, että ekosysteemi jää elämään ja toiminta verkostossa olisi tiivistä ja tarpeenmukaista myös hankkeen loppumisen jälkeen.

– Toivomme tekevämme itsestämme ja SeAMKista turhan siinä mielessä, ettei meidän tarvitse vetää verkoston toimintaa. Mutta toki olemme toiminnassa mukana auttamassa yrityksiä, Katajisto lisää.

 

SeAMK Tekniikan teollisen internetin laboratoriossa yritys pääsee päivittämään henkilökuntansa osaamista Digital Factory Academy -akatemiassa. Osaamisen päivitys toteutetaan asiantuntijan ohjaamana. Yritys voi hyödyntää laboratoriota omassa teollisen internetin kehitystyössään. Myös opiskelijat pääsevät hyötymään työskentelystä yritysten kanssa.

Lisätietoa SeAMK Tekniikan IoT Compass Hubista »

 

Mitä IoT Compass Hubin starttihankkeessa tehdään? Katso alla olevalta videolta.

 

Kiinnostuitko SeAMKin teollisen internetin labrasta? Katso alla Hannu Reinilän esittelyvideo.

 

 

IoT Compass Hubin startti -hanketta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) http://www.rakennerahastot.fi.

 

Teksti, kuvat ja video: Annika Pollari

 

0 kommenttia
15.04.2019

Kuvataiteen taiteen perusopetus avaa uusia ovia luovuuteen

Lapuan taidekoulussa annetaan taiteen perusopetusta kuvataiteessa, käsityössä, teatteritaiteessa ja tanssitaiteessa. Kuvataiteessa ja käsityössä taiteen perusopetusta tarjotaan myös aikuisille. Alle kouluikäiset voivat osallistua varhaisiän taidekasvatukseen.

Kuvataiteen taiteen perusopetuksen opiskelu on tavoitteellista ja laaja-alaista. Esimerkiksi Lapuan kansalaisopiston tiloissa toimivassa Lapuan taidekoulussa lapset ja nuoret voivat opiskella kuvanveistoa, maalausta, piirtämistä, grafiikkaa, digitaidetta, valokuvausta ja videokuvausta sekä tekstiilitaidetta, keramiikkaa ja jopa arkkitehtuuria. Taidetta innostetaan pohdiskelemaan myös historiallisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta, opetussuunnitelmaa mukaillen.

– Kuvataiteen taiteen perusopetus poikkeaa muusta kuvataiteen opetuksesta siinä, että se on pitkäjänteistä sekä monipuolista, aihekirjo on laajempi. Se avaa sellaisia ovia luovuuden lähteille, mitä muuten ei ehkä tulisi vastaan kurssimuotoisessa opiskelussa, kertoo Lapuan taidekoulun kuvataiteen opettaja Minna Bengs-Shrestha.

Bengs-Shrestha on itse harrastanut taiteita lapsesta saakka ja valmistunet kuvataiteilijaksi (yamk) sekä ammatilliseksi opettajaksi. Taidekoulun opettajana hän on toiminut neljä vuotta ja sitä ennen Ylöjärven lasten ja nuorten kuvataidekoulussa kahdeksan vuotta. Tällä hetkellä hän opettaa varhaisiän opintoja neljälle ryhmälle sekä yhteisiä opintoja kuvataiteessa kolmelle ryhmälle, joissa on 5–12-vuotiaita lapsia.

Kuvataiteilija ja kuvataiteen opettaja Minna Bengs-Shresthan mukaan kuvataiteen taiteen perusopetus avaa sellaisia ovia luovuuden lähteille, mitä muuten ei ehkä tulisi vastaan harrastus- tai koulumaailmassa.

Eri tekniikat kiinnostavat

10–12-vuotiaiden ryhmässä opiskelevat Karina ja Aune ovat opiskelleet kuvataidetta taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti neljä vuotta ja Enni jo kuusi vuotta. Tyttöjä kiinnostavat erilaiset tekniikat ja materiaalit, joita taiteen tekemisessä käytetään.

Aune kertoo pitävänsä erityisesti akryylivärimaalauksesta ja ihmisen muotojen sekä eläinten maalaamisesta.

– Maalaan mielelläni myös vapaa-aikanani, ja joskus olen tehnyt perheelle ja kavereille lahjaksi tauluja. On joskus tilattukin maalaus, hän sanoo.

Karina puolestaan piirtää mielellään kynällä ja erityisesti mustekynällä eläimiä. Mieluisia ovat myös erilaiset helmityöt sekä pienoismallien rakentelu.

Ennin mielestä mikään tekniikka ei ole toista kivempi. Mallista piirtämisestä hän pitää kovasti.

– Teemme parhaillaan muovisista lääkekupeista voimaeläimiä. Sen suunnitteleminen ja kasaaminen on ollut hauskaa, Enni toteaa.

 

10–12-vuotiaiden ryhmässä kuvataiteita opiskelevat Karina (vasemmalla), Aune ja Enni tykkäävät maalaamisesta ja pienoismallien rakentamisesta. Valokuvausta sekä erilaisia rakennusmateriaaleja ja maalaustekniikoita hyödyntämällä on syntynyt muun muassa rauhoittavia levähdyspaikkoja.

Kuvataiteiden harrastaminen opettaa monia taitoja

Minna Bengs-Shresthan mukaan kuvataiteiden opiskelu ja harrastaminen antaa lapselle itseluottamusta ja kehittää itsetuntemusta. Luovuus ja ongelmaratkaisukyky kehittyvät myös.

– Tärkeää on myös lisätä lapsen osallisuutta ja opettaa hänelle, kuinka kulttuuri voi osallistaa. Myös asioiden sanallistamista opetellaan paljon. Se kehittää puhetaitoa ja kartuttaa sanavarastoa, hän selventää.

Lapuan taidekoulu on osallistunut myös alakouluikäisten erityislasten taidekasvatushankkeeseen TAIKAI - Taidetta kaikille SATA2, jossa kehitetään taidekoulun erityispedagogiikkaa ja taidekasvatuksen saavutettavuutta yhdessä alakoulujen kanssa.

– Alakoulujen yhteydessä pidettävät monitaiteiset iltapäiväkerhot ovat lisänneet erityislasten mahdollisuutta osallistua taidekasvatukseen, mikä on tärkeä ja merkittävä asia, sanoo Bengs-Shrestha.

Lapuan taidekoulun opintoryhmien töihin voi tutustua kevätnäyttelyssä, joka on esillä Vanhan Paukun Patruunagalleriassa 11.–28.4.2019.

Tarkemmat taiteen perusopetuksen kuukauden tapahtumatiedot löytyvät Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi ja kaikki kuukauden tapahtumat löytyvät kategoriasta ’taiteen perusopetus’.

Lisätietoa Lapuan Taidekoulusta >>

 

Katso videolta, mitä kaikkea kivaa tehdään kuvataiteen taiteen perusopetuksessa Lapuan taidekoulussa!

 

Teksti, kuvat ja video: Annika Pollari

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
8.04.2019

Teatteriharrastus kehittää esiintymistaitoja

Musiikki alkaa soimaan ja punaisten samettiverhojen takaa astelee rytmikkäästi marssimalla esiin joukko innostuneita 6–7-vuotiaita. Pari kunniakierrosta, riviin asettuminen, pienet tanssimuuvit sekä kiitokset ja kumarrukset.

Näin päättyy Seinäjoen kansalaisopiston pienten lasten teatteriryhmän kevätesitys nimeltään ”Sirkus Uskomaton”. Näytelmää on työstetty jo useita kuukausia ohjaaja Niina Hallilan kanssa.

– Annan yleensä lapsille näytelmän teeman, johon he saavat sitten itse keksiä juonen ja tapahtumia sekä hahmoja. Varsinaisia vuorosanoja ei vielä näin pienillä ole, mutta joitain yhteislausahduksia toki, Hallila kertoo.

Kerttu, Lilja, Markus ja Veikko ovat silminnähden ylpeitä sirkusnäytelmästään ja selittävät innolla, mitä hahmoja he esittävät ja mitä esityksen aikana tapahtuu.

– Veikko on eläintenkesyttäjä ja minä esitän koiraa. Lisäksi esitän erilaisia temppuja Ihmepojissa, Markus selittää.

Lisäksi sirkuksessa nähdään muun muassa henkeäsalpaava taikuriesitys, jossa ihminen sahataan kahtia sekä kaunista tanssia.

 

Markus, Veikko, Kerttu ja Lilja eivät malttaisi odottaa ”Sirkus Uskomaton”-näytelmän esittämistä omille perheilleen.

Harrastuksesta tuli ammatti

Niina Hallila on harrastanut näyttelemistä lapsesta saakka. Hän kirjoitti satuja ja tarinoita ja ensimmäisen näytelmäkäsikirjoituksensa jo 14-vuotiaana. ”Kaksikko vauhdissa”-nimisessä ensinäytelmässä oli etsiväkaksikko, joka etsi prinsessan kadonnutta kruunua. Seikkailun aikana ei kommelluksiltakaan vältytty.

– Teimme lasten kanssa näytelmän uusiksi viime vuonna, ja se oli todella upea kokemus itsellenikin. Muistui ihan mieleen ne vuosien takaiset jännittävät hetket ennen ensi-iltaa, hän muistelee.

Rakkaasta harrastuksesta on tullut Hallilalle sittemmin ammatti, sillä hän on toiminut jo useamman vuoden ajan Seinäjoen kansalaisopiston teatteriryhmien ohjaajana ja nyt myös vs. kädentaitojen suunnitteluopettajana.

Lasten ja nuorten ryhmät toteuttavat teatteritaiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa Taide- ja musiikkikoulu Luovaamossa. Kuudessa ryhmässä on tällä hetkellä mukana toistasataa 6–18-vuotiasta lasta ja nuorta. Aikuisille on omia teatteriharrastusryhmiä.

– Opetussuunnitelma antaa oppimiselle selkeät tavoitteet ja asiat, joita kunkin ikäryhmän kanssa opetellaan. Pienimmille on tärkeää opettaa paikallaan ja lavalla olemista sekä oman vuoron odottamista, myös leikkimisen kautta oppimisella on iso rooli. Tekeminen vaikeutuu sitä mukaa kun lapset kasvavat. Isommat lapset ja nuoret kirjoittavat jo itse käsikirjoituksia ja suunnittelevat lavastuksia ja puvustuksia, hän kertoo.

 

Seinäjoen kansalaisopiston vs. kädentaitojen suunnitteluopettaja ja teatteriohjaaja Niina Hallilalle rakkaasta harrastukset tuli myös ammatti.

Kivointa on kaikki!

Kivointa teatteriharrastuksessa on lasten mielestä ihan kaikki. Pienen pohdinnan jälkeen mielekkäiksi asioiksi nousevat lämmittelyleikit, kuten Purkkamonsteri, hahmojen suunnitteleminen, musiikki ja laulaminen sekä esitysten valmisteleminen. Hieman jännittäväksi koettiin se, kun valmiit näytelmät esitetään vanhemmille, sisaruksille ja muille sukulaisille.

– Se on kanssa tosi tärkeetä, että muistaa mitä on sovittu ja miten esitys menee, Kerttu sanoo.

Tämän lukukauden teatteriesitykset ovat nähtävissä pienten lasten osalta toukokuussa Aalto-kirjaston Studiolla sekä isompien lasten ja nuorten osalta 10.–11.5. Luovaamo-festareilla Seuralassa.

Luovaamo Rytmimusiikki: Konsertit Rytmikorjaamolla ma 29.4., ti 30.4. ja  pe 2.5. klo 17.00 

Luovaamo Kuvataide: Näyttely Taidehallilla  4.5.-2.6., näyttelyn teemana Muutos. 

Luovaamo Teatteri: Esitykset Törnävän Seuralassa Pe 10.-La 11.5. 



Varhaisiän teatteriopintojen tarkoituksena on tutustuttaa lapset teatteritaiteeseen erilaisten harjoitteiden ja esityksentekoprosessien kautta. Ryhmässä harjoitellaan erilaisia teatteritaitoja ja esiintymistaitoja kuten puhetta, fyysistä ilmaisua, äänenkäyttöä ja keskittymistä sekä myös tarinankerrontaa, jota kuvassa harjoitellaan kuvakorttien avulla.

Tarkemmat taiteen perusopetuksen kuukauden tapahtumatiedot löytyvät Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi ja kaikki kuukauden tapahtumat löytyvät kategoriasta ’taiteen perusopetus’.

Lisätietoa teatteritaiteen opetuksesta Seinäjoella >>

 

Katso videolta tunnelmia varhaisikäisten (6–7-vuotiaat) lasten teatteriryhmän harjoituksista, joista ei menoa ja meininkiä puutu!


 

 

Teksti, kuvat ja video: Annika Pollari

 

0 kommenttia
4.04.2019

Tulevaisuustyöpaja: EU:n tulevaisuus nuorten silmin

9.5. Romaniassa pidetään EU:n huippukokous, jossa käsitellään Euroopan tulevaisuutta. Kokousta edeltää tulevaisuuskeskustelu, jossa 300 nuorta kaikkialta Euroopasta tapaa EU-johtajia. Etelä-Pohjanmaalta lähtee kokoukseen kaksi viestinviejää, jotka tarvitsevat nyt viestiinsä sisältöä paikallisilta nuorilta. Siksi järjestämme eteläpohjalaisille nuorille tulevaisuustyöpajan, jossa pohditaan mihin Eurooppa on menossa ja ennen kaikkea sitä, mihin sen pitäisi olla menossa. Nuoret, tulevien aikojen toivot: saapukaa kertomaan miltä tulevaisuuden tulisi näyttää!

Työpaja pidetään 24.4. klo 13-16 Seinäjoen Framin kampuksella ja mukaan ovat tervetulleita kaikki Etelä-Pohjanmaan nuoret. Ilmoitamme tilan, jossa työpaja Framilla pidetään myöhemmin. Pääset ilmoittautumaan tilaisuuteen tästä linkistä: https://fi.surveymonkey.com/r/2GZ6BD7 (40 nopeinta mahtuu mukaan). Aikaisempaa kokemusta työpajoista saatikka tulevaisuuskeskusteluista ei tarvitse olla, tilaisuus on hyvä mahdollisuus pohtia näitä aiheita toisten nuorten kanssa.

Työpajan kulku on seuraavanlainen: Aluksi kuullaan lyhyt alustus Euroopan tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän jälkeen aloitetaan ryhmäkeskustelut. Keskusteluporukoita ja -aiheita vaihdetaan muutaman kerran iltapäivän edetessä, jotta asioihin päästään käsiksi mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Esiin nousseita ajatuksia kirjataan ylös ja keskustelukierroksen päätyttyä niitä käydään yhdessä läpi.

Etelä-Pohjanmaalta Romanian tulevaisuuskeskusteluun lähtevät nuoret ovat mukana työpajassa, ja heidän tehtävänään on viedä sieltä viestiä eteenpäin aina EU-johtajille asti. Tuu mukaan pohtii tulevaa!

Kysele, jos jokin mietityttää:

Hanna Meriläinen
EU-tietokeskus 
puh. 0400 241813
hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
2.04.2019

Kulttuuriperintöhankkeen kansainvälinen tapaaminen Etelä-Pohjanmaalla

Kulttuuriperintöön investointi on taloudellisesti kannattava kulttuuriteko

Etelä-Pohjanmaan liitto, joka on mukana Interreg Europe -ohjelmassa toteutettavassa FINCH-hankkeessa, järjestää kansainvälisen tapaamisen Seinäjoella 9.–10. huhtikuuta. Tapaamisen aikana vieraille esitellään maakunnan alueelta valikoituja kulttuuriperintökohteita, jotka ovat kiinnostavia taloudelliselta kannalta. FINCH-hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisen kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä kevyitä rahoitusvälineitä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleja.

– Esimerkiksi Museoviraston ja ELY-keskusten myöntämät vuosittaiset rakennusperintöavustukset ovat olleet yhteensä parin miljoonan luokkaa. Keskimäärin myönnetty avustus on ollut muutama tuhat euroa. Kuka tahansa vanhaa remontoinut ymmärtää, ettei näillä summilla pitkälle pötkitä. Niinpä etenkin yhdistyksillä ja seuroilla on kasvava paine löytää uusia rahoituskanavia, projektikoordinaattori Eliza Kraatari Etelä-Pohjanmaan liitosta kuvaa tilannetta.

Kulttuuriperintö on kuitenkin paljon muutakin kuin rakennusperintöä, vaikka se usein onkin ilmeisin muoto. FINCH-hankkeen aiemmissa vierailukohteissa Pohjois-Italiassa ja Lounais-Romaniassa juuri rakennusperintö on ollut vahvasti esillä. Esitellyt restaurointi- ja saneerauskohteet ovat olleet suuria ja niissä EU-hankerahoituksilla ja Italiassa etenkin säätiöillä on ollut hyvin merkittävä rooli.

– On tietysti vaikuttavaa nähdä, kun vaikkapa vuosikymmeniksi rappeutumaan jäänyt palatsi on remontoitu takaisin loistoonsa, Kraatari kuvaa Lounais-Romaniassa sijaitsevan Craiovan kaupungin taidemuseon kunnostusta.

– Kuitenkin esimerkiksi yhdistystoimijoiden kannalta kiinnostavampia usein ovat kevyemmät käytännöt, vaikkapa kokemukset joukkorahoituksesta tai yritysyhteistyöstä. Voisiko myös aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön teemat tuoda erilaisissa projekteissa näkyvämmin lähemmäs toisiaan?, hän lisää.

Aineeton kulttuuriperintö esillä vierailulla

Etelä-Pohjanmaan vierailun yhteydessä onkin haluttu kiinnittää huomiota myös aineettomaan kulttuuriperintöön. Esimerkiksi on otettu kansalliselle kulttuuriperintölistallekin nostettu suomalainen tango. Sen rooli Seinäjoella on vahva esimerkki siitä, kuinka aineettomalla kulttuuriperinnöllä on huomattava aluetaloudellinen merkitys. Kulttuuriperintöön investointi ei ole vain kulttuuriteko vaan se on myös taloudellisesti kannattavaa.

Etelä-Pohjanmaalta esitellään lisäksi Ähtärin kulttuuriympäristöohjelmaa sekä Eero Hiirosen Veden polku -teoksen yhteyteen luotua veistoskummi-järjestelyä. Kummivuotensa aikana vapaaehtoinen rahoittajataho vastaa teoksen ylläpitokustannuksista ja saa vastineeksi näkyvyyttä ja kulttuurielämyksiä.

– Loistoesimerkki paikallisesti toimivasta ja kevyestä rahoitusmekanismista!, Kraatari iloitsee.

Luonnollisesti myös eteläpohjalainen rakennusperintö tuodaan esille sekä perinteisen hirsirakentamisen että Alvar Aallon arkkitehtuurin osalta. Ajoin vähemmälle huomiolle jäävät eteläpohjalaiset punatiiliympäristöt nostetaan myös esiin.

– Ajankohtainen Kalevan navetta -hanke on FINCH-hankkeenkin kannalta kansainvälisesti kiinnostava yksityisen kulttuuritahdon ja kaupungin taide- ja kulttuuritoimintojen järjestämisen yhdistelmä. Lapuan Vanha Paukku puolestaan on esimerkki jo toimintansa vakiinnuttaneesta kulttuurikeskukseksi saneeratusta kohteesta.

Kulttuuriperinnöstä on myös liiketoiminnan lähteeksi

Kraatari pitää hanketta tärkeänä, koska se kohdistaa huomion tärkeään kysymykseen: vastuuseen kulttuuriperinnöstä. Koska kulttuuriperintö on yhteistä ja kaikille läsnä, myös vastuu siitä on yhteinen.

– Se myös yhdistää sukupolvia ja vahvistaa jatkuvuuden tunnetta, hän huomauttaa.

– Mutta ei kulttuuriperinnön tarvitse olla mikään mausoleumi. Kulttuuriperintö voi ja saa olla myös etevän liiketoiminnan lähde. Ja mitä vastuullisemmin ja tiedostavammin siitä huolehtii, sen kirkkaampana se pulppuaa, Kraatari toteaa lopuksi.

 

Lisätietoja:

Eliza Kraatari
projektikoordinaattori
puh. 040 4879 222
eliza.kraatari(a)etela-pohjanmaa.fi

 

FINCH-hanke
Kansainvälisen Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetun FINCH-hankkeen teemana on kulttuuriperintö ja talous. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisen kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä rahoitusvälineitä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleja. Hanketta motivoi ymmärrys siitä, että kulttuuriperinnön kehittämistoimilla ja investoinneilla on olennaisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia alueille. www.epliitto.fi/finch

 

0 kommenttia
1.04.2019

Taidekasvatus rakentaa tulevaisuudentekijöitä

Etelä-Pohjanmaalla vietetään taiteen perusopetuksen kuukautta huhtikuussa

Taiteen perusopetuksen toimijoiden yhteinen kuukausi järjestetään Etelä-Pohjanmaalla huhtikuussa seitsemättä kertaa, ja sillä halutaan lisätä tietoutta taiteen perusopetuksesta. Ohjelmassa on tapahtumia, esityksiä, konsertteja, työpajoja sekä näyttelyitä. Ohjelman tuottavat taiteen perusopetuksen oppilaitokset eli musiikkiopistot, kuvataidekoulut, käsityökoulut, tanssikoulut ja taiteen perusopetusta järjestävät kansalaisopistot.

­– Maakunnan yhteisellä taiteen perusopetuksen kuukaudella halutaan lisätä tietoutta taiteen perusopetuksesta. Mitä se on, kenelle se on tarkoitettu ja missä sitä järjestetään. Taiteen perusopetus on tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta, ja sille on määritelty omat opetussuunnitelman perusteet, sanoo kulttuurin kehittämissuunnittelija Hanna Hangasluoma Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Hangasluoman mukaan Suomessa on varsin ainutlaatuinen taiteen perusopetuksen järjestelmä, joka mahdollistaa lapsille ja nuorille eri taiteenlajien harrastamisen kattavasti ja monipuolisesti eri puolilla maatamme.

– Myös Etelä-Pohjanmaalla tarjontaa on useilta eri taiteenaloilta ja monipuolisin tarjonta keskittyy alueellisesti Seinäjoelle sekä sen ympäristökuntiin. Etenkin musiikki ja kuvataiteet ovat eri puolilla maakuntaa hyvin saavutettavissa, hän toteaa.

Taiteen perusopetus ei tavoita vielä läheskään kaikkia

Opetusta eri taideaineissa on annettu jo ennen taiteen perusopetuksen määritelmää, mutta tuntiperusteisen valtionosuuden myöntäminen muillekin taiteenlajeille kuin vain musiikille on tuonut toiminnalle yhteisen nimittäjän, yhteisen lain sekä ohjannut toimintaa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmalla. Taiteen perusopetuksen liiton mukaan vuonna 2012 taiteen perusopetusta tarjosi noin 400 oppilaitosta Suomessa ja viikoittain 126 000 lasta ja nuorta osallistuu taiteen perusopetukseen. Prosentuaalisesti toiminta tavoittaa koko maassa kuitenkin vain noin 12 % 2–19-vuotiaista lapsista ja nuorista. Toiminnan saavutettavuuden lisäämiseksi on siis vielä paljon tekemistä.

Tällä hetkellä taiteen perusopetuksen rahoitus koostuu valtion ja kuntien rahoituksesta sekä kohtuullisista oppilasmaksuista. Taiteen perusopetuksen kustannukset ovat keskimäärin alle 0,5 % kuntien kokonaismenoista.

Kunnat järjestävät taiteen perusopetusta hyvin eri tavoin ja opetusta on tarjolla sekä kunnallisissa että yksityisissä taidelaitoksissa. Taiteen perusopetuksen kriteerit täyttävää opetusta on Etelä-Pohjanmaalla tällä hetkellä mahdollisuus saada musiikissa, kuvataiteessa, käsityössä, tanssissa, teatteritaiteessa ja sirkustaiteessa. Eri taideaineiden lisäksi taiteen perusopetusta tarjotaan sekä yleisessä että laajassa oppimäärässä, mikä kertoo tarjolla olevasta tuntimäärästä.

Taiteen perusopetus on jokaisen lapsen perusoikeus

Sen lisäksi, että taiteen perusopetus on yksi Suomen taidekentän kivijaloista, se on paljon muutakin. Taideaineiden on todettu tuottavan sisäistä motivaatiota, onnistumisen tuntemuksia, taitoja, joilla pärjää elämässä, vahvistavan itsetuntoa, lisäävän luovuutta sekä näiden lisäksi tarjoavan tärkeää tasapainoa ja vaihtelua diginatiivien arkeen. Taiteen äärellä voidaan olla tekemässä, kokemassa ja keskustelemassa monenlaisia asioista, se voi olla jopa kannatteleva voima lapsuudesta aikuisuuteen vaikeiden kysymysten ja tunteiden äärellä. Taiteiden opiskelu auttaa lasta kaikenlaisessa oppimisessa niin koulussa kuin harrastuksissa.

– Taiteen perusopetuksella on erityisen tärkeä paikka tulevaisuuden sivistyskunnassa ja mahdollisuus osallistua taiteen perusopetuksen tulisi olla jokaisen lapsen perusoikeus, Hangasluoma lisää.

Tapahtumakuukauden suunnittelun ja järjestelyjen taustalla on taiteen perusopetuksen maakunnallinen verkosto eli taiteen perusopetusta järjestävät oppilaitokset. Tämän vuoden tapahtumassa ovat mukana Alajärven musiikkiopisto, Käsityö ja muotoilukoulu Näppi, Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto, Härmänmaan musiikkiopisto, Ilmajoen Musiikkiopisto, Lapuan musiikkiopisto, Lapuan taidekoulu/ Lapuan kansalaisopisto, Miloff Tanssiopisto, Panula-opisto ja Taiteen perusopetus Luovaamo.

Tarkemmat taiteen perusopetuksen kuukauden tapahtumatiedot löytyvät tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi ja kaikki kuukauden tapahtumat löytyvät kategoriasta ’taiteen perusopetus’.

Olemme esitelleet taiteen perusopteuksen kuukauden aikana eri taiteen lajeja, joissa annetaan maakunnassa taiteen perusopetusta.

Lue esittelyjutut ja katso videot!

 

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma
kulttuurin kehittämissuunnittelija
puh. 040 751 5610
hanna.hangasluoma(at)etela-pohjanmaa.fi

Lisätietoja tapahtumakuukauden ohjelmasta saa myös tapahtumakuukaudessa mukana olevilta tahoilta.

0 kommenttia
29.03.2019

Maaseutuparlamentti2020-tapahtuma järjestetään Kurikassa!!

JEE, ME TEHTIIN SE!

Maaseutuparlamentti2020-tapahtuma järjestetään Kurikassa 1–3.10.2020.

Maaseutuparlamentti-paikkakisasta tuli jännitysnäytelmä.

Kurikan ja Nurmeksen Maaseutuparlamentti-paikkaehdotukset herättivät alueilla ennennäkemättömän maaseudun kehittämisen kansanliikkeen. Finaalissa annettiin ääniä yli 11 400.

Onnittelut Kurikalle erinomaisesta hakemuksesta sekä kampanjoinnista!

Kiitoksia kaikille äänestäjille!

Lue koko uutinen Maaseutuparlamentin verkkosivuilta >>

 

#maapuhuu #maaseutuparlamentti

0 kommenttia
29.03.2019

Uusi ostosopimus lisää merkittävästi lähijunaliikenteen tarjontaa Seinäjoki–Alavus–Ähtäri-välillä

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä ovat sopineet ostoliikennesopimuksella toteutettavasta junaliikenteestä vuonna 2020. Uusi sopimus lisää lähiliikenteen junavuoroja maakunnissa ja on aiempaa läpinäkyvämpi.  

Etelä-Pohjanmaalla vuorotarjontaa kehitetään erityisesti Seinäjoki–Alavus–Ähtäri-välillä palvelemaan muun muassa työmatka- ja matkailuliikennettä aikataulurakennetta muuttamalla ja kahdella uudella junavuorolla arkiaamuina sekä viikonlopun lisävuoroilla. Kokonaisuutena niin kutsutussa Haapamäen kolmiossa liikennemäärä kasvaa 24 prosenttia.

Etelä-Pohjanmaan liiton vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä on lopputulokseen tyytyväinen.

– Etelä-Pohjanmaalla tavoiteltiin pilotoinnissa erityisesti laatua tärkeimpiin liikennöintiajankohtiin. Näissä tavoitteissa myös onnistuimme. Alueen toimijoiden yhteinen näkemys ja sitoutuminen kehittämiseen näkyy siinä, että pilottimme eteni aina maaliin saakka, Erkkilä iloitsee.

Ostosopimuksella valtio sitoutuu ostamaan VR:ltä junaliikennettä 1.1.–31.12.2020 välisenä aikana. Sopimuksessa on mukana jatko-optio, joka antaa osapuolille mahdollisuuden jatkaa sopimuksen voimassaoloa 19. kesäkuuta 2022 saakka. Velvoiteliikennesopimus päättyy 14.12.2019 ja kauko- ja lähiliikenteen ostamista koskevan sopimuksen voimassaolo päättyy 31.12.2019.

Lähijuna halutaan brändätä ”Pandalinoksi”

Alavuden ja Ähtärin kaupunginjohtajat Pekka Ala-Mäenpää ja Jarmo Pienimäki ovat mielissään junaliikennepilotin käynnistymisestä, ja haluavat kiittää kaikkia toimijoita, jotka ovat osaltansa myötävaikuttaneet maakunnan junapilotin menestykseen ja aikataulurakenteen myönteisiin muutoksiin.

– Uuden aikataulukauden myötä erityisesti opiskelijat, työmatkapendelöijät ja matkailijat saavat sekä aamulla että iltapäivällä ja illalla paremmin tarpeitansa vastaavat junayhteydet käyttöönsä. Toivon ja uskon vilpittömästi, että nämä huomattavat parannukset aikatauluissa näkyvät myös tämän yhteysvälin matkustajamäärien kasvussa, sanoo Pienimäki.

Seuraavaksi Etelä-Pohjanmaan liiton, Alavuden, Seinäjoen ja Ähtärin kaupungin edustavat suuntaavat tapaamaan VR:n edustajia tavoitteenaan yhteysvälin junien brändääminen "Pandalinoiksi".

– Pandalino-nimen käyttäminen markkinoinnissa lisäisi yhteysvälin raideliikenteen tunnettavuutta ja toisi esille alueen matkailukohteiden hyvää saavutettavuutta raiteilla, Pienimäki lisää.

Pekka Ala-Mäenpään mukaan uusi ostosopimus lisää vuoroja ja parantaa aikatauluja eli tiivistetysti lisää laatua.

– Tämä parantaa ostos- ja matkailupalvelujen asiointia alueella sekä kehittää myös työmatka- ja opiskelijaliikenteen mahdollisuuksia. Toivottavasti alueen asukkaat hyödyntävät mahdollisuuksia aiempaa enemmän jatkossa, sanoo Ala-Mäenpää.

Uudet junavuorot käyttöön jo joulukuussa

Seinäjoki–Alavus–Ähtäri-välille tulee kaksi uutta junavuoroa arkiaamuihin, viikonlopulle lisätään vuoroja sekä aikataulurakennetta hieman muutetaan. Työmatkalaisia palvelee erityisesti Ähtäristä klo 6.35 lähtevä vuoro, joka on Seinäjoella klo 7.29, sekä klo 16.52 Seinäjoelta takaisinpäin lähtevä vuoro. Uudet junavuorot aloittavat liikennöinnin jo tämän vuoden lopulla, joulukuun 15. päivä.

Markus Erkkilä huomauttaa, että uusittu ostosopimus on vasta lähtölaukaus alueen junaliikenteen kehittämiseen.

– Tällä päätöksellä saamme vakaan alustan junaliikenteen kehittämiseen. Nyt pallo on meillä ja VR:llä. Seuraavaksi laitetaan panoksia yhteysvälin tunnettuuden lisäämiseen, asemanseutujen kehittämiseen matkaketjujen näkökulmasta sekä lippujärjestelmien ja lippujen kontrolloinnin jatkojalostamiseen, hän jatkaa.

Junaliikennepilotin kalusto- ja liikennöintikustannuksista vastaa kokonaisuudessaan liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR.

Junavuorot välillä Seinäjoki–Alavus–Ähtäri–Jyväskylä 15.12.2019 alkaen

Pysähdyspaikat: Jyväskylä, Petäjävesi, Keuruu, Haapamäki, Pihlajavesi, Myllymäki, Eläinpuisto-Zoo, Ähtäri, Tuuri, Alavus, Seinäjoki.

480

Seinäjoki

05:25

Ähtäri

06:19

72

M-P

481

Jyväskylä

12:23

Seinäjoki

15:02

195

M-S

482

Seinäjoki

09:12

Jyväskylä

11:52

195

M-S

485

Jyväskylä

19:47

Seinäjoki

22:27

195

M-S

486

Seinäjoki

16:52

Jyväskylä

19:32

195

M-S

487

Ähtäri

00:13

Seinäjoki

01:07

72

M, L

488

Seinäjoki

23:14

Ähtäri

00:07

72

P, S

489

Ähtäri

06:35

Seinäjoki

07:29

72

M-P

 

Linkki liikenne- ja viestintäministeriön 28.3.2019 julkaisemaan tiedotteeseen aiheesta:
https://www.lvm.fi/-/uusi-osto-ja-velvoiteliikennekokonaisuus-lisaa-merkittavasti-junaliikenteen-tarjontaa-maakunnissa-1003110

 

Lisätietoja:

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja
puh. 040 3568 044
markus.erkkila(at)etela-pohjanmaa.fi

1 kommenttia
27.03.2019

Äänestetään Kurikka Maaseuparlamentti2020 -tapahtumapaikaksi!

Maaseutuparlamentti 2020 -tapahtuman pitopaikasta käydään tällä hetkellä kova ja kiinnostava loppuottelu yleisöäänestyksen merkeissä. Yksi kolmesta ehdolla olevista paikkakunnista on Kurikka Etelä-Pohjanmaalta, ainoana Länsi-Suomen edustajana. Nurmes johtaa kisaa niukasta, mutta eihän me nyt voida antaa muille tätä voittoa!

Monet eri tahot ovat jo jakaneet omissa kanavissaan tietoa, kuinka Kurikkaa voi kisassa äänestää.

LÄHDE SINÄKIN MUKAAN ÄÄNESTYSHAASTEESEEN!

Etelä-Pohjanmaan liitto haastaa maakuntamme asukkaat sekä kunnat, yritykset, yhteisöt ja järjestöt mukaan koko henkilökuntansa voimin äänestämään Kurikka Maaseutuparlamentti2020 -tapahtumapaikaksi!

Klikkaa www.bitly.com/kurikkaan, äänestä ja ole mukana hankkimassa maaseudun ykköstapahtuma Etelä-Pohjanmaalle!

Tapahtumapaikka valitaan yleisöäänestyksellä 26.–28.3.

Lisätietoa Maaseutuparlamentista löytyy osoitteesta www.maaseutuparlamentti.fi/maaseutuparlamentti

0 kommenttia
25.03.2019

Musiikin opiskelu auttaa lasta kaikenlaisessa oppimisessa

Musiikkiharrastuksen pariin lapsen ohjaavat usein vanhemmat. Näin kävi myös kuudesluokkalaiselle Selma Puumalalle. Innostus soittamiseen ei ole vuosien saatossa kuitenkaan lopahtanut, vaan hän on juuri suorittanut uuden tasokokeen pianonsoitossa musiikin taiteen perusopetuksen laajemman oppimäärän mukaisesti.

– Tasokoetta varten opetellaan teoriaa, asteikkoja sekä soittokappaleita. Uusia kappaleita tulee opeteltavaksi yleensä useampi, Selma kertoo.

Selma aloitti pianonsoiton opiskelun ensimmäisellä luokalla, ja on jo kuuden vuoden ajan käynyt ahkerasti soittotunneilla sekä esiintynyt oppilaskonserteissa. 

– Kivointa soittamisessa on se, kun saa luoda musiikkia itse. Vapaa säestys tuntuu omimmalta. Mieluiten soitan pop-kappaleita, hän toteaa.

 

Selma Puumala on opiskellut pianonsoittoa jo kuusi vuotta. Hän aikoo suorittaa musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän kokonaisuudessaan, joten opiskelut jatkuvat vielä nelisen vuotta.

 

Eskarilaiset sopivassa aloitusiässä

Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston Alavuden toimipisteen johtajan Jarkko Välimäen mukaan opistoissa ollaan opeteltu uutta viime syksystä saakka, jolloin taiteen perusopetuksen uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön. 

– Opetussuunnitelma jakaa mielipiteitä, sekä oppilaiden että opettajien. Toiset kaipaavat entistä tutkintopohjaista ja numeroin arvioitavaa opetusta. Toisille taas uusi, enempi valinnaisuutta sisältävä opetus on mieluisampaa, Välimäki toteaa.

Välimäen mukaan musiikin ja minkä tahansa taidelajin harrastaminen vaikuttaa positiivisesti lasten ja nuorten kaikenlaiseen oppimiseen ja koulunkäyntiin. Myös useissa tutkimuksissa on todettu, että taiteiden harrastamisella on monia hyviä vaikutuksia aivotoimintaan.

– Paras ikä soitinopintojen aloittamiseen riippuu soittimesta ja se vaihtelee 6–10 vuoden välillä. Musiikkiopistossa on mahdollista opiskella lähes mitä tahansa instrumenttia. Nuorimmat aloittajat ovat eskari-ikäisiä ja sen ikäisille useimmiten parhaiten soveltuvat soittimet ovat viulu ja piano, Välimäki sanoo.

 

Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston Alavuden toimipisteen johtaja Jarkko Välimäki on opettanut Selmaa alusta saakka. Musiikin harrastaminen vaikuttaa Välimäen mukaan positiivisesti lasten kaikenlaiseen oppimiseen.

 

Hyvä pohja ammattiopinnoille

Pianonsoitossa Selmalla on tavoitteena suorittaa koko laaja oppimäärä aina syventävät opinnot mukaan lukien. Aikaa tähän menee vielä noin nelisen vuotta. Musiikin lisäksi Selma suorittaa taiteen perusopetuksen laajaa oppimäärää myös käsityössä Taito Etelä-Pohjanmaa ry:n Käsityö- ja muotoilukoulu Näpissä Alavudella.

– Laajan oppimäärän mukainen taiteen perusopetus hyödyttää jatko-opinnoissa, jos aikoo opiskella esimerkiksi musiikki- tai käsityöalaa ihan ammatikseen, Selma tietää.

Musiikin opiskelu on opettanut Selmalle itsensä soittamisen ja musiikin teorian lisäksi myös esiintymis- ja yhteistyökykyä.


Katso videolta, millaista on pianonsoiton opiskelu musiikin taiteen perusopetuksen laajemman oppimäärän mukaisesti.

 

 

 

Teksti, kuvat ja video: Annika Pollari

21.03.2019

Etelä-Pohjanmaan VI energiapäivä 3.4.2019

Etelä-Pohjanmaan VI energiapäivä järjestetään keskiviikkona 3.4.2019 klo 12:00–16:00 Seinäjoella Framin 1. auditoriossa (Frami B, Kampusranta 9, 60320 Seinäjoki).

 

  • Tilaisuudessa on valtakunnan tasolla toimivia energia-alan asiantuntijoita ja toimijoita, jotka tuovat omalla asiantuntemuksella esiin Suomen nykyistä energiantuotannon ja uusiutuvan energian tilaa sekä ajankohtaisia asioita energiatukien ja kaupunkien energiajärjestelmien näkökulmasta
    • Business Finlandin Tapani Saarenpää ja Thermopolis Oy:n energia-asiantuntija Pauli Kortesoja kertovat mitä mahdollisuuksia tarjolla olevat Energiatuet ja energiakatselmukset tarjoavat yrityksille, kunnille ja yhteisöille parantaa energiatehokkuutta ja omaa toimintaa.
    • Samuli Rinne / Karoliina Auvinen tuovat esiin Smart Energy Transition -hankkeessa käsiteltyjä ajankohtaisia asioita kaukolämmön tuotannon nykytilasta sekä mitä muutoksia tuotannossa tarvitaan, kun luovutaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Kaukolämmön tuotanto on suuressa murroksessa ja ala tarvitsee uudenlaisia malleja sekä uudenlaisia teknisiä ratkaisuja tulevaisuudessa.
    • Suomessa on käynnissä voimakas kaupungistuminen, murros energiatuotannossa, kasvava energiantarve sekä samaan aikaan kasvava huoli ilmaston muutoksesta. Fortum City Solutions / eNext asiantuntija Ilkka Salmensaari kertoo miten näiden asioiden yhteensovittaminen ja hallinta onnistuu ja  minkälaisia monitahoista energiajärjestelmiä tulevaisuuden kaupungeissa vaaditaan.

 

  • Tilaisuudessa on esillä myös neljä ajankohtaista yritystä/organisaatiota, joiden ajankohtaiset tuotteet ja palvelut konkreettisten esimerkkien kautta tarjoavat uudenlaisen näkökulman mm. energiatehokkuuden ja kiertotalouden kehittämiseen tekoälyn ja automaation keinoin.  Lisäksi esille tuodaan biokaasun tuotantoa maakunnassa sekä kaasun mahdollisuuksia liikennekäyttöön nykyisellä autokannalla ja hyvin maltillisin kustannuksin.
    • Leanheat Oy:n edustaja Tapio Miettinen esittelee mahdollisuuksia kiinteistön energiatehokkuuden ja ohjauksen kehittämiseksi tekoälyn avulla. Leanheat voitti vuoden 2019 alussa asuntomarkkinoiden järjestämän innovaatiokilpailun.
    • Calefa Oy:n edustaja Antti Porkka tuo esiin kiinteistöjen ja yritysten prosessien lämmöntalteenoton ja hukkaenergian hyödyntämiseen liittyviä ratkaisuja. Calefan tarjoama ratkaisu on käytössä mm. Kauhavalla MSK Plast Oy:n tehtaalla.
    • Heikas Oy:n edustaja Jyrki Heilä esittelee Nurmoon suunnitellun Suomen suurimman teollisuus- ja liikennekäyttöön tarkoitetun biokaasulaitoksen vaiheita.  
    • Pekka Soini kertoo Suupohjan ammatti-instituutin biokaasu-hankkeista ja biokaasun liikennekäytöstä. Lisäksi puheenvuorossa esitellään, mitä bensiiniauton muuttaminen kaasu/bensiinikäyttöiseksi vaatii ja mitä muutos kustantaa.

 

Tutustu ohjelmaan »

 

Tilaisuuteen ilmoittaudutaan viim. 1.4.2019 osoitteessa: https://goo.gl/forms/NrS4CDewaZjVLjM02

 

Tilaisuus on maksuton. Tilaisuuden järjestävät Etelä-Pohjanmaan liitto ja Thermopolis Oy (Innovatiivinen ja resurssitehokas Etelä-Pohjanmaa –hanke)

18.03.2019

KUUKAUDEN HANKE: Ruokateknologiaa ja ravitsemusoppia kaukomaille

Projektipäällikkö Antti Pasila ja projektikoordinaattori Elina Huhta Seinäjoen ammattikorkeakoulusta toivovat, että koulutusvientihankkeessa kehitetty toimintamalli ja liiketoiminta saisivat jatkoa – kenties jopa ammattikorkeakoulujen yhteisessä osakeyhtiössä. Kuva: Annika Pollari

 

Vuoden 2020 alusta alkaen eteläisessä Afrikassa valmistetaan akaasiapensaan lehdistä naudoille rehupellettejä eteläpohjalaisessa rehutehtaassa. Dubaissa viranomaiset tutustuvat suomalaisen kouluruokailun ja ruokaturvallisuuden saloihin. Näiden ja monen muun ruokaketjuun liittyvän vientiponnistuksen takana on Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttama Ruokaketjun koulutusvientihanke, joka päättyi alkuvuodesta.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamassa hankkeessa oli Seinäjoen ammattikorkeakoulun lisäksi mukana myös Savonia ammattikorkeakoulu Kuopiosta sekä Jyväskylän, Hämeen ja Tampereen ammattikorkeakoulut, jotka muodostavat ns. FLEN-verkoston (Food Learning Export Network). Vuonna 2016 perustettu ruokaketjun koulutusvientiverkosto on kehittänyt asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin räätälöitäviä koulutustuotteita.

Hankkeen projektipäällikkö Antti Pasila Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kertoo, että hankkeen tavoitteena oli käynnistää ja vakiinnuttaa FLEN-verkoston toiminta sekä hankkia ensimmäisiä ulkomaisia asiakkaita.

– Koulutusvientitarjousten tekeminen on yleensä työlästä ja tilaukset niin suuria, ettei niitä pysty yksistään hoitamaan. Verkostossa meillä on leveämmät hartiat ja paremmat resurssit toteuttaa koulutuksia, Pasila sanoo.

 

FLEN-verkoston jäseniä Kiinan Sial Shanghai -messuilla vuonna 2017. Kuvassa vasemmalta Tomi Hyttinen Savonia amk, Karoliina Väisänen JAMK, Elina Huhta SeAMK, Jukka Lähteenkorva SeAMK (hankkeen käynnistänyt projektipäällikkö) ja Helena Kautola HAMK. Kuva: Jukka Vainionpää.

Yritykset mukaan yhteistyöhön

Hankkeen aikana kehitettiin yhteensä 11 uutta, räätälöitävää koulutustuotetta, jotka liittyvät ravitsemukseen, ruokaketjuun, ruokateknologiaan ja vesiteknologiaan. Ensimmäiset asiakasprojektit ovat jo käynnistyneet Balkanilla, Arabiemiraateissa sekä eteläisessä Afrikassa, ja uusista kohteista neuvotellaan koko ajan.

– Oli se upea tunne viime vuonna, kun tiiviiden neuvottelujen jälkeen saimme lyötyä kaupat lukkoon Afrikassa, Pasila muistelee.

Yhtenä suurena tekijänä kauppojen onnistumisessa on hankkeessa kehitetty FoodEduTech-konsepti, jossa yhdistyvät ruokateknologiayritysten tuotteet ja ammattikorkeakoulujen koulutusosaaminen.

– Neuvotteluvalttimme on se, kun voimme tarjota jonkin komponentin tai vaikka koko tehtaan toimittamisen yhteydessä myös tarvittavaa koulutusta, oli kyseessä sitten uusi tekninen järjestelmä, tuotanto- tai toimintatapa, kertoo hankkeessa koordinaattorina työskennellyt Elina Huhta Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Etelä-Pohjanmaalta sekä muilta FLEN-verkoston alueilta on mukana toiminnassa jo useita ruokateknologiayrityksiä.

Akaasiapensaat valtaavat laidunalaa Afrikassa, ja siksi niitä on hävitetty. Eteläpohjalaiset keksivät, että pensaan lehdistä voi tehdä ravintorikkaita rehupellettejä lihakarjalle. Kuva: Antti Pasila

Toiminnan jatko varmistettava

Koulutusvientihankkeessa syntyneet yhteydet ovat olleet läpimurto usealle suomalaiselle ja eteläpohjalaiselle yritykselle. Uusien vientikauppojen sekä yhteistyökumppanuuksien syntymisen vuoksi Pasila ja Huhta toivovat, että hankkeessa mukana olevien ammattikorkeakoulujen yhteinen ”FLEN Oy” näkisi vielä joskus päivänvalon.

– Olemme hankkeen loppuraportissa hahmotelleet kolme eri jatkotoimenpidettä hankkeelle. Yhteinen yritys olisi ideaaliratkaisu, koska sen myötä saisimme aikaan uusia yhteyksiä ja liiketoimintaa, Elina Huhta toteaa.

Lue Ruokaketjun koulutusvientihankkeen loppuraportti >>

 

Mikä on Ruokaketjun koulutusvientihanke? Se selviää alla olevalta videolta.

 

 

Ruokaketjun koulutusvientihanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) http://www.rakennerahastot.fi.

 

Teksti ja video: Annika Pollari

 

              

 

 

0 kommenttia
15.03.2019

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri on taas käytössä

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterin (www.epkalenteri.fi) huoltotyöt on saatu päätökseen, ja sivut ovat taas käytössä.

Kalenteriin voi siis ilmoittaa jälleen uusia tapahtumia.

Huoltotöiden yhteydessä tapahtumien julkaisu on valitettavasti viivästynyt, mutta nyt kaikki tapahtumakalenteriin saapuneet tapahtumat on julkaistu. Tapahtumat näkyvät normaalisti myös niillä sivustoilla, jotka käyttävät tapahtumakalenterin tietoja (ns. rinnakkaiskäyttösivustot).

Kiitämme teitä kärsivällisyydestänne ja pahoittelemme käyttökatkosta teille aiheutunutta harmia.

Jos teillä on ongelmia kirjautumisen tai lomakkeen kanssa tai ilmoittamanne tapahtuma ei näy kalenterissa, niin ilmoittakaa siitä meille välittömästi.

Kirjautumisen yhteydessä saattaa tulla pyyntö vaihtaa salasana. Jos näin tapahtuu, niin linkki uuden salasanan luomiseen lähetetään sähköpostiinne. Huom. viesti saattaa mennä Roskaposti-kansioon.

 

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma, puh. 040 751 6510, hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi
Annika Pollari, puh. 040 703 8163, annika.pollari@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
15.03.2019

Etelä- ja Länsi-Suomen alueiden kannanotto uuden EU-ohjelmakauden valmisteluun

Etelä- ja Länsi-Suomen alueiden kannanotto EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021–2027 valmisteluun 5.3.2019


Etelä- ja Länsi-Suomen alueet esittävät, että seuraavan rakennerahastokauden ohjelmavalmistelussa:

- korostetaan kasvun ja kestävän kehityksen näkökulmia koko maassa yhden ohjelman kautta
- siirtymäalueet muodostavat yhden tukikokonaisuuden, jossa resurssit jaetaan nykyistä tasapuolisemmin ja mahdollistetaan maakuntarajat ylittävä joustava hankeyhteistyö
- ohjelmassa korostetaan aluelähtöisyyttä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja kerrannaisvaikutuksia
- ohjelma perustuu moderniin ja joustavaan aluekehittämiseen
- aluekehittämiseen tarvitaan laaja-alainen aluekehityksen 2030-luvun kokonaiskuva, jossa määritellään keskeiset tavoitteet kansallisen ja/tai EU-perustaisen rahoituksen osalta.

Rakennerahastoilla on saatu Suomessa aikaan toivottuja ja merkittäviä tuloksia. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kehittyneet merkittävästi rakennerahastopolitiikan tuloksena. Siksi tarve voimakkaaseen suuralueiden väliseen erotteluun on tarpeetonta uudella rakennerahastokaudella 2021–2027.

Tähän johtopäätökseen on tultu Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien liittojen teettämässä selvityksessä. Selvityksen laati valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Oy:stä.

Maamme aluekehityksen kokonaiskuvassa korostuu Helsinki-Uusimaan ja Ahvenanmaan kehittyneisyys verrattuna muihin alueisiin. Pääkaupunkiseudun kehitys on tärkeää koko maalle.

Tulevalla rakennerahastokaudella Etelä- ja Länsi-Suomi (ELSA, pl. Uusimaa) ja Itä- ja Pohjois-Suomi (IP) ovat samaa tukikategoriaa eli siirtymäalueita Uudenmaan tukikategorian ollessa kehittyneempi alue. IP-alue saa lisäksi pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tukea (NSPA) Suomen EU-liittymissopimuksen nojalla.

Rakennerahastopolitiikkaa on harjoitettu Suomessa koko EU-jäsenyyden ajan ja se on ollut miljardien eurojen alueellinen tulonsiirto IP-alueelle. Pohjois- ja Itä-Suomen asema on kohentunut käytettävissä olevien relevanttien tunnuslukujen näkökulmasta lukuun ottamatta väestönkehitystä ja vetovoimaa.

Tulevan aluekehittämisen kannalta on merkityksellistä, että alueiden kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista voidaan tukea korostamalla toimenpiteiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja leviämisvaikutuksia mahdollistavasta eikä poissulkevasta näkökulmasta.

Alueiden kehitys, tuottavuus ja tuottavuuden kasvu riippuvat vahvasti alueen infrastruktuurista, väestön inhimillisestä pääomasta sekä innovaatioista, joihin panostamisen ei pitäisi jatkossa perustua miltään osin keinotekoisiin hallinnollisiin tai ohjelmallisiin rajoihin. Uuden aluerakenteen perustan muodostavat suuret kaupunkiseudut ja niiden väliset sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet. Kaikilla suuralueilla suurten ja keskisuurten kaupunkien merkitys suhteessa omaan vaikutusalueeseen on vahvistunut 2010-luvun aikana.

Aluekehittämisen resurssit ja painopisteet pitäisi määritellä paikkaperustaisen ja aluelähtöisen kehittämisen periaatteita kunnioittaen, jolloin kaikki siirtymäalueet ovat lähtökohtaisesti saman kansallisen kehittämisen viitekehyksen alla.

Alueiden, niiden elinkeinoelämän sekä osaamis- ja innovaatiorakenteiden kehittämisessä korostuu sellaisten vaikuttavien ja isojen rakenteiden kehittäminen, jotka liittyvät osaamiseen, osaamisverkostoihin ja arvoketjuihin, innovaatio- ja teknologiarahoitukseen, saavutettavuutta tukeviin investointeihin, kasvun pullonkauloihin ja alueiden kasvua tukevaan infrastruktuuriin.


Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntajohtajien puolesta,

Ossi Savolainen
Uudenmaan liitto

Etelä- ja Länsi-Suomen ELY-keskusten ylijohtajien puolesta,

Tommi Muilu
Hämeen ELY-keskus

Pasi Patrikainen,
Keski-Suomen ELY-keskus

0 kommenttia
12.03.2019

Kasvun palo oli yksi valintakriteeri Etelä-Pohjanmaan Kasvupolulla

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolulle valittiin 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa yritystä. Hakijoita oli  yhteensä 36. Valintakriteerejä olivat uskottava kasvusuunnitelma ja sitä toteuttava tiimi, toiminnan skaalatuvuus, suunnitelman tavoitteellisuus ja realistisuus, hakemusten kasvun palo sekä yrityksen motivaatio.

Kasvupolulle valittiin mietolainen Beam-Net Oy, Sofor Oy, Safetor Oy Ltd ja Domretor Oy Kauhavalta, JPT-Industria OyOY Hortimill LTD ja Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy Ilmajoelta, Jarte Steel Oy Töysästä, Taikapuoti ja WikliSoft Oy Lapualta, Oikiat Design Oy Kuortaneelta, Minorito Oy, RMK Vehicle Corporation Oy, PRP ja Oiwa Solutions Oy Seinäjoelta.

Valittujen yritysten liikeideat liittyvät esimerkiksi teräsrakentamiseen, elintarviketuotantoon, kotimaisiin puhdistusaineisiin, tekstiilituotantoon ja tiedolla johtamisen ratkaisuihin.

Tuomariston puheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen kommentoi valintoja:

"Rahoittajat ja pääomasijoittajat käyttävät pitkälti kriteereinään yrityksien rahoitusvalmiuksia arvioidessa: Yritysidean uutuusarvo tai kysyntäarvo, tiimin uskottavuus ja osaaminen, kuinka kunnianhimoinen kasvusuunnitelma on. Kasvupolkuprosessissa pyritään hakemaan valmiuksia juuri näiden asioiden kasvattamiseen ja siten meidän tuomariston käyttämät kriteerit olivat hieman erilaisia."

Kinnusen lisäksi tuomaristoon kuuluivat asiantuntija Markku Keski-Filppula, Mikko Isoniemi Myynninmaailmasta, Laura Strömberg Dagsmark Petfoodilta, Petra Sippola Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, Timo Kalliomäki Nordea Pankki Suomi Oyj:ltä ja Linda Leinonen Kauhajoen kaupungilta.

Kasvupolun sisältö ja eteneminen

Mukaan valittuja yrityksiä sparrataan kahdessa Kiitoratapäivässä 4.4. ja 9.5. Tällöin eri alojen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa Kasvupolun aikana yhteensä 10 asiantuntijaa 45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa.

Tuomaristo valitsee Kasvupolun päätteeksi kaksi parasta yritystä, jotka etenevät jatkosparrauksiin ja lokakuussa 2019 järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin.

 

Lisätiedot:

Oona Ikonen, puh. 040 555 5543, oona.ikonen@bang.fi
Emma Varis, puh. 040 485 5999, emma.varis@bang.fi

https://www.kasvuopen.fi/kasvupolut/etela-pohjanmaan-kasvupolku-2019


Kasvu Open on valtakunnallinen sparrausohjelma pk-yrityksille, joka auttaa yrityksiä niiden kasvuhaasteissa. Sparraus on valituksi tulleille yrityksille maksutonta. Vuoden 2019 aikana noin 400 yrityksen kasvusuunnitelmaa sparrataan yli tuhannen asiantuntijan voimin 24 Kasvupolulla. Vuosi huipentuu Kasvu Open Karnevaaliin lokakuussa 2019, jossa 100 finalistin joukosta valitaan Suomen parhaat kasvuyritykset.

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolun mahdollistavat Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan Liitto, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK, Into Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Alavuden Kehitys Oy – Yrityskehitys Fasadi, Viexpo, Suomen Yrittäjäopisto, Myynninmaailma, Xport, Lapuan kaupunki, Kauhavan kaupunki, Ilmajoen kunta, Kurikan kaupunki, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Kuortaneen kunta, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Kasvu Openin valtakunnalliset kumppanit.

*Aava&Bang Oy on valtuutettu Kasvu Open -tapahtumien järjestäjä ja voittoa jakamattoman Kasvu Open Oy:n osakas. Muut osakkaat ovat Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki ja Kasvun Roihu Oy.

0 kommenttia
8.03.2019

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri ei ole toistaiseksi käytössä

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteriin (www.epkalenteri.fi) kohdistuneen tietoturvauhan vuoksi sivustolla joudutaan tekemään oletettua isompia huolto- ja muutostöitä.

Tämän vuoksi tapahtumakalenteri ei ole toistaiseksi käytössä.

Kalenteri on siis toistaiseksi suljettu, eikä sinne voi tällä hetkellä ilmoittaa uusia tapahtumia.

Valitettavasti tämä tarkoittaa myös sitä, että tapahtumat eivät näy muillakaan sivustoilla, jotka käyttävät tapahtumakalenterin tietoja (ns. rinnakkaiskäyttösivustot).

Olemme todella pahoillamme asiasta, ja tilanteen mahdollisesti aiheuttamasta haitasta.

Järjestelmän toimittaja ei ole pystynyt vielä vahvistamaan, kuinka kauan huolto- ja muutostöissä menee. Toivomme, että kalenteri olisi taas ensi viikolla käytössä.

Ilmoitamme, kun tapahtumakalenteri on taas entistäkin ehommassa käyttökunnossa!

 

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma, puh. 040 751 6510, hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi
Annika Pollari, puh. 040 703 8163, annika.pollari@etela-pohjanmaa.fi

 

 

0 kommenttia
8.03.2019

Etelä-Pohjanmaan liittoa odottaa paluu normaaliin arkeen

Sote- ja maakuntauudistuksen käsittely on päätetty lopettaa tänään 8.3.2019.

­Vs. maakuntajohtaja Antti Saartenojan mukaan Etelä-Pohjanmaan liitossa valmistaudutaan palaamaan normaaliin päiväjärjestykseen.

­– Henkilöstöämme koskeneet poikkeavat työjärjestelyt puretaan, kun vakituiset viranhaltijat palaavat takaisin omaan työhönsä. Myös valmistelua koskenut hallinnointi- ja talouspuoli ajetaan hallitusti alas kesään mennessä, Saartenoja toteaa.

Hänen mukaansa on todennäköistä, että uusissa verkostoissa toimimista sekä hyviä yhdessä toimimisen tapoja tullaan varmasti jatkamaan etenkin muutosvalmistelussa mukana olleiden organisaatioiden kesken.

– Vaikka monesta valmistelussa mukana olleesta saattaa tuntua tässä tilanteessa turhauttavalta, ei viime vuosien aikana tehty työ ole kokonaan hukkaan heitettyä. Meidän pitää yhdessä etsiä uusia mahdollisuuksia sekä avauksia ja jatkaa tähän mennessä tehtyä hyvää työtä koko maakunnan hyväksi, hän sanoo.

Mikäli arviot pelkän sote-uudistuksen etenemisestä myös uuden hallituksen johdolla pitävät paikkansa, on Saartenojan mielestä vielä liian aikaista sanoa, vaikuttaako se jollain tavalla Etelä-Pohjanmaan liiton toimintaan tai henkilöstöön.

– Olettamukseni on, että pelkän sote-puolen uudistaminen ei vaikuta liiton toimintaan, mutta tämä jää nähtäväksi, hän jatkaa.

– Haluamme välittää kiitoksemme etenkin henkilöstöllemme ja luottamushenkilöillemme sekä myös kuntiin, kuntayhtymiin ja sidosryhmille koko valmistelun ajan tehdystä yhteistyöstä ja asioiden hyvästä valmistelusta, Saartenoja lisää.

Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen vastuuvalmistelun tiedote asiasta löytyy osoitteesta http://uusiep.fi/ajankohtaista/sote-ja-maakuntauudistuksen-valmistelu-lopetetaan/


Lisätietoja:
Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja
Etelä-Pohjanmaan liitto
puh. 050 347 9845
antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
6.03.2019

Kiertotalousarviointeja Etelä-Pohjanmaan yrityksiin!

Hyvä pohjalainen yritys!

Haluaisitko ymmärtää, millaisia mahdollisuuksia kiertotalous ja kestävä liiketoiminta tarjoaa yrityksellesi? Nyt siihen on loistava mahdollisuus!

Etelä-Pohjanmaalla toteutetaan osana CESME-kiertotaloushanketta erillistä pilottiprojektia, jossa testataan ja edelleen kehitetään hankkeen aikana kehitettyä Vihreän profiilin arviointityökalua. Testaamme nyt kevään aikana työkalua paikallisiin yrityksiin, minkä avulla saamme paitsi tärkeää tietoa työkalun edelleen kehittämiseksi, pääsemme myös innostamaan paikallisia yrityksiä kiertotalous- ja kestävyysasioiden pohtimiseen.

Testaustilaisuuksissa paikalliset pk-yritykset pääsevät siis pohtimaan omaa liiketoimintaansa kiertotalouden näkökulmasta ja arvioimaan myös kiertotalouden mahdollisuuksia yritykselle. Testausten vetämisestä päävastuussa ovat VTT Oy:n asiantuntijat, jotka vastaavat myös työkalun kehittämisestä osana pilottiprojektia.

Testaukset ovat avoimia ja maksuttomia kaikille eteläpohjalaisille yrityksille. Testaukset pyritään suorittamaan noin 6-7 yritykselle. 

Kutsummekin nyt kaikki kiertotaloudesta kiinnostuneet yritykset mukaan testaamaan työkalua!

Mikäli kiinnostuit, otathan meihin pikaisesti yhteydessä! 

Maria Antikainen, VTT, maria.antikainen@vtt.fi, p. 040 512 4260

Hanna Meriläinen, EP-liitto, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, p. 0400 241 813

 

CESME

 

0 kommenttia
4.03.2019

Maakunnat peräänkuuluttavat hallitukselta nopeita toimia VT3:n investointien toteuttamiseksi

Maakunnat peräänkuuluttavat hallitukselta nopeita toimia valtatie 3:n investointien toteuttamiseksi Tampere–Vaasa-välillä

Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan maakunnat järjestivät yhteisen Valtatie 3 - seminaarin Laihialla 4.3.2019. Tilaisuus kokosi yhteen laajan joukon julkisia ja yksityisiä toimijoita sekä alueen kansanedustajia pohtimaan keinoja valtatie 3:n välttämättömien parannuskohteiden nopeaksi läpiviemiseksi. Tampere–Vaasa-välin kiireellisimmät parannuskohteet on koottu heti toteuttamisvalmiiksi, 128 miljoonan euron investointipaketiksi. Parannushankkeiden viivästyminen entisestään heikentää alueen liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Valtatie 3 on yksi Suomen vilkkaimmista pääteistä yhdistäen Suomen etelä-pohjoissuunnassa sekä linkittäen Pohjanmaan, Etelä-Pohjamaan, Pirkanmaan ja Satakunnan maaseudun, taajamat ja kasvukeskukset yhdeksi kasvualueeksi. Maamme elintarviketeollisuus on sijoittunut Länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle, mikä tekee valtatie 3:sta Suomen ruokatien ja vientiteollisuuden runkoväylän. Valtatie 3 on myös konepaja- ja energiateollisuuden runkoväylä Etelä- ja Länsi-Suomen satamien kautta maailmalle.

Valtatien 3:n liikenne on kasvanut viime vuosien aikana nopeasti, ja ennusteiden mukaan kasvua on myös tulevaisuudessa. Valtatie 3:n Tampere–Vaasa-yhteysväli on osa E12 Euroopan valtiot yhdistävää kansainvälistä tieverkkoa ja EU:n päättämiä pääliikenneväyliä. Nykyisellään Tampere–Vaasa-väli ei kuitenkaan täytä kansainväliselle tieyhteydelle ja valtakunnalliselle pääväylälle asetettuja vaatimuksia.

– Kolmostie on päivitettävä nopealla aikataululla vastaamaan valtakunnallisen pääväylän vaatimustasoa alueen vientikuljetusten toimintavarmuuden, teollisuuden kilpailukyvyn ja liikenneturvallisuuden takaamiseksi. Laihian ja Jalasjärven välisen osuuden jääminen runkoverkon ulkopuolelle tulisi myös mahdollisimman nopeasti korjata, sanoo Pohjanmaan maakuntajohtaja Kaj Suomela.

Valtatie 3:lla kulkee tavaraa vuosittain 10 miljardin arvosta, ja se on Suomen tärkeimpiä elinkeinoelämän kuljetusväyliä pohjoisesta Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Tiellä kulkee vuosittain 3,5 miljoonaa ajoneuvoa, joista raskaan liikenteen kulkuneuvoja lähes on puoli miljoonaa. Silti Tampere–Vaasa-väliltä löytyy pitkiä 50–60 km/h nopeusrajoitettuja tieosuuksia, vaikka valtakunnalliselle runkoverkolle on asetettu tavoitteeksi 80 km/h:n tuntinopeus. Liikenteen sujuvuutta haittaavat lähes viisikymmentä vaarallista liittymää, ja ohitusmahdollisuudet ovat rajalliset yksikaistaisella ja paikoin mäkisellä tiellä. Lisäksi valtatie 3:lla on lukuisia raskaalle liikenteelle hankalia kiertoliittymiä.

Ratkaisuna realistinen ja heti toteutettava investointipaketti

Vuonna 2015 laaditun kehityskäytäväselvityksen mukaan ensimmäisen vaiheen yhteysvälihankkeet tulisi toteuttaa ennen vuotta 2025. Valtatie 3:n Tampere–Vaasa-välin kiireellisimmät ja kustannustehokkaimmat parannuskohteet koostuvat kärkihankkeista, joilla parannetaan elinkeinoelämän kuljetusten ja työmatkaliikenteen palvelutasoa sekä pienistä kustannustehokkaista liikenneturvallisuutta parantavista hankkeista. Hankkeet ovat suunniteltu niin pitkälle, että rakentaminen voidaan käynnistää välittömästi. Parannuskohteet on koottu 128 miljoonan euron investointipaketiksi. Ellei rakentamista aloiteta pikaisesti, tavoitetasoa ei tulla saavuttamaan aikataulussa.

Yhteysvälihankkeen 1. vaihe sisältä:

  • Hämeenkyrön ohitustie 65 M€
  • Keskikaiteet Sikuri–Ikaalinen-ohituskaistoille 4,6 M€
  • Teikangas–Mansonniemi-ohituskaistapari 5,5 M€
  • Alaskylä–Parkano (vt 23) uusi ohituskaista ja tielinjan oikaisu 13,0 M€
  • Koskuen ohituskaistapari 4,5 M€
  • Rajalanmäen ohituskaista ja Mantilan liittymä 5,6 M€
  • Lamminkosken ohituskaistapari 5,5 M€
  • Jalasjärven eritasoliittymä 6,5 M€
  • Vt 3 ja vt 8 Vaasan yhdystien eritasoliittymän parantaminen 5,5 M€
  • Pienet liittymä- ja liikenneturvallisuushankkeet 12,0 M€

 Yhteensä 128 miljoonaa euroa

 

 

Lisätietoja:

Tero Voldi, liikenneasiantuntija, Pohjanmaan liitto, puh. 044 320 6568, tero.voldi@obotnia.fi
Markus Erkkilä, vs. suunnittelujohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto, puh. 040 356 8044, markus.erkkila@etela-pohjanmaa.fi
Jouni Koskela, edunvalvontapäällikkö, Pirkanmaan liitto, puh. 050 527 2129, jouni.koskela@pirkanmaa.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
27.02.2019

Kaavoittajat ja rakennustarkastajat opintomatkalla Tampereella

Tampereen Kansi -pienoismalli antaa osviittaa radan päälle rakennettavasta uudesta kansikaupunginosasta ja sinne sijoittuvasta Areenasta.

 

Vuosi sitten ensimmäistä kertaa järjestetty maakunnan maankäytön ammattilaisille suunnattu opinto- ja seminaarimatka sai jatkoa, kun reilu kolmikymmen henkinen porukka Etelä-Pohjanmaan kuntien, ELY-keskuksen ja maakuntaliiton väkeä suuntasi Tampereen seudulle helmikuun alussa. Toista kertaa järjestetty opintomatka oli osallistujien mukaan odotettu tapahtuma ja bussin käytävät täyttyivätkin vilkkaasta keskustelusta jo heti alkumatkasta.

Ensimmäisen päivän virallisen ohjelman avasi Tampereen kaupungin hankejohtaja Tero Tenhunen, joka luennoi opintomatkalaisille Tampereen kehittämistavoitteista ja -toimista. Tenhusen mukaan Tampereella tapahtuu tällä hetkellä enemmän kuin ikinä ennen. Ratikan on tarkoitus aloittaa liikennöinti kaupungissa jo vuonna 2021, minkä lisäksi Kansi- ja Areena-hanketta viedään vauhdilla eteenpäin vuoden 2022 jääkiekon MM-kisoja silmällä pitäen. Kansi- ja Areena-hankkeeseen perehtyminen toimikin yhtenä päivän pääteemoista. Kyseisen kaupunkirakennetta eheyttävän kansikaupunginosa-hankkeen tarkempiin erityispiirteisiin ja yksityiskohtiin opintomatkalaiset tutustutti SRV:n projektijohtaja Rauno Kulmala, jonka esittelypuheen ohessa päästiin seurailemaan myös rakennustöiden etenemistä itse hankealueella.

Päivän toisena tutustumiskohteena toimi noin 7 kilometrin päässä Tampereen keskustasta sijaitseva Vuoreksen uusi kaupunginosa, jossa järjestettiin asuntomessut kesällä 2012. Vuoreksen alueen kehityskulkuun, nykytilaan ja jatkosuunnitelmiin päästiin perehtymään Pertti Tammisen esitelmän ja alueelle suuntautuneen kiertoajelun yhteydessä. Lumisen Vuoreksen katukuvaa ja julkisia tiloja koristivat lukuisat taideteokset, minkä lisäksi alue kätki sisäänsä muun muassa jätteiden putkikeräyksen sekä hulevesien luonnonmukaiseen imeyttämiseen hyödynnetyn vihervyöhykkeen.

Pirkkalan kytkettyihin pientaloihin tutustumassa.

 

Toisen matkapäivän aamu käynnistyi bussimatkalla Kangasalan uuteen kulttuurikeskukseen, vuonna 2015 avattuun Kangasala-taloon. Kangasala-talolla järjestetyn esittelytilaisuuden yhteydessä päästiin kuulemaan niin Kangasalan strategisesta yleiskaavasta kuin itse Kangasala-talosta ja sitä ympäröivien kortteleiden täydennysrakentamisestakin.

Kattavan Kangasala-infon jälkeen kaavoittajat ja rakennustarkastajan siirtyivät Etelä-Pohjanmaan liiton vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilän ja Ilmajoen kunnan rakennustarkastaja Satu Kangas-Kuittisen johdolla keskustelemaan keskenään päivän polttavimmista puheenaiheista maakunnan maankäyttöön liittyen. Puhetta riitti ja aika lensi niin, että pian olikin otettava suunnaksi Pirkkala ja päivän päätöskohteeksi valikoitunut Townhouse-kohde.

Pirkkalan kirkon parkkipaikalta liikkeelle lähteneellä kävelykierroksella päästiin tutustumaan kytkettyjen pientalojen monipuoliseen väri- ja muotomaailmaan. Persoonallinen pientaloalue tarjosi pirteän lopetuksen päivälle ja ulkoilmassa virkistyneet matkalaiset pääsivät aloittamaan kotimatkan kohti Etelä-Pohjanmaata virkein ja uuden tiedon täyttämin mielin.

Kiitokset osallistujille onnistuneesta opintomatkasta!

 

Teksti ja kuvat: Maaria Vanhatalo

0 kommenttia
27.02.2019

Euroopan tulevaisuus valinkauhassa

Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubbin puhe välittyi Skypen kautta Munchenin lentokentältä, kun luxemburgilainen ”snowhow” petti ja hän myöhästyi jatkolennolta.

 

Euroopan unionilla on vastassaan runsaasti erilaisia haasteita, mitkä määrittävät unionin tulevaisuutta ja mihin vastaaminen on välttämätöntä. Tulevaisuutta pohdittiin kansainvälisellä asiantuntija- ja osallistujajoukolla Päijät-Hämeen maakuntaliiton isännöimässä konferenssissa Lahdessa tammikuun lopussa. ”Future of Europe” -konferenssissa alustivat ulkomaankauppaministeri Anne-Mari Virolainen Euroopan unionin haasteista ja mahdollisuuksista, Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb Euroopasta epäjärjestyksen maailmassa sekä Euroopan komission arktisten asioiden neuvonantaja Jari Vilen Euroopan arktisten alueiden tulevaisuudesta.

Paneelikeskustelua käytiin aiheesta ”European action for citizens, growth and the future” ja kolmessa teemaseminaarissa pohdittiin asiantuntijakeskusteluina kansalaisten asemaa tulevaisuuden Euroopassa, alueiden asemaa Euroopan unionin uudistetussa Itämeri-strategiassa sekä älykkään erikoistumisen ohjelmia osana Itämeren alueen kehittämistä uudella ohjelmakaudella.

Lähitulevaisuudessa tehdään merkittäviä päätöksiä, jotka tulevat Euroopan unionin sisällä vaikuttamaan siihen, millaista politiikkaa ja käytännön ratkaisuja se tekee: Brexit suuntaan tai toiseen maaliskuussa, Euroopan unionin parlamentin vaalit toukokuussa ja uuden ohjelmakauden ja uuden budjetin valmistelu näiden ohessa. Unionin perustavat johtotähdet liberaali talouspolitiikka, globalisaatio, multilateraalinen hallinto ja vapaa kauppa ovat kaikki vaarassa jäädä taka-alalle ja tilalle ovat tulossa rajojen sulkeminen, kahdenväliset sopimukset, kauppasodat ja jopa sotilaallinen valtataistelu suurvaltojen välillä.

Ikääntyvä Eurooppa, jonka oma väestö ei juurikaan kasva, etsii tehokkaampia keinoja estää maahanmuuttoa. Koko maapalloa uhkaava ilmastonmuutos on muuttumassa vitsiksi sosiaalisessa mediassa eikä sitä osata tai haluta ymmärtää kaiken kattavana selviämishaasteena. Kysymys kuuluu, onko meillä edelleenkin yhteinen eurooppalainen arvopohja, jonka varaan unioni rakentuu ja rohjetaanko sen mukaisesti toimia?

Vilkasta mielipiteidenvaihtoa käytiin Itämeren aluetta ja älykästä erikoistumista koskevassa teemaseminaarissa.

 

Äänestäminen on yksi tapa vaikuttaa ja saada aikaan muutos

Helppoja ja nopeita vastauksia tai ratkaisuja monisäikeisiin ja laajoihin kysymyksiin ei ole, vaikka niitä populismin keinoin pyritäänkin niin Euroopassa kuin globaalistikin tarjoamaan. Euroopan unioni sai alkunsa rauhan ja taloudellisen vakauden projektina ja nyt meitä muistutetaan siitä, että ne eivät ole itsestään selviä seikkoja. Niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin alueilla, missä kehitys on ollut laskevaa, ihmiset ovat työttömiä, köyhyys lisääntyy ja tulevaisuuden näkymät ovat heikot, on syntynyt eliittiin ja hyvinvoiviin ja kasvaviin alueisiin kohdistuvaa kostomielialaa, mikä on heijastunut esim. vaalien tuloksissa. Kun Brexitin puolesta äänestivät alueet, jotka saavat eniten tukea Euroopan unionilta, se osoittaa, että unionin missio hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen tasapainon luomisesta jäsenmaihinsa ei kaikilta osin ole onnistunut, ja sekä unionilla että jäsenvaltioilla on tarvetta korjausliikkeisiin.  

Konferenssissa kysyttiin, tavoittaako Euroopan unioni tavalliset ihmiset, käyttääkö se ymmärrettävää kieltä? Miksi pitäisi äänestää parlamenttivaaleissa, ellei ymmärrä mistä äänestää? Brexit-keskustelut ovat toisaalta nostaneet esiin niitä tavallisia ihmisiä koskettavia käytännön elämän seikkoja, jotka Euroopan unioni on mahdollistanut, kuten vapaan liikkuvuuden työn ja opiskelun vuoksi ja vapaamman kaupan. Euroopan unioni kuitenkin tiedottaa hyvistä saavutuksistaan huonosti ja esimerkiksi sen rahoitusosuus jää usein pienemmälle maininnalle kuin alueen tai valtion, kun esitellään erilaisia aikaansaannoksia.

Tiedottaminen on heikkoa siinäkin mielessä, että vaikka Euroopan unioni on suuri toimija ja merkittävä vaikuttaja sen jäsenvaltioiden kansalaisten elämässä, on Brysseliin akkreditoitu vain kourallinen toimittajia pysyvästi tiedottamaan, tutkimaan ja analysoimaan, mitä unionin eri instituutioissa tapahtuu. Konferenssin paneelikeskustelussa todettiin, että Euroopan unionin alkoi toisen maailmansodan jälkeen projektina ja se on sitä edelleen – se ei ole valmis eikä se ole täydellinen eikä sen eteenpäinvieminen ole helppoa. Mutta unionin on mahdollista muuttua ja muuttaa toimintatapojaan aidosti ”käyttäjälähtöisemmäksi” ja kansalaisten tarpeet huomioon ottavaksi, jos niin halutaan. Äänestäminen on yksi tapa vaikuttaa.


Teksti ja kuvat: Pia Kattelus

 

 

 

0 kommenttia
26.02.2019

EU-tietokeskus valmistautuu vaalikevääseen

Toukokuun lopulla järjestettävät Euroopan parlamentin vaalit lähestyvät kovaa vauhtia, mikä näkyy olennaisesti myös Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toiminnassa ja viestinnässä. Kevään tärkeimmäksi tavoitteeksi on tiedotuspisteessämme nostettu EU-vaalien näkyväksi tekeminen ja äänestysinnon nostattaminen Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Tavoitteen saavuttamiseksi tulemme panostamaan monipuolisesti erilaisiin viestintätoimiin ja maaliskuun alusta alkaen saamme tiedottamistyöhön myös vahvistusta EU-viestinnän harjoittelijan muodossa.

Tiedotus- ja aktivointityötä onkin tehtävä, sillä edellisissä EU-vaaleissa vain 40 % kaikista äänioikeutetuista ja vain 10 % ensi kertaa äänestävistä vaivautui vaaliuurnille. Myös huhtikuussa järjestettävät eduskuntavaalit uhkaavat latistaa äänestysinnokkuutta EU-vaaleissa.

Äänestäminen EU-vaaleissa on kuitenkin tällä hetkellä ajankohtaisempaa ja tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Tulevissa vaaleissa asetetaan vahvoja askelmerkkejä EU:n tulevaisuudelle, Brexitin jälkeisen, kahdenkymmenenseitsemän (27) jäsenvaltion yhteenliittymänä. Vaalitulos tulee vaikuttamaan myös heinäkuussa vaihtuvan EU:n komission kokoonpanoon, sillä seuraava komission puheenjohtaja tullaan valitsemaan pitkälti vaalituloksen perusteella. Euroopan parlamentti tulee siis puoltamaan tulevaksi puheenjohtajaksi vaalit voittaneen poliittisen ryhmittymän kärkiehdokasta, eli niin kutsuttua Spitzenkandidaattia.

Euroopan tuleva seitsenvuotinen rahoituskehys on paraikaa valmistelun alla, mikä noussee keskeiseksi aiheeksi tulevissa vaaleissa. Rahoituskehys vaikuttaa tavalla tai toisella jokaisen eurooppalaisen elämään ja siinä on kyse käytännössä koko EU:n toiminnan raameista. Miten rahoitusta ohjataan maaseudulle, maatalouteen, nuoriin, ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen, ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä Euroopan eri alueille ja sitä myötä myös Etelä-Pohjanmaalle.

Viestintää verkossa ja tapahtumissa

EU-tietokeskus toteuttaa vaaleihin liittyvää viestintää kevään aikana niin verkossa kuin erilaisten tapahtumien yhteydessä. EU-tietokeskuksen nettisivuille on avattu erillinen vaaleja käsittelevä alasivusto EU-vaalit 2019, jonne kootaan kattavasti tietoa vaaleista, vaalikevään tapahtumista sekä kaikki tietokeskuksen tuottamat vaaliaiheiset artikkelit ja muut materiaalit. Kevään aikana haastattelemme myös ehdokkaita ja työstämme niiden pohjalta ehdokasesittelyjä vaalisivustollemme. Vaalitietoa jaetaan ja tuotetaan myös sosiaalisen median kanavillemme Facebookiin ja Twitteriin. Nyt jos milloin sosiaalisen median kanavamme kannattaa pistää seurantaan!

EU-tietokeskuksen tapahtumakeväästä tulee vilkas. Kevään päätapahtuma, Eurooppa-päivä, järjestetään Seinäjoella torstaina 9. toukokuuta. Tuolloin myös vaalit ovat keskiössä. Tapahtuma koostuu kahdesta osasta; toritapahtumasta ja vaalipaneelista. Toritapahtuma järjestetään Seinäjoen uudella keskustorilla klo 15–18 välisenä aikana. Toritapahtuma tarjoaa erityisesti puolueille mahdollisuuden päästä kampanjoimaan EU-vaaliohjelmiaan ja -ehdokkaitaan. Toinen osa, eli vaalipaneeli, järjestetään Seinäjoen kaupunginkirjastolla klo 18.30 alkaen. Vaalipaneelissa haastatellaan EU-vaaliehdokkaita toimittaja Anssi Orrenmaan johdolla.

Kevään aikana EU-tietokeskus osallistuu vaalitietopisteellään myös Etelä-Pohjanmaan Järjestömarkkinoille, jotka jalkautuvat kahdeksan kunnan alueelle toukokuun alkupuolella. Luvassa on myös muutama muu vaali-infotilaisuus. Olemme mielellämme mukana muissakin tapahtumissa ja avoinna kaikenlaisille ehdotuksille!   

Seuraa tiedotusta!

Nettisivuilla: EU-vaalit 2019 https://www.epliitto.fi/euvaalit

Facebookissa: Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa https://www.facebook.com/kansainvalinenetelapohjanmaa

Twitter: Europe Direct Etelä-Pohjanmaa https://twitter.com/EuropeDirectEP

Ota meihin yhteyttä

eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi
puh. 0400 241813

 

 

 

0 kommenttia
26.02.2019

Etelä-Pohjanmaan vientipäivästä startti kansainvälisille markkinoille

Team Finland Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen vientipäivä toteutettiin helmikuun alussa. Seinäjoki Areenaan kokoontui 60 yritysten ja 40 yrityspalvelutoimijoiden edustajaa ja aivan kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet mukaan! Vaikka olemme pienyritysvaltainen maakunta ja vientikauppa ei ole valtaisan suurta, kiinnostusta ja potentiaalia uusiin avauksiin maailmalle selkeästi on.

Aamun aikana toimitusjohtaja Susanna Myllymäki More Joy Oy:stä kertoi oman kodinsisustamis- ja siivousyrityksensä matkasta maailmalle. Lisäksi kuultiin toimitusjohtaja Mirja Palolan ja myyntivastaava Tanja-Maria Davidovin kokemuksia Taiga Chocolate Oy:n taipaleesta aloittavana yrityksenä Aasian markkinoille. Molemmat yritykset olivat selvittäneet tarkkaan markkinat, joille tuotteensa kohdistivat: minne, kenelle ja minkälaisena. He korostivat keskittymistä siihen, mikä on oman yrityksen vahvuus, minkä tekemisessä se on hyvä, ja kaiken muun hankkimista yhteistyökumppaneilta.

Oman tuotantoprosessin on oltava kunnossa ennen vientiin suuntaamista. Kun isot kaupat syntyvät, ei ole enää aikaa ryhtyä suunnittelemaan, miten tilaus toteutetaan. Tavaramerkki- ja mallisuojasta tulee huolehtia. Etsi avuksesi ja työntekijöiksi jo maassa asuvia suomalaisia. Kysy asiakkailtasi mitä he haluavat, miten voit parantaa toimintaasi ja keneltä kohdemaassa saat apua. Tee yrityksesi ja tuotteesi tunnetuksi sellaisilla medioilla, mitkä tavoittavat asiakkaasi – tai asiakkaasi asiakkaat; esimerkkinä John Lewis, joka ottaa tuotteita myyntiin vain yrityksiltä, joilla on Instragramissa yli 2000 kuvaa ja yli 100 000 seuraajaa. Jos käyt messuilla, selvitä mitkä ovat parhaat, joille osallistua. Vietä aikaa kohdemaassasi. Hyödynnä yrityskummeja tai muita kokeneita jo maassa toimivia yrittäjiä.

Meet the Xperts -torilla yritysten edustajien oli mahdollisuus tavata 19 eri kansainvälistymisen tukitoimijaa työpajojen välillä.

Päivän pääpuhuja Kim Väisänen, start-up sijoittaja, bisnesenkeli ja tv:n Leijonan luolasta tuttu yrittäjä, jakoi omia kokemuksiaan. Aina ei voi onnistua, joten hänenkin uraltaan löytyi niin konkursseja kuin kannattamattomia sijoituksiakin. Mutta tekeminen on opettanut. Hän korosti kilpailun tärkeyttä tuotteiden parantamisessa ja yrityksen toiminnan kehittämisessä – kun menestyt yhdellä kilpaillulla markkinalla, voit tehdä sen myös toisella. Väisänen suositteli etsimään mentorin - jonkun, jolla on jo kokemusta ja näkemystä. Hän ei kannustanut lähtemään suoraa päätä kansainvälisille markkinoille, vaan miettimään tarkasti, mitä yrityksellä ja sen tuotteilla tavoitellaan. Ehkä oma paras markkina onkin kotimaassa. Markkinaselvitys on Väisäsenkin mukaan välttämätön. Ja kun päätetään lähteä viemään, on myös mietittävä miten toimitaan, jos markkinoilta on vetäydyttävä – miten minimoidaan vahingot.

Vientipäivän loppuosa koostui viidestä työpajasta, joissa yritysten väki kiersi teemoitetusti kuunnellen ja keskustellen Team Finland Etelä-Pohjanmaan yrityspalvelutoimijoiden kanssa. Heidän oli mahdollista ryhtyä laatimaan omaa vientisuunnitelmaa pohtien vientivalmiuksia ja viennin rahoitusta, tuotteen tai palvelun vientikelpoisuutta, tarvittavia asiakirjoja ja sopimuksia, yhteistyökumppaneita, tiedonhakua ja tuote-esittelyä, oman markkinan tunnistamista sekä kansainvälisille messuille osallistumista. Työpajojen välillä Meet the Xperts -kansainvälisyystorilla oli mahdollisuus tutustua eri yrityspalvelutoimijoihin. Etelä-Pohjanmaan liitto osallistui vientipäivän suunnitteluun ja esitteli omaa kansainvälistä toimintaansa kansainvälisyystorilla.


Teksti ja kuvat: Pia Kattelus

0 kommenttia
26.02.2019

EAKR-haku aukeaa kesäkuussa!

Ennakkotietona: Syksyn 2019 EAKR-haku aukeaa kesäkuussa ja päättyy lokakuun alkupäivinä!

Etelä-Pohjanmaan alueellisen EAKR-rahoituksen kevään haku on päättymässä 4.3.2019. Syksyn 2019 hakuohje julkaistaan kesäkuussa, johon mennessä haun tarkka päättymispäivä lokakuussa ja haettavana oleva EAKR-rahoituksen määrä, vähintään 1 milj. euroa, ovat tarkentuneet. Hakuohje julkaistaan liiton nettisivuilla sekä rakennerahastot.fi Länsi-Suomen aluesivustolla.

Tämän hetken tiedon mukaan kaikki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -rakennerahasto-ohjelman toimintalinjan 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen erityistavoitteet 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta, 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen sekä 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen tulevat hakuun.

Pääsääntöisesti rahoitettavien hankkeiden kesto voi olla enintään kaksi vuotta. Hankkeiden toteuttamisaika voi jatkua vuoden 2022 puolelle (ja myöhemmissä hauissa jopa vuoden 2023 alkupuolelle).   

Seuraa Etelä-Pohjanmaan liiton Facebook- ja Twitter-viestintää haun avautumisesta.

Lisätietoa: https://www.epliitto.fi/eakr

0 kommenttia
26.02.2019

Seutu-AIKO-rahoituksella haetaan toimia työvoimapulan nujertamiseksi

Valtioneuvosto on osoittanut 3 miljoonan euron määrärahan seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseen. Rahoitus on AIKO-rahaa. Etelä-Pohjanmaan liitto on sopinut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa vastaavansa rahoitusviranomaisen tehtävistä.

Väestön keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin ja toisaalta ikääntyminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa pienempien kaupunkien eli ns. seutukaupunkien yritykset eivät löydä riittävästi osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa. Samaan aikaan rakennetyöttömyys on pysynyt melko korkealla tasolla. Työvoimapulan helpottamiseksi tarvitaan toimia työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamiseksi, mutta myös uudenlaisten koulutusmallien ja koulutuksen saavutettavuuden kehittämiseksi sekä kansainvälisten osaajien rekrytoimiseksi. Työvoiman saatavuuden haasteet koskettavat seutukaupunkeja laajalti, joten rahoitettavissa hankkeissa tavoitellaan seutukaupunkien ja yritysverkostojen laajaa, maakuntien rajat ylittävää yhteistyötä.

Haku on käynnissä 28.1.-15.3.2019

Hankehaulla on neljä teemaa, ja haettavien hankkeiden tulee kohdentua yhteen tai useampaan niistä:

  1. Joustavat koulutusmallit koulutuksen saavutettavuuden ja osuvuuden edistämiseksi
  2. Työllistämisen tukeminen julkisten palveluntarjoajien ja yritysten yhteistyöllä
  3. Ulkomaisen työvoiman/kansainvälisten osaajien rekrytointi
  4. Seutukaupunkien yritysverkostojen yhteistyö

Valintakriteereissä hankkeilta edellytetään muun muassa, että ne ovat vaikuttavuudeltaan laajoja ja verkostomaisia ja että niissä on mukana seutukaupunkitoimijoita vähintään kolmesta maakunnasta. Hankkeiden on myös perustuttava todennettuun elinkeinojen tarpeeseen ja suunniteltujen toimenpiteiden pitää täydentää ja tuoda lisäarvoa olemassa oleviin palveluihin.

Hankkeilla on toteutusaikaa 31.8.2021 saakka.

Lisätietoa: https://www.epliitto.fi/seutuaiko

 

Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia (seutukeskus) tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntien keskuksia. Yhteensä 55 kaupunkia, 920 000 asukasta. www.kuntaliitto.fi/seutukaupungit

 

0 kommenttia
26.02.2019

Botnia–Atlantica-ohjelmalla onnistunut vuosikokous Vaasassa

Uutta Euroopan unionin ohjelmakautta on alettu eri tahoilla valmistella samaan aikaan, kun useimpien kehittämisohjelmien viimeiset isommat rahoitushaut ovat käynnissä tai päättymässä. Interreg Botnia-Atlantica-ohjelma on toiminta-alueeltaan ja rahoitukseltaan melko pieni verrattuna vaikkapa Itämeren alueen tai koko Euroopan kattaviin alueyhteistyöohjelmiin, mutta eteläpohjalaisille se on tärkeä yhdessä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, ruotsalaisten Västebottenin ja Västernorrlannin sekä norjalaisen Nordlandingin alueen kanssa. Tärkeyttä osoitti hyvin se, että Vaasan vuosikokoukseen tammikuussa osallistui kahtena päivänä yli 100 henkilöä koko ohjelma-alueelta. 

Ohjelman viimeinen haku, missä on mahdollista hakea kolmivuotisia kehittämishankkeita, päättyy 4. maaliskuuta, ja osana vuosikokousta tiedotettiin hakuun liittyvistä asioista. Eteläpohjalaiset toimijat ovat olleet sekä aktiivisia hakijoita että hankepartnereita, ja vuoden 2018 loppuun mennessä rahoituksen on saanut 11 hanketta, joissa on mukana alueen edustajia.

Kaikkiaan ohjelmasta on rahoitettu 40 projektia. Hankerahoitusta on vuosille 2019–2020 jäljellä vielä 14 % ohjelman käytettävissä olevasta rahoituksesta. Kevään haun jälkeen on mahdollista hakea elokuun 2019 loppuun mennessä vielä suppeahkoja esiselvityshankkeita, joilla voidaan valmistella vaikkapa hakemuksia ja yhteistyöverkostoja uutta ohjelmakautta varten.

Käsittelijä Jon Fransson ja ohjelmakontrolleri Åsa Ericsson ohjeistivat vuoden 2019 ensimmäistä rahoitushakua. 

Ohjelman jatkuminen vielä avoinna

Interreg Botnia–Atlantica-ohjelman tulevaisuus on vielä valmistelun tässä vaiheessa avoin. Varmuutta ei ole siitä, jatkuuko ohjelma nykyisen kaltaisena itsenäisenä ohjelmana vai liitetäänkö sen toiminta-alue osaksi jotakin muuta laajempaa ohjelmaa tai tuleeko siitä jonkin laajemman Interreg-ohjelman alaohjelma. Ohjelman nykyiset alueet ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että Botnia–Atlantica on säilytettävä itsenäisenä alueyhteistyöohjelmana, mutta neuvottelut ovat vasta alussa eikä asia ole yksin ohjelman maakuntien päätettävissä.

Yritysten ja elinkeinoelämän osallistumisen vahvistaminen Botnia–Atlantican toiminnoissa on ollut tavoitteena meneillään olevalla ohjelmakaudella. Kontigo-konsulttitoimiston selvityksen mukaan ohjelman hankkeissa oli edustettuina etenkin energia- ja tuotantoteollisuuden yrityksiä. Yritysten osallistumisen syy oli usein mahdollisuus tiedonvaihtoon muiden yritysten ja hankkeen tutkimus- ja kehittämistoimijoiden kanssa. Elinkeinoelämän osallistumisen tukemiseksi hankkeiden valmistelussa olisi lähdettävä vahvasti yritysten tarpeista ja ne olisi otettava mukaan alusta alkaen.

Yrityksillä täytyy myös olla realistinen käsitys siitä mitä hankkeessa tehdään, mitkä ovat sen tavoitteet, minkälaisia tuloksia voidaan odottaa ja mikä niiden rooli hankkeessa on. Yritykset lähtevät hankkeisiin mukaan, kun ne tunnistavat aidon mahdollisuuden vahvistaa omaa tietopohjaansa ja laajentaa yhteistyöverkostoaan. Markkinointiosaamisen vahvistuminen sekä tuotteisiin ja tuotantoprosesseihin liittyvä tekninen yhteistyö ja teknisen osaamisen kasvu ovat esimerkkejä yritysten myönteisistä kokemuksista hankkeisiin osallistumisessa.


Teksti ja kuvat: Pia Kattelus

0 kommenttia
26.02.2019

Ilmajoen aurinkoenergiailta oli menestys

Ilmajoella 20. helmikuuta järjestetty aurinkoenergiaan keskittyvä yleisötilaisuus keräsi suuren suosion. Paikalle Ilmajoen kunnantalon valtuustosaliin saapui yli 60 aurinkoenergiasta kiinnostunutta kuntalaista, yrittäjää ja maatalousyrittäjää kuulemaan perustietoa aurinkoenergiajärjestelmistä ja niiden hankinnasta sekä jakamaan kokemuksia aiheesta. Osallistujamäärä ylitti odotukset, ja niinpä valtuustosalin koko jäi hieman pieneksi ja paikalle hankittiin lisätuoleja.

Yleisön mielenkiinto kohdistui ennen kaikkea konkreettiseen perustietoon aurinkoenergiasta, jota tarjosi Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy. Faktat täydentyivät paikallisten yrittäjien, Lähdesmäki Oy:n Juhana Lähdesmäen ja Palon Katsastuksen Anssi Korpelan kertoessa omia kokemuksiaan aurinkoenergiajärjestelmistä. Osallistujat esittivät runsaasti kysymyksiä ja keskustelu oli vilkasta. Huomio kohdistui lisäksi yrityksille saatavilla olevaan aurinkoenergiajärjestelmien investointitukeen, joka pienenee 1.5.2019 alkaen. Illan aikana yleisölle esiteltiin myös järjestäjien toteuttaman aurinkoenergiajärjestelmien kilpailutuksen tuloksia.

Tilaisuuden perusteella yleistunnelma aurinkoenergiajärjestelmiä kohtaan oli myönteisen kiinnostunut. Osallistujaluettelon yhteydessä yhteensä 16 paikallaolijaa ilmoitti pitävänsä aurinkoenergiajärjestelmän hankintaa ajankohtaisena tai olevansa siitä kiinnostunut. Tapahtuman järjestäjät ovat lähiaikoina heihin henkilökohtaisesti yhteydessä ja tarjoavat lisätietoa ja tukea aurinkoenergiajärjestelmän hankkimiseksi.

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Ilmajoen kunta, Etelä-Pohjanmaan liiton ja Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy:n kansainvälinen yhteisöenergiaprojekteja edistävä Co2mmunity-hanke, Thermopolis Oy:n yrityksiä energia-asioissa neuvova Innovatiivinen ja resurssitehokas Etelä-Pohjanmaa -hanke sekä Lähdesmäki Oy.

Lue lisää Co2mmunity-hankkeesta.

Lisätietoja: 
Susanna Anttila
projektikoordinaattori, Co2mmunity-hanke
040 1944 552

0 kommenttia
22.02.2019

Etelä-Pohjanmaan liitossa ollaan valmiita uuteen maakuntaan

Perutuslakivaliokunnan sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketista antaman lausunnon perusteella voidaan olettaa, että uudistuksen toimeenpanevien lakien valmistelu on mahdollista viedä päätökseen nykyisen eduskunnan istuntokauden aikana.

– On todella hienoa, että perustuslakivaliokunta on saanut työnsä päätökseen. Toivomme, että sote-valiokunta ehtii tehdä tarvittavat muutokset ajoissa valmiiksi, ja lakipaketit hyväksytään suuressa salissa, sanoo vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Mikäli näin käy, tietää sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun jatkuminen muutoksia Etelä-Pohjanmaan liiton toimintaan ja resursointiin.

– Valmistaudumme luopumaan uudistusvalmistelun hallinnoinnista sekä joistain työntekijöistämme uuden maakuntaorganisaation syntymisen myötä, Saartenoja lisää.

Työpanosta tarvitaan jatkossa myös liiton henkilökunnalta ja luottamushenkilöiltä useissa erilaisissa uudistusvalmistelun työryhmissä sekä maakuntavaalien järjestämisessä.

– Kaikista mahdollisista vaikutuksista meillä ei ole edes vielä oikein käsitystä, mutta eiköhän kaikesta selvitä. Me olemme valmiita uuteen maakuntaan, toteaa Saartenoja.

– Haluamme välittää kiitoksemme etenkin henkilöstöllemme ja luottamushenkilöillemme sekä myös kuntiin, kuntayhtymiin ja sidosryhmille tähän mennessä tehdystä yhteistyöstä ja asioiden hyvästä valmistelusta, Saartenoja lisää.

Kerromme Etelä-Pohjanmaan uudistusvalmistelun tilanteesta sekä sen vaikutuksista Etelä-Pohjanmaan liiton toimintaan tarkemmin sosiaali- ja terveysvaliokunnan kannanoton jälkeen.

 

Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen vastuuvalmistelun tiedote asiasta löytyy osoitteesta http://uusiep.fi/ajankohtaista/sote-ja-maakuntauudistuksen-valmistelu-jatkuu/

Perustuslakivaliokunnan tiedote ja linkki lausuntoon löytyy osoitteesta https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/pev-sote-lausunto-220219.aspx

 

Lisätietoja:

Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja
Etelä-Pohjanmaan liitto
puh. 050 347 9845
antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
22.02.2019

KUUKAUDEN HANKE: Julkisia kuljetuksia kehitetään Kurikassa

Logistiikkasuunnittelija Miika Hautalan vetämässä Jukudigi-hankkeessa kehitetään harvaanasuttujen alueiden kuljetustoimintaa digitalisaation avulla.

 

Kurikan kaupunki kehittää AIKO-rahoituksen (alueelliset innovaatiot ja kokeilut) turvin harvaanasuttujen alueiden kuljetustoimintaa sekä testaa teknistä järjestelmää, joka mahdollistaa eri maksajatahojen kustantamien kuljetusten sujuvamman yhdistämisen. Kaupungilta kokeilussa ovat mukana koulu- ja sosiaalitoimi.

– Avainasemassa kokeilussamme on matkojen rekisteröinti, jota testataan kolmen kuljetusyrityksen kanssa, kertoo hanketta vetävä logistiikkasuunnittelija Miika Hautala Kurikan kaupungilta.

Jukudigi-hanke (julkisten kuljetusten digitalisointi) käynnistyi viime syksynä, ja jo tämän vuoden alussa on päästy kokeilemaan uutta järjestelmää käytännössä. Hautala kertoo, että tarjolla ollut valmis ohjelmisto- ja laitepaketti nopeutti pilottivaiheen aloittamista. Kokeilussa mukana olevien kuljetusyritysten autoihin on asennettu maksupäätelaite sekä kosketusnäyttö, jotka mahdollistavat joko matkustajien itsensä tai kuljettajan tekemät rekisteröinnit. Koululaisille on tulossa vielä tässä kuussa kortit, joilla he rekisteröivät matkansa sekä autoon noustessaan että sieltä lähtiessään.

– Matkojen rekisteröinti helpottaa sekä yritysten että kaupungin työtä, koska kuljetusmäärät ja reitit tallentuvat järjestelmään, josta tiedot voidaan hakea suoraan laskutukseen, Hautala sanoo.

Mielenkiinnolla mukaan pilottiin

Kuljetus J. Haanpää Oy lähti mukaan Jukudigi-hankkeeseen mielenkiinnosta.

– Meille oli luontevaa lähteä hankkeeseen mukaan, koska kuljetamme Jalasjärvellä suurimman osan oppilaista kouluihin, sanoo Sari Haanpää.

Haanpään mukaan kuljettajat ovat ottaneet hyvin uuden teknologian haltuun, ja ovat innokkaita ottamaan asioista selvää.

– Käytännön kokeilu on vasta aluillaan, joten emme ole vielä hirveästi saaneet matkustajilta tai kuljettajiltamme palautetta itse järjestelmästä. Odottavalla mielellä olemme asian suhteen, Haanpää jatkaa.

Hän pitää tällaisiin hankkeisiin ja pilotteihin osallistumista yhdessä kaupungin kanssa tärkeänä, sillä yritys haluaa palvella kaupunkia ja olla apuna esimerkiksi tiedon keräämisessä oppilaskuljetuksista.

 Kuljetus J. Haanpää Oy:n kuljettaja ja matkojen kirjaamisen käytettävät laitteet auton kojetaulussa.

Kuljetus J. Haanpää Oy:n kuljettajat ovat opetelleet uusien laitteiden ja ohjelmien käyttöä Jukudigi-hankkeen pilotin myötä.

Tulevaisuudessa yhdistellään eri liikkumismuotoja jouhevasti

Jukudigi-hankkeella haetaan sekä kustannussäästöjä että toiminnan järkevöittämistä julkisiin kuljetuksiin.

– Harvempaan asutuilla alueilla olisi hyvä saada ihmisiä samoihin kyyteihin, etteivät yksittäiset taksit ajelisi peräjulkkaa, Hautala toteaa.

Kurikan kaupunki haluaa olla kuljetusjärjestelmien kehityksessä mukana. Hautalan mukaan tulevaisuudessa liikkuminen nähdään palveluna (Mobility as a Service, MaaS), jossa liikkumistarpeet on paketoitu kokonaisuuksiksi ja käyttäjä päättää, millaisia osia hän haluaa pakettiinsa ostaa, esimerkiksi joukkoliikennettä, auton vuokrausta tai kuljetuspalvelua. Käyttäjä maksaa yhden hinnan ja kustannus jakautuu eri kulkumuotojen mukaan.

Hautalan mukaan tällaisen palvelukokonaisuuden kehittäminen olisi kannattavaa etenkin harvaan asutuilla alueilla, joissa julkinen liikenne on usein vähäistä.

– Yhdistämällä erilaisia kuljetusmuotoja saadaan julkisestakin liikenteestä toimivaa ja kannattavaa, arvelee Hautala.

Mikäli hankkeen kokeilujakso osoittautuu onnistuneeksi ja järjestelmä saadaan toimimaan halutulla tavalla, laajennetaan sen käyttö syksyllä kaikkiin kaupungin julkisiin kuljetuksiin, paitsi ei ely-keskuksen kilpailuttamiin kuljetuksiin.

 
Mikä on Jukudigi-hanke? Katso videolta!

 

Jukudigi-hanke on rahoitettu Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella.

 

 

Teksti ja video: Annika Pollari

Kuvat: Annika Pollari, Sari Haanpää

0 kommenttia
22.02.2019

Eteläpohjalainen matkailu näkyväksi -seminaari 2.4.

Eteläpohjalaisessa matkailussa otetaan isoja askeleita kohti sähköisempää palvelujen ja tuotteiden myyntiä – ole mukana!

Eteläpohjalainen matkailu näkyväksi -seminaari!

Matkailun liiketoiminta on sähköistynyt merkittävästi. Asiakas etsii ja ostaa yhä useammin palvelunsa online. Tämä asettaa yrityksille digitaalisen näkyvyyden ja löydettävyyden haasteen. Kansallisesti Suomen matkailua viedään vahvasti digitaaliseen suuntaan. Myös Etelä-Pohjanmaalla halutaan seurata kansallisia askelmerkkejä ja sitä varten on luotu yhteinen maakunnallinen matkailun digisuunnitelma. Suunnitelman on toteuttanut Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy yhdessä maakunnan toimijoiden kanssa.

Tervetuloa mukaan Eteläpohjalaisen matkailun digitiekartan julkaisu-tilaisuuteen tiistaina 2.4.2019 klo 12-15.
Seminaari pidetään Frami F:n auditoriossa F110, Kampusranta 11, Seinäjoki.

Voit osallistua tilaisuuteen myös webinaarinkautta, linkki lähetetään ilmoittautuneille.  

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 26.3.2019 osoitteessa https://bit.ly/2XbNUGT

Ohjelma:

Klo 12.00-12.10 Seminaarin avaus, Sanna Jyllilä ja Elina Järvinen Seinäjoen ammattikorkeakoulu
klo 12.10-12.55 Digitalisaation hyödyntämisen nykytilanne ja vaikutus menestymiseen maaseudun matkailuyrityksissä, Kirsi Mikkola, Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy
Klo 12.55-13.15 Kahvitauko
Klo 13.15-14.15 Eteläpohjalaisen matkailun digitiekartta ja toimintasuunnitelma, Kirsi Mikkola, Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy
Tauko 10 min
Klo 14.25-14.45 Verkkouudistus matkailuelinkeinon tarpeisiin Etelä-Pohjanmaalla, Seppo Saarinen, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy
Klo 14.45-15.00 Päätössanat, Sanna Jyllilä ja Elina Järvinen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu


Tulosta ohjelman pdf-versio >>

Seminaari järjestetään yhteistyössä Digi-EP Eteläpohjalainen matkailu näkyväksi ja Matka Kasvuun –hankkeiden kanssa. Hankkeita rahoittavat Etelä-Pohjanmaan liitto AIKO-rahoituksella, SeAMK ja Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus maatalousrahastosta.


Lisätietoja:

Sanna Jyllilä p. 040 830 0400, sanna.jyllila@seamk.fi
Elina Järvinen p. 040 868 0610, elina.jarvinen@seamk.fi

 

0 kommenttia
19.02.2019

Tulevaisuusfoorumi: Onko suurten keskusten ulkopuolella tulevaisuutta?

Aika:                  Maanantai 11.3.2019 klo 09:00–12:00
Paikka:              Seinäjoki Areena, Sali 140A, Kirkkokatu 23, 60220 SEINÄJOKI

Olet lämpimästi tervetullut osallistumaan keskusteluun alueiden ja Etelä-Pohjanmaan tulevaisuudesta Seinäjoelle 11.3.2019.

Suomen talouden kasvu ja menestyminen on rakentunut korkeaan osaamiseen, teknologian kehitykseen ja tuottavuuden kasvuun. Viime vuosien nopean talouskasvun jälkeen epävarmuutta on jälleen ilmassa, kaupungistuminen kiihtyy ja alueiden kehityksessä on havaittavissa polarisaatiota Suomessa. Mihin suuntaan alueiden kehitys on menossa? Miksi toiset alueet taantuvat ja toiset menestyvät? Millaisia ratkaisuja tarvitaan, jotta erilaiset alueet menestyvät myös 2030-luvulla?

Tilaisuuden avaa elinkeinoministeri Mika Lintilä ja asiantuntijapuheenvuoroissa käsitellään mm. kaupungistumisen kehityssuuntia, Etelä-Pohjanmaan ja alueiden tilannekuvaa työllisyyden ja osaamisen näkökulmista (Miika Laurila, Etelä-Pohjanmaan liitto) sekä epätodennäköisten alueiden menestymistä (Prof. Markku Sotarauta, TAU).

OHJELMA

08:30 Aamiainen tarjolla aulassa
09:00 Seminaarin avaus, Lasse Anttila, maakuntahallituksen pj., Etelä-Pohjanmaan liitto
09:10 Elinvoimaa koko Suomeen, Mika Lintilä, elinkeinoministeri
09:30 Innovatiivisuutta ja kasvua alueille, Miika Laurila, Etelä-Pohjanmaan liitto
10:10 Kaupungistumisen valtavirta ja vastavirta, Eero Holstila, MDI
          Kommenttipuheenvuorot
10:50 Tauko
11:00 Epätodennäkoisten alueiden menestyminen, Markku Sotarauta, Tampereen yliopisto
11:40 Yhteenveto – mihin olemme matkalla?
12:00 Tilaisuus päättyy

Tule mukaan keskustelemaan ja rakentamaan ratkaisuja!

Ilmoittaudu viimeistään 6.3.2019: https://fi.surveymonkey.com/r/tulevaisuusfoorumi

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan liitto, Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke ja Seinäjoen yliopistokeskus.

0 kommenttia
12.02.2019

Ilmajoella puhutaan aurinkoenergiasta

Kevään myötä lisääntyvä valon määrä antaa jälleen pimeän talven jälkeen aihetta pohtia aurinkoenergiaa niin terveyshyötyjen, kuin myös energiantuotannon näkökulmasta. Etelä-Pohjanmaan liitto ja Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis ovat hankekumppaneina kansainvälisessä Co2mmunity-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää uusiutuvan (aurinko-, maa-, vesi- ja bioenergia) yhteisöenergian hyödyntämistä maakunnassa.

Yhteisöenergialla tarkoitetaan esimerkiksi paikallista uusiutuvalla energialla toteutettavaa sähköntuotantoa, joka on paikallisen yhteisön tai yhteisöjen yhteistyön tulos – vaikkapa yhteisesti hankittua aurinkoenergiajärjestelmää.

Hankkeen tavoitteena on edistää hajautetun uusiutuvan energian tunnettavuutta ja yhteisöenergian toteutumista kunnissa ja yhteisöissä. Hanke järjestää nyt yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa aurinkoenergiajärjestelmiin ja niiden hankintaan keskittyvän, kaikille avoimen tilaisuuden Ilmajoella keskiviikkona 20.2.2019 klo 18-20. Tervetuloa!


ILMAJOEN AURINKOENERGIAILTA

Keskiviikkona 20.2.2019 klo 18–20
Kunnantalon valtuustosalissa (Ilkantie 18, Ilmajoki)

Oletko yrittäjä, kuntalainen tai maatalousyrittäjä? Kiinnostaako oma aurinkosähköjärjestelmä?

Tule kuulemaan tietoa aurinkoenergiasta, sen hankinnasta ja tukimahdollisuuksista. Aiheesta kertovat alan asiantuntijat ja omia kokemuksiaan jakavat paikalliset yrittäjät. Energiatoimisto Thermopolis Oy on kilpailuttanut avaimet käteen -yhteistilausta varten aurinkosähköjärjestelmien toimittajia. Tilaisuudessa esitellään kilpailutuksen tuloksi ja aurinkosähköjärjestelmän yhteishankintaan voi ilmoittautua mukaan.

Ohjelmassa muun muassa:

Tilaisuuden avaus: Rami Mattila, yritysasiamies, Ilmajoen kunta sekä yrittäjä Juhana Lähdesmäki

Kokemuksia aurinkoenergian hankinnasta: Anssi Korpela, Palon Katsastus Oy

Miksi hankkia oma aurinkosähköjärjestelmä? Yrityksille, maatiloille ja kuntalaisille saatavat tuet: Jani Metsä-Turja, Thermopolis Oy

Avaimet käteen -kilpailutuksen tulosten esittely

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, tarjolla pullakahvit. Tervetuloa!


Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Ilmajoen kunta, Lähdesmäki Oy, Etelä-Pohjanmaan liiton ja Thermopolis Oy:n Co2mmunity-hanke sekä Thermopolis Oy:n Innovatiivinen ja resurssitehokas Etelä-Pohjanmaa -hanke.

Lisätietoja: projektikoordinaattori Susanna Anttila, 040 1944552

 

0 kommenttia
1.02.2019

Maakunnallinen vammaisneuvosto mukana palvelujen kehittämisessä Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaan maakunnallinen vammaisneuvosto kokoontui yhteiskehittämisen työpajaan Seinäjoella 31.1.2019. Työpajan tavoitteena oli vahvistaa asiakasosallisuutta maakunnallistuvien vammaispalvelujen valmistelussa sekä kuulla viime kesänä valitun vammaisneuvoston ääntä palvelujen kehittämisessä.

Mukana työpajassa oli 12 vammaisneuvoston jäsentä eri puolilta maakuntaa sekä työntekijöitä Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksesta, Etelä-Pohjanmaan liitosta sekä Seinäjoen kaupungilta. Työpajan käytännön toteutuksesta vastasivat yhteistyössä Invalidiliitto, Neuroliitto, Lihastautiliitto ja Kuurojen Liitto. Valtakunnalliset vammaisjärjestöt näkevät, että asiakkaita kuulemalla saadaan maakuntiin toimivat ja vaikuttavat palvelut, jotka ovat aidosti käyttäjälähtöisiä.

Lue aiheesta lisää Invalidiliiton julkaisemasta uutisesta >>

 

Kuva: Invalidiliitto

0 kommenttia
29.01.2019

Etelä-Pohjanmaan osaaminen kiinnostaa Vietnamissa

Vierailulla suurlähettiläs Kari Kahiluodon (2. oikealta) residenssissä. Kuvassa vasemmalla valmistelujohtaja Asko Peltola ja oikealla maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kai Pöntinen.

Etelä-Pohjanmaan liitto on tehnyt yhteistyötä Vietnamin ja erityisesti Hanoin kaupungin kanssa yli 10 vuoden ajan. Yhteistyö on vuosien varrella saanut monia eri muotoja ja laajentunut useisiin organisaatioihin. Eteläpohjalaiset lujittivat suhteitaan Hanoin kaupunkiin tammikuussa tehdyllä matkalla. Delegaatiossa oli mukana edustajia Etelä-Pohjanmaan liitosta, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedusta.

Vierailun aikana uudistettiin vuonna 2008 allekirjoitettu ensimmäinen yhteistyösopimus Hanoin kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan välillä. Edellisestä poiketen siinä on sovittu myös, että vuosittain neuvotellaan varsinaisista aktiviteeteista sopimuksen toteuttamiseksi.

– Huolimatta alueiden kokoerosta kaupungin ja puolueen edustajat vaikuttavat olevan vilpittömästi yhteistyön syventämisen takana, toteaa vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja.

Vierailun aikana neuvoteltiin erityisesti koulutukseen ja työvoiman saatavuuteen liittyvän yhteistyön syventämisestä. Kaikilla yhteistyömatkoilla Vietnamin Suomen suurlähetystö on osallistunut – tällä kertaa suurlähettiläs Kari Kahiluodon johdolla – aktiivisesti eri tapahtumiin ja osaltaan merkittävästi edesauttanut yhteistyön syventämistä maittemme välillä.


Tuliaisia vaihdettiin maan tavan mukaan jokaisessa vierailukohteessa. Hanoin Taidekoulun kanssa neuvoteltiin myös kulttuuriyhteistyöstä.


Työvoimakysymykset vahvasti esillä

Työmarkkinoista vastaavan ministeriön (Ministry of Labour, Invalids and Social Affairs – MOLISA) kanssa keskusteltiin erityisesti työvoiman saatavuuteen liittyvistä asioista. Etelä-Pohjanmaan työvoimatarpeeseen suhtauduttiin myönteisesti, ja Vietnam on halukas lähettämään osaavaa työvoimaa Suomeen.

 – Joistakin työvoimaa vastaanottaneista maista on saatu huonoja kokemuksia vietnamilaisten työntekijöiden kohtelusta. Delegaatiomme korostikin eri keskusteluissaan välitysjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja sitä, että ulkomailta rekrytoitavilla työntekijöillä on maassamme samat oikeudet ja velvollisuudet kuin suomalaisillakin. Molemminpuolinen luottamus Vietnamin ja Suomen välillä antaa kuitenkin hyvät lähtökohdat vietnamilaisen työvoiman rekrytoinneille maahamme, arvioi ylijohtaja Mika Soininen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Asiantuntijat ja koulutusosaaminen kiinnostavat

Koulutuksessa jo aloitettua yhteistyötä halutaan tiivistää ja edelleen kehittää. Koulutuksen ja koulutusosaamisen vientiä on jo toteutettu yhteistyössä maakuntamme muiden toimijoiden kanssa, ja tätä aiotaan entisestään tehostaa.

– Myös työperäisessä maahanmuutossa voidaan toimia kouluttajina, huomauttaa rehtori Reija Lepola Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedusta.

Osaamisen vientiä on mahdollista toteuttaa myös yhdessä yritysten kanssa muun muassa akasiapuiden hyödyntämiseen liittyvässä hankkeessa sekä ruoan tuotannossa ja ruokaturvallisuudessa.

Opiskelija- ja asiantuntijavaihto korostui vierailuilla ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Opiskelija- ja asiantuntijavaihtoa voidaan toteuttaa muun muassa ERASMUS-hankkeiden sekä yhteisten konferenssien kautta.

Tutkimus- ja kehittämisyhteistyölle on tarvetta monella eri rintamalla, kuten cleantechissä ja jätehuollossa, digitalisaatiossa, vesijärjestelmissä, koulutuksessa ja koulutusviennissä sekä kyberturvallisuudessa.

– Puolet Vietnamin väestöstä on alle 35-vuotiaita, ja ikääntyminen on maassa myös ongelma ”kultaisten vuosien” päättyessä ja ihmisten jäädessä eläkkeelle. Korkeasti koulutettujen työntekijöiden ja huippuosaajien tarve Vietnamissa kasvaa, mikä avaa mahdollisuuksia myös koulutusviennille, sanoo erityisasiantuntija Helli Kitinoja Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.


Tässä ollaan vierailulla Hanoin teknillisessä korkeakoulussa. Opiskelija- ja asiantuntijavaihto korostui vierailuilla ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa.

Matkailun lisääminen puolin ja toisin

Vietnamin kauppa- ja teollisuuskamarin sekä Suomen keskuskauppakamarin välillä on syksyllä 2018 allekirjoitettu aiesopimus, jossa molemmat osapuolet sitoutuvat edistämään Suomen ja Vietnamin välistä yritysyhteistyötä ja kauppaa muun muassa lähettämällä ja vastaanottamalla erilaisia bisnesdelegaatioita sekä järjestämällä maiden väliseen kauppaan liittyviä tilaisuuksia, seminaareja ja tapaamisia yritysten tarpeiden ja kiinnostuksen pohjalta.

Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnusen mukaan Vietnamin kauppa- ja teollisuuskamari vaikuttaa käytännönläheiseltä ja tavoitteelliselta toimijalta, joka haluaa edistää yritysten välisiä suoria kontakteja ja konkreettista käytännön yhteistyötä.


Hanoin kauppakamarissa vierailulla. Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen ja Vietnamin kauppa- ja teollisuuskamarin Vice Executive President, Dr. Doan Duy Khuong vaihtavat tuliaisia.

Suomen ja Vietnamin välillä on paljon mahdollisuuksia myös molemminpuolisen matkailun lisäämiseen. Matkailua Vietnamista Suomeen on toistaiseksi melko vähän, mutta se kasvaa maan vaurastuessa. Turismi Suomesta Vietnamiin on lisääntynyt viime vuosina, koska Vietnam on hintatasoltaan edullinen ja turvallinen maa, ja jossa sitä paitsi käytetään länsimaisia kirjoitusmerkkejä.

Kulttuuriyhteistyötä erityisesti musiikissa on jo tehty paljon Etelä-Pohjanmaan Musiikkiopiston ja Hanoi Art Collegen välillä. Kulttuurivierailuja on mahdollista lisätä myös jatkossa. Erityisesti nuorten välille voisi luoda kanssakäymistä esimerkiksi yhteistyökoulujen ja urheiluseurojen kautta.

Hyvä perusluottamus yhteistyön takeena

Vietnam tekee erittäin vahvaa yritysyhteistyötä useiden johtavien aasialaisten talousmahtien, kuten Japanin, Etelä-Korean, Kiinan ja Australian kanssa, ja on onnistunut houkuttelemaan alueelleen runsaasti ulkomaisia investointeja. Esimerkiksi Samsungin Vietnamissa sijaitsevien tehtaiden osuus Vietnamin kokonaisviennistä on noin 25 %.

Maan hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa Vietnam lähivuosina maailman 15 johtavan elintarvikeosaajan joukkoon. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta Vietnamin vahva ja monipuolinen alkutuotanto luo sille tiettyjä edellytyksiä, jos osaaminen ja resurssit riittävät elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittämiseen kilpailijamaiden tasolle. Nimenomaan Vietnamin elintarvikealan kehittämisessä avautuu hyviä liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksia myös eteläpohjalaisille yrityksille ja muille asiantuntija- ja kehittäjätahoille.

– Jatkotoimenpiteinä meidän tulee selvittää erityisesti niiden eteläpohjalaisten yritysten mielenkiinto Vietnamin markkinoita kohtaan, joiden tuotteille ja osaamiselle siellä näyttäisi olevan selkeää kysyntää. Koulutusyhteistyön ja koulutusviennin näkökulmasta Vietnam nähdään Suomessa yhtenä tärkeimmistä kohdealueista ja maiden välistä yhteistyötä onkin tehty jo vuosia opetusministeriöiden tasolla, lisää maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila.

Kaikkiaan Suomen ja Vietnamin välisen yhteistyön pohjaa on jo luotu monin eri tavoin ja perusluottamus maiden välillä on hyvä. Suhteiden ja yhteistyön kehittämisessä päämääränä on tehdä pitkän aikavälin suunnitelma ja toteuttaa sitä määrätietoisesti. On tärkeää myös hakea uusia tapoja kanssakäymiseen, jotta yhteistyö voi jatkua ja kasvaa nykyistä monipuolisemmaksi. Erityisesti yrityselämää on kytkettävä mukaan hyödyntämään Vietnamin tarjoamia mahdollisuuksia.


Asko Peltola, Pertti Kinnunen ja Kai Pöntinen lauloivat suomalaisia kansanlauluja kommunistisen puolueen apulaispääsihteerin madame Ngo Thi Thanh Hangin illallisilla. Tämä innoitti jopa madame Hangin menemään artistien mukana laulamaan ja tätä ei saadun tiedon mukaan ole koskaan aiemmin tapahtunut. Kulttuuri on rajaton voima!

 


Teksti: Annika Pollari
Kuvat: Etelä-Pohjanmaan Vietnam-delegaatio

 

0 kommenttia
23.01.2019

Etelä-Pohjanmaa saa oman junaliikennekokeilunsa

Jatkosuunnittelu aloitetaan välillä Seinäjoki–Ähtäri

Liikenne- ja viestintäministeriö on valinnut alueellisen junaliikenteen pilottien jatkosuunnitteluun Kymenlaakson, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan hankkeet. Ministeriö sai hakemuksia yhteensä 11 kappaletta.

Valinnan arviointiperusteina oli, että valitut hankkeet ovat toimivia osia alueellista junaliikennettä ja olemassa olevia matkaketjuja, minkä lisäksi alueilla on valmius sitoutua liikenteen kehittämiseen lyhyellä aikavälillä. Lisäksi valintaan vaikutti alueen kysyntäpotentiaali ja hankkeen tekninen toteutettavuus joulukuusta 2019 alkaen. Valitut hankkeet ovat myös liikennöintikokonaisuuksia, joilla on mahdollista kehittää ja kasvattaa alueen nykyistä joukkoliikennettä myös pitkällä tähtäimellä.

Etelä-Pohjanmaan hakemuksesta soveltuvimmaksi kohteeksi liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut liikenteen Seinäjoen ja Ähtärin välillä.

– Olemme erittäin iloisia siitä, että maakuntamme on hyväkysytty mukaan junaliikennekokeiluun. Harmillista on se, että pilotti rajataan yksinomaan välille Seinäjoki–Ähtäri, koska erityisesti matkailu- ja opiskeluliikenne ulottuu Jyväskylään saakka, toteaa vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja.

Jatkosuunnittelussa keskitytään alueen omiin tarpeisiin

Pilotin jatkosuunnittelussa keskitytään taajamajunaliikenteen kehittämiseen Seinäjoen ja Ähtärin välillä.

– Etelä-Pohjanmaan ja alueen kuntien näkökulmasta on tärkeää, että myös poikittainen henkilöliikenne kehittyy raiteilla. Seinäjoki–Alavus–Ähtäri-yhteysvälin kehittäminen on tärkeä osa Etelä-Pohjanmaan julkisen liikenteen kokonaisuutta, sanoo vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Seinäjoki–Ähtäri-yhteysvälillä on mahdollisuuksia kasvattaa matkustusmääriä erityisesti työ- ja opiskeluliikenteessä, sillä nykyinen vuorotarjonta ei mahdollista riittävällä tavalla liikkumista. Myös matkailuliikenteessä on merkittävää kehittämispotentiaalia, sillä Tuurin kyläkauppa ja Ähtärin pandat ovat varsin hyvin saavutettavissa raiteilla.

VR:n mukaan Seinäjoki–Ähtäri-yhteysvälin osalta ratakapasiteetti on riittävä nykyisellä kalustolla ja vuoroja voitaisiin lisätä kyseessä olevalle välille esimerkiksi aamuun ja iltapäivään.

Pilotissa on tarkoitus selvittää käytännön tasolla, millaisia vaikutuksia alueiden omista lähtökohdista suunnitellulla aikataulurakenteella on kustannuksiin ja matkustusmääriin. Jatkosuunnittelussa pilottialueet, VR ja liikenne- ja viestintäministeriö työstävät tarkempia suunnitelmia alueellisen raideliikenteen kehittämisestä. Pilottihankkeiden kautta on tarkoitus löytää sellaisia liikennöintikokonaisuuksia, joita voidaan liikennöidä myös pitkällä aikavälillä.

Erkkilä huomauttaa, että jatkosuunnitteluun pääseminen ei ole kuitenkaan vielä tae toteutuksesta.

– Hakemuksessamme olemme sitoutuneet jatkosuunnitteluun, mutta todenneet, että lopulliset päätökset toteutukseen osallistumisesta voidaan tehdä vasta lopullisen pilotointikokonaisuuden ja sen kustannustason selvittyä. Joka tapauksessa olemme tyytyväisiä, että pääsemme alueena työstämään asiaa yhdessä kuntien, liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n kanssa. Tästä on hyötyä myös tulevaisuudessa, hän lisää.

Linkki liikenne- ja viestintäministeriön tänään julkaisemaan tiedotteeseen aiheesta: https://www.lvm.fi/-/kolme-hanketta-alueellisen-junaliikenteen-pilottien-jatkosuunnitteluun-996013

 

Lisätietoja:

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja
puh. 040 3568 044
markus.erkkila(at)etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
18.01.2019

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolulta tukea liiketoiminnan kehittämiseen

Tänä vuonna järjestettävä Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku yhdistää kaksi viime vuonna menestyksekkäästi järjestettyä Kasvupolkua, kun Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku ja Suupohjan Kasvupolku laittavat hynttyyt yhteen! Alueiden yhteisellä Kasvupolulla pyritään laajentamaan alueiden välistä verkostoa ja vahvistamaan yhteistyötä. Viime vuonna hakijoita molemmille poluille oli yhteensä mahtavat 95 kappaletta, joista Kasvupolkujen sparrauksiin valittiin 30 yritystä. Näistä valtakunnallisen finaalin pitchauslavoja valloittamassa nähtiin huimat 10 yritystä.

Kasvupolulle valitaan tänä vuonna kaikkien hakijoiden joukosta 15 suurimman kasvupotentiaalin ja -tahdon omaavaa yritystä. Kasvupolun tuomaristo tekee valinnat hakemusten perusteella painottaen kriteereissään kasvusuunnitelmien skaalautuvuutta, tahtotilaa ja markkinapotentiaalia.Etelä-Pohjanmaan Kasvupolulla järjestetään maaliskuun 7. päivä Kasvupaja, jossa kaikki Kasvupolulle mukaan hakeneet yritykset pääsevät kehittämään kasvusuunnitelmaansa puolen päivän mittaisessa työpajassa asiantuntijoiden johdolla. Iltapäivän päätteeksi julkaistaan Kasvupolulle mukaan valitut yritykset.

Etelä-Pohjanmaalla 2018 ensimmäistä kertaa järjestetty ja Suupohjan alueella toista kertaa yritysten kasvua boostannut Kasvu Openin sparrauskonsepti nähtiin parhaaksi toteuttaa tänä vuonna yhteisellä Kasvupolulla. Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen kokee yhteisen Kasvupolun koko maakunnan näkökulmasta hyvänä ratkaisuna.

– Yhteisellä Kasvupolulla saamme koko alueen elinkeinotoimijat ja yrityskehittäjät samaan tiimiin. Näin ollen myös yritykset pääsevät tapaamaan laajemmin koko alueen toimijoita ja verkottumaan, kun Kasvupolun sparraajat tulevat koko maakunnan alueelta, hän sanoo.

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolun toteutuksessa on mukana iso joukko kasvupartnereita. Mukana alueen kasvua tukemassa ovat Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan Liitto, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK, Into Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Alavuden Kehitys Oy – Yrityskehitys Fasadi, Viexpo, Suomen Yrittäjäopisto, Myynninmaailma, Xport, Lapuan kaupunki, Kauhavan kaupunki, Ilmajoen kunta, Kurikan kaupunki, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Kuortaneen kunta ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Kasvupolun sisältö ja eteneminen

Haku yrityksille on avoinna 26.2.2019 asti. Mukaan valittuja yrityksiä sparrataan kahdessa Kiitoratapäivässä 4.4. ja 9.5. Tällöin eri alojen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa Kasvupolun aikana yhteensä 10 asiantuntijaa 45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa. Tuomaristo valitsee Kasvupolun päätteeksi kaksi parasta yritystä, jotka etenevät jatkosparrauksiin ja lokakuussa 2019 järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin. Hae mukaan sparraukseen täällä >>

 

Lisätiedot

Oona Ikonen, puh. 040 555 5543, oona.ikonen@bang.fi
Emma Varis, puh. 040 485 5999, emma.varis@bang.fi

 

Kasvu Open auttaa suomalaisia kasvunnälkäisiä pk-yrityksiä kasvamaan yrityksen koosta tai iästä riippumatta. Vuonna 2019 asiantuntijoiden maksuttomaan sparraukseen pääsee 400 yritystä 25 eri Kasvupolulle. Vuosi huipentuu Kasvu Open Karnevaaliin lokakuussa 2019, jossa Kasvupolkujen parhaimmiston eli 100 yrityksen joukosta valitaan Suomen lupaavimmat kasvuyritykset.

--------------------------

Kasvupolun mahdollistavat Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan Liitto, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK, Into Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Alavuden Kehitys Oy – Yrityskehitys Fasadi, Viexpo, Suomen Yrittäjäopisto, Myynninmaailma, Xport, Lapuan kaupunki, Kauhavan kaupunki, Ilmajoen kunta, Kurikan kaupunki, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Kuortaneen kunta, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä valtakunnalliset kumppanit Nordea, Finnvera, Technopolis, Varma, If, Team Finland, BusinessJyväskylä, Keski-Suomen Liitto, San Francisco, Grano, Laukaan kunta, Jyväskylän Messut, Jyväs-Caravan ja Isku.

-------------------------

*Aava&Bang Oy on valtuutettu Kasvu Open -tapahtumien järjestäjä ja voittoa jakamattoman Kasvu Open Oy:n osakas. Muut osakkaat ovat Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki ja Kasvun Roihu Oy.

0 kommenttia
15.01.2019

Järjestömarkkinat Etelä-Pohjanmaan kunnissa 6.–18.5.2019

Etelä-Pohjanmaan järjestöt tempaisevat toukokuussa 2019 kahdeksan yhteistä pop-up-tapahtumaa. Järjestömarkkinat-kierroksella kerrotaan järjestöjen voimasta ja vaikutuksesta jokaisen eteläpohjalaisen elämässä. Tempausten järjestelyihin on tähän mennessä ilmoittautunut jo yli 20 järjestöä.

Yhdistysrekisterin mukaan Etelä-Pohjanmaalla on kaikkiaan 3 945 järjestöä ja yhdistystä. Lähes jokainen maakunnan asukas on jäsenenä vähintään yhdessä yhdistyksessä tai on muutoin mukana järjestöjen tarjoamassa toiminnassa. Siksi järjestötoiminta on maakunnan jokaista asukasta varten #muavarten

Järjestöt ovat mukana maakunnan asukkaiden arjessa monella tapaa: ne antavat tukea ja neuvontaa, vertaisuutta, yhdessä olemista ja tekemistä – yhteisöllisyyttä ja osallisuutta! Järjestöt ja yhdistykset tuottavat myös palveluja ja ylläpitävät monenlaisen toiminnan puitteita tarjoamalla tiloja ja toimintaa. Järjestöjen toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja niihin on matala kynnys.

Kevään kierroksella tuodaan esille järjestötoiminnan kirjoa ja monipuolisia osallistumisen mahdollisuuksia. Lisäksi asukkaille tarjotaan mahdollisuus kertoa toiveistaan: minkälaista toimintaa he haluavat järjestöjen ja paikallisyhdistysten järjestävän kunnissaan ja mitä toiveita heillä on kuntien ja järjestöjen yhteistyölle.

Järjestömarkkinat käynnistyvät kuntatiimien perustamisella         

Tapahtumien paikallisista järjestelyistä vastaavat tammikuussa perustettavat kuntatiimit. Kuntatiimeihin ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Mitä Sinä haluat tiedotettavan alueesi asukkaille – mitä toiveita ja ideoita Sinulla on palvelujen ja vertaistuen tuottamisesta, kuntien ja yhdistysten yhteistyöstä ja kumppanuuden hyvistä käytännöistä? Tule mukaan kuntatiimiin! Näkyväksi tekeminen opastaa meitä kaikkia käyttämään saatavilla olevia palveluja. Lue lisää »

Lisätietoja:

Järjestötalon verkkosivut »

  • Kierroksen koordinointi Miika Kataja (Järjestö 2.0) miika.kataja@jtalo.fi 040 684 3828
  • Kuntatiimit ja tapahtumien infrastruktuuri Jarmo Vesa (Järjestotalo) jarmo.vesa@jtalo.fi 040 749 1277
  • Järjestömarkkinoiden ohjelma Heidi Karjanlahti (Sydänpiiri) toimisto.e-p@sydan.fi 040 5875799
  • Viestintä ja markkinointi Päivi Kultalahti (Eteläpohjalaiset Kylät, Leader Aisapari) paivi.kultalahti@aisapari.net 0400 239 359

Kierroksen järjestämistä koordinoi Etelä-Pohjanmaan Järjestöt mukana muutoksessa -hanke (Järjestö 2.0 -ohjelma).

Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus – Yhteinen Etelä-Pohjanmaa sekä Etelä-Pohjanmaan liitto toimivat Järjestömarkkinoiden yhteistyökumppaneina.

0 kommenttia
15.01.2019

Pääradan korjaaminen ja kehittäminen on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan

Päärata+ tahtoo lisäraiteita, tunnin junavuoroja ja häiriöiden vähentämistä pääradalla

– Päärata täytyy saada seuraavan hallituksen ohjelmaan, se on koko Suomen hanke. Se vaikuttaa kaikkeen, ja siksi päärata on nostettava kärkeen.

Näin totesi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Suomi Raiteille -tilaisuudessa perjantaina 11.1.2019.

Päärata+-yhteistyön tavoitteena on edistää ja vauhdittaa pääradan kehittämistä. Suuret kaupungit ja maakuntajohtajat Päärata+-alueelta sekä Uudenmaan maakunta jättivät kannanoton, jossa esitetään, että pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen kirjataan jo seuraavaan hallitusohjelmaan. Asiasta keskusteltiin kansaedustajien kanssa perjantaina 11.1. Suomi raiteille -tapahtumassa.

– Puheet eivät riitä, nyt tarvitaan tekoja. Pääradan kehittäminen täytyy saada kirjattua hallitusohjelmaan, ja viimeistään liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, jossa luodataan 12 seuraavan vuoden hankkeet, eduskunnan puhemies Paula Risikko sanoi.


Eduskunnan puhemies Paula Risikko Suomi raiteille -tapahtumassa Helsingin päärautatieasemalla.


Päärata on ruuhkautunut ja tungos vain lisääntyy

Päärata plus -maakunnat järjestivät pääradan kunnostamiseen ja kehittämiseen tähtäävän Suomi raiteille -keskustelutilaisuuden Helsingin rautatieasemalla ja junamatkalla Helsingistä Tampereelle.

Päärata on pahasti ruuhkautunut, koska matkustaja- ja tavaraliikenteen määrä on niin valtava.

Junarata Helsingin ja Tampereen välillä on Suomen vilkkain henkilöliikennerata. Matkustajia kulkee tällä välillä vuosittain asemavälistä riippuen 4,5–6,6 miljoonaa, mikä tarkoittaa on 35 % kotimaan kaukoliikennematkoista.

Tampere–Seinäjoki-yhteys on Suomen toiseksi vilkkain yksiraiteinen osuus. Matkustajia on 2,5 miljoonaa vuosittain.

– Yksiraiteisuus rajoittaa raideliikenteen kapasiteettia, junamäärien lisäämistä sekä junien nopeuksia. Yksiraiteinen rata on myös erityisen häiriöherkkä. Siksi Seinäjoki–Tampere-rataosuuden rakentaminen kaksiraiteiseksi on Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän tärkein ja vaikutuksiltaan merkittävin kehitettävä infrakohde, totesi vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Katso videolta vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilän terveiset Suomi raiteille -tapahtumasta.


Ennusteiden mukaan tungos lisääntyy lähivuosina.

– Pääradalle tarvitaan lisää kapasiteettia ja nopeutta, esimerkiksi lisäraiteita ja häiriöherkkyyden vähentämistä. Nyt pääradalle ei tahdo mahtua lisää junia ja nopeudet ovat jopa hidastuneet, Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen sanoi.

Pääradan kehittämistarpeet liittyvät myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

– Ilmastopolitiikassa liikenteellä on iso rooli. Jos päärataa pystytään kehittämään, yhä useampi valitsisi omalle matkalleen nimenomaan junan, Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoi.

Lisäraiteita ja tunnin junavuorot

– Kaikkein olennaisinta on, että saamme rakennettua lisää raidekapasiteettia, kansanedustaja Sofia Vikman sanoi.

Hän piti tärkeänä matka-aikojen nopeuttamista.

– Että viimein saadaan matka-aika Helsingistä Tampereelle alle tuntiin, Vikman sanoi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen toi esiin hämäläisen näkökulman: nopeiden junien täytyy pysähtyä myös Hämeenlinnassa.

– Se on todella tärkeää alueemme elinvoiman, vetovoiman ja arjen sujumisen kannalta, Grahn-Laasonen korosti.

Kansanedustaja Harry Wallinilla on poikkeuksellinen näkökulma raideliikenteeseen: hänellä on takanaan yli 30-vuotinen ura veturinkuljettajana.

– Tärkeää ovat lisäraiteet ja turvalaitejärjestelmien uusiminen. Yli 45 prosenttia junien myöhästymisestä johtuu turvalaite- ja ratalaitevioista, Wallin sanoi.

Yksityinen ja EU-raha ovat mahdollisia

– Päärata on Suomen ulkomaankaupan keskeisin yksittäinen väylä. Ilman sitä Suomessa ei olisi ulkomaankauppaa tässä muodossa, eikä kykyä työvoimaa paikasta toiseen, Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme totesi.

Euroopan unioni päättää lähitulevaisuudessa Suomen pääradan nostamisesta EU:n liikenneverkkojen korkeimpaan tärkeyskategoriaan ydinverkkokäytäväksi. Silloin Suomi voi saada EU-rahaa pääradan parantamisen kustannuksiin.

Sofia Vikman kehotti ottamaan huomioon monenlaiset rahoitusmahdollisuudet, myös yksityisen rahoituksen. Samoilla linjoilla oli kansanedustajat Tarja Filatov ja Harri Wallin sekä aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen Keski-Suomen liitosta.

– Valtio varmasti maksaa lopulta raiteet, mutta jos välissä saadaan yksityistä rahaa, se nopeuttaa investointeja, Filatov sanoi.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko kiirehti kokonaissuunnitelman tekemistä.

– Iso hanke ja vaatii paljoin rahaa, mutta suunnitelma pitää tehdä kokonaisuutena. Toteutuksen voi sitten palastella ja miettiä rahoituksen vaiheita. Lisäksi päärata täytyy saada EU:n rahoitusinstrumentteihin, Risikko tähdensi.

Samaa mieltä oli Keski-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen.

– Suunnittelu täytyy saada ripeästi liikkeelle, koska se vaikuttaa myös rahoitusvaihtoehtoihin, Hokkanen korosti.

Suomi raiteille -tapahtuman antia ja mielenkiintoisia keskusteluja on koottu alla olevalle videolle.

 

PÄÄRATA PLUS

  • Päärata+ kannanottoon ovat osallistuneen Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntajohtajat sekä joukko ratayhteyden kaupunginjohtajia.
  • Kannanotossa esitetään muun muassa pääradan korjaamista, kehittämistä ja pullonkaulojen poistamista.
  • Lisäraiteita on rakennettava. Helsingin ja Tampereen välille halutaan tunnin junavuorot, muualta parin tunnin junavuoroja Helsinkiin.
  • Seinäjoki–Tampere-rataosuus on rakennettava kaksiraiteiseksi. Yksiraiteisuus rajoittaa raideliikenteen kapasiteettia, junamäärien lisäämistä sekä junien nopeuksia ja lisää häiriöherkkyyttä.

LUE AIHEESTA LISÄÄ

Päärata kaipaa kipeästi kohentamista – yksiraiteisuus on jo kasvun este (10.1.2019)

LISÄTIETOJA

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja
puh. 040 356 8044
markus.erkkila@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
14.01.2019

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu järjestetään taas tänä vuonna

Vuoden 2016 finalisti J-P Köykkä ripustaa teostaan Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita -näyttelyyn Seinäjoen taidehallilla. Kuva: Elina Teitti/ Seinäjoen taidehalli

 

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu järjestetään pienen tauon jälkeen neljännen kerran tänä vuonna.

– Kilpailulla pyritään antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita, kertoo kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kilpailu on toteutettu aikaisemmin vuosina 2015–2017 ja saatujen hyvien kokemusten perusteella kilpailua on päätetty jatkaa. Kilpailu järjestetään jatkossa joka toinen vuosi. Viime vuonna oli välivuosi ja kilpailun sijaan Seinäjoen taidehallilla järjestettiin aikaisempien kilpailujen finalistien yhteisnäyttely Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita. Näyttely on avoinna vielä 17. helmikuuta saakka.

Kilpailu pähkinänkuoressa

Kilpailuun voivat osallistua kaikki vuonna 1984 syntyneet tai sitä nuoremmat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa asuvat tai sieltä kotoisin olevat kuvataiteilijat tai kuvataiteilijan ammattiin opiskelevat. Kilpailuun voi osallistua kaikilla kuvataidelajeilla.

Vuoden taiteilijan valitsee tuomaristo, jossa ovat jäseninä vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseosta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan taidemuseosta, näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen taidehallista sekä edustaja Pohjalaisesta taiteilijaliitosta. Myös yleisö voi äänestää kilpailussa oman suosikkinsa.

Kilpailu käydään kahdessa osassa. Tuomaristo valitsee osallistujista 3–6 finalistia kilpailuun lähetettyjen kuvien perusteella syyskuussa 2019. Finalistien esittely ja heidän töidensä näyttely tulee Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolle ajalle 23.9.–27.10.2019.

– Myös yleisö voi äänestää oman suosikkinsa kyseisellä verkkosivustolla tuona kyseisenä aikana, Ahola lisää.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija ja yleisön suosikki julkistetaan 31.10.2019 Etelä-Pohjanmaan maakuntajuhlan yhteydessä. 

Aiempien vuosien kilpailufinalisteja ryhmäkuvassa Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita -näyttelyn avajaisissa. Kuvassa oikealta lukien Heikki Hautala, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Orrenmaa ja Katri Yli-Erkkilä. Kuva: Elina Teitti/ Seinäjoen taidehalli

Palkintona näyttely ja residenssi Nelimarkka-museossa

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun voittaja saa palkinnoksi yhden kuukauden residenssimahdollisuuden Nelimarkka-museon - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseon residenssissä Alajärvellä sekä näyttelyn Nelimarkka-museossa, näyttelykatalogin ja nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla kolmen kuukauden ajan.

Myös finalistit saavat palkinnoksi nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla 23.9.–27.10.2019 välisenä aikana. Yleisön suosikki saa palkinnoksi oman nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla kolmen kuukauden ajan.

Lisätietoja kilpailusta ja tarkat kilpailusäännöt löytyvät Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolta osoitteesta www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija.

 

Taustatietoa kilpailusta:

Kilpailun järjestää taidetoimijoiden verkosto

Kilpailun on suunnitellut ja sen toteuttaa Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto. Siihen kuuluvat maakunnan taidemuseot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöllistä ympärivuotista näyttelytoimintaa: Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Kaari Kauhavan taidegalleria ja Pirkanpojan taidekeskus Ähtäristä.

Kuvataideverkoston tehtävänä on kehittää yhteistyötä kuvataiteen alalla, nostaa kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa ja pohtia toimenpiteitä kuvataiteen kehittämiseksi maakunnassa. Kuvataideverkoston koordinoijana on Etelä-Pohjanmaan liitto.

Aikaisemmat voittajat

Ensimmäisen kilpailun vuonna 2015 voitti lapualaislähtöisen Ville Vuorenmaan ja yleisön suosikiksi äänestyksessä nousi alajärveläissyntyinen Mari Hallapuro. Vuoden 2016 kilpailun voittaja oli seinäjokelainen Katri Yli-Erkkilä ja yleisön suosikki Peräseinäjoelta kotoisin oleva Mervi Patala. Vuoden 2017 nuori eteläpohjalainen taiteilija ja myös yleisön suosikki oli seinäjokelaissyntyinen Heidi Katajamäki.

 

Lisätietoa:

Vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio, p. 044 297 0489, elina.alkio(at)alajarvi.fi
Kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, p. 050 537 8071, tuija.ahola(at)etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
10.01.2019

Päärata kaipaa kipeästi kohentamista – yksiraiteisuus on jo kasvun este

Seinäjoki–Tampere-väli on tällä hetkellä Suomen vilkkain yksiraiteinen osuus. Yksiraiteisuus rajoittaa raideliikenteen kapasiteettia, junamäärien lisäämistä sekä junien nopeuksia. Yksiraiteinen rata on myös erityisen häiriöherkkä. Siksi Seinäjoki–Tampere-rataosuuden rakentaminen kaksiraiteiseksi on Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän tärkein ja vaikutuksiltaan merkittävin kehitettävä infrakohde.

– Seuraavan hallituskauden tärkeimpänä infrahankkeena on oltava pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen koko pääradan varrella. Pääradan parantaminen ei hyödytä vain yhtä aluetta vaan sen vaikutukset ulottuvat laajalle ja hyödyttävät kaikkia suomalaisia ja elinkeinoelämää, toteaa vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä Etelä-Pohjanmaan liitosta.


Kuva 1. Seinäjoki–Tampere-yhteysvälillä on 3. eniten matkustajia Suomessa. Seinäjoen ja Kokkolan välillä on enemmän matkustajia kuin Helsingin ja Turun välillä.


Pääradan kaupunkiseudut Suomen talouden vahvistajia

Suomen taloutta voidaan merkittävästi vahvistaa kytkemällä kaupunkiseudut vahvemmin toisiinsa nopeilla junayhteyksillä. Työmarkkinoiden ja liike-elämän markkina-alueiden saavutettavuus paranee. Työssäkäyntialueiden laajentuminen nopean junaliikenteen ansiosta on jo tätä päivää, mutta tulevaisuudessa yhä suurempi osa suomalaisista voi pendelöidä pidempien matkojen päästä.

Seinäjoen kaupunginjohtajan Jorma Rasinmäen mukaan, Suomen päärata ja kasvavat maakuntakeskuskaupungit vahvistavat ja lisäävät koko Suomen kasvua.

– Pääradan kapasiteettia ja nopeutta lisäämällä mahdollistetaan merkittävä kasvupotentiaali Seinäjoelle ja Etelä-Pohjanmaalle. Pääradan kaksoisraide tuo lisää kilpailua ja vaihtoehtoja yrityksille. Päärata tulee nostaa seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi ja varmistaa Suomen kasvun mahdollisuudet myös tulevina vuosikymmeninä, Rasinmäki sanoo.

Yksiraiteinen rata on kasvun este

Tampereen ja Seinäjoen välillä matkustaa vuodessa 2,6 miljoonaa matkustajaa, mikä on Suomen suurin matkustajamäärä yksiraiteisella radalla. Myös matkustajamäärien kasvu kyseisellä yhteysvälillä on ollut Suomen suurimpia. Tampereen pohjoispuolelta Seinäjoen eteläpuolelle yksiraiteista rataa on noin 140 km. Kapasiteetiltaan puutteellinen rataosuus vaikuttaa koko Suomen rautatieliikenteeseen. Yhteysvälin rakentaminen kaksiraiteiseksi kasvattaa kapasiteetin noin kolminkertaiseksi ja parantaa huomattavasti junaliikenteen sujuvuutta myös eteläisen Suomen vilkkailla rataosuuksilla. 

 

Kuva 2: Junien määrä vuorokaudessa eri raidemäärillä.

 

Yksiraiteinen osuus Seinäjoelta etelään toimii pullonkaulana Etelä-Pohjanmaan ja laajemmin läntisen ja pohjoisen Suomen kehittymiselle. Kaksoisraide mahdollistaisi Seinäjoen ja Tampereen välisen matkan noin 40 minuutissa – häiriöttömämmin ja täsmällisemmin.

Yksiraiteinen rata on myös häiriöherkkä

Nopeus on rautatieliikenteen tärkein kilpailuetu. Yksiraiteinen osuus asettaa rajat rautatieliikenteen kasvulle ja suurille junanopeuksille. Kun ilmenee häiriö, sen vaikutukset leviävät laajalle Suomen junaliikenteeseen. Kaksiraiteisen radan rakentamisella häiriöherkkyyttä voidaan merkittävästi pienentää, junien nopeutta nostaa ja junatarjontaa lisätä. 

Myös ilmastonmuutoksen takia Suomessa tarvitaan rautatieliikenteen kasvuharppaus. Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen sekä henkilöliikenteen kilpailun avautuminen tukevat tätä tavoitetta. Ratakapasiteetin puute ei saa muodostua rautatieliikenteen kasvun esteeksi – ei varsinkaan Tampereen ja Seinäjoen välisellä suuren kysynnän rataosalla.

Päärata on saatava EU-rahoituksen piiriin

Pääradan sisältyminen TEN-T-ydinverkkokäytävien laajennukseen avaa mahdollisuuden hakea ja saada Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahoitusta. Tämä edellyttää pääradan suunnittelun ja toteutuksen asettamista kansallisten ratahankkeiden kärkeen.

– Suunnittelutilannetta pääradalla on välittömästi parannettava, jotta TEN-T-ydinverkkokäytävän mahdollistamaa Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahoitusta voidaan ylipäätään hyödyntää, Markus Erkkilä huomauttaa.

Näin mittavien infrahankkeiden suunnittelu vaatii paljon aikaa, joten välitön toimien aloittaminen on äärimmäisen tärkeää. Oleellista on, että yleissuunnittelu tehdään heti koko yhteysvälille Helsinki–Tampere–Seinäjoki. Väylävirasto on aloittamassa tarveselvityksen tekemisen yhteysvälille Tampere–Seinäjoki tämän vuoden aikana.

Vauhdittaakseen pääradan infrahankkeiden toteutumista, Päärata+-alueiden maakunnat ja keskuskaupungit järjestävät Suomi raiteille -mediatapahtuman Helsingin päärautatieasemalla ja päärataa kulkevalla junamatkalla huomenna perjantaina 11.1.2019. Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntajohtajat sekä pääradan kaupunginjohtajia julkaisivat viime viikolla kannanoton, joka ennakoi Suomen pysähtymistä, mikäli päärataa ei laiteta kuntoon.

#päärata #suomirata #suomiraiteille

Lisätietoa:

Linkki 4.1.2019 julkaistuun maakuntien pääratakannanottoon: https://www.epliitto.fi/ajankohtaista/kannanotto-jos-paarataa-ei-laiteta-kuntoon-suomi-pysahtyy

Linkki Tampere–Seinäjoki-radan 2-raiteistamisen selontekoon (WSP Finland Oy 2018): http://www.epliitto.fi/images/Tre-Sjk%20-radan%202-raiteistaminen_raportti.pdf

 

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja
puh. 040 356 8044
markus.erkkila(at)etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

0 kommenttia
9.01.2019

Katso uusi kulttuuriperinnön teemavuoden video!

Etelä-Pohjanmaan kulttuuriperintöä etsimässä – Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018

Katso uusi kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 kunniaksi tehty video eteläpohjalaisesta kulttuuriperinnöstä!

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen tuottamassa videossa tuodaan esiin Etelä-Pohjanmaan rikasta kulttuuriperintöä. Vuonna 2018 Euroopan unionissa vietettiin Kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta. Teemavuoden tavoitteena oli kannustaa eurooppalaisia pohtimaan kulttuuriperintöään ja sen merkitystä omassa arjessa.

Tuotanto ja käsikirjoitus: Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus
Kuvaus ja leikkaus: Henri Saranpää, Visio Creative, Seinäjoki
Lukija: Tuija Ahola
Musiikki: Antti Paalanen Kuvamateriaali: Mauri Turunen, Kauhajoki; Anneli Aho, Kuortane; Marko Lapiolahti / Noisy Silence Studio; Euroopan unioni 2017.

 

0 kommenttia
8.01.2019

Ruokahävikin vähentämiseksi on laadittu toimintasuunnitelma

Etelä-Pohjanmaan liitto yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka -yksikön kanssa on osana kansainvälistä ECOWASTE4FOOD -hanketta laatinut toimintasuunnitelman ruokahävikin vähentämiseksi Etelä-Pohjanmaalla. Suunnitelma sisältää 10 konkreettista toimenpidettä, joita alueen toimijat toteuttavat yhteistyössä vuosien 2019-2020 aikana.

ECOWASTE4FOOD -hankkeen tavoitteena on ollut etsiä ja tunnistaa Euroopasta levitettäviä ja monistettavia hyviä malleja, joiden avulla ruokahävikkiä voidaan pienentää elintarvikkeiden tuotantoprosesseissa ja kulutuksen eri vaiheissa ekoinnovaatioiden kautta. Kaksivuotisen hanketyön ja oppimisprosessin tuloksena syntynyt alueellinen toimintasuunnitelma sisältää monia projektin aikana tunnistettuja ja muualta opittuja elementtejä. Niiden omaksuminen myös Etelä-Pohjanmaalle kehittää ruokajärjestelmien kestävyyttä ja vähentää hukkaan menevien elintarvikkeiden määrää ruokaketjun eri vaiheissa. Toimintasuunnitelmaan voi tutustua täällä.

Toimintasuunnitelman esittelytilaisuus järjestetään torstaina 24.1.2019 klo 13.00-15.00 Seinäjoella, Frami B-rakennuksen auditoriossa 1, osoitteessa Kampusranta 9, Seinäjoki.

Toimintasuunnitelman esittelyn lisäksi tilaisuudessa kuullaan:

  • Vantaan Yhteinen pöytä -mallin kokemukset ja mallin soveltaminen muilla alueilla – Projektipäällikkö Hanna Kuisma, Sitran ja Yhteisen pöydän projekti
  • Ruokahävikki ravintoloitsijan näkökulmasta – Aleksi Tamminen, Mallaskosken panimoravintola

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille ja se päättyy kahvitarjoluun.

Ilmoittauduthan tilaisuuteen tarjoiluvarausten vuoksi viimeistään 21.1.2019 osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/r/KSTRMTT

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja: projektikoordinaattori Susanna Anttila, Etelä-Pohjanmaan liitto, susanna.anttila@etela-pohjanmaa.fi, 040 1944552

Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan ECOWASTE4FOOD -hankkeen monitorointivaiheessa vuosina 2019-2020. Lue lisää Ecowaste4Food -hankkeesta.

 

0 kommenttia
8.01.2019

Ota kantaa rakennerahastojen toimintaympäristöhaasteisiin

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee yhdessä maakunnan liittojen ja ELY-keskusten, ministeriöiden ja järjestöjen kanssa seuraavaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan kauden 2021-2027 ohjelmatyötä.

Valmistelussa on kartoitettu toimintaympäristön haasteita elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämisessä, vähähiilisen talouden edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä, saavutettavuudessa ja liikenteessä, työllisyydessä ja osaamisessa sekä sosiaalisen osallisuuden edistämisessä ja köyhyyden torjumisessa.

TEM pyytää sidosryhmiä, kumppaneita ja EU-rahoituksen hyödynsaajia ottamaan kantaa keskeisiin haasteisiin Otakantaa.fi-kyselyssä. Palautetta hyödynnetään ohjelmakauden valmistelussa. Kyselyyn voi vastata 18.1.2019 asti. Linkki kyselyyn: https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/317/osallistuminen/628/kysely/

Kuluvalla ohjelmakaudella 2014-2020 Suomessa toteutetaan Kestävää kasvu ja työtä ohjelmaa, jonka kokonaisbudjetti on noin 2,6 miljardia euroa. Lisätietoja rakennerahastotoiminnasta löytyy osoitteesta rakennerahastot.fi.

0 kommenttia
4.01.2019

Kannanotto: Jos päärataa ei laiteta kuntoon, Suomi pysähtyy

Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntajohtajat sekä ratayhteyden kaupunginjohtajia:

Jos päärataa ei laiteta kuntoon, Suomi pysähtyy

 

Tulevana keväänä käydään eduskuntavaalit ja erilaisten infrahankkeiden puolestapuhujat tekevät vaikuttamistyötä jo kiivaasti. Tarvitaan satsauksia, jotka laajentavat ihmisten mahdollisuuksia työllistyä. Satsauksia, jotka mahdollistavat sekä ihmisten että tavaroiden sujuvamman liikkumisen. Sellaisia satsauksia, jotka toteuttavat Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.

Jos haluamme toteuttaa infrahankkeen, joka ei ole vain yhtä aluetta hyödyttävä, ja jonka vaikutukset ulottuvat laajalle ja hyödyttävät mahdollisimman monia suomalaisia ja elinkeinoelämää, on seuraavaan hallitusohjelmaan kirjattava pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla. Tämä merkitsee Helsingin ja Tampereen välisen rataosuuden kehittämistä siten, että liikennöinti tällä välillä on mahdollista yhdessä tunnissa, sekä kaksoisraiteen rakentamista vilkkaasti liikennöidylle Tampereen ja Seinäjoen välille. Päärataan kytkeytyy myös merkittäviä jatkoyhteyksiä, joiden toimivuudesta pääratakokonaisuudessa tulee huolehtia siten, että kahden tunnin yhteydet Helsinkiin ovat mahdollisia. On esimerkiksi satsattava yhtenäiseen kaksoisraiteeseen Jyväskylän ja Tampereen välillä, Seinäjoen ja Vaasan välillä pitää vähentää tasoristeyksiä ja lisätä kohtauspaikkoja ja Tampereen ja Porin yhteysväli tarvitsee tasoristeysten poistoja ja muita nopeuden nostoon tähtääviä toimenpiteitä.

Pääradalle tehtävät investoinnit tarkoittavat myös sitä, että yhteydet muualle Suomeen paranevat. Siksi sen vaikutukset ovat laajat. Lisääntyvä ratakapasiteetti mahdollistaa esimerkiksi paikallisen junaliikenteen kehittymisen siellä, missä sitä ei nyt ole, tai missä tarvitaan lisäkapasiteettia.

Jos junamatkat eivät pääradalla nopeudu, ne eivät nopeudu missään. Menetämme jo nyt merkittäviä määriä rahaa pääradan osuuksien huonon kunnon tai liian vähäisen raidemäärän vuoksi. Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että tähän ei ole enää varaa. Lisäksi nopeammat yhteydet ja junien täsmällisyys tekevät junamatkustamisesta kiinnostavamman vaihtoehdon ihmisille. Tämä tarkoittaa taas puolestaan sitä, että ihmiset voivat tehdä arjessaan ekologisempia valintoja.

Euroopan unioni on päättämässä Suomen pääradan Helsingistä Tornioon saakka nostamisesta EU:n liikenneverkkojen korkeimpaan tärkeyskategoriaan ydinverkkokäytäväksi. Se mahdollistaa Suomelle EU-rahoituksen saamisen pääradan parantamisen kustannuksiin. Päärata kytkeytyy Tornion kautta Ruotsin puolella Perämeren rantaa myötäilevään rataan, joka tulee olemaan samaa ydinverkkokäytäväkokonaisuutta Suomen pääradan kanssa. Olisi vähintäänkin erikoista, jos Suomi ei itse lähtisi ripeästi ja voimakkaasti edistämään pääradan suunnittelua.   

Rautateillä - ja erityisesti pääradalla - on ollut keskeinen rooli Suomen kehityksessä. Se aikoinaan mullisti ihmisten liikkumisen, muutti Suomen teolliseksi yhteiskunnaksi ja vauhditti taloudellista kasvua. Haluamme, että päärata on mullistamassa liikkumista ja vauhdittamassa talouskasvua kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa.

 

 

Tämän kannanoton allekirjoittajina ovat Päärata+ -alueen ja Uudenmaan maakuntien maakuntajohtajat sekä ratayhteyden kaupunginjohtajia.

 

Kaupungit                            

Hyvinkää
Jyrki Mattila
kaupunginjohtaja

Hämeenlinna
Timo Kenakkala
kaupunginjohtaja

Jyväskylä
Timo Koivisto
kaupunginjohtaja

Parkano
Jari Heiniluoma

Pori
Aino-Maija Luukkonen
kaupunginjohtaja

Riihimäki
Sami Sulkko
kaupunginjohtaja

Seinäjoki
Jorma Rasinmäki
kaupunginjohtaja

Tampere
Lauri Lyly
pormestari

Vaasa
Tomas Häyry
kaupunginjohtaja

 

Maakunnat                          

Etelä-Pohjanmaa
Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

Kanta-Häme
Anna-Mari Ahonen
maakuntajohtaja

Keski-Suomi
Tapani Mattila
maakuntajohtaja

Pirkanmaa
Esa Halme
maakuntajohtaja

Pohjanmaa
Kaj Suomela
maakuntajohtaja

Satakunta
Asko Aro-Heinilä
vt. maakuntajohtaja

Uusimaa
Ossi Savolainen
maakuntajohtaja

 

Vauhdittaakseen pääradan infrahankkeiden toteutumista, Päärata+ -alueiden maakunnat ja keskuskaupungit järjestävät Suomi raiteille -mediatapahtuman Helsingin päärautatieasemalla ja päärataa kulkevalla junamatkalla perjantaina 11.1.2019.

0 kommenttia
21.12.2018

EU-uutiskirje 6/2018

Vuoden viimeisessä EU-uutiskirjeessä jälleen aimo annos EU-uutisia niin maakunnassta kuin vähän kauempaa. Kulunut vuosi on mennyt EU-asioiden parissa vielä hyvin tavanomaisissa merkeissä yhteistä kulttuuriperintöä juhlien ja tulevaisuuden suuntia hakien. Ensi vuonna luvassa on kuitenin oikea EU:n supervuosi Brexiteineen, EU-vaaleineen, komission vaihtumisine ja Suomen puheenjohtajuuskausineen. Samalla käydään neuvottelua myös EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskaudesta ja määritetään poliittiset painopisteet vuosille 2021-2027. Joulun aikana onkin hyvä ladata akkuja seuraavan vuoden tapahtumiin. EU-tietokeskus toivottaa kaikille lukijoille oikein mukavaa joulun aikaa ja innokasta vuoden alkua! Ja tietysti antoisia lukuhetkiä!

Lue uutiskirje täältä>>

Muut uutiskirjeet ovat luettavissa ja tilattavissa täältä>>

0 kommenttia
20.12.2018

Kutsu Vihreän Profiilin Työkalun pilotointiin

Hyvä pohjalainen yritys!

Haluaisitko ymmärtää, millaisia mahdollisuuksia kiertotalous ja kestävä liiketoiminta tarjoaa yrityksellesi? Nyt siihen on loistava mahdollisuus!  Etelä-Pohjanmaan liitto pilotoi yhdessä VTT:n ja yritysten kanssa Vihreän profiilin työkalua, joka on kehitetty CESME – Circular Economy for SMEs -projektissa.

Pilotin tavoitteena on kehittää yritysten ja muiden alueen toimijoiden käyttöön Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin räätälöity Vihreän profiilin työkalu, joka tarjoaa erilaisia tapoja arvioida liiketoiminnan vaikutuksia kiertotalouden näkökulmasta. Työkalu tarjoaa myös tietoa ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten kannalta kestävämmästä toiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Pilotointityöpajoissa yritykset pääsevät itse kokeilemaan työkalua ja saavat saamalla näkemyksiä uusista mahdollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä myös omassa liiketoiminnassaan.

 Järjestämme kevään aikana kaksi pilotointitilaisuutta:

  1. pilotointitilaisuus 8.2.2019 klo 9:30-12 (kahvit klo 9.15 alkaen) Seinäjoella, Frami D-rakennus, Mega-kokoustila (Tiedekatu 2, Seinäjoki)
  2. pilotointitilaisuus 6.3.2019 klo 9:00-11.30 (kahvit klo 8.30 alkaen) Ähtärissä, Hotelli Mesikämmen, Iso Sali (Karhunkierros 149, 63700 Ähtäri) ÄHTÄRIN TILAISUUS PERUTTU!

Yritys voi osallistua vain yhteen pilotointitilaisuuteen tai molempiin. Sisältö tilaisuuksissa on suurimmaksi osaksi sama – molempiin pilotointitilaisuuksiin osallistumisen kautta yrityksellä on mahdollisuus laajentaa tarkastelua useampaan työkalun osuuteen ja siten saada harjoituksesta enemmän irti myös oman liiketoimintansa kehittämisen näkökulmasta.

Ilmoittautumiset 4.3. klo 12 mennessä sähköpostitse osoitteeseen hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi.

 

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen, EP-liitto, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, p. 0400 241 813

Maria Antikainen, VTT, maria.antikainen@vtt.fi, p. 040 512 4260

 

0 kommenttia
20.12.2018

Hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle!

 

Toivotamme henkilöstöllemme, luottamushenkilöillemme, yhteistyökumppaneillemme ja sidosryhmillemme oikein hyvää joulua!


Kiitoksia hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana ja myötäisiä tuulia ensi vuoteen!

 

Etelä-Pohjanmaan liiton toimisto on suljettuna 27.-31.12.2018 välisen ajan.

 

 

 

 

0 kommenttia
20.12.2018

Haemme EU-viestinnän harjoittelijaa!

Oletko viestinnästä ja EU-asioista innostunut ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelija, jonka opinnot ovat loppuvaiheessa? Hae harjoittelijaksi Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskukseen!

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee EU-viestinnän harjoittelijaa kolmen kuukauden ajanjaksolle. Haemme aktiivista ja esiintymiskykyistä EU-asioiden ja viestinnän osaajaa, jonka tehtävänä on tuottaa ja jakaa tietoa toukokuussa 2019 pidettävistä Euroopan parlamentin vaaleista Etelä-Pohjanmaan alueella.

Tehtävä sijoittuu Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueella toimivan EU-tietokeskuksen yhteyteen. EU-tietokeskus on yksi yhdeksästä Suomessa toimivasta tiedotuspisteestä. Ne ovat Euroopan unionin tärkeä vuorovaikutuskanava, jonka kautta saa helposti tietoa Euroopan unionista ja erityisesti EU-kansalaisten oikeuksista sekä EU:n toiminnan painopisteistä ja tavoitteista.

HARJOITTELUN KESTO

Harjoittelun kesto on 3 kuukautta ja se ajoittuu ensisijaisesti maalis-toukokuulle 2019. Tarkempi aloituspäivä sovitaan valinnan yhteydessä.

TYÖTEHTÄVIÄSI OVAT

  • Monikanavainen viestintä Euroopan parlamentin vaaleista erityisesti opiskelijoille, nuorille aikuisille ja ensimmäistä kertaa äänestäville
  • Tällä kertaa äänestän -kampanjaviestintä (https://www.tallakertaaaanestan.eu)
  • Avustaminen yleisötilaisuuksien järjestämisessä (mm. Eurooppa-päivänä 9.5., vaali-infotilaisuudet) ja tapahtumiin osallistuminen
  • Monipuolisen markkinointiviestintämateriaalin suunnittelu ja tuottaminen pääasiassa verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan
  • Vaaleihin sekä EU-politiikkaan liittyvien uutisartikkeleiden kirjoittaminen
  • Muut toimistotehtävät

Edellytämme hakijoilta erinomaista suomen kielen taitoa ja hyvää englannin kielen tietoa, sujuvaa tekstin ja puheen tuottamista, monipuolista osaamista verkkoviestinnästä ja sosiaalisesta mediasta. Eduksi luetaan myös EU-asioihin ja edustuksellisen demokratian tematiikkaan liittyvä osaaminen. Lisäksi odotamme esiintymisvalmiutta (mm. tilaisuuksissa ja/tai videolla), sanavalmiutta, yhteistyökykyä, itsenäistä työotetta sekä matkustusvalmiutta. Oman auton käyttömahdollisuus katsotaan eduksi. Ajokortti edellytetään.  Harjoittelijan kuukausipalkka on 1650 euroa. Harjoittelutuki luetaan eduksi, mutta ei ole edellytys.

HAKUAIKA JA LISÄTIEDOT

Hae tehtävään perjantaihin 1.2.2019 klo 15 mennessä. Hakemukset ansioluetteloineen voi jättää sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi tai kirjallisesti osoitteella Etelä-Pohjanmaan liitto / kirjaamo, PL 109, 60101 SEINÄJOKI. Kuoreen ja hakemukseen tulee merkitä viitteeksi ”EU-harjoittelijan tehtävä”.

Lisätiedot:   

Hanna Meriläinen
projektikoordinaattori
puh. 0400 241813
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi

Marjatta Eväsoja
kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja
puh. 040 529 6046
marjatta.evasoja(at)etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
20.12.2018

Pro Etelä-Pohjanmaa 6/2018 -uutiskirje

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt! 

Vuoden viimeisessä Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirjeessä on asiaa mm. maakuntajuhlasta, kulttuurisote-hankkeen tuloksista, maakunnallisen kuljetuspalvelukeskuksen perustamisesta sekä ampumarataverkoston kehittämisestä.

Lue Pro Etelä-Pohjanmaa 6/2018 täällä >>

Kaikki uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Etelä-Pohjamaan liiton uutiskirjeen voit tilata täältä >>

 

0 kommenttia
19.12.2018

Maakuntajuhlaa vietettiin Tuurissa

Toimitusjohtaja Vesa Keskisellä ja juhlapuheen pitäjällä, alivaltiosihteeri Päivi Nergillä riitti juteltavaa maakuntajuhlassa.

 

Etelä-Pohjanmaan viidensiä maakuntajuhlia vietettiin torstaina 1. marraskuuta Alavuden Tuurissa, Velj. Keskisen Onnenkivi-ravintolassa. Paikalla oli Etelä-Pohjanmaan liiton ja isäntäkaupunki Alavuden virkamiehiä ja luottamushenkilöitä, maakunnan päättäjiä sekä runsas joukko sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden edustajia.

Vieraat ottivat vastaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kai Pöntinen, Alavuden kaupunginhallituksen ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila, vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja ja Alavuden kaupungin hallintopäällikkö Sari Helander.

Juhlapuhujana tilaisuudessa oli alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtiovaranministeriöstä. Puheensa alussa Nerg muisteli aikaansa Etelä-Pohjanmaalla ja Seinäjoella 90-luvulla, kun hän siirtyi Itikalle – nykyiselle Atrialle – töihin kuopiolaisen Lihakunnan ja Itikan yhdistymisen myötä.

– Sain toden teolla tutustua kahden heimon ja kahden maakunnan erilaiseen työtapaan ja keskustelutapaan. Välillä mietin, että olenko tullut ulkomaille vai olenko vielä Suomessa, Nerg sanoi aiheuttaen naurunremakan yleisössä.

Hän kertoi, että aika Etelä-Pohjanmaalla oli matka, jolloin hän oppi sen, miten eri puolella Suomea on erilaisia maakuntia, erilaista maakuntaidentiteettiä sekä erilaisia vahvuuksia, mutta toisaalta hän oppi myös sen, että tästä kokonaisuudesta syntyy jotain ainutlaatuista, sillä kerralla Atria Oyj.

Nerg kehotti eteläpohjalaisia olemaan ylpeitä vahvasta maakuntaidentiteetistään ja kulttuuristaan sekä yhteisöllisestä toimintatavastaan, sillä ne auttavat nykyisessä tilanteessa, kun rakennetaan uutta maakuntaa.

”Sote-uudistus menee maaliin”

Nerg kävi puheessaan läpi myös maakunta- ja sote-uudistuksen kivikkoista taivalta ja taustoja sekä kertoi uudistuksen valmistelun nykytilanteesta. Hänen mukaansa emme oikein ymmärrä, miten isosta historiallisesta muutoksesta on kyse.

– Olemme tekemässä isointa hallinnollista muutosta Suomen itsenäisyyden aikana. Olemme rakentamassa jotain sellaista, 18 itsehallinnollista maakuntaa, jotka ovat olleet muissa Euroopan maissa jo iät ajat.

Nerg sanoi, että jo vuodesta 2003 asti on yritetty löytää ratkaisua sote-toimintojen saattamiseksi yhden toimijan johdettavaksi ja hallittavaksi.

– Nykyinen järjestelmä ole koskaan käynyt perustuslakivaliokunnassa, eikä se menisi siellä ikinä läpi. Nyt katsomme, mikä malli menisi läpi. Mielestäni monialainen maakunta, jolla on monialaiset tehtävät, on nykyisen hallituksen paras innovaatio. Se on huikea mahdollisuus Suomelle, hän totesi.

Toista, valtiovetoista mallia hän ei pidä hyvänä, sillä siinä ei hänen mielestään toteutuisi ihmistä lähellä oleminen parhaalla mahdollisella tavalla.

– Uskon, että uudistus viedään 99,5 prosentin varmuudella maaliin.

Etelä-Pohjanmaan valmistelutyötä hän kehui, ja totesi, että meillä yhteistyö on tiivistä, on tarvittavat foorumit sekä poliittinen johto valmistelussa mukana. Erityisesti Nerg mainitsi ihmisten osallistamisen eteen tehdyn poikkeuksellisen hyvän työn viitaten nuorisovaltuuston ja vammais- sekä vanhusneuvoston perustamiseen etuajassa. Hän sanoi myös, että järjestökenttä on otettu hyvin mukaan valmisteluun.

Nerg kannusti eteläpohjalaisia löytämään erilaisia yhteistyömahdollisuuksia maakunnan rajojen ulkopuolelta niin sote-puolella kuin muissakin maakunnalle kuuluvissa tehtävissä ja palveluissa.

– Yksikään maakunta ei tule pärjäämään yksin, vaan niiden on löydettävä erilaisia yhteistyörakenteita. Toivon, että sekä täällä että koko Suomessa katse käännettäisiin ihmiseen, jotta löydettäisiin ne toimintatavat, joilla palvelut voidaan tuottaa mahdollisimman hyvin. Ei mietittäisi niinkään sitä, kuka ne tuottaa.

Illan muusta ohjelmasta vastasivat steelpannuyhtye PanEngine, Etelä-Pohjanmaan Musiikkiopiston Alavuden yksikön nuoret viulistit ja saksofonisti johtaja Jarkko Välimäen johdolla sekä kirjailija Arto Juurakko, joka hauskutti yleisöä parisuhteen kiemuroihin keskittyvillä murrerunoillaan.

Steelpannuyhtye PanEngine tarjosi johtajansa musiikinopettaja Jorma Tuhkasen johdolla juhlavieraille karibialaisia rytmejä.

Kauniisti soivat Etelä-Pohjanmaan Musiikkiopiston Alavuden yksikön nuorten soittajien viulut.

Maakuntajuhla on ruokamaakunnan sadonkorjuujuhla, jossa kiitetään henkilöstöä, luottamushenkilöitä, yhteystyökumppaneita ja kuntia maakunnan eteen tekemästään työstä. Maakuntajuhlan ajankohdaksi on vakiintunut torstai-ilta ennen pyhäinpäivää. Ensi vuoden juhlapitäjää ei ole vielä päätetty, mutta juhla järjestetään todennäköisesti Lapualla.

 

Teksti ja kuvat: Annika Pollari

 

0 kommenttia
19.12.2018

Taide ja kulttuuri torjuvat ikäihmisten yksinäisyyttä

Alahärmässä elokuussa järjestetty ikäihmisten kulttuurikahvila keräsi runsaasti osallistujia.

 

Kulttuurisote-hankkeessa Etelä-Pohjanmaalla tehty selvitys osoittaa, että ikäihmisten yksinäisyyttä voidaan ehkäistä tarjoamalla lisää monipuolista ja osallistavaa, matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa. Mitä aktiivisempaa kulttuurinen toimijuus on, sitä suuremmat ovat hyvinvointivaikutukset. Jos ikäihminen on viikoittain mukana paikallisessa kuorossa, on toiminnalla todennäköisesti vahva merkitys hänen psyykkiselle hyvinvoinnilleen. Kuitenkin jo satunnaisella osallistumisella yhteisiin kulttuuritilaisuuksiin voi olla monenlaisia positiivisia vaikutuksia.

Selvityksen aihepiiri nousi esiin aidosta tarpeesta. Hyvinvointibarometri 2017 -tutkimuksen mukaan yksinäisyys on maakunnan ikäihmisten keskuudessa suurin ongelma. Selvitystyöhön liittyen järjestettiin eri puolilla Etelä-Pohjanmaata loppukesän ja syksyn aikana kuusi ohjelmallista kulttuurikahvilaa. Lisäksi Seinäjoella järjestettiin valtakunnallisen Armas-tapahtuman avajaisten yhteydessä kaikille avoin K65-kansalaisraati. Näissä tilaisuuksissa tavattiin syksyn aikana yhteensä yli 200 ikäihmistä.

Kulttuurikahviloissa tehdyt ryhmä- ja henkilöhaastattelut paljastivat, että maakunnassa elävien ikäihmisten yleisimpiä kulttuuriharrastuksia ovat tällä hetkellä käsityöt, lukeminen ja musiikin kuuntelu. Huomionarvoista vastauksissa oli, että vain 5–10 % tavatuista ikäihmisistä kertoi olevansa aktiivisia taiteen tai kulttuurin harrastajia. Oman kulttuuriperinteensä he kuitenkin osoittivat tuntevansa erittäin hyvin. Vahvuuksia ovat mm. paikallisen laulu-, ruoka-, käsityö- ja rakennusperinteen tuntemus sekä alueen omat tarinat ja kertomukset. Haastattelujen perusteella kulttuurinen pääoma on eteläpohjalaisten ikäihmisten keskuudessa korkealla tasolla.

Järjestöjen toiminta merkittävää

Valtaosan yli 65-vuotiaille suunnatusta kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnasta järjestävät Etelä-Pohjanmaalla paikalliset järjestöt. Lisäksi tärkeänä palvelujen tuottajana nousi esiin kunnallinen kansalaisopisto. Suurimman ongelman kulttuuri- ja vapaa-ajan harrastuksiin osallistumiselle muodostavat liikkumiseen liittyvät hankaluudet.  

Haastattelut paljastivat myös, että taidetta ja kulttuuria ei ulkoilualueiden suunnittelussa ja rakentamisessa ole useimmissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta juurikaan hyödynnetty. Tutkimusten mukaan viihtyisällä ja houkuttelevalla ympäristöllä on suuri vaikutus ikäihmisten toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Muutamissa kunnissa onkin tilanteeseen tulossa lähivuosina aikana parannusta.

Kulttuuri mukaan kuntien hyvinvointikertomuksiin

Niin Etelä-Pohjanmaalla kuin muissakin maakunnissa kunnilla on keskeinen rooli yli 65-vuotiaiden asukkaiden hyvinvoinnin tukemisessa. Kunnat voivat koordinoida yhteistyötä järjestöjen kanssa ja näin suunnitelmallisesti kehittää vapaa-ajan ja kulttuuripalvelujen tarjontaa. Myös ministeriöiden 17.12.2018 julkaisemat uudet suositukset velvoittavat kuntia ja maakuntia parantamaan taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta hyvinvoinnin edistämisessä ja sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Kulttuurin hyvinvointivaikutukset tulee huomioida aiempaa vahvemmin kuntien hyvinvointikertomuksissa ja strategisessa johtamisessa. Kulttuuripalvelujen vaikutuksiin liittyvää seurantaa ja indikaattoreita ollaan parhaillaan voimallisesti kehittämässä, mikä osaltaan tukee kulttuurin painoarvon kasvua kuntien hyvinvointityössä.

Joulukuussa päättyvän Kulttuurisote-hankkeen tehtävänä on vakiinnuttaa taide- ja kulttuuripalvelut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Hanketta ovat toteuttaneet yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan liitto, Pirkanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Turun kaupunki sekä Kuntayhtymä Carea Kymenlaaksosta. Taiteen edistämiskeskuksen rahoittama hanke on osa Suomen hallituksen prosenttiperiaatteen laajentamisen 2015–2018 kärkihanketta.

Tutustu Kulttuurisote-hankkeen selvitykseen tarkemmin täällä >>

 

Teksti ja kuva: Esa Vienamo

 

 

 

0 kommenttia
18.12.2018

Haemme EU-viestinnän harjoittelijaa!

Oletko viestinnästä ja EU-asioista innostunut ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelija, jonka opinnot ovat loppuvaiheessa? Hae harjoittelijaksi Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskukseen!

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee EU-viestinnän harjoittelijaa kolmen kuukauden ajanjaksolle. Haemme aktiivista ja esiintymiskykyistä EU-asioiden ja viestinnän osaajaa, jonka tehtävänä on tuottaa ja jakaa tietoa toukokuussa 2019 pidettävistä Euroopan parlamentin vaaleista Etelä-Pohjanmaan alueella.

Tehtävä sijoittuu Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueella toimivan EU-tietokeskuksen yhteyteen. EU-tietokeskus on yksi yhdeksästä Suomessa toimivasta tiedotuspisteestä. Ne ovat Euroopan unionin tärkeä vuorovaikutuskanava, jonka kautta saa helposti tietoa Euroopan unionista ja erityisesti EU-kansalaisten oikeuksista sekä EU:n toiminnan painopisteistä ja tavoitteista.

HARJOITTELUN KESTO

Harjoittelun kesto on 3 kuukautta ja se ajoittuu ensisijaisesti maalis-toukokuulle 2019. Tarkempi aloituspäivä sovitaan valinnan yhteydessä.

TYÖTEHTÄVIÄSI OVAT

  • Monikanavainen viestintä Euroopan parlamentin vaaleista erityisesti opiskelijoille, nuorille aikuisille ja ensimmäistä kertaa äänestäville
  • Tällä kertaa äänestän -kampanjaviestintä (https://www.tallakertaaaanestan.eu)
  • Avustaminen yleisötilaisuuksien järjestämisessä (mm. Eurooppa-päivänä 9.5., vaali-infotilaisuudet) ja tapahtumiin osallistuminen
  • Monipuolisen markkinointiviestintämateriaalin suunnittelu ja tuottaminen pääasiassa verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan
  • Vaaleihin sekä EU-politiikkaan liittyvien uutisartikkeleiden kirjoittaminen
  • Muut toimistotehtävät

Edellytämme hakijoilta erinomaista suomen kielen taitoa ja hyvää englannin kielen tietoa, sujuvaa tekstin ja puheen tuottamista, monipuolista osaamista verkkoviestinnästä ja sosiaalisesta mediasta. Eduksi luetaan myös EU-asioihin ja edustuksellisen demokratian tematiikkaan liittyvä osaaminen. Lisäksi odotamme esiintymisvalmiutta (mm. tilaisuuksissa ja/tai videolla), sanavalmiutta, yhteistyökykyä, itsenäistä työotetta sekä matkustusvalmiutta. Oman auton käyttömahdollisuus katsotaan eduksi. Ajokortti edellytetään.  Harjoittelijan kuukausipalkka on 1650 euroa. Harjoittelutuki luetaan eduksi, mutta ei ole edellytys.

HAKUAIKA JA LISÄTIEDOT

Hae tehtävään perjantaihin 1.2.2019 klo 15 mennessä. Hakemukset ansioluetteloineen voi jättää sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi tai kirjallisesti osoitteella Etelä-Pohjanmaan liitto / kirjaamo, PL 109, 60101 SEINÄJOKI. Kuoreen ja hakemukseen tulee merkitä viitteeksi ”EU-harjoittelijan tehtävä”.

Lisätiedot:   

Hanna Meriläinen
projektikoordinaattori
puh. 0400 241813
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi

Marjatta Eväsoja
kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja
puh. 040 529 6046
marjatta.evasoja(at)etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
12.12.2018

Uusyrityskeskus tukee myös maahanmuuttajayrittäjiä

Uusyrityskeskus Neuvoa-antava tarjoaa Etelä-Pohjanmaalla alkaville yrittäjille ja yritystoimintaa suunnitteleville maksutonta, luottamuksellista ja henkilökohtaista neuvontaa. Olemme toimineet vuodesta 1992. Toimistomme sijaitsee Seinäjoelle Torikeskuksessa, mutta Seinäjoen toimiston lisäksi teemme asiakasneuvontaa myös uusyrityskeskuksen jäsenkunnissa Alavudella, Ilmajoella, Kauhavalla, Kurikassa, Lapualla ja Ähtärissä.

Neuvonnassamme käy vuosittain myös paljon maahanmuuttaja-asiakkaita, joilla on käytössään samat palvelut kuin muillakin asiakkaille. Annamme neuvontaa yritysidean arvioinnissa, liikeidean kehittämiseen, liiketoimintasuunnitelman laatimiseen, rahoitukseen ja yritystukiin, talouslaskelmiin, yritysvakuutuksiin ja yrittäjän sosiaaliturvaan, yrityksen perustamiseen ja rekisteröintiin ja yhtiömuodon valintaan. Annamme myös starttiraha- ja muita lausuntoja tarvittaessa. Vuosittain neuvontapalveluitamme käyttää reilu neljäsataa yritystoimintaa suunnittelevaa. Näistä maahanmuuttaja-asiakkaita on viime vuosina ollut 7-10 %.

Tilastotietoa Uusyrityskeskus Neuvoa-antavan maahanmuuttaja-asiakkaista vuosina 2014-2017

 

 Tilastotietoa

Vuosina 2014-2017 uusyrityskeskuksen asiakkaat edustivat 45 eri maan kansalaisuutta. Asiakkaiden alkuperämaa yleisimmyys järjestyksessä (top 5) olivat Viro, Venäjä, Turkki, Thaimaa ja Vietnam.

Maahanmuuttaja-asiakkaiden yritysideat ovat hyvin samantyyppisiä kuin muillakin. Suurimmalla osalla on tähtäimessä itsensä työllistäminen ja siihen yrittäjyys nähdään hyväksi keinoksi. Kahvilat ja ravintola-alan ideat ovat yleisimmät idearyhmät, mutta toimialakirjo on kokonaisuutena yhtä laaja kuin muillakin. Esimerkiksi viimeisen kahden kuukauden aikana käyneiden maahanmuuttaja-asiakkaiden toimialoja ovat olleet liikkeenjohdon konsultointipalvelut, videotuotanto, pihatyöt, kauneushoitola, koneasennukset, brodeeraus ja pizzerian perustaminen.

Maahanmuuttajien yrityksen perustamisneuvonta ei sisällöltään eroa muiden asiakkaiden neuvonnasta. Maahanmuuttaja-asiakkaat kuitenkin vaativat ajallisesti enemmän resursseja ja yksityiskohtaisempaa neuvontaa kuin niille, jotka ovat suomalaiseen yhteiskuntaan syntyneet ja täällä kasvaneet. Monet asia, esim. verojärjestelmän ymmärtäminen, vaatii enemmän selittämistä. Ja välillä tuntuu, että kaikkea mahdollista ei lyhyessä ajassa pysty edes ymmärrettävästi selittämään, vaan jotkut asiat vaatisivat jollei koulutusta niin ainakin huomattavasti enemmän aikaa. Maahanmuuttajayrittäjien suurin etu on heidän työmoraalinsa ja innokkuutensa yrittämiseen. Yrittäjyys nähdään oikeasti itsensä työllistämisen mahdollisuutena ja tämä meidän kantasuomalaistenkin olisi hyvä ymmärtää.

Uusyrityskeskusten yrityksen perustajan opas ja Yrittäjäksi Suomeen -oppaat ovat saatavilla verkosta kymmenellä eri kielellä. Käykää katsomassa se täältä.

Lisätietoja:

Ari Loukasmäki
toimitusjohtaja
Uusyrityskeskus Neuvoa-antava /
Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus ry,
Kauppatori 1-3 G (Torikeskus),
60100 Seinäjoki,
p. 044 2618064,
www.neuvoa-antava.fi

Neuvoa Antava

0 kommenttia
10.12.2018

Uudessa Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -julkaisussa teemana kulttuuriperintö

Uudessa Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -julkaisussa on teemana kulttuuriperintö näin Euroopan kulttuuriperintövuoden kunniaksi.

Lue verkkolehti täällä >>

0 kommenttia
5.12.2018

KUUKAUDEN HANKE: Uusilla ruokatilaratkaisuilla potkua ruokamaakuntaan

Frami Food Lab -hankkeiden projektipäällikkö Karri Kallio odottaa malttamattomana uuden ruokalaboratorion valmistumista ensi keväänä.

Maakuntamme elintarvikealan toimijoita hemmotellaan nyt oikein olan takaa, kun Seinäjoen ammattikorkeakoululle on rakentumassa uusi elintarvikelaboratorio, ja Foodwestille rakennetaan samaan aikaan uutta koetehdasta. Ensi vuoden alkupuolella valmistuvasta SeAMKin Frami Food Labista tulee paitsi oppimis- ja tuotantoympäristö ruoka-alan opiskelijoille myös kokeilualusta maakunnan yrityksille, ja ensi vuoden syksyllä Rovekseen valmistuva Foodwestin uusi koetehdas tarjoaa alan yrityksille entistäkin paremmat tuotekehitys- ja tuotantotilat.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamien Frami Food Lab -kehittämis- ja investointihankkeiden tavoitteena on lisätä yhteistyötä alan yritysten kanssa ja ylipäätään palvella maakunnalle tärkeän ruokaklusterin toimijoita paremmin.

– Food Lab mahdollistaa eri opetusalojen välistä ristiin oppimista ihan uudella tavalla. Niin insinöörit, agrologit kuin restonomitkin pääsevät kehittämään ja testaamaan uutta yhdessä. On kyseessä sitten vaikkapa uusi ruoka-annos tai kokonaan uusi tuote. Toivomme pääsevämme buustaamaan erityisesti alan pk-yrityksiä, joilla ei ole resursseja omaan tuotekehitykseen ja testaukseen, Frami Food Lab -hankkeiden projektipäällikkö, bio- ja elintarviketekniikkaa opiskeleva Karri Kallio sanoo.

Kallio kertoo, että uuden elintarvikelaboratorion tilasuunnittelu ja tilakonsepti, jotka ovat olleet yksi hankkeiden suurimmista puristuksista, ovat valmiit ja yritysyhteistyön osalta keskustelut ovat edenneet hyviin. Suunnitteilla on eri yhteistyötahojen kanssa esimerkiksi mentoroinnin järjestäminen.

Meijeri, leipomo ja tuotekehitys samassa paikassa

Foodwestin toimitusjohtaja Karri Kunnas on innoissaan siitä, kuinka nopeasti ja jouhevasti uuden koetehtaan rakentaminen on sujunut.

– Vuoden alussa lähdimme liikkeelle ensimmäisistä koetehdasversioista, kevään aikana suunnitelmat tarkentuivat arkkitehdin pöydällä, kesällä kilpailutimme urakkatarjoukset ja solmimme urakkasopimukset ja syyskuussa iskimme lapion maahan. Suuri kiitos asioiden nopeasta etenemisestä kuuluu Seinäjoen kaupungille, joka mahdollisti omalle toiminnallaan näin nopean aikataulun, Kunnas kiittelee.

Koetehtaalta löytyy kaikki tarvittava: alakerrassa ovat tuotekehitys- ja tuotantotilat, varastotiloja sekä raaka-aineiden käsittelyyn varattuja tiloja. Toisessa kerroksessa on toimistotilat. Tilaa on kaiken kaikkiaan vajaa 2000 m2.

Uusi tehdas vastaa Kunnaksen mukaan etenkin kasvavaan kysyntään, sillä nykyiset tilat ovat käymässä pieniksi, eivätkä ne sovellu parhaalla mahdollisella tavalla toimintaan. Koetehdas antaa paremman mahdollisuuden sekä asiakasyritysten, että Foodwestin omalle kasvulle.

– Uudessa koetehtaassa voimme palvella asiakkaitamme entistäkin paremmin peilaamalla tuotteiden ominaisuuksia tuotantolinjalla ja valmistamalla koe-eriä markkinoille asti, Kunnas kiteyttää.

Foodwestin toimitusjohtaja Karri Kunnas iloitsee uudesta koetehtaasta, jonka modernit ja avarammat tilat mahdollistavat elintarvikkeiden paremman ja tehokkaamman tuotekehityksen ja tuotannon.

Yhdessä ruokamaakunnan hyväksi

Sekä Kunnas että Kallio uskovat yhteistyön voimaan, eivätkä näe käynnissä olevia projekteja kilpailijoina vaan toisiaan täydentävinä, alan palveluja tarjoavina osaamisyksiköinä.

– Teemme molemmat työtä sen eteen, että maakuntamme ruoka-alan toimijat kehittyvät ja kukoistavat. Ruokamaakunnasta puhutaan myös muissa maakunnissa, mutta uskomme, että meillä täällä Etelä-Pohjanmaalla on parhaat edellytykset nostaa Ruokaprovinssi kirjaimellisesti kaikkien huulille, miehet sanovat.

Aika maakunnan ruokaosaamisen esiinmarssille on heidän mielestään otollinen, sillä maakunnan toimijat suhtautuvat erittäin myönteisesti ruoka-alaa ja sen kehittämistä kohtaan. Tämän suuntaista yhdessä tekemistä ja sitoutumista ruokamaakunnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen eri toimijoiden kesken on heidän mukaansa kaivattu. Yksi konkreettinen esimerkki on Ruokaprovinssi-brändin kirkastamiseen keskittyvä hanke, jonka tähtäimenä on alueen elintarvikeketjun yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisääminen sekä Ruokaprovinssin tunnettuuden lisääminen kuluttajien keskuudessa valtakunnallisesti.

 

Millaisia uusista ruokatilaratkaisuista tulee? Karri feat. Karri kertovat!

 

Frami Food Lab -kehittämis- ja investointihankkeet on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) www.rakennerahastot.fi.

Foodwestin koetehtaan rakentamiseen ei ole käytetty hankerahaa.

 

     

Teksti, kuvat ja video: Annika Pollari

0 kommenttia
29.11.2018

Hae vaikuttajanuoren tehtävään!

Oletko EU-asioista ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostunut nuori? Nyt sinulla on mahdollisuus hankkia koulutusta ja kokemusta vaikuttamistyöstä Euroopan unioniin liittyen.

Euroopan komissio etsii innokkaita nuoria aktivoimaan keskustelua Euroopan tulevaisuudesta. Tehtävään valitaan 200 nuorta ympäri Eurooppaa. Nuorten tehtävänä on herättää keskustelua Euroopan unionin tulevaisuudesta somekampanjoinnin ja tapahtumien järjestämisen kautta. Valitut nuoret pääsevät mukaan myös paikallisten EU-tiedotuspisteiden järjestämiin tapahtumiin.  

Tehtävästä ei makseta palkkaa, mutta komission kustantaa nuorille 1,5 päivän mittaisen koulutuksen Brysselissä helmikuussa 2019 (18.-19.2.2019). Komissio tukee nuoria vaikuttajia myös tiedollisesti erilaisin materiaalein. Tukea työhön on tarjolla myös paikalliselta EU-tiedotuspisteeltä, joka Etelä-Pohjanmaalla toimii Etelä-Pohjanmaan liiton yhteydessä. Tehtävään osallistuneet saavat osallistumisestaan myös todistuksen ja arvokkaan merkinnän ansioluetteloon. Nuorten on oltava hakemushetkellä vähintään 18-vuotias.

Kiinnostuitko tehtävästä?

Ota yhteys Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskukseen ja jätä hakemus 4.12.2018 mennessä. EU-tietokeskus antaa tarvittaessa myös neuvoja hakemuksen jättämiseen. 

 

Hakumateriaalit löytyvät täältä:

Hakuilmoitus

Hakulomake

Yhteystiedot:

Hanna Meriläinen
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus
hanna.merilainen@etela-pohjamaa.fi
p. 0400 241813

 

EDIC

0 kommenttia
28.11.2018

Kymmenvuotiaat juhlivat Suomen lasten itsenäisyysjuhlassa

Suomi 100 juhlavuotena ensimmäistä kertaa järjestetty Suomen lasten itsenäisyysjuhla saa jatkoa. Valtakunnallinen Suomen lasten itsenäisyysjuhla järjestetään itsenäisyyspäivän aattona 5.12.2018 Säätytalolla Helsingissä. Juhlimaan ja onnittelemaan Suomea on kutsuttu yli 600 lasta, kaksi lasta jokaisesta Suomen kunnasta.

Säätytalon lastenjuhlassa huomioidaan samana päivänä Helsingissä avautuva uusi Oodikirjasto. Yhtenä teemana tämän vuoden juhlassa onkin suomalainen ylpeydenaihe lukutaito ja kirjallisuus.

Juhlassa pääministeri Juha Sipilä kättelee kaikki juhlavieraat. Juhlan järjestelyistä vastaavat valtioneuvoston kanslia yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa.

Etelä-Pohjanmaalta juhliin osallistuu kolmisenkymmentä kymmenvuotiasta ja he matkaavat juhliin yhteisellä bussilla.

Toivotamme juhlijoille ikimuistoisia Suomen lasten itsenäisyysjuhlia!

0 kommenttia
28.11.2018

Osallistu avoimeen kulttuurin verkkoaivoriiheen!

Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut avoimen kulttuurin verkkoaivoriihen

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt avoimen verkkoaivoriihen liittyen kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamiseen. Mukaan verkkoaivoriiheen ovat tervetulleita kaikenlaiset näkemykset ja kaikki asiasta kiinnostuneet.

Verkkoaivoriihessä kysytään millainen kulttuuritarjonta sinua kiinnostaa ja sinulla on myös mahdollisuus ideoida miten kuntia voisi tukea paremmin toteuttamaan kulttuuritoimintaansa.

Verkkoaivoriiheen toivotaan vastaajiksi myös niitä kuntalaisia, jotka käyttävät kulttuuripalveluita vähän tai eivät lainkaan. Linkkiä voi vapaasti jakaa eteenpäin.

Verkkoriihi on avoinna 9.12.2018 saakka. Pääset osallistumaan aivoriiheen täällä >>

 

0 kommenttia
26.11.2018

KUUKAUDEN HANKE: Ilmajoella kehitetään Agrobiokampusta

Biotalouden kehittämispäällikkö Tarmo Vuorenmaan luotsaama AIKO-hanke on tekemässä Sedu Ilmajoen toimipisteestä todellista Agrobiokampusta.

Biotalouden kehittämispäällikkö Tarmo Vuorenmaa Sedu Ilmajoen kampukselta voi olla syystäkin tyytyväinen: uusia hyönteisalan koulutuksia on alkamassa ja tiiviimpi yhteistyö maa- ja metsätalousyritysten kanssa on päässyt hyvään vauhtiin. Yhtenä merkittävien kehitysaskelten mahdollistajana on Vuorenmaan vetämä Agrobiokampus-kehitysalusta-hanke, joka toteutetaan kansallisella Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella.

– Hankkeen ideana on synnyttää avoin innovaatioalusta ja toimintamalli, jossa voidaan vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa kehittää uusia juttuja. Kun alustan toimijat tarjoavat resurssejaan muiden käyttöön, lisätään kustannustehokkuutta ja säästetään resursseja, Vuorenmaa kertoo.

Avoimet kehitysalustat eivät ole Suomessakaan mikään uusi asia, mutta Vuorenmaa haluaa kokeilla, kuinka yhteiskehittämisen periaate toimii hieman pienemmässä mittakaavassa ja oppilaitosympäristössä. Myös uudenlaisen palveluliiketoiminnan kehittäminen opetuksen oheen on tärkeä tavoite hankkeessa.

– Kokemuksemme ovat olleet lupaavia. Yritykset voivat jatkossa hyödyntää entistä paremmin oppilaidemme ja opettajiemme osaamista ja ideoita sekä kampuksemme tiloja ja muitakin resursseja. Oppilaat saavat puolestaan esimerkiksi loistavia työssäoppimisen mahdollisuuksia yrityksissä, iloitsee Vuorenmaa.

Koeviljelyä ja konepäiviä

Kehitysalustahankkeessa päästiin käytännön toimiin viime kesänä, kun kasvinjalostusyrityksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa toteutettiin kauran ja ohran lajikevertailuun keskittyvä koeviljely.

– Hoidimme yhteistyökumppanien kanssa koko prosessin aina kylvöstä puintiin. Palaute oli erittäin myönteistä, joten olemme päättäneet jatkaa koeviljelytoimintaa myös ensi kesänä, Vuorenmaa sanoo.

Lisäksi maatalouskonemyyjän kanssa toteutettiin erittäin onnistunut jälleenmyyjien testaus- ja demonstraatiopäivät kampuksen pelloilla ja halleissa.

– Yrityksillä ei ole tiloja tällaiseen tilaa vaativaan toimintaan, joten tarjosimme mielellämme tiluksemme koneiden esittelyyn. Samalla saimme oppia uusista koneista myös itsellemme, Vuorenmaa jatkaa.

Sedu Ilmajoen kampuksella toteutettiin viljojen koeviljely yhteistyössä kasvinjalostusyrityksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Kuva: Tarmo Vuorenmaa

Tulevaisuuden tapa toimia

Vaikka Agrobiokampus-kehitysalusta-hanke loppuu ensi keväänä, on se Vuorenmaan mukaan tuonut pysyviä, mutta kaivattuja uudistuksia maa- ja metsätalouden opetukseen Ilmajoella. Avain asemassa on projektityyppinen opiskelu yritysten toimeksiantojen pohjalta sekä avoimeen vuoropuheluun perustuva uuden kehittäminen.

– Voimme tarjota yrityksille uudenlaisia näkemyksiä oppilailta ja yritykset voivat puolestaan auttaa meitä tarjoamalla käytännönläheisiä oppimisympäristöjä. Tällaisessa yhteistyöfoorumissa kaikki voittavat, Vuorenmaa toteaa.

Sedussa kannetaan huolta ruokamaakunnan koko ruokaketjun kehittämisestä ja maaseudun elinvoimaisuuden säilymisestä maatilojen toimintaa kehittämällä ja muunkinlaista yritystoimintaa synnyttämällä. AIKO-hanke on ollut Vuorenmaan mukaan oivallinen ja konkreettinen tapa hieman ravistella perinteitä ja saada uutta potkua toimintaan.

 

Mikä on Agrobiokampus-kehitysalusta-hanke? Katso video!

 

Agrobiotalous-kehitysalusta-hanke on rahoitettu Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella.

 

 

Teksti ja video: Annika Pollari

Kuvat: Annika Pollari, Tarmo Vuorenmaa

12.11.2018

Keramiikka-alalle haetaan uutta nostetta kansainvälisessä hankkeessa

Etelä-Pohjanmaan liitto on kumppanina keramiikka-alaan keskittyvässä, kansainvälisessä CLAY-hankkeessa, jota rahoitetaan Interreg Europe -ohjelmasta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa käsi- ja taideteollista keramiikan valmistusta kiinnittämällä huomiota muotoiluun, kansainvälistymiseen, markkinointiin ja myyntiin sekä tuotantoprosessien uudistamiseen.

Euroopan eri alueilla käsi- ja taideteollista keramiikkaa sekä taidekeramiikkaa tehdään pien- ja mikroyrityksissä. Ala kilpailee globaalien tuotantovirtojen kanssa. Kilpailuasetelma halpatuotannon kanssa on kärjistynyt etenkin vuoden 2008 talouskriisin jälkeen.

Etelä-Pohjanmaalla CLAY-hankkeen avulla halutaan vastata keramiikka-alan ja laajemminkin koko käsi- ja taideteollisen alan tarpeisiin ja vahvistaa alan toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena on löytää uusia yhteistyö- ja toimintamuotoja eri alojen välillä sekä kannustaa innovatiivisuuden hyödyntämiseen suunnittelussa, valmistusprosesseissa, markkinoinnissa ja myynnissä.

– Hanke pyrkii myös varmistamaan, että alueelliset strategiat ja ohjelmat tukevat tärkeää perinteistä alaa selviytymään ja kukoistamaan myös kansainvälisesti. Toivottavaa on, että hankkeesta saadaan laajempaa ja ajankohtaista ymmärrystä käsi- ja taideteollisuudesta sekä virtaa koko luovalle alalle, toteaa CLAY-hankkeen projektikoordinaattori Eliza Kraatari.


Projektikoordinaattori Eliza Kraatari toivoo, että CLAY-hankkeesta saadaan laajempaa ja ajankohtaista ymmärrystä käsi- ja taideteollisuudesta sekä virtaa koko luovalle alalle. Kuva: Annika Pollari

 

Tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamista

Hankkeen toteutuksessa on tärkeässä roolissa alan yrittäjistä ja muista toimijoista koottu sidosryhmä, joka tapaa pari kertaa vuodessa. Tavoitteena on tunnistaa ja jakaa hyviä käytäntöjä alueiden välillä niin, että se tukee hankkeessa luotavan alueellisen toimintasuunnitelman laatimista ja politiikan välineiden parantamista.

– Alueella työskentelevät toimijat tuntevat alan parhaiten ja tunnistavat tarvittavat muutokset. Heidän apuaan tarvitaan alan jatkuvuuden vahvistamiseksi ja siihen liittyen politiikan suuntaamisessa. Tähän CLAY-hanke puolestaan tarjoaa kehyksen, Kraatari kiteyttää.

Ensimmäinen sidosryhmätapaaminen pidettiin 30. lokakuuta Etelä-Pohjanmaan liitossa hyvällä menestyksellä.

– Yhteinen pohdinta ja keskustelu lähtivät upeasti vauhtiin heti ensimmäisessä tapaamisessa. Odotan jo innolla uusia kohtaamisia, Kraatari iloitsee.

Sidosryhmäläiset osallistuvat yhteiseen oppimisprosessiin paitsi alueella myös alueiden välillä. Hankkeeseen osallistuvat Euroopan alueet ovat keskenään kovin erilaisia, mutta monet ongelmista ovat yhteisiä. Esimerkiksi globalisaatio koskettaa Eurooppaa monin eri tavoin, mutta sen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin voidaan vastata myös yhteisvoimin.

CLAY-hankkeen pääpartneri on Umbrian alue Keski-Italiasta, jossa keramiikalla on hyvin pitkät perinteet. Hankkeen muut kumppanit ovat EU:n alueyhteistyöhön perustuva keramiikkakaupunkien yhteistyöryhmä Espanjasta (AEuCC), Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, Keramiikan ja lasin teknologinen keskus (CTCV) Portugalista, Euroopan keramiikkakeskuksen kehittämis- ja edistämisjärjestö Ranskasta sekä Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.

CLAY-hanke on kaksivaiheinen. Ensimmäisen kolme vuotta kestävän vaiheen aikana keskitytään kokemustenvaihtoon. Jokainen hankkeessa mukana oleva toimija laatii myös alueellisen toimintasuunnitelman hanketulosten täytäntöönpanoa varten. Kaksi vuotta kestävässä hankkeen toisessa vaiheessa seurataan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon toteutumista ja toteutetaan pilottihankkeita. CLAY-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa, josta Etelä-Pohjanmaan liiton budjetti on noin 180 000 euroa ja kansallinen rahoitusosuus noin 31 000 euroa.

Lue lisää CLAY-hankkeesta osoitteessa www.interregeurope.eu/clay.

 

Lisätietoa:

Eliza Kraatari
projektikoordinaattori
puh. 040 487 9222
eliza.kraatari@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

 

0 kommenttia
8.11.2018

Nuorten eteläpohjalaistaiteilijoiden yhteisnäyttely aukeaa!

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun 2016 voittaneen Katri Yli-Erkkilän teos Keltainen lanka (2014).

 

Kolme kertaa järjestetyn Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun (2015–2017) finalistien yhteisnäyttely järjestetään Seinäjoen taidehallilla 10.11.2018–27.1.2019. Näyttelyn taiteilijat ovat Mari Hallapuro, Heikki Hautala, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Vuorenmaa ja Katri Yli-Erkkilä. Näyttelyn nimi on Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu toteutettiin kolmena vuotena peräkkäin vuosina 2015–2017. Kilpailu suunniteltiin alun perin kolmevuotiseksi projektiksi, jonka jälkeen saatujen kokemusten pohjalta päätettiin pohtia kilpailun jatkoa. Tänä vuonna kilpailua ei ole järjestetty. Kilpailun sijaan järjestetään kolmen vuoden kilpailujen finalistien Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita -yhteisnäyttely Seinäjoen taidehallissa 10.11.2018–27.1.2019. Näyttelyyn kutsuttiin kaikki 11 taiteilijaa, jotka ovat sijoittuneet finalistien joukkoon Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailussa. Taiteilijat ovat Mari Hallapuro, Heikki Hautala, Maija Hopeavuori, Heidi Katajamäki, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Vuorenmaa ja Katri Yli-Erkkilä. Näyttelyyn osallistuu heistä 9 taiteilijaa.

Näyttely on suunniteltu vuoropuhelussa taiteilijoiden ja kuraattoritiimin kanssa. Vahvistettuaan osallistumisensa näyttelyyn taiteilijat ovat esittäneet alustavat teosideansa. Keväällä 2018 on järjestetty yhteinen tapaaminen, jossa taiteilijat ja kuraattorit suunnittelivat yhdessä näyttelyä ja sen jälkeen taiteilijat ovat vieneet teosideoitaan eteenpäin. Seinäjoen taidehalli on saanut näyttelyyn Opetus- ja kulttuuriministeriön näyttelypalkkioavustusta. Sen avulla on taiteilijoille mahdollista maksaa näyttelypalkkiota näyttelyn suunnittelusta ja ripustuksesta.

Näyttelyn kuraattoritiimissä ovat olleet mukana näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen taidehallilta, vt. museotoimenjohtaja Elina Alkio Nelimarkka-museolta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan Taidemuseolta sekä kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kilpailulle on luvassa jatkoa

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun avulla on pyritty nostamaan kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita. Kunakin kilpailuvuonna tuomaristo on valinnut kilpailuun osallistujien joukosta 3–5 finalistia, joiden kilpailutyöt on esitelty liiton verkkosivuilla. Näistä finalisteista tuomaristo on valinnut voittajan ja yleisö nettiäänestyksellä oman suosikkinsa, jotka on palkittu. Voittaja on saanut palkinnoksi vuosittain oman näyttelyn Nelimarkka-museossa ja kuukauden residenssin museon taiteilijaresidenssissä.

Kilpailun järjesti Etelä-Pohjanmaan liitto yhdessä Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkoston kanssa. Verkoston keskeisinä toimijoina ovat olleet Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkkamuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Seinäjoen taidehalli.

Kuvataideverkosto on yksimielisesti päättänyt, että kilpailu saa myös jatkoa. Tulevasta kilpailusta tiedotetaan yhteisnäyttelyn aikana tarkemmin.

Mutta nyt on yhdeksän syytä vierailla taidehallilla: Mari Hallapuro, Heikki Hautala, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Vuorenmaa ja Katri Yli-Erkkilä! Ja onnea ja menestystä näille nuorille taiteilijan uralla!

 

 

0 kommenttia
7.11.2018

Etelä-Pohjanmaalle maakunnallinen kuljetuspalvelukeskus?

Etelä-Pohjanmaalla reilun vuoden käynnissä olleen kansainvälisen MAMBA -hankkeen (Maximising mobility and accessibility of services in rural areas of the Baltic Sea Region) tavoitteena on parantaa maaseutualueiden liikennepalveluita ja palvelujen saatavuutta. Hankkeen erityistavoitteena Etelä-Pohjanmaalla on sosiaali- ja terveyspalveluihin (sote) liittyvien henkilökuljetusten, kuten vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten kehittäminen.

MAMBA -hankkeen tavoitteita tukemaan tilattiin keväällä 2018 Etelä-Pohjanmaan sote-kuljetuksia koskeva selvitys, jonka tavoitteeksi asetettiin kuljetuksia koskevan kattavan nykytila-analyysin laatiminen sekä uusien ratkaisujen löytäminen sosiaali- ja terveysalan kuljetusten järjestämiseen. Suunnitelman on toteuttanut Sitowise Oy.

Selvitysprosessi alkoi keväällä 2018, jolloin sote-kuljetuksia koskevaa tietoa kerättiin muun muassa kunnista. Osana kuljetusten nykytila-analyysiä selvitettiin myös Etelä-Pohjanmaan joukkoliikennepalveluiden tilannetta. Työn lähtökohtana oli, että lakisääteisiä henkilökuljetuksia ja avointa joukkoliikennettä tulisi huomioida yhdessä niin, että niiden kehittäminen kokonaisuutena olisi mahdollista.

Kuljetusselvityksen nykytila-analyysi valmistui kesällä 2018. Siinä Etelä-Pohjanmaan kuntien lakisääteisten henkilökuljetusten järjestäminen, kustannustehokas organisointi, kuljetusten ohjauksen järjestelmävaatimukset ja ajoneuvojen etuisuusjärjestelyt saavat kokonaisuutena välttävän arvosanan. Kuljetusten kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti ja palvelutasossa on kunnittain suurta vaihtelua. Yhteenvetona kaikista nykyisistä kuntien rahoittamista kuljetuspalveluista raportissa todetaan, että järjestelmää ei lähtökohtaisesti ole suunniteltu kaikkien asukkaiden liikennepalveluiden saatavuuden kannalta, vaan se on rakennettu lähes yksinomaan lakisääteisiä erityisryhmiä varten.

Maakunnallinen kuljetuspalvelukeskus toisi palveluihin tasa-arvoa

Nykytila-arvion pohjalta henkilö- ja joukkoliikennekuljetusten kehittämiseksi laadittiin syksyllä 2018 suunnitelma, jossa keskeisenä suosituksena on matkojen yhdistely- ja välitystehtävien siirtäminen yhdelle yhteiselle maakunnalliselle kuljetuspalvelukeskukselle. Ehdotuksen mukaan kuljetuspalvelukeskus vastaisi lakisääteisten henkilökuljetusten sekä avoimen joukkoliikenteen suunnittelu-, hankinta- ja operointitehtävistä koko maakunnan alueella, sisältäen matkojen yhdistelyn.

Kuljetuspalvelukeskuksen kokonaisvolyymi olisi aluksi 180 000-200 000 kuljetusta vuodessa kattaen sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset. Parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen alla oleva sairausvakuutuslain mukaisten kuljetusten järjestämisvastuun siirtyminen KELA:lta maakunnille kaksinkertaistaisi kuljetuspalvelukeskuksen kokonaisvolyymin.


Sitowisen asiantuntija Jaakko Rintamäki esittelee ehdotettua toimintamallia 5.10.2018 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Kuva: Sanna Valkosalo

Perusteena ehdotetulle toimintamallille on kuljetusten palvelutason, palveluiden saatavuuden tasa-arvon sekä kustannustehokkuuden parantaminen. Kehittämissuunnitelman yhtenä tavoitteena on laajentaa nykyisin suljettujen henkilökuljetuspalveluiden saatavuutta myös muille kohderyhmille. Erityisesti maaseutualueille esitetty toimintamalli toisi paljon kaivattuja asiointiyhteyksiä.

Kehittämissuunnitelman laatimisen aikana sidosryhmät, kuten maakunnallinen vammaisneuvosto ja kuljetusyrittäjien etujärjestöt osallistuivat keskusteluun ja osaltaan vaikuttivat suunnitelman sisältöön. Kuljetusten asiakkaiden näkökulmasta olennaista kehittämissuunnitelmassa on, että niin lakisääteiset kuin tarveharkintaiset kuljetusetuudet säilyisivät ennallaan.

- Kehittämissuunnitelma kuvaa hyvin maakunnan ongelmallista joukkoliikennetilannetta ja kasvavia henkilökuljetuskustannuksia ja toisaalta sitä, että näiden järkevöittämiseen on olemassa keinoja. Suunnitelma on hyvä alku yhteiselle maakunnalliselle kehittämistyölle, jonka tavoitteena on jatkossakin oltava palveluiden takaaminen maakunnan asukkaille, toteaa vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja.

Seuraavaksi Etelä-Pohjanmaan liitto kartoittaa nykyisten kuljetuksista vastuussa olevien organisaatioiden, kuten kuntien halukkuutta lähteä kehittämään kuljetuksia suunnitelmassa kuvattuun suuntaan. MAMBA -hanke tukee työn etenemistä.

Lue Etelä-Pohjanmaan henkilökuljetusten kehittämissuunnitelma täältä.

 

MAMBA on kolmivuotinen Euroopan unionin Interreg Itämeri -ohjelmasta rahoitettu hanke, jonka tavoitteena on maaseutualueiden liikennepalveluiden parantaminen Itämeren alueella. Etelä-Pohjanmaalta hankkeessa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu/EPTEK. Lue lisää MAMBA -hankkeesta.

Lisätietoja: 
Projektikoordinaattori
Susanna Anttila
susanna.anttila(at)etela-pohjanmaa.fi
+35840 1944 552



0 kommenttia
1.11.2018

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje 5/2018

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt! 

Uutiskirjeessä on runsaasti asiaa mm. kulttuuriperintötapahtumasta, strategisista kärkihankkeista, tulevaisuustyön kehittämisestä, hausta junaliikennepilottiin sekä soiden käyttöä pohtineesta kansalaisraadista.

Lue Pro Etelä-Pohjanmaa 5/2018 täällä >>

Kaikki uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Etelä-Pohjamaan liiton uutiskirjeen voit tilata täältä >>

 

0 kommenttia
1.11.2018

Maakunta- ja sote-uudistustyössä odotetaan lakien hyväksymistä

Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät lakipaketit ovat edelleen valiokuntakäsittelyissä. Vasta sen jälkeen lait siirtyvät suureen saliin varsinaiseen eduskunnan käsittelyyn. Lakien käsittely siis etenee, mutta aikatauluista ei ole lopullista varmuutta.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että lakeja ei ehditä hyväksyä eduskunnassa jouluun mennessä. Tämä tarkoittaisi maakuntavaalien siirtymistä toukokuun eurovaalien yhteydestä kesän jälkeen pidettäviksi. Asia kuitenkin varmistuu lopullisesti vasta varsinaisessa istuntokäsittelyssä. Sipilän hallitus on ilmoittanut olevansa sitoutunut viemään uudistusta eteenpäin. Nykyisen eduskunnan kausi päättyy 15.3.2019, minkä jälkeen lait raukeavat, ellei niitä ole siihen mennessä hyväksytty.

Maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg piti 10. lokakuuta muutosjohtajille valtakunnallisen infotilaisuuden. Nerg muistutti, että valmistelijoiden on syytä jatkaa työtään ja viedä asioita eteenpäin uudistuksen tiedossa olevien linjausten mukaisesti.

Etelä-Pohjanmaan valmistelussa ollaan monella osa-alueella niin pitkällä kuin ilman uudistuksen sisältöä yksityiskohtaisesti linjaavaa lainsäädäntöä voidaan olla. Uudistuksen toimeenpanoon voidaan ryhtyä täysimääräisesti vasta lakien voimaantultua.

Maakunnallisessa valmistelutyössä on tänä syksynä keskitytty erityisesti asioihin, joita voidaan uudistaa nykyrakentein ja nykyisellä lainsäädännöllä. Etelä-Pohjanmaan terveyskeskusten kilpailukykyä on lähdetty kehittämään Sitran avustuksella. Valmennusohjelmassa maakunnan eri puolilla haetaan ratkaisuja, jotka sopivat terveyskeskusten perustoimintaan, mutta samanaikaisesti tähtäävät parempaan ja kilpailukykyisempään asiakaspalveluun. Erityisesti suuntaudutaan terveyskeskusten vastaanottotoimintaan. Myös muita mahdollisuuksia kuntien yhteistoimintaan sote-asioissa selvitellään.

– Alueellisiin rakenteisiin tarvittavia muutoksia voidaan toteuttaa jatkuvasti jo nytkin hakeutumalla yhteistyöhön ja rakentamalla uudistuksissa tarvittavaa luottamusta, valmistelujohtaja Asko Peltola muistuttaa.

Lue lisää maakunta- ja sote-uudistuksen ajankohtaisista asioista uusiep-verkkosivustolta!

0 kommenttia
31.10.2018

EU-uutiskirje 5/2018

Vuoden viidennessä EU-uutiskirjeessä jälleen runsas kattaus EU-uutisia niin Etelä-Pohjanmaalta kuin muualta Euroopasta. Antoisia lukuhetkiä!

Lue uutiskirje täältä>>

Tilaa uutiskirje itsellesi täältä>>

0 kommenttia
30.10.2018

Nuoret eteläpohjalaistaiteilijat yhteisnäyttelyssä

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun 2016 voittaneen Katri Yli-Erkkilän teos Keltainen lanka (2014).

 

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu toteutettiin kolmena vuotena peräkkäin vuosina 2015–2017. Kilpailu suunniteltiin alun perin kolmevuotiseksi projektiksi, jonka jälkeen saatujen kokemusten pohjalta päätettiin pohtia kilpailun jatkoa. Tänä vuonna kilpailua ei ole järjestetty. Kilpailun sijaan järjestetään kolmen vuoden kilpailujen finalistien Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita -yhteisnäyttely Seinäjoen taidehallissa 10.11.2018–27.1.2019. Näyttelyyn kutsuttiin kaikki 11 taiteilijaa, jotka ovat sijoittuneet finalistien joukkoon Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailussa. Taiteilijat ovat Mari Hallapuro, Heikki Hautala, Maija Hopeavuori, Heidi Katajamäki, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Vuorenmaa ja Katri Yli-Erkkilä. Näyttelyyn osallistuu heistä 9 taiteilijaa.

Näyttely on suunniteltu vuoropuhelussa taiteilijoiden ja kuraattoritiimin kanssa. Vahvistettuaan osallistumisensa näyttelyyn taiteilijat ovat esittäneet alustavat teosideansa. Keväällä 2018 on järjestetty yhteinen tapaaminen, jossa taiteilijat ja kuraattorit suunnittelivat yhdessä näyttelyä ja sen jälkeen taiteilijat ovat vieneet teosideoitaan eteenpäin. Seinäjoen taidehalli on saanut näyttelyyn Opetus- ja kulttuuriministeriön näyttelypalkkioavustusta. Sen avulla on taiteilijoille mahdollista maksaa näyttelypalkkiota näyttelyn suunnittelusta ja ripustuksesta.

Näyttelyn kuraattoritiimissä ovat olleet mukana näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen taidehallilta, vt. museotoimenjohtaja Elina Alkio Nelimarkka-museolta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan Taidemuseolta sekä kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kilpailulle on luvassa jatkoa

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun avulla on pyritty nostamaan kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita. Kunakin kilpailuvuonna tuomaristo on valinnut kilpailuun osallistujien joukosta 3–5 finalistia, joiden kilpailutyöt on esitelty liiton verkkosivuilla. Näistä finalisteista tuomaristo on valinnut voittajan ja yleisö nettiäänestyksellä oman suosikkinsa, jotka on palkittu. Voittaja on saanut palkinnoksi vuosittain oman näyttelyn Nelimarkka-museossa ja kuukauden residenssin museon taiteilijaresidenssissä.

Kilpailun järjesti Etelä-Pohjanmaan liitto yhdessä Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkoston kanssa. Verkoston keskeisinä toimijoina ovat olleet Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkkamuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Seinäjoen taidehalli.

Kuvataideverkosto on yksimielisesti päättänyt, että kilpailu saa myös jatkoa. Tulevasta kilpailusta tiedotetaan yhteisnäyttelyn aikana tarkemmin.

Mutta nyt on yhdeksän syytä vierailla taidehallilla: Mari Hallapuro, Heikki Hautala, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Vuorenmaa ja Katri Yli-Erkkilä! Ja onnea ja menestystä näille nuorille taiteilijan uralla!

 

Teksti: Tuija Ahola

 

0 kommenttia
29.10.2018

Kulttuuriperinnön säilyminen on tärkeää

Projektikoordinaattori Eliza Kraatari harrastaa kulttuurin ja historian lisäksi muun muassa umpihankihiihtoa. – Peräpohjalaisten aapasoitten ja vaarojen hiihtäminen treenaa lihasta ja mieltä sekä rentouttaa olon.

 

Meri-Lapista, Tervolasta kotoisin oleva Eliza Kraatari muutti parissa viikossa elämänsä totaalisesti. Melkein vuosikymmenen Jyväskylässä ollut koti vaihtui Etelä-Pohjanmaan lakeuksiin Seinäjoella ja Jyväskylän yliopiston tutkijanhuone Etelä-Pohjanmaan liiton toimistoon Framilla.

– Kyllähän tämä on ollut melkoinen muutos kaikilla elämän osa-alueilla, mutta olen tuntenut itseni tervetulleeksi lakeuksille. Uusi kotikin löytyi ja muuttokuormat on saatu rahdattua. Voiton puolella ollaan, toteaa Eliza.

Elizalla on edessään uuteen tutustumista myös työssään, sillä hän vetää kahta kansainvälistä Interreg Europe -ohjelmasta rahoitettua kulttuurialan hanketta Etelä-Pohjanmaan liitossa. Hän on väitellyt vuonna 2016 kulttuuripolitiikan ja valtio-opin alalta tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta aiheenaan historiallinen kotiteollisuusaate. Post doc -tutkijana Eliza analysoi puolestaan kulttuuripolitiikan nykytilaa ministeriöiden erilaisissa dokumenteissa.

– Kulttuuriala ja sen toimijakenttä Suomessa on minulle erittäin tuttu, mutta EU-hankekuviot eivät niinkään. Kiva päästä siihenkin maailmaan kunnolla käsiksi, hän sanoo.

Kädentaidoista on pidettävä kiinni

Elizalla on vahva sivistysusko, ja se veti hänet myös opiskelemaan kulttuuripolitiikkaa. Kulttuurialan hankkeet, kuten hänen vetämänsä FINCH ja CLAY, ovat Elizan mukaan usein haastavia, sillä ne edellyttävät hyvin jäsentynyttä ajattelua, yhteisvoimaa ja ennen kaikkea konkreettisia tekoja, jotta asioita saadaan tapahtumaan. Kulttuuriperintöön ja kädentaitoihin liittyvät hankkeet FINCH ja CLAY kytkeytyvät hänen mielestään hienosti johtoajatukseen jatkuvuuksista muuttuvassa maailmassa.

– Tanskalainen maajussi eli Frank Erichsen sanoi eräässä haastattelussa hyvin, että kädentaidoista on pidettävä kiinni, jotta ymmärtäisimme, mistä olemme tulleet. Lisäisin siihen vielä nykyisyyden: monimuotoisen kulttuuriperinnön kautta jäsennämme itseämme sekä suhdettamme ympäristöihimme ja aikaan. Se on elintärkeää etenkin murroksellisina aikoina.

Eliza on luottavainen omien hankkeidensa suhteen, sillä molempien hankkeiden sidosryhmissä on mukana kokeneita alan yrittäjiä, hanketoimijoita sekä rahoitusvälineitä tuntevia asiantuntijoita.

– Ensimmäinen sidosryhmätapaaminen on jo ollut, ja olen iloinen siitä osaamisesta ja näkemyksistä, joita porukalla on. Tästä on hyvä lähteä yhdessä tuumin eteenpäin, hän iloitsee.

Ammennetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Molemmissa Elizan vetämissä hankkeissa on mukana hankekumppaneita muista Euroopan maista. Päävastuu hankkeiden toteuttamisesta on Italialla. Interreg-hankkeiden yhtenä päätarkoituksena on ammentaa muiden alueiden kokemuksista ja jakaa hyviä käytäntöjä hankekumppaneiden kesken.

– Esimerkiksi alueemme keramiikka-alan toimintaedellytysten parantamiseen keskittyvässä CLAY-hankkeessa voimme hyödyntää tietotaitoa ja toimintamalleja Euroopan perinteisistä alan maista, kuten Italiasta ja Espanjasta. Jokaisella alueella on tekemisen oltava kuitenkin omansa näköistä, niin meilläkin, Eliza kertoo.

Hänen mukaansa on tärkeää osata soveltaa muualta saatu oppi omaan toimintaympäristöön ja tunnistaa alan erityispiirteet.

– Kulttuuri- ja etenkin kädentaitoalalla luovuus on liiketoiminnan ytimessä, ilman sitä ei ole koko yritystä. Pelkästään liiketoimintamallin hiominen tietynlaiseksi ei riitä, vaan se on nähtävä osana luovaa kokonaisuutta, Eliza kiteyttää.

 

Lue lisää CLAY-hankkeesta >> 

Lue lisää FINCH-hankkeesta >> 

 

Teksti ja kuva: Annika Pollari

 

 

0 kommenttia
29.10.2018

Visioita kerrakseen

Syyskuussa Sitran ja ministeriöiden järjestämä Finnsight-ennakointiseminaari tarjosi osallistujilleen kymmenien eri yritysten, virastojen, ministeriöiden, alueiden ja muiden toimijoiden näkemyksiä heidän tulevaisuuden visioistaan.

Tapahtumassa yhdysvaltalainen tulevaisuuden tutkimuksen konkari Wendy Schulzt kiteytti onnistuneesti, mikä on vision merkitys: ”Visio ilman toimintaa on päiväunta. Toiminta ilman visiota on painajainen”. 

Ihmiset ja organisaatiot suunnittelevat omaa toimintaansa ja tulevaisuuttansa. Me katsomme uutisia ja tilastoja, tulkitsemme, keskustelemme ja pyrimme ymmärtämään nykytilaa ja hahmottamaan monimutkaisia globaaleja ilmiöitä. Kirkas visio tulevaisuudesta on olennaista, mikäli haluamme reagoinnin sijasta ennakoida ja rakentaa toivottavaa tulevaisuutta.

Mikä sitten on visio? Visio voi olla haaste tai se voi pitää sisällään haaveita tulevasta, jossa nykyajan epäkohdat on korjattu. Visiolla luodaan maali, joka halutaan saavuttaa. Visioon kiteytyy meidän positiivinen ja tavoiteltava tulevaisuus. 

Visio ei ole strategia, eikä siitä tule kaikkien olla samaa mieltä, mikä taas antaa tilaa luovuudelle. Vision on oltava sisäistettävissä ja omaksuttavissa henkilökohtaisesti ja sen tulee herättää tunteita. Tunteen ja merkityksellisyyden kautta vahvistuu myös vision toteuttaminen. Visioiden ei tule olla tuulesta temmattuja, vaan systemaattisesti keskustellen rakennettuja. Kohdatessamme erilaisia visioita oleellista on, että keskustelemme ja pohdimme mitä näkemyksemme tavoiteltavasta tulevaisuudesta pitävät sisällään ja pyrimme löytämään ne tekijät, joista voimme olla yhtä mieltä.

Yhteistä tulevaisuustyötä Etelä-Pohjanmaalla

Päätöksenteon tulisi perustua parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan tietoon, ja Etelä-Pohjanmaalla on tehty tulevaisuustyötä yhteistyössä laajan toimijakentän kanssa jo pitkään. Maakuntauudistuksen valmistelu antoi sysäyksen myös tulevaisuustyön kehittämiselle ja kuluvan vuoden aikana yhteistyötä on lähdetty tiivistämään entisestään ja kokeilemaan uusia toimintamalleja. Tulevaisuuteen varautuminen ja myönteisen tulevaisuuden rakentaminen vaativat systemaattista tulevaisuustietoa, jota voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja strategiatyössä.

Hollantilainen sosiologi ja tulevaisuudentutkija Fred Polak totesi 1970-luvulla, kuinka kulttuurien romahtamista on edeltänyt niiden tulevaisuuden uskon menetys. Positiiviset tulevaisuuden kuvat ovat olleet tärkeitä yhteiskuntien menestymiselle. Nykypäivänä kiihtyvien murrosten yhteydessä on helppo kokea tulevaisuusahdistusta, mutta sen voi myös kääntää toisin päin ja pohtia, millaiselta elämä ja maailma näyttävät, jos tulevaisuudessa saammekin merkittävimmät haasteet ratkaistuksi.

Millaisia ovat meidän kaikkien eteläpohjalaisten visiot Suomen ja maakunnan tulevaisuudesta? Mitkä ovat meidän suurimmat haasteet ja miten ne ratkaistaan? Näistä aiomme tulevaisuustyössä ottaa selvää.

 

Teksti: Miika Laurila

 

0 kommenttia
29.10.2018

Etelä-Pohjanmaalla halutaan mukaan junaliikennepilottiin

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa kauden 2020–2022 rautateiden osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä. Tulevalla kaudella on tarkoitus pilotoida yhdessä alueiden kanssa alueellista liikennettä sekä tarkastella muutoinkin osto- ja velvoiteliikenteen kokonaisuutta ottamalla myös alueiden tarpeet huomioon. Pilottialueita valitaan mukaan 1–3 kappaletta.

Maakuntahallitus kävi kokouksessaan lähetekeskustelun alueellisen junaliikenteen järjestämisestä, osto- ja velvoiteliikenteestä sekä pilottihankehakemuksen painopisteistä. Maakuntahallitus päätti, että Etelä-Pohjanmaan liitto ilmoittaa halukkuudestaan osallistua pilottihankehakuun. Lopullinen päätös rahallisesta ja henkilöresurssein osallistumisesta pilotin toteuttamiseen voidaan tehdä vasta pilotointihankkeen kustannustason selvittyä.

Maakuntauudistuksen yhteydessä maakunnille annettaisiin toimivalta oman alueensa junaliikenteeseen. Alueellisen liikenteen järjestäminen vaatii viranomaisilta uudenlaista osaamista ja tietopohjaa. Uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelu antaa tilaisuuden tarkastella myös alueellisen liikenteen tulevaisuutta. Valmistelu on tarkoitus toteuttaa siten, että kuntien ja alueiden tarpeet voidaan ottaa aiempaa paremmin huomioon.

– Tarkoitus on selvittää käytännön tasolla, millaisia vaikutuksia alueiden omista lähtökohdista suunnitellulla aikataulurakenteella on kustannuksiin ja matkustusmääriin. Valittujen pilottialueiden ja niiden kuntien sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa on tarkoitus laatia suunnitelmat, joissa liikennöintiä pyritään kehittämään nykyisestä. Pilottihankkeen kautta on tarkoitus löytää sellaisia liikennöintikokonaisuuksia, joita voidaan liikennöidä myös pitkällä aikavälillä, kertoo vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

Poikittaisliikenteen kehittäminen tärkeää

Etelä-Pohjanmaan ja alueen kuntien näkökulmasta on tärkeää, että myös poikittainen henkilöliikenne kehittyy raiteilla. Kehittämisessä on olennaista, että junaliikenteen aikataulut palvelevat työmatkaliikennettä, opiskelijoiden tarpeita sekä toimivat syöttöliikenteenä pääradan liikennöintiin. Lisäksi on tarpeen selvittää, mahdollistaako pääradan ratakapasiteetti alueellisen liikenteen lisäämistä työ- ja opiskelumatkojen ruuhkatunneille.

– Oleellista on alueellisten tarpeiden tunnistaminen matkaketjujen ja aikataulujen suunnittelussa. Lisäksi merkittävästi kasvanut matkailuliikenne edellyttää henkilöraideliikenteen palvelutason parantamista, Erkkilä lisää.

Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman yhtenä kärkihankkeena on Seinäjoki–Jyväskylä-liikennekäytävän kehittäminen, jonka keskeisenä toimenpiteenä on radan henkilöliikenteen jatkumisen turvaaminen ja mahdollinen pilotointi. Myös Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavassa on huomioitu raideliikenteen kehittämistarpeet sekä siihen liittyvät asemanseutujen ja liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet. Seinäjoella kaupunki on sitoutunut asemanseudun merkittävään kehittämisen. Energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää raideliikenteen kulkutapaosuuden merkittävää kasvattamista, johon Etelä-Pohjanmaalla on merkittävää potentiaalia Seinäjoen toimiessa raideliikenteen solmukohtana. Kulkutapaosuuden kasvattaminen edellyttää kuitenkin junaliikenteen aikataulujen uudelleen suunnittelua, jotta matkaketjuista saadaan alueellisesti toimivia.

Etelä-Pohjanmaan liitto jatkaa keskusteluja ja pilottihankehakemuksen valmistelua maakunnan kuntien sekä Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntaliittojen kanssa.

Etelä-Pohjanmaan liiton lausunto osto- ja velvoitejunaliikenteestä löytyy kokonaisuudessaan liiton verkkosivustolta.

 

 

 

0 kommenttia
29.10.2018

Soiden käyttöä pohtineelta kansalaisraadilta evästystä maakunnan päättäjille

Soiden käytön linjauksia ja vaikutuksia pohtineessa kansalaisraadissa oli mukana osallistujia ympäri maakunnan.

 

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen ympäristökeskus kutsuivat syksyllä koolle kansalaisraadin puntaroimaan kolmannen vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksessa esitettyjä soiden käytön linjauksia ja vaikutuksia eri näkökulmista. Innokkaita raatilaisia ilmoittautui mukaan yhteensä 37, joista 15 kutsuttiin mukaan raatiin. Raatilaiset edustivat eri ikä- ja ammattiryhmiä sekä maakunnan kuntia.

– Raatilaisilla tuli olla erilaisia näkökantoja turvetuotantoon ja soiden suojeluun. Hakuvaiheen vastausten perusteella pyrimme tunnistamaan ne henkilöt, jotka olivat selvästi pohtineet asiaa ja jotka peräänkuuluttivat tasapuolista ja tietoon pohjautuvaa keskustelua, kertoo erikoistutkija Heli Saarikoski Suomen ympäristökeskuksesta.

Ympäristösuunnittelija Mari Väänänen Etelä-Pohjanmaan liitosta kiittelee raatilaisia heidän sitoutumisestaan raadin työskentelyyn.

– Kaikki raadin jäsenet perehtyivät kokousten välillä lähetettyyn taustamateriaaliin ja keskusteluyhteenvetoihin ja osallistuivat aktiivisesti pienryhmä- ja yhteiskeskusteluihin raadin kokoontumisten aikana. Osallistujilla oli myös monipuolisesti tietoa raadissa käsitellyistä kysymyksistä kuten energiantuotannosta, luonnon monimuotoisuudesta, vesistövaikutuksista ja kasvu- ja ympäristöturpeen käytöstä, Väänänen toteaa.

Mukaan kiinnostuksesta ja vaikuttamisenhalusta

Seinäjokelainen Lauri Helander haki mukaan raatiin, koska hän halusi tietää lisää, kuinka 3. vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoa sekä luonnonsuojelua ja millaisia ovat muiden kansalaisten näkemykset asioista. Kiinnostusten taustalla vaikutti myös hänen työpaikkansa Seinäjoen Voima Oy:n Kyrkösjärven voimalaitoksen käynnissäpitopäällikkönä.

– Kansalaisraadin toiminta oli mielenkiintoista. Tapaamiset olivat tehokkaasti ja ammattimaisesti johdettuja, mutta sopivan rentoja ja huumorin täyteisiä, Helander sanoo.

Alajärveläinen luokanopettaja Olli Neulaniemi innostui raadin toiminnasta, koska häntä kiinnostavat oman maakunnan asiat. Neulaniemen mielestään tapetilla olleita asioita käsiteltiin raadissa monipuolisesti ja eri näkökulmista.

Sekä Helander että Neulaniemi olivat tyytyväisiä siihen, että kaikkia raatilaisia kuunneltiin ja kaikki saivat sanoa sanottavansa. Molempia jäi hieman harmittamaan ajan vähyys.

– Vaikka tapaamiset olivat huippuhyvin organisoituja ja kaikki raadin jäsenet yhteistyönhaluisia, niin enemmän olisi pitänyt olla aikaa toisaalta puntaroida näkemyksiä ja toisaalta hioa raadin johtopäätöksiä, Helander lisää.

Olli Neulaniemen (vasemmalla) ja Lauri Helanderin mielestä kansalaisraadin toiminta oli mielenkiintoista ja hyvin johdettua.

Kaavan tavoitteena kestävä soiden käyttö

Kansalaisraadin työskentelyn aikana ei löytynyt mitään helppoja, kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja, mutta useasta kysymyksestä löydettiin yhteistä pohjaa ja yhteisiä viestejä maakunnan päätöksentekijöille.

Raatilaiset olivat yksimielisiä siitä, että 3. vaihemaakuntakaavan taustaselvitykset on tehty hyvin ja kattavasti. Kiitosta sai muun muassa perusteellinen suoluonnon kartoitus sekä yksityiskohtainen työ kuormitukselle herkkien vesistöalueiden tunnistamiseksi.

Kaava mahdollistaa turvetuotannon tulevaisuudessa. Uusi turvetuotantoala kohdistetaan jo ojitetuille soille ja luonto- ja virkistyskäyttöarvoiltaan tärkeimmät suot jätetään turvetuotannon ulkopuolelle.

Raati toivoo, että turvetuotannon ja maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia valvotaan paremmin ja siihen varataan enemmän resursseja. Etenkin ravinnepäästöjen osalta peräänkuulutettiin päästövähennystoimien kustannustehokkuutta: kuormitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja kohdistaa toimenpiteet niin, että niillä saavutetaan suurin mahdollinen hyöty.

Eniten keskustelua raadissa herätti kaavan linjaus uuden turvetuotantoalueen tarvitsemasta pinta-alasta. Osa raatilaisista oli tyytyväisiä siihen, että kaavaehdotuksessa osoitetaan 14 000 hehtaaria turvetuotantoon soveltuvia alueita. Osa katsoi, että näin suuri määrä ei ole linjassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa. Kaikki raatilaiset olivat samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden energiaratkaisut eivät voi perustua fossiilisiin polttoaineisiin. Raati totesi, että turvetta tarvitaan siirtymäkauden ajan lämpövoimalaitoksien energianlähteenä biopolttoaineiden rinnalla.

Etelä-Pohjanmaan liitolta raati toivoo aktiivista otetta energiapolitiikan suunnan muutokseen ja uusien päästöttömien ja vähäpäästöisten teknologioiden ja innovaatioiden tukemiseen. Raati toivoo maakunnan liitolta myös aktiivisuutta erilaisten soidensuojelukeinojen etsimiseen, sillä kaavalle asetetut soidensuojelutavoitteet jäävät toteutumatta keinovalikoiman puuttuessa. 

Kasvokkain on helpompi ymmärtää toisen mielipiteitä

Heli Saarikosken mukaan raadista saadut kokemukset osoittavat, että kansalaiset ovat valmiita käyttämään aikaa osallistumiseen ja aidosti pohtimaan monimutkaisia kysymyksiä rakentavassa hengessä.

– Mediassa ja ”somekuplissa” keskustelulla on taipumus kärjistyä, kun taas kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa on helpompaa ymmärtää, miksi jotkin asiat ovat toisille tärkeitä, hän lisää.

Kansalaisraati palveli sekä Etelä-Pohjanmaan liiton vaihemaakuntakaavaprosessia että myös Suomen ympäristökeskuksen vetämää CORE-tutkimushanketta, jossa kokeillaan ja kehitetään erilaisia kansalaisosallistumisen muotoja.

Kansalaisraadin kannanotto löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.epliitto.fi/kansalaisraati.

Erikoistutkija Heli Saarikoski (vas.) Suomen ympäristökeskuksesta sekä raatityöskentelyä fasilitoinut Jonna Kangasoja Akordista ovat mielissään, että valtaosa raatilaisista koki saavansa näkemyksensä kuuluville ja että keskustelut käytiin hyvässä hengessä. 

 

Teksti: Annika Pollari ja Heli Saarikoski
Kuvat: Annika Pollari

 

 

 

 

0 kommenttia
29.10.2018

Hankerahoitukselle runsaasti kysyntää

AIKO

Etelä-Pohjanmaan liitolla oli 7. syyskuuta mennessä haettavana viimeiset kansalliset ns. AIKO-kehittämishankerahat. AIKO-lyhennys tulee sanoista Alueelliset innovatiiviset kokeilut, ja rahoituksella on tarkoitus käynnistää pienimuotoisia kokeiluja ja tehdä uusia avauksia.

AIKO-rahoitusta oli käytettävissä vuosina 2016–2018. Syyskuun haussa jäljellä oli 225 000 euroa. Hakemuksia saatiin 17 kpl, ja niillä haettiin rahoitusta lähes 490 000 euroa.

Rahoitettavaksi valikoitui kahdeksan hanketta. Hankkeet liittyvät mm. matkailun ja kuljetuspalveluiden digitalisaatioon, osaavan työvoiman saatavuuteen ja yritysten kansainvälistymiseen liittyviin kokeiluihin sekä luovien alojen kehittämiseen.

Rahoitusta myönnettiin seuraaville AIKO-hankkeille:

Hanke

Hakija

Myönnetty rahoitus, €

Digi-Ep Eteläpohjalainen matkailu näkyväksi

SeAMK Oy

39 298

JUKUDIGI - julkisten kuljetuspalveluiden digitalisointi

Kurikan kaupunki

29 236

Panda-Trail - lähikohteet pandamatkailun tueksi

Soinin kunta

29 190

Kansalaistiede Etelä-Pohjanmaalla?

Tampereen yliopisto

26 250

Testing PopUp -concept in Nordic markets

Into Seinäjoki Oy

25 816

Yritysten kasvun varmistaminen koulutetulla työvoimalla

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä

21 677

 

 

Myönteisessä valmistelussa ovat lisäksi seuraavat AIKO-hakemukset:

Hanke

Hakija

Asenteella duunia

Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy

Navetan nootit - Kalevan navetta luovana kehitysalustana

Taideyliopisto

 

Tällä tietoa vastaavaa kansallista aluekehitysrahoitusta ei ole maakunnan liiton kautta enää tulevina vuosina käytettävissä.

 

EAKR

Etelä-Pohjanmaan liitolla oli 5. lokakuuta mennessä haettavana noin 1,2 milj. euroa EAKR-rahoitusta rakennerahasto-ohjelmasta.

Hakemuksia saatiin yhteensä kahdeksan, ja haettavan rahoituksen määrä oli yli 1,3 milj. euroa. Hakemukset liittyivät muun muassa teolliseen puurakentamiseen, digitalisaatioon teollisuudessa ja hyvinvointialalla, kasvuyrittäjyyden tukemiseen ja ruokahävikkiteemaan.

Päätöksiä valmistellaan syksyn aikana.

Seuraavan hakujakson hakuohje julkaistaan ennen joulua, ja hakujakso päättyy maaliskuun alkupäivinä.

Lisätietoa EAKR-rahoituksesta löytyy osoitteesta www.epliitto.fi/eakr.

 

 

0 kommenttia
29.10.2018

Yliopistojen rooli alueiden innovaatioekosysteemeissä

ERNACT-verkoston johtaja Colm McColgan kutsuu ERNACT-työpajan alueet yhteistyöhön.

 

Kolme esimerkkiä Euroopasta   

Etelä-Pohjanmaalle parissa vuosikymmenessä rakentunut tiivis yhteistyö- ja vuorovaikutuskulttuuri tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja koulutustoimijoiden sekä yritysten välillä ei kaikkialla Euroopassa ole itsestään selvä toimintamalli ja siksi ERNACT-verkosto (European Regions Network for the Application of Communications Technology) halusi järjestää jäsenalueilleen aiheesta työpajan juuri Etelä-Pohjanmaalla.

Seinäjoen yliopistokeskus ja EPANET-verkosto, Ljubljanan yliopiston vetämä Slovenian kansallinen digitaalisten innovaatioiden hubi sekä irlantilaisen Letterkennyn teknologiainstituutin alueen elinkeinoelämän tukimalli esiteltiin Seinäjoen työpajassa syyskuun lopussa. Esimerkkien kautta selvennettiin sitä, minkälainen rooli yliopistoilla ja korkeakouluilla on omilla alueillaan innovaatiotoiminnan ja elinkeinoelämän tukijoina. Tarkastelussa keskeistä olivat osaaminen ja osaajat – miten tarvittava osaaminen saadaan alueelle ja myös pidetään siellä.

Osaaminen ja osaajat innovaatioekosysteemien moottoreina

Yksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan keskeinen menestystekijä on tarvittavan osaamisen saatavuus. Koulutuksen kannalta tämä edellyttää kaikilta koulutusasteilta, myös yliopistoilta ja korkeakouluilta, jatkuvaa opetuksen ja koulutuksen sisältöjen, muotojen ja tarjonnan uudistamista niin, että on mahdollista tavoittaa suuri joukko opiskelijoita. Ehkä alueeseen sitoutuneimpia osaajia saadaan kouluttamalla heitä itse alueellisissa korkeakouluissa ja yliopistoissa joko perustutkinnoista lähtien tai sitten työelämävaiheessa oman osaamisen syventämisen mahdollisuuksia jatko- ja täydennyskoulutuksena tarjoten, mutta kaikkia tarvittavia osaajia ei koskaan voida kouluttaa itse. Kilpailu osaajista on kovaa, joten alueelle jäämistä tai sinne muuttamista varten tarvitaan myös haastavia ja kiinnostavia työtehtäviä alueen organisaatioissa ja yrityksissä. Työelämävaiheen vetovoimatekijänä ovat lisäksi mahdollisuudet joustaviin työjärjestelyihin eli halutusta osaajasta ei ehkä tule lainkaan alueen asukasta, mutta joustavat järjestelyt mahdollistavat, että hän tarjoaa asiantuntemuksensa kiinnostavan organisaation tai yrityksen käyttöön ja käy töissä toiselta paikkakunnalta, tekee etätyötä ja hyödyntää digitaalisia välineitä.

Osaajien ja osaamisen ohella alueellisen innovaatioekosysteemin kehittämiseen tarvitaan relevanttia tutkimustietoa – sen tuottamista itse ja sen kokoamista, yhdistämistä ja hyödyntämistä muualta maailmasta. Kolmantena haasteena yliopistojen ja korkeakoulujen täytyy aktiivisesti arvioida ja uudelleen fokusoida alueelle ja elinkeinoelämälle tarjoamiaan innovaatiopalveluja toimintaympäristön muutosten ja muuttuvien kehittämistarpeiden mukaisesti. 

Suomalainen, slovenialainen ja irlantilainen lähestymistapa osaamisen vahvistamiseen

Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimusjohtaja Juha Alarinta kuvasi yliopistokeskuksen ja EPANET-professuurien synty- ja kehitystarinaa eteläpohjalaisiin aluekehittämisen haasteisiin vastaamisen ja tarjolla olleiden mahdollisuuksien ja välineiden innovatiivisen hyödyntämisen ja tietoisesti rakennettujen monitoimijaiseen yhteistyöhön perustuvien toimintatapojen esittelyn kautta. 1990-luvun tilanteesta, missä maakunnan tulevaisuus näytti synkältä niin väkiluvun laskun, taloudellisen kehityksen taantuman kuin innovaatio- ja kehittämistoiminnakin suppeuden suhteen, on kuljettu määrätietoisesti eteenpäin osaamisen kehittämistä, laajentamista ja syventämistä eri tavoin painottaen ja siihen panostaen. Edelleenkään ei ole syytä eikä mahdollisuutta jäädä missään kohdassa lepäämään laakereille, mikäli halutaan pysyä kehityksessä ja kilpailussa mukana – edes kansallisessa, saati sitten kansainvälisessä – mutta onnistumisen ja menestymisen mahdollisuudet ovat olemassa, kun toimeen ja tilaisuuksiin aktiivisesti tartutaan.

Tampereen teknillisen yliopiston digitaalisen tuotannon apulaisprofessori Andrei Lobov, joka on yksi EPANET-professoreista, kertoi omista kokemuksistaan professuurin hoitamisesta ja teki vertailua kuuden yliopiston alueellisen yliopistokeskuksen ja emoyliopiston laitoksella työskentelyn välillä. Hän arvosti sekä toiminnan vapautta että mahdollisuutta keskittyä nimenomaan oman erityisalan tutkimukseen ilman laitoksen sisäistä kilpailua, mahdollisuutta kytkeä tutkimus välittömään käytännön soveltamiseen ja kehittämiseen yritysyhteistyön myötä sekä viedä näin hankittu tieto ja kokemus osaksi opetusta. Hän myös kiitti professuuriverkoston toiminnan työtapoja, missä eri yliopistojen työntekijät ja erityisosaamisalat tuodaan yhteen rohkaisten hyödyntämään tieteen- ja tutkimusalojen välisiä synergioita ja tekemään uusia innovaatioita. 

Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimusjohtaja Juha Alarinta (vas.) ja EPANET-professori Andrei Lobov kertoivat eteläpohjalaisen innovaatioekosysteemin kehityksestä ja toiminnasta.

 

Irlannissa Letterkennyn teknologiainstituutin liiketalouden yksikkö on lähtenyt vahvasti ja aktiivisesti panostamaan alueensa yritysten kehittämiseen korostamalla voimakkaasti oppimista ja sen myötä alkavia ja eteneviä kehitys- ja muutosprosesseja. Yksikön johtaja Michael Margeyn mukaan liiketalouden yksikön henkilöstön ja opiskelijoiden osaaminen tarjotaan yritysten käyttöön eri muodoissa niiden tunnistettuihin kehittämiskohteisiin sopeuttaen mutta niin, että yksikön kaikkien erityisosaamisalojen (liiketalous, laki, urheilu, kielet, graafinen ja digitaalinen suunnittelu, valokuvaus, elokuva, animaatio ja 3D-mallinnus) osaaminen on käytössä tieteenalat ylittäen, mikä tukee luovien ja innovatiivisten ratkaisujen löytämistä.  Onnistumisen edellytyksenä on ollut myös muutokselle, oppimiselle ja luovuudelle avoimen ja sitoutuneen johtamistavan kehittäminen yrityksissä, mikä on mahdollistanut toimintakulttuurin muutoksen ja työryhmien luovemman työskentelyn ja oppimisen osana kehittämisprosesseja. Michael Margeyn mukaan johtamiskulttuuriin muutoksen lisäksi onnistuminen edellyttää, että noin 5 % työntekijöistä on voimakkaasti motivoitunut ja sitoutunut uusiin toimintamalleihin. Taustatekijöinä ovat olleet saman tyyppiset asiat kuin Etelä-Pohjanmaallakin: oppivien ja innovatiivisten organisaatioiden lähteminen mukaan yhteistyöhön, triple helix -mallin (tutkimus- ja kehitystoimijat, hallinto, yritykset) mukainen toiminta, sosiaalisen pääoman ja luottamuspääoman olemassaolo ja vahvistaminen sekä yrittäjämäisesti toimiva yliopisto.  

 

Letterkennyn teknologiainstituutin liiketalouden yksikön johtaja Michael Margey esittelee Letterkennyn teknologiainstituutin palveluita osana alueen innovaatioekosysteemiä.

 

Ljubljanan yliopisto Sloveniassa on maan suurin korkea-asteen koulutus- ja tutkimusyksikkö. Se on luomassa digitaalisten innovaatioiden hubia osaksi omaa toimintaansa tarkoituksenaan yhdistää muita pienempiä alueilla toimivia hubeja ja tukea niiden toimintaa samalla, kun sen palvelut ovat kansallisesti esimerkiksi kaikkien yritysten käytettävissä. Yliopisto näkee digitalisaation koko yhteiskunnan läpäisevänä prosessina, mikä Slovenian kaltaisen pienen maan on mahdollista mutta myös välttämätöntä toteuttaa nopeasti ja kattavasti. Kehitys on Sloveniassa ollut nopeaa ja suurena haasteena tällä hetkellä on pula tietoteknologia-alan osaajista.  Yritysten välinen kilpailu heistä on kova, mikä estää ja hidastaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Yliopisto on vastannut haasteeseen muun muassa vähentämällä sähköinsinöörien koulutusta ja luomalla uusia tietoteknologia-alan koulutusohjelmia. Professori Andrej Kos kuvasi digitalisaation nopeaa kehitystä Sloveniassa vuodesta 2012 tähän päivään heidän aloittaessaan ensin EU-rahoitteisia hankkeita hyödyntäen laajakaistan hankkimisen maaseutualueille edeten siitä digitaalisten palvelujen kehittämiseen ja eri palveluntarjoajien ja alan tutkimuksen ja kehittämisen toimijoiden aktiiviseen verkostoimiseen. Nyt painopiste on kansallisen digitaalisen kehittämisen ja digitaalisten palvelujen hubin luomisessa. Hubi parantaa esimerkiksi jo toiminnassa olevien yritysten ja start upien digitalisaatio-osaamista ja tukee niiden innovaatio ja tuotekehitystyötä. Sen taustalla on yliopiston lisäksi muita merkittäviä kansallisia kehittämistoimijoita ja yrityksiä.

Jatkosuunnitelmissa yhteistyö

Seinäjoen työpajan lopuksi kuultiin kommenttipuheenvuorot Espanjasta, Ruotsista ja Romaniasta ja todettiin, että vaikka ERNACT-alueet eroavat toisistaan ja innovaatioekosysteemin kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen eivät kaikkialla ehkä tapahdu niin suunnitelmallisesti kuin esitellyillä alueilla, haasteet ovat yhteisiä ja niihin on pyritty eri tavoin myös jo vastaamaan. ERNACT-verkoston johtaja Colm McColgan kutsui osallistuvat alueet ideoimaan yhteistä hanketta, mikä mahdollistaisi eri toimintamallien analyysin ja vertailun, keskinäisen kokemustenvaihdon, hyvien käytänteiden siirron, vahvistaisi niiden innovaatioekosysteemejä ja laajentaisi eurooppalaisia yhteistyöverkostoja.

Etelä-Pohjanmaan liitto on ERNACT-verkoston jäsen. Lisätietoja ERNACT-verkostosta osoitteessa www.ernact.eu.

 

Teksti: Pia Kattelus
Kuvat: Pia Kattelus, Nina Harjunpää

 

 

 

0 kommenttia
29.10.2018

Kielten päivän tapahtumassa kuului iloinen kielten sekamelska

Kielten päivän tapahtumassa opettajina toimivat Seinäjoen seudulla asustelevat natiivipuhujat sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun vaihto-opiskelijat.

 

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjesti syyskuun 26. päivä Euroopan kielten päivän tapahtuman Seinäjoen kansalaisopistossa.

– Tapahtumaa vietettiin osana kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta, jonka tavoitteena on nostaa esiin Euroopan moninaista kulttuuriperintöä kieliperintö mukaan lukien, sanoo Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen projektikoordinaattori Hanna Meriläinen.

Tapahtumassa osallistujat pääsivät tutustumaan Euroopan eri kieliin speak dating -muotoisen toiminnan kautta. Lisäksi tapahtumassa oli tarjolla paljon tietoutta kieliin ja kielten opiskeluun liittyen. Omaa kielitietämystään saattoi testata myös kielitietovisassa ja lapset pääsivät tutustumaan kieliin elämyspolun kautta.

Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura, Seinäjoen kansalaisopisto ja useat ystävyysseurat esittelivät tapahtumassa omaa toimintaansa.

Useat ystävyysseurat esittelivät tapahtumassa omaa toimintaansa.

 

Kielten opiskelua pikadeittaustyyliin

Speak datingissä osallistujat pääsivät kokeilemaan pikadeittaustyyliin Euroopan eri kieliä natiivipuhujan johdolla lyhyissä 10 minuutin mittaisissa pätkissä. Kieliin tutustuvat saivat paikalle tullessaan kielipassin, johon he keräsivät merkintöjä tutustumistaan kielistä. Suorituksia vastaan sai pieniä palkintoja.

– Tänä vuonna speak datingin kautta pääsi tutustumaan yhteensä 11 Euroopan kieleen. Opetustuokion aikana opetettiin kielen perusteita sekä tutustuttiin kuvin kyseisen maan kulttuuriin. Paikalle saapui paljon innokkaita kielten opiskelijoita ja monelle kertyikin leimoja koko passin täydeltä. Meriläinen kertoo.

Myös lapsille oli tarjolla monenlaista puuhasteltavaa.

 

Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli onnistunut ja herätti osallistujissa paljon kiinnostusta ja kiitosta. Kokemusten perusteella kielideittailua on siis luvassa varmasti ensi vuonnakin.

 

Kielten päivän tapahtumassa kuului iloinen kielten sekamelska! Katso video!

 

 

Teksti: Annika Pollari ja Hanna Meriläinen
Kuvat ja video: Annika Pollari

 

 

Euroopan kielten päivä 26.9. 

 
Euroopan kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta Euroopan neuvoston aloitteesta. Teemapäivällä halutaan kiinnittää huomiota etenkin Euroopan ja EU:n kielelliseen monimuotoisuuteen. Teemapäivän avulla halutaan tehdä tutuksi Euroopan kielten kirjoa, edistää kulttuurin ja kielen monimuotoisuutta sekä kannustaa kaikenikäisiä ihmisiä opiskelemaan kieliä.

Euroopassa puhutaan yli 200 kieltä.

  • EU:ssa käytetään 24 virallista kieltä
  • EU:ssa on noin 60 alueellista tai vähemmistökieltä
  • Kielten määrät lisäävät vielä EU:hun muualta muuttaneet

Lue lisää kielten päivän nettisivuilta: https://edl.ecml.at/

 

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018


Euroopan unionissa vietetään vuonna 2018 kulttuuriperinnön teemavuotta. Teemavuoden aikana nostetaan esiin Euroopan moninaista kulttuuriperintöä mm. erilaisin tapahtumin, seminaarein ja erilaisen audiovisuaalisen materiaalin muodossa. Kielet ovat luonnollisesti myös osa eurooppalaista kulttuuriperimää ja siksi myös kielten päivää vietetään yhteisen kulttuuriperinnön hengessä. Teemavuoden kansallisena koordinaattorina toimii Suomen museovirasto. Tutustu teemavuoden aiheisiin ja tapahtumiin täältä: http://www.kulttuuriperintovuosi2018.fi/fi/.

 

 

0 kommenttia
29.10.2018

Ulkoministeriön juhlavuoden kiertue vieraili Seinäjoella

UM100-lähettiläs Petri Salo valotti yleisötilaisuudessa ulkoministeriön historiaa ja edustoverkoston toimintaa maailmalla.

Suomen ulkoministeriö perustettiin vuonna 1918, kun nuori valtio alkoi sisällissodan päättymisen jälkeen etsiä yhteistä tietä eteenpäin. Ensimmäiseksi ulkoasiainsenaattoriksi silloiseen ulkoasiainministeriöön nimitettiin Otto Stenroth ja ensimmäiset Suomen edustustot perustettiin Tukholmaan ja Berliiniin. Tätä historia- sekä paljon tuoreempaakin tietoa oli mahdollista kuulla ministeriön korkeiden virkamiesten kertomana lokakuun lopulla kolmessa Seinäjoella järjestetyssä tilaisuudessa.

Tilaisuudet liittyivät ulkoministeriön 100-vuotisjuhlavuoteen, minkä aikana ministeriön edustajat ovat vierailleet maakunnissa esittelemässä ulkoministeriön palveluja ja kertomassa sen toiminnasta. Etelä-Pohjanmaalle laadittiin tiivis kolmen tilaisuuden ohjelma ja mietittiin niitten toteutus yhteistyössä useiden maakunnan kansainvälistymistä tukevien toimijoiden kanssa Etelä-Pohjanmaan liiton koordinoidessa järjestelyjä.

Ulkoministeriön toiminnan yleisesittely, vienti- ja rahoituspalvelut sekä erityisesti kansalaispalvelut ulkomailla sai ensimmäiseksi yleisökseen auditoriollisen Sedun ammattiopiskelijoita maakuntaa myöden. Nuorelle yleisölle kerrottiin myös, miten tie diplomaatin uralle tai muuten ministeriön palvelukseen voisi aueta. Tilaisuuden avasi ja päätti kuntayhtymän johtaja ja Sedun rehtori Reija Lepola.

Framilla järjestettyyn sidosryhmätilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä yritysten ja organisaatioitten edustajaa. Keskustelun painopistenä olivat ulkoministeriön vienti- ja rahoituspalvelut erityisesti Etelä-Pohjanmaan maakunnan kehittämisen kärkialojen kannalta. Tilaisuuden avasi Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimusjohtaja Juha Alarinta ja päätti Etelä-Pohjanmaan liiton vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja.

40 kuulijan joukko halusi myös Seinäjoen kaupunginkirjaston yleisötilaisuudessa kuulla, miten ulkoministeriö heitä palvelee ja yhteisiä asioita ulkomailla hoitaa. Keskustelua käytiin matkustusilmoituksen tekemisen tärkeydestä ja siitä, miten helposti mukaan voi lähteä väärä tai vanhentunut passi, ja jos sillä vielä Suomesta sattuisi päästäkin matkustamaan, niin Suomeen takaisin palaaminen ei ehkä onnistukaan ja on hankittava pikapassi. Myös kehitysyhteistyövarojen nykyisestä käytöstä, seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista tehtiin kysymyksiä. Myöhäisen iltapäivän tapaamisen avaajana toimi Seinäjoen elinvoimalautakunnan varapuheenjohtaja Karri Kallio ja sen päätti Seinäjoen ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Helli Kitinoja

Apila-kirjaston Jaaksi-saliin oli kerääntynyt 40 kiinnostunutta kuulemaan ja kyselemään ulkoministeriön kansalaispalveluista.

Ulkoministeriötä vierailuilla edustivat konsulipalveluiden yksikön päällikkö Leena Ritola, koulutusvientisuurlähettiläs Marianne Huusko, rahoitusasiantuntija Miia Haavisto-Koskinen ja UM100-suurlähettiläs Petri Salo.

Katso alta videotallenne kirjaston yleisötilaisuudesta!

 

Teksti: Pia Kattelus
Kuvat: Annika Pollari

 

0 kommenttia
29.10.2018

Menneisyyden perintö tulevaisuuden voimavaraksi

Eurooppalaisen kulttuuriperintövuoden merkeissä Etelä-Pohjanmaan liitto yhteistyökumppaneineen järjesti Etelä-Pohjanmaan oman kulttuuriperintötapahtuman 26.-27. lokakuuta. Se koostui seminaarista, konsertista ja opastetusta retkestä.

Seminaari toi monipuolisesti esille eteläpohjalaista kulttuuriperintöä, niin aineellista kuin aineetonta. Esiin nousivat muun muassa eteläpohjalainen maisema, rakennettu ympäristö, esihistoria, murre, musiikki, tango, pääsiäiskokot, kotiseututyö ja -tutkimus, paini ja pesäpallo sekä ruoka.

Puhujina oli alan asiantuntijoita museovirastosta, maakuntamuseosta, Alvar Aalto -säätiöstä, Ruralia-instituutista, murreseurasta, Sibelius-Akatemiasta, Etelä-Pohjanmaan liitosta, rakennusperintöyhdistyksestä ja tangokulttuurin parista. Seminaari oli rakennettu tangon rytmille ”hidas-hidas-nopea-nopea”, pidemmät puheenvuorot ja nopeat tietoiskut. Tauoilla oli osallistujille tarjolla myös tangon pikakurssi. Ja kokemuksella täytyy ”toristaa”, että opetus oli tehokasta ja oppi meni perille!

Tangomestari Markus Allan johdatti kulttuuriperintöseminaarin osallistujat tangon pyörteisiin lounastauolla. Opit askeliin oli hankittu Ari Virkamäen pitämällä tangon pikakurssilla.

 

Aino Mäki-Kaukolan loistava murrepakina sai yleisöltä hersyvät naurut! 

 

Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh kertoi suunnitelmista saada Aallon humaani arkkitehtuuri osaksi Unescon maailman modernia kulttuuriperintöluetteloa.

Tangokuningas Kyösti Mäki-Mattila puhuu suomalaisen tangon puolesta, ja kehotti seinäjokelaisia rohkeasti kehittämään kaupungistaan Tangokaupungin, jossa tango soi ympäri vuoden.

Tangokonsertti oli rakennettu elävän perinnön mestari ja kisällit -periaatteella. Markus Allan mestarina luotsasi konserttia tangonuoret kisälleinään. Periaate toimi niin musiikillisesti lavalla kuin mentorointina ”bäkkärillä”, sillä Markus Allan ohjeisti ja jakoi nuorille arvokasta kokemukseen pohjaavaa tietoa laulajan uraan ja musiikin tekemiseen liittyen.

Rakennusperintöretkellä tutustuttiin Lakeuden maisemaan ja rakennusperintökohteisiin Seinäjoella ja Ilmajoella. Retkellä vietimme herkullisia hetkiä rakennuskulttuurin, tarinoiden ja hyvän ruuan äärellä.

Meillä ja Meirän krannis -rakennusperintöretkellä tutustuttiin muun muassa Yli-Lauroselan talomuseoon Ilmajoella.

Retken aikana tutustuttiin myös uudempaan rakennusperintöön Apila- ja Aalto-kirjastoissa Seinäjoella.


Kaikissa tapahtumissa nousi esiin asioita, joihin voi tarttua tulevaisuudessa ja joita voi kehittää ja edistää. Eri yhteistyötahot toivoivat tapahtumalle myös jatkoa. Ehkä ensi vuonna kokoonnumme kulttuuriperintöasioissa yhteisen pääsiäisvalakian äärelle. Jos se ei lankalauantaina onnistu, niin aina voi jonkunlaisen valekokon polttaa vaikkapa viikkoa ennen ja yhdessä syventyä kulttuuriperintöömme.

Ammennettavaa kulttuuriperinnössä riittää, sillä se on hyvin monimuotoinen asia. Se ei ole pelkästään museoiden ja arkistojen kokoelmia, vaan se on jokapäiväinen asia, lähellä meitä kaikkia ja mukana meillä niin arjessa kuin juhlahetkissä, kun viemme kynttilöitä hautausmaalle jouluaattona, poltamme kokkoja pääsiäisenä, nautimme luonnosta jokamiehenoikeuksien turvin, kudomme räsymattoja, käymme lavatansseissa, laulamme tangoa karaokessa, pelaamme pesäpalloa ja syömme piimävelliä.

Kulttuuriperintövuoden paras oppi on tämä: Kulttuuriperintö ei ole ainoastaan menneisyyden perintöä. Se elää vahvasti tässä hetkessä ja arjessamme ja on tärkeä tulevaisuuden voimavara!

Katso alta videotallenteet (osat 1-3) Kulttuuriperintöseminaarista!

OSA 1 (26.10.2018 aamupäivä)

 OSA 2 (26.10.2018 iltapäivä)

 OSA 3 (26.10.2018 iltapäivä)

PS. Vinkkinä, että tässä viimeisessä osiossa puhuu Tangokuningas Kyösti Mäki-Mattila.

 

Teksti: Tuija Ahola
Kuvat: Annika Pollari, Tuija Ahola
Videot: Annika Pollari

 

 

 

0 kommenttia
23.10.2018

Kärkihankkeet pohjustavat maakunnan edunvalvontatyötä  

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen hyväksymät strategiset vaikuttamisen kärjet vuosille 2019–2020 toimivat maakunnan edunvalvontatyön pohjana. Kärkihankkeissa korostuvat raideliikenteen ja tieverkon sekä korkeakoulutuksen merkitys.

– Näitä maakunnalle strategisesti tärkeitä asioita viemme yhdessä rintamassa eteenpäin niin poliittisten päättäjien kuin yhteistyökumppaneiden kanssa, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila.

Yhtenä tärkeänä maakunnan kärkihankkeena nousee esiin raideliikenteen kehittäminen. Tämän osalta vaikutetaan siihen, että päärata sisältyy komission esityksessä ydinkäytäviin ja tätä kautta mahdollistaisi erilaisia rahoituksia radan kehitystyöhön. Keskeistä on Seinäjoki–Tampere-yhteysvälin parantaminen kaksiraiteiseksi, Seinäjoen asemanseutualueen kehittäminen sekä puuterminaalin rakentaminen pääradan yhteyteen Seinäjoen Haukinevalle.

Myös tieverkon kehittäminen valtakunnallisena runkoverkkona on yksi maakunnan keskeisimmistä kärkiasioista. Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että runkoverkkoasetus etenee esitetyssä muodossa valtateiden 3, 18 ja 19 osalta. Keskeisenä maantieverkon kehittämiskohteena on valtatien 19 palvelutason välitön parantaminen runkoverkon edellyttämälle tasolle. Ensivaiheen hankkeina ovat Jalasjärven vt 19 ja vt 3 -risteysalueen rakentaminen, Hyllykallio–Atria-yhteysvälin nelikaistaisuuden toteuttaminen sekä ohituskaistaosuuksien toteuttaminen välille Atria–Lapua.

– Maakuntahallitus haluaa nostaa lisäksi esiin valtatien 3 kehittämisen pitkämatkaisen liikenteen runkona sekä valtatien 18 Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä palvelutason nostamisen, Anttila sanoo.

Korkeakoulutuksen kehittäminen vaikuttaa myös työvoiman saatavuuteen

Maakuntahallitus toteaa lisäksi, että Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutus ja tutkimus on nostettava uudelle tasolle. Seinäjoki korkeakoulukampus 2.0 -kärkihankkeen myötä pyritään tukemaan maakunnan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehitystyötä, kansainvälistymistä, työelämäyhteyksiä, korkeakoulupolkuja ja koulutusvientiä.

– Etelä-Pohjanmaan on verkostoiduttava parhaimman osaamisen äärelle niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, linjaa Anttila.

Maakuntahallitus kiinnittää huomiota myös osaavan työvoiman saatavuuteen.

– Työvoimapula on Etelä-Pohjanmaalla todellinen ja nopeasti paheneva ongelma. Pahimmillaan yritysten kasvu- ja kehittymismahdollisuudet tyrehtyvät osaavien työntekijöiden puutteeseen, Anttila lisää.

Kärkihankelistaus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.epliitto.fi/karkihankkeet.

 

Lisätietoja:

Lasse Anttila
Maakuntahallituksen puheenjohtaja
puh. 0400 866 549
lasse.anttila@alavus.fi

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja
puh. 050 347 9845
antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

0 kommenttia
17.10.2018

KUUKAUDEN HANKE: Kasvuskanneri on yritysten oma bisnes-Tinder

Pauliina Hautamäki Into Seinäjoesta on etsinyt ja välittänyt parin vuoden ajan kasvun mahdollisuuksia eteläpohjalaisille yrityksille. Käytännössä se tarkoittaa kotimaisten ja kansainvälisten myyntiliidien eli myyntimahdollisuuksien etsimistä netin avoimista tarjouspyyntöportaaleista sekä erilaisista bisnesverkostoista ja niiden välittämistä yrityksille.

– Yksi asiakas totesi kerran, että sinähän pyörität bisnes-Tinderiä. Minusta se oli aika kuvaava vertaus työstäni, Hautamäki naurahtaa.

Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman Kasvuskanneri-hankkeen tavoitteena on paitsi etsiä myyntimahdollisuuksia alueen yrityksille, myös tuoda yhteen ostajia ja myyjiä sekä auttaa etenkin pienempiä yrityksiä pääsemään mukaan tarjouskilpailuihin. Hankkeen kohderyhmää ovat erityisesti metalli-, rakennus-, elintarvike- ja sotealan yritykset Etelä-Pohjanmaalla.

Markkinamaanantait ja pitchaukset olleet suosittuja

Hautamäen mukaan yksi isoista pullonkauloista on se, etteivät ostajat välttämättä tunne maakunnan yrityskenttää ja niiden tarjontaa tarpeeksi hyvin, jotta tarjouksia osattaisiin pyytää suoraan eteläpohjalaisilta yrityksiltä.

Kasvuskanneri-hankkeen aikana onkin järjestetty useita Markkinamaanantai-tilaisuuksia, joiden aikana ostaja esittelee investointi- ja hankintatarpeensa sekä hankintakäytäntöjään. Tämän jälkeen on tarjottu yrityksille mahdollisuus pitää lyhyitä myyntipuheita ja esitellä tuotteitaan tai palveluitaan potentiaaliselle asiakkaalle. Markkinamaanantai-tilaisuuksissa on ollut yhteensä noin 400 osallistujaa. Hankkeen aikana yli 200 yritystä on päässyt esittelemään palveluitaan ja tuotteitaan noin 150 yritykselle.

– Ostajat ovat pitäneet lyhyistä myyntipuheista. Niiden avulla voi tehdä nopeasti skannauksen alueen tarjoamasta. 1–2 minuutin myyntipuheita ehtii tunnissa kuulla useampia ja vaihtaa käyntikortit jatkoa ajatellen. Joillekin ostajille olemme taas koonneet digitaalisen esitteen, jossa alueen yrityksistä on lyhyet esittelyt. Näin teimme esimerkiksi Meyer Turku Oy:n hankintaan, kertoo Hautamäki.

Tilaisuuksien tarkoituksena on ollut myös verkottaa yrityksiä keskenään, jotta esimerkiksi yhteistarjouksien ja muun yhteistyön tekeminen jatkossa helpottuisi. Hautamäki kertoo, että tilaisuudet ovat poikineet yhteisiä palvelukokonaisuuksia ja vientiponnistuksia sekä erilaisia hankkeita yritysten kesken ja myös opinnäytetöitä.

Kasvuskanneri-hanketta luotsaava Pauliina Hautamäki Into Seinäjoesta on työstänyt maakunnan vientiyrityksistä myyntiesitteen, jota jaetaan muun muassa eri maiden suurlähetystöihin Suomessa ja Suomen lähetystöihin maailmalla.

 

Suurlähetystöt yksi tuki kasvuun

Suurlähetystöt ovat Hautamäen mielestä myös yksi hyvä mahdollisuus kasvuun, sillä yksi niiden tehtävistä on lisätä bisnestä maiden välillä. Lähetystöille koottiin kevään aikana yli 80 eri alan vientiyritystä sisältävä myyntiesite, joka jaettiin sekä digitaalisena että painettuna versiona. Yritysten osaamista esiteltiin Suomen suurlähetystöille maailmalla etäyhteyden kautta ja esitettä on jaettu myös Seinäjoella vierailleille lähetystöille.

– Vastaanotto esitteelle on ollut erinomainen. Päivitämme parasta aikaa englanninkielistä versiota ja lisäpainos on tulossa.

Hautamäki uskoo, että hankkeen aikana hiotut toimintatavat ja konseptit tulevat jäämään Into Seinäjoen käyttöön ja alueen yritysten hyödynnettäväksi.

 



Mikä on Kasvuskanneri-hanke? Se selviää alla olevalta videolta.

 

Lisätietoa:
Pauliina Hautamäki
palvelupäällikkö, Into Seinäjoki
puh. 0400 754 878
pauliina.hautamaki@intoseinajoki.fi

 

Kasvuskanneri-hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) www.rakennerahastot.fi.

    

 

Teksti, kuvat ja video: Annika Pollari

 

 

0 kommenttia
16.10.2018

Ulkoministeriön juhlavuoden kiertue saapuu Seinäjoelle

Ulkoministeriön perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta, ja sen kunniaksi sen toimintaa esitellään kaikissa Suomen maakunnissa. Kiertue saapuu Etelä-Pohjanmaalle torstaina 25. lokakuuta, jolloin Seinäjoella järjestetään kolme eri tilaisuutta opiskelijoille, sidosryhmien edustajille sekä kansalaisille.

Tilaisuuksissa on mahdollisuus kuulla ja keskustella Suomen ulkopolitiikasta, ulkoministeriön toiminnasta ja sen tarjoamista palveluista kansalaisille ja yrityksille. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

– Ihmiset kokevat usein ulkoministeriön toiminnan ja palvelut itselleen vieraiksi. Haluamme muuttaa tämän ja esitellä ministeriön keskeiset palvelut kansalaisille ja yrityksille eri puolilla Suomea, sanoo ulkoministeriön UM100-suurlähettiläs Petri Salo.

Tukena maakunnan kansainvälistymisessä

UM100-tilaisuudet järjestävät yhteistyössä ulkoministeriön ja Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa Excellence Forumin jäsenet. Excellence Forum tukee alueen tavoitteita kehittää kansainvälistä elinkeinotoiminta ja vahvistaa kansainvälistä osaamispohjaa sekä kansainvälistä asiantuntijayhteisöä.

– Kun ministeriön tiedustelu kiinnostuksesta juhlistaa ulkoministeriön 100-vuotista taivalta maakuntaan suuntautuvalla vierailulla tuli, tarttuivat Excellence-ryhmän toimijat mieluusti tilaisuuteen, toteaa Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus.

Katteluksen näkemyksen mukaan ulkoministeriön palveluja kansainvälistymisen tukemisessa esimerkiksi suurlähetystöjen kautta ei maakunnan yrityksissä ja organisaatioissa tunneta ainakaan liian hyvin, ja kansalaisille palvelut tulevat tutuiksi usein vain kriiseissä ja ongelmatilanteissa ulkomailla liikuttaessa.

– Nyt voimme juhlavuoden hengessä tehdä positiivisesti tutummaksi kansainvälistymistä hakeville toimijoille ja kansalaisille, miten ulkoministeriö voi heitä auttaa, Kattelus lisää.

Avoin yleisötilaisuus kaupunginkirjastossa

Kaikille avoin UM100-yleisötilaisuus järjestetään torstaina 25. lokakuuta klo 16.15 alkaen Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa. Ulkoministeriön asiantuntijoiden lisäksi tilaisuudessa puhuvat Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen kaupungin edustajat. Tilaisuutta voi seurata suorana myös Etelä-Pohjanmaan liiton Facebook-sivulla osoitteessa www.facebook.com/epliitto. Yleisötilaisuuden alussa klo 15.30 lähtien on kahvitarjoilu kirjaston kahvilassa.

 

Etelä-Pohjanmaan Excellence Forumiin kuuluvat seuraavat jäsenet:

  

 

Lisätietoja:

Ulkoministeriö
Petri Salo
UM100-suurlähettiläs
puh. 0295 351 018
petri.salo@formin.fi

Etelä-Pohjanmaan liitto
Pia Kattelus
Kansainvälisten asioiden päällikkö
puh. 040 682 5537
pia.kattelus@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
10.10.2018

CESME-hanke kutsuu mukaan kehittämään uutta Vihreän profiilin työkalua!

Pk-yritysten kiertotaloutta edistävässä CESME-hankkeessa on käynnistetty pilotti, jonka tavoitteena on kehittää ja saattaa yritysten ja muiden alueen toimijoiden käyttöön Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin räätälöity Vihreän profiilin työkalu. Työkalu tarjoaa erilaisia tapoja arvioida liiketoiminnan vaikutuksia kiertotalouden näkökulmasta ja myös tietoa ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten kannalta kestävämmästä toiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Isompana tavoitteena on edistää yritysten siirtymistä kiertotalouteen sekä siten edesauttaa myös Etelä-Pohjanmaan siirtymistä kiertotalouteen.

Työkalun kehittämisen lisäksi osana pilottia luodaan toimintamalli, jolla kiertotalouden vaikutusten huomioiminen saataisiin alueella vakiintuneeksi toimintatavaksi. Pilotissa kehitettävä työkalu halutaan jalkauttaa tunnistettujen toimijoiden, kuten alueellisten kehittämisyhtiöiden ja muiden yritysten parissa työskentelevien asiantuntijatahojen käyttöön ja siten pysyvästi myös yritysten hyödynnettäväksi.

Pilotin toiminta starttaa CESME-pilotin toimintaryhmän tapaamisella torstaina 22.11.2018 klo 13-16 Seinäjoella. Toimintaryhmän työskentely jatkuu keväälle 2019 saakka. Yhteiset tapaamiset ja pilotin päävaiheet ovat:

  • 22.11.2018 toteutettava toimintaryhmän työpaja Seinäjoella, jossa tavoitteena on työkalun toiminnallisuuksien analysointi ja edelleen kehittäminen maakunnan tarpeisiin sopivaksi. Tuloksena työpajasta saamme kommentteja ja kehitysideoita työkalun jalostamiseen sekä lähtökohdat työkalun testaamista varten.
  • Alueen pk-yrityksille ja toimintaryhmän jäsenille suunnatut kaksi työkalun testaustilaisuutta tammi-helmikuussa 2019 Seinäjoella (kutsut ja tarkemmat tiedot toimitetaan myöhemmin). Tuloksena näistä saamme kommentteja ja jatkokehitysideoita työkalun viimeistelyä varten.
  • Keväällä 2019 työkalun ja toimintamallin julkistustilaisuus.

 

Kiinnostuitko Vihreän profiilin työkalun kehitystyöstä ja uuden toimintamallin luomisesta? Haluaisitko osallistua CESME-pilotin toimintaryhmän toimintaan?

Lisätietoja pilotista antavat ja ilmoittautumisia vastaanottavat:

Hanna Meriläinen, Etelä-Pohjanmaan liitto, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, p. 0400 241 813

Maria Antikainen, VTT, maria.antikainen@vtt.fi, p. 040 512 4260

CESME Logo

vtt logo

EP Liitto

 

0 kommenttia
8.10.2018

Soiden käyttöä pohtineelta kansalaisraadilta evästystä maakunnan päättäjille

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen ympäristökeskus kutsuivat syksyllä koolle kansalaisraadin puntaroimaan kolmannen vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksessa esitettyjä soiden käytön linjauksia ja vaikutuksia eri näkökulmista. Innokkaita raatilaisia ilmoittautui mukaan yhteensä 37, joista 15 kutsuttiin mukaan raatiin. Raatilaiset edustivat eri ikä- ja ammattiryhmiä sekä maakunnan kuntia.

– Raatilaisilla tuli olla erilaisia näkökantoja turvetuotantoon ja soiden suojeluun. Hakuvaiheen vastausten perusteella pyrimme tunnistamaan ne henkilöt, jotka olivat selvästi pohtineet asiaa ja jotka peräänkuuluttivat tasapuolista ja tietoon pohjautuvaa keskustelua, kertoo erikoistutkija Heli Saarikoski Suomen ympäristökeskuksesta.

Ympäristösuunnittelija Mari Väänänen Etelä-Pohjanmaan liitosta kiittelee raatilaisia heidän sitoutumisestaan raadin työskentelyyn.

– Kaikki raadin jäsenet perehtyivät kokousten välillä lähetettyyn taustamateriaaliin ja keskusteluyhteenvetoihin ja osallistuivat aktiivisesti pienryhmä- ja yhteiskeskusteluihin raadin kokoontumisten aikana. Osallistujilla oli myös monipuolisesti tietoa raadissa käsitellyistä kysymyksistä kuten energiantuotannosta, luonnon monimuotoisuudesta, vesistövaikutuksista ja kasvu- ja ympäristöturpeen käytöstä, Väänänen toteaa.

Erikoistutkija Heli Saarikoski Suomen ympäristökeskuksesta sekä raatityöskentelyä fasilitoinut Jonna Kangasoja Akordista ovat mielissään, että valtaosa raatilaisista koki saavansa näkemyksensä kuuluville ja että keskustelut käytiin hyvässä hengessä. Kuva: Annika Pollari

 

Kaavan tavoitteena kestävä soiden käyttö

Kansalaisraadin työskentelyn aikana ei löytynyt mitään helppoja, kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja, mutta useasta kysymyksestä löydettiin yhteistä pohjaa ja yhteisiä viestejä maakunnan päätöksentekijöille.

– Erityisen ilahduttavaa oli se, että valtaosa osallistujista koki, että he saivat näkemyksensä kuuluville ja että keskustelut käytiin hyvässä hengessä. Yksi raadin jäsenistä totesi loppukeskustelussa osuvasti, että eri mieltä pitääkin olla, muuten ei ole keskustelua, Väänänen sanoo.

Raatilaiset olivat yksimielisiä siitä, että 3. vaihemaakuntakaavan taustaselvitykset on tehty hyvin ja kattavasti. Erityisesti kiitettiin perusteellista suoluonnon kartoitusta sekä yksityiskohtaista työtä kuormitukselle herkkien vesistöalueiden tunnistamiseksi.

Raatilaisten mielestä kaava mahdollistaa turvetuotannon tulevaisuudessa. Uusi turvetuotantoala kohdistetaan jo ojitetuille soille ja luonto- ja virkistyskäyttöarvoiltaan tärkeimmät suot jätetään turvetuotannon ulkopuolelle.

Raati toivoo, että turvetuotannon ja maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia valvotaan paremmin ja siihen varataan enemmän resursseja. Etenkin ravinnepäästöjen osalta peräänkuulutettiin päästövähennystoimien kustannustehokkuutta: kuormitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja kohdistaa toimenpiteet niin, että niillä saavutetaan suurin mahdollinen hyöty.

Eniten keskustelua raadissa herätti kaavan linjaus uuden turvetuotantoalueen tarvitsemasta pinta-alasta. Osa raatilaisista oli tyytyväisiä siihen, että kaavaehdotuksessa osoitetaan 14 000 hehtaaria turvetuotantoon soveltuvia alueita. Osa katsoi, että näin suuri määrä ei ole linjassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa. Kaikki raatilaiset olivat samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden energiaratkaisut eivät voi perustua fossiilisiin polttoaineisiin. Raati totesi, että turvetta tarvitaan siirtymäkauden ajan lämpövoimalaitoksien energianlähteenä biopolttoaineiden rinnalla.

Etelä-Pohjanmaan liitolta raati toivoo aktiivista otetta energiapolitiikan suunnan muutokseen ja uusien päästöttömien ja vähäpäästöisten teknologioiden ja innovaatioiden tukemiseen. Raati toivoo maakunnan liitolta myös aktiivisuutta erilaisten soidensuojelukeinojen etsimiseen, sillä kaavalle asetetut soidensuojelutavoitteet jäävät toteutumatta keinovalikoiman puuttuessa. 

Kasvokkain on helpompi ymmärtää toisen mielipiteitä

Raatilaisten antama palaute kansalaisraadin työskentelystä oli pääsääntöisesti myönteistä. Raatilaisia hieman harmitti se, että prosessin lopussa tuli turhan kiire. Heidän mielestään näin monimutkaisen asian käsittely olisi vaatinut enemmän kokoontumiskertoja.  

– Raadista saadut kokemukset osoittavat, että kansalaiset ovat valmiita käyttämään aikaa osallistumiseen ja aidosti pohtimaan monimutkaisia kysymyksiä rakentavassa hengessä. Mediassa ja ”some-kuplissa” keskustelulla on taipumus kärjistyä, kun taas kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa on helpompaa ymmärtää, miksi jotkin asiat ovat toisille tärkeitä, Saarikoski lisää.

Kansalaisraati palveli sekä Etelä-Pohjanmaan liiton vaihemaakuntakaavaprosessia että myös Suomen ympäristökeskuksen vetämää CORE-tutkimushanketta, jossa kokeillaan ja kehitetään erilaisia kansalaisosallistumisen muotoja.

Kansalaisraadin kannanoton voi lukea kokonaisuudessaan täällä >>

 

Lisätietoja:

Mari Väänänen
Ympäristösuunnittelija
puh. 0400 243 640
mari.vaananen@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

0 kommenttia
1.10.2018

UM100 - Ulkoministeriön maakuntakierros Seinäjoelle

Ulkoministeriö täyttää tänä vuonna sata vuotta, ja kiertää sen kunniaksi Suomen kuntia ja kaupunkeja. 

Seinäjoella järjestetään torstaina 25.10.2018 kolme eri tilaisuutta opiskelijoille, sidosryhmien edustajille sekä kansalaisille. Tilaisuudet ovat maksuttomia. 

Tilaisuuksissa on mahdollisuus kuulla ja keskustella kansainvälistymisestä, ulkoministeriön toiminnasta ja sen tarjoamista palveluista kansalaisille ja yrityksille.

OPISKELIJATILAISUUS (lukio-, ammatillinen- ja korkeakoulutus)

Torstaina 25.10.2019 klo 13.15-14.15
Sedu Kirkkokadun auditoriossa, Kirkkokatu 10

Tilaisuudessa puhuvat ulkoministeriön asiantuntijat. Tilaisuuden avaa Sedun johtaja, rehtori Reija Lepola.

Ryhmien ilmoittautumiset tarjoilun järjestämistä varten perjantaihin 19.10. mennessä kirsi.lounela@sedu.fi.

SIDOSRYHMÄTILAISUUS

Torstaina 25.10.2019 klo 14.30-16.00
Seinäjoen ammattikorkeakoulun tiloissa Frami F, auditorio F110, Kampusranta 11

Tilaisuuden aiheina ovat ulkoministeriön tuki yritysten vientitoiminnan edistämiseksi, kehittyvien maitten kanssa tehtävä yhteistyö, koulutusvienti sekä yhteistyömahdollisuudet oppilaitoksille ja kehittäjäorganisaatioille.

Tilaisuudessa ulkoministeriön asiantuntijoiden lisäksi puhuvat Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Etelä-Pohjanmaan liiton edustajat.

Ilmoittautuminen sunnuntaihin 21.10. mennessä osoitteessa https://www.lyyti.fi/reg/UM100

YLEISÖTILAISUUS

Torstaina 25.10.2019 klo 16.15-17.30
Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-sali, Alvar Aallon katu 14

Tilaisuudessa ulkoministeriön asiantuntijoiden lisäksi puhuvat Seinäjoen kaupungin ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun edustajat.

Tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu.

 

Tervetuloa!

 

Tilaisuudet järjestää yhteistyössä ulkoministeriön ja Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa Excellence Forumin jäsenet:

 

0 kommenttia
26.09.2018

Suomi 100 -juhlavuoden laajuus ja vaikutukset historiallisen suuria

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 laajuus ja merkittävyys ovat osoittautuneet aiempia arvioita suuremmiksi. Itsenäisyyden juhlavuodesta muodostui kaikkien aikojen laajin teemavuosi, historiallinen ilmiö, jonka vaikutukset ulottuivat koko yhteiskuntaan. Tänään julkaistu Suomi 100 -raportti tarjoaa monipuolisesti tietoa juhlavuodesta ja analysoi alustavasti sen vaikutuksia. Aineiston toivotaan innostavan jatkotutkimuksiin ja juhlavuoden luoman perinnön jatkamiseen.

– Itsenäisyyden juhlavuodesta kasvoi kaikkia ennakko-odotuksia suurempi ja monimuotoisempi. Suomi 100 innosti, kannusti ja rikkoi rajoja. Juhlavuosi kasvatti sosiaalista pääomaa ja lavensi kulttuurista monimuotoisuutta. Se myös synnytti laajaa toimeliaisuutta ja uudisti toimintatapoja,
Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteerinä toiminut Pekka Timonen tiivistää tänään julkaistun raportin havainnot. 

Suomi 100 -raportti kertoo juhlavuoden tarinan ja esittelee useiden aihetta koskevien tutkimusten tuloksia.

– Nyt valmistunut arviointi tuotti poikkeuksellisen mielenkiintoista tietoa ja avasi aivan uusia näkökulmia. Juhlavuosi pääsi jälleen kerran yllättämään laajuudellaan ja voimallaan, Timonen jatkaa.

Suomi 100 -hanke toteutettiin osallistavalla, mukaansa tempaavalla tavalla ja se etsi uusia yhdessä tekemisen muotoja. Juhlavuoden kokemus yhdisti tutkitusti ihmisiä ja vaikutti monilla tasoilla yhteiskunnassa.

– Suomi 100 uudisti myös hyvällä tavalla suomalaista itsenäisyyden juhlintaa. Ilo nousi arvokkuuden rinnalle, valtiosihteeri Paula Lehtomäki valtioneuvoston kansliasta toteaa ilahtuneena. 

Juhlavuoden perintöön nojaava tutkimushanke käyntiin lokakuussa Suomi 100 -juhlavuoden raportointivaihe nosti esiin aiheen tutkimukselliset mahdollisuudet. Valtioneuvoston kanslia käynnistää sen johdosta tutkimushankkeen, jossa juhlavuoden tuloksia ja vaikutuksia arvioidaan laajemmin ja sen perintöä pyritään hyödyntämään. Tutkimushanke toteutetaan vuosina 2018-2020.

– On tärkeää, että poikkeuksellisen ilmiön synnyttämät ideat ja yhteisölliset tavat toimia hyödynnetään yhteiskunnassamme. Kertynyt aineisto on kiinnostava läpileikkaus tästä aikakaudesta ja tutkimuksellisestakin näkökulmasta suoranainen aarre, Lehtomäki sanoo.

Suomi 100 -perintöön nojaava tutkimushanke käynnistyy avoimella hackathonilla lokakuussa. Tutkimushanke rahoitetaan Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden määrärahasta. 

Moninainen juhlavuosi myös maakunnassamme

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlia vietettiin viime vuonna antaumuksella myös Etelä-Pohjanmaalla. Viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita oli maakunnassa yhteensä 286 kappaletta. Todellisuudessa erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia oli moninkertainen määrä, koska monessa hankkeessa oli useita erillisiä tilaisuuksia.

– Suomen juhlavuosi oli monipuolinen ja rikas, erilaisia elämyksiä, tapahtumia ja hankkeita täynnä. Maakunnassamme tapahtui vuoden aikana paljon. Juhlavuoden tilaisuuksia oli tarjolla kaikille: lapsille, nuorille, ikäihmisille, naisille ja miehille sekä erityisryhmille. Juhlavuoden tilaisuuksia järjestettiin kaikissa eteläpohjalaisissa kunnissa ja kaupungeissa, kertoo Suomi 100 -aluekoordinaattori Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Itse ideoitujen hankkeiden lisäksi maakunnassa toteutettiin lukuisia valtakunnallisia hankkeita. Koko Suomen kattavia hankkeita oli juhlavuoden aikana yhteensä 1 143.

Ohjelmatyöhön Etelä-Pohjanmaalla käytettiin Etelä-Pohjanmaan liiton talousarviomäärärahaa vuosina 2016–2017 yhteensä 90 000 euroa, ja valtionavustusta toiset 90 000 euroa, yhteensä siis 180 000 euroa. Tämä raha jaettiin maakunnan Suomi 100 -hankkeille aluetukena. Aluetukea maakunnassa sai 66 hanketta. Aluetukien summa vaihteli 500–15 000 euron välillä.


Suomi 100 -raportti

Valtioneuvoston kanslian julkaiseman Suomi 100 -raportin pääkohtiin voi tutustua verkossa osoitteessa suomi100raportti.fi. Koko raportti on luettavissa sivustolla pdf-muodossa.

Etelä-Pohjanmaan liiton julkaisemaan raporttiin Suomi 100 -juhlavuodesta maakunnassamme voi tutustua osoitteessa epliitto.fi/suomi100.

Lisätietoja:
Valtioneuvoston kanslia
Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen
puh. 029 516 0220
tiina-kaisa.laakso-liukkonen@vnk.fi

Etelä-Pohjanmaan liitto
Tuija Ahola, Suomi 100 -aluekoordinaattori
puh. 050 537 8071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi


Suomi 100 -lukuja

- 5 000 ohjelmahanketta Suomessa ja maailmalla
- 800 000 ohjelmantekijää
- 170 000 tapahtumaa
- Suomi 100 -ohjelmaa yli sadassa maassa, kaikilla mantereilla

Suomalaisten mielestä*
- Juhlavuosi oli onnistunut (93 %)
- Itsenäisyyden juhlinta oli aiempaa iloisempaa (71 %)
- Yhteenkuuluvuuden tunne yhteiskunnassa voimistui (83 %)
- Suomen maine maailmalla vahvistui (94 %)
*Suomi 100 -seurantatutkimus 2015-2018, Tilastokeskus

suomi100raportti.fi
suomifinland100.fi


Suomi 100. Itsenäinen Suomi täytti sata vuotta 6.12.2017. Sukupolvemme merkittävintä juhlavuotta vietettiin yhdessä-teemalla koko vuoden Suomessa ja yli sadassa maassa kaikilla mantereilla. Avoimeen ohjelmaan liitettiin yhteensä 5 000 erilaista hanketta, ja yli 800 000 suomalaista ja Suomen ystävää osallistui ohjelman rakentamiseen. Juhlavuoden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio. suomifinland100.fi, #suomi100, #finland100

0 kommenttia
26.09.2018

KUUKAUDEN HANKE: Foodnet-hanke verkottaa ruoka-alan toimijoita kansainvälisesti

Projektipäällikkö Elina Koivisto iloitsee, että Foodnet-hanke on onnistunut tavoitteessaan verkottaessaan maakuntamme ruoka-alan toimijoita kansainvälisesti. Hän jättää hankkeen loppuun viemisen tyytyväisin mielin Anu Portin käsiin jäädessään ensi kuussa äitiyslomalle.

 

Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitystiimin aloitteesta alamme julkaista Kuukauden hanke -juttusarjaa, jossa esittelemme eri rahoitusohjelmista rahoitettuja maakuntamme hankkeita. Ensimmäisenä on vuorossa Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama Foodnet-hanke, jota hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikkö.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikön projektipäällikkö Elina Koivisto hyrisee tyytyväisyyttään. Kesällä järjestetty kansainvälinen ruokaturvallisuuteen keskittynyt Food Safety 2020 -konferenssi sujui yli odotusten ja maakuntamme maine ruokaprovinssina ja ruoka-alan osaajana kasvoi maailmalla.

Koiviston luotsaama Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama Foodnet-hanke on saavuttanut ensimmäisen toimintavuotensa aikana tavoitteensa ja onnistunut löytämään uusia kansainvälisiä verkostoja ja yhteistyökumppaneita maakuntamme ruoka-alan toimijoille.

– Uudet kumppanit lisäävät maakuntamme ruoka-alan tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta sekä edistävät alan yritysten kilpailukykyä ja kansainvälistymistä, Koivisto kertoo.

Hankkeen tavoitteena on löytää konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia eurooppalaisten ruoka-alan verkostojen kanssa sekä auttaa maakuntamme ruoka-alan toimijoita hyödyntämään paremmin tarjolla olevaa EU-rahoitusta.

Aktiivinen osallistuja eurooppalaisissa teemaverkostoissa

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ovat tehneet jo useamman vuoden ajan tiivistä yhteistyötä ERIAFF-verkoston (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry) kanssa, joka keskittyy eurooppalaisten innovaatioiden edistämiseen maa- ja metsätalouden alalla sekä elintarviketuotannossa. Nyt yhteistyötä on entisestään tiivistetty.

Foodnet-hankkeen myötä on osallistuttu myös EU:n komission AgriFood Platform -teemaverkostojen toimintaan. Teemaverkostot keskittyvät big dataan ja ruokaturvallisuuden jäljitettävyyteen, huipputekniseen maatalouteen sekä kuluttujakäyttäytymiseen.

– Olemme yksi perustajajäsenistä ”Kuluttajat osana ruoka-alan uusia innovaatioita” -verkostossa, sanoo Koivisto.

Positiivista pöhinää ruuan ympärillä

Koivisto on erittäin mielissään siitä, että sekä maakunnassa että koko Suomessa on tällä hetkellä positiivinen pöhinä ruuan ympärillä.

– Ruoka on saanut vihdoinkin arvoisensa tilan tki-toimintakentässä ja ruokaosaamisemme on ollut näkyvästi esillä kansainvälisissä foorumeissa.

Foodnet-hanke kestää ensi vuoden heinäkuuhun asti, ja tuona aikana on tarkoitus entisestään vahvistaa maakuntamme ruoka-alan toimimista eurooppalaisissa verkostoissa ja tehdä toimintaamme näkyväksi. Myös EU:n tutkimusta ja innovaatioita rahoittavan Horisontti 2020 -ohjelman hakuihin on tarkoitus tähdätä mukaan. Lokakuussa on tulossa opintomatka Euroopan alueiden viikko -tapahtumaan Brysselissä.

– Monia asia ideoidaan ja laitetaan käyntiin EU:ssa ja nimenomaan Brysselissä. Siksi on tärkeää tuoda omaa asiaa esille paikan päällä, Koivisto lisää.

Erityisesti Länsi-Suomen Eurooppa-toimistolla (West Finland European Office, WFEO) on ollut hankkeelle suuri merkitys verkostoitumisen tukijana ja oikeiden ovien avaajana.

 

Mikä on Foodnet-hanke? Katso video!

 

Lisätietoa:
Anu Portti
SeAMK Ruoka
puh. 040 868 0890
anu.portti@seamk.fi

EU-EP Foodnet - eli lyhyemmin Foodnet-hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) www.rakennerahastot.fi.

 

       

              

 Teksti, kuva ja video: Annika Pollari

0 kommenttia
17.09.2018

Euroopan kielten päivän tapahtumassa luvassa kielikylpyä ja tietovisailua

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjestää kaikille avoimen Euroopan kielten päivän tapahtuman keskiviikkona 26. syyskuuta Seinäjoen kansalaisopistolla. Tapahtumassa osallistujat pääsevät tutustumaan Euroopan eri kieliin Speak dating -muotoisen toiminnan kautta. Lisäksi tapahtumassa on tarjolla paljon tietoutta kieliin ja kielten opiskeluun liittyen sekä muuta oheisohjelmaa muun maussa lapsille ja tiedonjanoisille.

– Tapahtumaa vietetään osana kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta, jonka tavoitteena on nostaa esiin Euroopan moninaista kulttuuriperintöä kieliperintö mukaan lukien, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen projektikoordinaattori Hanna Meriläinen.

Kielten opiskelua pikadeittaustyyliin

Speak datingissä osallistujat pääsevät kokeilemaan pikadeittaustyyliin Euroopan eri kieliä natiivipuhujan johdolla lyhyissä noin 5–10 minuutin mittaisissa pätkissä. Kieliin tutustuvat saavat paikalle tullessaan kielipassin, johon he keräävät leimoja tutustumistaan kielistä. Suorituksia vastaan saa pieniä palkintoja.  

– Opetustuokion aikana osallistujille opetetaan kielen perusteita. Mikäli osallistuja on opiskellut kieltä jo ennestään voi ajan käyttää vapaaseen jutusteluun ja oman puhetaidon testaamiseen, Meriläinen vinkkaa.

Mukana olevia kieliä ovat muun muassa viro, venäjä, ruotsi, puola, turkki, saksa, itävallan saksa ja portugali.

Omaa kielitaitoaan voi testata myös kielitietovisassa. Lapsille on järjestetty oma elämyspolku. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Euroopan kielten päivän tapahtuma 26.9.2018 klo 15–18 järjestetään Seinäjoen kansalaisopistolla (Vapaudentie 83, 60101 Seinäjoki) luokissa 308 ja 309.

 

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus
puh. 0400 241813
hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

 

Nettisivut: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus

Facebook-tapahtuma: Euroopan kielten päivä 26.9.2018 Seinäjoella https://www.facebook.com/events/328339297902203/

 

 

Euroopan kielten päivä 26.9.


Euroopan kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta Euroopan neuvoston aloitteesta. Teemapäivällä halutaan kiinnittää huomiota etenkin Euroopan ja EU:n kielelliseen monimuotoisuuteen. Teemapäivän avulla halutaan tehdä tutuksi Euroopan kielten kirjoa, edistää kulttuurin ja kielen monimuotoisuutta sekä kannustaa kaikenikäisiä ihmisiä opiskelemaan kieliä.

  • Euroopassa puhutaan yli 200 keiltä
  • EU:ssa käytetään 24 virallista kieltä
  • EU:ssa on noin 60 alueellista tai vähemmistökieltä
  • Kielten määrät lisäävät vielä EU:hun muualta muuttaneet

Lue lisää kielten päivän nettisivuilta: https://edl.ecml.at/

 

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018


Euroopan unionissa vietetään vuonna 2018 kulttuuriperinnön teemavuotta. Teemavuoden aikana nostetaan esiin Euroopan moninaista kulttuuriperintöä mm. erilaisin tapahtumin, seminaarein ja erilaisen audiovisuaalisen materiaalin muodossa. Kielet ovat luonnollisesti myös osa eurooppalaista kulttuuriperimää ja siksi myös kielten päivää vietetään yhteisen kulttuuriperinnön hengessä. Teemavuoden kansallisena koordinaattorina toimii Suomen museovirasto. Tutustu teemavuoden aiheisiin ja tapahtumiin täältä: http://www.kulttuuriperintovuosi2018.fi/fi/.

 

0 kommenttia
12.09.2018

Soiden käyttöä pohtivaan kansalaisraatiin osallistujaryntäys  

 

Suomen ympäristökeskus ja Etelä-Pohjanmaan liitto etsivät syyskuun alussa tavallisia eteläpohjalaisia mukaan kansalaisraatiin, jonka tarkoituksena on puntaroida kolmannen vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksessa esitettyjä soiden käytön linjauksia ja vaikutuksia eri näkökulmista. Innokkaita raatilaisia ilmoittautui mukaan yhteensä 37, joista 15 valittiin mukaan raatiin.

– On ilo huomata, että soiden käyttö on eteläpohjalaisille tärkeä asia. Ilmoittautuneita tuli paljon enemmän kuin olimme arvioineet, kiitoksia kaikille mukaan hakeneille, iloitsee ympäristösuunnittelija Mari Väänänen Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kansalaisraatiin valitut henkilöt edustavat eri ikäryhmiä ja myös erilaisia näkemyksiä soiden käytön, muun muassa suojelun ja turvetuotannon osalta. Miehiä on raadissa hieman enemmän kuin naisia. Suurin osa raatilaisista on Seinäjoelta tai naapurikunnista, mutta edustajia on niin maakunnan itä- kuin länsiosistakin.

Suomen ympäristökeskus on valinnut raatiin tulevat henkilöt ja ollut heihin jo yhteydessä. Myös ei-valituille tullaan ilmoittamaan asiasta tämän viikon aikana. Raati kokoontuu ensimmäisen kerran syyskuun viimeisellä viikolla.

Kansalaisraadin tavoitteena on saada maakunnan asukkailta mietittyjä ja perusteellisia kannanottoja kaavaehdotuksen tavoitteisiin ja aluevarauksiin. Raati on osa kokeiluhanketta, jossa testataan uusia osallistumistapoja yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Virallinen kaavaehdotukseen liittyvä kuulemiskierros järjestetään erikseen syys–lokakuun aikana. Kaavaehdotus on nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla osoitteessa www.epliitto.fi/vaihemaakuntakaava3.

 

Lisätietoja:

Mari Väänänen
Ympäristösuunnittelija
puh. 0400 243 640
mari.vaananen@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
11.09.2018

Suomen ruoka-aitta uhattuna

Uusille maakunnille myönnettävät rahat eivät riitä maaseutuhallinnon ja pelastustoimen pyörittämiseen Etelä-Pohjanmaalla 

Uusien maakuntien muihin kuin sote-tehtäviin suunnattu rahoitus näyttää Etelä-Pohjanmaan kannalta hälyttävältä. Rahoituksen vähyydestä aiheutuisi kestämätön tilanne maatalousvaltaiselle Etelä-Pohjanmaalle, jolla on myös kansallinen vastuu ruuan tuotannosta. Lisäksi pelastuslaitoksen toiminta vaarantuisi. 

Muihin kuin sote-tehtäviin Etelä-Pohjanmaalle osoitettu rahoitus on laskelmien mukaan vuositasolla noin 12 miljoonaa euroa vähemmän nykytasoon verrattuna. Valmistelujohtaja Asko Peltola kertoo, että jakokaava perustuu pääosin väestömäärästä johdettuun asukaslukukertoimeen, eivätkä laskelmat tunnista uuteen maakuntaan siirtyvien toimintojen luonnetta ja palvelutarpeiden alueellista erilaisuutta. Sama ongelma koskee kaikkia sote-rahoitukseen kuulumattomia tehtäviiä. Etelä-Pohjanmaalla rahanjaossa häviäjien joukossa ovat esimerkiksi maaseutuhallinto ja pelastustoimi.

− Ongelmana on, että rahoituskriteerit eivät tunnista riittävästi tarvetekijöitä, kuten asiakasmääriä, jolloin käytetty jakotapa johtaa rahoituksen ohjautumiseen jo muutoinkin vahvemmassa asemassa oleville kasvukeskusalueille, Peltola sanoo.

Suurin osa tulevien maakuntien rahoituksesta on yleiskatteellista, jolloin maakunta päättää itse, mihin tehtäviin se rahat ohjaa. Tästäkin huolimatta maakunnan rahoituksen pitäisi olla oikeassa suhteessa tarpeisiin jo lähtötilanteessa.

− On vaikea uskoa, että sote-palveluihin lasketusta rahoituksesta juurikaan liikenisi varoja maakunnan muiden tehtävien hoitamiseen. Jos rahasäkki on jo lähtökohtaisesti nykytilanteeseen verrattuna miinuksella, täytyy todeta, että näkymä ei ole uuden maakunnan kannalta hyvä, lisää Peltola.

Ongelmia luvassa viljelijätukien käsittelyyn

Maaseutuhallinnon osalta väestömäärään perustuva laskennallinen jako johtaa siihen, että Etelä-Pohjanmaan rahallinen menetys on Suomen maakunnista kaikkein suurin. Etelä-Pohjanmaan kuntien maaseutuhallinnon menot ovat tällä hetkellä noin kaksi miljoonaa euroa, ja maakuntien rahoituslaskelmissa Etelä-Pohjanmaalle olisi kohdentumassa ainoastaan noin 700 000 euroa.

Maatalousvaltaiselle maakunnalle laskelmat ovat täystyrmäys. Etelä-Pohjanmaalla on vuoden 2017 hakutilastojen mukaan eniten aktiivitiloja, toiseksi eniten peltopinta-alaa ja kolmanneksi eniten kotieläintiloja Suomessa. Tätä taustaa vasten Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka pitää maakuntien rahoituslaskelmissa esitettyä jakoa käsittämättömänä. 

− Maaseutuhallinnon tehtävät ovat suoraan riippuvaisia siitä, kuinka paljon alueella on tukea hakevia aktiivitiloja ja peltopinta-alaa. Lisäksi vaikuttaa se, kuinka paljon tiloista on kotieläintiloja, jolloin peltoalaperusteisten tukien lisäksi hallinnoidaan myös eläintukia ja niihin liittyviä toimeenpanotehtäviä, Rintapukka selventää. 

Rintapukka muistuttaa, että viljelijätukien käsittelyyn liittyvät lakisääteiset tehtävät ovat maakunnan harteilla. Tukien maksaminen annetussa aikataulussa voi vaarantua sen vuoksi, ettei maakunnalla ole tarvittavia resursseja järjestelmän toimeenpanoon. Viljelijätukien määrä Etelä-Pohjanmaalla on vuositasolla noin 210 miljoonaa euroa.

Pelastuslaitoksen toiminta vaarassa

Niin ikään pääosin asukasmäärään perustuva, pelastuslaitokselle kohdentuva rahoitus johtaa asukkaiden turvallisuuden näkökulmasta vakaviin ongelmiin. 

− Jakoperusteet aiheuttavat maakunnassamme yli 3,5 miljoonan euron vähennyksen, mikä tarkoittaa liki viidenneksen pudotusta nykyiseen. Totuus on, että Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos ei voi tuottaa tällä rahamäärällä sille laissa määrättyä palvelutasoa, Etelä-Pohjanmaan pelastusjohtaja Harri Setälä toteaa. 

Setälän mukaan rahanjaossa olisi lähdettävä liikkeelle nykyrahoituksesta, sillä laskelmien lähtöluvut eivät vastaa kaikilta osin pelastuslaitosten todellisia talouslukuja. Pelastuslaitosten talouslukuja vääristää menojen erilainen kirjaaminen, ja osa kuluista jää piiloon pelastuslaitosten isäntäkuntien sopimuksiin.

− On huomioitava, että isäntäkuntien säästövelvoitteet ovat jo vuosia kuristaneet pelastuslaitosten taloutta, minkä lisäksi uudistuksesta syntyy pelastuslaitoksille harmonisointikustannuksia.

Setälä harmittelee sitä, että rahanjaossa osa maakunnista olisi nyt tiedossa olevien kriteereiden mukaan voittajia ja osa häviäjiä, mikä asettaisi kansalaiset eriarvoiseen asemaan.

Tarvepohja huomioitava paremmin rahoituksessa

Etelä-Pohjanmaalla peräänkuulutetaan nyt tarvepohjaisia kriteerejä, joilla rahoitusta suunnattaisiin maakuntiin asiakkuuksien määrän mukaan. 

– Esitettyjen laskemien perusteella suurimpia voittajia olisivat jo nyt vahvat alueet, mikä on alueiden tasapuolisen kohtelun näkökulmasta kestämätöntä. Sote-tehtävissä rahoitus perustuu tutkittujen kriteereiden pohjalta kunkin maakunnan tarpeisiin, kuten pitääkin olla. Myös maakunnan muussa rahoituksessa jakopohjana on oltava tarve, eikä vain asukasluku ja muutama muu yksinkertainen kriteeri sen päälle, Peltola päättää.

 

 

0 kommenttia
7.09.2018

EU-uutiskirje 4/2018

Vuoden 2018 neljäs EU-uutiskirje on nyt luettavissa. Uutiskirjeeseen on koottu tietoa erityisesti syksyn ajan tapahtumista sekä esitelty Etelä-Pohjanmaalla kesällä 2018 startanneita kansainvälisiä Interreg Europe -hankkeita. EU-tietokeskus toivottaa kaikille antoisia lukuhetkiä.

Lue uutiskirje täältä>>

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä>>

0 kommenttia
6.09.2018

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavaehdotus nähtävillä

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 §:n mukaisesti nähtävillä 7.9.–12.10.2018 välisen ajan.

Vaihemaakuntakaavan teemat pitävät sisällään suoluonnon suojelun, turvetuotannon, bioenergialaitokset, puuterminaalit, sekä puolustusvoimien alueet. Kaava-asiakirjat ovat sähköisenä saatavilla osoitteessa www.epliitto.fi, kohdassa maakuntakaavoitus/ valmistelussa olevat maakuntakaavat.


Kaavaehdotus on nähtävillä myös Etelä-Pohjanmaan liiton toimistolla, osoitteessa Kampusranta 9 C, 4. kerros ja jokaisessa Etelä-Pohjanmaan kunnassa. Nähtävilläolon aikana Etelä-Pohjanmaan kuntien jäsenillä ja muilla osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta mielipiteensä. Muistutuksen voi osoittaa kirjallisena Etelä-Pohjanmaan liiton postiosoitteeseen (PL 109, 60101 Seinäjoki) tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi 12.10.2018 klo 15.00 mennessä.

Nähtävilläolon aikana järjestetään neljä avointa esittelytilaisuutta:
• 12.9.2018 klo 17.30 Alajärvi, valtuustosali, Alvar Aallon tie 1
• 18.9.2018 klo 17.30 Kauhajoki, valtuustosali, Hallintoaukio
• 19.9.2018 klo 18.00 Seinäjoki, Jaaksi-sali, kaupunginkirjasto, Alvar Aallon katu 14
• 27.9.2018 klo 17.30 Ähtäri, valtuustosali, Ostolantie 17


Lisätietoja:

Vs. Suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, puh. 040 356 8044
Ympäristösuunnittelija Mari Väänänen, puh. 0400 243 640
Maakuntasuunnittelija Timo Lakso, puh. 050 4054 578

Sähköposti: etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
6.09.2018

Vastaa Älykkään erikoistumisen strategiaa koskevaan kyselyyn!

Älykäs erikoistuminen liittyy Eurooppa-neuvoston vuonna 2010 hyväksymään talous- ja työllisyysstrategiaan, jonka visiona on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Siinä asetetaan koko EU:ta koskevia tavoitteita mm. työllisyydelle, tutkimus- ja kehitysmenoille sekä koulutukselle. EU myös kannustaa alueita älykkääseen erikoistumiseen kytkemällä prosessin rakennerahastovarojen ja mahdollisesti muiden EU-rahoitusmahdollisuuksien käyttöön.

Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen (ÄE) strategia, Älykäs ja Erottuva, valmistui vuonna 2014. Strategian toimeenpanolla pyritään edistämään maakunnan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymistä, kansainvälisyyteen tähtäävän kasvuyrittäjyyden lisääntymistä sekä alueelle suuntautuvien kansainvälisten investointien kasvua.

Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää ns. välittäjäorganisaatioiden (esim. elinkeinoyhtiöt ja korkeakoulut) kokemuksia strategian tunnettavuudesta, käytöstä ja tulevaisuudesta. Tuloksia hyödynnetään Etelä-Pohjanmaan liitossa ÄE-strategian jatkokehittämisessä. Kysely toteutetaan osana EmpInno–hanketta, jota rahoitetaan Interreg Itämeri -ohjelmasta.

Kysely on auki 19.9.2018 asti osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/RIS3_strategia

Voit tutustua Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen (ÄE) strategiaan täällä >>

0 kommenttia
1.09.2018

Eteläpohjalaiset suhtautuvat maakuntauudistukseen myönteisesti

Eteläpohjalaiset suhtautuvat maakuntauudistukseen myönteisemmin kuin suomalaiset keskimäärin. Heistä jopa neljä viidestä pitää maakuntavaaleja tärkeinä ja äänestäisi maakuntavaaleissa. Lisäksi eteläpohjalaiset luottavat maakuntavaltuuston toimintamahdollisuuksiin enemmän kuin väestö keskimäärin maassamme. Tämä selviää KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön maakunnan asukkaiden näkemyksiä kartoittaneesta tutkimuksesta.

Lisäksi tutkimuksessa ilmeni seuraavaa:

  • Yksi seitsemästä voisi  pyydettäessä lähteä maakuntavaaliehdokkaaksi ja joka kolmas muuhun luottamustoimeen maakunnassa.
  • Kolme neljästä kannattaa maakunnallisen aloiteoikeuden käyttöönottoa.
  • Eteläpohjalaiset olisivat asettamassa rajoituksia ehdokkaaksi asettautumiselle. Samojen ihmisten ei pitäisi olla ehdolla kaikissa vaaleissa.
  • Sote-uudistuksen jälkeen kunnille jäävät tehtävät halutaan Etelä-Pohjanmaalla säilyttää kunnilla.
  • Etelä-Pohjanmaalla luotetaan neuvolapalveluissa ja perusterveydenhuollossa julkiseen palveluntarjontaan, erikoislääkäripalveluissa ja fysioterapiassa hieman enemmän yksityiseen.

Tutkimuksen toteutus KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa toukokuussa 2018. Haastatteluja tehtiin Etelä-Pohjanmaalla 216. Vastaajat edustavat maakunnan 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Etelä-Pohjanmaalla suurimmillaan vajaa seitsemän prosenttiyksikköä suuntaansa. Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan aineistoon. Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää 6193 haastattelua. Koko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on noin yksi prosenttiyksikkö suuntaansa.

Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 - 570087, KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Tutustu tutkimukseen

TUTKIMUSOSIO Etelä-Pohjanmaan maakuntapuntari 2018 » 

0 kommenttia
29.08.2018

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt! Uutiskirjeessä on runsaasti asiaa mm. kolmesta kulttuurialan hankkeesta, kansalaisraadin koolle kutsumisesta koskien soiden käyttöä, hankehauista sekä tulevista tapahtumistamme.

Lue Pro Etelä-Pohjanmaa 4/2018 täällä >>

Kaikki uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Etelä-Pohjamaan liiton uutiskirjeen voit tilata täältä >>

0 kommenttia
29.08.2018

 Jotakin parempaa paremmaksi

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurin tehtäväalueella valmistellaan kulttuuristrategian päivitystä. Nykyinen kulttuuristrategia Etelä-Pohjanmaa - Jotakin parempaa on laadittu vuosille 2015–2020. Kulttuuristrategiassa esitellään muun muassa Etelä-Pohjanmaan kulttuurin toimintaympäristöä, määritellään visio, toimintaympäristöön vaikuttavat megatrendit ja kulttuurin kehittämisen kulmakivet. Visiona on ”meitä ittiä ja muuta maailmaa innostava kulttuurimaakunta”. Kehittämisen kulmakiviksi on määritelty yhteistyö, hyvinvointi, liiketoiminta ja kansainvälisyys. Kunkin kulmakiven alle on kirjattu tavoite, miten siihen päästään, onnistumisen kuvaus ja keskeiset toimijat toimenpiteille.

Kulttuuristrategian päivitystyön pohjaksi kulttuurin tehtäväalue käynnisti maakunnassa kulttuurin kuntakierroksen. Kevättalven aikana vierailtiin lähes kaikissa maakunnan kunnissa. Vierailun aikana keskusteltiin kulttuuristrategian päivityksestä ja kuntien erityispiirteistä ja toiveista strategian sisältöön; kuntien kulttuuritoimen tilanteesta nyt ja tulevaisuudessa; maakuntauudistuksen tilannekatsauksesta kulttuurin näkökulmasta; kulttuurin kehittämisen yhteistyökeinoista ja toimintatavoista tulevaisuudessa sekä kulttuurin roolista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Vastaanotto kunnissa oli erittäin hyvä. Läsnä tapaamisissa oli kunnasta riippuen yleensä kuntajohtaja, kulttuurivastaava, sivistysjohtaja/sivistystoimenjohtaja, vapaa-aikajohtaja tai muu vapaa-aikatoimen viranhaltija, museotoimen edustaja, kirjastonjohtaja, kansalaisopiston rehtori ja elinkeinojohtaja/yritysasiamies.

Toukokuussa pidettiin kulttuuristrategian visiotyöpaja, johon kutsuttiin laajasti maakunnan kulttuuritoimijoita. Herättelevän alustusluennon Kulttuurin rooli hyvän tulevaisuuden rakentamisessa esitti dosentti Arto O. Salonen. Kesäkuussa avattiin nettiin kulttuuritoimijoille suunnattu, kaikille avoin kysely kulttuuristrategiaan ja kulttuurin kehittämistyöhön liittyen. Syksyn 2018 ja alkutalven 2019 aikana järjestetään vielä kolme työpajaa, joissa strategiatyöskentelyä jatketaan ja lopullista versiota hiotaan. Työpajat vetää viestintä- ja konsultointitoimisto Pink Eminence. Uusi päivitetty strategia valmistuu keväällä 2019.

 

Teksti: Tuija Ahola

0 kommenttia
29.08.2018

Kulttuurisoten tavoitteena ikäihmisten yksinäisyyden ehkäiseminen

Alkuvuodesta 2018 kuudessa maakunnassa käynnistyneen Kulttuurisote-hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa taide- ja kulttuuripalvelut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Etelä-Pohjanmaalla Kulttuurisoten erityistavoitteena on ikäihmisten yksinäisyyden ehkäiseminen. Selvitysten mukaan yksinäisyys on maakunnassa asuvien ikäihmisten suurin ongelma.

Etelä-Pohjanmaalla on lähdetty yhdessä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa selvittämään, minkälainen olisi paras mahdollinen kulttuurinen toimintaympäristö ikäihmisten päivittäiseen elämään. Kulttuurisella toimintaympäristöllä tarkoitetaan sekä asukaslähtöisiä ja osallistavia taide- ja kulttuuripalveluja että taiteen käyttöä rakennetussa ympäristössä.

Selvitystyön yhteydessä tavataan ja kuullaan kohderyhmään kuuluvia ihmisiä eri puolilla Etelä-Pohjanmaata mm. Kauhajoella, Alahärmässä, Evijärvellä ja Seinäjoella. Tavoitteena on hahmottaa alueella asuvien ikäihmisten kulttuurin harrastamista ja koota samalla teemaan liittyviä kehittämistarpeita ja toiveita. Yksinäisyyden ehkäisemiseen tähtäävässä kehittämistyössä hyödynnetään myös maakunnassa jo aiemmin hyväksi havaittuja kulttuurihyvinvoinnin käytäntöjä ja toimintamalleja.

Maakuntauudistuksen viivästyminen on aiheuttanut hämmennystä myös Kulttuurisote -hankkeen toteuttajien keskuudessa. Tulevan syksyn aikana pyritään työssä painottamaan niitä asioita ja kokonaisuuksia, jotka tulevat toteutumaan joka tapauksessa riippumatta sote-uudistuksen toteutumismuodosta.

Kuuden maakunnan yhteistä Kulttuurisote -hanketta hallinnoi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Osatoteuttajina toimivat Etelä-Pohjanmaan liiton lisäksi Pirkanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Turun kaupunki ja Kuntayhtymä Carea Kymenlaaksosta. Kulttuurisoten rahoituksesta vastaa Taiteen edistämiskeskus.  Vuoden 2018 aikana toteutettava hanke on osa hallituksen prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihanketta.



Lisätietoja: Projektipäällikkö Esa Vienamo, Etelä-Pohjanmaan liitto, p. 0400 883317, esa.vienamo@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
29.08.2018

Soiden käyttöä, bioenergiaa ja puolustusvoimien alueita käsittelevä kaava nähtäville

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 27.8. hyväksyä Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksen ja siihen liittyvän valmisteluaineiston, sekä laittaa kaavaehdotuksen nähtäville. Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös kaavaehdotuksesta saatuihin viranomaisten lausuntoihin annetut vastineet.

Kaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvia alueita noin 14 000 hehtaaria eri puolille maakuntaa. Alueiden valinnassa on huomioitu mm. vesistö- ja luontoarvot sekä alueiden teknillis-taloudellinen toteuttamiskelpoisuus. Lisäksi kaavassa osoitetaan viisi uutta suoluonnon suojelualuetta, joista suurin on Seinäjoen Karvasuo. Puuterminaaleja osoitetaan kaavassa kaikille rataosuuksille ja Kauhajoen Aronkylään osoitetaan uusiutuvan energian ja bioteollisuuden kehittämisalue. Maanpuolustukseen liittyvät tarpeet huomioidaan melu- ja suojavyöhykkeiden sekä ampuma- ja harjoitus- sekä puolustusvoimien alueiden merkinnöillä.

Kaava on julkisesti nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liitossa, kunnissa ja liiton kotisivuilla syys-lokakuussa. Siitä voi antaa Etelä-Pohjanmaan liitolle kirjallisen muistutuksen joko postitse tai sähköisesti.

 

Teksti: Mari Väänänen

0 kommenttia
29.08.2018

Euroopan kielten päivää vietetään Seinäjoella

EUROOPAN KIELTEN PÄIVÄ 26.9.2018 / EUROPEAN LANGUAGE DAY 26.9.2018

Paikka: Seinäjoen kansalaisopisto, Vapaudentie 83, 60101 Seinäjoki, luokat 308 ja 309
Aika: 
Keskiviikko 26.9.2018 klo 15–18

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjestää kaikille avoimen kielten päivän tapahtuman keskiviikkona 26.9.2018 Seinäjoen kansalaisopistolla klo 15 alkaen. Tapahtumassa osallistujat pääsevät tutustumaan Euroopan eri kieliin Speak dating -toiminnan kautta. Lisäksi tapahtumassa on tarjolla paljon tietoutta kieliin ja kielten opiskeluun liittyen sekä muuta oheisohjelmaa mm. lapsille ja tiedonjanoisille.

Speak datingissä osallistujat pääsevät kokeilemaan eri kieliä natiivipuhujan johdolla lyhyissä, noin 5-10 minuutin pätkissä. Soitamme kelloa noin 10 minuutin välein, minkä jälkeen pöytää vaihdetaan eri kielen pariin. Osallistujat voivat kerätä tutustumansa kielet kielipassiin ja saada suorituksia vastaan saa pieniä palkintoja. Opetustuokion aikana osallistujille opetetaan kielen perusteita. Mikäli osallistuja on opiskellut kieltä jo ennestään voi ajan käyttää vapaaseen jutusteluun ja oman puhetaidon testaamiseen.

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Tule löytämään tuleva kielesi tai testaamaan taitojasi vanhan kielen parissa!

***

Place: Adult Education Centre of Seinäjoki, (Vapaudentie 83, 60100 Seinäjoki), classrooms 308 & 309
Time: Wednesday, 26th of September (3 pm-8 pm)

EU information center of Etelä-Pohjanmaa organizes a Speak dating event on the 26th of September. In the event all the participants can try out different European languages in short 5-to-10-minute sessions with the guidance of a native speaker. In the event up to 15 European languages will be presented and no need for previous experience is required from the participants.

During the day there will be a lot of additional information about the possibilities for language training in the region. Guests can also participate in a language quiz and there will be special program for kids as well. Small kids can also participate in the Speak dating event with their parents.

The event is free and all are welcome. By participating you can win special prizes and goodies!

Come find your match-language-in-heaven or test your skills in the languages you already know!

Lisätiedot/ more info:
Hanna Meriläinen
EU-tietokeskus
Etelä-Pohjanmaan liitto
hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi
0400 241813

0 kommenttia
28.08.2018

Kansalaisraati kutsutaan koolle Etelä-Pohjanmaan soiden käytöstä

 

Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotus on hyväksytty maakuntahallituksessa ja se tullaan asettamaan julkisesti nähtäville lokakuun alussa. Kaavan yhtenä keskeisenä tavoitteena on sovittaa yhteen turvetuotannon ja suoluonnon suojelun tarpeet huomioiden myös soiden muu käyttö.

Suomen ympäristökeskus ja Etelä-Pohjanmaan liitto järjestävät kansalaisraadin osana kaavaehdotuksen kuulemisprosessia. Noin viidentoista hengen raatiin kootaan edustava joukko maakunnan asukkaita, jotka ovat valmiita perehtymään kaavaehdotukseen ja puntaroimaan soiden käytön linjauksia ja vaikutuksia eri näkökulmista.

– Tavoitteena on saada maakunnan asukkailta mietittyjä ja perusteellisia kannanottoja kaavaehdotuksen tavoitteisiin ja aluevarauksiin. Tietämystä maakuntakaavoista ei vaadita, riittää kun on kiinnostunut soiden käytöstä, kertoo ympäristösuunnittelija Mari Väänänen Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Raati on osa kokeiluhanketta, jossa testataan uusia osallistumistapoja yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Virallinen kaavaehdotukseen liittyvä kuulemiskierros järjestetään erikseen lokakuun aikana.

Kansalaisraatiin voi ilmoittautua mukaan Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla osoitteessa www.epliitto.fi/kansalaisraati 7.9. mennessä. Raati kokoontuu kolme kertaa, 20.9., 26.9. ja 4.10. klo 16.30–19.00 Apila-kirjaston Jaaksi-salissa Seinäjoella. Raatilaisille tarjotaan kevyt illallinen tapaamisten aikana.

 
Lisätietoja:

Mari Väänänen
Ympäristösuunnittelija
puh. 0400 243 640
mari.vaananen@etela-pohjanmaa.fi

 

 

0 kommenttia
27.08.2018

Kiirehdi, viimeiset AIKO-hankerahat ovat nyt jaossa!

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus oli kolmivuotinen kokeilu, joka on päättymässä ensi vuoden huhtikuussa. Rahaa on vielä jaettavissa noin 250 000 euroa, ja Etelä-Pohjanmaan liitossa onkin aktivoitu eri tahoja, jotta koko summa saataisiin käytettyä ennen määräaikaa.

Aktivointityö on tuottanut tulosta ja tiettävästi valmisteilla on nyt enemmän hakemuksia kuin mihin rahoitus riittää. 

Hakemusten tasapuolisen käsittelyn turvaamiseksi liitto kerää 28.8.-7.9.2018 aikavälillä jätetyt hakemukset yhteen, suorittaa niiden osalta hankevertailun ja esittää parhaita hankkeita rahoitettavaksi. 

Hankevalinnoissa tulevat menestymään ne hankkeet,

  • jotka toteuttavat parhaiten Etelä-Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) suunnitelmaa https://www.epliitto.fi/images/B_80_ERM_Etela_Pohjanmaa_Final.pdf (luku 5),
  • joilla tavoitellaan erityisesti ERM-suunnitelmassa kuvatun AIKO-profiilin luonteista toimintaa (uudenlaiset toimintatavat, rahoituksen vipuvaikutukset, kokeilevuus, pilotoinnit, uudet avaukset) ja
  • jotka voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti tiukka aikataulu huomioiden (toteutusaikaa 30.4.2019 saakka).

Kaikkien AIKO-hankkeita valmistelevien tulee siis jättää hakemuksensa sisään 7.9.2018 mennessä.  

Hakuohjeet ja lomakkeet löytyvät osoitteesta https://www.epliitto.fi/ohjeet_ja_aineistot

Lisätietoja saa Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehityksen tehtäväalueen kehittämissuunnittelijoilta, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.epliitto.fi/aluekehitys_yhteystiedot.

0 kommenttia
24.08.2018

Kulttuuriperintötapahtuma Seinäjoella lokakuussa

Tunne kulttuuriperintösi!

Euroopan unioni on nimennyt vuoden 2018 Kulttuuriperinnön teemavuodeksi. Kulttuuriperintövuosi on sateenvarjo, jonka alla toteutetaan projekteja, tapahtumia, aloitteita ja kampanjoita ympäri Eurooppaa kulttuuriperintöön liittyen. Suomessa vuoden koordinaatiosta vastaa Museovirasto.

Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan liitto ja kulttuuriperinnön piirissä työskentelevät tahot järjestävät yhteistyössä kulttuuriperintötapahtuman 26.–27.10.2018. Ohjelmaan sisältyy kulttuuriperintöseminaari perjantaina 26.10. Framilla, elävän perinnön tango-konsertti samana iltana Seinäjoki-salissa ja lauantaina 27.10.2018 retki kulttuuriperintöteemalla mielenkiintoisiin maakunnan rakennusperintökohteisiin. Seminaarin yhteydessä on myös messutapahtuma, jossa on luvassa työpajoja ja eri kulttuuriperintötoimijat voivat esitellä toimintaansa.

Tapahtuman avulla halutaan tuoda laajasti esille maakuntamme kulttuuriperintöä sekä aineellista että aineetonta eli elävää perinnettä. Esiin nousevat muun muassa eteläpohjalainen maisema, rakennettu ympäristö, esihistoria, murre, musiikki, tango, pääsiäiskokot, kotiseututyö, tutkimus, pesäpallo, ruoka.  Tapahtumaa ovat järjestämässä Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Pohjalainen rakennusperintö ry ja Suomalaisen tangon Satumaa ry.

Suomessa kulttuuriperintövuoden pääteemana on osallisuus kulttuuriperintöön. Vuoden toteuttamiseen voivat osallistua kaikki halukkaat: kaikki kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet, kulttuuriperinnön ammattilaiset, kansalaisjärjestöt, alueelliset ja paikalliset toimijat. Vuoden kansallisena tavoitteena on paitsi edistää osallisuutta ja osallistumista myös lisätä kulttuuriperinnön saavutettavuutta, saatavuutta (mukaan lukien digitaalista) sekä kulttuuriperinnön kestävää käyttöä. Tärkeä näkökulma vuoden tavoitteissa on myös kulttuuriperintö kohtaamisten paikkana ja vuoropuhelun välineenä, sosiaalisena voimavarana.

Vuoden EU-tavoitteissa yhdistyvät eurooppalaisuus ja paikallisuus: vuoden aikana kannustetaan yhä useampia tutustumaan Euroopan moninaiseen kulttuuriperintöön ja pohtimaan samalla sen merkitystä omassa arjessa. Entä mikä on juurien ja kulttuuriperinnön merkitys yhteiskunnan rakennusaineena nyt ja tulevaisuudessa? Tavoitteena on myös nostaa esiin kulttuuriperinnön tarjoamia taloudellisia mahdollisuuksia, kulttuuriperintöä on investointina tulevaisuuteen. Unionissa tuodaan esiin kulttuuriperinnön merkitystä myös konfliktien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisemisessa.

Lue lisää Kulttuuriperinnön teemavuodesta >>

 

Teksti: Tuija Ahola                

0 kommenttia
23.08.2018

Kulttuurialaa kehitetään kahdessa kansainvälisessä hankkeessa

Etelä-Pohjanmaan liitto on kumppanina kahdessa uudessa kulttuurialaan keskittyvässä Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetussa kansainvälisessä hankkeessa. FINCH -hankkeen teemana on kulttuuriperinnön hyödyntämisen taloudelliset vaikutukset alueen kehittämiseen. CLAY-hanke pyrkii puolestaan edistämään keramiikan tuotantoprosessien uudistumista, muotoilua sekä markkinointia, myyntiä ja kansainvälistymistä. Etelä-Pohjanmaan liitto kokoaa parhaillaan hankkeiden alueellisia sidosryhmiä, jotka aloittavat työskentelyn ensi kuussa. 

FINCH-hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisen kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä rahoitusvälineitä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleja, jotta näiden pitkäaikaiset sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset kasvaisivat. Kulttuuriperinnön kehittämistoimilla ja investoinneilla on suora vaikutus alueen kasvuun ja uusien työpaikkojen syntymiseen.

– Odotamme saavamme hankkeelta uusia toimintamalleja sekä parempaa tuntemusta rahoitusvälineistä koko maakuntaan. Hankkeessa tuotetaan myös kulttuuriperinnön kehittämisen toimenpidesuunnitelma. Alueellisen ja kansainvälisen kulttuuriperintöverkoston yhteistyön tiivistäminen on myös tärkeää, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja hankkeen tavoitteista.

FINCH-hanketta koordinoi Piemonten maakunta Italiasta. Muut mukana olevat hankekumppanit ovat Torinon yliopisto Italiasta, Saksi-Anhaltin alueen kehityspankki Saksasta, Lodzkien alue Puolasta, Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, La Riojan maakunta Espanjasta, Thessalian alue Kreikasta ja Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta. 

Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,46 miljoonaa euroa, josta Etelä-Pohjanmaan liiton budjetti on noin 198 000 euroa ja kansallinen rahoitusosuus noin 30 000 euroa. Etelä-Pohjanmaan liitto laatii hankkeen aikana alueellisen kulttuuriperinnön toimintasuunnitelman tulosten täytäntöönpanoa varten. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen, kokemustenvaihtoon keskittyvä vaihe kestää 2,5 vuotta vuoden 2020 loppuun ja toinen, täytäntöönpanon ja seurantaan keskittyvä vaihe kestää kaksi vuotta vuoden 2022 loppuun.

Keramiikka-alalle uutta nostetta

CLAY-hankkeen tavoitteena on keramiikka-alan ja koko luovan alan toimintaedellytysten parantaminen alueella. Tarkoituksena on löytää uusia menetelmiä, joilla keramiikka-alan tuotteita, teollisia prosesseja ja palveluita suunnitellaan, kehitetään ja tuotetaan.

– Hanke pyrkii myös varmistamaan, että alueelliset strategiat auttavat tärkeää perinteistä alaa selviytymään ja kukoistamaan myös kansainvälisesti. Tämä hyödyttää paitsi keramiikka-alaa myös muita alueellisia luovan alan toimijoita, jotka kehittävät aktiivisesti toimintaansa, Eväsoja toteaa.

CLAY-hankkeen pääpartnerina toimii Umbrian alue Italiasta. Hankkeen muut kumppanit ovat Eurooppalainen alueellisen keramiikkayhteistyön kehittämisorganisaatio Espanjasta, Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, Keramiikan ja lasin tekninen keskus (CTCV) Portugalista, Euroopan keramiikkakeskuksen kehittämis- ja edistämisjärjestö Ranskasta sekä Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.

CLAY-hanke on kaksivaiheinen. Ensimmäisen kolme vuotta kestävän vaiheen aikana keskitytään kokemustenvaihtoon. Jokainen hankkeessa mukana oleva toimija laatii myös alueellisen toimintasuunnitelman hanketulosten täytäntöönpanoa varten. Kaksi vuotta kestävässä hankkeen toisessa vaiheessa seurataan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon toteutumista ja toteutetaan pilottihankkeita. CLAY-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa, josta Etelä-Pohjanmaan liiton budjetti on noin 180 000 euroa ja kansallinen rahoitusosuus noin 31 000 euroa.

Lue lisää FINCH- ja CLAY-hankkeista verkkosivuilta  www.interregeurope.eu/finch ja www.interregeurope.eu/clay.

 

Lisätietoa:

FINCH-hanke
Tuija Ahola
kehittämissuunnittelija
puh. 050 5378 071
tuija-ahola@etela-pohjanmaa.fi

CLAY-hanke
Hanna Hangasluoma
kehittämissuunnittelija
puh. 040 7515 610
hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
21.08.2018

Kasvu Openin finaaliin 5 yritystä Etelä-Pohjanmaalta

Suomen sata lupaavinta kasvuyritystä on valittu!

Kasvu Open on valinnut 100 Suomen lupaavinta kasvuyritystä vuodelle 2018. Yritykset on karsittu yhteensä yli 800 Kasvu Openin saamasta hakemuksesta. Sadan lupaavimman yrityksen joukosta valitaan vuoden 2018 Kasvu Open voittaja ja kunniamainittu Start up- ja Start again -sarjoissa lokakuussa.

Kasvu Openin maksuttomiin Kasvupolku®-ohjelmiin haki tänä vuonna yli 800 yritystä, joista 411 valittiin eri kasvuohjelmiin asiantuntijoiden sparraukseen. Näiden 411 yrityksen joukosta valittiin sata parasta suomalaista kasvuyritystä, jotka etenevät Kasvu Open finaaliin.

Järjestyksessä kahdeksas finaali järjestetään osana Kasvu Open Karnevaalia 24.–25.10.2018 Jyväskylän Paviljongissa.

Etelä-Pohjanmaalta finaalissa nähdään Notta Systems Oy:n ja Foodwest Oy:n lisäksi kolme muutakin yritystä: Seikat Oy, VV-kuivaus ja Jucat Oy.

Onnea finalisteille!

0 kommenttia
20.08.2018

Juttusarja EU-rahoituksesta Osa 5: Paikallista maaseudun kehittämistä Leader-yhdistysten kautta

Osa Euroopan maaseuturahaston rahoituksesta ohjataan alueille paikallisten Leader-kehittämisyhdistysten kautta. Etelä-Pohjanmaalla toimii nykyisellä kaudella neljä paikallista kehittämisyhdistystä, joita ovat Leader Aisapari Lapuan, Kauhavan ja Järvi-Pohjanmaan alueella, Leader Liiveri Seinäjoen seudulla, Leader Kuudestaan kuusiokuntien alueella sekä Leader Suupohja Suupohjan alueella.  Suomessa Leader-ryhmiä on yhteensä 54 ja koko Euroopassa yli 2000. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leader-toimintaan on ohjattu kuluvalla kaudella noin 300 miljoonaa euroa. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmille tästä ohjautuu noin 24 miljoonaa euroa.  Kuntarahan ja yksityisen rahan huomioiden Leader-ryhmien yhteisbudjetti kuluvalla kaudella on noin 46 miljoonaa euroa.

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät

Kehittämistoimintaa ohjaavat paikalliset strategiat

Leader-ryhmien kehittämistoiminnasta rahoitetaan yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita sekä yrityshankkeita. Useimmiten paikallisten yhdistysten rahoituksesta noin puolet on ohjattu yleishyödyllisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin ja puolet yrityshankkeisiin.  Tuet vaihtelevat kahdestakymmenestä yhdeksäänkymmeneen prosenttiin (20–90 %). Rahoituskelpoisia ovat mm. yhdistykset, alle 10 henkilötyövuotta työllistävät yritykset, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt. Hankkeiden tulee vastata erityisesti paikallisen Leader-yhdistyksen kehittämistavoitteisiin. Paikallisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi Leader-rahoitusta voidaan myöntää alueiden väliseen tai kansainväliseen kehittämistoimintaan.

Aisaparin kehittämisstrategia Merkki päällä! on koottu yhdessä alueen toimijoiden kanssa ja sen tavoitteena on vetovoimainen, omavarainen ja vahva alue, jossa osataan tehdä yhteistyötä ja luotetaan toisiin. Kehittämisen kärkiä ovat alueen elinvoimaisuus, paikallisten yhteisöjen identiteetin vahvistaminen sekä luonto ja luonnonvarat puhtaan ruuan, energian ja elinympäristön tuottajina. Strategiaan voi tutustua tarkemmin täältä.

Leader Kuudestaan kehittämisstrategia on nimeltään Elävä maaseutu - Hyvinvoinvat Ihmiset ja nimensä mukaisesti  tavoitteena on edistää alueen hyvinvointia, yrittäjyyttä ja tunnettuutta. Lisäksi tavoitteena on edistää myös kansainvälistymistoimenpiteitä.  Strategia on tarkemmin jaettu kahteen painopistealueeseen, joita ovat kehittyvät elinkeinot ja yrittäjyys sekä asuminen, ihmiset ja ympäristö. Strategiaan voi tutustua tarkemmin täältä.

Suupohjan paikallisessa Uudet tuulet -kehittämisstrategiassa tavoitteena on elinvoimainen ja innovatiivinen maaseutualue, joka tarjoaa yrittäville ja yritteliäille asukkailleen ajanmukaiset palvelut viihtyisässä asuinympäristössä. Kehittämisen painopisteitä ovat pienyrittäjyys ja työpaikat, biotalous ja kestävät energiaratkaisut, digitaalinen Suupohja, kylien kehittäminen ja peruspalvelut sekä aktiivinen asukas. Strategiaan voit tutustua tarkemmin täältä.

Seinäjoen seudulla toimivan Leader Liiverin kehittämisstrategia on nimeltään Pysyy ja paranoo. Kehittämistyön visiossa Liiverin alue on täynnä elämää ja tekemisen meininkiä. Ihmiset, yritykset ja yhteisöt hyödyntävät alueen vahvuuksia monipuolisesti ja uskaltavat luoda myös uutta. Strategia rakentuu neljälle  painopisteelle, joita ovat rakas kotiseutu ja vireämmät yhteisöt, rohkeat yritykset ja uudistuvat elinkeinot, hyvinvoiva ympäristö ja terveellisempi elämä sekä ruokaa läheltä ja makuja elämään. Tutustu strategiaan täältä. Liiverin strategiaan sisältyy myös seinäjoen keskustan kehittäminen, jota rahoitetaan kuitenkin muilla kuin maaseuturahaston varoilla. Keskusta-alueen strategiaan voi tutustua täältä.

Esimerkkejä kuluvalta kaudelta Leader Liiverin toiminta-alueelta

Seinäjoen seudulla toimiva Leader Liiveri on yksi maakunnan aktiivisista Leader-ryhmistä ja se toimii tarkemmin Jalasjärven, Ilmajoen ja Seinäjoen alueilla. Noin puolet Liiverin rahoituksesta on ohjattu erilaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin ja puolet yritystukiin. Yleishyödyllisiä kehittämishankkeita on kuluvalla kaudella ollut tähän mennessä 18 kappaletta ja yleishyödyllisiä investointeja on taas rahoitettu yhteensä 17. Näiden lisäksi on rahoitettu kaksi koulutus- ja tiedonvälityshanketta, kolme teemahanketta, kuusi yhteistyötoimenpidehanketta ja yksi yritysryhmähanke.  Rahoitettuja hankkeita on ollut yhteensä siis 37, joiden yhteisbudjetti on noin ollut 3,4 miljoonaa euroa.

Liiverin suunnittelija Telle Lemetyinen avaa Leader-rahoituksen ja etenkin kehittämishankkeiden parhaita puolia seuraavasti:

-  Maaseuturahoituksen paras puoli on ollut erityisesti se, että myös yhdistykset ja pienet toimijat pääsevät kehittämiseen mukaan. Näin saadaan alueen osaamispääoma tehokkaasti ja kattavasti käyttöön. Hankkeet ovat hienolla tavalla tukeneet ihmisten omaehtoista tekemistä ja synnyttäneet paljon sellaistakin toimintaa, joka ei välttämättä näy suoraan hankkeen tuloksissa. On ollut myös hienoa huomata, kuinka osaaminen kehittämistyössä on alueella kasvanut ja pikku hiljaa on opittu hakemaan ja hyödyntämään myös muita rahoituksia, Telle kertoo.

Yksi oivallinen esimerkki Liiverin rahoittamista hankkeista on melontaseura Kyrönjoen Koskihäjyjen Melontaelämys -hanke, jossa on tuettu paitsi uuden melontaelämyskeskuksen rakentamista Kyrkösjärven rantaan myös melontareitin tuottamista Kyrkösjärven vesille. Melontareitin yhteydessä on nimetty myös Kyrkösjärven saaria ja kartoitettu Kyrkösjärven syntyhistoriaa. Pohjanmaan liikunta- ja urheilu Ry:n hallinnoimassa Kirkkoreitit-hankkeessa taas kartoitetaan ja dokumentoidaan historiallisia kirkkoteitä ja pyritään rakentamaan niiden yhteyteen erilaista matkailu- ja virkistystoimintaa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueille. Hanketta toteutetaan Liiverin lisäksi myös Kyrönmaalla toimivan Leader Yhyres Ry:n alueella ja on näin esimerkki myös alueiden välisestä hankkeesta.

Melontareittikyltti

KUVA: Kyrkösjärven melontareitin opastaulu oli esillä Eurooppa-päivän hankemessuilla Seinäjoen kirjastolla 9.5.

Liiverin rahoittamissa hankkeissa on edistetty myös paikallisten asukkaiden kulttuuri- ja harrastetoimintaa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran Kulttuuribuumi-hankkeessa tarjotaan maaseudun lapsille ja nuorille säännöllistä ja ohjattua kulttuuritoimintaa omilla nuorisoseurantaloilla. Hanketta toteutetaan myös Leader Suupohjan alueella. Seinäjoen kaupungin toteuttamassa Kansainvälistä asukastoimintaa -hankkeessa taas innostetaan kaupungin asukkaita kansainvälisyyteen ja luodaan uusia mahdollisuuksia kansainvälistyä asukastasolla. Hankkeessa tuodaan näkyväksi alueen kansainvälistä toimintaa sekä järjestetään erilaisia tapahtumia aihepiirin ympärillä. Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen ystävyysseurojen kanssa. 

Vapaa-ajan harraste- ja kulttuuritoiminnan ohella rahoitetaan myös elinkeinojen kehittämistä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteuttamassa 3D-lehmä -hankkeessa on kehitetty uutta teknologiaa hyödyntävän karjatalouden tarkkailusysteemi ja edistää erityisesti maatilojen digitaalisia innovaatioita. 

Toinen puoli Liiverin rahoituksesta menee yritystukiin, joita on kuluvalla kaudella rahoitettu noin 1,1 miljoonalla eurolla. Omarahoitus huomioiden näiden hankkeiden volyymi on ollut yli 4 miljoonaa euroa. Tukea on toukokuuhun 2018 mennessä myönnetty 47 yritykselle, joista 70 % on ollut alkavia yrityksiä. Alkavien yritysten lisäksi Liiverissä pyritään tukemaan erityisesti uudistuvia ja innovatiivisia yrityksiä.

-  Tässä olemmekin onnistuneet melko hyvin. Etelä-Pohjanmaan yritystutkijat ovat mm. todenneet käynnillään Liiverissä, että täältä meiltä on rahoitettu maakunnan innovatiivisimmat yritystuet, kertoo suunnittelija Telle Lemetyinen.

Tuettavien yritysten toimialat vaihtelevat suuresti, mutta viime aikoina etenkin palvelualat ovat erottuneet. Rahoituksella on tuettu esimerkiksi salibandy-, kuntosali- ja fysioterapiatoimintaa sekä myös perhekoteja. Näiden lisäksi on rahoitetut jonkin verran mm. hevostoimialaa. Suuruudeltaan perustamistuet ovat noin 20 000 euroa ja investointituet 15 000 euroa.

 QMAX Areena

KUVA: Yksi mielenkiintoinen esimerkki yritystukirahoituksesta on ollut Tanelinrannassa sijaitseva Qmax-salibandyhalli. Tutusu hallin yritystarinaan täältä.

Teksti ja kuvat: Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

Lue juttusarjan aikaisemmat jutut:

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä

Osa 4: Maaseuturahaston yritys- ja hanketuet Etelä-Pohjanmaan maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä

 

Leader Logo

Maaseuturahasto

 EDIC EP            

 

 

 

 

 

0 kommenttia
15.08.2018

FINCH-hankkeessa kehitetään kulttuuriperintöä

Kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä rahoitusvälineitä ja yhteistyömalleja halutaan kehittää

Kansainvälisen Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetun FINCH-hankkeen teemana on kulttuuriperinnön hyödyntämisen taloudelliset vaikutukset alueen kehittämiseen. Hanketta koordinoi Piemonten maakunta Italiasta. Muut mukana olevat hankekumppanit ovat Torinon yliopisto Italiasta, Saksi-Anhaltin alueen kehityspankki Saksasta, Lodzkien alue Puolasta, Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, La Riojan maakunta Espanjasta, Thessalian alue Kreikasta ja Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.  

­– Odotamme saavamme hankkeelta uusia toimintamalleja sekä parempaa tuntemusta rahoitusvälineistä koko maakuntaan. Hankkeessa tuotetaan myös kulttuuriperinnön kehittämisen toimenpidesuunnitelma. Alueellisen ja kansainvälisen kulttuuriperintöverkoston yhteistyön tiivistäminen on myös tärkeää, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja hankkeen tavoitteista.

FINCH-hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisen kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä rahoitusvälineitä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleja, jotta näiden pitkäaikaiset sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset kasvaisivat. Kulttuuriperinnön kehittämistoimilla ja investoinneilla on suora vaikutus alueen kasvuun ja uusien työpaikkojen syntymiseen.

Etelä-Pohjanmaan liitto kokoaa parhaillaan alueellista sidosryhmää, joka aloittaa työskentelyn ensi kuussa. 

Kulttuurin moninaiset alueelliset vaikutukset esillä aloitustapaamisessa

Pääpartneri Piemonten maakunta ja yhteistyökumppani Turinin yliopisto järjestivät hankkeen aloitustapaamisen Turinin kaupungissa heinäkuun alussa.

­– Hankepartnereiden aktiivinen osallistuminen tapaamiseen oli erinomainen lähtölaukaus projektille ja sen tavoitteiden saavuttamiselle. Turinin yliopiston professoreiden alustukset rahoitusvälineistä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleista kirvoittivat hyvää keskustelua ja saivat ajatusnystyrät liikkeelle, toteaa tapaamisessa mukana ollut kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Tärkeimmäksi keskustelun aiheeksi Ahola nostaa kulttuuriperintöalan moninaiset alueelliset ja paikalliset vaikutukset.

– Kaikki kulttuuriin käytettävät eurot tulevat takaisin moninkertaisesti. Vaikutus näkyy selvimmin palkoissa ja tuloissa, jotka sijoitetaan uudelleen paikalliseen talouteen, Ahola sanoo.

Taide ja kulttuuri aktivoivat taloudellista dynamiikkaa. Kulttuuriin sijoitetut voimavarat voidaan muuntaa lisäarvoksi alueellisen kertymisen ja jakamisen kautta. Pitkäaikaiset yhteistyökumppanuudet julkisten ja yksityisten tahojen välillä ovat tärkeitä, koska silloin molemmat voivat hyötyä: kun kumpikin osapuoli voi toteuttaa omia tavoitteitaan, voidaan julkisia palveluja ja infrastruktuuria tuottaa paljon tehokkaammin.

FINCH-hanketta rahoitetaan Euroopan Unionin Interreg Europe -ohjelman kautta. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,46 miljoonaa euroa, josta 1,25 miljoonaa euroa on ohjelman kautta tulevaa rakennerahastorahoitusta ja loppuosa on hankekumppaneiden omarahoitusta. Etelä-Pohjanmaan liitto laatii hankkeen aikana alueellisen kulttuuriperinnön toimintasuunnitelman tulosten täytäntöönpanoa varten. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe kestää vuoden 2020 loppuun ja toinen vaihe vuoden 2022 loppuun. www.interregeurope.eu/finch 

 

Lisätietoja:

Tuija Ahola
kehittämissuunnittelija
puh. 050 537 8071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
10.08.2018

Ilmoittaudu mukaan Tulevaisuusfoorumiin!

Työn murros haastaa alueet – Etukenossa vai jälkijunassa?

Aika:                  28.8.2017 klo 11.30–16.00
Paikka:              Frami F Lasipalatsi, Kampusranta 11, Seinäjoki

Työn ja teknologian murros kiihtyy ja se on yksi Suomen merkittävimmistä haasteista. Työn tekemisen tavat muuttuvat, elinkeinoelämän rakenteet ovat murroksessa ja kehitys haastaa osaamisperustan ja koko hyvinvointiyhteiskunnan. Työelämän muutokset tuntuvat yhteiskunnan kaikilla sektoreilla ja vaikutukset ilmenevät globaalilla ja kansallisella tasolla eri tavoin ja eritahtisesti. Miten suurten kaupunkiseutujen ulkopuoliset alueet voivat sopeutua ja menestyä murroksessa? Olemmeko Etelä-Pohjanmaalla valmiita uudistumaan?

Seinäjoella järjestetään 28.8.2018 tulevaisuusfoorumi, jossa käsitellään työn murroksen keskeisimpiä ilmiöitä ja vaikutuksia sekä pohditaan ratkaisuja aluetasolla. Tilaisuudessa esitellään nykyisen hallituksen tulevaisuusselontekoa työn murroksesta, jonka syksyllä ilmestyvään 2. osaan kootaan näkemyksiä ja ratkaisuja siihen, miten Suomi voi sopeutua muutoksiin ja tarttua murroksen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin.

Seminaarin asiantuntijapuheenvuoroissa aihetta tullaan käsittelemään mm. valmistavan teollisuuden sekä SOTE-sektorin näkökulmista. Päivän aikana tuotettuja näkemyksiä ja keskustelun antia tullaan hyödyntämään osana Etelä-Pohjanmaan innovaatiotoiminnan tilannekuvatyötä. 

Työn murroksen vaikutukset näkyvät jo monin tavoin jokapäiväisessä elämässämme eikä kehitysvauhti tule tästä hidastumaan. Sopeutumisen ja varautumisen kannalta olennaista on, että työn murroksen vaikutuksia selvitetään kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja keskustelua käydään niin yksilö kuin organisaatiotasolla. Murros on nähtävä mahdollisuutena.

Tilaisuus on tarkoitettu yrityksille, kuntien elinkeinotoimen edustajille, kuntien luottamustehtävissä oleville, koulutusorganisaatioille ja julkisille toimijoille.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Etelä-Pohjanmaan liitto, innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Ilmoittaudu viimeistään 22.8.2018 osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/r/tulevaisuusfoorumi

OHJELMA

11.30 Seminaarin avaus - Antti Saartenoja, Etelä-Pohjanmaan liitto
11.40 Hallituksen tulevaisuusselonteko työn murroksesta
- Kaisa Oksanen, Valtioneuvoston kanslia
- Miten Seinäjoki vastaa - Erkki Välimäki, Seinäjoen kaupunki
12:25 Innovaatiotoiminnan tilannekuva – olemmeko valmiita uudistumaan? - Miika Laurila, EP-liitto, innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke
12:55 Ryhmäkeskustelu 1.
13:15 Kahvitauko
13.30 Valmistava teollisuus: tekoälyä vai älykästä tekemistä - Hannu Reinilä, SeaMK
14.00 Ryhmäkeskustelu 2.
14:20 SOTE murros – toimintamallien ja osaamistarpeiden muutos
- Timo Sinervo, THL
- Kommenttipuheenvuoro - Minna Laitila, SONet BOTNIA
14:50 Ryhmäkeskustelu 3.
15:10 Yhteenveto – kaikki muuttuu ja mitä siitä seuraa?
15:30 Tilaisuus päättyy

Tervetuloa!

0 kommenttia
8.08.2018

Ilmianna vuoden 2018 eteläpohjalainen johtaja!

Hyvän johtamisen foorumissa teemana ”Pojasta johtaminen paranee” eli kuinka johdat Y-sukupolvea

Kuka on neljäs eteläpohjalainen vuoden johtaja? Haku on auki. Tänäkin vuonna ilmiantaa voi oman esimiehensä tai johtajan toisesta yrityksestä tai organisaatiosta. Ilmiantoja hyödynnetään valinnassa, mutta vuoden johtaja voi olla myös joku muu. Valinnasta päättää foorumia järjestävien organisaatioiden edustajista koostuva ohjausryhmä.

Valintakriteereinä hyödynnetään mm. seuraavia. Vuoden johtajalla on

- kyky saada aikaan hyviä tuloksia pitkällä tähtäimellä yhdessä henkilöstön kanssa
- kyky energisoida ja innostaa omaa henkilöstöä
- kyky johtaa itseään ja tuoda hallinnan tunnetta organisaatioonsa
- kyky uusiutua, olla luova ja katsoa tulevaisuuteen

Ilmiannot voi tehdä osoitteessa www.hyvajohtaminen.fi elokuun loppupuolelle mennessä.

Vuoden eteläpohjalainen johtaja julkistetaan Hyvän johtamisen foorumissa 9. Lokakuuta Rytmikorjaamolla. Foorumin puhujiksi saapuvat Happy or Notin toimitusjohtaja Heikki Väänänen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Y-sukupolven johtamista palkitusti tutkinut Susanna Kultalahti Vaasan yliopistosta, Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn, Kauhajoen kaupunginjohtaja Linda Leinonen sekä vuoden 2017 johtaja, Myynninmaailman Ville Orrenmaa.

Foorumiin odotetaan 200:aa osallistujaa.

Vuonna 2017 eteläpohjalaiseksi johtajaksi ilmiannettiin 48 eri henkilöä. Ilmiannetuista 37 oli yrityksistä ja 11 julkisorganisaatioista. Naisia vuoden johtajakandidaateista on 9 ja miehiä 39. Heistä vuoden johtajaksi valittiin johtaja Ville Orrenmaa Myynninmaailmasta Seinäjoelta. Kunniamaininnan sai K-Citymarket Päivölän kauppias Päivi Raja-Aho.

 

Hyvän johtamisen foorumia toteuttavat yhteistyössä Into Seinäjoki Oy, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen yliopistokeskus, Suomen Yrittäjäopisto, Sedu, Seinäjoen Nuorkauppakamari, Kuortaneen urheiluopisto ja Myynninmaailma Oy.

 

Ilmiannot voi jättää osoitteessa www.hyväjohtaminen.fi

Lisätietoja: Markku Haapasalmi, puh. 0400 677 211

0 kommenttia
3.07.2018

Toimistomme on suljettuna heinäkuussa

Etelä-Pohjanmaan liiton toimisto on suljettuna 9.-29.7.2018.

Aurinkoista ja iloista kesää kaikille!

 

PS. Jos kaipaat kesälomalla tekemistä, niin tutustu maakuntamme tapahtumatarjontaan osoitteessa epkalenteri.fi :)

0 kommenttia
27.06.2018

EU-uutiskirje 3/2018

Vuoden kolmannessa uutiskirjeessä jälleen ajankohtaisia EU-uutisia maakunnasta sekä Euroopasta. Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus toivottaa kaikille oikein mukavaa ja aurinkoista kesää!

Lue uutiskirje täältä>>

Tilaa uutiskirjeet sähköpostiisi täältä>>

0 kommenttia
21.06.2018

Toimintasuunnitelma Etelä-Pohjanmaan digitalisaation edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK ovat partnereita kansainvälisessä ERUDITE-hankkeessa, jossa edistetään maaseutu- ja kaupunkialueiden digitaalisia valmiuksia eurooppalaisessa yhteistyössä. Osana hanketta on laadittu alueellinen toimintasuunnitelma, johon kirjataan toimenpiteitä digitalisaation edistämiseksi eri teema-alueilla. Etelä-Pohjanmaan aluetta koskevassa toimintasuunnitelmassa keskeisiksi teemoiksi ovat nousseet digitaalisuuteen liittyvän osaamisen ja verkostoitumisen kehittäminen, terveys- ja hyvinvointipalvelujen digitalisaation edistäminen sekä matkailu- ja kulttuurialojen digitalisaation kehittäminen.  Toimintasuunnitelmaa on työstetty yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa. Toimintasuunnitelmaa ja siinä olevia toimenpiteitä seurataan hankkeen monitorointivaiheen ajan aikavälillä 1.4.2018–31.3.2020.

Tutustu toimintasuunnitelmaan täältä.

 Toimintasuunnitelma

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi
Etelä-Pohjanmaan liitto

ERUDITE Logo

 

0 kommenttia
20.06.2018

Pro Etelä-Pohjanmaa 3/2018

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt! Uutiskirjeessä on runsaasti asiaa mm. matkailun tulo- ja työllisyysselvityksestä, kulttuurihyvinvointi- ja laajakaistahankkeista, kolmostien ja pääradan kehittämisestä sekä käynnissä olevista rahoitushauista.

Lue Pro Etelä-Pohjanmaa 3/2018 täällä >>

Kaikki uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Etelä-Pohjamaan liiton uutiskirjeen voit tilata täältä >>

0 kommenttia
18.06.2018

Kulttuurihyvinvointi tapetilla maakunnassa

Hyvinvointia edistävien kulttuuripalvelujen tuottajille tukea ja uusia mahdollisuuksia

Terveyttä ja hyvinvointia edistävien taide- ja kulttuuripalvelujen kysynnän uskotaan Etelä-Pohjanmaalla lähivuosina edelleen kasvavan. Uusille palveluille on tarjolla erilaisia mahdollisuuksia sekä maakunnallisten sote-palveluiden että kuntien järjestämän, asukkaiden hyvinvointia tukevan kulttuuritoiminnan piiristä. Mahdollinen ongelma kehitykselle saattaa löytyä kulttuuripalvelujen tarjonnan suunnalta. Etelä-Pohjanmaalla kulttuurihyvinvoinnin palvelutuottajat ovat vielä melko hajallaan ja toiminnan organisoituminen vähäistä.

Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämä Kulttuurihyvinvoinnin palvelutuotanto Etelä-Pohjanmaalla -hanke tukee paikallisen palvelutuotannon kasvua ja vahvistumista. Kokeiluhankkeen tavoitteena on käynnistää kehitysprosessi, joka kokoaa yhteen ja organisoi hyvinvointia edistävien taide- ja kulttuuripalveluiden tuottamisesta kiinnostuneet toimijat.

– Samalla palvelutuotantoa pyritään kehittämään tuleville sote -palvelutuottajille asetettavien vaatimusten mukaiseksi. Onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä kulttuuri- ja sote-sektorin, järjestöjen ja palvelutuottajien kesken, toteaa projektipäällikkö Esa Vienamo Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kehittämistoiminnan asiantuntijatukena toimii hankkeen kokoama, monialainen kulttuurihyvinvoinnin yhteistyöverkosto. Uusien palvelujen tuottaminen ja markkinointi vaatii myös liiketoimintaosaamista ja tietoa palvelujen tarpeesta. Kulttuuripalvelujen tiedotuksen ja markkinoinnin tueksi kootaan yhdessä kuntien kanssa maakunnallinen kulttuurihyvinvoinnin palvelutarjotin.

Digitalisaatio apuna

Kokeiluhankkeessa selvitetään myös digitalisaatioon liittyviä mahdollisuuksia kulttuurihyvinvoinnin palvelujen toteuttamisessa ja jakelussa. Digitalisaation hyödyntäminen mahdollistaa uudenlaisten vuorovaikutteisten palvelujen kehittämisen.

– Esimerkiksi ikäihmisiä osallistavia kulttuuripalveluja voidaan digitalisaation avulla viedä koteihin aiempaa edullisemmin, Vienamo sanoo.

Hankkeen järjestämässä koulutuksessa ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään palvelumuotoilun ammattilaisia. 

AIKO (Alueelliset innovaatiot ja kokeilut) -rahoitteisen hankkeen perimmäisenä tehtävänä on turvata Etelä-Pohjanmaan sote-palvelujen asiakkaiden sekä toimintakyvyltään heikentyneiden asukkaiden tarvitsemat kulttuurihyvinvoinnin palvelut ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen.

 

Teksti: Esa Vienamo

0 kommenttia
18.06.2018

Kolmostien kehittäminen vauhtiin

Vt3 on yksi Suomen tärkeimmistä teistä

– Valtatie 3 on Suomen ruokahuoltoputki ja lisäksi merkittävä kaupan kuljetusputki sekä teknologiateollisuuden kuljetusväylä. Pitäkää huolta siitä, että maakunnat pysyvät Suomen kasvukäytävässä mukana, patisti liikenteen asiantuntija, professori Jorma Mäntynen toukokuun lopussa järjestetyssä Valtatie 3 -seminaarissa Kurikassa.

Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntainsinööri Jani Palomäen mukaan vt3:n merkitystä osana pidempää kuljetusketjua ei oikein Suomessa mielletä.

– Valtatiellä 3 on yhtä suuri merkitys vienti- ja kotimarkkinateollisuuden valtaväylänä kuin valtatiellä 4. Mikäli viennin arvo nousisi paremman väylän ansiosta vaikka vain prosentin, olisi se jo vuodessa suurempi summa kuin mitä tien ensivaiheen parannukset maksaisivat, Palomäki laskeskelee.

Palomäen mukaan edunvalvonnan muotoja ja tiehankkeiden vaikutusarviointia on kehitettävä sekä etenkin elinkeinoelämän tarpeita on tuotava paremmin esille.

– Meidän on itse pidettävä asiaa esillä, muuten jäämme Helsingissä jalkoihin, hän toteaa.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan maakuntien välillä on yhteisymmärrys asian tärkeydestä sekä yhteistä näkemystä asian eteenpäin viemiseksi.  Tästä hyvänä esimerkkinä ovat maakuntaliittojen julkaisema yhteinen kannanotto, jossa ne vaativat valtatien 3 investointien nopeaa toteuttamista yhteysvälillä Tampere–Vaasa sekä yhteisen edunvalvontapaketin koostaminen, jolla pyritään vaikuttamaan hallitusohjelmaan 2019–2023. Seuraava vt3-seminaari järjestetään Vaasassa ensi vuonna.

Vt3-seminaari keräsi yhteen kolmen maakunnan – Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan – kuntapäättäjiä, virkamiehiä ja alan asiantuntijoita vauhdittamaan vt3:n kehittämistä.

Nykyinen rahoitustaso yhteiskunnan kehityksen este

Liikenneviraston hankesuunnitteluosaston johtaja Päivi Nuutinen oli samaa mieltä, että selvityksissä tulisi tuoda esiin tiehankkeiden laajempi merkitys elinkeinoelämälle, alueelle ja Suomelle. Hänen mukaansa tämä onnistuu vain kehittämällä liikennehankkeiden vaikutusten arviointia. Liikennevirasto selvittää myös ns. hyötyjä maksaa -mallin käyttöönottoa, jossa kunta tai joku muu ulkopuolinen taho maksaisi osan valtion vastuulle kuuluvista tiehankekuluista.

Kansanedustaja Lasse Hautala avasi puheessaan parlamentaarisen liikennetyöryhmän loppuraportin antia. Liikenteeltä kerätään tällä hetkellä 8 mrd. euroa, josta 2 mrd. palautuu. Hautalan mukaan potentiaalia olisi siis aika tavalla liikennetarpeiden hoitamiseen.

– Niin iso tämä ns. liikenteen rahastava rooli yhteiskuntaamme on, hän toteaa.

Hautala kertoi, että yksi loppuraportin johtopäätöksistä on se, että nykyinen liikennerahoitustaso on toiminut yhteiskunnan kehityksen esteenä, eikä pelkästään talousarviorahoitukseen perustuva liikenneverkon rahoitus ole mahdollistanut yhteiskunnan kehitystä riittävällä tavalla. Tämän seurauksena on tarvittu korjausvelkarahaa.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Anders Östergård kävi puheenvuorossaan läpi sekä käynnissä että suunnitteilla olevia vt3:n parannushankkeita. Laihialla vt3:n uusi linja avattiin liikenteelle syksyllä 2017 ja vt18:n uusi linjaus avataan liikenteelle 2018. Vt3:n ja kt67:n liittymä Kurikan kohdalla valmistuu niin ikään tänä vuonna. Vt3:n ja vt19:n Jalasjärven liittymän parantamisen tiesuunnitelma on valmis. Hankkeen kustannusarvio on 6,5 milj. euroa. Vt3:n Kyröskosken eritasoliittymän toteuttaminen käynnistyy pikapuoliin. Hankkeen kustannusarvio on noin 9,5 milj. euroa.

Tie on osa reitin imagoa

Kuljetusalan yrittäjä Jouko Hellanmaa on huolestunut tiestön kunnon heikkenemisestä.

– Jopa valtateillä on päällimmäinen asfalttikerros lähtenyt joissain kohdissa isoina paloina pois. Onkohan asfaltin tai sen kiinnityksen laadulle tapahtunut jotain, koska vikoja on jopa hiljattain pinnoitetuissakin kohdissa, hän pohti.

Työnsä puolesta myös Euroopan teitä ajelleena, Hellanmaa ihmetteli sitä, että esim. Virossa infrahankkeille on silmämääräisesti myönnetty enemmän EU:n tukea kuin Suomessa.

Wasalinen rahtipäällikkö Björn Knutar kertoi, että täsmällisyydellä on iso merkitys logistiikkaketjussa. Jos kuljetukset myöhästyvät liikenteen sujuvuuden tai tien kunnon vuoksi, siitä kärsivät monet tahot.

– Tie on osa koko reitin imagoa ja vaikuttaa suuresti siihen, miksi valitaan juuri tietty reitti. On hyvä muistaa, että vt3 on osa isompaa logistiikkakuviota Ruotsiin, Norjaan ja myös toiseen suuntaan Venäjälle, Knutar sanoi.

 

Rami Ala-Nisulan vetämässä paneelikeskustelussa olivat mukana vasemmalta lukien Tomi Kohtanen Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista, Päivi Nuutinen Liikennevirastosta, kansanedustaja Mikko Alatalo sekä Tero Voldi Pohjanmaan liitosta.

  

Teksti: Annika Pollari, Jani Palomäki

Kuvat: Jani Palomäki

0 kommenttia
18.06.2018

Ministeriöt ja Kuntaliitto kylässä

Huhtikuun viimeinen viikko oli huippuvierailujen aikaa liitossa. Ministeriöt aloittivat yhteisen Oma maakunta -kiertueensa Seinäjoelta tiistaina ja saman viikon perjantaina Kuntaliitto toi muutostukiklinikkansa Framiin.

Oma maakunta -tilaisuuden tarkoituksena oli ratkoa yhdessä ministeriöiden edustajien kanssa maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanon kriittisiä kysymyksiä Etelä-Pohjanmaalla. Tilaisuus tarjosikin valmistelutyötä tekeville, päättäjille ja kuntien edustajille mahdollisuuden keskustella kaikista muutokseen liittyvistä asioista, kuten uuden maakunnan perustamisesta, organisoitumisesta, taloudesta ja palvelujen järjestämisestä sekä uuden maakunnan elinvoimasta, ympäristötehtävistä maakunnan menestystekijöinä, työllisyyden edistämisestä, kansainvälistymisestä, palvelujen asiakaslähtöisyydestä, valinnanvapaudesta ja integraatiosta sekä digitalisaatiosta, varautumisesta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, maa- ja elintarviketaloudesta ja joukkoliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä.

Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri sekä maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg VM:stä uskoi vahvasti uudistuksen etenemiseen ja lainsäädännön läpimenoon. Kyselytunnilla yleisön kysymyksiin vastasi parinkymmenen asiantuntijan joukko eri ministeriöistä (VM, STM, MMM, TEM, YM, SM ja LVM).

 

Tukea muutokseen

Kuntaliiton maakuntatilaisuus keskittyi maakunta- ja sote-uudistukseen. Esillä oli Kuntaliiton ja sen yhteistyökumppaneiden tarjoamia erilaisia työkaluja ja keinoja, jotka voivat auttaa niin maakuntaa kuin kuntia uudistuksen valmistelussa. Tietoutta saatiin muun muassa talous- ja rahoitus-asioista, liikkeenluovutuksesta, työkykyriskeistä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä uudessa maakunnassa. Tilaisuudessa käytiin myös läpi kokemuksia Norjassa ja Ruotsissa sekä Kainuun pilotissa järjestetyistä maakuntavaaleista. Kuntaliiton lisäksi muutostukea olivat tarjoamassa KT Kuntatyönantajat sekä KEVA.

 

Kuntatalous-yksikön vt. johtaja Henrik Rainion mukaan suurin osa maakuntien noin 25 miljardin euron rahoituksesta on yleiskatteellista rahaa (noin 18,7 mrd €), jonka käytöstä maakunnat voivat päättää vapaasti.

 

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen kertoi ajankohtaiset kuulumiset sekä Kuntaliiton näkemykset maakunta- ja sote-uudistuksen tiettyihin kysymyksiin. Koskinen korosti myös kuntien ja maakuntien saumattoman yhteistyön merkitystä, jotta asukkaille voidaan taata tarvittavat palvelut. Myös mahdollinen kuntien ja maakuntien edunvalvontajärjestö oli tapetilla.

Kuntaliiton johto tapasi neuvottelujen merkeissä myös Etelä-Pohjanmaan liiton johtoa.

 

Teksti ja kuvat: Annika Pollari

0 kommenttia
18.06.2018

Juttusarja EU-rahoituksesta

Mistä EU:n budjetti koostuu, ketkä siitä hyötyvät ja miten se ohjautuu tarkemmin myös Suomeen ja Etelä-Pohjanmaalle? Mitkä tahot ohjaavat maaseudun kehittämistoimintaa? Mitä ovat EAKR ja ESR? Näihin ja moniin muihin EU-rahoitusta koskeviin kysymyksiin löytyy vastauksia Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen koostamasta EU:n rahoitusohjelmia esittelevästä juttusarjasta. 

Juttujen tarkoituksena on esitellä etenkin Etelä-Pohjanmaalle merkittäviä rahoitusohjelmia sekä niiden mahdollistamaa toimintaa ja kehittämistyötä alueella. Juttusarjassa tarkasteluun on otettu etenkin erilaisia kehittämishankkeita rahoittavat ohjelmat, jotka olivat esillä myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 järjestetyillä EU-hankemessuilla Seinäjoen Apila-kirjaston Jaaksi-salissa.

Lue alta juttusarjan neljä ensimmäistä artikkelia. Lisää on vielä luvassa!

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden tukijana ja syrjäytymisen ehkäisijänä

Osa 4: Maaseuturahaston yritys- ja hanketuet Etelä-Pohjanmaan maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä

 

Lue myös Kynäälyjä-blogin kirjoitus EU:n hyödyistä.

0 kommenttia
18.06.2018

Vaihemaakuntakaavasta III saatuja lausuntoja käytiin läpi viranomaisneuvottelussa

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan toinen viranomaisneuvottelu pidettiin 19.6. Kaavan teemoista keskustelua ovat herättäneet etenkin turvetuotanto ja suoluonnon suojelu, jotka nousivat vahvimmin esiin myös viranomaisten kaavaehdotuksesta antamissa lausunnoissa ja viranomaisneuvottelussa. Muita vaihekaavan teemoja ovat bioenergia, puuterminaalit ja puolustusvoimien alueet. Neuvottelussa Etelä-Pohjanmaan liitto esitteli alustavia ajatuksia lausunnoissa esiin nostettujen asioiden huomioimisesta kaavan jatkovalmistelussa. Kaiken kaikkiaan kaavan valmistelussa on löydetty hyvin ratkaisuja eri teemojen osalta, mutta tietyistä yksityiskohdista tullaan vielä käymään lisäneuvotteluja.

Viranomaisneuvottelussa raamitettiin myös kaavan jatkovalmistelun aikatauluja: kaavaehdotus tullaan asettamaan julkisesti nähtäville syksyllä ja se viedään hyväksyttäväksi maakuntavaltuustoon joulukuussa.

 

Teksti: Mari Väänänen

0 kommenttia
18.06.2018

Tulossa Työn murros haastaa alueet -seminaari

Työn murros haastaa alueet – Etukenossa vai jälkijunassa?

 

Aika:                  28.8.2017 klo 11.30–16.00

Paikka:              Frami F, lasipalatsi, Tiedekatu 2, Seinäjoki

 

Työn ja teknologian murros kiihtyy ja kehitys haastaa koko Suomen. Erilaiset ilmiöt ja vaikutukset ilmenevät globaalilla ja kansallisella tasolla eritahtisesti. Miten suurten kaupunkiseutujen ulkopuoliset alueet voivat sopeutua ja menestyä murroksessa?

Seinäjoella järjestetään 28. elokuuta tulevaisuusfoorumi, jossa käsitellään työn murroksen keskeisimpiä ilmiöitä, vaikutuksia ja pohditaan ratkaisuja aluetasolla. Tilaisuudessa esitellään nykyisen hallituksen tulevaisuusselontekoa työn murroksesta, jonka syksyllä ilmestyvään 2. osaan kootaan näkemyksiä ja ratkaisuja siihen, miten Suomi voi sopeutua muutokseen ja tarttua murroksen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin.

Seminaarin muissa asiantuntijapuheenvuoroissa aihetta tullaan käsittelemään mm. valmistavan teollisuuden sekä SOTE-sektorin näkökulmista. Lisäksi myöhemmin iltapäivällä on mahdollisuus osallistua yhteiseen työskentelyyn tulkintatyöpajassa osana innovaatiotoiminnan tilannekuvatyötä. 

Työn murroksen vaikutukset ilmenevät jo monin tavoin jokapäiväisessä elämässämme eikä kehitysvauhti tule tästä hidastumaan. Sopeutumisen ja varautumisen kannalta olennaista on, että työn murroksen vaikutuksia selvitetään kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja keskustelua käydään, niin yksilö kuin organisaatiotasolla. Murros on nähtävä mahdollisuutena.

Tilaisuus on tarkoitettu yrityksille, kuntien elinkeinotoimen edustajille, kuntien luottamustehtävissä oleville, koulutusorganisaatioille ja julkisille toimijoille.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, SeAMK, Etelä-Pohjanmaan liitto ja innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke.

Tarkempi ohjelma ilmoitetaan lähempänä tilaisuutta.

0 kommenttia
18.06.2018

Osaavan työvoiman saatavuus tilastojen valossa

Osaavan työvoiman saatavuus on aihe, joka on noussut Suomessa julkiseen keskusteluun. Se, että työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt, on hyvä uutinen, mutta työnhakijoiden vähentyminen on johtanut siihen, että työntekijöiden löytäminen on muuttunut entistä vaikeammaksi. Kun työmarkkinoille ei ole enää tullut lisää työnhakijoita, ei myöskään työllisten määrä ole kasvanut aiempaan tahtiin. Seuraavassa aihetta tarkastellaan erilaisten käytettävissä olevien aineistojen avulla sekä kansallisesta että Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta.

Työvoima muodostuu työllisistä ja työttömistä. Etelä-Pohjanmaalla työvoimaan kuului vuoden 2016 lopulla, joka on uusin käytettävissä oleva maakuntatason tieto, Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan hieman alle 86 200 henkeä. Määrä oli tuolloin pienin vuodesta 1987 alkavalla jaksolla, josta on käytettävissä aluetietoja.


Työvoiman saatavuus maakunnittain.

Raksa-ammattilaisista ja hoitajista pulaa

Suomessa oli vuonna 2017 TE-toimistoissa yhteensä 592 000 uutta avointa työpaikkaa, joka on tilastohistorian suurin määrä. Tilastokeskuksen Avoimet työpaikat -tilaston mukaan maassamme oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 60 100 avointa työpaikkaa. Näistä yhä useampi on vaikeasti täytettäviä, sillä näistä paikoista vaikeasti täytettävien osuus oli 45 %, kun se oli vuotta aiemmin 29 %. Valtaosa avoimista työpaikoista oli yrityksissä, sillä yritystyöpaikkojen osuus niistä oli maaliskuun alussa 72 %.

Toimipaikan toimialan mukaan tarkasteltuna avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi eniten toimialaryhmässä ”julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut” (O-Q) ja väheni toimialaryhmässä ”teollisuus, kaivostoiminta ja muu teollinen toiminta” (B-E). Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli paljon esimerkiksi kuljetus- ja varastointialan, rakennusalan sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimipaikoissa.

Maakunnassa ennätyksellisen paljon avoimia työpaikkoja

Etelä-Pohjanmaan osalta avointen työpaikkojen määrää voidaan selvittää työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnvälitystilaston tietojen perusteella. Tilaston mukaan maakunnassa oli huhtikuun lopussa hieman alle 2 200 avointa työpaikkaa, mikä oli suurin avointen työpaikkojen määrä huhtikuussa ajanjaksolla 2006–2018. Etelä-Pohjanmaalla on ollut vuosina 2017–18 useampana kuukautena ennätyksellisen paljon avoimia työpaikkoja, jos katsotaan saman kuukauden avoinna olleita työpaikkoja kuukauden lopulla koko ajanjakson 2006–2018 aikana. On huomattava, että kuukausittainen avointen työpaikkojen määrä vaihtelee sen mukaan, minkä kuukauden aikana työpaikkoja tulee avoimiksi, mutta näiden työpaikkojen määrän kuukausittainen trendi on ollut selkeästi kasvava viimeisen vuoden aikana.

TE-toimistot laativat kahdesti vuodessa ammattibarometrin. Maaliskuussa julkaistun ammattibarometrin mukaan Etelä-Pohjanmaalla työvoimasta oli erityisen paljon pulaa eräissä sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmissä (sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat) sekä teknologiateollisuudessa (koneenasettajat, koneistajat, konehiojat, kiillottajat ja teroittajat). Pula näissä ammattiryhmissä koskee erityisesti Seinäjoen seutua.

EK:n kansallisen suhdannebarometrin (toukokuu 2018) mukaan suhteellisesti eniten ammattityövoiman puute oli tuotannon tai myynnin kasvun esteenä tieto- ja viestintäpalveluissa (50 % vastaajista), muissa palveluissa (44 %, ovat valtaosin yksityisiä sote-palveluita) sekä kiinteistöpalveluissa (41 %). Kansallisesti parhaat suhdannenäkymät olivat puuteollisuudessa, rakennustuoteteollisuudessa ja muissa palveluissa.

 

Teksti: Marko Rossinen

0 kommenttia
18.06.2018

Tilastotietoa toisen asteen koulutuksesta

Etelä-Pohjanmaalla päättää vuosittain peruskoulun noin 2 200 nuorta. Peruskoulussa nuoret saavat yleissivistävän koulutuksen, jonka jälkeen siirtyminen toisen asteen opintoihin on toivottavaa. Maakunnan peruskoulun 9. luokan päättäneiden siirtyminen toisen asteen tutkintoon johtavaan koulutukseen on parantunut koko 2000-luvun ajan ja vuonna 2016 vain 1,9 % peruskoulun päättäneistä ei jatkanut välittömästi opiskelua. 51 % jatkoi välittömästi opintojaan lukiossa ja 46 % ammatillisessa koulutuksessa. Ammatilliseen koulutukseen välittömästi jatkaminen on yleisempää kuin maassa keskimäärin, sillä koko maassa vuonna 2016 jatkoi peruskoulunsa päättäneistä välittömästi 42,5 % ammatilliseen koulutukseen. Lukiokoulutukseen välittömästi jatkaminen on kuitenkin Etelä-Pohjanmaalla ollut viime vuosina yleisempää kuin jatkaminen välittömästi ammatilliseen koulutukseen.

Maakunnassa opiskeli vuonna 2016 lukiokoulutuksessa noin 3 400 opiskelijaa, joista 58 % oli naisia. Naiset olivat jokaisessa maakunnassa lukiokoulutuksen opiskelijoiden enemmistönä: heidän osuutensa oli suurin Etelä-Savossa (60 %) ja pienin Uudellamaalla (54 %). Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2013 aloittaneista lukiokoulutuksen uusista opiskelijoista oli ylioppilastutkinnon suorittanut vuoden 2016 loppuun mennessä 78 %. Osuus oli maakunnista korkein Ahvenanmaalla (94 %) ja pienin Kainuussa (77 %). Koko maassa vastaava osuus oli 81 %.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeli Etelä-Pohjanmaalla vajaat 4 900 henkeä ja heistä naisten osuus oli 43 %. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista maakunnassa alle 25-vuotiaita oli 92 %. Päijät-Häme oli ainoa maakunta, jossa ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden enemmistö (51 %) oli naisia. Niistä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista Etelä-Pohjanmaalla, jotka aloittivat opintonsa vuonna 2013 nuorten koulutuksessa, oli vuoden 2016 lopulla valmistunut 74 %. Osuus oli maakuntien kolmanneksi korkein. Korkein valmistuneiden maakunnittainen osuus oli Kainuussa (76 %) ja pienin Lapissa (61 %).


Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen lukuiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen.

 

Tilastokeskuksen mukaan ammatillisesta koulutuksesta vastavalmistuneet työllistyivät vuonna 2016 Etelä-Pohjanmaalla melko hyvin: vuotta aiemmin valmistuneista 65 % oli työllisiä vuoden 2016 lopussa. Korkein työllisten osuus oli Ahvenanmaalla (84 %) ja pienin Etelä-Karjalassa (58 %).

Vuoden 2016 lopulla Etelä-Pohjanmaalla asui 53 970 toisen asteen koulutuksen korkeimpana koulutuksena suorittanutta henkilöä, jotka olivat täyttäneet 30 vuotta. Heistä naisia oli 51 %.  

 

Teksti: Marko Rossinen

 

 

 

 

0 kommenttia
18.06.2018

Vastaa kulttuurin kehittämistä koskevaan kyselyyn!

Etelä-Pohjanmaan liitto päivittää Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiaa Etelä-Pohjanmaa - Jotakin parempaa vuosille 2019–2025.

Nykyisessä kulttuuristrategiassa on kuvattu muun muassa eteläpohjalaisen kulttuurin kivijalkaa ja toimintaympäristöä, ajassa vaikuttavia megatrendejä, visio vuodelle 2020 sekä maakunnan kulttuurin kehittämisen kulmakivet toimenpiteineen. Kulttuurin kehittämisen kulmakivinä ovat olleet yhteistyö, hyvinvointi, liiketoiminta ja kansainvälisyys.

Kulttuuristrategian päivitykseen liittyen liitto on kevään aikana vieraillut kunnissa keskustelemassa kuntien kulttuurin nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Kulttuuritoimijoille järjestettiin myös toukokuussa strategiatyöpaja, jossa pohdittiin strategian päivityksen tarpeita ja kulttuurin kehittämisen haasteita ja toiveita. Strategiaprosessiin sisältyvät vielä tämä kysely ja syksyllä järjestettävät työpajat.

Päivitystyössä pyrimme huomioimaan myös maakuntauudistukseen liittyvät, kulttuurin kehittämistä koskevat näkökulmat.

Päivitetty kulttuuristrategia vuosille 2019-2025 valmistuu keväällä 2019.

Kysely on tärkeä osa maakunnan kulttuuristrategian päivitysprosessia. Vastaamalla kyselyyn pääset vaikuttamaan kulttuurin kehittämiseen maakunnassa, näkemyksesi ovat siis tärkeitä! Toivomme, että vastaatte kyselyyn 10.8.2018 mennessä.

 Etelä-Pohjanmaan liiton Kulttuuristrategiaan voit tutustua täällä http://www.epliitto.fi/images/A_50_Etela-Pohjanmaa_Jotakin_parempaa_Kulttuuristrategia_2015-2020.pdf

Vastaa kyselyyn osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/BF87L78

 

0 kommenttia
12.06.2018

E-P:n tapahtumakalenteri nyt myös ruotsiksi ja englanniksi!

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri palvelee maakunnan matkailijoita kieliversioiden ja Google-käännösten avulla

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri on sekä käyttäjille että ilmoittajille maksuton tapahtumakalenteri netissä. Kalenteri tarjoaa alustan maakunnan toimijoille tiedottamiseen ja markkinointiin sekä maakunnan väelle että matkailijoille näkymän maakunnan runsaaseen ja monipuoliseen tapahtumatarjontaan.

Tapahtumakalenterista on julkaistu nyt myös kieliversiot ruotsiksi ja englanniksi. Kieliversiot palvelevat maakunnan vieraskielistä väestöä sekä kansainvälisiä matkailijoita. Tapahtumien ilmoittajat ovat vastuussa ruotsin- ja englanninkielisen tekstisisällön tuottamisesta. Tapahtumatietojen kääntämisessä on lisäksi käytössä Googlen konekäännöspalvelu, jota hyödynnetään samaan tapaan kuin monilla verkkosivustoilla ja sosiaalisen median palveluissa.

– Maakunnassamme on paljon kansainvälisiä matkailijoita ja erilaisissa tapahtumissa kävijöitä etenkin näin kesäaikaan. Tapahtumakalenteri tarjoaa kieliversioiden ja konekäännösten avulla vieraillemme hyvät perustiedot monipuolisesta tapahtumatarjonnasta, toteaa Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja.

Koska konekäännös ei tuota kielellisesti täysin oikeita käännöksiä, tapahtumien ilmoittajia kannustetaan täyttämään edes lyhyet kuvaukset tapahtumista ruotsiksi ja englanniksi.

– Kaikkia tapahtumatiedon tekstejä ei ole pakko tuottaa sekä ruotsiksi että englanniksi. Tapahtuman lyhyt kuvaus vieraalla kielellä saattaa riittää siihen, että matkailijat löytävät tapahtuman, vinkkaa Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisihteeri Hanna Hangasluoma tapahtumien ilmoittajille.

Tapahtumatietoja voidaan hyödyntää muissakin nettikalentereissa

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterin tiedot ovat helposti jaettavissa myös muihin sähköisiin kalentereihin Linked events -tapahtumarajapinnan avulla.

­– Tapahtumarajapinta on valmiina, joten tarjoamme sen mielellämme myös muiden käyttöön. Halutut tapahtumatiedot haetaan Linked events -tietokannasta hakusanojen, kuten paikkakunnan ja tapahtumaluokan avulla, Hanna Hangasluoma kertoo.

Erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia järjestävät tahot, kuten kunnat, yhdistykset, seurat ja järjestöt voivat ilmoittaa omat tapahtumansa kalenterissa veloituksetta. Linked events -tapahtumarajapinta ja -tietokanta mahdollistavat sen, että tapahtuman tiedot tarvitsee syöttää vain yhdelle lomakkeelle, ja ne voivat Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterin lisäksi näkyä eri tahojen, kuten kuntien omissa sähköisissä tapahtumakalentereissa. Tämä edellyttää sitä, että kunnan tapahtumakalenteri on rakennettu Linked events -yhteensopivaksi.

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterin tapahtumarajapintaa käyttävät jo Visit Seinäjoki -verkkosivusto sekä Tässä.fi-mobiilisovellus.

– Valmiin tapahtumatiedon hyödyntäminen Visit Seinäjoki -sivuston kalenterissa helpottaa sekä meidän että tapahtumajärjestäjien työtä, koska tietoja ei tarvitse syöttää moneen paikkaan. Avoimeen lähdekoodiin perustuvan tapahtumarajapinnan avulla pystymme hyödyntämään laadukkaita tapahtumatietoja omilla sivuillamme, sanoo Visit Seinäjoki -markkinoinnista vastaava Tuula Lahti Into Seinäjoki Oy:stä.

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta www.epkalenteri.fi.

Lisätietoa Linked events -tapahtumarajapinnasta on osoitteessa http://www.epliitto.fi/tapahtumakalenteri

 

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma
Kulttuurisihteeri
puh. 040 751 5610
hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi

 

Mikä Linked events?

Linked events kerää ja jakaa tapahtumatietoja yhtenäisessä formaatissa. Tiedot jaetaan avoimena datana, jolloin kuka tahansa voi niitä hakea ja hyödyntää – ilmaiseksi. Avoimen rajapinnan kautta tapahtumatietoa voivat käyttää vaikkapa sovelluskehittäjät. Rajapinta löytyy osoitteesta api.hel.fi/linkedevents.

Linked events -hanke on ollut käynnissä vuodesta 2013, ja sen rahoittajana toimii Helsingin kaupungin innovaatiorahasto. Hanketta on ollut toteuttamassa Forum Virium Helsinki ja siinä ovat olleet mukana kuutoskaupungit eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu.

 

0 kommenttia
8.06.2018

Uudet vaikuttamistoimielimet ovat aloittaneet toimintansa

Kuvassa vanhusneuvoston puheenjohtajisto, vasemmalta Anna-Liisa Niemi, Kustaa Kujala ja Irma Harjula.

Maakunnaliset vanhus- ja vammaisneuvostot  sekä nuorisvaltuusto ovat aloittaneet toimintansa Etelä-Pohjanmaalla. Maakuntalaki velvoittaa tulevat maakunnat asettamaan nuorisovaltuuston sekä vanhus- ja vammaisneuvostot 1.1.2020 alkaen. Etelä-Pohjanmaalla vaikuttamistoimielimiä on ryhdytty käynnistämään etuajassa. Ennakoivalla käynnistämisellä tuetaan ryhmien roolia maakunnan toiminnan suunnittelussa, valmistelussa, toteutuksessa ja seurannassa.

Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen vanhusneuvoston järjestäytymiskokous pidettiin Seinäjoella 5.6.2018. Kokouksessa valittiin maakunnallisen vanhusneuvoston jäsenet ja puheenjohtajisto.

Maakunnallisen vanhusneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Kustaa Kujala Seinäjoelta, 1. varapuheenjohtajaksi Anna-Liisa Niemi Kauhavalta ja 2. varapuheenjohtajaksi Irma Harjula Teuvalta.

Vastavalittu puheenjohtaja Kustaa Kujala pitää tärkeänä maakunnallisen vanhusneuvoston roolia yhteistyöelimenä, jossa esimerkiksi kunnallisessa vanhusneuvostossa hyväksi todettuja käytäntöjä voidaan levittää maakunnan muihinkin kuntiin. Lisäksi puheenjohtajisto toivoo, että ikäihmisten tieto ja kokemus tulisivat hyödynnetyksi myös tätä kautta.

Järjestäytymiskokouksessa maakunnalliseen vanhusneuvostoon valittiin 15 varsinaista jäsentä. Jokaisella nykyisen Etelä-Pohjanmaan kunnan vanhusneuvostolla sekä Isonkyrön vanhusneuvostolla on ollut mahdollisuus nimittää maakunnalliseen vanhusneuvostoon yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen.

KATSO VANHUSNEUVOSTON JÄSENET TÄÄLTÄ >>

Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen vammaisneuvoston järjestäytymiskokous pidettiin Seinäjoella 7.6.2018. Kokouksessa valittiin maakunnallisen vammaisneuvoston jäsenet ja puheenjohtajisto.

Maakunnallisen vammaisneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Sari Riskumäki Kurikasta, 1. varapuheenjohtajaksi Tuomas Koivuniemi Kauhajoelta ja 2. varapuheenjohtajaksi Sirpa Lammi Kauhavalta.

Puheenjohtaja Sari Riskumäki näkee maakunnallisella vammaisneuvostolla tärkeän roolin tiedonjakajana kunnallisten vammaisneuvostojen kesken.

– Toinen tärkeä näkökulma on edunvalvonta. Odotan, että maakunnallinen neuvosto tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa siihen, että palvelut järjestetään sovitulla tavalla, Riskumäki sanoo.

Järjestäytymiskokouksessa maakunnalliseen vammaisneuvostoon valittiin 17 varsinaista jäsentä. Jokaisella nykyisen Etelä-Pohjanmaan kunnan sekä Isonkyrön vammaisneuvostolla on ollut mahdollisuus nimittää maakunnalliseen vammaisneuvostoon yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen.

KATSO VAMMAISNEUVOSTON JÄSENET TÄÄLTÄ >>

Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen nuorisovaltuuston järjestäytymiskokous pidettiin Seinäjoella 15.5.2018. Kokouksessa valittiin maakunnallisen nuorisovaltuuston jäsenet ja puheenjohtajisto.

Maakunnallisen nuorisovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Henna Pitkäkangas Alajärveltä, 1. varapuheenjohtajaksi Viivi Piri Kauhavalta ja 2. varapuheenjohtajaksi Iisak Haukkala Ilmajoelta.

– On hienoa, että nuoret pääsevät vaikuttamaan uuden maakunnan valmisteluun. Maakunnallinen nuorisovaltuusto tarjoaa hyvän väylän kuntien nuorisovaltuustojen yhteistyölle, Piri ja Haukkala toteavat.

Jokaisella nykyisen Etelä-Pohjanmaan kunnan ja lisäksi Isonkyrön nuorisovaltuustolla on ollut mahdollisuus nimittää maakunnalliseen nuorisovaltuustoon kaksi jäsentä ja yksi varajäsen. Nuorisovaltuuston jäsenet ja varajäsenet ovat valintahetkellä kuntansa nuorisovaltuuston jäseniä ja iältään 13–20-vuotiaita.

KATSO NUORISOVALTUUSTON JÄSENET TÄÄLTÄ >>

 

 

0 kommenttia
7.06.2018

Haja-asutusalueiden laajakaistarakentamisen valtiontuki nyt haettavissa!

Nopea laajakaista -hanke käynnistyi hallituksen periaatepäätöksellä joulukuussa 2008. Hankkeen tavoitteena on varmistaa valtion tuen avulla nopeiden laajakaistaverkkojen rakentaminen alueilla, joille kaupallinen tarjonta ei todennäköisesti toteudu. Hankkeessa myönnetään valtiontukea nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamiskustannuksiin. Tuetut verkot on toteutettu valokuidulla ja ne mahdollistavat nopean tiedonsiirron nyt ja tulevaisuudessa.

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTARAKENTAMISEN TUEN HAKU ETELÄ-POHJANMAALLA ON NYT KÄYNNISTYNYT!

Lisätiedot sekä kuntakohtaiset hakuasiakirjat löytyvät epliitto.fi/laajakaista-sivulta

Etelä-Pohjanmaan liitolle osoitetut hakemukset on toimitettava 3.8.2018 klo 15.00 mennessä sähköisenä osoitteella kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi ja jani.palomaki@etela-pohjanmaa.fi.

Maakuntaliitot valitsevat yhteyksien rakentamiseen tarvittavan julkisen tuen saajan. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto hallinnoi Kaista kaikille -yhteishanketta, jossa koordinoidaan ja valmistellaan kahdeksan maakunnan laajakaistahankkeet: Lappi, Kainuu, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa sekä Pohjois-Savo.

Lisätietoja laajakaista-asioista voi lukea www.laajakaistainfo.fi-sivulta tai Viestintäviraston sivuilta.  

 

 

 

0 kommenttia
7.06.2018

Suomen päärata TEN-T-ydinverkkokäytäviin

Euroopan komissio ehdottaa Suomen pääradan mukaan ottamista EU:n liikenneverkon ydinkäytäviin - päätös mahdollistaa EU-rahoituksen hakemisen pääradan investointeihin

Euroopan komissio on julkaissut 6. kesäkuuta esityksensä seuraavasta Verkkojen Eurooppa (CEF)-ohjelmasta EU:n rahoituskaudelle 2021­-2027. Suomen päärata on esityksessä mukana osana North Sea­–Baltic -ydinkäytävän laajennusta pohjoiseen.

Ohjelman kautta toteutetaan Euroopan TEN-liikennepolitiikkaa ja rakennetaan uutta sekä kunnostetaan ja kehitetään nykyistä liikenneinfrastruktuuria. Komission esitys uudeksi CEF-instrumentiksi toisi 30,6 miljardia euroa TEN-liikenneverkon kehittämistarpeisiin.

TEN -liikennepolitiikan mukaisesti ydinverkkoon on valittu yhdeksän multimodaalista ydinkäytävää, jotka priorisoidaan myös CEF-investointien valinnassa. Suomessa päärata (ja valtatiet 4 ja 29) välillä Helsinki–Tornio kuuluu tällä hetkellä TEN-T-ydinverkkoon, mutta ei ydinkäytäviin. Ydinkäytävistä Scandinavian–Mediterranean- sekä North Sea–Baltic -ydinkäytävät ulottuvat aivan eteläisimpään Suomeen. Nyt suurin osa Suomesta jää ydinkäytävien - ja siten myös EU-rahoituksen - ulkopuolelle.

Etelä-Pohjanmaan liiton vs. maakuntajohtajan Antti Saartenojan mukaan päätös on merkittävä Etelä-Pohjanmaan kannalta.

– Päätös tulee mahdollistamaan merkittävän lisäresurssin hyödyntämisen Seinäjoki–Tampere-yhteysvälin kehittämiseksi välittömästi tarvittavaksi kaksiraiteiseksi osuudeksi. Samalla päätös myös velvoittaa Suomea kehittämään päärataa, jotta sen palvelutaso vastaa EU:n asettamaa tavoitetta TEN-T-verkolle, hän sanoo.

Suomi - mukaan lukien laaja pääradan toimijoista koostuva 11 maakunnan edunvalvontaryhmä, jota vetää Pirkanmaan liitto - on systemaattisesti ajanut North Sea–Baltic -ydinkäytävän laajennusta pääradan osalta. Pääradan kiinnittyminen ko. ydinkäytävään mahdollistaisi CEF-rahoituksen hakemisen pääradan välttämättömiin kehitys- ja korjaushankkeisiin EU:n seuraavalla rahoituskaudella.

Euroopan komission tänään julkaisema CEF-esitys on merkittävä erävoitto Suomelle ja pääradan ja koko Suomen elinkeinoelämälle. Seuraavaksi esitys menee Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyyn. Oleellista onkin nyt varmistaa, että esitys hyväksytään ilman suuria muutoksia sekä sisällön että rahoitustason osalta. Tämä tarkoittaa, että päärataryhmän vaikuttaminen jatkuu tulevina kuukausina sekä kotimaassa että Brysselissä. Lopullinen päätös CEF-instrumentista - osana EU:n rahoituskehystä - tulee toivottavasti vuoden 2019 loppuun mennessä, jotta hankkeita päästään toteuttamaan heti uuden ohjelmakauden alkaessa.

 

Lisätietoja:

Etelä-Pohjanmaan liitto
Vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845 , antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi
Vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, puh. 040 356 8044 , markus.erkkila@etela-pohjanmaa.fi

Komission tiedote: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-4029_fi.htm   
Listaus ehdotetuista laajennuksista (CEF/Annex I): https://ec.europa.eu/transport/sites/transport/files/2018-06-06-cef-annex-memo.pdf

 

Liite:

Suomen pääradan HelsinkiTornio ja sen vaikutusalueen perustietoja

Pääradan merkitys Suomen taloudelle, elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle on kiistaton. Pelkästään eteläisen ja läntisen Suomen osalta pääradan vaikutuspiiriin kytkeytyy noin 60 prosenttia Suomen väestöstä sekä työpaikoista ja työvoimasta, samoin yritysten liikevaihdosta, ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta. Pääradan (ja VT4:n) seutukuntien osuus koko maan BKT:sta on lähes kaksi kolmannesta ja asukasluku noin 3,1 miljoonaa. Väkiluvun on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 12 % (3,5 miljoonaa asukasta).

Pääradalla on useita tavaraliikenteen kannalta Suomen merkittävimpiä tuotannollisia keskittymiä (metalli- ja kemianteollisuus, sisältää elektroniikkateollisuuden, metsäteollisuus, elintarviketeollisuus ja alkutuotanto, kauppa). Lisäksi päärata palvelee lähes kaikkia Suomen merisatamia ja sen vaikutusalueen lentoasemien matkustajamäärä on 90 % koko maan lentoasemien matkustajamääristä.

Päärata on myös Suomen tärkein henkilöliikenneyhteys rautateillä, joka yhdistää Pohjois-Suomen ja Länsirannikon kasvukeskukset pääkaupunkiseutuun. Helsinki–Tampere -väli (4,1–6,0 milj. matkustajaa/vuosi) on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosa.

Pääradan tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan vuodesta 2013 vuoteen 2025 n. 7 % (Helsinki–Tampere +16 %; Tampere–Oulu +1 %; Oulu–Kemi +4 %; Kemi–Tornio +68 %). Pääradan rataosien yhteenlasketun matkustajamäärän odotetaan kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2030 noin 40 prosenttia (Helsinki–Tampere + 38 %; Tampere–Oulu + 39 %; Oulu–Kemi + 50 %).

Tällä hetkellä pääradan 810 kilometristä 67 prosenttia on yksiraiteista, mistä aiheutuu monin paikoin merkittäviä kapasiteetti- ja häiriöherkkyysongelmia.

 

 

0 kommenttia
1.06.2018

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu mutta toimeenpano viivästynee

Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella on syytä olettaa, että sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua jatketaan mutta uudistuksen toimeenpano viivästyy.

– Lausunnon tultua vasta äskettäin julkiseksi on vielä mahdotonta esittää tarkkaa arviota siitä, miten lausunto vaikuttaa valtakunnalliseen päätöksentekoon tai maakunnassamme tapahtuvaan valmisteluun, sanoo valmistelujohtaja Asko Peltola.

Peltolan mukaan olennaisinta on, että uudistus etenee ja että perustuslakivaliokunnan esittämät muutokset voidaan toteuttaa eduskuntakäsittelyssä.

– Näin ollen arvioisin, että lait on edelleen mahdollista päättää eduskunnan kevätistuntokauden aikana ja sen jälkeen voidaan edetä seuraavaan vaiheeseen. Se, että kokonaisuuden katsottiin muodostavan pohjan jatkotyölle, on toki positiivinen uutinen, summaa Peltola.

Peltola kertoo, että uudistuksen valmisteluhenkilöstö jatkaa työtehtävissään normaalisti maanantaina. Silloin ryhdytään pohtimaan jatkoa Etelä-Pohjanmaan kannalta.

– Tulemme tiedottamaan muutoksessa mukana oleville organisaatioille sekä sidosryhmillemme asian etenemisestä.

Lisätietoja: Valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

1.06.2018

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset on selvitetty Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaalla on viime vuosina panostettu paljon matkailun kehittämiseen. Matkailun vaikuttavuutta on seurattu säännöllisesti neljän vuoden välein tehdyn matkailun tulo- ja työllisyysselvitysten avulla. Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudellisista vaikutuksista laadittu uusin seurantaselvitys on vuoden 2016 tilanteesta. Kehitystä on verrattu vuoteen 2012.

Etelä-Pohjanmaan välitön matkailutulo vuonna 2016 oli 331 milj. € ja välillinen matkailutulo 177 milj. €. Kun vielä otetaan huomioon matkailun aikaansaamat palkkatulo- ja verotulovaikutukset niin matkailun kokonaishyöty Etelä-Pohjanmaalle oli noin 626 milj. €. Matkailun kokonaishyöty on jonkin verran pienentynyt vuodesta 2012, jolloin se oli 663 milj. €.

Matkailun välitön työllisyysvaikutus oli vuonna 2016 noin 1 720 henkilötyövuotta ja välillinen vaikutus 745 htv eli yhteensä 2 464 htv. Matkailun työllisyysvaikutukset ovat pienentyneet noin sadalla henkilötyövuodella verrattuna vuoteen 2012.

Matkailun merkitys Etelä-Pohjanmaan aluetaloudelle on suuri. Matkailun osuus Etelä-Pohjanmaan yritysten kokonaisliikevaihdosta oli vuonna 2016 noin 3,4 % ja henkilötyövuosista noin 3,7 %.

Toimialoittain tarkasteltuna matkailusta hyötyy eniten vähittäiskauppa, jonka saama matkailutulo oli vuonna 2016 noin 202 miljoonaa euroa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan matkailutulo oli noin 50 miljoonaa euroa. Seuraavaksi eniten matkailutuloa keräsivät virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalvelut sekä huoltamotoiminta.

Seutukunnittain tarkasteltuna suurimman osuuden matkailutulosta kerää Seinäjoen seutukunta (160 milj. €) ja seuraavaksi suurimman osuuden Kuusiokuntien seutukunta (132 milj. €). Kunnittain tarkasteltuna suurimpia matkailukuntia aluetaloudellisessa mielessä ovat Alavus (välitön matkailutulo 117 milj. €), Seinäjoki (88 milj. €) ja Kauhava (29 milj. €).

Etelä-Pohjanmaalla rekisteröityjen yöpymisten määrä kasvoi vuosina 2001–2012 noin 24 %. Vuosina 2012–2016 yöpymisten määrä on edelleen kasvanut (3 %), mutta kasvu on selvästi hidastunut. Vuonna 2016 Etelä-Pohjanmaalle kertyi rekisteröityjä yöpymisiä noin 692 860. Yöpyneistä matkailijoista 94 % oli suomalaisia ja 6 % ulkomaisia. Sekä kotimaisten (+1 %) että ulkomaisten (+45 %) yöpyjien määrä on lisääntynyt vuosina 2012–2016.

Matkailutilastojen ulkopuolelle jää kuitenkin suuri joukko matkailijoita, koska alle 20 vuodepaikan yrityksissä yöpyneet matkailijat jäävät niiden ulkopuolelle. Samoin kesämökeissä yöpymiset eivät tilastoidu. Matkailijoiden rekisteröimättömiä yöpymisiä arvioitiin olleen Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2016 noin 890 000 majoitusvuorokautta.

Etelä-Pohjanmaalla yöpyvistä kotimaan matkailijoista 78 % oli vapaa-ajanmatkalla ja 22 % työmatkalla. Alueella yöpyneistä ulkomaisista matkailijoista suurin osa (75 %) oli työmatkalla. Etelä-Pohjanmaan matkailun kansainvälinen kasvu on tapahtunut pääosin ammattiin liittyvän matkustamisen kautta.

Tutustu Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvitykseen tarkemmin täällä>> 

0 kommenttia
25.05.2018

GDPR eli EU:n uusi tietosuoja-asetus - Mitä se tarkoittaa meillä?

EU:ntietosuojauudistus astuu voimaan tänään 25.5.2018, ja myös Etelä-Pohjanmaan liitto on sen johdosta laatinut tietosuojalausunnon sekä henkilörekisterien tietosuojaselosteet ja tarkistanut muutoinkin tietoturvakäytäntönsä.

Etelä-Pohjanmaan liiton tietosuojalausunnon tarkoituksena on kertoa niistä periaatteista ja käytännöistä, joita me Etelä-Pohjanmaan liitossa noudatamme henkilöstömme, työnhakijoidemme, luottamushenkilöidemme, yhteistyökumppaniemme ja muiden tärkeiden sidosryhmimmen sekä asiakkaidemme yksityisyyden suojan, viestinnän luottamuksellisuuden ja muiden oikeutettujen intressien varmistamiseksi.

Etelä-Pohjanmaan liitto kerää, käsittelee ja säilyttää sellaisia henkilötietoja henkilöstöltään, työnhakijoiltaan, luottamushenkilöiltään, yhteistyökumppaneiltaan ja muilta sidosryhmiltään sekä asiakkailtaan, joita se tarvitsee lakisääteisen viranomaistehtävänsä hoitamiseen ja tiedotusvelvollisuuden täyttämiseen, tai joita sillä on lupa kerätä, käsitellä ja säilyttää rekisteröidyn suostumuksen tai rekisteröidyn ja Etelä-Pohjanmaan liiton välille syntyneen sopimuksen perusteella. Kenenkään henkilötietoja ei luovuteta eteenpäin muille tahoille ilman rekisteröidyn suostumusta, siitä erikseen sopimatta tai ilman lain edellytystä.

Tutustu tietosuoja- ja tietoturvakäytäntöihimme tarkemmin täällä >>

Koko tietosuojalausunnon voit lukea täällä >>

Lisätietoa Etelä-Pohjanmaan liiton tietosuojaa ja tietoturvaa koskevista asioista saa arkipäivisin klo 8.00–15.45 tietosuojavastaava Marjut Ojanperältä, puh. 0400 299 745, marjut.ojanpera@etela-pohjanmaa.fi.

 

0 kommenttia
24.05.2018

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolun voittajat on valittu

Kuva: Matias Ulfves

Seinäjokelaiset Notta Systems ja Foodwest Etelä-Pohjanmaan Kasvupolun voittajat

Etelä-Pohjanmaan lupaavimmaksi kasvajaksi on Kasvu Openin sparrausprosessin jälkeen valittu Notta Systems Oy ja kunniamaininnan sai Foodwest Oy. Yritykset etenevät valtakunnalliseen finaaliin 100 parhaan kasvuyrityksen joukkoon. Tästä sadan joukosta valitaan Startup ja Start Again -sarjojen parhaat yritykset valtakunnallisessa finaalissa lokakuussa.

Valinnat tehtiin kaikkiaan 15 kasvuhaluisen yrityksen joukosta, jotka seulottiin asiantuntijoiden kahden päivän sparraukseen 64 hakijasta.Tuomaristo kiinnitti valintoja tehdessään huomiota erityisesti markkinapotentiaaliin, tiimin osaaminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, liiketoiminnan skaalautuvuus ja miten se eroaa toimialan muista toimijoista.

Voittaja on seinäjokelainen vuonna 2006 perustettu Notta Systems Oy, jolla on ratkaisu verkkokaupan ja erityisesti Kaukoidästä tulevien, koneellisesti vaikeasti lajiteltavien pakettien automatisointiin. Ratkaisu mahdollistaa tietokoneohjatun manuaalisen lajittelun ja lähetysvirtojen yhdistämisen, mikä lisää ennustettavuutta ja uusia hinnottelumalleja operaattoreille. Tuomariston vakuutti erityisesti yrityksen vahva kansainvälistymispotentiaali, tuote ja palvelukokonaisuuden vastaaminen ajan haasteisiin, määrätietoinen ja systemaattinen kehittäminen sekä hyvä tiimi.

Kunniamaininnan saaja, vuonna 1995 perustettu Foodwest Oy on elintarvikealan asiantuntija ja kehittäjä, joka auttaa elintarvikealan pieniä ja isoja yrityksiä kaupallistamaan, tuotteistamaan, uudistamaan valikoimaansa. Tuomaristo arvosti erityisesti tiimin vahvaan toimialaosaamista, yhteistyöverkostoa sekä uusiutumiskykyä.

Asiantuntijoiden kahden päivän maksuttoman sparrauksen saivat myös Emma's & Mama's / Emmas Shop Oy, FinNero Oy Ltd sekä VV-Kuivaus Oy Seinäjoelta, Finanssila Oy sekä SeiKat Oy Kauhavalta, Jokipiin Pellava Oy Jalasjärveltä, Investigo Oy Ab Vaasasta, Pohjanmaan Erikoispurku Oy Kuortaneelta, Willsoft Oy, MA-Tech Oy sekä Jucat Oy Lapualta, Fysio 2000 Oy Ilmajoelta sekä Nuohous ja Ilmastointi Tohtorit Oy Jurvasta.

Tuomaristoon kuuluvat Pertti Kinnunen Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista, Marja-Riitta Vest Viexposta, Tapio Seppä-Lassila Into Seinäjoelta, Mikko Isoniemi Myynninmaailmasta, Kari Hytönen Finnveralta, Petra Sippola Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, Jorma Kukkeenmäki Suomen Yrittäjäopistosta sekä Timo Kalliomäki Nordeasta.

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku on osa Kasvu Openia, jonka valtakunnallinen finaali, Kasvu Open Karnevaali, järjestetään 24.─25.10.2018 Jyväskylässä. Finaaliin pääsee kaikkiaan 100 yritystä eri Kasvupoluilta, joita järjestetään tänä vuonna eri toimialoilla ja alueilla yhteensä 26.

Lisätietoja

Emilia Suosalo, Kasvupolun fasilitoija, Aava & Bang Oy, p. 0400 802 926, emilia.suosalo@bang.fi
Pertti Kinnunen, toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, p. 040 5340 875, pertti.kinnunen@kauppakamari.fi

Kasvu Open on valtakunnallinen sparrausohjelma pk-yrityksille, joka auttaa yrityksiä niiden kasvuhaasteissa. Sparraus on valituksi tulleille yrityksille maksutonta. Vuonna 2018 tavoitteena on antaa ohjausta 411 yritykselle yli tuhannen asiantuntijan voimin. Vuosi huipentuu Kasvu Open Karnevaaliin lokakuussa 2018, jossa 100 finalistin joukosta valitaan Suomen parhaat kasvuyritykset.
--------------------------
Kasvupolun mahdollistavat Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan liitto, Myynninmaailma Oy, Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus ry Neuvoa-Antava, Suomen Yrittäjäopisto, Xport Oy, Viexpo Oy, Seinäjoen AMK, Koulutuskeskus Sedu, Into Seinäjoki, JPYP ─ Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Yrityskehitys Fasadi ─ Alavuden Kehitys Oy, BSTR Luova Konttori Oy, EY ja seuraavat kaupungit: Kauhava, Lapua, Ilmajoki, Kurikka, Kuortane sekä valtakunnalliset kumppanit Nordea, Finnvera, Technopolis, Varma, If, Team Finland, BusinessJKL, Keski-Suomen Liitto, Grano, Laukaan kunta, TT-Säätiö, Jyväskylän Messut, Jyväs-Caravan, Isku ja San Francisco Oy.
-------------------------
*Aava & Bang Oy on valtuutettu Kasvu Open -tapahtumien järjestäjä ja voittoa jakamattoman Kasvu Open Oy:n osakas. Muut osakkaat ovat Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki ja Kasvun Roihu Oy.

0 kommenttia
15.05.2018

Eurooppa-päivää juhlittiin Seinäjoella EU-hankkeisiin tutustuen

Etelä-Pohjanmaalla käynnissä olevat EU-hankkeet esittäytyivät Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa järjestetyillä EU-hankemessuilla. Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen järjestämillä messuilla oli mukana laaja kirjo erilaisia kehittämishankkeita kahdeksasta eri rahoitusohjelmasta. Myös hanketoimijoiden kirjo messuilla oli monipuolinen. Aktiivisimpia hankerahoituksen hyödyntäjiä maakunnassamme ovat mm. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Sedu, Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus EPTEK ry, Etelä-Pohjanmaan liitto, Thermopolis Oy, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Metsäkeskus. Mukana messuilla olivat myös Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu sekä Kyrönjoen Koskihäjyt. Tapahtumaa juonsi aiemmistakin Eurooppa-päivän tapahtumista tuttu Anssi Orrenmaa ja vierailijoille tarjottiin salissa kakkukahvit.

Hankemessut tarjosivat erinomaisen alustan tutustua alueella käynnissä olevaan hanketoimintaan ja siihen, mihin kaikkeen rahoitusta voidaan hyödyntää.  Messut tarjosivat hyvän verkostoitumismahdollisuuden myös hanketoimijoille. Päivän aikana luotiinkin paljon uusia kontakteja, jotka toivon mukaan konkretisoituvat tulevassa hankkeiden välisenä yhteistyönä.

Rakennerahasto-ohjelma tutuksi EU in my Region -kampanjan avulla

Tapahtumaa juhlistettiin osana rakennerahasto-ohjelmien EU in my Region -kampanjaa, jonka tavoitteena on ollut tuoda näkyväksi etenkin rakennerahasto-ohjelman vaikutuksia Euroopan alueilla. Rakennerahasto-ohjelmista mukana olikin yhteensä 12 hanketta, viisi (5) aluekehitysrahaston ja seitsemän (7) sosiaalirahaston hanketta. Aluekehitysrahaston hankkeissa kehitetään yleisesti alueen elinvoimaisuutta, innovatiivisuutta ja osaamista. Ohjelman hankkeista neljä oli Seinäjoen ammattikorkeakoulun hankkeita ja yksi Koulutuskuntayhtymä Sedun hanke. Aihepiirit vaihtelivat hankkeissa ruokaketjun kehittämisestä, logistiikka-, maarakennus- ja rakennusalan kehittämiseen sekä kokeilujen ja kaupallistamisen edistämiseen pk-yrityksissä. Tutustu aluekehitysrahaston hanketoimintaan lisää täältä.

Sosiaalirahaston hankkeissa taas pyritään erityisesti parantamaan työllistymistä, kehittämään osaamista sekä estämään syrjäytymistä.  Messuilla mukana olleissa ESR-hankkeissa edistettiinkin laidasta laitaan erilaisia asioita, kuten työllistymistä ja kouluttautumista, monialaisia palveluja, naisyrittäjyyden tukemista sekä myös yritysten henkilökunnan osaamista ja hyvinvointia.  

Sedun koordinoimassa Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa Etelä-Pohjanmaalle rakennetaan maakunnallinen ohjaamoiden verkosto. Ohjaamoiden tarkoitus on ohjata ja neuvoa nuoria ja nuoria aikuisia monialaisesti mm. kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa.  Ohjaamojen tunnuslause voitaisiinkin tiivistää seuraavaan: ”Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita se Ohjaamosta”.  Sedun koordinoimassa Step On -hankkeessa taas pyritään kehittämään työelämän ulkopuolella olevien työnhakutaitoja sekä osaamista työpajatoiminnan kautta. Seinäjoen kaupungin koordinoimassa OSMO - Osallisuutta monialaisesti -hankkeessa taas kehitetään maakunnallinen yhteistoimintamalli työelämän ulkopuolella olevien asiakkaiden palveluiden rakentamiseksi.

Sosiaalirahaston hankkeilla voidaan kehittää myös yritysten työntekijöiden osaamista. Messuilla oli mukana mm. Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus, EPTEK Ry:n, Seinäjoen Ammattikorkeakoulun ja Sedun yhteishanke Taitoja hyvinvointipalveluja tuottaville pk-yrityksille simulaation keinoin, jossa edistetään erityisesti maakunnassa toimivien sosiaali- ja terveysalan pienyritysten henkilökunnan osaamista innovatiivisen simulaatiovalmennuksen avulla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön koordinoimassa Digivaattori-hankkeessa taas edistetään EP:n alueen valmistavan teollisuuden pk-yritysten digitaalisia valmiuksia.

Maaseudun elinvoimaisuuden edistämistä Maaseuturahaston hankkeilla

Rakennerahasto-ohjelmien lisäksi mukana oli myös upea kattaus maaseuturahaston hankkeita. Maaseuturahaston hankkeilla edistetään luonnollisesti maaseudun elinvoimaisuutta. Etelä-Pohjanmaalla ohjelmasta voi hakea rahoitusta sekä ELY-keskukselta että myös paikallisilta Leader-ryhmiltä. Hankemessuilla oli yhteensä 16 maaseuturahaston hanketta, joista kymmenen (10) oli ELY-keskuksen rahoittamaa ja kuusi (6) Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiverin rahoittamaa hanketta. Myös maaseuturahaston hankkeissa aihepiirit vaihtelivat laajalti erilaisten toimialojen kehittämisestä, yrittäjyyden, metsän- ja luonnonhoidon, kulttuurin ja matkailun kehittämiseen.

Messuilla oli esillä useampi metsä- ja luontoaiheinen hanke. ProAgria Etelä-Pohjanmaa esitteli messuilla mm. UHMA -hanketta, jossa pyritään luomaan yhteistyön malleja uhanalaisen maaseudun luonnon hoitamiseen. Esillä messuilla oli myös Helsingin yliopiston Ruralia Instituutin Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanke, jossa edistetään luontohoiva- ja luontovoimapalveluihin liittyvää yritystoimintaa maakunnassa. Metsäkeskus taas esittely messuilla Pohjalaiset metsät aktiivisiin käsiin -hanketta, jossa taas pyritään vauhdittamaan metsien siirtymistä aktiivisille metsänomistajille sekä lisäämään aktiivista ja yritysmäistä metsänomistusta.

 

Maaseuturahastosta rahoitetaan mm. hankkeita maaseudun luonnon kehittämiseksi. Kuvassa hankkeittan esittelevät Metsäkeskuksen, ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja Luonnonvarakeskuksen edustajat.

Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran esittelypisteellä yleisö pääsi tutustumaan seuran pyörittämiin kulttuuri- ja maahanmuuttajien kotoutumista edistäviin hankkeisiin. Leader-rahoitteisessa Kulttuuribuumi -hankkeessa esimerkiksi järjestetään erilaista kulttuuriharrastustoimintaa maaseudun lapsille ja nuorille. Kotiseutu kotoisaksi -hankkeessa taas tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista järjestämällä erilaista toimintaa ja tapahtumia, joissa maaseudun uudet ja vanhat asukkaat kohtaavat ja tutustuvat toisiinsa. Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura on myös toistaiseksi ainut Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa oleva eteläpohjalainen toimija. Kansainvälisessä WIR - Welcome and Integration for Refugees -hankkeessa tutustutaan muiden Euroopan maiden hyviin kotouttamiskäytäntöihin ja sovelletaan niitä mahdollisuuksien mukaan omalla alueella.

Maaseutuohjelman hankkeilla edistetään maakunnassamme myös maaseudun matkailua ja matkailureittejä. Messuilla mukana oli mm. SeAMkin Matka kasvuun -hanke, jossa tuetaan pienten matkailu- ja palvelualan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kehittymistä.  Kyrönjoen Koskihäjyjen Melontaelämys -hankkeessa taas on rakennettu Kyrkösjärven rantaan melontakeskusta sekä toteutettu Kyrönjoelle omaa vesielämysreittiä.  Pohjanmaan Liikunta- ja Urheilu Ry:n hallinnoimassa Kirkkotiet -hankkeessa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueille tuotetaan monimuotoinen kirkkotiekonsepti.

Kansainvälistymistä Erasmus+ ja Interreg -ohjelmien kautta

Paikallisten ja maakunnallisten kehittämishankkeiden ohella mukana oli suuri määrä myös kansainvälisiä hankkeita. Kansainvälisiä hankkeita toteutetaan alueellamme etenkin Erasmus+-ohjelman sekä Interreg -ohjelmien kautta.

Erasmus+-ohjelmaa hyödyntävät alueellamme etenkin oppilaitokset sekä nuorten liikkuvuuden osalta myös kuntien nuorisotoimet ja Leader-ryhmät. Messuilla mukana oli yhteensä kuusi (6) hanketta.  Koulutuskuntayhtymä Sedun pisteellä esiteltiin opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuushankkeita sekä kahta strategista kehittämishanketta.  SWIRL - Student Work Experience in Real Life -hankkeessa esimerkiksi edistetään eurooppalaisessa yhteistyössä opiskelijoiden siirtymistä työelämään mm. tukemalla opiskelijoiden urasuunnittelu- ja työelämätaitoja sekä vahvistamalla ammattiin opiskelevien nuorten ammatti-identiteettiä.  APPsolutely Competent -hankkeessa taas kehitetään IT-alan opiskelijoiden työnhakuun liittyvää osaamista etenkin digivalmiuksien ja kulttuurien välisen viestinnän osalta. Strategisia hankkeita toteutetaan monipuolisesti myös Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Mukana messuilla oli Seamkista mm. Prominence ja StartUp2 -hankkeet.

Seinäjoen kaupungin esittelypisteellä yhdessä Leader-rahoitteisen Kansainvälistä asukastoimintaa Seinäjoelle -hankkeen kanssa esittäytyi myös Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien nuorisotointen Eurooppalaisen Vapaaehtoispalvelun nuoret. EVS on Erasmus+-ohjelmaan kuuluva vapaaehtoispalvelu, jota etenkin kuntien nuorisotoimet ovat ahkerasti hyödyntäneet Etelä-Pohjanmaalla. Esittelypisteellä olikin mukana kolme nuorta, jotka suorittavat paraikaa vapaaehtoistyötä Seinäjoen ja Lapuan kunnissa.

Rakennerahasto-ohjelmien alueellisten budjettien kaventuessa nykyisellä ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaalla on määrätietoisesti aktivoiduttu alueiden välisten Interreg-hankkeiden hyödyntämisessä. Hankemessuilla esittäytyikin runsas määrä, yhteensä 14 kappaletta, Interreg-hankkeita. Yksi aktiivinen toimija kansainvälisissä hankkeissa on ollut EPTEK Ry, joka esitteli messuilla kahta kansainvälistä hanketta Nordic Telemedicine Center ja ProVaHealth -hankkeita. Merenkurkun alueella toimivan Botnia-Atlantica -ohjelmasta rahoitetussa NTC -hankkeessa on rakennettu Suomeen ja Ruotsiin etälääketiedettä esitteleviä keskuksia. Seinäjoen Mediwestillä sijaitsevassa huoneessa esitellään erityisesti kotihoitoon liittyvää etälääketieteen teknologiaa, kun taas Merenkurkun toiselle puolelle Uumajaan perustetussa keskuksessa näytteillä on erityisesti sairaalaympäristöissä toimivaa etälääketieteen teknologiaa. Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa ProVaHealth -hankkeessa taas edistetään Itämeren alueella toimivien Living labien yhteistyötä sekä helpotetaan myös terveysalan pk-yritysten tuotteiden ja palveluiden pääsyä osaksi Living labien toimintaa.

 

EPTEK Ry:n esittelypisteellä vieraat pääsivät tutustumaan myös Pyry-hoivarobottiin, joka reagoi silityksiin mm. ääntelemällä ja liikkeillä.

Messuilla esittäytyi myös Lapualla sijaitseva Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy, joka on viime vuosina ollut aktiivinen myös kansainvälisissä hankkeissa. Thermopoliksen pisteellä yleisö pääsi tutustumaan mm. ZeroCo2 ja LowTemp -hankkeisiin. Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetussa ZerCo2 -hankkeessa selvitetään nollaenergiarakentamisen parhaita käytäntöjä ja politiikkaa Euroopan alueilla.  Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa LowTemp -hankkeessa taas kehitetään kaukolämpöverkkoja kohti matalan lämpötilan eli ns. neljännen sukupolven verkkoja. Thermopolis Oy:n pisteellä esiteltiin myös maaseutuohjelmasta rahoitettua VISU - Liiketoimintaa lämmöstä -hanketta, jossa taas vaihdetaan tietoa lämpöyrittäjyyteen, metsäenergian hyödyntämiseen ja energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa virolais-suomalaisessa yhteistyössä.  

Etelä-Pohjanmaan liiton pisteellä esillä olivat kaikki 7 liitossa käynnissä olevaa kansainvälistä hanketta. Hankkeissa kehitetään mm. maaseudun digitaalisia palveluja (ERUDITE), maaseudun liikenneratkaisuja (MAMBA), pk-yritysten kiertotaloutta (CESME), ruokahävikkiratkaisuja (Ecowaste4Food), uusiutuvaa yhteisöenergiaa (Co2mmunity), ruokaketjun innovatiivisuutta (NICHE) ja älykkään erikoistumisen strategian toteuttamista (EmpInno).

EP-liiton pisteellä esittelyssä oli seitsemän Interreg-hanketta. Ruoalla lastatulla kuorma-autolla demonstroitiin ruokahävikin syntymistä Suomessa. Tiesitkö, että Suomen kotitalouksissa syntyy vuosittain 7800 kuorma-autollista ruokahävikkiä?

Eurooppa-päivän ja hankemessujen innoittamana EU-tietokeskus toteuttaa huhti-toukokuun aikana juttusarjaa EU-rahoituksesta, joissa esitellään tarkemmin alueella toimivia rahoitusohjelmia ja niiden hyödyntämistä. Jutut kootusti EU-tietokeskuksen  nettisivuilla: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus.

Teksti: Hanna Meriläinen

Kuvat: Susanna Anttila

0 kommenttia
15.05.2018

Valtatie 3 -seminaari Kurikassa

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan maakunnat järjestävät yhteisen Valtatie 3 -seminaarin Kurikassa maanantaina 28.5.2018 kello 12.00-16.00. Paikkana on Hotel Kurikka, os. Hovinkatu 1.

Seminaarissa käsitellään vt3:n yhteysvälin Tampere-Vaasa investointitarpeita ja -kohteita. Seminaari on tarkoitettu kaikille vt3:n vaikutusalueen julkisille ja yksityisille toimijoille sekä kansanedustajille kolmessa vaalipiiristä (Pirkanmaa, Vaasa ja Satakunta). 

Ilmoittaudu mukaan to 24.5. klo 12 mennessä osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/vt3seminaari.

Katso koko ohjelma täältä >>

Suoraa livelähetystä seminaarista voi seurata Etelä-Pohjanmaan liiton Facebook-sivulla osoitteessa facebook.com/epliitto. Twitterissä aihetunniste on #vt3vauhtiin.

Seminaarin käytännön järjestelyistä vastaavat Etelä-Pohjanmaan liitto ja Kurikan kaupunki.

Hotel Kurikan lounas on tarjolla klo 11 alkaen. Vaihtoehdot ja hinnasto löytyvät osoitteesta http://www.hotelkurikka.fi.

Kurikas tavatahan!

 

Lisätietoja:

Markus Erkkilä, markus.erkkila@etela-pohjanmaa.fi, 040 356 8044
Jani Palomäki, jani.palomaki@etela-pohjanmaa.fi, 040 688 3187
Simo Kankaanpää, simo.kankaanpaa@kurikka.fi, 044 550 2977

0 kommenttia
6.05.2018

Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 4: Maaseuturahaston yritys- ja hanketuet Etelä-Pohjanmaan maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä

Suomen ja myös Etelä-Pohjanmaan kannalta merkittävin EU-rahoitusohjelma on Euroopan maaseuturahasto. Ohjelma vastaa yli 67 % eli 5,7 mrd. € Suomen koko EU-budjetista. Suuri osa rahoituksesta on viljelijätukia, joita ohjataan enemmän kansallisesti ja tarveperusteisesti. Niiden osuus budjetista on nykyisellä ohjelmakaudella yli 4,2 mrd. euroa, mikä vastaa noin kolmea neljäsosaa ohjelman koko budjetista. Toiseksi suurin osuus, noin 11 % budjetista menee yritys- ja hanketukiin, jotka on jaettu ohjelmakauden alussa maakunnallisesti. Etelä-Pohjanmaan osuus tästä 621 miljoonan euron budjetista on noin 57,2 miljoonaa euroa, mikä on muihin maakuntiin nähden varsin merkittävä. Suomen maakunnista vain Pohjois-Pohjanmaa saa rahoitusta Etelä-Pohjanmaata enemmän. Kolmanneksi suurin osuus rahoituksesta ohjataan maatalouden rakennetukiin, jotka vastaavat noin 7 % koko budjetista. Rakennetukien maakunnalliset määrärahat päätetään vuosittain maa- ja metsätalousministeriössä. Esimerkiksi vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaan määrärahat olivat yli 70 miljoonaa euroa.

Noin 6 % eli 300 miljoonaa euroa rahoituksesta on ohjattu paikallisten Leader-ryhmien myöntämään rahoitukseen. Etelä-Pohjanmaan neljän Leader-ryhmän yhteisrahoitus nykyisellä ohjelmakaudella on noin 23,8 miljoonaa euroa. Leader-ryhmien tuet ovat niin ikään myös yritys- ja hanketukia, jolloin maaseudun kehittämistoimintaan ohjautuva rahoitus on yhteensä noin 81 miljoonaa euroa. Tässä artikkelissa keskitytään tarkemmin maakunnallisten, ELY-keskuksesta myönnettävien yritys- ja hanketukien hyödyntämiseen Etelä-Pohjanmaalla.

Maaseuturahasto

Taulukko 1: Manner-Suomen maaseutuohjelma 2014-2020. Lähde: Harri Ahlgren, Työ- ja elinkeinoministeriö, PP-esitys, 23.3.2018.

Kehittämistoiminnan kansalliset painopisteet

Maaseudun kehittämistoimintaa ohjaa sekä kansallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 sekä maakunnallisesti ohjelmakausiksi laadittavat alueelliset strategiat. Kansallisessa ohjelmassa on määritetty kolme toimintaa ohjaavaa strategista painopistettä, jotka on lueteltu seuraavasti:

  1. Biotalouden edistäminen, maatalouden harjoittaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti ja eettisesti hyväksyvällä tavalla
  2. Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista
  3. Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa

Tavoitteena on mm. lisätä maaseudun osaamista, tiedonvälitystä, innovaatioita ja yhteistyötä, hillitä ilmastonmuutosta ja tehostaa siihen sopeutumista, parantaa luonnon monimuotoisuutta sekä vesistöjen ja maatalouskäytössä olevan maaperän tilaa, monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa ja samalla myös parantaa työllisyyttä, palveluita ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ohjelman tavoitteena on myös vahvistaa maataloustuotannon kilpailukykyä sekä kannustaa maaseutuyrityksiä vastaamaan kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin. Lue lisää

Ruokaprovinssin, yrittäjyyden, metsävarojen hyödyntämisen ja alueen vetovoiman kehittämistä

Etelä-Pohjanmaan alueellisessa kehittämissuunnitelmassa taas on linjattu neljä kehittämisen painopistettä. Ensimmäiseksi painopisteeksi on valittu ruokaprovinssi