Ajankohtaista

28.10.2020

EP:n kulttuuriperinnön hyvät käytännöt kansainvälisen kiinnostuksen kohteena

FINCH-hanke on tuonut Euroopan laajuista näkyvyyttä eteläpohjalaisille, kulttuuriperinnön kestävää käyttöä tukeville hyville käytännöille.

Jo kesällä Kalevan Navetta oli esillä Interreg Europe -ohjelman julkaisemassa, rakennettua kulttuuriperintöä käsittelevässä politiikkakatsauksessa (policy brief). Teksti on laadittu päätöksenteon tueksi erityisesti alueelliselle ja paikalliselle tasolle. Siinä viitataan muun muassa ”Euroopan neuvoston päätelmiin kulttuuriperinnön osallistavasta hallinnasta”, jossa eri tahoja kannustetaan yhdessä tunnistamaan kulttuuriperinnön mahdollisuudet ja vahvistamaan sen arvoa. Kalevan Navetta nähdään tästä hyvänä esimerkkinä. Artikkelissa esitellään toiminnan taustalla oleva monitahoisen yhteistyön malli (Multiple-Stakeholder Partnership). Sen menestyksen avaimena nähdään yhteistyö ja vuorovaikutus sekä hallittu tehtävien jakaminen toimijoiden kesken.

Ähtäriläinen veistokummi-toiminta oli puolestaan esillä Euroopan alueiden ja kaupunkien viikko -tapahtumassa. Eero Hiirosen Ylävedet-veistokseen liittyvä yhteissponsoroinnin malli pääsi eurooppalaisen yleisön tietoisuuteen, kun se esiteltiin kestävän kulttuuriperinnön työpajassa ”Resilient Heritage, Cohesive Society”. Toimintamalli on hyvä esimerkki siitä, miten kulttuuriperinnön hoitaminen voi vahvistaa paikallista yhteisöä ja sen sitoutumista myös modernin kuvanveiston vaalimiseen.

Kulttuuriperinnön rooli on kasvanut EU:n politiikassa viime vuosina, mikä näkyy myös Interreg Europe -ohjelmassa. Esimerkiksi nyt pidetyssä työpajassa oli esillä kolme kulttuuriperintöön keskittynyttä hanketta: FINCH, SHARE ja Innocastle. Lisäksi esiteltiin kestävän kulttuurisen matkailun raportti, jossa annetaan suosituksia muun muassa alue- ja paikallistasojen toimijoille. Tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä yhteisöjen, ympäristön ja talouden kannalta kestävästä kulttuuriperinnön hoidosta ja käytöstä.

Euroopan alueiden ja kaupunkien viikko järjestettiin nyt jo 18. kerran, tällä kertaa kokonaan verkon välityksellä. Viime vuonna tapahtuma keräsi yli 9000 osallistujaa, ja verkossa ohjelmaa on tänä vuonna riittänyt peräti kolmen viikon ajaksi. Samalla tapahtuma juhlisti nyt jo 30 vuotta täyttävää Interreg-ohjelmaa, josta myös FINCH-hanke toteutetaan.

Pääset seuraamaan työpajan alla olevasta linkistä:

Resilient Heritage, Cohesive Society -työpajan nauhoite (video, englanniksi)

Näistä linkeistä pääset tutustumaan tarkemmin Etelä-Pohjanmaan kulttuuriperinnön hyviin käytäntöihin:

Kestävän kulttuurimatkailun raportti on ladattavissa linkistä:

Sustainable Cultural Tourism, 2019 (pdf, englanniksi)

Lisää FINCH-hankkeesta löydät

Projektikoordinaattori
Elisa Kraatari
puh. 040 487 9222

28.10.2020

Ilmianna taiteen paikka!

Missä Etelä-Pohjanmaalla on tilaa ja tilausta taiteelle? Kaivataanko Kortesjärvellä musiikkia, Isojoella ympäristötaidetta tai Ähtärissä sanataidetta? Ilmianna taiteen paikka.  

Kuntien asukkaat ovat oman asuinalueensa asiantuntijoita, koska he ovat aitiopaikalla aistimassa, mitä kunnassa tapahtuu. Nyt kysymmekin sekä eteläpohjalaisten kuntien asukkailta ja niissä vierailevilta, missä on taiteen mentävä paikka? Kysymykseen ei ole vääriä vastauksia, ja kaikenlaisen taiteen kaipuu on huomion arvoista. 

Taiteen paikka voi olla vaikka konkreettinen rakennus, joka kaipaisi piristystä seinämaalauksesta tai valotaiteesta. Paikka voi olla palvelutalo, jossa tilaa olisi esittävälle taiteelle esimerkiksi musiikille tai teatterille. Taiteen paikka voi olla myös taiteenala, joka ei kunnassasi näy tai kaipaisi nostatusta. ”Ei ole niin pientä eikä suurta taiteen paikkaa, että sitä ei kannattaisi ilmiantaa.” kertoo Kulttuurin paikka -kehittämistehtävässä koordinaattorina toimiva Päivi Alaniska. Tulosten avulla pyritäänkin toteuttamaan taidesisältöjä paikkoihin, joissa niille havaitaan olevan tilausta.

Kysely on osa Etelä-Pohjanmaan liiton ja Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden toteuttamaa kaksivuotista Kulttuurin paikka – Maaseutukulttuurin hybridiosaaminen -kehittämistehtävää, jonka tavoitteena on vahvistaa kuntien kulttuuritoimintaa, taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä koko maakunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla kehittämistehtävällä edistetään osaltaan kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (166/2019 6§) tavoitteiden toteuttamista.

Uuden kulttuuritoimintalain toimeenpanon myötä kirjastojen ja museoiden erityistehtävien mallia laajennettiin kuntien kulttuuripalveluihin. Kehittämistehtävän tavoitteena on varmistaa, että maaseudulla ja maaseutumaisilla alueilla on myös jatkossa mahdollisuus elää kulttuurisesti rikasta ja hyvinvointia edistävää elämää.

Kyselyyn kerätään vastauksia 30.11.2020 asti. Kyselyyn voi vastata verkkolomakkeella osoitteessa: https://q.surveypal.com/taiteenpaikka. Jos verkko-osallistuminen ei ole mahdollista, ehdotuksen taiteen paikaksi voi lähettää myös postitse osoitteella: Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetta, Seinäjoen kaupungin kulttuuripalvelut / Päivi Alaniska, Nyykoolinkatu 25, 60100 Seinäjoki

Ehdotuksesta tulee käydä ilmi kunta, taiteen ala, mahdollinen tarkka toteutuspaikka ja kohderyhmä. Halutessasi voit lisätä myös yhteystietosi, koska kaikkien vastaajien kesken arvontaan pääsylippuja kulttuurielämyksiin.

LISÄTIEDOT:
Taiteen paikka -kysely
Jenni Latva, asiantuntija, Kulttuurin paikka -kehittämistehtävä
puh. 040 710 4371, jenni.latva@uniarts.fi

Kulttuurin paikka – Maaseutukulttuurin hybridiosaaminen -kehittämistehtävä
Hanna Hangasluoma, kulttuuripäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto
puh. 040 7515 610, hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi

Päivi Alaniska, projektikoordinaattori, Seinäjoen kaupunki
puh. 040 5053 284, paivi.alaniska@seinajoki.fi

28.10.2020

Lastenkulttuuria edistetään MaaMa-hankkeella

Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen kaupungin kulttuuripalvelut ja lastenkulttuurikeskus Louhimo ovat aloittaneet yhteistyön MaaMa-hankkeen avulla. MaaMa eli Maakunnalliset mahdollisuudet on hanke, jonka avulla edistetään lastenkulttuuria Etelä-Pohjanmaalla ja selvitetään konkreettisesti lastenkulttuurikeskus Louhimon toiminnan mahdollista laajentamista maakunnassa. Asia on kirjattu toimenpiteenä myös kulttuuristrategiaan. Louhimon toiminnan laajentaminen liittyy sekä yhteistyön että hyvinvoinnin kulmakiviin ja sillä edistetään kulttuurin saavutettavuutta ja saatavuutta sekä kehitetään taide- ja kulttuurikasvatustyötä maakunnassa.

Louhimo on Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden musiikkiin ja sirkukseen erikoistunut lastenkulttuurikeskus. Se on perustettu vuonna 2006. Toiminta-alue käsittää tällä hetkellä Seinäjoen, Ilmajoen ja Kurikan. Louhimo työskentelee lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi tuottamalla heille laadukkaita taide- ja kulttuuripalveluja sekä tekemällä heidän kanssaan taidetta ja kulttuuria. Keskeisiä toimintatapoja ovat musiikintekotyöpajat, innoittava bänditoiminta, sirkustyöpajat, monitaiteiset projektit, erityisryhmien parissa työskentely, esiintymistilaisuudet nuorille, musiikkisisältöisten menetelmäoppaiden julkaisutoiminta sekä laaja opetusmateriaalipankki kotisivuilla. Toiminta on lapsilähtöistä ja lasten ja nuorten omia taiteellisia tarpeita kunnioittavaa.

Louhimon toiminnan mahdollista laajentamista on selvitetty monin eri tavoin.  Alkuvuodesta lähestyttiin maakunnan kuntia, kouluja ja päiväkoteja laajalla kyselyllä ja nyt syksyllä toteutetaan kunnissa pilotteja. Mukaan pilottikokeiluun lähti 10 kuntaa: Alajärvi, Alavus, Isojoki, Lappajärvi, Kuortane, Evijärvi, Soini, Ähtäri, Kauhajoki ja Karijoki. Jokaisessa kunnassa pidetään yksi työpajapäivä, joka sisältää neljä 45 minuutin työpajaa. Kunnat ovat saaneet valita työpajojen kohderyhmän, joita ovat alakoulujen oppilaat. Työpajojen sisällöt ovat sirkusta, sanataidetta, elektronista musiikkia tai musiikin tekemistä iPadin GarageBand-sovelluksen avulla. Työpajat sisältyvät koulupäivään. Työpajojen toinen merkittävä kohderyhmä ovat opettajat ja kasvattajat, joille sisällöt voivat tarjota työvälineitä ja lisätietoa taide- ja kulttuurisisältöjen ohjaamisesta.

Koronatilanne on aiheuttanut haasteita pilottien toteutukselle. Luovat ihmiset ovat kuitenkin kehitelleet luovia ratkaisuja tilanteeseen. Louhimon taidekasvattajat ovat suunnitelleet ja alkaneet toteuttaa myös digisisältöjä. Esimerkiksi GarageBand-työpaja on mahdollista toteuttaa digitaalisten alustojen ja etäohjeistusten avulla, jos koululta löytyy iPadit. Myös sanataidetyöpajasta on valmistumassa hyvä etänä toteutettava kokonaisuus.

Työpajojen lisäksi MaaMa tarjoaa kuntien varhaiskasvatukselle taidetärppejä, jotka on suunniteltu Taiturin taidetoiminnassa, osana Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Taidetärpit pitävät sisällään Dinostoorin ja Kiukkuräpin, jotka on tehty yhteistyössä Louhimon ja päiväkoti Saiman kanssa. Dinostoori inspiroi tutustumaan elokuvan maailmaan ja Kiukkuräpissä tutustutaan räppiin sekä sen herättämiin tunteisiin. Lapset pääsevät tekemään myös oman huippuräpin.

MaaMa-hanke mahdollistaa kaikille lapsille ja nuorille pääsyn kulttuurin ja taiteen pariin. Louhimossa hankkeen parissa työskentelevät lastenkulttuurikoordinaattori Tanja Huuskonen ja MaaMan koordinaattori, kulttuuriohjaaja Elina Muotio. Hyvien kokemusten ja saadun palautteen pohjalta hankkeelle ollaan hakemassa jatkoa ensi vuodelle, jolloin tavoitteena on saada lastenkulttuuritoiminnan pariin kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat.

 

Teksti: Tuija Ahola, kehittämisasiantuntija
Kuva: Louhimo

28.10.2020

Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu

Maakunnat: toimiva suunnittelujärjestelmä tarvitsee vain päivittämisen

Maankäyttö- ja rakennuslain mittavaa uudistusta valmistellaan parhaillaan ympäristöministeriön johdolla. Lakiesityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä. Uuden lain valmistelussa esitetään merkittäviä muutoksia muun muassa maakuntakaavoitukseen. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, tukea kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja varmistaa lakitekstin selkeys ja johdonmukaisuus. 

Maakuntien liitot ovat tehneet tiivistä yhteistyötä osallistuessaan lain valmisteluun. Liittojen yhteisessä kannanotossa todetaan, että pykäläluonnokset eivät tue mainittujen tavoitteiden toteutumista ja ovat osin niiden kanssa jopa räikeässä ristiriidassa.

 − Miksi toimivaa järjestelmää pitäisi muuttaa ja heikentää, etenkään näin ylimitoitetusti kuin nyt esitetään? Esitys on osittain jopa hallitusohjelman ja uudistukselle asetettujen tavoitteiden vastainen, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja toteaa. 

Tällä hetkellä kaikki maakuntakaavassa on oikeusvaikutteista, mutta esitetyssä luonnoksessa sitä olisivat vain valitut, harvat teemat. Muutos yksiselitteisen oikeusvaikutteisuuden tilanteesta luonnoksessa esitetyn kaltaiseen aiheuttaisi tulkinnan vaikeutta osallisille ja eri oikeusasteille. Pistemäisesti toimiva lupajärjestelmä jäisi varsin yksinäiseksi ja irralliseksi ilman maakuntakaavan muodostamaa kokonaisvaltaista, oikeusvaikutteista taustaa. 

− Oikeusvaikutteista maakuntakaavaa ei ole sen alueellisen ja sisällöllisen kattavuuden vuoksi mahdollista korvata. Kaikilla kunnilla ei ole nyt eikä tulevaisuudessa riittäviä resursseja kattavaan yleiskaavoitukseen. Näissä kunnissa tukeudutaan voimakkaasti maakuntatason suunnitteluun ja selvityksiin. Mikäli maakuntakaavan oikeusvaikutteisista teemoista puuttuisivat esimerkiksi luonnonvarojen kestävä käyttö ja uusiutuva energia, jäisi valtaosa taajamien ulkopuolisia alueita ilman maankäytön suunnitelmallista selkärankaa, tähdentää Saartenoja. 

Maakuntakaava varmistaa elinympäristöön vaikuttamisen mahdollisuuden

Maakuntien liitot pitävät tarpeellisena maakunta- ja yleiskaavan välisten tehtävien ja työnjaon selkeyttämistä. Maakuntakaavoitusta tarvitaan luomaan kehittämisen edellytyksiä ja yksityistenkin investointien vaatimaa ennustettavuutta koko maahan.

− Maakuntakaavan keskeinen rooli suunnittelutehtävän ohella on yhteensovittaminen. Tätä roolia ei ole tunnistettu riittävästi uudistustyössä. 

Saartenojan mukaan liitot voivat hyväksyä lakivalmistelun lähtökohdaksi sen, että maakuntakaava nostetaan seudulliselta tasolta maakunnalliselle tasolle vain maakunnallisesti merkittävien ja strategisesti tärkeiden kysymysten välineeksi. Liitot eivät hyväksy sitä, että oikeusvaikutteisuus kattaisi yksinomaan maakunnan aluerakenteen kehittämisen periaatteet, valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmän ja verkon kehittämisen periaatteet sekä maakunnan viherrakenteen ja sen kehittämisen periaatteet. 

Jatkovalmistelussa luonnosta on muutettava suunnittelua edistävämmäksi ja selkeämmäksi kokonaisuudeksi. Liitot esittävät oikeusvaikutteisiin teemoihin lisättäväksi elinkeinojen ja kestävän kasvun näkökulman. Vähintään mukana tulee olla kaupunkiseutujen kestävä rakenne, uusiutuva energiantuotanto ja luonnonvarojen kestävä käyttö sekä toimialoista myös matkailu ja kauppa. 

− Luonnosesitykseen sisältyvä oikeusvaikutukseton kaupunkiseutusuunnitelma suurimmille kaupunkiseuduille jättäisi kuntakaavoituksen ohjaamisen heikennetyn maakuntakaavan ja voimistetun valtion viranomaisten toimivallan varaan. Demokraattisesti päätetty vahva maakuntakaava hoitaisi kaupunkiseutuhaasteen tehokkaimmin ja yhteisön kannalta sosiaalisesti hyväksyttävimmällä tavalla, Saartenoja päättää.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen voi tarkemmin tutustua osoitteessa: https://mrluudistus.fi/

Lisätiedot: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, p. 050 347 9845

 

28.10.2020

Koronakriisistä selviäminen, sopeutuminen ja tilanne maakunnissa

Keväällä 2020 koronakriisi kärjistyi nopeasti ja vaikutukset ilmenivät kaikkialla Suomessa lähes välittömästi. Odotukset ja ennusteet koronaviruksen talousvaikutuksista olivat keväällä poikkeuksellisen epävarmoja, koska tarkkaa tietoa ei taudin etenemisestä, rajoitustoimenpiteiden laajuudesta tai niiden vaikuttavuudesta ollut saatavilla. Keväällä ja kesällä taudin etenemisen pysäyttäminen onnistui Suomessa poikkeuksellisen hyvin verrattuna moniin muihin maihin. Myönteistä on, että maakunnissa on saatu aikaan tehokkaita toimenpiteitä koronaviruksen etenemisen hillitsemiseksi, mutta odotetusti kuluvan syksyn aikana alkoi viruksen toisen aallon eteneminen.

Talouden osalta tilannetta voi Suomessa kuvata torjuntavoitoksi, vaikka isku olikin vakava ympäri Suomen. Erityisesti palvelualat, ravintolatoiminta ja kulttuurialat ovat joutuneet kärsimään tilanteesta. Koko Suomen tasolla BKT ei kuitenkaan ole syöksynyt pahimpien ennustusten mukaisesti, ja monella alalla lasku oli pelättyä pienempi. On odotettavissa, että koronaviruksen osalta nähdään vielä toisenkin aallon jälkeen uusia kiihtymis- ja hiipumisvaiheita. Olennaista on sopeutuminen tilanteeseen ennen kuin pysyviä ratkaisuja saadaan aikaan.

Tilannekuva Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaan kehitystä ennen koronapandemiaa voi kuvata yllättävän myönteiseksi ottaen huomioon, että jo viime vuoden aikana Suomessa saavutettiin suhdannehuippu ja talouskasvu lähti hiipumaan. Etelä-Pohjanmaalla elinkeinoelämässä yritysten liikevaihto ja vienti olivat ennen kriisiä yhä kasvussa ja työllisyysaste oli Manner-Suomen korkein vielä maaliskuussa 2020 (78,1 %).

Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan Etelä-Pohjanmaalla oli syyskuussa 2020 maan matalin työttömyysaste 7,9 %. Työttömien työnhakijoiden määrä on maakunnassa kasvanut lähes 1500 ihmisellä, eli kasvu on ollut huomattava. Työttömyys on kuitenkin kasvanut vähemmän kuin maassa keskimäärin, mutta erityisen suuri huoli on nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu.

Helsinki GSE:n tilastokoonnin mukaan kuntien välillä ilmenee huomattavia eroja kriisien vaikutusten suhteen. Syyskuun 2019 ja syyskuun 2020 välillä kaikkein suurin suhteellinen palkkasumman lasku oli Uudessakaupungissa. Seinäjoella taas palkkasumma kasvoi 2,6 %, joka oli kunnista kolmanneksi korkein.

Etelä-Pohjanmaan etuna kriisin keskellä on ollut ruoka-alan suuri merkitys maakunnan elinkeinoille sekä laaja pk-yritysvaltainen elinkeinoelämä. Lisäksi palvelualoilla ja matkailulla pienempi merkitys alueen BKT:lle kuin monessa muussa maakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla teollisuus on selvinnyt kohtuullisesti kriisistä. Suuri merkitys on ollut hyvällä tasolla olleella, toimintaa kannatelleella tilauskannalla. Huolestuttavaa on, että kysyntä ei ole palautunut entiselle tasolle.

Epävarmuudesta kohti kasvua

Elpymisestä havaittiin myönteisiä merkkejä kesän jälkeen, mutta syksyllä alkaneen koronaviruksen toisen aallon myötä tilanne on heikentymässä ja epävarmuus kasvaa monella toimialla. Suomi on pieni vientivetoinen avotalous ja riippuvainen kansainvälisen kysynnän elpymisestä. Euroopassa ja Yhdysvalloissa taudin tapausmäärät ovat kasvaneet ja tilanteen eteneminen voi keskeyttää orastaneen talouden elpymisen.    

Etelä-Pohjanmaalla suoran viennin määrä on vähäinen verrattuna esimerkiksi muihin pohjalaismaakuntiin, mutta maakunnan yritykset ovat alihankintaketjujen kautta syvästi riippuvaisia kansainvälisen kysynnän elpymisestä. On odotettavaa, että tilanne tulee olemaan talven ja kevään aikana hyvin haastava yritysten parissa.

Koronapandemian kaltaisessa poikkeuksellisessa globaalissa kriisissä valtion tuella ja elvytysrahoituksella on keskeinen merkitys yritysten selviäminen turvaamisessa, mutta samalla on mahdollistettava uusiutumistoimenpiteet, mikä on hyvin haastava yhtälö. Tuottavuuden kasvuun tähtäävät toimet kuten digitalisaation edistäminen ja TKI-panostusten lisääminen ovat keskeisiä kehittämiskohteita, joiden lisäksi maakunnassa tarvitaan lisäpanostuksia korkeakoulutukseen ja osaamisen vahvistamiseen. Rakenteellinen haaste Etelä-Pohjanmaan osalta kuitenkin on, että julkiset TKI-panostukset ovat huomattavasti pienemmät kuin elinkeinoelämän panostukset. Yritysten osuus T&K-panostuksista on lähes 80 %.

Suomen selviäminen pandemiasta edellyttää laaja-alaista kasvua koko Suomessa. Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämä on aikaisemmissa talouskriiseissä osoittautunut muutosjoustavaksi, ja maakunnan tiheä yrityskenttä omaa huomattavan kasvu- ja työllisyyspotentiaalin, kuten huomattiin vuosina ennen kriisiä. Se potentiaali on pystyttävä ulosmittaamaan.

 

Teksti: Miika Laurila

28.10.2020

Etelä-Pohjanmaalla valmistellaan suunnitelmaa energiaturpeen käytöstä luopumiseen

Euroopan unioni on asettanut tavoitteen olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomen tavoite on vieläkin kovempi, sillä Marinin hallitusohjelman mukaisesti Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuoteen 2035 mennessä. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös tavoite turpeen energiakäytön vähintään puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä.

Energiaturve luetaan polttoaineeksi, jolla on korkea päästökerroin. Sen käytön vähentämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä: teoriassa energiaturvetuotannon lopettamisella voitaisiin kattaa noin 21 % koko Suomen päästövähennystavoitteesta − energia pitäisi tosin tämän jälkeen tuottaa päästöttömällä energialla. Etelä-Pohjanmaan asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat maakunnista korkeimmat, ja erilaisia keinoja niiden vähentämiseksi tarvitaan.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja turpeen energiakäytön vähentäminen asetetulla aikataululla aiheuttaa suuria muutoksia Etelä-Pohjanmaalla, jossa sijaitsee neljännes Suomen turvetuotantoalueista ja turvetuotannon työllistävyys on maakuntien korkein (yli 450 henkilötyövuotta). Turvetuotanto tai turpeen nosto on noin 150 eteläpohjalaisyrityksen päätoimiala, ja lisäksi turve työllistää välillisesti mm. voimalaitosten työntekijöitä, kuljetusyrityksiä ja koneyrittäjiä.

Noin 60 % maakunnan kaukolämmöstä tuotetaan turpeella ja turvetta kuljetetaan myös muiden maakuntien lämpölaitoksiin. Merkittävää koko kotimaisen ruoantuotannon kannalta on myös turpeen käyttö kuivikkeena maatiloilla tai kasvualustana puutarhoissa. Energiaturpeella on tällä hetkellä merkittävä rooli myös Suomen huoltovarmuuden turvaajana.

Euroopan unioni on päättänyt perustaa Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF) osana EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa, jotta Euroopan tavoite olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa voidaan toteuttaa. JTF kohdistuu aloille, joihin hiilineutraaliin talouteen siirtyminen eniten vaikuttaa.

EU komissio on helmikuussa Suomelle antamassaan maaraportissa määritellyt, että JTF-rahaston toimet tulisi Suomessa kohdistaa energiaturpeen käytöstä luopumiseen ja kohdentaa Itä- ja Pohjois-Suomeen. Sekä rahaston sisällöllisestä että alueellisesta kohdentamisesta on vuoden mittaan käyty keskustelua, ja tämänhetkinen tilanne näyttäisi siltä, että kohdealue laajenee ja myös Etelä-Pohjanmaa tulisi olemaan rahoituksen piirissä.

 

Mihin rahastosta saa tukea?

JTF:n kokonaisvolyymi saattaa Suomessa nousta jopa yli 1 miljardiin euroon, kun huomioidaan sekä EU-osuus että kansallinen vastinrahoitus. Euroopan komission antamien investointiohjeiden mukana JTF-rahastolla voidaan tukea toimia, jotka liittyvät

  • tehokkaan ja puhtaan energian tuotantoa ja käyttöä tukevien innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon
  • paikallisen talouden monipuolistamiseen ja työntekijöiden osaamisen kehittämiseen
  • turvetuotannosta vapautuvien alueiden kasvihuonekaasuvaikutuksen minimoimiseen

Suunnitelmat rahojen jaosta laaditaan maakunnallisesti ja tällaista suunnitelmaa on Etelä-Pohjanmaan liiton johdolla valmisteltu syksyn aikana. Suunnitelmiin kirjataan maakunnallisia siirtymään liittyviä haasteita ja eritellään niiden työpaikkojen ja työpaikkojen menetysten määrää, joihin vaikutus mahdollisesti kohdistuu. Keskeistä on esittää kehitystarpeita ja tavoitteita, jotka olisi saavutettava vuoteen 2030 mennessä.

Suunnitelma laaditaan Etelä-Pohjanmaalla yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Maakunnallisen JTF-prosessin tueksi on nimetty laaja asiantuntijaryhmä, jonka asiantuntijuus ja näkemykset auttavat muodostamaan maakunnallisesta suunnitelmasta sellaisen, joka tukee oikeudenmukaisen siirtymän toteutumista ja kohdistuu maakunnan näkökulmasta oikeisiin toimenpiteisiin. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on aihepiirin osaamista ja työtä tukevaa hanketoimintaa.

 

Teksti: 

Mari Väänänen, Etelä-Pohjanmaan liitto

Kari Laasasenaho, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

28.10.2020

Etelä-Pohjanmaan liitolle 2,2 miljoonaa euroa aluekehitysrahoitusta

Valtioneuvosto on 22.10.2020 osoittanut alueille yhteensä yli 100 miljoonaa euroa alueellisten korona-selviytymissuunnitelmien toimenpiteisiin. Rahoitus tulee Suomen rakennerahasto-ohjelmasta sekä kansallisista alueiden ja pk-yritysten kehittämishankkeiden tukemisen määrärahoista.

Etelä-Pohjanmaan liitolle valtioneuvosto kohdensi 1,45 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta. Rahoitus tullaan myöntämään nykyisen rakennerahasto-ohjelman mukaisin ehdoin pääasiassa tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan liitolle osoitettiin 763 000 kansallista niin sanottua AKKE-aluekehittämisrahoitusta.

Hakumenettelyistä tiedotetaan lisää lähiaikoina. Kaikkien EAKR- ja AKKE-hankkeiden on tuettava Etelä-Pohjanmaan alueellisen selviytymissuunnitelman toimeenpanoa. Selviytymissuunnitelmasta käytetään nimitystä ”EPKE – Etelä-Pohjanmaa koronasta eteenpäin” ja siihen voi tutustua Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla.

Kokonaisuudessaan Etelä-Pohjanmaan aluekehittämisen koronaelvytysrahoitus nousee yli 4 miljoonaan euroon, sillä myös ELY-keskukselle osoitettiin rahoitusta. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta maakuntaan saatiin 499 000 euroa ja EAKR-yritysrahoitusta 1,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Länsi-Suomen alueelle osoitettiin yli 9 miljoonaa euroa kansallista yritysten kehittämisavustusta, jota ei ole korvamerkitty maakunnittain.

 

28.10.2020

Etelä-Pohjanmaalta esitys Suomen Kestävän kasvun ohjelmaan

Maakuntahallitus on tehnyt päätöksen alustavasta esityksestä Etelä-Pohjanmaan maakunnan kohteista Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Kyseessä on EU:n elpymispaketin suurin tukiväline, jonka avustuksista Suomen osuus on noin 2,3 miljardia euroa.

Etelä-Pohjanmaan liitto on koonnut valtiovarainministeriölle toimitettavan esityksen maakunnan isoista ja vaikuttavista hankekokonaisuuksista. Maakunnasta esiin nostettavat kohteet luovat aidosti uutta sekä tukevat digitaalista ja vihreää siirtymää. Esitettyjen hankkeiden kokonaiskustannusarvio on noin 770 miljoonaa euroa.

Etelä-Pohjanmaan esityksessä korostuvat teollisuuden uudistuminen, digitaalisuus sekä alueen logistinen toimivuus. Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla on tarvetta ja mahdollisuuksia lisätä korkeakoulutusta sekä tutkimus- ja kehittämisresursseja, jotka tukevat alueen elinkeinoelämän tuottavuuden kasvua.

Sisältöjä on koottu liiton olemassa olevan edunvalvonta- ja suunnittelutyön pohjalta sekä kuntien ja kehittäjätahojen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Lisäksi kunnilta ja sidosryhmiltä on tiedusteltu näkökulmia kyselyllä. Aihe on ollut laajasti keskusteluissa mm. kuntajohtajafoorumissa, maakunnan yhteistyöryhmässä ja maakuntahallituksessa.

Suomen suunnitelma toimitetaan komissiolle alkuvuodesta 2021 

Valtiovarainministeriö kokoaa parhaillaan näkemyksiä laajasti eri toimijoilta. Näiden ajatusten pohjalta rakennetaan Suomen kestävän kasvun ohjelma. Suomen virallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma toimitetaan komissiolle alkuvuodesta 2021. 

Valtiovarainministeriö kerää mm. maakuntien liitoilta hankeideoita uudistuksista ja investoinneista, jotka tukevat erityisesti vihreää ja digitaalista siirtymää. Hankkeiden tulee tukea talouden rakennemuutosta ja niillä tulee olla elvyttävä vaikutus. Rahoitus on väliaikaista.

 

Fakta: Elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) 

EU:n elpymispaketin suuruus on noin 750 miljardia euroa. EU:n elpymispaketin suurin tukiväline on elpymis- ja palautumistukiväline (RRF), jonka avustuksista Suomen osuus on noin 2,3 miljardia euroa. Tästä ohjelmasta käytetään kansallisesti nimeä Suomen kestävän kasvun ohjelma.

RRF-rahoituksen saamiseksi jäsenvaltion on esitettävä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma. Tämän valmistelusta Suomessa vastaa valtiovarainministeriö. Budjettiriihessä on päätetty suunnitelman painopisteet, joita ovat: 

  • Koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle
  • Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta
  • Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen
  • Kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen
  • Työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen

 

 

 

 

28.10.2020

Maakuntien ja valtion välinen yhteistyö tiivistyy

Valtion ja maakuntien välillä säännöllisesti käytävät aluekehittämisen keskustelut ovat keskeinen elementti uudistuvassa, aiempaa vahvemmin vuorovaikutteisuuden ja kumppanuuden pohjalle rakentuvassa aluekehittämisen toimintamallissa.

Aluekehittämisen keskustelut tulevat lakisääteisiksi vuoden 2021 alussa voimaan tulevan aluekehittämislain myötä. Syksyn 2020 keskustelut käydään lain mukaisena kokeiluna.

− Aluekehittämiskeskusteluiden tavoitteena on pyrkiä valtion ja maakunnan yhteisen näkemyksen muodostamiseen alueiden kehittämisen tavoitteista, toimeenpanosta ja toimintaedellytyksistä, aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta kertoo.

Keskusteluihin nostetaan alueiden kehityksen kannalta merkittäviä, eri hallinnonaloja koskevia horisontaalisia ajankohtaisia teemoja ja ilmiöitä. Koko aluekehittämisen keskustelujen prosessin tavoitteena on vuoropuhelun kautta löytää yhteinen näkemys maakunnan tilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä.

Aluekehittämiskeskusteluihin valmistautuminen on käynnistynyt laadullisella tilannekuvatyöllä ja maakuntakohtaisten keskusteluagendojen määrittelyllä. Tilannekuvatyötä tehdään sekä maakunnissa maakuntien liittojen johdolla että valtioneuvostossa.

27.10.2020

Osallistumislinkki: Suomen kestävän kasvun ohjelman maakuntakiertueen päätöstilaisuus 28.10.

Suomen kestävän kasvun ohjelman maakuntakiertueen päätöstilaisuus pidetään keskiviikkona 28.10.2020 klo 15.30–17.30.

Voit seurata tilaisuutta oheisen linkin kautta: https://vm.videosync.fi/kestavan-kasvun-ohjelman-paatostilaisuus

 

Tilaisuuden ohjelma: 

Suomen kestävän kasvun ohjelma

15.30             Tilaisuuden avaussanat, alivaltiosihteeri Päivi Nerg, VM

                      Elinkeinoministeri Mika Lintilä

                      Kuntaministeri Sirpa Paatero

                      Maakuntakiertueen yhteenveto, Janne Antikainen, MDI

                      Aluetoimijoiden kommenttipuheenvuorot

  • Rehtori, puheenjohtaja Mervi Vidgrén, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene
  • Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari
  • Toimitusjohtaja Kari Hämäläinen, Normet Oy
  • Johtaja Mikko Nurminen, Tampereen kaupunki
  • Yhteysjohtaja Mervi Nikander, Lapin liitto
  • Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

                      Ohjelman valmistelu, koordinaatioryhmän puheenjohtaja Juha Majanen, VM

                          Keskustelu

                      Valtiovarainministeri Matti Vanhanen

17.30             Tilaisuus päättyy

 

8.10.2020

Ilmainen WiFi eurooppalaisille

Toimivien verkkoyhteyksien takaaminen kaikille eurooppalaisille asuinpaikasta ja ansiotasosta rippumatta on ollut pitkään Euroopan komission tavoitteena ja monissa yhteyksissä niistä on puhuttu jopa EU:n kansalaisten perusoikeutena.

Asiaa edistääkseen Euroopan komissio käynnisti vuonna 2018 WiFi4EU-aloitteen, jonka avulla tuetaan laadukkaiden WiFi-yhteyksien asentamista julkisille paikoille, kuten puistoihin, aukoille, julkisiin rakennuksiin, terveyskeskuksiin ja museoihin.

Aloitteen keskeisenä toimenpiteenä on ollut jakaa Euroopan kunnille 15 000 euron rahoitusseteleitä, joilla kunnat voivat kattaa avointen langattomien verkkojen asennus- ja laitekustannuksia. Aloitteen kokonaisbudjetti on ollut yhteensä 120 miljoonaa euroa, joka mahdollistanut rahoituksen lähes 9000 kunnalle. Ohjelman aikana on järjestetty kaikkiaan neljä hakukierrosta, joista viimeinen järjestettiin kesäkuussa 2020.

Rahoitusta yhdelletoista Etelä-Pohjanmaan kunnalle  

Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat olleet varsin aktiivisia rahoituksen hakemisessa ja menestyneet hauissa myös hyvin, sillä maakunnan 17 kunnasta jopa 11 kuntaa on saanut myönteisen rahoituspäätöksen. Tulos on hyvä myös valtakunnallisesti, sillä koko Suomesta rahoitusta myönnettiin yhteensä 53 kunnalle. 

Syksyllä 2018 järjestetyllä ensimmäisellä hakukierroksella rahoitusta saivat Kurikka ja Evijärvi. Toisella hakukierroksella (kevät 2019) rahoitusta sai Ähtäri. Kolmannella hakukierroksella (syksy 2019) peräti kuusi kuntaa menestyi hauissa, kun Alavus, Isojoki, Lappajärvi, Lapua, Teuva ja Soini saivat kaikki myönteisen rahoituspäätöksen. Neljännellä ja viimeisellä kierroksella (kesä 2020) menestyivät vielä Kauhava ja Kauhajoki. Yhteensä rahoitusta maakuntaan ohjautui aloitteesta 165 000 euroa.

Rahoituksen hakeminen toteutettiin kunnille hyvin kepeän hakemuslomakkeen avulla, minkä vuoksi lähes 30 000 kuntaa haki lopulta rahoitusta neljän hakukierroksen aikana. Hakemusten läpimenoprosentti oli siis noin 26. Houkuttelevaa rahoituksesta on tehnyt kunnille myös se, että rahoituksen saamiseksi ei ole edellytetty EU-rahoitukselle usein ominaista omarahoitusosuutta. 

Kurikassa laajennetaan kaupungin langatonta verkkoa 

Kurikan kaupunki oli yksi ensimmäisistä WiFi4EU-rahoituksen saaneista kunnista, jossa toimenpiteitä on viety jo konkreettisemmin eteenpäin. Kurikassa rahoitusta on tarkoitus hyödyntää siten, että avointa WiFi4EU-verkkoa tuodaan julkisiin asiakaspisteisiin, joissa toimii muutoin jo kaupungin langaton verkko. Lisäksi avointa verkkoa laajennetaan joillekin ulkoalueille.  

- Hyvä esimerkki ulkoilualueesta on esimerkiksi Kurikan keskustan alue, jossa julkisesta avoimesta verkosta on hyötyä vaikkapa Kurikan markkinoiden aikana siellä toimiville kauppiaille. WiFi4EU-verkko tulee rajoituksetta kaikille käyttäjille, jotka asioivat julkisissa toimipisteissä tai torikeskustassa, kertoo kaupungin tietohallintopäällikkö Ari Nuotio 

Kokemukset rahoituksen hakemisesta ovat olleet Kurikassa varsin positiivisia, joskin toteutusvaiheessa kustannusten raportointitavat ovat aiheuttaneet pientä pään vaivaa.  

- Rahoituksen hakeminen oli itsessään suhteellisen suoraviivaista ja helppoa, mutta rahan tilitystapa verkkorakentajakumppanin kautta osoittautui melko mutkikkaaksi. Kustannusten tiliöimiseksi meidän on pitänyt mobilisoida järjestelmään rakentajayritys, mikä on vaatinut monenlaisia raportteja, vakuutuksia ja kuittauksia, Nuotio selventää.

Kuvassa Evijärven kunnantalo.

Evijärvellä rakennetaan avointa verkkoa kesän 2020 aikana muun muassa kunnantalolle sekä kirjastolle. Kuvaaja: Jussi Försti.

Avointa verkkoa Evijärven kuntakeskukseen 

Evijärvi oli Kurikan ohella toinen Etelä-Pohjanmaan kunta, jolle myönnettiin rahoitusta ensimmäisellä hakukierroksella syksyllä 2018. Verkkoa on alettu fyysisesti rakentamaan Evijärven kuntakeskuksen alueelle kesän 2020 aikana ja verkot aukeavat kuntalaisten ja vierailijoiden käyttöön alkusyksystä.  

Rakennamme WiFi4EU-verkkoa kuntakeskuksessa Kunnantalon ympäristöön sekä yleisiin tiloihin, kuten nuorisotilaan sekä Antinrinteen hyvinvointiasemalle ja niiden lähiympäristöön, eli niihin paikkoihin, joissa ihmisiä liikkuu ja oleilee. Lisäksi verkkoa laajennetaan myös koulukeskuksen ja kirjaston alueille niin ulos kuin sisätiloihinkertoo hallintopäällikkö Mikko Huhtala Evijärven kunnasta. 

Myös Evijärvellä kokemukset aloitteesta ovat olleet positiivisia.  

- Hakuprosessi oli yksinkertainen ja tämä on hieno konkreettinen EU:n suoma mahdollisuus parantaa digitaalisia palveluita kuntalaisille. Toivomme kovasti, että verkosta on iloa ja hyötyä alueemme asukkaille, Huhtala jatkaa.

Kuvassa Evijärven koulukeskus.

Avointa verkkoa on tulossa myös koulukeskukseen sisä- ja ulkotiloihin. Kuvaaja: Jussi Försti.

Hankkeita käynnistellään Teuvalla ja Isojoella  

Avoimen verkon suunnittelua on aloitettu Etelä-Pohjanmaan kunnista myös ainakin jo Teuvalla ja Isojoella, joille molemmille myönnettiin rahoitus syksyllä 2019 järjestetyllä kolmannella hakukierroksella. Molemmissa kunnissa projekteja vie eteenpäin Suupohjan Seutupalvelukeskus. 

- Tarkoituksemme on käynnistää hankkeet toden teolla tulevan syksyn aikana, jolloin tulemme määrittämään tarkemmin paikat, johon verkkoa laajennetaan sekä laitteiston, joka soveltuu sekä ohjelman kriteereihin että paikkaan, johon verkot lopulta asennetaan, kertoo Sami Sjöblom Suupohjan Seutupalvelukeskuksesta.  

0 kommenttia
2.10.2020

Unelmakökkä kannustaa nuoria visioimaan Etelä-Pohjanmaata vuonna 2050

Etelä-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt maakunnan nuorille suunnatun Unelmakökkä-kilpailun, jossa tarkoituksena on hakea näkemyksiä Etelä-Pohjanmaan myönteisestä tulevaisuudesta vuonna 2050. Kilpailutöistä välittyviä näkemyksiä on tarkoitus hyödyntää myös maakunnan strategiatyössä.  

− Toivomuksenamme on, että kilpailuun osallistuisi mahdollisimman laajalti eteläpohjalaisia tai maakunnan läheiseksi kokevia nuoria, joille osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden pohtia omaa tulevaisuuttaan sekä antaa panoksensa Etelä-Pohjanmaan pitkän aikavälin kehittämiseen, aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta sanoo.  

Kilpailu sai kimmokkeen skenaariotyöstä  

Etelä-Pohjanmaalle on laadittu keväällä 2020 yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa kolme erilaista tulevaisuuden skenaariota, joilla pyritään systemaattisesti tarkastelemaan mahdollisia tulevaisuuksia ja ylipäätään edistämään tulevaisuusajattelua maakunnan asukkaiden parissa.  

− Tulevaisuus ei noudata lineaarista linjaa, vaan aina tapahtuu romahduksia, kehityksen kiihtymistä ja murrosvaiheita. Parhaillaan olemme keskellä sellaista. Tulevaisuuteen varautuminen edellyttää ajatusten pölyttämistä, varmoina pidettyjen totuuksien kyseenalaistamista ja erilaisten tulevaisuuksien avartamista. Siihen olemme pyrkineet Etelä-Pohjanmaan skenaariot 2050 -työllä, kertoo kehittämisasiantuntija Miika Laurila

Unelmakökkä on yksi tapa kannustaa maakunnan asukkaita tulevaisuusajatteluun, ja kilpailun myötä halutaan nostaa esiin nimenomaan nuorten näkemykset tulevaisuudesta.  

Kilpailuaikaa on jatkettu 21.20.2020 saakka. Kilpailuun voi osallistua haluamallaan teoksella, joka voi olla toteutustavaltaan mikä tahansa: esimerkiksi kirjoitus, video, valokuva tai muu kuvataiteellinen tuotos. Kilpailu on suunnattu 15−29-vuotiaille. Palkinnoksi kilpailussa on festivaalilippuja ja elämyslahjakortteja. 

 

Kilpailun verkkosivut: epliitto.fi/unelmakokka

 

Lisätietoja: 

  • Kehittämisasiantuntija Miika Laurila, puh. 040 6603 733, miika.laurila@etela-pohjanmaa.fi
  • Viestintäpäällikkö Hanne Rantala, puh. 040 5077 510, hanne.rantala@etela-pohjanmaa.fi 

 

 

30.09.2020

Helppoa tutustumista yhteisöenergiaan - katso Co2mmunity -hankkeen videoilta esittelyt mielenkiintoisista kohteista Suomessa

Tutustuminen yhteisöenergiaan ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen on nyt helppoa. Tule mukaan Co2mmunity -hankkeen virtuaaliselle bussimatkalle ja tutustu moneen mielenkiintoiseen kohteeseen ja eri tapoihin hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja.

 1. Koontivideo

Täältä näet lyhyellä vilkaisulla esittelyt kaikista neljästä kohteestamme.

Videon suomenkielinen tekstivastine (pdf)

 

2. Asunto Oy Tampereen Pohjolankatu 18-20, Tampere

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Vesterinen esittelee innovatiivisen taloyhtiön toimia. Tässä kerrostalossa on investoitu aurinkoenergiaan, lämmön talteenottoon, maalämpöön, kaksisuuntaiseen kaukolämpöön sekä moneen muuhun asiaan. Katso, miten ensimmäisenä Suomessa, tästä taloyhtiöstä on tullut hiilinegatiivinen taloyhtiö lämmityksen osalta.

Videon suomenkielinen tekstivastine (pdf)

 

3. Hietakorven tila, Vimpeli

Hietakorven tilan isäntä Tuomo Latvala esittelee meille maatilansa omaa biokaasulaitosta. Hän kertoo, mikä innosti heidät investoimaan ja kuinka kaikki on käytännössä toteutunut. Etelä-Pohjanmaan ensimmäisen maatilaluokan biokaasulaitoksen tarina innostaa myös muitakin kuin maanviljelijöitä. 

Videon suomenkielinen tekstivastine (pdf)

 

4. Jepuan Biokaasu, Jepua

Toimitusjohtaja Kurt Stenvall antaa kattavan kuvauksen suuren biokaasulaitoksen toimintaan ja siihen, kuinka kaikki sai alkunsa. Tässä on malliesimerkki yhteisöenergiasta ja siitä, miten paikallisen yhteistyön vaikutukset näkyvät myös laajemmalla alueella. Lähialueiden teollisuus pystyy korvaamaan öljynkulutustaan heidän uusiutuvalla biokaasullaan. 

Videon suomenkielinen tekstivastine (pdf)

 

5. Lähdesmäki Oy, Ilmajoki

Kuulemme toimitusjohtaja Juhana Lähdesmäen kokemuksia investoinneista aurinkoenergiaan ja siitä saavutetuista eduista omalle yritykselle. Myös paikallinen yhteisö on hyötynyt hänen johdollaan järjestetystä aurinkopaneeleiden yhteishankinnasta. Ilmajoella osataan hyödyntää aurinkoenergiaa, mutta toiveita päättäjien suuntaan löytyy myös tulevaisuutta varten.

Videon suomenkielinen tekstivastine (pdf) 

 

 

Tervetuloa mukaan inspiroitumaan!

Lisätietoja:

Päivi Tuisku
Projektikoordinaattori
puh. 040 751 1819

Susanna Anttila
Projektikoordinaattori
puh. 040 615 2580

28.09.2020

Etelä-Pohjanmaan liikennepäivä -webinaari ti 6.10.2020

Etelä-Pohjanmaan liikennepäivä järjestetään ti 6.10.2020 klo 9-14. Tilaisuus järjestetään webinaarina (huom! aiemmasta kutsusta poiketen, tilaisuutta ei järjestetä Seinäjoki Areenalla).

Miltä näyttää liikenteen tulevaisuus vuonna 2050? Mihin Etelä-Pohjanmaan kehittämispanostukset on suunnattava? Millä tavoin valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenne12 huomioi maakuntien kehittämistavoitteet?

Tervetuloa keskustelemaan ja etsimään vastauksia näihin kysymyksiin historian ensimmäiseen Etelä-Pohjanmaan liikennepäivään. Liikennepäivä on kaikille avoin liikenteen kehittämisen ajankohtaisseminaari, joka kokoaa eri toimijat ja tahot yhteen pohtimaan tulevaisuuden näkymiä.

Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä 

Ilmoittautumiset viimeistään 30.9.2020. Ilmoittautuneille lähetetään webinaarin Zoom-osallistumislinkki ja ohjeet erikseen lähempänä tilaisuutta.

 

Ohjelma (aamupäivä klo 9-11)

 

Avaussanat

Maakuntajohtaja Asko Peltola

 

Paneelikeskustelu:

Liikennejärjestelmäsuunnittelua kolmella tasolla – toimivatko suunnitelmat yhteen?

Hanna Perälä, liikenneneuvos, Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenne12

Heikki Pusa, suunnittelujohtaja, Hämeen liitto, Länsi-Suomen liikennestrategia

Antti Saartenoja, suunnittelujohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma

 

Liikenteen ilmastotavoitteet, voidaanko ne saavuttaa?

Heikki Liimatainen, professori, Liikenteen tutkimuskeskus Verne

 

Tauko klo 11-12

 

Ohjelma (iltapäivä klo 12-14)

 

Pyöräilyn tulevaisuusnäkymiä, Ketä kiinnostaa *mankeli?

Kalle Vaismaa, Tampereen yliopisto

Kommenttipuheenvuoro, Aimo Huhdanmäki, Väylävirasto

 

Lättähatun paluu? Duoraitiotien mahdollisuudet pohjalaismaakunnissa

Hanne Ala-Harja, Proxion Oy

Kommenttipuheenvuoro, Seinäjoen kaupunki

 

Liikenne 2050 – tulevaisuuden visioita

Jorma Mäntynen, johtaja, WSP Finland Oy

 

Ohjelma (pdf-tiedosto)

 

Lisätiedot: Antti Saartenoja, antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi, p. 050 347 9845 tai Mari Pohjola, mari.pohjola@etela-pohjanmaa.fi, p. 040 610 8445

 

26.09.2020

VM:n maakuntakiertue vieraili Seinäjoella 26.9.2020

Valtiovarainministeriön maakuntakiertueen Etelä-Pohjanmaan tilaisuus pidettiin lauantaina 26.9.2020 Seinäjoella. 

Koronapandemialla on mittavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia niin kansallisella kuin alueellisella tasolla. Elpymistoimien osalta hallitus on budjettiriihessä sopinut laativansa Suomen kestävän kasvun ohjelman, jonka rahoitus kohdennetaan kuuteen nopeavaikutteiseen, EU:n talouspoliittisen ohjausjakson suositusten mukaiseen painopisteeseen.

Painopisteet ovat:

  • Koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle
  • Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta
  • Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen
  • Kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen
  • Työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.

 Suomen kestävän kasvun ohjelma tehdään yhteistyössä ja kumppanuudessa kansallisten ja alueellisten toimijoiden kesken. Valmistelun osana järjestettävialuetilaisuuksissa kerätään alueiden toimijoiden näkemyksiä ja ajatuksia ohjelman valmisteluun – miten Suomi elpyy ja saadaan kestävän kasvun uralle. Alueilta toivotaan palautetta ja ideoita em. painopisteiden puitteissa siihen, millaisiin uudistuksiin, hankkeisiin ja investointeihin elpymis- ja palautumisvälineen rahoitusta Suomessa tulisi käyttää.

Lisätietoa Suomen kestävän kasvun ohjelman painopisteistä ja rahoituksesta:
Hallituksen linjaus Suomen kestävän kasvun ohjelman painopisteistä ja periaatteista jatkovalmistelulle (linkki ulkoiselle verkkosivustolle)

 

Materiaaleja: 

 

 

0 kommenttia
23.09.2020

Mihin menet Etelä-Pohjanmaa? -webinaari 2.10.2020

Tervetuloa käynnistämään 2.10.2020 eteläpohjalaista ohjelmatyötä webinaariin, joka pohjustaa sekä maakuntasuunnitelman 2050, maakuntaohjelman 2022-2025 että älykkään erikoistumisen strategian valmistelua.


WEBINAARIN OHJELMA 

  • Klo 9.30 Avaussanat ja webinaarikäytänteet, maakuntajohtaja Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto
  • Klo 9.40 Mistä on kyse, aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta Etelä-Pohjanmaan liitto
  • Klo 9.50 Skenaariot ja ennakointi tulevaisuusstrategian ytimenä - miten saada aikaan toivottua muutosta? professori Sirkka Heinonen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus
  • Klo 10.30 Aluekehittämisen iso kuva ja uusi toimintamalli, johtava asiantuntija Hanna-Maria Urjankangas, työ- ja elinkeinoministeriö
  • Klo 11.00 Aikaa yhteiselle työstölle ja ideoille
  • Klo 11.30 Maakuntaohjelman vertaisarvioinnin evästykset ja miten valmistelu jatkuu, kehittämisasiantuntija Sanna Puumala, Etelä-Pohjanmaan liitto
  • Klo 12.00 Tilaisuus päättyy

 

Ilmoittaudu webinaariin 28.9.2020 mennessä osoitteessa: https://bit.ly/3lDx5AY.

Webinaari järjestetään Microsoft Teams -alustalla. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse.

 

Lisätietoja: sanna.puumala@etela-pohjanmaa.fi, p. 040 509 4420

 

(kuva: Jukka Risikko)

22.09.2020

Maakunnallisen Kuljetuspalvelut-ryhmän työtä esitellään uudella videolla

MAMBA-hankkeen tuloksena perustettu maakunnallinen Kuljetuspalvelut-ryhmä esiteltiin hankkeen kansainvälisen seminaarin osallistujille viime viikolla. oheisella esittelyvideolla Etelä-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja Antti Saartenoja sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikennevastaava Miika Hautala kertovat ryhmästä, sen tehtävistä ja tavoitteista sekä kuljetuspalveluiden haasteista Etelä-Pohjanmaalla. 

Maakunnallinen Kuljetuspalvelut-ryhmä edistää kuljetuspalveluyhteistyötä eri kuntien, kuntayhtymien, sairaanhoitopiirin, Kelan ja ELY-keskuksen välillä työryhmätyöskentelyn kautta.

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ovat mukana EU:n Itämeriohjelman rahoittamassa MAMBA-hankkeessa. Etelä-Pohjanmaalla pyrkimyksenä on ollut löytää yhteinen näkemys sote-palveluihin liittyvien kuljetusten järjestämisestä maakunnallisesti.

 

 

Videon suomenkielinen tekstivastine (pdf)

 

Lisätietoja:

Päivi Tuisku
Projektikoordinaattori
puh. 040 751 1819

Susanna Anttila
Projektikoordinaattori
puh. 040 615 2580

18.09.2020

Infotilaisuus alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valmistelusta sekä EU:n elpymisvälineistä 25.9.2020

Tervetuloa perjantaina 25.9 klo 9-11 järjestettävään infoon, jonka aiheina ovat

  • Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman (EAKR, ESR+, JTF eli oikeudenmukaisen siirtymän rahasto) valmistelun tilanne
  • katsaus EU:n elpymisvälinepakettiin.

 Avoimia kysymyksiä on vielä paljon, mutta käydään asioita läpi siltä pohjalta kuin tuolloin on tiedossa. 

Taustatietoa löytyy seuraavista linkeistä:

Etukäteisilmoittautumista ei tarvitse tehdä. Tilaisuus järjestetään Microsoft Teams -alustalla. Osallistuminen on mahdollista selaimen kautta ilman ohjelmaa.

Etäyhteys:

Tästä linkistä voit avata Teams-yhteyden

 

Lisätietoja: 

Heli Rintala
Kehittämispäällikkö
puh. 0400 172 202 

10.09.2020

EU Etelä-Pohjanmaalla -julkaisu vie jääkarhujen ja robottien maailmaan

 

EU-tietokeskuksen vuosittain ilmestyvä tiedotuslehti sai tänä vuonna nimimuutoksen, kun aiemmin Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -nimellä kulkenut lehti vaihtui EU Etelä-Pohjanmaalla -nimeä kantavaksi julkaisuksi. Nimimuutoksella laajennetaan lehden tiedotuksen sisältöjä kansainvälisistä asioista laajemmin maakunnallisiin ja paikallisiin EU-uutisiin.

Vuoden 2020 teemana on digitalisaatio ja lehdessä esitellään monipuolisesti EU:n vaikutuksia maakunnan digitalisaation edistäjänä sekä tuodaan esiin myös EU:n digitaalistrategiaa. Lehden sivuilta voit lukea miten jääkarhut ja humanoidirobotit liittyvät maakunnan digitalisaatioon.

Julkaisu on luettavissa verkossa pdf- ja Issuu-versiona. Lehden paperiversion voi myös tilata maksutta kotiin ottamalla yhteyttä EU-tietokeskukseen sähköpostitse osoitteesta: eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi.

Mukavia lukuhetkiä!

EU Etelä-Pohjanmaalla 2020 pdf-julkaisu

EU Etelä-Pohjanmaalla 2020 Issuu-julkaisu (ei saavutettava)

 Kansikuva

 

Artikkelikuva: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu

 

0 kommenttia
8.09.2020

Uuden ohjelmakauden valmistelussa odotetaan kansallisia linjauksia

Kesän aikana saatiin uutta tietoa EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valmistelua varten. Työ onkin syyskauden myötä jatkunut kiihtyvällä vauhdilla alueilla ja keskushallinnossa.

Rahoituksen osalta kokonaisuus alkoi konkreettisesti hahmottua, kun Eurooppa-neuvosto pääsi sopuun EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymispaketista. Valtaosa alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista tulee monivuotisesta rahoituskehyksestä (MRK). Kuitenkin pieni osa koronaan liittyvästä elpymispaketistakin kanavoidaan uuden ohjelman kautta.

Suomeen tulee EAKR- ja ESR-hankkeiden käyttöön yhteensä arviolta 1,084 miljardia euroa EU-rahoitusta. Tästä on korvamerkitty Itä- ja Pohjois-Suomeen 400 miljoonaa euroa. Uusi oikeuden mukaisen siirtymän rahasto (JTF) saa rahoitusta sekä MRK:sta että elpymispaketista, ja sen EU-rahoitusosuus kokonaisuudessaan on noin 624 miljoonaa euroa. Interreg-ohjelmille odotetaan noin 140 miljoonaa euroa rahoitusta. Kaikkiin ohjelmiin tulee lisäksi kansallista rahoitusta.

Suomen sisäisestä rahanjaosta ei ole vielä päätöksiä, mutta niitä odotetaan jo kuumeisesti. Koska JTF-potti on alkuperäisiin kaavailuihin nähden kasvanut merkittävästi, kaikkien rahastojen muodostama kokonaisuus on tietenkin huomioitava, kun rahoja jaetaan maakuntien kesken. JTF-rahasto on tarkoitettu tukemaan alueita, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisestä. JTF:n sekä sisällöllinen että maantieteellinen kohdentuminen odottaa poliittisia linjauksia, mutta luonnollisesti Etelä-Pohjanmaa Suomen merkittävimpiin turvetuotantoalueisiin kuuluvana maakuntana odottaa reilua osuutta JTF-varoista.

EAKR- ja ESR-sisältöjen valmistelussa päästiin eteenpäin, kun EU:n komissio antoi palautetta Suomen ohjelmaluonnoksesta. Vähintään 30 % EAKR-rahoituksesta on kohdennettava Vähähiilinen Eurooppa -nimiseen kokonaisuuteen, ja sille tulee rakentaa oma toimintalinjansa ohjelmaan. Myös digitalisaatioon liittyvät kehittämistoimet tarvitsevat seurannan takia oman erillisen ohjelmakohtansa. Aiemmassa valmistelussa nämä teemat oli sisällytetty läpileikkaavasti ohjelmaan. Palaute sisälsi runsaasti muitakin tarkentamistarpeita, joten ohjelman kokoamisessa riittää vielä työtä.

Suomen tavoitteena on ollut käynnistää ohjelman toimeenpano 1.5.2020. Näyttää kuitenkin siltä, että tavoitteesta joudutaan jonkin verran joustamaan pelkästään jo sen takia, että EU-tason asetusvalmistelu ei ole edennyt aikataulun mukaan. Toivottavasti matkaan kuitenkin päästään vuoden 2021 puolella. Sitä odotellessa valmistaudutaan elpymispaketista nykyiselle ohjelmakaudelle tulevaan lisärahoitukseen, jota perustellusti tulisi kohdentaa myös Etelä-Pohjanmaalle.

 

EU:n monivuotinen rahoituskehys (MRK) 2021-2027: 1824 miljardia euroa. EU:n elpymis- ja palautumisvälineet (Next Generation EU): 750 miljardia euroa

Alue- ja rakennepolitiikan ohjelma kattaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF).

 

Teksti: Heli Rintala

8.09.2020

Etelä-Pohjanmaalla viitoitetaan askeleita korona-ajasta eteenpäin

Etelä-Pohjanmaa koronasta eteenpäin -suunnitelman (EPKE) valmistelua on jatkettu lomakauden jälkeen tiiviisti. Tässä vaiheessa on pyritty määrittelemään, mitä kehittämistoimia tarvitaan ensinnäkin yritysten ja alkutuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi akuutissa vaiheessa. Lisäksi on pohdittu, miten pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa tulisi uudistaa, jotta niiden kilpailukyky voisi kehittyä turbulentissa ympäristössä.

Uudistumistarpeet liittyvät pitkälti digi- ja teknologiaosaamisen kehittämiseen, ilmastovaikutusten tunnistamiseen ja niiden hyödyntämiseen sekä kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen.  Elintarvikesektorilla voidaan nostaa esiin biotalouden, kestävyyden ja huoltovarmuuden näkökulmia. Paikallista kysyntää tulisi vahvistaa. Uuden yritystoiminnan syntymistä pitäisi edistää esimerkiksi parantamalla sivutoimi- ja kevytyrittäjyyden edellytyksiä sekä turvaamalla omistajanvaihdosaktivoinnin jatkuvuus.

Suunnitelmassa käsitellään myös aktiivisen työvoimapolitiikan sekä koulutuksen ja osaamisen merkitystä. Työvoimapolitiikan saralla voidaan nostaa esiin esimerkiksi työllisyyden kuntakokeilut. Osaamispuolella on jo saatukin uusia aloituspaikkoja Seinäjoen ammattikorkeakoululle elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta tärkeille aloille. Tekemistä riittää kaikilla koulutusasteilla muun muassa verkko- ja hybridikoulutuksen kehittämisessä sekä kansainvälisen yhteistyön tavoitteellisessa toteuttamisessa.

Oman lisänsä EPKE-suunnitelman valmisteluun ovat tuoneet sekä EU:n että kansalliset elvytyspaketit, joiden mittakaava Suomelle kansallisine vastinrahoineen on yhteensä muutaman miljardin luokkaa. Näihin paketteihin Etelä-Pohjanmaalla on valmius esittää merkittäviä nopeasti toteutettavissa olevia investointi- ja kehittämishankkeita. Konkreettisimpia investointeja ovat erilaiset väylähankkeet, joista esimerkkeinä voidaan mainita valtatie 3:n kehittäminen ja seututien 661 Kauhajoki–Isojoki kunnostuksen loppuun saattaminen. Tarpeita on tietenkin eri puolilla maakuntaa ja niistä suurimpia esitetään hankkeiden toteutusvalmiuden mukaan. Myös Seinäjoen asemanseudun kehittäminen investointeineen ja huutava tarve laajakaistarakentamisen osalta on nostettu esille.

Kestäviä tulevaisuusinvestointeja ovat väylien ohella erilaiset ympäristö- ja energiahankkeet sekä teollisuuden ja yritystoiminnan uudistamiseen ja digitalisaatioon liittyvät kehittämiskokonaisuudet. Edelleen tarpeita on osaamisympäristöjen kehittämisessä ja kuntien vetovoimahankkeissa, kuten esimerkiksi liikuntapaikka- tai koulurakentamisessa. Sote-infran digikypsyydessä on paljon kehittämistarpeita samalla, kun digitaalisten palveluiden kysyntä on kasvanut.

EPKE-suunnitelma valmistuu syyskuun loppuun mennessä, mutta sitä tullaan päivittämään matkan varrella jatkossakin.

 

Teksti: Heli Rintala

 

EU:n elpymisvälineen (yht. 750 miljardia €) ohjelmat:

  • Elpymis- ja palautumistukiväline (RRF): 672,5 mrd. euroa (tästä lainoja 360 mrd. euroa ja avustuksia 312,5 mrd. euroa)

  • REACT-EU-väline: 47,5 mrd. euroa

  • Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF): 10 mrd. euroa

  • Horisontti Eurooppa -puiteohjelma: 5 mrd. euroa

  • InvestEU-ohjelma: 5,6 mrd. euroa

  • Maaseudun kehittäminen: 7,5 mrd. euroa

  • RescEU-valmiusvarasto: 1,9 mrd. euroa

Arvio Suomen saannosta yhteensä 3,2 miljardia euroa.

 

 

8.09.2020

Etelä-Pohjanmaan liikennepäivä -webinaari 6.10.2020

Miltä näyttää liikenteen tulevaisuus vuonna 2050? Mihin suunnattava Etelä-Pohjanmaan kehittämispanostukset? Millä tavoin valtakunnallinen Liikenne12-liikennejärjestelmäsuunnitelma huomioi maakuntien kehittämistavoitteet? Tervetuloa keskustelemaan ja etsimään vastauksia näihin kysymyksiin historian ensimmäiseen Etelä-Pohjanmaan liikennepäivään. Liikennepäivä on kaikille avoin liikenteen kehittämisen ajankohtaisseminaari, joka kokoaa eri toimijat ja tahot yhteen pohtimaan tulevaisuuden näkymiä.

Etelä-Pohjanmaan liikennepäivä järjestetään ti 6.10.2020 klo 9-15 webinaarina. (Huom! tilaisuutta ei pystytä järjestämään Seinäjoki Areenalla aiemmasta kutsusta poiketen.)

Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä. Ilmoittautumisia pyydetään viimeistään 30.9.2020.

Ilmoittautuneille lähetetään webinaarin Zoom-osallistumislinkki ja ohjeet erikseen lähempänä tilaisuutta.

Tilaisuuden avaa Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltola. Liikenteen pitkän tähtäimen tulevaisuuden kehitysnäkymiin johdattelee professori, johtaja Jorma Mäntynen WSP Finland Oy:stä. Paneelikeskustelussa pureudutaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Länsi-Suomen liikennestrategian ja Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteisiin nimittäjiin. Paneelikeskusteluun osallistuu liikenneneuvos Hanna Perälä liikenne- ja viestintäministeriöstä, Länsi-Suomen liikennestrategian ohjausryhmän puheenjohtaja, suunnittelujohtaja Heikki Pusa Hämeen liitosta sekä suunnittelujohtaja Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitosta. Keskustelua ja päivän kulkua johtaa toimitusjohtaja Tommi Ranta MDI Oy:stä. Tilaisuuden tarkempi ohjelma, aikataulu ja muut alustajat ilmoitetaan myöhemmin.

 

Lisätiedot: Antti Saartenoja, antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi, p. 050 347 9845 tai Mari Pohjola, mari.pohjola@etela-pohjanmaa.fi, p. 040 610 8445

8.09.2020

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman ja maakuntasuunnitelman valmistelu käynnistyy

Nelivuotisen maakuntaohjelman 2022-2025 valmistelu on käynnistymässä Etelä-Pohjanmaalla. Maakuntaohjelma on poliittisesti hyväksytty, maakunnan yhteisen kehittämistahdon ilmaus, joka sisältää keskeiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nyt käynnistyvässä valmistelussa maakuntaohjelmaa pohjustetaan ensin pitkän tähtäimen strategisella suunnitelmalla, joka ulottuu aina vuoteen 2050 saakka. Yhdessä maakuntaohjelman kanssa laaditaan myös Älykkään erikoistumisen strategia, jonka tarkoituksena on edistää innovointia ja investointeja pohjautuen alueen osaamispotentiaaliin ja kilpailuetuun. Älykkään erikoistumisen strategia on myös työkalu suunnattaessa kehittämisrahoitusta ja etsittäessä kansainvälisiä kumppanuuksia EU:n alueelta. 

Vallitsevassa tilanteessa pitkän tähtäimen suunnitelma pyrkii katsomaan kriisin yli, mutta samalla varautumaan entistäkin epävarmempaan tulevaisuuteen. Maakuntaohjelma taas pureutuu seuraavan neljän vuoden näkymiin ja keskittyy jälleenrakennukseen ja vahvistamaan maakunnan kykyä uudistua. Ohjelman painoarvoa lisätään ja strategista otetta vahvistetaan terävöittämällä tavoitteita ja tekemällä aiempaa tiukempia valintoja. Etukäteen on tiedossa, että digitalisaatio ja vähähiilisyys näkyvät ohjelmassa.

Maakuntahallitus käynnisti valmistelun kokouksessaan 24.8.2020 ja hyväksyi samalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Valmistelutyölle on varattu aikaa noin yksi vuosi. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto käsittelee ja hyväksyy lopullisen maakuntaohjelman joulukuussa 2021. Yhteinen valmistelu on olennaista, kun on kyse maakunnan yhteisistä tavoitteista ja valinnoista. Kasvotusten tapahtuvaa työskentelyä tullaan pääosin korvaamaan sähköisillä menetelmillä ja välineillä. Jatkamme siis yhteistä digitalisaation opintopiiriä myös ohjelmavalmistelun parissa.

Julkinen lähtölaukaus tapahtuu ”Minne menet Etelä-Pohjanmaa” -webinaarissa 2.10.2020, jonne kaikki ovat tervetulleita osallistumaan. Webinaarin pääpuhujaksi on kutsuttu Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Hän tulee pohtimaan tulevaisuusajattelua eteläpohjalaisista lähtökohdista ja sitä, miten visioista ja skenaarioista johdetaan käytännön tavoitteita ja toimintaa. Hanna-Maria Urjankangas työ- ja elinkeinoministeriöstä puolestaan kertoo, miltä näyttää aluekehittämisen iso kuva koko Suomen tasolta ja millainen on uusi toimintamalli, jolla edistetään ministeriöiden ja maakuntien välistä vuoropuhelua.

 

Lisätietoa ohjelmatyöstä löytyy osoitteesta: https://www.epliitto.fi/maakuntaohjelma tai ottamalla yhteyttä sanna.puumala@etela-pohjanmaa.fi, p. 040 509 4420

Teksti: Sanna Puumala

7.09.2020

Interreg muutoksessa: näkemiin Botnia Atlantica – tervetuloa pohjoinen yhteistyö

Eteläpohjalaiset toimijat ovat päättyvällä Euroopan unionin ohjelmakaudella olleet aktiivisia Interreg Botnia Atlantica -ohjelmassa. Rahoitusta reiluun kymmeneen innovaatio-, ympäristö-, elinkeino- tai kuljetushankkeeseen on hyvillä hakemuksilla pystytty saamaan mukavasti. Yhteistyöverkostot Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Västerbottenin, Västernorrlandin ja Nordlandin alueilla ovat vahvistuneet.

Samaan aikaan pohjoisempana on toiminut Interreg Nord -ohjelma, mikä on kattanut Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Norrbottenin, Taalainmaan, Västernorrlannin, Jämtlannin, Västerbottenin, Hedmarkin, Nordin, Nordlandin, Tromssan ja Finnmarkin alueet tai niiden osia. Saamenmaa on luonnollisesti ollut osa Nord-ohjelmaa.

Uudella ohjelmakaudella näiden kahden ohjelman toiminta-alueet yhdistetään uuden ”Interreg Suomi,Ruotsi, Norja” -ohjelman alle - ohjelman lopullista nimeä ei vielä ole päätetty. Etelä-Pohjanmaan liitto kävi keskustelua myös Interreg Central Baltic -ohjelman kanssa siihen siirtymisestä, mutta tämä vaihtoehto ei toteutunut.

Uuden ohjelman valmistelu on jo alkanut nimeämällä sen ohjelmointikomitea, joka kokoontuu ensimmäisen kerran 8.9. Jokaisella alueella on komiteassa yksi varsinainen ja yksi varajäsen. Etelä-Pohjanmaalta varsinainen jäsen on Etelä-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja Antti Saartenoja. Ohjauskomitean kokous päättää ohjelman varsinaista kirjoitustyötä koordinoivat tahot sekä työskentelyn alustavan aikataulun. Komission hyväksyttäväksi valmis ohjelma lähetetään kevään 2021 aikana. Kaikki mukana olevat alueet ja niiden keskeiset toimijat voivat antaa palautetta ohjelman painopisteistä, tavoitteista ja sisällöistä kirjoitusprosessin aikana erikseen ilmoitettavina ajankohtina.

Ohjelma-alueen laajeneminen eteläpohjalaisille toimijoille ehkä hieman uusiinkin suuntiin tarjoaa sekä haasteita että mahdollisuuksia. Nyt on hyvä hetki alkaa kartoittaa ja vahvistaa verkostoja koko uuden ohjelman toiminta-alueella. Etelä-Pohjanmaan kannalta tärkeät kehittämisteemat halutaan sisällyttää myös uuteen Interreg -ohjelmaan, ja alueen toimijoiden toivotaan antavan aktiivisesti palautetta ohjelmasta sen kirjoitusprosessin aikana.  

Teksti: Pia Kattelus

Lisätiedot:

Antti Saartenoja
suunnittelujohtaja
antti.saartenoja(at)etela-pohjanmaa.fi

Pia Kattelus
kansainvälisten asioiden päällikkö
pia.kattelus@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
2.09.2020

Maaseudun liikkumisen ratkaisut tänään ja huomenna - osallistu webinaariin

Miten voimme parantaa harvaan asuttujen alueiden saavutettavuutta? Mikä on sote-kuljetusten rooli tulevaisuudessa?

Kansainvälisen MAMBA-hankkeen suomalaiset hankekumppanit järjestävät näitä kysymyksiä käsittelevän tilaisuuden, jossa maaseudun liikkumispalveluista keskustellaan suomalaisessa kontekstissa. Esiin nostetaan ajankohtaisia esimerkkejä niin maailmalta kuin kotimaastakin ja kuullaan liikennekokeilujen konkreettisia tuloksia. Poliittisesti aihetta lähestyvät kansanedustajat Seppo Eskelinen ja Paula Risikko.

Webinaari järjestetään tiistaina 15.9.2020 klo 9.00-11.30 ja sen juontaa kehitysjohtaja Janne Antikainen, MDI Public Oy.

Lue webinaarin tarkka ohjelma täältä ja ilmoittaudu mukaan 13.9.2020 mennessä osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/S/A32F346FD1CD3B7E

Etäyhteyslinkki lähetetään ilmoittautuneille lähempänä tapahtumaa.

Tervetuloa!

Tilaisuuden järjestää EU:n Itämeren alueen Interreg -ohjelman rahoittama kansainvälinen MAMBA-hanke. MAMBA-hanketta toteuttavat Suomessa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Lisätietoja: www.mambaproject.eu  

 

Lisätietoja:

Päivi Tuisku
Projektikoordinaattori
puh. 040 751 1819

Susanna Anttila
Projektikoordinaattori
puh. 040 615 2580

 

0 kommenttia
2.09.2020

Co2mmunity-hankkeen päätösseminaari uppoutuu yhteisöenergiaan

Uusiutuvan yhteisöenergian tunnettuutta ja käyttöönottoa edistävä kolmivuotinen Co2mmunity-hanke on päättymässä. On aika vetää yhteen hankkeen aikaansaannokset, suunnata katse tulevaisuuteen ja kokoontua keskustelemaan yhteisöenergiasta ja sen edistämisestä koko Itämeren alueella. 

Tervetuloa hankkeen kansainväliseen päätösseminaariin, joka järjestetään etäyhteydellä ensi tiistaina 8.9.2020 klo 10-15.30 Suomen aikaa.

Ohjelmassa kuullaan esimerkiksi

  • katsaus yhteisöenergiahankkeiden esteisiin ja kannustimiin eri puolilla Itämeren aluetta,
  • konkreettisia esimerkkejä yhteisöenergiahankkeista mm. videoiden muodossa,
  • käytännönläheisiä neuvoja yhteisöenergiahankkeiden käynnistämiseksi sekä
  • tulevaisuuteen katsovia toimenpideohjeita poliittisille päättäjille.

Tarkista seminaarin tarkempi ohjelma tästä,

ja ilmoittaudu mukaan oheisesta linkistä: https://forms.gle/3yBizxzwhWJv8s3DA

 

Tervetuloa!

 

Etelä-Pohjanmaalla Co2mmunity-hanketta ovat toteuttaneet Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy sekä Etelä-Pohjanmaan liitto. Thermopolis Oy jatkaa energianeuvontaa Etelä-Pohjanmaalla myös Co2mmunity-hankkeen päättymisen jälkeen.


Lisätietoja:

Päivi Tuisku
Projektikoordinaattori
puh. 040 751 1819

Susanna Anttila
Projektikoordinaattori
puh. 040 615 2580

 

0 kommenttia
2.09.2020

MAMBA-hankkeen kehitystyö huipentuu kolmiosaiseen webinaarisarjaan

EU:n Itämeren alueen Interreg-ohjelman hanke MAMBA on pyrkinyt löytämään uusia liikkumisen ratkaisuja harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Hankkeen 12:lla partnerialueella on työskennelty kolmen vuoden ajan maaseudun liikennepalveluiden kehittämiseksi ja kokemusten jakamiseksi myös muille alueille. Nyt näistä hankkeen teemoista järjestetään kolmiosainen kaikille avoin kansainvälinen seminaari, jossa puhujina on myös hankkeen ulkopuolisia asiantuntijoita.

 

Session #1: Setting the scene, exploring the challenge

Torstaina 3.9. klo 11-12.30 (Suomen aikaa)

Tutustumista teemaan ja maaseutualueiden kuljetusten haasteisiin.

 

Session #2: Breaking the vicious circle with successful mobility and accessibility solutions – Stories from MAMBA and beyond

Torstaina 10.9. klo 11-12:30 (Suomen aikaa)

Rohkaisevia ja inspiroivia esimerkkejä liikkumisen ratkaisuista eri puolilta Eurooppaa.

 

Session #3: How can mobility policies open the road for better mobility and accessibility in rural areas?

Torstaina 17.9. klo 11-12:30 (Suomen aikaa)

Kuinka löytää oikeat keinot muutokseen? Ensimmäisenä puhujana kansanedustaja Merja Kyllönen.

 

Voit tutustua webinaariohjelman tarkempaan sisältöön ja puhujiin täällä.


Rekisteröidy webinaareihin tämän linkin kautta: https://www.mambaproject.eu/2020/06/22/register-now-for-mamba-final-conference-webinar-series/


MAMBA-hanke päättyy 30.9.2020 ja Etelä-Pohjanmaalla kuljetusten kehittämistyötä jatkaa muun muassa keväällä 2020 perustettu maakunnallinen Kuljetuspalvelut-ryhmä. Etelä-Pohjanmaan alueella mukana MAMBA-hankkeessa ovat toimineet Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Etelä-Pohjanmaan liitto.

 

Lisätietoja:

Päivi Tuisku
Projektikoordinaattori
puh. 040 751 1819

Susanna Anttila
Projektikoordinaattori
puh. 040 615 2580

 

0 kommenttia
28.08.2020

Avoin työtehtävä: määräaikainen maakuntasuunnittelija

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee määräaikaista maakuntasuunnittelijaa ajalle 1.10.2020 - 31.8.2021. 

Maakuntasuunnittelija sijoittuu alueidenkäyttö ja liikenne -tehtäväalueelle. Maakuntasuunnittelijan tehtävänä on osallistua Etelä-Pohjanmaan liiton vastuulla oleviin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin alueidenkäytön suunnittelutehtäviin. Maakuntasuunnittelijan erityisenä vastuualueena ovat virkistysalueisiin, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisema-alueisiin liittyvät asiat. Lisäksi maakuntasuunnittelija osallistuu liiton muiden strategioiden ja ohjelmien valmisteluun.

Maakuntasuunnittelijalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, kaavoituksen ja strategisen maankäytön suunnittelun osaamista sekä paikkatieto-osaamista tai vähintään hyvää valmiutta opetella paikkatieto-ohjelmistojen (ArcGis) käyttö.

Arvostamme hyvää yhteistyökykyä, aloitteellisuutta sekä hyvää suullista ja kirjallista esittämistaitoa. Etelä-Pohjanmaan maakunnan tuntemus katsotaan eduksi.

Tehtävään valitun on esitettävä hyväksytty lääkärintodistus terveydentilastaan ennen toimen vastaanottamista. Palkkaus ja palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Suunnittelujohtajalle osoitetut kirjalliset hakemukset on toimitettava 4.9.2020 klo 12.00 mennessä sähköisesti osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi.

Hakemusasiakirjoja ei palauteta.

Lisätietoja:

0 kommenttia
28.08.2020

Webinaari: EU Etelä-Pohjanmaalla & Digitalisaatio 11.9.2020 klo 9-11

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus järjestää perjantaina 11.9.2020 klo 9-11 webinaarin aiheesta EU ja digitalisaatio. Webinaarissa kuullaan mielenkiintoisia puheenvuoroja siitä, miten EU tukee alueiden ja eri toimijoiden digitaalista kehitystä ja miten digiasioita on kuluneella EU:n ohjelmakaudella edistetty Etelä-Pohjanmaalla.

Ajankohta: perjantai 11.9.2020 klo 9-11
Paikka: Zoom-webinaari

Alustava ohjelma:

  • Avaus: Heli Seppelvirta, Aluekehitysjohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto - Rakennerahastot ja maaseuturahasto maakunnan digitalisaation edistäjinä
  • Miapetra Kumpula-Natri, Euroopan parlamentin jäsen, Euroopan parlamentti  -  EU digitaalisen muutoksen mahdollistajana
  • Ari Sivula, tutkimus- ja kehittämispäällikkö, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu  -  SeAMK IoT Compass Hub yritysten digitalisaation tukena
  • Tuija Takamäki, kehittämissuunittelija, Leader Suupohja, Digitaidot haltuun Kylille-hankkeilla 

Webinaarin fasilitoi Tommi Ranta MDI:ltä. Lopullinen ohjelma ja puheenvuorot varmistuvat elokuun aikana.

EU-tietokeskus toivottaa kaikki kiinnostuneet mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan, kuinka maakunnan digiasioita edistetään EU-rahoituksen avulla!

Pyydämme ilmoittautumisia seminaariin keskiviikkoon 9.9.2020 mennessä osoitteesta: https://bit.ly/2D6Y6e5.

Lisätietoja tilaisuudesta antaa EU-tietokeskuksen koordinaattori Hanna Meriläinen (hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, 0400241813). Tapahtumatietoja päivitetään sivulle: https://epliitto.fi/tapahtumat

Sydämellisesti tervetuloa!

 

 

 

26.08.2020

Haemme harjoittelijaa kulttuurin vastuualueelle

Oletko kulttuurin kehittämisestä kiinnostunut korkeakouluopiskelija tai vastavalmistunut? Etelä-Pohjanmaan liitossa on mielenkiintoinen harjoittelupaikka kulttuurin alueellisen kehittämistehtävän parissa.

Maaseutukulttuurin hybridiosaajat -tehtävä on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kehittämistehtävä, jolla edistetään kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain tavoitteiden ja tehtävien toteuttamista, erityisesti kehittämistehtävän toimeenpanoa. Kehittämistehtävän tavoitteena on tukea kuntien kulttuuritoiminnan laatua, vaikuttavuutta, henkilöstön osaamista, asukkaiden yhdenvertaisuutta ja kuntien keskinäistä yhteistoimintaa.

Alueellinen kehittämistehtävä koostuu kahdesta toisiaan tukevasta kokonaisuudesta. Kehittämistehtävässä kehitetään kuntien kulttuurityöntekijöiden osaamista sekä alueellista taiteen- ja kulttuurin välittäjätoiminnan mallia. Keskeisessä roolissa on myös kulttuurin viestintä. 

Harjoittelijan ensisijaisena tehtävänä on mentorointikonseptiin liittyvä suunnittelu ja erityisesti maakunnan pienten kuntien tarpeiden kartoittaminen tähän liittyen. Lisäksi harjoittelija on mukana välittäjäosaamisen tarpeiden kartoittamisessa kuntien, taitelijoiden ja muiden mahdollisten palvelun ostajien osalta. 

Harjoittelijalta odotetaan tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä kirjallisia ja suullisia viestintätaitoja, hyviä digitaitoja ja erityisesti kyselytyökalujen hallintaa. Harjoittelun kesto on kuusi kuukautta. Aloitusajankohta syyskuussa ja sovitaan tarkemmin harjoittelijan kanssa. Harjoittelijan kuukausipalkka on 1800 euroa.

Hakumenettely

Tehtävään haetaan 10.9. klo 15.00 mennessä. Aluekehitysjohtajalle osoitetut hakemukset ansioluetteloineen toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi. Hakemusasiakirjoja ei palauteta. Haku tehtävään on päättynyt.

 

Lisätietoja antavat: 

Hanna Hangasluoma
Kulttuuripäällikkö
puh. 040 7515 610

Heli Seppelvirta
Aluekehitysjohtaja
puh. 040 529 4638

24.08.2020

Länsi-Suomen liikennestrategia kommentoitavissa elokuun loppuun saakka

VIESTEJÄ VALTAKUNNALLISEEN KEHITTÄMISEEN JA AJATUKSIA MAAKUNTIEN YHTEISIKSI TOIMIKSI

Strategialuonnoksen kantaviksi teemoiksi ovat nousseet matka- ja kuljetusketjut laajasti ymmärrettyinä. Ne sisältävät liikenneväylät, informaation, liikenteen käyttövoimat, joukkoliikenteen ja kuljetuspalvelut sekä näiden hinnoittelun. Kehitystä näissä asioissa on saatavissa aikaan erilaisten toimijoiden yhteistyöllä.

Viestit valtakunnalliseen kehittämiseen

Viestintäverkkojen toimintavarmuus, kapasiteetti, nopeus ja kattavuus on varmistettava. Ne ovat kansalaisten ja elinkeinoelämän toimeliaisuuden perusedellytys niin erityyppisillä maaseutualueilla kuin tiiviissä yhdyskuntarakenteessakin. Viestintäverkot mahdollistavat liikkumisen vähentämisen, kyytien ja kuljetusten yhdistelyn sekä liikenteen automaation.

Väylien kunnosta huolehtiminen on kaiken lähtökohta. Lisäksi on mahdollistettava ajoneuvokaluston kehittyminen ja suurimpien sallittujen ajoneuvojen käytettävyys koko kuljetusreitillä. Länsi-Suomessa on korkean teknologian teollisuutta maaseudullakin. Siksi suurten erikoiskuljetusten reittien toteuttaminen on keskeistä. Myös ruoantuotanto ja biotalous tarvitsevat toimivan liikenneverkon tuotannon alkulähteiltä kuluttajan ostoskoriin.  Vientiteollisuuspainotteiselle alueelle toimintavarmat ja nopeat yhteydet satamiin ja lentoasemille ovat kilpailukyvyn elinehto. Nämä samat yhteydet palvelevat myös maan sisäistä kanssakäyntiä. Junakuljetuksille kriittistä on rataverkon kapasiteetin riittävyys. Raskaille tiekuljetuksille on tasaisen, ennakoitavan ja lyhyen matka-ajan turvaava nopeustaso sekä taloudellisesti että päästöjen kannalta optimaalinen.

Matkaketjujen rakentaminen ja yhteen toimiva lippujärjestelmä jää puheen tasolle ilman valtakunnallista taustajärjestelmää. Se tarvitsee isännän ja vakaan rahoituspohjan. Yhteiskunnan eri toimijoiden järjestämien henkilökuljetusten kytkeminen osaksi kaikille avoimia liikennepalveluja tarvitsee tietoalustan lisäksi hallinnollisen rakenteen – nyt kuljetuksia järjestää hyvin moni taho. Liityntäpysäköintipaikat ovat edellytys sille, että pyöräilijät ja autoilijat vaihtavat linja-autoon tai junaan. Liityntäpysäköinnin järjestäminen on monen toimijan yhteistyötä ja siksi se tarvitsee selkeän valtakunnallisen toimintamallin ja rahoitusta myös valtiolta.

Maakuntien yhteiset toimet

Maakuntaliittojen oma toimivalta liikennekysymyksissä on rajallinen. Maakuntaliitot voivat kuitenkin nostaa asioita keskusteluun teettämällä yhdessä selvityksiä ja näin parantaa tietoisuutta ja synnyttää keskustelua monia osapuolia koskevista teemoista. Toinen tärkeä rooli on osapuolten yhteen saattaminen.  Ne voivat kutsua osapuolia ratkomaan haasteita yhdessä ja käynnistää pilotointeja, jotka parhaimmillaan tuottavat monistettavia toimintamalleja. Strategialuonnoksessa on esimerkkejä mahdollisista maakuntien yhteistyönä toteutettavista asioista.

Lue koko strategialuonnos ja kommentoi elokuun loppuun mennessä!

Strategialuonnokseen pääsee tästä linkistä, ja luonnosta on mahdollista kommentoida elokuun 2020 loppuun asti verkkosivuilla olevan kyselylinkin kautta. Strategialuonnokseen ja kyselyyn pääset osoitteesta: https://www.sitowise.com/lansi-suomen-liikennestrategia

YHTEISEN LIIKENNESTRATEGIAN LAADINNASTA LYHYESTI

Mitä tehdään?

Kuusi Länsi-Suomen maakuntaa (Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta) laativat parhaillaan yhteistä liikennestrategiaa. Siihen kiteytetään yhteinen näkemys alueen tärkeimmistä liikennejärjestelmäkysymyksistä kaikki liikennemuodot huomioiden.

Miksi tehdään?

Yhteinen tahtotila tulee sisältämään viestejä valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun, jotta Länsi-Suomelle tärkeät asiat tulisivat huomioon otetuiksi. Strategiassa on tarkoitus tunnistaa myös teemoja, joissa maakuntien on hyödyllistä ja kustannustehokasta tehdä keskinäistä yhteistyötä.

Miten tehdään?

Länsi-Suomen yhteistä liikennestrategiaa työstetään tiiviissä vuorovaikutuksessa valtion liikenneviranomaisten kanssa. Liikennestrategia linjaa painotuksia pitkälle tulevaisuuteen. Siksi on tärkeää tarjota vaikuttamismahdollisuus luottamushenkilöille, nuorille, elinkeinoelämälle ja muille sidosryhmille.

Maakuntahallitusten puheenjohtajistot kokoontuvat lokakuussa 2020 toiseen yhteiseen huippukokoukseen käsittelemään yhteisen liikennestrategian luonnosta. Kukin maakunta päättää omalta osaltaan yhteisen strategialuonnoksen hyväksynnästä.

 

Keneltä lisätietoja?

2 kommenttia
16.06.2020

Kulttuurin alueellinen kehittämistehtävä Etelä-Pohjanmaalla

Vuoden 2019 alussa on tullut voimaan uusi laki kuntien kulttuuritoiminnasta. Tässä yhteydessä kunnan kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla kunta edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä. Uusi laki mahdollistaa myös kulttuurin kehittämistehtävät, joilla pyritään tukemaan kuntien kulttuuritoiminnan laatua, vaikuttavuutta, henkilöstön osaamista, asukkaiden yhdenvertaisuutta ja kuntien keskinäistä yhteistoimintaa. Kehittämistehtävät ovat vapaaehtoisia ja myönnetään alueille hakemusten perusteella.

Etelä-Pohjanmaan liitto on yhdessä Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa saanut rahoituksen alueelliseen kehittämistehtävään, jossa keskiössä ovat kuntien kulttuurityöntekijät sekä alueen välittäjätoiminnan kehittäminen. Etelä-Pohjanmaalle osoitettu kehittämistehtävä kantaa nimeä maaseutukulttuurin hybridiosaajat.

Kehittämistehtävän toteutus on lähtenyt käyntiin kuntien kulttuuritoimien kuulemisesta, tarpeiden tunnistamisesta ja tilannekartoituksesta. Näissä keskusteluissa esiin ovat nousseet niukat resurssit kuntien kulttuuritoiminnan järjestämiseen sekä henkilökuntaa haastavat monialaiset virat. Kunnissa odotetaan mielenkiinnolla kehittämistehtävässä rakennettavaa palveluntarjotinta, joka nostaa esiin alueellisia kulttuuripalveluita ja niiden tuottajia. Palveluntarjottimen tavoitteena on tehdä alueellisten kulttuuripalveluiden ostaminen helpoksi, mutta myös tehdä paikalliset ja alueelliset kulttuurin – ja taiteen ammattilaiset näkyviksi ja pyrkiä näin parantamaan heidän työllistymistään Etelä-Pohjanmaan sisällä.

Infotilaisuudet ja sparraustoiminta palveluntarjottimen ympärillä käynnistyvät elokuussa 2020. Samaan aikaan kuntien kulttuurityöntekijöille on tarjottu mahdollisuutta työpajoihin, joissa on ollut mahdollista pohtia omien tavoitteiden ja motivaation merkityksiä sekä herätellä ajatuksia oman osaamisen kehittämiseen. Kehittämistehtävän tavoitteena on löytää myös tapoja osallistaa ja tukea kunnissa tapahtuvaa yhdistystoimintaa, jonka merkitys kuntien kulttuuripalveluiden tuottajina on merkittävä.

Alueellisia kehittämistehtäviä on parhaillaan käynnissä useampia (mm. Pohjois-Savo, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi) ja selvää on, että pienissä kunnissa kulttuurin rooli kuntataloudessa on haastava ympäri Suomen. Alueellisilla kehittämistehtävällä halutaan varmistaa, että maaseutumaisillakin alueilla on mahdollista elää kulttuurisesti rikasta elämää. Työkaluja kulttuurin saavutettavuuden ja monimuotoisuuden puolesta kehitetään nyt ympäri Suomen ja työn tuloksia jaetaan aktiivisesti kehittämistehtävien välillä sekä Espoon kaupungin valtakunnallisen kehittämistehtävän rakentaman Kulttuuri Yhteistuumin – sivuston avulla, johon kerätään valtakunnallisesti hyviä käytäntöjä Suomen kulttuuripalveluiden sisältä (https://yhteistuumin.wordpress.com/).

 

Teksti: Hanna Hangasluoma ja Päivi Alaniska

Kuva: Hanna Hangasluoma

16.06.2020

Etelä-Pohjanmaa koronasta eteenpäin!

Koronakriisi on horjuttanut vakavasti kaikkien alueiden elinvoiman ja menestymisen perusteita. Yritysten toimintaedellytykset, työpaikat ja kuntien talous ovat yleisesti ottaen todella hankalalla tolalla.

Aluetason tarkastelussa synkissäkin tilanteissa on kuitenkin löydettävissä myös jotain hyvää. Monet yritykset maakunnassa ovat löytäneet uusia mahdollisuuksia ja jotkut ovat pärjänneet hyvin. Ihmisille on voinut avautua mahdollisuuksia päivittää osaamistaan tulevaisuutta varten, ja yrittäjät ovat joutuneet pysähtymään kirkastamaan yrityksen kehittämisen suuntaa. Oman maakunnan alkutuottajien, yritysten ja palveluiden arvo on huomattu. Yleisenä laajempana huomiona voi todeta, että kriisi on yhdistänyt maakunnan toimijoita ja esimerkiksi elinkeinovaikuttajien ja viranomaisten yhteistyötä on vahvistettu entisestään.

Koronakriisistä selviämiseksi Suomen Yrittäjät on valtakunnallisessa aluekehitysohjelmassaan esittänyt tarpeen maakuntakohtaisten suunnitelmien valmistelulle. Tähän aloitteeseen on tartuttu jo useimmissa maakunnissa. Omassa maakunnassamme Etelä-Pohjanmaan liitto kokosi asiasta keskustelemaan työryhmän, johon kutsuttiin muun muassa yrittäjäjärjestön, kauppakamarin, ELY-keskuksen, TE-toimiston, MTK:n, ProAgrian, Uusyrityskeskuksen sekä rahoitussektorin ja kunnallisten elinkeinotoimien edustajia.

Epävirallinen työryhmä on kokoontunut etäyhteyksin muutaman kerran ja sopinut maakunnallisen suunnitelman laatimisen askelmerkeistä. Suunnitelma laaditaan syyskuun loppuun mennessä, ja sen kokoamisesta vastaa Etelä-Pohjanmaan liitto. Tavoitteena on konkreettinen lyhyt toimenpidesuunnitelma, jonka aikajänne on vuoden 2021 loppuun saakka ja jota päivitetään säännöllisesti tilanteen muuttuessa.

Suunnitelmassa muodostetaan yhteinen tilannekuva koroepidemian vaikutuksista Etelä-Pohjanmaan yritystoimintaan, työllisyyteen ja aluetalouteen. Etelä-Pohjanmaalla on omanlaisensa elinkeinorakenne, joten on välttämätöntä tunnistaa juuri tänne eniten iskevät vaikutukset. Miten esimerkiksi vahva alkutuotannon osuus tai teollisuuden PK- ja mikroyritysvaltaisuus vaikuttavat asiaan? Entä mitä kriisi tarkoittaa maakunnan aktiiviselle tapahtumatuotannolle, matkailulle tai osaamistarpeiden kehittämiselle?

Tarvittavien toimenpiteiden tulee pohjautua vaikutuksista koottuun mahdollisimman täsmälliseen tietoon. Toimien tulee ensinnäkin olla kielteisten vaikutusten torjumista ja niistä toipumista. Toisaalta toimien tulee olla vahvasti uudistamiseen ja kasvuun kannustavaa. Esimerkiksi erilaiset infrastruktuuriin, vihreisiin tulevaisuusinvestointeihin ja rakentamiseen liittyvät julkiset investointihankkeet voivat elvyttää aluetaloutta monin tavoin. Edelleen yrityksissä voi esimerkiksi avautua mahdollisuuksia laajentaa toimintaa kokonaan uudenlaisten ansaintalogiikkojen varaan. Nämä ovat usein kytköksissä digitaalisuuden tuomien mahdollisuuksien parempaan haltuunottoon.

Pandemian vaikutuksia on pohdittava myös aluekehityksen laajassa kontekstissa - mitä vaikutukset voivat olla vaikkapa muuttoliikkeen, työvoiman saatavuuden ja ihmisten asumispreferenssien näkökulmasta?

Suunnitelmassa kartoitetaan eri tasoisia pikaisesti tarvittavia maakunnan elinvoimaan liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteena on tunnistaa niitä toimia, joita voimme toteuttaa omin voimin nykyisiä resursseja uudelleensuuntaamalla tai toimintatapoja uudistamalla. Monissa kohdin avainasemassa ovat kuitenkin valtion toimet ja varat esimerkiksi yritysten auttamiseksi, työvoimakoulutuksen tehostamiseksi tai erilaisten elvytysinvestointien rahoittamiseksi.

Lisäksi on olemassa joukko laajempia muun muassa lainsäädäntöön liittyviä asioita, joita edistämällä autetaan yrityksiä kriisin selättämiseksi. Näitäkin suunnitelmassa kartoitetaan.

 

Teksti: Heli Rintala

16.06.2020

AKKE-hankkeet käynnissä

Tämän vuoden maaliskuussa kävi hyvin pian selväksi, miten merkittävästi koronapandemia ja sen hillitsemiseksi tehdyt rajoitukset vaikuttavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Yhtä nopeasti Etelä-Pohjanmaan liitossa nähtiin tärkeäksi kohdentaa käytettävissään olevia resursseja sellaisiin toimiin, joilla vaikutuksia pystyttäisiin hillitsemään tai ainakin jollakin keinoilla kannattelemaan yrityksiä vaikean ajan yli.

Maakuntien liitoilla on ollut vaihtelevasti käytössään kansallista rahoitusta, jota on voitu myöntää sellaisiin oman alueen kehityksen kannalta tärkeisiin hankkeisiin, jotka eivät välttämättä sovi EU-rahoitusohjelmien sisältöihin. Nykyhallituksen ohjelmaan tällainen määräraha kirjattiin ennen kuin oli tietoa pandemiasta tai sen vaikutuksista. Työ- ja elinkeinoministeriö osoitti varat maakuntien liittojen käyttöön juuri siinä akuutissa tilanteessa, kun poikkeustilalainsäädännön pykäliä tuli voimaan ja pystyttiin ennakoimaan, millaisia vaikutuksia rajoitustoimilla tulee olemaan.

Uusi rahoitusväline on nimeltään Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE). Etelä-Pohjanmaalle tätä määrärahaa kohdistui vuonna 2020 yhteensä 249 000 euroa. Hyvin nopeasti päädyttiin ehdottamaan maakunnan poliittisille päättäjille ratkaisua, jossa myönnetty rahoitus täydennettynä vastaavalla summalla Etelä-Pohjanmaan liiton kuntarahoitusta kohdennetaan eteläpohjalaisille kunnille yritysten neuvontaan ja avustamiseen liittyvään työhön. Näin siksi, että maakunnan liiton ei ole mahdollista myöntää suoraa yritystukea. Ratkaisun pohjustamiseksi käytiin keskustelut kaikkien maakunnan kuntien edustajien kanssa. Niissä kartoitettiin näkemyksiä tarpeellisista toimenpiteistä ja sopivista yhteistyöalueista hankkeille.

Kohdennettu haku avattiin 27.3.2020, ja kunnat tarttuivat mahdollisuuteen aktiivisesti. Lyhyen ajan sisällä hakuun saatiin kuusi hankehakemusta, jotka voitiin rahoittaa niin, että viimeinen rahoituspäätös tehtiin 6.5.2020. Suurin osa hankkeista on myös käynnistynyt vauhdilla, ja kaikki loputkin saadaan matkaan vielä kesäkuun aikana. Hankkeet ovat kestoltaan noin yhden vuoden mittaisia, koska tarkoituksena on hakea ratkaisuja akuuttiin tilanteeseen.

Hankkeissa on yhteisiä piirteitä mutta myös omia painotuksia. Ne on laadittu toteutusalueidensa näköisiksi niin, että toimenpiteet vastaavat yritysten alueellisiin tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Tarkoitus on myös, että nämä kuusi AKKE-hanketta muodostavat tiiviin maakunnallisen verkoston, joka vaihtaa keskenään tietoa, hyviä esimerkkejä ja toteuttaa yhteistoimia siellä, missä se säästää resursseja sekä tuo lisäarvoa ja kaivattavia leveämpiä hartioita. Etelä-Pohjanmaan liitolla on oma roolinsa aktivoida yhteistyötä ja luoda paikkoja yhteiselle keskustelulle. Hankkeet tullaan myös kiinnittämään E-P koronasta eteenpäin -suunnitelman laatimiseen.

Useimmissa hankkeissa toiminnan ytimenä ovat tiedonvälitys, yhteydenotot yrityksiin, ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen ja ohjaaminen avun piiriin. Toisaalta on tunnistettu tarve katsoa kriisin yli ja varautua tulevaan osaamista vahvistamalla. Tähän liittyen hankkeista on tarkoitus järjestää yrityksille liiketoiminnan eri osa-alueisiin liittyviä tietoiskuja, valmennuksia ja sparrausta. Yksi yhteinen ja keskeinen valmennusteema näyttää olevan digitalisaatio. Tulevaisuuteen varautumista on myös työvoiman saatavuuden ja työllistymisen edistäminen. Osaamisen lisäksi henkinen jaksaminen on tärkeä näkökulma, ja siinä yrityskohtaisten yhteydenottoja täydentämään haetaan ratkaisuja järjestämällä esimerkiksi vertaistukea pienryhmissä.

Hankekokonaisuus on nyt käynnissä tilanteessa, jossa koronakriisiä on eletty runsaat kolme kuukautta. Rajoituksia on purettu osittain ja esimerkiksi ensimmäisenä tulilinjalla olleet matkailu- ja ravitsemisalan yritykset avaavat toimintaansa vähitellen ja suuntaavat odotuksensa suomalaisten lomakauteen ja kysynnän kohdistumiseen oman maan kohteisiin. Tulevaisuudennäkymät ovat silti edelleen epäselvät.

Monissa teollisissa yrityksissä tilanne on erilainen. Tähän saakka tilauskirjat ovat ehkä olleet täynnä, mutta viiveellä tulevat vaikutukset saavat tulevan syksyn näyttämään hyvin epävarmalta. Tämä heijastuu myös Etelä-Pohjanmaalle, koska maakunnassa on paljon yrityksiä, jotka ovat riippuvaisia viennistä tai tuonnista joko suoraan tai välillisesti.

Vaikutusten eritahtisuus eri toimialoilla ja erityyppisissä yrityksissä oli näköpiirissa jo hankehakua suunniteltaessa. Muuttuva ja epävarma tilanne on siksi otettu AKKE-hankekokonaisuudessa huomioon alusta alkaen. Rahoitetut hankkeet on rakennettu joustavien suunnitelmien varaan siten, että muutokset on mahdollista huomioida ja suunnata kehittämistoimia sellaisiin kohteisiin, joissa niitä eniten tarvitaan tai joista saadaan paras vaikuttavuus.

 

Lisätietoja:

  • Kehittämisasiantuntija Sanna Puumala, puh. 040 509 4420, sanna.puumala(a)etela-pohjanmaa.fi
  • Aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638, heli.seppelvirta(a)etela-pohjanmaa.fi 

 

Rahoitetut hankkeet:

 

Alue

Hankkeen nimi

Toteutusaika

    Kustannusarvio €

Hakija

Ilmajoki ja Kurikka

NOUSU – Osaamisella uuteen nousuun

4.5.2020–
30.4.2021

    81 450

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy kuntien valtuuttamana

Järviseutu (Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli ja Soini)

Yritystoiminnan kehittäminen poikkeustilanteessa

27.4.2020–
30.4.2021

    81 460

Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy

Kauhava ja Lapua

UUKA – Uutta kasvua kohti Härmänmaalla

1.6.2020–
30.6.2021

    81 991

Lapuan Kehitys Oy

 

Kuusiokunnat (Alavus, Kuortane, Soini ja Ähtäri)

Suunta tulevaan Kuusiokunnissa

20.4.2020 – 30.4.2021

    81 266

Alavuden Kehitys Oy

Seinäjoki

PYKKI – Pienet
yritykset
koronakriisin yli

3.4.2020–
31.3.2021

    81 600

Into Seinäjoki Oy

 

Suupohja (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva)

SYTYKE – Suupohjan yritysten tukeminen koronatilanteessa

23.4.2020 – 30.4.2021

    81 600

Suupohjan Kehittämisyhdistys ry kuntien valtuuttamana

 

Teksti: Sanna Puumala 

16.06.2020

Tulevaisuuden kehityskulut esiin skenaariotyöllä

Etelä-Pohjanmaan liitossa toimintaympäristön seuranta ja ennakointi ovat keskeisiä aluekehittämisen tehtäviä. Pyrkimyksenä on määrittää nykyhetken tilannekuva ja perusteltuja päätelmiä tulevaisuudesta. Tarvitaan ymmärrystä menneestä kehityksestä, nykyhetkestä ja monimutkaisisten, toisistaan riippuvaisten ilmiöiden hahmottamista ja niiden vaikutuksen määrittämistä. Puhutaan siis hengästyttävän laajasta kokonaisuudesta, joka vaatii systemaattista tarkastelua.

Usein keskitytään tarkastelemaan esimerkiksi väestörakenteen tai yrityselämän kehitystä, jolloin analyysi ja ajattelu noudattelevat varsin perinteisiä linjoja. Nykyhetken tarpeet ja tilannekuvan määrittäminen vaativat usein käytännön syistä pitäytymistä todennäköisimmissä ja realistisimmissa kehityskuluissa, kuten esimerkiksi tilastokeskuksen laatima väestöennuste. Tilastolliset ennustemallit ovat kiistatta hyödyllisiä, mutta tulevaisuutta ennakoidessa ei tule pitäytyä pelkästään niissä. 

Tulevaisuus ei noudata lineaarista linjaa, vaan aina tapahtuu romahduksia, kehityksen kiihtymistä ja murrosvaiheita. Parhaillaan olemme keskellä sellaista. Tulevaisuuteen varautuminen edellyttää ajatusten pölyttämistä, varmoina pidettyjen totuuksien kyseenalaistamista ja erilaisten tulevaisuuksien avartamista. Siihen olemme pyrkineet Etelä-Pohjanmaan skenaariot 2050 hankkeella.

Mitä jos maanviljely kielletään turvepelloilla, mitä jos Suomen nettomaahanmuutto kääntyy negatiiviseksi, mitä jos EU hajoaa, mitä jos… Nämä ovat kysymyksiä, joita meidän tulisi kysyä enemmän. Pitkän aikavälin tulevaisuustarkastelun yksi hyöty on, että se antaa meille luvan kysyä sellaisia kysymyksiä, joita järkevä arkiminämme sivuuttaa. Se antaa tilaa luovalle ajattelulle, jota varmoina pidetyt totuudet kahlitsevat.                                     

Vastauksina kysymyksiin voi todeta, että mikäli maanviljely kielletään turvepelloilla, sillä on vakavat vaikutukset Etelä-Pohjanmaan koko ruokajärjestelmälle. Jos Suomen nettomaahanmuutto kääntyy negatiiviseksi, hyvinvointivaltion perusta tulee järkkymään ja osaavan työvoiman saatavuus heikkenee entisestään. Jos EU hajoaa, niin Suomen turvallisuustilanne heikkenee ja tilanne luo merkittäviä haasteita vientivetoiselle elinkeinoelämälle. Todelliset vaikutukset ovat toki moninaisemmat.

Tulevaisuudesta on käytävä jatkuvaa keskustelua, jota E-P:n skenaarioilla haluamme edistää. Ei kuitenkaan riitä, että teemme pelkästään havaintoja erilaisten trendien kehityksessä ja herättelemme keskustelua vaihtoehtoisista kehityskuluista. Tulevaisuuteen on pyrittävä varautumaan ja ennakoinnin on oltava jokaisen organisaation ytimessä. Skenaariotyön kautta on mahdollista ottaa huomioon epätodennäköisiä mutta vaikuttavuudeltaan merkittäviä kehityskulkuja oman organisaation strategisessa toiminnan suunnittelussa. Se vaatii, että ennakointityö kytkeytyy tiiviisti päätöksentekoon. 

Etelä-Pohjanmaan liitossa tullaan seuraamaan skenaarioiden kehitystä ja taustalla olevia kehitysvaihtoehtoja ja ilmiöitä. Skenaarioiden sisältöjä myös päivitetään ja mukaan on mahdollista nostaa toimintaympäristöstä nousevia uusia tekijöitä tai heikkoja signaaleja. Yksikään Etelä-Pohjanmaan skenaarioista ei tule toteutumaan sellaisenaan. On kuitenkin syytä seurata, mitkä skenaarioiden sisällöistä mahdollisesti toteutuvat, mitkä kehityskulut vahvistuvat ja mitkä heikentyvät. Tulevaisuuden ennakointi ei ole pelkästään uhkakuvien välttämistä vaan toivottavan tulevaisuuden rakentamista.

 

Kaaviokuva Etelä-Pohjanmaan kolmesta skenaariosta

Teksti: Miika Laurila

 

15.06.2020

Kuulumisia kansainvälistymisen tehtäväalueelta

Kansainvälisessä yhteistyössä koronakevät pysähdytti ja pakotti miettimään tekemisen tapoja uusiksi. Mitä yhteistyökumppaneille kuuluu ja miten ihmeessä keväälle aikataulutetut tehtävät hoidetaan? Hämmästyttävän nopeasti ratkaisuja alkoi löytyä ja eurooppalaiset kumppanit pyrkivät ihailtavasti jatkamaan sovittuja ja keskeneräisiä tehtäviä ja yhteydenpitoa siitäkin huolimatta, että useilla Etelä-Pohjanmaan liiton yhteistyöalueilla koronatilanne oli paljon Suomea huonompi ja epidemian hallinnan tavatkin rajumpia.

Kaikki on kuitenkin jatkunut: uuden Euroopan unionin ohjelmakauden valmistelu, verkostojen toiminta, työ kansainvälisissä hankkeissa ja tiedottaminen niin alueella, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Paljon keväälle suunniteltuja aktiviteetteja siirrettiin verkkoon tai myöhemmin toteutettavaksi, ja Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueella onkin tiedossa kiireinen syksy. Kuuluuko siihen tapaamisia muilla mailla vierahilla, vai ovatko kohtaamiset edelleen virtuaalisia, jää nähtäväksi.

Koostimme kevään kuulumisia ja syksyn suunnitelmia napakaksi katsaukseksi. 

Uuden ohjelmakauden kehittämistyö ja resursointi

Euroopan unionin uusi ohjelmakausi 2021-2027 on jo ovella ja siihen valmistautumisessa intensiteetti vain kasvaa vuoden loppua kohden. Etelä-Pohjanmaalla on päättymässä olevalla ohjelmakaudella hyödynnetty kansainvälisiä yhteistyöohjelmia (esimerkiksi Erasmus+, Horisontti 2020, Kansalaisten Eurooppa, useat Interreg-ohjelmat) yhä monipuolisemmin ja useampien toimijoiden työssä.

Uuden kauden kehittämisresursseista tiedetään jo sen verran, että Erasmus+ ja Horisontti Eurooppa tulevat rahoituksen osalta olemaan nykyistäkin suurempia. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma yhdistyy uuteen Kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaan. Etelä-Pohjanmaalle tärkeissä alueiden välisen yhteistyön Interreg- ohjelmissa tapahtunee sekä rahoituksen vähenemistä että rakenteellisiakin muutoksia. Interreg Europe, joka on ainoa kaikki Euroopan alueet kattava ohjelma, jatkuu sisällöltään ja toiminnaltaan suunnilleen nykyisen kaltaisena, mutta aiempaa pienemmällä rahoituksella. Interreg Baltic Sea Region jatkuu myös, mahdollisesti sekin hieman suppeampana. Pienen, mutta pohjalaismaakunnille tärkeän Botnia Atlantica -ohjelman ja laajan pohjoisten alueiden Nord-ohjelman alueet yhdistetään uudeksi ohjelmaksi. Eteläpohjalaisten yhteistyösuuntia ja olemassa olevia yhteistyöverkostoja ajatellen Etelä-Pohjanmaan liitto onkin selvittänyt mahdollisuutta liittyä uuden Pohjoisen ohjelman sijaan Interreg Central Baltic -ohjelmaan. Päätös maakuntahallituksen kiinnostuksenilmauksen mahdollisesta hyväksymisestä saadaan heinäkuussa.

Elinvoimaa kansainvälisyydestä – kansainvälistymisen toimintaohjelma

Kansainvälistymisen toimintaohjelman käyttöönotto on alkanut koronaepidemian rajoituksista huolimatta. Keväälle suunniteltu kuntakierros siirtyy syksyyn, mutta siihen valmistaudutaan kuntajohtajille kohdennetulla kyselyllä. Kyselyllä kootaan jatkokeskustelua varten kuntakohtaista tilannekatsausta niiden kansainvälisestä toiminnasta ja myös odotuksia ja toiveita niin Etelä-Pohjanmaan liitolle kuin maakunnan kehittäjätoimijoillekin.

Toimintaohjelman kehittämistavoitteita ja -ehdotuksia on käsitelty Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maahanmuuttofoorumissa sekä tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja koulutustoimijoiden kansainvälistymisen yhteistyöryhmässä yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan osalta. Osaa kehittämistavoitteista edistetään jo hankkeiden kautta, mutta niiden käytäntöön viemisessä riittää pohdittavaa esimerkiksi siinä, miten organisaatioiden perustoimintaa kehitetään niiden suuntaisesti 

Linkki toimintaohjelmaan: https://www.epliitto.fi/kansainvalistymisen_toimintaohjelma

KV-verkostot tutuksi Facebookissa

EU-tietokeskus on toteuttanut kevään mittaan Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -sivuillaan Facebookissa kansainvälisistä verkostoista tiedottavan kampanjan. Tähän mennessä esitettyjä verkostoja ovat olleet: ERIAFF (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry), ERNACT (European Regions Network for Application of Communicaion Technologies), AER – Assembly of European Regions, Merenkurkun neuvosto, Europe Direct -verkosto, Enterprise Europe Network sekä Älykkään erikoistumisen teemaverkostot. Esittelyt löytyvät Facebook-sivun kuva-albumeista.

Ota Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -sivu seurantaan Facebookissa tunnisteella @kansainvalinenetelapohjanmaa tai klikkaa osoitetta: https://www.facebook.com/kansainvalinenetelapohjanmaa/.

EU-tietokeskuksessa valmistaudutaan vilkkaaseen tapahtumasyksyyn

Kuluva kevät vaikutti merkittävästi erityisesti EU-tietokeskuksen tapahtumatoimintaan. Maaliskuussa maakuntaa kiertänyt EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumasarja keskeytyi, kun Kauhajoelle 17.3. suunniteltu tapahtuma jouduttiin perumaan viime metreiltä. Keväältä peruuntui myös yksi EU-tietokeskuksen jokavuotisista kohokohdista, Eurooppa-päivä, jota oli tänä vuonna tarkoitus juhlistaa eurooppalaisen elokuvan merkeissä. Molemmat peruuntuneet tapahtumat pyritään järjestämään uudestaan syksyllä ja syksystä onkin tulossa varsin vauhdikas tapahtumien osalta.

EU-tietokeskuksen syksyn tapahtumia:

  1. EU Etelä-Pohjanmaalla & Digitalisaatio, webinaari, 11.9.2020
  2. Kielten päivän tapahtumaviikko 21.-26.9.2020
  3. Eurooppalaisen elokuvan -tapahtumaviikko, marraskuu 2020
  4. EU:n tulevaisuus -työpajat nuorille, marras-joulukuu 2020

Sana on vapaa INTENCIVE –hankkeen ryhmähaastatteluissa

Terveys- ja hyvinvointiteknologian hyviä käytäntöjä on kerätty INTNECIVE -hankkeessa kevään mittaan. Tällä hetkellä hyviä käytäntöjä arvioidaan tanskalaisella Bikva -mallilla (Krogstrup 2004), joka on asiakaslähtöinen arviointi- ja kehittämismenetelmä, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden näkemykset, jotka välitetään eteenpäin eri tasoille. Asiakkaiden kokemukset toimivat näin muutosvoimana. Prosessin odotetaan voivan vaikuttaa hyvien käytäntöjen kehittämiseen​ sekä haastatteluista saadaan tärkeää tietoa hyvien käytäntöjen vaihtoon hankepartnereiden välillä.

https://www.interregeurope.eu/intencive/

FINCH-hanke etenee kohti toimintasuunnitelmaa

”Ei se määrä, vaan se laatu” – jo parilla harkitulla toimenpiteellä voidaan ottaa tärkeitä askelia eteenpäin kulttuuriperintöalan rahoitusta kehitettäessä.

Kulttuuriperintöalan rahoitusvälineitä koskevan FINCH-hankkeen ensimmäinen vaihe on kääntymässä loppusuoralle. Hankkeen ensimmäinen alueiden välinen työpajatapaaminen pidettiin marraskuussa 2018 Pohjois-Italiassa Piemonten alueella ja sen jälkeen hankkeessa on tavattu myös Romaniassa, Puolassa, Saksassa ja tietysti Etelä-Pohjanmaalla. Täpärälle jäi viimeinen työpajatapaaminen Kreikassa, jonka piti olla maaliskuussa 2020, mutta joka nyt on siirtynyt hamaan syksyyn. Kuitenkin myös Kreikka on vienyt hyvät käytäntönsä Interreg Europe -ohjelmassa sitä varten käytettävälle alustalle, josta olemme niihinkin päässeet tutustumaan. Toki antiikin historian amfiteattereiden ja muiden muinaisjäännösten hoitoon tutustuisi mielellään paikan päälläkin!

FINCH_Matka

Kuva FINCH-hankkeen partneritapaamisesta Saksasta, Hundisburgista ajalta ennen koronaepidemiaa. 

Interreg Europe -hankkeet rakentuvat kahdesta vaiheesta, joista jälkimmäisessä toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa luotavaa toimintasuunnitelmaa. Dokumentti on hankkeiden ensimmäisen vaiheen tärkein tuotos. Pohdittavana on, miten hankkeessa esiteltyjä käytäntöjä voidaan soveltaa Etelä-Pohjanmaalla niin, että ne vaikuttaisivat suotuisasti kehitettävään politiikkavälineeseen – FINCH-hankkeessa Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiaan.

Toimintasuunnitelman laatimisessa tärkeänä tukena ovat hankkeen sidosryhmäjäsenet, jotka omalla asiantuntemuksellaan voivat käytännöllisesti vaikuttaa siihen, millä tavalla hankkeessa käsiteltävää teemaa kehitetään. Erityisesti kiinnostuksen kohteena ovat joukkorahoituksen mahdollisuudet ja tiedonsaannin vahvistaminen rahoitusvälineistä kulttuuriperinnön kannalta.

https://www.epliitto.fi/finch

https://www.interregeurope.eu/finch/

Ruokahävikki minimiin – ECOWASTE4FOOD

Ecowaste4food -hankkeessa on neljän vuoden aikana suunniteltu ja toteutettu eurooppalaisten hankekumppaneiden innoittamana erilaisia ruokahävikkiä vähentäviä toimenpiteitä. Hankkeessa laaditussa toimintaohjelmassa on paljon sellaista, mitä mukana olevat toimijat ovat toteuttaneet osana perustoimintaansa, esimerkiksi video ja muuta koulutusmateriaalia yläkouluihin, ruokahävikin mittaaminen ja hävikin pienentämisen keinojen suunnittelu ja käyttöönotto suurkeittiöissä, ruokahävikin pienentämiseen liittyvien kurssien ja koulutusten suunnittelu eri kohderyhmille sekä yhteinen jääkaappi Kaks´kättä työpajalla. Hankerahoituksella on toteutumassa yksi laaja kokonaisuus, missä mukana on kuntien ruokapalvelujen henkilöstöä.

Ecowaste4food päättyy tämän vuoden lopussa, mutta toimintaohjelman toteuttaminen jatkuu sen jälkeenkin. Syksylle ovat tulossa viimeinen alueellisen sidosryhmän tapaaminen sekä  loppukonferenssi Ranskassa.  

https://www.epliitto.fi/ecowaste4food

FRIDGE: Elintarvikealan kartoituksia ja viestintää EU:n nimisuojasta

Elintarvikealan pk-yritysten kilpailukykyä edistävässä FRIDGE-hankkeessa on kevään mittaan työstetty alueellisia kartoituksia koskien elintarvikealan toimialaa sekä siihen liittyvää kehittämistoimintaa. Kutakin kuutta partnerialuetta koskevat kattavat katsaukset on julkaistu nyt myös FRIDGE-hankkeen verkkosivuille ja ovat sieltä kiinnostuneiden luettavissa. Lue lisää tutkimusten aiheista ja tutustu katsauksiin TÄÄLTÄ.

Touko-kesäkuun aikana hankekumppanit ovat jakaneet myös hyviä käytäntöjä liittyen erityisesti alueellisiin ruokabrändeihin ja EU:n nimisuojaan. Näistä toteutetaan kesäkuun aikana myös artikkelisarjaa, joista ensimmäinen on luettavissa, niin ikään hankkeen verkkosivuilta. Lue artikkeli alueellisista ruokabrändeistä ja EU:n nimisuojasta TÄÄLTÄ.  

EU:n nimisuojamerkinnät

Hankekumppanialueiden nimisuojatuista perinneruoista on toteutettu myös tiedotuskampanjaa hankkeen sosiaalisen median kanavilla Facebookissa ja Twitterissä, jotka kannattaa ottaa seurantaan tunnisteella @InterregFRIDGE.

MAMBA -hanke siivitti maakunnallisen Kuljetuspalvelut -ryhmän toimintaan

Kuljetuspalveluyhteistyö eri kuntien, kuntayhtymien, sairaanhoitopiirin, Kelan ja ELY -keskuksen välillä tiivistyy nyt yhteisen työryhmän kautta

Toukokuun lopussa Kuljetuspalvelut -ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 28 henkilön voimin miettimään yhteistyötä ja sen parantamista Etelä-Pohjanmaan alueen SOTE-kuljetuksissa. Tulevaisuuteen liittyy monia haasteita, mutta tämän yhteisen toiminnan toivotaan edistävän yhteistyötä sekä tukevan kuntia kuljetuspalveluiden kehittämisessä sekä hankinnoissa.

Etelä-Pohjanmaan liiton vetämä ryhmä pyrkii edistämään tiedonvaihtoa, informoimaan uusista ohjeista ja käytänteistä sekä inspiroimaan kuljetuspalveluiden kehittämisessä. Tämän yhteistyön on tarkoitus tuoda etuja pitkällä tähtäimellä kaikille mukana oleville toimijoille sekä Etelä-Pohjanmaan asukkaille.

https://www.mambaproject.eu/

Co2mmunity luo yhteisöenergiaa edistävää tuulta

Yhteisöenergian monet edut

Osana Co2mmunity -hankkeen Etelä-Pohjanmaan toimintaa ovat tapaamiset paikallisen RENCOP-työryhmän kanssa (Renewable Energy Co-operative Partnerships), jonka työskentelyyn on osallistunut muun muassa uusiutuvan energian asiantuntijoita, järjestöjä sekä yhdistyksiä.

Ryhmän edellinen tapaaminen hoitui huhtikuussa etäyhteyksien kautta ja innostavana puhujana kokoukseen osallistui myös eurooppalaisen energiayhteisö REScoopin edustaja, joka antoi laajalti esimerkkejä siitä, miten uusiutuvan energian hankkeita on viety kansalaisten aktiivisuuden kautta eteenpäin eri Euroopan maissa viimeisten vuosien aikana.

Uusiutuvat energiamuodot tuodaan lähelle virtuaalisen bussiretken muodossa

Co2mmunity -hanketiimi tutustui mielenkiintoisiin uusiutuvan energian kohteisiin kesäkuisella bussiretkellä, jonka tulokset tullaan esittelemään hankkeen kanavissa videoiden muodossa. Ensimmäinen tutustumiskohde oli taloyhtiö Pohjolankatu 18-20 Tampereella. Taloyhtiössä on toteutettu monia innovatiivisia energiaremontteja, ja kohteesta löytyy muun muassa kahdensuuntaiseen kaukolämpö, maalämpö, aurinkoenergiaa, jäteveden lämmöntalteenotto sekä sähköauton latauspiste. Toinen kohteista oli Leppäkosken sähkö Oy:n Ikaalisten toimitilat, joissa on käytössä esimerkiksi aurinkosähkö ja aurinkolämpö.

Co2mmunity

Pohjolankatu 18-20 on kansainvälisestikin tunnettu ja tunnustettu taloyhtiö, missä uusiutuva energia on otettu monipuolisesti käyttöön. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Vesterinen esitteli Co2mmunity-hankkeen edustajille keinoja energian tuottamiseen ja tallentamiseen sähköksi ja lämmöksi.

http://co2mmunity.eu/

Ensimmäisen hakuvaiheen Interreg Europe -hankkeita saatiin pakettiin

Etelä-Pohjanmaan liitossa käynnistyi keväällä 2016 kolme Interreg Europe -ohjelmasta rahoitettua hanketta: pk-yritysten kiertotaloutta edistävä CESME, ruokaketjun innovatiivisuutta edistävä NICHE ja maaseudun digitaalisia palvelija kehittävä ERUDITE, joista kaikki saatiin päätökseen kuluvan kevään aikana. Hankkeiden avulla vauhditettiin monenlaisia kehittämistoimenpiteitä Etelä-Pohjanmaalla, joista suurin osa kirjattiin hankkeissa työstettyihin alueellisiin toimintasuunnitelmiin.

Kahdessa hankkeista toteutettiin myös pilottiprojektit, joissa suunnitelmien sijaan toteutettiin myös konkreettisia toimenpiteitä.  CESME-hankkeen pilottiprojektissa kehitettiin kiertotaloustyökalu, jonka avulla alueen pk-yritykset voivat analysoida ja kartoittaa heidän kiertotalouspotentiaaliaan. Työkalu on kaikkien eteläpohjalaisten hyödynnettävistä ja materiaalit löytyvät CESME-hankkeen nettisivuilta osoitteesta: www.epliitto.fi/cesme

NICHE-hankkeen pilottiprojektissa taas kehitettiin edelleen maakunnallista Ruokaprovinssi-brändiä ja siihen liittyvää toimintamallia. Tällä hetkellä Ruokaprovinssimerkkiä hallinnoi Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset ja Ruokaprovinssiin voi tutustua osoitteesta www.ruokaprovinssi.fi

Ruokaprovinssi

 

0 kommenttia
27.05.2020

Etelä-Pohjanmaan skenaariot 2050 -webinaari 28.5.2020 klo 13-15

Etelä-Pohjanmaan liitto on vuoden alusta lähtien toteuttanut hanketta, jossa on hahmoteltu maakunnalle pitkän aikavälin vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia. Tavoitteena oli muodostaa näkemys Etelä-Pohjanmaan kehittämisen kannalta olennaisista muutosilmiöistä ja epävarmuustekijöistä, joiden perusteella laadittiin yhdessä sidosryhmien kanssa kolme erilaista skenaariota Etelä-Pohjanmaan tulevaisuudesta vuoteen 2050.

Olet tervetullut osallistumaan Etelä-Pohjanmaan skenaarioiden 2050 julkistamistilaisuuteen etäyhteyksien kautta to 28.5.2020 klo 13-15. Tilaisuudessa Jari Kolehmainen (TaU) johdattelee osallistujia ennakointiajattelun pariin ja Miika Laurila (E-P:n liitto) esittelee skenaariot, jota seuraa kommenttipuheenvuorot ja keskustelua.

Skenaariot eivät pyri ennustamaan tulevaisuutta sellaisenaan, vaan niillä pyritään havainnoimaan johdonmukaisesti erilaisia tulevaisuuden kehityskulkuja, mikä mahdollistaa uhkiin varautumisen ja toivottavien kehityskulkujen vahvistamisen. Skenaarioita hyödynnetään maakunnan pitkän aikavälin strategisen kehittämisen parissa ja niiden toivotaan antavan uusia ajatuksia ja työkaluja maakunnan toimijoiden omaan strategiseen suunnitteluun.

  • Aika:              Torstai 28.5.2020 klo 13-15
  • Paikka:          Etänä (Teams)

 

Ilmoittautuminen tilaisuuteen tapahtuu oheisen linkin kautta 26.5.2020 mennessä: https://bit.ly/2T7qpy6

Tilaisuuden seuraaminen: 

 

Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta!

 

Etelä-Pohjanmaan skenaariot 2050 webinaari 28.5.2020

Ohjelma 

13.00 Tervetuloa, tilaisuuden käytännöt, Asko Peltola, E-P:n liitto

13.05 Asiantuntijapuheenvuoro, Jari Kolehmainen (TaU)

13.40 Etelä-Pohjanmaan skenaariot esittely, Miika Laurila, E-P:n liitto

14.20 Keskustelua ja kommentteja. Varmistuneet kommenttipuheenvuorot: Aki Sundell, Teknologiateollisuus; Reija Lepola, Sedu; Satu Kankare, Lapuan kaupunki

14.50 Miten tästä eteenpäin? Heli Seppelvirta, E-P:n liitto

15.00 Tilaisuus päättyy

 

Lisätietoja antaa: Kehittämisasiantuntija Miika Laurila, puh. 040 660 3733, miika.laurila@etela-pohjanmaa.fi 

26.05.2020

Etelä-Pohjanmaan liitto käynnistää kulttuurihyvinvointityön selvityksen

Etelä-Pohjanmaan liitto toteuttaa kuluvan vuoden kevään, kesän ja syksyn aikana selvityksen, jossa tarkastellaan kulttuurihyvinvoinnin nykytilaa ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista eri puolilla maakuntaa. Selvityksen on määrä toimia kulttuurihyvinvoinnin kehittämisessä suunnannäyttäjänä ja tilannekuvan selkeyttäjänä.

− Selvityksen tuotoksella on tarkoitus vastata kuntien kulttuuritoimintalain vaatimuksiin ja nostaa tähän liittyen hyvät toimintatavat esiin kaikkien hyödynnettäväksi, kertoo kulttuuripäällikkö Hanna Hangasluoma.

Selvityksessä kerätään materiaalia toteutuneista hankkeista ja tarkastelleen meneillään olevaa toimintakulttuuria − vahvuuksia ja haasteita toteuttaa kuntatasolla kulttuuritoimilain edellyttämiä asioita. Työn tavoitteena on miettiä, millaisia kehityssuuntia lähitulevaisuuteen olisi luotava.

− Uusi kuntien kulttuuritoimintalaki astui voimaan 2019. Lain mukaan kunnan tehtävänä on edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä, luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle, edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista, tarjota mahdollisuuksia tavoitteelliselle taide- ja kulttuurikasvatukselle sekä edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä, Hangasluoma luettelee.

Lisäksi Hangasluoma korostaa, että kunnan tulee edistää kulttuuria ja taidetta myös osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Selvitys käynnistyy haastatteluilla

Selvityksen työvaiheet sisältävät esikartoituksen, haastattelut ja osallistavaa työskentelyä. Ensin organisaatioita tullaan lähestymään lyhyellä kyselyllä kulttuurihyvinvoinnin toiminnasta. Esikartoituksen jälkeen organisaatioiden edustajat haastatellaan.

− Kulttuurihyvinvoinnin selvityksessä pyritään kokoamaan hyviä käytäntöjä kulttuurin saatavuuden lisäämiseksi sekä löytämään yhteisiä kehittämiskohtia sekä niihin soveltuvia toimenpiteitä yhteistyöllä edistettäväksi. Tavoitteena, että kunnissa voidaan vastata entistä paremmin uuden kuntien kulttuuritoimintalain tavoitteisiin, kertoo Hangasluoma.

Elokuussa 2020 suunnitelmissa on yhdessä tutustua selvityksen tuottamaan tietoon ja kehittämisen keskiöön nouseviin teemoihin. Selvitys tullaan viimeistelemään osallistavan työskentelyn pohjalta.

Selvityksen on määrä valmistua syksyn 2020 aikana koronaepidemian mahdollisista vaikutuksista työn etenemiseen riippuen.

Kulttuurihyvinvoinnin tilaa tarkastellaan seuraavien julkisten organisaatioiden ja toimijoiden osalta: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/Aksila, SonetBotnia (Etelä-Pohjanmaa), JIK Ky, Suupohjan liikelaitoskuntayhtymä, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Järvi-Pohjanmaan perusturva, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä / Kuusiolinna Terveys, Lapuan kaupunki, Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta.

 

 

Lisätietoja antavat:

 

25.05.2020

Lastenkulttuuria edistetään MaaMa-hankkeella

Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen kaupungin kulttuuripalvelut ja lastenkulttuurikeskus Louhimo ovat aloittaneet yhteistyön MaaMa-hankkeen avulla. MaaMa eli Maakunnalliset mahdollisuudet on hanke, jonka avulla edistetään lastenkulttuuria Etelä-Pohjanmaalla ja selvitetään konkreettisesti lastenkulttuurikeskus Louhimon toiminnan mahdollista laajentamista maakunnassa. Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian päivitysprosessin aikana asia nousi vahvasti esille, ja se kirjattiin toimenpiteenä myös kulttuuristrategiaan. Louhimon toiminnan laajentaminen liittyy sekä yhteistyön että hyvinvoinnin kulmakiviin, ja sillä edistetään kulttuurin saavutettavuutta ja saatavuutta sekä kehitetään taide- ja kulttuurikasvatustyötä maakunnassa.

Louhimo on Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden musiikkiin ja sirkukseen erikoistunut lastenkulttuurikeskus. Se on perustettu vuonna 2006. Toiminta-alue käsittää tällä hetkellä Seinäjoen, Ilmajoen ja Kurikan. Louhimo työskentelee lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi tuottamalla heille laadukkaita taide- ja kulttuuripalveluja sekä tekemällä heidän kanssaan taidetta ja kulttuuria. Keskeisiä toimintatapoja ovat musiikintekotyöpajat, innoittava bänditoiminta, sirkustyöpajat, monitaiteiset projektit, erityisryhmien parissa työskentely, esiintymistilaisuudet nuorille, musiikkisisältöisten menetelmäoppaiden julkaisutoiminta sekä laaja opetusmateriaalipankki kotisivuilla. Toiminta on lapsilähtöistä ja lasten ja nuorten omia taiteellisia tarpeita kunnioittavaa.

Louhimon koordinoimaa toimintaa Etelä-Pohjanmaalla on myös Suomen kulttuurirahaston rahoittama Taidetestaajat-hanke, joka mahdollistaa vuosina 2017-2020 jokaiselle kahdeksasluokkalaiselle nuorelle kaksi taidelaitosvierailua. Yksi taidelaitosvierailu suuntautuu omaan maakuntaan tai sen lähialueelle ja toinen pääkaupunkiseudulle. Samoin Louhimon toimintaa on OKM:n rahoittama Omakerho-hanke, jossa koululaisten iltapäiviin toteutetaan taide- ja kulttuurisisältöisiä kerhoja. Kerhot toteutetaan lasten omilla kouluilla tai vaihtoehtoisesti kävelymatkan päässä kouluilta. 

Louhimon toiminnan mahdollista laajentamista selvitetään Etelä-Pohjanmaalla toteuttavan kyselyn ja pilottikokeilujen avulla. Kyselyllä lähestyttiin alkuvuodesta maakunnan kuntia, kouluja ja päiväkoteja. Pilotit tullaan toteuttamaan syksyllä. Mukaan pilottikokeiluun lähti 10 kuntaa: Alajärvi, Alavus, Isojoki, Lappajärvi, Kuortane, Evijärvi, Soini, Ähtäri, Kauhajoki ja Karijoki. Näissä kunnissa toteutetaan yksi lastenkulttuurin työpajapäivä, joka sisältää neljä 45 minuutin työpajaa. Työpajoina tarjolla on GarageBand-työpaja, sanataidetyöpaja ja elektronisen musiikin työpaja. Työpajat ovat koulupäivään sisältyvää toimintaa, joka ei kilpaile taiteenperusopetustoiminnan tai lasten harrastustoiminnan kanssa.

Osa Louhimon tuottamista palveluista on jo nykyisellään hyödynnettävissä maakunnallisesti, esimerkiksi verkkosivuilla oleva opetusmateriaali, leirituotanto ja tapahtumat. Kyselyn ja pilottikokeilujen tuottamien tulosten ja kokemusten perusteella kehitetään mallia, jolla lastenkulttuurikeskus Louhimon toiminta voisi laajentua koko maakunnan kattavaksi. Hanke alkaa elokuussa ja päättyy joulukuun lopussa 2020. Sitä rahoittavat Etelä-Pohjanmaan liitto ja kunnat.

Mielenkiinnolla odotamme syksyä ja pilotteja lastenkulttuurin kehittämiseksi!

 

Tuija Ahola
kehittämisasiantuntija

 

(Kuva: Katariina Vestergård)

20.05.2020

Etelä-Pohjanmaalle hahmoteltiin kolme tulevaisuuden kehityskulkua

Etelä-Pohjanmaan liitto on vuoden 2020 alusta lähtien koordinoinut työskentelyä, jossa on muodostettu näkemys maakunnan vaihtoehtoisista tulevaisuuskuvista. Työssä laaditut skenaariot ovat nyt valmistuneet. Skenaariot eivät pyri ennustamaan tulevaisuutta sellaisenaan, vaan niillä pyritään havainnoimaan johdonmukaisesti erilaisia tulevaisuuden kehityskulkuja, jotka mahdollistavat uhkiin varautumisen ja toivottavien kehityskulkujen vahvistamisen.

− Etelä-Pohjanmaan toimintaympäristössä tapahtuu voimakkaita muutoksia, joiden seurauksena myös maakunta ja sen toimijat kohtaavat uudenlaisia uhkia ja mahdollisuuksia. Skenaarioiden pohjalta on pyritty löytämään välttämättömiä toimenpiteitä, jotka Etelä Pohjanmaan tulee tehdä riippumatta siitä, mikä skenaario tai niiden yhdistelmä tulevaisuudessa toteutuu, aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta sanoo.

Työssä tunnistettiin Etelä-Pohjanmaan kehittämisen kannalta olennaisia muutosilmiöitä ja epävarmuustekijöitä ja niiden pohjalta laadittiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa kolme vaihtoehtoista skenaariota Etelä Pohjanmaan tulevaisuudesta vuoteen 2050.

Skenaariot ovat seuraavat:

Skenaario: Tuotannon paluumuutto

Keskeisimmät kehityskulut: yritysten vahvistuva rooli, kulutusverotuksella kohti kestäviä valintoja, tuotannon vahva automaatio, hajautunut aluerakenne

 

Skenaario: Säännellen uudistettu

Keskeisimmät kehityskulut: ylikansallisen sääntelyn lisääntyminen, vahvistuva polarisaatio Suomessa alueiden välillä, huoltosuhteen parantuminen, hyvinvointivaltion uudistaminen

 

Skenaario: Teknologiaa ja omavaraisuutta

Keskeisimmät kehityskulut: alueiden roolin vahvistuminen, kiertotalouden kasvu, radikaali tekoälykehitys, vähenevä väestö

 

Skenaarioiden pyrkimyksenä on edistää keskustelua maakunnan tulevaisuudesta ja niiden toivotaan antavan uusia ajatuksia ja työkaluja maakunnan toimijoiden omaan strategiseen suunnitteluun. Skenaarioita tullaan hyödyntämään myös syksyllä 2020 käynnistyvissä maakuntasuunnitelma- ja maakuntaohjelmavalmisteluissa. Etelä-Pohjanmaan liitto muodostaa oman näkemyksensä tulevaisuuden kehityskulusta näiden strategiaprosessien yhteydessä.

Skenaariotyö on toteutettu Etelä-Pohjanmaan liiton AIKO-rahoitteisessa Etelä-Pohjanmaan vaihtoehtoiset tulevaisuudet -hankkeessa. Skenaa­riotyön on toteuttanut Capful Oy.

 

Liite: Etelä-Pohjanmaan skenaariot 2050 (pdf)

 

Lisätietoja:

  • Aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638

  • Kehittä­misasiantuntija Miika Laurila, puh. 040 660 3733

 

Etelä-Pohjanmaan skenaariot 2050 -webinaari 28.5.2020 klo 13-15

Olet tervetullut osallistumaan Etelä-Pohjanmaan skenaarioiden 2050 julkistamistilaisuuteen etäyhteyksien kautta to 28.5.2020 klo 13-15. Tilaisuudessa Jari Kolehmainen (TaU) johdattelee osallistujia ennakointiajattelun pariin ja Miika Laurila (E-P:n liitto) esittelee skenaariot, jota seuraa kommenttipuheenvuorot ja keskustelua.

Ohjelma ja lisätietoja »

 

11.05.2020

Mikko Alatalo teki laulun Suomen pääradasta: ”Se on valtasuoni maamme”

Suomen päärata kulkee Helsingistä Tampereen ja Oulun kautta Tornioon saakka. Se on liityntäyhteyksineen Suomen ylivoimaisesti liikennöidyin raideyhteys.

Maakuntien, kaupunkien ja kauppakamareiden muodostama yhteinen päärataryhmä tilasi koko Suomen tuntemalta kansantaiteilijalta Mikko Alatalolta pääratalaulun. 16 vuotta eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa toimineen kansanedustajan ja nelinkertaisen Syksyn Sävelen voittajan laajasta tuotannosta löytyy takavuosilta myös Pohjanmaan rataan liittyviä lauluja.

− Nyt oli sopiva hetki sanoittaa ”Pohjanmaan rata” ajan tasalle. Sekä radan käyttäjänä että kansanedustajana opin tuntemaan ja tietämään, kuinka pääradalle tehtävät investoinnit tarkoittavat yhteyksien paranemista kaikkialle Suomeen ja myös eurooppalaiseen liikenneverkkoon, Alatalo toteaa.

Päärataryhmän sihteerinä toimiva Pirkanmaan liiton edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela kertoo, että Alatalo otti mielellään laulun tehtäväkseen.

− Laulun sanat kertovat hyvin sen, mikä Suomen pääradan merkitys on ja miten sitä pitää parantaa. Jotta ihmiset ja tavarat voisivat kulkea nykyistä paremmin, tarvitaan lisää raiteita, uutta kalustoa ja muita täsmällisyyttä parantavia toimia, Koskela sanoo.

Pääratalaulun melodia on Mikko Alatalon aiemmasta tuotannosta laulusta ”Mies pohjoisesta”.

Alatalon lauluesitys on tallennettuna Youtube-kanavalle: https://youtu.be/DlunJxOrKvk

 

 

www.paarata.fi

4.05.2020

Yhteinen liikennestrategia sai hyviä eväitä

Kuuden maakunnan maakuntahallitusten puheenjohtajistot ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnassa mukana olevat kansanedustajat evästivät virtuaalisessa huippukokouksessaan Länsi-Suomen maakuntien yhteisen liikennestrategian laadintaa. Keskustelussa löytyi yhteisiä teemoja, joita voidaan täsmentää ja tarjota valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitteluun. 

”Tärkeää, että näin laajalla alueella etsitään yhteisiä linjoja, vaikka erojakin löytyy.”
"Ei olla ketään vastaan, vaan pyritään toimimaan yhdessä.”

Keskustelun pohjana ollutta asiakokonaisuuksien ryhmittelyä neljään teemaan pidettiin toimivana lähtökohtana strategian laadinnalle. Teemat ovat:

Sujuva arki tiiviin yhdyskuntarakenteen alueilla.

  • Maaseutualueilla liikkumispalvelut ja tehokas logistiikka vahvistavat elinvoimaa.
  • Eri toimialojen työvoima saavuttaa työpaikan kauempaakin.
  • Kansalliset ja kansainväliset yhteydet toimivat arjessa: ihmiset ja tavarat saavuttavat määränpäänsä.

”Teemat kuvaavat selkeästi aluetta. Hyvä, että ihmisen näkökulma on tunnistettu (sujuva arki ja liikkuvuus). Kansainvälinen ulottuvuus on hyvä olla mukana, kuten onkin.” 
”Maaseudun elinkeinojen kuljetukset vahvemmin esiin!”

Kaikkia neljää teemaa yhdistävät tavoitteet saavutettavuuden parantamiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja liikenteen päästöjen vähentämiseksi, liikenneturvallisuuden parantamiseksi, liikenteen innovaatioiden kehittämiseksi ja liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden parantamiseksi.

”Rakentakaamme tästä alueesta kestävien liikkumisenergiamuotojen mallialue lataus- ja tankkausverkostoineen.”

 

Yhteisen liikennestrategian laadinnasta lyhyesti

Mitä tehdään?

Kuusi Länsi-Suomen maakuntaa (Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta) laatii parhaillaan yhteistä liikennestrategiaa. Siihen kiteytetään yhteinen näkemys alueen tärkeimmistä liikennejärjestelmäkysymyksistä kaikki liikennemuodot huomioiden.

Miksi tehdään?

Yhteinen tahtotila tulee sisältämään viestejä valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun, jotta Länsi-Suomelle tärkeät asiat tulisivat huomioon otetuiksi. Strategiassa on tarkoitus tunnistaa myös teemoja, joissa maakuntien on hyödyllistä ja kustannustehokasta tehdä keskinäistä yhteistyötä.

Miten tehdään?

Länsi-Suomen yhteistä liikennestrategiaa työstetään tiiviissä vuorovaikutuksessa valtion liikenneviranomaisten kanssa. Liikennestrategia linjaa painotuksia pitkälle tulevaisuuteen. Siksi on tärkeää tarjota vaikuttamismahdollisuus nuorille, elinkeinoelämälle, muille sidosryhmille ja poliitikoille.

Sidosryhmätyöpajat järjestetään kaikissa maakunnissa touko-kesäkuun taitteessa ja alkusyksystä käydään vuoropuhelua nuorisovaltuustojen kanssa.

Maakuntahallitusten puheenjohtajistot kokoontuvat syyskuussa toiseen yhteiseen huippukokoukseen käsittelemään yhteisen liikennestrategian luonnosta. Kukin maakunta päättää omalta osaltaan yhteisen strategialuonnoksen hyväksynnästä.

Keneltä lisätietoja?

 

Maakuntahallitusten puheenjohtajistojen huippukokous 22.4.2020

28.04.2020

Kokka kohti Etelä-Pohjanmaata

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa käynnistyi helmikuussa 2020 Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Kokka kohti Etelä-Pohjanmaata -hanke, jossa edistetään alueella asuvien kansainvälisten osaajien työllistymistä alueen yrityksiin.

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus haastatteli hankkeen projektipäällikön tehtävässä alkuvuodesta startannutta Marko Kelahaaraa. Haastattelussa Kelahaara avaa tarkemmin hankkeen tavoitteita, menneitä ja tulevia toimenpiteitä sekä odotuksiaan hankkeelta. Lopussa kuullaan myös kuinka Kelahaaran oma kokka kääntyi vuoden vaihteessa kohti Etelä-Pohjanmaata.

 

1. Kerro tarkemmin hankkeen tavoitteista?

Hankkeen tavoitteena on saattaa yhteen alueen kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita ja ulkomaalaista työvoimaa alueen yritysten kanssa. Tähän pyritään madaltamalla alueen yritysten kynnystä rekrytoida kansainvälisiä osaajia ja edistämällä yritysten osaamista ulkomaalaisen työvoiman rekrytointiin liittyen.

Lisäksi hankkeen avulla parannetaan maakunnassa asuvien kansainvälisten osaajien henkilökohtaisia valmiuksia työllistyä alueen yrityksiin ja yrittäjäksi ryhtymiseen. Tavoitteena on myös, että Etelä-Pohjanmaa maakuntana näyttäytyisi jatkossa houkuttelevampana ympäristönä kansainvälisten osaajien keskuudessa.

Hankkeella tähdätään myös pysyvään alueen elinkeinotoimijoiden ja kansainvälisen rekrytoinnin tukipalveluiden yhteistyön tiivistämiseen ja TalentHub Etelä-Pohjanmaa -verkoston syntyyn.

2. Miten hanke on lähtenyt käyntiin?

Hanke on lähtenyt hyvin käyntiin ja vaikuttaa siltä, että hankkeen toimenpiteille on tilausta. Maakunnalla on selkeä pyrkimys kansainvälistyä ja hankkeen tavoitteet tuntuvat saavan laajalti tukea. Toisaalta työsarkaa riittää, sillä maakunnan ja sen yritysten kansainvälistyminen on toistaiseksi ollut varsin hidasta.

Koronan aiheuttama poikkeustilanne on toki jossain määrin vaikuttanut arkiseen hanketyöhön, mutta keväälle suunniteltuja toimia on kuitenkin pystytty viemään eteenpäin. Etäpalaverit ovat tulleet hyvinkin tutuiksi. Varmasti kaikkien toiveena on, että syksystä eteenpäin voitaisiin palata normaaliin päiväjärjestykseen, jolloin esimerkiksi tapahtumien järjestäminen tulisi jälleen mahdolliseksi.

Isommassa kuvassa mietityttää tietysti se, että millaisia vaikutuksia meneillään olevalla kriisillä on toimintaympäristöön, esimerkiksi yritysten talouden ja kansainvälisen liikkuvuuden näkökulmista. Kansainvälisen työvoiman tarve ei sinänsä ole katoamassa, siitä pitää huolen jo Suomen väestökehitys.

3. Millaisia toimenpiteitä hankkeessa on tähän mennessä toteutettu ja mitä on luvassa?

Kevään aikana kerätään tietoa, suunnitellaan toimintamallien toteutusta, verkostoidutaan ja viestitään. Loppuvuoden aikana kehitystyötä viedään konkreettisemmalle tasolle, jolloin kohderyhmien edustajia tulee mukaan toiminnan piiriin.  

Tämä tarkoittaa esimerkiksi alueen kv-osaajien ja yritysten kohtauttamista, kv-osaajille räätälöityjen yrittäjyysvalmennusten käynnistämistä sekä alueen yrityksille järjestettävää valmennusta kv-rekrytointiin liittyen.

Lisäksi voisin mainita kansainvälisille markkinoille suunnattavan Etelä-Pohjanmaan markkinointivideon, joka on tarkoitus toteuttaa tämän vuoden aikana.

4. Ketä muita toimijoita hankkeessa on mukana?

Seinäjoen ammattikorkeakoulu toimii hankkeen päätoteuttajana, ja osatoteuttajia mukana ovat Into Seinäjoki, Kauhajoen kaupunki, Sedu ja Suomen Yrittäjäopisto. Jokaisella toimijalla on omat vastuualueensa, mutta toimenpiteitä kehitetään myös yhdessä säännöllisesti kokoustamalla, toisiamme sparraten.

5. Millaisia odotuksia sinulla on hankkeelta?

Odotan, että hankkeena pystymme omalta osaltamme edistämään Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymistä. Työtä tehdään pitkäaikaisten prosessien parissa, joten kaksivuotinen hanke ei luonnollisesti yksinään muuta kaikkea. Jos kuitenkin hankkeena pystymme vaikuttamaan siihen, että kansainväliset osaajat nähdään yrityksissä entistä useammin voimavarana ja kasvun vauhdittajina, olemme tehneet asioita oikein. Kyse on pitkälti ajattelutavan muutoksesta, joka vaatii aina aikaa.

6. Kerro jotain itsestäsi?

Olen alkujaan kotoisin Lohjan seudulta, mutta Turkuun muutin opintojen perässä jo yli kymmenen vuotta sitten. Turusta löytyi myös avovaimoni ja vuosi sitten perheeseemme liittyi vielä pieni tyttäremme. Opiskelin maantiedettä Turun yliopistossa ja valmistuin filosofian maisteriksi vuonna 2016. Sittemmin olen työskennellyt kahdessa humanitääriseen maahanmuuttoon liittyneessä hankkeessa; ensiksi projektitutkijana Siirtolaisuusinstituutissa ja sitten projektityöntekijänä Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa. Lisäksi olen pyörähtänyt tutkimusharjoittelijana Etelä-Pohjanmaan liitossa.

7. Miten oma kokkasi kääntyi kohti Etelä-Pohjanmaata?

Muutimme Seinäjoelle perheeni kanssa työni perässä, mutta sekä minun että avovaimoni aikaisemmat työkokemukset Seinäjoelta madalsivat muuttokynnystä. Lähipiiristämme suurin osa on Turussa, minne Seinäjoelta on toimivat liikenneyhteydet.

Koronatilanteesta johtuen uuteen kotiseutuun tutustuminen on valitettavasti jäänyt hivenen vaillinaiseksi, ja etenkin tapahtumakesän peruuntuminen on ollut sääli. Luonnossa liikkuminen on meille tärkeää ja etenkin näinä aikoina maakunnan retkeilykohteiden kierteleminen on ollut mukavaa. Päiväretkikohdetta miettiville vinkkinä ainakin Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto, joka hurmasi meidät kauneudellaan!

Marko Kelahaara

Luonnossa viihtyvä Kelahaara saa hyvää vastapainoa hanketyölle muun muassa puutöistä.

Lisää hankkeesta:

 

Yhteystiedot:

Marko Kelahaara
Projektipäällikkö
Kokka kohti Etelä-Pohjanmaata -hanke
SeAMK
marko.kelahaara@seamk.fi

SeAMK

ESR

0 kommenttia
28.04.2020

MONI-info – matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelua maahanmuuttajille

Seinäjoen kaupungilla käynnistyi maaliskuussa uusi MONI-hanke, jossa aletaan tuottaa uutta matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelua maahanmuuttajille. Hankkeen tarkoituksena on paitsi antaa asioimiseen yleisneuvontaa mutta erityisesti koota yhteen sekä jakaa edelleen tietoa erilaisista työllistymiseen, osaamiseen ja koulutukseen liittyvistä palveluista alueella asuville ja myös alueelle muuttoa suunnitteleville maahanmuuttajille.

Kohderyhmänä palvelussa ovat erityisesti työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, työttömät, yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa olevat sekä myös työssä olevat seinäjokiset maahanmuuttajat. MONI-info toivoo tulevaisuudessa olevansa tiedollinen portti Seinäjoelle.  Palvelun avulla täällä jo olevia ja tänne saapua haluavia maahanmuuttajia autetaan matkalla kohti seinäjokisuutta ja siten osaltaan lisätään kaupunkimme houkuttelevuutta ja pitovoimaa.

Helposti lähestyttävää asiakaspalvelua

Hankkeessa työskentelee kaksi projektityöntekijää, jotka vastaavat yhdessä hankkeen toteuttamisesta seuraavan vajaan kolmen vuoden ajan.

Palveluohjaaja Tanja Marttila vastaa hankkeessa asiakaspalvelusta ja palvelusuunnittelusta. Maahanmuuttajakoordinaattori, projektipäällikkö Katja Kaatajan työpöydälle kuuluvat verkosto-, kumppani- ja sidosryhmäyhteistyön suunnittelu ja koordinointi, palvelukokonaisuuksien hallinta ja asiakastyö sekä hankehallinnointi.

Molempien tavoitteena on tehdä työtä helposti lähestyttävällä otteella ja rakentaa palvelusta matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikille apua tarvitseville maahanmuuttajille, jotka eivät enää ole kotouttamisen piirissä. Pakolaistyö kunnassa jatkaa ennallaan. Tämä palvelu on odotettu lisä.

- Toivomme, että asiakkaat löytävät meidät ja rekisteröityvät asiakkaiksi. Haluamme tulla tunnetuksi asiakkaillemme MONI-infon Katjana ja Tanjana, joilta voi kysyä mitä tahansa arjen asioihin, työllistymiseen tai kouluttautumiseen liittyviä asioita ilman suurempaa epäröintiä, Kaataja kertoo.

Moninaista kohtaamista

Maahanmuuttajille suuntautuvaa neuvonta- ja ohjaustyötä tullaan tekemään niin kasvotusten ajanvarauksella tai ilman, puhelimitse ja sähköisten viestintävälineiden kautta. Marttila ja Kaataja ovat kohdanneet tähän mennessä International Business –opiskelijoita SeAMKista seuraten heidän tarvekartoitustensa tekoa.

- Tällä hetkellä olemme tavoitettavissa puhelimitse, sähköpostitse sekä WhatsApp ja Messenger-viestein. Fyysinen asiakaspalvelupiste aukeaa myöhemmin Seinäjoen Framille C-rakennuksen ala-aulan yhteyteen, mutta koronatilanteen vuoksi emme ole voineet aloittaa siellä vielä toimintaa, Marttila kertoo.

Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi hankkeessa järjestetään erilaisia pienimuotoisia tilaisuuksia, kuten tietoiskuja, työpajoja, kahvi-iltoja tai muita illanviettoja, joihin kutsutaan mukaan kaikkia kiinnostuneita. Hankepäätöksen mukainen aloitusseminaari on tarkoitus järjestää myös myöhemmin tulevana syksynä. 

- Kaikki palvelumme ja tilaisuutemme tulevat olemaan maksuttomia. Odotamme juuri nyt ensimmäistä ohjausryhmän kokousta ja sen myötä pääsemme valitsemaan linjoja tuleville kuukausille, Kaataja  tarkentaa.

Viestintä- ja tiedotuskanavat auki

Ennen varsinaista neuvontatyön aloitusta hankkeessa keskitytään hankkeen käynnistämiseen, ohjausryhmän kokoamiseen, palvelun ideointiin ja palvelukentän hahmottamiseen. Sosiaalisen toiminnan rajoittamisen aika on haastavaa palvelun aloittamiselle.

- Aloitamme nollasta. Tavoitteena oli aloittaa hanke kohderyhmien kohtaamisilla ja työpajoilla eli palvelutarpeiden ja -toiveiden selvittämisellä ja tutustumisella ihmisiin.  Teimme sen sijaan mitä voimme näin alussa eli Facebook-sivun. Meillä ei ole kohderyhmämme nimiä, osoitteita tai sähköposteja. Luotamme tulevaisuudessa sosiaaliseen mediaan ja puskaradioon paljon, Kaataja kertoo.

- Seinäjoen kaupunki julkaisi juuri tällä viikolla uudet nettisivut, jossa meilläkin on oma täydentyvä osio. Olemme siellä kuvanneet toimintaamme ja palvelujamme. Facebookissa tulemme tiedottamaan aktiivisesti toiminnastamme sekä maahanmuuttajille suunnatuista palveluista ja muista ajankohtaisista asioista, Kaataja kertoo.

Viestintää ja asiakaspalvelutyötä tehdään suomeksi ja englanniksi, mutta palvelu- ja neuvontatilanteissa voidaan tarvittaessa käyttää myös tulkkauspalveluja. Verkko- ja Facebook-sivujen lisäksi hankkeessa on tarkoitus käynnistää myös kohde- ja sidosryhmille tarkoitetun uutiskirjeen toimittaminen.

Palvelun toteuttamista yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa

Keskeinen toiminta-ajatus MONI-palvelussa on toimia tiedonvälittäjänä ja linkkinä alueella asuvien maahanmuuttajien ja eri palveluntarjoajien, elinkeinoelämän, oppilaitosten sekä myös arjen ja elämän asioissa palvelevien tahojen välillä. Tästä syystä alueen palvelurakenteen tuntemus sekä myös kattavien verkostojen luominen koetaan palvelun toimivuuden elinehdoksi.

- Palvelun toteuttamisen ja toimivuuden kannalta meille on ensisijaisen tärkeää olla tietoisia kaikista palveluista ja toiminnoista, joita Seinäjoella ja alueellamme on tarjolla, sillä juuri ne palvelut ja toiminnot muodostavat neuvontatyömme ytimen, verkostotyöstä vastaava Kaataja selvittää.

Hankkeessa on aloittanut juuri aktiivinen ohjausryhmä, jossa on edustettuna kattavasti tahoja muun muassa työllistymispalveluista, sosiaalipalveluista, oppilaitoksista sekä elinkeinoelämästä. Yhteistyötä ja verkostoitumista pyritään tekemään mahdollisimman laajalti ja uusille kumppanuuksille esimerkiksi toimintaa tuottavien tahojen kanssa ollaan avoinna jatkuvasti. Haastattelua tehdessä ohjausryhmän kokous on vielä edessäpäin.

- Odotamme innostuneena, millaisia näkemyksiä omien organisaatioidensa kautta saamme toiminnan suuntaamiseen.  Perustamme myöhemmin käytännönläheisen hanketyöryhmän, jonka toiminta jaetaan teemoittain pienempien ryhmien alle, Kaataja kuvailee.

- Olemme erittäin avoimia erilaiselle yhteistyölle. Kannustamme eri tahoja ja myös yksityisiä ihmisiä ottamaan meihin yhteyttä ja kertomaan meille palveluista, toiminnasta ja tarpeista, jotta voimme paitsi välittää tietoa myös suunnitella yhteistä toimintaa, Kaataja kannustaa.

MONI-hanketta rahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta. Hanke käynnistyi maaliskuussa 2020 ja päättyy vuoden 2022 lopussa. Hankkeen tavoitteena on käynnistää laajempi maahanmuuttajapalvelu Seinäjoelle, jonka palvelun piirissä ovat kattavammin kaikki maahanmuuttajataustaiset henkilöt.

Teksti: Hanna Meriläinen

 

Tutustu hankkeeseen:


Yhteystiedot:

Tanja Marttila

Marttila Tanja
Palveluohjaaja, Service Consultant
tanja.marttila@seinajoki.fi

Vastuualueet: asiakaspalvelu, palvelusuunnittelu

Katja Kaataja

Kaataja Katja
maahanmuuttajakoordinaattori, Immigrant Coordinator
katja.kaataja@seinajoki.fi

Vastuualueet: verkosto, kumppanit, sidosryhmät, palvelukokonaisuus, hankehallinto, asiakastyö

MONI LOGOT

0 kommenttia
24.04.2020

EAKR-haku auki 18.6. asti

Pirkanmaan liitossa on 18.6.2020 saakka avoinna Kestävää kasvua ja työtä – 2014–2020 rakennerahasto-ohjelman EAKR-haku Etelä-Pohjanmaan rahoituskehyksestä. Tukea voidaan myöntää toimintalinjan kaksi mukaiseen toimintaan. Erityisesti haetaan hankkeita, joilla edistetään koronaepidemian vaikutuksista toipumista ja parannetaan Etelä-Pohjanmaan toimijoiden muutosjoustavuutta. Rahoitettavilla hankkeilla halutaan lisätä valmiuksia selvitä tulevaisuudessa voimakkaista markkinahäiriöistä.

Hakuilmoitukseen »

 

21.04.2020

Hanketoiminnalla positiivisia vaikutuksia Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen

Etelä-Pohjanmaalla on arvioitu kaudella 2014−2020 toteutettujen rakennerahastohankkeiden (EAKR, ESR) vaikuttavuutta omaehtoisesti. Tällä haluttiin saada valtakunnallista ohjelma-arviointia tarkempaa tietoa maakunnan tarpeisiin.

− Taustalla oli tarve selvittää syvällisemmin rakennerahastotoiminnan vaikutuksia suhteessa maakuntaohjelman tavoitteisiin ja alueen toimijoiden omiin kehittämistarpeisiin, kehittämispäällikkö Heli Rintala kertoo.

Raportista ilmenee, että rajallisista resursseista huolimatta rakennerahastovarat ovat hyvin keskeinen ja alueelle lisäarvoa luova tekijä. Hanketoiminnalla on ollut maakunnan kehittämisen painopisteisiin positiivisia vaikutuksia, mikä näkyy muun muassa tutkimus- ja innovaatioteemojen edistymisessä, kärkialojen elinkeinotoiminnan ja vahvistumisessa, ESR-kehittämistyön vaikutuksissa sekä yritysten toiminnan kehittämisessä laadukkaammin. Tehdystä kehittämistyöstä suuri osa jäisi toteutumatta ilman rahoitusta.

Arvioinnissa tuotettiin myös kehittämissuosituksia tulevaa ohjelmakautta silmällä pitäen. Tulevaisuudessa keskeisiksi panostusalueiksi nousevat alueen elinkeinoelämän ja innovaatiotoiminnan kehittäminen sekä muun muassa alueen koulutustason korottaminen ja osaamisen päivittäminen nopeasti muuttuviin työvoiman osaamistarpeisiin.

− Myös väestön ikääntyminen ja ennustettu väestömäärän lasku, osaavan työvoiman saatavuus sekä toisaalta työttömänä olevien erityisryhmien tarpeet ja kohtaanto-ongelman ratkaiseminen ovat tärkeitä teemoja. Lisäksi ympäristövastuullisuus ja ilmastonmuutos sekä energiatehokkuuden kehittäminen ovat keskeisiä teemoja jatkossa, Rintala luettelee.

Tulevalla ohjelmakaudella hankkeiden fokusta tulisi suunnata yhä järjestelmällisemmin hankekokonaisuuksina tärkeimpiin maakunnallisen kehittämisen kärkiin ja koota alueellisia voimavaroja vielä samansuuntaisemmin hankekokonaisuuksien taakse. Myös maakunnan viranomaisten ja hanketoimijoiden yhteistyön edellytysten säilyttäminen tulee varmistaa ja edistää laaja-alaisemman toteuttajien välisen yhteistyön kehittymistä.

− Lisäksi haluamme jatkossa kehittää edelleen rakennerahastotoiminnan seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia, sanoo Rintala.

 

Tustustu raporttiin:

Etelä-Pohjanmaan rakennerahastotoiminnan vaikuttavuuden arviointi (pdf)

 

  • Arvioinnin ovat toteuttaneet Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja TK-Eval.
  • Tilaajina toimivat Etelä-Pohjanmaan liitto ja Keski-Suomen ELY-keskus.
  • Arviointi on tuotettu dokumentti-, indikaattori- ja rahoitustietojen analyysin, sähköisten kyselyjen, haastattelujen ja työpajan pohjalta.

 

Teksti: Hanne Rantala

21.04.2020

Kulttuurialan rahoitusmahdollisuudet koronakriisin aikana

Vauhdilla levinnyt koronakriisi koettelee erityisesti kulttuurialaa. Monet tekijät ovat menettäneet hetkessä toimeentulonsa jopa koko kevään ajalta ja pelkäävät perustellusti toimeentulonsa puolesta.

Päivitimme koosteen tällä hetkellä auki olevista apurahahauista, joiden kautta jaettava rahoitus on kohdennettu käsillä olevan kriisin vaikutusten taittamiseen.

 

ETELÄ-POHJANMAAN KEHITTÄMISRAHASTON HAKU KORONAKRIISISTÄ KÄRSINEILLE KULTTUURITOIMIJOILLE PÄÄTTYMÄSSÄ

Etelä-Pohjanmaan liiton kehittämisapurahojen haku päättyy ke 22.4.2020. kello 16.00. Haku on ollut avoinna 8.4.2020−22.4.2020 välisen ajan.

Kehittämisrahaston apurahat kulttuurille »

 

ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖLTÄ YLIMÄÄRÄINEN APURAHAHAKU DIGITAALISIIN KOKEILUIHIN

Alfred Kordelinin säätiö avaa ylimääräisen apurahahaun 20.‒26.4.2020. Kulttuurin digiloikka -apuraha on tarkoitettu digitaalisten sisältöjen tuottamiseen ja jakamiseen eri alustoilla, digitaalisuutta hyödyntäviin kokeiluihin tai hakijan omien työtapojen kehittämiseen. Apurahaa voivat hakea ammattimaisesti toimivat kulttuurintekijät kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen aloilta. Hakuaika alkaa maanantaina 20.4. klo 9.00 ja päättyy sunnuntaina 26.4. klo 16.00.

Alfred Kordelinin säätiön verkkosivustolle »

 

TOGETHER ALONE – AVOIN OHJELMAHAKU

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit avaavat poikkeustilaa dokumentoivan Together Alone -ohjelmahaun kansainvälisille taideprojekteille. Haun tavoitteena on tukea taiteilijoiden toimeentuloa kriisitilanteessa ja edesauttaa kansainvälisen yhteistyön jatkumista. Instituutit hakevat taiteellisia projekteja, jotka liittyvät seuraaviin teemoihin: poikkeustila, radikaali muutos, resilienssi, tulevaisuuden taiteellinen työ, yhdessä yksin. Haku on avoin kaikille luovien alojen suomalaisille tai Suomessa asuville ammattitaiteilijoille, joiden kevään kalenterit tyhjenivät koronaepidemian takia. Instituutit tilaavat valituilta taiteilijoilta tai ryhmiltä projektin, jotka toteutuvat 30.6.2020 mennessä. Yksittäisen projektin Together Alone -rahoitus on 1 500 – 5 000 euroa.
Projektiehdotuksen voi lähettää käsiteltäväksi seuraaviin ajankohtiin mennessä:

1. Deadline ma 30.3. klo 16 mennessä
2. Deadline ma 20.4. klo 16 mennessä
3. Deadline ma 4.5. klo 16 mennessä

Togehter alone -ohjelmahaku »

 

LUOVA EUROOPPA -OHJELMAN HAKUAIKOIHIN PIDENNYKSIÄ

Luova Eurooppa -ohjelman hakuaikoja on pidennetty koronavirustilanteesta johtuen. Uudet hakuajat ovat:

• Yhteistyöhankkeet Länsi-Balkanin kanssa, haku päättyy 28.4.2020
• Music Moves Europe: Co-creation and co-production, haku päättyy 30.4.2020
• Music Moves Europe: Music education and learning, haku päättyy 30.4.2020

21.04.2020

Etelä-Pohjanmaan rakennetun kulttuuriympäristön infotilaisuus 5.5.2020

Etelä-Pohjanmaan liitto järjestää etäyhteyksien kautta 5.5.2020 klo 9-11 infotilaisuuden, joka käsittelee Etelä-Pohjanmaan rakennettua kulttuuriympäristöä.

  • Aika:              Tiistai 5.5.2020 klo 9-11
  • Paikka:          Etänä (Teams), vaatii ilmoittautumisen

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo (nyk. Seinäjoen museot) toteuttivat maakunnallisen rakennusinventoinnin vuosina 2016-2017. Inventointia tarkistettiin ja täydennettiin yhteensä 13 kohteen osalta Seinäjoen museoiden toimesta. Maakunnallista rakennusinventointia on lisäksi jatkettu vuoden 2019 aikana Saatsi Arkkitehtien toteuttamalla Etelä-Pohjanmaan uudemman rakennetun kulttuuriympäristön (rakennusvuodet 1930-1999) inventoinnilla.

Aiempien ja uuden inventoinnin pohjalta on määritelty ja valittu Etelä-Pohjanmaan rakennetusta kulttuuriympäristöstä rajattu määrä kohteita ja alueita maakunnallisesti merkittävimpien ja arvokkaimpien kohteiden joukkoon. Arvotustyöstä vastasivat Saatsi Arkkitehdit yhdessä maakunnallisen työryhmän kanssa. Etelä-Pohjanmaan kunnilla, ELY-keskuksella ja Seinäjoen museoilla on ollut mahdollisuus lausua inventoinnista ja arvotuksista 25.2-3.4.2020.

Ilmoittautuminen infotilaisuuteen tapahtuu oheisen linkin kautta 29.4.2020 mennessähttps://bit.ly/2RU8udX

Ilmoittautuneille lähetetään ohjeet ja Teams-linkki tilaisuuteen osallistumista varten. Osallistuminen onnistuu myös Teamsin verkkosivujen kautta, sovellusta ei vaadita. Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta!

 

Ohjelma


8.45
Tilaisuus avautuu

9.00-9.15
Rakennettu kulttuuriympäristö maakuntakaavoituksen näkökulmasta
Mari Pohjola, Etelä-Pohjanmaan liitto

9.15-10.15
Etelä-Pohjanmaan uudemman rakennetun kulttuuriympäristön inventointi ja maakunnallisen sekä uudemman rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen
Riina Sirén, Saatsi Arkkitehdit

10.15-11.00
Aikaa keskustelulle ja mahdollisuus esittää kysymyksiä Saatsi Arkkitehdeille sekä Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntasuunnittelun henkilöstölle inventointiin, arvottamistyöhön ja maakuntakaavoitukseen liittyen

 

21.04.2020

AKKE-rahoituksesta helpotusta koronakriisiin

Koronapandemian takia asetetut rajoitukset uhkaavat viedä myös useat eteläpohjalaiset yritykset kriisiin. Välitön vaikutus kohdistuu erityisesti palveluihin, matkailuun ja joiltakin osin kauppaan. Teollisissa yrityksissä vaikutukset tulevat näkymään viiveellä. Maataloudessa tuotanto jatkuu, mutta ongelmia aiheuttaa ainakin työvoiman saatavuus kasvukauden käynnistyessä, kun pääosin on turvauduttu ulkomaiseen työvoimaan.

Samaan aikaan rajoitustoimien ja kriisin kärjistymisen kanssa maakuntien liitot saivat käyttöönsä kansallisen Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman määrärahan (AKKE). Vallitsevassa tilanteessa Etelä-Pohjanmaan liitto päätti kohdentaa oman määrärahansa 245 000 euroa kriisin yrityksille kohdistuvien vaikutusten lieventämiseen. Summaa päätettiin lisäksi kasvattaa niin, että Etelä-Pohjanmaan liiton ylijäämistä käytetään vastaava summa kuntarahoitusta rahoituspottiin, jolloin käytettävissä on yhteensä 490 000 euroa.

Rahoitushaku valmisteltiin nopealla aikataululla. Se kohdennettiin kunnille, koska maakuntien liitot eivät voi toimia yritysrahoittajina. Tavoitteena on tukea kuntia toimenpiteissä, joita ne voivat tehdä yritysten auttamiseksi, ongelmien lieventämiseksi ja kriisistä selviytymisen tukemiseksi. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi neuvontaa, jaksamisen tukemista, viestintää ja tiedon tulvan kiteyttämistä, apua rahoitusmuotojen ja ratkaisukeinojen etsimisessä sekä hyvien käytäntöjen ja esimerkkien esille nostamista.

Haku avattiin 27.3.2020 ehdollisena siihen saakka, kunnes maakuntahallitus teki rahoitusta linjaavan päätöksensä kokouksessaan 6.4.2020. Maakunta jakautuu kuuteen hankealueeseen siten, että resurssia saataisiin käyttöön joka puolella. Kaikilla alueilla kunnat ovat tarttuneet toimeen ripeästi. Hakemuksia on jo jätetty tai ne ovat viimeistelyvaiheessa. Myös rahoituspäätöksiä on jo tehty. Hankkeet tulevat olemaan kestoltaan noin yhden vuoden mittaisia.

Hankkeiden välinen yhteistyö on tärkeää rahoituksen tehokkaan hyödyntämisen varmistamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Hankkeet ovat omien alueidensa näköisiä, mutta ne tekevät myös yhteistyötä sekä omaehtoisesti että Etelä-Pohjanmaan liiton koordinoimana.

Teksti: Sanna Puumala

21.04.2020

Koronapandemian vaikutuksista Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla

Koronaviruksen leviämisvauhti on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Pandemiasta aiheutuva talouskriisi, lomautukset ja irtisanomiset iskeneet Suomessa jokaiseen maakuntaan ennennäkemätöntä vauhtia.  

Eri tutkimuslaitokset, pankit ja valtiolliset toimijat ovat julkaisseet lukuisia analyyseja tilanteesta, ennusteita ja erilaisia skenaarioita kriisin mahdollisista vaikutuksista. Kriisin lopullista hintaa voidaan tässä vaiheessa vain arvailla, mutta varmaa on, että vaikutukset tulevat näkymään pitkälle tulevaisuuteen.  

Arvioita tilanteesta 

ETLA:n mukaan koronaviruspandemia on tuonut globaaliin talouteen yhtäaikaisen kysyntä- ja tarjontashokin. Kysyntäshokin myötä palvelujen kysyntä on romahtanut, ravintolat ovat suljettuja sekä kulttuuri- ja viihdepalvelujen hyödyntäminen ovat vähentyneet huomattavasti. Tarjontashokki taas haittaa yritysten tuotantoa hajautettujen arvoketjujen vuoksi. (ETLA 2020). Esimerkiksi komponenttien toimitusvaikeudet ovat haitanneet yritysten toimintaa jo alkuvuodesta lähtien ja tilanne on monilta osin nopeasti vaikeutunut. 

Suomen Pankin tuoreen ennusteen mukaan nopea toipuminen koronashokista on mahdollista, jos tauti onnistutaan tukahduttamaan nopeasti, rajoituksia voidaan purkaa ja hallituksen toimilla onnistutaan välttämään laajat konkurssit suurtyöttömyys. Mikäli tukahduttaminen ei onnistu ja rajoittamistoimenpiteet pysyvät voimassa, on mahdollista, että konkurssien määrä ja työttömyys voivat kasvaa todella nopeasti. Riski kriisin pidentymiselle on kasvanut. (Suomen Pankki 2020). 

Valtionvarainministeriö on arvioinut, että mikäli rajoittamistoimet kestävät juhannukseen saakka, niin BKT vähenisi tänä vuonna 5,5 % (VM 2020). Muissa arvioissa BKT tulee tänä vuonna vähentymään muutamia prosentteja tai jopa yli kymmenen prosenttia, riippuen rajoittamistoimien kestosta ja globaalin talouden tilanteesta. Todennäköistä on, että todellisuus tulee olemaan jotakin näiden väliltä. Talousvaikutuksen arviointi kansallisella tasolla on hyvin epävarmaa. Merkittävä kysymys on, että miten kriisi tulee vaikuttamaan Suomessa erilaisissa maakunnissa 

Miltä tilanne näyttää Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta? 

Koronapandemian vaikutukset ovat iskeneet erityisesti palvelusektoriin. Etelä-Pohjanmaalla, kuten muissakin maakunnissa, palvelusektorin merkitys alueen työllisyydelle on kaikkein suurin. Rajoittamistoimenpiteiden vaikutukset tulevat olemaan myös E-P:llä vakavat, vaikka palvelusektorin osuus alueella työskentelevistä on maakunnista toiseksi pienin (Tilastokeskus, työssäkäynti). Etelä-Pohjanmaan BKT on matala maakuntien välisessä vertailussa, ja yrityskenttä on mikroyritysvaltainen. Kriisi voi tuoda huomattavat tulonmenetykset erityisesti pienille yrityksille, yksinyrittäjille ja matalan tulotason työllisille. Ruoan ulosmyynti, lahjakortit tai verkkokauppa voivat paikata osan vaikutuksista mutta eivät korvaa menetettyä liikevaihtoa. 

Alkutuotannon osuus on Etelä-Pohjanmaalla korkea, ja ruoka-alan osuus alueen arvonlisäyksestä on E-P:llä maakunnista kaikkein korkeinMaatalouteen ja elintarviketeollisuuteen ei kriisi ole iskenyt yhtä pahasti kuin moniin muihin toimialoihin.  

Merkittävä haaste ovat kuitenkin kriisistä aiheutuvat ongelmat maatalouden kausityövoiman rekrytoinnissaMaa- ja metsätalousministeriö on arvioinut, että ulkomaisten kausityöntekijöiden kriittinen tarve on vähintään 1500 henkilöä. MTK:n mukaan kausityövoiman kokonaistarve maa- ja puutarhataloudessa on on yli 16000 työntekijää. (MMM, MTK 2020). Kotimaisen tuotannon turvaaminen ja satokauden onnistuminen on elintärkeää koko Suomen kannalta. 

Teollisuudessa tuotanto on hajautunut ympäri maailmaa ja koronapandemia on aiheuttanut häiriöitä arvoketjuissa ja komponenttien tuotannossa Euroopassa ja Aasiass(ETLA 2020). Vaikutukset tuntuvat yrityskentällä koko maailmassa, mutta toimialan sisällä voi merkittäviä eroja, miten koronan vaikutukset ovat yrityksiin kohdistuneet. Etelä-Pohjanmaalla teollisuuden osuus toimipaikkojen työllisistä on maakunnista kolmanneksi korkein, joten kysymys on hyvin keskeinen. Komponenttipula ja hiipuva kansainvälinen kysyntä ovat tällä hetkellä merkittäviä haasteita. 

Teknologiateollisuus ry:n kyselyssä jäsenyritykset ennakoivat, että heidän tilanteensa tulee heikkenemään seuraavien kolmen kuukauden aikana. Haasteena nostettiin erityisesti esiin kysynnän vähentyminen, palvelujen tuottaminen, koska rajoitusten vuoksi ei ole mahdollista päästä asiakkaan tiloihin ja projektien siirtäminen myöhemmäksi. (Teknologiateollisuus 2020). 

Kohti jälleenrakennuksen aikaa 

Nopea toipuminen koronashokista on mahdollista, mutta monilta osin realistisempana nähdään, että talous alkaisi kasvaa vasta loppuvuodesta. Epävarmuustekijöitä on runsaasti. Paljon riippuu siitä, kuinka nopeasti talous elpyy ja toimet viruksen tukahduttamiseksi onnistuvat. Tällä hetkellä YT-neuvottelujen piirissa on Suomessa yli 400 000 työllistä ja lomautusten määrä on kasvanut nopeasti. Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan Suomessa kokoaikaisesti lomautettujen lukumäärä oli 15.4.2020 noin 142 000 (TEM 2020). Suhteutettuna tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta poimittuihin työllisyystilastoihin kaikkein eniten lomautettuja oli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Lapissa. Etelä-Pohjanmaalla lomautettuna oli noin 4200 henkilöä. Osuus työllisistä on keskimääräistä matalampi. 

Kriisin pitkittyessä myös irtisanomisten määrä tulee lisääntymään. Tilannekuvan ylläpitämiselle ja tulevaisuuden ennakoinnille on suuri tarve, jotta tukitoimenpiteet voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti. 

Etelä-Pohjanmaan liitossa on vuoden alusta lähtien hahmoteltu maakunnan kehitysnäkymiä pitkällä aikavälillä. Kevään aikana on yhdessä sidosryhmien kanssa muodostettu kolme erilaista skenaariota Etelä-Pohjanmaan kehityksestä vuoteen 2050. Skenaariot ovat systemaattisesti koottuja ja loogisesti johdettuja päätelmiä mahdollisesta kehityksestä tuleville vuosikymmenille. Skenaariot valmistuvat huhtikuun aikana. Vaihtoehtoiset tulevaisuuden kuvat tarjoavat työkaluja hahmottaa mahdollisia, todennäköisiä ja epätodennäköisiä kehityskulkuja, joita voidaan hyödyntää maakunnan kehittämisessä tulevien vuosien jälleenrakennuksen aikana.  

 

Teksti: Miika Laurila 

Lähteet: 

20.04.2020

Tunnelmakuvia maaliskuun EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumista, Osa 2

Maaliskuun alussa, vielä ennen koronaviruksen leviämistä epidemiaksi Suomessa, ehdittiin Etelä-Pohjanmaalla järjestää kaksi kolmesta EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumista. Ensimmäinen Alajärvellä 5.3.2020 ja toinen Seinäjoella 9.3.2020. Molemmat tilaisuudet koostuivat hankemessuista sekä ajankohtaisseminaarista, jonne saapui myös arvovaltaisia puhujavieraita. Kauhajoelle maaliskuun puoliväliin suunniteltu tapahtuma jouduttiin valitettavasti viime metreillä perumaan, mutta uutta korvaavaa tapahtumaa suunnitellaan pidettäväksi myöhemmin syksylle.

Seinäjoen tapahtumassa teemana työ ja osaaminen

Seinäjoen tilaisuus järjestettiin maanantaina 9.3.2020 Seinäjoen Framilla. Hankemessuja vietettiin Frami B:n aulatilassa ja seminaaria viereisessä auditoriossa. Tilaisuuden teemana oli työ ja osaaminen ja hankemessuille osallistuikin lähes 30 teemaan tavalla tai toisella liittyvää hanketta. Rahoitusohjelmista erityisesti Euroopan sosiaalirahaston hankkeet olivat vahvasti esillä, mutta myös aluekehitysrahaston ja maaseuturahaston hankkeista saapui messuille kattava edustus. 

Esillä olevilla hankkeilla on rahoitettu muun muassa nuorten työllistymistä ja työelämätaitojen kehittämistä, pk-yritysten digitaalista osaamista, palvelukulttuuria ja innovaatiotoimintaa, nuorten lukutaitoa, kuntouttavaa työtoimintaa, musiikintekijöiden osaamisen kehittämistä, nuorten metsäyrittäjyyttä, terveellisten elämäntapojen edistämistä sekä kylien elinvoimaisuutta.

Messut

Hankemessuilla riitti vilinää ja vilskettä, kun mukana oli lähes 30 EU-rahoitteista hanketta.

EU:n sosiaalinen ulottuvuus ajankohtaisseminaarissa

Hankemessujen ohella EU-rahoituksen vaikuttavuuteen pureuduttiin ajankohtaisseminaarissa. Seminaarin avaussanat lausui maakuntajohtaja Asko Peltola avaten lyhyesti EU:n merkitystä maakunnalle ja sen kehittämsielle. Puheesaan Peltola korosti, kuinka on Etelä-Pohjanmaallakin on viisainta ottaa kaikki hyöty irti EU:sta ja sen rahoitusohjelmista. Peltola korosti puheessaan myös EU:n merkitystä maakunnan kansainvälistäjänä, jonka eteen on tehty paljon töitä, mutta edelleen riittää tekemistä. 

Asko Peltola

Maakuntajohtaja Asko Peltola toivotti seminaarivieraat tervetulleiksi ja pohti EU:n merkitystä maakunnalle erityisesti kansainvälistymisen näkökulmasta.

Puhujavieraaksi tilaisuuteen saapui eurooppaministeri Tytti Tuppurainen. Tuppurainen käsitteli puheessaan muun muassa EU:n sosiaalista ulottuvuutta sekä tulevan ohjelmakauden näkymiä. EU:n sosiaalinen ulottuvuus muodostaa pitkälti EU:n arvopohjan, koskettaen niitä asioita, jotka ovat tärkeitä jokaisen ihmisen arjessa, Tuppurainen muistutti.  

Sosiaalisessa ulottuvuudessa työ, osaaminen ja koulutus ovat keskeisiä pilareita, joissa myös Suomi on kilpailukykyisessä asemassa. Tuppuraisen mukaan rahoituksen tulisikin tulevalla ohjelmakaudella tukea entistä vahvemmin juuri kasvua, työllisyyttä ja osaamista. Näiden lisäksi rahoitukseen tulee vahvasti liittymään ilmastotoimenpiteiden toteuttaminen, josta on juuri julkaistu EU:n vihreän kehityksen toimintaohjelma. 

Eurooppaministeri toi puheessaan esiin myös, kuinka eri rahoitusohjelmilla on merkittävä rooli sosiaalisen ulottuvuuteen liittyvien politiikkatavoitteiden toteuttamisessa, sillä EU:lla ei ole lainsäädännöllistä toimivaltaa kyseisellä politiikka-alalla. Euroopan sosiaalirahaston avulla toteutetuista toimenpiteistä hyvä esimerkki on Ohjaamo-toiminta, joka on levinnyt ympäri Suomea ja jonka avulla yli 18 000 nuorta on saanut tukea ja apua. Ohjaamo-toiminta on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti hyvänä ja toimivana toimintamallina.

 Tuppurainen

Ennen puheenvuoroaan eurooppaministeri Tytti Tuppurainen ehti vierailla myös hankemessuilla tutustuen mukana oleviin hankkeisiin.

Vaikuttavaa rahoitusta ja hanketoimintaa

Ministerin jälkeen lavalle astui Heli Seppelvirta, joka esitteli jälleen rakennerahasto-ohjelmien ja maaseuturahaston vaikuttavuutta kuluneella ohjelmakaudella. Euroopan sosiaalirahasto on merkittävä ohjelma, jolla tuetaan erityisesti työllistymistä, osaamisen kehittämistä sekä heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta yhteiskuntaan.  Kuluneella ohjelmakaudella ohjelmasta on Etelä-Pohjanmaalla rahoitettu yli 33 hanketta, joista esillä oli hyvä kattaus jo hankemessuilla.

Etelä-Pohjanmaalla merkittävä rahoitusohjelma on maaseuturahasto, jota hyödyntävät kehittämisorganisaatiot kuin paikalliset yritykset.  Etelä-Pohjanmaalla rahoitusta myönnetään maakunnallisiin hankkeisiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta sekä paikalliseen kehittämiseen neljältä Leader-ryhmältä.

ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien rahoitus kuluneelle kaudelle on ollut yhteensä noin 81,3 miljoonaa euroa. Maaseuturahaston kehittämistuilla on kuluneella ohjelmakaudella parannettu elinympäristön laatua, vahvistettu osaamista ja osallstuutta, edistetty resurssien tehokasta käyttöä sekä yritysten verkostoitumista tähän mennessä noin 31 miljoonalla eurolla lähes 304 hankkeella. Yleishyödyllisiin investointeihin rahoitusta on myönnetty 280 hankkeeseen. Investointirahoituksella on muun muassa kunnostettu ja rakennettu yhteisiä tiloja, liikuntapaikkoja sekä ympäristöjä.

Maaseuturahaston yritystuilla taas on edistetty erityisesti työpaikkojen säilyttämistä, yritysten kilpailukykyä, liikevaihdon kasvattamista, yrityksen laajentumista sekä kannattavuuden parantumista yhteensä noin 25,7 miljoonalla eurolla. Tukien mahdollistamat kokonaisinvestoinnit ovat olleet yrityksissä suuruudeltaan lähes nelinkertaiset, yli 100 miljoonaa euroa. Työpaikkoja kehittämistoimien ansiosta on syntynyt yli 1000 kappaletta.

 Esitteet

EU-tietokeskus kokosi tapahtumien alla EU:n rakennerahastojen hankerahoituksen vaikuttavuutta kolmeen esitteeseen. 

Hankemaistiaisissa hanketoimijat pääsivät estradille lyhyissä puheenvuoroissa. Seminaarissa kuultiin esitykset neljästä kehittämishankkeesta. Ensimmäiseksi kuultiin esitys Rytmi-instituutissa meneillä olevasta ProMUS-hankkeesta, jossa kehitetään musiikintekemisen koulutusta Etelä-Pohjanmaalle. Hanke on rahoitettu Euroopan sosiaalirahastosta ja hankkeen koulutusjaksolla kehitettyjä biisejä oli kuultavissa myös hankemessuilla ProMUS-hankkeen esittelypisteellä.

Toisena hankkeena esittäytyi Etelä-Pohjanmaa TYP:in (Monialainen yhteispalvelu) koordinoima OSMO-hanke, jossa on kehitetty maakunnallisesti aikuissosiaalityön ja monialaisen yhteispalvelun palveluprosesseja entistä osallistavamaan suuntaan. Hanke on rahoitettu Euroopan sosiaalirahastosta.

Kolmantena hankkeena esittäytyi IntoSeinäjoen, Seinäjoen Ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen kaupungin Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettu yhteistyöhanke Healthy Kids of Seinäjoki (HKS), jossa rakennetaan yhteistä kehitysalustaa HKS-teeman ympärille. Kehitysalustan avulla pyritään aktivoimaan alueen kasvuhakuisia ja start-up yrityksiä sekä alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatioita yhteistyöhön ja uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen HKS-teeman ympärille.

HKS

Maria Ahvenniemi Into-Seinäjoesta esitteli messuilla ja seminaarissa viime keväänä käynnistynyttä Healthy Kids of Seinäjoki kehitysalusta -hanketta.

Neljäntenä hankkeena esittäytyi Etelä-Pohjanmaan 4h yhdistyksen toteuttama KIINTO- Nuorten metsäyrittäjyys -hanke, jonka tavoitteena on ollut innostaa ja kouluttaa eteläpohjalaisnuoria metsäyrittäjyyteen. Hanketta on r­­­ahoitettu Maaseuturahaston Leader-tuella.

Viimeisenä vuorossa oli paneelikeskustelu, johon panelisteina osallistuivat Pauliina Talvitie Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta, Johanna Latvala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Asko Peltola, Etelä-Pohjamaan liitosta sekä Ritva Rintapukka Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksesta. Lämminhenkisessä paneelissa pohdittiin muun muassa onnistuneen hankkeen reseptejä sekä hankeviestinnän merkitystä. 

Paneeli

Seminaari päätettiin lämminhenkiseen paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin muun muassa hankeviestinnän merkitystä. Panelistit totesivat, että merkityksellinen hankeviestinä vaatii osaamista, resursseja sekä myös byrokratian kaavuista riisuuntumista.

Teksti: Hanna Meriläinen

0 kommenttia
20.04.2020

Tunnelmakuvia maaliskuun EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumista, Osa 1

Maaliskuun alussa, vielä ennen koronaviruksen leviämistä epidemiaksi Suomessa, ehdittiin Etelä-Pohjanmaalla järjestää kaksi kolmesta EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumista. Ensimmäinen Alajärvellä 5.3.2020 ja toinen Seinäjoella 9.3.2020. Molemmat tilaisuudet koostuivat hankemessuista sekä ajankohtaisseminaarista, jonne saapui innostavia puhujavieraita myös maakunnan ulkopuolelta.  Kauhajoelle maaliskuun puoliväliin suunniteltu tapahtuma jouduttiin valitettavasti viime metreillä perumaan, mutta uutta korvaavaa tapahtumaa suunnitellaan pidettäväksi myöhemmin syksylle.

Ympäristö- ja ilmastoteemat esillä Alajärvellä

Alajärven tilaisuutta vietettiin torstaina 5.3. uudenkarhealla monitoimihallilla. Tilaisuuden yhteydessä järjestetyillä hankemessuilla esittäytyi jopa 20 EU-rahoitettua hanketta, joilla on tuettu erityisesti ilmastoon ja ympäristöön liittyviä toimenpiteitä Etelä-Pohjanmaan alueella. Mukaan oli kutsuttu hankkeita erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston sekä Euroopan maaseuturahaston ohjelmista.

Mukana olevilla hankkeita on edistetty muun muassa ilmastoviisasta ja hiilineutraalia maa- ja metsätaloutta, kestävää puurakentamista, vesistöjen suojelua, ruokahävikin vähentämistä julkisissa keittiöissä, uusiutuviin energialähteisiin siirtymistä, kestävää matkailua, kiertotalouden ja ekologisten innovaatioiden edistämistä alueen pk-yrityksissä, biokaasupilottiympäristön rakentamista Suupohjan alueelle sekä pelillisiä energia- ja kiertotalousratkaisuja.

Hankelistausta lukiessa voikin todeta, että EU-rahoitus on mahdollistanut erittäin monipuolisesti erilaisia toimenpiteitä, joilla edistetään siirtymistä kohti kestävää maakuntaa.

 Messut

Alajärven hankemessuilla oli mukana lähes 20 EU-rahoitteista hanketta.


Ajankohtaisseminaarissa esillä EU:n vihreän kehityksen ohjelma

Päivän aiheisiin pureuduttiin tarkemmin ajankohtaisseminaarissa, jossa avaussanat kuultiin Alajärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esko Rintamäen lausumana. Rintamäki muisteli puheessaan EU-jäsenyyden alkuaikoja ja kuinka Alajärvelläkin EU-jäsenyys aiheutti huolta siitä, kuinka alueet, maaseutu ja maatalous pärjää muutoksessa. Muutokseen kuitenkin lopulta sopeuduttiin ja lopulta on pärjätty hyvin, opittu uutta ja pidetty maaseutu edelleen elinvoimaisena ja vahvana.

Esko Rintamäki

Alajärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esko Rintamäki avasi seminaarin. 

Pääpuhujaksi seminaarin saapui ilmastoasioiden konkari Ismo Ulvila, Euroopan komissiosta. Ulvila avasi osallistujille erityisesti Euroopan komission uutta vihreän kehityksen ohjelmaa, eli niin kutsuttua Green Dealia, jolla Euroopan unioni tavoittelee siirtymistä kohti hiilineutraalia taloutta vuoteen 2050 mennessä.  Ulvilan mukaan ohjelma ei kuitenkaan ole pelkkä ilmastosuunnitelma, vaan mitä enemmässä määrin elinkeino- ja kilpailupoliittinen kasvuohjelma, jonka avulla Eurooppa pysyy kilpailukykyisenä alueena ja taloutena myös globaalisti.

Ismo Ulvila

Ismo Ulvila esitteli paikalla olleille Euroopan komission uutta vihreän kehityksen ohjelmaa. 

Ulvilan jälkeen lavalle astui Katariina Arpala, Leader-aisaparin nuorisojaostosta, joka ravisteli kuulijakuntaa tuoreilla ajatuksilla nuorten näkemyksistä elinvoimaisesta, houkuttelevasta ja kestävälle kehitykselle tilaa antavasta kotiseudusta.  Puheessaan Arpala muun muassa painotti, että kotiseudun pitää olla mielekäs jo nuorena siellä asuessaan ja ekologista elämäntapaa ei pitäisi joutua selittämään muille.

Katariina Arpala

Katariina Arpala pohti puheessaan maaseudun houkuttelevuutta nuorten näkökulmasta, jossa muun muassa vaatimukset ekologisille valinnoille korostuvat yhä enemmän. 


EU-rahoituksen vaikutukset maakuntaan

Päivän viimeisen puheenvuoron piti aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta Etelä-Pohjanmaan liitosta. Seppelvirta avasi esityksessään EU-rahoituksen vaikuttavuutta kuluneella ohjelmakaudella niin EU:n rakennerahastojen kuin maaseuturahaston osalta sekä avasi lyhyesti tilannetta tulevan ohjelmakauden 2021-2027 valmisteluissa.

Heli Seppelvirta

Heli Seppelvirta esitteli EU:n rakennerahastojen sekä maaseuturahaston toiminnan vaikuttavuutta. 

Kuluvalla ohjelmakaudella yli 105 pk-yritystä on saanut tukea kasvuun ja kansainvälistymiseen Euroopan aluekehitysrahastosta. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen on keskeinen teema myös yrityksille suunnatussa rahoituksessa ja 45 yritystä on parantanut merkittävästi hiilijalanjälkeään.  Yritysrahoituksen avulla maakuntaan on luotu 120 uutta työpaikkaa ja 50 yrityksessä on tapahtunut merkittävään liikevaihdon tai henkilöstön lisäystä.

Aluekehitysrahastosta rahoitetaan myös kehittämishankkeita, joissa vähähiilisyys on ollut kuluneella ohjelmakaudella myös merkittävä teema.  Tähän mennessä ohjelmasta on rahoitettu 75 hanketta, joiden kokonaisvolyymi on ollut yli 15 miljoonaa euroa. Rahoituksen painotuksia ovat TKI-keskittymien vahvistaminen, yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen sekä vähähiilisyyden edistäminen. Kehittämishankkeiden avulla yli 50 yritystä on tehnyt tiivistä yhteistyötä alueen tki-toimijoiden kanssa, 740 yritystä on osallistunut hankkeisiin ja hankkeilla on synnytetty 30 uutta työpaikkaa.

Paneelikeskustelussa pohdittiin ilmastonmuutosta mahdollisuutena

Viimeisenä vuorossa oli paneelikeskustelu, johon osallistui viisi keskustelijaa: Heli Seppelvirta Etelä-Pohjanmaan liitosta, Mervi Niemi-Huhdanpää Leader Aisaparista, Ismo Ulvila Euroopan komissiosta, Katariina Arpala Leader Aisaparin nuorisojaostosta sekä Kari Laasasenaho hankeaktiivin roolissa Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta.  Paneelissa pohdittiin muun muassa näkymiä ja toiveita EU:n tulevalta ohjelmakaudelta sekä siitä miten Etelä-Pohjanmaan pitäisi olla mukana tukemassa EU:n ilmastotavoitteita. Puhujavieraat suhtautuivat ilmastonmuutokseen ennen kaikkea myös mahdollisuutena, jossa maakunnan tulisi tavoitella myös edelläkävijän roolia.   Erityisesti maakunnan yrityksillä nähtiin olevan edellytyksiä ratkaisujen ja prosessien kehittämisessä ja potentiaalia toimia edelläkävijänä.  Myös koulutuksen ja tki-toiminnan aloilla nähtiin vahvoja mahdollisuuksia.  

Panelistit

Paneelissa pohdittiin maakunnan mahdollisuuksia toimia ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijänä. 

Yleisö

Tilaisuudessa riitti hyvin myös yleisöä.  

Tilaisuuden järjesti Etelä-Pohjamaan liiton EU-tietokeskus yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä paikallisten kumppaneiden (Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu Oy, SeAMK Maakuntakorkeakoulu ja Leader Aisapari) kanssa.

Tutustu myös

Kari Laasasenahon Kynäälyjä-blogissa julkaistu kirjoitus Etelä-Pohjanmaan mahdollisuuksista toimia ympäristö- ja ilmastoasioiden edelläkävijänä tulevalla ohjelmakaudella.  Linkki artikkeliin: https://www.epliitto.fi/kynaalyja/ajatuksia-ymparistosta-ja-ilmastosta-eun-tulevalla-ohjelmakaudella2

Tutustu Euroopan komission Vihreän kehityksen ohjelmaa osoittessa: https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi

 

Teksti: Hanna Meriläinen

0 kommenttia
20.04.2020

Yhteisöenergian A-B-C

Suomenkielinen käsikirja auttaa uusiutuvien energiamuotojen paikallisessa hyödyntämisessä

Yhteisöenergian käsikirja on julkaistu osana Co2mmunity-hanketta. Käsikirja on tarkoitettu kansalaisille, kansalaisjärjestöille ja kunnan edustajille. Siitä selviää muun muassa:

  • Mitä yhteisöenergia on?
  • Minkälaista uusiutuvaa yhteisöenergiaa meillä on Suomessa?
  • Mitä käytännön vinkkejä on yhteisöenergian edistämiseen?
  • Miten vältän virheet?
  • Mitä voin tehdä kansalaisena tai kunnan edustajana uusiutuvaa yhteisöenergiaa edistääkseni?

Käsikirja on ladattavissa hankkeen kotisivuilta klikkaamalla karttaa Suomen kohdalta: http://co2mmunity.eu/country-specific-handbooks

Suomenkielisen käsikirjan lisäksi maakohtaiset yhteisöenergian tietopaketit löytyvät myös seuraavista Itämeren alueen maista: Saksa, Tanska, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Puola. Nämä seitsemän dokumenttia ovat julkaistu maan omalla kielellä.

 

Co2mmunity (Co-producing and co-financing renewable community energy projects)

http://co2mmunity.eu/

 

Teksti: Päivi Tuisku

20.04.2020

MAMBA-hanke siirtyi aktiiviseen etätyöskentelyyn

Etäyhteyksiä on hyödynnetty sekä Suomessa että kansainvälisessä yhteistyössä viime viikkojen aikana 

Ensikosketuksen kansainväliseen etätyöhön saimme hankepartneritapaamisen siirryttyä verkkoon maaliskuun lopussa. Ajatustenvaihto, ryhmätyöskentely ja ajankohtaisten asioiden läpikäyminen osoittautuivat yllättävän onnistuneeksi, vaikka olimmekin odottaneet matkaa Trelleborgiin tutustumaan hankekumppanimme toimintaympäristöön ja pilottihankkeeseen. Virtuaalinen kierroksemme jatkui kahden päivän tapaamisen jälkeen vielä Malmön maisemiin, joihin suunniteltu maaseudun henkilöliikennettä ja -kuljetuksia käsitellyt seminaari toteutettiin niin ikään verkossa webinaarin muodossa. Webinaarin aihepiiri oli osuvasti ”Digitalisation: rural mobility in the digital age”.

Seminaarin tallenne ja esitykset ovat kiinnostuneiden kuultavissa ja nähtävissä hankkeen kotisivuilla » Nauhoite toimii parhaiten Internet Explorer -selaimella ja tarpeen saattaa olla myös Adobe Connectin lataaminen.

Kevään aikana MAMBA-projektin tavoitteena oli järjestää Etelä-Pohjanmaan kunnille kuljetusaiheinen työpaja, jossa pureudutaan käsillä oleviin haasteisiin ja autetaan löytämään ratkaisuja muun muassa kuljetusten kilpailuttamiseen liittyen. Alun perin Seinäjoella pidettäväksi suunniteltu työpajamme siirtyi myös kätevästi verkkoon kaksiosaiseksi kokonaisuudeksi. Kouluttajana toiminut Novice Oy:n Antti Savola antoikin osallistujille kattavan tietopaketin hankintaprosesseista ja kuljetuspalveluiden kilpailuttamisesta. Hyvien ja huonojen esimerkkien kautta pääsimme miettimään myös niitä toimintamalleja, joiden käyttäminen on erityisen suositeltavaa hyvää kilpailutusprosessia ja lopputulosta tavoiteltaessa. 

 

MAMBA (Maximising mobility and accessibility of services in rural areas of the Baltic Sea Region)

https://www.mambaproject.eu/

 

Teksti: Päivi Tuisku

20.04.2020

Etelä-Pohjanmaan väestörakenne muuttuu

Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2019 lopulla yhteensä 188 685 henkeä. Maakunta oli väestöltään yhdeksänneksi suurin.

Vuoden 2019 aikana väkiluku kasvoi kahdessa kunnassa, eli Seinäjoella ja Ilmajoella. Seinäjoella väestönkasvua oli 493 henkeä ja Ilmajoella 82. Suhteellisesti eniten väestöään menettivät Lappajärvi (- 2,7 %) ja Vimpeli (- 2,6 %). Kauhava on ollut joka vuosi ajanjaksolla 2017–2019 lukumääräisesti eniten asukkaitaan menettänyt kunta: vuonna 2019 sen asukasluku väheni 296 henkeä.

Maakunnan väkiluku vuonna 2019 laski 1 030 henkeä ja väestö väheni toisena vuonna peräkkäin yli 1 000 hengellä. Tätä ennen näin on viimeksi tapahtunut vuosina 2000–2001. Väestön alueellinen keskittyminen on maassamme viime vuosina kiihtynyt, sillä vuonna 2019 väestöltään kasvavien kuntien lukumäärä oli 54, kun se vuosina 2010–2018 oli keskimäärin noin 94 kuntaa.

Väestön ikärakenne on myös muutoksessa. 65 vuotta täyttäneiden osuus maakunnan väestöstä ylitti ensi kertaa 25 prosentin rajan (25,3 %). Ikäryhmään kuuluvia oli vuoden lopulla suhteellisesti eniten Karijoella (34,9 %) ja Lappajärvellä (34,2 %). Seitsemässä kunnassa tähän ikäryhmään kuuluvien osuus ylitti 30 prosentin rajan.

Vastaavasti nuorten ja lasten osuus väestöstä pienentyy. Vuoden lopulla Etelä-Pohjanmaan kaikissa kunnissa alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä jäi alle 20 prosenttiin. Suhteellisesti korkein se oli Ilmajoella (19,8 %).

Ikärakenteen muutos näkyy myös maakunnan väestön keski-iässä. Se oli vuoden 2019 lopulla 44,4 vuotta eli 2,1 vuotta korkeampi kuin kymmenen vuotta aiemmin. Keski-ikä oli korkein Karijoella (51,9 vuotta) ja matalin Seinäjoella (40,9 vuotta). Vain Seinäjoella ja Ilmajoella väestön keski-ikä oli koko maan tasoa (43,2 vuotta) alempi.

Myös väestön kielellinen rakenne muuttuu. Etelä-Pohjanmaa oli vuoden 2019 lopulla edelleen maailman suomenkielisin maakunta, sillä sen asukkaista suomea äidinkielenään puhuvien osuus oli 97,4 prosenttia. Kymmenen vuotta aiemmin vastaava osuus oli 1,3 prosenttiyksikköä suurempi.

Vieraskielisiä (= äidinkieli muu kuin suomen, ruotsin tai saamen kielet) oli  vuoden 2019 lopulla maakunnassa 2,3 % väestöstä. Vieraskielisten väestöosuus oli korkein Lappajärvellä (4,5 %) ja Isojoella (3,5 %) sekä pienin Karijoella (0,7 %) ja Soinissa (0,8 %). Vieraista kielistä äidinkielinä puhutuimpia olivat venäjä (884 henkeä) ja viro (714 henkeä). Vuonna 2019 vieraskielisten määrä kasvoi 13 kunnassa, mutta Suomen virallisia kieliä puhuvien määrä vain Seinäjoella ja Ilmajoella. Suurimpia ulkomaiden kansalaisten ryhmiä olivat Viron (685 henkeä), Venäjän (392) ja Ukrainan (233) kansalaiset.

Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2019 lopulla noin 105 500 henkilöä, jotka olivat myös syntyneet Etelä-Pohjanmaalla. Yksittäisistä kunnista tämä asuinalueellaan syntyneiden osuus oli korkein Soinissa, jonka vakituisista asukkaista 66,3 % oli myös syntynyt Soinissa. Asuinalueellaan syntyneiden väestöosuus oli pienin Seinäjoella eli 44,9 %. Seinäjoki oli myös ainoa Etelä-Pohjanmaan kunta, jonka vakituisten asukkaiden enemmistö oli syntynyt asuinkuntansa ulkopuolella.

Etelä-Pohjanmaan keskimääräinen väestöntiheys maaneliökilometriä kohti oli tuolloin 14 asukasta. Kunnittainen väestöntiheys oli korkein Seinäjoella (44,5 asukasta) ja matalin Isojoella (3,0).

 

Väestön keski-ikä alueittain (Excel-tiedosto) »

 

Teksti: Marko Rossinen 

 

 

 

 

16.04.2020

Etelä-Pohjanmaan kaavoittajien ja rakennustarkastajien opintomatka

Jo perinteeksi muodostunut, kolmatta kertaa järjestettävä kaavoittajien ja rakennustarkastajien opintomatka suuntasi tänä vuonna Ylivieskaan, Kalajoelle sekä Kokkolaan 18.-19.2.2020. Tiistai-aamuna reilu 20 Etelä-Pohjanmaan kaavoittajaa ja rakennustarkastajaa hyppäsi bussiin ja matka alkoi.

Ensimmäisenä vierailukuntana oli Ylivieska, missä lounaan jälkeen meidät otti lämpimästi vastaan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto, kaupunginhallituksen pj. Kati Marjakangas sekä kaupunginarkkitehti Risto Suikkari. Saimme kuulla tarkemmin mm. rakenteilla olevasta Taanilan yhtenäiskoulusta, Ylivieskan asemanseudun kaavoituksesta sekä 2016 palaneen puukirkon tilalle suunnitellusta uudesta kirkosta.

Pääsimme tutustumaan Taanilan koulun rakennustyömaalle vastaavan mestarin johdolla. Turvavarusteet olivat kaikilla ohjeiden mukaiset. Ennen Kalajoelle siirtymistä kävimme vielä happihyppelyllä Ylivieskan rautatieasemalla ja katsomassa asematunnelin värikkyyttä.

Opintomatkalaiset ovat pukeneet ohjeiden mukaiset turvavarusteet päälleen ennen kuin pääsevät tutustumaan Taanilan yhtenäiskoulun työmaahan.

 

Kalajoelle saavuimme juuri sopivasti iltapäiväkahveille. Kahvien jälkeen kaupungin kaavoituspäällikkö Nina Marjoniemi esitteli Kalajoen hiekkasärkkien, vuoden 2014 loma-asuntomessualueen sekä uuden Marinan alueen kaavoitusta. Ajelimme bussilla loma-asuntomessualueella sekä hiekkasärkkien kautta Marinan-alueelle. Kovasta tuulesta huolimatta osa porukasta kävi testaamassa meriveden lämpötilaa ja ihailemassa auringonlaskua ulkona. Illan hämärtyessä jatkoimme matkaa kohti Kokkolaa.

Keskiviikkona aamupalan jälkeen pääsimme kävelylle vanhaan kaupunkiin yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainbergin johdolla. Samalla saimme kuulla palan Kokkolan historiasta.

  

Aamukävelyllä Kokkolan vanhassa kaupungissa.

 

Ennen lounasta Etelä-Pohjanmaan liitto sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kertoivat ajankohtaisista aiheista. Sen jälkeen kuntakaavoittajat ja rakennustarkastajat jakautuivat omiin ryhmiinsä keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Keskustelua riitti kummassakin porukassa niin, että varattu aika ei meinannut riittää.

Iltapäivällä kaupunkisuunnittelupäällikkö Jouni Laitinen esitteli Kokkolan kaupungin ajankohtaisia kaavoitusaiheita. Yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainberg esitteli, miten Kokkolassa on onnistuttu kyläkaavoituksessa, ja kaupunginpuutarhuri Sini Sangi kertoi meille vihersuunnittelusta.

Brita Marian puistossa innostuttiin hyppimään uudella leikkialustalla.

 

Lounaan jälkeen pääsimme tutustumaan uuteen Chydenius skolaan, missä rehtori Charlotta Uusitalo kierrätti meitä avarassa ja monipuolisessa koulurakennuksessa. Käsityö- ja puutyöluokissa opintomatkalaiset innostuivat muistelemaan omia kouluaikojaan. Opintomatkan viimeinen kohde oli Brita Maria puisto Suntin varressa, jonne Sini Sangi meidät johdatti. Puistoon oli rakennettu muun muassa elektronisia leikkialustoja ja kiinteä dj-pöytä. Lumisempana talvena puistoon on tarkoitus jäädyttää myös luistinrata.

Koko matkan ajan bussissa ja lounas- ja kahvitauolla riitti paljon jutustelua. Tällainen opintomatka on mainio tapa päästä jakamaan ajatuksia, pohtimaan haasteita sekä tietysti tapaamaan kollegoita koko Etelä-Pohjanmaan alueelta ja kohdekunnista. Kiitos vielä matkan järjestäjille sekä myös kaikille osallistujille! Näin hyväksi havaittua perinnettä kannattaa jatkaa!

 

Teksti: Alli Sirén

Kuvat: Alli Sirén ja Maaria Vanhatalo

7.04.2020

Etelä-Pohjanmaan kehittämisrahaston haku auki koronakriisistä kärsineille kulttuuritoimijoille

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on avannut kehittämisapurahojen haun. Kulttuurilautakunta kohdistaa haun koronaviruksen vaikutuksista kärsineille kulttuuritoimijoille. 

Kulttuurin apurahoja voivat hakea Etelä-Pohjanmaan alueella toimivat kulttuuritoimintaa ammattimaisesti toteuttavat kulttuuriyhdistykset, työryhmät, freelancerit, yksittäiset taiteilijat ja kulttuurialan yritykset sekä kulttuuri- ja taidelaitokset.

Kehittämisrahaston apurahat ovat haettavissa 8.4.2020−22.4.2020 välisenä aikana. Apurahaa haetaan erillisellä lomakkeella, joka on saatavissa liiton verkkosivuilta osoitteesta https://epliitto.fi/kehittamisrahaston-apurahat-kulttuurille.

Yksittäinen apuraha voi olla suuruudeltaan enintään 5 000 euroa. Kehittämisrahaston rahoitusta on jaossa 80 000 euroa. Apurahahakemukset arvioidaan ja rahoitusta osoitetaan hakemusten perusteella. Päätökset apurahoista tekee Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta.

 

Lisätietoja:

 

0 kommenttia
2.04.2020

Rakennerahastohankkeiden vaikuttavuuden arviointi on valmistunut

Etelä-Pohjanmaalla kaudella 2014-2020 toteutettujen rakennerahastohankkeiden (EAKR, ESR) vaikuttavuuden arviointi on valmistunut. Taustalla oli tarve selvittää syvällisemmin rakennerahastotoiminnan osuvuutta maakunnan omiin tavoitteisiin ja alueellisten toimijoiden tarpeisiin. Arvioinnissa tuotettiin myös kehittämissuosituksia tulevaa ohjelmakautta varten.

Rajallisista resursseista huolimatta rakennerahastovarat ovat hyvin keskeinen ja alueelle lisäarvoa luova tekijä. Hanketoiminnalla on ollut maakunnan kehittämisen painopisteisiin positiivisia vaikutuksia, mikä näkyy muun muassa tutkimus- ja innovaatioteemojen edistymisessä, kärkialojen elinkeinotoiminnan ja vahvistumisessa, ESR-kehittämistyön vaikutuksissa sekä yritysten toiminnan kehittämisessä laadukkaammin. Tehdystä kehittämistyöstä suuri osa jäisi toteutumatta ilman rahoitusta.

Tulevalla ohjelmakaudella hankkeiden fokusta tulisi suunnata järjestelmällisemmin hankekokonaisuuksina tärkeimpiin maakunnallisen kehittämisen kärkiin ja koota alueellisia voimavaroja vielä samansuuntaisemmin hankekokonaisuuksien taakse. Myös maakunnan viranomaisten ja hanketoimijoiden yhteistyön edellytysten säilyttäminen tulee varmistaa ja edistää laaja-alaisemman toteuttajien välisen yhteistyön kehittymistä. Lisäksi toiminnan seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia on syytä kehittää edelleen huomioiden muun muassa työssä tuotettu arviointimalliehdotus.

Arviointityön tilaajina olivat Etelä-Pohjanmaan liitto ja Keski-Suomen ELY-keskus. Arvioinnin toteuttivat Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja TK-Eval.

 

Tustustu raporttiin:

Etelä-Pohjanmaan rakennerahastotoiminnan vaikuttavuuden arviointi (pdf)

30.03.2020

Toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa

Koronaviruksella on merkittäviä vaikutuksia yritystoimintaan. Kokosimme alle tietoja siitä, mistä yritys voi hakea apua koronavirustilanteessa.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön linkit

Kuvan lähde: https://twitter.com/TEM_uutiset/status/1243592349353197569

 

TEM on koonnut tietoa erikokoisille yrityksille muun muassa siitä, minne yrittäjän kannattaa ottaa yhteyttä poikkeustilanteessa.

Toimintaohjeita yrityksille koronavirustilanteessa »

 

Lisäksi TEM:n sivustolta löydät vastaukset esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: 

  • Mitä yrittäjän kannattaa tehdä, jos koronavirus aiheuttaa vaikeuksia?
  • Mitä apua valtio tarjoaa yrityksille koronaviruksen aiheuttamissa vaikeuksissa?

Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja yritysrahoituksesta  »

 

 

ELY-keskuksen linkit

 

Myös ELY-keskukset ovat saaneet lisärahoitusta myönnettäväksi yrityksen kehittämisavustuksiin koronavirusepidemian aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä kärsiville yrityksille koko maassa. Haku avautuu 31.3.2020 ELY-keskusten verkkosivuilla.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sivuilta on saatavilla ajankohtaista tietoa lisärahoituksen lisäksi myös muista uusista tukipalveluista, rahoitusmahdollisuuksista ja toimintatavoista. 

 

 

Into Seinäjoen ja Seinäjoen Yrittäjien Kriisin yli -palvelu


Into Seinäjoki ja Seinäjoen Yrittäjät ovat koonneet voimansa yhteen ja auttaa yrityksiä koronan yli ja kohti uutta arkea. Ota yhteyttä ja lue lisäinfoa »

 

 

27.03.2020

Kulttuurialan apurahoja haussa – tavoitteena vastata koronakriisin aiheuttamaan ahdinkoon

Vauhdilla levinnyt koronakriisi koettelee erityisesti kulttuurialaa. Monet tekijät ovat menettäneet hetkessä toimeentulonsa jopa koko kevään ajalta ja pelkäävät perustellusti toimeentulonsa puolesta.
Kokosimme alle avoinna olevia tai pian aukeavia apurahahakuja, joiden kautta jaettava rahoitus on kohdennettu käsillä olevan kriisin vaikutusten taittamiseen.

 

Säätiöiltä ja ministeriöltä yhteensä miljoonien hätäapu kulttuurikentän ahdinkoon – rahoitus jaetaan Taiken kautta

Suuret suomalaiset säätiöt, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Taiteen edistämiskeskus myöntävät yhdessä nopeaa tukea koronaepidemian takia ahdinkoon joutuneille taiteen ja kulttuurin ammattilaisille. Korona-apuraha on tarkoitettu työskentelyedellytysten lyhytaikaiseen turvaamiseen hakijalle, joka on koronaepidemian vuoksi menettänyt taiteelliseen työhön perustuvia työtilaisuuksia tai ansaintamahdollisuuksia. Korona-apuraha on tarkoitettu hakijan henkilökohtaiseen käyttöön työsuunnitelman mukaiseen taiteelliseen työskentelyyn, suunnitteluun ja/tai ammattitaidon ylläpitämiseen. Korona-apurahan suuruus on 3000 euroa, ja se on tarkoitettu 1,5 kuukauden työskentelyyn ajalla 1.5.–31.7.2020. Muu palkattu ansiotyö apurahakauden aikana on sallittu. Hakuaika: 1.4.2020–15.4.2020 klo 16.00. 

Taiteen edistämiskeskuksen sivuille »

 

Koneen Säätiö avaa taiteilijoille pikahaun kotiresidenssiin

Koneen Säätiöltä voi hakea kolmen kuukauden työskentelyapurahaa taiteilijaresidenssiin, joka tapahtuu taiteilijan omassa kodissa. Residenssi mahdollistaa uusien ideoiden kehkeytymistä ilman painetta teoksen tai projektin valmiiksi saattamiseen. Kolmen kuukauden mittainen kotiresidenssi sisältää kuukausiapurahan sekä verkkotyöalustan ajatusten jakamiselle. Kotiresidenssihaku aukeaa perjantaina 27.3.2020 ja päättyy sunnuntaina 5.4.2020 klo 16.

Koneen Säätiön sivuille »

 

Together Alone – avoin ohjelmahaku

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit avaavat poikkeustilaa dokumentoivan Together Alone -ohjelmahaun kansainvälisille taideprojekteille. Haun tavoitteena on tukea taiteilijoiden toimeentuloa kriisitilanteessa ja edesauttaa kansainvälisen yhteistyön jatkumista. Instituutit hakevat taiteellisia projekteja, jotka liittyvät seuraaviin teemoihin: poikkeustila, radikaali muutos, resilienssi, tulevaisuuden taiteellinen työ, yhdessä yksin. Haku on avoin kaikille luovien alojen suomalaisille tai Suomessa asuville ammattitaiteilijoille, joiden kevään kalenterit tyhjenivät koronaepidemian takia. Instituutit tilaavat valituilta taiteilijoilta tai ryhmiltä projektin, jotka toteutuvat 30.6.2020 mennessä. Yksittäisen projektin Together Alone -rahoitus on 1 500 – 5 000 euroa.
Projektiehdotuksen voi lähettää käsiteltäväksi seuraaviin ajankohtiin mennessä:

1. Deadline ma 30.3. klo 16 mennessä
2. Deadline ma 20.4. klo 16 mennessä
3. Deadline ma 4.5. klo 16 mennessä

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit -sivustolle »

 

Luova Eurooppa -ohjelman hakuaikoihin pidennyksiä

Luova Eurooppa -ohjelman hakuaikoja on pidennetty koronavirustilanteesta johtuen. Uudet hakuajat ovat:

• Yhteistyöhankkeet Länsi-Balkanin kanssa, haku päättyy 28.4.2020
• Music Moves Europe: Co-creation and co-production, haku päättyy 30.4.2020
• Music Moves Europe: Music education and learning, haku päättyy 30.4.2020

 

Tilaa Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurin uutiskirje sähköpostiisi: https://www.epliitto.fi/kulttuuri_uutiskirjeen_tilaus

26.03.2020

Kuntien viralliset väkiluvut julkaistu

Tilastokeskus julkaisi 24.3.2020 tiedot Suomen kuntien asukasluvusta 31.12.2019, eli niin sanotut viralliset väkiluvut.

Oheiseen taulukkoon on tuotu tiedot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien asukasluvuista ja 70 vuotta täyttäneiden asukkaiden määristä sekä edellä mainitun ikäryhmän väestöosuuksista 31.12.2019.

Kuntien asukasluvut (Excel-tiedosto)

 

Asiaan liittyvä tiedote löytyy osoitteesta: http://www.stat.fi/til/vaerak/2019/vaerak_2019_2020-03-24_tie_001_fi.html

19.03.2020

Suomen pääradan kuntoa ja välityskykyä parannettava kiireellisesti

Päärataryhmän oli tarkoitus järjestää 19.3.2020 eduskuntatalossa junaparlamentti, jonka aiheena oli ”Suomi ei saa pysähtyä – päärata tarvitsee rahoitusta”. Nyt kun Suomi on koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa, on junaparlamentti siirretty syksyyn. Uskomme varmasti, että myös raideliikenne taas elpyy, ja kasvaa.

Päärataryhmä esittää välittömästi toteutettavaksi pääradan kehittämisen suunnittelu- ja investointiohjelman, jonka myötä parannetaan raideliikenteen välityskykyä ja palvelutasoa niin kansainvälisessä, valtakunnallisessa kuin alueellisessa liikenteessä. Kiireisintä on panostaa päärataan Helsingin ja Tornion välillä. Lisäksi ohjelman toteuttaminen edesauttaa maan poikittaisliikenteen kehittämistä ja tavoiteltujen matka-aikojen saavuttamista asemille ja satamiin.

Suomen päärata on osa eurooppalaista rajat ylittävää TEN-T-ydinverkkoa ja tulevaa ydinverkkokäytävää. Päärata on pituudeltaan 810 kilometriä. Siitä 2/3 on yksiraiteista. Vain noin 1/4 radasta voidaan luokitella hyvässä kunnossa olevaksi. Asetettuihin liikennetarpeisiin ja tavoitetilaan nähden puutteista puolet on hyvin merkittäviä.

Suunnittelu- ja investointiohjelma (pdf)

(Päärataryhmä on laaja-alainen pääradan ja sen jatkoyhteyksien kehittämistä edistävä yhteistyöelin, joka keskittyy sekä kansalliseen vaikuttamiseen että eurooppalaiseen TEN-T-liikenneverkkoon vaikuttamiseen. www.paarata.fi)

 

Lisätietoja antavat:

 

ja muista maakunnista: 

 

19.03.2020

Tietoa koronavirusepidemian huomioimisesta rakennerahastotoiminnassa

Rakennerahastojen rahoitustoiminta jatkuu normaalisti. Uusia rahoituspäätöksiä tehdään ja maksatuksia käsitellään koko ajan sekä kehittämishankkeissa että kehittämisavustuksissa. Hankkeiden kanssa sovittuja varmennuskäyntejä tullaan siirtämään myöhemmäksi, muita tapaamisia ja neuvotteluita pyritään hoitamaan sähköisesti.  Rahoittaja on varautunut neuvottelemaan muutoksista hankkeiden toimintasuunnitelmiin ja toiminta-aikaan, jos epidemia aiheuttaa muutostarpeita. Hankesuunnitelmaa on mahdollista muuttaa, lisätä tai poistaa toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi muuttuneessa toimintaympäristössä. Tarvittavista muutoksista kannattaa keskustella rahoittajan kanssa jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hankkeiden on mahdollista hakea toteutukseen myös jatkoaikaa, jos viivästyminen on johtunut korona –epidemiasta ja jatkoaika on toiminnallisesti perusteltu. Hankkeiden tulee myös muistaa osallistujien tietojen riittävä dokumentointi, kun järjestetään esim. korvaavia verkkotilaisuuksia. Tuensaajan kannattaa aina olla yhteydessä rahoittajaan, mikäli tilanteesta aiheutuvat kustannukset ovat merkittäviä, tilanne on muutoin tulkinnanvarainen tai hankkeen tilanne mietityttää muuten vain. 

Tilanteet ja niiden vaatimat toimenpiteet käsitellään tapauskohtaisesti, mutta joustavasti, huomioiden yleinen tilanne. Hankepäätöksen mukaisten, Koronaviruksen COVID-19 takia peruttujen matkojen, tapahtumien sekä koulutusten kulut ovat ESR-ja EAKR-hankkeille tukikelpoisia kuluja, mikäli niistä ei ole mahdollista saada palautuksia. Tuensaajan tulee aina ensisijaisesti hakea palautusta taholta, jolta matka-, tila- tai muita varauksia on tehty. Tarvittaessa hankkeiden kanssa voidaan sopia välimaksatushakemuksen jättämisestä. 

Hankkeiden tulee nyt käyttää harkintaa kaikenlaisen asiakastyön toteuttamisessa sekä erilaisten tilaisuuksien, tapahtumien ja kokousten suunnittelussa ja järjestämisessä ja tukeutua kaikessa toiminnassa viranomaisten antamiin ohjeisiin. 



Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan liiton asiantuntijoilta: https://epliitto.fi/aluekehitys_yhteystiedot

 

 

Alkuperäinen tiedote julkaistu osoitteessa: https://www.rakennerahastot.fi/web/lansi-suomen-suuralue/etusivu/-/asset_publisher/2OjtcIgOTFp1/content/koronavirus-epidemian-huomioiminen-rakennerahastotoiminnassa/maximized

0 kommenttia
17.03.2020

Etelä-Pohjanmaan liiton tehtävät hoidetaan pääosin etäyhteyksin

Toimenpiteet koronaepidemian hillitsemiseksi on otettu käyttöön myös Etelä-Pohjanmaan liitossa. Näillä toimenpiteillä haluamme varmistaa henkilöstömme ja yhteistyökumppaneidemme terveyden.

Työntekijämme ovat siirtyneet pääosin etätyöskentelyyn. Ethän kuitenkaan epäröi olla yhteydessä asiantuntijoihimme sähköpostitse tai puhelimitse. Työntekijämme ovat tavoitettavissa arkipäivisin ainakin klo 9-15 välillä. Henkilöstömme yhteystiedot löytyvät osoitteesta: https://epliitto.fi/henkilokunta.

Tapaamiset hoidetaan etäyhteyksin – olemme teihin yhteydessä sopimiemme tapaamisten uudelleenjärjestelyistä. Olemme peruneet toistaiseksi kaikki liiton järjestämät tilaisuudet, jotka eivät ole välttämättömiä.

Etelä-Pohjanmaan liitto noudattaa viranomaisten ohjeita. Tällä hetkellä ohjeistus on voimassa 13.4.2020 saakka.

 

Lisätietoja:

  • maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123
  • hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910
13.03.2020

Yleisötilaisuuksia peruttu

Koronavirustilanteen tuoma epävarmuus vaikuttaa myös Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämiin yleisötapahtumiin. Seuraavat tapahtumat, joissa liitto on pääjärjestäjänä tai rinnakkaisjärjestäjänä, on päätetty perua:

 

Mahdollisista korvaavista tilaisuuksista tiedotamme myöhemmin laajasti.

 

13.03.2020

TAPAHTUMA PERUTTU: EU Etelä-Pohjanmaalla, Digitalisaatio, Kauhajoki 17.3.2020

Etelä-Pohjanmaan liitto on päättänyt perua Kauhajoelle ensi tiistaiksi 17.3.2020 suunnitellun EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtuman koronavirustilanteen tuoman epävarmuuden vuoksi. Mahdollisuutta järjestää korvaava tilaisuus myöhempänä ajankohtana selvitetään.

Peruutus koskee seuraavaa tapahtumakokonaisuutta:

 

Kauhajoki: Digitalisaatio 17.3.2020

  • Ajankohta: TAPAHTUMA ON PERUTTU
  • Paikka: SaiEDU/Vuoksi ja Suupohja-Sali
  • Puhujavieraana: europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri


14.00 
Ovet aukeaa yleisölle
14.00 
EU-hankemessut
15:00
 Avaus: Linda Leinonen, Kauhajoen kaupunginjohtaja
15:15 
Pääpuhe, Miapetra Kumpula-Natri, europarlamentaarikko
15:45 
Kuluvan ohjelmankauden vaikuttavuus ja tulevaisuuden näkymät, Heli Rintala, Kehittämispäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto
16.15 
EU yritysten digitalisaation vauhdittajana, Ari Sivula (SeAMK Tekniikka, TKI-päällikkö)

Tauko ja kahvitarjoilu klo 16.35

17:00 Hankemaistiaisia

    • HyteAI - Tekoäly, mobiili terveysteknologia ja robotiikka hyvinvointialojen uudistajana Etelä-Pohjanmaalla, Jaana Vaininonpää, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu
    • Asukkaiden ja kylien digineuvontaa - Kylille III -hanke, Tuija Takamäki, Leader Suupohja

17.15 Paneeli
Panelistit:

    • Linda Leinonen (Kauhajoen kaupunki)
    • Heli Seppelvirta (Etelä-Pohjanmaan liitto)
    • Ari Sivula (SeAMK Tekniikka, TKI-päällikkö)
    • Hanna-Leena Pihlajaniemi (Leader Suupohja, toiminnanjohtaja)
11.03.2020

RETKI PERUTTU: Tutustumisretki uusiutuvan energian ratkaisuihin Tampereelle 31.3.2020

Tutustumisretki peruttu koronavirustilanteen tuoman epävarmuuden vuoksi. Peruutus koskee seuraavaa kokonaisuutta:

 

Taloyhtiöiden edustajille suunnattu tutustumisretki Tampereelle järjestetään tiistaina 31.3.2020. Retkellä tutustutaan uusiutuvan energian ratkaisuihin erilaisissa kohteissa. Matka on ilmainen ja se sisältää kuljetuksen, lounaan ja kahvituksen. Retken järjestää kansainvälinen Co2mmunity-hanke, jossa Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana.

 

Retkikohteita: 

Kerrostalo, Pohjolankatu 18-20, Tampere

○ kaksisuuntainen kaukolämpö ○ maalämpö ○ aurinkoenergia ○ lisälämmöneristys ○ jäteveden lämmöntalteenotto ○ huoneistokohtainen viilennys ○

Leppäkosken sähkö, Ikaalinen

○ aurinkosähkö ○ aurinkolämpö ○ älykäs sisälämpötilan ohjaus ○

Sähköauton latauspiste, Ylöjärvi

○ uuden teknologian pikalatauspiste ○

  

 

Retki on peruttu. 


Lisätietoja:

Päivi Tuisku, Etelä-Pohjanmaan liitto, paivi.tuisku@etela-pohjanmaa.fi / 040 751 1819

2.03.2020

TAPAHTUMA PERUTTU / seminaari: Maaseudun liikkumisen ratkaisut 18.3.2020 klo 12.00-14.00

Valitettavasti joudumme perumaan Maaseudun liikkumisen ratkaisut -seminaarin koronavirustilanteen takia.

Pyrimme järjestämään tilaisuuden toisena ajankohtana, jonka ilmoitamme teille myöhemmin.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * 

 

Miten voimme parantaa harvaan asuttujen alueiden saavutettavuutta?

Mikä on sote-kuljetusten rooli tulevaisuudessa?

 

Tervetuloa mukaan seminaariimme kuulemaan ja keskustelemaan maaseudun liikkumisen uusista innovaatioista ja muista ajankohtaisista asioista!

Aika: TILAISUUS ON PERUUTETTU

Paikka: Pikkuparlamentti, Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Helsinki

 

Tilaisuus on maksuton ja sen järjestää EU:n Itämeren alueen Interreg -ohjelman rahoittama kansainvälinen MAMBA-hanke.

MAMBA-hanketta toteuttavat Suomessa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Lisätietoja: www.mambaproject.eu   

Tilaisuuteen saapuvia pyydetään varautumaan turvatarkastukseen.

  

 

26.02.2020

Keramiikan Pop up -näyttely maaliskuussa Epstorilla Seinäjoella

Etelä-Pohjanmaan liitto pystyttää maaliskuun alussa keramiikkanäyttelyn Seinäjoelle Epstori-kauppakeskukseen, jossa esillepano on nähtävissä 6.–24. maaliskuuta. Näyttely on osa eurooppalaista CLAY-hanketta, jossa Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana.

CLAY Pop up -keramiikkanäyttely tuo esiin eteläpohjalaista keramiikkaosaamista käyttö- ja taidekeramiikasta koristekeramiikkaan. Esineissä sovelletaan erilaisia keramiikan valmistuksen tekniikoita. Astioiden valmistaminen dreijaamalla jatkaa vuosituhantisia perinteitä. Valutekniikkaa puolestaan on kehitetty pitkälle piensarjatuotannon tarpeisiin. Keramiikkataiteessa ja koriste-esineiden valmistuksessa erilaiset käsinrakentamisen tekniikat ovat aina ajankohtaisia.

CLAY-hankkeen tavoitteena on lisätä keramiikka-alan näkyvyyttä ja parantaa ymmärrystä alan viimeaikaisista haasteista ja kehityksestä. Keramiikan ikivanhat perustekniikat ovat useimmille tuttuja, mutta voimakkaasti kehittyvä materiaaliteknologia ja digitalisoituminen vaikuttavat tähänkin alaan. 3D-tulostaminen on tullut osaksi keramiikan suunnitteluprosesseja, ja digitaalisten markkinointi- ja myyntikanavien hallinta on alan toimijoille tärkeää. Kuitenkaan mikään uusi teknologia ei korvaa kädentaitoa ja materiaalien tajua yhdistettynä uutta luovaan muotokieleen.

Keramiikan alan koulutus on Suomessa enää vähäistä, ja Etelä-Pohjanmaalla ollaan kokonaan kansalaisopistojen kurssitarjonnan varassa. Kansainvälinen suuntautuminen, verkostoituminen, uusien näkökulmien oivaltaminen ja teknologioiden omaksuminen ovat tärkeitä suuntaviittoja tulevaisuuden käsi- ja taideteollisuusalan toimijoille. Silti juuri kädentaitojen jatkuvuuden varmistaminen uusien teknologioiden ohella on äärimmäisen ajankohtainen kysymys. CLAY-hankkeessa pohditaan, pystyykö Etelä-Pohjanmaa vastaamaan tähän haasteeseen.

Lue lisää näyttelystä: https://www.epliitto.fi/clay_popup

 

Yleistietoa hankkeesta:

CLAY-hanke toteutetaan Interreg Europe -ohjelmasta. Hankepartnereita on viidestä EU-maasta. Hankkeen pääpartneri on Umbrian alue Keski-Italiasta, jossa keramiikalla on hyvin pitkät perinteet. Muut kumppanit ovat AEuCC – keramiikkakaupunkien yhteistyöryhmä Espanjasta, Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, Keramiikan ja lasin teknologiakeskus (CTCV) Portugalista, Euroopan keramiikkakeskuksen kehittämisjärjestö Ranskasta sekä Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.

CLAY-hanke on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe kestää toukokuun 2021 loppuun ja toinen vaihe toukokuun 2023 loppuun. CLAY-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa, josta Etelä-Pohjanmaan liiton osuus on noin 211 000 euroa.

Lue lisää CLAY-hankkeesta osoitteissa www.epliitto.fi/clay ja www.interregeurope.eu/clay.

 

Lisätietoja:


Eliza Kraatari, Projektikoordinaattori

puh. 040 487 9222, eliza.kraatari@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
17.02.2020

CLAY- ja FINCH -hankkeitten kuulumisia

Interreg Europe -ohjelmasta rahoitettavat, kulttuurialalle sijoittuvat hankkeet elävät ensimmäisen vaiheensa aktiivisinta aikaa. Kansainväliset vierailut Etelä-Pohjanmaalla pidettiin viime vuoden aikana. Nyt vuorossa on hyvien käytäntöjen tunnistaminen hankkeiden muilta alueilta. Hyviä käytäntöjä sovelletaan alueille luotavissa toimintasuunnitelmissa, joita hankkeiden toisessa vaiheessa toteutetaan.

CLAY-hankkeessa keskityttiin vuoden 2019 aikana alueellisten tilannekartoitusten laatimiseen. Vuoden aikana toteutettiin kaksi kyselytutkimusta, joilla kartoitettiin kehittämistarpeista ja toisaalta mahdollisuuksia vastata niihin. Tuloksia on käsitelty sidosryhmäkokouksissa sekä hankkeen kansainvälisissä tapaamisissa. Etelä-Pohjanmaalla on vierailtu useiden alan toimijoiden luona ja keskusteltu kasvokkain mm. yrittäjäkokemuksista ja toimialan kehittämistarpeista.

CLAY-hankkeessa kevään 2020 ponnistus on järjestää maaliskuussa toimijatapaaminen, jonka tavoitteena on tuoda alueen keramiikkatoimijat yhteen jakamaan näkemyksiään ja pohtimaan tulevaa. Alueen monipuolista toimintaa keramiikan parissa tuodaan laajan yleisön nähtäville, kun viikon 10 lopulla Seinäjoen Epstorille rakennetaan keramiikan pop up -näyttely! Sitä ennen riennetään kuitenkin vielä hanketapaamiseen Portugaliin (19.–20. helmikuuta).

FINCH-hankkeessa on Etelä-Pohjanmaan osalta saavutettu jo tärkeä merkkipaalu, kun täältä esitetyt hyvät käytännöt on virallisesti hyväksytty ja julkaistu Interreg-ohjelman politiikkakehittämisen alustalla. Hyvät käytännöt koskevat Seinäjoelta Kalevan Navetan toimija- ja yhteistyörakennetta ja Ähtärin veistoskummitoimintaa.

FINCH-hanke on esillä 5. maaliskuuta pidettävässä EU Etelä-Pohjanmaalla tapahtumassa Alajärvellä. Pian sen jälkeen on jälleen aika pakata kapsäkit ja suunnata hankkeen tälle erää viimeiseen kansainväliseen tapaamiseen Kreikkaan, 10.–11. maaliskuuta.

 

Teksti: Eliza Kraatari

0 kommenttia
14.02.2020

Selvitys: Seinäjoki−Lapua-valtatie nelikaistaiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton teettämän selvityksen mukaan Seinäjoki−Lapua-välille tarvitaan nopeasti kehittämisinvestointeja. Viimeaikaiset tiellä tapahtuneet onnettomuudet korostavat surullisella tavalla tien palvelutason ja turvallisuuden puutteita.

Valtatie 19 on osa Suomen päätieverkkoa, mutta se ei täytä pääväylille asetettuja laatutavoitteita. Talousalueiden ripeän kasvun sekä Seinäjoen ohitustien valmistumisen myötä valtatien liikennemäärä on kasvanut voimakkaasti. Valtatien 19 investointien käynnistäminen on Etelä-Pohjanmaan tärkein maantieliikenteen kehittämistoimenpide.

Tavoitteena on, että koko Seinäjoki−Lapua-yhteysväli saataisiin nelikaistaiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa halutaan toteuttaa Jouttikallion ja Hipin ohituskaistat sekä Atrian eritasoliittymä, koska näistä kohteista on jo olemassa valmiit tiesuunnitelmat. Toisessa vaiheessa olisi vuorossa Atria−Kivisaari-välin nelikaistaistaminen. Tällä osuudella ei ole vielä suunnittelua käynnissä.

− Meillä on hyvin toimiva Itäväylä, ja toivotut parannukset helpottaisivat merkittävästi kuljetusalan yrittäjien toimintaa. Aikasäästö olisi huomattava ja mahdollistaisi käynnin Helsingissä kuljettajan työvuoron aikana − jopa Kauhavalta saakka, maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila toteaa.

Anttila muistuttaa, että parannuksia tarvitaan ennen kaikkea turvallisuuden lisäämiseksi, sillä liikenneturmia ja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut tieosuudella aivan liikaa.

 

Valtatie 19 on elintärkeä päätie yrityksille

Tiellä 19 sekoittuu teollisuuden, työssäkäynnin, maatalouden ja monien muiden tienkäyttäjien liikennetarpeet. Tie välittää myös pitkämatkaista liikennettä valtatien 3 kautta aina pääkaupunkiseudulle asti.

− Valtatie 19 on ylikuormittunut, vaarallinen ja välityskykynsä äärirajoilla oleva valtakunnallinen pääväylä. Sen varrella on elinkeinoelämän suuryrityksiä, joiden tulevaisuus vaatii sujuvaa tieliikenneinfraa, kansanedustaja Pasi Kivisaari korostaa.

WSP Finland Oy:n laatima selvitys julkaistiin ja luovutettiin liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle tänään, perjantaina 14. päivä helmikuuta. Toiveena on saada investointiohjelma liikkeelle nopeasti.

 

Lisätietoja:

Etelä-Pohjanmaan liitto

Antti Saartenoja, suunnittelujohtaja
p. 050 347 9845

 

Materiaalit:

Valtatielle 19 neljä kaistaa Seinäjoelta Lapualle − investointi talouskasvuun ja työllisyyteen -selvitys »

Vt19-esite »

 

 

13.02.2020

E-P tavoittelee rakennerahasto-ohjelmaan tasapuolisempaa rahanjakoa

Rakennerahasto-ohjelman valmistelu on edennyt vaiheeseen, jossa konkreettiset ohjelmasisällöt alkavat hahmottua. Vuodenvaihteen molemmin puolin alueilla oli lyhyt aika kommentoida sen hetkistä ohjelmaluonnosta, ja Etelä-Pohjanmaallakin kommentteja ja näkemyksiä kerättiin sähköisellä kyselyllä.

Ohjelman pitäisi vaikuttavuuden näkökulmasta olla riittävän napakka ja fokusoitunut. Toisaalta taas valtakunnallisessa ohjelmassa on haastavaa yhteensovittaa eri alueiden, ministeriöiden ja keskeisten toimijoiden keskenään osittain erilaisia tavoitteita, joten tästä näkökulmasta ohjelman tulee olla mahdollistava, jotta se pystyy vastaamaan kaikkien alueiden tarpeisiin.

Rakennerahastot tukevat seuraavia strategisia painopisteitä:

  • pk-yritysten kestävän kasvun, kansainvälistymisen, kilpailukyvyn ja digitalisaation parantaminen
  • vähähiilisen ja vihreän talouden edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä;
  • elinkeino- ja työelämälähtöisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien parantaminen ja TKI-verkostotyön edistäminen;
  • jatkuvan oppimisen, ammatillisen liikkuvuuden ja työvoiman kohtaannon edistäminen työn ja osaamisen murroksessa;
  • työnhakijoiden työllistymisen edistäminen sekä työelämän kehittäminen ja
  • haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen.

Ensimmäiseen painopisteeseen liittyen harvaan asutuille alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa tavoitellaan mahdollisuutta tukea myös elinkeinoelämälähtöisiä laajakaista- ja liikenneinfrainvestointeja. Myös Etelä-Pohjanmaan kannalta laajakaistaverkon tukemisen mahdollisuus olisi toki ollut perusteltua.

Otsikkotasolla painopisteet ovat tuttuja jo kuluvalta ohjelmakaudelta. Aiempaa enemmän ohjelmassa tulevat painottumaan muun muassa ilmastonmuutoksen hillintä, digitalisaatio, jatkuvan oppimisen merkitys esimerkiksi uuden teknologian käyttöönoton ja työn murroksen myötä sekä älykäs erikoistuminen.

Kokonaan uutena elementtinä valmisteluun on tammikuussa tullut Oikeudellisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund, JTF), joka liittyy Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan. Sillä tuetaan alueita ja aloja, joilla siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan aiheuttaa haasteita. Näillä näkymin JTF valmistellaan osaksi Suomen rakennerahasto-ohjelmaa ja sen toimeenpano tulee perustumaan maakuntatason alueellisen siirtymän suunnitelmiin.

Suomen saanto JTF:sta olisi 164,8 milj. € mutta jotta rahaston rahoitusosuus saataisiin käyttöön, olisi rakennerahastoista (EAKR ja ESR) siirrettävä 1,5 – 3 -kertainen lisärahoitus, johon sovellettaisiin tämän jälkeen vastaanottavan JTF-rahaston sääntöjä. EAKR- ja ESR-toimet siis supistuisivat vähintään 247,1 milj. €. Komissio antaa esityksensä rahaston maantieteellisestä kohdentumisesta Suomessa osana maaraporttia helmikuussa. Tällä hetkellä ei voida vielä arvioida uuden rahaston vaikutuksia sisällöllisesti tai rahoituksellisesti Etelä-Pohjanmaalle.

Olennainen ja tärkeä osa seitsemän vuoden välein tapahtumaa ohjelmavalmistelua on tietysti rahanjako. Hallitus on linjannut, että valtakunnalliseen hanketoimintaan varataan EAKR:n rahoituksesta enintään kahdeksan prosenttia ja ESR:n rahoituksesta enintään 20 prosenttia. Muita vastaavia ns. päältäottoeriä ovat kestävän kaupunkikehittämisen rahoitus, joka on kuusi prosenttia EAKR:sta, ja vähävaraisten materiaalisen tuen rahoitus, joka on kaksi prosenttia ESR:sta. Lisäksi siivu rahoituksesta menee ohjelmatyön hallinnointiin.

Kaupunkikehittämisessä hallituksen linjaukset eivät ole Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen näkökulmasta hyviä. Potti on menossa pääkaupunkiseudulle ja yliopistokaupungeille. Asia täytyy huomioida jotenkin muuta rahoitusta jaettaessa.

Päältäottoerien jälkeen siirtymäalueiden eli muun Suomen kuin Uudenmaan ja Ahvenanmaan jaettavissa olevan rahoituksen suuruusluokka on jossain 750 ja 800 miljoonan euron välimaastossa. Tosin tämä arvio pohjaa vasta komission esitykseen EU:n budjetiksi. Nähtäväksi jää, mihin suuntaan Suomen saama rahoitus muuttuu. Lisäksi uusi JTF-rahasto tulee vaikuttamaan jaettavissa olevaan rahamäärään ja viivästyttämään prosessia jonkin verran.

Elinkeinoministeri Lintilä on antanut maakunnille toimeksiannon tehdä yhteinen yksimielinen esitys maakuntakohtaiseksi rahanjaoksi. Neuvotteluja maakuntien kesken on käyty tiivistii, mutta luonnollisesti ratkaisun hakeminen ei ole helppoa. Etelä- ja Länsi-Suomi hakevat aiempaa tasapuolisempaa rahanjakoa Suomen sisällä. Kuluvalla kaudella Etelä-Pohjanmaa on saanut alueellista rakennerahastorahoitusta alle 15 euroa/asukas/vuosi. On olemassa hyvät perusteet saada tähän merkittävä tasokorotus.

 

Teksi: Heli Rintala

12.02.2020

Kuinka EU vaikutaa Etelä-Pohjanmaalla? Koheesiopolitiikan tapahtumat antavat vastauksia

Kuinka EU vaikuttaa konkreettisesti Etelä-Pohjanmaalla? Usein kuultu kysymys on hyvin laaja. Kaikenkattavan yksiselitteisen vastauksen antaminen saattaisi tuntua siltä, että jokin tärkeä huomio jää mainitsematta.

Tähän haasteeseen vastataan kuitenkin EU Etelä-Pohjanmaalla-tapahtumasarjalla. Tapahtumat käsittelevät maakunnassa jo tapahtunutta sekä tulevaa kolmen erityisteeman kautta: Ympäristön, digitalisaation sekä työn ja osaamisen kautta.

EU:n vaikutuksia voidaan nähdä esimerkiksi siinä, mihin suuntaan asiat ja arkipäiväiset toiminnot ympärillä kehittyvät. Tällöin on kyse siitä unionin yhteisestä tulevaisuuskuvasta, jota tukevaan toimintaan EU-rahoitusta ohjataan. Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi hankkeista, jotka tarttuvat toimeen eri kokoisten ja eri aloilla havaittujen ongelmien korjaamiseksi tai uuden kehittämiseksi.

EU Etelä-Pohjanmaalla-tapahtumissa maakunnan monipuoliset hankkeet pääsevät itse ääneen. Omia kertomuksia ja kokemuksia kuullaan jokaisen tapahtuman yhteydessä järjestetyillä hankemessuilla.

Tämän hetkisistä tavoitteista ja tulevaisuudenkuvasta kertovat tapahtumien puhujavieraat. Jokaisessa tapahtumassa vieraana on Euroopan ja alansa asiantuntevat puhujavieraat. Ympäristöteemoista (5.3.) alustaa Euroopan komission Green Deal-asiantuntija Ismo Ulvila, työstä ja osaamisesta (9.3.) eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen. Digitalisaatiosta (17.3.) alustaa digi-meppi Miapetra Kumpula-Natri.

Tapahtumia järjestävät Etelä-Pohjanmaan Liiton ja EU-tietokeskuksen lisäksi myös Ely-keskus, paikalliset hanketoimijat sekä Leader-ryhmät. Tapahtumien moderaattorina toimii aluekehittämisen konsultointitoimisto MDI:n toimitusjohtaja Tommi Ranta.

 

Tapahtumat:

  • To 5.3. klo 13-17 Alajärvi (Ympäristö ja ilmasto)
  • Ma 9.3. klo 14-18 Seinäjoki (Työ ja osaaminen)
  • Ti 17.3. klo 14-18 Kauhajoki (Digitalisaatio) 

Tarkempaa tiedotusta tapahtumista ja ohjelmasta voit seurata Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -facebook-sivustolla tai osoitteessa www.epliitto.fi/tapahtumat

12.02.2020

Nuoret korostivat Ideakökän annista yhteisöllisyyttä

Toisen asteen opiskelijoille suunnattu puhetaitokilpailu kisattiin Opinlakeus-messujen yhteydessä 16.1.2019 Seinäjoki Areenassa. Puheenvuorojen teemat ammennettiin tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämästä Ideakökkä-kilpailusta.

Osallistujien tehtävänä oli puheenvuoroissaan vastata seuraaviin kysymyksiin: Mikä viidestä parhaaksi valitusta Ideakökkään lähetetystä ehdotuksesta on omasta mielestäsi innostavin idea? Miksi ja miten tahtoisit juuri tämän idean toteutuvan käytännössä Etelä-Pohjanmaalla?

Nuorten puheenvuoroissa korostui yhteisöllisyys, ja selkeäksi suosikiksi Ideakökän viidestä parhaasta ideasta nousi Yhdessä rakennettu yhteisö. Ideakökässä kunniamaininnan saaneessa, Vilma Veijasen esittämässä ideassa tavoitteena on rakentaa Etelä-Pohjamaasta yhdessä yhteisöllisempi paikka ja lisätä vuorovaikutusta ennestään tuntemattomien ihmisten välillä.

− Yhteisön rakentamista voisi olla esimerkiksi naapurin mummon vieminen kävelylle, roskien kerääminen lasten kanssa keväisiltä kaduilta, pullan leipominen vanhustenkotiin tai mikä tahansa pieni asia, mikä tehdään yhteisön hyväksi. Yhteisön rakentamisesta saisi pienen palkinnon kaupungilta, esimerkiksi ilmaisen pysäköinnin keskustassa, lahjakortin paikalliseen kahvilaan tai lipun uimahalliin tai museoon. Toivoisin tähän myös alueen yrityspalveluita mukaan näkyvyyttä vastaan, ideaa kuvailtiin.

Yksinäisyydestä on haittaa koko yhteisölle

Myös kilpailun voittaja, Ida Nurmi Alavuden lukiosta, tarttui aihevalinnassaan Yhdessä rakennettu yhteisö -ideaan. Hän muistutti, että yksinäisyys koskettaa koko yhteisöä.

− Itsenäisyyden ihannointi saattaa vaikuttaa siihen, että meillä on yhä enemmän yksinäisiä ja syrjäytyneitä. YLE on artikkelissaan verrannut yksinäisyyttä haittavaikutuksiltaan siihen, että polttaisi 15 tupakkaa päivittäin. Yksinäisyys ei ole yksilön oma ongelma, vaan siitä on haittaa koko yhteisölle, Nurmi toteaa.

Nurmi piti hyvänä ajatuksena sitä, että Yhdessä rakennettu yhteisössä kaupungit ja kunnat tulisivat mukaan yhteisöllisyyden rakentamiseen. Jos yritykset saataisiin mukaan, idea voisi Nurmen mukaan buustata myös alueen yrittäjyyttä. Lisäksi luotaisiin kuvaa Etelä-Pohjanmaasta yhteisöllisenä alueena, mikä voisi tuoda lisää paluumuuttajia maakuntaan. Nurmi toivoikin, että idean toteutus konkretisoituisi.

− Toivon, että messuväessä olisi paljon nuoria, jotka voisivat viedä tätä ideaa eteenpäin. Täällä on myös aikuisia, joilla olisi valmiiksi avaimet kädessään ja suhteita, joilla voisi ajaa asiaa eteenpäin, Nurmi kannusti.

Kilpailussa toiseksi sijoittunut Lapuan lukion Aleksi Hautamäki korosti omissa puheenvuoroissaan myös yhteisöllisyyden tärkeyttä. Hautamäki visioi Yhdessä rakennettu yhteisö -idean toteutusta jo käytännön tasolle:

− Idea toteutuisi parhaiten digitaalisella alustalla. Kunta voisi luoda verkkosivulle tehtäviä, joita kansalaiset voisivat suorittaa. Myös kansalaiset voisivat luoda tehtäviä, joihin he tarvitsevat apua multa ihmisiltä. Pisteillä voisi myös palkita toisia, mistä syntyisi hyvän kierre, hän visioi.

Hautamäki muistutti, että tekojen ei tarvitse olla suuria, sillä pienetkin teot yhdistäisivät ihmisiä ja loisivat uusia suhteita.

− Tämä myös auttaisi syrjäytyneitä ihmisiä integroitumaan takaisin yhteisöön. Saisi ihmisen tuntemaan, että hänellä on väliä, Hautamäki lisää.

Kuvaukset Ideakökässä palkituista ideoista »

 

Mikä puhetaitokilpailu?

Puhetaitokilpailun järjestivät ja palkinnot lahjoittivat Seinäjoen rotaryklubit. Kilpailu on tarkoitettu eteläpohjalaisten lukioiden ja ammattioppilaitosten oppilaille. Kilpailu järjestettiin nyt 16. kertaa. Etelä-Pohjanmaan liitto oli mukana toista kertaa tukemassa kilpailun järjestämistä.

Etelä-Pohjanmaan kuntien nuorisovaltuustoja edusti tänä vuonna Ähtärin nuorisivaltuuston puheenjohtaja Mette-Mirella Foudila, joka valitsi kilpailijoiden joukosta Etelä-Pohjanmaan liiton lahjoittaman palkinnon saajan. Palkinnon sai kilpailussa toiseksi sijoittunut Aleksi Hautamäki (yläkuvassa).

 

Teksti ja kuvat: Hanne Rantala

 

12.02.2020

Taiteen ja kulttuurin välittäjätoimintaa sekä kuntien kulttuurityöntekijöiden osaamista edistetään alueellisesti

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan liitolle 195 000 euroa kulttuurin alueellisen kehittämistehtävään. Kehittämistehtävät ovat uusia ja niillä pyritään edistämään kuntien kulttuuritoimintalain tavoitteiden toteutumista. Etelä-Pohjanmaan liitto on hakenut rahoitusta yhdessä Seinäjoen kulttuuripalveluiden kanssa ja hankkeen vaikutukset ulottuvat koko maakunnan alueelle. 

Maaseutukulttuurin hybridiosaaminen-hanke koostuu kahdesta toisiaan tukevasta kokonaisuudesta. Etelä-Pohjanmaan liitto vastaa kuntien kulttuuriyöntekijöiden osaamisen kehittämisestä ja Seinäjoen kaupunki vastaa kulttuurin välittäjätoiminnan kehittämisestä.

”Maaseutukulttuurin hybridiosaajat-hanke antaa meille aidot työkalut ja hienon mahdollisuuden kehittää koko Etelä-Pohjanmaan kulttuurikenttää yhtenä kokonaisuutena. Olen iloinen, että Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden ja Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurin tehtäväalueen vuosia kestänyt hyvä yhteistyö saa hankkeen kautta konkreettisia muotoja. Yhdessä olemme vahvempia ja viisaampia!” Seinäjoen kaupungin kulttuurijohtaja Leena Kråknäs kommentoi.

Kaksivuotisessa hankkeessa tavoitteena on löytää paikallinen malli taiteen ja kulttuurin välittäjätoiminnalle. Välittäjätoiminnalla pyritään edistämään taide- ja kulttuuritoimijoiden työllistymis- ja ansaintamahdollisuuksia, kehittämään toimijoiden liiketoimintaosaamista, kehittämään kulttuurin ja taiteen digitaalista myyntiä, asiakas ja yleisötyön kehittämistä ja niin edelleen. Välittäjätoiminnan kannalta olennaista on tunnistaa alueen taide- ja kulttuuritoimijat sekä löytää alueellisesti tärkeimmät kehittämistarpeet.

Kulttuurityöntekijöiden osaamista kehitetään hankkeessa mentoroinnin avulla. Mentoroinnin teemoja ovat muun muassa: oman työn organisointi, oma motivaatio ja tavoitteet, tiedolliset sisällöt ja tiedon hankintaverkostoituminen sekä kansainvälisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja löytäminen. Mentoroinnissa hyödynnetään monipuolisia menetelmiä osallistujien toiveita kuunnellen ja tavoitteena on ennakkoluulottomasti päästä kokeilemaan myös taidelähtöisin menetelmin tehtävää mentorointia.

Hankkeeseen juuri valittu projektipäällikkö Päivi Alaniska tunnistaa tulevat haasteet, mutta on tarttumassa niihin innolla. ”Ensimmäisenä täytyy lähteä kartoittamaan toimijoita ja heidän tarpeitaan eri puolilla maakuntaa.” Alaniska toteaa. Hankkeessa tullaan lisäksi hyödyntämään paikallista välittäjätoiminnan osaamista taiteilija-asiantuntija Jenni Latvalta, joka on työskennellyt aikaisemmin Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilijana taiteen asiantuntijuuden ja välittäjätoiminnan kehittämisohjelmassa. Latva työskentelee parhaillaan Taideyliopiston tuotantokoordinaattorina.

Etelä-Pohjanmaan liiton lisäksi alueellinen kehittämistehtävä on osoitettu Jyväskylän kaupungille Kaakon taiteelle, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle ja Kuopion kaupungille.  

 

Teksti: Hanna Hangasluoma

12.02.2020

Kulttuuripaletti tuo taiteen sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Vuodenvaihteessa päättynyt Kulttuurisote II -hanke edisti taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa neljän maakunnan alueella. Kussakin maakunnassa lähestyttiin teemaa hieman eri näkökulmasta.

Pohjanmaalla vietiin käytäntöön ikäihmisten taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen tarjotinmallia, jonka tarkoituksena on tuoda kulttuurihyvinvointipalvelujen tuottajat ja tarvitsijat yhteen.

– Perustimme Vaasaan monialaisen yhteiskehittämisryhmän, jossa ovat edustettuina kaupungin kulttuuripalvelut, ikäihmisten sote-palvelut, taidealan toimijat, oppilaitokset, vanhusneuvosto ja Taiteen edistämiskeskus. Ryhmän tavoitteena on taiteen ja kulttuurin juurruttaminen ikäihmisten sote-palveluihin, projektipäällikkö Hanna Kleemola kertoo.

Etelä-Pohjanmaalla tuettiin verkostoitumista. Alueen sote-organisaatioihin nimettiin kulttuurihyvinvoinnin yhteyshenkilöt, mikä helpottaa projektipäällikkö Pirjo Heinon mukaan toimijoiden yhteistyötä.

Pohjois-Savossa parannettiin kulttuurin saavutettavuutta edistämällä hyvien toimintamallien tunnettuutta muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä päättäjien keskuudessa.

– Vielä tarvitaan asennevaikuttamista, käyttöönottopäätöksiä ja toimeenpanoa, projektipäällikkö Mervi Lehmusaho linjaa.

Varsinais-Suomessa laadittiin suunnitelma kulttuurihyvinvoinnin edistämisestä sairaanhoitopiirissä. Projektipäällikkö Eriikka Siirala toteaa, että suunnitelman avulla varmistetaan strategisen johdon sitoutuminen ja kulttuurihyvinvointityön suunnitelmallisuus.

 

Suositukset tukevat kulttuurihyvinvointityötä

Hankkeessa saadut oivallukset on kiteytetty kuuteen käytännönläheiseen suositukseen. Ne opastavat päättäjiä ja sosiaali- ja terveysalan henkilökuntaa alkuun ja osoittavat, että taiteen ja kulttuurin voi tuoda lähemmäs ihmisiä hyvinkin pienin keinoin.

– Työtä pitää jatkaa monella tasolla, sekä sisällyttämällä kulttuurihyvinvointia ohjausasiakirjoihin että tarjoamalla yhä enemmän taide-elämyksiä erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Juuri nyt on ajankohtaista kulttuurihyvinvoinnin integrointi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman toteutukseen, hankekokonaisuutta luotsannut Kleemola toteaa.

Kulttuurisote II -hankkeen hallinnoija oli Pohjanmaan liitto. Muut osatoteuttajat olivat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon liitot sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

 

Kulttuurisote II:n suositukset

Suositus 1. Kulttuurihyvinvointi ohjausasiakirjoihin
Jotta taide ja kulttuuri juurtuvat sote-palveluihin sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, tarvitaan kirjauksia strategioihin, suunnitelmiin, sopimuksiin ja muihin ohjausasiakirjoihin.

Suositus 2. Kehitetään yhdessä!
Kulttuurihyvinvointia edistävät monet eri tahot, usein yhteistyössä keskenään. Tarvitaan yhteisiä tavoitteita ja suuntaviivoja sekä säännöllisiä tapaamisia toimijoiden kesken.

Suositus 3. Taide ja kulttuuri rakenteisiin
Kulttuuri tulisi saada osaksi olemassa olevia rakenteita.

Suositus 4. Kulttuurihyvinvointi sote-palveluihin
Varmistetaan, että kulttuurihyvinvointipalveluiden hankinta ja käyttö on mahdollista läpi palvelurakenteen ja otetaan osaksi asiakas- ja palveluohjausta.

Suositus 5. Osaamista verkostoista
Perusta kulttuurihyvinvointiosaamiselle luodaan perus- ja täydennyskoulutuksella. Laaja verkostoyhteistyö tulee osaamisen kehittämistä.

Suositus 6. Arjen hyvät toimintamallit käyttöön
Hyödynnetään olemassa olevia toimintamalleja kulttuurihyvinvointipalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi.

 

Aineistot: 

Kulttuuripaletti sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kulttuurisote II:n suositukset ja oivallukset. Loppuraportti. (pdf)

Kulttuuripaletti sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kulttuurisote II:n suositukset. Tietokortti.  (pdf)

 

 

 

Lisätietoja antavat

hankekokonaisuus ja Pohjanmaan osahanke

Hanna Kleemola, Pohjanmaan liitto, hanna.kleemola@obotnia.fi, 044 320 6566

Tarja Hautamäki (ohjausryhmän puheenjohtaja), Pohjanmaan liitto, tarja.hautamaki@obotnia.fi, 044 723 5007

Etelä-Pohjanmaan osahanke

Hanna Hangasluoma, Etelä-Pohjanmaan liitto, hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi, 040 751 5610

Pohjois-Savon osahanke

Tarja Miettinen, Pohjois-Savon liitto, tarja.miettinen@pohjois-savo.fi, 044 714 2664

Pekka Puustinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, pekka.puustinen@kuh.fi, 044 717 9325

Varsinais-Suomen osahanke:

Eriikka Siirala, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, eriikka.siirala@tyks.fi, 050 342 2511

12.02.2020

Kuntien tilinpäätösten 2019 ennakkoarvioita julkaistiin

Kuntaliitto ja Tilastokeskus julkaisivat 5.2.2020 ennakkoarvioita kuntien vuoden 2019 tilinpäätöksistä. Tietojen mukaan kuntatalous kehittyi heikompaan suuntaan, joskaan tilanne ei ole niin heikko kuin vuoden aikana odotettiin. Myös Etelä-Pohjanmaalla kuntien taloustilanne heikentyi.

Tiedot perustuvat kuntien Tilastokeskukselle toimittamiin tietoihin ja on huomattava, että ne voivat muuttua vielä huomattavasti esim. sairaanhoitopiirien lähettämien laskujen takia. Tietoihin ei sisälly kuntakonsernien tietoja ja ne kerättiin kaikista Manner-Suomen kunnista ja kuntayhtymistä. Tässä tekstissä asukasta kohti laskettuja euromääräisiä tietoja esitetään vuoden 2018 väkilukuihin suhteutettuina, koska tietoja koottaessa ei ollut käytettävissä vuoden 2019 väkilukuja.

Etelä-Pohjanmaalla 13 kuntaa teki negatiivisen tilikauden tuloksen vuonna 2019. Negatiivisten tulosten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna kahdella. Paras tilikauden tulos oli Soinissa, 910 euroa asukasta kohti. Myös Alavus ylsi yli 500 euron asukaskohtaiseen tulokseen, 558 euroa/asukas. Heikoin tilikauden tulos oli Kurikassa, - 598 euroa/asukas.

Viiden kunnan tilikauden tulos oli vuonna 2019 parempi kuin 2018. Nämä kunnat olivat Alavus, Evijärvi, Isojoki, Kauhajoki ja Soini. Alavus ja Kauhajoki käänsivät negatiivisen tuloksensa positiiviseksi.

Kunnan toimintakate kertoo paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verorahoituksella eli verotuloilla ja valtionosuuksilla sekä mahdollisilla muilla tuloilla. Toimintakate heikkeni Isojokea ja Ähtäriä lukuunottamatta kaikissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa.

Etelä-Pohjanmaan kuntien verotulot ovat kansallisesti verrattuna pienet. Vuonna 2019 maakunnan kuntien yhteenlasketut verotulot olivat asukasta kohti 3 520 euroa, eli Manner-Suomen toiseksi matalimmat. Edellisvuoteen verrattuna verotulot nousivat asukasta kohti 3.1 %, kun Manner-Suomessa nousua oli 2.6 %. Kuntakohtaisesti verotulot olivat suurimmat Seinäjoella (4 062 euroa/asukas) ja matalimmat Soinissa (2 953 euroa/asukas), jossa ne jäivät ainoana kuntana alle 3 000 euron rajan. Asukasta kohti lasketut euromääräiset verotulot nousivat lähes kaikissa kunnissa. Vain Isojoella, Karijoella ja Ähtärissä ne laskivat. Verotulojen euromääräinen nousu asukasta kohti laskettuna oli suurin Vimpelissä, 230 euroa. Asukasta kohti lasketut verotulot laskivat eniten Karijoella, 153 euroa/asukas.

Etelä-Pohjanmaan kuntien asukasta kohti yhteenlaskettu lainakanta oli vuonna 2019 maakunnista kolmanneksi korkein, 4 346 euroa. Asukasta kohti laskettu laskettu lainakanta nousi Kainuuta lukuunottamatta kaikissa maakunnissa. Etelä-Pohjanmaalla lainakanta oli korkein Seinäjoella, 5 300 euroa asukasta kohti. Myös Lapualla lainakanta ylitti 5 000 euron rajan, ollen 5 191 euroa. Matalin lainakanta oli Isojoella, 424 euroa/asukas. Asukasta kohti laskettu lainakanta nousi valtaosassa maakunnan kuntia, sillä vain Teuvalla, Soinissa ja Isojoella kunnan lainakanta alentui.

 

Teksti: Marko Rossinen

12.02.2020

Kuukauden hanke: Biokonsepti-hanke kasvattaa uutta osaamista

Suupohjan ammatti-instituutissa on luotu pilottiympäristö biokaasun ja osaamisen jakamiseksi. Käytännössä tämä on tarkoittanut uuden biokaasulaitoksen ja jakelupisteen hyödyntämistä uusien liiketoimintamahdollisuuksien edistämisessä ja tiedon jakamisessa. Hanke on saanut EU-rahoitusta.

Hanke käynnistyi toukokuussa 2017. Tulevaisuuden tausta-ajatuksena on ollut biokaasuun liittyvä kasvava liiketoiminta maakunnassa ja valtakunnallisesti. Lisäksi kuluttajat ja yritykset saavat käytettäväkseen paikallisesti tuotettua energiaa.

Hankepäällikkö Pekka Soinin mukaan pilottihankkeen ja osaamisen jakamisen myötä myös liiketoimintamahdollisuudet lisääntyvät. Osaamisen kasvu parantaa yritysten menestymisedellytyksiä pitkällä aikajänteellä.

− Tavoitteena on aktivoida uusiutuvan energian kohdalla biokaasun hyödyntämistä, sekä luoda alueelle tätä kautta uusia työpaikkoja.

Soini näkee hankkeen toteuttamismahdollisuudet heikkoina ilman EU-rahoitusta. Rahoituksella on siis positiivinen ja suuri merkitys kehitystyön käytäntöpinnassa.

− Ilman sitä hanketta ei olisi käynnistetty.

Biokonseptihankkeella on Soinin mukaan positiivinen vaikutus ympäristöön. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tiivistynyt hankkeen myötä. Esimerkiksi yhteistyö Vaasan yliopiston kanssa on Soinin mukaan ollut antoisaa.

Biokonseptin hankeaika päättyy huhtikuun lopussa. Hankkeen aikana tuloksista tehdyt laskurit ja opetuspaketit ovat kuitenkin hyödynnettävissä myös jatkossa. Soini uskoo, että toimijoiden kesken alkanut yhteistyö saa jatkoa myös tulevaisuudessa ja tietoa jaetaan edelleen.

 

Teksti: Matias Juupaluoma 

 

FAKTA:

 

Hankkeen nimi: Biokaasupilottiympäristön ja osaamisen jakamiskonseptin luominen Suupohjaan (Suupohjan biokonsepti -hanke)

Hankkeen toteuttajat: Suupohjan koulutuskuntayhtymä ja Vaasan yliopisto.

Rahoitus: Hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta (EAKR). Rahoittaja on Etelä-Pohjanmaan liitto.

 

  • Suupohjan ammatti-instituuttiin (nyk. Vuoksi) valmistui uusi biokaasulaitos ja liikennepolttoaineen jakelupiste marraskuussa 2016. Toukokuussa 2017 alkaneen Suupohjan biokonsepti -hankkeen tavoitteena on edistää biokaasuun liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien syntyä ja kasvua sekä jakaa biokaasun hyödyntämiseen liittyvää tietoa.
  • Hankkeen aikana muun muassa koulutuskuntayhtymän traktori ja auto muutettiin biokaasukäyttöisiksi.
  • Vaasan yliopisto vastaa hankkeessa biokaasun käyttöön liittyvästä tutkimus- ja testaustyöstä. Ensimmäisenä tutkimuskohteena on biokaasutraktorin päästöt, toisena biokaasua laajasti hyödyntävien maatilojen laskennallinen kokonaistaloudellisuus verrattuna ilman biokaasupotentiaalin hyödyntämistä ja kolmantena biokaasuautoilun kokonaistaloudellisuuslaskelmat.
  • Hankkeen tuloksena kehitetään biokaasuauton käytön taloudellisuutta osoittava laskuri, joka on avoimesti käytettävissä www.aspiremodel.fi-sivustolla.  

 

 

0 kommenttia
12.02.2020

Etelä-Pohjanmaalle terveydenhuollon ekosysteemi?

Kansainvälinen INTENCIVE-hanke (Innovation and Technology Enhancing Customer Oriented Health Services) on alkanut Etelä-Pohjanmaan liiton ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimesta viime syksynä. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja jakaa hyviä käytäntöjä hyvinvointiteknologiassa hankealueiden välillä. Hyvien käytäntöjen vaihto tukee hankkeessa luotavan alueellisen toimintasuunnitelman laatimista ja politiikan välineiden parantamista.

Hankkeessa sidosryhmä toimii maakunnan asiantuntijaryhmänä hyvinvointiteknologian saralla ja tukee hankkeen etenemistä, hyvien käytäntöjen tunnistamista ja jakamista sekä alueellisen toimintasuunnitelman laatimista. Hankkeen toimien lisäksi sidosryhmässä keskustellaan myös Etelä-Pohjanmaalle mahdollisesti luotavasta terveydenhuollon ekosysteemistä.

ECHAlliance (European Connected Health Alliance) on voittoa tavoittelematon verkosto, joka kokoaa yhteen ekosysteemejä lähinnä Euroopassa. Suomessa terveysteknologian ekosysteemejä on ainakin Oulussa, Kuopiossa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Esimerkiksi OuluHealth, joka on yksi Oulun viidestä innovaatioalliansista sekä KuopioHealth, joka toimii osuuskuntana.

Etelä-Pohjanmaalle voisi olla hyödyllistä, ja kuten osin on jo tehtykin, koota toimijat yhteen sekä aloittaa yhteisen tavoitteen kirkastaminen ja mahdollisesti erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen. Konkreettisia tuloksia ja lisäarvoa voisi olla odotettavissa, kun organisaatiot ja ihmiset toimivat vuorovaikutuksessa. Toimijoiden välinen yhteistyö tarvitsee kuitenkin jonkun fasilitoimaan eli helpottamaan yhdessä toimimista. Ekosysteemi tarvitsee myös riittävät raamit, jotka tukevat yhteistyötä.

Hyvinvointiteknologian osaamisessa on pitkät perinteet Etelä-Pohjanmaalla. SeAMKilla on yli 20 vuoden kokemus hyvinvointiteknologian kehittämisestä. Hyvinvointiteknologia ja sen kehittäminen on ammattikorkeakoulun yksi vahvuusala, ja siihen on panostettu viimeisten vuosien aikana paljon. Vuonna 2018 SeAMK osti Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian Kehittämiskeskus ry:n (EPTEK), jonka kahdeksan työntekijää siirtyivät SeAMKin palvelukseen. EPTEK perustettiin 1997, ja se on luonut alueellemme perustaa hyvinvointiteknologian kehittämisen saralla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi SeAMK:iin on palkattu hyvinvointiteknologian yliopettaja sekä useita hyvinvointiteknologian asiantuntijoita.

Osaamisen lisäksi SeAMKissa on kolme erilaista toimintaympäristöä, jotka tukevat hyvinvointiteknologian kehittämistä ja opettamista. Telemedicine Center on näyttelytila, jossa on nähtävillä ja testattavana kotona-asumiseen ja etälääketieteeseen liittyvää hyvinvointiteknologian perustekniikkaa. HyTeAI-tilaa rakennetaan samannimisessä hankkeessa, ja se keskittyy robotiikkaan ja keinoälyyn. Uusi hieno simulaatioympäristö rakennettiin uusiin sosiaali- ja terveysalan tiloihin ja on jatkuvassa opetuskäytössä. Simulaation ja näyttelytilojen käyttö opetuksessa sekä hyvinvointiteknologian kehittämisessä lisääntyy jatkuvasti.

SeAMKissa on lisäksi käynnissä useita kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita, jotka tukevat alueellista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Hankkeiden, osaamisen ja yhteistyön avulla alueellamme on hyvät mahdollisuudet kehittää hyvinvointiteknologian alaa ja saattaa uusia toimintatapoja käytäntöön saakka.

 

Kuva: Suomen nykyiset sekä mahdollisesti tulevat ekosysteemit olivat esillä joulukuussa 2019 Digital Health Society kokouksessa Helsingissä.

 

Teksti:

Sanna Inkeri, Etelä-Pohjanmaan liitto

Sami Perälä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

11.02.2020

Suomen pääradan edunvalvonnalle näkyvyyttä uusilla verkkosivuilla

Päärata on Suomen rautatieverkon päälinja, joka ulottuu Helsingistä Tampereen, Seinäjoen ja Oulun kautta Tornioon. Se yhdistää henkilö- ja tavaraliikenteessä pääkaupunkiseudun, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaat sekä Keski- ja Pohjois-Suomen. Kaikki päärataa koskeva aineisto on nyt koottu yhteen paikkaan, verkkosivuille osoitteeseen www.paarata.fi.

Panostukset päärataan vaikuttavat koko Suomeen – ja Eurooppaan. Suomi tarvitsee aitoja tulevaisuuden investointeja, joilla pysymme kiinni kasvussa ja tavoitteissamme. Satsauksien tulee edistää ihmisten ja tavaroiden liikkumista, työllistymistä sekä ilmastotavoitteiden ja päästövähennysten toteuttamista. Uusi verkkosivusto nostaa esiin tärkeitä perusteluja, jotka tukevat näitä tavoitteita.

Pääradan liikennemääriä, kehittämistarpeita ja infomateriaalia löytyy sivuilta sekä yhteysväleittäin sekä jatkoyhteyksien osalta. Sivustolla julkaistaan ajankohtaisia uutisia ja blogitekstejä. Sisältö täydentyy ajan kuluessa.

Sivuston on tuottanut laaja-alainen pääradan ja sen jatkoyhteyksien kehittämistä edistävä päärataryhmä. Se keskittyy kansalliseen vaikuttamiseen ja eurooppalaiseen TEN-T-ydinverkkotyöhön. Ryhmään kuuluu 11 maakuntaa, suurimmat kaupungit ja elinkeinoelämän edustajia. Vuodesta 2014 toiminutta ryhmää vetää Pirkanmaan liitto, ja työhön ovat alusta alkaen osallistuneet myös Porin, Jyväskylän ja Vaasan suunnat.

 

Lisätietoja:

  • Päärataryhmän pj. maakuntajohtaja Esa Halme, Pirkanmaan liitto, p. 040 500 3531
  • Päärata+ -hankkeen projektipäällikkö Jouni Koskela, Pirkanmaan liitto, p. 050 527 2129
  • Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, Etelä-Pohjanmaan liitto, p. 050 347 9845

 

3.02.2020

Väestönmuutosten taloudelliset vaikutukset Etelä-Pohjanmaan kunnissa vuoteen 2030 - onnistutaanko palvelurakenteen sopeuttamisessa?

Konsulttiyhtiö Perlacon Oy on tehnyt laajan selvityksen väestömäärän ja ikärakenteen muutosten vaikutuksista kuntien talouteen ja palvelutarpeeseen. Etelä-Pohjanmaa oli yksi selvitykseen osallistuneista maakunnista. Selvityksessä tehtiin muun muassa seuraavia arvioita vaikutuksista Etelä-Pohjanmaalla:

Ikääntymisen aalto kohdentuu kaikkiin Etelä-Pohjanmaan kuntiin

Etelä-Pohjanmaan asukasluku vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan noin 11 000:lla henkilöllä (- 6 %) vuoteen 2030 mennessä. Vain Seinäjoella väkiluku kasvaisi.

Alhainen syntyvyys vähentää lasten määrää niin, että Etelä-Pohjanmaalla varhaiskasvatusikäisten määrä laskee 3 300:lla (- 27 %) ja alakouluikäisten 3 900:lla (- 29 %). Samaan aikaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 7 600:lla (+ 16 %) ja työikäisten 24-64-vuotiaiden vähenee 10 400:lla (- 11 %).

Kuntien kesken erot ovat kuitenkin suuria ja esimerkiksi Seinäjoella 24-64-vuotiaiden kasvu on reilut 4 %, kun taas Karijoella työikäisistä poistuu 37 %. 65 vuotta täyttäneiden määrä on lähes kaikissa kunnissa kasvava.

Erityisesti 75-84-vuotiaiden määrä kasvaa. Vuonna 2030 Etelä-Pohjanmaalla on noin 22 200 tähän ikäryhmään kuuluvaa - eli 58 % enemmän kuin nyt. Nopeinta ikäryhmän kasvu on Ilmajoella, Kauhajoella ja Seinäjoella.

Syntyvyyden kääntyminen nousuun ja maahanmuuton ripeä voimistuminen voisivat muuttaa ennustettua väestökehitystä.

Palvelutarpeiden muutokset haastavat kuntia sopeutumaan

Ennusteen mukainen lasten ja nuorten määrän nopea väheneminen johtaa näihin ikäluokkiin sidottujen palveluiden kysynnän laskuun. Perlacon on havainnollistanut palvelutarpeen muutoksen vaikutuksia henkilöstön määrällä.

Jos varhaiskasvatuksen ryhmäkokona pidettäisiin seitsemää lasta hoitajaa kohden, poistuisi Etelä-Pohjanmaalta kymmenessä vuodessa lähes 400 varhaiskasvatustyöntekijän tarve. Alaluokkien 20 oppilaan luokkakoolla laskettuna opettajien tarve alenisi noin 200:lla.

Palveluiden kysynnän lasku aiheuttaa paineen supistaa palveluverkkoja. Yhtenä selviytymiskeinona Perlacon esittää alueellista, kuntarajat ylittävää yhteistyötä palvelujen järjestämisessä.

Nuorimman väestön palvelutarpeen vähentyessä kasvava tarve kohdistuu ikääntyneiden palveluihin. Jos yli 75-vuotiaista tavoitteena on, että 27 - 31 % hoidetaan kunnallisissa palveluissa, joista tehostetussa palvelussa on 6 - 7%, on lisähoitajien tarve mitoituksella 0,7 jopa 408 - 476 hoitajaa. Myös säännöllinen kotihoito vaatisi noin 140 - 150 hoitajan lisäresurssin.

Olennainen kysymys on hoitajien riittävyys ja ylipäänsä rahoituksen riittävyys kaikkiin palveluihin, kun samaan aikaan työvoiman määrä supistuu. Resurssien väheneminen korostaa työn tuottavuuden kasvun, kuntien sopeuttamiskyvyn ja yhteistyön merkitystä.

Palveluiden nettokäyttökustannuksiin pohjautuvat laskelmat paljastavat, että jos Etelä-Pohjanmaan kuntien vanhat palvelurakenteet säilyvät ja samalla kasvava palvelutarve tyydytetään, nousevat maakunnan jokaisen kunnan palvelutuotannon kustannukset.

Täysin ilman palveluiden sopeuttamista tarvittava lisärahoitus ikärakenteen aiheuttamaan palvelurakenteen muutokseen olisi Etelä-Pohjanmaalla reaalisesti noin 123 miljoonaa euroa (687 €/as.). Suurin sopeuttamisen mahdollisuus olisi Karijoella (- 1 980 €/as.) ja pienin Seinäjoella (- 198 €/as.). Työvoiman saatavuus heikkenee edelleen, ellei sopeuttamista tehdä.

Muuttoliikkeellä on hintansa, mutta se on tärkeä elinvoimatekijä

Selvityksessä arvioitiin myös maan sisäisen muuttoliikkeen hintaa. Laskelmissa on otettu huomioon eri ikäisten kuntalaisten kuntatalouteen mukanaan tuomat tulot ja kuntapalveluista aiheutuvat menot.

"Ylijäämäisin" kuntalainen on yleisimmin 45-49-vuotiaana. Jokaisen muuttajan henkilökohtainen palvelutarve, veronmaksukyky ja kulutuskäyttäytyminen kuitenkin lopulta määrittäisivät todellisen muuttoliikkeen hinnan. Etelä-Pohjanmaa menettää erityisesti 15-29-vuotiaita muualle Suomeen. 60-74-vuotiaiden nettomaassamuutto on positiivinen. Seinäjoki saa muuttovoittoa 15-24-vuotiaista, mutta muu maakunta ei.

Etelä-Pohjanmaa on yksi niistä maakunnista, joissa muuttoliikkeen hinta on positiivinen. Kunnista vain Seinäjoki maksaa nettomääräisesti muuttovoitostaan. Muuttotappioiset kunnat puolestaan näyttävät laskennallisesti hyötyvän muuttotappiosta. Hyöty on kuitenkin mahdollinen vain siinä tapauksessa, että kunta onnistuisi sopeuttamaan palvelurakennettaan poismuuttajien tahdissa. Laskelma ei huomioi muuttoliikkeen aikaan saamia välillisiä elinvoimavaikutuksia alueilla.

Muutos vaatii nopeita toimia

Laskelmat osoittavat kuntien toimintaympäristön muutoksen nopeuden ja haastavuuden. Muutoksessa elinvoimaisena selviytymisen mahdollisuuksia kuitenkin on, jos niihin pystytään kunnissa ja alueilla tarttumaan ennakoivasti ja yhteistuumin.

 

Materiaalit:

Mikäli Isonkyrön tiedot ovat mukana kyseisessä laskelmassa, se mainitaan PowerPoint-diassa erikseen. Maakunnittaisissa laskelmissa Isokyrö on sijoitettu Pohjanmaan maakuntaan. Isokyrö siirtyy Etelä-Pohjanmaan maakuntaan 1.1.2021 alkaen.

Maakuntien ja Etelä-Pohjanmaan kuntien tietoja »

Kuntakohtaista aineistoa Etelä-Pohjanmaan kunnista »

Valtakunnallista aineistoa »

Valtakunnallinen tiedote »

-----------------------

Lisätietoja

Marko Rossinen
kunta-asiamies
040 356 3933
marko.rossinen[at]etela-pohjanmaa.fi

Selvityksen tekijät 

Tuomas Hanhela
Perlacon Oy
050 359 8426
tuomas.hanhela[at]perlacon.fi

Eero Laesterä
Perlacon Oy
0400 735 772
eero.laestera[at]perlacon.fi

27.01.2020

Kasvu open 10 vuotta - Koolla on väliä -kiertue Seinäjoella 12.2.2020

Suomen suurin kasvuyritysten sparrausohjelma Kasvu Open täyttää 10 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Kasvu Open järjestää kuusi kasvuyrittäjyyden täyteläistä tapahtumapäivää osana Koolla on väliä -kiertuetta. Koolla on väliä -kiertueen teema on arvot ja vastuu.  

Koolla on väliä: Seinäjoki 12.2.2020

Keynote: Kaslinkin perustaja, ruokainovaattori Raino Kukkonen

Kasvutarinat: Etelä-Pohojalaasta perheyrittäjyyttä parhaimmillaan Laura Saaranluoma, MirrorLine & elintarvikebisneksen ideamylly Karri Kunnas, Foodwest

Ilmoittaudu mukaan!

 

Etelä-Pohjanmaan liitto on kumppanina mukana rahoittamassa Etelä-Pohjanmaan kasvupolkua. 

23.01.2020

Hämeenkyrössä juhlistettiin Kyröskosken eritasoliittymää ja Hämeenkyrönväylän rakentamista

VT3-edunvalvonta suuntaa painotusta nyt Hämeenkyröstä pohjoiseen

Vaikka Hämeenkyrönväylän rakentaminen starttaa ensi kesänä, Tampere-Vaasa -yhteysväli ei tule kuntoon. Hyvin alkanutta neljän maakunnan yhteistyötä tulee jatkaa, muistuttaa VT3-ohjausryhmän puheenjohtajuutta vetänyt Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius. Pirkanmaa luovuttaa nyt ohjausryhmän puheenjohtajuuden Etelä-Pohjanmaalle.

Hämeenkyrön Monitoimikeskus Silta täyttyi tiistaina 21.1. tyytyväisistä tunnelmista. Pyörät pyörimään Suomen ruokatiellä ja viennin valtaväylällä -seminaari juhlisti Kyröskosken eritasoliittymän valmistumista ja Hämeenkyrönväylän alkavaa rakennusprojektia. Ministeritason ja viranomaisten johdon lisäksi paikalla oli runsaasti kuntalaisia.

Valtatien kunnostamista oli ehditty pitää ikuisuushankkeena, joten viime kesän budjetin julkistus olikin Hämeenkyrölle ja Pirkanmaalle ”järisyttävä uutinen”. Tielinjauksen paikkaa on suunniteltu jo 60 vuotta.

- Tehokas vaikuttamisviestintä käynnistyi kaksi vuotta sitten Hämeenkyrössä pidetystä VT3-edunvalvontaseminaarista. Työssä oli mukana laaja rintama  Pirkanmaalta, Satakunnasta, Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta, Alenius muisteli.

Ohjausryhmän puheenjohtajuus, pääsihteerin tehtävät sekä viestinnän vetovastuu siirtyvät nyt Pirkanmaalta Etelä-Pohjanmaalle. Maakuntien yhteistyö jatkuu. Puheenjohtajan nuija siirtyy Aleniukselta Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusalle. Eduskuntaverkosto jatkaa työtään eduskunnassa.

Korjattavaa riittää edelleen

Yhteysvälin Tampere-Vaasa liikennöinnin turvaamisesta puhui VT3-eduskuntaverkoston varapuheenjohtaja, eteläpohjalainen kansanedustaja Janne Sankelo.

- Hämeenkyrönväylän rahoituspäätöksellä on iso merkitys koko Länsi-Suomelle, koska se on ollut vähän ”mopen osilla” liikennehankkeissa.

- Rahoitus tukee merkittävän ruokaväylän ja vientiteollisuuden kuljetusten tarpeita.  Hämeenkyrön keskustasta on tullut meille mielikuva kiertoliittymästä, jossa on yhtä aikaa jättirekkoja ja rollaattoreita.

- Tulevaisuudessa katsomme pohjoisen suuntaan, jossa edunvalvontaa odottamassa on Hämeenkyrönväylän kokonaisluokan verran pienempiä hankkeita. Korjauksia tarvitaan Parkanon kohdalla, Jalasjärvellä ja Kurikka-Laihia -välillä. Työtä eduskunnan päässä tehdään koko ajan, Sankelo sanoi.

Sankelo kiitteli sujuvaa edunvalvontayhteistyötä läntisen Suomen poliitikkojen, viranomaisten ja muiden vaikuttajien kesken. – Työ on ollut niin hyvää, että olen kuullut, että VT3 -verkostoa yritetään kopioida muuallekin.

Vientikuljetuksiin sujuvuutta, yrityksille työvoimaa

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka muistutti, että valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmätyö kehittää maata hallituskausien yli ulottuvana, pitkäjänteisenä suunnitelmana. - Suunnittelua tehdään vuorovaikutteisesti, sidosryhmiä kuunnellen, Harakka sanoi.

Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen muistuttaa, että hyvinvointiyhteiskunta ei toimi ilman vientiä. Se puolestaan tarvitsee toimivaa infraa.

- Elintarviketeollisuus Etelä-Pohjanmaalla on iso työllistäjä ja kohtuullisen iso viejä. Kolmostie on ruokatie. Kaupan keskusliikkeille VT3 on toinen kahdesta tärkeästä väylästä. Tavarat ja jakelu keskuksiin kulkevat sitä kautta.

Työllistävä Pirkanmaa ja tieverkon kunto liittyvät yhteen, muistuttaa toimitusjohtaja Pasi Mäkinen Pirkanmaan Yrittäjistä.

- Yrittäjät tavoittelevat hyvää saavutettavuutta ja osaavaa työvoimaa. Hyvä infra vaikuttaa siihen, miten nuoret valitsevat koulujaan ja työpaikkojaan.

Seminaarissa kuultiin myös Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlmanin esitys liikennejärjestelmän kehittämisestä ja käynnistyvästä Hämeenkyrönväylästä. Johtaja Juha Sammallahti Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoi jo toteutuneista kehittämistoimista.

Hämeenkyrönväylällä alkaa tapahtua

Varsinaiset rakennustyöt on määrä aloittaa tulevana kesänä. Hankkeen urakoitsija on Destia. Tietä rakennetaan kymmenen kilometriä. Tiestä tulee neljäkaistainen. Ohikulkutielle tulee kolme eritasoliittymää ja yksitoista uutta siltaa. Uuden väylän kustannusarvio on 65,4 miljoonaa euroa. Valtion osuus on 64 ja Hämeenkyrön kunnan 1,4 miljoonaa euroa.

 

Nämä ovat edelleen kiireellisiä hankkeita:

  • Keskikaiteet Sikuri–Ikaalinen ohituskaistoille 4,6 M€
  • Teikangas-Mansoniemi ohituskaistapari 5,5 M€
  • Alaskylä–Parkano (valtatie 23) uusi ohituskaista ja tielinjan oikaisu 13,0 M€
  • Koskuen ohituskaistapari 4,5 M€
  • Rajalanmäen ohituskaista ja Mantilan liittymä 5,6 M€
  • Lamminkosken ohituskaistapari 5,5 M€
  • Jalasjärven eritasoliittymä 6,5 M€
  • Valtatie 3 ja valtatie 8 Vaasan yhdystien eritasoliittymän parantaminen 5,5 M€
  • Pienet liittymä- ja liikenneturvallisuushankkeet 12,0 M€

 

Teksti ja kuvat: Kirsti Kivilinna, Pirkanmaan liitto

17.01.2020

Puhetaitokilpailun voitto ratkesi tiukassa kisassa Opinlakeus-messuilla

Järjestyksessä jo 16. Puhetaitokilpailu kisattiin Opinlakeus-messujen yhteydessä torstaina 16.1.2019 Seinäjoki Areenalla. Etelä-Pohjanmaan kuntien nuorisovaltuustoja edusti puheenvuoroja arvioinut Mette-Mirella Foudila, joka valitsi kilpailijoiden joukosta Etelä-Pohjanmaan liiton lahjoittaman palkinnon saajan. Puheenvuorojen teemat nousivat Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämän Ideakökän annista.

Kilpailun 500 euron pääpalkinnon voitti Ida Nurmi Alavuden lukiosta. Hänen esityksensä erottuivat erityisesti levollisen ja vahvan läsnäolon ansiosta. Idan puheet olivat sisällöltään taitavasti rakennettuja, ja esityksistä saattoi huomata, että puhuja on jo ehtinyt harjaantua puheiden pitäjänä.

Kilpailussa toisen palkinnon, 300 euroa, voitti puhuttelevien puheiden pitäjä  Aleksi Hautamäki (kuvassa) Lapuan lukiosta. Hän sai myös Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuustojen suosikin palkinnon. Kolmanneksi sijoittui asiapitoisten puheiden taitaja, Kurikan lukiota käyvä Fiia Isoaho, joka sai 200 euron palkinnon. Puhetaitokilpailun järjestävät ja palkinnot lahjoittavat Seinäjoen rotaryklubit. Kilpailu on tarkoitettu  eteläpohjalaisten lukioiden ja ammattioppilaitosten oppilaille.

Tänä vuonna kilpailijat onnistuivat sekä puheiden sisällön ja rakenteen että henkilökohtaisen esiintymisvalmiutensakin ansiosta. Viime silauksen etenkin finaalissa toivat esiintyjien luontevuus sekä puheiden vaikuttavat aloitukset ja yleisön huomioiminen.

– Tuomaristo joutui kilpailun historian kenties vaativimman valinnan eteen, sillä kilpailijat olivat todella taitavia, mikä näkyi jopa pistelaskennassa täpärinä eroina. Myös finaaliin yltäneet Mikaela Saarimäki Alavudelta ja Oona Köykkä Kurikasta hätyyttelivät voittajakolmikon pisteitä, tuomariston puheenjohtaja Iina Åman Seinäjoen Lakeuden Rotaryklubista toteaa.

Fiia Isoaho (vas.) ja Ida Nurmi.

 

Myös kannustava opettaja palkittiin

– Nuorten tärkeimmät kannustajat löytyvät kodin lisäksi koulusta. Monet opettajat tekevät arvokasta työtä sen eteen, että heidän oppilaansa voivat kehittää viestintätaitojaan ja menestyä sekä sosiaalisissa tilanteissa että työelämässä, Iina Åman .

Tänä vuonna kilpailussa sai tunnustuspalkinnon myös Lapuan lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Liisa Immonen. Hän on innoigttanut, kannustanut ja rohkaissut opiskelijoitaan puheilmaisuun ja onnistunut lähettämään heitä myös lukuisina vuosina Puhetaitokilpailuun.

 

 

16.01.2020

Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto etsii harjoittelijaa

Oletko kiinnostunut EU-politiikasta ja aluekehittämisestä? Oletko valmis työskentelemään kansainvälisessä ympäristössä ja edustamaan länsisuomalaisten maakuntien toimijoita? Onko sinulla hallussa viestinnän keinot ja välineet? Jos vastasit kyllä, hae Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston (WFEO) harjoittelijaksi Brysseliin!

WFEO edustaa Brysselissä neljää maakuntaa: Satakuntaa, Etelä-Pohjanmaata, Pohjanmaata ja Keski-Suomea. Toimimme tiiviisti yhdessä maakuntaliittojen sekä mm. kehitysyhtiöiden, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen kanssa. Haemme harjoittelijaa noin vuoden mittaiselle ajanjaksolle, harjoittelujakso alkaa huhti-toukokuun vaihteessa 2020.

Harjoittelija vastaa:

  • Tiedotuspalvelusta, joka keskittyy Länsi-Suomen kannalta keskeisiin EU-aiheisiin
  • Ulkoisesta viestinnästä, sen suunnittelusta ja toteutuksesta WFEO:n asiantuntijoiden kanssa
  • Sosiaalisesta mediasta, sen suunnittelusta ja toteutuksesta
  • Verkkosivujen päivityksestä
  • Yleisistä toimistotöistä ja asiakaspalvelutehtävistä
  • Muista vastaavista tehtävistä, jotka on sovittu WFEO:n johtajan kanssa

 

Mitä haemme: 

  • Olet opintojesi loppuvaiheessa tai vastavalmistunut, esimerkiksi viestinnän, hallintotieteiden, yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden opiskelija
  • Tunnet EU-politiikkaa ja -päätöksentekoa
  • Edustamamme maakunnat ja niiden kärkitoimialat ovat sinulle tuttuja
  • Hallitset suomen, englannin ja ruotsin, muu kielitaito (erityisesti ranska) katsotaan eduksi
  • Hallitset erityisesti kirjoitetun viestinnän ja sinulla on ideoita viestinnän kehittämiseksi
  • Hyvät tiedonhaku- ja sosiaalisen median taidot

 

Oma-aloitteisuus, hyvät sosiaaliset- ja verkostoitumistaidot, sekä kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä esimerkiksi opiskelijavaihdon kautta katsotaan eduksi. 

Harjoittelujakso sijoittuu EU-päätöksenteon kannalta vauhdikkaaseen ja mielenkiintoiseen ajankohtaan. Harjoittelu antaa hyvät verkostoitumismahdollisuudet ja tarjoaa tilaisuuden syventää sekä viestinnän että EU-politiikan ja -päätöksenteon tuntemusta. Harjoittelusta maksetaan palkkaa, ja työsuhteen ehdot ovat KVTES:n mukaisia. Harjoittelija on oikeutettu työnantajan tavanomaisiin henkilöstöetuihin.

Jos tunnistat itsesi ilmoituksesta, lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi otsikolla ’’Harjoittelijahaku, Bryssel’’ osoitteeseen kirjaamo@obotnia.fi. Hakuaika päättyy perjantaina 7.2.2020 klo 12.00 Suomen aikaa.

 

Lisätietoa tehtävästä antaa:                                                    

 

Vs. johtaja Hannu Koponen

hannu.koponen@westfinland.be

+32 470 692 100

2.01.2020

Etelä-Pohjanmaan liitto uudistaa toimintaansa

Maakuntien liitot perustettiin noin neljännesvuosisata sitten Suomen liittyessä EU:n jäseneksi. Maailma avautui, ja liitot olivat yksi uuden aikakauden ja ennen muuta uudenlaisen alueellisen itsehallinnon airuita. Innostus ja uudet mahdollisuudet omaehtoiseen alueelliseen kehittämiseen olivat tukemassa myös Etelä-Pohjanmaan nousua 1990-luvun lamasta.

Vuonna 2015 liitot olivat taas uuden aikakauden kynnyksellä. Lähdettiin rakentamaan uusia, monialaisia maakuntia. Maakuntien liitot temmattiin mukaan uudistuksen pyörteisiin kaulaansa myöden. Uudistus kohtasi sittemmin tunnetun kohtalonsa päätyen lopulta Sipilän hallituksen eroon. Suuren innostuksen ja valtavan ponnistuksen jälkeen jäimme seisomaan maakuntauudistuksen raunioille hämmentyneinä mutta yhä tukevasti jaloillamme.

Uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä näkymät ovat sumuiset. Väestön- ja ilmastonmuutoksen seuraukset aiheuttavat epävarmuutta. EU:n tulevaisuuden suunta on epäselvä ja erilaiset kriisit ravistelevat niin kotimaan kuin kansainvälistä poliittista kenttää. Myöskään aluehallinnon tulevaisuutta ei tarkasti tiedetä. Maakuntien liitot jatkavat kuitenkin toimintaansa nykymuodossaan ainakin lähimmät näköpiirissä olevat vuodet.

Vuosi 2019 onkin muodostumassa eräällä tapaa käännekohdaksi, jossa liitot ovat joutuneet kysymään itseltään, miten jatkamme tästä eteenpäin. Etelä-Pohjanmaan liiton vastaus on, että me haluamme keskittää toimintamme maakunnan kehittämisen ydinasioihin. Haluamme olla entistä parempia niissä asioissa, jotka kuuluvat meidän tehtäväkenttäämme. Tällä pyrimme luomaan maakunnalle suunnan, joka pysyy vakaana riippumatta toimintaympäristössä olevista epävarmuustekijöistä.

Tässä uudessa tilanteessa liiton tulee ensinnäkin huolehtia maakunnan elinvoimasta, johon kytkeytyvät niin väestönkehitys, osaaminen ja koulutus, kuin elinkeinojen ja innovaatioympäristön kehittäminen. Toisaalta tulee pitää huolta kehityksen kestävyydestä, kuten ilmastonmuutoksen hillinnästä, luonnon monimuotoisuudesta, kestävästä aluerakenteesta ja uusiutuvasta energiasta.

Kehittämisen ydinasiat muodostavat toiminnalle yhteiset tavoitteet, joihin pyrimme lainsäädännön, EU:n, valtion ja jäsenkuntien meille antamilla kehittämisen ja suunnittelun välineillä. Toiminta jakautuu aluekehittämisen, maakuntasuunnittelun, kulttuurin ja kansainvälistymisen tehtäväalueisiin. Näille antaa tukensa johtamis- ja hallintopalvelut. Samalla parannetaan henkilöstön monialaisen osaamisen hyödyntämistä ja edunvalvontaa.

Uskomme, että näillä eväillä Etelä-Pohjanmaan liitto tulee olemaan entistä vahvempi maakunnan kehittäjäorganisaatio ja yhä parempi yhteistyökumppani.

 

Teksti: Antti Saartenoja, suunnittelujohtaja

 

18.12.2019

Yrittäjyysosaamista kehitetään Sote-alalla

Sote-alalla on tavanomaista, että uuden yrityksen perustaja on usein sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Tällaisessa tilanteessa tieto ja ammattitaito yrittäjyyteen parantaisi yrityksen menestyksekästä toimintaa ja asiakkaan saamaa palvelua.

− Heillä on vahva ajatus siitä siitä, millä tavoin voidaan tuottaa parasta palvelua ja hyötyjä asiakkaille. Kokemusta tai syvällistä tietoa yrittäjyydestä ei välttämättä kuitenkaan ole, kertoo Pk-yritykset SOTE-polulla kasvuun -hankkeen projektipäällikkö Salla Kettunen.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamassa hankkeessa halutaan auttaa eteläpohjalaisia soteyrittäjiä kehittämään yritystoimintaa tiedon lisäämisen sekä käyttöön annettavien työkalujen avulla.

− Hankkeessa on tarjottu käytännönläheisiä työpajoja eri teemoissa. Lisäksi on tehty työkaluja, jotka ovat avoimesti kaikkien käytettävissä. Digitalisaatioon ja teknolgiaan on kiinnitetty huomiota.

Hankkeen taustalla on myös huoli alueella toimivien pienten ja keskisuurten palveluntuottajien pärjäämisestä kilpailussa. Kettunen kertoo, että sote-alalla on laajalti yksimielinen näkemys siitä, että alalle tarvitaan niin julkisia, yksityisiä kuin voittoa tavoittelemattomiakin toimjoita. 

− Tällä hankkeella halutaan tukea pk-toimijoita.

Hankkeeseen on Kettusen mukaan osallistunut sen parin toimintavuoden noin 25 yritystä ja neljä yhdistyspohjaista toimijaa. Hankkeen työkalujen avulla on tehty näkyväksi käytännön asioita. Esimerkiksi yrittäjä on saanut kuvan siitä, kuinka paljon resursseja pitää varata asioiden tekemiseen.

− Osallistujat ovat saaneet uutta tietoa ja tehneet myös aivan käytännön tasolla.

  • Pk-yritykset SOTE-polulla kasvuun -hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta.
  • Lisää tietoa hankkeesta ja materiaalit käyttöön: https://sotepolku.blogspot.com/

Linkkejä työkaluihin:

 

Teksti ja video: Matias Juupaluoma

18.12.2019

Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja saateltiin eläkepäiville

Etelä-Pohjanmaan liiton henkilökunta kokoontui saattelemaan kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsojaa eläkepäiville marraskuun lopulla. Etelä-Pohjanmaan liitossa pitkän, yli kahdenkymmenen vuoden uran tehnyt Eväsoja on jättänyt vahvan kädenjälkensä maakuntamme kulttuuriin sekä ollut mukana rakentamassa entistä kansainvälisempää Etelä-Pohjanmaata.

Eväsoja aloitti työnsä liiton palveluksessa kulttuurisuunnittelijana vuonna 1997. Tätä ennen hän oli mukana liiton toiminnassa luottamushenkilön roolissa kulttuuriasiain neuvottelukunnan jäsenenä. Kulttuuripäälliköksi hänet nimettiin vuonna 2001 ja kulttuurijohtajaksi vuonna 2004. Kansainväliset asiat lisättiin hänen työtehtäviinsä vuosien 2012-2013 vuodenvaihteessa.

− Kulttuuri on tärkeä kuntien meille antama tehtävä. Eväsoja on ollut vahvasti mukana kehittämässä teemaa kuntien kulttuuritoimijoiden kanssa ja tukenut muun muassa kulttuurikasvatusta maakunnassamme. Uskonkin, että kaikki Etelä-Pohjanmaan kulttuuritoimijat tietävät, kuka on Eväsojan Marjatta, luonnehtii maakuntajohtaja Asko Peltola.

Myös kansainvälistymisen painoarvo on lisääntynyt vahvasti tällä vuosikymmenellä, ja siinä on tapahtunut valtava harppaus eteenpäin. Eväsoja on osaltaan luotsannut maakuntaa yhä kansainvälisimmille vesille määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti – Etelä-Pohjanmaa on noussut aivan eri tasolle kuin missä olimme yli 10 vuotta sitten, kun kansainvälistymisohjelma laadittiin ensimmäistä kertaa.

− Tästä on upeaa jatkaa. Maakunnassa kulttuuriin suhtaudutaan myönteisesti ja uskon, että kansainvälistymisen osalta Etelä-Pohjanmaa porskuttaa entistäkin vahvemmin, Peltola sanoo.

Peltola kuvailee Eväsojaa ihmisenä monipuoliseksi osaajaksi, jolla on kokemusta ja näkemystä kulttuuri- ja kansainvälistymisasioiden lisäksi myös talous- ja yrityselämän puolelta.

− Liiton asioissa olet ollut jämäkkä, mutta olet osannut myös joustaa. Erityisesti olet aina pitänyt henkilöstön puolta, jotta kaikkia on kohdeltu tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti.

Eläkkeelle jäämiseen Eväsoja sai seuraavat vinkit: ”Matkustele, mummoile, makustele kulttuuria ja nauti tästä uudesta elämänvaiheesta!” Näillä sanoin Etelä-Pohjanmaan liitto esittää syrämmelliset kiitokset Marjatta Eväsojalle hänen arvokkaasta työpanoksestaan maakunnan hyväksi.

 

Teksti ja kuva: Hanne Rantala

18.12.2019

Kuluva vuosi toi tulevaisuustyöhön vauhtia

Etelä-Pohjanmaalla on vuoden 2019 aikana panostettu erityisesti tulevaisuustyöhön ja ennakointiin. Maakuntaan on luotu alueelliselle ennakoinnille uusi toimintamalli, joka on tuonut työhön systemaattisuutta ja yhteistyö sidosryhmien kesken on tiivistynyt. Toimintavan kärkinä on ollut ilmiölähtöinen tarkastelu, tiedontuotanto, analyysi ja verkostotyöskentely. Tämä tarkoittaa, että käytännössä tilastoja ja laadullista tietoa on analysoitu ja tulkittu suhteessa laajoihin muutosilmiöihin, jolloin on ollut mahdollista saada aikaan ajantasainen tilannekuva ja luoda perusteltuja päätelmiä maakunnan tulevaisuudesta.

Kehittämistyön yksi konkreettinen tulos oli havainto tietokatveesta keskipitkän ja pitkän aikavälin osaamisen ennakoinnissa aluetasolla, mihin syksyn aikana pyrittiin myös vastaamaan. Opetushallituksen koordinoima kansallisen tason mittava osaamisen ennakoinnin hanke, OEF, on arvioinut, että vuoteen 2035 mennessä syntyvistä uusista ammateista jopa 80 % edellyttäisi korkea-asteen tutkintoa. Kokonaisuutena arvioidaan, että ammatillista koulutusta edellyttäviä työpaikkoja olisi 40 % ja korkeakoulutusta edellyttäviä työpaikkoja 60 % kaikista työpaikoista. OEF:n tekemässä työssä ei ole otettu huomioon alueiden erilaisuutta, jotka poikkeavat toisistaan mm. väestön, koulutusmahdollisuuksien ja elinkeinoelämän rakenteen osilta.

Tähän haasteeseen vastattiin omalla tietotuotannolla, kansallisen tason arvioiden analyysillä sekä konkreettisella osaamistarpeiden määrittämisellä. Kokonaisuutta pilotoitiin työpajassa 26.11.2019 teknologiateollisuuden ja -palveluiden toimialoilla. Tarkoitus oli hyödyntää parasta mahdollista saatavilla olevaa kansallista ja kansainvälistä tietoa osaamisen muutoksista ja osaamistarpeista sekä arvioida niiden merkitystä paikallisessa toimintaympäristössä yhdessä moniammatillisella joukolla. Keskeisimmiksi osaamistarpeiksi vuoteen 2030 mennessä nousivat mm. 

  • Tiedon hallinta- ja analyysitaidot
  • Automaatiotekniikan ja sähkötekniikan osaaminen
  • Ihmisten ja osaamisen johtamis- ja valmentamistaidot
  • Asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen
  • Luovuus ja innovaatio-osaaminen
  • Kielitaito, erityisesti englannin kieli

Toimialakohtaisesta työpajasta kerätään palautetta, ja konseptia on tarkoitus hyödyntää myös muiden toimialojen osaamistarpeiden ennakoinnissa. Työskentely kiteytti hyvin, miten alueellista osaamisen ennakointia voidaan hyvin joustavalla tavalla lähteä toteuttamaan. 

Moniäänisyys ja jatkuva dialogi ovat tulevaisuustyön perusperiaatteita, minkä vuoksi tehty työ ei voi jäädä pelkästään virkamiesten ja tutkijoiden pariin. Näkemyksemme ja odotuksemme tulevaisuudesta ovat jatkuvassa muutoksessa. Trendit ja ilmiöt voimistuvat ja hiipuvat ajan kuluessa, ja niiden rinnalle voi tulla uusia yllättäviä kehityskulkuja, joiden vaikutukset tuntuvat pitkälle tulevaisuuteen. Tulevaisuustyön on siis oltava jatkuvaa, jotta voimme tunnistaa mahdollisuuksia, varautua haasteisiin ja pyrkiä myös panoksellamme vaikuttamaan näihin kehityskulkuihin. 

Yksi tärkeä tavoite, jonka olemme työllemme asettaneet, on julkisen keskustelun lisääminen maakunnan tulevaisuudesta sekä siihen liittyvistä keskeisimmistä muutostekijöistä ja ilmiöistä. Vuoden 2019 aikana keskityttiin erityisesti väestörakenteen muutokseen sekä koulutukseen ja osaamiseen. Maakunnan väelle tämä on näkynyt mm. lehtien uutisoinnissa ja tulevaisuusfoorumien kautta. Nämä aiheet eivät tule katoamaan agendalta, mutta niiden rinnalla tullaan ensi vuonna käsittelemään muitakin ilmiöitä. Pysykää siis kuulolla!

 

Teksti: Miika Laurila

17.12.2019

Kansainvälisyys osana Etelä-Pohjanmaan elinvoimapalapeliä

Etelä-Pohjanmaan liitossa on yhdessä maakunnan eri sidosryhmien edustajien ja omien asiantuntijoiden kanssa päivitetty syksystä 2017 lähtien alueemme kansainvälistymisen toimintaohjelmaa. Toimintaohjelma on nyt uunituoreena luettavissa, ja on aika muuttaa kirjatut tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset myös käytännöksi.

Toimintaohjelman päivityksen aikana maakunnassa on keskusteltu paljon sen tulevaisuudesta, kehityksestä ja elinvoimaisuudesta. Pk-yritysvaltainen alue on selvinnyt globaalista talouskriisistä hyvin, työllisyysluvut ovat korkealla ja osalla yrityksistä on jopa työvoimapula, jonka ennustetaan jatkuvan ja pahenevan. Samaan aikaan ennusteet maakunnan väestönkasvusta ovat kuitenkin vahvasti miinuksella. Uutta väkeä Etelä-Pohjanmaalle tulee lähinnä maahanmuuttajista. Maakunnan veto- ja pitovoimatekijöistä on myös käyty keskustelua – miten helppoa, houkuttelevaa ja mielekästä maakunnassa on asua, elää ja yrittää? Miksi muuttaa tänne ensimmäistä kertaa tai paluumuuttajana takaisin? Miksi jäädä tänne? Maakunnan kansainvälisyyden aste voi olla osaltaan ratkaiseva tekijä, kun yritykset ja ihmiset pohtivat sijoittautumispaikkaansa ja tulevaisuuttaan.

Kansainvälinen toiminta ei ole itsetarkoitus tai erillinen saareke

Kansainvälisyys, kansainvälistyminen, kansainvälistäminen – mitä sanaa nyt milloinkin käytetään – osana maakunnan elinvoimaisuuden vahvistamista ei ole irrallinen saareke, jolla työskennellään erillään muusta toiminnasta. Se ei myöskään ole itsetarkoituksellista, vaan paras anti ja hyödyt saadaan esiin, kun sillä on vahva liittymäpinta alueen kehittämisen keskeisiin teemoihin ja tarpeisiin. Etelä-Pohjanmaalla teemat, joiden suhteen kansainvälisyyttä toimintaohjelmassa tarkastellaan, ovat yrittäjyys ja elinkeinoelämä, maahanmuutto ja kotouttaminen, tutkimus-. kehittäminen ja innovaatiotoiminta, koulutus, kulttuuri, matkailu sekä kansalaistoiminta.

Maahanmuuttoa ja kotoutumista lukuun ottamatta kaikissa toimintaohjelman teemoissa on toki mahdollista toimia vain alueellisesti tai kansallisesti ilman kytkentää kansainvälisyyteen, mutta samalla menetämme ne ideat, kokemukset, tiedot, taidot, innovaatiot, liiketoiminta- ja investointimahdollisuudet mihin kansainvälisessä yhteistyössä on mahdollista päästä kiinni ja hyödyntämään. Eteläpohjalaisella erinomaisuudellakin saattaa olla rajat ja meillä ehkä opittavaa muiltakin. Vastaavasti meidän osaamisellamme on kysyntää ja vientipotentiaalia – miksi emme sitä hyödyntäisi?

Ylös kansainvälistymisen portaita värittämään ja monipuolistamaan elinvoimapalapeliä

Edellisen, vuonna 2014 julkaistun, toimintaohjelman kansikuvassa ovat portaat. Niillä kuvattiin silloista lähtötilannetta, missä maakuntamme oli kansainvälisyydessä melko heikolla lähtötasolla millä tahansa mittarilla mitattaessa. Nyt, viisi vuotta myöhemmin, olemme nousseet portailla, mutta vielä on matkaa jäljellä.

Kansainvälistymistä symboloimaan on päivitetyssä toimintaohjelmassa valikoitunut palapeli. Vertauksella on haluttu korostaa sitä, että maakunnan kehittäminen on kuin palapelin kokoamista, mihin kansainvälisen toiminnan elementit osaltaan tuovat lisää väriä ja kokoamismahdollisuuksia. Isompien ja monimutkaisempien palapelien kokoaminen on vaikeaa, paloja tuntuu olevan koko ajan hukassa, niiden yhdistäminen toisiinsa vaatii yritystä ja erehdystä, välillä tarkastellaan yksityiskohtia ja välillä on hyvä siirtyä katsomaan kauempaa. Parasta jälkeä myös kansainvälisyys-  ja elinvoimapalapelin kokoamisessa syntyy yhdessä toisten kanssa. Yksin eteneminen on hidasta, jotakin olennaista saattaa jäädä huomaamatta ja yksin puurtaminen on tylsääkin. Kaverilta kysyminen, murtehella tai vaikka englanniksi, voi loksauttaa palan paikalleen.

 

Teksti: Pia Kattelus, kansainvälisten asioiden päällikkö

 

 

17.12.2019

Yhteisöenergiaa Co2mmunitystä ja liikkuvuutta maaseudulle Mamban avulla

Etelä-Pohjanmaan liitto toimii partnerina kahdessa Interreg Baltic Sea Region-ohjelman hankkeessa, joiden viimeinen vuosi on vastikään käynnistynyt.

Co2mmunity (Co-producing and co-financing renewable community energy projects) edistää uusiutuvan yhteisöenergian projekteja Etelä-Pohjanmaalla yhteistyössä kahdeksan eri Itämeren maan hankekumppaneiden kanssa. Kumppanit ovat paikallisia energiatoimistoja, kuntia, maakuntia ja yliopistoja.

Etelä-Pohjanmaalla Thermopolis Oy Lapualta sekä Etelä-Pohjanmaan liitto ovat järjestäneet hankkeeseen liittyen tapaamisia RENCOP-työryhmän kanssa (Renewable Energy Co-operative Partnerships). Ryhmän työskentelyyn on osallistunut uusiutuvan energian asiantuntijoita ja palveluntarjoajia, järjestöjä, yhdistyksiä, kuntien edustajia sekä muita aiheeseen liittyvien organisaatioiden edustajia.

Lisäksi on järjestetty yleisötilaisuuksia, joissa on kerrottu uusiutuvista energiamuodoista ja yhteisöenergiaprojektien mahdollisuuksista. Näitä tilaisuuksia on luvassa lisää vuoden 2020 puolella, joten mikäli yhteisöenergia ja uusiutuvat energiamuodot kiinnostavat, voi hankkeemme kautta saada ajatuksilleen ja projekteilleen tukea.

Co2mmunity -hankkeen tarkoituksena on kehittää uusiutuvan yhteisöenergian, esimerkiksi aurinko-, maa-, vesi- ja bioenergian, hyödyntämistä ja lisätä sen tunnettavuutta ja toteutumista. Osana hanketta järjestetään Tallinnassa 11.-12.3. 2020 yhteisöenergian politiikkakokous, jossa kohtaavat hankkeen partnerit sekä kansallisen ja alueellisen politiikan edustajat ympäri Itämeren aluetta. Tapaamisessa keskustellaan keinoista vahvistaa uusiutuvan yhteisöenergian roolia kehittämisohjelmissa ja lisätä tietoisuutta sen teemoista.

Hankkeessa tehdään myös tutkimusta lähienergian hyödyntämisestä Itämeren maissa, luodaan maakohtaiset yhteisöenergian käsikirjat sekä jaetaan hyviä käytäntöjä. Etelä-Pohjanmaan liiton lisäksi Suomesta ovat mukana Thermopolis Oy Lapualta, Green Net Finland Helsingistä sekä Aalto-yliopisto.

Kuva: Anna Volc. Yhteisöenergiaa: aurinko- ja tuulivoimalat vierekkäin Saksan Sprakebüllissä.

MAMBA (Maximising mobility and accessibility of services in rural areas of the Baltic Sea Region) edistää harvaan asuttujen alueiden saavutettavuutta vahvistamalla kuljetusalan toimijoiden ja päättäjien kompetenssia vastata alueiden taloudellisiin ja demografisiin haasteisiin.

Etelä-Pohjanmaalla hankkeessa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu, jotka ovat tehneet tiivistä yhteistyötä kuntien ja eri sidosryhmien edustajien kanssa. Hankkeen tavoitteena on erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien kuljetusten kehittäminen esimerkiksi luomalla uusia toimintamalleja kuljetusten järjestämiseen.

Hankkeen keskiössä oli aluksi Sipilän hallitusohjelman mukainen SOTE-uudistus ja siihen liittyneiden lakisääteisten kuljetuspalvelujen järjestäminen. Uudistuksen valmistelun päätyttyä projektin tavoitteet ovat kohdentuneet alueen kuntien yhteistyön tukemiseen kuljetuspalvelujen kehittämisessä. Kevään 2020 aikana MAMBA-projekti järjestää Etelä-Pohjanmaan kunnille kuljetusaiheisia työpajoja, joissa pureudutaan käsillä oleviin haasteisiin ja autetaan löytämään ratkaisuja mm. kuljetusten kilpailuttamiseen liittyen.

Projektin aikana Etelä-Pohjanmaalla on seurattu kahta kuljetuspalveluihin liittyvää pilottikokeilua: Jukudigiä Jurvan alueella Kurikassa sekä Ylistaro-pilottia Seinäjoella. Lisäksi on keskusteltu mahdollisista toimintamalleista, joilla erilaisia henkilökuljetuksia pystyttäisiin yhdistämään ja järjestämään ne kuntien yhteisen alueellisen kuljetuspalvelukeskuksen kautta.

Hankkeen aikana kuuden eri maan partnerit jakavat kokemuksiaan ja kokoavat muun muassa innovatiivisten liikenneratkaisujen tietokannan sekä laativat suosituksia päättäjille. Hankkeen viimeinen vuosi huipentuu loppuseminaariin Berliinissä ensi vuoden kesäkuussa, jolloin esitellään hankkeen tulokset ja politiikkasuositukset laajalle eri maiden sidosryhmien edustajista ja poliittisista vaikuttajista koostuvalle yleisölle.

MAMBA-hanke vahvasti esillä myös Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeen kansainvälinen seminaari järjestettiin Seinäjoella kesäkuussa 2019. Kuva: Pia Kattelus

Teksti: Päivi Tuisku

 

Hankkeilla uusi koordinaattori

Co2mmunityn ja Mamban koordinoinnista vastaa Etelä-Pohjanmaan liitossa marraskuussa työnsä aloittanut Päivi Tuisku. Hän on laihialainen, kansainvälisen markkinoinnin ekonomi Vaasan yliopistosta.

− Kansainvälisyys on ollut itselleni arkipäivää pitkään, joten kansainvälisyys työn ytimessä on luontaista ja mukavaa, Tuisku sanoo.

Hän odottaa mielenkiintoista yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja mahdollisuuksia vaikuttaa Etelä-Pohjanmaan alueella positiivisesti sekä uusiutuvien yhteisöenergia-asioiden että haja-asutusalueiden kuljetusratkaisujen parissa.

− Pyrimme löytämään yhteistyössä eri maiden projektipartnereiden kanssa yhteisiä hyviä käytäntöjä ja tukemaan toisiamme hankkeidemme tavoitteiden saavuttamiseksi sekä samalla lisäämään tietoisuutta hankkeiden teemoja kohtaan.

 

 

0 kommenttia
17.12.2019

Ruoka yhdistää – niin myös ruokahävikki

Yhteinen jääkaappi Kaks´kättä - pajalla, leivän osuus ruokahävikissä Etapin infovideossa yläkoululaisille, Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten ”Innostavia keittiöpulmia – Tähderuoka käyttöön” -kurssi, Ruokahukka ruotuun -hanke ja muu ruokahävikin torjuntavalistus, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ruokahävikkiin liittyvät täydennyskoulutuskurssit ammattikeittiöille, hävikkiraaka-aineiden hyödyntäminen opiskelijoiden tuotekehityskursseilla sekä Vaasan yliopiston, SeAMKin ja Lapuan kaupungin yhteinen Wasteless -hanke, jossa ruokahävikkiä vähennetään julkisissa keittiöissä digitaalisten ratkaisujen avulla… Tätä kaikkea ja vielä muutamaa muutakin kehittämiskohdetta seurataan osana Interreg Europe Ecowaste4food -hanketta.

Ecowaste4food-hanke mahdollistajana

Siinä missä ruoka yhdistää, myös ruokahävikki yhdistää. Sen torjuminen on kaikkien etu. Tapasimme eteläpohjalaisten toimijoiden kanssa marraskuun lopussa ja nyt juuri ennen joulua hankkeen eurooppalaisten partnereiden kanssa Puolassa. Poznanissa keskusteluun nousi se, mitkä eri maissa hankkeen aikana suunnitelluista ja toteutetuista toimenpiteistä olisivat jääneet tekemättä ilman Ecowastea. Osa olisi varmasti tehty ilman tätä yhteen kokoavaa hankettakin, mutta osaan on saatu ideaa ja ulottuvuutta niin eteläpohjalaisten toimijoiden yhteisten tapaamisten ja keskustelujen myötä kuin opintomatkoilla hankkeen partnerimaihin. Ruokahävikin torjunnan haaste on sama kaikkialla, torjunnan erilaisista keinoista voimme oppia toisiltamme ja soveltaa niitä kotioloihin.

Ecowasten viimeinen toimintavuosi on alkamassa, ja pohdimme, mitä on saatu aikaan, mitä hankkeen tulokset ovat ja mikä niiden vaikutus on. Ruokahävikin syntyminen on globaalisti yksi suurimmista ihmisen toiminnasta aiheutuvista syistä ilmastonmuutokseen, ja sen pienentäminen koko ruokaketjussa on haaste, mihin myös Euroopan unioni jäsenmaineen haluaa vaikuttaa nykyistä vahvemmin alkavalla ohjelmakaudella.

Tuore joulukuussa 2019 julkaistu ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, jolla tähdätään eurooppalaiseen kestävään vihreään talouteen, ja sen politiikkakohta ”Pellolta pöytään” nostavat myös tärkeäksi toiminnaksi ruokahävikin pienentämisen osana ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Paljon on tehtävissä helpostikin ja aivan omaa järkeä käyttämällä jo yksilötasolla, samoin tuotannossa, jalostuksessa, kaupassa ja erilaisessa kulutuksessa. Innovaatioille, uusille toimintatavoille ja tuotteille on tilaa – eikä se ole keneltäkään pois!

Kasvava hävikkiruokatieto ja -tietoisuus

Ruokahävikin vähentämisessä on paljolti kyse ongelman tiedostamisesta ja riittävästä tiedonsaannista siitä, mitä on tehtävissä. Ecowaste4food-hankkeen alueellisessa toimintasuunnitelmassa korostuvat toimenpiteet, joilla herätellään, valistetaan, koulutetaan ja neuvotaan. Myös tutkimus etenee, ja hankkeen teemoihin liittyen on tämän vuoden aikana Etelä-Pohjanmaallakin valmistunut ammattikorkeakoulun lopputöitä, kuten Yhteisen jääkaapin kehittäneiden Essi Ilolan ja Maiju Koivusalon työ ”Yhteinen jääkaappi – vaihtoehto perinteiselle ruoka-avulle” sekä aivan uusi Minna Kamppilan lainsäädäntötarkastelu ”Kansallisen lainsäädännön ja sen uudistamisen mahdollisuudet sekä esteet ylijäämäruoan myymiseksi”.

Joulun lähestyessä perinneherkkujen valmistus ja hankkiminen ovat tärkeä osa juhlavalmisteluja. Kun pannaan parasta pöytään ja runsaasti, kuten asiaan kuuluu, on vaarana myös ruokahävikin syntyminen. Tässä kohden haastan ainakin itseni − ja miksei kaikki muutkin − vahvistamaan hyvää joulumieltä päättämällä, että meillä ei tänä jouluna hävikkiä tule. Hankitaan mitä tarvitaan ja hyödynnetään luovalla hävikkikokkauksella se, mitä yli kenties jää.

Teksti: Pia Kattelus

Kuva: Ecowaste4food-hankkeen partnerit tapasivat joulukuun alussa Poznanissa Puolassa ja jakoivat kokemuksia ja näkemyksiä alueiden toimintaohjelmien toteutumisesta Ranskassa, Puolassa, Italiassa, Espanjassa, Suomessa, Iso-Britanniassa sekä Kreikassa.

 

 

Lisätietoja:

17.12.2019

CHILD UP -hankkeessa parannetaan maahanmuuttajataustaisten lasten osallisuutta

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu on mukana kansainvälisessä Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitetussa CHILD UP -hankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja maahanmuuttajataustaisten lasten osallisuuden parantamiseen.

- Hankkeen tavoitteena on lisätä erityisesti ymmärrystä siitä, miten pedagogisesti ja päätöksenteossa voidaan tukea erilaisten, erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa sekä sosiaalipalveluissa, kertoo tutkija Maiju Kinossalo Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta.

Tutkimus tarkastelee lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten käytänteitä eri Euroopan maissa ja etsii parhaita toimintatapoja, joilla tuetaan erilaisten lasten kiinnittymistä kouluun ja lähiyhteisöön.

- Keskeisenä käytännön työtä palvelevana tarkoituksena on julkistaa Euroopan laajuinen verkkosivusto, jossa näitä ja tutkimuksessa hyväksi todettuja käytänteitä ja materiaalia voidaan jakaa ammattilaisten kesken. Lisäksi hankkeessa suunnitellaan koulutusmateriaalia opetus-, kasvatus- ja sosiaalialan henkilöstölle, Kinossalo avaa.

Suomessa tutkimus toteutetaan Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan alueella. Hanketta johtaa italialainen yliopisto, Universita degli studi di Modena e Reggio Emilia (UNIMORE). Suomen lisäksi hankkeessa on kumppaneina tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioita Saksasta, Puolasta, Belgiasta, Isosta-Britanniasta, Ruotsista, Italiasta ja Hollannista. Varhaiskasvatuksen alalla tutkimusta toteutetaan Suomessa, Saksassa ja Italiassa. Hanke on kolmivuotinen ja päättyy vuoden 2021 lopussa.

Lähtötilanteen arviointia

Ensimmäisen vuoden aikana hanke on edennyt hankesuunnitelmassa kuvattujen työvaiheiden mukaan.  

- Ensimmäisissä vaiheissa olemme tarkastelleet hankkeen teemaa eettisistä näkökulmista ja teoreettisesti sekä selvittäneet, kuinka kullakin hankealueella on toteutettu maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kotoutumista ja osallistumista opetukseen ja kasvatukseen onnistuneesti, Kinossalo selvittää.

Näiden jälkeen hankkeessa on toteutettu kyselyä, jonka vastausten perusteella kootaan kuvailevaa ja kartoittavaa tietoa siitä, miten teeman keskeisiä aiheita koetaan eri toimijoiden näkökulmista.

- Kyselyyn on pyydetty vastauksia lapsilta ja nuorilta, heidän huoltajiltaan sekä opetus- ja kasvatusalan henkilökunnalta, lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä asioimistulkeilta sekä sosiaalialan ammattilaisilta. Kyselyn tulokset ovat kiinnostavia erityisesti siksi, että saamme eri vastaajaryhmien näkökulmia saman teeman ympäriltä, Kinossalo kertoo.

Kyselyn tuloksista valmistellaan paraikaa tarkempaa raporttia, minkä jälkeen tuloksia voidaan tarkastella myös hankekumppaneiden kesken. Kyselyt toteutettiin samalla tavalla jokaisessa osallistujamaassa.

Havainnointia kouluissa

Vuodenvaihteessa hankkeessa siirrytään hankkeen kannalta merkittävään laadullisen tutkimuksen vaiheeseen.

- Rantaudumme seuraavaksi kouluihin ja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten keskeisten aktiviteettien pariin. Havainnoimme ja pyrimme löytämään, yhdessä opettajien ja muiden ammattilaisten kanssa, niitä keskeisiä käytänteitä, jotka tukevat kaikkien ja erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten osallisuuden toteutumista, Kinossalo kertoo

- Toivomme mukaan sellaisia kasvatus-, opetus- ja sosiaalialan ammattilaisia, jotka haluavat joko saada tunnustusta kehittämilleen käytänteille tai saada tutkimusperustaista tukea oman työnsä kehittämiseen. Toisinaan on niin, että oman työn lomassa onkin aika hienoa, että joku käy havainnoimassa ja löytää niitä hyviä toimintatapoja, joita ei itse aina osaa tunnistaa, Kinossalo jatkaa.

Joskus hyvä käytänne on onnistunut tai systemaattinen tapa reagoida erilaisiin tilanteisiin, se voi olla myös jokin systemaattisesti kehitetty käytänne, menetelmä tai toteutuksen kokonaisuus. Näissä asioissa hanke tarjoaa tukea sekä mahdollisuuden saada Euroopan laajuinen tunnustus omalle työlle. Toteutamme myös syvällisiä teemahaastatteluita.

Yhteistyötä sidosryhmien kanssa

Hankekumppaneiden lisäksi verkostoon kuuluu tärkeiksi koetuista kansainvälisistä ja kansallisista asiantuntijoista kootut yhtyeistyöryhmät.

- Kokoonnumme kansallisen yhteistyöryhmämme kanssa seuraavaksi tammikuussa keskustelemaan hankkeen teemaan liittyvistä asioista ja tutkimuksen seuraavan vaiheen toteutuksesta. Kansallisesti tulemme toimimaan aktiivisemmin, ja tutkimuksen edetessä me kerromme havainnoista eri foorumeissa ja suoraan yhteistyökumppaneillemme. Tammikuussa on myös kansainvälinen tutkimustapaaminen Krakovassa, Kinossalo selventää.

Tutkimuksesta vastaa Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa yliopettaja YTT Tiina Tiilikka yhdessä tutkijoiden Maiju Kinossalon ja Paula Kuusipalon kanssa. Hankkeeseen osallistuu myös opiskelijoita, joiden työpanos on paitsi opettavainen heille itselleen myös erittäin tärkeä hankkeen toteutuksen kannalta.

Lisätietoa hankkeesta antaa tutkija Maiju Kinossalo (maiju.kinossalo@seamk.fi). Lisätietoa löytyy myös hankkeen nettisivuilta osoitteesta: http://www.child-up.eu/.

 

0 kommenttia
13.12.2019

Ruokaprovinssi-brändi uudistui

Etelä-Pohjanmaalla on viimeisen vuoden aikana kehitetty maakunnallista Ruokaprovinssi-brändiä alueen ruokatoimijoiden yhteistyönä. Kehittämistyötä on tehty osana kansainvälisen NICHE-hankkeen pilottiprojektia, jonka koordinoinnista Etelä-Pohjanmaan liitto on vastannut.

- Pilottiprojektissa on uudistettu ja terävöitetty olemassa olevaa Ruokaprovinssi-brändiä sekä luoda brändin ympärille toimintamalli, jolla taataan jatkossa brändin toiminnan riippumattomuus erillisistä, päättyvistä ja alkavista kehittämishankkeista, kertoo Hanna Meriläinen Etelä-Pohjanmaan liitosta.

- Ruokaprovinssi tarjoaa toki edelleen mainion tarttumispinnan erilaisille elintarvikealan kehittämistoiminnoille ja -hankkeille, mutta nyt viestinnän peruspilarit kuten verkkosivujen ja sosiaalisen median kanavien päivittäminen jatkuvat, vaikka käynnissä ei olisikaan nimenomaista kehittämishanketta, Meriläinen jatkaa. 

Nyrkkityöryhmä ja kuluttajatutkimukset

Brändin uudistamista on pilottiprojektissa toteutettu asiantuntijatyönä sekä alueellisia ruoka-alan toimijoita vahvasti osallistamalla. Asiantuntijatyöstä projektissa on vastannut Foodwest Oy yhdessä elintarvikealan markkinointiviestintään erikoistuneen Kamonmarkkinointi Oy:n kanssa.

Alueelliseen työryhmään eli niin kutsuttuun nyrkkityöryhmään taas on osallistettu keskeiset elintarvikealan kehittämistoimijat sekä useampia elintarvikealan yrityksiä.

- On ollut upea huomata, miten aktiivisesti alueen toimijat ovat osallistuneet brändityöhön nyrkkityöryhmän kautta. Vuoden aikana kokoonnuimme kaikkiaan kuusi kertaa ja jokaisella kerralla keskustelu on ollut äärimmäisen vilkasta ja antoisaa. Brändi herättää selvästi tunteita, mikä viestii myös siitä, että toimijoilla on vahva halu olla osa Ruokaprovinssi-tarinaa, Karri Kunnas Foodwestiltä kertoo.

Työryhmätyöskentelyn lisäksi pilotissa toteutettiin kuluttajatutkimuksia, joissa nyrkkityöryhmässä esiin nousseita ideoita ja ajatuksia uudesta brändistä testattiin kuluttajilla valtakunnallisesti.

Kuluttajatutkimukset osoittautuivat äärimmäisen tärkeäksi tavaksi selvittää brändiaihioiden ja -tarinoiden toimivuutta alueen ulkopuolella ja varmistaa brändin toimivuus erityisesti kuluttajien keskuudessa. Tutkimusten hyöty nousi esiin etenkin niissä tilanteissa, kun kuluttajatutkimusten tulokset eivät täsmänneet täysin nyrkkityöryhmässä vallinneiden ajatusten kanssa ja työryhmässä jouduttiin pohtimaan näkökantoja uudelleen.

- Paljon käytiin keskustelua esimerkiksi siitä, halutaanko brändiin liittää lainkaan stereotyyppisiä, vähän kliseisiäkin ominaisuuksia ja asioita Etelä-Pohjanmaasta ja eteläpohjalaisuudesta. Tutkimukset kuitenkin osoittivat, että kuluttajat mielsivät monet asiat positiivisina ja ne helpottivat mielleyhtymien luomista, joten olivat ne sellainen vahvuus, joita ilman muuta kannatti hyödyntää, Juuli Seppälä Foodwestista kertoo.

Uuden brändin viestejä

Uuden ilmeen ja bränditarinan kehittämisessä on lähdetty erityisesti siitä, että brändin pitää olla houkutteleva etenkin kuluttajien näkökulmasta. Samalla on toivottu, että Ruokaprovinssi-brändillä voidaan viestiä myös laajemmin alueesta ja alueen osaamisesta ruoka-alaan liittyen. Nämä kaksi näkökulmaa yhdistyvät hyvin etenkin uudistuneessa logossa.

- Sen lisäksi, että logo toimii valtavan hyvin laajemmassa aluemarkkinoinnissa niin Suomessa kuin kansainvälisissä tilanteissa, tunnistettiin se kuluttajatutkimuksissa kaikista logoehdotuksista parhaaksi vaihtoehdoksi. Toivommekin, että tällä logolla saamme entistä paremmin asemoitua Etelä-Pohjanmaan Suomen ja maailman kartalle, Meriläinen selventää.

Bränditarinaa taas on rakennettu siten, että se viestii paitsi alueella tuotetusta laadukkaasta ja maistuvasta ruoasta, myös eteläpohjalaisesta sinnikkyydestä ja ruoka-alan osaamisesta.

- Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvilla kuluttajilla oli positiivinen käsitys alueen yrittäjähenkisyydestä ja periksi antamattomuudesta. Näitä tekijöitä haluttiin ehdottomasti hyödyntää brändityössä. Ruokaprovinssi-brändi viestiikin korkeasta laadusta, yhdessä tekemisestä sekä yrittäjyydestä - ja siitä, miten Etelä-Pohjanmaalla asiat tehdään suurella sydämellä, kertoo Kati Harki Kamonmarkkinoinnista. 

Brändistä merkkiin

Bränditarinan ja visuaalisen ilmeen ollessa viimeistelyvaiheessa, työssä oli aika pureutua toimintamallin kehittämiseen, mikä olikin helpommin sanottu kuin tehty.  Nyrkkityöryhmä yli yksimielinen siitä, että tullakseen riippumattomaksi ulkoisesta projektirahoituksesta brändin toiminnan pitäisi jatkossa perustua liiketoiminnalliselle periaatteelle ja muuttua osittain myös maksulliseksi.

Toimintamallin kehittämisen kannalta oli erityisen kriittistä löytää alueelta vastuullisia tahoja, jotka olivat valmiina hallinnoimaan brändiä ja sen käyttöä tulevaisuudessa riittävällä intensiteetillä.

- Olimmekin äärimmäisen iloisia, kun ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Maa- ja kotitalousnaiset ehdottivat, että Maa- ja Kotitalousnaiset voisivat tulevassa jatkaa Ruokaprovinssimerkin hallinnointia. Heillä on entuudestaan hyvät kontaktit alueen yrityksiin ja aiempaa kokemusta muun muassa Maakuntien parhaat -laatumerkin toteuttamisesta. Heillä on näin äärimmäisen hyvät lähtökohdat toteuttaa merkkityötä jatkossa, Meriläinen kertoo.

Syksyn 2019 aikana toimintamallia onkin kehitetty eteenpäin pitkälti Maa- ja kotitalousnaisten työnä. Ruokaprovinssimerkin käytölle on luotu säännöt ja kriteeristö ja nyt työssä keskitytään vahvasti merkkiyritysten ja -organisaatioiden mukaan saamiseen.

- Tavoitteena on, että alkuvuodesta 2020 mukana olisi ainakin 20 merkkiyritystä- ja organisaatiota, ja että jatkossa kaikki taatusti eteläpohjalaiset ruokatoimijat kantavat Ruokaprovinssimerkkiä, kertoo Terhi Välisalo Maa- ja kotitalousnaisista.

Ruokaprovinssimerkkiä myönnetään yrityksille kolmen arvon perusteella, joita ovat eteläpohjalaisuus, laatu ja yhteistyö.

- Ruokaprovinssimerkistä kuluttaja tietää, että sitä käyttävä yritys tekee työnsä kolmea arvoa kunnioittaen eli eteläpohjalaisesti, pikkuisen paremmin ja yhteistyössä muiden maakunnan toimijoiden kanssa, Välisalo tarkentaa.

Päästäkseen merkkiyrittäjäksi yritys käy auditointiprosessin, jonka tulosten perusteella Ruokaprovinssimerkkiryhmä päättää merkin myöntämisestä yritykselle tai tuotteelle. Ruokaprovinssimerkin voi saada myös Etelä-Pohjanmaalla toimiva ruoka-alan kehittämisorganisaatio.

Ruokaprovinssimerkki kertoo kuluttajalle tuotteen alkuperästä

Jatkossa kaikki taatusti eteläpohjalaiset ruokatoimijat kantavat Ruokaprovinssimerkkiä. Ruokaprovinssimerkistä kuluttaja tietää, että sitä käyttävä yritys tekee työnsä kolmea arvoa kunnioittaen: eteläpohjalaisesti, pikkuisen paremmin ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Päästäkseen merkkiyrittäjäksi yritys käy auditointiprosessin, jonka tulosten perusteella Ruokaprovinssimerkkiryhmä päättää merkin myöntämisestä yritykselle tai tuotteelle. Ruokaprovinssimerkin voi saada myös Etelä-Pohjanmaalla toimiva ruoka-alan kehittämisorganisaatio.

Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset / yrityspalvelut hallinnoivat Ruokaprovinssimerkkiä.

Lisätiedot:

Uudistuneeseen Ruokaprovinssimerkkiin voit tutustua ruokaprovinssi-sivustolta osoitteesta: www.ruokaprovinssi.fi.

Ruokaprovinssin ympärillä tapahtuvaa toiminaa voi seurata myös sosiaalisen median kanavilla Facebookissa ja Instagramissa Ruokaprovinssi-tunnisteella. 

Merkkiin ja sen myöntämiseen liittyviin kysymyksiin vastaa Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset. Terhi Välisalo, p. 0400463129, terhi.valisalo@maajakotitalousnaiset.fi

Pilottiprojektiin liittyviin kysymyksiin vastaa NICHE-hankkeen projektikoordinaattoriin Hanna Meriläinen, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi.

 

 NICHE

0 kommenttia
12.12.2019

Päivitetty kulttuuristrategia toteutusta vaille valmis

Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia 2019-2025 Etelä-Pohjanmaa – Jotakin parempaa julkistettiin lokakuun lopulla. Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian visiossa maakunnan toivottava tulevaisuuden kehityskuva on ”Hyvinvoivien ihmisten kulttuurimaakunta". Kehittämisen kulmakivet kertovat, mihin asioihin erityisesti panostetaan alueen kulttuurin kehittämisessä tulevien vuosien aikana. Kehittämisen kulmakivet ovat: yhteistyö, hyvinvointi, liiketalous ja kansainvälisyys sekä läpileikkaavana teemana kestävä kehitys. Päivitettyyn kulttuuristrategiaan voi tutustua liiton verkkosivuilla ja asiakirjaa saa myös julkaisuna Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kulttuuristrategiatyön pohjaksi Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurin tehtäväalue vieraili kaikissa maakunnan kunnissa keskustellen kuntien toiveista kulttuuristrategian päivitykseen liittyen ja kuntien erityispiirteistä kulttuurin kehittämisessä. Nämä kuntien erityispiirteet on strategiassa tuotu vahvasti esille ja ne antavat suuntaa kulttuurin kehittämistyölle kunnissa.

Heti julkistamisen jälkeen alkoi strategian jalkauttaminen maakuntaan. Kulttuuristrategian infotilaisuuksia on marraskuussa järjestetty Kauhavalla, Kauhajoella, Kurikassa, Alajärvellä ja Lapualla. Kauhajoen tilaisuus oli Suupohjan kuntien yhteinen (Kauhajoki, Teuva, Karijoki ja Isojoki) ja Alajärven tilaisuus yhteinen Alajärven ja Lappajärven kanssa.

Tilaisuuksissa on kuultu kunnan puheenvuoro, esitelty strategiaa ja kerrottu kulttuurihankkeiden rahoitusmahdollisuuksista. Rahoitusmahdollisuuksista ovat kertoneet Leader-ryhmien edustajat ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston edustajat. Rahoitusmahdollisuuksista on jaettu myös materiaalia osallistujille.

Vuonna 2020 on suunniteltu järjestettäväksi vielä kulttuuristrategian infotilaisuudet Evijärvellä, Kuusiokuntien yhteisenä tilaisuutena Ähtärissä (Ähtäri, Kuortane, Alavus ja Soini), Vimpelissä sekä Ilmajoella. Lisäksi strategiaa esitellään tarpeen mukaan eri tilaisuuksissa ja yhteyksissä. Liiton kulttuurin tehtäväalueen työntekijät tulevat mielellään kertomaan strategiasta, joten olkaa yhteyksissä liittoon, jos haluatte infoa asiasta tarkemmin.

Kulttuuristrategian viestintä on tärkeä osa toimeenpanoa. Viestintä on aktiivista ja rakentuu avoimuudelle ja dialogille. Viestinnässä tuodaan esille muun muassa hyviä kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä hankkeita ja projekteja, uusia toimintamalleja ja käytäntöjä; kulttuurihyvinvointityötä sekä hyvinvointivaikutuksia; maakunnan luovan alan yrittäjiä ja heidän menestystarinoitaan, kulttuurin ja taiteen paikallisia tekijöitä, verkostoja ja rahoitusmahdollisuuksia. Näin viestinnällä pyritään innostamaan toimijoita strategian toteutukseen ja oman toiminnan kehittämiseen. Kulttuuristrategian toteutumista voi seurata Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurin uutiskirjeissä. 

Kulttuuristrategiaa valmisteltiin hyvin osallistavasti järjestämällä kaikille avoimia työpajoja ja nettikyselyjä. Strategian toteutukseen tarvitaan myös laajasti maakunnan väkeä. Etelä-Pohjanmaan liitto haastaakin kaikki maakunnan kulttuuritoimijat ja kulttuurista kiinnostuneet mukaan kulttuuristrategian toimeenpanoon, kulttuurin kehittämistyöhön asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi ja yhteisen hyvän aikaansaamiseksi. 

Tehdään visio todeksi – yhdessä!

 

Tuija Ahola, kehittämissuunnittelija

0 kommenttia
10.12.2019

Kansainvälistymisen toimintaohjelmassa on huomioitu kulttuurin kehittäminen


Etelä-Pohjanmaan liito yhdessä maakunnan eri sidosryhmien edustajien ja omien asiantuntijoiden kanssa on päivittänyt syksystä 2017 lähtien alueemme kansainvälistymisen toimintaohjelmaa. Toimintaohjelmassa on tarkasteltu kansainvälisyyttä laajasti seuraavien teemojen kautta: yrittäjyys ja elinkeinoelämä, maahanmuutto ja kotouttaminen, tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta, koulutus, kulttuuri, matkailu sekä kansalaistoiminta.

Kulttuurin kansainvälistymisen osalta tavoitteeksi toimintaohjelmassa on asetettu Etelä-Pohjalaisen kulttuurin tunnetuksi tekeminen, kansainvälisten vaikutteiden tuominen osaksi kulttuurikenttää sekä kansainvälisten resurssien ja hankerahoituksen tehokas hyödyntäminen. Nämä samat tavoitteet ovat kirjattuna myös tuoreessa Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiassa (Etelä-Pohjanmaa – Jotakin parempaa, Kulttuuristrategia vuosille 2019-2015), jossa tarkastellaan kulttuurin kansainvälistymistä laajemminkin. Kansainvälistymisen tavoitteita pyritään edistämään muun muassa kulttuurin kansainvälisten verkostojen vahvistamisella, kansainvälisen osaamisen lisäämisellä ja kansainvälistymisen rahoitusmahdollisuuksien entistä paremmalla viestinnällä.

Etelä-Pohjanmaalla on tehty suunnitelmallista kansainvälistymisen edistämistyötä vuodesta 2009 lähtien yhteisen ohjelman pohjalta. Ohjelman tavoitteena on luoda yhteisiä suuntaviivoja sekä tavoitteita kansainvälistymisen edistämiseen.

Kansainvälistymisen toimintaohjelma Elinvoimaa kansainvälisyydestä löytyy täältä. 

 

Lisätietoja kansainvälistymisen toimintaohjelmasta: 

Kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus
puh. 040 6825 537

0 kommenttia
10.12.2019

Kulttuurihyvinvoinnin toimijat verkostoituvat Etelä-Pohjanmaalla

Kulttuurisote II -hankkeen päättyessä kulttuurihyvinvoinnin edistäminen kuntien ja sote-toimijoiden kanssa jatkuu Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurin tehtäväalalla. Tulevaa yhteistyötä varten liitto on pyytänyt maakunnan sote-toimijoita nimeämään organisaatiostaan kulttuurihyvinvoinnin yhteyshenkilön.

– Käytännön toiminnassa on todettu, että sote-organisaatioista puuttuu niin sanottu vastinpari, joka toimisi kulttuurihyvinvoinnin viestinviejänä omassa organisaatiossaan ja voisi olla eri tahojen, kuten kuntien kulttuuritoimien, kansalaisopistojen ja järjestöjen, yhteistyökumppani käytännön asioissa. Yhteyshenkilön tehtävänä olisi edistää kulttuurihyvinvointia tukevaa toimintaa sekä organisaationsa johdon että eri palvelujen suuntaan. Jatkossa maakuntaliitto välittää yhteyshenkilöille ajankohtaista tietoa kulttuurihyvinvoinnista, maakunnassa tapahtuvasta toiminnasta ja yhteisistä tilaisuuksista, projektipäällikkö Pirjo Heino kertoo.

Etelä-Pohjanmaan liitto on myös tehnyt Kulttuurisote II -hankkeen ehdotuksesta yhteistyöaloitteen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilalle sekä sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn Etelä-Pohjanmaan toiminta-alueelle.

– Tähän saakka hanke on tehnyt yhteistyötä suoraan soten perustasolle. Tarkoituksena on nyt sisällyttää kulttuurihyvinvointi omana teemanaan myös maakunnallisiin sote-rakenteisiin. Maakunnallisten toimijoiden rooli asiassa on tärkeä, jotta tieto, ideat, tuki ja kannustus asiakkaiden kulttuurihyvinvoinnin edistämiseen välittyvät myös maakunnallisten organisaatioiden kautta sote-alueille ja kuntiin, Heino sanoo ja jatkaa, että esitysten tavoitteena on vuoropuhelun ja yhdessä tekemisen mahdollistaminen ja lisääminen yli organisaatiorajojen.

 

Taiteen edistämiskeskuksen rahoittama kolmen maakunnan ja yhden sairaanhoitopiirin yhteinen kumppanuushanke päättyy vuoden 2019 lopussa ja hankkeen loppuraportti julkaistaan alkuvuodesta 2020. Hankkeessa tavoitteena on ollut vakiinnuttaa taide- ja kulttuuripalvelut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita. 

 

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Pirjo Heino puh. 040 681 8511

0 kommenttia
10.12.2019

Rakennusperintöä ja uuden aallon Łódź – FINCH-hanke vieraili lokakuussa Puolassa

Kuva: FINCH-tapaamisen yhteydessä kuultiin esitelmiä kulttuuriperinnön rahoituksesta Łódźin voivodikunnan alueella. Kokouksen aluksi kokoonnuttiin Arthur Rubinstein -konserttitalon aulaan. Kuva: Anna Maria Caputano.


FINCH-hankkeen matkapäiväkirjaan kirjattiin uusia rivejä, kun hankkeen osallistujat kokoontuivat Puolan Łódźissa 23 – 24. lokakuuta tutustumaan alueen kulttuuriperintökohteisiin.

Puolalaisessa mittakaavassa Łódź on suhteellisen nuori kaupunki, joka kasvoi tekstiiliteollisuuden ansiosta 1800-luvun lopulta lähtien. Se näkyy monella tapaa myös kaupungin rakennusperinnössä: vanhoista tehdaskolosseista on kuoriutunut ostoskeskuksia ja yritysyhteisöjä, teollisuusmagnaattien hulppeat kartanot ovat muuttuneet kodeiksi museoille. Matkalla vierailtiin myös lähipitäjissä Zgierzissä ja Nieborów’ssa. Niissä pääsimme kosketuksiin varhaisemman 1800-luvun esiteollisuuden arjen sekä juhlavan palatsielämän kanssa.

FINCH-hanketapaamisissa kukin kokousjärjestäjä vuorollaan vie vieraansa erilaisiin tutustumiskohteisiin. Puolassa tapaaminen alkoi pianisti Arthur Rubinsteinin nimeä kantavassa konserttitalossa. Alun perin vuonna 1887 rakennettu ja sodan jäljiltä korjailtu rakennus koki täydellisen muodonmuutoksen moderniksi konserttitaloksi vuonna 2004. Uudistukseen liittyvien kulujenkin kattamiseksi talon sinfoniaorkesterin toimintoihin omaksuttiin uusia muotoja: orkesterin kesätapahtuma ”Puolan värit” on sekä yleisötyöskentelyä että varainhankintaa. Łódźin alueella tapahtuma on omaksuttu hyvin; kuluneena vuonna tapahtuma järjestettiin jo 20. kerran.

Eteläpohjalaisesta näkökulmasta vierailu Puolaan oli erityisen kiinnostava puutalorakentamisen perinteen kannalta. Zgierz [sgiesh] tunnetaan alueella esiteollisen ajan tekstiilituotannosta, joka kukoisti kaupungin puutalokortteleissa. Yksi näistä 1820-luvulta lähtien rakennetuista kortteleista on kunnostettu ”kutojien kaupungiksi”. Samalla on kerätty paljon tietoa näiden puutalojen rakenteista ja rakentamistekniikoista. Kunnostetuissa taloissa toimii yhdistyksiä, jotka muiden toimintojen ohella järjestävät myös tapahtumia tunnelmallisella korttelialueella.

Tekstiiliteollisuuden kasvattamista kaupungeista suuntasimme pieneen Nieborów’n kuntaan. Se on tunnettu ennen kaikkea palatsista, joka kuului historiallisesti vaikutusvaltaiselle Radziwiłłin ruhtinassuvun edustajille. Vuonna 1945 palatsista irtaimistoineen ja puutarhoineen tehtiin osa Varsovassa sijaitsevaa kansallismuseota. Järjestely oli Radziwiłłin suvun ja kansallismuseon silloisen johtajan sopima, ja se todennäköisesti esti palatsin hävityksen. Nykyäänkin palatsin ylläpitoa rahoitetaan julkisvarojen lisäksi suvun jälkeläisten säätiötoiminnan kautta. 1400-luvulta alkaen Radziwiłłin suvulle kertyi myös arkisto- ja kirjastokokoelma, joka vuonna 2009 liitettiin Unescon Maailman muisti -ohjelmaan. Osa kokoelmasta, noin 1200 nidettä, sijaitsee Helsingissä, Kansalliskirjaston kokoelmissa.

Hankematkojen aikana pääsee myös havainnoimaan muuttuvaa Eurooppaa. Nytkin tiiviiden kokouspäivien jälkeen saattoi hetkisen tunnelmoida Puolan historian käänteitä Łódźin pitkällä Piotrkowska- kävelykadulla maistellen perinteisiä mykyjä tai nauttien trendikkään flat white -kahvin. Rappioromantiikan estetiikkaa on edelleen tarjolla raunioituvien punatiilisten tehdasrakennusten muodossa riittämiin, ja kaupungin toisella laidalla voi eläytyä elämään juutalaisghettossa ja synkkään ajanjaksoon, jolloin kaupunki tunnettiin nimellä Litzmannstad. Mutta kaupungin keskustassa kohtaa Puolan nykyhetken ja revitalisoidut korttelit tyylikkäine shoppeineen, kahviloineen ja baareineen. Niissä soivat orastavan 2020-luvun makuun miksatut ysärihitit kuin soundtrackina sille uuden aallon Puolalle, joka ei nouse uutisotsikoihin – etäämmäs, mutta tuskin kuulumattomiin, haipuu Henryk Góreckin Surujen sinfonia ääniraitana kaikelle, mitä Puolan 1900-luvusta ei pidä unohtaa, vaikka kaikkiin kysymyksiin vastauksia tuskin saadaan.

 

Teksti: Eliza Kraatari 

0 kommenttia
3.12.2019

Etelä-Pohjanmaata koskeva tilastopaketti on päivitetty

Tiesitkö, että Etelä-Pohjanmaan työllisistä suurempi osa on yrittäjiä kuin missään muussa maakunnassa? Entäpä sen, että Etelä-Pohjanmaan työllisyysaste on koko 2010-luvun ollut koko maan keskiarvoa parempi? Entä mistähän johtuu, että eteläpohjalaiset ovat olleet aktiivisempia äänestäjiä kaikissa eduskunta- ja kunnallisvaaleissa 1990-2019 koko maan keskiarvoon verrattuna? Minua ainakin askarruttaa, että miksi suomalaiset lomailevat mielellään Etelä-Pohjanmaalla mutta ulkomaalaiset eivät ole vielä tänne löytäneet. Onkohan sillä, että Etelä-Pohjanmaalla käytetään vähemmän alkoholia kuin koko maassa keskimäärin, yhteyttä Etelä-Pohjanmaan pienempään avioeroprosenttiin? Hmm!

Tilastot eivät valehtele, ja niitä on hyvä oppia ymmärtämään. Etelä-Pohjanmaa kohtaa tulevaisuudessa merkittäviä haasteita, jotka ovat näkyvissä tilastoista. 2010-luvulla kaikkien Etelä-Pohjanmaan kuntien syntyvyystrendi on ollut negatiivinen, ja Etelä-Pohjanmaan väestön ennustetaankin vähenevän kymmenellä prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Myös ikärakenne aiheuttaa maakunnassa haasteita. Jos Etelä-Pohjanmaa olisi valtio, olisi sen yli 65-vuotiaan väestön osuus Euroopan suurin lähes kahden prosentin erotuksella seuraavana olevaan Italiaan. Tämä aiheuttaa suuria paineita kuntien talouteen. Tilannetta ei auta se, että asukasta kohden laskettu bruttokansantuote laahaa Etelä-Pohjanmaalla merkittävästi koko maan vastaavaa jäljessä.

Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuille osoitteeseen https://www.epliitto.fi/tilastot on syksyn aikana päivitetty uusin Etelä-Pohjanmaata koskeva tilastopaketti. Paketti on jaoteltu seitsemään osioon, joita ovat:

  • Väestörakenne
  • Koulutus
  • Työmarkkinat
  • Yritykset ja elinkeinot
  • Alue- ja kuntatalous
  • Etelä-Pohjanmaa huomenna
  • Ympäristö

 Sinne vain ottamaan selvää siitä, mitä tilastot kertovat Etelä-Pohjanmaan lähihistoriasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta.

 

Teksti: Jussi Partanen

 

3.12.2019

Avoin työtehtävä: suunnittelupäällikkö

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee palvelukseensa suunnittelupäällikköä määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 1.2.−30.6.2020.

Suunnittelupäällikön tehtävänä on vastata Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavoituksesta, muusta maakunnan alueidenkäytön suunnittelusta sekä liikennejärjestelmäsuunnittelusta. Suunnittelupäällikkö osallistuu myös tehtäviin liittyvään edunvalvontaan ja vaikuttamistyöhön.

Tehtävän kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi tehtävään valittavalta henkilöltä edellytetään riittävää työkokemusta sekä vahvaa asiantuntemusta maakuntakaavoituksesta ja alueidenkäytöstä. Suunnittelupäällikön tulee tuntea maakunnan suunnittelujärjestelmä sekä alan lainsäädäntö.

Arvostamme hyvää yhteistyökykyä, aloitteellisuutta, neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja, erinomaista suomen sekä hyvää englannin kielen taitoa. Etelä-Pohjanmaan maakunnan tuntemus katsotaan eduksi.

Tehtävään valitun on esitettävä hyväksytty lääkärintodistus terveydentilastaan ennen toimen vastaanottamista. Palkkaus ja palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Tehtävä jatkuu määräaikaisuuden jälkeen mahdollisesti vakinaisena toimena.

Maakuntajohtajalle osoitetut kirjalliset hakemukset on toimitettava 2.1.2020 klo 12.00 mennessä sähköisesti osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi. Hakemusasiakirjoja ei palauteta.

Lisätietoja:

  • Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, p. 050 347 9845, antti.saartenoja(a)etela-pohjanmaa.fi
  • Maakuntajohtaja Asko Peltola, p. 0400 590 123, asko.peltola(a)etela-pohjanmaa.fi
2.12.2019

Avoin työtehtävä: harjoittelija alueiden käytön ja liikenteen tehtäväalalle

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee harjoittelijaa alueiden käytön ja liikenteen tehtäväalalle alkuvuodeksi 2020. Tehtäväalue vastaa mm. Etelä-Pohjanmaan alueen maakuntakaavoituksesta ja liikennejärjestelmäsuunnittelusta.

Harjoittelijan ensisijaisina tehtävinä ovat paikkatietoaineistojen kokoamiseen, analysointiin, visualisointiin ja hyödyntämiseen liittyvät tehtävät sekä muut maakunta- ja liikennejärjestelmäsuunnittelun avustavat tehtävät.

Harjoittelijalta odotetaan tehtävään soveltuvaa ylemmän asteen koulutustaustaa, paikkatietojärjestelmien (ArcGIS) käytön osaamista ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Sujuva tekstin tuottaminen ja kiinnostus oman paikkatieto-osaamisen vahvistamiseen ovat eduksi tehtävässä.

Työn kesto on 3-4 kuukautta. Aloitus helmikuussa 2020, sopimuksen mukaan. Tarkempi aloituspäivä sovitaan valinnan yhteydessä. Harjoittelijan kuukausipalkka on 2000 euroa.

Toivomme vapaamuotoisia hakemuksia keskiviikkoon 18.12.2019 klo 15.00 mennessä. Hakemukset tulee lähettää sähköisesti osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi, otsikolla ”Maakuntasuunnittelun harjoittelijahaku”.

Haastattelut järjestetään tammikuussa 2020.

 

Lisätietoja tehtävästä antaa:

Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi, 050 347 9845

 

2.12.2019

Vuoden 2019 Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -lehti on ilmestynyt!

Juuri ilmestyneessä Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -lehdessä palataan kevään EU-vaalitunnelmiin ja -tuloksiin sekä luodaan kurkistus siihen, millaista kansainvälistä toimintaa alueemme Leader-ryhmissä on viime aikoina toteutettu.

Lehden sivuilta voit lukea myös pohjalaismeppi Miapetra Kumpula-Natrin terveiset Euroopan parlamentista sekä tutustua juuri valitun uuden Euroopan komission ja sitä johtavan Ursula von der Leyenin poliittiseen ohjelmaan.

Julkaisussa luodaan katsaus myös syksyn aikana päivitettyyn Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelmaan ja siihen, miten muuttoliikkeestä haetaan elinvoimaa maakuntaan erilaisten kehittämishankkeiden avulla.

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -lehti on Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen vuosittain ilmestyvä tiedotuslehti.

Lehti on luettavissa sähköisenä versiona Issuu.com -sivustolta osoitteesta: https://issuu.com/epliitto/docs/kansainva_linen_etela_-pohjanmaa19_issuu

Pdf-versiota voi selata tästä osoitteesta: https://www.epliitto.fi/images/KVEP_2019_saavutettava.pdf

Lehden voi tilata myös kotiin ottamalla yhteyden EU-tietokeskukseen joko sähköpostitse (eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi) tai puhelimitse (0400 241813).

 

Antoisia lukuhetkiä!

0 kommenttia
25.11.2019

EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumat kiertävät maakuntaa


Ilmoittaudu mukaan hankemessuille!

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus järjestää maaliskuussa 2020 kolme EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumaa maakunnan alueella. Tapahtumien tavoitteena on tuoda esiin EU:n ja EU:n rakennerahastojen vaikuttavuutta maakunnassa. Tapahtumat järjestetään eri puolella maakuntaa, ja kukin tapahtuma kietoutuu oman teeman ympärille. Tapahtumat järjestetään seuraavasti:

1. Alajärvi: Ympäristö ja ilmaston muutoksen torjunta

  • Ajankohta: torstai 5.3.2020, klo 14-18
  • Paikka: Monitoimihalli, Alajärvi

2. Seinäjoki: Sosiaalinen ulottuvuus

  • Ajankohta: maanantai 9.3.2020 klo 14-18
  • Paikka: Frami, Seinäjoki

3. Kauhajoki: Digitalisaatio

  • Ajankohta: tiistai 17.3.2020 klo 14-18
  • Paikka: SaiEDU/Vuoksi ja Suupohja-Sali, Kauhajoki

 

Jokainen tapahtuma koostuu kahdesta osasta: EU-hankemessusta ja ajankohtaisseminaarista. Hankemessuille tervetulleita ovat kaikki EU-rahoitusta saaneet hankkeet ja toivommekin, että mukaan pääsisi mahdollisimman monipuolinen kattaus erilaisia hankkeita maakunnasta. Hankkeiden haku hankemessuille on nyt auki ja alustavia ilmoittautumisia otetaan vastaan 24.1.2020 saakka. Ilmoittautumisen voi tehdä osoitteesta: https://fi.surveymonkey.com/r/HX67CQR.

Tapahtumatietoja päivitetään EU-tietokeskuksen Ajankohtaista-sivustolle lähempänä tapahtumaa osoitteeseen: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus

 

Lisätietoja tapahtumasta antaa:
Hanna Meriläinen / EU-tietokeskus
hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi
p. 0400 241813

EDIC EP

0 kommenttia
20.11.2019

Ministeri Kosonen myönsi Etelä-Pohjanmaalle 195 000 euroa kulttuurin alueelliseen kehittämistehtävään

Etelä-Pohjanmaa on saamassa rahoitusta kulttuuritoimintansa kehittämiseen. Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämistehtävistä ja rahoitettavista kokeiluista päätti tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen. Rahoituksella halutaan tukea kuntien kulttuuritoimintalain toteutumista. Kehittämistehtävät ovat uusia, ja niihin myönnettiin rahoitusta nyt ensimmäistä kertaa.

Kuntien tukena valtakunnallisesta kehittämisestä vastaa Espoon kaupunki. Alueellinen kehittäminen annettiin tehtäväksi Etelä-Pohjanmaan liitolle, Jyväskylän kaupungille, Kaakon taiteelle, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle ja Kuopion kaupungille.

Etelä-Pohjanmaan liitto haki rahoitusta yhdessä Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa. Hanketta toteutetaan koko Etelä-Pohjanmaan alueella yhteistyössä maakunnan kuntien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa kuntien kulttuuritoimintaa mentoroinnin avulla sekä kehittää monialaista kulttuuriosaamista koko Etelä-Pohjanmaan alueella.

− Iloitsemme myönteisestä ja maakunnalle tärkeästä päätöksestä. Se on samalla osoitus arvostuksesta Etelä-Pohjanmaan liiton tekemää kulttuurityötä kohtaan. Toimenpiteillä pyritään varmistamaan, että maaseudulla ja maaseutumaisilla alueilla on jatkossakin mahdollisuus kehittää kulttuuripalveluja sekä elää kulttuurisesti rikasta ja hyvinvointia edistävää elämää, sanoo kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja. Eväsojan mukaan kaksivuotinen alueellisen kehittämistehtävän tulokset toimivat myös kulttuurin kehittämisen mallina muille Suomen maakunnille ja alueille.  

Etelä-Pohjanmaan liitto tulee vastaamaan kulttuurityöntekijöiden ammatillisuuden tukemisesta ja osaamisen vahvistamisesta.

− Maakunnan kulttuurityöntekijöistä monet työskentelevät useamman toimialan yhteisenä työntekijänä tai kunnan ainoana kulttuurityöntekijänä, ja ammatillisten verkostojen tuki saattaa olla liian vähäistä. Taide- ja kulttuuriverkosto tulee tarjoamaan kulttuurityöntekijöille tukea, osaamisen lisäämistä ja sparrausta, kulttuurin kehittämissuunnittelija Hanna Hangasluoma kertoo.

Seinäjoen kaupunki lähtee koordinoimaan kulttuurin ja taiteen välittäjätoimintaa. Toiminnan tavoitteena luoda malli, jonka kautta alueen taiteilijat työllistyvät paremmin ja asukkaat saavat nauttia monipuolisesti taiteesta ja kulttuurista.

− Etelä-Pohjanmaalla on vielä paljon tunnistamattomia työmahdollisuuksia sekä edellytyksiä taiteilijoiden toimeentuloon. Tarvitsemme välitystoimintaa, jotta tarpeet sekä tekijät saadaan kohtaamaan. Välittäjätoiminnan tuottama ammattimainen taide- ja kulttuuritoiminta lisää myös osallisuuden mahdollisuuksia tukemalla maakunnan omia vahvuuksia ja innostamalla eri yhteisöjä toimimaan, Seinäjoen kaupungin kulttuuritoimenjohtaja Leena Kråknäs toteaa.

Taide- ja kulttuuriverkoston tavoitteena on jatkaa toimintaa hankkeen jälkeen yhteistyössä verkoston toimijoiden kanssa Seinäjoen kaupungin kulttuuripalvelujen ja Etelä-Pohjanmaan liiton koordinoimana.

 

Lisätietoja:

  • Kehittämissuunnittelija Hanna Hangasluoma, puh. 040 7515 610
  • Kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, puh. 050 5378 071

 

19.11.2019

Kansainvälistymisen toimintaohjelma 2019 on julkaistu

Etelä-Pohjanmaan liitto on julkaissut päivitetyn Kansainvälistymisen toimintaohjelman ”Elinvoimaa kansainvälisyydestä”. Kansainvälistymisen toimintaohjelmaprosessin tarkoituksena on edistää kansainvälistymiskeskustelua sekä kansainvälistymiseen liittyvää vuorovaikutusta maakunnassa.

Kansainvälinen toiminta on tärkeä osa aluekehittämistä. Kuluneen kymmenvuotiskauden aikana on maakunnastamme siihen saatu mukaan ilahduttavasti uusia toimijoita. EU:n tarjoamia resursseja on opittu käyttämään yhä tuloksellisemmin ja monipuolisemmin.

− Maakunnan runsaslukuiset pienet ja keskisuuret yritykset ovat paljolti kuitenkin edelleen takamatkalla kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä ja tarvitsevat tukea löytääkseen sellaisia yhteistyömuotoja, joilla voidaan edistää kansainvälisten yhteyksien rakentumista, kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus sanoo.

Yhä merkittävämmiksi kansallisiksi ja alueellisiksi haasteiksi myös yritysten näkökulmasta ovat nousseet väestön väheneminen ja ikääntyminen. Kun Suomessa asuvasta osaavasta työikäisestä väestöstä taistelevat kaikki alueet, on painopistettä siirrettävä työperäiseen maahanmuuttoon sekä rekrytointi- ja kotouttamisprosessien kehittämiseen.

−  Veturiyritysten ohella tutkimus, kehittäminen, innovaatiotoiminta ja koulutus ovat maakunnan kansainvälistymisen vahvimmat ajurit, jotka sekä vievät eteläpohjalaista osaamista maailmalle että tuovat tietoa, taitoa ja kehittämisideoita alueelle. Niiden kautta maakuntaan tulevalla rahoituksella on myös taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia, Kattelus toteaa.

Lähes kaikissa ohjelman toimenpide-ehdotuksissa korostuvat alueellisen yhteistyön vahvistaminen ja yhteisten toimintamallien luominen. Pienessä maakunnassa, jossa toimijoita on rajallinen määrä, on viisautta hakea yhteiset nimittäjät ja rakentaa niiden varaan. Kunnat voivat omalta osaltaan pönkittää tätä työtä kytkemällä kansainvälisen yhteistyön elementtejä jo olemassa oleviin tehtäviinsä ja palvelutuotantoon.

Julkaisu pdf-muodossa » 

 

Lisätietoja:

Kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus
puh. 040 6825 537
pia.kattelus@etela-pohjanmaa.fi

12.11.2019

Miten unelmat toteutuvat?

Miten unelmat toteutuvat? Uudistuneen Tellan vinkit 

 

 

Kulttuurikeskus Vanha Paukku - hyvä esimerkki siitä, mihin ideat voivat johtaa 

 

 

Yhdestä ideasta nämäkin ovat lähteneet. 

Mikä on seuraava eteläpohjalainen menestystarina? Mitä pitäisi tehdä, jotta Etelä-Pohjanmaa olisi #entistäkinparee? Jaa oma ideasi 30.11. mennessä osoitteessa www.epliitto.fi/ideakokka, ja voit voittaa jopa 5000 €!

 

 

6.11.2019

Ideakökällä vauhdikas alku

Viikko sitten lanseerattu Ideakökkä on käynnistynyt tuottoisasti. Ideoita on tullut kilpailuun jo useita kymmeniä.

– Olemme olleet positiivisesti yllättyneitä siitä, miten paljon ideoita olemme jo saaneet. Ideoita on jätetty moniin eri teemoihin, kuten matkailuun, liikenteeseen, väestöön, työvoimaan ja koulutukseen liittyen, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta.

Ideat kilpailuun jätetään verkkolomakkeella. Kaikille osallistujille annetaan tällä tavoin samat mahdollisuudet kuvailla ideaansa sanallisesti.

− Lomaketta jätettäessä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että idea on kuvailtu selkeästi ja tiiviisti, jotta tuomaristo saa siitä sallitun merkkimäärän rajoissa mahdollisimman hyvän kuvan, Seppelvirta muistuttaa.

Kilpailuun tulleet idea käsitellään koko arviointiprosessin läpi nimettöminä. Ideat arvioi tuomaristo, johon kuuluvat Juha Alarinta tutkimusjohtaja, Seinäjoen yliopistokeskus) Mette-Mirella Foudila (kuntien nuorisovaltuustojen edustaja), Kati Pasto (yrittäjä), Antti Saartenoja (vs. maakuntajohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto), Aino-Maija Siren (aluejohtaja, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry) ja Teppo Ylitalo (tutkija, Helsingin yliopisto).

Suomen suurimmassa kökässä haetaan ainutlaatuisia ideoita ja uusia eteläpohjalaisia sankaritarinoita, jotka saavat katseet ja askeleet kääntymään kohti lakeuksia myös tulevaisuudessa. Kilpailu on kaikille avoin ja mukaan voi lähteä yksin tai yhdessä. Osallistumaan pääsee 30.11.2019 saakka osoitteessa www.epliitto.fi/ideakokka. Palkintona on jaossa yhteensä 5000 euroa. Kilpailun toteuttaa Etelä-Pohjanmaan liitto.

 

1.11.2019

Tulevaisuusfoorumi: Korkeakoulutuksella elinvoimaa alueiden ja kuntien kehitykseen 11.11.2019

Tervetuloa 11.11.2019 Seinäjoella järjestettävään tulevaisuusfoorumiin, jossa käsitellään Suomen koulutusjärjestelmän ja alueiden tulevaisuutta sekä korkeakoulutuksen mahdollisuuksia kunnille ja yrityksille.

  • Aika: Maanantai 11.11.2019 klo 13:00–16:00
  • Paikka: Seinäjoki Frami B, Auditorio 2, os. Kampusranta 9

Tilaisuuden pääpuhujana on tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen. Asiantuntijapuheenvuoroja kuullaan Sitran ja Etelä-Pohjanmaan liiton edustajilta, joissa näkökulmina ovat mm. koulutustason nostaminen, elinikäinen oppiminen ja koko yhteiskunnan tasa-arvoinen kehitys. Lisäksi tilaisuudessa esitellään case-esimerkkien kautta korkeakoulujen ja kuntien ratkaisuja osaamisen sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Ohjelma » 

Ilmoittaudu 5.11. mennessä osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/r/tulevaisuusf1111

 

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen yliopistokeskus.

 

Lisätietoja:

Miika Laurila, miika.laurila(a)etela-pohjanmaa.fi, puh. 040 6603 733

Katja Marttunen, katja.marttunen(a)tuni.fi puh. 050 318 2227

 

Tulevaisuusfoorumit ovat osa maakunnassa tehtävää tulevaisuustyötä. Tilaisuuksien tavoitteena on edistää keskustelua maakunnan tulevaisuudesta ja lisätä vuoropuhelua eri sektorien toimijoiden välillä. Tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia.

 

31.10.2019

Tuomas Linna on Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2019

Järjestyksessään neljännessä Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailussa oli tänä vuonna mukana 12 osallistujaa, joista tuomaristo valitsi viisi taiteilijaa jatkoon. Näistä finalisteista tuomaristo valitsi voittajan ja yleisöllä on ollut mahdollisuus äänestää oma suosikkinsa nettiäänestyksessä.

Tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi Tuomas Linnan, joka on Vuoden 2019 nuori eteläpohjalainen taiteilija. Yleisön suosikiksi äänestyksessä nousi Emma Peura, joka sai 46 % kaikista annetuista äänistä.

Tuomariston arvion mukaan finalistien teokset ovat tilateoksia, joissa samassa tilassa on kuvaa, ääntä ja yksityiskohtia. Teoksissa näkyy aiheiden omaperäinen käsittely sekä nykymaailman tai historiasta kumpuavan aiheen kommentoiminen ja esiintuominen.  Teokset ovat kiinni ajassa omannäköisinään.

– Nyt saimme kilpailuun sekä perinteisiä töitä mutta myös selkeästi uudenlaista ilmaisua. Valittuja taiteilijoita yhdistää moniäänisyys ja tuoreus. Teokset ovat monitasoisia, ja katsoja joutuu pysähtymään niiden äärelle ja ajattelemaan, toteaa kilpailun tuomaristoon kuuluva museotoimenjohtaja Maria Lampinen Nelimarkka-museosta.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija saa palkinnoksi yhden kuukauden residenssimahdollisuuden Nelimarkka-museon - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseon residenssissä Alajärvellä, näyttelyn Nelimarkka-museossa, näyttelykatalogin ja verkkonäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmen kuukauden ajan.

Yleisön suosikki saa palkinnoksi oman verkkonäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmeksi kuukaudeksi. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta on myöntänyt voittajalle 1500 euron stipendin ja yleisöäänestyksen voittajalle 1000 euron stipendin.

Palkittavat taiteilijat

Vuoden 2019 nuoren eteläpohjalaisen taiteilijan Tuomas Linnan juuret ovat vahvasti Etelä-Pohjanmaalla, Alavudella. Tuomas Linna on 34-vuotias kuvataiteilija, joka asuu Espoossa ja viimeistelee opintojaan kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Linnan viimeisin näyttely oli lokakuussa Tampereella Valokuvakeskus Nykyajan studiossa, Silverstar – Keksijänuorukainen Silvo Sokka.

Parasta aikaa Linna on taiteilijaresidenssissä Pakistanissa. Lisätietoa taiteilijasta löytyy hänen omilta verkkosivuiltaan osoitteesta https://www.tuomaslinna.com/

Tuomaristo piti Linnan kilpailutyötä hienona kokonaisuutena. - Harkittu ja pitkälle viety kokonaisuus; raikas, hauska ja yllätyksellinen. Keskittyneesti katsottava ja tutkittava teos antaa pohdittavaa, mutta silti se aukeaa katsojalle. Se on vahvasti kiinni historiassa; kypsä ja valmis teos, selkeä ja konstailematon, arvio tuomaristo.

Yleisön suosikki Emma Peura on vuonna 31-vuotias Kauhavalla syntynyt taidegraafikko, joka opiskelee kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Peura oli muun muassa toteuttamassa 100 taiteilijan kanssa yhteistyönä tasavallan presidentti Sauli Niinistön muotokuvaa vuonna 2018. Lisätietoa taiteilijasta löytyy hänen omilta verkkosivuiltaan osoitteesta www.emmapeura.com

Tuomariston arvion mukaan Peuran teoksissa oli monipuolisesti erilaisia toteutuksen tapoja. Yksittäiset teokset koettiin hyviksi, mutta kokonaisuus jäi vähän irralliseksi.  Taiteilijan oma ääni on kuitenkin selvästi syntymässä.

Tuomariston arviointeja muista finalisteista

Aeon Lux on 26-vuotias Seinjoella asuva ja työskentelevä taiteilija. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi (AMK) Kankaanpään taidekoulusta. Aeon Luxin teokset ovat pääosin video- ja performanssitaidetta. Lisätietoja taiteilijasta löytyy hänen verkkosivuiltaan osoitteesta https://prinssiruusunen.wixsite.com/aeonlux

Minimalistisia taideteoksia. Arvoituksellisia taideteoksia, jotka saavat katsojan hämilleen ja jättävät pohtimaan.

Jaana Maijala on 35-vuotias Ylistarossa syntynyt ja siellä asuva ja työskentelevä taiteen maisteri. Lisätietoja löytyy taiteilijan omilta verkkosivuilta https://jaanamaijala.tumblr.com ja www.stumpofprometheus.com

Taiteilijalla oli monipuolisesti erilaisia teoksia. Erittäin sykähdyttävänä tuomaristo koki taideprojektin, joka dokumentoi valokuvaamalla ja äänittämällä historiallisesti merkittäviä ja uhanalaisia vanhoja puita. Taiteilija laajentaa näin hienosti uudenlaisiin tekemisen tapoihin. Tuomaristo odottaa kiinnostuksella projektin jatkoa.

Noora Ojanperä on kotoisin Seinäjoelta, ja iältään 26-vuotias. Hän opiskelee kuvataiteilijaksi Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa. Lisätietoja löytyy taiteilijan omilta verkkosisuilta osoitteessa https://nooraojanpera.com/ 

Teokset ovat kannanottoja hektiseen elämään. Kompakteja ja intensiivisiä teoksia, joissa näkyy mediakriittisyys. Teokset kommentoivat teknologian keinoin, nuorison kielellä.

Perustietoja kilpailusta

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu järjestetään seuraavan kerran vuonna 2021.

Kilpailun tuomaristoon kuuluivat museotoimenjohtaja Maria Lampinen (Nelimarkka-museo Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo), museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto (Lapuan Taidemuseo), näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen (Seinäjoen taidehalli) ja kehittämissuunnittelija Tuija Ahola (Etelä-Pohjanmaan liitto).

Kuvataideverkostoon kuuluvat seuraavat toimijat: Etelä-Pohjanmaan liitto, Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta, Kaari Kauhavan Taidegalleria sekä Pirkanpohjan taidekeskus Ähtäristä.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun tarkoituksena on nostaa kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antaa nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuoda esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita. Kilpailun säännöt löytyvät osoitteesta: http://www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija.

 

 

 

Lisätietoja:

 

 

Tuija Ahola

Etelä-Pohjanmaan liitto                          kehittämissuunnittelija
puh. 050 5378 071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi                                                   

 

 

Maria Lampinen

Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo
museotoimenjohtaja
puh. 044 2970 489
maria.lampinen@alajarvi.fi

0 kommenttia
31.10.2019

Maakunnan houkuttelevuus saa potkua ideatalkoista

Etelä-Pohjanmaalla on totuttu tekemään asiat isosti ja hyvin. Maakunnasta löytyvät niin Suomen suurin kyläkauppa kuin Suomen ensimmäiset pandat. Mitä pitäisi tehdä, ettei vauhti hyydy tähän?

– Jotta maakunnasta saadaan entistä kiinnostavampi niin uusille tulijoille kuin vanhoille asukkaille, tarvitaan nyt eteläpohjalaista talkoohenkeä. Tämän ajatuksen pohjalta halusimme julistaa alkavaksi suuret yhteiset ideatalkoot, Ideakökän, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta.

Suomen suurimmassa kökässä haetaan ainutlaatuisia ideoita ja uusia eteläpohjalaisia sankaritarinoita, jotka saavat katseet ja askeleet kääntymään kohti lakeuksia myös tulevaisuudessa.

– Kilpailun tavoitteena on kerätä sekä uusia, rajat rikkovia ideoita että pienempiä arkisia ideoita niin nuorilta kuin aikuisilta. Ehdotuksilta haetaan myös toteuttamiskelpoisuutta, ja parhaat ideat pyritäänkin ohjaamaan eteenpäin mahdollisille toteuttajille, kilpailun tuomaristo sanoo.

Ideat arvioi tuomaristo, johon kuuluvat Juha Alarinta (tutkimusjohtaja, Seinäjoen yliopistokeskus) Mette-Mirella Foudila (kuntien nuorisovaltuustojen edustaja), Kati Pasto (yrittäjä), Antti Saartenoja (vs. maakuntajohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto), Aino-Maija Siren (aluejohtaja, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry) ja Teppo Ylitalo (tutkija, Helsingin yliopisto).

Kilpailu on kaikille avoin ja mukaan voi lähteä yksin tai yhdessä. Osallistumaan pääsee 31.10.–30.11.2019 aikana osoitteessa www.epliitto.fi/ideakokka. Palkintona on jaossa yhteensä 5000 euroa. 

 

Lisätietoja:

 

Heli Seppelvirta

Aluekehitysjohtaja

heli.seppelvirta@etela-pohjanmaa.fi

040 529 4638

 

Logo ideakökkä

30.10.2019

Uusi FRIDGE-hanke etsii ratkaisuja elintarvikealan pk-yritysten kilpailukykyyn

Etelä-Pohjanmaan liitossa käynnistyi elokuun alussa uusi kansainvälinen Interreg Europe-ohjelmasta rahoitettu hanke FRDIGE, jonka tavoitteena on etsiä ratkaisuja elintarvikealan pk-yritysten kilpailukykyyn kansainvälisessä yhteistyössä.

Ratkaisuja kilpailukyvyn edistämiseen kolmella teema-alueella

Hankkeessa etsitään ratkaisuja yritysten kilpailukyvyn edistämiseen kolmella teema-alueella, joita ovat tuottavuuden parantaminen, markkinoille pääsyn edistäminen sekä toimintakyvyn ja kapasiteetin rakentaminen. Keskeinen osa hankkeessa on tunnistaa hyviä käytäntöjä muilta alueilta ja ottaa niistä vaikutteita omaan alueelliseen kehittämistyöhön. Oppimisprosessin tuotoksena hankkeessa tuotetaan alueellinen toimintasuunnitelma, johon kirjataan konkreettisia toimenpiteitä aihealueen kehittämiseksi.

Etelä-Pohjanmaan liitto vastaa hankkeessa viestinnän toteuttamisesta ja vaikuttavan viestinnän kautta hankkeen tuloksia ja syntyneitä kehittämisajatuksia halutaan levittää laajemmin poliittisten päättäjien, virkamiesten ja muiden kehittämistoimijoiden tietouteen laajasti kaikilla hankealueilla ja saattaa näin hankkeen keskeisiä kehittämisideoita osaksi alueiden kehittämisstrategioita ja -ohjelmia.

Alueellinen sidosryhmä mukana kehittämistyössä

Tällä hetkellä hankkeessa kootaan alueellista sidosryhmää, jonka kanssa analysoidaan alueen kehittämistarpeita ja arvioidaan alueelle soveltuvia muita eurooppalaisia käytäntöjä. Sidosryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Sidosryhmään kutsutaan keskeisiä yritysten kanssa toimivia kehittämistahoja, yritysrahoituksen viranomaisia sekä myös kehittämisorientoituneita yrityksiä. Alueellisen kehittämistyön lisäksi sidosryhmän jäsenille tarjoutuu myös mahdollisuus lähteä mukaan hankkeen kansainvälisiin tapaamisiin ja siellä järjestettyihin opintomatkakohteisiin.

Mikäli olet kiinnostunut olemaan mukana hankkeen kehittämistyössä, ota yhteys hankkeen projektikoordinaattoriin Hanna Meriläiseen, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, p. 0400 241813.

 

FAKTOJA:

  • Hankkeessa on mukana kuusi aluetta Euroopasta. Pääpartnerina hankkeessa toimii Tolnan alueen kehittämisyhtiö Unkarista.
  • Muita partnereita ovat Hargitan maakunta Romaniasta, Länsi-Makedonian yliopisto Kreikasta, Ravitsemustieteen osaamiskeskus KERN Saksan Bayerista, Itä-Flanderin elinkeinoyhtiö Belgiasta sekä Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.
  • Hanke on kestoltaan neljä vuotta ja jakautuu kahteen vaiheeseen: toiminnallinen kausi 1.8.2019-31.7.2022 ja monitorointivaihe 1.8.2022-31.7.2023.

 

Teksti: Hanna Meriläinen 

 

Lue lisää hankkeesta:

EP-liiton sivuilta: www.epliitto.fi/fridge
Hankkeen omat nettisivut: www.interregeurope.eu/fridge

Seuraa somessa:
Facebook ja Twitter: @InterregFridge

30.10.2019

CLAY-hanke toi eteläeurooppalaiset kumppanit Etelä-Pohjanmaalle

Keramiikka ja keramiikkataide ovat tällä hetkellä nosteessa. Fiskarsin uusi KWUM-keramiikkamuseo avattiin kesällä, nuorten kuvanveistäjien keramiikkaa on parhaillaan nähtävillä Suomen käsityön museossa Jyväskylässä ja syksyllä 2020 International Academy of Ceramics järjestää päätapahtumansa Rovaniemellä.

Etelä-Pohjanmaan liitto on keramiikan näköalapaikalla Interreg Europe -ohjelmasta toteutettavan CLAY-hankkeen myötä, jonka tavoitteena on osaltaan tukea käsi- ja taideteollista keramiikan valmistusta ja alan kilpailukykyä Euroopassa. Digitalisoituminen, kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja kehittyvä materiaaliteknologia antavat aihetta tarkastella alan pk-yritysten tuotannon, markkinoinnin ja myynnin prosesseja sekä verkostoitumisen etuja niin kotimaisesti kuin kansainvälisestikin.

CLAY-hankkeen kolmas kansainvälinen tapaaminen järjestettiin 11. – 12. syyskuuta 2019 Seinäjoella ja Lapualla. Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa vietetyn ensimmäisen kokouspäivän alkuun kuultiin Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirran tervehdys, minkä jälkeen muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamosta Asta Boman-Björkelin alusti suomalaisen keramiikkamuotoilun vaiheista 1900-luvun alun Iris-tehtaasta taidekeramiikan nykyiseen nosteeseen. 1900-luvun modernismi on tärkeä osa suomalaisen keramiikan perintöä, josta 2020-luvunkin tekijät etsivät sekä inspiraatiota että erontekoa.

Kokouspäivien aikana käytiin läpi hankkeessa toteutettujen tiedonkeruitten tuloksia, tehtiin tutustumiskäyntejä ja pohdittiin yhdessä hankkeen seuraavia tehtäviä. Toimialan koko vaihtelee suuresti hankkeen alueiden välillä, mutta silti löytyi myös yhteneviä piirteitä, jotka usein liittyvät markkinoinnin ja myynnin haasteisiin. Myös uusien teknologioiden hyödyntäminen materiaali-intensiivisellä alalla koetaan haasteellisena eri puolilla Eurooppaa.

Kokousvieraat tutustuivat Seinäjoella Päivi ja Markku Rintaniemen Amfora-yrityksessä kehittämään tuotantoteknologiaan, joka innovatiivisuudessaan on omaa luokkaansa. Tuotantolinjan vahvuus on pitkälle kehitetyissä prosesseissa, jotka on sovitettu tukemaan juuri piensarjojen tuotantoa. Tällöin korkealuokkaisia muotoilutuotteita on mahdollista valmistaa kilpailukykyisesti myös pienemmässä mittakaavassa, lähellä tuotteen käyttäjää. Kyse on siis toimintamallista, joka vastaa aikaansa seuraavan ostajan kulutuseetosta, jossa entistä paremmin huomioidaan hankittavien tuotteiden koko elinkaari.

Hankekokouksen jälkimmäinen päivä vietettiin Lapualla Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa Lapuan kansalaisopiston tiloissa. CLAY-hankkeeseen osallistuvissa maissa huolen aiheena on keramiikka-alaan liittyvien kädentaitojen ja osaamisen harvinaistuminen, joka on suoraan kytköksissä vähenevään koulutukseen. Suomessa alan tutkintokoulutusta saa enää kahdella, kolmella paikkakunnalla Hämeessä ja Uudellamaalla. Kaikkialla muualla koulutus on vapaan sivistystyön varassa. Näin on myös Etelä-Pohjanmaalla.

Lapualla rehtori Mari Takamaa perehdytti eurooppalaiset vierailijat suomalaiseen kansalaisopistojärjestelmään ja taideaineiden opettaja Minna Rajala esitteli taiteen perusopetuksen järjestelmää kuvataiteiden ja siihen sisältyen keramiikan osalta. Taiteen perusopetusta säätelevät vuonna 1998 annetut laki ja asetus, ja Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta luodaan paikallisia opetussuunnitelmia. Etelä-Pohjanmaalla käsityön taiteen perusopetusta tarjoaa käsityö- ja muotoilukoulu Näppi, joka on osa Taito Etelä-Pohjanmaa ry:n toimintaa. Koulun nyt jo 30-vuotista taivalta Lapualla esitteli ohjaaja Mari Kela sekä koulun rehtori Anne Honkala.

CLAY-hankkeen pääpartneri on Umbrian alue Keski-Italiasta, jossa keramiikalla on hyvin pitkät perinteet. Hankkeen muut kumppanit ovat EU:n alueyhteistyöhön perustuva keramiikkakaupunkien yhteistyöryhmä Espanjasta (AEuCC), Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, Keramiikan ja lasin teknologinen keskus (CTCV) Portugalista, Euroopan keramiikkakeskuksen kehittämisjärjestö Ranskasta sekä Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.

CLAY on Interreg Europe -hankkeille ominaisesti kaksivaiheinen hanke, jonka ensimmäisessä osassa keskitytään tiedon keräämiseen ja kokemuksien vaihtoon alueiden välillä. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa, josta Etelä-Pohjanmaan liiton budjetti on noin 180 000 euroa ja kansallinen rahoitusosuus noin 31 000 euroa. Hankkeessa edetään sitä varten laaditun suunnitelman pohjalta ja toimintaa normittavat Interreg Europe -ohjelmakäsikirja ja käytännöt. Lisätietoja CLAY-hankkeesta sivuilta: https://www.epliitto.fi/clay ja www.interregeurope.eu/clay.

 

Teksti ja lisätietoja:

Eliza Kraatari
Projektikoordinaattori
puh. 040 487 9222
eliza.kraatari@etela-pohjanmaa.fi

29.10.2019

Tilastokeskuksen uusi väestöennuste herättää keskustelua

Tilastokeskus julkaisi uuden väestöennusteen 30.9.2019. Tässä artikkelissa kerrotaan perustietoja ennusteesta ja käydään sitä läpi erityisesti Etelä-Pohjanmaan, muiden maakuntien ja Etelä-Pohjanmaan kuntien näkökulmasta.

Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2018 lopulla 189 715 asukasta. Mikäli ennuste toteutuisi, olisi maakunnan asukasluku vuoden 2040 lopulla noin 10 prosenttia pienempi eli 169 919 henkeä. Väkiluku alenisi kaikissa maakunnan kunnissa Seinäjokea lukuun ottamatta. Seinäjoella asuisi tuolloin ennusteen mukaan lähes 69 000 henkeä eli 9 prosenttia enemmän kuin tänään. Seinäjoki nousisi ennusteen oletuksilla 16. suurimmasta kaupungista Suomen 12. suurimmaksi.

Muualla maakunnassa väkiluku vähenisi ja suhteellisesti suurinta väestön vähentyminen olisi pienimmissä, korkeintaan 5 000 asukkaan kunnissa, joiden yhteenlaskettu väkiluku olisi hieman yli 27 prosenttia pienempi kuin nykyään. Yksittäisistä kunnista suhteellisesti eniten väestöään menettäisivät Karijoki (- 34,9 %) ja Isojoki (- 30,2 %). Lukumääräisesti väki vähenisi eniten Kurikassa (- 4 994 henkeä) ja Kauhavalla (- 3 609). Tällä hetkellä maakuntamme asukkaista 80 % asuu yli 10 000 asukkaan kunnissa, mutta Seinäjoen väestönkasvun vuoksi tämä osuus olisi vuonna 2040 noussut 83,5 prosenttiin väestöstä.

Maakunnan väkiluku siis alenisi, mutta samalla väestön ikärakenne muuttuisi. Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2018 lopulla peruskouluikäisiä, eli 7-15-vuotiaita, noin 20 200 henkeä, mutta vuonna 2040 heidän määränsä olisi noin 6 800 henkeä pienempi eli ikäluokan koko pienentyisi 33 prosenttia. Toisen asteen opintoihin aktiivisimmin hakeutuvien 16-18-vuotiaiden ikäluokan koko taas pienentyisi samana aikana noin 6 700 hengestä vajaaseen 4 800 henkeen eli 29 prosentilla. Korkea-asteen opintoihin aktiivisimmin hakeutuvien 19-21-vuotiaiden määrä pienentyisi siten, että kun se oli vuoden 2018 lopulla noin 5 900 henkeä, niin vuoden 2040 lopulla tähän ikäryhmään kuuluvia olisi vajaat 4 600 (- 22 %).

Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2018 lopulla 75 vuotta täyttäneitä noin 20 600 henkeä, mutta vuonna 2040 heitä olisi noin 33 600, eli tähän ikäryhmään kuuluvien osuus väestöstä nousisi 10,9 prosentista lähes 20 prosenttiin. Ikäryhmään kuuluvien määrä kasvaisi nopeimmin suurimmissa kunnissa ja Seinäjoella kasvuvauhti olisi vuosina 2019-40 maakunnan suurin, 104 prosenttia eli hieman yli 5 400 henkeä.

Ikärakenteen muutosta kuvaavat myös kunnittaiset ennusteet. Alle 65-vuotiaiden osuus väestöstä laskisi ja 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaisi jokaisessa kunnassa Etelä-Pohjanmaalla vuoteen 2040. Alle 65-vuotiaiden osuudet väestöstä olisivat tuolloin suurimmat Seinäjoella (74,6 %), Ilmajoella (73,0 %) ja Lapualla (69,6 %). 65 vuotta täyttäneiden osuudet olisivat korkeimpia Karijoella (47,4 %), Ähtärissä (43,1 %) ja Vimpelissä (42,8 %).

Väestön ikärakennetta voidaan tarkastella myös väestöllisen huoltosuhteen avulla. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa sitä, kuinka monta ei-työikäistä (0-14-vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä) on sataa työikäistä (15-64-vuotiaat) kohti. Mitä korkeampi on väestöllinen huoltosuhde, sitä enemmän on ”huollettavia”, eli ei-työikäisiä asukkaita suhteessa työikäisten määrään. Vuoteen 2040 mennessä huoltosuhde nousisi kaikissa kunnissa Etelä-Pohjanmaalla. Se olisi tuolloin matalin Seinäjoella (63,4) ja Ilmajoella (78,6). Korkeimmat huoltosuhteet olisivat Karijoella (124,1) ja Soinissa (118,5).

Maakunnassa on tällä hetkellä kolme naisenemmistöistä kuntaa, eli Seinäjoki, Lapua ja Lappajärvi. Väestöennusteen mukaan Seinäjoki olisi 2040 edelleen naisenemmistöinen, mutta muut maakunnan naisenemmistöiset kunnat olisivat tuolloin Ilmajoki ja Evijärvi. Naisten osuus väestöstä on tällä hetkellä korkein Seinäjoella (51,3 %) ja näin olisi myös vuonna 2040 (osuus 50,8 %). Sen sijaan maakunnan nyt miesenemmistöisin kunta, Isojoki (miesten osuus väestöstä 53,8 %), menettäisi paikkansa vuoteen 2040 mennessä Karijoelle (miehiä tuolloin 52,5 % kunnan väestöstä).

 

Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Trendilaskelman luonteen mukaisesti ennusteessa projisoidaan menneen kehityksen jatkuvan tulevaisuudessa. Ennustetta laadittaessa ei oteta kantaa siihen, miten väestön määrän tulisi kehittyä. Väestöennustelukuja tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että ennuste osoittaa vain sen, millainen väestökehitys on luvassa, jos viimeaikainen väestökehitys jatkuisi muuttumattomana seuraavat vuosikymmenet. Kunnittainen alue-ennuste ulottuu vuoteen 2040 ja koko maata koskeva ennuste vuoteen 2070. Ennuste on julkaistu vuoden 2019 aluejaolla.

 

Etelä-Pohjanmaan liitto on tehnyt väestöennusteesta oman tilastopaketin, joka on saatavissa www-sivulta www.epliitto.fi/tilastot

 

Teksti: Marko Rossinen 

 

 

15.10.2019

Kulttuurihyvinvointi sotessa ja sen käytännön haasteet Etelä-Pohjanmaalla

Kulttuurisote II -hanke on tilaisuuksissaan kartoittanut osallistuneiden kuntien ja sote-organisaatioiden edustajien näkemyksiä kulttuurihyvinvoinnin nykytilasta alueillaan. Enemmistö läsnäolleista on ollut kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tai kansalaisopiston edustajia. Lähtökohta keskusteluille on ollut, että kulttuuri on kaikkien kuntalaisten ja sote-asiakkaiden perusoikeus iästä ja elämäntilanteesta riippumatta.

Keskusteluissa on tullut esille, että kuntalaisten ja sote-asiakkaiden kulttuuriset oikeudet eivät toteudu kattavasti. Toisaalta alueilla voi olla paljonkin kulttuuritarjontaa ja yhteistyömahdollisuuksia, mutta tekijät ja toimijat eivät tunne toisiaan. Yhteistyön aloittaminen koetaan siitä syystä vaikeaksi. Ensin olisi siis hyvä tulla tutuiksi.

Vuoropuhelu ja verkostoituminen kulttuuri- ja sote-toimijoiden sekä kansalaisopistojen kesken todettiin ehdottoman tarpeelliseksi käytännön tavoitteeksi. Lisääntyneiden kontaktien kautta syntyy yleensä uutta toimintaa. Taide- ja kulttuurilähtöinen toiminta sote-organisaatioissa lisääntyy myös koulutuksen ja käytännön kokemusten kautta. Lisäksi sote-organisaatioissakin tulisi olla työntekijä (yhteistyökumppaneiden ”vastinpari”), jolla on asiasta koordinointivastuu sekä yksiköittäin nimetyt vastuuhenkilöt, esim. kulttuurivastaavat. Näin kulttuurihyvinvointia edistävät toiminnot tulevat osaksi organisaation rakenteita ja voivat siten kehittyä edelleen. Toiminnan säännöllisyys ja suunnitelmallisuus nähtiin tärkeäksi sen vaikuttavuuden kannalta.

Taiteen ja kulttuurin monenlaisten mahdollisuuksien tiedostaminen eri yhteistyötahoilla on tärkeää. Samoin olennaista on päämäärien kirkastaminen kaikille; miksi taide- ja kulttuurilähtöistä toimintaa kannattaa tehdä ja mikä on osapuolten yhteinen tavoite. Ohjeita ja koulutusta toiminnan järjestämiseen kaivattiin, mutta jo testatut hyvät käytännöt ja ministeriöiden suositukset (OKM, STM 2018) antavat tähän hyvän pohjan. Myös jo olemassa olevien mahdollisuuksien huomaaminen ja hyödyntäminen (esim. työntekijöiden harrastukset ja uskallus käyttää taitoja työssä sekä aktiiviset vapaaehtoiset kulttuuriharrastajat) edistävät kulttuurihyvinvoinnin juurtumista sote-palveluihin ja asiakkaiden arkeen.

 

Teksti: Pirjo Heino

0 kommenttia
2.10.2019

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2019 finalistit on valittu

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun on suunnitellut ja järjestää Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto. Kilpailu järjestetään nyt neljännen kerran. Kilpailu julkistettiin keväällä 2019 ja hakuaika päättyi 31.8.2019. 

– Kilpailun avulla pyritään nostamaan kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita, kertoo kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kilpailuun osallistujia oli yhteensä 12. Näistä tuomaristo valitsi viisi finalistia, jotka ovat Tuomas Linna, Aeon Lux, Jaana Maijala, Noora Ojanperä ja Emma Peura.

 

Mukana uudenlaisia teoksia

– Nyt saimme kilpailuun sekä perinteisiä töitä, mutta myös selkeästi uudenlaista ilmaisua. Valittuja taiteilijoita yhdistää moniäänisyys ja tuoreus. Teokset ovat monitasoisia ja katsoja joutuu pysähtymään niiden äärelle ja ajattelemaan, toteaa kilpailun tuomaristoon kuuluva museotoimenjohtaja Maria Lampinen Nelimarkka-museosta.

Tuomariston arvion mukaan finalistien teokset ovat tilateoksia, joissa samassa tilassa on kuvaa, ääntä ja yksityiskohtia. Teoksissa näkyy aiheiden omaperäinen käsittely sekä nykymaailman tai historiasta kumpuavan aiheen kommentoiminen ja esiintuominen.  Teokset ovat kiinni ajassa omannäköisinään.

 

Finalistien lyhyet esittelyt

Tuomas Linna on vuonna 1985 syntynyt, Espoossa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, jonka juuret ovat Alavudella. Tuomas viimeistelee kuvataiteen maisterin opintoja Kuvataideakatemiassa Helsingissä.

 www.tuomaslinna.com 

Aeon Lux on 1993 syntynyt, Seinäjoella asuva ja työskentelevä, Kankaanpään taidekoulusta valmistunut kuvataiteilija (AMK) ja performanssitaiteilija.

https://prinssiruusunen.wixsite.com/aeonlux

Jaana Maijala on 1984 Ylistarossa syntynyt ja siellä asuva ja työskentelevä taiteen maisteri.

https://jaanamaijala.tumblr.com

www.stumpofprometheus.com

Noora Ojanperä on Seinäjoella vuonna 1993 syntynyt, Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa opiskeleva kuvataiteilija.

https://nooraojanpera.com

Emma Peura on vuonna 1988 Kauhavalla syntynyt taidegraafikko, joka opiskelee kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa.

www.emmapeura.com

 

Yleisöäänestys auennut

Keskiviikkona 2. lokakuuta alkaen yleisöllä on mahdollisuus äänestää oma suosikkinsa netissä. Taiteilijoiden töiden esittely ja linkki äänestykseen löytyy Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta osoitteesta

Äänestys on auki 27. lokakuuta saakka.

Voittaja sekä yleisön suosikki julkistetaan 31. lokakuuta järjestettävässä maakuntajuhlassa Lapualla.

 

Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto, tuomaristo ja kilpailun säännöt

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun tuomaristoon ovat kuuluneet museotoimenjohtaja Maria Lampinen Nelimarkka-museosta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan taidemuseosta, näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen taidehallista sekä sihteerinä kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkostoon on kutsuttu mukaan maakunnan taidemuseot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöllistä ympärivuotista näyttelytoimintaa. Kuvataideverkostoon kuuluvat seuraavat toimijat: Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkka-museo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Pirkanpohjan taidekeskus Ähtäristä, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta, Kaari-Galleria Kauhavalta ja Etelä-Pohjanmaan liitto.

Lisätietoa kilpailusta löytyy osoitteesta http://www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija

Valokuvia median käyttöön: https://bit.ly/2pf0atL

 

Kilpailun tulevaisuus

Seuraavan kerran kilpailu järjestetään vuonna 2021.

 

 

 

Lisätietoja:

 

Tuija Ahola                                              Maria Lampinen

kehittämissuunnittelija                          museotoimenjohtaja

050 537 8071                                         044 2970489

tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi            maria.lampinen@alajarvi.fi  

0 kommenttia
26.09.2019

Kulttuurihyvinvointia edistetään hyvällä yhteistyöllä

Länsi-Suomen Taikusydän-verkosto järjestää kaksi kulttuurihyvinvoinnin lyhytkoulutusta kuluvan syksyn aikana. Tilaisuuksilla lisätään tietoutta kulttuurihyvinvoinnista sekä sen moninaisista mahdollisuuksista.

Molemmissa lyhytkoulutuksissa avataan lisäksi kulttuurihyvinvoinnin käsitettä sekä siihen liittyviä suosituksia. Kulttuurihyvinvointityötä on edistetty pohjalaismaakuntien hyvässä yhteistyössä jo useiden yhteishankkeiden sekä Länsi-Suomen Taikusydän-verkoston kautta. Kulttuurihyvinvointi tarvitsee toteutuakseen hyvää yhteistyötä sekä vuoropuhelua sote- sekä kulttuuritoimijoiden kesken.

Vaasassa maanantaina 7.10. järjestettävän Iloa arkeen kulttuurihyvinvoinnilla -tilaisuuden kohderyhmänä ovat ikäihmisten parissa työskentelevät sote−alan ammattilaiset. Tilaisuudessa kulttuurihyvinvointityön ulottuvuuksia ovat avaamassa teatteri-ilmaisun ohjaaja Venla Korja aiheenaan Kohtaaminen ja hetken merkitys −teatterilähtöinen toiminta ikäihmisten parissa sekä tanssinopettaja Nanna Rahikainen aiheella Tanssia ikäihmisille. Lisäksi tilaisuudessa nähdään Korppi ja kettu -klassikkosatu, joka on toteutettu Alvar-kuvapuhelinpalvelun asiakkaiden sekä Taikonin teatteritaiteen opiskelijoiden yhteistyönä muusikko, ohjaaja Hannu Raatikaisen ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Marja Vuoden ohjauksessa.

Lyhytkoulutusten toinen osa tarjotaan lastensuojelun sekä kehitysvammaisten kanssa työskenteleville sote-alan ammattilasille. Tilaisuus Kulttuurista hyvinvointia − kulttuurihyvinvointityön vaikutuksia arkeen järjestetään Seinäjoella keskiviikkona 20.11. Tilaisuudessa ovat mukana Duo O-Hoivan muusikoit TeM Tero Heinämäki sekä geronomi Jenni Lalli aiheella Jokainen ihminen on laulun arvoinen − Iloa ja laulua tavallisten ihmisten ajatuksista sekä yrittäjä, kasvatus- ja hoitoalan ammattilainen Aisha Korpela teemalla Liike voimavarana − vahvistetaan tanssilla itseilmaisua kehollisuutta ja tunteidensäätelytaitoa.  

Kulttuurihyvinvointipalveluilla tarkoitetaan eri kohderyhmille räätälöityjä palveluita, joilla tavoitellaan hyvinvoinnin edistämistä kulttuurin keinoin. Näillä palveluilla pyritään edistämään muun muassa asiakkaiden toimintakykyä, lisätään osallisuutta, parannetaan työhyvinvointia tai mielenterveyttä. Kulttuurihyvinvointipalveluiden toteutumiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä taiteen, kulttuurin, sosiaali-, terveys- ja kasvatustyön toimijoiden kesken.

Ilmoittautumiset oheisten linkkien kautta

Vaasan tilaisuuteen 1.10.2019 mennessä https://www.lyyti.in/Iloa_arkeen_kulttuurihyvinvoinnilla_5611
Seinäjoen tilaisuuteen ke 11.11.2019 mennessä https://fi.surveymonkey.com/r/MMHG2PW  

Seinäjoen tilaisuuden ohjelma löytyy täältä.

 

Taikusydän on taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyspiste, joka jakaa tietoa, kokemuksia ja osaamista sekä ylläpitää keskustelua alasta. Länsi-Suomen alueverkosto kattaa Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan. Toimintaa koordinoivat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liitot.

www.taikusydan.fi www.facebook.com/hyvinvointiakuntiinilmanrajoja/

  

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma/ Etelä-Pohjanmaan liitto
p. 040 7515610 tai hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi 

Tarja Hautamäki/ Pohjanmaan liitto
p. 044 723 5007 tai tarja.hautamaki@obotnia.fi

0 kommenttia
25.09.2019

EU-uutiskirje 4/2019

Vuoden neljännessä EU-uutiskirjeessä jälleen aimo annos EU-asiaa niin maakunnasta kuin vähän kauempaa. 

Uusin uutiskirje on luettavissa selainversiona: EU-uutiskirje 4/2019.

Kaikki uutiskirjeet ovat luettavissa EU-tietokeskuksen uutiskirje-sivustolla

Mukavia lukuhetkiä!

0 kommenttia
20.09.2019

CLAY-hanke kokoontui Etelä-Pohjanmaalle

CLAY-hankkeen kolmas kansainvälinen tapaaminen kokosi yhteen hankepartnerit Italiasta, Ranskasta, Portugalista ja Romaniasta Seinäjoelle ja Lapualle 11.—12. syyskuuta. Kokouspäivien aikana käytiin läpi hankkeessa toteutettujen tiedonkeruitten tuloksia, tehtiin tutustumiskäyntejä ja pohdittiin yhdessä hankkeen seuraavia tehtäviä. Ohjelman lomassa ehdittiin ihastella myös Seinäjoen modernia arkkitehtuuria opastetun Aalto-kierroksen avulla.

Kokousvieraat toivotti tervetulleeksi Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, minkä jälkeen saatiin kuulla muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamosta Asta Boman-Björkelin alustus suomalaisen keramiikkamuotoilun vaiheista 1900-luvun alun Iris-tehtaasta taidekeramiikan nykyiseen nosteeseen. 

Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa vietetyn ensimmäisen kokouspäivän aikana tutustuttiin hankkeen eri alueilla keramiikka-alasta kerättyihin tietoihin. Toimialan koko vaihtelee suuresti alueiden välillä, mutta silti löytyi myös yhteneviä piirteitä, jotka usein liittyvät markkinoinnin ja myynnin haasteisiin. Myös uusien teknologioiden hyödyntäminen materiaali-intensiivisellä alalla koetaan haasteellisena eri puolilla Eurooppaa.

Kokousvieraat tutustuivat Seinäjoella Päivi ja Markku Rintaniemen Amfora-yrityksessä kehittämään tuotantoteknologiaan, joka innovatiivisuudessaan on omaa luokkaansa. Tuotantolinjan vahvuus on pitkälle kehitetyissä prosesseissa, jotka on sovitettu tukemaan juuri piensarjojen tuotantoa. Tällöin korkealuokkaisia muotoilutuotteita on mahdollista valmistaa kilpailukykyisesti myös pienemmässä mittakaavassa, lähellä tuotteen käyttäjää. Kyse on siis toimintamallista, joka vastaa aikaansa seuraavan ostajan kulutuseetosta, jossa entistä paremmin huomioidaan hankittavien tuotteiden koko elinkaari.

CLAY-hankkeeseen osallistuvissa maissa huolen aiheena on keramiikka-alaan liittyvien kädentaitojen ja osaamisen harvinaistuminen, joka on suoraan kytköksissä vähenevään koulutukseen. Suomessa alan tutkintokoulutusta saa enää kahdella, kolmella paikkakunnalla Hämeessä ja Uudellamaalla. Kaikkialla muualla koulutus on vapaan sivistystyön varassa. Näin on myös Etelä-Pohjanmaalla.

Hankekokouksen jälkimmäinen päivä vietettiin Lapualla Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa Lapuan kansalaisopiston tiloissa. Rehtori Mari Takamaa perehdytti eurooppalaiset vierailijat suomalaiseen kansalaisopistojärjestelmään ja taideaineiden opettaja Minna Rajala esitteli taiteen perusopetuksen järjestelmää kuvataiteiden ja siihen sisältyen keramiikan osalta.

Taiteen perusopetusta säätelevät vuonna 1998 annetut laki ja asetus, ja Opetushallitus antaa opetussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta luodaan paikallisia opetussuunnitelmia. Etelä-Pohjanmaalla käsityön taiteen perusopetusta tarjoaa käsityö- ja muotoilukoulu Näppi, joka on osa Taito Etelä-Pohjanmaa ry:n toimintaa. Koulun nyt jo 30-vuotista taivalta Lapualla esitteli ohjaaja Mari Kela sekä koulun rehtori Anne Honkala.

 

Lue lisää CLAY Interreg Europe -hankkeesta sivulta: https://www.epliitto.fi/clay

 

Teksti: Eliza Kraatari

0 kommenttia
20.09.2019

Euroopan kielten päivää vietetään Seinäjoella 27.9.2019

Seinäjoella järjestetään kaikille avoin ja maksuton Euroopan kielten päivän tapahtuma Apila-kirjastossa perjantaina 27.9.2019 klo 14−18. Luvassa on monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille osaamistasoon katsomatta. Suukin saadaan makeaksi, sillä sadalle ensimmäiselle on Jaaksi-salissa tarjolla kropsukahvit kello 14 alkaen.

− Tapahtumaan voi osallistua vaikkapa koko perheen voimin, sillä ohjelmassa on monenlaista mukavaa aktiviteettia kieliin ja kielten opiskeluun liittyen, kertoo projektikoordinaattori Hanna Meriläinen Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Luvassa on muun muassa speak datingiä, eli kielten opiskelua pikadeittaustyyliin. Osallistujat pääsevät tutustumaan uusiin kieliin natiivipuhujien johdolla ja voivat kerätä suoritteita kielipassiin. 

− Olemme saaneet mukaan hyvän valikoiman kieliä. Tähän mennessä varmistuneita kieliä ovat: espanja, italia, hollanti, kreikka, unkari, englanti, portugali, puola, saksa, sveitsinsaksa, ruotsi, venäjä ja tamili, Meriläinen luettelee.

Paikalliset ystävyysseurat esittäytyvät Jaaksi-salissa omilla esittelypisteillään. Pisteillä pääsee tutustumaan seurojen toimintaan sekä eri maiden kulttuureihin. Lisäksi Seinäjoen Kansalaisopisto esittäytyy Jaaksi-salissa omalla tietopisteellään ja jakaa tietoa kieltenopiskelumahdollisuuksista Seinäjoella. Luvassa on myös kieltä kutkuttavia pelejä!

Lapsille on tarjolla satutuokio toisella kotimaisella kielellämme, kun Svenska Föreningenin kielikylpy jalkautuu kirjaston lastenosastolle ruotsinkielisen satutuokion muodossa. Kuvakirja ja tuttu satu edesauttavat tarinan seuraamista Lisäksi lastenosastolta löytyy kieliaiheinen puuhapiste koko tapahtuman ajan.

Tapahtuman järjestämisestä vastaa Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen. Yhteistyössä ovat mukana: Seinäjoen kaupunginkirjasto, Seinäjoen kansalaisopisto, Svenska Föreningen i Östermyra sekä Seinäjoen Suomi-Ranska yhdistys.

Seinäjoen tapahtumalla juhlistetaan vuosittaista Euroopan kielipäivää, jolla halutaan kiinnittää huomiota etenkin Euroopan ja EU:n kielelliseen monimuotoisuuteen sekä kannustaa kaikenikäisiä opiskelemaan kieliä. Päivää vietetään Euroopan neuvoston aloitteesta, ja kansallisesti sitä koordinoi opetushallitus.

 

Tilaisuuden ohjelma:

 

  • Kropsukahvit 100 ensimmäiselle (klo 14.00 alkaen Jaaksi-salissa)
  • Speak dating (klo 14-18 Jaaksi-salissa)
  • Ystävyysseurojen ja kansalaisopiston esittelypisteet (klo 14-18 Jaaksi-salissa)
  • Kieliaiheinen puuhapiste (itsenäisesti suoritettava, lastenosastolla klo 14-18).
  • Ruotsinkielinen satutuokio (klo 16.00 lastenosasto Piilomaassa)

 

Lisätietoja:

Projektikoordinaattori Hanna Meriläinen

puh. 0400 241 813

hanna.merilainen(a)etela-pohjanmaa.fi

 

Euroopan kielten päivän mainos

13.09.2019

Aluekehittämispäivät Seinäjoella 8.-9.10.2019

Aluekehittämisellä on vahva jalansija uudessa hallitusohjelmassa. Aluekehittämispäivillä keskustelu ajankohtaisista aluekehittämisen sisällöistä ja tekemisen tavoista jatkuu. Pureudumme muun muassa tulevaan aluekehittämispäätökseen ja avaamme näkymiä älykkääseen erikoistumiseen uudella rakennerahastokaudella. Tilaisuudessa julkistetaan syksyn Alueelliset kehitysnäkymät –raportti eli kuulemme tuoreeltaan millaisin odotuksin alueet katsovat tulevaan.

Aluekehittämispäivät järjestetään Seinäjoen OmaSp Stadionilla 8.-9.10.2019 lounaasta lounaaseen. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriö, Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen kaupunki sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Tilaisuus on tarkoitettu kaupunkien, kuntien, valtionhallinnon ja kehittämisorganisaatioiden asiantuntijoille, yrityselämän edustajille, järjestötoimijoille, tutkijoille ja päätöksentekijöille – kaikille aluekehittämisen toimijoille.

Tilaisuus on ilmainen ja siihen voi osallistua myös webcastingin kautta. Webcasting tulee olemaan linkkinä TEM:in tapahtumakalenterin sivulla » 

Ilmoittautuminen: Aluekehittämispäiville voi ilmoittautua tästä keskiviikkoon 25.9. mennessä.

 

Lisätietoa tapahtumasta löytyy liitteenä olevasta ohjelmalehtisestä sekä osoitteesta: https://tem.fi/tapahtumat/2019-10-08/aluekehittamispaivat-seinajoella

 

Lämpimästi tervetuloa!

 

Lisätiedot:

Työ- ja elinkeinoministeriö

Hanna-Maria Urjankangas
hanna-maria.urjankangas@tem.fi
029 506 3739

12.09.2019

Älykäs erikoistuminen luo pohjaa kasvulle

Etelä-Pohjanmaalla Älykkään erikoistumisen strategian toimeenpano on edistynyt hyvin, mistä on osoituksena mm. kansainvälisten TKI-hankkeiden määrän kolminkertaistuminen. Suurimpina hyötyinä ovat olleet uusien hankkeiden mahdollistuminen ja verkostojen laajentuminen. Verkostot ovat parantuneet erityisesti kansainvälisesti ja maakunnan sisällä. Painopistealueista näkyvimmin on edistynyt ruokajärjestelmät.

Yrityskentällä kansainvälistyminen on edennyt pienin askelin. Haasteena älykkäälle erikoistumiselle on, miten erityisesti pk-yritykset saataisiin aktivoitua nykyistä enemmän yhteistyöhön isompien yritysten tai korkeakoulujen kanssa. Strategian vaikuttavuuden parantamiseksi Etelä-Pohjanmaalla tarvitaan panostuksia koulutukseen. Esimerkiksi diplomi-insinöörien muuntokoulutukseen panostaminen tukisi maakuntaa TKI-hankkeiden lisäämisessä entisestään.

Johtopäätökset käyvät selville tuoreesta Länsi-Suomen maakuntien älykkään erikoistumisen strategioiden vaikuttavuuden arvioinnista. Tarkastelu kohdistui Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan tekemiin valintoihin ja niiden vaikuttavuuteen. Strategiatyön taustalla on Euroopan unionin jäsenmaille ja näiden alueille osoittama kehotus tutkimus- ja innovaatiostrategioiden laatimiseen.

Nyt julkaistavan arvioinnin mukaan Länsi-Suomessa kärkialojen ympärille on syntynyt lisää opetusta ja tutkimusta. Hankerahoitus on tuonut konkretiaa valittuihin kärkiin luomalla yhteistyötä ja mahdollistamalla tutkimusta ja tuotekehitystä. Valinnat myös auttavat maakuntia kansainvälisten kumppaneiden löytämisessä. Arvioinnissa painotetaan, että samoja kehittämisvalintoja tehneiden maakuntien tulisi tehdä keskenään enemmän yhteistyötä, jotta niillä olisi edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa.   

Owal Groupin laatima arviointi on osa Pirkanmaan liiton toteuttamaa, Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tukea saanutta Uutta luovat maakunnat -hanketta.

 

Lue lisää:

  

Lisätiedot: 

11.09.2019

Myönteistä kehitystä työllisyydessä ja taloudessa

Viime vuosina nousukausi on näkynyt koko Suomen alueella. Positiivinen talouskehitys ulottui läpi Suomen. Työllisyyden kasvu ja myönteinen vire elinkeinoelämässä on jatkunut useamman vuoden, ja talouskasvun ennakoidaan jatkuvan vielä ensi vuonnakin. Olennainen muutos viime vuoden takaisiin tunnelmiin on, että yrityskentällä on kuluvan vuoden aikana epävarmuus lisääntynyt huomattavasti ja eri toimijoiden julkaisemat ennusteet tulevien vuosien talouskasvusta ovat madaltuneet.

On syytä tarkastella miltä maakunnan tilannekuva näyttää uusimpien lukujen varjossa.

Vuoden 2018 aikana Etelä-Pohjanmaan keskimääräinen työllisyysaste oli Manner-Suomen korkein (75,2 %) työttömyysaste matalin (4,4 %). Vaikka maakunnassa väki väheni, niin työllisten määrä kasvoi ja pitkäaikaistyöttömien määrä laski. Työllisiä on viimeksi ollut yhtä paljon vuonna 2008.

Työllisyysaste on pysynyt korkeana myös vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla, joskin näyttää, että jatkuvan osa-aikatyön määrä on suurempi kuin aikaisempina vuosina. Työllisyysasteen trendi on laahannut kuluvan vuoden aikana ja työllisyyden kehityksen on ennakoitu hidastuvan.

tilastokuvaus maakuntien työllisyys- ja työttömyysasteesta 

 

Etelä-Pohjanmaan yrityskentällä positiivinen vire on jatkunut kuluvan vuoden aikana, vaikka kansallisella tasolla arviot talouskasvun jatkumisesta ovat kääntyneet pessimistisemmäksi. Suhdannehuippu on ohitettu, mutta taantumaan tuskin ollaan matkalla.

Etelä-Pohjanmaalla yritysten liikevaihdon kasvu jatkui vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Myönteistä on, että kaikissa maakunnan seutukunnissa on päästy kasvuun kiinni. Suupohja poikkesi vuonna 2017 muista seuduista selvästi talouden maltillisessa kehityksessä. Vuoden 2018 aikana ja alkuvuodesta 2019 yritysten liikevaihto kääntyi nopeaan kasvuun.

liikevaihdon suhdannekehitys -tilastokuva 

Perinteisesti talouskasvu on Etelä-Pohjanmaalla ollut muun maan tasoa maltillisempaa. Verrattaessa kehitystä aikaisempiin vuosiin, voi todeta, että maakunnassa kasvu on ollut vahvaa. Myönteistä on erityisesti teollisuuden tilanne, jossa viime vuoden hiipumisen jälkeen kasvuvauhti kiihtyi loppuvuotta kohden.

Kiinnostava huomio on, että Etelä-Pohjanmaalla kaupan ala ei päässyt käytännössä missään vaiheessa mukaan nousukauden vetoon. Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto on laahannut selvästi verrattuna muihin toimialoihin. Kehityskulku herättää huomiota siitä myös syystä, että maakunnan laskeva trendi poikkeaa selkeästi muista alueista Suomessa.

Etelä-Pohjanmaa on yksi teollisuusvaltaisimmista alueista, joka näkyy mm. siinä, että maakunnassa on suhteessa yrityskantaan kaikkein eniten teollisuus-yrityksiä. Toimiala on alihankintaketjujen kautta kytköksissä vientiin, vaikka tilastojen perusteella suora vienti maakunnasta on vähäisempää, kuin monissa verrokkimaakunnissa.

viennin suhdannekehitys -tilastokuva

Positiivista on, että teollisuuden viennin kasvu on kiihtynyt viime vuoden notkahdukseen jälkeen. Vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen perusteella kasvuvauhti on ollut yllättävän vahvaa (+5,4 %).  Viennin kehitys on ollut myönteistä kaikissa E-P:n seutukunnissa, mikä on tärkeää koko maakunnan kehityksen kannalta. Suupohjassa vuoden 2018 aikana viennin kasvuluvut ovat olleet muuta maakuntaa selvästi maltillisempia ja kehitys on jatkunut kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.                           

Yhteenvetona voi todeta, että maakunnan talouden kehitys on viime vuosina ollut yllättävänkin vahvaa, mikä näkyy erityisesti korkeana työllisyytenä suhteessa muihin perinteisiin verrokkimaakuntiin. Syksyn aikana julkaistavat alueelliset kehitysnäkymät valottavat millaiset ovat odotukset maakuntien seutukunnissa talouden ja työllisyyden tulevan kehityksen osalta.

Positiivisen vireen jatkumisen kannalta keskeisiä kysymyksiä on, miten saamme nostettua työllisyysastetta entisestään ja miten pidetään yllä viennin myönteistä kehitystä. Vaaditaan pitkäjänteistä työtä kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi, uusien osaajien houkuttelua ja on edistettävä vaikeammin työllistyvien ryhmiä pääsemistä työelämään kiinni.

Nykyisen hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta saavutettiin Etelä-Pohjanmaalla jo viime vuoden aikana, mitä voi pitää poikkeuksellisen hyvänä suorituksena. Täystyöllisyyden saavuttamisesta ei kuitenkaan vielä voida puhua, ja maakunnassa riittää yhä väkeä, jotka ovat työtä vailla. Nyt haasteena on erityisesti työvoiman kohtaanto ja osaavan työvan saatavuus. Työllisyysasteen nosto lähemmäksi 80 prosenttia vaatii toimenpiteitä ja yhteistyön tiivistämistä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoilta. Myönteisiä avauksia on tehty ja maakunnassa on liikkeellä lukuisia osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseen liittyviä hankkeita.

 

Teksti: Miika Laurila

11.09.2019

Ampumaratoja tarvitaan - maakunnallinen suunnitelma sai hyvää palautetta

Etelä-Pohjanmaan liitto järjesti Seinäjoella 3.9.2019 Etelä-Pohjanmaan ampumaratojen kehittämistilaisuuden. Tilaisuudelle oli selvästi tarvetta ja paikalle saatiin aktiivinen kolmikymmenhenkinen osallistujajoukko ampumarata-asioista joko työnsä tai vapaa-ajan harrastuksiensa kautta kiinnostuneita.

Tilaisuudessa käytiin läpi maakunnan liiton Etelä-Pohjanmaan alueelle laatiman ampumaratojen kehittämissuunnitelman viimeisintä versiota. Vuodenvaihteessa 2018−2019 kommentoitavana ollutta suunnitelmaluonnosta on päivitetty alkuvuoden 2019 aikana luonnoksesta saatujen lausuntojen ja palautteiden pohjalta, ja suunnitelman viimeisimpään versioon pääsee tutustumaan täällä.

Kehittämistilaisuus sisältöineen sekä kiinnosti että herätti vilkasta keskustelua ampumarata-asioiden tilasta ja tulevaisuudenkuvasta maakunnassamme. Osallistuneilta saatiin myös kullanarvoisia kommentteja suunnitelmaan viimeistelyyn. Kehittämissuunnitelmaa tullaan päivittämään saadun palautteen pohjalta kuluvan syksyn aikana ja tavoitteena on julkaista valmis työ vuoden 2019 loppuun mennessä.

Kiitokset kaikille kehittämistilaisuuteen osallistuneille ja suunnitelmaa kommentoineille!

Lisätietoja ampumaratojen kehittämissuunnitelmasta ympäristösuunnittelija Maaria Vanhatalolta, etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

6.09.2019

Etelä-Pohjanmaalla järjestetään kulttuurihyvinvoinnin koulutuksia

Kulttuurisote II-hankkeessa järjestetään syys-lokakuun aikana kaksi koulutustilaisuutta, joiden tarkoitus on lisätä tietoutta kulttuurihyvinvoinnista sekä tarjota konkreettisia malleja toiminnalle.

Kuntien hyte-työtä tukemaan järjestetään keskiviikkona 18.9.2019 klo 12 alkaen seminaari ”Kuntalaisten kulttuurihyvinvointi – Osa hyvää elämää”. Asiantuntijoina seminaarissa ovat taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Arttu Haapalainen sekä Etelä-Pohjanmaalla toimivan kulttuurikollektiivi Silta ry:n toiminnanjohtaja Juulia Soidinaho.

Toinen tilaisuus ”Ikäihmisten kulttuurihyvinvointi sote-palveluissa” järjestetään torstaina 10.10. 2019 klo 12 alkaen. Tilaisuuden kohderyhmänä ovat asiakkaiden/asukkaiden kanssa työskentelevät asiakas- ja palveluohjaajat, yksiköiden kulttuuri-/virikevastaavat sekä lähiesimiehet. Tilaisuuden tavoitteena on edistää taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntämistä sote-palveluissa. Tilaisuudessa esitellään mm. Seinäjoen kaupungin kulttuurisen vanhustyön toimintamalli.

Syksyn koulutuksiin sisältyy myös mahdollisuus paikallisiin työpajoihin loppuvuoden aikana. Työpajoissa kunnat ja sote-organisaatiot voivat työstää eteenpäin omia kulttuurihyvinvointiin liittyviä tavoitteitaan niiden käytäntöön viemiseksi.   

Kulttuurisote II on Taiteen edistämiskeskuksen rahoittama kolmen maakunnan ja yhden sairaanhoito-piirin kumppanuushanke. Hankkeessa mallinnetaan, miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut otetaan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutarjontaa. Päämääränä on vakiinnuttaa taide- ja kulttuuripalvelut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelua, toteutusta ja seurantaa.

 

Lisätietoja:

Pirjo Heino, Projektipäällikö

p. 040 681 8511 tai sähköpostilla pirjo.heino@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
6.09.2019

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun 2019 finalistit on valittu

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun 2019 hakuaika umpeutui elokuun lopussa. Kilpailuun saatiin 12 osallistujaa. Tuomaristo kokoontui arvioimaan töitä heti tuoreeltaan tämän viikon tiistaina. Tuomaristoon kuuluivat museotoimenjohtaja Maria Lampinen Nelimarkka-museosta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan taidemuseosta, näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen Taidehallista ja kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Arvioinnissaan tuomaristo oli ilahtunut, että kilpailuun saatiin monipuolisesti eri tekniikoilla tehtyjä teoksia: maalauksia, piirroksia, valokuvia, videoita, julkisia teoksia, taideprojekteja, performansseja, uutta tekniikkaa edustavia teoksia. Tuomaristo valitsi osallistujista viisi finalistia. Valittuja taiteilijoita yhdistää moniäänisyys ja tuoreus. Teokset ovat monitasoisia ja laittavat katsojan ajattelemaan. Kaikkien finalistien teokset ovat vahvasti kiinni ajassa.

Vielä saa yleisö hieman jännittää, sillä finalistit julkaistaan 2.10.2019. Sen jälkeen finalistien näyttely on avoinna Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla 27.10 saakka. Yleisö voi lokakuun aikana äänestää verkkosivustolla omaa suosikkiaan. Maakuntajuhlassa sitten julkistetaan ja palkitaan vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2019 ja yleisön suosikki. 

Kilpailu järjestettiin nyt neljännen kerran. Sen tarkoituksena on antaa nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle ja tuoda esille nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita. Kilpailun järjestää Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto.

0 kommenttia
4.09.2019

Etelä-Pohjanmaan kuntien paikkatietopäivä 18.9.2019

Etelä-Pohjanmaan liitto järjestää kuntien paikkatietopäivän Seinäjoella keskiviikkona 18.9.2019 klo 8.30-12.30. Tilaisuus on suunnattu kuntien teknisestä toimesta, kaavoituksesta ja rakennusvalvonnasta vastaaville henkilöille.

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Framin B-rakennuksen kokoustilassa Watt/Edison/Bell/Marconi, 2. krs (Kampusranta 9 B, 60320 Seinäjoki).  

Tutustu päivän ohjelmaan »

 

Ilmoittautumiset: Pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen viimeistään tiistaina 10.9.2019 osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/r/paikkatietopaiva2019

 

Lämpimästi tervetuloa!

 

4.09.2019

Hyvän johtamisen foorumi tulee taas!

Tiistaina 24. syyskuuta klo 14.15-18.30 Rytmikorjaamolla

Syksyllä jo viidettä kertaa järjestettävä Hyvän Johtamisen Foorumi tuo Etelä-Pohjanmaan alueen esimiehet ja johtajat Rytmikorjaamolle. Tule verkostoitumaan, vaihtamaan ajatuksia sekä kuulemaan innostavia puheenvuoroja johtajuudesta!

Tänä vuonna tapahtumassa palkitaan Vuoden johtamisteko. Hyvän Johtamisen Foorumi huipentuu voittajan valitsemiseen, johon tapahtuman osallistujat pääsevät vaikuttamaan. Varsinainen kutsu on viestin liitteenä.

Lisätietoja: Piia-Marika Jokela, Into Seinäjoki Oy, puh. 040 550 4039, piia-marika.jokela(at)intoseinajoki.fi

 

Lue lisää ohjelmasta ja ilmoittaudu viimeistään 17. syyskuuta osoitteessa www.hyvajohtaminen.fi.   

26.08.2019

Tule kielioppaaksi Kielten päivän tapahtumaan! / Language guides needed for Speak dating event!

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjestää kaikille avoimen Euroopan kielten päivän tapahtuman perjantaina 27.9.2019 Seinäjoen Apila-kirjastolla klo 14-18. Tapahtumassa on luvassa monenlaista aktiviteettia ja tietoa kieliin ja kielten opiskeluun liittyen kaikenikäisille vauvasta vaariin. Yksi ohjelmanumero tapahtumassa on Speak dating, jossa osallistujat pääsevät tutustumaan eri kieliin pikadeittaustyyliin kielioppaiden johdolla lyhyissä noin 10 minuutin pituisissa jaksoissa. 

Etsimmekin nyt vapaaehtoisia kielioppaita, joiden tehtävä on tutustuttaa kiinnostuneita omaan kieleensä. Oppaana toimiminen ei vaadi pedagogista osaamista vaan ainoastaan innokasta asennetta oman kielen jakamiseen muiden kanssa. Oppailta ei vaadita myöskään suomen kielen osaamista. Palkkaa emme valitettavasti pysty maksamaan, mutta palkkioksi oppaat saavat 30 euron lahjakortin.

Varmistuneita oppaita meillä on jo tähän mennessä seuraavista kielistä: espanja/argentiina, italia, kreikka, portugali, puola, saksa ja venäjä. Mutta mukaan ukaan mahtuisi hyvin vielä oppaita esimerkiksi kiinan, japanin, vietnamin, ranskan, hollannin, unkarin, tanskan tai turkin kielistä. Kaikki muutkin kielet ovat tervetulleita mukaan! 

Mikäli kiinnostuit ota pikimmiten yhteys EP-liiton EU-tietokeskukseen. Yhteystiedo: Hanna Meriläinen, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, 0400 241813.

Päivitämme tapahtumatietoja nettivuillemme osoitteeseen: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus

****

INFO IN ENGLISH:

Language guides needed for Speak dating event

The EU Information Center of South Ostrobothnia is organising a Language day event on the 27th of September at Apila Library (2 - 6 pm) in Seinäjoki. We are now looking for enthusiastic language speakers to come join our Speak Dating activity as a language guide!

All guides will be rewarded with a 30-euro gift card and all kinds of languages are welcome. No earlier teaching experience is needed. Just an enthusiastic attitude to share your language. We will prepare materials for teaching.

We already have guides for Argentinian Spanish, German, Greek, Italian, Polish, Portuguese and Russian. So there are still plenty of room other languages of the world!

The speak dating in practice works so that each language will have its own table around the Jaaksi Hall and the particpants rotate the tables every 10 minutes.  The participants can collect the languages in a “language passport” and get prizes based on their activity. 

If you are interested, please contact the EU information center by email: hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

More info about the event will be updated here: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus

 

0 kommenttia
26.08.2019

Euroopan kielten päivä Seinäjoella 27.9.2019

Aika: Perjantai 27.9. klo 14-18
Paikka: Apila-kirjasto, Alvar Aallon katu 14, Seinäjoki

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjestää kaikille avoimen Euroopan kielten päivän tapahtuman perjantaina 27.9.2019 Seinäjoen Apila-kirjastolla klo 14-18. Tapahtumassa on luvassa monenlaista aktiviteettia ja tietoa kieliin ja kielten opiskeluun liittyen kaikenikäisille vauvasta vaariin.

Ohjelmassa:

  • Speak dating - Kielten opiskelua pikadeittaustyyliin Jaaksi-salissa klo 14-18. Ohjelmanumerossa osallistujat pääsevät tutustumaan uusiin kieliin natiivipuhujien johdolla lyhyissä noin 10 minuutin vuoroissa. Tutustumiaan kieliä voi suorittaa kielipassiin, mitä vastaan saa pieniä palkintoja. Tällä hetkellä mukana on ainakin seitsemän kieltä: kreikka, espanja, italia, venäjä, puola, saksa ja portugali, ja lisää kieliä varmistuu lähiviikkoina!
  • Ystävyysseurat esittäytyvät. Paikalliset ystävyysseurat esittäytyvät Jaaksi-salissa klo 14-18 omilla esittelypisteillään. Pisteillä pääset tutustumaan seurojen toimintaan sekä myös eri maiden kulttuureihin erilaisten tehtävien kautta.
  • Seinäjoen Kansalaisopisto esittäytyy Jaaksi-salissa omalla tietopisteellään. Pisteellä pääset tiedustelemaan kieltenopiskelumahdollisuuksista Seinäjoella. Luvassa myös kieltä kutkuttavia pelejä!
  • Ruotsinkielinen satutuokio lapsille. Svenska Föreningenin kielikylpy jalkautuu kirjaston lastenosastolle satutuokion muodossa. Tarkempi aika varmistuu myöhemmin.

Tapahtuma on avoin ja maksuton kaikille kielistä innostuneille!

Yhteistyössä mukana: Seinäjoen kaupunginkirjasto, Seinäjoen kansalaisopisto, Svenska Föreningen i Östermyra, Seinäjoen Suomi-Ranska yhdistys.

Lisätietoja tapahtumasta antaa Hanna Meriläinen, Etelä-Pohjanmaan liitto, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, 0400 241813. 

Seuraa tapahtumatiedottelua Facebookissa tai EU-tietokeskuksen nettisivuilla

Sydämellisesti tervetuloa! 

#EDLangs #kielipäivä2019 #EuropeForCulture

 

****

INFO IN ENGLISH:

European Day of Languages at Seinäjoki on Friday 27th of September 2019

The EU information centre of South Ostrobothnia is organising a language day event at Apila-library on the 27th of September (2 - 6pm). In the event various activities are organized where participants can learn about languages and test their language skills in different European languages.  The event is free and open for everyone!

Program:

  • Speak Dating. Come find your match-language-in-heaven!In the speak dating participants can try out different European languages in short 10-minute sessions with the guidance of a native speaker. Participants can collect the languages in a “language passport” and get prizes based on their activity. So far at least seven languages are in including Greek, Spanish (Argentinian), Italian, Russian, Polish, German and Portuguese. More languages will be announced later!
  • Local Friendship Associations will be present at Jaaksi Hall between 2 and 6 pm. At their stands you can learn about their activities and participate in various activities such as quizzes etc.
  • Seinäjoki Adult Education Centre will also be presenting their activities at Jaaksi Hall. On their desks you can learn about their language education.
  • Fairy tales in Swedish. The language immersion teacher from the Swedish Association will read fairy tales in Swedish for children at the children books section.

More program will be announced later. For more info please contact: Hanna Meriläinen, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, +358400241813

Follow the event info on Facebook or at the EU-information centre's websites

 

Kielten päivä Logo

 

EDIC EP

 

0 kommenttia
22.08.2019

Etelä-Pohjanmaan ampumaratojen kehittämistilaisuus 3.9.2019

Etelä-Pohjanmaan ampumaratojen kehittämistilaisuus järjestetään Seinäjoella Framissa tiistaina 3.9.2019 klo 17.00 alkaen (kokoustila Mega, Frami D, Tiedekatu 2 D, 60320 Seinäjoki). 

Yleisötilaisuudessa esitellään Etelä-Pohjanmaan ulkoampumaradoille laadittu kehittämissuunnitelma. Tilaisuudessa on myös mahdollista kommentoida kehittämissuunnitelmaa ja vaikuttaa sen lopulliseen sisältöön. 

Kehittämissuunnitelman viimeisimpään versioon pääsee tutustumaan täällä » ja maakunnan ampumaradoista laadittuihin karttoihin täällä » 

Ilmoittautumiset: Pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen viimeistään keskiviikkona 28.8.2019 osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/r/ampumaradat

 

Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille, tervetuloa!

12.08.2019

Vietnamin mahdollisuudet -seminaari 26.8.2019

Tilaisuuden paikka on vaihtunut, ja se järjestetään Framin D-osan Mega-tilassa.

Maanantaina 26.8.2019 klo 12.00 - 16.00 järjestetään Seinäjoen Framissa seminaari, jossa käydään keskustelua Vietnamin tarjoamista mahdollisuuksista suomalaisille yrityksille ja organisaatioille. Tilaisuudessa puhuvat muun muassa suurlähettiläät Kari Kahiluoto sekä Pham Thi Ngoc Bich. Lisäksi kuullaan kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta EU:n ulkopuolelta sekä koulutusyhteistyöstä Vietnamin kanssa.

Tutustu ohjelmaan »

Ilmoittautumiset: Ilmoittautumisia seminaariin pyydetään ma 19.8.2019 klo 15.00 mennessä osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/r/Vietnam-seminaari_260819

Verkkolähetys

Seminaaria on mahdollista seurata suorana verkkolähetyksenä Etelä-Pohjanmaan liiton Facebook-sivulla: https://www.facebook.com/epliitto/. Lisäksi tallenne on katseltavissa samassa osoitteessa seminaarin jälkeen.

9.08.2019

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu 2019 - vielä ehdit mukaan!

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu järjestetään neljännen kerran vuonna 2019. Kilpailulla pyritään antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita.

Kilpailu on toteutettu kolmen vuoden projektina vuosina 2015–2017. Saatujen hyvien kokemusten perusteella kilpailua on päätetty jatkaa ja se toteutetaan jatkossa joka toinen vuosi. Vuonna 2018 kilpailun osalta oli välivuosi ja Seinäjoen taidehallilla järjestettiin kolmen vuoden kilpailujen finalistien yhteisnäyttely Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita.

 Meidän tarinoitamme, nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita kuvassa. Kuva by Elina Teitti/Seinäjoen taidehalli
Kuva by Elina Teitti/ Seinäjoen taidehalli


Kilpailu pähkinänkuoressa

Kilpailuun voivat osallistua kaikki vuonna 1984 syntyneet tai sitä nuoremmat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa asuvat tai sieltä kotoisin olevat kuvataiteilijat tai kuvataiteilijan ammattiin opiskelevat. Kilpailuun voi osallistua kaikilla kuvataidelajeilla. Kilpailuun osallistuvat työt eivät saa olla kolmea vuotta vanhempia.

Taiteilijat osallistuvat kilpailuun 31.8.2019 mennessä lähettämällä sähköisessä muodossa Nelimarkka-museolle eli Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseolle hyvälaatuiset kuvat 3-5 taideteoksestaan, tiedot teoksista ja ansioluettelonsa.

Kilpailu käydään kahdessa osassa. Jury valitsee osallistujista 3-6 finalistia kilpailuun lähetettyjen kuvien perusteella syyskuussa 2019. Finalistien esittely ja heidän töidensä näyttely tulee Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolle ajalle 23.9.–27.10.2019. Tuona aikana yleisö äänestää oman suosikkinsa. Yleisöäänestyksessä eniten ääniä saanut taiteilija on yleisön suosikki. Äänestys tapahtuu Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla. Äänestysaika on 23.9.–27.10.2019. Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija ja yleisön suosikki julkistetaan 31.10.2019 Etelä-Pohjanmaan maakuntajuhlan yhteydessä. 

Tarkemmat säännöt löydät täältä.


Kilpailun järjestäjä

Kilpailun on suunnitellut ja toteuttaa Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto. Siihen kuuluvat maakunnan taidemuseot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöllistä ympärivuotista näyttelytoimintaa: Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Kaari Kauhavan taidegalleria ja Pirkanpojan taidekeskus Ähtäristä. Kuvataideverkoston tehtävänä on kehittää yhteistyötä kuvataiteen alalla, nostaa kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa ja pohtia toimenpiteitä kuvataiteen kehittämiseksi maakunnassa. Kuvataideverkoston koordinoijana on Etelä-Pohjanmaan liitto.


Vuosien 2015-2017 voittajat            

Ensimmäisen kilpailun vuonna 2015 voitti lapualaislähtöisen Ville Vuorenmaan ja yleisön suosikiksi äänestyksessä nousi alajärveläissyntyinen Mari Hallapuro. Vuoden 2016 kilpailun voittaja oli seinäjokelainen Katri Yli-Erkkilä ja yleisön suosikki Peräseinäjoelta syntyisin oleva Mervi Patala. Vuoden 2017 nuori eteläpohjalainen taiteilija ja myös yleisön suosikki oli seinäjokelaissyntyinen Heidi Katajamäki.

 

Lisätietoja kilpailusta:

Kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, p. 050 537 8071, tuija.ahola(at)etela-pohjanmaa.fi

 

7.08.2019

Yleisötilaisuus kaupan ja keskustatoimintojen vaihemaakuntakaavasta 13.8.2019

Kaikille avoin esittelytilaisuus kaavaehdotuksesta järjestetään Seinäjoella Framissa tiistaina 13.8.2019 klo 17.00 (kokoustila Swingi, Frami B, Kampusranta 9). II vaihemaakuntakaava koskee kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja.

Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää kaupan sijoittumista ohjaavat kaavamerkinnät ja -määräykset vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Ehdotusvaiheen kaava-aineistot ovat nähtävillä 6.9.2019 asti Etelä-Pohjanmaan liiton toimistolla sekä verkkosivuilla osoitteessa: www.epliitto.fi/vaihemaakuntakaava2muutos.

Tervetuloa!

3.07.2019

EU-uutiskirje 3/2019

Vuoden kolmas EU-uutiskirje on nyt luettavissa EU-tietokeskuksen sivuilta. Uutiskirjeessä jälleen rutkasti ajankohtaisia EU-uutisia, ja kuten juttujen sisällöstä voi huomata EU-politiikassa eletään tällä hetkellä toden totta jännittäviä aikoja, eikä EU-politiikan seuraamista kannata lopettaa kesälomienkaan aikana. 

EU-tietokeskus toivottaa kaikille lukijoilleen oikein antoisia lukuhetkiä ja mukavaa kesää!

Lue uutiskirje täältä>>

0 kommenttia
24.06.2019

Kuulutus: Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen ehdotusvaiheen kuuleminen

Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen ehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 §:n mukaisesti nähtävillä 24.6 – 6.9.2019.

Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaava käsittelee kauppaa, keskustatoimintojen alueita ja liikennettä. Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää kaupan sijoittumista ohjaavat kaavamerkinnät ja -määräykset vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Muutokset kohdistuvat kaavan yleiseen suunnittelumääräykseen, jossa määritellään seudullisesti merkittävän kaupan alarajat sekä keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alakeskusten suunnittelumääräyksiin. Kaavamuutos ei koske keskustojen ulkopuolisia km-merkintöjä eikä liikenteen ja logistiikan merkintöjä.

Nähtävilläolon aikana Etelä-Pohjanmaan kuntien jäsenillä ja muilla osallisilla on mahdollisuus lausua kaavaehdotuksesta mielipiteensä. Kirjallisen muistutuksen voi lähettää Etelä-Pohjanmaan liiton kirjaamoon postiosoitteeseen PL 109, 60101 Seinäjoki tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi perjantaihin 6.9.2019 klo 15.00 mennessä.

Ehdotusvaiheen kaava-aineisto on nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton internetsivuilla ja liiton toimistolla osoitteessa Kampusranta 9 C, 4. kerros, Seinäjoki.

Kaikille avoin kaavaehdotuksen esittelytilaisuus järjestetään Framilla Seinäjoella tiistaina 13.8.2019 klo 17.00 (kokoustila Swingi, Frami B, Kampusranta 9). Tervetuloa!

 

Lisätietoja:

Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, p. 050 347 9845

Maakuntasuunnittelija Timo Lakso, p. 050 4054 578

 

Seinäjoella 17.06.2019

ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAHALLITUS

19.06.2019

EAKR-rahoitusta haettavana

Pirkanmaan liitossa on haettavana Etelä-Pohjanmaan alueellisesta rahoituskehyksestä EAKR-rahoitusta noin 1,6 miljoonaa euroa.

Kyseessä on kuluvan ohjelmakauden koko loppurahoitus. Lisähaku keväällä 2020 on mahdollinen, mikäli rahoitusta jää käyttämättä tämän haun jälkeen.

Hakemuksia voi jättää Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1. PK-yritystoiminnan kilpailukyky ja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen erityistavoitteisiin 2.1, 3.1, 4.1, 5.1 ja 3.2, jotka on kuvattu em. ohjelma-asiakirjassa.

Hankkeiden tulee kohdentua ensisijaisesti Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2018-2021 ja älykkään erikoistumisen strategian mukaisille elinkeinopainoaloille (Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, Uudistuva palvelu- ja elämystuotanto). Hankkeiden tarpeellisuus tulee perustella elinkeinoelämän esiin nostamien kehittämistarpeiden pohjalta, ja tulosten on oltava avoimia ja yleisesti hyödynnettävissä.

Hakemukset tulee jättää tiistaihin 1.10.2019 mennessä.

 

Tutustu hakuohjeeseen »

19.06.2019

Väestörakenteen muutos kiihtyy – Onko kehitystä mahdollista kääntää?

Etelä-Pohjanmaalla tehtävää tulevaisuustyötä on viime vuosien aikana kehitetty ja yhteistyötä tiivistetty. Innovatiivisuutta ja kasvua -hankkeen toteutuksen myötä on kokeiltu uutta toimintatapaa, jonka näkyvimpänä osatekijänä ovat olleet runsaan osallistujajoukon keränneet tulevaisuusfoorumit. Tilaisuuksien tavoitteena on ollut tarjota osallistujille mahdollisimman ajankohtaista ja laadukasta tietoa sekä tuoda laajempaan keskusteluun erilaisia ilmiöitä, jotka muovaavat meidän kaikkien tulevaisuuttamme, kuten työn murros, globalisaatio, väestönkehitys ja muuttoliike.

Viime aikoina väestönkehityksessä on tapahtunut merkittävä käänne. Tilanne on kärjistynyt erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolisilla alueilla, kuten Etelä-Pohjanmaalla. Haasteet ovat lukuisia, ja niiden keskellä voi olla vaikea pysyä positiivisena – varsinkin, kun usein toistellaan varmoina tiedettyjä totuuksia kaupungistumisesta ja muuttoliikkeen suunnasta. On pidettävä mielessä, että tulevaisuus on alati muutoksessa, kehityskulut vahvistuvat ja hiipuvat aikojen kuluessa. Trendeihin on mahdollista vaikuttaa eikä niiden edessä voi jäädä toimettomaksi.

Mihin suuntaan väestörakenne kehittyy Suomessa ja alueilla, on tällä hetkellä yksi suurimmista kysymyksistä. Tietoa aiheesta on saatavilla laajasti. Ikäluokkien koko, muuttoliike ja syntyvyys ovat kuitenkin vain osa sitä kokonaisuutta, joka näkyy vuoden lopussa joko plus- tai miinusmerkkisenä lukuna tietyllä alueella.

Kiinnostavaa on, että positiivinen talous- ja työllisyystilanne ei ole juurikaan näkynyt myönteisenä kehityksenä väestön osalta maakunnissa eivätkä tietyille alueille kohdistuneet suuret tehdasinvestoinnit ole onnistuneet luomaan positiivista käännettä kuntien asukasluvun kehityksessä. Suunnitellessa toimenpiteitä muuttoliikkeen kääntämiseksi on päästävä käsiksi muuttoliikkeen juurisyihin ja pyrittävä vahvistamaan niin sanottuja pehmeitä vetovoimatekijöitä.

Millaiselta Etelä-Pohjanmaa näyttää sellaisen näkökulmasta, joka on opiskellut ja työskennellyt suurilla kaupunkiseuduilla viiden tai viidentoista vuoden ajan, on hyvin keskeinen kysymys. Mikäli ajatellaan kohderyhmänä metropolialueella asuvia, 30–40-vuotiaita entisiä eteläpohjalaisia, joilla on työpaikat, lapsia, hyvä palvelujen saatavuus ja asunto, ja oletetaan, että samat asiat täyttyisivät heillä myös Etelä-Pohjanmaalla. Miksi he kyseisessä tilanteessa päätyisivät muuttamaan Etelä-Pohjanmaalle?

Tällöin merkityksellisiä tekijöitä ovat odotukset hyvästä elämästä, mielikuvat alueesta, ilmapiiri, elinympäristö, vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja yhteisöt. Nämä perustuvat osin tietoon ja osin vääriin tai oikeisiin uskomuksiin. Miten alueemme kunnat voivat omalla toiminnallaan saada potentiaaliset muuttajat vakuuttuneeksi näistä kyseisistä ”pehmeistä” tekijöistä siten, että muuttopäätös olisi mahdollinen? Miten nämä ihmiset on mahdollista tavoittaa?

Työperäinen maahanmuutto on toinen muutostekijä, johon on mahdollista itse vaikuttaa omilla toimilla. Haasteena kuitenkin on, että Suomi ei ole kovin houkutteleva maa kansainvälisille osaajille eikä Etelä-Pohjanmaa pärjää maan sisäisessä kilpailussa. Työvoimapula vaivaa jo nyt monia toimialoja maakunnassa, ja se tulee kiihtymään työikäisen väestön määrän vähentyessä nopeasti jo lähivuosina.

Ongelmatilanteissa on luonnollista, että pitäydytään vanhoissa ja toimivissa ratkaisuissa, jolloin luovuus ja laatikon ulkopuolelta ajattelu voi jäädä vähemmälle. Nyt on aidosti mietittävä uudelleen, mitä väestökehityksen osalta on mahdollista tehdä ja mitä voidaan tehdä eri tavalla kuin aikaisemmin.

Eri aikakausina tehtyjen ennusteiden mukaan maaseutu ja harvaan-asutut alueet olisi pitänyt jo kauan sitten kuopata ja viimeisen sammuttaa valot. Kuvaavaa oli Siirtolaisuusinstituutin Markku Mattilan havainto siitä, että Etelä-Pohjanmaalla väestö ei ole itseasiassa kasvanut sataan vuoteen. Kuitenkin samalla ajanjaksolla hyvän elämän edellytykset ovat täällä vahvistuneet. Sadan vuoden aikana on ollut merkittäviä murroskohtia, joista ei olla pelkästään selvitty vaan on menestytty. Kyse on ollut valmiudesta sopeutua muutoksiin, korkeasta osaamisesta ja uskosta tulevaisuuteen.

 

Teksti: Miika Laurila, projektipäällikkö

19.06.2019

MDI:n väestöennuste haastaa koko maakunnan pohtimaan tulevaisuuttaan

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laatinut alkuvuonna 2019 kaksi väestöennustetta, joista toinen koskee maamme kaikkia maakuntia ja toinen on Etelä-Pohjanmaan liiton tilauksesta laadittu Etelä-Pohjanmaan kuntakohtainen ennuste. Kumpikin ulottuu vuoteen 2040 asti.

Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2018 lopulla 189 715 henkeä. Maakuntaennusteessa asukasluku olisi vuonna 2040 170 661 ja kuntakohtaisessa ennusteessa 170 658. Maakunnan asukasluku vähentyisi siis vuosina 2019 – 40 noin 19 000 asukkaan eli 10 prosentin verran.  Tämä vähennys tietäisi sitä, että nyt yhdeksänneksi suurin maakunta olisi vuonna 2040 väestöltään kymmenenneksi suurin.

Seinäjoki olisi ennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaalla ainoa kunta, jonka väkiluku olisi vuonna 2040 suurempi kuin oli vuoden 2018 lopulla. Seinäjoen väkiluku olisi ennusteen mukaan vuonna 2040 hieman alle 67 500 henkeä, eli vajaat seitsemän prosenttia suurempi kuin nykyään. Kasvua olisi noin 4 200 henkeä. Ennusteen mukaan Seinäjoki saa erittäin merkittäviä muuttovoittoja muualta Etelä-Pohjanmaalta, mutta ilman näitä muuttovoittoja sen väkiluku laskisi.

Kaikissa muissa kunnissa väestö siis vähenisi. Suhteellisesti parhaan väestökehityksen kunnat sijaitsisivat ennusteen mukaan Seinäjoen seutukunnan ja Kuusiokuntien alueella. Suhteellisesti heikointa väestökehitys olisi Suupohjan ja Järviseudun alueella, sillä kuusi heikoimman kehityksen kuntaa sijoittuisi näille alueille.

Järviseudun kunnissa väestö vähenisi 2018 – 40 lähes 25 prosenttia, eli suhteellisesti eniten maakunnan seutukunnista. Myös Kuusiokuntien ja Suupohjan alueella väestön väheneminen olisi yli 20 prosenttia, mutta Seinäjoen seudun kunnissa yhteenlaskettuna hieman yli 4 prosenttia. Kunnista suhteellisesti eniten väkiluku vähenisi Soinissa, lähes 37 prosentilla. Myös Isojoella vähennys olisi hieman yli 30 prosenttia.

Absoluuttisesti väestön vähentyminen olisi suurinta Kurikassa, jonka asukasluku olisi ennusteen mukaan vuonna 2040 lähes 4 300 henkeä pienempi kuin tänään. Myös Kauhavalla väestön vähentyminen olisi hieman yli 3 000 henkeä.

Merkittävin Etelä-Pohjanmaan väestöä vähentävä tekijä olisi luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotus tiettynä aikana. Etelä-Pohjanmaan luonnollinen väestönlisäys olisi ajanjakson 2019-40 aikana keskimäärin -765 henkilöä vuotta kohden. 2010-luvun aikana Etelä-Pohjanmaalla syntyneiden määrät ovat laskeneet jopa neljänneksellä.

Ennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaan muuttotappio muualle Suomeen olisi vuodessa keskimäärin 427 henkeä, mutta ulkomailta tuleva siirtolaisuus toisi muuttovoittoa vuosittain keskimäärin 326 henkeä. Vuosittaiset muuttotappiot muualle Suomeen vähenevät kuitenkin merkittävästi tarkastelujakson aikana. Muuttotappiot olisivat kuitenkin huomattavia vielä ajanjakson lopussakin.

Paitsi väestön määrä, myös ikärakenne muuttuu. Ikärakenteen muutos olisi huomattavaa etenkin 2020-luvulla, kun ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2018 joka neljäs Etelä-Pohjanmaalla asuva oli eläkeikäinen, mutta vuonna 2040 eläkeikäisten osuus koko väestöstä olisi kasvanut lähes kolmannekseen.

2030-luvulla 2010-luvun matalan syntyvyyden pienet ikäkohortit siirtyvät nuorten ikäluokkaan, jonka johdosta nuorten määrä supistuu erittäin voimakkaasti Etelä-Pohjanmaalla. Vuonna 2040 Etelä-Pohjanmaalla asuisi 3 000 18-24-vuotiasta nuorta vähemmän (-22 %) kuin vuonna 2018. Syntyvyyden tuleva kehitys ehtii vaikuttamaan vasta 2030-luvun lopussa nuorten ikäluokkien kokoon.

Nuorten aikuisten, eli 25-34-vuotiaiden, ikäluokkaa voi pitää alueen tulevan kehityksen kannalta tärkeimpänä ikäryhmänä, sillä he ovat pääsääntöisesti työllisiä ja tekevät suhteellisen pysyviä asuinpaikkavalintoja. Vuosien 2018-40 aikana nuorten aikuisten määrä vähenee ennusteessa noin 2 500 henkilöllä (-12 %).

Ennusteen mukainen väestön vähentyminen vuoteen 2040 mennessä olisi hieman enemmän kuin nykyään on Etelä-Pohjanmaan seitsemän pienimmän kunnan asukasluku. On selvää, että toteutuessaan tällainen kehitys haastaa maakunnan pohtimaan tulevaisuuttaan. Erityisesti muuttoliikkeellä, niin muualta Suomesta kuin ulkomailta tulevalla, voisi olla merkitystä maakunnan kehityksen ohjaajana. Muuttoliikkeeseen vaikuttavat tutkimustiedon mukaan eniten työpaikat, opiskelu, asuminen ja perhesuhteiden muutokset.

 

Teksti: Marko Rossinen

19.06.2019

Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia valmistuu

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuristrategia Etelä-Pohjanmaa - Jotakin parempaa on laadittu vuosille 2015–2020. Kulttuuristrategia julkistettiin joulukuussa 2014. Strategiajakson puolivälissä keväällä 2018 käynnistettiin kulttuuristrategian päivitystyö. Päivitystyön pohjaksi liiton kulttuurin tehtäväalue toteutti maakunnassa kulttuurin kuntakierroksen. Tammi−toukokuussa 2018 vierailtiin maakunnan kaikissa kunnissa. Vierailun aikana keskusteltiin erityisesti kulttuuristrategian päivityksestä, sen sisällöistä ja toteutumisesta, kuntien erityispiirteistä ja toiveista strategian sisältöön.

Kulttuuristrategian päivitysprosessin aikana sidosryhmiltä kerättiin näkemyksiä, tietoa, ideoita ja mielipiteitä eri tavoin. Kulttuuristrategian päivitystyön työpajoja järjestettiin vuonna 2018 kolme: toukokuussa, lokakuussa ja marraskuussa. Työpajojen vetäjänä toimi Pink Eminence Oy:n Outi Raatikainen. Toukokuun työpajan yhteydessä kuultiin lisäksi herättelevä alustusluento Kulttuurin rooli hyvän tulevaisuuden rakentamisessa, jonka piti dosentti Arto O. Salonen.

Kesäkuussa avattiin verkkoon kulttuuritoimijoille suunnattu, kaikille avoin kysely kulttuuristrategiaan ja kulttuurin kehittämistyöhön liittyen. Kyselyn kautta saatu aineisto, näkemykset ja ideat on hyödynnetty kulttuuristrategian päivityksessä.

Lokakuun työpajassa kuultiin projektikoordinaattori Eliza Kraatarin herättelevä puheenvuoro Näkökulmia kulttuuripolitiikan tekemiseen ja kehittämissuunnittelija Tuija Ahola esitteli verkkokyselyn tuloksia. Käsiteltävinä aiheina työpajassa olivat kulttuurin vaikuttavuus ja kuntien erityispiirteet. Marraskuun työpajassa työstettiin pienryhmissä kulttuurin kehittämisen visiota ja kulmakiviä. Erityisteemana nousi esiin kansainvälisyys. Kaikkiin työpajoihin kutsuttiin laajasti maakunnan kulttuuritoimijoita.

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta on käsitellyt strategiaa useaan otteeseen kokouksissaan, ja evästyskeskustelu luonnoksesta on käyty myös maakuntahallituksessa. Nyt kulttuuristrategialuonnos on lausunnoilla kunnissa, ja syksyllä se hyväksytään kulttuurilautakunnassa ja maakuntahallituksessa. Sen jälkeen alkaa strategian jalkautus ja toimeenpano.

Kaikilla halukkailla on mahdollisuus antaa kommentteja strategialuonnoksesta. Asiakirja löytyy liiton verkkosivuilta, ja sivulta löytyvällä lomakkeella voi jättää omia näkemyksiään 2.8.2019 saakka. (Kommentointi on päättynyt.)

Päivitetty kulttuuristrategia tehdään vuosille 2019−2025. Visiona siinä on Hyvinvoivien ihmisten innostava kulttuurimaakunta. Kulttuurin kehittämisen kulmakivet ovat yhteistyö, hyvinvointi, liiketoiminta ja kansainvälisyys sekä läpileikkaavana kulmakivenä kestävä kehitys. Strategiaa valmisteltiin laajassa yhteistyössä maakunnan kulttuuritoimijoiden kanssa, ja nyt heitä haastetaan myös toteutukseen. Tehdään yhdessä visio todeksi ja kulttuurimaakunta näkyväksi!

 

Teksti: Tuija Ahola

19.06.2019

Kulttuurisote II jatkaa kulttuurihyvinvoinnin edistämistä

Toukokuun alussa käynnistyneen Kulttuurisote II -hankkeen tavoitteena on nivoa kulttuuri osaksi sekä sosiaali- ja terveyspalveluja että hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä maakunta- ja sote-uudistuksen kariutumisen jälkeisessä tilanteessa. Hanke on jatkoa viime vuonna sote-uudistuksen tukena toimineelle kuuden maakunnan Kulttuurisote-hankkeelle.

Jatkohanketta viedään eteenpäin neljän maakunnan voimin. Vuoden loppuun saakka kestävän kumppanuushankkeen hallinnoija on Pohjanmaan liitto. Muut osatoteuttajat ovat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon liitot sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Taiteen edistämiskeskus on myöntänyt hankkeelle 100 000 euron rahoituksen.

Vaikka edellisellä hallituskaudella laadittu maakunta- ja sote-malli ei toteudu, viimevuotisessa Kulttuurisote-hankkeessa tehty työ ei valu hukkaan. Hankkeen aikaansaannoksia voidaan hyödyntää jatkotyön pohjana, etenkin kun Antti Rinteen hallitus ryhtyy valmistelemaan sote-uudistusta maakuntapohjalta.

Kulttuurisote II -hanketta koordinoi projektipäällikkö Hanna Kleemola, joka vastaa myös Pohjanmaan osatoteutuksesta. Etelä-Pohjanmaalla projektipäällikkönä toimii Pirjo Heino, Varsinais-Suomessa Eriikka Siirala ja Pohjois-Savossa Mervi Lehmusaho.

Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa tuovat taiteen ja kulttuurin osaksi asiakasohjauksen palveluvalikoimaa

Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla edistetään sekä kotona asuvien että kotihoidon ja palveluasumisen piirissä olevien ikäihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja kulttuurihyvinvointipalvelujen juurtumista sosiaali- ja terveyspalveluihin.

- Tavoitteena on muun muassa tuoda kulttuurihyvinvointipalvelut osaksi asiakasohjauksen palveluvalikoimaa, kirjata ne asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmiin sekä tehostaa toteutuneen toiminnan kirjaamista asiakkaan tietoihin, Etelä-Pohjanmaan projektipäällikkö Pirjo Heino sanoo.

- Alueellamme pilotoidaan ikäihmisten taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen tarjotinta, jossa kunnan kulttuuritoimi on tarjottimelle tuotavien ja kehitettävien palvelujen koordinoija, välittäjä ja tuottaja, Pohjanmaan projektipäällikkö Hanna Kleemola kertoo.

Palvelutarjottimen käyttö edistää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja kulttuurihyvinvointipalvelujen saavutettavuutta ja kohentaa tätä kautta ikäihmisten elämänlaatua. Hanke tukee laajemminkin sisällyttämään taide- ja kulttuurilähtöisiä hyvinvointipalveluja osaksi sote-palvelujen tarjontaa.

Kulttuurihyvinvoinnin näkymistä kehitetään myös hallinnon tasolla, kuten strategia-asiakirjoissa, suunnitelmissa ja osana kuntien hyvinvointikertomuksia. Lisäksi hanke edistää kulttuurihyvinvoinnin huomioon ottamista kuntien hyvinvointikoordinaattoreiden työssä. Tavoitteiden toteuttamiseksi ja käytäntöön viemiseksi kuntakumppaneiden ja sote-organisaatioiden rooli onkin keskeinen.

 

Lue hankkeesta lisää » 

 

 

 

7.06.2019

EmpInnon jälkeenjäneet paperit

Charles Dickensin ensimmäinen romaani ”Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit” kertoo seurasta, joka teki iloisia tutkimusmatkojaan Englannissa 1800-luvun lopulla. EmpInno-hanke teki myös kolmen vuoden ajan omia tutkimusmatkojaan Älykkään erikoistumisen ja innovaatiotoiminnan maailmaan.

”EmpInno-kerhon” muodostivat partnerit kahdeksasta Itämeren alueen maasta, joukkoa johti Rostockin yrityskehityskeskus ja taloudelliset resurssit myönsi Interreg Baltic Sea Region -ohjelma. Etelä-Pohjanmaan liitto edusti ryhmässä Suomen alueita. Myös hanke jätti jälkeensä papereita, joita jokainen voi hyödyntää oman työnsä kehittämisessä ja osana niin kansallista kuin kansainvälistäkin yhteistyötä. 

Mitä älykäs erikoistuminen on? Voiko sitä syödä?

Itse asiassa voi syödä. Etenkin Etelä-Pohjanmaalla, missä älykäs erikoistuminen kytkeytyy paljolti agrifood-toimialoihin ja biotalouteen. Älykäs erikoistuminen saattaa sanaparina vaikuttaa ensin mahdollisimman kapulakieliseltä, mutta kun sitä makustelee huomaa, että kyse on vaikkapa nyt Etelä-Pohjanmaan alueen parhaan mahdollisen osaamisen jatkokehittämisestä, pyrkimyksestä syventää ja laajentaa jotakin sellaista osaamista, missä me olemme parhaita. Erikoistutaan, mutta älykkäästi: haistellaan uusia tuulia, katsellaan vähän omia nurkkia laajemmalle ja tehdään asioita muidenkin kuin ihan vain lähinaapurin tai oman kylän toimijoitten kanssa – on kyse sitten yrityksistä, tutkimus- ja kehittäjäorganisaatiosta, hallintotahoista tai oppilaitoksista. Etelä-Pohjanmaalla erikoistutaan tällä hetkellä kestävien ja tehokkaiden ruokajärjestelmien ja biotalouden uusien ratkaisujen synnyttämiseen sekä älykkäiden ja energiatehokkaiden järjestelmien kehittämiseen.

Euroopan unioni on tarjonnut erikoistumiseen keppiä ja porkkanaa. Keppinä se on edellyttänyt, että kaikki alueet laativat oman Älykkään erikoistumisen strategiansa, asettavat sille tavoitteet, arvioivat niiden saavuttamista ja päivittävät strategiaansa tarvittaessa. Kun omat strategiat on tehty, alueita kannustetaan tähyämään myös kauemmas ja etsimään yhteistyöalueita oman maan rajojen ulkopuolelta. Porkkanaksi tarjotaan erilaisia tukimuotoja, kuten hankerahoitus, konsultaatio, koulutus, työpajat ja seminaarit. Tukien avulla ohjataan perehtymään toistenkin strategioihin ja hakeutumaan yhteistyöhön Euroopan laidasta laitaan niiden kanssa, joilla on yhteensopivia erikoistumisaloja, tavoitteita ja kehittämiskohteita. Eniten älykkäästä erikoistumisesta hyötyvät Etelä-Pohjanmaan kaltaiset alueet, joilla ei ole suurkaupunkeja, suurteollisuutta tai suuria kehittäjätoimijoita eikä innovaatioiden syntymiseen tarvittava kriittinen massa näin kartu pelkästään oman alueen voimin.

Entäs innovaatiot − niitäkö juodaan?

Vaikka. Eteläpohjalaisessa juomateollisuudessa, on se nyt sitten olutta, viiniä tai viinaa pienessä tai suuressa mittakaavassa, on mukana monia innovaatioita. Ilman niitä ei millekään toimialalle synny taloudellista toimintaa eikä myöskään kehitystä. Yksi innovaation määritelmä on, että se on ”uusi tai olennaisesti parannettu, taloudellisesti hyödyllinen tuote, prosessi, palvelu tai keksintö.” Älykäs erikoistuja etsii, kokeilee ja kehittää innovaatioita koko ajan omiin tarpeisiinsa soveltaen ja saavuttaa parhaiten tuloksia, kun eri tavoin ja eri vaiheissa työskentelee yhteistyökumppaneitten kanssa – viisaus kun harvoin on vain yhdessä päässä, edes eteläpohjalaisessa. Jostakin muualta saattaa löytyä juuri se innovaatio, jolla meidän tekemisemme täydentyy menestykseksi. Jossakin muualla saatetaan tarvita meidän tekemistämme ja meidän innovaatiotamme, ja tästä syntyy yhteistyötä ja kauppaa.   

Ja sitten se ”EmpInno -kerho” ja ne paperit. Mitä hyötyä?  

”EmpInno-kerhon” matkojen aikana tuli selväksi, että Älykkään erikoistumisen strategiat eivät hyvistä pyrkimyksistä ja hyödyllisestä sisällöstään huolimatta ole aivan kristallin kirkkaasti tiedossa ja päivittäisessä käytössä edes tutkimus-, kehittäjä- ja koulutustoimijoilla saati sitten yrityksissä. Kuitenkin niiden laatimisprosesseissa on ollut mukana runsaasti omien alojensa asiantuntijoita, joilla on kokemusta ja näkemystä siitä, mitä omilla alueilla tapahtuu, missä hyvää kehittämisen pöhinää on jo olemassa ja missä kohdin taas pitäisi vähän pöyhiä ja miettiä uusia tapoja toimia.  Tätä tilannetta EmpInnon partneriaatissa pohdittaessa syntyi kaksi kokoelmaa teesejä, joiden avulla strategioiden ”omistajat”, eli niiden laatimisesta ja päivittämisestä vastaavat toimijat, kuten Etelä-Pohjanmaan liitto, voivat tuoda älykään erikoistumisen ideaa lähemmäs yritysten arkea samoin kuin ”välittäjäorganisaatiot”, kuten tutkimuslaitokset, yrityspalvelutoimijat ja oppilaitokset.

 

Strategioiden omistajien on syytä pitää mielessä, että:

  1. strategiat eivät ole hallinnollinen pakko, vaan muutoksen työväline. Strategioita pitää avata, niistä pitää kertoa ja niitä pitää selittää, myös poliitikoille. Viime kädessä alueen innovaatioekosysteemin toimivuus ja kehittämistyön rahoitus riippuvat alueesta ja sen toimijoista – halutaanko tehdä jotakin ja jos, niin mitä. 
  2. strategiat eivät ole kiveen hakattuja, vaan suuntaa-antavia. Katse eteenpäin ja silmät ja korvat tarkkoina. Kun jotakin uutta ja kiinnostavaa havaitaan, sitä on syytä tutkia – olipa siitä mainintaa strategiassa tai ei. Avoin ja jatkuva ajatusten vaihto toimijoiden kesken on tarpeen.
  3. strategiaa on hyvä arvioida ja arvioituttaa. On hyvä itsekin välillä astua askel taaksepäin ja katsoa, mitä on saatu aikaan ja onko suunta edelleen oikea. Myös ulkopuolisella arvioinnilla saatavat analyyttiset risut ja ruusut auttavat korjaamaan toimenpiteitä, tavoitteita ja toimintatapoja.
  4. strategian ulottaminen koskemaan aidosti yritysten arkea edellyttää hyvää ja tiivistä yhteistyötä välittäjätoimijoiden (tutkimus, kehittäminen, innovaatiotoiminta, koulutus) kanssa.
  5. muilta alueilta löytyy aina opiksi otettavaa – niin hyviä käytäntöjä siirrettäviksi ja sovellettaviksi kuin huonojakin käytäntöjä vältettäviksi.

 

Välittäjäorganisaatioita koskevien teesien mukaan niiden on hyvä muistaa, että:

  1. yritykset kiinnostuvat strategioista, tutkimuksesta ja innovaatioyhteistyötä, kun ne näkevät ja ymmärtävät, mitä käytännön hyötyä ja konkreettisia tuloksia niillä saadaan aikaan. On osoitettava, mitä yhteiset kiinnostuksen kohteet ja ratkaistavat ongelmat ovat ja miten niiden ratkaiseminen edistää liiketoimintaa, esitettävä laskelmia, kerrottava hyviä esimerkkejä ja tarjottava apua yhteistyön sujuvuuden takaamiseksi.
  2. yritykset tarvitsevat vuorovaikutteisesti tietoa ja tiedotusta koskien tutkimuksen, kehittämisen, innovaatiotoiminnan ja koulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Paras tapa on työstää kehittämis- ja yhteistyösuunnitelmia yhden yrityksen kanssa kerrallaan, mutta koska siihen on niukasti resursseja, ovat yritysryhmäkohtaiset tapaamiset, työpajat ja vierailut yhdessä tutkimus- ja innovaatioitoimijoiden kanssa myös mielekkäitä kohtaamisen ja keskustelun foorumeita.
  3. tiedotus on syytä pitää tiiviinä, mutta selkeänä. Akateeminen tai byrokraattinen kieli ei sovellu yritysarjen kiireeseen, vaan viestin on oltava iskevä ja ymmärrettävä koskee se sitten mitä tahansa asiaa ja liittyy mihin tahansa yhteistyön vaiheeseen.
  4. oma pesä pitää olla kunnossa eli on varmistettava, että yritykset löytävät ja saavat tarvitsemansa neuvot ja tuen välittäjäorganisaatioilta helposti ja nopeasti. Jos oma organisaatio ei pysty tarjoamaan haluttua palvelua, on osattava auttaa kysyjä eteenpäin sinne mistä palvelu löytyy.
  5. alueelliset strategiat ovat hyviä työvälineitä, kun ne tunnetaan ja niitä osataan käyttää. Mutta niihin täytyy ensin perehtyä ja miettiä miten ne käytännössä viedään osaksi oman organisaation toimintaa.
  6. ei oppi ojaan kaada. Ketään. Myös välittäjäorganisaatioiden on hyvä hyödyntää mahdollisuuksia alueiden väliseen yhteistyöhön ja omien vastinpariensa toimintaan tutustumiseen. Samalla tulee löytäneeksi myös yhteistyökumppaneita niin itselle kuin muillekin oman alueen toimijoille ja yrityksille.

 

Matkojen aikana koottiin myös eri alueitten hyviä käytäntöjä kuudelta eri toimialalta, tutustuttiin niihin vierailukäyntien yhteydessä ja lopuksi laadittiin kuvaukset tukemaan hyvien käytäntöjen jakamista ja aluerajat ylittävän yhteistyön syntymistä Itämeren alueen maissa. Etelä-Pohjanmaa oli mukana tuottamassa ruokaan ja energiaan liittyvien hyvien käytäntöjen kuvauksia.

EmpInnon jälkeen jääneet paperit löytyvät hankkeen uutisten ja loppukonferenssin linkkien kautta:  http://empinno.eu/. EmpInno -partneriaatti sellaisenaan päätti toimintansa huhtikuun 2019 lopussa, mutta osa ryhmästä vie tuloksia eteenpäin jatkohankkeessa.

 

Teksti ja kuva: Pia Kattelus

27.05.2019

Alkukesän häivä ja Eurooppa-päivä

Muuan ranskalainen ulkoministeri, Robert Schuman nimeltään, heitti toukokuun yhdeksäntenä ilmoille idean. Vuosi oli 1950 ja idea eurooppalainen hiili- ja teräsyhteisö. Schumanin ehdotus otti tuulta alleen siinä määrin, että kuusikymmentäyhdeksän vuotta myöhemmin Seinäjoella juhlittiin Euroopa-päivää mukavissa merkeissä.

Aamupäivällä Seinäjoen lukion täytti teini-ikäisten käytöksestä hieman poikkeava vilinä, kun lähistön alakouluista saapuneet vieraat temmelsivät pitkin käytäviä Eurooppaan tutustuen. Lukiolaisille ohjelmaa tarjosi keskustelutilaisuus, jossa nuorten mietteitä oli mukana pohtimassa Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki. EU-tietokeskuksen sponsoroimat ilmapallot värittivät menemistä mukavasti!

Juuri remontoidulla keskustorilla riitti vilskettä sielläkin. Sään suosiessa kelpasi nautiskella pullakahveista ja virittäytyä vaalitunnelmaan. Paikalla oli Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen lisäksi puolueita kertomassa näkemyksiään Euroopan tulevaisuudesta. Ehdokkaille oli sumpin lisäksi tarjolla visaisia kysymyksiä, joita esitti tapahtuman juontanut toimittaja Anssi Orrenmaa. Mielipiteitään saikin esitellä uutterasti, sillä väkeä vieraili torilla iltapäivän mittaan sankoin joukoin.

EU-vaalit olivat tänä vuonna Eurooppa-päivän kantava teema, sillä uuden parlamentin valinta osui sopivasti sekin toukokuulle. Illalla tulevaisuuden poliittisia suuntaviivoja päästiin puimaan perusteellisesti – oli vaalipaneelin aika. Kuinka ilmastonmuutoksen torjunta ja maatalouden harjoittaminen sovitetaan yhteen? Muun muassa tähän ehdokkaat ottivat kantaa mukavan kokoisen yleisön katseen alla.

Alussa mainittua Schumanin esitystä pidetään alkusoittona Euroopan maiden yhteistyölle, joka nykyään ruumiillistuu Euroopan unioniin. Siksi toukokuun yhdeksäntenä vietetään nykyisinkin eurooppalaista rauhan ja yhtenäisyyden juhlaa. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka osallistuitte Eurooppa-päivän tapahtumiin!

0 kommenttia
14.05.2019

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku®: Voittajaksi Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolun voittajaksi valittiin ilmajokelainen Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy. Kunniamaininnan sai kuortanelainen Oikiat Design Oy.

Tuomariston puheenjohtaja Pertti Kinnunen Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista kertoi voittajavalinnan olleen haasteellista.

 "Loistavien, kasvupotentiltaan suurien yritysten laittaminen paremmuusjärjestykseen oli tuomaristolle haasteellista ja potentiaalisia jatkoon menijöitä olisi ollut useita. Toivottavasti näemme 100 finalistiyrityksen joukossa myös muita, sillä taso Etelä-Pohjanmaan Kasvupolulla oli tänä vuonna kova."

Tuomaristo koki, että voittaja, Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy, on innovatiivinen ja turvallinen yritys, jonka vahvalla tiimillä vahvoine taustoineen on suuri kansainvälisen kasvun potentiaali.

Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy on vuonna 1960 perustettu perinteinen perheyhtiö. Yritys valmistaa erikoiskalusteita, ulkokalusteita ja erilaisia rullakoita, sekä pyrkii tuomaan tuotteisiin koko ajan jotain uutta. Yrityksen asiakkaita ovat julkisyhteisöt ja yritykset valtakunnallisesti.

Kunniamaininnan sai Oikiat Design Oy, jolla on tuomariston mielestä vastuullinen, innovatiivinen sekä ajankohtainen tuote, jonka ekologisuus mahdollistaa suuren kasvupotentiaalin. Lisäksi innostuneella tiimillä on asenne kohdallaan.

Oikiat Design Oy:n tuote, suomalaisten äitien innovaatio Vaatelaastari ®  mahdollistaa tekstiilien käyttöiän lisäämisen helposti ja tyylikkäästi. Tuotteen lanseeraus oli huhtikuussa 2019 ja se on saanut sekä Design from Finland että Avainlippu -merkkien käyttöoikeudet. Lisäksi yritys tekee FabPatch - tavaramerkin alla kansainvälistä BtoC ja BtoB- kauppaa eri toimialoilla.

Yritykset etenevät valtakunnalliseen finaaliin 100 parhaan kasvuyrityksen joukkoon. Finalistijoukosta valitaan Startup ja Start Again -sarjojen parhaat yritykset valtakunnallisessa Kasvu Open Karnevaalissa. Tapahtuma järjestetään 23.-24.10.2019 Jyväskylässä.

Kasvupolun maksuttomaan sparraukseen osallistuivat myös Oiwa Solutions OyPohjanmaan Rakennuspelti OyRMK Vehicle Corporation Oy ja Minorito Oy Seinäjoelta, Domretor OySafetor Oy Ltd ja Sofor Oy Kauhavalta, JPT-Industria OyOY Hortimill LTD Ilmajoelta, WikliSoft Oy ja Taikapuoti Lapualta, Beam-Net Oy Miedosta, Jarte Steel Oy Alavudelta.

Tuomaristoon kuuluivat Pertti Kinnunen (Etelä-Pohjanmaan kauppakamari), Markku Keski-Filppula (KF-Kehitys), Mikko Isoniemi (Myynninmaailma), Laura Strömberg(Dagsmark Petfood), Petra Sippola (SeAMK), Timo Kalliomäki (Nordea) ja Linda Leinonen (Kauhajoen kaupunki).

Lisätiedot

Emma Varis
040 485 5999
emma.varis@bang.fi

Oona Ikonen
040 555 5543
oona.ikonen@bang.fi

Kasvu Open on valtakunnallinen sparrausohjelma pk-yrityksille, joka auttaa yrityksiä niiden kasvuhaasteissa. Sparraus on valituksi tulleille yrityksille maksutonta. Vuoden 2019 aikana noin 400 yrityksen kasvusuunnitelmaa sparrataan yli tuhannen asiantuntijan voimin. Vuosi huipentuu Kasvu Open Karnevaaliin lokakuussa 2019, jossa 100 finalistin joukosta valitaan Suomen parhaat kasvuyritykset.

Kasvupolun mahdollistavat Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan liitto, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK, Into Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Alavuden Kehitys Oy – Yrityskehitys Fasadi, Viexpo, Suomen Yrittäjäopisto, Myynninmaailma, Xport, Lapuan kaupunki, Kauhavan kaupunki, Ilmajoen kunta, Kurikan kaupunki, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Kuortaneen kunta, Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

*Aava&Bang Oy on valtuutettu Kasvu Open -tapahtumien järjestäjä ja voittoa jakamattoman Kasvu Open Oy:n osakas. Muut osakkaat ovat Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki ja Kasvun Roihu Oy.

Kuva: Anne Jurvelin-Pummila ja Jetta Liukkonen Oikiat Design Oy sekä Jussi Eväsoja ja Ilkka Sillanpää Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy.

https://www.kasvuopen.fi/tiedotteet/etela-pohjanmaan-kasvupolku-voittajaksi-valittiin

13.05.2019

MAMBA -hankkeen kansainvälinen liikenneseminaari Seinäjoella 5.6.2019

Harvaan asuttujen alueiden liikennettä / Maaseutuliikennettä käsittelevässä seminaarissa tarkastellaan tällä kerralla aihetta julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien näkökulmista otsikolla “Responsibility - Rural mobility between public and business interests”. 

Vaikka kansalaisten vapaan liikkumisen mahdollistavia liikennepalveluita pidetään Euroopassa perusihmisoikeutena, todellisuus ei vastaa ihannetta. Tilanne vaihtelee eri maissa ja maiden sisällä eri alueilla. Toisilla alueilla julkinen sektori tarjoaa asukkaille hyviä, joskin tällä hetkellä usein supistuvia, liikennepalveluja. Osassa Euroopan maita valtaosa palveluista järjestetään markkinavetoisesti ja niistä vastaavat yritykset sekä muiden toimijoiden puuttuessa kolmannen sektorin toimijat.

Vaikka EU:n Interreg-ohjelmaan kuuluva MAMBA-hanke yksittäisenä kehittämishankkeena ei voi muuttaa näitä poliittisia peruslähtökohtia, se pyrkii auttamaan paikallisten ratkaisujen kehittämisessä sekä vaikuttamaan liikennepolitiikkaan pienemmässä mittakaavassa. 

Seinäjoen seminarin avauspuheenvuoron käyttää europarlamentaarikko ja kansanedustaja Merja Kyllönen, joka on myös Euroopan unionin liikenne- ja matkailuvaliokunnan (TRAN) jäsen.

Seminaari järjestetään Seinäjoella Kirkonkrannissa ke 5.6.2019 klo 9-15 (Ala-Kuljun katu 1, 60100 Seinäjoki). Kansainväliseen seminaariin odotetaan osallistujia ainakin kuudesta maasta. Seminaarikielenä on englanti.

Ilmoitathan osallistumisestasi viimeistään 28.5 mennessä:  https://surveyhero.com/c/db3a32ad

Seminaarin ohjelma » 

 

5 June: 3rd MAMBA Rural Mobility Seminar

Our third Rural Mobility Seminar looks at Responsibility:  Rural mobility between public and business interests

While intellectuals discuss about mobility as a basic human right, the reality in Europe is less progressive and rather diverse. In some countries, the state provides extensive – yet often decreasing – mobility services to its citizens, in other places vast parts of services are subject to market forces and the state shifts its duties on NGOs and businesses. Even though it is beyond MAMBA’s scope to change such fundamental policies, it is indeed in our hands to develop local solutions that overcome these policies on a small scale.

The event takes place in Kirkonkranni, Ala-Kuljun katu 1, 60100 Seinäjoki (Finland) on 5 June.

Register here

Preliminary agenda

8.05.2019

CESME-kiertotaloustyökalun julkistamistilaisuus 23.5.2019

CESME-hankkeen pilottiprojekti on edennyt loppusuoralle ja on aika julkistaa hankkeessa kehitetty kiertotaloustyökalu. Tervetuloa mukaan torstaina 23.5. klo 9.30-11.30 Seinäjoen Framilla järjestettävään julkistamistilaisuuteen!

Syksyllä 2018 alkanut pilottiprojekti on pitänyt sisällään jo aiemmin CESME-hankkeessa kehitetyn työkalun jatkokehittämistä ja testaamista eteläpohjanmaalaisissa yrityksissä. Työkalun tavoite on auttaa yrityksiä saamaan hyvän kokonaiskäsityksen kiertotalouden mahdollisuuksista ja ideoimaan sitä, miten kiertotaloutta voisi tuoda mukaan yritysten toimintaan - joko käytännön tason toiminnan parannuksina tai aivan uusia liiketoimintaideoita herätellen. Työkalu auttaa myös tunnistamaan, mitä yrityksessä tehdään jo nyt kiertotalouden ajatusten mukaisesti, ja siten sitä voi hyödyntää mm. myös viestinnän kehittämiseksi.

Asiantuntijaroolissa, työkalun kehittämisen ja testausten päävastuullisena on toiminut VTT. Kevään aikana työkalua esiteltiin ja testattiin yhteensä yhdeksän yrityksen kanssa. Mukana pilotin toteutuksessa on ollut myös alueella toimivista kehittäjä- ja koulutusorganisaatioista koottu toimintaryhmä. Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille testaukseen osallistuneille!

Julkistamistilaisuudessa kuullaan CESME-kiertotaloustyökalun sisällöstä ja hyödyntämisestä yrityksissä sekä ajatuksia työkalun tulevaisuudesta Etelä-Pohjanmaalla.

Paikka:
Watt & Edison -kokoustila, Frami B (Kampusranta 9, 60101 Seinäjoki)
Aika: torstai 23.5.2019 klo 9:30-11:30 (aamukahvit tarjolla klo 9:15 alkaen)

Voit ilmoittautua tilaisuuteen täällä 21.5.2019 mennessä. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin!

Lisätietoja CESME-projektista ja CESME-kiertotaloustyökalusta:

Hanna Meriläinen, Etelä-Pohjanmaan liitto, hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi
Maria Antikainen, VTT, maria.antikainen(at)vtt.fi

 

 

CESME

 

 

0 kommenttia
30.04.2019

Eteläpohjalaisnuoret mukaan Romanian EU-huippukokouksen nuorten tilaisuuteen

Etelä-Pohjanmaalta osallistuu kaksi nuorta Romanian Sibiussa ensi viikolla järjestettävään EU:n huippukokoukseen ja sitä edeltävävään nuorten tulevaisuuskeskusteluun. Euroopan komission järjestämään tilaisuuteen on kutsuttu 300 eurooppalaista nuorta keskustelemaan ja tuomaan esiin nuorten näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta.

Suomesta tilaisuuteen osallistuu kahdeksan nuorta, joista peräti kaksi on Etelä-Pohjanmaalta. Tilaisuudessa nuoret pääsevät myös tapaamaan Euroopan komission jäseniä ja välittämään keskusteluissa esiin nousseita viestejä eteenpäin seuraavan päivän huippukokoukseen.

Etelä-Pohjanmaan osallistujat Santeri Kujanpää (21) ja Tomi Salminen (24) ovat molemman Seinäjoen Ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Kujanpää opiskelee kolmatta vuotta kansainvälistä liiketoimintaa ja Salminen kolmatta vuotta kulttuurintuottamista.

Odottavin ja jännittävin tunnelmin kohti Romaniaa

Molempien mietteet toukokuun reissusta ovat odottavia mutta myös hieman jännittyneitä.

–  On mielenkiintoista päästä kuulemaan, millaisia näkökulmia muilla nuorilla on Euroopan unionista ja sen tulevaisuudesta. Uskon, että esiin nousee paljon uusiakin näkökulmia, joita ei suomalaisesta perspektiivistä osaa tulla ajatelleeksi. Maiden välillä voi olla myös eroja, miten Euroopan unioniin suhtaudutaan ja millaiset asiat koetaan tärkeäksi, pohdiskelee Kujanpää.

Salminen en taas odottaa tapahtumalta ennen kaikkea uuden oppimista ja näkee arvokkaana, kun pääsee näkemään läheltä, miten asioita hoidetaan EU:n johtotasolla. 

– On hienoa päästä näkemään EU:n toimintaa käytännössä sekä tietysti myös tapaamaan ikätovereita eri puolilta Eurooppa. Hieman kuitenkin jännitystä on ilmassa, sillä kaikki on uutta ja on vaikea arvioida etukäteen, miten tilaisuudet lopulta etenevät ja järjestyvät, Salminen kertoo.

Tilaisuus, jota ei kannata jättää hyödyntämättä

Tapahtumaan osallistuminen on ennen kaikkea myös vaikuttamisen paikka tuoda esiin näkemyksiä EU:n toiminnasta ja tulevaisuuden suuntaviivoista. Kujanpäälle vaikuttamistoiminta on osaltaan jo tuttua, sillä hän toimii tällä hetkellä SeAMKin opiskelijakunta SAMO Ry:n puheenjohtajana.

– Opiskelijakunnan yhtenä tehtävänä laissa on valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Tuomalla reissulla oppimiani asioita ja uusia näkökulmia opiskelijoiden keskuuteen uskon, että pystyn omalta osaltani myös edesauttamaan tämän tavoitteen toteutumista, Kujanpää kertoo. 

Salminen on myös vanha SAMO-aktiivi. Vanhana kulttuurivastaavana hän on lupautunut taltioimaan reissun vaiheita videolle ja koostamaan kuvatuista materiaaleista videotallenteen EU-tietokeskuksen käytettäväksi.

– Toivon mukaan saan taltioitua reissulta paljon hyvää materiaalia ja tuotettua reissun sisällöt helposti katsottavaan muotoon kaikkien nähtäville, Salminen toteaa.

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus odottaa mielenkiinnolla myös nuorten reissua ja on ollut erittäin otettu, että nuoret uskalsivat tarttua tilaisuuteen lyhyelläkin varoitusajalla.

– Meille harvoin tarjoutuu näin konkreettisia tilaisuuksia osallistaa alueen kansalaisia EU:n toimintaan ja kun niitä tarjoutuu, ne pitää hyödyntää salamannopeasti muutaman päivän varoitusajalla. Santeria ja Tomia ei kuitenkaan onneksi tarvinnut kauaa houkutella ja pojat ymmärsivät heti, että tässä on tilaisuus, jota ei kannata jättää hyödyntämättä, kertoo Hanna Meriläinen EU-tietokeskuksesta.

 

Teksti: EU-tietokeskus

0 kommenttia
28.04.2019

EU-vaalit tutuksi Eurooppa-päivänä 9.5.2019

Seinäjoella juhlistetaan Eurooppa-päivää torstaina 9.5.2019 EU-vaalitapahtuman merkeissä. Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen järjestämässä tapahtumassa eteläpohjalaiset pääsevät tutustumaan EU-vaaliehdokkaisiin ja heidän vaaliohjelmiinsa kahdessa eri tapahtumassa: vaalitorilla ja vaalipaneelissa.

Vaalitori-tapahtuma järjestetään Seinäjoen uudella keskustorilla klo 14-18.

– Olemme kutsuneet vaalitorille puolueiden piirijärjestöjä sekä ehdokkaita kampanjoimaan EU-vaaliohjelmistaan. Vaalitorilla vierailijat voivat siis vapaasti kierrellä sekä jututtaa puolueita ja ehdokkaita. Päivän mittaan ehdokkaita ja puolueiden edustajia haastatellaan myös EU-tietokeskuksen teltalla toimittaja Anssi Orrenmaan johdolla, kertoo EU-tietokeskuksen koordinaattori, Hanna Meriläinen.

EU-tietokeskuksen teltalla tarjolla on myös pullakahvit 100 ensimmäiselle vieraalle. 

Torihyörinän jälkeen vaaliteemoihin syvennyttään lisää Apila-kirjaston lukuportaikossa järjestettävässä EU-vaalipaneelissa klo 18.30 alkaen. Vaalipaneeliin on varmistunut tällä hetkellä panelisteiksi Lotta Alhonnoro (Vihreät), Sami Yli-Rahnasto (Kokoomus), Max Schulman (RKP), Tapani Kaakkuriniemi (Vasemmisto), Oliver Pietilä (Keskusta), Lasse Heikkilä (Kristillisdemokraatit) sekä Piia Kattelus (Kansalaispuolue). Lisäksi kokemusasiantuntijan roolissa keskusteluun osallistuu entinen Europpan parlamentin jäsen, Kyösti Virrankoski. Muutamalta puolueelta odotetaan vielä ehdokaspanelistien varmistumista.

Klo 18 alkaen kaikille osallistujille tarjolla on EU-kropsut!

Työllistämistä ja faktantarkkailua

Puolueiden piirijärjestöjen ohella yhteistyötä tapahtuman järjestämisessä on tehty muutamien paikallisten toimijoiden kanssa.  Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston EURES-neuvoja, Sanna Davidsson on mukana EU-tietokeskuksen teltalla vaalitorilla ja tuo haastatteluiden ja paneelin sisältöihin työllisyyspolitiikkaan ja työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyviä teemoja.

– Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on EU:n ydinvapauksia, mutta samaan aikaan muun muassa teknologian kehitys ja väestörakenteen muutos luovat suuria haasteita työelämään kaikkialla Euroopassa. Onkin mielenkiintoista päästä kuulemaan, miten ehdokkaat näkevät EU:n roolin työllisyys- ja sosiaaliasioiden edistäjänä, kertoo Davidsson.

Vaalipaneeliin osallistuu myös nuorten faktantarkkailijoiden joukko, jotka tarkastavat paneelissa kuultujen argumenttien paikkaansa pitävyyttä.

– Olemme tehneet kevään mittaan hienoa yhteistyötä Seinäjoen lukiossa meneillään olevan European Parliament Ambassdor School -projektin kanssa, jossa nuoret tutustuvat Euroopan unioniin erilaisten aktiviteettien kautta. Lukiosta ehdotettiin, että projektiin osallistuvat nuoret voisivat osallistua vaalipaneeliin faktantarkkailijoina. On tärkeää, että vaalityötä tehdään faktoihin perustuen ja myös nuoria osallistaen, Meriläinen toteaa.

Kaikki päivän tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille.

Teksti: Eeli Salmela

 

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
EU-tietokeskus
p. 0400 241813
eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi

 

EDIC

0 kommenttia
24.04.2019

Tulevaisuusfoorumi 22.5.2019: Iltaruskosta uuteen aamuun?

Tulevaisuudessa murrokset kiihtyvät ja tuoreet väestöennusteet ennakoivat merkittävää väestökatoa erityisesti suurten kaupunkiseutujen ulkopuolelle vuoteen 2040 mennessä. Mihin suuntaan kehitys on menossa Etelä-Pohjanmaalla? Onko maakunta vääjäämättä hiipumassa?  Synkät ennusteet tarjoavat meille tulevaisuudenkuvan, jonka haluamme välttää. Millainen on tulevaisuus, jonka haluamme toteutuvan?

Seinäjoella viritetään 22.5.2019 keskustelua Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden suunnista keskittyen tällä kertaa erityisesti väestökehitykseen. Etelä-Pohjanmaan väestöennustetta ja muutosilmiöitä avaa Miika Laurila (projektipäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto), muuttoliikkeen kehitystä Markku Mattila (dos., erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti), joiden lisäksi elinkeinoelämän ja kansallisen tason näkemystä tuo Juho Romakkaniemi (toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari)

Alustuksia seuraa ”Kulkeminen vastoin trendejä” -paneelikeskustelu, jossa keskustellaan eri näkökulmista, miten kehitys käännetään. Mukana paneelissa ovat Linda Leinonen (kaupunginjohtaja, Kauhajoki), Leena Kråknäs, (kulttuuritoimenjohtaja, Seinäjoki) Sari Kujala (yrittäjä), Kati Pasto (yrittäjä, E-P:n yrittäjien vpj.) ja Henna Pitkäkangas (E-P:n nuorisovaltuuston pj.).

Aika:                  Keskiviikko 22.5.2019 klo 12.30 – 16.00
Paikka:              Seinäjoki Areena, Sali 270A, Kirkkokatu 23, 60220 SEINÄJOKI

 

Ohjelma 

 

12:30                 Seminaarin avaus - Alueet ja tulevaisuus

                           - Lasse Anttila, maakuntahallituksen pj, Etelä-Pohjanmaan liitto

12:40                 Keskeisimmät muutoskulut Etelä-Pohjanmaan väestökehityksessä                  

                            - Miika Laurila, Etelä-Pohjanmaan liitto

13:10                 Reflektiokeskustelut pöydissä

13:25                 Suomen ainoa globaali kilpailuetu on korviemme välissä

                           - Juho Romakkaniemi, keskuskauppakamari

13:55                 Reflektiokeskustelut pöydissä

14:10                 Kahvitauko

14:25                 Muuttoliike Etelä-Pohjanmaalla ennen, nyt ja tulevaisuudessa

                                   - Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutti

14:45                 Reflektiokeskustelut pöydissä

15:00                 Kulkeminen vastoin trendejä (paneelikeskustelu)

      • Linda Leinonen, kaupunginjohtaja, Kauhajoki
      • Leena Kråknäs, kulttuuritoimenjohtaja, Seinäjoki
      • Sari Kujala, yrittäjä, Jami
      • Kati Pasto, yrittäjä, E-P:n yrittäjien vpj.
      • Henna Pitkäkangas, Nuorisovaltuusto

15:45                 Yhteenveto ja loppusanat

                           - Lasse Anttila, maakuntahallituksen pj, Etelä-Pohjanmaan liitto

16:00                 Seminaari päättyy

 



Ilmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt.

Seuraa verkossa:

Tilaisuuden puheenvuoro-osuudesta on tulossa Facebook-livelähetys klo 12.30 alkaen osoitteessa: https://www.facebook.com/epliitto/

 

Lisätietoja: Projektipäällikkö Miika Laurila, miika.laurila(a)etela-pohjanmaa.fi, puh. 040 6603 733

 

 

 

24.04.2019

Ohjelmakauden 2021−2027 alueellinen valmistelu hyvässä vauhdissa

Aluekehittämisen asiantuntijat kokoontuivat Seinäjoella 2.4.2019 kuulemaan ajankohtaistietoa EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021−2027 alueellisesta ohjelmavalmistelusta. Aihetta taustoittivat Etelä-Pohjanmaan liiton vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala sekä yritys- ja työvoimayksikön päällikkö Marjut Leppänen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Ohjelmakauden 2021−2027 valmistelu on jo hyvässä vauhdissa. Valmistelua johtaa työ- ja elinkeinoministeriö tiiviissä yhteistyössä muiden ministeriöiden, maakunnan liittojen, ELY-keskusten sekä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Etelä- ja Länsi-Suomi (ELSA-alue) alueellista valmistelua koordinoi Uudenmaan liitto. Etelä-Pohjamaalta läntisen Suomen työryhmässä ovat Heli Rintalan ja Marjut Leppäsen lisäksi strategiapäällikkö Timo Takala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Analyysivaihe saatettu päätökseen

Ohjelmatyön valmistelu käynnistettiin analysoimalla nykytilannetta ja toimintaympäristöä sekä luomalla näkymää tulevaan. TEM on koonnut ja valtakunnallinen Koheesio 2021+ -työryhmä käsitellyt toimintaympäristön haasteita. Kentältä on koottu näkemyksiä merkittävimmistä haasteista Otakantaa.fi-kyselyllä. Seuraavaksi valitaan haasteista ne, joihin rakennerahastovaroja halutaan kohdentaa.

Parhaillaan on käynnissä yleistavoitevaihe, jossa muotoillaan ohjelman tavoitteet ja painopisteet  sekä valmistellaan indikaattoreita. Lisäksi ELSA-alueella on käynnistetty varojen jakoa koskeva laskenta.

Ennakkotiedot Suomen saannosta lupaavat hyvää

Ennakkotiedot rahoituksen jakautumisesta EU-maiden kesken näyttävät Suomen kannalta positiivisilta.

− Komission alustava ehdotus on yllättäen Suomelle positiivinen: saisimme rahoitusta noin 100 miljoonaa euroa viime ohjelmakautta enemmän, Heli Rintala kertoo.

Hän kuitenkin korostaa, että luvut ovat vasta ennakkotietoja. Lisäksi koheesiopolitiikan määrärahat pienenevät kymmenisen prosenttia koko Euroopan alueella, joten on mahdollista, että tilanne muuttuu vielä Suomen kannalta. Etelä-Pohjanmaan kannalta erittäin tärkeää on rakennerahoituksen lisäksi maaseudun kehittämisrahoitus, joka puolestaan on vaarassa laskea.

Keskiössä älykkäämpi ja sosiaalisempi Eurooppa

Sisällöllisesti tulevan kauden EAKR-varoista valtaosa kohdentuu Älykkäämpi Eurooppa -teemaan, joka pitää sisällään seuraavat tekijät: kilpailukyky, digitaalinen muutos, yrittäjyys, innovaatiot, osallistava kasvu sekä teollisuuden muutoshaasteet globalisaatioon, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyen.

ESR + -rahoituksessa taas painottuu Sosiaalisempi Eurooppa − käytännössä tuki sosiaalisten oikeuksien pilarin toimiin, erityisesti työllisyyden edistäminen, koulutus ja elinikäinen oppiminen, sosiaalinen osallisuus sekä terveys ja sosiaalinen innovointi.

Tutustu seminaarissa esitettyyn aineistoon »

Koheesiovarojen jakamiseen tasapuolisuutta

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat esittivät maaliskuussa julkaistussa kannanotossaan, että Suomeen saatavat koheesiovarat tulee jakaa tulevalla EU:n rakennerahastokaudella alueellisesti nykyistä tasapuolisemmin. Kannanotossa todetaan, että Itä- ja Pohjois-Suomen suuralue on saanut yli kaksi kolmasosaa rahoituksesta, vaikka siellä asuu vain neljännes väestöstä. Maakunnat ehdottavat yhtä yhteistä rakennerahasto-ohjelmaa koko Manner-Suomeen.

– Uudella kaudella riittää yksi yhteinen kansallinen ohjelma eikä ole tarpeen luoda keinotekoisia rajoja aluekehittämiselle. Koska kehityserot ovat merkittävästi kaventuneet, on perusteltua, että alueet lähtevät varojen jaossa tasavertaisina samalta viivalta, sanoo Etelä- ja Länsi-Suomen suuralueella uuteen kauteen valmistautumista vetävä ohjelmajohtaja Tiina Huotari Uudenmaan liitosta.

 

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnan liitot ja ELY-keskukset esittävät, että ohjelmavalmistelussa

  • korostetaan kasvun ja kestävän kehityksen näkökulmia koko maassa yhden ohjelman kautta
  • siirtymäalueet muodostavat yhden tukikokonaisuuden, jossa resurssit jaetaan nykyistä tasapuolisemmin ja mahdollistetaan maakuntarajat ylittävä joustava hankeyhteistyö
  • ohjelmassa korostetaan aluelähtöisyyttä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja kerrannaisvaikutuksia
  • ohjelma perustuu moderniin ja joustavaan aluekehittämiseen
  • aluekehittämiseen tarvitaan laaja-alainen aluekehityksen 2030-luvun kokonaiskuva, jossa määritellään keskeiset tavoitteet kansallisen ja/tai EU-perustaisen rahoituksen osalta
Maakuntien yhteinen kannanotto on julkaistu Uudenmaan liiton sivuilla.

 

23.04.2019

Eteläpohjalaiseen kulttuuriperintötyöhön tutustuttiin yhteiseurooppalaisin voimin

Etelä-Pohjanmaan liitto järjesti 9.–10. huhtikuuta kansainvälisen tapaamisen osana Interreg Europe -ohjelmassa toteutettavaa FINCH-hankettaan. Tapaaminen toi paikalle Italiasta, Saksasta, Romaniasta ja Kreikasta vieraita, jotka suhtautuivat leppoisasti ehtaan suomalaiseen kevätperinteeseen: takatalveen. Helmikuisen säärintaman syleilyssä vieraille esiteltiin maakunnan alueelta valikoituja kulttuuriperintökohteita, jotka ovat kiinnostavia myös taloudelliselta kannalta. FINCH-hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisen kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä kevyitä rahoitusvälineitä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleja.

Hankkeessa eri maissa esiteltyjen kohteiden myötä on huomattu, että etenkin rakennettu kulttuuriperintö tarvitsee tukea osakseen. Mutta esimerkiksi Museoviraston ja ELY-keskusten myöntämät vuosittaiset rakennusperintöavustukset ovat olleet yhteensä parin miljoonan luokkaa ja keskimäärin myönnetty avustus on ollut muutama tuhat euroa. Niinpä etenkin yhdistyksillä ja seuroilla on kasvava paine löytää uusia rahoituskanavia. Kiinnostavia esimerkkejä ovat kokemukset vaikkapa joukkorahoituksesta tai yritysyhteistyöstä. Voisiko myös aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön teemat tuoda erilaisissa projekteissa näkyvämmin lähemmäs toisiaan?

Aineellista ja aineetonta perintöä

Kulttuuriperintö onkin paljon muutakin kuin rakennusperintöä ja Etelä-Pohjanmaan vierailun yhteydessä haluttiin kiinnittää huomiota myös aineettomaan kulttuuriperintöön. Esimerkiksi otettiin kansalliselle kulttuuriperintölistallemmekin nostettu suomalainen tango, joka herätti huomiota ja ihastusta vierailijoissamme. Suomi-tangon ympärille on syntynyt useita pienempiä yhdistystoimijoita, jotka pystyvät pienelläkin panostuksella ylläpitämään tangon elävää perinnettä ja siten tuottavat yleisötyötä Seinäjoen tunnetun massatapahtuman rinnalle.

Etelä-Pohjanmaalta esiteltiin myös Ähtärin kulttuurimaisemaohjelmaa sekä Eero Hiirosen Veden polku -teoksen yhteyteen luotua veistoskummi-järjestelyä. Kummivuotensa aikana vapaaehtoinen rahoittaja vastaa teoksen ylläpitokustannuksista ja saa vastineeksi näkyvyyttä ja kulttuurielämyksiä. Innostunutta keskustelua käytiin Hyvölän talon muhevan pitopöydän ääressä ja ideoitiin useita vaihtoehtoja tehdä Hiirosen veistosperintöä myös laajemmin tunnetuksi ja näkyväksi. Upeasta veistoskokoelmasta on syytä olla ylpeä sekä paikallisesti että koko Etelä-Pohjanmaalla.

Luonnollisesti myös eteläpohjalainen rakennusperintö tuotiin esille sekä perinteisen hirsirakentamisen että Alvar Aallon arkkitehtuurin osalta. Ajoin vähemmälle huomiolle jäävät punatiiliympäristöt pääsivät myös esiin. Ajankohtainen Kalevan navetta -hanke on kansainvälisestikin kiinnostava yksityisen kulttuuritahdon ja kaupungin taide- ja kulttuuritoimintojen järjestämisen yhdistelmä. Lapuan Vanha Paukku puolestaan on esimerkki jo toimintansa vakiinnuttaneesta kulttuurikeskukseksi saneeratusta kohteesta.

Kulttuurin yhteismaa sekä antaa että velvoittaa

FINCH-hanke kohdistaa huomion tärkeään kysymykseen vastuuseen kulttuuriperinnöstä. Koska kulttuuriperintö on yhteistä ja kaikille läsnä, myös vastuu siitä on yhteinen. Se myös yhdistää sukupolvia ja vahvistaa jatkuvuuden tunnetta. Mutta ei kulttuuriperinnön tarvitse olla ”mausoleumi”. Kulttuuriperintö voi ja saa olla myös etevän liiketoiminnan lähde – mitä vastuullisemmin ja tiedostavammin siitä huolehtii, sen kirkkaampana se pulppuaa.

 

Teksti: Eliza Kraatari, kuva: Annika Pollari

 

Lisää FINCH-hankkeessa esitellyistä kohteista (englanniksi) » 

 

 

 

Lisätietoja:

Eliza Kraatari

Projektikoordinaattori

puh. 040 4879 222, eliza.kraatari(at)etela-pohjanmaa.fi

23.04.2019

MAMBA -hankkeen kolmas kansainvälinen liikenneseminaari Seinäjoella 5.6.2019

Harvaan asuttujen alueiden liikennettä / Maaseutuliikennettä käsittelevässä seminaarissa tarkastellaan tällä kerralla aihetta julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien näkökulmista otsikolla “Responsibility - Rural mobility between public and business interests”. 

Vaikka kansalaisten vapaan liikkumisen mahdollistavia liikennepalveluita pidetään Euroopassa perusihmisoikeutena, todellisuus ei vastaa ihannetta. Tilanne vaihtelee eri maissa ja maiden sisällä eri alueilla. Toisilla alueilla julkinen sektori tarjoaa asukkaille hyviä, joskin tällä hetkellä usein supistuvia, liikennepalveluja. Osassa Euroopan maita valtaosa palveluista järjestetään markkinavetoisesti ja niistä vastaavat yritykset sekä muiden toimijoiden puuttuessa kolmannen sektorin toimijat.

Vaikka EU:n Interreg-ohjelmaan kuuluva MAMBA-hanke yksittäisenä kehittämishankkeena ei voi muuttaa näitä poliittisia peruslähtökohtia, se pyrkii auttamaan paikallisten ratkaisujen kehittämisessä sekä vaikuttamaan liikennepolitiikkaan pienemmässä mittakaavassa. 

Seinäjoen seminarin avauspuheenvuoron käyttää europarlamentaarikko ja tuleva kansanedustaja Merja Kyllönen, joka on myös Euroopan unionin liikenne- ja matkailuvaliokunnan (TRAN) jäsen.

Seminaari järjestetään Seinäjoella Kirkonkrannissa 5.6.2019 klo 9-15 (Ala-Kuljun katu 1, 60100 Seinäjoki). Kansainväliseen seminaariin odotetaan osallistujia ainakin kuudesta maasta. Seminaarikielenä on englanti.

Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumislinkki julkaistaan lähiaikoina.

18.04.2019

Maakunnan yhteistyöryhmien toimintaa kehitetään

Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Roope Lehto veti keskustelua kahdeksan maakunnan yhteisessä Kohti uutta kautta -tilaisuudessa. Kuva: Tiia Finne

Vähemmän byrokratiaa, ­vahvempi kiinnittyminen tulevaisuuden ilmiöihin

Maakunnan yhteistyöryhmien jäsenillä on halu kehittää MYR:ien toimintatapaa entistä dynaamisemmaksi ja aktiivisemmaksi. Keskeistä on, ettei MYR:eille vain raportoida toteutuneesta, vaan kumppanuuselintä kehitetään aiempaa strategisempaan suuntaan.

Kahdeksan Läntisen Suomen maakunnan yhteistyöryhmän edustajat kokoontuivat yhteiseen seminaaripäivään uuden rakennerahastokauden valmistelun merkeissä. Tampere-talossa käytiin 8.4. vilkasta keskustelua otsikolla ”Kohti uutta kautta”.

VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä piirsi osallistujille aluekehityksen kokonaiskuvaa Suomessa. Kuva on polarisoitunut. Alue-  ja väestörakennetta muovaavat kautta Suomen samanaikaisesti keskittymis-, supistumis- ja autioitumiskehitys. Useilla alueilla on vahva positiivinen rakennemuutos talous- ja työllisyyskehityksessä, mutta toisaalta negatiivinen rakennemuutos väestönkehityksessä ja vetovoimassa. Aron mukaan Läntinen Suomi on haasteista huolimatta positiivisen kasvun kehällä.

EU-rahoituskauden 2021–2027 ohjelmavalmisteluun pureuduttiin niin kansallisen kuin Läntisen Suomen valmistelun osalta. Työ- ja elinkeinoministeriöllä ja Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnilla on yhteinen näkemys siitä, että yksi koko Suomen kattava ohjelma on  joustavin ja alueiden yhteistyötä parhaiten tukeva ratkaisu. Alueiden erilaisuus voidaan ja tulee huomioida ohjelman sisällä.

Tilaisuudessa pohdittiin myös kahdeksaa Läntisen Suomen maakuntaa yhdistäviä tekijöitä. Alue on määritellyt yhteiset hallitusohjelmatavoitteet ja tekee vahvaa vaikuttamistyötä mm. parempien tie- ja raideyhteyksien puolesta niin kansallisesti kuin EU-tasolla.

Myrriläisten paneelikeskustelussa oli mukana Terhi Kultalahti Etelä-Pohjanmaalta. Kuva: Heli Rintala

 

Läntisen Suomen kahdeksan yhteistyömaakunta ovat Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi.

Teksti: Elina Hykkönen
Kuvat: Heli Rintala, Tiia Finne

 

0 kommenttia
17.04.2019

KUUKAUDEN HANKE: Teollisen internetin ekosysteemi avittaa pk-yrityksiä digiloikassa

”Vähän tämä on kuin treffipalvelun rakentamista”, kuvailevat hymyssä suin automaatiotekniikan yliopettaja Hannu Reinilä ja tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kati Katajisto Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksiköstä teollisen internetin ekosysteemin rakentamista.

 

Automaatiotekniikan yliopettaja Hannu Reinilä ja tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kati Katajisto Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksiköstä ovat silminnähden iloisia: heidän vetämänsä *IoT Compass Hubin starttihanke (*teollinen internet), joka tarjoaa verkostoja ja testiympäristön pk-yritysten digiloikkaa avittamaan, on saanut innostuneita valmistavan teollisuuden yrityksiä mukaan toimintaan joka puolelta maakuntaa.

– Hankkeen pääasiallisena tavoitteena on kehittää digitaalisen valmistuksen ja teollisen internetin ekosysteemiä Etelä-Pohjanmaalla tukemaan valmistavaa pk-teollisuutta, Hannu Reinilä kertoo.

Hankkeen juuret ovat parin vuoden takaisessa EU:n I4MS-yhteisöaloitteessa, josta oli haettavissa rahaa digitaalisen osaamiskeskittymän suunnitteluun. Juuri tällainen oli SeAMKiin silloin suunnitteilla testilaboratorioineen.

– Ensin hioimme liiketoimintasuunnitelman kuntoon ja pystytimme tekniikan laboratorion, nyt on vuorossa toiminnan ylösajo, Kati Katajisto toteaa.

Verkostosta löytyvät tarvittavat kumppanit

Reinilän mukaan eteläpohjalaisilla yrityksillä on usein työlästä löytää sopivia ja luotettavia kumppaneita auttamaan heitä digitalisaation mukanaan tuomissa haasteissa. Aina ei ole myöskään tarvittavaa tietotaitoa tai aikaa kumppanien etsimiseen.

– Me olemme luoneet verkoston eli ekosysteemin valmiiksi yrityksiä varten. Verkosto kattaa niin eri alan digitoteuttajia kuin -mahdollistajiakin itse kohdeyritysten lisäksi. Järjestämme tapaamisia ja työpajoja, jossa toteuttajat esittelevät toimintaansa yrityksille ja mahdollistajat mm. rahoitusvaihtoehtoja. Näin löytyy juuri oikeita kumppanuuksia kunkin yrityksen tarpeita ajatellen, Reinilä selventää verkoston toimintaa.

Kaikkia apua tarvitsevia yrityksiä ei voida palvella hankkeen puitteissa samaan aikaan, mutta onneksi yritykset ovat lähteneet mukaan hieman eri tahtiin. Ensi vuoden elokuuhun kestävässä hankkeessa on tavoitteena saada mukaan noin tusinan verran yrityksiä maakunnastamme. Digitoteuttajat ja -mahdollistajat ovat ympäri Suomea ja maailmaa, sillä kaikkea yritysten tarvitsemaa osaamista ei löydy omasta maakunnastamme.

 

Teollisen internetin ekosysteemi koostuu apua tarvitsevista yrityksistä sekä digituottajista, kuten IT-yrityksistä ja suunnittelutoimistoista sekä digimahdollistajista, kuten rahoittajista.

Digikyvykkyyskartoituksessa huomataan mahdolliset puutteet

Kohdeyritykselle tehdään ensin digitaalisen kyvykkyyden kartoitus, jonka tulosten pohjalta yritys voi kehittää digitaalista valmistusta ja/tai teollista internetiä tuotannossaan, tuotteissaan ja liiketoiminnassaan. SeAMKin IoT Compass Hubin asiantuntijat tarjoavat kehitystyöhön mentorointia sekä opastusta.

– Kartoituksissa on selvinnyt, että yrityksillä on tarvetta datan keräämiseen, analysointiin ja visualisointiin sekä erilaisiin simulointeihin, kuten tuotteiden tai laitteiden mallintamiseen. Myös toiminnanohjausjärjestelmien todelliseen hyödyntämiseen yrityksen johtamisessa ja ohjaamisessa kaivataan apua. Tuotantoa on usein myös tarpeen optimoida ja tehostaa, kertoo Katajisto.

Seuraavaksi määritellään yritysten kehityskohteet ja mietitään, millä eri tavoin muun muassa teollisen internetin ekosysteemin osaamista hyödyntämällä tavoitetila voidaan saavuttaa.

– Me kuljemme hankkeen aikana yrityksen rinnalla ja autamme sitä kehittämään ja tehostamaan toimintaansa ja tuotantoansa tarvittavilta osin. Päätehtävämme on löytää hyviä vastinpareja ekosysteemistämme, Reinilä lisää.

Reinilä ja Katajisto toivovat, että ekosysteemi jää elämään ja toiminta verkostossa olisi tiivistä ja tarpeenmukaista myös hankkeen loppumisen jälkeen.

– Toivomme tekevämme itsestämme ja SeAMKista turhan siinä mielessä, ettei meidän tarvitse vetää verkoston toimintaa. Mutta toki olemme toiminnassa mukana auttamassa yrityksiä, Katajisto lisää.

 

SeAMK Tekniikan teollisen internetin laboratoriossa yritys pääsee päivittämään henkilökuntansa osaamista Digital Factory Academy -akatemiassa. Osaamisen päivitys toteutetaan asiantuntijan ohjaamana. Yritys voi hyödyntää laboratoriota omassa teollisen internetin kehitystyössään. Myös opiskelijat pääsevät hyötymään työskentelystä yritysten kanssa.

Lisätietoa SeAMK Tekniikan IoT Compass Hubista »

 

Mitä IoT Compass Hubin starttihankkeessa tehdään? Katso alla olevalta videolta.

 

Kiinnostuitko SeAMKin teollisen internetin labrasta? Katso alla Hannu Reinilän esittelyvideo.

 

 

IoT Compass Hubin startti -hanketta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) http://www.rakennerahastot.fi.

 

Teksti, kuvat ja video: Annika Pollari

 

0 kommenttia
15.04.2019

Kuvataiteen taiteen perusopetus avaa uusia ovia luovuuteen

Lapuan taidekoulussa annetaan taiteen perusopetusta kuvataiteessa, käsityössä, teatteritaiteessa ja tanssitaiteessa. Kuvataiteessa ja käsityössä taiteen perusopetusta tarjotaan myös aikuisille. Alle kouluikäiset voivat osallistua varhaisiän taidekasvatukseen.

Kuvataiteen taiteen perusopetuksen opiskelu on tavoitteellista ja laaja-alaista. Esimerkiksi Lapuan kansalaisopiston tiloissa toimivassa Lapuan taidekoulussa lapset ja nuoret voivat opiskella kuvanveistoa, maalausta, piirtämistä, grafiikkaa, digitaidetta, valokuvausta ja videokuvausta sekä tekstiilitaidetta, keramiikkaa ja jopa arkkitehtuuria. Taidetta innostetaan pohdiskelemaan myös historiallisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta, opetussuunnitelmaa mukaillen.

– Kuvataiteen taiteen perusopetus poikkeaa muusta kuvataiteen opetuksesta siinä, että se on pitkäjänteistä sekä monipuolista, aihekirjo on laajempi. Se avaa sellaisia ovia luovuuden lähteille, mitä muuten ei ehkä tulisi vastaan kurssimuotoisessa opiskelussa, kertoo Lapuan taidekoulun kuvataiteen opettaja Minna Bengs-Shrestha.

Bengs-Shrestha on itse harrastanut taiteita lapsesta saakka ja valmistunet kuvataiteilijaksi (yamk) sekä ammatilliseksi opettajaksi. Taidekoulun opettajana hän on toiminut neljä vuotta ja sitä ennen Ylöjärven lasten ja nuorten kuvataidekoulussa kahdeksan vuotta. Tällä hetkellä hän opettaa varhaisiän opintoja neljälle ryhmälle sekä yhteisiä opintoja kuvataiteessa kolmelle ryhmälle, joissa on 5–12-vuotiaita lapsia.

Kuvataiteilija ja kuvataiteen opettaja Minna Bengs-Shresthan mukaan kuvataiteen taiteen perusopetus avaa sellaisia ovia luovuuden lähteille, mitä muuten ei ehkä tulisi vastaan harrastus- tai koulumaailmassa.

Eri tekniikat kiinnostavat

10–12-vuotiaiden ryhmässä opiskelevat Karina ja Aune ovat opiskelleet kuvataidetta taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti neljä vuotta ja Enni jo kuusi vuotta. Tyttöjä kiinnostavat erilaiset tekniikat ja materiaalit, joita taiteen tekemisessä käytetään.

Aune kertoo pitävänsä erityisesti akryylivärimaalauksesta ja ihmisen muotojen sekä eläinten maalaamisesta.

– Maalaan mielelläni myös vapaa-aikanani, ja joskus olen tehnyt perheelle ja kavereille lahjaksi tauluja. On joskus tilattukin maalaus, hän sanoo.

Karina puolestaan piirtää mielellään kynällä ja erityisesti mustekynällä eläimiä. Mieluisia ovat myös erilaiset helmityöt sekä pienoismallien rakentelu.

Ennin mielestä mikään tekniikka ei ole toista kivempi. Mallista piirtämisestä hän pitää kovasti.

– Teemme parhaillaan muovisista lääkekupeista voimaeläimiä. Sen suunnitteleminen ja kasaaminen on ollut hauskaa, Enni toteaa.

 

10–12-vuotiaiden ryhmässä kuvataiteita opiskelevat Karina (vasemmalla), Aune ja Enni tykkäävät maalaamisesta ja pienoismallien rakentamisesta. Valokuvausta sekä erilaisia rakennusmateriaaleja ja maalaustekniikoita hyödyntämällä on syntynyt muun muassa rauhoittavia levähdyspaikkoja.

Kuvataiteiden harrastaminen opettaa monia taitoja

Minna Bengs-Shresthan mukaan kuvataiteiden opiskelu ja harrastaminen antaa lapselle itseluottamusta ja kehittää itsetuntemusta. Luovuus ja ongelmaratkaisukyky kehittyvät myös.

– Tärkeää on myös lisätä lapsen osallisuutta ja opettaa hänelle, kuinka kulttuuri voi osallistaa. Myös asioiden sanallistamista opetellaan paljon. Se kehittää puhetaitoa ja kartuttaa sanavarastoa, hän selventää.

Lapuan taidekoulu on osallistunut myös alakouluikäisten erityislasten taidekasvatushankkeeseen TAIKAI - Taidetta kaikille SATA2, jossa kehitetään taidekoulun erityispedagogiikkaa ja taidekasvatuksen saavutettavuutta yhdessä alakoulujen kanssa.

– Alakoulujen yhteydessä pidettävät monitaiteiset iltapäiväkerhot ovat lisänneet erityislasten mahdollisuutta osallistua taidekasvatukseen, mikä on tärkeä ja merkittävä asia, sanoo Bengs-Shrestha.

Lapuan taidekoulun opintoryhmien töihin voi tutustua kevätnäyttelyssä, joka on esillä Vanhan Paukun Patruunagalleriassa 11.–28.4.2019.

Tarkemmat taiteen perusopetuksen kuukauden tapahtumatiedot löytyvät Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi ja kaikki kuukauden tapahtumat löytyvät kategoriasta ’taiteen perusopetus’.

Lisätietoa Lapuan Taidekoulusta >>

 

Katso videolta, mitä kaikkea kivaa tehdään kuvataiteen taiteen perusopetuksessa Lapuan taidekoulussa!

 

Teksti, kuvat ja video: Annika Pollari

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
8.04.2019

Teatteriharrastus kehittää esiintymistaitoja

Musiikki alkaa soimaan ja punaisten samettiverhojen takaa astelee rytmikkäästi marssimalla esiin joukko innostuneita 6–7-vuotiaita. Pari kunniakierrosta, riviin asettuminen, pienet tanssimuuvit sekä kiitokset ja kumarrukset.

Näin päättyy Seinäjoen kansalaisopiston pienten lasten teatteriryhmän kevätesitys nimeltään ”Sirkus Uskomaton”. Näytelmää on työstetty jo useita kuukausia ohjaaja Niina Hallilan kanssa.

– Annan yleensä lapsille näytelmän teeman, johon he saavat sitten itse keksiä juonen ja tapahtumia sekä hahmoja. Varsinaisia vuorosanoja ei vielä näin pienillä ole, mutta joitain yhteislausahduksia toki, Hallila kertoo.

Kerttu, Lilja, Markus ja Veikko ovat silminnähden ylpeitä sirkusnäytelmästään ja selittävät innolla, mitä hahmoja he esittävät ja mitä esityksen aikana tapahtuu.

– Veikko on eläintenkesyttäjä ja minä esitän koiraa. Lisäksi esitän erilaisia temppuja Ihmepojissa, Markus selittää.

Lisäksi sirkuksessa nähdään muun muassa henkeäsalpaava taikuriesitys, jossa ihminen sahataan kahtia sekä kaunista tanssia.

 

Markus, Veikko, Kerttu ja Lilja eivät malttaisi odottaa ”Sirkus Uskomaton”-näytelmän esittämistä omille perheilleen.

Harrastuksesta tuli ammatti

Niina Hallila on harrastanut näyttelemistä lapsesta saakka. Hän kirjoitti satuja ja tarinoita ja ensimmäisen näytelmäkäsikirjoituksensa jo 14-vuotiaana. ”Kaksikko vauhdissa”-nimisessä ensinäytelmässä oli etsiväkaksikko, joka etsi prinsessan kadonnutta kruunua. Seikkailun aikana ei kommelluksiltakaan vältytty.

– Teimme lasten kanssa näytelmän uusiksi viime vuonna, ja se oli todella upea kokemus itsellenikin. Muistui ihan mieleen ne vuosien takaiset jännittävät hetket ennen ensi-iltaa, hän muistelee.

Rakkaasta harrastuksesta on tullut Hallilalle sittemmin ammatti, sillä hän on toiminut jo useamman vuoden ajan Seinäjoen kansalaisopiston teatteriryhmien ohjaajana ja nyt myös vs. kädentaitojen suunnitteluopettajana.

Lasten ja nuorten ryhmät toteuttavat teatteritaiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa Taide- ja musiikkikoulu Luovaamossa. Kuudessa ryhmässä on tällä hetkellä mukana toistasataa 6–18-vuotiasta lasta ja nuorta. Aikuisille on omia teatteriharrastusryhmiä.

– Opetussuunnitelma antaa oppimiselle selkeät tavoitteet ja asiat, joita kunkin ikäryhmän kanssa opetellaan. Pienimmille on tärkeää opettaa paikallaan ja lavalla olemista sekä oman vuoron odottamista, myös leikkimisen kautta oppimisella on iso rooli. Tekeminen vaikeutuu sitä mukaa kun lapset kasvavat. Isommat lapset ja nuoret kirjoittavat jo itse käsikirjoituksia ja suunnittelevat lavastuksia ja puvustuksia, hän kertoo.

 

Seinäjoen kansalaisopiston vs. kädentaitojen suunnitteluopettaja ja teatteriohjaaja Niina Hallilalle rakkaasta harrastukset tuli myös ammatti.

Kivointa on kaikki!

Kivointa teatteriharrastuksessa on lasten mielestä ihan kaikki. Pienen pohdinnan jälkeen mielekkäiksi asioiksi nousevat lämmittelyleikit, kuten Purkkamonsteri, hahmojen suunnitteleminen, musiikki ja laulaminen sekä esitysten valmisteleminen. Hieman jännittäväksi koettiin se, kun valmiit näytelmät esitetään vanhemmille, sisaruksille ja muille sukulaisille.

– Se on kanssa tosi tärkeetä, että muistaa mitä on sovittu ja miten esitys menee, Kerttu sanoo.

Tämän lukukauden teatteriesitykset ovat nähtävissä pienten lasten osalta toukokuussa Aalto-kirjaston Studiolla sekä isompien lasten ja nuorten osalta 10.–11.5. Luovaamo-festareilla Seuralassa.

Luovaamo Rytmimusiikki: Konsertit Rytmikorjaamolla ma 29.4., ti 30.4. ja  pe 2.5. klo 17.00 

Luovaamo Kuvataide: Näyttely Taidehallilla  4.5.-2.6., näyttelyn teemana Muutos. 

Luovaamo Teatteri: Esitykset Törnävän Seuralassa Pe 10.-La 11.5. 



Varhaisiän teatteriopintojen tarkoituksena on tutustuttaa lapset teatteritaiteeseen erilaisten harjoitteiden ja esityksentekoprosessien kautta. Ryhmässä harjoitellaan erilaisia teatteritaitoja ja esiintymistaitoja kuten puhetta, fyysistä ilmaisua, äänenkäyttöä ja keskittymistä sekä myös tarinankerrontaa, jota kuvassa harjoitellaan kuvakorttien avulla.

Tarkemmat taiteen perusopetuksen kuukauden tapahtumatiedot löytyvät Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi ja kaikki kuukauden tapahtumat löytyvät kategoriasta ’taiteen perusopetus’.

Lisätietoa teatteritaiteen opetuksesta Seinäjoella >>

 

Katso videolta tunnelmia varhaisikäisten (6–7-vuotiaat) lasten teatteriryhmän harjoituksista, joista ei menoa ja meininkiä puutu!


 

 

Teksti, kuvat ja video: Annika Pollari

 

0 kommenttia
4.04.2019

Tulevaisuustyöpaja: EU:n tulevaisuus nuorten silmin

9.5. Romaniassa pidetään EU:n huippukokous, jossa käsitellään Euroopan tulevaisuutta. Kokousta edeltää tulevaisuuskeskustelu, jossa 300 nuorta kaikkialta Euroopasta tapaa EU-johtajia. Etelä-Pohjanmaalta lähtee kokoukseen kaksi viestinviejää, jotka tarvitsevat nyt viestiinsä sisältöä paikallisilta nuorilta. Siksi järjestämme eteläpohjalaisille nuorille tulevaisuustyöpajan, jossa pohditaan mihin Eurooppa on menossa ja ennen kaikkea sitä, mihin sen pitäisi olla menossa. Nuoret, tulevien aikojen toivot: saapukaa kertomaan miltä tulevaisuuden tulisi näyttää!

Työpaja pidetään 24.4. klo 13-16 Seinäjoen Framin kampuksella ja mukaan ovat tervetulleita kaikki Etelä-Pohjanmaan nuoret. Ilmoitamme tilan, jossa työpaja Framilla pidetään myöhemmin. Pääset ilmoittautumaan tilaisuuteen tästä linkistä: https://fi.surveymonkey.com/r/2GZ6BD7 (40 nopeinta mahtuu mukaan). Aikaisempaa kokemusta työpajoista saatikka tulevaisuuskeskusteluista ei tarvitse olla, tilaisuus on hyvä mahdollisuus pohtia näitä aiheita toisten nuorten kanssa.

Työpajan kulku on seuraavanlainen: Aluksi kuullaan lyhyt alustus Euroopan tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän jälkeen aloitetaan ryhmäkeskustelut. Keskusteluporukoita ja -aiheita vaihdetaan muutaman kerran iltapäivän edetessä, jotta asioihin päästään käsiksi mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Esiin nousseita ajatuksia kirjataan ylös ja keskustelukierroksen päätyttyä niitä käydään yhdessä läpi.

Etelä-Pohjanmaalta Romanian tulevaisuuskeskusteluun lähtevät nuoret ovat mukana työpajassa, ja heidän tehtävänään on viedä sieltä viestiä eteenpäin aina EU-johtajille asti. Tuu mukaan pohtii tulevaa!

Kysele, jos jokin mietityttää:

Hanna Meriläinen
EU-tietokeskus 
puh. 0400 241813
hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
2.04.2019

Kulttuuriperintöhankkeen kansainvälinen tapaaminen Etelä-Pohjanmaalla

Kulttuuriperintöön investointi on taloudellisesti kannattava kulttuuriteko

Etelä-Pohjanmaan liitto, joka on mukana Interreg Europe -ohjelmassa toteutettavassa FINCH-hankkeessa, järjestää kansainvälisen tapaamisen Seinäjoella 9.–10. huhtikuuta. Tapaamisen aikana vieraille esitellään maakunnan alueelta valikoituja kulttuuriperintökohteita, jotka ovat kiinnostavia taloudelliselta kannalta. FINCH-hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisen kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä kevyitä rahoitusvälineitä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleja.

– Esimerkiksi Museoviraston ja ELY-keskusten myöntämät vuosittaiset rakennusperintöavustukset ovat olleet yhteensä parin miljoonan luokkaa. Keskimäärin myönnetty avustus on ollut muutama tuhat euroa. Kuka tahansa vanhaa remontoinut ymmärtää, ettei näillä summilla pitkälle pötkitä. Niinpä etenkin yhdistyksillä ja seuroilla on kasvava paine löytää uusia rahoituskanavia, projektikoordinaattori Eliza Kraatari Etelä-Pohjanmaan liitosta kuvaa tilannetta.

Kulttuuriperintö on kuitenkin paljon muutakin kuin rakennusperintöä, vaikka se usein onkin ilmeisin muoto. FINCH-hankkeen aiemmissa vierailukohteissa Pohjois-Italiassa ja Lounais-Romaniassa juuri rakennusperintö on ollut vahvasti esillä. Esitellyt restaurointi- ja saneerauskohteet ovat olleet suuria ja niissä EU-hankerahoituksilla ja Italiassa etenkin säätiöillä on ollut hyvin merkittävä rooli.

– On tietysti vaikuttavaa nähdä, kun vaikkapa vuosikymmeniksi rappeutumaan jäänyt palatsi on remontoitu takaisin loistoonsa, Kraatari kuvaa Lounais-Romaniassa sijaitsevan Craiovan kaupungin taidemuseon kunnostusta.

– Kuitenkin esimerkiksi yhdistystoimijoiden kannalta kiinnostavampia usein ovat kevyemmät käytännöt, vaikkapa kokemukset joukkorahoituksesta tai yritysyhteistyöstä. Voisiko myös aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön teemat tuoda erilaisissa projekteissa näkyvämmin lähemmäs toisiaan?, hän lisää.

Aineeton kulttuuriperintö esillä vierailulla

Etelä-Pohjanmaan vierailun yhteydessä onkin haluttu kiinnittää huomiota myös aineettomaan kulttuuriperintöön. Esimerkiksi on otettu kansalliselle kulttuuriperintölistallekin nostettu suomalainen tango. Sen rooli Seinäjoella on vahva esimerkki siitä, kuinka aineettomalla kulttuuriperinnöllä on huomattava aluetaloudellinen merkitys. Kulttuuriperintöön investointi ei ole vain kulttuuriteko vaan se on myös taloudellisesti kannattavaa.

Etelä-Pohjanmaalta esitellään lisäksi Ähtärin kulttuuriympäristöohjelmaa sekä Eero Hiirosen Veden polku -teoksen yhteyteen luotua veistoskummi-järjestelyä. Kummivuotensa aikana vapaaehtoinen rahoittajataho vastaa teoksen ylläpitokustannuksista ja saa vastineeksi näkyvyyttä ja kulttuurielämyksiä.

– Loistoesimerkki paikallisesti toimivasta ja kevyestä rahoitusmekanismista!, Kraatari iloitsee.

Luonnollisesti myös eteläpohjalainen rakennusperintö tuodaan esille sekä perinteisen hirsirakentamisen että Alvar Aallon arkkitehtuurin osalta. Ajoin vähemmälle huomiolle jäävät eteläpohjalaiset punatiiliympäristöt nostetaan myös esiin.

– Ajankohtainen Kalevan navetta -hanke on FINCH-hankkeenkin kannalta kansainvälisesti kiinnostava yksityisen kulttuuritahdon ja kaupungin taide- ja kulttuuritoimintojen järjestämisen yhdistelmä. Lapuan Vanha Paukku puolestaan on esimerkki jo toimintansa vakiinnuttaneesta kulttuurikeskukseksi saneeratusta kohteesta.

Kulttuuriperinnöstä on myös liiketoiminnan lähteeksi

Kraatari pitää hanketta tärkeänä, koska se kohdistaa huomion tärkeään kysymykseen: vastuuseen kulttuuriperinnöstä. Koska kulttuuriperintö on yhteistä ja kaikille läsnä, myös vastuu siitä on yhteinen.

– Se myös yhdistää sukupolvia ja vahvistaa jatkuvuuden tunnetta, hän huomauttaa.

– Mutta ei kulttuuriperinnön tarvitse olla mikään mausoleumi. Kulttuuriperintö voi ja saa olla myös etevän liiketoiminnan lähde. Ja mitä vastuullisemmin ja tiedostavammin siitä huolehtii, sen kirkkaampana se pulppuaa, Kraatari toteaa lopuksi.

 

Lisätietoja:

Eliza Kraatari
projektikoordinaattori
puh. 040 4879 222
eliza.kraatari(a)etela-pohjanmaa.fi

 

FINCH-hanke
Kansainvälisen Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetun FINCH-hankkeen teemana on kulttuuriperintö ja talous. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisen kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä rahoitusvälineitä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleja. Hanketta motivoi ymmärrys siitä, että kulttuuriperinnön kehittämistoimilla ja investoinneilla on olennaisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia alueille. www.epliitto.fi/finch

 

0 kommenttia
1.04.2019

Taidekasvatus rakentaa tulevaisuudentekijöitä

Etelä-Pohjanmaalla vietetään taiteen perusopetuksen kuukautta huhtikuussa

Taiteen perusopetuksen toimijoiden yhteinen kuukausi järjestetään Etelä-Pohjanmaalla huhtikuussa seitsemättä kertaa, ja sillä halutaan lisätä tietoutta taiteen perusopetuksesta. Ohjelmassa on tapahtumia, esityksiä, konsertteja, työpajoja sekä näyttelyitä. Ohjelman tuottavat taiteen perusopetuksen oppilaitokset eli musiikkiopistot, kuvataidekoulut, käsityökoulut, tanssikoulut ja taiteen perusopetusta järjestävät kansalaisopistot.

­– Maakunnan yhteisellä taiteen perusopetuksen kuukaudella halutaan lisätä tietoutta taiteen perusopetuksesta. Mitä se on, kenelle se on tarkoitettu ja missä sitä järjestetään. Taiteen perusopetus on tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta, ja sille on määritelty omat opetussuunnitelman perusteet, sanoo kulttuurin kehittämissuunnittelija Hanna Hangasluoma Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Hangasluoman mukaan Suomessa on varsin ainutlaatuinen taiteen perusopetuksen järjestelmä, joka mahdollistaa lapsille ja nuorille eri taiteenlajien harrastamisen kattavasti ja monipuolisesti eri puolilla maatamme.

– Myös Etelä-Pohjanmaalla tarjontaa on useilta eri taiteenaloilta ja monipuolisin tarjonta keskittyy alueellisesti Seinäjoelle sekä sen ympäristökuntiin. Etenkin musiikki ja kuvataiteet ovat eri puolilla maakuntaa hyvin saavutettavissa, hän toteaa.

Taiteen perusopetus ei tavoita vielä läheskään kaikkia

Opetusta eri taideaineissa on annettu jo ennen taiteen perusopetuksen määritelmää, mutta tuntiperusteisen valtionosuuden myöntäminen muillekin taiteenlajeille kuin vain musiikille on tuonut toiminnalle yhteisen nimittäjän, yhteisen lain sekä ohjannut toimintaa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmalla. Taiteen perusopetuksen liiton mukaan vuonna 2012 taiteen perusopetusta tarjosi noin 400 oppilaitosta Suomessa ja viikoittain 126 000 lasta ja nuorta osallistuu taiteen perusopetukseen. Prosentuaalisesti toiminta tavoittaa koko maassa kuitenkin vain noin 12 % 2–19-vuotiaista lapsista ja nuorista. Toiminnan saavutettavuuden lisäämiseksi on siis vielä paljon tekemistä.

Tällä hetkellä taiteen perusopetuksen rahoitus koostuu valtion ja kuntien rahoituksesta sekä kohtuullisista oppilasmaksuista. Taiteen perusopetuksen kustannukset ovat keskimäärin alle 0,5 % kuntien kokonaismenoista.

Kunnat järjestävät taiteen perusopetusta hyvin eri tavoin ja opetusta on tarjolla sekä kunnallisissa että yksityisissä taidelaitoksissa. Taiteen perusopetuksen kriteerit täyttävää opetusta on Etelä-Pohjanmaalla tällä hetkellä mahdollisuus saada musiikissa, kuvataiteessa, käsityössä, tanssissa, teatteritaiteessa ja sirkustaiteessa. Eri taideaineiden lisäksi taiteen perusopetusta tarjotaan sekä yleisessä että laajassa oppimäärässä, mikä kertoo tarjolla olevasta tuntimäärästä.

Taiteen perusopetus on jokaisen lapsen perusoikeus

Sen lisäksi, että taiteen perusopetus on yksi Suomen taidekentän kivijaloista, se on paljon muutakin. Taideaineiden on todettu tuottavan sisäistä motivaatiota, onnistumisen tuntemuksia, taitoja, joilla pärjää elämässä, vahvistavan itsetuntoa, lisäävän luovuutta sekä näiden lisäksi tarjoavan tärkeää tasapainoa ja vaihtelua diginatiivien arkeen. Taiteen äärellä voidaan olla tekemässä, kokemassa ja keskustelemassa monenlaisia asioista, se voi olla jopa kannatteleva voima lapsuudesta aikuisuuteen vaikeiden kysymysten ja tunteiden äärellä. Taiteiden opiskelu auttaa lasta kaikenlaisessa oppimisessa niin koulussa kuin harrastuksissa.

– Taiteen perusopetuksella on erityisen tärkeä paikka tulevaisuuden sivistyskunnassa ja mahdollisuus osallistua taiteen perusopetuksen tulisi olla jokaisen lapsen perusoikeus, Hangasluoma lisää.

Tapahtumakuukauden suunnittelun ja järjestelyjen taustalla on taiteen perusopetuksen maakunnallinen verkosto eli taiteen perusopetusta järjestävät oppilaitokset. Tämän vuoden tapahtumassa ovat mukana Alajärven musiikkiopisto, Käsityö ja muotoilukoulu Näppi, Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto, Härmänmaan musiikkiopisto, Ilmajoen Musiikkiopisto, Lapuan musiikkiopisto, Lapuan taidekoulu/ Lapuan kansalaisopisto, Miloff Tanssiopisto, Panula-opisto ja Taiteen perusopetus Luovaamo.

Tarkemmat taiteen perusopetuksen kuukauden tapahtumatiedot löytyvät tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi ja kaikki kuukauden tapahtumat löytyvät kategoriasta ’taiteen perusopetus’.

Olemme esitelleet taiteen perusopteuksen kuukauden aikana eri taiteen lajeja, joissa annetaan maakunnassa taiteen perusopetusta.

Lue esittelyjutut ja katso videot!

 

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma
kulttuurin kehittämissuunnittelija
puh. 040 751 5610
hanna.hangasluoma(at)etela-pohjanmaa.fi

Lisätietoja tapahtumakuukauden ohjelmasta saa myös tapahtumakuukaudessa mukana olevilta tahoilta.

0 kommenttia
29.03.2019

Maaseutuparlamentti2020-tapahtuma järjestetään Kurikassa!!

JEE, ME TEHTIIN SE!

Maaseutuparlamentti2020-tapahtuma järjestetään Kurikassa 1–3.10.2020.

Maaseutuparlamentti-paikkakisasta tuli jännitysnäytelmä.

Kurikan ja Nurmeksen Maaseutuparlamentti-paikkaehdotukset herättivät alueilla ennennäkemättömän maaseudun kehittämisen kansanliikkeen. Finaalissa annettiin ääniä yli 11 400.

Onnittelut Kurikalle erinomaisesta hakemuksesta sekä kampanjoinnista!

Kiitoksia kaikille äänestäjille!

Lue koko uutinen Maaseutuparlamentin verkkosivuilta >>

 

#maapuhuu #maaseutuparlamentti

0 kommenttia
29.03.2019

Uusi ostosopimus lisää merkittävästi lähijunaliikenteen tarjontaa Seinäjoki–Alavus–Ähtäri-välillä

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä ovat sopineet ostoliikennesopimuksella toteutettavasta junaliikenteestä vuonna 2020. Uusi sopimus lisää lähiliikenteen junavuoroja maakunnissa ja on aiempaa läpinäkyvämpi.  

Etelä-Pohjanmaalla vuorotarjontaa kehitetään erityisesti Seinäjoki–Alavus–Ähtäri-välillä palvelemaan muun muassa työmatka- ja matkailuliikennettä aikataulurakennetta muuttamalla ja kahdella uudella junavuorolla arkiaamuina sekä viikonlopun lisävuoroilla. Kokonaisuutena niin kutsutussa Haapamäen kolmiossa liikennemäärä kasvaa 24 prosenttia.

Etelä-Pohjanmaan liiton vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä on lopputulokseen tyytyväinen.

– Etelä-Pohjanmaalla tavoiteltiin pilotoinnissa erityisesti laatua tärkeimpiin liikennöintiajankohtiin. Näissä tavoitteissa myös onnistuimme. Alueen toimijoiden yhteinen näkemys ja sitoutuminen kehittämiseen näkyy siinä, että pilottimme eteni aina maaliin saakka, Erkkilä iloitsee.

Ostosopimuksella valtio sitoutuu ostamaan VR:ltä junaliikennettä 1.1.–31.12.2020 välisenä aikana. Sopimuksessa on mukana jatko-optio, joka antaa osapuolille mahdollisuuden jatkaa sopimuksen voimassaoloa 19. kesäkuuta 2022 saakka. Velvoiteliikennesopimus päättyy 14.12.2019 ja kauko- ja lähiliikenteen ostamista koskevan sopimuksen voimassaolo päättyy 31.12.2019.

Lähijuna halutaan brändätä ”Pandalinoksi”

Alavuden ja Ähtärin kaupunginjohtajat Pekka Ala-Mäenpää ja Jarmo Pienimäki ovat mielissään junaliikennepilotin käynnistymisestä, ja haluavat kiittää kaikkia toimijoita, jotka ovat osaltansa myötävaikuttaneet maakunnan junapilotin menestykseen ja aikataulurakenteen myönteisiin muutoksiin.

– Uuden aikataulukauden myötä erityisesti opiskelijat, työmatkapendelöijät ja matkailijat saavat sekä aamulla että iltapäivällä ja illalla paremmin tarpeitansa vastaavat junayhteydet käyttöönsä. Toivon ja uskon vilpittömästi, että nämä huomattavat parannukset aikatauluissa näkyvät myös tämän yhteysvälin matkustajamäärien kasvussa, sanoo Pienimäki.

Seuraavaksi Etelä-Pohjanmaan liiton, Alavuden, Seinäjoen ja Ähtärin kaupungin edustavat suuntaavat tapaamaan VR:n edustajia tavoitteenaan yhteysvälin junien brändääminen "Pandalinoiksi".

– Pandalino-nimen käyttäminen markkinoinnissa lisäisi yhteysvälin raideliikenteen tunnettavuutta ja toisi esille alueen matkailukohteiden hyvää saavutettavuutta raiteilla, Pienimäki lisää.

Pekka Ala-Mäenpään mukaan uusi ostosopimus lisää vuoroja ja parantaa aikatauluja eli tiivistetysti lisää laatua.

– Tämä parantaa ostos- ja matkailupalvelujen asiointia alueella sekä kehittää myös työmatka- ja opiskelijaliikenteen mahdollisuuksia. Toivottavasti alueen asukkaat hyödyntävät mahdollisuuksia aiempaa enemmän jatkossa, sanoo Ala-Mäenpää.

Uudet junavuorot käyttöön jo joulukuussa

Seinäjoki–Alavus–Ähtäri-välille tulee kaksi uutta junavuoroa arkiaamuihin, viikonlopulle lisätään vuoroja sekä aikataulurakennetta hieman muutetaan. Työmatkalaisia palvelee erityisesti Ähtäristä klo 6.35 lähtevä vuoro, joka on Seinäjoella klo 7.29, sekä klo 16.52 Seinäjoelta takaisinpäin lähtevä vuoro. Uudet junavuorot aloittavat liikennöinnin jo tämän vuoden lopulla, joulukuun 15. päivä.

Markus Erkkilä huomauttaa, että uusittu ostosopimus on vasta lähtölaukaus alueen junaliikenteen kehittämiseen.

– Tällä päätöksellä saamme vakaan alustan junaliikenteen kehittämiseen. Nyt pallo on meillä ja VR:llä. Seuraavaksi laitetaan panoksia yhteysvälin tunnettuuden lisäämiseen, asemanseutujen kehittämiseen matkaketjujen näkökulmasta sekä lippujärjestelmien ja lippujen kontrolloinnin jatkojalostamiseen, hän jatkaa.

Junaliikennepilotin kalusto- ja liikennöintikustannuksista vastaa kokonaisuudessaan liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR.

Junavuorot välillä Seinäjoki–Alavus–Ähtäri–Jyväskylä 15.12.2019 alkaen

Pysähdyspaikat: Jyväskylä, Petäjävesi, Keuruu, Haapamäki, Pihlajavesi, Myllymäki, Eläinpuisto-Zoo, Ähtäri, Tuuri, Alavus, Seinäjoki.

480

Seinäjoki

05:25

Ähtäri

06:19

72

M-P

481

Jyväskylä

12:23

Seinäjoki

15:02

195

M-S

482

Seinäjoki

09:12

Jyväskylä

11:52

195

M-S

485

Jyväskylä

19:47

Seinäjoki

22:27

195

M-S

486

Seinäjoki

16:52

Jyväskylä

19:32

195

M-S

487

Ähtäri

00:13

Seinäjoki

01:07

72

M, L

488

Seinäjoki

23:14

Ähtäri

00:07

72

P, S

489

Ähtäri

06:35

Seinäjoki

07:29

72

M-P

 

Linkki liikenne- ja viestintäministeriön 28.3.2019 julkaisemaan tiedotteeseen aiheesta:
https://www.lvm.fi/-/uusi-osto-ja-velvoiteliikennekokonaisuus-lisaa-merkittavasti-junaliikenteen-tarjontaa-maakunnissa-1003110

 

Lisätietoja:

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja
puh. 040 3568 044
markus.erkkila(at)etela-pohjanmaa.fi

1 kommenttia
27.03.2019

Äänestetään Kurikka Maaseuparlamentti2020 -tapahtumapaikaksi!

Maaseutuparlamentti 2020 -tapahtuman pitopaikasta käydään tällä hetkellä kova ja kiinnostava loppuottelu yleisöäänestyksen merkeissä. Yksi kolmesta ehdolla olevista paikkakunnista on Kurikka Etelä-Pohjanmaalta, ainoana Länsi-Suomen edustajana. Nurmes johtaa kisaa niukasta, mutta eihän me nyt voida antaa muille tätä voittoa!

Monet eri tahot ovat jo jakaneet omissa kanavissaan tietoa, kuinka Kurikkaa voi kisassa äänestää.

LÄHDE SINÄKIN MUKAAN ÄÄNESTYSHAASTEESEEN!

Etelä-Pohjanmaan liitto haastaa maakuntamme asukkaat sekä kunnat, yritykset, yhteisöt ja järjestöt mukaan koko henkilökuntansa voimin äänestämään Kurikka Maaseutuparlamentti2020 -tapahtumapaikaksi!

Klikkaa www.bitly.com/kurikkaan, äänestä ja ole mukana hankkimassa maaseudun ykköstapahtuma Etelä-Pohjanmaalle!

Tapahtumapaikka valitaan yleisöäänestyksellä 26.–28.3.

Lisätietoa Maaseutuparlamentista löytyy osoitteesta www.maaseutuparlamentti.fi/maaseutuparlamentti

0 kommenttia
25.03.2019

Musiikin opiskelu auttaa lasta kaikenlaisessa oppimisessa

Musiikkiharrastuksen pariin lapsen ohjaavat usein vanhemmat. Näin kävi myös kuudesluokkalaiselle Selma Puumalalle. Innostus soittamiseen ei ole vuosien saatossa kuitenkaan lopahtanut, vaan hän on juuri suorittanut uuden tasokokeen pianonsoitossa musiikin taiteen perusopetuksen laajemman oppimäärän mukaisesti.

– Tasokoetta varten opetellaan teoriaa, asteikkoja sekä soittokappaleita. Uusia kappaleita tulee opeteltavaksi yleensä useampi, Selma kertoo.

Selma aloitti pianonsoiton opiskelun ensimmäisellä luokalla, ja on jo kuuden vuoden ajan käynyt ahkerasti soittotunneilla sekä esiintynyt oppilaskonserteissa. 

– Kivointa soittamisessa on se, kun saa luoda musiikkia itse. Vapaa säestys tuntuu omimmalta. Mieluiten soitan pop-kappaleita, hän toteaa.

 

Selma Puumala on opiskellut pianonsoittoa jo kuusi vuotta. Hän aikoo suorittaa musiikin taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän kokonaisuudessaan, joten opiskelut jatkuvat vielä nelisen vuotta.

 

Eskarilaiset sopivassa aloitusiässä

Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston Alavuden toimipisteen johtajan Jarkko Välimäen mukaan opistoissa ollaan opeteltu uutta viime syksystä saakka, jolloin taiteen perusopetuksen uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön. 

– Opetussuunnitelma jakaa mielipiteitä, sekä oppilaiden että opettajien. Toiset kaipaavat entistä tutkintopohjaista ja numeroin arvioitavaa opetusta. Toisille taas uusi, enempi valinnaisuutta sisältävä opetus on mieluisampaa, Välimäki toteaa.

Välimäen mukaan musiikin ja minkä tahansa taidelajin harrastaminen vaikuttaa positiivisesti lasten ja nuorten kaikenlaiseen oppimiseen ja koulunkäyntiin. Myös useissa tutkimuksissa on todettu, että taiteiden harrastamisella on monia hyviä vaikutuksia aivotoimintaan.

– Paras ikä soitinopintojen aloittamiseen riippuu soittimesta ja se vaihtelee 6–10 vuoden välillä. Musiikkiopistossa on mahdollista opiskella lähes mitä tahansa instrumenttia. Nuorimmat aloittajat ovat eskari-ikäisiä ja sen ikäisille useimmiten parhaiten soveltuvat soittimet ovat viulu ja piano, Välimäki sanoo.

 

Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston Alavuden toimipisteen johtaja Jarkko Välimäki on opettanut Selmaa alusta saakka. Musiikin harrastaminen vaikuttaa Välimäen mukaan positiivisesti lasten kaikenlaiseen oppimiseen.

 

Hyvä pohja ammattiopinnoille

Pianonsoitossa Selmalla on tavoitteena suorittaa koko laaja oppimäärä aina syventävät opinnot mukaan lukien. Aikaa tähän menee vielä noin nelisen vuotta. Musiikin lisäksi Selma suorittaa taiteen perusopetuksen laajaa oppimäärää myös käsityössä Taito Etelä-Pohjanmaa ry:n Käsityö- ja muotoilukoulu Näpissä Alavudella.

– Laajan oppimäärän mukainen taiteen perusopetus hyödyttää jatko-opinnoissa, jos aikoo opiskella esimerkiksi musiikki- tai käsityöalaa ihan ammatikseen, Selma tietää.

Musiikin opiskelu on opettanut Selmalle itsensä soittamisen ja musiikin teorian lisäksi myös esiintymis- ja yhteistyökykyä.


Katso videolta, millaista on pianonsoiton opiskelu musiikin taiteen perusopetuksen laajemman oppimäärän mukaisesti.

 

 

 

Teksti, kuvat ja video: Annika Pollari

21.03.2019

Etelä-Pohjanmaan VI energiapäivä 3.4.2019

Etelä-Pohjanmaan VI energiapäivä järjestetään keskiviikkona 3.4.2019 klo 12:00–16:00 Seinäjoella Framin 1. auditoriossa (Frami B, Kampusranta 9, 60320 Seinäjoki).

 

  • Tilaisuudessa on valtakunnan tasolla toimivia energia-alan asiantuntijoita ja toimijoita, jotka tuovat omalla asiantuntemuksella esiin Suomen nykyistä energiantuotannon ja uusiutuvan energian tilaa sekä ajankohtaisia asioita energiatukien ja kaupunkien energiajärjestelmien näkökulmasta
    • Business Finlandin Tapani Saarenpää ja Thermopolis Oy:n energia-asiantuntija Pauli Kortesoja kertovat mitä mahdollisuuksia tarjolla olevat Energiatuet ja energiakatselmukset tarjoavat yrityksille, kunnille ja yhteisöille parantaa energiatehokkuutta ja omaa toimintaa.
    • Samuli Rinne / Karoliina Auvinen tuovat esiin Smart Energy Transition -hankkeessa käsiteltyjä ajankohtaisia asioita kaukolämmön tuotannon nykytilasta sekä mitä muutoksia tuotannossa tarvitaan, kun luovutaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Kaukolämmön tuotanto on suuressa murroksessa ja ala tarvitsee uudenlaisia malleja sekä uudenlaisia teknisiä ratkaisuja tulevaisuudessa.
    • Suomessa on käynnissä voimakas kaupungistuminen, murros energiatuotannossa, kasvava energiantarve sekä samaan aikaan kasvava huoli ilmaston muutoksesta. Fortum City Solutions / eNext asiantuntija Ilkka Salmensaari kertoo miten näiden asioiden yhteensovittaminen ja hallinta onnistuu ja  minkälaisia monitahoista energiajärjestelmiä tulevaisuuden kaupungeissa vaaditaan.

 

  • Tilaisuudessa on esillä myös neljä ajankohtaista yritystä/organisaatiota, joiden ajankohtaiset tuotteet ja palvelut konkreettisten esimerkkien kautta tarjoavat uudenlaisen näkökulman mm. energiatehokkuuden ja kiertotalouden kehittämiseen tekoälyn ja automaation keinoin.  Lisäksi esille tuodaan biokaasun tuotantoa maakunnassa sekä kaasun mahdollisuuksia liikennekäyttöön nykyisellä autokannalla ja hyvin maltillisin kustannuksin.
    • Leanheat Oy:n edustaja Tapio Miettinen esittelee mahdollisuuksia kiinteistön energiatehokkuuden ja ohjauksen kehittämiseksi tekoälyn avulla. Leanheat voitti vuoden 2019 alussa asuntomarkkinoiden järjestämän innovaatiokilpailun.
    • Calefa Oy:n edustaja Antti Porkka tuo esiin kiinteistöjen ja yritysten prosessien lämmöntalteenoton ja hukkaenergian hyödyntämiseen liittyviä ratkaisuja. Calefan tarjoama ratkaisu on käytössä mm. Kauhavalla MSK Plast Oy:n tehtaalla.
    • Heikas Oy:n edustaja Jyrki Heilä esittelee Nurmoon suunnitellun Suomen suurimman teollisuus- ja liikennekäyttöön tarkoitetun biokaasulaitoksen vaiheita.  
    • Pekka Soini kertoo Suupohjan ammatti-instituutin biokaasu-hankkeista ja biokaasun liikennekäytöstä. Lisäksi puheenvuorossa esitellään, mitä bensiiniauton muuttaminen kaasu/bensiinikäyttöiseksi vaatii ja mitä muutos kustantaa.

 

Tutustu ohjelmaan »

 

Tilaisuuteen ilmoittaudutaan viim. 1.4.2019 osoitteessa: https://goo.gl/forms/NrS4CDewaZjVLjM02

 

Tilaisuus on maksuton. Tilaisuuden järjestävät Etelä-Pohjanmaan liitto ja Thermopolis Oy (Innovatiivinen ja resurssitehokas Etelä-Pohjanmaa –hanke)