Ajankohtaista

12.02.2019

Ilmajoella puhutaan aurinkoenergiasta

Kevään myötä lisääntyvä valon määrä antaa jälleen pimeän talven jälkeen aihetta pohtia aurinkoenergiaa niin terveyshyötyjen, kuin myös energiantuotannon näkökulmasta. Etelä-Pohjanmaan liitto ja Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis ovat hankekumppaneina kansainvälisessä Co2mmunity-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää uusiutuvan (aurinko-, maa-, vesi- ja bioenergia) yhteisöenergian hyödyntämistä maakunnassa.

Yhteisöenergialla tarkoitetaan esimerkiksi paikallista uusiutuvalla energialla toteutettavaa sähköntuotantoa, joka on paikallisen yhteisön tai yhteisöjen yhteistyön tulos – vaikkapa yhteisesti hankittua aurinkoenergiajärjestelmää.

Hankkeen tavoitteena on edistää hajautetun uusiutuvan energian tunnettavuutta ja yhteisöenergian toteutumista kunnissa ja yhteisöissä. Hanke järjestää nyt yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa aurinkoenergiajärjestelmiin ja niiden hankintaan keskittyvän, kaikille avoimen tilaisuuden Ilmajoella keskiviikkona 20.2.2019 klo 18-20. Tervetuloa!


ILMAJOEN AURINKOENERGIAILTA

Keskiviikkona 20.2.2019 klo 18–20
Kunnantalon valtuustosalissa (Ilkantie 18, Ilmajoki)

Oletko yrittäjä, kuntalainen tai maatalousyrittäjä? Kiinnostaako oma aurinkosähköjärjestelmä?

Tule kuulemaan tietoa aurinkoenergiasta, sen hankinnasta ja tukimahdollisuuksista. Aiheesta kertovat alan asiantuntijat ja omia kokemuksiaan jakavat paikalliset yrittäjät. Energiatoimisto Thermopolis Oy on kilpailuttanut avaimet käteen -yhteistilausta varten aurinkosähköjärjestelmien toimittajia. Tilaisuudessa esitellään kilpailutuksen tuloksi ja aurinkosähköjärjestelmän yhteishankintaan voi ilmoittautua mukaan.

Ohjelmassa muun muassa:

Tilaisuuden avaus: Rami Mattila, yritysasiamies, Ilmajoen kunta sekä yrittäjä Juhana Lähdesmäki

Kokemuksia aurinkoenergian hankinnasta: Anssi Korpela, Palon Katsastus Oy

Miksi hankkia oma aurinkosähköjärjestelmä? Yrityksille, maatiloille ja kuntalaisille saatavat tuet: Jani Metsä-Turja, Thermopolis Oy

Avaimet käteen -kilpailutuksen tulosten esittely

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, tarjolla pullakahvit. Tervetuloa!


Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Ilmajoen kunta, Lähdesmäki Oy, Etelä-Pohjanmaan liiton ja Thermopolis Oy:n Co2mmunity-hanke sekä Thermopolis Oy:n Innovatiivinen ja resurssitehokas Etelä-Pohjanmaa -hanke.

Lisätietoja: projektikoordinaattori Susanna Anttila, 040 1944552

 

0 kommenttia
1.02.2019

Maakunnallinen vammaisneuvosto mukana palvelujen kehittämisessä Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaan maakunnallinen vammaisneuvosto kokoontui yhteiskehittämisen työpajaan Seinäjoella 31.1.2019. Työpajan tavoitteena oli vahvistaa asiakasosallisuutta maakunnallistuvien vammaispalvelujen valmistelussa sekä kuulla viime kesänä valitun vammaisneuvoston ääntä palvelujen kehittämisessä.

Mukana työpajassa oli 12 vammaisneuvoston jäsentä eri puolilta maakuntaa sekä työntekijöitä Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksesta, Etelä-Pohjanmaan liitosta sekä Seinäjoen kaupungilta. Työpajan käytännön toteutuksesta vastasivat yhteistyössä Invalidiliitto, Neuroliitto, Lihastautiliitto ja Kuurojen Liitto. Valtakunnalliset vammaisjärjestöt näkevät, että asiakkaita kuulemalla saadaan maakuntiin toimivat ja vaikuttavat palvelut, jotka ovat aidosti käyttäjälähtöisiä.

Lue aiheesta lisää Invalidiliiton julkaisemasta uutisesta >>

 

Kuva: Invalidiliitto

0 kommenttia
29.01.2019

Etelä-Pohjanmaan osaaminen kiinnostaa Vietnamissa

Vierailulla suurlähettiläs Kari Kahiluodon (2. oikealta) residenssissä. Kuvassa vasemmalla valmistelujohtaja Asko Peltola ja oikealla maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kai Pöntinen.

Etelä-Pohjanmaan liitto on tehnyt yhteistyötä Vietnamin ja erityisesti Hanoin kaupungin kanssa yli 10 vuoden ajan. Yhteistyö on vuosien varrella saanut monia eri muotoja ja laajentunut useisiin organisaatioihin. Eteläpohjalaiset lujittivat suhteitaan Hanoin kaupunkiin tammikuussa tehdyllä matkalla. Delegaatiossa oli mukana edustajia Etelä-Pohjanmaan liitosta, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedusta.

Vierailun aikana uudistettiin vuonna 2008 allekirjoitettu ensimmäinen yhteistyösopimus Hanoin kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan välillä. Edellisestä poiketen siinä on sovittu myös, että vuosittain neuvotellaan varsinaisista aktiviteeteista sopimuksen toteuttamiseksi.

– Huolimatta alueiden kokoerosta kaupungin ja puolueen edustajat vaikuttavat olevan vilpittömästi yhteistyön syventämisen takana, toteaa vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja.

Vierailun aikana neuvoteltiin erityisesti koulutukseen ja työvoiman saatavuuteen liittyvän yhteistyön syventämisestä. Kaikilla yhteistyömatkoilla Vietnamin Suomen suurlähetystö on osallistunut – tällä kertaa suurlähettiläs Kari Kahiluodon johdolla – aktiivisesti eri tapahtumiin ja osaltaan merkittävästi edesauttanut yhteistyön syventämistä maittemme välillä.


Tuliaisia vaihdettiin maan tavan mukaan jokaisessa vierailukohteessa. Hanoin Taidekoulun kanssa neuvoteltiin myös kulttuuriyhteistyöstä.


Työvoimakysymykset vahvasti esillä

Työmarkkinoista vastaavan ministeriön (Ministry of Labour, Invalids and Social Affairs – MOLISA) kanssa keskusteltiin erityisesti työvoiman saatavuuteen liittyvistä asioista. Etelä-Pohjanmaan työvoimatarpeeseen suhtauduttiin myönteisesti, ja Vietnam on halukas lähettämään osaavaa työvoimaa Suomeen.

 – Joistakin työvoimaa vastaanottaneista maista on saatu huonoja kokemuksia vietnamilaisten työntekijöiden kohtelusta. Delegaatiomme korostikin eri keskusteluissaan välitysjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja sitä, että ulkomailta rekrytoitavilla työntekijöillä on maassamme samat oikeudet ja velvollisuudet kuin suomalaisillakin. Molemminpuolinen luottamus Vietnamin ja Suomen välillä antaa kuitenkin hyvät lähtökohdat vietnamilaisen työvoiman rekrytoinneille maahamme, arvioi ylijohtaja Mika Soininen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Asiantuntijat ja koulutusosaaminen kiinnostavat

Koulutuksessa jo aloitettua yhteistyötä halutaan tiivistää ja edelleen kehittää. Koulutuksen ja koulutusosaamisen vientiä on jo toteutettu yhteistyössä maakuntamme muiden toimijoiden kanssa, ja tätä aiotaan entisestään tehostaa.

– Myös työperäisessä maahanmuutossa voidaan toimia kouluttajina, huomauttaa rehtori Reija Lepola Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedusta.

Osaamisen vientiä on mahdollista toteuttaa myös yhdessä yritysten kanssa muun muassa akasiapuiden hyödyntämiseen liittyvässä hankkeessa sekä ruoan tuotannossa ja ruokaturvallisuudessa.

Opiskelija- ja asiantuntijavaihto korostui vierailuilla ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Opiskelija- ja asiantuntijavaihtoa voidaan toteuttaa muun muassa ERASMUS-hankkeiden sekä yhteisten konferenssien kautta.

Tutkimus- ja kehittämisyhteistyölle on tarvetta monella eri rintamalla, kuten cleantechissä ja jätehuollossa, digitalisaatiossa, vesijärjestelmissä, koulutuksessa ja koulutusviennissä sekä kyberturvallisuudessa.

– Puolet Vietnamin väestöstä on alle 35-vuotiaita, ja ikääntyminen on maassa myös ongelma ”kultaisten vuosien” päättyessä ja ihmisten jäädessä eläkkeelle. Korkeasti koulutettujen työntekijöiden ja huippuosaajien tarve Vietnamissa kasvaa, mikä avaa mahdollisuuksia myös koulutusviennille, sanoo erityisasiantuntija Helli Kitinoja Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.


Tässä ollaan vierailulla Hanoin teknillisessä korkeakoulussa. Opiskelija- ja asiantuntijavaihto korostui vierailuilla ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa.

Matkailun lisääminen puolin ja toisin

Vietnamin kauppa- ja teollisuuskamarin sekä Suomen keskuskauppakamarin välillä on syksyllä 2018 allekirjoitettu aiesopimus, jossa molemmat osapuolet sitoutuvat edistämään Suomen ja Vietnamin välistä yritysyhteistyötä ja kauppaa muun muassa lähettämällä ja vastaanottamalla erilaisia bisnesdelegaatioita sekä järjestämällä maiden väliseen kauppaan liittyviä tilaisuuksia, seminaareja ja tapaamisia yritysten tarpeiden ja kiinnostuksen pohjalta.

Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnusen mukaan Vietnamin kauppa- ja teollisuuskamari vaikuttaa käytännönläheiseltä ja tavoitteelliselta toimijalta, joka haluaa edistää yritysten välisiä suoria kontakteja ja konkreettista käytännön yhteistyötä.


Hanoin kauppakamarissa vierailulla. Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen ja Vietnamin kauppa- ja teollisuuskamarin Vice Executive President, Dr. Doan Duy Khuong vaihtavat tuliaisia.

Suomen ja Vietnamin välillä on paljon mahdollisuuksia myös molemminpuolisen matkailun lisäämiseen. Matkailua Vietnamista Suomeen on toistaiseksi melko vähän, mutta se kasvaa maan vaurastuessa. Turismi Suomesta Vietnamiin on lisääntynyt viime vuosina, koska Vietnam on hintatasoltaan edullinen ja turvallinen maa, ja jossa sitä paitsi käytetään länsimaisia kirjoitusmerkkejä.

Kulttuuriyhteistyötä erityisesti musiikissa on jo tehty paljon Etelä-Pohjanmaan Musiikkiopiston ja Hanoi Art Collegen välillä. Kulttuurivierailuja on mahdollista lisätä myös jatkossa. Erityisesti nuorten välille voisi luoda kanssakäymistä esimerkiksi yhteistyökoulujen ja urheiluseurojen kautta.

Hyvä perusluottamus yhteistyön takeena

Vietnam tekee erittäin vahvaa yritysyhteistyötä useiden johtavien aasialaisten talousmahtien, kuten Japanin, Etelä-Korean, Kiinan ja Australian kanssa, ja on onnistunut houkuttelemaan alueelleen runsaasti ulkomaisia investointeja. Esimerkiksi Samsungin Vietnamissa sijaitsevien tehtaiden osuus Vietnamin kokonaisviennistä on noin 25 %.

Maan hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa Vietnam lähivuosina maailman 15 johtavan elintarvikeosaajan joukkoon. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta Vietnamin vahva ja monipuolinen alkutuotanto luo sille tiettyjä edellytyksiä, jos osaaminen ja resurssit riittävät elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittämiseen kilpailijamaiden tasolle. Nimenomaan Vietnamin elintarvikealan kehittämisessä avautuu hyviä liiketoiminta- ja yhteistyömahdollisuuksia myös eteläpohjalaisille yrityksille ja muille asiantuntija- ja kehittäjätahoille.

– Jatkotoimenpiteinä meidän tulee selvittää erityisesti niiden eteläpohjalaisten yritysten mielenkiinto Vietnamin markkinoita kohtaan, joiden tuotteille ja osaamiselle siellä näyttäisi olevan selkeää kysyntää. Koulutusyhteistyön ja koulutusviennin näkökulmasta Vietnam nähdään Suomessa yhtenä tärkeimmistä kohdealueista ja maiden välistä yhteistyötä onkin tehty jo vuosia opetusministeriöiden tasolla, lisää maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila.

Kaikkiaan Suomen ja Vietnamin välisen yhteistyön pohjaa on jo luotu monin eri tavoin ja perusluottamus maiden välillä on hyvä. Suhteiden ja yhteistyön kehittämisessä päämääränä on tehdä pitkän aikavälin suunnitelma ja toteuttaa sitä määrätietoisesti. On tärkeää myös hakea uusia tapoja kanssakäymiseen, jotta yhteistyö voi jatkua ja kasvaa nykyistä monipuolisemmaksi. Erityisesti yrityselämää on kytkettävä mukaan hyödyntämään Vietnamin tarjoamia mahdollisuuksia.


Asko Peltola, Pertti Kinnunen ja Kai Pöntinen lauloivat suomalaisia kansanlauluja kommunistisen puolueen apulaispääsihteerin madame Ngo Thi Thanh Hangin illallisilla. Tämä innoitti jopa madame Hangin menemään artistien mukana laulamaan ja tätä ei saadun tiedon mukaan ole koskaan aiemmin tapahtunut. Kulttuuri on rajaton voima!

 


Teksti: Annika Pollari
Kuvat: Etelä-Pohjanmaan Vietnam-delegaatio

 

0 kommenttia
23.01.2019

Etelä-Pohjanmaa saa oman junaliikennekokeilunsa

Jatkosuunnittelu aloitetaan välillä Seinäjoki–Ähtäri

Liikenne- ja viestintäministeriö on valinnut alueellisen junaliikenteen pilottien jatkosuunnitteluun Kymenlaakson, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan hankkeet. Ministeriö sai hakemuksia yhteensä 11 kappaletta.

Valinnan arviointiperusteina oli, että valitut hankkeet ovat toimivia osia alueellista junaliikennettä ja olemassa olevia matkaketjuja, minkä lisäksi alueilla on valmius sitoutua liikenteen kehittämiseen lyhyellä aikavälillä. Lisäksi valintaan vaikutti alueen kysyntäpotentiaali ja hankkeen tekninen toteutettavuus joulukuusta 2019 alkaen. Valitut hankkeet ovat myös liikennöintikokonaisuuksia, joilla on mahdollista kehittää ja kasvattaa alueen nykyistä joukkoliikennettä myös pitkällä tähtäimellä.

Etelä-Pohjanmaan hakemuksesta soveltuvimmaksi kohteeksi liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut liikenteen Seinäjoen ja Ähtärin välillä.

– Olemme erittäin iloisia siitä, että maakuntamme on hyväkysytty mukaan junaliikennekokeiluun. Harmillista on se, että pilotti rajataan yksinomaan välille Seinäjoki–Ähtäri, koska erityisesti matkailu- ja opiskeluliikenne ulottuu Jyväskylään saakka, toteaa vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja.

Jatkosuunnittelussa keskitytään alueen omiin tarpeisiin

Pilotin jatkosuunnittelussa keskitytään taajamajunaliikenteen kehittämiseen Seinäjoen ja Ähtärin välillä.

– Etelä-Pohjanmaan ja alueen kuntien näkökulmasta on tärkeää, että myös poikittainen henkilöliikenne kehittyy raiteilla. Seinäjoki–Alavus–Ähtäri-yhteysvälin kehittäminen on tärkeä osa Etelä-Pohjanmaan julkisen liikenteen kokonaisuutta, sanoo vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Seinäjoki–Ähtäri-yhteysvälillä on mahdollisuuksia kasvattaa matkustusmääriä erityisesti työ- ja opiskeluliikenteessä, sillä nykyinen vuorotarjonta ei mahdollista riittävällä tavalla liikkumista. Myös matkailuliikenteessä on merkittävää kehittämispotentiaalia, sillä Tuurin kyläkauppa ja Ähtärin pandat ovat varsin hyvin saavutettavissa raiteilla.

VR:n mukaan Seinäjoki–Ähtäri-yhteysvälin osalta ratakapasiteetti on riittävä nykyisellä kalustolla ja vuoroja voitaisiin lisätä kyseessä olevalle välille esimerkiksi aamuun ja iltapäivään.

Pilotissa on tarkoitus selvittää käytännön tasolla, millaisia vaikutuksia alueiden omista lähtökohdista suunnitellulla aikataulurakenteella on kustannuksiin ja matkustusmääriin. Jatkosuunnittelussa pilottialueet, VR ja liikenne- ja viestintäministeriö työstävät tarkempia suunnitelmia alueellisen raideliikenteen kehittämisestä. Pilottihankkeiden kautta on tarkoitus löytää sellaisia liikennöintikokonaisuuksia, joita voidaan liikennöidä myös pitkällä aikavälillä.

Erkkilä huomauttaa, että jatkosuunnitteluun pääseminen ei ole kuitenkaan vielä tae toteutuksesta.

– Hakemuksessamme olemme sitoutuneet jatkosuunnitteluun, mutta todenneet, että lopulliset päätökset toteutukseen osallistumisesta voidaan tehdä vasta lopullisen pilotointikokonaisuuden ja sen kustannustason selvittyä. Joka tapauksessa olemme tyytyväisiä, että pääsemme alueena työstämään asiaa yhdessä kuntien, liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n kanssa. Tästä on hyötyä myös tulevaisuudessa, hän lisää.

Linkki liikenne- ja viestintäministeriön tänään julkaisemaan tiedotteeseen aiheesta: https://www.lvm.fi/-/kolme-hanketta-alueellisen-junaliikenteen-pilottien-jatkosuunnitteluun-996013

 

Lisätietoja:

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja
puh. 040 3568 044
markus.erkkila(at)etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
18.01.2019

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolulta tukea liiketoiminnan kehittämiseen

Tänä vuonna järjestettävä Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku yhdistää kaksi viime vuonna menestyksekkäästi järjestettyä Kasvupolkua, kun Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku ja Suupohjan Kasvupolku laittavat hynttyyt yhteen! Alueiden yhteisellä Kasvupolulla pyritään laajentamaan alueiden välistä verkostoa ja vahvistamaan yhteistyötä. Viime vuonna hakijoita molemmille poluille oli yhteensä mahtavat 95 kappaletta, joista Kasvupolkujen sparrauksiin valittiin 30 yritystä. Näistä valtakunnallisen finaalin pitchauslavoja valloittamassa nähtiin huimat 10 yritystä.

Kasvupolulle valitaan tänä vuonna kaikkien hakijoiden joukosta 15 suurimman kasvupotentiaalin ja -tahdon omaavaa yritystä. Kasvupolun tuomaristo tekee valinnat hakemusten perusteella painottaen kriteereissään kasvusuunnitelmien skaalautuvuutta, tahtotilaa ja markkinapotentiaalia.Etelä-Pohjanmaan Kasvupolulla järjestetään maaliskuun 7. päivä Kasvupaja, jossa kaikki Kasvupolulle mukaan hakeneet yritykset pääsevät kehittämään kasvusuunnitelmaansa puolen päivän mittaisessa työpajassa asiantuntijoiden johdolla. Iltapäivän päätteeksi julkaistaan Kasvupolulle mukaan valitut yritykset.

Etelä-Pohjanmaalla 2018 ensimmäistä kertaa järjestetty ja Suupohjan alueella toista kertaa yritysten kasvua boostannut Kasvu Openin sparrauskonsepti nähtiin parhaaksi toteuttaa tänä vuonna yhteisellä Kasvupolulla. Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen kokee yhteisen Kasvupolun koko maakunnan näkökulmasta hyvänä ratkaisuna.

– Yhteisellä Kasvupolulla saamme koko alueen elinkeinotoimijat ja yrityskehittäjät samaan tiimiin. Näin ollen myös yritykset pääsevät tapaamaan laajemmin koko alueen toimijoita ja verkottumaan, kun Kasvupolun sparraajat tulevat koko maakunnan alueelta, hän sanoo.

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolun toteutuksessa on mukana iso joukko kasvupartnereita. Mukana alueen kasvua tukemassa ovat Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan Liitto, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK, Into Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Alavuden Kehitys Oy – Yrityskehitys Fasadi, Viexpo, Suomen Yrittäjäopisto, Myynninmaailma, Xport, Lapuan kaupunki, Kauhavan kaupunki, Ilmajoen kunta, Kurikan kaupunki, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Kuortaneen kunta ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Kasvupolun sisältö ja eteneminen

Haku yrityksille on avoinna 26.2.2019 asti. Mukaan valittuja yrityksiä sparrataan kahdessa Kiitoratapäivässä 4.4. ja 9.5. Tällöin eri alojen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa Kasvupolun aikana yhteensä 10 asiantuntijaa 45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa. Tuomaristo valitsee Kasvupolun päätteeksi kaksi parasta yritystä, jotka etenevät jatkosparrauksiin ja lokakuussa 2019 järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin. Hae mukaan sparraukseen täällä >>

 

Lisätiedot

Oona Ikonen, puh. 040 555 5543, oona.ikonen@bang.fi
Emma Varis, puh. 040 485 5999, emma.varis@bang.fi

 

Kasvu Open auttaa suomalaisia kasvunnälkäisiä pk-yrityksiä kasvamaan yrityksen koosta tai iästä riippumatta. Vuonna 2019 asiantuntijoiden maksuttomaan sparraukseen pääsee 400 yritystä 25 eri Kasvupolulle. Vuosi huipentuu Kasvu Open Karnevaaliin lokakuussa 2019, jossa Kasvupolkujen parhaimmiston eli 100 yrityksen joukosta valitaan Suomen lupaavimmat kasvuyritykset.

--------------------------

Kasvupolun mahdollistavat Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan Liitto, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK, Into Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Alavuden Kehitys Oy – Yrityskehitys Fasadi, Viexpo, Suomen Yrittäjäopisto, Myynninmaailma, Xport, Lapuan kaupunki, Kauhavan kaupunki, Ilmajoen kunta, Kurikan kaupunki, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Kuortaneen kunta, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä valtakunnalliset kumppanit Nordea, Finnvera, Technopolis, Varma, If, Team Finland, BusinessJyväskylä, Keski-Suomen Liitto, San Francisco, Grano, Laukaan kunta, Jyväskylän Messut, Jyväs-Caravan ja Isku.

-------------------------

*Aava&Bang Oy on valtuutettu Kasvu Open -tapahtumien järjestäjä ja voittoa jakamattoman Kasvu Open Oy:n osakas. Muut osakkaat ovat Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki ja Kasvun Roihu Oy.

0 kommenttia
15.01.2019

Järjestömarkkinat Etelä-Pohjanmaan kunnissa 6.–18.5.2019

Etelä-Pohjanmaan järjestöt tempaisevat toukokuussa 2019 kahdeksan yhteistä pop-up-tapahtumaa. Järjestömarkkinat-kierroksella kerrotaan järjestöjen voimasta ja vaikutuksesta jokaisen eteläpohjalaisen elämässä. Tempausten järjestelyihin on tähän mennessä ilmoittautunut jo yli 20 järjestöä.

Yhdistysrekisterin mukaan Etelä-Pohjanmaalla on kaikkiaan 3 945 järjestöä ja yhdistystä. Lähes jokainen maakunnan asukas on jäsenenä vähintään yhdessä yhdistyksessä tai on muutoin mukana järjestöjen tarjoamassa toiminnassa. Siksi järjestötoiminta on maakunnan jokaista asukasta varten #muavarten

Järjestöt ovat mukana maakunnan asukkaiden arjessa monella tapaa: ne antavat tukea ja neuvontaa, vertaisuutta, yhdessä olemista ja tekemistä – yhteisöllisyyttä ja osallisuutta! Järjestöt ja yhdistykset tuottavat myös palveluja ja ylläpitävät monenlaisen toiminnan puitteita tarjoamalla tiloja ja toimintaa. Järjestöjen toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja niihin on matala kynnys.

Kevään kierroksella tuodaan esille järjestötoiminnan kirjoa ja monipuolisia osallistumisen mahdollisuuksia. Lisäksi asukkaille tarjotaan mahdollisuus kertoa toiveistaan: minkälaista toimintaa he haluavat järjestöjen ja paikallisyhdistysten järjestävän kunnissaan ja mitä toiveita heillä on kuntien ja järjestöjen yhteistyölle.

Järjestömarkkinat käynnistyvät kuntatiimien perustamisella         

Tapahtumien paikallisista järjestelyistä vastaavat tammikuussa perustettavat kuntatiimit. Kuntatiimeihin ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Mitä Sinä haluat tiedotettavan alueesi asukkaille – mitä toiveita ja ideoita Sinulla on palvelujen ja vertaistuen tuottamisesta, kuntien ja yhdistysten yhteistyöstä ja kumppanuuden hyvistä käytännöistä? Tule mukaan kuntatiimiin! Näkyväksi tekeminen opastaa meitä kaikkia käyttämään saatavilla olevia palveluja. Lue lisää »

Lisätietoja:

Järjestötalon verkkosivut »

  • Kierroksen koordinointi Miika Kataja (Järjestö 2.0) miika.kataja@jtalo.fi 040 684 3828
  • Kuntatiimit ja tapahtumien infrastruktuuri Jarmo Vesa (Järjestotalo) jarmo.vesa@jtalo.fi 040 749 1277
  • Järjestömarkkinoiden ohjelma Heidi Karjanlahti (Sydänpiiri) toimisto.e-p@sydan.fi 040 5875799
  • Viestintä ja markkinointi Päivi Kultalahti (Eteläpohjalaiset Kylät, Leader Aisapari) paivi.kultalahti@aisapari.net 0400 239 359

Kierroksen järjestämistä koordinoi Etelä-Pohjanmaan Järjestöt mukana muutoksessa -hanke (Järjestö 2.0 -ohjelma).

Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus – Yhteinen Etelä-Pohjanmaa sekä Etelä-Pohjanmaan liitto toimivat Järjestömarkkinoiden yhteistyökumppaneina.

0 kommenttia
15.01.2019

Pääradan korjaaminen ja kehittäminen on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan

Päärata+ tahtoo lisäraiteita, tunnin junavuoroja ja häiriöiden vähentämistä pääradalla

– Päärata täytyy saada seuraavan hallituksen ohjelmaan, se on koko Suomen hanke. Se vaikuttaa kaikkeen, ja siksi päärata on nostettava kärkeen.

Näin totesi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Suomi Raiteille -tilaisuudessa perjantaina 11.1.2019.

Päärata+-yhteistyön tavoitteena on edistää ja vauhdittaa pääradan kehittämistä. Suuret kaupungit ja maakuntajohtajat Päärata+-alueelta sekä Uudenmaan maakunta jättivät kannanoton, jossa esitetään, että pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen kirjataan jo seuraavaan hallitusohjelmaan. Asiasta keskusteltiin kansaedustajien kanssa perjantaina 11.1. Suomi raiteille -tapahtumassa.

– Puheet eivät riitä, nyt tarvitaan tekoja. Pääradan kehittäminen täytyy saada kirjattua hallitusohjelmaan, ja viimeistään liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, jossa luodataan 12 seuraavan vuoden hankkeet, eduskunnan puhemies Paula Risikko sanoi.


Eduskunnan puhemies Paula Risikko Suomi raiteille -tapahtumassa Helsingin päärautatieasemalla.


Päärata on ruuhkautunut ja tungos vain lisääntyy

Päärata plus -maakunnat järjestivät pääradan kunnostamiseen ja kehittämiseen tähtäävän Suomi raiteille -keskustelutilaisuuden Helsingin rautatieasemalla ja junamatkalla Helsingistä Tampereelle.

Päärata on pahasti ruuhkautunut, koska matkustaja- ja tavaraliikenteen määrä on niin valtava.

Junarata Helsingin ja Tampereen välillä on Suomen vilkkain henkilöliikennerata. Matkustajia kulkee tällä välillä vuosittain asemavälistä riippuen 4,5–6,6 miljoonaa, mikä tarkoittaa on 35 % kotimaan kaukoliikennematkoista.

Tampere–Seinäjoki-yhteys on Suomen toiseksi vilkkain yksiraiteinen osuus. Matkustajia on 2,5 miljoonaa vuosittain.

– Yksiraiteisuus rajoittaa raideliikenteen kapasiteettia, junamäärien lisäämistä sekä junien nopeuksia. Yksiraiteinen rata on myös erityisen häiriöherkkä. Siksi Seinäjoki–Tampere-rataosuuden rakentaminen kaksiraiteiseksi on Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän tärkein ja vaikutuksiltaan merkittävin kehitettävä infrakohde, totesi vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Katso videolta vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilän terveiset Suomi raiteille -tapahtumasta.


Ennusteiden mukaan tungos lisääntyy lähivuosina.

– Pääradalle tarvitaan lisää kapasiteettia ja nopeutta, esimerkiksi lisäraiteita ja häiriöherkkyyden vähentämistä. Nyt pääradalle ei tahdo mahtua lisää junia ja nopeudet ovat jopa hidastuneet, Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen sanoi.

Pääradan kehittämistarpeet liittyvät myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

– Ilmastopolitiikassa liikenteellä on iso rooli. Jos päärataa pystytään kehittämään, yhä useampi valitsisi omalle matkalleen nimenomaan junan, Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoi.

Lisäraiteita ja tunnin junavuorot

– Kaikkein olennaisinta on, että saamme rakennettua lisää raidekapasiteettia, kansanedustaja Sofia Vikman sanoi.

Hän piti tärkeänä matka-aikojen nopeuttamista.

– Että viimein saadaan matka-aika Helsingistä Tampereelle alle tuntiin, Vikman sanoi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen toi esiin hämäläisen näkökulman: nopeiden junien täytyy pysähtyä myös Hämeenlinnassa.

– Se on todella tärkeää alueemme elinvoiman, vetovoiman ja arjen sujumisen kannalta, Grahn-Laasonen korosti.

Kansanedustaja Harry Wallinilla on poikkeuksellinen näkökulma raideliikenteeseen: hänellä on takanaan yli 30-vuotinen ura veturinkuljettajana.

– Tärkeää ovat lisäraiteet ja turvalaitejärjestelmien uusiminen. Yli 45 prosenttia junien myöhästymisestä johtuu turvalaite- ja ratalaitevioista, Wallin sanoi.

Yksityinen ja EU-raha ovat mahdollisia

– Päärata on Suomen ulkomaankaupan keskeisin yksittäinen väylä. Ilman sitä Suomessa ei olisi ulkomaankauppaa tässä muodossa, eikä kykyä työvoimaa paikasta toiseen, Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme totesi.

Euroopan unioni päättää lähitulevaisuudessa Suomen pääradan nostamisesta EU:n liikenneverkkojen korkeimpaan tärkeyskategoriaan ydinverkkokäytäväksi. Silloin Suomi voi saada EU-rahaa pääradan parantamisen kustannuksiin.

Sofia Vikman kehotti ottamaan huomioon monenlaiset rahoitusmahdollisuudet, myös yksityisen rahoituksen. Samoilla linjoilla oli kansanedustajat Tarja Filatov ja Harri Wallin sekä aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen Keski-Suomen liitosta.

– Valtio varmasti maksaa lopulta raiteet, mutta jos välissä saadaan yksityistä rahaa, se nopeuttaa investointeja, Filatov sanoi.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko kiirehti kokonaissuunnitelman tekemistä.

– Iso hanke ja vaatii paljoin rahaa, mutta suunnitelma pitää tehdä kokonaisuutena. Toteutuksen voi sitten palastella ja miettiä rahoituksen vaiheita. Lisäksi päärata täytyy saada EU:n rahoitusinstrumentteihin, Risikko tähdensi.

Samaa mieltä oli Keski-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen.

– Suunnittelu täytyy saada ripeästi liikkeelle, koska se vaikuttaa myös rahoitusvaihtoehtoihin, Hokkanen korosti.

Suomi raiteille -tapahtuman antia ja mielenkiintoisia keskusteluja on koottu alla olevalle videolle.

 

PÄÄRATA PLUS

  • Päärata+ kannanottoon ovat osallistuneen Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntajohtajat sekä joukko ratayhteyden kaupunginjohtajia.
  • Kannanotossa esitetään muun muassa pääradan korjaamista, kehittämistä ja pullonkaulojen poistamista.
  • Lisäraiteita on rakennettava. Helsingin ja Tampereen välille halutaan tunnin junavuorot, muualta parin tunnin junavuoroja Helsinkiin.
  • Seinäjoki–Tampere-rataosuus on rakennettava kaksiraiteiseksi. Yksiraiteisuus rajoittaa raideliikenteen kapasiteettia, junamäärien lisäämistä sekä junien nopeuksia ja lisää häiriöherkkyyttä.

LUE AIHEESTA LISÄÄ

Päärata kaipaa kipeästi kohentamista – yksiraiteisuus on jo kasvun este (10.1.2019)

LISÄTIETOJA

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja
puh. 040 356 8044
markus.erkkila@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
14.01.2019

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu järjestetään taas tänä vuonna

Vuoden 2016 finalisti J-P Köykkä ripustaa teostaan Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita -näyttelyyn Seinäjoen taidehallilla. Kuva: Elina Teitti/ Seinäjoen taidehalli

 

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu järjestetään pienen tauon jälkeen neljännen kerran tänä vuonna.

– Kilpailulla pyritään antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita, kertoo kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kilpailu on toteutettu aikaisemmin vuosina 2015–2017 ja saatujen hyvien kokemusten perusteella kilpailua on päätetty jatkaa. Kilpailu järjestetään jatkossa joka toinen vuosi. Viime vuonna oli välivuosi ja kilpailun sijaan Seinäjoen taidehallilla järjestettiin aikaisempien kilpailujen finalistien yhteisnäyttely Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita. Näyttely on avoinna vielä 17. helmikuuta saakka.

Kilpailu pähkinänkuoressa

Kilpailuun voivat osallistua kaikki vuonna 1984 syntyneet tai sitä nuoremmat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa asuvat tai sieltä kotoisin olevat kuvataiteilijat tai kuvataiteilijan ammattiin opiskelevat. Kilpailuun voi osallistua kaikilla kuvataidelajeilla.

Vuoden taiteilijan valitsee tuomaristo, jossa ovat jäseninä vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseosta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan taidemuseosta, näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen taidehallista sekä edustaja Pohjalaisesta taiteilijaliitosta. Myös yleisö voi äänestää kilpailussa oman suosikkinsa.

Kilpailu käydään kahdessa osassa. Tuomaristo valitsee osallistujista 3–6 finalistia kilpailuun lähetettyjen kuvien perusteella syyskuussa 2019. Finalistien esittely ja heidän töidensä näyttely tulee Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolle ajalle 23.9.–27.10.2019.

– Myös yleisö voi äänestää oman suosikkinsa kyseisellä verkkosivustolla tuona kyseisenä aikana, Ahola lisää.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija ja yleisön suosikki julkistetaan 31.10.2019 Etelä-Pohjanmaan maakuntajuhlan yhteydessä. 

Aiempien vuosien kilpailufinalisteja ryhmäkuvassa Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita -näyttelyn avajaisissa. Kuvassa oikealta lukien Heikki Hautala, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Orrenmaa ja Katri Yli-Erkkilä. Kuva: Elina Teitti/ Seinäjoen taidehalli

Palkintona näyttely ja residenssi Nelimarkka-museossa

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun voittaja saa palkinnoksi yhden kuukauden residenssimahdollisuuden Nelimarkka-museon - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseon residenssissä Alajärvellä sekä näyttelyn Nelimarkka-museossa, näyttelykatalogin ja nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla kolmen kuukauden ajan.

Myös finalistit saavat palkinnoksi nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla 23.9.–27.10.2019 välisenä aikana. Yleisön suosikki saa palkinnoksi oman nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla kolmen kuukauden ajan.

Lisätietoja kilpailusta ja tarkat kilpailusäännöt löytyvät Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolta osoitteesta www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija.

 

Taustatietoa kilpailusta:

Kilpailun järjestää taidetoimijoiden verkosto

Kilpailun on suunnitellut ja sen toteuttaa Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto. Siihen kuuluvat maakunnan taidemuseot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöllistä ympärivuotista näyttelytoimintaa: Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Kaari Kauhavan taidegalleria ja Pirkanpojan taidekeskus Ähtäristä.

Kuvataideverkoston tehtävänä on kehittää yhteistyötä kuvataiteen alalla, nostaa kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa ja pohtia toimenpiteitä kuvataiteen kehittämiseksi maakunnassa. Kuvataideverkoston koordinoijana on Etelä-Pohjanmaan liitto.

Aikaisemmat voittajat

Ensimmäisen kilpailun vuonna 2015 voitti lapualaislähtöisen Ville Vuorenmaan ja yleisön suosikiksi äänestyksessä nousi alajärveläissyntyinen Mari Hallapuro. Vuoden 2016 kilpailun voittaja oli seinäjokelainen Katri Yli-Erkkilä ja yleisön suosikki Peräseinäjoelta kotoisin oleva Mervi Patala. Vuoden 2017 nuori eteläpohjalainen taiteilija ja myös yleisön suosikki oli seinäjokelaissyntyinen Heidi Katajamäki.

 

Lisätietoa:

Vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio, p. 044 297 0489, elina.alkio(at)alajarvi.fi
Kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, p. 050 537 8071, tuija.ahola(at)etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
10.01.2019

Päärata kaipaa kipeästi kohentamista – yksiraiteisuus on jo kasvun este

Seinäjoki–Tampere-väli on tällä hetkellä Suomen vilkkain yksiraiteinen osuus. Yksiraiteisuus rajoittaa raideliikenteen kapasiteettia, junamäärien lisäämistä sekä junien nopeuksia. Yksiraiteinen rata on myös erityisen häiriöherkkä. Siksi Seinäjoki–Tampere-rataosuuden rakentaminen kaksiraiteiseksi on Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän tärkein ja vaikutuksiltaan merkittävin kehitettävä infrakohde.

– Seuraavan hallituskauden tärkeimpänä infrahankkeena on oltava pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen koko pääradan varrella. Pääradan parantaminen ei hyödytä vain yhtä aluetta vaan sen vaikutukset ulottuvat laajalle ja hyödyttävät kaikkia suomalaisia ja elinkeinoelämää, toteaa vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä Etelä-Pohjanmaan liitosta.


Kuva 1. Seinäjoki–Tampere-yhteysvälillä on 3. eniten matkustajia Suomessa. Seinäjoen ja Kokkolan välillä on enemmän matkustajia kuin Helsingin ja Turun välillä.


Pääradan kaupunkiseudut Suomen talouden vahvistajia

Suomen taloutta voidaan merkittävästi vahvistaa kytkemällä kaupunkiseudut vahvemmin toisiinsa nopeilla junayhteyksillä. Työmarkkinoiden ja liike-elämän markkina-alueiden saavutettavuus paranee. Työssäkäyntialueiden laajentuminen nopean junaliikenteen ansiosta on jo tätä päivää, mutta tulevaisuudessa yhä suurempi osa suomalaisista voi pendelöidä pidempien matkojen päästä.

Seinäjoen kaupunginjohtajan Jorma Rasinmäen mukaan, Suomen päärata ja kasvavat maakuntakeskuskaupungit vahvistavat ja lisäävät koko Suomen kasvua.

– Pääradan kapasiteettia ja nopeutta lisäämällä mahdollistetaan merkittävä kasvupotentiaali Seinäjoelle ja Etelä-Pohjanmaalle. Pääradan kaksoisraide tuo lisää kilpailua ja vaihtoehtoja yrityksille. Päärata tulee nostaa seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi ja varmistaa Suomen kasvun mahdollisuudet myös tulevina vuosikymmeninä, Rasinmäki sanoo.

Yksiraiteinen rata on kasvun este

Tampereen ja Seinäjoen välillä matkustaa vuodessa 2,6 miljoonaa matkustajaa, mikä on Suomen suurin matkustajamäärä yksiraiteisella radalla. Myös matkustajamäärien kasvu kyseisellä yhteysvälillä on ollut Suomen suurimpia. Tampereen pohjoispuolelta Seinäjoen eteläpuolelle yksiraiteista rataa on noin 140 km. Kapasiteetiltaan puutteellinen rataosuus vaikuttaa koko Suomen rautatieliikenteeseen. Yhteysvälin rakentaminen kaksiraiteiseksi kasvattaa kapasiteetin noin kolminkertaiseksi ja parantaa huomattavasti junaliikenteen sujuvuutta myös eteläisen Suomen vilkkailla rataosuuksilla. 

 

Kuva 2: Junien määrä vuorokaudessa eri raidemäärillä.

 

Yksiraiteinen osuus Seinäjoelta etelään toimii pullonkaulana Etelä-Pohjanmaan ja laajemmin läntisen ja pohjoisen Suomen kehittymiselle. Kaksoisraide mahdollistaisi Seinäjoen ja Tampereen välisen matkan noin 40 minuutissa – häiriöttömämmin ja täsmällisemmin.

Yksiraiteinen rata on myös häiriöherkkä

Nopeus on rautatieliikenteen tärkein kilpailuetu. Yksiraiteinen osuus asettaa rajat rautatieliikenteen kasvulle ja suurille junanopeuksille. Kun ilmenee häiriö, sen vaikutukset leviävät laajalle Suomen junaliikenteeseen. Kaksiraiteisen radan rakentamisella häiriöherkkyyttä voidaan merkittävästi pienentää, junien nopeutta nostaa ja junatarjontaa lisätä. 

Myös ilmastonmuutoksen takia Suomessa tarvitaan rautatieliikenteen kasvuharppaus. Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen sekä henkilöliikenteen kilpailun avautuminen tukevat tätä tavoitetta. Ratakapasiteetin puute ei saa muodostua rautatieliikenteen kasvun esteeksi – ei varsinkaan Tampereen ja Seinäjoen välisellä suuren kysynnän rataosalla.

Päärata on saatava EU-rahoituksen piiriin

Pääradan sisältyminen TEN-T-ydinverkkokäytävien laajennukseen avaa mahdollisuuden hakea ja saada Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahoitusta. Tämä edellyttää pääradan suunnittelun ja toteutuksen asettamista kansallisten ratahankkeiden kärkeen.

– Suunnittelutilannetta pääradalla on välittömästi parannettava, jotta TEN-T-ydinverkkokäytävän mahdollistamaa Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahoitusta voidaan ylipäätään hyödyntää, Markus Erkkilä huomauttaa.

Näin mittavien infrahankkeiden suunnittelu vaatii paljon aikaa, joten välitön toimien aloittaminen on äärimmäisen tärkeää. Oleellista on, että yleissuunnittelu tehdään heti koko yhteysvälille Helsinki–Tampere–Seinäjoki. Väylävirasto on aloittamassa tarveselvityksen tekemisen yhteysvälille Tampere–Seinäjoki tämän vuoden aikana.

Vauhdittaakseen pääradan infrahankkeiden toteutumista, Päärata+-alueiden maakunnat ja keskuskaupungit järjestävät Suomi raiteille -mediatapahtuman Helsingin päärautatieasemalla ja päärataa kulkevalla junamatkalla huomenna perjantaina 11.1.2019. Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntajohtajat sekä pääradan kaupunginjohtajia julkaisivat viime viikolla kannanoton, joka ennakoi Suomen pysähtymistä, mikäli päärataa ei laiteta kuntoon.

#päärata #suomirata #suomiraiteille

Lisätietoa:

Linkki 4.1.2019 julkaistuun maakuntien pääratakannanottoon: https://www.epliitto.fi/ajankohtaista/kannanotto-jos-paarataa-ei-laiteta-kuntoon-suomi-pysahtyy

Linkki Tampere–Seinäjoki-radan 2-raiteistamisen selontekoon (WSP Finland Oy 2018): http://www.epliitto.fi/images/Tre-Sjk%20-radan%202-raiteistaminen_raportti.pdf

 

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja
puh. 040 356 8044
markus.erkkila(at)etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

0 kommenttia
9.01.2019

Katso uusi kulttuuriperinnön teemavuoden video!

Etelä-Pohjanmaan kulttuuriperintöä etsimässä – Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018

Katso uusi kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 kunniaksi tehty video eteläpohjalaisesta kulttuuriperinnöstä!

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen tuottamassa videossa tuodaan esiin Etelä-Pohjanmaan rikasta kulttuuriperintöä. Vuonna 2018 Euroopan unionissa vietettiin Kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta. Teemavuoden tavoitteena oli kannustaa eurooppalaisia pohtimaan kulttuuriperintöään ja sen merkitystä omassa arjessa.

Tuotanto ja käsikirjoitus: Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus
Kuvaus ja leikkaus: Henri Saranpää, Visio Creative, Seinäjoki
Lukija: Tuija Ahola
Musiikki: Antti Paalanen Kuvamateriaali: Mauri Turunen, Kauhajoki; Anneli Aho, Kuortane; Marko Lapiolahti / Noisy Silence Studio; Euroopan unioni 2017.

 

0 kommenttia
8.01.2019

Ruokahävikin vähentämiseksi on laadittu toimintasuunnitelma

Etelä-Pohjanmaan liitto yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka -yksikön kanssa on osana kansainvälistä ECOWASTE4FOOD -hanketta laatinut toimintasuunnitelman ruokahävikin vähentämiseksi Etelä-Pohjanmaalla. Suunnitelma sisältää 10 konkreettista toimenpidettä, joita alueen toimijat toteuttavat yhteistyössä vuosien 2019-2020 aikana.

ECOWASTE4FOOD -hankkeen tavoitteena on ollut etsiä ja tunnistaa Euroopasta levitettäviä ja monistettavia hyviä malleja, joiden avulla ruokahävikkiä voidaan pienentää elintarvikkeiden tuotantoprosesseissa ja kulutuksen eri vaiheissa ekoinnovaatioiden kautta. Kaksivuotisen hanketyön ja oppimisprosessin tuloksena syntynyt alueellinen toimintasuunnitelma sisältää monia projektin aikana tunnistettuja ja muualta opittuja elementtejä. Niiden omaksuminen myös Etelä-Pohjanmaalle kehittää ruokajärjestelmien kestävyyttä ja vähentää hukkaan menevien elintarvikkeiden määrää ruokaketjun eri vaiheissa. Toimintasuunnitelmaan voi tutustua täällä.

Toimintasuunnitelman esittelytilaisuus järjestetään torstaina 24.1.2019 klo 13.00-15.00 Seinäjoella, Frami B-rakennuksen auditoriossa 1, osoitteessa Kampusranta 9, Seinäjoki.

Toimintasuunnitelman esittelyn lisäksi tilaisuudessa kuullaan:

  • Vantaan Yhteinen pöytä -mallin kokemukset ja mallin soveltaminen muilla alueilla – Projektipäällikkö Hanna Kuisma, Sitran ja Yhteisen pöydän projekti
  • Ruokahävikki ravintoloitsijan näkökulmasta – Aleksi Tamminen, Mallaskosken panimoravintola

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille ja se päättyy kahvitarjoluun.

Ilmoittauduthan tilaisuuteen tarjoiluvarausten vuoksi viimeistään 21.1.2019 osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/r/KSTRMTT

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja: projektikoordinaattori Susanna Anttila, Etelä-Pohjanmaan liitto, susanna.anttila@etela-pohjanmaa.fi, 040 1944552

Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan ECOWASTE4FOOD -hankkeen monitorointivaiheessa vuosina 2019-2020. Lue lisää Ecowaste4Food -hankkeesta.

 

0 kommenttia
8.01.2019

Ota kantaa rakennerahastojen toimintaympäristöhaasteisiin

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee yhdessä maakunnan liittojen ja ELY-keskusten, ministeriöiden ja järjestöjen kanssa seuraavaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan kauden 2021-2027 ohjelmatyötä.

Valmistelussa on kartoitettu toimintaympäristön haasteita elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämisessä, vähähiilisen talouden edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä, saavutettavuudessa ja liikenteessä, työllisyydessä ja osaamisessa sekä sosiaalisen osallisuuden edistämisessä ja köyhyyden torjumisessa.

TEM pyytää sidosryhmiä, kumppaneita ja EU-rahoituksen hyödynsaajia ottamaan kantaa keskeisiin haasteisiin Otakantaa.fi-kyselyssä. Palautetta hyödynnetään ohjelmakauden valmistelussa. Kyselyyn voi vastata 18.1.2019 asti. Linkki kyselyyn: https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/317/osallistuminen/628/kysely/

Kuluvalla ohjelmakaudella 2014-2020 Suomessa toteutetaan Kestävää kasvu ja työtä ohjelmaa, jonka kokonaisbudjetti on noin 2,6 miljardia euroa. Lisätietoja rakennerahastotoiminnasta löytyy osoitteesta rakennerahastot.fi.

0 kommenttia
4.01.2019

Kannanotto: Jos päärataa ei laiteta kuntoon, Suomi pysähtyy

Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntajohtajat sekä ratayhteyden kaupunginjohtajia:

Jos päärataa ei laiteta kuntoon, Suomi pysähtyy

 

Tulevana keväänä käydään eduskuntavaalit ja erilaisten infrahankkeiden puolestapuhujat tekevät vaikuttamistyötä jo kiivaasti. Tarvitaan satsauksia, jotka laajentavat ihmisten mahdollisuuksia työllistyä. Satsauksia, jotka mahdollistavat sekä ihmisten että tavaroiden sujuvamman liikkumisen. Sellaisia satsauksia, jotka toteuttavat Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.

Jos haluamme toteuttaa infrahankkeen, joka ei ole vain yhtä aluetta hyödyttävä, ja jonka vaikutukset ulottuvat laajalle ja hyödyttävät mahdollisimman monia suomalaisia ja elinkeinoelämää, on seuraavaan hallitusohjelmaan kirjattava pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla. Tämä merkitsee Helsingin ja Tampereen välisen rataosuuden kehittämistä siten, että liikennöinti tällä välillä on mahdollista yhdessä tunnissa, sekä kaksoisraiteen rakentamista vilkkaasti liikennöidylle Tampereen ja Seinäjoen välille. Päärataan kytkeytyy myös merkittäviä jatkoyhteyksiä, joiden toimivuudesta pääratakokonaisuudessa tulee huolehtia siten, että kahden tunnin yhteydet Helsinkiin ovat mahdollisia. On esimerkiksi satsattava yhtenäiseen kaksoisraiteeseen Jyväskylän ja Tampereen välillä, Seinäjoen ja Vaasan välillä pitää vähentää tasoristeyksiä ja lisätä kohtauspaikkoja ja Tampereen ja Porin yhteysväli tarvitsee tasoristeysten poistoja ja muita nopeuden nostoon tähtääviä toimenpiteitä.

Pääradalle tehtävät investoinnit tarkoittavat myös sitä, että yhteydet muualle Suomeen paranevat. Siksi sen vaikutukset ovat laajat. Lisääntyvä ratakapasiteetti mahdollistaa esimerkiksi paikallisen junaliikenteen kehittymisen siellä, missä sitä ei nyt ole, tai missä tarvitaan lisäkapasiteettia.

Jos junamatkat eivät pääradalla nopeudu, ne eivät nopeudu missään. Menetämme jo nyt merkittäviä määriä rahaa pääradan osuuksien huonon kunnon tai liian vähäisen raidemäärän vuoksi. Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että tähän ei ole enää varaa. Lisäksi nopeammat yhteydet ja junien täsmällisyys tekevät junamatkustamisesta kiinnostavamman vaihtoehdon ihmisille. Tämä tarkoittaa taas puolestaan sitä, että ihmiset voivat tehdä arjessaan ekologisempia valintoja.

Euroopan unioni on päättämässä Suomen pääradan Helsingistä Tornioon saakka nostamisesta EU:n liikenneverkkojen korkeimpaan tärkeyskategoriaan ydinverkkokäytäväksi. Se mahdollistaa Suomelle EU-rahoituksen saamisen pääradan parantamisen kustannuksiin. Päärata kytkeytyy Tornion kautta Ruotsin puolella Perämeren rantaa myötäilevään rataan, joka tulee olemaan samaa ydinverkkokäytäväkokonaisuutta Suomen pääradan kanssa. Olisi vähintäänkin erikoista, jos Suomi ei itse lähtisi ripeästi ja voimakkaasti edistämään pääradan suunnittelua.   

Rautateillä - ja erityisesti pääradalla - on ollut keskeinen rooli Suomen kehityksessä. Se aikoinaan mullisti ihmisten liikkumisen, muutti Suomen teolliseksi yhteiskunnaksi ja vauhditti taloudellista kasvua. Haluamme, että päärata on mullistamassa liikkumista ja vauhdittamassa talouskasvua kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa.

 

 

Tämän kannanoton allekirjoittajina ovat Päärata+ -alueen ja Uudenmaan maakuntien maakuntajohtajat sekä ratayhteyden kaupunginjohtajia.

 

Kaupungit                            

Hyvinkää
Jyrki Mattila
kaupunginjohtaja

Hämeenlinna
Timo Kenakkala
kaupunginjohtaja

Jyväskylä
Timo Koivisto
kaupunginjohtaja

Parkano
Jari Heiniluoma

Pori
Aino-Maija Luukkonen
kaupunginjohtaja

Riihimäki
Sami Sulkko
kaupunginjohtaja

Seinäjoki
Jorma Rasinmäki
kaupunginjohtaja

Tampere
Lauri Lyly
pormestari

Vaasa
Tomas Häyry
kaupunginjohtaja

 

Maakunnat                          

Etelä-Pohjanmaa
Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

Kanta-Häme
Anna-Mari Ahonen
maakuntajohtaja

Keski-Suomi
Tapani Mattila
maakuntajohtaja

Pirkanmaa
Esa Halme
maakuntajohtaja

Pohjanmaa
Kaj Suomela
maakuntajohtaja

Satakunta
Asko Aro-Heinilä
vt. maakuntajohtaja

Uusimaa
Ossi Savolainen
maakuntajohtaja

 

Vauhdittaakseen pääradan infrahankkeiden toteutumista, Päärata+ -alueiden maakunnat ja keskuskaupungit järjestävät Suomi raiteille -mediatapahtuman Helsingin päärautatieasemalla ja päärataa kulkevalla junamatkalla perjantaina 11.1.2019.

0 kommenttia
21.12.2018

EU-uutiskirje 6/2018

Vuoden viimeisessä EU-uutiskirjeessä jälleen aimo annos EU-uutisia niin maakunnassta kuin vähän kauempaa. Kulunut vuosi on mennyt EU-asioiden parissa vielä hyvin tavanomaisissa merkeissä yhteistä kulttuuriperintöä juhlien ja tulevaisuuden suuntia hakien. Ensi vuonna luvassa on kuitenin oikea EU:n supervuosi Brexiteineen, EU-vaaleineen, komission vaihtumisine ja Suomen puheenjohtajuuskausineen. Samalla käydään neuvottelua myös EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskaudesta ja määritetään poliittiset painopisteet vuosille 2021-2027. Joulun aikana onkin hyvä ladata akkuja seuraavan vuoden tapahtumiin. EU-tietokeskus toivottaa kaikille lukijoille oikein mukavaa joulun aikaa ja innokasta vuoden alkua! Ja tietysti antoisia lukuhetkiä!

Lue uutiskirje täältä>>

Muut uutiskirjeet ovat luettavissa ja tilattavissa täältä>>

0 kommenttia
20.12.2018

Kutsu Vihreän Profiilin Työkalun pilotointiin

Hyvä pohjalainen yritys!

Haluaisitko ymmärtää, millaisia mahdollisuuksia kiertotalous ja kestävä liiketoiminta tarjoaa yrityksellesi? Nyt siihen on loistava mahdollisuus!  Etelä-Pohjanmaan liitto pilotoi yhdessä VTT:n ja yritysten kanssa Vihreän profiilin työkalua, joka on kehitetty CESME – Circular Economy for SMEs -projektissa.

Pilotin tavoitteena on kehittää yritysten ja muiden alueen toimijoiden käyttöön Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin räätälöity Vihreän profiilin työkalu, joka tarjoaa erilaisia tapoja arvioida liiketoiminnan vaikutuksia kiertotalouden näkökulmasta. Työkalu tarjoaa myös tietoa ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten kannalta kestävämmästä toiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Pilotointityöpajoissa yritykset pääsevät itse kokeilemaan työkalua ja saavat saamalla näkemyksiä uusista mahdollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä myös omassa liiketoiminnassaan.

 Järjestämme kevään aikana kaksi pilotointitilaisuutta:

  1. pilotointitilaisuus 8.2.2019 klo 9:30-12 (kahvit klo 9.15 alkaen) Seinäjoella, Frami D-rakennus, Mega-kokoustila (Tiedekatu 2, Seinäjoki)
  2. pilotointitilaisuus 6.3.2019 klo 9:00-11.30 (kahvit klo 8.30 alkaen) Ähtärissä, Hotelli Mesikämmen, Iso Sali (Karhunkierros 149, 63700 Ähtäri)

Yritys voi osallistua vain yhteen pilotointitilaisuuteen tai molempiin. Sisältö tilaisuuksissa on suurimmaksi osaksi sama – molempiin pilotointitilaisuuksiin osallistumisen kautta yrityksellä on mahdollisuus laajentaa tarkastelua useampaan työkalun osuuteen ja siten saada harjoituksesta enemmän irti myös oman liiketoimintansa kehittämisen näkökulmasta.

Ilmoittaudu tilaisuuksiin täällä (1. pilotointitilaisuuteen 5.2. mennessä, 2. pilotointitilaisuuteen 4.3. mennessä). Voit myös jakaa kutsua muille kiinnostuneille yrityksille!

Lisätietoja antavat:

Hanna Meriläinen, EP-liitto, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, p. 0400 241 813

Maria Antikainen, VTT, maria.antikainen@vtt.fi, p. 040 512 4260

 

0 kommenttia
20.12.2018

Hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle!

 

Toivotamme henkilöstöllemme, luottamushenkilöillemme, yhteistyökumppaneillemme ja sidosryhmillemme oikein hyvää joulua!


Kiitoksia hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana ja myötäisiä tuulia ensi vuoteen!

 

Etelä-Pohjanmaan liiton toimisto on suljettuna 27.-31.12.2018 välisen ajan.

 

 

 

 

0 kommenttia
20.12.2018

Haemme EU-viestinnän harjoittelijaa!

Oletko viestinnästä ja EU-asioista innostunut ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelija, jonka opinnot ovat loppuvaiheessa? Hae harjoittelijaksi Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskukseen!

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee EU-viestinnän harjoittelijaa kolmen kuukauden ajanjaksolle. Haemme aktiivista ja esiintymiskykyistä EU-asioiden ja viestinnän osaajaa, jonka tehtävänä on tuottaa ja jakaa tietoa toukokuussa 2019 pidettävistä Euroopan parlamentin vaaleista Etelä-Pohjanmaan alueella.

Tehtävä sijoittuu Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueella toimivan EU-tietokeskuksen yhteyteen. EU-tietokeskus on yksi yhdeksästä Suomessa toimivasta tiedotuspisteestä. Ne ovat Euroopan unionin tärkeä vuorovaikutuskanava, jonka kautta saa helposti tietoa Euroopan unionista ja erityisesti EU-kansalaisten oikeuksista sekä EU:n toiminnan painopisteistä ja tavoitteista.

HARJOITTELUN KESTO

Harjoittelun kesto on 3 kuukautta ja se ajoittuu ensisijaisesti maalis-toukokuulle 2019. Tarkempi aloituspäivä sovitaan valinnan yhteydessä.

TYÖTEHTÄVIÄSI OVAT

  • Monikanavainen viestintä Euroopan parlamentin vaaleista erityisesti opiskelijoille, nuorille aikuisille ja ensimmäistä kertaa äänestäville
  • Tällä kertaa äänestän -kampanjaviestintä (https://www.tallakertaaaanestan.eu)
  • Avustaminen yleisötilaisuuksien järjestämisessä (mm. Eurooppa-päivänä 9.5., vaali-infotilaisuudet) ja tapahtumiin osallistuminen
  • Monipuolisen markkinointiviestintämateriaalin suunnittelu ja tuottaminen pääasiassa verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan
  • Vaaleihin sekä EU-politiikkaan liittyvien uutisartikkeleiden kirjoittaminen
  • Muut toimistotehtävät

Edellytämme hakijoilta erinomaista suomen kielen taitoa ja hyvää englannin kielen tietoa, sujuvaa tekstin ja puheen tuottamista, monipuolista osaamista verkkoviestinnästä ja sosiaalisesta mediasta. Eduksi luetaan myös EU-asioihin ja edustuksellisen demokratian tematiikkaan liittyvä osaaminen. Lisäksi odotamme esiintymisvalmiutta (mm. tilaisuuksissa ja/tai videolla), sanavalmiutta, yhteistyökykyä, itsenäistä työotetta sekä matkustusvalmiutta. Oman auton käyttömahdollisuus katsotaan eduksi. Ajokortti edellytetään.  Harjoittelijan kuukausipalkka on 1650 euroa. Harjoittelutuki luetaan eduksi, mutta ei ole edellytys.

HAKUAIKA JA LISÄTIEDOT

Hae tehtävään perjantaihin 1.2.2019 klo 15 mennessä. Hakemukset ansioluetteloineen voi jättää sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi tai kirjallisesti osoitteella Etelä-Pohjanmaan liitto / kirjaamo, PL 109, 60101 SEINÄJOKI. Kuoreen ja hakemukseen tulee merkitä viitteeksi ”EU-harjoittelijan tehtävä”.

Lisätiedot:   

Hanna Meriläinen
projektikoordinaattori
puh. 0400 241813
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi

Marjatta Eväsoja
kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja
puh. 040 529 6046
marjatta.evasoja(at)etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
20.12.2018

Pro Etelä-Pohjanmaa 6/2018 -uutiskirje

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt! 

Vuoden viimeisessä Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirjeessä on asiaa mm. maakuntajuhlasta, kulttuurisote-hankkeen tuloksista, maakunnallisen kuljetuspalvelukeskuksen perustamisesta sekä ampumarataverkoston kehittämisestä.

Lue Pro Etelä-Pohjanmaa 6/2018 täällä >>

Kaikki uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Etelä-Pohjamaan liiton uutiskirjeen voit tilata täältä >>

 

0 kommenttia
19.12.2018

Maakuntajuhlaa vietettiin Tuurissa

Toimitusjohtaja Vesa Keskisellä ja juhlapuheen pitäjällä, alivaltiosihteeri Päivi Nergillä riitti juteltavaa maakuntajuhlassa.

 

Etelä-Pohjanmaan viidensiä maakuntajuhlia vietettiin torstaina 1. marraskuuta Alavuden Tuurissa, Velj. Keskisen Onnenkivi-ravintolassa. Paikalla oli Etelä-Pohjanmaan liiton ja isäntäkaupunki Alavuden virkamiehiä ja luottamushenkilöitä, maakunnan päättäjiä sekä runsas joukko sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden edustajia.

Vieraat ottivat vastaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kai Pöntinen, Alavuden kaupunginhallituksen ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila, vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja ja Alavuden kaupungin hallintopäällikkö Sari Helander.

Juhlapuhujana tilaisuudessa oli alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtiovaranministeriöstä. Puheensa alussa Nerg muisteli aikaansa Etelä-Pohjanmaalla ja Seinäjoella 90-luvulla, kun hän siirtyi Itikalle – nykyiselle Atrialle – töihin kuopiolaisen Lihakunnan ja Itikan yhdistymisen myötä.

– Sain toden teolla tutustua kahden heimon ja kahden maakunnan erilaiseen työtapaan ja keskustelutapaan. Välillä mietin, että olenko tullut ulkomaille vai olenko vielä Suomessa, Nerg sanoi aiheuttaen naurunremakan yleisössä.

Hän kertoi, että aika Etelä-Pohjanmaalla oli matka, jolloin hän oppi sen, miten eri puolella Suomea on erilaisia maakuntia, erilaista maakuntaidentiteettiä sekä erilaisia vahvuuksia, mutta toisaalta hän oppi myös sen, että tästä kokonaisuudesta syntyy jotain ainutlaatuista, sillä kerralla Atria Oyj.

Nerg kehotti eteläpohjalaisia olemaan ylpeitä vahvasta maakuntaidentiteetistään ja kulttuuristaan sekä yhteisöllisestä toimintatavastaan, sillä ne auttavat nykyisessä tilanteessa, kun rakennetaan uutta maakuntaa.

”Sote-uudistus menee maaliin”

Nerg kävi puheessaan läpi myös maakunta- ja sote-uudistuksen kivikkoista taivalta ja taustoja sekä kertoi uudistuksen valmistelun nykytilanteesta. Hänen mukaansa emme oikein ymmärrä, miten isosta historiallisesta muutoksesta on kyse.

– Olemme tekemässä isointa hallinnollista muutosta Suomen itsenäisyyden aikana. Olemme rakentamassa jotain sellaista, 18 itsehallinnollista maakuntaa, jotka ovat olleet muissa Euroopan maissa jo iät ajat.

Nerg sanoi, että jo vuodesta 2003 asti on yritetty löytää ratkaisua sote-toimintojen saattamiseksi yhden toimijan johdettavaksi ja hallittavaksi.

– Nykyinen järjestelmä ole koskaan käynyt perustuslakivaliokunnassa, eikä se menisi siellä ikinä läpi. Nyt katsomme, mikä malli menisi läpi. Mielestäni monialainen maakunta, jolla on monialaiset tehtävät, on nykyisen hallituksen paras innovaatio. Se on huikea mahdollisuus Suomelle, hän totesi.

Toista, valtiovetoista mallia hän ei pidä hyvänä, sillä siinä ei hänen mielestään toteutuisi ihmistä lähellä oleminen parhaalla mahdollisella tavalla.

– Uskon, että uudistus viedään 99,5 prosentin varmuudella maaliin.

Etelä-Pohjanmaan valmistelutyötä hän kehui, ja totesi, että meillä yhteistyö on tiivistä, on tarvittavat foorumit sekä poliittinen johto valmistelussa mukana. Erityisesti Nerg mainitsi ihmisten osallistamisen eteen tehdyn poikkeuksellisen hyvän työn viitaten nuorisovaltuuston ja vammais- sekä vanhusneuvoston perustamiseen etuajassa. Hän sanoi myös, että järjestökenttä on otettu hyvin mukaan valmisteluun.

Nerg kannusti eteläpohjalaisia löytämään erilaisia yhteistyömahdollisuuksia maakunnan rajojen ulkopuolelta niin sote-puolella kuin muissakin maakunnalle kuuluvissa tehtävissä ja palveluissa.

– Yksikään maakunta ei tule pärjäämään yksin, vaan niiden on löydettävä erilaisia yhteistyörakenteita. Toivon, että sekä täällä että koko Suomessa katse käännettäisiin ihmiseen, jotta löydettäisiin ne toimintatavat, joilla palvelut voidaan tuottaa mahdollisimman hyvin. Ei mietittäisi niinkään sitä, kuka ne tuottaa.

Illan muusta ohjelmasta vastasivat steelpannuyhtye PanEngine, Etelä-Pohjanmaan Musiikkiopiston Alavuden yksikön nuoret viulistit ja saksofonisti johtaja Jarkko Välimäen johdolla sekä kirjailija Arto Juurakko, joka hauskutti yleisöä parisuhteen kiemuroihin keskittyvillä murrerunoillaan.

Steelpannuyhtye PanEngine tarjosi johtajansa musiikinopettaja Jorma Tuhkasen johdolla juhlavieraille karibialaisia rytmejä.

Kauniisti soivat Etelä-Pohjanmaan Musiikkiopiston Alavuden yksikön nuorten soittajien viulut.

Maakuntajuhla on ruokamaakunnan sadonkorjuujuhla, jossa kiitetään henkilöstöä, luottamushenkilöitä, yhteystyökumppaneita ja kuntia maakunnan eteen tekemästään työstä. Maakuntajuhlan ajankohdaksi on vakiintunut torstai-ilta ennen pyhäinpäivää. Ensi vuoden juhlapitäjää ei ole vielä päätetty, mutta juhla järjestetään todennäköisesti Lapualla.

 

Teksti ja kuvat: Annika Pollari

 

0 kommenttia
19.12.2018

Taide ja kulttuuri torjuvat ikäihmisten yksinäisyyttä

Alahärmässä elokuussa järjestetty ikäihmisten kulttuurikahvila keräsi runsaasti osallistujia.

 

Kulttuurisote-hankkeessa Etelä-Pohjanmaalla tehty selvitys osoittaa, että ikäihmisten yksinäisyyttä voidaan ehkäistä tarjoamalla lisää monipuolista ja osallistavaa, matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa. Mitä aktiivisempaa kulttuurinen toimijuus on, sitä suuremmat ovat hyvinvointivaikutukset. Jos ikäihminen on viikoittain mukana paikallisessa kuorossa, on toiminnalla todennäköisesti vahva merkitys hänen psyykkiselle hyvinvoinnilleen. Kuitenkin jo satunnaisella osallistumisella yhteisiin kulttuuritilaisuuksiin voi olla monenlaisia positiivisia vaikutuksia.

Selvityksen aihepiiri nousi esiin aidosta tarpeesta. Hyvinvointibarometri 2017 -tutkimuksen mukaan yksinäisyys on maakunnan ikäihmisten keskuudessa suurin ongelma. Selvitystyöhön liittyen järjestettiin eri puolilla Etelä-Pohjanmaata loppukesän ja syksyn aikana kuusi ohjelmallista kulttuurikahvilaa. Lisäksi Seinäjoella järjestettiin valtakunnallisen Armas-tapahtuman avajaisten yhteydessä kaikille avoin K65-kansalaisraati. Näissä tilaisuuksissa tavattiin syksyn aikana yhteensä yli 200 ikäihmistä.

Kulttuurikahviloissa tehdyt ryhmä- ja henkilöhaastattelut paljastivat, että maakunnassa elävien ikäihmisten yleisimpiä kulttuuriharrastuksia ovat tällä hetkellä käsityöt, lukeminen ja musiikin kuuntelu. Huomionarvoista vastauksissa oli, että vain 5–10 % tavatuista ikäihmisistä kertoi olevansa aktiivisia taiteen tai kulttuurin harrastajia. Oman kulttuuriperinteensä he kuitenkin osoittivat tuntevansa erittäin hyvin. Vahvuuksia ovat mm. paikallisen laulu-, ruoka-, käsityö- ja rakennusperinteen tuntemus sekä alueen omat tarinat ja kertomukset. Haastattelujen perusteella kulttuurinen pääoma on eteläpohjalaisten ikäihmisten keskuudessa korkealla tasolla.

Järjestöjen toiminta merkittävää

Valtaosan yli 65-vuotiaille suunnatusta kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnasta järjestävät Etelä-Pohjanmaalla paikalliset järjestöt. Lisäksi tärkeänä palvelujen tuottajana nousi esiin kunnallinen kansalaisopisto. Suurimman ongelman kulttuuri- ja vapaa-ajan harrastuksiin osallistumiselle muodostavat liikkumiseen liittyvät hankaluudet.  

Haastattelut paljastivat myös, että taidetta ja kulttuuria ei ulkoilualueiden suunnittelussa ja rakentamisessa ole useimmissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta juurikaan hyödynnetty. Tutkimusten mukaan viihtyisällä ja houkuttelevalla ympäristöllä on suuri vaikutus ikäihmisten toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Muutamissa kunnissa onkin tilanteeseen tulossa lähivuosina aikana parannusta.

Kulttuuri mukaan kuntien hyvinvointikertomuksiin

Niin Etelä-Pohjanmaalla kuin muissakin maakunnissa kunnilla on keskeinen rooli yli 65-vuotiaiden asukkaiden hyvinvoinnin tukemisessa. Kunnat voivat koordinoida yhteistyötä järjestöjen kanssa ja näin suunnitelmallisesti kehittää vapaa-ajan ja kulttuuripalvelujen tarjontaa. Myös ministeriöiden 17.12.2018 julkaisemat uudet suositukset velvoittavat kuntia ja maakuntia parantamaan taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta hyvinvoinnin edistämisessä ja sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Kulttuurin hyvinvointivaikutukset tulee huomioida aiempaa vahvemmin kuntien hyvinvointikertomuksissa ja strategisessa johtamisessa. Kulttuuripalvelujen vaikutuksiin liittyvää seurantaa ja indikaattoreita ollaan parhaillaan voimallisesti kehittämässä, mikä osaltaan tukee kulttuurin painoarvon kasvua kuntien hyvinvointityössä.

Joulukuussa päättyvän Kulttuurisote-hankkeen tehtävänä on vakiinnuttaa taide- ja kulttuuripalvelut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Hanketta ovat toteuttaneet yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan liitto, Pirkanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Turun kaupunki sekä Kuntayhtymä Carea Kymenlaaksosta. Taiteen edistämiskeskuksen rahoittama hanke on osa Suomen hallituksen prosenttiperiaatteen laajentamisen 2015–2018 kärkihanketta.

Tutustu Kulttuurisote-hankkeen selvitykseen tarkemmin täällä >>

 

Teksti ja kuva: Esa Vienamo

 

 

 

0 kommenttia
18.12.2018

Haemme EU-viestinnän harjoittelijaa!

Oletko viestinnästä ja EU-asioista innostunut ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelija, jonka opinnot ovat loppuvaiheessa? Hae harjoittelijaksi Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskukseen!

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee EU-viestinnän harjoittelijaa kolmen kuukauden ajanjaksolle. Haemme aktiivista ja esiintymiskykyistä EU-asioiden ja viestinnän osaajaa, jonka tehtävänä on tuottaa ja jakaa tietoa toukokuussa 2019 pidettävistä Euroopan parlamentin vaaleista Etelä-Pohjanmaan alueella.

Tehtävä sijoittuu Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueella toimivan EU-tietokeskuksen yhteyteen. EU-tietokeskus on yksi yhdeksästä Suomessa toimivasta tiedotuspisteestä. Ne ovat Euroopan unionin tärkeä vuorovaikutuskanava, jonka kautta saa helposti tietoa Euroopan unionista ja erityisesti EU-kansalaisten oikeuksista sekä EU:n toiminnan painopisteistä ja tavoitteista.

HARJOITTELUN KESTO

Harjoittelun kesto on 3 kuukautta ja se ajoittuu ensisijaisesti maalis-toukokuulle 2019. Tarkempi aloituspäivä sovitaan valinnan yhteydessä.

TYÖTEHTÄVIÄSI OVAT

  • Monikanavainen viestintä Euroopan parlamentin vaaleista erityisesti opiskelijoille, nuorille aikuisille ja ensimmäistä kertaa äänestäville
  • Tällä kertaa äänestän -kampanjaviestintä (https://www.tallakertaaaanestan.eu)
  • Avustaminen yleisötilaisuuksien järjestämisessä (mm. Eurooppa-päivänä 9.5., vaali-infotilaisuudet) ja tapahtumiin osallistuminen
  • Monipuolisen markkinointiviestintämateriaalin suunnittelu ja tuottaminen pääasiassa verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan
  • Vaaleihin sekä EU-politiikkaan liittyvien uutisartikkeleiden kirjoittaminen
  • Muut toimistotehtävät

Edellytämme hakijoilta erinomaista suomen kielen taitoa ja hyvää englannin kielen tietoa, sujuvaa tekstin ja puheen tuottamista, monipuolista osaamista verkkoviestinnästä ja sosiaalisesta mediasta. Eduksi luetaan myös EU-asioihin ja edustuksellisen demokratian tematiikkaan liittyvä osaaminen. Lisäksi odotamme esiintymisvalmiutta (mm. tilaisuuksissa ja/tai videolla), sanavalmiutta, yhteistyökykyä, itsenäistä työotetta sekä matkustusvalmiutta. Oman auton käyttömahdollisuus katsotaan eduksi. Ajokortti edellytetään.  Harjoittelijan kuukausipalkka on 1650 euroa. Harjoittelutuki luetaan eduksi, mutta ei ole edellytys.

HAKUAIKA JA LISÄTIEDOT

Hae tehtävään perjantaihin 1.2.2019 klo 15 mennessä. Hakemukset ansioluetteloineen voi jättää sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi tai kirjallisesti osoitteella Etelä-Pohjanmaan liitto / kirjaamo, PL 109, 60101 SEINÄJOKI. Kuoreen ja hakemukseen tulee merkitä viitteeksi ”EU-harjoittelijan tehtävä”.

Lisätiedot:   

Hanna Meriläinen
projektikoordinaattori
puh. 0400 241813
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi

Marjatta Eväsoja
kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja
puh. 040 529 6046
marjatta.evasoja(at)etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
12.12.2018

Uusyrityskeskus tukee myös maahanmuuttajayrittäjiä

Uusyrityskeskus Neuvoa-antava tarjoaa Etelä-Pohjanmaalla alkaville yrittäjille ja yritystoimintaa suunnitteleville maksutonta, luottamuksellista ja henkilökohtaista neuvontaa. Olemme toimineet vuodesta 1992. Toimistomme sijaitsee Seinäjoelle Torikeskuksessa, mutta Seinäjoen toimiston lisäksi teemme asiakasneuvontaa myös uusyrityskeskuksen jäsenkunnissa Alavudella, Ilmajoella, Kauhavalla, Kurikassa, Lapualla ja Ähtärissä.

Neuvonnassamme käy vuosittain myös paljon maahanmuuttaja-asiakkaita, joilla on käytössään samat palvelut kuin muillakin asiakkaille. Annamme neuvontaa yritysidean arvioinnissa, liikeidean kehittämiseen, liiketoimintasuunnitelman laatimiseen, rahoitukseen ja yritystukiin, talouslaskelmiin, yritysvakuutuksiin ja yrittäjän sosiaaliturvaan, yrityksen perustamiseen ja rekisteröintiin ja yhtiömuodon valintaan. Annamme myös starttiraha- ja muita lausuntoja tarvittaessa. Vuosittain neuvontapalveluitamme käyttää reilu neljäsataa yritystoimintaa suunnittelevaa. Näistä maahanmuuttaja-asiakkaita on viime vuosina ollut 7-10 %.

Tilastotietoa Uusyrityskeskus Neuvoa-antavan maahanmuuttaja-asiakkaista vuosina 2014-2017

 

 Tilastotietoa

Vuosina 2014-2017 uusyrityskeskuksen asiakkaat edustivat 45 eri maan kansalaisuutta. Asiakkaiden alkuperämaa yleisimmyys järjestyksessä (top 5) olivat Viro, Venäjä, Turkki, Thaimaa ja Vietnam.

Maahanmuuttaja-asiakkaiden yritysideat ovat hyvin samantyyppisiä kuin muillakin. Suurimmalla osalla on tähtäimessä itsensä työllistäminen ja siihen yrittäjyys nähdään hyväksi keinoksi. Kahvilat ja ravintola-alan ideat ovat yleisimmät idearyhmät, mutta toimialakirjo on kokonaisuutena yhtä laaja kuin muillakin. Esimerkiksi viimeisen kahden kuukauden aikana käyneiden maahanmuuttaja-asiakkaiden toimialoja ovat olleet liikkeenjohdon konsultointipalvelut, videotuotanto, pihatyöt, kauneushoitola, koneasennukset, brodeeraus ja pizzerian perustaminen.

Maahanmuuttajien yrityksen perustamisneuvonta ei sisällöltään eroa muiden asiakkaiden neuvonnasta. Maahanmuuttaja-asiakkaat kuitenkin vaativat ajallisesti enemmän resursseja ja yksityiskohtaisempaa neuvontaa kuin niille, jotka ovat suomalaiseen yhteiskuntaan syntyneet ja täällä kasvaneet. Monet asia, esim. verojärjestelmän ymmärtäminen, vaatii enemmän selittämistä. Ja välillä tuntuu, että kaikkea mahdollista ei lyhyessä ajassa pysty edes ymmärrettävästi selittämään, vaan jotkut asiat vaatisivat jollei koulutusta niin ainakin huomattavasti enemmän aikaa. Maahanmuuttajayrittäjien suurin etu on heidän työmoraalinsa ja innokkuutensa yrittämiseen. Yrittäjyys nähdään oikeasti itsensä työllistämisen mahdollisuutena ja tämä meidän kantasuomalaistenkin olisi hyvä ymmärtää.

Uusyrityskeskusten yrityksen perustajan opas ja Yrittäjäksi Suomeen -oppaat ovat saatavilla verkosta kymmenellä eri kielellä. Käykää katsomassa se täältä.

Lisätietoja:

Ari Loukasmäki
toimitusjohtaja
Uusyrityskeskus Neuvoa-antava /
Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus ry,
Kauppatori 1-3 G (Torikeskus),
60100 Seinäjoki,
p. 044 2618064,
www.neuvoa-antava.fi

Neuvoa Antava

0 kommenttia
10.12.2018

Uudessa Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -julkaisussa teemana kulttuuriperintö

Uudessa Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -julkaisussa on teemana kulttuuriperintö näin Euroopan kulttuuriperintövuoden kunniaksi.

Lue verkkolehti täällä >>

0 kommenttia
5.12.2018

KUUKAUDEN HANKE: Uusilla ruokatilaratkaisuilla potkua ruokamaakuntaan

Frami Food Lab -hankkeiden projektipäällikkö Karri Kallio odottaa malttamattomana uuden ruokalaboratorion valmistumista ensi keväänä.

Maakuntamme elintarvikealan toimijoita hemmotellaan nyt oikein olan takaa, kun Seinäjoen ammattikorkeakoululle on rakentumassa uusi elintarvikelaboratorio, ja Foodwestille rakennetaan samaan aikaan uutta koetehdasta. Ensi vuoden alkupuolella valmistuvasta SeAMKin Frami Food Labista tulee paitsi oppimis- ja tuotantoympäristö ruoka-alan opiskelijoille myös kokeilualusta maakunnan yrityksille, ja ensi vuoden syksyllä Rovekseen valmistuva Foodwestin uusi koetehdas tarjoaa alan yrityksille entistäkin paremmat tuotekehitys- ja tuotantotilat.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamien Frami Food Lab -kehittämis- ja investointihankkeiden tavoitteena on lisätä yhteistyötä alan yritysten kanssa ja ylipäätään palvella maakunnalle tärkeän ruokaklusterin toimijoita paremmin.

– Food Lab mahdollistaa eri opetusalojen välistä ristiin oppimista ihan uudella tavalla. Niin insinöörit, agrologit kuin restonomitkin pääsevät kehittämään ja testaamaan uutta yhdessä. On kyseessä sitten vaikkapa uusi ruoka-annos tai kokonaan uusi tuote. Toivomme pääsevämme buustaamaan erityisesti alan pk-yrityksiä, joilla ei ole resursseja omaan tuotekehitykseen ja testaukseen, Frami Food Lab -hankkeiden projektipäällikkö, bio- ja elintarviketekniikkaa opiskeleva Karri Kallio sanoo.

Kallio kertoo, että uuden elintarvikelaboratorion tilasuunnittelu ja tilakonsepti, jotka ovat olleet yksi hankkeiden suurimmista puristuksista, ovat valmiit ja yritysyhteistyön osalta keskustelut ovat edenneet hyviin. Suunnitteilla on eri yhteistyötahojen kanssa esimerkiksi mentoroinnin järjestäminen.

Meijeri, leipomo ja tuotekehitys samassa paikassa

Foodwestin toimitusjohtaja Karri Kunnas on innoissaan siitä, kuinka nopeasti ja jouhevasti uuden koetehtaan rakentaminen on sujunut.

– Vuoden alussa lähdimme liikkeelle ensimmäisistä koetehdasversioista, kevään aikana suunnitelmat tarkentuivat arkkitehdin pöydällä, kesällä kilpailutimme urakkatarjoukset ja solmimme urakkasopimukset ja syyskuussa iskimme lapion maahan. Suuri kiitos asioiden nopeasta etenemisestä kuuluu Seinäjoen kaupungille, joka mahdollisti omalle toiminnallaan näin nopean aikataulun, Kunnas kiittelee.

Koetehtaalta löytyy kaikki tarvittava: alakerrassa ovat tuotekehitys- ja tuotantotilat, varastotiloja sekä raaka-aineiden käsittelyyn varattuja tiloja. Toisessa kerroksessa on toimistotilat. Tilaa on kaiken kaikkiaan vajaa 2000 m2.

Uusi tehdas vastaa Kunnaksen mukaan etenkin kasvavaan kysyntään, sillä nykyiset tilat ovat käymässä pieniksi, eivätkä ne sovellu parhaalla mahdollisella tavalla toimintaan. Koetehdas antaa paremman mahdollisuuden sekä asiakasyritysten, että Foodwestin omalle kasvulle.

– Uudessa koetehtaassa voimme palvella asiakkaitamme entistäkin paremmin peilaamalla tuotteiden ominaisuuksia tuotantolinjalla ja valmistamalla koe-eriä markkinoille asti, Kunnas kiteyttää.

Foodwestin toimitusjohtaja Karri Kunnas iloitsee uudesta koetehtaasta, jonka modernit ja avarammat tilat mahdollistavat elintarvikkeiden paremman ja tehokkaamman tuotekehityksen ja tuotannon.

Yhdessä ruokamaakunnan hyväksi

Sekä Kunnas että Kallio uskovat yhteistyön voimaan, eivätkä näe käynnissä olevia projekteja kilpailijoina vaan toisiaan täydentävinä, alan palveluja tarjoavina osaamisyksiköinä.

– Teemme molemmat työtä sen eteen, että maakuntamme ruoka-alan toimijat kehittyvät ja kukoistavat. Ruokamaakunnasta puhutaan myös muissa maakunnissa, mutta uskomme, että meillä täällä Etelä-Pohjanmaalla on parhaat edellytykset nostaa Ruokaprovinssi kirjaimellisesti kaikkien huulille, miehet sanovat.

Aika maakunnan ruokaosaamisen esiinmarssille on heidän mielestään otollinen, sillä maakunnan toimijat suhtautuvat erittäin myönteisesti ruoka-alaa ja sen kehittämistä kohtaan. Tämän suuntaista yhdessä tekemistä ja sitoutumista ruokamaakunnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen eri toimijoiden kesken on heidän mukaansa kaivattu. Yksi konkreettinen esimerkki on Ruokaprovinssi-brändin kirkastamiseen keskittyvä hanke, jonka tähtäimenä on alueen elintarvikeketjun yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisääminen sekä Ruokaprovinssin tunnettuuden lisääminen kuluttajien keskuudessa valtakunnallisesti.

 

Millaisia uusista ruokatilaratkaisuista tulee? Karri feat. Karri kertovat!

 

Frami Food Lab -kehittämis- ja investointihankkeet on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) www.rakennerahastot.fi.

Foodwestin koetehtaan rakentamiseen ei ole käytetty hankerahaa.

 

     

Teksti, kuvat ja video: Annika Pollari

0 kommenttia
29.11.2018

Hae vaikuttajanuoren tehtävään!

Oletko EU-asioista ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostunut nuori? Nyt sinulla on mahdollisuus hankkia koulutusta ja kokemusta vaikuttamistyöstä Euroopan unioniin liittyen.

Euroopan komissio etsii innokkaita nuoria aktivoimaan keskustelua Euroopan tulevaisuudesta. Tehtävään valitaan 200 nuorta ympäri Eurooppaa. Nuorten tehtävänä on herättää keskustelua Euroopan unionin tulevaisuudesta somekampanjoinnin ja tapahtumien järjestämisen kautta. Valitut nuoret pääsevät mukaan myös paikallisten EU-tiedotuspisteiden järjestämiin tapahtumiin.  

Tehtävästä ei makseta palkkaa, mutta komission kustantaa nuorille 1,5 päivän mittaisen koulutuksen Brysselissä helmikuussa 2019 (18.-19.2.2019). Komissio tukee nuoria vaikuttajia myös tiedollisesti erilaisin materiaalein. Tukea työhön on tarjolla myös paikalliselta EU-tiedotuspisteeltä, joka Etelä-Pohjanmaalla toimii Etelä-Pohjanmaan liiton yhteydessä. Tehtävään osallistuneet saavat osallistumisestaan myös todistuksen ja arvokkaan merkinnän ansioluetteloon. Nuorten on oltava hakemushetkellä vähintään 18-vuotias.

Kiinnostuitko tehtävästä?

Ota yhteys Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskukseen ja jätä hakemus 4.12.2018 mennessä. EU-tietokeskus antaa tarvittaessa myös neuvoja hakemuksen jättämiseen. 

 

Hakumateriaalit löytyvät täältä:

Hakuilmoitus

Hakulomake

Yhteystiedot:

Hanna Meriläinen
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus
hanna.merilainen@etela-pohjamaa.fi
p. 0400 241813

 

EDIC

0 kommenttia
28.11.2018

Kymmenvuotiaat juhlivat Suomen lasten itsenäisyysjuhlassa

Suomi 100 juhlavuotena ensimmäistä kertaa järjestetty Suomen lasten itsenäisyysjuhla saa jatkoa. Valtakunnallinen Suomen lasten itsenäisyysjuhla järjestetään itsenäisyyspäivän aattona 5.12.2018 Säätytalolla Helsingissä. Juhlimaan ja onnittelemaan Suomea on kutsuttu yli 600 lasta, kaksi lasta jokaisesta Suomen kunnasta.

Säätytalon lastenjuhlassa huomioidaan samana päivänä Helsingissä avautuva uusi Oodikirjasto. Yhtenä teemana tämän vuoden juhlassa onkin suomalainen ylpeydenaihe lukutaito ja kirjallisuus.

Juhlassa pääministeri Juha Sipilä kättelee kaikki juhlavieraat. Juhlan järjestelyistä vastaavat valtioneuvoston kanslia yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa.

Etelä-Pohjanmaalta juhliin osallistuu kolmisenkymmentä kymmenvuotiasta ja he matkaavat juhliin yhteisellä bussilla.

Toivotamme juhlijoille ikimuistoisia Suomen lasten itsenäisyysjuhlia!

0 kommenttia
28.11.2018

Osallistu avoimeen kulttuurin verkkoaivoriiheen!

Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut avoimen kulttuurin verkkoaivoriihen

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt avoimen verkkoaivoriihen liittyen kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamiseen. Mukaan verkkoaivoriiheen ovat tervetulleita kaikenlaiset näkemykset ja kaikki asiasta kiinnostuneet.

Verkkoaivoriihessä kysytään millainen kulttuuritarjonta sinua kiinnostaa ja sinulla on myös mahdollisuus ideoida miten kuntia voisi tukea paremmin toteuttamaan kulttuuritoimintaansa.

Verkkoaivoriiheen toivotaan vastaajiksi myös niitä kuntalaisia, jotka käyttävät kulttuuripalveluita vähän tai eivät lainkaan. Linkkiä voi vapaasti jakaa eteenpäin.

Verkkoriihi on avoinna 9.12.2018 saakka. Pääset osallistumaan aivoriiheen täällä >>

 

0 kommenttia
26.11.2018

KUUKAUDEN HANKE: Ilmajoella kehitetään Agrobiokampusta

Biotalouden kehittämispäällikkö Tarmo Vuorenmaan luotsaama AIKO-hanke on tekemässä Sedu Ilmajoen toimipisteestä todellista Agrobiokampusta.

Biotalouden kehittämispäällikkö Tarmo Vuorenmaa Sedu Ilmajoen kampukselta voi olla syystäkin tyytyväinen: uusia hyönteisalan koulutuksia on alkamassa ja tiiviimpi yhteistyö maa- ja metsätalousyritysten kanssa on päässyt hyvään vauhtiin. Yhtenä merkittävien kehitysaskelten mahdollistajana on Vuorenmaan vetämä Agrobiokampus-kehitysalusta-hanke, joka toteutetaan kansallisella Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella.

– Hankkeen ideana on synnyttää avoin innovaatioalusta ja toimintamalli, jossa voidaan vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa kehittää uusia juttuja. Kun alustan toimijat tarjoavat resurssejaan muiden käyttöön, lisätään kustannustehokkuutta ja säästetään resursseja, Vuorenmaa kertoo.

Avoimet kehitysalustat eivät ole Suomessakaan mikään uusi asia, mutta Vuorenmaa haluaa kokeilla, kuinka yhteiskehittämisen periaate toimii hieman pienemmässä mittakaavassa ja oppilaitosympäristössä. Myös uudenlaisen palveluliiketoiminnan kehittäminen opetuksen oheen on tärkeä tavoite hankkeessa.

– Kokemuksemme ovat olleet lupaavia. Yritykset voivat jatkossa hyödyntää entistä paremmin oppilaidemme ja opettajiemme osaamista ja ideoita sekä kampuksemme tiloja ja muitakin resursseja. Oppilaat saavat puolestaan esimerkiksi loistavia työssäoppimisen mahdollisuuksia yrityksissä, iloitsee Vuorenmaa.

Koeviljelyä ja konepäiviä

Kehitysalustahankkeessa päästiin käytännön toimiin viime kesänä, kun kasvinjalostusyrityksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa toteutettiin kauran ja ohran lajikevertailuun keskittyvä koeviljely.

– Hoidimme yhteistyökumppanien kanssa koko prosessin aina kylvöstä puintiin. Palaute oli erittäin myönteistä, joten olemme päättäneet jatkaa koeviljelytoimintaa myös ensi kesänä, Vuorenmaa sanoo.

Lisäksi maatalouskonemyyjän kanssa toteutettiin erittäin onnistunut jälleenmyyjien testaus- ja demonstraatiopäivät kampuksen pelloilla ja halleissa.

– Yrityksillä ei ole tiloja tällaiseen tilaa vaativaan toimintaan, joten tarjosimme mielellämme tiluksemme koneiden esittelyyn. Samalla saimme oppia uusista koneista myös itsellemme, Vuorenmaa jatkaa.

Sedu Ilmajoen kampuksella toteutettiin viljojen koeviljely yhteistyössä kasvinjalostusyrityksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Kuva: Tarmo Vuorenmaa

Tulevaisuuden tapa toimia

Vaikka Agrobiokampus-kehitysalusta-hanke loppuu ensi keväänä, on se Vuorenmaan mukaan tuonut pysyviä, mutta kaivattuja uudistuksia maa- ja metsätalouden opetukseen Ilmajoella. Avain asemassa on projektityyppinen opiskelu yritysten toimeksiantojen pohjalta sekä avoimeen vuoropuheluun perustuva uuden kehittäminen.

– Voimme tarjota yrityksille uudenlaisia näkemyksiä oppilailta ja yritykset voivat puolestaan auttaa meitä tarjoamalla käytännönläheisiä oppimisympäristöjä. Tällaisessa yhteistyöfoorumissa kaikki voittavat, Vuorenmaa toteaa.

Sedussa kannetaan huolta ruokamaakunnan koko ruokaketjun kehittämisestä ja maaseudun elinvoimaisuuden säilymisestä maatilojen toimintaa kehittämällä ja muunkinlaista yritystoimintaa synnyttämällä. AIKO-hanke on ollut Vuorenmaan mukaan oivallinen ja konkreettinen tapa hieman ravistella perinteitä ja saada uutta potkua toimintaan.

 

Mikä on Agrobiokampus-kehitysalusta-hanke? Katso video!

 

Agrobiotalous-kehitysalusta-hanke on rahoitettu Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella.

 

 

Teksti ja video: Annika Pollari

Kuvat: Annika Pollari, Tarmo Vuorenmaa

12.11.2018

Keramiikka-alalle haetaan uutta nostetta kansainvälisessä hankkeessa

Etelä-Pohjanmaan liitto on kumppanina keramiikka-alaan keskittyvässä, kansainvälisessä CLAY-hankkeessa, jota rahoitetaan Interreg Europe -ohjelmasta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa käsi- ja taideteollista keramiikan valmistusta kiinnittämällä huomiota muotoiluun, kansainvälistymiseen, markkinointiin ja myyntiin sekä tuotantoprosessien uudistamiseen.

Euroopan eri alueilla käsi- ja taideteollista keramiikkaa sekä taidekeramiikkaa tehdään pien- ja mikroyrityksissä. Ala kilpailee globaalien tuotantovirtojen kanssa. Kilpailuasetelma halpatuotannon kanssa on kärjistynyt etenkin vuoden 2008 talouskriisin jälkeen.

Etelä-Pohjanmaalla CLAY-hankkeen avulla halutaan vastata keramiikka-alan ja laajemminkin koko käsi- ja taideteollisen alan tarpeisiin ja vahvistaa alan toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena on löytää uusia yhteistyö- ja toimintamuotoja eri alojen välillä sekä kannustaa innovatiivisuuden hyödyntämiseen suunnittelussa, valmistusprosesseissa, markkinoinnissa ja myynnissä.

– Hanke pyrkii myös varmistamaan, että alueelliset strategiat ja ohjelmat tukevat tärkeää perinteistä alaa selviytymään ja kukoistamaan myös kansainvälisesti. Toivottavaa on, että hankkeesta saadaan laajempaa ja ajankohtaista ymmärrystä käsi- ja taideteollisuudesta sekä virtaa koko luovalle alalle, toteaa CLAY-hankkeen projektikoordinaattori Eliza Kraatari.


Projektikoordinaattori Eliza Kraatari toivoo, että CLAY-hankkeesta saadaan laajempaa ja ajankohtaista ymmärrystä käsi- ja taideteollisuudesta sekä virtaa koko luovalle alalle. Kuva: Annika Pollari

 

Tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamista

Hankkeen toteutuksessa on tärkeässä roolissa alan yrittäjistä ja muista toimijoista koottu sidosryhmä, joka tapaa pari kertaa vuodessa. Tavoitteena on tunnistaa ja jakaa hyviä käytäntöjä alueiden välillä niin, että se tukee hankkeessa luotavan alueellisen toimintasuunnitelman laatimista ja politiikan välineiden parantamista.

– Alueella työskentelevät toimijat tuntevat alan parhaiten ja tunnistavat tarvittavat muutokset. Heidän apuaan tarvitaan alan jatkuvuuden vahvistamiseksi ja siihen liittyen politiikan suuntaamisessa. Tähän CLAY-hanke puolestaan tarjoaa kehyksen, Kraatari kiteyttää.

Ensimmäinen sidosryhmätapaaminen pidettiin 30. lokakuuta Etelä-Pohjanmaan liitossa hyvällä menestyksellä.

– Yhteinen pohdinta ja keskustelu lähtivät upeasti vauhtiin heti ensimmäisessä tapaamisessa. Odotan jo innolla uusia kohtaamisia, Kraatari iloitsee.

Sidosryhmäläiset osallistuvat yhteiseen oppimisprosessiin paitsi alueella myös alueiden välillä. Hankkeeseen osallistuvat Euroopan alueet ovat keskenään kovin erilaisia, mutta monet ongelmista ovat yhteisiä. Esimerkiksi globalisaatio koskettaa Eurooppaa monin eri tavoin, mutta sen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin voidaan vastata myös yhteisvoimin.

CLAY-hankkeen pääpartneri on Umbrian alue Keski-Italiasta, jossa keramiikalla on hyvin pitkät perinteet. Hankkeen muut kumppanit ovat EU:n alueyhteistyöhön perustuva keramiikkakaupunkien yhteistyöryhmä Espanjasta (AEuCC), Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, Keramiikan ja lasin teknologinen keskus (CTCV) Portugalista, Euroopan keramiikkakeskuksen kehittämis- ja edistämisjärjestö Ranskasta sekä Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.

CLAY-hanke on kaksivaiheinen. Ensimmäisen kolme vuotta kestävän vaiheen aikana keskitytään kokemustenvaihtoon. Jokainen hankkeessa mukana oleva toimija laatii myös alueellisen toimintasuunnitelman hanketulosten täytäntöönpanoa varten. Kaksi vuotta kestävässä hankkeen toisessa vaiheessa seurataan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon toteutumista ja toteutetaan pilottihankkeita. CLAY-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa, josta Etelä-Pohjanmaan liiton budjetti on noin 180 000 euroa ja kansallinen rahoitusosuus noin 31 000 euroa.

Lue lisää CLAY-hankkeesta osoitteessa www.interregeurope.eu/clay.

 

Lisätietoa:

Eliza Kraatari
projektikoordinaattori
puh. 040 487 9222
eliza.kraatari@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

 

0 kommenttia
8.11.2018

Nuorten eteläpohjalaistaiteilijoiden yhteisnäyttely aukeaa!

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun 2016 voittaneen Katri Yli-Erkkilän teos Keltainen lanka (2014).

 

Kolme kertaa järjestetyn Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun (2015–2017) finalistien yhteisnäyttely järjestetään Seinäjoen taidehallilla 10.11.2018–27.1.2019. Näyttelyn taiteilijat ovat Mari Hallapuro, Heikki Hautala, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Vuorenmaa ja Katri Yli-Erkkilä. Näyttelyn nimi on Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu toteutettiin kolmena vuotena peräkkäin vuosina 2015–2017. Kilpailu suunniteltiin alun perin kolmevuotiseksi projektiksi, jonka jälkeen saatujen kokemusten pohjalta päätettiin pohtia kilpailun jatkoa. Tänä vuonna kilpailua ei ole järjestetty. Kilpailun sijaan järjestetään kolmen vuoden kilpailujen finalistien Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita -yhteisnäyttely Seinäjoen taidehallissa 10.11.2018–27.1.2019. Näyttelyyn kutsuttiin kaikki 11 taiteilijaa, jotka ovat sijoittuneet finalistien joukkoon Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailussa. Taiteilijat ovat Mari Hallapuro, Heikki Hautala, Maija Hopeavuori, Heidi Katajamäki, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Vuorenmaa ja Katri Yli-Erkkilä. Näyttelyyn osallistuu heistä 9 taiteilijaa.

Näyttely on suunniteltu vuoropuhelussa taiteilijoiden ja kuraattoritiimin kanssa. Vahvistettuaan osallistumisensa näyttelyyn taiteilijat ovat esittäneet alustavat teosideansa. Keväällä 2018 on järjestetty yhteinen tapaaminen, jossa taiteilijat ja kuraattorit suunnittelivat yhdessä näyttelyä ja sen jälkeen taiteilijat ovat vieneet teosideoitaan eteenpäin. Seinäjoen taidehalli on saanut näyttelyyn Opetus- ja kulttuuriministeriön näyttelypalkkioavustusta. Sen avulla on taiteilijoille mahdollista maksaa näyttelypalkkiota näyttelyn suunnittelusta ja ripustuksesta.

Näyttelyn kuraattoritiimissä ovat olleet mukana näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen taidehallilta, vt. museotoimenjohtaja Elina Alkio Nelimarkka-museolta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan Taidemuseolta sekä kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kilpailulle on luvassa jatkoa

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun avulla on pyritty nostamaan kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita. Kunakin kilpailuvuonna tuomaristo on valinnut kilpailuun osallistujien joukosta 3–5 finalistia, joiden kilpailutyöt on esitelty liiton verkkosivuilla. Näistä finalisteista tuomaristo on valinnut voittajan ja yleisö nettiäänestyksellä oman suosikkinsa, jotka on palkittu. Voittaja on saanut palkinnoksi vuosittain oman näyttelyn Nelimarkka-museossa ja kuukauden residenssin museon taiteilijaresidenssissä.

Kilpailun järjesti Etelä-Pohjanmaan liitto yhdessä Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkoston kanssa. Verkoston keskeisinä toimijoina ovat olleet Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkkamuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Seinäjoen taidehalli.

Kuvataideverkosto on yksimielisesti päättänyt, että kilpailu saa myös jatkoa. Tulevasta kilpailusta tiedotetaan yhteisnäyttelyn aikana tarkemmin.

Mutta nyt on yhdeksän syytä vierailla taidehallilla: Mari Hallapuro, Heikki Hautala, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Vuorenmaa ja Katri Yli-Erkkilä! Ja onnea ja menestystä näille nuorille taiteilijan uralla!

 

 

0 kommenttia
7.11.2018

Etelä-Pohjanmaalle maakunnallinen kuljetuspalvelukeskus?

Etelä-Pohjanmaalla reilun vuoden käynnissä olleen kansainvälisen MAMBA -hankkeen (Maximising mobility and accessibility of services in rural areas of the Baltic Sea Region) tavoitteena on parantaa maaseutualueiden liikennepalveluita ja palvelujen saatavuutta. Hankkeen erityistavoitteena Etelä-Pohjanmaalla on sosiaali- ja terveyspalveluihin (sote) liittyvien henkilökuljetusten, kuten vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten kehittäminen.

MAMBA -hankkeen tavoitteita tukemaan tilattiin keväällä 2018 Etelä-Pohjanmaan sote-kuljetuksia koskeva selvitys, jonka tavoitteeksi asetettiin kuljetuksia koskevan kattavan nykytila-analyysin laatiminen sekä uusien ratkaisujen löytäminen sosiaali- ja terveysalan kuljetusten järjestämiseen. Suunnitelman on toteuttanut Sitowise Oy.

Selvitysprosessi alkoi keväällä 2018, jolloin sote-kuljetuksia koskevaa tietoa kerättiin muun muassa kunnista. Osana kuljetusten nykytila-analyysiä selvitettiin myös Etelä-Pohjanmaan joukkoliikennepalveluiden tilannetta. Työn lähtökohtana oli, että lakisääteisiä henkilökuljetuksia ja avointa joukkoliikennettä tulisi huomioida yhdessä niin, että niiden kehittäminen kokonaisuutena olisi mahdollista.

Kuljetusselvityksen nykytila-analyysi valmistui kesällä 2018. Siinä Etelä-Pohjanmaan kuntien lakisääteisten henkilökuljetusten järjestäminen, kustannustehokas organisointi, kuljetusten ohjauksen järjestelmävaatimukset ja ajoneuvojen etuisuusjärjestelyt saavat kokonaisuutena välttävän arvosanan. Kuljetusten kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti ja palvelutasossa on kunnittain suurta vaihtelua. Yhteenvetona kaikista nykyisistä kuntien rahoittamista kuljetuspalveluista raportissa todetaan, että järjestelmää ei lähtökohtaisesti ole suunniteltu kaikkien asukkaiden liikennepalveluiden saatavuuden kannalta, vaan se on rakennettu lähes yksinomaan lakisääteisiä erityisryhmiä varten.

Maakunnallinen kuljetuspalvelukeskus toisi palveluihin tasa-arvoa

Nykytila-arvion pohjalta henkilö- ja joukkoliikennekuljetusten kehittämiseksi laadittiin syksyllä 2018 suunnitelma, jossa keskeisenä suosituksena on matkojen yhdistely- ja välitystehtävien siirtäminen yhdelle yhteiselle maakunnalliselle kuljetuspalvelukeskukselle. Ehdotuksen mukaan kuljetuspalvelukeskus vastaisi lakisääteisten henkilökuljetusten sekä avoimen joukkoliikenteen suunnittelu-, hankinta- ja operointitehtävistä koko maakunnan alueella, sisältäen matkojen yhdistelyn.

Kuljetuspalvelukeskuksen kokonaisvolyymi olisi aluksi 180 000-200 000 kuljetusta vuodessa kattaen sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset. Parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen alla oleva sairausvakuutuslain mukaisten kuljetusten järjestämisvastuun siirtyminen KELA:lta maakunnille kaksinkertaistaisi kuljetuspalvelukeskuksen kokonaisvolyymin.


Sitowisen asiantuntija Jaakko Rintamäki esittelee ehdotettua toimintamallia 5.10.2018 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Kuva: Sanna Valkosalo

Perusteena ehdotetulle toimintamallille on kuljetusten palvelutason, palveluiden saatavuuden tasa-arvon sekä kustannustehokkuuden parantaminen. Kehittämissuunnitelman yhtenä tavoitteena on laajentaa nykyisin suljettujen henkilökuljetuspalveluiden saatavuutta myös muille kohderyhmille. Erityisesti maaseutualueille esitetty toimintamalli toisi paljon kaivattuja asiointiyhteyksiä.

Kehittämissuunnitelman laatimisen aikana sidosryhmät, kuten maakunnallinen vammaisneuvosto ja kuljetusyrittäjien etujärjestöt osallistuivat keskusteluun ja osaltaan vaikuttivat suunnitelman sisältöön. Kuljetusten asiakkaiden näkökulmasta olennaista kehittämissuunnitelmassa on, että niin lakisääteiset kuin tarveharkintaiset kuljetusetuudet säilyisivät ennallaan.

- Kehittämissuunnitelma kuvaa hyvin maakunnan ongelmallista joukkoliikennetilannetta ja kasvavia henkilökuljetuskustannuksia ja toisaalta sitä, että näiden järkevöittämiseen on olemassa keinoja. Suunnitelma on hyvä alku yhteiselle maakunnalliselle kehittämistyölle, jonka tavoitteena on jatkossakin oltava palveluiden takaaminen maakunnan asukkaille, toteaa vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja.

Seuraavaksi Etelä-Pohjanmaan liitto kartoittaa nykyisten kuljetuksista vastuussa olevien organisaatioiden, kuten kuntien halukkuutta lähteä kehittämään kuljetuksia suunnitelmassa kuvattuun suuntaan. MAMBA -hanke tukee työn etenemistä.

Lue Etelä-Pohjanmaan henkilökuljetusten kehittämissuunnitelma täältä.

 

MAMBA on kolmivuotinen Euroopan unionin Interreg Itämeri -ohjelmasta rahoitettu hanke, jonka tavoitteena on maaseutualueiden liikennepalveluiden parantaminen Itämeren alueella. Etelä-Pohjanmaalta hankkeessa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu/EPTEK. Lue lisää MAMBA -hankkeesta.

Lisätietoja: 
Projektikoordinaattori
Susanna Anttila
susanna.anttila(at)etela-pohjanmaa.fi
+35840 1944 552



0 kommenttia
1.11.2018

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje 5/2018

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt! 

Uutiskirjeessä on runsaasti asiaa mm. kulttuuriperintötapahtumasta, strategisista kärkihankkeista, tulevaisuustyön kehittämisestä, hausta junaliikennepilottiin sekä soiden käyttöä pohtineesta kansalaisraadista.

Lue Pro Etelä-Pohjanmaa 5/2018 täällä >>

Kaikki uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Etelä-Pohjamaan liiton uutiskirjeen voit tilata täältä >>

 

0 kommenttia
1.11.2018

Maakunta- ja sote-uudistustyössä odotetaan lakien hyväksymistä

Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät lakipaketit ovat edelleen valiokuntakäsittelyissä. Vasta sen jälkeen lait siirtyvät suureen saliin varsinaiseen eduskunnan käsittelyyn. Lakien käsittely siis etenee, mutta aikatauluista ei ole lopullista varmuutta.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että lakeja ei ehditä hyväksyä eduskunnassa jouluun mennessä. Tämä tarkoittaisi maakuntavaalien siirtymistä toukokuun eurovaalien yhteydestä kesän jälkeen pidettäviksi. Asia kuitenkin varmistuu lopullisesti vasta varsinaisessa istuntokäsittelyssä. Sipilän hallitus on ilmoittanut olevansa sitoutunut viemään uudistusta eteenpäin. Nykyisen eduskunnan kausi päättyy 15.3.2019, minkä jälkeen lait raukeavat, ellei niitä ole siihen mennessä hyväksytty.

Maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg piti 10. lokakuuta muutosjohtajille valtakunnallisen infotilaisuuden. Nerg muistutti, että valmistelijoiden on syytä jatkaa työtään ja viedä asioita eteenpäin uudistuksen tiedossa olevien linjausten mukaisesti.

Etelä-Pohjanmaan valmistelussa ollaan monella osa-alueella niin pitkällä kuin ilman uudistuksen sisältöä yksityiskohtaisesti linjaavaa lainsäädäntöä voidaan olla. Uudistuksen toimeenpanoon voidaan ryhtyä täysimääräisesti vasta lakien voimaantultua.

Maakunnallisessa valmistelutyössä on tänä syksynä keskitytty erityisesti asioihin, joita voidaan uudistaa nykyrakentein ja nykyisellä lainsäädännöllä. Etelä-Pohjanmaan terveyskeskusten kilpailukykyä on lähdetty kehittämään Sitran avustuksella. Valmennusohjelmassa maakunnan eri puolilla haetaan ratkaisuja, jotka sopivat terveyskeskusten perustoimintaan, mutta samanaikaisesti tähtäävät parempaan ja kilpailukykyisempään asiakaspalveluun. Erityisesti suuntaudutaan terveyskeskusten vastaanottotoimintaan. Myös muita mahdollisuuksia kuntien yhteistoimintaan sote-asioissa selvitellään.

– Alueellisiin rakenteisiin tarvittavia muutoksia voidaan toteuttaa jatkuvasti jo nytkin hakeutumalla yhteistyöhön ja rakentamalla uudistuksissa tarvittavaa luottamusta, valmistelujohtaja Asko Peltola muistuttaa.

Lue lisää maakunta- ja sote-uudistuksen ajankohtaisista asioista uusiep-verkkosivustolta!

0 kommenttia
31.10.2018

EU-uutiskirje 5/2018

Vuoden viidennessä EU-uutiskirjeessä jälleen runsas kattaus EU-uutisia niin Etelä-Pohjanmaalta kuin muualta Euroopasta. Antoisia lukuhetkiä!

Lue uutiskirje täältä>>

Tilaa uutiskirje itsellesi täältä>>

0 kommenttia
30.10.2018

Nuoret eteläpohjalaistaiteilijat yhteisnäyttelyssä

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun 2016 voittaneen Katri Yli-Erkkilän teos Keltainen lanka (2014).

 

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu toteutettiin kolmena vuotena peräkkäin vuosina 2015–2017. Kilpailu suunniteltiin alun perin kolmevuotiseksi projektiksi, jonka jälkeen saatujen kokemusten pohjalta päätettiin pohtia kilpailun jatkoa. Tänä vuonna kilpailua ei ole järjestetty. Kilpailun sijaan järjestetään kolmen vuoden kilpailujen finalistien Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita -yhteisnäyttely Seinäjoen taidehallissa 10.11.2018–27.1.2019. Näyttelyyn kutsuttiin kaikki 11 taiteilijaa, jotka ovat sijoittuneet finalistien joukkoon Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailussa. Taiteilijat ovat Mari Hallapuro, Heikki Hautala, Maija Hopeavuori, Heidi Katajamäki, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Vuorenmaa ja Katri Yli-Erkkilä. Näyttelyyn osallistuu heistä 9 taiteilijaa.

Näyttely on suunniteltu vuoropuhelussa taiteilijoiden ja kuraattoritiimin kanssa. Vahvistettuaan osallistumisensa näyttelyyn taiteilijat ovat esittäneet alustavat teosideansa. Keväällä 2018 on järjestetty yhteinen tapaaminen, jossa taiteilijat ja kuraattorit suunnittelivat yhdessä näyttelyä ja sen jälkeen taiteilijat ovat vieneet teosideoitaan eteenpäin. Seinäjoen taidehalli on saanut näyttelyyn Opetus- ja kulttuuriministeriön näyttelypalkkioavustusta. Sen avulla on taiteilijoille mahdollista maksaa näyttelypalkkiota näyttelyn suunnittelusta ja ripustuksesta.

Näyttelyn kuraattoritiimissä ovat olleet mukana näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen taidehallilta, vt. museotoimenjohtaja Elina Alkio Nelimarkka-museolta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan Taidemuseolta sekä kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kilpailulle on luvassa jatkoa

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun avulla on pyritty nostamaan kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa, antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita. Kunakin kilpailuvuonna tuomaristo on valinnut kilpailuun osallistujien joukosta 3–5 finalistia, joiden kilpailutyöt on esitelty liiton verkkosivuilla. Näistä finalisteista tuomaristo on valinnut voittajan ja yleisö nettiäänestyksellä oman suosikkinsa, jotka on palkittu. Voittaja on saanut palkinnoksi vuosittain oman näyttelyn Nelimarkka-museossa ja kuukauden residenssin museon taiteilijaresidenssissä.

Kilpailun järjesti Etelä-Pohjanmaan liitto yhdessä Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkoston kanssa. Verkoston keskeisinä toimijoina ovat olleet Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo - Nelimarkkamuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Seinäjoen taidehalli.

Kuvataideverkosto on yksimielisesti päättänyt, että kilpailu saa myös jatkoa. Tulevasta kilpailusta tiedotetaan yhteisnäyttelyn aikana tarkemmin.

Mutta nyt on yhdeksän syytä vierailla taidehallilla: Mari Hallapuro, Heikki Hautala, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Vuorenmaa ja Katri Yli-Erkkilä! Ja onnea ja menestystä näille nuorille taiteilijan uralla!

 

Teksti: Tuija Ahola

 

0 kommenttia
29.10.2018

Kulttuuriperinnön säilyminen on tärkeää

Projektikoordinaattori Eliza Kraatari harrastaa kulttuurin ja historian lisäksi muun muassa umpihankihiihtoa. – Peräpohjalaisten aapasoitten ja vaarojen hiihtäminen treenaa lihasta ja mieltä sekä rentouttaa olon.

 

Meri-Lapista, Tervolasta kotoisin oleva Eliza Kraatari muutti parissa viikossa elämänsä totaalisesti. Melkein vuosikymmenen Jyväskylässä ollut koti vaihtui Etelä-Pohjanmaan lakeuksiin Seinäjoella ja Jyväskylän yliopiston tutkijanhuone Etelä-Pohjanmaan liiton toimistoon Framilla.

– Kyllähän tämä on ollut melkoinen muutos kaikilla elämän osa-alueilla, mutta olen tuntenut itseni tervetulleeksi lakeuksille. Uusi kotikin löytyi ja muuttokuormat on saatu rahdattua. Voiton puolella ollaan, toteaa Eliza.

Elizalla on edessään uuteen tutustumista myös työssään, sillä hän vetää kahta kansainvälistä Interreg Europe -ohjelmasta rahoitettua kulttuurialan hanketta Etelä-Pohjanmaan liitossa. Hän on väitellyt vuonna 2016 kulttuuripolitiikan ja valtio-opin alalta tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta aiheenaan historiallinen kotiteollisuusaate. Post doc -tutkijana Eliza analysoi puolestaan kulttuuripolitiikan nykytilaa ministeriöiden erilaisissa dokumenteissa.

– Kulttuuriala ja sen toimijakenttä Suomessa on minulle erittäin tuttu, mutta EU-hankekuviot eivät niinkään. Kiva päästä siihenkin maailmaan kunnolla käsiksi, hän sanoo.

Kädentaidoista on pidettävä kiinni

Elizalla on vahva sivistysusko, ja se veti hänet myös opiskelemaan kulttuuripolitiikkaa. Kulttuurialan hankkeet, kuten hänen vetämänsä FINCH ja CLAY, ovat Elizan mukaan usein haastavia, sillä ne edellyttävät hyvin jäsentynyttä ajattelua, yhteisvoimaa ja ennen kaikkea konkreettisia tekoja, jotta asioita saadaan tapahtumaan. Kulttuuriperintöön ja kädentaitoihin liittyvät hankkeet FINCH ja CLAY kytkeytyvät hänen mielestään hienosti johtoajatukseen jatkuvuuksista muuttuvassa maailmassa.

– Tanskalainen maajussi eli Frank Erichsen sanoi eräässä haastattelussa hyvin, että kädentaidoista on pidettävä kiinni, jotta ymmärtäisimme, mistä olemme tulleet. Lisäisin siihen vielä nykyisyyden: monimuotoisen kulttuuriperinnön kautta jäsennämme itseämme sekä suhdettamme ympäristöihimme ja aikaan. Se on elintärkeää etenkin murroksellisina aikoina.

Eliza on luottavainen omien hankkeidensa suhteen, sillä molempien hankkeiden sidosryhmissä on mukana kokeneita alan yrittäjiä, hanketoimijoita sekä rahoitusvälineitä tuntevia asiantuntijoita.

– Ensimmäinen sidosryhmätapaaminen on jo ollut, ja olen iloinen siitä osaamisesta ja näkemyksistä, joita porukalla on. Tästä on hyvä lähteä yhdessä tuumin eteenpäin, hän iloitsee.

Ammennetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Molemmissa Elizan vetämissä hankkeissa on mukana hankekumppaneita muista Euroopan maista. Päävastuu hankkeiden toteuttamisesta on Italialla. Interreg-hankkeiden yhtenä päätarkoituksena on ammentaa muiden alueiden kokemuksista ja jakaa hyviä käytäntöjä hankekumppaneiden kesken.

– Esimerkiksi alueemme keramiikka-alan toimintaedellytysten parantamiseen keskittyvässä CLAY-hankkeessa voimme hyödyntää tietotaitoa ja toimintamalleja Euroopan perinteisistä alan maista, kuten Italiasta ja Espanjasta. Jokaisella alueella on tekemisen oltava kuitenkin omansa näköistä, niin meilläkin, Eliza kertoo.

Hänen mukaansa on tärkeää osata soveltaa muualta saatu oppi omaan toimintaympäristöön ja tunnistaa alan erityispiirteet.

– Kulttuuri- ja etenkin kädentaitoalalla luovuus on liiketoiminnan ytimessä, ilman sitä ei ole koko yritystä. Pelkästään liiketoimintamallin hiominen tietynlaiseksi ei riitä, vaan se on nähtävä osana luovaa kokonaisuutta, Eliza kiteyttää.

 

Lue lisää CLAY-hankkeesta >> 

Lue lisää FINCH-hankkeesta >> 

 

Teksti ja kuva: Annika Pollari

 

 

0 kommenttia
29.10.2018

Visioita kerrakseen

Syyskuussa Sitran ja ministeriöiden järjestämä Finnsight-ennakointiseminaari tarjosi osallistujilleen kymmenien eri yritysten, virastojen, ministeriöiden, alueiden ja muiden toimijoiden näkemyksiä heidän tulevaisuuden visioistaan.

Tapahtumassa yhdysvaltalainen tulevaisuuden tutkimuksen konkari Wendy Schulzt kiteytti onnistuneesti, mikä on vision merkitys: ”Visio ilman toimintaa on päiväunta. Toiminta ilman visiota on painajainen”. 

Ihmiset ja organisaatiot suunnittelevat omaa toimintaansa ja tulevaisuuttansa. Me katsomme uutisia ja tilastoja, tulkitsemme, keskustelemme ja pyrimme ymmärtämään nykytilaa ja hahmottamaan monimutkaisia globaaleja ilmiöitä. Kirkas visio tulevaisuudesta on olennaista, mikäli haluamme reagoinnin sijasta ennakoida ja rakentaa toivottavaa tulevaisuutta.

Mikä sitten on visio? Visio voi olla haaste tai se voi pitää sisällään haaveita tulevasta, jossa nykyajan epäkohdat on korjattu. Visiolla luodaan maali, joka halutaan saavuttaa. Visioon kiteytyy meidän positiivinen ja tavoiteltava tulevaisuus. 

Visio ei ole strategia, eikä siitä tule kaikkien olla samaa mieltä, mikä taas antaa tilaa luovuudelle. Vision on oltava sisäistettävissä ja omaksuttavissa henkilökohtaisesti ja sen tulee herättää tunteita. Tunteen ja merkityksellisyyden kautta vahvistuu myös vision toteuttaminen. Visioiden ei tule olla tuulesta temmattuja, vaan systemaattisesti keskustellen rakennettuja. Kohdatessamme erilaisia visioita oleellista on, että keskustelemme ja pohdimme mitä näkemyksemme tavoiteltavasta tulevaisuudesta pitävät sisällään ja pyrimme löytämään ne tekijät, joista voimme olla yhtä mieltä.

Yhteistä tulevaisuustyötä Etelä-Pohjanmaalla

Päätöksenteon tulisi perustua parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan tietoon, ja Etelä-Pohjanmaalla on tehty tulevaisuustyötä yhteistyössä laajan toimijakentän kanssa jo pitkään. Maakuntauudistuksen valmistelu antoi sysäyksen myös tulevaisuustyön kehittämiselle ja kuluvan vuoden aikana yhteistyötä on lähdetty tiivistämään entisestään ja kokeilemaan uusia toimintamalleja. Tulevaisuuteen varautuminen ja myönteisen tulevaisuuden rakentaminen vaativat systemaattista tulevaisuustietoa, jota voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja strategiatyössä.

Hollantilainen sosiologi ja tulevaisuudentutkija Fred Polak totesi 1970-luvulla, kuinka kulttuurien romahtamista on edeltänyt niiden tulevaisuuden uskon menetys. Positiiviset tulevaisuuden kuvat ovat olleet tärkeitä yhteiskuntien menestymiselle. Nykypäivänä kiihtyvien murrosten yhteydessä on helppo kokea tulevaisuusahdistusta, mutta sen voi myös kääntää toisin päin ja pohtia, millaiselta elämä ja maailma näyttävät, jos tulevaisuudessa saammekin merkittävimmät haasteet ratkaistuksi.

Millaisia ovat meidän kaikkien eteläpohjalaisten visiot Suomen ja maakunnan tulevaisuudesta? Mitkä ovat meidän suurimmat haasteet ja miten ne ratkaistaan? Näistä aiomme tulevaisuustyössä ottaa selvää.

 

Teksti: Miika Laurila

 

0 kommenttia
29.10.2018

Etelä-Pohjanmaalla halutaan mukaan junaliikennepilottiin

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa kauden 2020–2022 rautateiden osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä. Tulevalla kaudella on tarkoitus pilotoida yhdessä alueiden kanssa alueellista liikennettä sekä tarkastella muutoinkin osto- ja velvoiteliikenteen kokonaisuutta ottamalla myös alueiden tarpeet huomioon. Pilottialueita valitaan mukaan 1–3 kappaletta.

Maakuntahallitus kävi kokouksessaan lähetekeskustelun alueellisen junaliikenteen järjestämisestä, osto- ja velvoiteliikenteestä sekä pilottihankehakemuksen painopisteistä. Maakuntahallitus päätti, että Etelä-Pohjanmaan liitto ilmoittaa halukkuudestaan osallistua pilottihankehakuun. Lopullinen päätös rahallisesta ja henkilöresurssein osallistumisesta pilotin toteuttamiseen voidaan tehdä vasta pilotointihankkeen kustannustason selvittyä.

Maakuntauudistuksen yhteydessä maakunnille annettaisiin toimivalta oman alueensa junaliikenteeseen. Alueellisen liikenteen järjestäminen vaatii viranomaisilta uudenlaista osaamista ja tietopohjaa. Uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelu antaa tilaisuuden tarkastella myös alueellisen liikenteen tulevaisuutta. Valmistelu on tarkoitus toteuttaa siten, että kuntien ja alueiden tarpeet voidaan ottaa aiempaa paremmin huomioon.

– Tarkoitus on selvittää käytännön tasolla, millaisia vaikutuksia alueiden omista lähtökohdista suunnitellulla aikataulurakenteella on kustannuksiin ja matkustusmääriin. Valittujen pilottialueiden ja niiden kuntien sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa on tarkoitus laatia suunnitelmat, joissa liikennöintiä pyritään kehittämään nykyisestä. Pilottihankkeen kautta on tarkoitus löytää sellaisia liikennöintikokonaisuuksia, joita voidaan liikennöidä myös pitkällä aikavälillä, kertoo vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

Poikittaisliikenteen kehittäminen tärkeää

Etelä-Pohjanmaan ja alueen kuntien näkökulmasta on tärkeää, että myös poikittainen henkilöliikenne kehittyy raiteilla. Kehittämisessä on olennaista, että junaliikenteen aikataulut palvelevat työmatkaliikennettä, opiskelijoiden tarpeita sekä toimivat syöttöliikenteenä pääradan liikennöintiin. Lisäksi on tarpeen selvittää, mahdollistaako pääradan ratakapasiteetti alueellisen liikenteen lisäämistä työ- ja opiskelumatkojen ruuhkatunneille.

– Oleellista on alueellisten tarpeiden tunnistaminen matkaketjujen ja aikataulujen suunnittelussa. Lisäksi merkittävästi kasvanut matkailuliikenne edellyttää henkilöraideliikenteen palvelutason parantamista, Erkkilä lisää.

Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman yhtenä kärkihankkeena on Seinäjoki–Jyväskylä-liikennekäytävän kehittäminen, jonka keskeisenä toimenpiteenä on radan henkilöliikenteen jatkumisen turvaaminen ja mahdollinen pilotointi. Myös Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavassa on huomioitu raideliikenteen kehittämistarpeet sekä siihen liittyvät asemanseutujen ja liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet. Seinäjoella kaupunki on sitoutunut asemanseudun merkittävään kehittämisen. Energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää raideliikenteen kulkutapaosuuden merkittävää kasvattamista, johon Etelä-Pohjanmaalla on merkittävää potentiaalia Seinäjoen toimiessa raideliikenteen solmukohtana. Kulkutapaosuuden kasvattaminen edellyttää kuitenkin junaliikenteen aikataulujen uudelleen suunnittelua, jotta matkaketjuista saadaan alueellisesti toimivia.

Etelä-Pohjanmaan liitto jatkaa keskusteluja ja pilottihankehakemuksen valmistelua maakunnan kuntien sekä Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntaliittojen kanssa.

Etelä-Pohjanmaan liiton lausunto osto- ja velvoitejunaliikenteestä löytyy kokonaisuudessaan liiton verkkosivustolta.

 

 

 

0 kommenttia
29.10.2018

Soiden käyttöä pohtineelta kansalaisraadilta evästystä maakunnan päättäjille

Soiden käytön linjauksia ja vaikutuksia pohtineessa kansalaisraadissa oli mukana osallistujia ympäri maakunnan.

 

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen ympäristökeskus kutsuivat syksyllä koolle kansalaisraadin puntaroimaan kolmannen vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksessa esitettyjä soiden käytön linjauksia ja vaikutuksia eri näkökulmista. Innokkaita raatilaisia ilmoittautui mukaan yhteensä 37, joista 15 kutsuttiin mukaan raatiin. Raatilaiset edustivat eri ikä- ja ammattiryhmiä sekä maakunnan kuntia.

– Raatilaisilla tuli olla erilaisia näkökantoja turvetuotantoon ja soiden suojeluun. Hakuvaiheen vastausten perusteella pyrimme tunnistamaan ne henkilöt, jotka olivat selvästi pohtineet asiaa ja jotka peräänkuuluttivat tasapuolista ja tietoon pohjautuvaa keskustelua, kertoo erikoistutkija Heli Saarikoski Suomen ympäristökeskuksesta.

Ympäristösuunnittelija Mari Väänänen Etelä-Pohjanmaan liitosta kiittelee raatilaisia heidän sitoutumisestaan raadin työskentelyyn.

– Kaikki raadin jäsenet perehtyivät kokousten välillä lähetettyyn taustamateriaaliin ja keskusteluyhteenvetoihin ja osallistuivat aktiivisesti pienryhmä- ja yhteiskeskusteluihin raadin kokoontumisten aikana. Osallistujilla oli myös monipuolisesti tietoa raadissa käsitellyistä kysymyksistä kuten energiantuotannosta, luonnon monimuotoisuudesta, vesistövaikutuksista ja kasvu- ja ympäristöturpeen käytöstä, Väänänen toteaa.

Mukaan kiinnostuksesta ja vaikuttamisenhalusta

Seinäjokelainen Lauri Helander haki mukaan raatiin, koska hän halusi tietää lisää, kuinka 3. vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoa sekä luonnonsuojelua ja millaisia ovat muiden kansalaisten näkemykset asioista. Kiinnostusten taustalla vaikutti myös hänen työpaikkansa Seinäjoen Voima Oy:n Kyrkösjärven voimalaitoksen käynnissäpitopäällikkönä.

– Kansalaisraadin toiminta oli mielenkiintoista. Tapaamiset olivat tehokkaasti ja ammattimaisesti johdettuja, mutta sopivan rentoja ja huumorin täyteisiä, Helander sanoo.

Alajärveläinen luokanopettaja Olli Neulaniemi innostui raadin toiminnasta, koska häntä kiinnostavat oman maakunnan asiat. Neulaniemen mielestään tapetilla olleita asioita käsiteltiin raadissa monipuolisesti ja eri näkökulmista.

Sekä Helander että Neulaniemi olivat tyytyväisiä siihen, että kaikkia raatilaisia kuunneltiin ja kaikki saivat sanoa sanottavansa. Molempia jäi hieman harmittamaan ajan vähyys.

– Vaikka tapaamiset olivat huippuhyvin organisoituja ja kaikki raadin jäsenet yhteistyönhaluisia, niin enemmän olisi pitänyt olla aikaa toisaalta puntaroida näkemyksiä ja toisaalta hioa raadin johtopäätöksiä, Helander lisää.

Olli Neulaniemen (vasemmalla) ja Lauri Helanderin mielestä kansalaisraadin toiminta oli mielenkiintoista ja hyvin johdettua.

Kaavan tavoitteena kestävä soiden käyttö

Kansalaisraadin työskentelyn aikana ei löytynyt mitään helppoja, kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja, mutta useasta kysymyksestä löydettiin yhteistä pohjaa ja yhteisiä viestejä maakunnan päätöksentekijöille.

Raatilaiset olivat yksimielisiä siitä, että 3. vaihemaakuntakaavan taustaselvitykset on tehty hyvin ja kattavasti. Kiitosta sai muun muassa perusteellinen suoluonnon kartoitus sekä yksityiskohtainen työ kuormitukselle herkkien vesistöalueiden tunnistamiseksi.

Kaava mahdollistaa turvetuotannon tulevaisuudessa. Uusi turvetuotantoala kohdistetaan jo ojitetuille soille ja luonto- ja virkistyskäyttöarvoiltaan tärkeimmät suot jätetään turvetuotannon ulkopuolelle.

Raati toivoo, että turvetuotannon ja maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia valvotaan paremmin ja siihen varataan enemmän resursseja. Etenkin ravinnepäästöjen osalta peräänkuulutettiin päästövähennystoimien kustannustehokkuutta: kuormitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja kohdistaa toimenpiteet niin, että niillä saavutetaan suurin mahdollinen hyöty.

Eniten keskustelua raadissa herätti kaavan linjaus uuden turvetuotantoalueen tarvitsemasta pinta-alasta. Osa raatilaisista oli tyytyväisiä siihen, että kaavaehdotuksessa osoitetaan 14 000 hehtaaria turvetuotantoon soveltuvia alueita. Osa katsoi, että näin suuri määrä ei ole linjassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa. Kaikki raatilaiset olivat samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden energiaratkaisut eivät voi perustua fossiilisiin polttoaineisiin. Raati totesi, että turvetta tarvitaan siirtymäkauden ajan lämpövoimalaitoksien energianlähteenä biopolttoaineiden rinnalla.

Etelä-Pohjanmaan liitolta raati toivoo aktiivista otetta energiapolitiikan suunnan muutokseen ja uusien päästöttömien ja vähäpäästöisten teknologioiden ja innovaatioiden tukemiseen. Raati toivoo maakunnan liitolta myös aktiivisuutta erilaisten soidensuojelukeinojen etsimiseen, sillä kaavalle asetetut soidensuojelutavoitteet jäävät toteutumatta keinovalikoiman puuttuessa. 

Kasvokkain on helpompi ymmärtää toisen mielipiteitä

Heli Saarikosken mukaan raadista saadut kokemukset osoittavat, että kansalaiset ovat valmiita käyttämään aikaa osallistumiseen ja aidosti pohtimaan monimutkaisia kysymyksiä rakentavassa hengessä.

– Mediassa ja ”somekuplissa” keskustelulla on taipumus kärjistyä, kun taas kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa on helpompaa ymmärtää, miksi jotkin asiat ovat toisille tärkeitä, hän lisää.

Kansalaisraati palveli sekä Etelä-Pohjanmaan liiton vaihemaakuntakaavaprosessia että myös Suomen ympäristökeskuksen vetämää CORE-tutkimushanketta, jossa kokeillaan ja kehitetään erilaisia kansalaisosallistumisen muotoja.

Kansalaisraadin kannanotto löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.epliitto.fi/kansalaisraati.

Erikoistutkija Heli Saarikoski (vas.) Suomen ympäristökeskuksesta sekä raatityöskentelyä fasilitoinut Jonna Kangasoja Akordista ovat mielissään, että valtaosa raatilaisista koki saavansa näkemyksensä kuuluville ja että keskustelut käytiin hyvässä hengessä. 

 

Teksti: Annika Pollari ja Heli Saarikoski
Kuvat: Annika Pollari

 

 

 

 

0 kommenttia
29.10.2018

Hankerahoitukselle runsaasti kysyntää

AIKO

Etelä-Pohjanmaan liitolla oli 7. syyskuuta mennessä haettavana viimeiset kansalliset ns. AIKO-kehittämishankerahat. AIKO-lyhennys tulee sanoista Alueelliset innovatiiviset kokeilut, ja rahoituksella on tarkoitus käynnistää pienimuotoisia kokeiluja ja tehdä uusia avauksia.

AIKO-rahoitusta oli käytettävissä vuosina 2016–2018. Syyskuun haussa jäljellä oli 225 000 euroa. Hakemuksia saatiin 17 kpl, ja niillä haettiin rahoitusta lähes 490 000 euroa.

Rahoitettavaksi valikoitui kahdeksan hanketta. Hankkeet liittyvät mm. matkailun ja kuljetuspalveluiden digitalisaatioon, osaavan työvoiman saatavuuteen ja yritysten kansainvälistymiseen liittyviin kokeiluihin sekä luovien alojen kehittämiseen.

Rahoitusta myönnettiin seuraaville AIKO-hankkeille:

Hanke

Hakija

Myönnetty rahoitus, €

Digi-Ep Eteläpohjalainen matkailu näkyväksi

SeAMK Oy

39 298

JUKUDIGI - julkisten kuljetuspalveluiden digitalisointi

Kurikan kaupunki

29 236

Panda-Trail - lähikohteet pandamatkailun tueksi

Soinin kunta

29 190

Kansalaistiede Etelä-Pohjanmaalla?

Tampereen yliopisto

26 250

Testing PopUp -concept in Nordic markets

Into Seinäjoki Oy

25 816

Yritysten kasvun varmistaminen koulutetulla työvoimalla

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä

21 677

 

 

Myönteisessä valmistelussa ovat lisäksi seuraavat AIKO-hakemukset:

Hanke

Hakija

Asenteella duunia

Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy

Navetan nootit - Kalevan navetta luovana kehitysalustana

Taideyliopisto

 

Tällä tietoa vastaavaa kansallista aluekehitysrahoitusta ei ole maakunnan liiton kautta enää tulevina vuosina käytettävissä.

 

EAKR

Etelä-Pohjanmaan liitolla oli 5. lokakuuta mennessä haettavana noin 1,2 milj. euroa EAKR-rahoitusta rakennerahasto-ohjelmasta.

Hakemuksia saatiin yhteensä kahdeksan, ja haettavan rahoituksen määrä oli yli 1,3 milj. euroa. Hakemukset liittyivät muun muassa teolliseen puurakentamiseen, digitalisaatioon teollisuudessa ja hyvinvointialalla, kasvuyrittäjyyden tukemiseen ja ruokahävikkiteemaan.

Päätöksiä valmistellaan syksyn aikana.

Seuraavan hakujakson hakuohje julkaistaan ennen joulua, ja hakujakso päättyy maaliskuun alkupäivinä.

Lisätietoa EAKR-rahoituksesta löytyy osoitteesta www.epliitto.fi/eakr.

 

 

0 kommenttia
29.10.2018

Yliopistojen rooli alueiden innovaatioekosysteemeissä

ERNACT-verkoston johtaja Colm McColgan kutsuu ERNACT-työpajan alueet yhteistyöhön.

 

Kolme esimerkkiä Euroopasta   

Etelä-Pohjanmaalle parissa vuosikymmenessä rakentunut tiivis yhteistyö- ja vuorovaikutuskulttuuri tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja koulutustoimijoiden sekä yritysten välillä ei kaikkialla Euroopassa ole itsestään selvä toimintamalli ja siksi ERNACT-verkosto (European Regions Network for the Application of Communications Technology) halusi järjestää jäsenalueilleen aiheesta työpajan juuri Etelä-Pohjanmaalla.

Seinäjoen yliopistokeskus ja EPANET-verkosto, Ljubljanan yliopiston vetämä Slovenian kansallinen digitaalisten innovaatioiden hubi sekä irlantilaisen Letterkennyn teknologiainstituutin alueen elinkeinoelämän tukimalli esiteltiin Seinäjoen työpajassa syyskuun lopussa. Esimerkkien kautta selvennettiin sitä, minkälainen rooli yliopistoilla ja korkeakouluilla on omilla alueillaan innovaatiotoiminnan ja elinkeinoelämän tukijoina. Tarkastelussa keskeistä olivat osaaminen ja osaajat – miten tarvittava osaaminen saadaan alueelle ja myös pidetään siellä.

Osaaminen ja osaajat innovaatioekosysteemien moottoreina

Yksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan keskeinen menestystekijä on tarvittavan osaamisen saatavuus. Koulutuksen kannalta tämä edellyttää kaikilta koulutusasteilta, myös yliopistoilta ja korkeakouluilta, jatkuvaa opetuksen ja koulutuksen sisältöjen, muotojen ja tarjonnan uudistamista niin, että on mahdollista tavoittaa suuri joukko opiskelijoita. Ehkä alueeseen sitoutuneimpia osaajia saadaan kouluttamalla heitä itse alueellisissa korkeakouluissa ja yliopistoissa joko perustutkinnoista lähtien tai sitten työelämävaiheessa oman osaamisen syventämisen mahdollisuuksia jatko- ja täydennyskoulutuksena tarjoten, mutta kaikkia tarvittavia osaajia ei koskaan voida kouluttaa itse. Kilpailu osaajista on kovaa, joten alueelle jäämistä tai sinne muuttamista varten tarvitaan myös haastavia ja kiinnostavia työtehtäviä alueen organisaatioissa ja yrityksissä. Työelämävaiheen vetovoimatekijänä ovat lisäksi mahdollisuudet joustaviin työjärjestelyihin eli halutusta osaajasta ei ehkä tule lainkaan alueen asukasta, mutta joustavat järjestelyt mahdollistavat, että hän tarjoaa asiantuntemuksensa kiinnostavan organisaation tai yrityksen käyttöön ja käy töissä toiselta paikkakunnalta, tekee etätyötä ja hyödyntää digitaalisia välineitä.

Osaajien ja osaamisen ohella alueellisen innovaatioekosysteemin kehittämiseen tarvitaan relevanttia tutkimustietoa – sen tuottamista itse ja sen kokoamista, yhdistämistä ja hyödyntämistä muualta maailmasta. Kolmantena haasteena yliopistojen ja korkeakoulujen täytyy aktiivisesti arvioida ja uudelleen fokusoida alueelle ja elinkeinoelämälle tarjoamiaan innovaatiopalveluja toimintaympäristön muutosten ja muuttuvien kehittämistarpeiden mukaisesti. 

Suomalainen, slovenialainen ja irlantilainen lähestymistapa osaamisen vahvistamiseen

Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimusjohtaja Juha Alarinta kuvasi yliopistokeskuksen ja EPANET-professuurien synty- ja kehitystarinaa eteläpohjalaisiin aluekehittämisen haasteisiin vastaamisen ja tarjolla olleiden mahdollisuuksien ja välineiden innovatiivisen hyödyntämisen ja tietoisesti rakennettujen monitoimijaiseen yhteistyöhön perustuvien toimintatapojen esittelyn kautta. 1990-luvun tilanteesta, missä maakunnan tulevaisuus näytti synkältä niin väkiluvun laskun, taloudellisen kehityksen taantuman kuin innovaatio- ja kehittämistoiminnakin suppeuden suhteen, on kuljettu määrätietoisesti eteenpäin osaamisen kehittämistä, laajentamista ja syventämistä eri tavoin painottaen ja siihen panostaen. Edelleenkään ei ole syytä eikä mahdollisuutta jäädä missään kohdassa lepäämään laakereille, mikäli halutaan pysyä kehityksessä ja kilpailussa mukana – edes kansallisessa, saati sitten kansainvälisessä – mutta onnistumisen ja menestymisen mahdollisuudet ovat olemassa, kun toimeen ja tilaisuuksiin aktiivisesti tartutaan.

Tampereen teknillisen yliopiston digitaalisen tuotannon apulaisprofessori Andrei Lobov, joka on yksi EPANET-professoreista, kertoi omista kokemuksistaan professuurin hoitamisesta ja teki vertailua kuuden yliopiston alueellisen yliopistokeskuksen ja emoyliopiston laitoksella työskentelyn välillä. Hän arvosti sekä toiminnan vapautta että mahdollisuutta keskittyä nimenomaan oman erityisalan tutkimukseen ilman laitoksen sisäistä kilpailua, mahdollisuutta kytkeä tutkimus välittömään käytännön soveltamiseen ja kehittämiseen yritysyhteistyön myötä sekä viedä näin hankittu tieto ja kokemus osaksi opetusta. Hän myös kiitti professuuriverkoston toiminnan työtapoja, missä eri yliopistojen työntekijät ja erityisosaamisalat tuodaan yhteen rohkaisten hyödyntämään tieteen- ja tutkimusalojen välisiä synergioita ja tekemään uusia innovaatioita. 

Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimusjohtaja Juha Alarinta (vas.) ja EPANET-professori Andrei Lobov kertoivat eteläpohjalaisen innovaatioekosysteemin kehityksestä ja toiminnasta.

 

Irlannissa Letterkennyn teknologiainstituutin liiketalouden yksikkö on lähtenyt vahvasti ja aktiivisesti panostamaan alueensa yritysten kehittämiseen korostamalla voimakkaasti oppimista ja sen myötä alkavia ja eteneviä kehitys- ja muutosprosesseja. Yksikön johtaja Michael Margeyn mukaan liiketalouden yksikön henkilöstön ja opiskelijoiden osaaminen tarjotaan yritysten käyttöön eri muodoissa niiden tunnistettuihin kehittämiskohteisiin sopeuttaen mutta niin, että yksikön kaikkien erityisosaamisalojen (liiketalous, laki, urheilu, kielet, graafinen ja digitaalinen suunnittelu, valokuvaus, elokuva, animaatio ja 3D-mallinnus) osaaminen on käytössä tieteenalat ylittäen, mikä tukee luovien ja innovatiivisten ratkaisujen löytämistä.  Onnistumisen edellytyksenä on ollut myös muutokselle, oppimiselle ja luovuudelle avoimen ja sitoutuneen johtamistavan kehittäminen yrityksissä, mikä on mahdollistanut toimintakulttuurin muutoksen ja työryhmien luovemman työskentelyn ja oppimisen osana kehittämisprosesseja. Michael Margeyn mukaan johtamiskulttuuriin muutoksen lisäksi onnistuminen edellyttää, että noin 5 % työntekijöistä on voimakkaasti motivoitunut ja sitoutunut uusiin toimintamalleihin. Taustatekijöinä ovat olleet saman tyyppiset asiat kuin Etelä-Pohjanmaallakin: oppivien ja innovatiivisten organisaatioiden lähteminen mukaan yhteistyöhön, triple helix -mallin (tutkimus- ja kehitystoimijat, hallinto, yritykset) mukainen toiminta, sosiaalisen pääoman ja luottamuspääoman olemassaolo ja vahvistaminen sekä yrittäjämäisesti toimiva yliopisto.  

 

Letterkennyn teknologiainstituutin liiketalouden yksikön johtaja Michael Margey esittelee Letterkennyn teknologiainstituutin palveluita osana alueen innovaatioekosysteemiä.

 

Ljubljanan yliopisto Sloveniassa on maan suurin korkea-asteen koulutus- ja tutkimusyksikkö. Se on luomassa digitaalisten innovaatioiden hubia osaksi omaa toimintaansa tarkoituksenaan yhdistää muita pienempiä alueilla toimivia hubeja ja tukea niiden toimintaa samalla, kun sen palvelut ovat kansallisesti esimerkiksi kaikkien yritysten käytettävissä. Yliopisto näkee digitalisaation koko yhteiskunnan läpäisevänä prosessina, mikä Slovenian kaltaisen pienen maan on mahdollista mutta myös välttämätöntä toteuttaa nopeasti ja kattavasti. Kehitys on Sloveniassa ollut nopeaa ja suurena haasteena tällä hetkellä on pula tietoteknologia-alan osaajista.  Yritysten välinen kilpailu heistä on kova, mikä estää ja hidastaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Yliopisto on vastannut haasteeseen muun muassa vähentämällä sähköinsinöörien koulutusta ja luomalla uusia tietoteknologia-alan koulutusohjelmia. Professori Andrej Kos kuvasi digitalisaation nopeaa kehitystä Sloveniassa vuodesta 2012 tähän päivään heidän aloittaessaan ensin EU-rahoitteisia hankkeita hyödyntäen laajakaistan hankkimisen maaseutualueille edeten siitä digitaalisten palvelujen kehittämiseen ja eri palveluntarjoajien ja alan tutkimuksen ja kehittämisen toimijoiden aktiiviseen verkostoimiseen. Nyt painopiste on kansallisen digitaalisen kehittämisen ja digitaalisten palvelujen hubin luomisessa. Hubi parantaa esimerkiksi jo toiminnassa olevien yritysten ja start upien digitalisaatio-osaamista ja tukee niiden innovaatio ja tuotekehitystyötä. Sen taustalla on yliopiston lisäksi muita merkittäviä kansallisia kehittämistoimijoita ja yrityksiä.

Jatkosuunnitelmissa yhteistyö

Seinäjoen työpajan lopuksi kuultiin kommenttipuheenvuorot Espanjasta, Ruotsista ja Romaniasta ja todettiin, että vaikka ERNACT-alueet eroavat toisistaan ja innovaatioekosysteemin kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen eivät kaikkialla ehkä tapahdu niin suunnitelmallisesti kuin esitellyillä alueilla, haasteet ovat yhteisiä ja niihin on pyritty eri tavoin myös jo vastaamaan. ERNACT-verkoston johtaja Colm McColgan kutsui osallistuvat alueet ideoimaan yhteistä hanketta, mikä mahdollistaisi eri toimintamallien analyysin ja vertailun, keskinäisen kokemustenvaihdon, hyvien käytänteiden siirron, vahvistaisi niiden innovaatioekosysteemejä ja laajentaisi eurooppalaisia yhteistyöverkostoja.

Etelä-Pohjanmaan liitto on ERNACT-verkoston jäsen. Lisätietoja ERNACT-verkostosta osoitteessa www.ernact.eu.

 

Teksti: Pia Kattelus
Kuvat: Pia Kattelus, Nina Harjunpää

 

 

 

0 kommenttia
29.10.2018

Kielten päivän tapahtumassa kuului iloinen kielten sekamelska

Kielten päivän tapahtumassa opettajina toimivat Seinäjoen seudulla asustelevat natiivipuhujat sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun vaihto-opiskelijat.

 

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjesti syyskuun 26. päivä Euroopan kielten päivän tapahtuman Seinäjoen kansalaisopistossa.

– Tapahtumaa vietettiin osana kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta, jonka tavoitteena on nostaa esiin Euroopan moninaista kulttuuriperintöä kieliperintö mukaan lukien, sanoo Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen projektikoordinaattori Hanna Meriläinen.

Tapahtumassa osallistujat pääsivät tutustumaan Euroopan eri kieliin speak dating -muotoisen toiminnan kautta. Lisäksi tapahtumassa oli tarjolla paljon tietoutta kieliin ja kielten opiskeluun liittyen. Omaa kielitietämystään saattoi testata myös kielitietovisassa ja lapset pääsivät tutustumaan kieliin elämyspolun kautta.

Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura, Seinäjoen kansalaisopisto ja useat ystävyysseurat esittelivät tapahtumassa omaa toimintaansa.

Useat ystävyysseurat esittelivät tapahtumassa omaa toimintaansa.

 

Kielten opiskelua pikadeittaustyyliin

Speak datingissä osallistujat pääsivät kokeilemaan pikadeittaustyyliin Euroopan eri kieliä natiivipuhujan johdolla lyhyissä 10 minuutin mittaisissa pätkissä. Kieliin tutustuvat saivat paikalle tullessaan kielipassin, johon he keräsivät merkintöjä tutustumistaan kielistä. Suorituksia vastaan sai pieniä palkintoja.

– Tänä vuonna speak datingin kautta pääsi tutustumaan yhteensä 11 Euroopan kieleen. Opetustuokion aikana opetettiin kielen perusteita sekä tutustuttiin kuvin kyseisen maan kulttuuriin. Paikalle saapui paljon innokkaita kielten opiskelijoita ja monelle kertyikin leimoja koko passin täydeltä. Meriläinen kertoo.

Myös lapsille oli tarjolla monenlaista puuhasteltavaa.

 

Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli onnistunut ja herätti osallistujissa paljon kiinnostusta ja kiitosta. Kokemusten perusteella kielideittailua on siis luvassa varmasti ensi vuonnakin.

 

Kielten päivän tapahtumassa kuului iloinen kielten sekamelska! Katso video!

 

 

Teksti: Annika Pollari ja Hanna Meriläinen
Kuvat ja video: Annika Pollari

 

 

Euroopan kielten päivä 26.9. 

 
Euroopan kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta Euroopan neuvoston aloitteesta. Teemapäivällä halutaan kiinnittää huomiota etenkin Euroopan ja EU:n kielelliseen monimuotoisuuteen. Teemapäivän avulla halutaan tehdä tutuksi Euroopan kielten kirjoa, edistää kulttuurin ja kielen monimuotoisuutta sekä kannustaa kaikenikäisiä ihmisiä opiskelemaan kieliä.

Euroopassa puhutaan yli 200 kieltä.

  • EU:ssa käytetään 24 virallista kieltä
  • EU:ssa on noin 60 alueellista tai vähemmistökieltä
  • Kielten määrät lisäävät vielä EU:hun muualta muuttaneet

Lue lisää kielten päivän nettisivuilta: https://edl.ecml.at/

 

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018


Euroopan unionissa vietetään vuonna 2018 kulttuuriperinnön teemavuotta. Teemavuoden aikana nostetaan esiin Euroopan moninaista kulttuuriperintöä mm. erilaisin tapahtumin, seminaarein ja erilaisen audiovisuaalisen materiaalin muodossa. Kielet ovat luonnollisesti myös osa eurooppalaista kulttuuriperimää ja siksi myös kielten päivää vietetään yhteisen kulttuuriperinnön hengessä. Teemavuoden kansallisena koordinaattorina toimii Suomen museovirasto. Tutustu teemavuoden aiheisiin ja tapahtumiin täältä: http://www.kulttuuriperintovuosi2018.fi/fi/.

 

 

0 kommenttia
29.10.2018

Ulkoministeriön juhlavuoden kiertue vieraili Seinäjoella

UM100-lähettiläs Petri Salo valotti yleisötilaisuudessa ulkoministeriön historiaa ja edustoverkoston toimintaa maailmalla.

Suomen ulkoministeriö perustettiin vuonna 1918, kun nuori valtio alkoi sisällissodan päättymisen jälkeen etsiä yhteistä tietä eteenpäin. Ensimmäiseksi ulkoasiainsenaattoriksi silloiseen ulkoasiainministeriöön nimitettiin Otto Stenroth ja ensimmäiset Suomen edustustot perustettiin Tukholmaan ja Berliiniin. Tätä historia- sekä paljon tuoreempaakin tietoa oli mahdollista kuulla ministeriön korkeiden virkamiesten kertomana lokakuun lopulla kolmessa Seinäjoella järjestetyssä tilaisuudessa.

Tilaisuudet liittyivät ulkoministeriön 100-vuotisjuhlavuoteen, minkä aikana ministeriön edustajat ovat vierailleet maakunnissa esittelemässä ulkoministeriön palveluja ja kertomassa sen toiminnasta. Etelä-Pohjanmaalle laadittiin tiivis kolmen tilaisuuden ohjelma ja mietittiin niitten toteutus yhteistyössä useiden maakunnan kansainvälistymistä tukevien toimijoiden kanssa Etelä-Pohjanmaan liiton koordinoidessa järjestelyjä.

Ulkoministeriön toiminnan yleisesittely, vienti- ja rahoituspalvelut sekä erityisesti kansalaispalvelut ulkomailla sai ensimmäiseksi yleisökseen auditoriollisen Sedun ammattiopiskelijoita maakuntaa myöden. Nuorelle yleisölle kerrottiin myös, miten tie diplomaatin uralle tai muuten ministeriön palvelukseen voisi aueta. Tilaisuuden avasi ja päätti kuntayhtymän johtaja ja Sedun rehtori Reija Lepola.

Framilla järjestettyyn sidosryhmätilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä yritysten ja organisaatioitten edustajaa. Keskustelun painopistenä olivat ulkoministeriön vienti- ja rahoituspalvelut erityisesti Etelä-Pohjanmaan maakunnan kehittämisen kärkialojen kannalta. Tilaisuuden avasi Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimusjohtaja Juha Alarinta ja päätti Etelä-Pohjanmaan liiton vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja.

40 kuulijan joukko halusi myös Seinäjoen kaupunginkirjaston yleisötilaisuudessa kuulla, miten ulkoministeriö heitä palvelee ja yhteisiä asioita ulkomailla hoitaa. Keskustelua käytiin matkustusilmoituksen tekemisen tärkeydestä ja siitä, miten helposti mukaan voi lähteä väärä tai vanhentunut passi, ja jos sillä vielä Suomesta sattuisi päästäkin matkustamaan, niin Suomeen takaisin palaaminen ei ehkä onnistukaan ja on hankittava pikapassi. Myös kehitysyhteistyövarojen nykyisestä käytöstä, seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista tehtiin kysymyksiä. Myöhäisen iltapäivän tapaamisen avaajana toimi Seinäjoen elinvoimalautakunnan varapuheenjohtaja Karri Kallio ja sen päätti Seinäjoen ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Helli Kitinoja

Apila-kirjaston Jaaksi-saliin oli kerääntynyt 40 kiinnostunutta kuulemaan ja kyselemään ulkoministeriön kansalaispalveluista.

Ulkoministeriötä vierailuilla edustivat konsulipalveluiden yksikön päällikkö Leena Ritola, koulutusvientisuurlähettiläs Marianne Huusko, rahoitusasiantuntija Miia Haavisto-Koskinen ja UM100-suurlähettiläs Petri Salo.

Katso alta videotallenne kirjaston yleisötilaisuudesta!

 

Teksti: Pia Kattelus
Kuvat: Annika Pollari

 

0 kommenttia
29.10.2018

Menneisyyden perintö tulevaisuuden voimavaraksi

Eurooppalaisen kulttuuriperintövuoden merkeissä Etelä-Pohjanmaan liitto yhteistyökumppaneineen järjesti Etelä-Pohjanmaan oman kulttuuriperintötapahtuman 26.-27. lokakuuta. Se koostui seminaarista, konsertista ja opastetusta retkestä.

Seminaari toi monipuolisesti esille eteläpohjalaista kulttuuriperintöä, niin aineellista kuin aineetonta. Esiin nousivat muun muassa eteläpohjalainen maisema, rakennettu ympäristö, esihistoria, murre, musiikki, tango, pääsiäiskokot, kotiseututyö ja -tutkimus, paini ja pesäpallo sekä ruoka.

Puhujina oli alan asiantuntijoita museovirastosta, maakuntamuseosta, Alvar Aalto -säätiöstä, Ruralia-instituutista, murreseurasta, Sibelius-Akatemiasta, Etelä-Pohjanmaan liitosta, rakennusperintöyhdistyksestä ja tangokulttuurin parista. Seminaari oli rakennettu tangon rytmille ”hidas-hidas-nopea-nopea”, pidemmät puheenvuorot ja nopeat tietoiskut. Tauoilla oli osallistujille tarjolla myös tangon pikakurssi. Ja kokemuksella täytyy ”toristaa”, että opetus oli tehokasta ja oppi meni perille!

Tangomestari Markus Allan johdatti kulttuuriperintöseminaarin osallistujat tangon pyörteisiin lounastauolla. Opit askeliin oli hankittu Ari Virkamäen pitämällä tangon pikakurssilla.

 

Aino Mäki-Kaukolan loistava murrepakina sai yleisöltä hersyvät naurut! 

 

Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh kertoi suunnitelmista saada Aallon humaani arkkitehtuuri osaksi Unescon maailman modernia kulttuuriperintöluetteloa.

Tangokuningas Kyösti Mäki-Mattila puhuu suomalaisen tangon puolesta, ja kehotti seinäjokelaisia rohkeasti kehittämään kaupungistaan Tangokaupungin, jossa tango soi ympäri vuoden.

Tangokonsertti oli rakennettu elävän perinnön mestari ja kisällit -periaatteella. Markus Allan mestarina luotsasi konserttia tangonuoret kisälleinään. Periaate toimi niin musiikillisesti lavalla kuin mentorointina ”bäkkärillä”, sillä Markus Allan ohjeisti ja jakoi nuorille arvokasta kokemukseen pohjaavaa tietoa laulajan uraan ja musiikin tekemiseen liittyen.

Rakennusperintöretkellä tutustuttiin Lakeuden maisemaan ja rakennusperintökohteisiin Seinäjoella ja Ilmajoella. Retkellä vietimme herkullisia hetkiä rakennuskulttuurin, tarinoiden ja hyvän ruuan äärellä.

Meillä ja Meirän krannis -rakennusperintöretkellä tutustuttiin muun muassa Yli-Lauroselan talomuseoon Ilmajoella.

Retken aikana tutustuttiin myös uudempaan rakennusperintöön Apila- ja Aalto-kirjastoissa Seinäjoella.


Kaikissa tapahtumissa nousi esiin asioita, joihin voi tarttua tulevaisuudessa ja joita voi kehittää ja edistää. Eri yhteistyötahot toivoivat tapahtumalle myös jatkoa. Ehkä ensi vuonna kokoonnumme kulttuuriperintöasioissa yhteisen pääsiäisvalakian äärelle. Jos se ei lankalauantaina onnistu, niin aina voi jonkunlaisen valekokon polttaa vaikkapa viikkoa ennen ja yhdessä syventyä kulttuuriperintöömme.

Ammennettavaa kulttuuriperinnössä riittää, sillä se on hyvin monimuotoinen asia. Se ei ole pelkästään museoiden ja arkistojen kokoelmia, vaan se on jokapäiväinen asia, lähellä meitä kaikkia ja mukana meillä niin arjessa kuin juhlahetkissä, kun viemme kynttilöitä hautausmaalle jouluaattona, poltamme kokkoja pääsiäisenä, nautimme luonnosta jokamiehenoikeuksien turvin, kudomme räsymattoja, käymme lavatansseissa, laulamme tangoa karaokessa, pelaamme pesäpalloa ja syömme piimävelliä.

Kulttuuriperintövuoden paras oppi on tämä: Kulttuuriperintö ei ole ainoastaan menneisyyden perintöä. Se elää vahvasti tässä hetkessä ja arjessamme ja on tärkeä tulevaisuuden voimavara!

Katso alta videotallenteet (osat 1-3) Kulttuuriperintöseminaarista!

OSA 1 (26.10.2018 aamupäivä)

 OSA 2 (26.10.2018 iltapäivä)

 OSA 3 (26.10.2018 iltapäivä)

PS. Vinkkinä, että tässä viimeisessä osiossa puhuu Tangokuningas Kyösti Mäki-Mattila.

 

Teksti: Tuija Ahola
Kuvat: Annika Pollari, Tuija Ahola
Videot: Annika Pollari

 

 

 

0 kommenttia
23.10.2018

Kärkihankkeet pohjustavat maakunnan edunvalvontatyötä  

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen hyväksymät strategiset vaikuttamisen kärjet vuosille 2019–2020 toimivat maakunnan edunvalvontatyön pohjana. Kärkihankkeissa korostuvat raideliikenteen ja tieverkon sekä korkeakoulutuksen merkitys.

– Näitä maakunnalle strategisesti tärkeitä asioita viemme yhdessä rintamassa eteenpäin niin poliittisten päättäjien kuin yhteistyökumppaneiden kanssa, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila.

Yhtenä tärkeänä maakunnan kärkihankkeena nousee esiin raideliikenteen kehittäminen. Tämän osalta vaikutetaan siihen, että päärata sisältyy komission esityksessä ydinkäytäviin ja tätä kautta mahdollistaisi erilaisia rahoituksia radan kehitystyöhön. Keskeistä on Seinäjoki–Tampere-yhteysvälin parantaminen kaksiraiteiseksi, Seinäjoen asemanseutualueen kehittäminen sekä puuterminaalin rakentaminen pääradan yhteyteen Seinäjoen Haukinevalle.

Myös tieverkon kehittäminen valtakunnallisena runkoverkkona on yksi maakunnan keskeisimmistä kärkiasioista. Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että runkoverkkoasetus etenee esitetyssä muodossa valtateiden 3, 18 ja 19 osalta. Keskeisenä maantieverkon kehittämiskohteena on valtatien 19 palvelutason välitön parantaminen runkoverkon edellyttämälle tasolle. Ensivaiheen hankkeina ovat Jalasjärven vt 19 ja vt 3 -risteysalueen rakentaminen, Hyllykallio–Atria-yhteysvälin nelikaistaisuuden toteuttaminen sekä ohituskaistaosuuksien toteuttaminen välille Atria–Lapua.

– Maakuntahallitus haluaa nostaa lisäksi esiin valtatien 3 kehittämisen pitkämatkaisen liikenteen runkona sekä valtatien 18 Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä palvelutason nostamisen, Anttila sanoo.

Korkeakoulutuksen kehittäminen vaikuttaa myös työvoiman saatavuuteen

Maakuntahallitus toteaa lisäksi, että Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutus ja tutkimus on nostettava uudelle tasolle. Seinäjoki korkeakoulukampus 2.0 -kärkihankkeen myötä pyritään tukemaan maakunnan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehitystyötä, kansainvälistymistä, työelämäyhteyksiä, korkeakoulupolkuja ja koulutusvientiä.

– Etelä-Pohjanmaan on verkostoiduttava parhaimman osaamisen äärelle niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, linjaa Anttila.

Maakuntahallitus kiinnittää huomiota myös osaavan työvoiman saatavuuteen.

– Työvoimapula on Etelä-Pohjanmaalla todellinen ja nopeasti paheneva ongelma. Pahimmillaan yritysten kasvu- ja kehittymismahdollisuudet tyrehtyvät osaavien työntekijöiden puutteeseen, Anttila lisää.

Kärkihankelistaus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.epliitto.fi/karkihankkeet.

 

Lisätietoja:

Lasse Anttila
Maakuntahallituksen puheenjohtaja
puh. 0400 866 549
lasse.anttila@alavus.fi

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja
puh. 050 347 9845
antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

0 kommenttia
17.10.2018

KUUKAUDEN HANKE: Kasvuskanneri on yritysten oma bisnes-Tinder

Pauliina Hautamäki Into Seinäjoesta on etsinyt ja välittänyt parin vuoden ajan kasvun mahdollisuuksia eteläpohjalaisille yrityksille. Käytännössä se tarkoittaa kotimaisten ja kansainvälisten myyntiliidien eli myyntimahdollisuuksien etsimistä netin avoimista tarjouspyyntöportaaleista sekä erilaisista bisnesverkostoista ja niiden välittämistä yrityksille.

– Yksi asiakas totesi kerran, että sinähän pyörität bisnes-Tinderiä. Minusta se oli aika kuvaava vertaus työstäni, Hautamäki naurahtaa.

Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman Kasvuskanneri-hankkeen tavoitteena on paitsi etsiä myyntimahdollisuuksia alueen yrityksille, myös tuoda yhteen ostajia ja myyjiä sekä auttaa etenkin pienempiä yrityksiä pääsemään mukaan tarjouskilpailuihin. Hankkeen kohderyhmää ovat erityisesti metalli-, rakennus-, elintarvike- ja sotealan yritykset Etelä-Pohjanmaalla.

Markkinamaanantait ja pitchaukset olleet suosittuja

Hautamäen mukaan yksi isoista pullonkauloista on se, etteivät ostajat välttämättä tunne maakunnan yrityskenttää ja niiden tarjontaa tarpeeksi hyvin, jotta tarjouksia osattaisiin pyytää suoraan eteläpohjalaisilta yrityksiltä.

Kasvuskanneri-hankkeen aikana onkin järjestetty useita Markkinamaanantai-tilaisuuksia, joiden aikana ostaja esittelee investointi- ja hankintatarpeensa sekä hankintakäytäntöjään. Tämän jälkeen on tarjottu yrityksille mahdollisuus pitää lyhyitä myyntipuheita ja esitellä tuotteitaan tai palveluitaan potentiaaliselle asiakkaalle. Markkinamaanantai-tilaisuuksissa on ollut yhteensä noin 400 osallistujaa. Hankkeen aikana yli 200 yritystä on päässyt esittelemään palveluitaan ja tuotteitaan noin 150 yritykselle.

– Ostajat ovat pitäneet lyhyistä myyntipuheista. Niiden avulla voi tehdä nopeasti skannauksen alueen tarjoamasta. 1–2 minuutin myyntipuheita ehtii tunnissa kuulla useampia ja vaihtaa käyntikortit jatkoa ajatellen. Joillekin ostajille olemme taas koonneet digitaalisen esitteen, jossa alueen yrityksistä on lyhyet esittelyt. Näin teimme esimerkiksi Meyer Turku Oy:n hankintaan, kertoo Hautamäki.

Tilaisuuksien tarkoituksena on ollut myös verkottaa yrityksiä keskenään, jotta esimerkiksi yhteistarjouksien ja muun yhteistyön tekeminen jatkossa helpottuisi. Hautamäki kertoo, että tilaisuudet ovat poikineet yhteisiä palvelukokonaisuuksia ja vientiponnistuksia sekä erilaisia hankkeita yritysten kesken ja myös opinnäytetöitä.

Kasvuskanneri-hanketta luotsaava Pauliina Hautamäki Into Seinäjoesta on työstänyt maakunnan vientiyrityksistä myyntiesitteen, jota jaetaan muun muassa eri maiden suurlähetystöihin Suomessa ja Suomen lähetystöihin maailmalla.

 

Suurlähetystöt yksi tuki kasvuun

Suurlähetystöt ovat Hautamäen mielestä myös yksi hyvä mahdollisuus kasvuun, sillä yksi niiden tehtävistä on lisätä bisnestä maiden välillä. Lähetystöille koottiin kevään aikana yli 80 eri alan vientiyritystä sisältävä myyntiesite, joka jaettiin sekä digitaalisena että painettuna versiona. Yritysten osaamista esiteltiin Suomen suurlähetystöille maailmalla etäyhteyden kautta ja esitettä on jaettu myös Seinäjoella vierailleille lähetystöille.

– Vastaanotto esitteelle on ollut erinomainen. Päivitämme parasta aikaa englanninkielistä versiota ja lisäpainos on tulossa.

Hautamäki uskoo, että hankkeen aikana hiotut toimintatavat ja konseptit tulevat jäämään Into Seinäjoen käyttöön ja alueen yritysten hyödynnettäväksi.

 



Mikä on Kasvuskanneri-hanke? Se selviää alla olevalta videolta.

 

Lisätietoa:
Pauliina Hautamäki
palvelupäällikkö, Into Seinäjoki
puh. 0400 754 878
pauliina.hautamaki@intoseinajoki.fi

 

Kasvuskanneri-hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) www.rakennerahastot.fi.

    

 

Teksti, kuvat ja video: Annika Pollari

 

 

0 kommenttia
16.10.2018

Ulkoministeriön juhlavuoden kiertue saapuu Seinäjoelle

Ulkoministeriön perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta, ja sen kunniaksi sen toimintaa esitellään kaikissa Suomen maakunnissa. Kiertue saapuu Etelä-Pohjanmaalle torstaina 25. lokakuuta, jolloin Seinäjoella järjestetään kolme eri tilaisuutta opiskelijoille, sidosryhmien edustajille sekä kansalaisille.

Tilaisuuksissa on mahdollisuus kuulla ja keskustella Suomen ulkopolitiikasta, ulkoministeriön toiminnasta ja sen tarjoamista palveluista kansalaisille ja yrityksille. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

– Ihmiset kokevat usein ulkoministeriön toiminnan ja palvelut itselleen vieraiksi. Haluamme muuttaa tämän ja esitellä ministeriön keskeiset palvelut kansalaisille ja yrityksille eri puolilla Suomea, sanoo ulkoministeriön UM100-suurlähettiläs Petri Salo.

Tukena maakunnan kansainvälistymisessä

UM100-tilaisuudet järjestävät yhteistyössä ulkoministeriön ja Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa Excellence Forumin jäsenet. Excellence Forum tukee alueen tavoitteita kehittää kansainvälistä elinkeinotoiminta ja vahvistaa kansainvälistä osaamispohjaa sekä kansainvälistä asiantuntijayhteisöä.

– Kun ministeriön tiedustelu kiinnostuksesta juhlistaa ulkoministeriön 100-vuotista taivalta maakuntaan suuntautuvalla vierailulla tuli, tarttuivat Excellence-ryhmän toimijat mieluusti tilaisuuteen, toteaa Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus.

Katteluksen näkemyksen mukaan ulkoministeriön palveluja kansainvälistymisen tukemisessa esimerkiksi suurlähetystöjen kautta ei maakunnan yrityksissä ja organisaatioissa tunneta ainakaan liian hyvin, ja kansalaisille palvelut tulevat tutuiksi usein vain kriiseissä ja ongelmatilanteissa ulkomailla liikuttaessa.

– Nyt voimme juhlavuoden hengessä tehdä positiivisesti tutummaksi kansainvälistymistä hakeville toimijoille ja kansalaisille, miten ulkoministeriö voi heitä auttaa, Kattelus lisää.

Avoin yleisötilaisuus kaupunginkirjastossa

Kaikille avoin UM100-yleisötilaisuus järjestetään torstaina 25. lokakuuta klo 16.15 alkaen Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa. Ulkoministeriön asiantuntijoiden lisäksi tilaisuudessa puhuvat Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen kaupungin edustajat. Tilaisuutta voi seurata suorana myös Etelä-Pohjanmaan liiton Facebook-sivulla osoitteessa www.facebook.com/epliitto. Yleisötilaisuuden alussa klo 15.30 lähtien on kahvitarjoilu kirjaston kahvilassa.

 

Etelä-Pohjanmaan Excellence Forumiin kuuluvat seuraavat jäsenet:

  

 

Lisätietoja:

Ulkoministeriö
Petri Salo
UM100-suurlähettiläs
puh. 0295 351 018
petri.salo@formin.fi

Etelä-Pohjanmaan liitto
Pia Kattelus
Kansainvälisten asioiden päällikkö
puh. 040 682 5537
pia.kattelus@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
10.10.2018

CESME-hanke kutsuu mukaan kehittämään uutta Vihreän profiilin työkalua!

Pk-yritysten kiertotaloutta edistävässä CESME-hankkeessa on käynnistetty pilotti, jonka tavoitteena on kehittää ja saattaa yritysten ja muiden alueen toimijoiden käyttöön Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin räätälöity Vihreän profiilin työkalu. Työkalu tarjoaa erilaisia tapoja arvioida liiketoiminnan vaikutuksia kiertotalouden näkökulmasta ja myös tietoa ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten kannalta kestävämmästä toiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Isompana tavoitteena on edistää yritysten siirtymistä kiertotalouteen sekä siten edesauttaa myös Etelä-Pohjanmaan siirtymistä kiertotalouteen.

Työkalun kehittämisen lisäksi osana pilottia luodaan toimintamalli, jolla kiertotalouden vaikutusten huomioiminen saataisiin alueella vakiintuneeksi toimintatavaksi. Pilotissa kehitettävä työkalu halutaan jalkauttaa tunnistettujen toimijoiden, kuten alueellisten kehittämisyhtiöiden ja muiden yritysten parissa työskentelevien asiantuntijatahojen käyttöön ja siten pysyvästi myös yritysten hyödynnettäväksi.

Pilotin toiminta starttaa CESME-pilotin toimintaryhmän tapaamisella torstaina 22.11.2018 klo 13-16 Seinäjoella. Toimintaryhmän työskentely jatkuu keväälle 2019 saakka. Yhteiset tapaamiset ja pilotin päävaiheet ovat:

  • 22.11.2018 toteutettava toimintaryhmän työpaja Seinäjoella, jossa tavoitteena on työkalun toiminnallisuuksien analysointi ja edelleen kehittäminen maakunnan tarpeisiin sopivaksi. Tuloksena työpajasta saamme kommentteja ja kehitysideoita työkalun jalostamiseen sekä lähtökohdat työkalun testaamista varten.
  • Alueen pk-yrityksille ja toimintaryhmän jäsenille suunnatut kaksi työkalun testaustilaisuutta tammi-helmikuussa 2019 Seinäjoella (kutsut ja tarkemmat tiedot toimitetaan myöhemmin). Tuloksena näistä saamme kommentteja ja jatkokehitysideoita työkalun viimeistelyä varten.
  • Keväällä 2019 työkalun ja toimintamallin julkistustilaisuus.

 

Kiinnostuitko Vihreän profiilin työkalun kehitystyöstä ja uuden toimintamallin luomisesta? Haluaisitko osallistua CESME-pilotin toimintaryhmän toimintaan?

Lisätietoja pilotista antavat ja ilmoittautumisia vastaanottavat:

Hanna Meriläinen, Etelä-Pohjanmaan liitto, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, p. 0400 241 813

Maria Antikainen, VTT, maria.antikainen@vtt.fi, p. 040 512 4260

CESME Logo

vtt logo

EP Liitto

 

0 kommenttia
8.10.2018

Soiden käyttöä pohtineelta kansalaisraadilta evästystä maakunnan päättäjille

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen ympäristökeskus kutsuivat syksyllä koolle kansalaisraadin puntaroimaan kolmannen vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksessa esitettyjä soiden käytön linjauksia ja vaikutuksia eri näkökulmista. Innokkaita raatilaisia ilmoittautui mukaan yhteensä 37, joista 15 kutsuttiin mukaan raatiin. Raatilaiset edustivat eri ikä- ja ammattiryhmiä sekä maakunnan kuntia.

– Raatilaisilla tuli olla erilaisia näkökantoja turvetuotantoon ja soiden suojeluun. Hakuvaiheen vastausten perusteella pyrimme tunnistamaan ne henkilöt, jotka olivat selvästi pohtineet asiaa ja jotka peräänkuuluttivat tasapuolista ja tietoon pohjautuvaa keskustelua, kertoo erikoistutkija Heli Saarikoski Suomen ympäristökeskuksesta.

Ympäristösuunnittelija Mari Väänänen Etelä-Pohjanmaan liitosta kiittelee raatilaisia heidän sitoutumisestaan raadin työskentelyyn.

– Kaikki raadin jäsenet perehtyivät kokousten välillä lähetettyyn taustamateriaaliin ja keskusteluyhteenvetoihin ja osallistuivat aktiivisesti pienryhmä- ja yhteiskeskusteluihin raadin kokoontumisten aikana. Osallistujilla oli myös monipuolisesti tietoa raadissa käsitellyistä kysymyksistä kuten energiantuotannosta, luonnon monimuotoisuudesta, vesistövaikutuksista ja kasvu- ja ympäristöturpeen käytöstä, Väänänen toteaa.

Erikoistutkija Heli Saarikoski Suomen ympäristökeskuksesta sekä raatityöskentelyä fasilitoinut Jonna Kangasoja Akordista ovat mielissään, että valtaosa raatilaisista koki saavansa näkemyksensä kuuluville ja että keskustelut käytiin hyvässä hengessä. Kuva: Annika Pollari

 

Kaavan tavoitteena kestävä soiden käyttö

Kansalaisraadin työskentelyn aikana ei löytynyt mitään helppoja, kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja, mutta useasta kysymyksestä löydettiin yhteistä pohjaa ja yhteisiä viestejä maakunnan päätöksentekijöille.

– Erityisen ilahduttavaa oli se, että valtaosa osallistujista koki, että he saivat näkemyksensä kuuluville ja että keskustelut käytiin hyvässä hengessä. Yksi raadin jäsenistä totesi loppukeskustelussa osuvasti, että eri mieltä pitääkin olla, muuten ei ole keskustelua, Väänänen sanoo.

Raatilaiset olivat yksimielisiä siitä, että 3. vaihemaakuntakaavan taustaselvitykset on tehty hyvin ja kattavasti. Erityisesti kiitettiin perusteellista suoluonnon kartoitusta sekä yksityiskohtaista työtä kuormitukselle herkkien vesistöalueiden tunnistamiseksi.

Raatilaisten mielestä kaava mahdollistaa turvetuotannon tulevaisuudessa. Uusi turvetuotantoala kohdistetaan jo ojitetuille soille ja luonto- ja virkistyskäyttöarvoiltaan tärkeimmät suot jätetään turvetuotannon ulkopuolelle.

Raati toivoo, että turvetuotannon ja maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia valvotaan paremmin ja siihen varataan enemmän resursseja. Etenkin ravinnepäästöjen osalta peräänkuulutettiin päästövähennystoimien kustannustehokkuutta: kuormitusta tulisi tarkastella kokonaisuutena ja kohdistaa toimenpiteet niin, että niillä saavutetaan suurin mahdollinen hyöty.

Eniten keskustelua raadissa herätti kaavan linjaus uuden turvetuotantoalueen tarvitsemasta pinta-alasta. Osa raatilaisista oli tyytyväisiä siihen, että kaavaehdotuksessa osoitetaan 14 000 hehtaaria turvetuotantoon soveltuvia alueita. Osa katsoi, että näin suuri määrä ei ole linjassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa. Kaikki raatilaiset olivat samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden energiaratkaisut eivät voi perustua fossiilisiin polttoaineisiin. Raati totesi, että turvetta tarvitaan siirtymäkauden ajan lämpövoimalaitoksien energianlähteenä biopolttoaineiden rinnalla.

Etelä-Pohjanmaan liitolta raati toivoo aktiivista otetta energiapolitiikan suunnan muutokseen ja uusien päästöttömien ja vähäpäästöisten teknologioiden ja innovaatioiden tukemiseen. Raati toivoo maakunnan liitolta myös aktiivisuutta erilaisten soidensuojelukeinojen etsimiseen, sillä kaavalle asetetut soidensuojelutavoitteet jäävät toteutumatta keinovalikoiman puuttuessa. 

Kasvokkain on helpompi ymmärtää toisen mielipiteitä

Raatilaisten antama palaute kansalaisraadin työskentelystä oli pääsääntöisesti myönteistä. Raatilaisia hieman harmitti se, että prosessin lopussa tuli turhan kiire. Heidän mielestään näin monimutkaisen asian käsittely olisi vaatinut enemmän kokoontumiskertoja.  

– Raadista saadut kokemukset osoittavat, että kansalaiset ovat valmiita käyttämään aikaa osallistumiseen ja aidosti pohtimaan monimutkaisia kysymyksiä rakentavassa hengessä. Mediassa ja ”some-kuplissa” keskustelulla on taipumus kärjistyä, kun taas kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa on helpompaa ymmärtää, miksi jotkin asiat ovat toisille tärkeitä, Saarikoski lisää.

Kansalaisraati palveli sekä Etelä-Pohjanmaan liiton vaihemaakuntakaavaprosessia että myös Suomen ympäristökeskuksen vetämää CORE-tutkimushanketta, jossa kokeillaan ja kehitetään erilaisia kansalaisosallistumisen muotoja.

Kansalaisraadin kannanoton voi lukea kokonaisuudessaan täällä >>

 

Lisätietoja:

Mari Väänänen
Ympäristösuunnittelija
puh. 0400 243 640
mari.vaananen@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

0 kommenttia
1.10.2018

UM100 - Ulkoministeriön maakuntakierros Seinäjoelle

Ulkoministeriö täyttää tänä vuonna sata vuotta, ja kiertää sen kunniaksi Suomen kuntia ja kaupunkeja. 

Seinäjoella järjestetään torstaina 25.10.2018 kolme eri tilaisuutta opiskelijoille, sidosryhmien edustajille sekä kansalaisille. Tilaisuudet ovat maksuttomia. 

Tilaisuuksissa on mahdollisuus kuulla ja keskustella kansainvälistymisestä, ulkoministeriön toiminnasta ja sen tarjoamista palveluista kansalaisille ja yrityksille.

OPISKELIJATILAISUUS (lukio-, ammatillinen- ja korkeakoulutus)

Torstaina 25.10.2019 klo 13.15-14.15
Sedu Kirkkokadun auditoriossa, Kirkkokatu 10

Tilaisuudessa puhuvat ulkoministeriön asiantuntijat. Tilaisuuden avaa Sedun johtaja, rehtori Reija Lepola.

Ryhmien ilmoittautumiset tarjoilun järjestämistä varten perjantaihin 19.10. mennessä kirsi.lounela@sedu.fi.

SIDOSRYHMÄTILAISUUS

Torstaina 25.10.2019 klo 14.30-16.00
Seinäjoen ammattikorkeakoulun tiloissa Frami F, auditorio F110, Kampusranta 11

Tilaisuuden aiheina ovat ulkoministeriön tuki yritysten vientitoiminnan edistämiseksi, kehittyvien maitten kanssa tehtävä yhteistyö, koulutusvienti sekä yhteistyömahdollisuudet oppilaitoksille ja kehittäjäorganisaatioille.

Tilaisuudessa ulkoministeriön asiantuntijoiden lisäksi puhuvat Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Etelä-Pohjanmaan liiton edustajat.

Ilmoittautuminen sunnuntaihin 21.10. mennessä osoitteessa https://www.lyyti.fi/reg/UM100

YLEISÖTILAISUUS

Torstaina 25.10.2019 klo 16.15-17.30
Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-sali, Alvar Aallon katu 14

Tilaisuudessa ulkoministeriön asiantuntijoiden lisäksi puhuvat Seinäjoen kaupungin ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun edustajat.

Tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu.

 

Tervetuloa!

 

Tilaisuudet järjestää yhteistyössä ulkoministeriön ja Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa Excellence Forumin jäsenet:

 

0 kommenttia
26.09.2018

Suomi 100 -juhlavuoden laajuus ja vaikutukset historiallisen suuria

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 laajuus ja merkittävyys ovat osoittautuneet aiempia arvioita suuremmiksi. Itsenäisyyden juhlavuodesta muodostui kaikkien aikojen laajin teemavuosi, historiallinen ilmiö, jonka vaikutukset ulottuivat koko yhteiskuntaan. Tänään julkaistu Suomi 100 -raportti tarjoaa monipuolisesti tietoa juhlavuodesta ja analysoi alustavasti sen vaikutuksia. Aineiston toivotaan innostavan jatkotutkimuksiin ja juhlavuoden luoman perinnön jatkamiseen.

– Itsenäisyyden juhlavuodesta kasvoi kaikkia ennakko-odotuksia suurempi ja monimuotoisempi. Suomi 100 innosti, kannusti ja rikkoi rajoja. Juhlavuosi kasvatti sosiaalista pääomaa ja lavensi kulttuurista monimuotoisuutta. Se myös synnytti laajaa toimeliaisuutta ja uudisti toimintatapoja,
Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteerinä toiminut Pekka Timonen tiivistää tänään julkaistun raportin havainnot. 

Suomi 100 -raportti kertoo juhlavuoden tarinan ja esittelee useiden aihetta koskevien tutkimusten tuloksia.

– Nyt valmistunut arviointi tuotti poikkeuksellisen mielenkiintoista tietoa ja avasi aivan uusia näkökulmia. Juhlavuosi pääsi jälleen kerran yllättämään laajuudellaan ja voimallaan, Timonen jatkaa.

Suomi 100 -hanke toteutettiin osallistavalla, mukaansa tempaavalla tavalla ja se etsi uusia yhdessä tekemisen muotoja. Juhlavuoden kokemus yhdisti tutkitusti ihmisiä ja vaikutti monilla tasoilla yhteiskunnassa.

– Suomi 100 uudisti myös hyvällä tavalla suomalaista itsenäisyyden juhlintaa. Ilo nousi arvokkuuden rinnalle, valtiosihteeri Paula Lehtomäki valtioneuvoston kansliasta toteaa ilahtuneena. 

Juhlavuoden perintöön nojaava tutkimushanke käyntiin lokakuussa Suomi 100 -juhlavuoden raportointivaihe nosti esiin aiheen tutkimukselliset mahdollisuudet. Valtioneuvoston kanslia käynnistää sen johdosta tutkimushankkeen, jossa juhlavuoden tuloksia ja vaikutuksia arvioidaan laajemmin ja sen perintöä pyritään hyödyntämään. Tutkimushanke toteutetaan vuosina 2018-2020.

– On tärkeää, että poikkeuksellisen ilmiön synnyttämät ideat ja yhteisölliset tavat toimia hyödynnetään yhteiskunnassamme. Kertynyt aineisto on kiinnostava läpileikkaus tästä aikakaudesta ja tutkimuksellisestakin näkökulmasta suoranainen aarre, Lehtomäki sanoo.

Suomi 100 -perintöön nojaava tutkimushanke käynnistyy avoimella hackathonilla lokakuussa. Tutkimushanke rahoitetaan Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden määrärahasta. 

Moninainen juhlavuosi myös maakunnassamme

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlia vietettiin viime vuonna antaumuksella myös Etelä-Pohjanmaalla. Viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita oli maakunnassa yhteensä 286 kappaletta. Todellisuudessa erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia oli moninkertainen määrä, koska monessa hankkeessa oli useita erillisiä tilaisuuksia.

– Suomen juhlavuosi oli monipuolinen ja rikas, erilaisia elämyksiä, tapahtumia ja hankkeita täynnä. Maakunnassamme tapahtui vuoden aikana paljon. Juhlavuoden tilaisuuksia oli tarjolla kaikille: lapsille, nuorille, ikäihmisille, naisille ja miehille sekä erityisryhmille. Juhlavuoden tilaisuuksia järjestettiin kaikissa eteläpohjalaisissa kunnissa ja kaupungeissa, kertoo Suomi 100 -aluekoordinaattori Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Itse ideoitujen hankkeiden lisäksi maakunnassa toteutettiin lukuisia valtakunnallisia hankkeita. Koko Suomen kattavia hankkeita oli juhlavuoden aikana yhteensä 1 143.

Ohjelmatyöhön Etelä-Pohjanmaalla käytettiin Etelä-Pohjanmaan liiton talousarviomäärärahaa vuosina 2016–2017 yhteensä 90 000 euroa, ja valtionavustusta toiset 90 000 euroa, yhteensä siis 180 000 euroa. Tämä raha jaettiin maakunnan Suomi 100 -hankkeille aluetukena. Aluetukea maakunnassa sai 66 hanketta. Aluetukien summa vaihteli 500–15 000 euron välillä.


Suomi 100 -raportti

Valtioneuvoston kanslian julkaiseman Suomi 100 -raportin pääkohtiin voi tutustua verkossa osoitteessa suomi100raportti.fi. Koko raportti on luettavissa sivustolla pdf-muodossa.

Etelä-Pohjanmaan liiton julkaisemaan raporttiin Suomi 100 -juhlavuodesta maakunnassamme voi tutustua osoitteessa epliitto.fi/suomi100.

Lisätietoja:
Valtioneuvoston kanslia
Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen
puh. 029 516 0220
tiina-kaisa.laakso-liukkonen@vnk.fi

Etelä-Pohjanmaan liitto
Tuija Ahola, Suomi 100 -aluekoordinaattori
puh. 050 537 8071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi


Suomi 100 -lukuja

- 5 000 ohjelmahanketta Suomessa ja maailmalla
- 800 000 ohjelmantekijää
- 170 000 tapahtumaa
- Suomi 100 -ohjelmaa yli sadassa maassa, kaikilla mantereilla

Suomalaisten mielestä*
- Juhlavuosi oli onnistunut (93 %)
- Itsenäisyyden juhlinta oli aiempaa iloisempaa (71 %)
- Yhteenkuuluvuuden tunne yhteiskunnassa voimistui (83 %)
- Suomen maine maailmalla vahvistui (94 %)
*Suomi 100 -seurantatutkimus 2015-2018, Tilastokeskus

suomi100raportti.fi
suomifinland100.fi


Suomi 100. Itsenäinen Suomi täytti sata vuotta 6.12.2017. Sukupolvemme merkittävintä juhlavuotta vietettiin yhdessä-teemalla koko vuoden Suomessa ja yli sadassa maassa kaikilla mantereilla. Avoimeen ohjelmaan liitettiin yhteensä 5 000 erilaista hanketta, ja yli 800 000 suomalaista ja Suomen ystävää osallistui ohjelman rakentamiseen. Juhlavuoden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio. suomifinland100.fi, #suomi100, #finland100

0 kommenttia
26.09.2018

KUUKAUDEN HANKE: Foodnet-hanke verkottaa ruoka-alan toimijoita kansainvälisesti

Projektipäällikkö Elina Koivisto iloitsee, että Foodnet-hanke on onnistunut tavoitteessaan verkottaessaan maakuntamme ruoka-alan toimijoita kansainvälisesti. Hän jättää hankkeen loppuun viemisen tyytyväisin mielin Anu Portin käsiin jäädessään ensi kuussa äitiyslomalle.

 

Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitystiimin aloitteesta alamme julkaista Kuukauden hanke -juttusarjaa, jossa esittelemme eri rahoitusohjelmista rahoitettuja maakuntamme hankkeita. Ensimmäisenä on vuorossa Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama Foodnet-hanke, jota hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikkö.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikön projektipäällikkö Elina Koivisto hyrisee tyytyväisyyttään. Kesällä järjestetty kansainvälinen ruokaturvallisuuteen keskittynyt Food Safety 2020 -konferenssi sujui yli odotusten ja maakuntamme maine ruokaprovinssina ja ruoka-alan osaajana kasvoi maailmalla.

Koiviston luotsaama Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama Foodnet-hanke on saavuttanut ensimmäisen toimintavuotensa aikana tavoitteensa ja onnistunut löytämään uusia kansainvälisiä verkostoja ja yhteistyökumppaneita maakuntamme ruoka-alan toimijoille.

– Uudet kumppanit lisäävät maakuntamme ruoka-alan tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta sekä edistävät alan yritysten kilpailukykyä ja kansainvälistymistä, Koivisto kertoo.

Hankkeen tavoitteena on löytää konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia eurooppalaisten ruoka-alan verkostojen kanssa sekä auttaa maakuntamme ruoka-alan toimijoita hyödyntämään paremmin tarjolla olevaa EU-rahoitusta.

Aktiivinen osallistuja eurooppalaisissa teemaverkostoissa

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ovat tehneet jo useamman vuoden ajan tiivistä yhteistyötä ERIAFF-verkoston (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry) kanssa, joka keskittyy eurooppalaisten innovaatioiden edistämiseen maa- ja metsätalouden alalla sekä elintarviketuotannossa. Nyt yhteistyötä on entisestään tiivistetty.

Foodnet-hankkeen myötä on osallistuttu myös EU:n komission AgriFood Platform -teemaverkostojen toimintaan. Teemaverkostot keskittyvät big dataan ja ruokaturvallisuuden jäljitettävyyteen, huipputekniseen maatalouteen sekä kuluttujakäyttäytymiseen.

– Olemme yksi perustajajäsenistä ”Kuluttajat osana ruoka-alan uusia innovaatioita” -verkostossa, sanoo Koivisto.

Positiivista pöhinää ruuan ympärillä

Koivisto on erittäin mielissään siitä, että sekä maakunnassa että koko Suomessa on tällä hetkellä positiivinen pöhinä ruuan ympärillä.

– Ruoka on saanut vihdoinkin arvoisensa tilan tki-toimintakentässä ja ruokaosaamisemme on ollut näkyvästi esillä kansainvälisissä foorumeissa.

Foodnet-hanke kestää ensi vuoden heinäkuuhun asti, ja tuona aikana on tarkoitus entisestään vahvistaa maakuntamme ruoka-alan toimimista eurooppalaisissa verkostoissa ja tehdä toimintaamme näkyväksi. Myös EU:n tutkimusta ja innovaatioita rahoittavan Horisontti 2020 -ohjelman hakuihin on tarkoitus tähdätä mukaan. Lokakuussa on tulossa opintomatka Euroopan alueiden viikko -tapahtumaan Brysselissä.

– Monia asia ideoidaan ja laitetaan käyntiin EU:ssa ja nimenomaan Brysselissä. Siksi on tärkeää tuoda omaa asiaa esille paikan päällä, Koivisto lisää.

Erityisesti Länsi-Suomen Eurooppa-toimistolla (West Finland European Office, WFEO) on ollut hankkeelle suuri merkitys verkostoitumisen tukijana ja oikeiden ovien avaajana.

 

Mikä on Foodnet-hanke? Katso video!

 

Lisätietoa:
Anu Portti
SeAMK Ruoka
puh. 040 868 0890
anu.portti@seamk.fi

EU-EP Foodnet - eli lyhyemmin Foodnet-hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) www.rakennerahastot.fi.

 

       

              

 Teksti, kuva ja video: Annika Pollari

0 kommenttia
17.09.2018

Euroopan kielten päivän tapahtumassa luvassa kielikylpyä ja tietovisailua

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjestää kaikille avoimen Euroopan kielten päivän tapahtuman keskiviikkona 26. syyskuuta Seinäjoen kansalaisopistolla. Tapahtumassa osallistujat pääsevät tutustumaan Euroopan eri kieliin Speak dating -muotoisen toiminnan kautta. Lisäksi tapahtumassa on tarjolla paljon tietoutta kieliin ja kielten opiskeluun liittyen sekä muuta oheisohjelmaa muun maussa lapsille ja tiedonjanoisille.

– Tapahtumaa vietetään osana kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta, jonka tavoitteena on nostaa esiin Euroopan moninaista kulttuuriperintöä kieliperintö mukaan lukien, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen projektikoordinaattori Hanna Meriläinen.

Kielten opiskelua pikadeittaustyyliin

Speak datingissä osallistujat pääsevät kokeilemaan pikadeittaustyyliin Euroopan eri kieliä natiivipuhujan johdolla lyhyissä noin 5–10 minuutin mittaisissa pätkissä. Kieliin tutustuvat saavat paikalle tullessaan kielipassin, johon he keräävät leimoja tutustumistaan kielistä. Suorituksia vastaan saa pieniä palkintoja.  

– Opetustuokion aikana osallistujille opetetaan kielen perusteita. Mikäli osallistuja on opiskellut kieltä jo ennestään voi ajan käyttää vapaaseen jutusteluun ja oman puhetaidon testaamiseen, Meriläinen vinkkaa.

Mukana olevia kieliä ovat muun muassa viro, venäjä, ruotsi, puola, turkki, saksa, itävallan saksa ja portugali.

Omaa kielitaitoaan voi testata myös kielitietovisassa. Lapsille on järjestetty oma elämyspolku. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Euroopan kielten päivän tapahtuma 26.9.2018 klo 15–18 järjestetään Seinäjoen kansalaisopistolla (Vapaudentie 83, 60101 Seinäjoki) luokissa 308 ja 309.

 

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus
puh. 0400 241813
hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

 

Nettisivut: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus

Facebook-tapahtuma: Euroopan kielten päivä 26.9.2018 Seinäjoella https://www.facebook.com/events/328339297902203/

 

 

Euroopan kielten päivä 26.9.


Euroopan kielten päivää vietetään vuosittain 26. syyskuuta Euroopan neuvoston aloitteesta. Teemapäivällä halutaan kiinnittää huomiota etenkin Euroopan ja EU:n kielelliseen monimuotoisuuteen. Teemapäivän avulla halutaan tehdä tutuksi Euroopan kielten kirjoa, edistää kulttuurin ja kielen monimuotoisuutta sekä kannustaa kaikenikäisiä ihmisiä opiskelemaan kieliä.

  • Euroopassa puhutaan yli 200 keiltä
  • EU:ssa käytetään 24 virallista kieltä
  • EU:ssa on noin 60 alueellista tai vähemmistökieltä
  • Kielten määrät lisäävät vielä EU:hun muualta muuttaneet

Lue lisää kielten päivän nettisivuilta: https://edl.ecml.at/

 

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018


Euroopan unionissa vietetään vuonna 2018 kulttuuriperinnön teemavuotta. Teemavuoden aikana nostetaan esiin Euroopan moninaista kulttuuriperintöä mm. erilaisin tapahtumin, seminaarein ja erilaisen audiovisuaalisen materiaalin muodossa. Kielet ovat luonnollisesti myös osa eurooppalaista kulttuuriperimää ja siksi myös kielten päivää vietetään yhteisen kulttuuriperinnön hengessä. Teemavuoden kansallisena koordinaattorina toimii Suomen museovirasto. Tutustu teemavuoden aiheisiin ja tapahtumiin täältä: http://www.kulttuuriperintovuosi2018.fi/fi/.

 

0 kommenttia
12.09.2018

Soiden käyttöä pohtivaan kansalaisraatiin osallistujaryntäys  

 

Suomen ympäristökeskus ja Etelä-Pohjanmaan liitto etsivät syyskuun alussa tavallisia eteläpohjalaisia mukaan kansalaisraatiin, jonka tarkoituksena on puntaroida kolmannen vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksessa esitettyjä soiden käytön linjauksia ja vaikutuksia eri näkökulmista. Innokkaita raatilaisia ilmoittautui mukaan yhteensä 37, joista 15 valittiin mukaan raatiin.

– On ilo huomata, että soiden käyttö on eteläpohjalaisille tärkeä asia. Ilmoittautuneita tuli paljon enemmän kuin olimme arvioineet, kiitoksia kaikille mukaan hakeneille, iloitsee ympäristösuunnittelija Mari Väänänen Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kansalaisraatiin valitut henkilöt edustavat eri ikäryhmiä ja myös erilaisia näkemyksiä soiden käytön, muun muassa suojelun ja turvetuotannon osalta. Miehiä on raadissa hieman enemmän kuin naisia. Suurin osa raatilaisista on Seinäjoelta tai naapurikunnista, mutta edustajia on niin maakunnan itä- kuin länsiosistakin.

Suomen ympäristökeskus on valinnut raatiin tulevat henkilöt ja ollut heihin jo yhteydessä. Myös ei-valituille tullaan ilmoittamaan asiasta tämän viikon aikana. Raati kokoontuu ensimmäisen kerran syyskuun viimeisellä viikolla.

Kansalaisraadin tavoitteena on saada maakunnan asukkailta mietittyjä ja perusteellisia kannanottoja kaavaehdotuksen tavoitteisiin ja aluevarauksiin. Raati on osa kokeiluhanketta, jossa testataan uusia osallistumistapoja yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Virallinen kaavaehdotukseen liittyvä kuulemiskierros järjestetään erikseen syys–lokakuun aikana. Kaavaehdotus on nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla osoitteessa www.epliitto.fi/vaihemaakuntakaava3.

 

Lisätietoja:

Mari Väänänen
Ympäristösuunnittelija
puh. 0400 243 640
mari.vaananen@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
11.09.2018

Suomen ruoka-aitta uhattuna

Uusille maakunnille myönnettävät rahat eivät riitä maaseutuhallinnon ja pelastustoimen pyörittämiseen Etelä-Pohjanmaalla 

Uusien maakuntien muihin kuin sote-tehtäviin suunnattu rahoitus näyttää Etelä-Pohjanmaan kannalta hälyttävältä. Rahoituksen vähyydestä aiheutuisi kestämätön tilanne maatalousvaltaiselle Etelä-Pohjanmaalle, jolla on myös kansallinen vastuu ruuan tuotannosta. Lisäksi pelastuslaitoksen toiminta vaarantuisi. 

Muihin kuin sote-tehtäviin Etelä-Pohjanmaalle osoitettu rahoitus on laskelmien mukaan vuositasolla noin 12 miljoonaa euroa vähemmän nykytasoon verrattuna. Valmistelujohtaja Asko Peltola kertoo, että jakokaava perustuu pääosin väestömäärästä johdettuun asukaslukukertoimeen, eivätkä laskelmat tunnista uuteen maakuntaan siirtyvien toimintojen luonnetta ja palvelutarpeiden alueellista erilaisuutta. Sama ongelma koskee kaikkia sote-rahoitukseen kuulumattomia tehtäviiä. Etelä-Pohjanmaalla rahanjaossa häviäjien joukossa ovat esimerkiksi maaseutuhallinto ja pelastustoimi.

− Ongelmana on, että rahoituskriteerit eivät tunnista riittävästi tarvetekijöitä, kuten asiakasmääriä, jolloin käytetty jakotapa johtaa rahoituksen ohjautumiseen jo muutoinkin vahvemmassa asemassa oleville kasvukeskusalueille, Peltola sanoo.

Suurin osa tulevien maakuntien rahoituksesta on yleiskatteellista, jolloin maakunta päättää itse, mihin tehtäviin se rahat ohjaa. Tästäkin huolimatta maakunnan rahoituksen pitäisi olla oikeassa suhteessa tarpeisiin jo lähtötilanteessa.

− On vaikea uskoa, että sote-palveluihin lasketusta rahoituksesta juurikaan liikenisi varoja maakunnan muiden tehtävien hoitamiseen. Jos rahasäkki on jo lähtökohtaisesti nykytilanteeseen verrattuna miinuksella, täytyy todeta, että näkymä ei ole uuden maakunnan kannalta hyvä, lisää Peltola.

Ongelmia luvassa viljelijätukien käsittelyyn

Maaseutuhallinnon osalta väestömäärään perustuva laskennallinen jako johtaa siihen, että Etelä-Pohjanmaan rahallinen menetys on Suomen maakunnista kaikkein suurin. Etelä-Pohjanmaan kuntien maaseutuhallinnon menot ovat tällä hetkellä noin kaksi miljoonaa euroa, ja maakuntien rahoituslaskelmissa Etelä-Pohjanmaalle olisi kohdentumassa ainoastaan noin 700 000 euroa.

Maatalousvaltaiselle maakunnalle laskelmat ovat täystyrmäys. Etelä-Pohjanmaalla on vuoden 2017 hakutilastojen mukaan eniten aktiivitiloja, toiseksi eniten peltopinta-alaa ja kolmanneksi eniten kotieläintiloja Suomessa. Tätä taustaa vasten Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka pitää maakuntien rahoituslaskelmissa esitettyä jakoa käsittämättömänä. 

− Maaseutuhallinnon tehtävät ovat suoraan riippuvaisia siitä, kuinka paljon alueella on tukea hakevia aktiivitiloja ja peltopinta-alaa. Lisäksi vaikuttaa se, kuinka paljon tiloista on kotieläintiloja, jolloin peltoalaperusteisten tukien lisäksi hallinnoidaan myös eläintukia ja niihin liittyviä toimeenpanotehtäviä, Rintapukka selventää. 

Rintapukka muistuttaa, että viljelijätukien käsittelyyn liittyvät lakisääteiset tehtävät ovat maakunnan harteilla. Tukien maksaminen annetussa aikataulussa voi vaarantua sen vuoksi, ettei maakunnalla ole tarvittavia resursseja järjestelmän toimeenpanoon. Viljelijätukien määrä Etelä-Pohjanmaalla on vuositasolla noin 210 miljoonaa euroa.

Pelastuslaitoksen toiminta vaarassa

Niin ikään pääosin asukasmäärään perustuva, pelastuslaitokselle kohdentuva rahoitus johtaa asukkaiden turvallisuuden näkökulmasta vakaviin ongelmiin. 

− Jakoperusteet aiheuttavat maakunnassamme yli 3,5 miljoonan euron vähennyksen, mikä tarkoittaa liki viidenneksen pudotusta nykyiseen. Totuus on, että Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos ei voi tuottaa tällä rahamäärällä sille laissa määrättyä palvelutasoa, Etelä-Pohjanmaan pelastusjohtaja Harri Setälä toteaa. 

Setälän mukaan rahanjaossa olisi lähdettävä liikkeelle nykyrahoituksesta, sillä laskelmien lähtöluvut eivät vastaa kaikilta osin pelastuslaitosten todellisia talouslukuja. Pelastuslaitosten talouslukuja vääristää menojen erilainen kirjaaminen, ja osa kuluista jää piiloon pelastuslaitosten isäntäkuntien sopimuksiin.

− On huomioitava, että isäntäkuntien säästövelvoitteet ovat jo vuosia kuristaneet pelastuslaitosten taloutta, minkä lisäksi uudistuksesta syntyy pelastuslaitoksille harmonisointikustannuksia.

Setälä harmittelee sitä, että rahanjaossa osa maakunnista olisi nyt tiedossa olevien kriteereiden mukaan voittajia ja osa häviäjiä, mikä asettaisi kansalaiset eriarvoiseen asemaan.

Tarvepohja huomioitava paremmin rahoituksessa

Etelä-Pohjanmaalla peräänkuulutetaan nyt tarvepohjaisia kriteerejä, joilla rahoitusta suunnattaisiin maakuntiin asiakkuuksien määrän mukaan. 

– Esitettyjen laskemien perusteella suurimpia voittajia olisivat jo nyt vahvat alueet, mikä on alueiden tasapuolisen kohtelun näkökulmasta kestämätöntä. Sote-tehtävissä rahoitus perustuu tutkittujen kriteereiden pohjalta kunkin maakunnan tarpeisiin, kuten pitääkin olla. Myös maakunnan muussa rahoituksessa jakopohjana on oltava tarve, eikä vain asukasluku ja muutama muu yksinkertainen kriteeri sen päälle, Peltola päättää.

 

 

0 kommenttia
7.09.2018

EU-uutiskirje 4/2018

Vuoden 2018 neljäs EU-uutiskirje on nyt luettavissa. Uutiskirjeeseen on koottu tietoa erityisesti syksyn ajan tapahtumista sekä esitelty Etelä-Pohjanmaalla kesällä 2018 startanneita kansainvälisiä Interreg Europe -hankkeita. EU-tietokeskus toivottaa kaikille antoisia lukuhetkiä.

Lue uutiskirje täältä>>

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä>>

0 kommenttia
6.09.2018

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavaehdotus nähtävillä

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 §:n mukaisesti nähtävillä 7.9.–12.10.2018 välisen ajan.

Vaihemaakuntakaavan teemat pitävät sisällään suoluonnon suojelun, turvetuotannon, bioenergialaitokset, puuterminaalit, sekä puolustusvoimien alueet. Kaava-asiakirjat ovat sähköisenä saatavilla osoitteessa www.epliitto.fi, kohdassa maakuntakaavoitus/ valmistelussa olevat maakuntakaavat.


Kaavaehdotus on nähtävillä myös Etelä-Pohjanmaan liiton toimistolla, osoitteessa Kampusranta 9 C, 4. kerros ja jokaisessa Etelä-Pohjanmaan kunnassa. Nähtävilläolon aikana Etelä-Pohjanmaan kuntien jäsenillä ja muilla osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta mielipiteensä. Muistutuksen voi osoittaa kirjallisena Etelä-Pohjanmaan liiton postiosoitteeseen (PL 109, 60101 Seinäjoki) tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi 12.10.2018 klo 15.00 mennessä.

Nähtävilläolon aikana järjestetään neljä avointa esittelytilaisuutta:
• 12.9.2018 klo 17.30 Alajärvi, valtuustosali, Alvar Aallon tie 1
• 18.9.2018 klo 17.30 Kauhajoki, valtuustosali, Hallintoaukio
• 19.9.2018 klo 18.00 Seinäjoki, Jaaksi-sali, kaupunginkirjasto, Alvar Aallon katu 14
• 27.9.2018 klo 17.30 Ähtäri, valtuustosali, Ostolantie 17


Lisätietoja:

Vs. Suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, puh. 040 356 8044
Ympäristösuunnittelija Mari Väänänen, puh. 0400 243 640
Maakuntasuunnittelija Timo Lakso, puh. 050 4054 578

Sähköposti: etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
6.09.2018

Vastaa Älykkään erikoistumisen strategiaa koskevaan kyselyyn!

Älykäs erikoistuminen liittyy Eurooppa-neuvoston vuonna 2010 hyväksymään talous- ja työllisyysstrategiaan, jonka visiona on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Siinä asetetaan koko EU:ta koskevia tavoitteita mm. työllisyydelle, tutkimus- ja kehitysmenoille sekä koulutukselle. EU myös kannustaa alueita älykkääseen erikoistumiseen kytkemällä prosessin rakennerahastovarojen ja mahdollisesti muiden EU-rahoitusmahdollisuuksien käyttöön.

Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen (ÄE) strategia, Älykäs ja Erottuva, valmistui vuonna 2014. Strategian toimeenpanolla pyritään edistämään maakunnan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymistä, kansainvälisyyteen tähtäävän kasvuyrittäjyyden lisääntymistä sekä alueelle suuntautuvien kansainvälisten investointien kasvua.

Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää ns. välittäjäorganisaatioiden (esim. elinkeinoyhtiöt ja korkeakoulut) kokemuksia strategian tunnettavuudesta, käytöstä ja tulevaisuudesta. Tuloksia hyödynnetään Etelä-Pohjanmaan liitossa ÄE-strategian jatkokehittämisessä. Kysely toteutetaan osana EmpInno–hanketta, jota rahoitetaan Interreg Itämeri -ohjelmasta.

Kysely on auki 19.9.2018 asti osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/RIS3_strategia

Voit tutustua Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen (ÄE) strategiaan täällä >>

0 kommenttia
1.09.2018

Eteläpohjalaiset suhtautuvat maakuntauudistukseen myönteisesti

Eteläpohjalaiset suhtautuvat maakuntauudistukseen myönteisemmin kuin suomalaiset keskimäärin. Heistä jopa neljä viidestä pitää maakuntavaaleja tärkeinä ja äänestäisi maakuntavaaleissa. Lisäksi eteläpohjalaiset luottavat maakuntavaltuuston toimintamahdollisuuksiin enemmän kuin väestö keskimäärin maassamme. Tämä selviää KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön maakunnan asukkaiden näkemyksiä kartoittaneesta tutkimuksesta.

Lisäksi tutkimuksessa ilmeni seuraavaa:

  • Yksi seitsemästä voisi  pyydettäessä lähteä maakuntavaaliehdokkaaksi ja joka kolmas muuhun luottamustoimeen maakunnassa.
  • Kolme neljästä kannattaa maakunnallisen aloiteoikeuden käyttöönottoa.
  • Eteläpohjalaiset olisivat asettamassa rajoituksia ehdokkaaksi asettautumiselle. Samojen ihmisten ei pitäisi olla ehdolla kaikissa vaaleissa.
  • Sote-uudistuksen jälkeen kunnille jäävät tehtävät halutaan Etelä-Pohjanmaalla säilyttää kunnilla.
  • Etelä-Pohjanmaalla luotetaan neuvolapalveluissa ja perusterveydenhuollossa julkiseen palveluntarjontaan, erikoislääkäripalveluissa ja fysioterapiassa hieman enemmän yksityiseen.

Tutkimuksen toteutus KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa toukokuussa 2018. Haastatteluja tehtiin Etelä-Pohjanmaalla 216. Vastaajat edustavat maakunnan 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on Etelä-Pohjanmaalla suurimmillaan vajaa seitsemän prosenttiyksikköä suuntaansa. Maakunnan asukkaiden käsityksiä on verrattu koko maan 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä edustavaan aineistoon. Koko maan väestöä edustava vertailuaineisto sisältää 6193 haastattelua. Koko maata edustavassa aineistossa virhemarginaali on noin yksi prosenttiyksikkö suuntaansa.

Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 - 570087, KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Tutustu tutkimukseen

TUTKIMUSOSIO Etelä-Pohjanmaan maakuntapuntari 2018 » 

0 kommenttia
29.08.2018

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt! Uutiskirjeessä on runsaasti asiaa mm. kolmesta kulttuurialan hankkeesta, kansalaisraadin koolle kutsumisesta koskien soiden käyttöä, hankehauista sekä tulevista tapahtumistamme.

Lue Pro Etelä-Pohjanmaa 4/2018 täällä >>

Kaikki uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Etelä-Pohjamaan liiton uutiskirjeen voit tilata täältä >>

0 kommenttia
29.08.2018

 Jotakin parempaa paremmaksi

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurin tehtäväalueella valmistellaan kulttuuristrategian päivitystä. Nykyinen kulttuuristrategia Etelä-Pohjanmaa - Jotakin parempaa on laadittu vuosille 2015–2020. Kulttuuristrategiassa esitellään muun muassa Etelä-Pohjanmaan kulttuurin toimintaympäristöä, määritellään visio, toimintaympäristöön vaikuttavat megatrendit ja kulttuurin kehittämisen kulmakivet. Visiona on ”meitä ittiä ja muuta maailmaa innostava kulttuurimaakunta”. Kehittämisen kulmakiviksi on määritelty yhteistyö, hyvinvointi, liiketoiminta ja kansainvälisyys. Kunkin kulmakiven alle on kirjattu tavoite, miten siihen päästään, onnistumisen kuvaus ja keskeiset toimijat toimenpiteille.

Kulttuuristrategian päivitystyön pohjaksi kulttuurin tehtäväalue käynnisti maakunnassa kulttuurin kuntakierroksen. Kevättalven aikana vierailtiin lähes kaikissa maakunnan kunnissa. Vierailun aikana keskusteltiin kulttuuristrategian päivityksestä ja kuntien erityispiirteistä ja toiveista strategian sisältöön; kuntien kulttuuritoimen tilanteesta nyt ja tulevaisuudessa; maakuntauudistuksen tilannekatsauksesta kulttuurin näkökulmasta; kulttuurin kehittämisen yhteistyökeinoista ja toimintatavoista tulevaisuudessa sekä kulttuurin roolista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Vastaanotto kunnissa oli erittäin hyvä. Läsnä tapaamisissa oli kunnasta riippuen yleensä kuntajohtaja, kulttuurivastaava, sivistysjohtaja/sivistystoimenjohtaja, vapaa-aikajohtaja tai muu vapaa-aikatoimen viranhaltija, museotoimen edustaja, kirjastonjohtaja, kansalaisopiston rehtori ja elinkeinojohtaja/yritysasiamies.

Toukokuussa pidettiin kulttuuristrategian visiotyöpaja, johon kutsuttiin laajasti maakunnan kulttuuritoimijoita. Herättelevän alustusluennon Kulttuurin rooli hyvän tulevaisuuden rakentamisessa esitti dosentti Arto O. Salonen. Kesäkuussa avattiin nettiin kulttuuritoimijoille suunnattu, kaikille avoin kysely kulttuuristrategiaan ja kulttuurin kehittämistyöhön liittyen. Syksyn 2018 ja alkutalven 2019 aikana järjestetään vielä kolme työpajaa, joissa strategiatyöskentelyä jatketaan ja lopullista versiota hiotaan. Työpajat vetää viestintä- ja konsultointitoimisto Pink Eminence. Uusi päivitetty strategia valmistuu keväällä 2019.

 

Teksti: Tuija Ahola

0 kommenttia
29.08.2018

Kulttuurisoten tavoitteena ikäihmisten yksinäisyyden ehkäiseminen

Alkuvuodesta 2018 kuudessa maakunnassa käynnistyneen Kulttuurisote-hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa taide- ja kulttuuripalvelut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Etelä-Pohjanmaalla Kulttuurisoten erityistavoitteena on ikäihmisten yksinäisyyden ehkäiseminen. Selvitysten mukaan yksinäisyys on maakunnassa asuvien ikäihmisten suurin ongelma.

Etelä-Pohjanmaalla on lähdetty yhdessä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa selvittämään, minkälainen olisi paras mahdollinen kulttuurinen toimintaympäristö ikäihmisten päivittäiseen elämään. Kulttuurisella toimintaympäristöllä tarkoitetaan sekä asukaslähtöisiä ja osallistavia taide- ja kulttuuripalveluja että taiteen käyttöä rakennetussa ympäristössä.

Selvitystyön yhteydessä tavataan ja kuullaan kohderyhmään kuuluvia ihmisiä eri puolilla Etelä-Pohjanmaata mm. Kauhajoella, Alahärmässä, Evijärvellä ja Seinäjoella. Tavoitteena on hahmottaa alueella asuvien ikäihmisten kulttuurin harrastamista ja koota samalla teemaan liittyviä kehittämistarpeita ja toiveita. Yksinäisyyden ehkäisemiseen tähtäävässä kehittämistyössä hyödynnetään myös maakunnassa jo aiemmin hyväksi havaittuja kulttuurihyvinvoinnin käytäntöjä ja toimintamalleja.

Maakuntauudistuksen viivästyminen on aiheuttanut hämmennystä myös Kulttuurisote -hankkeen toteuttajien keskuudessa. Tulevan syksyn aikana pyritään työssä painottamaan niitä asioita ja kokonaisuuksia, jotka tulevat toteutumaan joka tapauksessa riippumatta sote-uudistuksen toteutumismuodosta.

Kuuden maakunnan yhteistä Kulttuurisote -hanketta hallinnoi Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Osatoteuttajina toimivat Etelä-Pohjanmaan liiton lisäksi Pirkanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Turun kaupunki ja Kuntayhtymä Carea Kymenlaaksosta. Kulttuurisoten rahoituksesta vastaa Taiteen edistämiskeskus.  Vuoden 2018 aikana toteutettava hanke on osa hallituksen prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihanketta.



Lisätietoja: Projektipäällikkö Esa Vienamo, Etelä-Pohjanmaan liitto, p. 0400 883317, esa.vienamo@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
29.08.2018

Soiden käyttöä, bioenergiaa ja puolustusvoimien alueita käsittelevä kaava nähtäville

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 27.8. hyväksyä Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksen ja siihen liittyvän valmisteluaineiston, sekä laittaa kaavaehdotuksen nähtäville. Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös kaavaehdotuksesta saatuihin viranomaisten lausuntoihin annetut vastineet.

Kaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvia alueita noin 14 000 hehtaaria eri puolille maakuntaa. Alueiden valinnassa on huomioitu mm. vesistö- ja luontoarvot sekä alueiden teknillis-taloudellinen toteuttamiskelpoisuus. Lisäksi kaavassa osoitetaan viisi uutta suoluonnon suojelualuetta, joista suurin on Seinäjoen Karvasuo. Puuterminaaleja osoitetaan kaavassa kaikille rataosuuksille ja Kauhajoen Aronkylään osoitetaan uusiutuvan energian ja bioteollisuuden kehittämisalue. Maanpuolustukseen liittyvät tarpeet huomioidaan melu- ja suojavyöhykkeiden sekä ampuma- ja harjoitus- sekä puolustusvoimien alueiden merkinnöillä.

Kaava on julkisesti nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liitossa, kunnissa ja liiton kotisivuilla syys-lokakuussa. Siitä voi antaa Etelä-Pohjanmaan liitolle kirjallisen muistutuksen joko postitse tai sähköisesti.

 

Teksti: Mari Väänänen

0 kommenttia
29.08.2018

Euroopan kielten päivää vietetään Seinäjoella

EUROOPAN KIELTEN PÄIVÄ 26.9.2018 / EUROPEAN LANGUAGE DAY 26.9.2018

Paikka: Seinäjoen kansalaisopisto, Vapaudentie 83, 60101 Seinäjoki, luokat 308 ja 309
Aika: 
Keskiviikko 26.9.2018 klo 15–18

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjestää kaikille avoimen kielten päivän tapahtuman keskiviikkona 26.9.2018 Seinäjoen kansalaisopistolla klo 15 alkaen. Tapahtumassa osallistujat pääsevät tutustumaan Euroopan eri kieliin Speak dating -toiminnan kautta. Lisäksi tapahtumassa on tarjolla paljon tietoutta kieliin ja kielten opiskeluun liittyen sekä muuta oheisohjelmaa mm. lapsille ja tiedonjanoisille.

Speak datingissä osallistujat pääsevät kokeilemaan eri kieliä natiivipuhujan johdolla lyhyissä, noin 5-10 minuutin pätkissä. Soitamme kelloa noin 10 minuutin välein, minkä jälkeen pöytää vaihdetaan eri kielen pariin. Osallistujat voivat kerätä tutustumansa kielet kielipassiin ja saada suorituksia vastaan saa pieniä palkintoja. Opetustuokion aikana osallistujille opetetaan kielen perusteita. Mikäli osallistuja on opiskellut kieltä jo ennestään voi ajan käyttää vapaaseen jutusteluun ja oman puhetaidon testaamiseen.

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Tule löytämään tuleva kielesi tai testaamaan taitojasi vanhan kielen parissa!

***

Place: Adult Education Centre of Seinäjoki, (Vapaudentie 83, 60100 Seinäjoki), classrooms 308 & 309
Time: Wednesday, 26th of September (3 pm-8 pm)

EU information center of Etelä-Pohjanmaa organizes a Speak dating event on the 26th of September. In the event all the participants can try out different European languages in short 5-to-10-minute sessions with the guidance of a native speaker. In the event up to 15 European languages will be presented and no need for previous experience is required from the participants.

During the day there will be a lot of additional information about the possibilities for language training in the region. Guests can also participate in a language quiz and there will be special program for kids as well. Small kids can also participate in the Speak dating event with their parents.

The event is free and all are welcome. By participating you can win special prizes and goodies!

Come find your match-language-in-heaven or test your skills in the languages you already know!

Lisätiedot/ more info:
Hanna Meriläinen
EU-tietokeskus
Etelä-Pohjanmaan liitto
hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi
0400 241813

0 kommenttia
28.08.2018

Kansalaisraati kutsutaan koolle Etelä-Pohjanmaan soiden käytöstä

 

Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotus on hyväksytty maakuntahallituksessa ja se tullaan asettamaan julkisesti nähtäville lokakuun alussa. Kaavan yhtenä keskeisenä tavoitteena on sovittaa yhteen turvetuotannon ja suoluonnon suojelun tarpeet huomioiden myös soiden muu käyttö.

Suomen ympäristökeskus ja Etelä-Pohjanmaan liitto järjestävät kansalaisraadin osana kaavaehdotuksen kuulemisprosessia. Noin viidentoista hengen raatiin kootaan edustava joukko maakunnan asukkaita, jotka ovat valmiita perehtymään kaavaehdotukseen ja puntaroimaan soiden käytön linjauksia ja vaikutuksia eri näkökulmista.

– Tavoitteena on saada maakunnan asukkailta mietittyjä ja perusteellisia kannanottoja kaavaehdotuksen tavoitteisiin ja aluevarauksiin. Tietämystä maakuntakaavoista ei vaadita, riittää kun on kiinnostunut soiden käytöstä, kertoo ympäristösuunnittelija Mari Väänänen Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Raati on osa kokeiluhanketta, jossa testataan uusia osallistumistapoja yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Virallinen kaavaehdotukseen liittyvä kuulemiskierros järjestetään erikseen lokakuun aikana.

Kansalaisraatiin voi ilmoittautua mukaan Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla osoitteessa www.epliitto.fi/kansalaisraati 7.9. mennessä. Raati kokoontuu kolme kertaa, 20.9., 26.9. ja 4.10. klo 16.30–19.00 Apila-kirjaston Jaaksi-salissa Seinäjoella. Raatilaisille tarjotaan kevyt illallinen tapaamisten aikana.

 
Lisätietoja:

Mari Väänänen
Ympäristösuunnittelija
puh. 0400 243 640
mari.vaananen@etela-pohjanmaa.fi

 

 

0 kommenttia
27.08.2018

Kiirehdi, viimeiset AIKO-hankerahat ovat nyt jaossa!

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus oli kolmivuotinen kokeilu, joka on päättymässä ensi vuoden huhtikuussa. Rahaa on vielä jaettavissa noin 250 000 euroa, ja Etelä-Pohjanmaan liitossa onkin aktivoitu eri tahoja, jotta koko summa saataisiin käytettyä ennen määräaikaa.

Aktivointityö on tuottanut tulosta ja tiettävästi valmisteilla on nyt enemmän hakemuksia kuin mihin rahoitus riittää. 

Hakemusten tasapuolisen käsittelyn turvaamiseksi liitto kerää 28.8.-7.9.2018 aikavälillä jätetyt hakemukset yhteen, suorittaa niiden osalta hankevertailun ja esittää parhaita hankkeita rahoitettavaksi. 

Hankevalinnoissa tulevat menestymään ne hankkeet,

  • jotka toteuttavat parhaiten Etelä-Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) suunnitelmaa https://www.epliitto.fi/images/B_80_ERM_Etela_Pohjanmaa_Final.pdf (luku 5),
  • joilla tavoitellaan erityisesti ERM-suunnitelmassa kuvatun AIKO-profiilin luonteista toimintaa (uudenlaiset toimintatavat, rahoituksen vipuvaikutukset, kokeilevuus, pilotoinnit, uudet avaukset) ja
  • jotka voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti tiukka aikataulu huomioiden (toteutusaikaa 30.4.2019 saakka).

Kaikkien AIKO-hankkeita valmistelevien tulee siis jättää hakemuksensa sisään 7.9.2018 mennessä.  

Hakuohjeet ja lomakkeet löytyvät osoitteesta https://www.epliitto.fi/ohjeet_ja_aineistot

Lisätietoja saa Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehityksen tehtäväalueen kehittämissuunnittelijoilta, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.epliitto.fi/aluekehitys_yhteystiedot.

0 kommenttia
24.08.2018

Kulttuuriperintötapahtuma Seinäjoella lokakuussa

Tunne kulttuuriperintösi!

Euroopan unioni on nimennyt vuoden 2018 Kulttuuriperinnön teemavuodeksi. Kulttuuriperintövuosi on sateenvarjo, jonka alla toteutetaan projekteja, tapahtumia, aloitteita ja kampanjoita ympäri Eurooppaa kulttuuriperintöön liittyen. Suomessa vuoden koordinaatiosta vastaa Museovirasto.

Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan liitto ja kulttuuriperinnön piirissä työskentelevät tahot järjestävät yhteistyössä kulttuuriperintötapahtuman 26.–27.10.2018. Ohjelmaan sisältyy kulttuuriperintöseminaari perjantaina 26.10. Framilla, elävän perinnön tango-konsertti samana iltana Seinäjoki-salissa ja lauantaina 27.10.2018 retki kulttuuriperintöteemalla mielenkiintoisiin maakunnan rakennusperintökohteisiin. Seminaarin yhteydessä on myös messutapahtuma, jossa on luvassa työpajoja ja eri kulttuuriperintötoimijat voivat esitellä toimintaansa.

Tapahtuman avulla halutaan tuoda laajasti esille maakuntamme kulttuuriperintöä sekä aineellista että aineetonta eli elävää perinnettä. Esiin nousevat muun muassa eteläpohjalainen maisema, rakennettu ympäristö, esihistoria, murre, musiikki, tango, pääsiäiskokot, kotiseututyö, tutkimus, pesäpallo, ruoka.  Tapahtumaa ovat järjestämässä Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Pohjalainen rakennusperintö ry ja Suomalaisen tangon Satumaa ry.

Suomessa kulttuuriperintövuoden pääteemana on osallisuus kulttuuriperintöön. Vuoden toteuttamiseen voivat osallistua kaikki halukkaat: kaikki kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet, kulttuuriperinnön ammattilaiset, kansalaisjärjestöt, alueelliset ja paikalliset toimijat. Vuoden kansallisena tavoitteena on paitsi edistää osallisuutta ja osallistumista myös lisätä kulttuuriperinnön saavutettavuutta, saatavuutta (mukaan lukien digitaalista) sekä kulttuuriperinnön kestävää käyttöä. Tärkeä näkökulma vuoden tavoitteissa on myös kulttuuriperintö kohtaamisten paikkana ja vuoropuhelun välineenä, sosiaalisena voimavarana.

Vuoden EU-tavoitteissa yhdistyvät eurooppalaisuus ja paikallisuus: vuoden aikana kannustetaan yhä useampia tutustumaan Euroopan moninaiseen kulttuuriperintöön ja pohtimaan samalla sen merkitystä omassa arjessa. Entä mikä on juurien ja kulttuuriperinnön merkitys yhteiskunnan rakennusaineena nyt ja tulevaisuudessa? Tavoitteena on myös nostaa esiin kulttuuriperinnön tarjoamia taloudellisia mahdollisuuksia, kulttuuriperintöä on investointina tulevaisuuteen. Unionissa tuodaan esiin kulttuuriperinnön merkitystä myös konfliktien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisemisessa.

Lue lisää Kulttuuriperinnön teemavuodesta >>

 

Teksti: Tuija Ahola                

0 kommenttia
23.08.2018

Kulttuurialaa kehitetään kahdessa kansainvälisessä hankkeessa

Etelä-Pohjanmaan liitto on kumppanina kahdessa uudessa kulttuurialaan keskittyvässä Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetussa kansainvälisessä hankkeessa. FINCH -hankkeen teemana on kulttuuriperinnön hyödyntämisen taloudelliset vaikutukset alueen kehittämiseen. CLAY-hanke pyrkii puolestaan edistämään keramiikan tuotantoprosessien uudistumista, muotoilua sekä markkinointia, myyntiä ja kansainvälistymistä. Etelä-Pohjanmaan liitto kokoaa parhaillaan hankkeiden alueellisia sidosryhmiä, jotka aloittavat työskentelyn ensi kuussa. 

FINCH-hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisen kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä rahoitusvälineitä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleja, jotta näiden pitkäaikaiset sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset kasvaisivat. Kulttuuriperinnön kehittämistoimilla ja investoinneilla on suora vaikutus alueen kasvuun ja uusien työpaikkojen syntymiseen.

– Odotamme saavamme hankkeelta uusia toimintamalleja sekä parempaa tuntemusta rahoitusvälineistä koko maakuntaan. Hankkeessa tuotetaan myös kulttuuriperinnön kehittämisen toimenpidesuunnitelma. Alueellisen ja kansainvälisen kulttuuriperintöverkoston yhteistyön tiivistäminen on myös tärkeää, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja hankkeen tavoitteista.

FINCH-hanketta koordinoi Piemonten maakunta Italiasta. Muut mukana olevat hankekumppanit ovat Torinon yliopisto Italiasta, Saksi-Anhaltin alueen kehityspankki Saksasta, Lodzkien alue Puolasta, Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, La Riojan maakunta Espanjasta, Thessalian alue Kreikasta ja Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta. 

Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,46 miljoonaa euroa, josta Etelä-Pohjanmaan liiton budjetti on noin 198 000 euroa ja kansallinen rahoitusosuus noin 30 000 euroa. Etelä-Pohjanmaan liitto laatii hankkeen aikana alueellisen kulttuuriperinnön toimintasuunnitelman tulosten täytäntöönpanoa varten. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen, kokemustenvaihtoon keskittyvä vaihe kestää 2,5 vuotta vuoden 2020 loppuun ja toinen, täytäntöönpanon ja seurantaan keskittyvä vaihe kestää kaksi vuotta vuoden 2022 loppuun.

Keramiikka-alalle uutta nostetta

CLAY-hankkeen tavoitteena on keramiikka-alan ja koko luovan alan toimintaedellytysten parantaminen alueella. Tarkoituksena on löytää uusia menetelmiä, joilla keramiikka-alan tuotteita, teollisia prosesseja ja palveluita suunnitellaan, kehitetään ja tuotetaan.

– Hanke pyrkii myös varmistamaan, että alueelliset strategiat auttavat tärkeää perinteistä alaa selviytymään ja kukoistamaan myös kansainvälisesti. Tämä hyödyttää paitsi keramiikka-alaa myös muita alueellisia luovan alan toimijoita, jotka kehittävät aktiivisesti toimintaansa, Eväsoja toteaa.

CLAY-hankkeen pääpartnerina toimii Umbrian alue Italiasta. Hankkeen muut kumppanit ovat Eurooppalainen alueellisen keramiikkayhteistyön kehittämisorganisaatio Espanjasta, Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, Keramiikan ja lasin tekninen keskus (CTCV) Portugalista, Euroopan keramiikkakeskuksen kehittämis- ja edistämisjärjestö Ranskasta sekä Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.

CLAY-hanke on kaksivaiheinen. Ensimmäisen kolme vuotta kestävän vaiheen aikana keskitytään kokemustenvaihtoon. Jokainen hankkeessa mukana oleva toimija laatii myös alueellisen toimintasuunnitelman hanketulosten täytäntöönpanoa varten. Kaksi vuotta kestävässä hankkeen toisessa vaiheessa seurataan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon toteutumista ja toteutetaan pilottihankkeita. CLAY-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa, josta Etelä-Pohjanmaan liiton budjetti on noin 180 000 euroa ja kansallinen rahoitusosuus noin 31 000 euroa.

Lue lisää FINCH- ja CLAY-hankkeista verkkosivuilta  www.interregeurope.eu/finch ja www.interregeurope.eu/clay.

 

Lisätietoa:

FINCH-hanke
Tuija Ahola
kehittämissuunnittelija
puh. 050 5378 071
tuija-ahola@etela-pohjanmaa.fi

CLAY-hanke
Hanna Hangasluoma
kehittämissuunnittelija
puh. 040 7515 610
hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
21.08.2018

Kasvu Openin finaaliin 5 yritystä Etelä-Pohjanmaalta

Suomen sata lupaavinta kasvuyritystä on valittu!

Kasvu Open on valinnut 100 Suomen lupaavinta kasvuyritystä vuodelle 2018. Yritykset on karsittu yhteensä yli 800 Kasvu Openin saamasta hakemuksesta. Sadan lupaavimman yrityksen joukosta valitaan vuoden 2018 Kasvu Open voittaja ja kunniamainittu Start up- ja Start again -sarjoissa lokakuussa.

Kasvu Openin maksuttomiin Kasvupolku®-ohjelmiin haki tänä vuonna yli 800 yritystä, joista 411 valittiin eri kasvuohjelmiin asiantuntijoiden sparraukseen. Näiden 411 yrityksen joukosta valittiin sata parasta suomalaista kasvuyritystä, jotka etenevät Kasvu Open finaaliin.

Järjestyksessä kahdeksas finaali järjestetään osana Kasvu Open Karnevaalia 24.–25.10.2018 Jyväskylän Paviljongissa.

Etelä-Pohjanmaalta finaalissa nähdään Notta Systems Oy:n ja Foodwest Oy:n lisäksi kolme muutakin yritystä: Seikat Oy, VV-kuivaus ja Jucat Oy.

Onnea finalisteille!

0 kommenttia
20.08.2018

Juttusarja EU-rahoituksesta Osa 5: Paikallista maaseudun kehittämistä Leader-yhdistysten kautta

Osa Euroopan maaseuturahaston rahoituksesta ohjataan alueille paikallisten Leader-kehittämisyhdistysten kautta. Etelä-Pohjanmaalla toimii nykyisellä kaudella neljä paikallista kehittämisyhdistystä, joita ovat Leader Aisapari Lapuan, Kauhavan ja Järvi-Pohjanmaan alueella, Leader Liiveri Seinäjoen seudulla, Leader Kuudestaan kuusiokuntien alueella sekä Leader Suupohja Suupohjan alueella.  Suomessa Leader-ryhmiä on yhteensä 54 ja koko Euroopassa yli 2000. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leader-toimintaan on ohjattu kuluvalla kaudella noin 300 miljoonaa euroa. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmille tästä ohjautuu noin 24 miljoonaa euroa.  Kuntarahan ja yksityisen rahan huomioiden Leader-ryhmien yhteisbudjetti kuluvalla kaudella on noin 46 miljoonaa euroa.

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät

Kehittämistoimintaa ohjaavat paikalliset strategiat

Leader-ryhmien kehittämistoiminnasta rahoitetaan yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita sekä yrityshankkeita. Useimmiten paikallisten yhdistysten rahoituksesta noin puolet on ohjattu yleishyödyllisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin ja puolet yrityshankkeisiin.  Tuet vaihtelevat kahdestakymmenestä yhdeksäänkymmeneen prosenttiin (20–90 %). Rahoituskelpoisia ovat mm. yhdistykset, alle 10 henkilötyövuotta työllistävät yritykset, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt. Hankkeiden tulee vastata erityisesti paikallisen Leader-yhdistyksen kehittämistavoitteisiin. Paikallisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi Leader-rahoitusta voidaan myöntää alueiden väliseen tai kansainväliseen kehittämistoimintaan.

Aisaparin kehittämisstrategia Merkki päällä! on koottu yhdessä alueen toimijoiden kanssa ja sen tavoitteena on vetovoimainen, omavarainen ja vahva alue, jossa osataan tehdä yhteistyötä ja luotetaan toisiin. Kehittämisen kärkiä ovat alueen elinvoimaisuus, paikallisten yhteisöjen identiteetin vahvistaminen sekä luonto ja luonnonvarat puhtaan ruuan, energian ja elinympäristön tuottajina. Strategiaan voi tutustua tarkemmin täältä.

Leader Kuudestaan kehittämisstrategia on nimeltään Elävä maaseutu - Hyvinvoinvat Ihmiset ja nimensä mukaisesti  tavoitteena on edistää alueen hyvinvointia, yrittäjyyttä ja tunnettuutta. Lisäksi tavoitteena on edistää myös kansainvälistymistoimenpiteitä.  Strategia on tarkemmin jaettu kahteen painopistealueeseen, joita ovat kehittyvät elinkeinot ja yrittäjyys sekä asuminen, ihmiset ja ympäristö. Strategiaan voi tutustua tarkemmin täältä.

Suupohjan paikallisessa Uudet tuulet -kehittämisstrategiassa tavoitteena on elinvoimainen ja innovatiivinen maaseutualue, joka tarjoaa yrittäville ja yritteliäille asukkailleen ajanmukaiset palvelut viihtyisässä asuinympäristössä. Kehittämisen painopisteitä ovat pienyrittäjyys ja työpaikat, biotalous ja kestävät energiaratkaisut, digitaalinen Suupohja, kylien kehittäminen ja peruspalvelut sekä aktiivinen asukas. Strategiaan voit tutustua tarkemmin täältä.

Seinäjoen seudulla toimivan Leader Liiverin kehittämisstrategia on nimeltään Pysyy ja paranoo. Kehittämistyön visiossa Liiverin alue on täynnä elämää ja tekemisen meininkiä. Ihmiset, yritykset ja yhteisöt hyödyntävät alueen vahvuuksia monipuolisesti ja uskaltavat luoda myös uutta. Strategia rakentuu neljälle  painopisteelle, joita ovat rakas kotiseutu ja vireämmät yhteisöt, rohkeat yritykset ja uudistuvat elinkeinot, hyvinvoiva ympäristö ja terveellisempi elämä sekä ruokaa läheltä ja makuja elämään. Tutustu strategiaan täältä. Liiverin strategiaan sisältyy myös seinäjoen keskustan kehittäminen, jota rahoitetaan kuitenkin muilla kuin maaseuturahaston varoilla. Keskusta-alueen strategiaan voi tutustua täältä.

Esimerkkejä kuluvalta kaudelta Leader Liiverin toiminta-alueelta

Seinäjoen seudulla toimiva Leader Liiveri on yksi maakunnan aktiivisista Leader-ryhmistä ja se toimii tarkemmin Jalasjärven, Ilmajoen ja Seinäjoen alueilla. Noin puolet Liiverin rahoituksesta on ohjattu erilaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin ja puolet yritystukiin. Yleishyödyllisiä kehittämishankkeita on kuluvalla kaudella ollut tähän mennessä 18 kappaletta ja yleishyödyllisiä investointeja on taas rahoitettu yhteensä 17. Näiden lisäksi on rahoitettu kaksi koulutus- ja tiedonvälityshanketta, kolme teemahanketta, kuusi yhteistyötoimenpidehanketta ja yksi yritysryhmähanke.  Rahoitettuja hankkeita on ollut yhteensä siis 37, joiden yhteisbudjetti on noin ollut 3,4 miljoonaa euroa.

Liiverin suunnittelija Telle Lemetyinen avaa Leader-rahoituksen ja etenkin kehittämishankkeiden parhaita puolia seuraavasti:

-  Maaseuturahoituksen paras puoli on ollut erityisesti se, että myös yhdistykset ja pienet toimijat pääsevät kehittämiseen mukaan. Näin saadaan alueen osaamispääoma tehokkaasti ja kattavasti käyttöön. Hankkeet ovat hienolla tavalla tukeneet ihmisten omaehtoista tekemistä ja synnyttäneet paljon sellaistakin toimintaa, joka ei välttämättä näy suoraan hankkeen tuloksissa. On ollut myös hienoa huomata, kuinka osaaminen kehittämistyössä on alueella kasvanut ja pikku hiljaa on opittu hakemaan ja hyödyntämään myös muita rahoituksia, Telle kertoo.

Yksi oivallinen esimerkki Liiverin rahoittamista hankkeista on melontaseura Kyrönjoen Koskihäjyjen Melontaelämys -hanke, jossa on tuettu paitsi uuden melontaelämyskeskuksen rakentamista Kyrkösjärven rantaan myös melontareitin tuottamista Kyrkösjärven vesille. Melontareitin yhteydessä on nimetty myös Kyrkösjärven saaria ja kartoitettu Kyrkösjärven syntyhistoriaa. Pohjanmaan liikunta- ja urheilu Ry:n hallinnoimassa Kirkkoreitit-hankkeessa taas kartoitetaan ja dokumentoidaan historiallisia kirkkoteitä ja pyritään rakentamaan niiden yhteyteen erilaista matkailu- ja virkistystoimintaa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueille. Hanketta toteutetaan Liiverin lisäksi myös Kyrönmaalla toimivan Leader Yhyres Ry:n alueella ja on näin esimerkki myös alueiden välisestä hankkeesta.

Melontareittikyltti

KUVA: Kyrkösjärven melontareitin opastaulu oli esillä Eurooppa-päivän hankemessuilla Seinäjoen kirjastolla 9.5.

Liiverin rahoittamissa hankkeissa on edistetty myös paikallisten asukkaiden kulttuuri- ja harrastetoimintaa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran Kulttuuribuumi-hankkeessa tarjotaan maaseudun lapsille ja nuorille säännöllistä ja ohjattua kulttuuritoimintaa omilla nuorisoseurantaloilla. Hanketta toteutetaan myös Leader Suupohjan alueella. Seinäjoen kaupungin toteuttamassa Kansainvälistä asukastoimintaa -hankkeessa taas innostetaan kaupungin asukkaita kansainvälisyyteen ja luodaan uusia mahdollisuuksia kansainvälistyä asukastasolla. Hankkeessa tuodaan näkyväksi alueen kansainvälistä toimintaa sekä järjestetään erilaisia tapahtumia aihepiirin ympärillä. Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen ystävyysseurojen kanssa. 

Vapaa-ajan harraste- ja kulttuuritoiminnan ohella rahoitetaan myös elinkeinojen kehittämistä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteuttamassa 3D-lehmä -hankkeessa on kehitetty uutta teknologiaa hyödyntävän karjatalouden tarkkailusysteemi ja edistää erityisesti maatilojen digitaalisia innovaatioita. 

Toinen puoli Liiverin rahoituksesta menee yritystukiin, joita on kuluvalla kaudella rahoitettu noin 1,1 miljoonalla eurolla. Omarahoitus huomioiden näiden hankkeiden volyymi on ollut yli 4 miljoonaa euroa. Tukea on toukokuuhun 2018 mennessä myönnetty 47 yritykselle, joista 70 % on ollut alkavia yrityksiä. Alkavien yritysten lisäksi Liiverissä pyritään tukemaan erityisesti uudistuvia ja innovatiivisia yrityksiä.

-  Tässä olemmekin onnistuneet melko hyvin. Etelä-Pohjanmaan yritystutkijat ovat mm. todenneet käynnillään Liiverissä, että täältä meiltä on rahoitettu maakunnan innovatiivisimmat yritystuet, kertoo suunnittelija Telle Lemetyinen.

Tuettavien yritysten toimialat vaihtelevat suuresti, mutta viime aikoina etenkin palvelualat ovat erottuneet. Rahoituksella on tuettu esimerkiksi salibandy-, kuntosali- ja fysioterapiatoimintaa sekä myös perhekoteja. Näiden lisäksi on rahoitetut jonkin verran mm. hevostoimialaa. Suuruudeltaan perustamistuet ovat noin 20 000 euroa ja investointituet 15 000 euroa.

 QMAX Areena

KUVA: Yksi mielenkiintoinen esimerkki yritystukirahoituksesta on ollut Tanelinrannassa sijaitseva Qmax-salibandyhalli. Tutusu hallin yritystarinaan täältä.

Teksti ja kuvat: Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

Lue juttusarjan aikaisemmat jutut:

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä

Osa 4: Maaseuturahaston yritys- ja hanketuet Etelä-Pohjanmaan maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä

 

Leader Logo

Maaseuturahasto

 EDIC EP            

 

 

 

 

 

0 kommenttia
15.08.2018

FINCH-hankkeessa kehitetään kulttuuriperintöä

Kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä rahoitusvälineitä ja yhteistyömalleja halutaan kehittää

Kansainvälisen Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetun FINCH-hankkeen teemana on kulttuuriperinnön hyödyntämisen taloudelliset vaikutukset alueen kehittämiseen. Hanketta koordinoi Piemonten maakunta Italiasta. Muut mukana olevat hankekumppanit ovat Torinon yliopisto Italiasta, Saksi-Anhaltin alueen kehityspankki Saksasta, Lodzkien alue Puolasta, Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, La Riojan maakunta Espanjasta, Thessalian alue Kreikasta ja Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.  

­– Odotamme saavamme hankkeelta uusia toimintamalleja sekä parempaa tuntemusta rahoitusvälineistä koko maakuntaan. Hankkeessa tuotetaan myös kulttuuriperinnön kehittämisen toimenpidesuunnitelma. Alueellisen ja kansainvälisen kulttuuriperintöverkoston yhteistyön tiivistäminen on myös tärkeää, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja hankkeen tavoitteista.

FINCH-hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisen kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä rahoitusvälineitä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleja, jotta näiden pitkäaikaiset sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset kasvaisivat. Kulttuuriperinnön kehittämistoimilla ja investoinneilla on suora vaikutus alueen kasvuun ja uusien työpaikkojen syntymiseen.

Etelä-Pohjanmaan liitto kokoaa parhaillaan alueellista sidosryhmää, joka aloittaa työskentelyn ensi kuussa. 

Kulttuurin moninaiset alueelliset vaikutukset esillä aloitustapaamisessa

Pääpartneri Piemonten maakunta ja yhteistyökumppani Turinin yliopisto järjestivät hankkeen aloitustapaamisen Turinin kaupungissa heinäkuun alussa.

­– Hankepartnereiden aktiivinen osallistuminen tapaamiseen oli erinomainen lähtölaukaus projektille ja sen tavoitteiden saavuttamiselle. Turinin yliopiston professoreiden alustukset rahoitusvälineistä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleista kirvoittivat hyvää keskustelua ja saivat ajatusnystyrät liikkeelle, toteaa tapaamisessa mukana ollut kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Tärkeimmäksi keskustelun aiheeksi Ahola nostaa kulttuuriperintöalan moninaiset alueelliset ja paikalliset vaikutukset.

– Kaikki kulttuuriin käytettävät eurot tulevat takaisin moninkertaisesti. Vaikutus näkyy selvimmin palkoissa ja tuloissa, jotka sijoitetaan uudelleen paikalliseen talouteen, Ahola sanoo.

Taide ja kulttuuri aktivoivat taloudellista dynamiikkaa. Kulttuuriin sijoitetut voimavarat voidaan muuntaa lisäarvoksi alueellisen kertymisen ja jakamisen kautta. Pitkäaikaiset yhteistyökumppanuudet julkisten ja yksityisten tahojen välillä ovat tärkeitä, koska silloin molemmat voivat hyötyä: kun kumpikin osapuoli voi toteuttaa omia tavoitteitaan, voidaan julkisia palveluja ja infrastruktuuria tuottaa paljon tehokkaammin.

FINCH-hanketta rahoitetaan Euroopan Unionin Interreg Europe -ohjelman kautta. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,46 miljoonaa euroa, josta 1,25 miljoonaa euroa on ohjelman kautta tulevaa rakennerahastorahoitusta ja loppuosa on hankekumppaneiden omarahoitusta. Etelä-Pohjanmaan liitto laatii hankkeen aikana alueellisen kulttuuriperinnön toimintasuunnitelman tulosten täytäntöönpanoa varten. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe kestää vuoden 2020 loppuun ja toinen vaihe vuoden 2022 loppuun. www.interregeurope.eu/finch 

 

Lisätietoja:

Tuija Ahola
kehittämissuunnittelija
puh. 050 537 8071
tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
10.08.2018

Ilmoittaudu mukaan Tulevaisuusfoorumiin!

Työn murros haastaa alueet – Etukenossa vai jälkijunassa?

Aika:                  28.8.2017 klo 11.30–16.00
Paikka:              Frami F Lasipalatsi, Kampusranta 11, Seinäjoki

Työn ja teknologian murros kiihtyy ja se on yksi Suomen merkittävimmistä haasteista. Työn tekemisen tavat muuttuvat, elinkeinoelämän rakenteet ovat murroksessa ja kehitys haastaa osaamisperustan ja koko hyvinvointiyhteiskunnan. Työelämän muutokset tuntuvat yhteiskunnan kaikilla sektoreilla ja vaikutukset ilmenevät globaalilla ja kansallisella tasolla eri tavoin ja eritahtisesti. Miten suurten kaupunkiseutujen ulkopuoliset alueet voivat sopeutua ja menestyä murroksessa? Olemmeko Etelä-Pohjanmaalla valmiita uudistumaan?

Seinäjoella järjestetään 28.8.2018 tulevaisuusfoorumi, jossa käsitellään työn murroksen keskeisimpiä ilmiöitä ja vaikutuksia sekä pohditaan ratkaisuja aluetasolla. Tilaisuudessa esitellään nykyisen hallituksen tulevaisuusselontekoa työn murroksesta, jonka syksyllä ilmestyvään 2. osaan kootaan näkemyksiä ja ratkaisuja siihen, miten Suomi voi sopeutua muutoksiin ja tarttua murroksen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin.

Seminaarin asiantuntijapuheenvuoroissa aihetta tullaan käsittelemään mm. valmistavan teollisuuden sekä SOTE-sektorin näkökulmista. Päivän aikana tuotettuja näkemyksiä ja keskustelun antia tullaan hyödyntämään osana Etelä-Pohjanmaan innovaatiotoiminnan tilannekuvatyötä. 

Työn murroksen vaikutukset näkyvät jo monin tavoin jokapäiväisessä elämässämme eikä kehitysvauhti tule tästä hidastumaan. Sopeutumisen ja varautumisen kannalta olennaista on, että työn murroksen vaikutuksia selvitetään kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja keskustelua käydään niin yksilö kuin organisaatiotasolla. Murros on nähtävä mahdollisuutena.

Tilaisuus on tarkoitettu yrityksille, kuntien elinkeinotoimen edustajille, kuntien luottamustehtävissä oleville, koulutusorganisaatioille ja julkisille toimijoille.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Etelä-Pohjanmaan liitto, innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Ilmoittaudu viimeistään 22.8.2018 osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/r/tulevaisuusfoorumi

OHJELMA

11.30 Seminaarin avaus - Antti Saartenoja, Etelä-Pohjanmaan liitto
11.40 Hallituksen tulevaisuusselonteko työn murroksesta
- Kaisa Oksanen, Valtioneuvoston kanslia
- Miten Seinäjoki vastaa - Erkki Välimäki, Seinäjoen kaupunki
12:25 Innovaatiotoiminnan tilannekuva – olemmeko valmiita uudistumaan? - Miika Laurila, EP-liitto, innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke
12:55 Ryhmäkeskustelu 1.
13:15 Kahvitauko
13.30 Valmistava teollisuus: tekoälyä vai älykästä tekemistä - Hannu Reinilä, SeaMK
14.00 Ryhmäkeskustelu 2.
14:20 SOTE murros – toimintamallien ja osaamistarpeiden muutos
- Timo Sinervo, THL
- Kommenttipuheenvuoro - Minna Laitila, SONet BOTNIA
14:50 Ryhmäkeskustelu 3.
15:10 Yhteenveto – kaikki muuttuu ja mitä siitä seuraa?
15:30 Tilaisuus päättyy

Tervetuloa!

0 kommenttia
8.08.2018

Ilmianna vuoden 2018 eteläpohjalainen johtaja!

Hyvän johtamisen foorumissa teemana ”Pojasta johtaminen paranee” eli kuinka johdat Y-sukupolvea

Kuka on neljäs eteläpohjalainen vuoden johtaja? Haku on auki. Tänäkin vuonna ilmiantaa voi oman esimiehensä tai johtajan toisesta yrityksestä tai organisaatiosta. Ilmiantoja hyödynnetään valinnassa, mutta vuoden johtaja voi olla myös joku muu. Valinnasta päättää foorumia järjestävien organisaatioiden edustajista koostuva ohjausryhmä.

Valintakriteereinä hyödynnetään mm. seuraavia. Vuoden johtajalla on

- kyky saada aikaan hyviä tuloksia pitkällä tähtäimellä yhdessä henkilöstön kanssa
- kyky energisoida ja innostaa omaa henkilöstöä
- kyky johtaa itseään ja tuoda hallinnan tunnetta organisaatioonsa
- kyky uusiutua, olla luova ja katsoa tulevaisuuteen

Ilmiannot voi tehdä osoitteessa www.hyvajohtaminen.fi elokuun loppupuolelle mennessä.

Vuoden eteläpohjalainen johtaja julkistetaan Hyvän johtamisen foorumissa 9. Lokakuuta Rytmikorjaamolla. Foorumin puhujiksi saapuvat Happy or Notin toimitusjohtaja Heikki Väänänen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Y-sukupolven johtamista palkitusti tutkinut Susanna Kultalahti Vaasan yliopistosta, Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn, Kauhajoen kaupunginjohtaja Linda Leinonen sekä vuoden 2017 johtaja, Myynninmaailman Ville Orrenmaa.

Foorumiin odotetaan 200:aa osallistujaa.

Vuonna 2017 eteläpohjalaiseksi johtajaksi ilmiannettiin 48 eri henkilöä. Ilmiannetuista 37 oli yrityksistä ja 11 julkisorganisaatioista. Naisia vuoden johtajakandidaateista on 9 ja miehiä 39. Heistä vuoden johtajaksi valittiin johtaja Ville Orrenmaa Myynninmaailmasta Seinäjoelta. Kunniamaininnan sai K-Citymarket Päivölän kauppias Päivi Raja-Aho.

 

Hyvän johtamisen foorumia toteuttavat yhteistyössä Into Seinäjoki Oy, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen yliopistokeskus, Suomen Yrittäjäopisto, Sedu, Seinäjoen Nuorkauppakamari, Kuortaneen urheiluopisto ja Myynninmaailma Oy.

 

Ilmiannot voi jättää osoitteessa www.hyväjohtaminen.fi

Lisätietoja: Markku Haapasalmi, puh. 0400 677 211

0 kommenttia
3.07.2018

Toimistomme on suljettuna heinäkuussa

Etelä-Pohjanmaan liiton toimisto on suljettuna 9.-29.7.2018.

Aurinkoista ja iloista kesää kaikille!

 

PS. Jos kaipaat kesälomalla tekemistä, niin tutustu maakuntamme tapahtumatarjontaan osoitteessa epkalenteri.fi :)

0 kommenttia
27.06.2018

EU-uutiskirje 3/2018

Vuoden kolmannessa uutiskirjeessä jälleen ajankohtaisia EU-uutisia maakunnasta sekä Euroopasta. Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus toivottaa kaikille oikein mukavaa ja aurinkoista kesää!

Lue uutiskirje täältä>>

Tilaa uutiskirjeet sähköpostiisi täältä>>

0 kommenttia
21.06.2018

Toimintasuunnitelma Etelä-Pohjanmaan digitalisaation edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK ovat partnereita kansainvälisessä ERUDITE-hankkeessa, jossa edistetään maaseutu- ja kaupunkialueiden digitaalisia valmiuksia eurooppalaisessa yhteistyössä. Osana hanketta on laadittu alueellinen toimintasuunnitelma, johon kirjataan toimenpiteitä digitalisaation edistämiseksi eri teema-alueilla. Etelä-Pohjanmaan aluetta koskevassa toimintasuunnitelmassa keskeisiksi teemoiksi ovat nousseet digitaalisuuteen liittyvän osaamisen ja verkostoitumisen kehittäminen, terveys- ja hyvinvointipalvelujen digitalisaation edistäminen sekä matkailu- ja kulttuurialojen digitalisaation kehittäminen.  Toimintasuunnitelmaa on työstetty yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa. Toimintasuunnitelmaa ja siinä olevia toimenpiteitä seurataan hankkeen monitorointivaiheen ajan aikavälillä 1.4.2018–31.3.2020.

Tutustu toimintasuunnitelmaan täältä.

 Toimintasuunnitelma

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi
Etelä-Pohjanmaan liitto

ERUDITE Logo

 

0 kommenttia
20.06.2018

Pro Etelä-Pohjanmaa 3/2018

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt! Uutiskirjeessä on runsaasti asiaa mm. matkailun tulo- ja työllisyysselvityksestä, kulttuurihyvinvointi- ja laajakaistahankkeista, kolmostien ja pääradan kehittämisestä sekä käynnissä olevista rahoitushauista.

Lue Pro Etelä-Pohjanmaa 3/2018 täällä >>

Kaikki uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Etelä-Pohjamaan liiton uutiskirjeen voit tilata täältä >>

0 kommenttia
18.06.2018

Kulttuurihyvinvointi tapetilla maakunnassa

Hyvinvointia edistävien kulttuuripalvelujen tuottajille tukea ja uusia mahdollisuuksia

Terveyttä ja hyvinvointia edistävien taide- ja kulttuuripalvelujen kysynnän uskotaan Etelä-Pohjanmaalla lähivuosina edelleen kasvavan. Uusille palveluille on tarjolla erilaisia mahdollisuuksia sekä maakunnallisten sote-palveluiden että kuntien järjestämän, asukkaiden hyvinvointia tukevan kulttuuritoiminnan piiristä. Mahdollinen ongelma kehitykselle saattaa löytyä kulttuuripalvelujen tarjonnan suunnalta. Etelä-Pohjanmaalla kulttuurihyvinvoinnin palvelutuottajat ovat vielä melko hajallaan ja toiminnan organisoituminen vähäistä.

Etelä-Pohjanmaan liiton järjestämä Kulttuurihyvinvoinnin palvelutuotanto Etelä-Pohjanmaalla -hanke tukee paikallisen palvelutuotannon kasvua ja vahvistumista. Kokeiluhankkeen tavoitteena on käynnistää kehitysprosessi, joka kokoaa yhteen ja organisoi hyvinvointia edistävien taide- ja kulttuuripalveluiden tuottamisesta kiinnostuneet toimijat.

– Samalla palvelutuotantoa pyritään kehittämään tuleville sote -palvelutuottajille asetettavien vaatimusten mukaiseksi. Onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä kulttuuri- ja sote-sektorin, järjestöjen ja palvelutuottajien kesken, toteaa projektipäällikkö Esa Vienamo Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kehittämistoiminnan asiantuntijatukena toimii hankkeen kokoama, monialainen kulttuurihyvinvoinnin yhteistyöverkosto. Uusien palvelujen tuottaminen ja markkinointi vaatii myös liiketoimintaosaamista ja tietoa palvelujen tarpeesta. Kulttuuripalvelujen tiedotuksen ja markkinoinnin tueksi kootaan yhdessä kuntien kanssa maakunnallinen kulttuurihyvinvoinnin palvelutarjotin.

Digitalisaatio apuna

Kokeiluhankkeessa selvitetään myös digitalisaatioon liittyviä mahdollisuuksia kulttuurihyvinvoinnin palvelujen toteuttamisessa ja jakelussa. Digitalisaation hyödyntäminen mahdollistaa uudenlaisten vuorovaikutteisten palvelujen kehittämisen.

– Esimerkiksi ikäihmisiä osallistavia kulttuuripalveluja voidaan digitalisaation avulla viedä koteihin aiempaa edullisemmin, Vienamo sanoo.

Hankkeen järjestämässä koulutuksessa ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään palvelumuotoilun ammattilaisia. 

AIKO (Alueelliset innovaatiot ja kokeilut) -rahoitteisen hankkeen perimmäisenä tehtävänä on turvata Etelä-Pohjanmaan sote-palvelujen asiakkaiden sekä toimintakyvyltään heikentyneiden asukkaiden tarvitsemat kulttuurihyvinvoinnin palvelut ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen.

 

Teksti: Esa Vienamo

0 kommenttia
18.06.2018

Kolmostien kehittäminen vauhtiin

Vt3 on yksi Suomen tärkeimmistä teistä

– Valtatie 3 on Suomen ruokahuoltoputki ja lisäksi merkittävä kaupan kuljetusputki sekä teknologiateollisuuden kuljetusväylä. Pitäkää huolta siitä, että maakunnat pysyvät Suomen kasvukäytävässä mukana, patisti liikenteen asiantuntija, professori Jorma Mäntynen toukokuun lopussa järjestetyssä Valtatie 3 -seminaarissa Kurikassa.

Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntainsinööri Jani Palomäen mukaan vt3:n merkitystä osana pidempää kuljetusketjua ei oikein Suomessa mielletä.

– Valtatiellä 3 on yhtä suuri merkitys vienti- ja kotimarkkinateollisuuden valtaväylänä kuin valtatiellä 4. Mikäli viennin arvo nousisi paremman väylän ansiosta vaikka vain prosentin, olisi se jo vuodessa suurempi summa kuin mitä tien ensivaiheen parannukset maksaisivat, Palomäki laskeskelee.

Palomäen mukaan edunvalvonnan muotoja ja tiehankkeiden vaikutusarviointia on kehitettävä sekä etenkin elinkeinoelämän tarpeita on tuotava paremmin esille.

– Meidän on itse pidettävä asiaa esillä, muuten jäämme Helsingissä jalkoihin, hän toteaa.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan maakuntien välillä on yhteisymmärrys asian tärkeydestä sekä yhteistä näkemystä asian eteenpäin viemiseksi.  Tästä hyvänä esimerkkinä ovat maakuntaliittojen julkaisema yhteinen kannanotto, jossa ne vaativat valtatien 3 investointien nopeaa toteuttamista yhteysvälillä Tampere–Vaasa sekä yhteisen edunvalvontapaketin koostaminen, jolla pyritään vaikuttamaan hallitusohjelmaan 2019–2023. Seuraava vt3-seminaari järjestetään Vaasassa ensi vuonna.

Vt3-seminaari keräsi yhteen kolmen maakunnan – Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan – kuntapäättäjiä, virkamiehiä ja alan asiantuntijoita vauhdittamaan vt3:n kehittämistä.

Nykyinen rahoitustaso yhteiskunnan kehityksen este

Liikenneviraston hankesuunnitteluosaston johtaja Päivi Nuutinen oli samaa mieltä, että selvityksissä tulisi tuoda esiin tiehankkeiden laajempi merkitys elinkeinoelämälle, alueelle ja Suomelle. Hänen mukaansa tämä onnistuu vain kehittämällä liikennehankkeiden vaikutusten arviointia. Liikennevirasto selvittää myös ns. hyötyjä maksaa -mallin käyttöönottoa, jossa kunta tai joku muu ulkopuolinen taho maksaisi osan valtion vastuulle kuuluvista tiehankekuluista.

Kansanedustaja Lasse Hautala avasi puheessaan parlamentaarisen liikennetyöryhmän loppuraportin antia. Liikenteeltä kerätään tällä hetkellä 8 mrd. euroa, josta 2 mrd. palautuu. Hautalan mukaan potentiaalia olisi siis aika tavalla liikennetarpeiden hoitamiseen.

– Niin iso tämä ns. liikenteen rahastava rooli yhteiskuntaamme on, hän toteaa.

Hautala kertoi, että yksi loppuraportin johtopäätöksistä on se, että nykyinen liikennerahoitustaso on toiminut yhteiskunnan kehityksen esteenä, eikä pelkästään talousarviorahoitukseen perustuva liikenneverkon rahoitus ole mahdollistanut yhteiskunnan kehitystä riittävällä tavalla. Tämän seurauksena on tarvittu korjausvelkarahaa.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Anders Östergård kävi puheenvuorossaan läpi sekä käynnissä että suunnitteilla olevia vt3:n parannushankkeita. Laihialla vt3:n uusi linja avattiin liikenteelle syksyllä 2017 ja vt18:n uusi linjaus avataan liikenteelle 2018. Vt3:n ja kt67:n liittymä Kurikan kohdalla valmistuu niin ikään tänä vuonna. Vt3:n ja vt19:n Jalasjärven liittymän parantamisen tiesuunnitelma on valmis. Hankkeen kustannusarvio on 6,5 milj. euroa. Vt3:n Kyröskosken eritasoliittymän toteuttaminen käynnistyy pikapuoliin. Hankkeen kustannusarvio on noin 9,5 milj. euroa.

Tie on osa reitin imagoa

Kuljetusalan yrittäjä Jouko Hellanmaa on huolestunut tiestön kunnon heikkenemisestä.

– Jopa valtateillä on päällimmäinen asfalttikerros lähtenyt joissain kohdissa isoina paloina pois. Onkohan asfaltin tai sen kiinnityksen laadulle tapahtunut jotain, koska vikoja on jopa hiljattain pinnoitetuissakin kohdissa, hän pohti.

Työnsä puolesta myös Euroopan teitä ajelleena, Hellanmaa ihmetteli sitä, että esim. Virossa infrahankkeille on silmämääräisesti myönnetty enemmän EU:n tukea kuin Suomessa.

Wasalinen rahtipäällikkö Björn Knutar kertoi, että täsmällisyydellä on iso merkitys logistiikkaketjussa. Jos kuljetukset myöhästyvät liikenteen sujuvuuden tai tien kunnon vuoksi, siitä kärsivät monet tahot.

– Tie on osa koko reitin imagoa ja vaikuttaa suuresti siihen, miksi valitaan juuri tietty reitti. On hyvä muistaa, että vt3 on osa isompaa logistiikkakuviota Ruotsiin, Norjaan ja myös toiseen suuntaan Venäjälle, Knutar sanoi.

 

Rami Ala-Nisulan vetämässä paneelikeskustelussa olivat mukana vasemmalta lukien Tomi Kohtanen Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista, Päivi Nuutinen Liikennevirastosta, kansanedustaja Mikko Alatalo sekä Tero Voldi Pohjanmaan liitosta.

  

Teksti: Annika Pollari, Jani Palomäki

Kuvat: Jani Palomäki

0 kommenttia
18.06.2018

Ministeriöt ja Kuntaliitto kylässä

Huhtikuun viimeinen viikko oli huippuvierailujen aikaa liitossa. Ministeriöt aloittivat yhteisen Oma maakunta -kiertueensa Seinäjoelta tiistaina ja saman viikon perjantaina Kuntaliitto toi muutostukiklinikkansa Framiin.

Oma maakunta -tilaisuuden tarkoituksena oli ratkoa yhdessä ministeriöiden edustajien kanssa maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanon kriittisiä kysymyksiä Etelä-Pohjanmaalla. Tilaisuus tarjosikin valmistelutyötä tekeville, päättäjille ja kuntien edustajille mahdollisuuden keskustella kaikista muutokseen liittyvistä asioista, kuten uuden maakunnan perustamisesta, organisoitumisesta, taloudesta ja palvelujen järjestämisestä sekä uuden maakunnan elinvoimasta, ympäristötehtävistä maakunnan menestystekijöinä, työllisyyden edistämisestä, kansainvälistymisestä, palvelujen asiakaslähtöisyydestä, valinnanvapaudesta ja integraatiosta sekä digitalisaatiosta, varautumisesta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, maa- ja elintarviketaloudesta ja joukkoliikenteen suunnittelusta ja järjestämisestä.

Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri sekä maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg VM:stä uskoi vahvasti uudistuksen etenemiseen ja lainsäädännön läpimenoon. Kyselytunnilla yleisön kysymyksiin vastasi parinkymmenen asiantuntijan joukko eri ministeriöistä (VM, STM, MMM, TEM, YM, SM ja LVM).

 

Tukea muutokseen

Kuntaliiton maakuntatilaisuus keskittyi maakunta- ja sote-uudistukseen. Esillä oli Kuntaliiton ja sen yhteistyökumppaneiden tarjoamia erilaisia työkaluja ja keinoja, jotka voivat auttaa niin maakuntaa kuin kuntia uudistuksen valmistelussa. Tietoutta saatiin muun muassa talous- ja rahoitus-asioista, liikkeenluovutuksesta, työkykyriskeistä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä uudessa maakunnassa. Tilaisuudessa käytiin myös läpi kokemuksia Norjassa ja Ruotsissa sekä Kainuun pilotissa järjestetyistä maakuntavaaleista. Kuntaliiton lisäksi muutostukea olivat tarjoamassa KT Kuntatyönantajat sekä KEVA.

 

Kuntatalous-yksikön vt. johtaja Henrik Rainion mukaan suurin osa maakuntien noin 25 miljardin euron rahoituksesta on yleiskatteellista rahaa (noin 18,7 mrd €), jonka käytöstä maakunnat voivat päättää vapaasti.

 

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen kertoi ajankohtaiset kuulumiset sekä Kuntaliiton näkemykset maakunta- ja sote-uudistuksen tiettyihin kysymyksiin. Koskinen korosti myös kuntien ja maakuntien saumattoman yhteistyön merkitystä, jotta asukkaille voidaan taata tarvittavat palvelut. Myös mahdollinen kuntien ja maakuntien edunvalvontajärjestö oli tapetilla.

Kuntaliiton johto tapasi neuvottelujen merkeissä myös Etelä-Pohjanmaan liiton johtoa.

 

Teksti ja kuvat: Annika Pollari

0 kommenttia
18.06.2018

Juttusarja EU-rahoituksesta

Mistä EU:n budjetti koostuu, ketkä siitä hyötyvät ja miten se ohjautuu tarkemmin myös Suomeen ja Etelä-Pohjanmaalle? Mitkä tahot ohjaavat maaseudun kehittämistoimintaa? Mitä ovat EAKR ja ESR? Näihin ja moniin muihin EU-rahoitusta koskeviin kysymyksiin löytyy vastauksia Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen koostamasta EU:n rahoitusohjelmia esittelevästä juttusarjasta. 

Juttujen tarkoituksena on esitellä etenkin Etelä-Pohjanmaalle merkittäviä rahoitusohjelmia sekä niiden mahdollistamaa toimintaa ja kehittämistyötä alueella. Juttusarjassa tarkasteluun on otettu etenkin erilaisia kehittämishankkeita rahoittavat ohjelmat, jotka olivat esillä myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 järjestetyillä EU-hankemessuilla Seinäjoen Apila-kirjaston Jaaksi-salissa.

Lue alta juttusarjan neljä ensimmäistä artikkelia. Lisää on vielä luvassa!

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden tukijana ja syrjäytymisen ehkäisijänä

Osa 4: Maaseuturahaston yritys- ja hanketuet Etelä-Pohjanmaan maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä

 

Lue myös Kynäälyjä-blogin kirjoitus EU:n hyödyistä.

0 kommenttia
18.06.2018

Vaihemaakuntakaavasta III saatuja lausuntoja käytiin läpi viranomaisneuvottelussa

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan toinen viranomaisneuvottelu pidettiin 19.6. Kaavan teemoista keskustelua ovat herättäneet etenkin turvetuotanto ja suoluonnon suojelu, jotka nousivat vahvimmin esiin myös viranomaisten kaavaehdotuksesta antamissa lausunnoissa ja viranomaisneuvottelussa. Muita vaihekaavan teemoja ovat bioenergia, puuterminaalit ja puolustusvoimien alueet. Neuvottelussa Etelä-Pohjanmaan liitto esitteli alustavia ajatuksia lausunnoissa esiin nostettujen asioiden huomioimisesta kaavan jatkovalmistelussa. Kaiken kaikkiaan kaavan valmistelussa on löydetty hyvin ratkaisuja eri teemojen osalta, mutta tietyistä yksityiskohdista tullaan vielä käymään lisäneuvotteluja.

Viranomaisneuvottelussa raamitettiin myös kaavan jatkovalmistelun aikatauluja: kaavaehdotus tullaan asettamaan julkisesti nähtäville syksyllä ja se viedään hyväksyttäväksi maakuntavaltuustoon joulukuussa.

 

Teksti: Mari Väänänen

0 kommenttia
18.06.2018

Tulossa Työn murros haastaa alueet -seminaari

Työn murros haastaa alueet – Etukenossa vai jälkijunassa?

 

Aika:                  28.8.2017 klo 11.30–16.00

Paikka:              Frami F, lasipalatsi, Tiedekatu 2, Seinäjoki

 

Työn ja teknologian murros kiihtyy ja kehitys haastaa koko Suomen. Erilaiset ilmiöt ja vaikutukset ilmenevät globaalilla ja kansallisella tasolla eritahtisesti. Miten suurten kaupunkiseutujen ulkopuoliset alueet voivat sopeutua ja menestyä murroksessa?

Seinäjoella järjestetään 28. elokuuta tulevaisuusfoorumi, jossa käsitellään työn murroksen keskeisimpiä ilmiöitä, vaikutuksia ja pohditaan ratkaisuja aluetasolla. Tilaisuudessa esitellään nykyisen hallituksen tulevaisuusselontekoa työn murroksesta, jonka syksyllä ilmestyvään 2. osaan kootaan näkemyksiä ja ratkaisuja siihen, miten Suomi voi sopeutua muutokseen ja tarttua murroksen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin.

Seminaarin muissa asiantuntijapuheenvuoroissa aihetta tullaan käsittelemään mm. valmistavan teollisuuden sekä SOTE-sektorin näkökulmista. Lisäksi myöhemmin iltapäivällä on mahdollisuus osallistua yhteiseen työskentelyyn tulkintatyöpajassa osana innovaatiotoiminnan tilannekuvatyötä. 

Työn murroksen vaikutukset ilmenevät jo monin tavoin jokapäiväisessä elämässämme eikä kehitysvauhti tule tästä hidastumaan. Sopeutumisen ja varautumisen kannalta olennaista on, että työn murroksen vaikutuksia selvitetään kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja keskustelua käydään, niin yksilö kuin organisaatiotasolla. Murros on nähtävä mahdollisuutena.

Tilaisuus on tarkoitettu yrityksille, kuntien elinkeinotoimen edustajille, kuntien luottamustehtävissä oleville, koulutusorganisaatioille ja julkisille toimijoille.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, SeAMK, Etelä-Pohjanmaan liitto ja innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke.

Tarkempi ohjelma ilmoitetaan lähempänä tilaisuutta.

0 kommenttia
18.06.2018

Osaavan työvoiman saatavuus tilastojen valossa

Osaavan työvoiman saatavuus on aihe, joka on noussut Suomessa julkiseen keskusteluun. Se, että työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt, on hyvä uutinen, mutta työnhakijoiden vähentyminen on johtanut siihen, että työntekijöiden löytäminen on muuttunut entistä vaikeammaksi. Kun työmarkkinoille ei ole enää tullut lisää työnhakijoita, ei myöskään työllisten määrä ole kasvanut aiempaan tahtiin. Seuraavassa aihetta tarkastellaan erilaisten käytettävissä olevien aineistojen avulla sekä kansallisesta että Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta.

Työvoima muodostuu työllisistä ja työttömistä. Etelä-Pohjanmaalla työvoimaan kuului vuoden 2016 lopulla, joka on uusin käytettävissä oleva maakuntatason tieto, Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan hieman alle 86 200 henkeä. Määrä oli tuolloin pienin vuodesta 1987 alkavalla jaksolla, josta on käytettävissä aluetietoja.


Työvoiman saatavuus maakunnittain.

Raksa-ammattilaisista ja hoitajista pulaa

Suomessa oli vuonna 2017 TE-toimistoissa yhteensä 592 000 uutta avointa työpaikkaa, joka on tilastohistorian suurin määrä. Tilastokeskuksen Avoimet työpaikat -tilaston mukaan maassamme oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 60 100 avointa työpaikkaa. Näistä yhä useampi on vaikeasti täytettäviä, sillä näistä paikoista vaikeasti täytettävien osuus oli 45 %, kun se oli vuotta aiemmin 29 %. Valtaosa avoimista työpaikoista oli yrityksissä, sillä yritystyöpaikkojen osuus niistä oli maaliskuun alussa 72 %.

Toimipaikan toimialan mukaan tarkasteltuna avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi eniten toimialaryhmässä ”julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut” (O-Q) ja väheni toimialaryhmässä ”teollisuus, kaivostoiminta ja muu teollinen toiminta” (B-E). Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli paljon esimerkiksi kuljetus- ja varastointialan, rakennusalan sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimipaikoissa.

Maakunnassa ennätyksellisen paljon avoimia työpaikkoja

Etelä-Pohjanmaan osalta avointen työpaikkojen määrää voidaan selvittää työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnvälitystilaston tietojen perusteella. Tilaston mukaan maakunnassa oli huhtikuun lopussa hieman alle 2 200 avointa työpaikkaa, mikä oli suurin avointen työpaikkojen määrä huhtikuussa ajanjaksolla 2006–2018. Etelä-Pohjanmaalla on ollut vuosina 2017–18 useampana kuukautena ennätyksellisen paljon avoimia työpaikkoja, jos katsotaan saman kuukauden avoinna olleita työpaikkoja kuukauden lopulla koko ajanjakson 2006–2018 aikana. On huomattava, että kuukausittainen avointen työpaikkojen määrä vaihtelee sen mukaan, minkä kuukauden aikana työpaikkoja tulee avoimiksi, mutta näiden työpaikkojen määrän kuukausittainen trendi on ollut selkeästi kasvava viimeisen vuoden aikana.

TE-toimistot laativat kahdesti vuodessa ammattibarometrin. Maaliskuussa julkaistun ammattibarometrin mukaan Etelä-Pohjanmaalla työvoimasta oli erityisen paljon pulaa eräissä sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmissä (sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat) sekä teknologiateollisuudessa (koneenasettajat, koneistajat, konehiojat, kiillottajat ja teroittajat). Pula näissä ammattiryhmissä koskee erityisesti Seinäjoen seutua.

EK:n kansallisen suhdannebarometrin (toukokuu 2018) mukaan suhteellisesti eniten ammattityövoiman puute oli tuotannon tai myynnin kasvun esteenä tieto- ja viestintäpalveluissa (50 % vastaajista), muissa palveluissa (44 %, ovat valtaosin yksityisiä sote-palveluita) sekä kiinteistöpalveluissa (41 %). Kansallisesti parhaat suhdannenäkymät olivat puuteollisuudessa, rakennustuoteteollisuudessa ja muissa palveluissa.

 

Teksti: Marko Rossinen

0 kommenttia
18.06.2018

Tilastotietoa toisen asteen koulutuksesta

Etelä-Pohjanmaalla päättää vuosittain peruskoulun noin 2 200 nuorta. Peruskoulussa nuoret saavat yleissivistävän koulutuksen, jonka jälkeen siirtyminen toisen asteen opintoihin on toivottavaa. Maakunnan peruskoulun 9. luokan päättäneiden siirtyminen toisen asteen tutkintoon johtavaan koulutukseen on parantunut koko 2000-luvun ajan ja vuonna 2016 vain 1,9 % peruskoulun päättäneistä ei jatkanut välittömästi opiskelua. 51 % jatkoi välittömästi opintojaan lukiossa ja 46 % ammatillisessa koulutuksessa. Ammatilliseen koulutukseen välittömästi jatkaminen on yleisempää kuin maassa keskimäärin, sillä koko maassa vuonna 2016 jatkoi peruskoulunsa päättäneistä välittömästi 42,5 % ammatilliseen koulutukseen. Lukiokoulutukseen välittömästi jatkaminen on kuitenkin Etelä-Pohjanmaalla ollut viime vuosina yleisempää kuin jatkaminen välittömästi ammatilliseen koulutukseen.

Maakunnassa opiskeli vuonna 2016 lukiokoulutuksessa noin 3 400 opiskelijaa, joista 58 % oli naisia. Naiset olivat jokaisessa maakunnassa lukiokoulutuksen opiskelijoiden enemmistönä: heidän osuutensa oli suurin Etelä-Savossa (60 %) ja pienin Uudellamaalla (54 %). Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2013 aloittaneista lukiokoulutuksen uusista opiskelijoista oli ylioppilastutkinnon suorittanut vuoden 2016 loppuun mennessä 78 %. Osuus oli maakunnista korkein Ahvenanmaalla (94 %) ja pienin Kainuussa (77 %). Koko maassa vastaava osuus oli 81 %.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeli Etelä-Pohjanmaalla vajaat 4 900 henkeä ja heistä naisten osuus oli 43 %. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista maakunnassa alle 25-vuotiaita oli 92 %. Päijät-Häme oli ainoa maakunta, jossa ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden enemmistö (51 %) oli naisia. Niistä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista Etelä-Pohjanmaalla, jotka aloittivat opintonsa vuonna 2013 nuorten koulutuksessa, oli vuoden 2016 lopulla valmistunut 74 %. Osuus oli maakuntien kolmanneksi korkein. Korkein valmistuneiden maakunnittainen osuus oli Kainuussa (76 %) ja pienin Lapissa (61 %).


Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen lukuiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen.

 

Tilastokeskuksen mukaan ammatillisesta koulutuksesta vastavalmistuneet työllistyivät vuonna 2016 Etelä-Pohjanmaalla melko hyvin: vuotta aiemmin valmistuneista 65 % oli työllisiä vuoden 2016 lopussa. Korkein työllisten osuus oli Ahvenanmaalla (84 %) ja pienin Etelä-Karjalassa (58 %).

Vuoden 2016 lopulla Etelä-Pohjanmaalla asui 53 970 toisen asteen koulutuksen korkeimpana koulutuksena suorittanutta henkilöä, jotka olivat täyttäneet 30 vuotta. Heistä naisia oli 51 %.  

 

Teksti: Marko Rossinen

 

 

 

 

0 kommenttia
18.06.2018

Vastaa kulttuurin kehittämistä koskevaan kyselyyn!

Etelä-Pohjanmaan liitto päivittää Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiaa Etelä-Pohjanmaa - Jotakin parempaa vuosille 2019–2025.

Nykyisessä kulttuuristrategiassa on kuvattu muun muassa eteläpohjalaisen kulttuurin kivijalkaa ja toimintaympäristöä, ajassa vaikuttavia megatrendejä, visio vuodelle 2020 sekä maakunnan kulttuurin kehittämisen kulmakivet toimenpiteineen. Kulttuurin kehittämisen kulmakivinä ovat olleet yhteistyö, hyvinvointi, liiketoiminta ja kansainvälisyys.

Kulttuuristrategian päivitykseen liittyen liitto on kevään aikana vieraillut kunnissa keskustelemassa kuntien kulttuurin nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Kulttuuritoimijoille järjestettiin myös toukokuussa strategiatyöpaja, jossa pohdittiin strategian päivityksen tarpeita ja kulttuurin kehittämisen haasteita ja toiveita. Strategiaprosessiin sisältyvät vielä tämä kysely ja syksyllä järjestettävät työpajat.

Päivitystyössä pyrimme huomioimaan myös maakuntauudistukseen liittyvät, kulttuurin kehittämistä koskevat näkökulmat.

Päivitetty kulttuuristrategia vuosille 2019-2025 valmistuu keväällä 2019.

Kysely on tärkeä osa maakunnan kulttuuristrategian päivitysprosessia. Vastaamalla kyselyyn pääset vaikuttamaan kulttuurin kehittämiseen maakunnassa, näkemyksesi ovat siis tärkeitä! Toivomme, että vastaatte kyselyyn 10.8.2018 mennessä.

 Etelä-Pohjanmaan liiton Kulttuuristrategiaan voit tutustua täällä http://www.epliitto.fi/images/A_50_Etela-Pohjanmaa_Jotakin_parempaa_Kulttuuristrategia_2015-2020.pdf

Vastaa kyselyyn osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/BF87L78

 

0 kommenttia
12.06.2018

E-P:n tapahtumakalenteri nyt myös ruotsiksi ja englanniksi!

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri palvelee maakunnan matkailijoita kieliversioiden ja Google-käännösten avulla

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri on sekä käyttäjille että ilmoittajille maksuton tapahtumakalenteri netissä. Kalenteri tarjoaa alustan maakunnan toimijoille tiedottamiseen ja markkinointiin sekä maakunnan väelle että matkailijoille näkymän maakunnan runsaaseen ja monipuoliseen tapahtumatarjontaan.

Tapahtumakalenterista on julkaistu nyt myös kieliversiot ruotsiksi ja englanniksi. Kieliversiot palvelevat maakunnan vieraskielistä väestöä sekä kansainvälisiä matkailijoita. Tapahtumien ilmoittajat ovat vastuussa ruotsin- ja englanninkielisen tekstisisällön tuottamisesta. Tapahtumatietojen kääntämisessä on lisäksi käytössä Googlen konekäännöspalvelu, jota hyödynnetään samaan tapaan kuin monilla verkkosivustoilla ja sosiaalisen median palveluissa.

– Maakunnassamme on paljon kansainvälisiä matkailijoita ja erilaisissa tapahtumissa kävijöitä etenkin näin kesäaikaan. Tapahtumakalenteri tarjoaa kieliversioiden ja konekäännösten avulla vieraillemme hyvät perustiedot monipuolisesta tapahtumatarjonnasta, toteaa Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja.

Koska konekäännös ei tuota kielellisesti täysin oikeita käännöksiä, tapahtumien ilmoittajia kannustetaan täyttämään edes lyhyet kuvaukset tapahtumista ruotsiksi ja englanniksi.

– Kaikkia tapahtumatiedon tekstejä ei ole pakko tuottaa sekä ruotsiksi että englanniksi. Tapahtuman lyhyt kuvaus vieraalla kielellä saattaa riittää siihen, että matkailijat löytävät tapahtuman, vinkkaa Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisihteeri Hanna Hangasluoma tapahtumien ilmoittajille.

Tapahtumatietoja voidaan hyödyntää muissakin nettikalentereissa

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterin tiedot ovat helposti jaettavissa myös muihin sähköisiin kalentereihin Linked events -tapahtumarajapinnan avulla.

­– Tapahtumarajapinta on valmiina, joten tarjoamme sen mielellämme myös muiden käyttöön. Halutut tapahtumatiedot haetaan Linked events -tietokannasta hakusanojen, kuten paikkakunnan ja tapahtumaluokan avulla, Hanna Hangasluoma kertoo.

Erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia järjestävät tahot, kuten kunnat, yhdistykset, seurat ja järjestöt voivat ilmoittaa omat tapahtumansa kalenterissa veloituksetta. Linked events -tapahtumarajapinta ja -tietokanta mahdollistavat sen, että tapahtuman tiedot tarvitsee syöttää vain yhdelle lomakkeelle, ja ne voivat Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterin lisäksi näkyä eri tahojen, kuten kuntien omissa sähköisissä tapahtumakalentereissa. Tämä edellyttää sitä, että kunnan tapahtumakalenteri on rakennettu Linked events -yhteensopivaksi.

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterin tapahtumarajapintaa käyttävät jo Visit Seinäjoki -verkkosivusto sekä Tässä.fi-mobiilisovellus.

– Valmiin tapahtumatiedon hyödyntäminen Visit Seinäjoki -sivuston kalenterissa helpottaa sekä meidän että tapahtumajärjestäjien työtä, koska tietoja ei tarvitse syöttää moneen paikkaan. Avoimeen lähdekoodiin perustuvan tapahtumarajapinnan avulla pystymme hyödyntämään laadukkaita tapahtumatietoja omilla sivuillamme, sanoo Visit Seinäjoki -markkinoinnista vastaava Tuula Lahti Into Seinäjoki Oy:stä.

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta www.epkalenteri.fi.

Lisätietoa Linked events -tapahtumarajapinnasta on osoitteessa http://www.epliitto.fi/tapahtumakalenteri

 

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma
Kulttuurisihteeri
puh. 040 751 5610
hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi

 

Mikä Linked events?

Linked events kerää ja jakaa tapahtumatietoja yhtenäisessä formaatissa. Tiedot jaetaan avoimena datana, jolloin kuka tahansa voi niitä hakea ja hyödyntää – ilmaiseksi. Avoimen rajapinnan kautta tapahtumatietoa voivat käyttää vaikkapa sovelluskehittäjät. Rajapinta löytyy osoitteesta api.hel.fi/linkedevents.

Linked events -hanke on ollut käynnissä vuodesta 2013, ja sen rahoittajana toimii Helsingin kaupungin innovaatiorahasto. Hanketta on ollut toteuttamassa Forum Virium Helsinki ja siinä ovat olleet mukana kuutoskaupungit eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu.

 

0 kommenttia
8.06.2018

Uudet vaikuttamistoimielimet ovat aloittaneet toimintansa

Kuvassa vanhusneuvoston puheenjohtajisto, vasemmalta Anna-Liisa Niemi, Kustaa Kujala ja Irma Harjula.

Maakunnaliset vanhus- ja vammaisneuvostot  sekä nuorisvaltuusto ovat aloittaneet toimintansa Etelä-Pohjanmaalla. Maakuntalaki velvoittaa tulevat maakunnat asettamaan nuorisovaltuuston sekä vanhus- ja vammaisneuvostot 1.1.2020 alkaen. Etelä-Pohjanmaalla vaikuttamistoimielimiä on ryhdytty käynnistämään etuajassa. Ennakoivalla käynnistämisellä tuetaan ryhmien roolia maakunnan toiminnan suunnittelussa, valmistelussa, toteutuksessa ja seurannassa.

Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen vanhusneuvoston järjestäytymiskokous pidettiin Seinäjoella 5.6.2018. Kokouksessa valittiin maakunnallisen vanhusneuvoston jäsenet ja puheenjohtajisto.

Maakunnallisen vanhusneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Kustaa Kujala Seinäjoelta, 1. varapuheenjohtajaksi Anna-Liisa Niemi Kauhavalta ja 2. varapuheenjohtajaksi Irma Harjula Teuvalta.

Vastavalittu puheenjohtaja Kustaa Kujala pitää tärkeänä maakunnallisen vanhusneuvoston roolia yhteistyöelimenä, jossa esimerkiksi kunnallisessa vanhusneuvostossa hyväksi todettuja käytäntöjä voidaan levittää maakunnan muihinkin kuntiin. Lisäksi puheenjohtajisto toivoo, että ikäihmisten tieto ja kokemus tulisivat hyödynnetyksi myös tätä kautta.

Järjestäytymiskokouksessa maakunnalliseen vanhusneuvostoon valittiin 15 varsinaista jäsentä. Jokaisella nykyisen Etelä-Pohjanmaan kunnan vanhusneuvostolla sekä Isonkyrön vanhusneuvostolla on ollut mahdollisuus nimittää maakunnalliseen vanhusneuvostoon yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen.

KATSO VANHUSNEUVOSTON JÄSENET TÄÄLTÄ >>

Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen vammaisneuvoston järjestäytymiskokous pidettiin Seinäjoella 7.6.2018. Kokouksessa valittiin maakunnallisen vammaisneuvoston jäsenet ja puheenjohtajisto.

Maakunnallisen vammaisneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Sari Riskumäki Kurikasta, 1. varapuheenjohtajaksi Tuomas Koivuniemi Kauhajoelta ja 2. varapuheenjohtajaksi Sirpa Lammi Kauhavalta.

Puheenjohtaja Sari Riskumäki näkee maakunnallisella vammaisneuvostolla tärkeän roolin tiedonjakajana kunnallisten vammaisneuvostojen kesken.

– Toinen tärkeä näkökulma on edunvalvonta. Odotan, että maakunnallinen neuvosto tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa siihen, että palvelut järjestetään sovitulla tavalla, Riskumäki sanoo.

Järjestäytymiskokouksessa maakunnalliseen vammaisneuvostoon valittiin 17 varsinaista jäsentä. Jokaisella nykyisen Etelä-Pohjanmaan kunnan sekä Isonkyrön vammaisneuvostolla on ollut mahdollisuus nimittää maakunnalliseen vammaisneuvostoon yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen.

KATSO VAMMAISNEUVOSTON JÄSENET TÄÄLTÄ >>

Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen nuorisovaltuuston järjestäytymiskokous pidettiin Seinäjoella 15.5.2018. Kokouksessa valittiin maakunnallisen nuorisovaltuuston jäsenet ja puheenjohtajisto.

Maakunnallisen nuorisovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Henna Pitkäkangas Alajärveltä, 1. varapuheenjohtajaksi Viivi Piri Kauhavalta ja 2. varapuheenjohtajaksi Iisak Haukkala Ilmajoelta.

– On hienoa, että nuoret pääsevät vaikuttamaan uuden maakunnan valmisteluun. Maakunnallinen nuorisovaltuusto tarjoaa hyvän väylän kuntien nuorisovaltuustojen yhteistyölle, Piri ja Haukkala toteavat.

Jokaisella nykyisen Etelä-Pohjanmaan kunnan ja lisäksi Isonkyrön nuorisovaltuustolla on ollut mahdollisuus nimittää maakunnalliseen nuorisovaltuustoon kaksi jäsentä ja yksi varajäsen. Nuorisovaltuuston jäsenet ja varajäsenet ovat valintahetkellä kuntansa nuorisovaltuuston jäseniä ja iältään 13–20-vuotiaita.

KATSO NUORISOVALTUUSTON JÄSENET TÄÄLTÄ >>

 

 

0 kommenttia
7.06.2018

Haja-asutusalueiden laajakaistarakentamisen valtiontuki nyt haettavissa!

Nopea laajakaista -hanke käynnistyi hallituksen periaatepäätöksellä joulukuussa 2008. Hankkeen tavoitteena on varmistaa valtion tuen avulla nopeiden laajakaistaverkkojen rakentaminen alueilla, joille kaupallinen tarjonta ei todennäköisesti toteudu. Hankkeessa myönnetään valtiontukea nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamiskustannuksiin. Tuetut verkot on toteutettu valokuidulla ja ne mahdollistavat nopean tiedonsiirron nyt ja tulevaisuudessa.

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTARAKENTAMISEN TUEN HAKU ETELÄ-POHJANMAALLA ON NYT KÄYNNISTYNYT!

Lisätiedot sekä kuntakohtaiset hakuasiakirjat löytyvät epliitto.fi/laajakaista-sivulta

Etelä-Pohjanmaan liitolle osoitetut hakemukset on toimitettava 3.8.2018 klo 15.00 mennessä sähköisenä osoitteella kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi ja jani.palomaki@etela-pohjanmaa.fi.

Maakuntaliitot valitsevat yhteyksien rakentamiseen tarvittavan julkisen tuen saajan. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto hallinnoi Kaista kaikille -yhteishanketta, jossa koordinoidaan ja valmistellaan kahdeksan maakunnan laajakaistahankkeet: Lappi, Kainuu, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa sekä Pohjois-Savo.

Lisätietoja laajakaista-asioista voi lukea www.laajakaistainfo.fi-sivulta tai Viestintäviraston sivuilta.  

 

 

 

0 kommenttia
7.06.2018

Suomen päärata TEN-T-ydinverkkokäytäviin

Euroopan komissio ehdottaa Suomen pääradan mukaan ottamista EU:n liikenneverkon ydinkäytäviin - päätös mahdollistaa EU-rahoituksen hakemisen pääradan investointeihin

Euroopan komissio on julkaissut 6. kesäkuuta esityksensä seuraavasta Verkkojen Eurooppa (CEF)-ohjelmasta EU:n rahoituskaudelle 2021­-2027. Suomen päärata on esityksessä mukana osana North Sea­–Baltic -ydinkäytävän laajennusta pohjoiseen.

Ohjelman kautta toteutetaan Euroopan TEN-liikennepolitiikkaa ja rakennetaan uutta sekä kunnostetaan ja kehitetään nykyistä liikenneinfrastruktuuria. Komission esitys uudeksi CEF-instrumentiksi toisi 30,6 miljardia euroa TEN-liikenneverkon kehittämistarpeisiin.

TEN -liikennepolitiikan mukaisesti ydinverkkoon on valittu yhdeksän multimodaalista ydinkäytävää, jotka priorisoidaan myös CEF-investointien valinnassa. Suomessa päärata (ja valtatiet 4 ja 29) välillä Helsinki–Tornio kuuluu tällä hetkellä TEN-T-ydinverkkoon, mutta ei ydinkäytäviin. Ydinkäytävistä Scandinavian–Mediterranean- sekä North Sea–Baltic -ydinkäytävät ulottuvat aivan eteläisimpään Suomeen. Nyt suurin osa Suomesta jää ydinkäytävien - ja siten myös EU-rahoituksen - ulkopuolelle.

Etelä-Pohjanmaan liiton vs. maakuntajohtajan Antti Saartenojan mukaan päätös on merkittävä Etelä-Pohjanmaan kannalta.

– Päätös tulee mahdollistamaan merkittävän lisäresurssin hyödyntämisen Seinäjoki–Tampere-yhteysvälin kehittämiseksi välittömästi tarvittavaksi kaksiraiteiseksi osuudeksi. Samalla päätös myös velvoittaa Suomea kehittämään päärataa, jotta sen palvelutaso vastaa EU:n asettamaa tavoitetta TEN-T-verkolle, hän sanoo.

Suomi - mukaan lukien laaja pääradan toimijoista koostuva 11 maakunnan edunvalvontaryhmä, jota vetää Pirkanmaan liitto - on systemaattisesti ajanut North Sea–Baltic -ydinkäytävän laajennusta pääradan osalta. Pääradan kiinnittyminen ko. ydinkäytävään mahdollistaisi CEF-rahoituksen hakemisen pääradan välttämättömiin kehitys- ja korjaushankkeisiin EU:n seuraavalla rahoituskaudella.

Euroopan komission tänään julkaisema CEF-esitys on merkittävä erävoitto Suomelle ja pääradan ja koko Suomen elinkeinoelämälle. Seuraavaksi esitys menee Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyyn. Oleellista onkin nyt varmistaa, että esitys hyväksytään ilman suuria muutoksia sekä sisällön että rahoitustason osalta. Tämä tarkoittaa, että päärataryhmän vaikuttaminen jatkuu tulevina kuukausina sekä kotimaassa että Brysselissä. Lopullinen päätös CEF-instrumentista - osana EU:n rahoituskehystä - tulee toivottavasti vuoden 2019 loppuun mennessä, jotta hankkeita päästään toteuttamaan heti uuden ohjelmakauden alkaessa.

 

Lisätietoja:

Etelä-Pohjanmaan liitto
Vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845 , antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi
Vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, puh. 040 356 8044 , markus.erkkila@etela-pohjanmaa.fi

Komission tiedote: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-4029_fi.htm   
Listaus ehdotetuista laajennuksista (CEF/Annex I): https://ec.europa.eu/transport/sites/transport/files/2018-06-06-cef-annex-memo.pdf

 

Liite:

Suomen pääradan HelsinkiTornio ja sen vaikutusalueen perustietoja

Pääradan merkitys Suomen taloudelle, elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle on kiistaton. Pelkästään eteläisen ja läntisen Suomen osalta pääradan vaikutuspiiriin kytkeytyy noin 60 prosenttia Suomen väestöstä sekä työpaikoista ja työvoimasta, samoin yritysten liikevaihdosta, ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta. Pääradan (ja VT4:n) seutukuntien osuus koko maan BKT:sta on lähes kaksi kolmannesta ja asukasluku noin 3,1 miljoonaa. Väkiluvun on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 12 % (3,5 miljoonaa asukasta).

Pääradalla on useita tavaraliikenteen kannalta Suomen merkittävimpiä tuotannollisia keskittymiä (metalli- ja kemianteollisuus, sisältää elektroniikkateollisuuden, metsäteollisuus, elintarviketeollisuus ja alkutuotanto, kauppa). Lisäksi päärata palvelee lähes kaikkia Suomen merisatamia ja sen vaikutusalueen lentoasemien matkustajamäärä on 90 % koko maan lentoasemien matkustajamääristä.

Päärata on myös Suomen tärkein henkilöliikenneyhteys rautateillä, joka yhdistää Pohjois-Suomen ja Länsirannikon kasvukeskukset pääkaupunkiseutuun. Helsinki–Tampere -väli (4,1–6,0 milj. matkustajaa/vuosi) on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosa.

Pääradan tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan vuodesta 2013 vuoteen 2025 n. 7 % (Helsinki–Tampere +16 %; Tampere–Oulu +1 %; Oulu–Kemi +4 %; Kemi–Tornio +68 %). Pääradan rataosien yhteenlasketun matkustajamäärän odotetaan kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2030 noin 40 prosenttia (Helsinki–Tampere + 38 %; Tampere–Oulu + 39 %; Oulu–Kemi + 50 %).

Tällä hetkellä pääradan 810 kilometristä 67 prosenttia on yksiraiteista, mistä aiheutuu monin paikoin merkittäviä kapasiteetti- ja häiriöherkkyysongelmia.

 

 

0 kommenttia
1.06.2018

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu mutta toimeenpano viivästynee

Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella on syytä olettaa, että sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua jatketaan mutta uudistuksen toimeenpano viivästyy.

– Lausunnon tultua vasta äskettäin julkiseksi on vielä mahdotonta esittää tarkkaa arviota siitä, miten lausunto vaikuttaa valtakunnalliseen päätöksentekoon tai maakunnassamme tapahtuvaan valmisteluun, sanoo valmistelujohtaja Asko Peltola.

Peltolan mukaan olennaisinta on, että uudistus etenee ja että perustuslakivaliokunnan esittämät muutokset voidaan toteuttaa eduskuntakäsittelyssä.

– Näin ollen arvioisin, että lait on edelleen mahdollista päättää eduskunnan kevätistuntokauden aikana ja sen jälkeen voidaan edetä seuraavaan vaiheeseen. Se, että kokonaisuuden katsottiin muodostavan pohjan jatkotyölle, on toki positiivinen uutinen, summaa Peltola.

Peltola kertoo, että uudistuksen valmisteluhenkilöstö jatkaa työtehtävissään normaalisti maanantaina. Silloin ryhdytään pohtimaan jatkoa Etelä-Pohjanmaan kannalta.

– Tulemme tiedottamaan muutoksessa mukana oleville organisaatioille sekä sidosryhmillemme asian etenemisestä.

Lisätietoja: Valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

1.06.2018

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset on selvitetty Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaalla on viime vuosina panostettu paljon matkailun kehittämiseen. Matkailun vaikuttavuutta on seurattu säännöllisesti neljän vuoden välein tehdyn matkailun tulo- ja työllisyysselvitysten avulla. Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudellisista vaikutuksista laadittu uusin seurantaselvitys on vuoden 2016 tilanteesta. Kehitystä on verrattu vuoteen 2012.

Etelä-Pohjanmaan välitön matkailutulo vuonna 2016 oli 331 milj. € ja välillinen matkailutulo 177 milj. €. Kun vielä otetaan huomioon matkailun aikaansaamat palkkatulo- ja verotulovaikutukset niin matkailun kokonaishyöty Etelä-Pohjanmaalle oli noin 626 milj. €. Matkailun kokonaishyöty on jonkin verran pienentynyt vuodesta 2012, jolloin se oli 663 milj. €.

Matkailun välitön työllisyysvaikutus oli vuonna 2016 noin 1 720 henkilötyövuotta ja välillinen vaikutus 745 htv eli yhteensä 2 464 htv. Matkailun työllisyysvaikutukset ovat pienentyneet noin sadalla henkilötyövuodella verrattuna vuoteen 2012.

Matkailun merkitys Etelä-Pohjanmaan aluetaloudelle on suuri. Matkailun osuus Etelä-Pohjanmaan yritysten kokonaisliikevaihdosta oli vuonna 2016 noin 3,4 % ja henkilötyövuosista noin 3,7 %.

Toimialoittain tarkasteltuna matkailusta hyötyy eniten vähittäiskauppa, jonka saama matkailutulo oli vuonna 2016 noin 202 miljoonaa euroa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan matkailutulo oli noin 50 miljoonaa euroa. Seuraavaksi eniten matkailutuloa keräsivät virkistys-, urheilu- ja kulttuuripalvelut sekä huoltamotoiminta.

Seutukunnittain tarkasteltuna suurimman osuuden matkailutulosta kerää Seinäjoen seutukunta (160 milj. €) ja seuraavaksi suurimman osuuden Kuusiokuntien seutukunta (132 milj. €). Kunnittain tarkasteltuna suurimpia matkailukuntia aluetaloudellisessa mielessä ovat Alavus (välitön matkailutulo 117 milj. €), Seinäjoki (88 milj. €) ja Kauhava (29 milj. €).

Etelä-Pohjanmaalla rekisteröityjen yöpymisten määrä kasvoi vuosina 2001–2012 noin 24 %. Vuosina 2012–2016 yöpymisten määrä on edelleen kasvanut (3 %), mutta kasvu on selvästi hidastunut. Vuonna 2016 Etelä-Pohjanmaalle kertyi rekisteröityjä yöpymisiä noin 692 860. Yöpyneistä matkailijoista 94 % oli suomalaisia ja 6 % ulkomaisia. Sekä kotimaisten (+1 %) että ulkomaisten (+45 %) yöpyjien määrä on lisääntynyt vuosina 2012–2016.

Matkailutilastojen ulkopuolelle jää kuitenkin suuri joukko matkailijoita, koska alle 20 vuodepaikan yrityksissä yöpyneet matkailijat jäävät niiden ulkopuolelle. Samoin kesämökeissä yöpymiset eivät tilastoidu. Matkailijoiden rekisteröimättömiä yöpymisiä arvioitiin olleen Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2016 noin 890 000 majoitusvuorokautta.

Etelä-Pohjanmaalla yöpyvistä kotimaan matkailijoista 78 % oli vapaa-ajanmatkalla ja 22 % työmatkalla. Alueella yöpyneistä ulkomaisista matkailijoista suurin osa (75 %) oli työmatkalla. Etelä-Pohjanmaan matkailun kansainvälinen kasvu on tapahtunut pääosin ammattiin liittyvän matkustamisen kautta.

Tutustu Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvitykseen tarkemmin täällä>> 

0 kommenttia
25.05.2018

GDPR eli EU:n uusi tietosuoja-asetus - Mitä se tarkoittaa meillä?

EU:ntietosuojauudistus astuu voimaan tänään 25.5.2018, ja myös Etelä-Pohjanmaan liitto on sen johdosta laatinut tietosuojalausunnon sekä henkilörekisterien tietosuojaselosteet ja tarkistanut muutoinkin tietoturvakäytäntönsä.

Etelä-Pohjanmaan liiton tietosuojalausunnon tarkoituksena on kertoa niistä periaatteista ja käytännöistä, joita me Etelä-Pohjanmaan liitossa noudatamme henkilöstömme, työnhakijoidemme, luottamushenkilöidemme, yhteistyökumppaniemme ja muiden tärkeiden sidosryhmimmen sekä asiakkaidemme yksityisyyden suojan, viestinnän luottamuksellisuuden ja muiden oikeutettujen intressien varmistamiseksi.

Etelä-Pohjanmaan liitto kerää, käsittelee ja säilyttää sellaisia henkilötietoja henkilöstöltään, työnhakijoiltaan, luottamushenkilöiltään, yhteistyökumppaneiltaan ja muilta sidosryhmiltään sekä asiakkailtaan, joita se tarvitsee lakisääteisen viranomaistehtävänsä hoitamiseen ja tiedotusvelvollisuuden täyttämiseen, tai joita sillä on lupa kerätä, käsitellä ja säilyttää rekisteröidyn suostumuksen tai rekisteröidyn ja Etelä-Pohjanmaan liiton välille syntyneen sopimuksen perusteella. Kenenkään henkilötietoja ei luovuteta eteenpäin muille tahoille ilman rekisteröidyn suostumusta, siitä erikseen sopimatta tai ilman lain edellytystä.

Tutustu tietosuoja- ja tietoturvakäytäntöihimme tarkemmin täällä >>

Koko tietosuojalausunnon voit lukea täällä >>

Lisätietoa Etelä-Pohjanmaan liiton tietosuojaa ja tietoturvaa koskevista asioista saa arkipäivisin klo 8.00–15.45 tietosuojavastaava Marjut Ojanperältä, puh. 0400 299 745, marjut.ojanpera@etela-pohjanmaa.fi.

 

0 kommenttia
24.05.2018

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolun voittajat on valittu

Kuva: Matias Ulfves

Seinäjokelaiset Notta Systems ja Foodwest Etelä-Pohjanmaan Kasvupolun voittajat

Etelä-Pohjanmaan lupaavimmaksi kasvajaksi on Kasvu Openin sparrausprosessin jälkeen valittu Notta Systems Oy ja kunniamaininnan sai Foodwest Oy. Yritykset etenevät valtakunnalliseen finaaliin 100 parhaan kasvuyrityksen joukkoon. Tästä sadan joukosta valitaan Startup ja Start Again -sarjojen parhaat yritykset valtakunnallisessa finaalissa lokakuussa.

Valinnat tehtiin kaikkiaan 15 kasvuhaluisen yrityksen joukosta, jotka seulottiin asiantuntijoiden kahden päivän sparraukseen 64 hakijasta.Tuomaristo kiinnitti valintoja tehdessään huomiota erityisesti markkinapotentiaaliin, tiimin osaaminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, liiketoiminnan skaalautuvuus ja miten se eroaa toimialan muista toimijoista.

Voittaja on seinäjokelainen vuonna 2006 perustettu Notta Systems Oy, jolla on ratkaisu verkkokaupan ja erityisesti Kaukoidästä tulevien, koneellisesti vaikeasti lajiteltavien pakettien automatisointiin. Ratkaisu mahdollistaa tietokoneohjatun manuaalisen lajittelun ja lähetysvirtojen yhdistämisen, mikä lisää ennustettavuutta ja uusia hinnottelumalleja operaattoreille. Tuomariston vakuutti erityisesti yrityksen vahva kansainvälistymispotentiaali, tuote ja palvelukokonaisuuden vastaaminen ajan haasteisiin, määrätietoinen ja systemaattinen kehittäminen sekä hyvä tiimi.

Kunniamaininnan saaja, vuonna 1995 perustettu Foodwest Oy on elintarvikealan asiantuntija ja kehittäjä, joka auttaa elintarvikealan pieniä ja isoja yrityksiä kaupallistamaan, tuotteistamaan, uudistamaan valikoimaansa. Tuomaristo arvosti erityisesti tiimin vahvaan toimialaosaamista, yhteistyöverkostoa sekä uusiutumiskykyä.

Asiantuntijoiden kahden päivän maksuttoman sparrauksen saivat myös Emma's & Mama's / Emmas Shop Oy, FinNero Oy Ltd sekä VV-Kuivaus Oy Seinäjoelta, Finanssila Oy sekä SeiKat Oy Kauhavalta, Jokipiin Pellava Oy Jalasjärveltä, Investigo Oy Ab Vaasasta, Pohjanmaan Erikoispurku Oy Kuortaneelta, Willsoft Oy, MA-Tech Oy sekä Jucat Oy Lapualta, Fysio 2000 Oy Ilmajoelta sekä Nuohous ja Ilmastointi Tohtorit Oy Jurvasta.

Tuomaristoon kuuluvat Pertti Kinnunen Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista, Marja-Riitta Vest Viexposta, Tapio Seppä-Lassila Into Seinäjoelta, Mikko Isoniemi Myynninmaailmasta, Kari Hytönen Finnveralta, Petra Sippola Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, Jorma Kukkeenmäki Suomen Yrittäjäopistosta sekä Timo Kalliomäki Nordeasta.

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku on osa Kasvu Openia, jonka valtakunnallinen finaali, Kasvu Open Karnevaali, järjestetään 24.─25.10.2018 Jyväskylässä. Finaaliin pääsee kaikkiaan 100 yritystä eri Kasvupoluilta, joita järjestetään tänä vuonna eri toimialoilla ja alueilla yhteensä 26.

Lisätietoja

Emilia Suosalo, Kasvupolun fasilitoija, Aava & Bang Oy, p. 0400 802 926, emilia.suosalo@bang.fi
Pertti Kinnunen, toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, p. 040 5340 875, pertti.kinnunen@kauppakamari.fi

Kasvu Open on valtakunnallinen sparrausohjelma pk-yrityksille, joka auttaa yrityksiä niiden kasvuhaasteissa. Sparraus on valituksi tulleille yrityksille maksutonta. Vuonna 2018 tavoitteena on antaa ohjausta 411 yritykselle yli tuhannen asiantuntijan voimin. Vuosi huipentuu Kasvu Open Karnevaaliin lokakuussa 2018, jossa 100 finalistin joukosta valitaan Suomen parhaat kasvuyritykset.
--------------------------
Kasvupolun mahdollistavat Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan liitto, Myynninmaailma Oy, Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus ry Neuvoa-Antava, Suomen Yrittäjäopisto, Xport Oy, Viexpo Oy, Seinäjoen AMK, Koulutuskeskus Sedu, Into Seinäjoki, JPYP ─ Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Yrityskehitys Fasadi ─ Alavuden Kehitys Oy, BSTR Luova Konttori Oy, EY ja seuraavat kaupungit: Kauhava, Lapua, Ilmajoki, Kurikka, Kuortane sekä valtakunnalliset kumppanit Nordea, Finnvera, Technopolis, Varma, If, Team Finland, BusinessJKL, Keski-Suomen Liitto, Grano, Laukaan kunta, TT-Säätiö, Jyväskylän Messut, Jyväs-Caravan, Isku ja San Francisco Oy.
-------------------------
*Aava & Bang Oy on valtuutettu Kasvu Open -tapahtumien järjestäjä ja voittoa jakamattoman Kasvu Open Oy:n osakas. Muut osakkaat ovat Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki ja Kasvun Roihu Oy.

0 kommenttia
15.05.2018

Eurooppa-päivää juhlittiin Seinäjoella EU-hankkeisiin tutustuen

Etelä-Pohjanmaalla käynnissä olevat EU-hankkeet esittäytyivät Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa järjestetyillä EU-hankemessuilla. Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen järjestämillä messuilla oli mukana laaja kirjo erilaisia kehittämishankkeita kahdeksasta eri rahoitusohjelmasta. Myös hanketoimijoiden kirjo messuilla oli monipuolinen. Aktiivisimpia hankerahoituksen hyödyntäjiä maakunnassamme ovat mm. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Sedu, Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus EPTEK ry, Etelä-Pohjanmaan liitto, Thermopolis Oy, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Metsäkeskus. Mukana messuilla olivat myös Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu sekä Kyrönjoen Koskihäjyt. Tapahtumaa juonsi aiemmistakin Eurooppa-päivän tapahtumista tuttu Anssi Orrenmaa ja vierailijoille tarjottiin salissa kakkukahvit.

Hankemessut tarjosivat erinomaisen alustan tutustua alueella käynnissä olevaan hanketoimintaan ja siihen, mihin kaikkeen rahoitusta voidaan hyödyntää.  Messut tarjosivat hyvän verkostoitumismahdollisuuden myös hanketoimijoille. Päivän aikana luotiinkin paljon uusia kontakteja, jotka toivon mukaan konkretisoituvat tulevassa hankkeiden välisenä yhteistyönä.

Rakennerahasto-ohjelma tutuksi EU in my Region -kampanjan avulla

Tapahtumaa juhlistettiin osana rakennerahasto-ohjelmien EU in my Region -kampanjaa, jonka tavoitteena on ollut tuoda näkyväksi etenkin rakennerahasto-ohjelman vaikutuksia Euroopan alueilla. Rakennerahasto-ohjelmista mukana olikin yhteensä 12 hanketta, viisi (5) aluekehitysrahaston ja seitsemän (7) sosiaalirahaston hanketta. Aluekehitysrahaston hankkeissa kehitetään yleisesti alueen elinvoimaisuutta, innovatiivisuutta ja osaamista. Ohjelman hankkeista neljä oli Seinäjoen ammattikorkeakoulun hankkeita ja yksi Koulutuskuntayhtymä Sedun hanke. Aihepiirit vaihtelivat hankkeissa ruokaketjun kehittämisestä, logistiikka-, maarakennus- ja rakennusalan kehittämiseen sekä kokeilujen ja kaupallistamisen edistämiseen pk-yrityksissä. Tutustu aluekehitysrahaston hanketoimintaan lisää täältä.

Sosiaalirahaston hankkeissa taas pyritään erityisesti parantamaan työllistymistä, kehittämään osaamista sekä estämään syrjäytymistä.  Messuilla mukana olleissa ESR-hankkeissa edistettiinkin laidasta laitaan erilaisia asioita, kuten työllistymistä ja kouluttautumista, monialaisia palveluja, naisyrittäjyyden tukemista sekä myös yritysten henkilökunnan osaamista ja hyvinvointia.  

Sedun koordinoimassa Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa Etelä-Pohjanmaalle rakennetaan maakunnallinen ohjaamoiden verkosto. Ohjaamoiden tarkoitus on ohjata ja neuvoa nuoria ja nuoria aikuisia monialaisesti mm. kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa.  Ohjaamojen tunnuslause voitaisiinkin tiivistää seuraavaan: ”Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita se Ohjaamosta”.  Sedun koordinoimassa Step On -hankkeessa taas pyritään kehittämään työelämän ulkopuolella olevien työnhakutaitoja sekä osaamista työpajatoiminnan kautta. Seinäjoen kaupungin koordinoimassa OSMO - Osallisuutta monialaisesti -hankkeessa taas kehitetään maakunnallinen yhteistoimintamalli työelämän ulkopuolella olevien asiakkaiden palveluiden rakentamiseksi.

Sosiaalirahaston hankkeilla voidaan kehittää myös yritysten työntekijöiden osaamista. Messuilla oli mukana mm. Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus, EPTEK Ry:n, Seinäjoen Ammattikorkeakoulun ja Sedun yhteishanke Taitoja hyvinvointipalveluja tuottaville pk-yrityksille simulaation keinoin, jossa edistetään erityisesti maakunnassa toimivien sosiaali- ja terveysalan pienyritysten henkilökunnan osaamista innovatiivisen simulaatiovalmennuksen avulla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön koordinoimassa Digivaattori-hankkeessa taas edistetään EP:n alueen valmistavan teollisuuden pk-yritysten digitaalisia valmiuksia.

Maaseudun elinvoimaisuuden edistämistä Maaseuturahaston hankkeilla

Rakennerahasto-ohjelmien lisäksi mukana oli myös upea kattaus maaseuturahaston hankkeita. Maaseuturahaston hankkeilla edistetään luonnollisesti maaseudun elinvoimaisuutta. Etelä-Pohjanmaalla ohjelmasta voi hakea rahoitusta sekä ELY-keskukselta että myös paikallisilta Leader-ryhmiltä. Hankemessuilla oli yhteensä 16 maaseuturahaston hanketta, joista kymmenen (10) oli ELY-keskuksen rahoittamaa ja kuusi (6) Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiverin rahoittamaa hanketta. Myös maaseuturahaston hankkeissa aihepiirit vaihtelivat laajalti erilaisten toimialojen kehittämisestä, yrittäjyyden, metsän- ja luonnonhoidon, kulttuurin ja matkailun kehittämiseen.

Messuilla oli esillä useampi metsä- ja luontoaiheinen hanke. ProAgria Etelä-Pohjanmaa esitteli messuilla mm. UHMA -hanketta, jossa pyritään luomaan yhteistyön malleja uhanalaisen maaseudun luonnon hoitamiseen. Esillä messuilla oli myös Helsingin yliopiston Ruralia Instituutin Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanke, jossa edistetään luontohoiva- ja luontovoimapalveluihin liittyvää yritystoimintaa maakunnassa. Metsäkeskus taas esittely messuilla Pohjalaiset metsät aktiivisiin käsiin -hanketta, jossa taas pyritään vauhdittamaan metsien siirtymistä aktiivisille metsänomistajille sekä lisäämään aktiivista ja yritysmäistä metsänomistusta.

 

Maaseuturahastosta rahoitetaan mm. hankkeita maaseudun luonnon kehittämiseksi. Kuvassa hankkeittan esittelevät Metsäkeskuksen, ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja Luonnonvarakeskuksen edustajat.

Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran esittelypisteellä yleisö pääsi tutustumaan seuran pyörittämiin kulttuuri- ja maahanmuuttajien kotoutumista edistäviin hankkeisiin. Leader-rahoitteisessa Kulttuuribuumi -hankkeessa esimerkiksi järjestetään erilaista kulttuuriharrastustoimintaa maaseudun lapsille ja nuorille. Kotiseutu kotoisaksi -hankkeessa taas tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista järjestämällä erilaista toimintaa ja tapahtumia, joissa maaseudun uudet ja vanhat asukkaat kohtaavat ja tutustuvat toisiinsa. Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura on myös toistaiseksi ainut Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa oleva eteläpohjalainen toimija. Kansainvälisessä WIR - Welcome and Integration for Refugees -hankkeessa tutustutaan muiden Euroopan maiden hyviin kotouttamiskäytäntöihin ja sovelletaan niitä mahdollisuuksien mukaan omalla alueella.

Maaseutuohjelman hankkeilla edistetään maakunnassamme myös maaseudun matkailua ja matkailureittejä. Messuilla mukana oli mm. SeAMkin Matka kasvuun -hanke, jossa tuetaan pienten matkailu- ja palvelualan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kehittymistä.  Kyrönjoen Koskihäjyjen Melontaelämys -hankkeessa taas on rakennettu Kyrkösjärven rantaan melontakeskusta sekä toteutettu Kyrönjoelle omaa vesielämysreittiä.  Pohjanmaan Liikunta- ja Urheilu Ry:n hallinnoimassa Kirkkotiet -hankkeessa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueille tuotetaan monimuotoinen kirkkotiekonsepti.

Kansainvälistymistä Erasmus+ ja Interreg -ohjelmien kautta

Paikallisten ja maakunnallisten kehittämishankkeiden ohella mukana oli suuri määrä myös kansainvälisiä hankkeita. Kansainvälisiä hankkeita toteutetaan alueellamme etenkin Erasmus+-ohjelman sekä Interreg -ohjelmien kautta.

Erasmus+-ohjelmaa hyödyntävät alueellamme etenkin oppilaitokset sekä nuorten liikkuvuuden osalta myös kuntien nuorisotoimet ja Leader-ryhmät. Messuilla mukana oli yhteensä kuusi (6) hanketta.  Koulutuskuntayhtymä Sedun pisteellä esiteltiin opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuushankkeita sekä kahta strategista kehittämishanketta.  SWIRL - Student Work Experience in Real Life -hankkeessa esimerkiksi edistetään eurooppalaisessa yhteistyössä opiskelijoiden siirtymistä työelämään mm. tukemalla opiskelijoiden urasuunnittelu- ja työelämätaitoja sekä vahvistamalla ammattiin opiskelevien nuorten ammatti-identiteettiä.  APPsolutely Competent -hankkeessa taas kehitetään IT-alan opiskelijoiden työnhakuun liittyvää osaamista etenkin digivalmiuksien ja kulttuurien välisen viestinnän osalta. Strategisia hankkeita toteutetaan monipuolisesti myös Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Mukana messuilla oli Seamkista mm. Prominence ja StartUp2 -hankkeet.

Seinäjoen kaupungin esittelypisteellä yhdessä Leader-rahoitteisen Kansainvälistä asukastoimintaa Seinäjoelle -hankkeen kanssa esittäytyi myös Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien nuorisotointen Eurooppalaisen Vapaaehtoispalvelun nuoret. EVS on Erasmus+-ohjelmaan kuuluva vapaaehtoispalvelu, jota etenkin kuntien nuorisotoimet ovat ahkerasti hyödyntäneet Etelä-Pohjanmaalla. Esittelypisteellä olikin mukana kolme nuorta, jotka suorittavat paraikaa vapaaehtoistyötä Seinäjoen ja Lapuan kunnissa.

Rakennerahasto-ohjelmien alueellisten budjettien kaventuessa nykyisellä ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaalla on määrätietoisesti aktivoiduttu alueiden välisten Interreg-hankkeiden hyödyntämisessä. Hankemessuilla esittäytyikin runsas määrä, yhteensä 14 kappaletta, Interreg-hankkeita. Yksi aktiivinen toimija kansainvälisissä hankkeissa on ollut EPTEK Ry, joka esitteli messuilla kahta kansainvälistä hanketta Nordic Telemedicine Center ja ProVaHealth -hankkeita. Merenkurkun alueella toimivan Botnia-Atlantica -ohjelmasta rahoitetussa NTC -hankkeessa on rakennettu Suomeen ja Ruotsiin etälääketiedettä esitteleviä keskuksia. Seinäjoen Mediwestillä sijaitsevassa huoneessa esitellään erityisesti kotihoitoon liittyvää etälääketieteen teknologiaa, kun taas Merenkurkun toiselle puolelle Uumajaan perustetussa keskuksessa näytteillä on erityisesti sairaalaympäristöissä toimivaa etälääketieteen teknologiaa. Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa ProVaHealth -hankkeessa taas edistetään Itämeren alueella toimivien Living labien yhteistyötä sekä helpotetaan myös terveysalan pk-yritysten tuotteiden ja palveluiden pääsyä osaksi Living labien toimintaa.

 

EPTEK Ry:n esittelypisteellä vieraat pääsivät tutustumaan myös Pyry-hoivarobottiin, joka reagoi silityksiin mm. ääntelemällä ja liikkeillä.

Messuilla esittäytyi myös Lapualla sijaitseva Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy, joka on viime vuosina ollut aktiivinen myös kansainvälisissä hankkeissa. Thermopoliksen pisteellä yleisö pääsi tutustumaan mm. ZeroCo2 ja LowTemp -hankkeisiin. Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetussa ZerCo2 -hankkeessa selvitetään nollaenergiarakentamisen parhaita käytäntöjä ja politiikkaa Euroopan alueilla.  Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa LowTemp -hankkeessa taas kehitetään kaukolämpöverkkoja kohti matalan lämpötilan eli ns. neljännen sukupolven verkkoja. Thermopolis Oy:n pisteellä esiteltiin myös maaseutuohjelmasta rahoitettua VISU - Liiketoimintaa lämmöstä -hanketta, jossa taas vaihdetaan tietoa lämpöyrittäjyyteen, metsäenergian hyödyntämiseen ja energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa virolais-suomalaisessa yhteistyössä.  

Etelä-Pohjanmaan liiton pisteellä esillä olivat kaikki 7 liitossa käynnissä olevaa kansainvälistä hanketta. Hankkeissa kehitetään mm. maaseudun digitaalisia palveluja (ERUDITE), maaseudun liikenneratkaisuja (MAMBA), pk-yritysten kiertotaloutta (CESME), ruokahävikkiratkaisuja (Ecowaste4Food), uusiutuvaa yhteisöenergiaa (Co2mmunity), ruokaketjun innovatiivisuutta (NICHE) ja älykkään erikoistumisen strategian toteuttamista (EmpInno).

EP-liiton pisteellä esittelyssä oli seitsemän Interreg-hanketta. Ruoalla lastatulla kuorma-autolla demonstroitiin ruokahävikin syntymistä Suomessa. Tiesitkö, että Suomen kotitalouksissa syntyy vuosittain 7800 kuorma-autollista ruokahävikkiä?

Eurooppa-päivän ja hankemessujen innoittamana EU-tietokeskus toteuttaa huhti-toukokuun aikana juttusarjaa EU-rahoituksesta, joissa esitellään tarkemmin alueella toimivia rahoitusohjelmia ja niiden hyödyntämistä. Jutut kootusti EU-tietokeskuksen  nettisivuilla: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus.

Teksti: Hanna Meriläinen

Kuvat: Susanna Anttila

0 kommenttia
15.05.2018

Valtatie 3 -seminaari Kurikassa

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan maakunnat järjestävät yhteisen Valtatie 3 -seminaarin Kurikassa maanantaina 28.5.2018 kello 12.00-16.00. Paikkana on Hotel Kurikka, os. Hovinkatu 1.

Seminaarissa käsitellään vt3:n yhteysvälin Tampere-Vaasa investointitarpeita ja -kohteita. Seminaari on tarkoitettu kaikille vt3:n vaikutusalueen julkisille ja yksityisille toimijoille sekä kansanedustajille kolmessa vaalipiiristä (Pirkanmaa, Vaasa ja Satakunta). 

Ilmoittaudu mukaan to 24.5. klo 12 mennessä osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/vt3seminaari.

Katso koko ohjelma täältä >>

Suoraa livelähetystä seminaarista voi seurata Etelä-Pohjanmaan liiton Facebook-sivulla osoitteessa facebook.com/epliitto. Twitterissä aihetunniste on #vt3vauhtiin.

Seminaarin käytännön järjestelyistä vastaavat Etelä-Pohjanmaan liitto ja Kurikan kaupunki.

Hotel Kurikan lounas on tarjolla klo 11 alkaen. Vaihtoehdot ja hinnasto löytyvät osoitteesta http://www.hotelkurikka.fi.

Kurikas tavatahan!

 

Lisätietoja:

Markus Erkkilä, markus.erkkila@etela-pohjanmaa.fi, 040 356 8044
Jani Palomäki, jani.palomaki@etela-pohjanmaa.fi, 040 688 3187
Simo Kankaanpää, simo.kankaanpaa@kurikka.fi, 044 550 2977

0 kommenttia
6.05.2018

Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 4: Maaseuturahaston yritys- ja hanketuet Etelä-Pohjanmaan maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä

Suomen ja myös Etelä-Pohjanmaan kannalta merkittävin EU-rahoitusohjelma on Euroopan maaseuturahasto. Ohjelma vastaa yli 67 % eli 5,7 mrd. € Suomen koko EU-budjetista. Suuri osa rahoituksesta on viljelijätukia, joita ohjataan enemmän kansallisesti ja tarveperusteisesti. Niiden osuus budjetista on nykyisellä ohjelmakaudella yli 4,2 mrd. euroa, mikä vastaa noin kolmea neljäsosaa ohjelman koko budjetista. Toiseksi suurin osuus, noin 11 % budjetista menee yritys- ja hanketukiin, jotka on jaettu ohjelmakauden alussa maakunnallisesti. Etelä-Pohjanmaan osuus tästä 621 miljoonan euron budjetista on noin 57,2 miljoonaa euroa, mikä on muihin maakuntiin nähden varsin merkittävä. Suomen maakunnista vain Pohjois-Pohjanmaa saa rahoitusta Etelä-Pohjanmaata enemmän. Kolmanneksi suurin osuus rahoituksesta ohjataan maatalouden rakennetukiin, jotka vastaavat noin 7 % koko budjetista. Rakennetukien maakunnalliset määrärahat päätetään vuosittain maa- ja metsätalousministeriössä. Esimerkiksi vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaan määrärahat olivat yli 70 miljoonaa euroa.

Noin 6 % eli 300 miljoonaa euroa rahoituksesta on ohjattu paikallisten Leader-ryhmien myöntämään rahoitukseen. Etelä-Pohjanmaan neljän Leader-ryhmän yhteisrahoitus nykyisellä ohjelmakaudella on noin 23,8 miljoonaa euroa. Leader-ryhmien tuet ovat niin ikään myös yritys- ja hanketukia, jolloin maaseudun kehittämistoimintaan ohjautuva rahoitus on yhteensä noin 81 miljoonaa euroa. Tässä artikkelissa keskitytään tarkemmin maakunnallisten, ELY-keskuksesta myönnettävien yritys- ja hanketukien hyödyntämiseen Etelä-Pohjanmaalla.

Maaseuturahasto

Taulukko 1: Manner-Suomen maaseutuohjelma 2014-2020. Lähde: Harri Ahlgren, Työ- ja elinkeinoministeriö, PP-esitys, 23.3.2018.

Kehittämistoiminnan kansalliset painopisteet

Maaseudun kehittämistoimintaa ohjaa sekä kansallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 sekä maakunnallisesti ohjelmakausiksi laadittavat alueelliset strategiat. Kansallisessa ohjelmassa on määritetty kolme toimintaa ohjaavaa strategista painopistettä, jotka on lueteltu seuraavasti:

  1. Biotalouden edistäminen, maatalouden harjoittaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti ja eettisesti hyväksyvällä tavalla
  2. Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista
  3. Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa

Tavoitteena on mm. lisätä maaseudun osaamista, tiedonvälitystä, innovaatioita ja yhteistyötä, hillitä ilmastonmuutosta ja tehostaa siihen sopeutumista, parantaa luonnon monimuotoisuutta sekä vesistöjen ja maatalouskäytössä olevan maaperän tilaa, monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa ja samalla myös parantaa työllisyyttä, palveluita ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ohjelman tavoitteena on myös vahvistaa maataloustuotannon kilpailukykyä sekä kannustaa maaseutuyrityksiä vastaamaan kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin. Lue lisää

Ruokaprovinssin, yrittäjyyden, metsävarojen hyödyntämisen ja alueen vetovoiman kehittämistä

Etelä-Pohjanmaan alueellisessa kehittämissuunnitelmassa taas on linjattu neljä kehittämisen painopistettä. Ensimmäiseksi painopisteeksi on valittu ruokaprovinssin kehittäminen, jossa tavoitteena on muun muassa vahvistaa ja uudistaa elintarvikeketjun kilpailukykyä, kehittää alan toimijoiden osaamista sekä luoda uudentyyppisiä elämyskonsepteja aihepiirin ympärille. Tavoitteena on myös taata taloudellisesti kannattava ja ympäristöystävällinen elintarvikeketjun toimina. Painopisteessä korostetaan myös elintarvikejalostajien ja maatalouden teknologiayritysten sitouttamista alan kehittämiseen sekä Etelä-Pohjanmaan tunnetuksi tekemistä Suomen johtavana ruokamaakuntana.

Toinen kehittämisen painopiste on yrittäjyyden edistäminen. Tavoitteena on monipuolistaa maaseudulla toimivien yritysten toimialarakennetta ja kehittää erityisesti toimialojen välistä yhteistyötä sekä vahvistaa yritystoimintaa. Painopisteessä korostetaan myös yrittäjien osaamisen vahvistamista, uusien innovaatioiden ja teknologioiden hyödyntämistä sekä yrittäjyyttä tukevien innovaatioympäristöjen, toimintamallien ja tukiverkostojen kehittämistä ja hyödyntämistä. Tavoitteena on myös tunnistaa entistä paremmin kasvuhakuiset yritykset sekä madaltaa yritysten kansainvälistymiskynnystä.

Metsävarojen monipuolista hyödyntämistä koskevassa painopisteessä taas pyritään metsävarojen täysimääräiseen hyödyntämiseen luontoarvot huomioon ottaen.   Painopisteessä tavoitteena on lisätä metsäenergian tuotantoa ja käyttöä, edistää puurakentamista ja alueen puuteollisuuden kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. Tavoitteena on parantaa myös metsien metsänhoidollista tilaa sekä hyödyntää ja kehittää toimialan ja metsänomistajien osaamista mm. tutkimuksen, tuotekehityksen, koulutuksen ja neuvonnan keinoin.

Alueellisen kehittämissuunnitelman neljäs painopiste on alueen vetovoiman kasvattaminen.  Painopisteessä kehitetään mm. maaseutuasumista, maaseudun palveluja ja palvelumalleja, maaseudun luontoympäristöjä, kyliä ja paikallisyhteisöjä. Tavoitteena on edistää myös pienimuotoisia investointeja, maaseutumatkailua ja kansainvälistymistä sekä vähähiilisen energian käyttöön ottoa. Tutustu Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisstrategiaan täältä.

Yritystukia, yleishyödyllisiä investointeja ja kehittämishankkeita

Yritys- ja hanketukien rahoitus jakautuu luonnollisesti yritysrahoitukseen ja hankerahoitukseen. Maakunnallisesta budjetista tuet on jaettu keskimäärin puoliksi. Yritysrahoituksessa tuen saajina ovat mikroyritykset sekä pienet alle 50 henkilöä työllistävät yritykset. Tukimuotoja ovat mm. perustamistuki, investointituki sekä investoinnin toteutettavuustutkimus. Perustamistuki vaihtelee suuruudeltaan 5000–35000 euron välillä. Tukea voi lisäksi saada myös kokeiluun 2000–10000 euroa. Investoinneissa tukiprosentti on 20 % ja minimituki 2000 euroa. Toteutettavuustutkimuksissa taas tukiprosentti on 40–50. Huhtikuuhun 2018 mennessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta on myönnetty yritystukia yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla ja näiden tukien kokonaisinvestoinnit ovat olleet hieman yli 50 miljoonaa euroa. Lue lisää yritystuista täältä

Hankerahoitusta myönnetään taas koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin, peruspalvelujen ja kylien kunnostukseen sekä yhteistyöhankkeisiin ja Maaseudun innovaatioryhmiin. Kansallista budjettia on maakunnille jaettavien osuuksien lisäksi ohjattu valtakunnallisiin ja koordinaatiohankkeisiin sekä maaseudun innovaatioryhmille. Hankkeet voivat olla valtakunnallisia, alueiden välisiä, alueellisia, kansainvälisiä tai paikallisia. Käytännössä toimenpiteitä toteutetaan kahdella hanketyypillä: kehittämishankkeilla ja yleishyödyllisillä investointihankkeilla. Vuoden 2018 huhtikuuhun mennessä Etelä-Pohjanmaalla on rahoitettu yhteensä 75 kehittämishanketta, joiden tuki on ollut yhteensä noin 14,5 miljoonaa euroa.  Yleishyödyllisiä investointihankkeita on taas rahoitettu yhteensä 48 kappaletta. Hankkeiden tuki on ollut noin 4,8 miljoonaa euroa ja investointien kokonaiskustannukset noin 9,7 miljoonaa euroa.

Hanke-esimerkkejä Etelä-Pohjanmaalta

Etelä-Pohjanmaalla toimii tälläkin hetkellä lukuisia maakunnallisia kehittämishankkeita. Hankerahoitusta hyödyntävät kattavasti alueen eri toimijat ja organisaatiot, kuten yliopistot, ammattikorkeakoulu, toiseen asteen ammatilliset oppilaitokset, maa- ja metsätalousalan kehittämis- ja tutkimusorganisaatiot sekä myös kunnalliset kehittämisyhtiöt. Hankkeiden aihepiirit vaihtelevat luonnollisesti painopisteiden mukaan. Etelä-Pohjanmaalla ainoastaan Seinäjoen ydinkeskustan alue on rajattu pois ohjelma-alueesta.

Ruokaprovinssin kehittämistä

Ruokaprovinssin kehittäminen on yksi alueellinen painopiste Etelä-Pohjanmaalla ja yksi Ruokaprovinssi-brändin aktiivisimmista kehittäjistä on ollut Seinäjoen kaupungin kehittämisyhtiö Into Seinäjoki. Into Seinäjoki toteutti yhdessä Sedu Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa Kasvua ruokaprovinssista -lähiruokahankkeen, jossa vahvistettiin Etelä-Pohjanmaan asemaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettuna ruokamaakuntana. Kolmivuotisen (1.10.2015–31.10.2017) hankkeen tavoitteena oli mm. edistää alueen lähiruokatoimijoiden verkottumista ja yhteistyötä, lisätä yritysten osaamista erilaisilla liiketoimintavalmennuksilla sekä parantaa ruokaketjun toimeentuloa menekkiä edistämällä sekä lisätä lähiruokatietoisuutta alueella. Hankkeen aikana perustettiin mm. ruokaprovinssi.fi -verkkosivusto, joka kokoaa yhteen ruokaprovinssin kuulumisia ja alueen toimijoita. Into Seinäjoki on jatkanut Ruokaprovinssin kehittämistä mm. tällä hetkellä meneillään olevalla Ruokamatkailun kehittämishankkeella, jossa mukana on myös Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteen on kehittää Etelä-Pohjanmaan ruokamatkailutarjontaa sekä parantaa yritysten osaamista erityisesti ruokamatkailun tuotteistamisessa. Tutustu Ruokaprovinssi-sivustoon täältä.

Yrittäjyyden edistämistä

Toinen painopiste Etelä-Pohjanmaalla on maaseudun yrittäjyyden edistäminen. Yksi esimerkki yrittäjyyden edistämisestä on Suomen yrittäjäopistossa meneillään oleva Promotion of Immigrant Entrepreneurship eli PIE -hanke, jonka tavoitteena on tiedottaa erityisesti Etelä-Pohjanmaalla asuvia maahanmuuttajia yrityksen perustamiseen liittyvistä vaiheista, toimenpiteistä, tuista ja yrityspalveluista sekä herätellä heidän kiinnostustaan yrittämiseen.  Vuoden 2017 alussa käynnistyneessä hankkeessa on järjestetty erilaisia tapahtuma ja infotilaisuuksia aihepiiriin liittyen. Kokemuksia on taltioitu myös videoille, joihin voi tutustua mm. täältä.

Helsingin yliopiston Ruralia instituutissa meneillään olevassa Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hankkeessa taas pyritään löytämään uudenlaisia ratkaisuja maaseudun palvelutuotannon ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi sekä edistämään yhteisölähtöisen palvelutuotannon kehittymistä Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksissä. Hankkeessa selvitetään erityisesti kyläyhdistysten näkemyksiä ja ajatuksia yhteisöllisestä palveluntuotannosta. Hankkeessa on pidetty mm. maakunnallisia työpajoja, joissa on tuotu esiin yhteiskunnallisen yrittäjyyden käsitettä. Mukana on ollut myös viisi pilottikylää, jotka ovat olleet kiinnostuneita edistää yhteiskunnallista yrittäjyyttä alueellaan.  Loppuvaiheessa hankkeen tulokset ja kokemukset kootaan vielä yhteiskunnallisen yrittäjyyden oppaaseen.

Metsävarojen monipuolista hyödyntämistä

Kolmas keskeinen painopiste Etelä-Pohjanmaalla on metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen. Hankkeita ovat toteuttaneet mm. alueen ammatilliset oppilaitokset, Metsäkeskus sekä ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Metsävarojen monipuolista hyödyntämistä on edistetty alueellamme mm. Metsäkeskuksen, Sedun ja Kpedun yhteisessä Motit liikkeelle -koulutushankkeessa. Hankkeen päätavoitteena on lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien mahdollisuuksista, kannustaa yrittäjämäiseen metsätalouden harjoittamiseen sekä luoda edellytyksiä päätöksentekoon, joka johtaa metsien monipuoliseen käyttöön. Hankkeessa järjestetään monipuolisesti erilaista koulutusta uusille ja vanhoille metsänomistajille sekä haetaan uusia ratkaisuja ja toimintamalleja yrittäjämäiseen metsätalouden harjoittamiseen.

Toinen metsävarojen hyödyntämistä edistävä hanke on Suomen metsäkeskuksen toteuttama Pohjalaiset metsät aktiivisiin käsiin -tiedotushanke, jonka tavoitteena on vauhdittaa metsien siirtymistä aktiivisille metsänomistajille sekä lisätä aktiivista ja yritysmäistä metsänomistusta. Hankkeessa on tähän mennessä järjestetty 120 erilaista tiedotus- ja infotilaisuutta, joihin on osallistunut lähes 4000 osallistujaa.

Alueen vetovoiman edistämistä

Neljäs ja viimeinen painopiste alueellisen vetovoiman kasvattaminen, jota edistetään mitä moninaisimmilla tavoilla. Etelä-Pohjanmaan nuoriseura toteuttaa tällä hetkellä 2,5-vuotista Kotiseutu kotoisaksi -hanketta, jonka tavoitteena on tukea maahanmuuttajien kotoutumista järjestämällä erilaista ryhmätoimintaa ja tapahtumia sekä vahvistamalla kotouttamisen parissa alueella toimivien organisaatioiden osaamista ja verkostoitumismahdollisuuksia.  Seinäjoen Ammattikorkeakoulun toteuttamassa Matka Kasvuun -hankkeessa taas tuetaan pienten matkailu- ja palvelualan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kehittymistä sekä kotimaan markkinoilla että kansainvälisessä kilpailussa. Kaksivuotisessa hankkeessa kehitetään mm. digitaalisia ekosysteemejä sekä tuotetaan toimintamalleja ja työkaluja yritysten menestymisen tueksi.

Maaseudun luontoympäristöjä kehitetään paraikaa mm. alueiden välisessä UHMA - Uhanalainen maaseudun luonto hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jossa mukana ovat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ProAgriat, Luonnonvarakeskukset sekä Metsähallitus. Hankkeessa edistetään arvokkaiden alueiden luonnon- ja maisemanhoitoa yhteistyötä sekä toimenpide- ja rahoitusmalleja kehittämällä. Lue lisää : www.proagria.fi/uhma

Vähähiilisen energian käyttöön ottoa edistetään taas Thermopolis Oy:n, Suomen Metsäkeskuksen ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun yhteisessä kolmivuotisessa VISU- Liiketoimintaa lämmöistä -hankkeessa. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa Virossa toimivan sisarhankkeen kanssa. Hankkeen päätavoitteena on edistää vähähiilisyyttä ja torjua ilmastonmuutosta uusitutuvan energian käyttöä lisäämällä ja energiatehokkuutta parantamalla. Hankkeen tavoitteen on myös lisätä alueen kansainvälistä tutkimus- ja hanketoimintaa sekä kehittää kansainvälistä osaamista ja luoda uusia kv-yhteistyöverkostoja. etenkin lämpöyrittäjäliiketoiminnan ja metsäenergian aloilla.

Teksti: Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

Lue juttusarjan aikaisemmat jutut:

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä

Lue myös Kynäälyjä-blogikirjoitus EU:n hyödyistä:

Mitä hyötyä on EU:sta?

0 kommenttia
4.05.2018

EU-uutiskirje 2/2018

Vuoden toisessa EU-uutiskirjeessä juttua erityisesti EU-rahoituksesta käytävästä keskustelusta sekä rahoituksen näkyväksi tekemisestä.
Antoisia lukuhetkiä!

Lue uutiskirje täältä>>

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä>>

0 kommenttia
30.04.2018

Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden tukijana ja syrjäytymisen ehkäisijänä

Euroopan sosiaalirahaston hankkeilla tuetaan työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä muun muassa osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Ohjelman tuilla pyritään edistämään esimerkiksi tasa-arvoa, ehkäisemään syrjäytymistä, kehittämään osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia sekä kehittämään myös järjestelmiä, jotka helpottavat esimerkiksi työmarkkinoiden toimintaa tai aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Ohjelma kuuluu osaksi Suomen rakennerahasto-ohjelmaa 2014–2020 yhdessä Euroopan aluekehitysrahaston kanssa. Euroopassa ohjelman budjetti on yhteensä 121 miljardia euroa, josta Suomeen on allokoitu hieman yli 1 miljardi ja Etelä-Pohjanmaalle edelleen noin 13 miljoonaa euroa. Sosiaalirahastonkin suhteen Etelä-Pohjanmaa saa rahoitusta moniin maakuntiin nähden melko vähäisesti. Etelä-Pohjanmaata vähemmän ESR-rahoitusta saa ainoastaan kolme maakuntaa, Etelä-Karjala, Pohjanmaa ja Kanta-Häme.

Taulukko1

Taulukko 1: Rakennerahasto-ohjelman 2014–2020 alueellinen rahoitus (EAKR + ESR). Lähde: Harri Ahlgren, Työ- ja elinkeinoministeriö, PP-esitys 23.3.2018.

Ohjelman painopisteet Etelä-Pohjanmaalla

Ohjelmasta rahoitettavat toimenpiteet on jaoteltu kolmeen toimintalinjaan, joita ovat: työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Ensimmäiseksi mainitussa toimintalinjassa tavoite on tuottaa ja kehittää työllistymisen tukemisen malleja sekä yksilöllisiä tukitoimia eri toimijoiden yhteistyönä. Keskiössä ovat etenkin alle 30-vuotiaiden ammattiin valmistuvien ja valmistuneiden siirtymät sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat yli 54-vuotiaat työttömät. Hankkeilla kehitetään mm. työllistymistä tukevien toimijatahojen yhteistyötä sekä kehitetään monikanavaisia neuvonta- ja ohjauspalveluita tukemaan työllistymistä. Myös mikro- ja pk-yrityksissä työskenteleville voidaan järjestää täydennyskoulutusta, kehittää uudistumista ja muutosvalmiutta lisäävää osaamista sekä työssä jaksamista parantavia toimintamalleja ja palveluja.

Ohjelma toisessa toimintalinjassa pyritään kehittämään koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista mm. lisäämällä opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja kasvusuuntautunutta ajattelutapaa yrittäjyyteen eri koulutusasteilla. Hankkeilla edistetään esmierkiksi toisella ja korkea-asteella opiskelevien siirtymisen sujuvuutta koulutusasteelta toiselle sekä työelämään. Samalla hankkeilla on  lisätty myös opintojen aikaista työelämäyhteistyötä sekä kehitetty uusia, vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja. Kolmannessa toimintalinjassa taas tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien työmarkkinoille pääsyä edistävien sekä syrjäytymistä ehkäisevien palvelumallien ja verkostojen kehittämistä.

Ohjelman hyödyntäminen Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaalla ohjelmaa rahoitetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Kuluneella ohjelmakaudella maakunnassamme ESR-hankkeita on rahoitettu tähän mennessä noin 6 miljoonalla eurolla. Rahoitettuja hankkeita on ollut 19, joista 15 on edelleen käynnissä. Hanketoteuttajia ovat olleet mm. Etelä-Pohjanmaan kunnista Seinäjoki ja Alavuden kaupunki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, Vaasan yliopisto, Rytmi-instituutti ja Seinäjoen elävän musiikin yhdistys.

ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija, Johanna Latvalan mukaan alueella kaivattaisiin edelleen hankkeita, joissa kehitetään mm. nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työmarkkinoille pääsyä edistäviä palvelumalleja ja verkostoja. -Tarve olisi myös työelämävalmiuksien, elämänhallinnan ja työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääville hankkeille, Latvala kertoo. Eurooppa-päivänä 9.5. järjestettävillä EU-hankemessuilla mukana on lähes puolet tällä hetkellä käynnissä olevista hankkeista.

Ohjaamot ja Preppaamo nuorten työllistymisen tukena

Sosiaalirahaston hankkeilla on kuluneella ohjelmakaudella tuettu erityisesti nuorten työllistymistä edistäviä hankkeita. Etelä-Pohjanmaalla käynnistyi vuoden 2017 alussa maakunnallinen Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hanke, jonka tavoitteena on ollut luoda ohjaamoiden verkostomalli vaikeassa asemassa olevien nuorten tueksi koko maakunnan alueelle. Hanketta hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja siihen kuuluu 13 Etelä-Pohjanmaan kuntaa, jotka jakautuvat yhteensä seitsemään alueeseen. Ohjaamot ovat kaikille alle 30-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille tarkoitettuja ohjaus- ja neuvontapisteitä, joissa on tarjolla monialaista palvelua. Ohjaamot yhdistävät siis esimerkiksi oppilaitosten, TE-palveluiden, kunnan nuorisotyön, työllistymisen ja yritysten palveluita. Päätavoitteena on erityisesti nuorten työllisyyden ja kouluttautumisen tukeminen.

Ohjaamot ovat valtakunnallista toimintaa, joka on päätetty vakinaistaa Suomeen. Toiminnan taustalla on kolme ministeriötä (TEM, STM ja OKM) ja se on osa hallituksen ajamaa nuorisotakuuta. Suomessa toimiikin tällä hetkellä noin 50 Ohjaamoa. Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen ohjaamo aukesi tammikuussa 2018 Ilmajoelle ja toinen maaliskuussa 2018 Kauhavalle. Vuoden mittaan Ohjaamo-toimintaa käynnistyy myös muillakin EP:n alueilla. Ohjaamo hanke on mukana Eurooppa-päivän hankemessuilla. Lisätietoa hankkeesta muun muassa Ohjaamoiden kansallisilla nettisivuilla sekä Facebookissa Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa sivustolla.  

Nuorten työllistymistä on edistetty myös Seinäjoen elävän musiikin yhdistyksen hallinnoimassa Preppaamo -hankkeessa. Hankkeessa alle 30-vuotiaille nuorille on luotu oppimisympäristö elävän musiikin kulttuuriympäristöön rytmikorjaamolle Seinäjoella. Preppaamo-toimintaan osallistuvat nuoret ovat päässeet kartuttamaan osaamistaan etenkin tapahtumatuotantoihin liittyvistä tehtävistä. Erilaisia osa-alueita ovat olleet mm. esitystekniikkaan, ravintolatyöhön, tapahtumatuotantoon, visuaaliseen viestintään, instrumentti- ja bändijohtamiseen sekä turvallisuuteen liittyvät tehtävät. Preppaamo-hanke päättyy toukokuussa 2018 ja hankkeen päättäjäisiä vietetään Eurooppa-päivän 9.5. Rytmikorjaamolla klo 14 lähtien. Eurooppa-päivän hankemessuilta onkin hyvä jatkaa matkaa Preppaamon päättäjäisiin. Onnistunut hanke on hakenut myös jatkorahoitusta, jonka pitäisi selvitä toukokuun 2018 aikana. Lisätietoa hankkeen toiminnasta Preppaamon sivuilta.

Digitaalisten valmiuksien kehittämistä

Sosiaalirahaston hankkeilla edistetään maakunnassamme myös niin työntekijöiden, työnhakijoiden kuin mikro- ja pk-yritysten digitaalisia valmiuksia. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa käynnissä olevassa Digivaattori -hankkeessa esimerkiksi pyritään nostaa valmistavan teollisuuden pk-yritysten tuottavuutta ja työnhyvinvointia lisäämällä mm. yritysten henkilöstön osaamista digitalisaation ja teollisen internetin mahdollisuuksista. Hankkeessa järjestetään koulutuksia sekä tuodaan esiin yritysten digitalisaation hyviä sovelluksia. Hanke hyödyntää erityisesti Seamkin Tekniikan yksikön teollisen internetin laboratorion osaamista ja teknologiaa, minkä kehittämistä on rahoitettu erityisesti myös aluekehitysrahoituksella. Digivaattori on mukana Eurooppa-päivän hankemessuilla ja sen toimintaan voi tutustua tarkemmin hankkeen kotisivuilta.

Digivaattorin lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä on meneillään naisten yrittäjyyttä ja johtajuutta tukeva Smart Ladies in Digital World -hanke. Hankkeessa on rakennettu malli naisopiskelijoiden ja yrittäjien yhteistyön pohjaksi, jossa on sivuttu erilaisia teemoja aihealueeseen liittyen. Malli on tiivistetty myös oppaaksi, johon voit tutustua täältä. Hankeaikana on järjestetty erilaisia työpajoja, luentoja ja haastatteluita teemaan liittyvistä asioista. Hankkeen päätösseminaari järjestetään toukokuun lopulla Seinäjoella, jossa kuullaan myös Saimi Hoyerin puheenvuoro yrittäjyydestä ja uskaltamisesta. Lisätietoa hankkeesta ja sen tapahtumista hankkeen blogista.

Digitaalisia valmiuksia kehitetään myös Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Sedun ja alueella toimivien -työpajojen STEP ON -yhteishankkeessa, jossa tavoitteena on kehittää etenkin opiskelijoiden ja työpajojen valmentautujien valmiuksia toimia erilaisissa digiympäristöissä nini opinnoissa, työnhaussa kuin työelämässä. Hankkeen tavoitteena on siis lisätä valmentautujien varmuutta erilaisten sähköisten palveluiden käytössä, kuten työnhaussa, yhteishauissa sekä KELAn ja verohallinnon palveluissa, henkilökohtaisen ohjauksen sekä erilaisten digityöpajojen kautta. Toiminta-aikana hankkeessa on järjestetty mm. erilaisia työnhaun digipajoja sekä DeeJee -koulutusta, jossa Sedun kolmannen vuoden opiskelijoita on opastettu työnhakuvideon tekemisessä ja ePortfolion hyödyntämisessä. Hankkeessa tuotetaan myös selkokielistä materiaalia sähköisten välineiden ja palveluiden hyödyntämisen tueksi. Tutustu hankkeen aikana tuotettuun materiaaliin täältä.

Moniammatillisten palveluiden kehittämistä

Etelä-Pohjanmaan TYP eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu toteuttaa Etelä-Pohjanmaan alueella OSMO-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää monialaisen palvelun maakunnallisia yhteistoimintamalleja. Kohderyhmänä hankkeessa ovat erityisesti työelämän ulkopuolella olevat aikuissosiaalityön ja monialaisen yhteispalvelun asiakkaat sekä heidän parissa toimivat työntekijät. Tavoitteena on luoda yhteiset käytännöt koko maakunnan alueelle myös tuleva maakuntauudistus silmällä pitäen. Käytäntöjä rakennetaan mm. asiakasosallisuuden edistämiselle ja asiakkaan osaamisen tunnistamiselle, palvelutarpeen arvioinnille, työ- ja toimintakyvyn selvittämiselle sekä tiedontuotannon menetelmille. Yhteistyötä tehdään mm. maakunnan kuntien, TE-palveluiden, Kelan, kehittäjäasiakkaiden sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Lisätiedot hankkeesta EPTYP:in nettisivuilta.

Teksti:
Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

Lue juttusarjan aikaisemmat jutut:

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Lue myös Kynäälyjä-blogikirjoitus EU:n hyödyistä:

Mitä hyötyä on EU:sta?

0 kommenttia
29.04.2018

Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen kuuleminen

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on kokouksessaan 20.11.2017 käynnistänyt Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen. Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaava käsittelee kauppaa, keskustatoimintojen alueita ja liikennettä. Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää kaupan sijoittumista ohjaavat kaavamerkinnät ja -määräykset vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Kaavamuutos ei koske keskustojen ulkopuolisia km-merkintöjä eikä liikenteen ja logistiikan merkintöjä. Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä marras-joulukuussa 2017.

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 23.4.2018 asettaa II vaihemaakuntakaavan muutoksen valmisteluvaiheen aineiston nähtäville 30.4.–21.6.2018 väliseksi ajaksi. Valmisteluvaiheen aineistosta voi nähtävilläolon aikana lausua mielipiteensä. Mielipide lähetetään Etelä-Pohjanmaan liiton kirjaamoon (kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi) tai PL 109, 60101 Seinäjoki.

Valmisteluvaiheen aineisto on nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton internetsivuilla osoitteessa www.epliitto.fi/vaihemaakuntakaava2muutos, liiton toimistolla (Kampusranta 9 C, 4. krs, Seinäjoki) sekä kaikissa jäsenkunnissa.

Kaikille avoin kaavan esittelytilaisuus järjestetään 6.6.2018 klo 17 Framilla Seinäjoella (kokoustila Swingi, Frami B, Kampusranta 9). Tervetuloa!

Lisätietoja:

Vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, p. 040 356 8044
Ympäristösuunnittelija Mari Väänänen, p. 040 024 3640

Seinäjoella 30.4.2018
ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO

0 kommenttia
27.04.2018

Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Euroopan aluekehitysrahasto, tai tuttavallisemmin EAKR, on yksi keskeisimmistä EU:n rahoitusohjelmista, josta myös Etelä-Pohjanmaa saa osansa. Ohjelman tavoitteena on parantaa työllisyyttä sekä edistää alueiden elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Ohjelman osuus EU:n koko budjetista on suurin, noin 280 mrd. euroa (43 %), josta noin 1,5 mrd. euroa ohjautuu Suomeen. Suomen EU-budjetista ohjelma kattaa kuitenkin vain enää noin 19 %, sillä Suomi luetaan Euroopan tasolla kehittyneimpiin maihin ja näin ollen myös rahoitusosuuskin on esimerkiksi Itä-Euroopan maihin huomattavasti pienempi. Etelä-Pohjanmaan yhteispotti rakennerahastoille on noin 43 miljoonaa euroa, josta noin 24 miljoonaa euroa on ohjattu aluekehitysrahaston hankkeisiin. Ohjelmasta rahoitetaan sekä yleisempiä kehittämishankkeita että erityisesti pk-yrityksille suunnattuja kehittämisavustuksia. Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan liitto hallinnoi rahoitusta yleisten kehittämishankkeiden osalta ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus yritysten kehittämisavustusten osalta. Lisäksi pieni potti rahoituksesta on osoitettu Business Finlandille tutkimushankkeiden rahoitukseen. Muutoin tuo 23 miljoonan euron potti on jaettu noin puoliksi yrityskohtaisten ja yleisten kehittämishankkeiden kesken.

Suomessa aluekehitysvaroja ohjataan kansallisen Kestävää kasvua ja työllisyyttä 2014–2020 - Suomen rakennerahasto -ohjelman kautta, johon kuuluu lisäksi myös Euroopan sosiaalirahasto-ohjelma. Alueellista kehittämistoimintaa ohjataan tarkemmin erilaisin suunnitelmin. Yritysrahoitusta koskevaa toimintaa on linjattu mm. Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategiassa ja yleisten kehittämishankkeiden rahoitusta taas vuosittain päivitettävässä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa.

Yritysavustukset auttavat pk-yrityksiä kasvamaan, uudistumaan ja kansainvälistymään

Ohjelmaan kuuluvia yritysten kehittämisavustuksia myönnetään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta osana Team-Finland verkoston toimintaa. Yritysten kehittämisrahoituksella rahoitetaan erityisesti pk-yritysten kasvua, uudistumista sekä kansainvälistymistä edistäviä hankkeita. Näiden lisäksi kehittämistoimenpiteiden ja investointien rahoituksessa on korostettu vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta. Käytännössä tukia voidaan myöntää kone- ja laiteinvestointeihin tai muihin kehittämistoimenpiteisiin, kuten uusien tuotteiden kehittämiseen, tuotannon tehostamiseen, johtamisjärjestelmien kehittämiseen tai uusien vientimarkkinoiden kartoittamiseen.

Kuluneella ohjelmakaudella ELY-keskuksesta on rahoitettu kehittämisavustuksia yli 9,5 miljoonaa euroa sekä energiatukia noin 1,6 miljoonaa euroa. Tästä rahoituksesta merkittävä osa on ollut kansallisesta määrärahasta rahoitettua osuutta ja maakuntaan ohjautuvan rahoituksen osuus on ollut noin 4,7 miljoonaa euroa. Tällä EAKR-osuudella on rahoitettu yli 50 hanketta, joiden kokonaiskustannukset ovat olleet yhteensä yli 26 milj. euroa. Kaikista myönnetyistä avustuksista noin 41 % on tukenut vähähiilisiä toimenpiteitä ja yleisesti rahoitetuilla toimenpiteillä on tavoiteltu vaikutuksiltaan noin 175 milj. euron liikevaihdon ja 105 milj. euron viennin kasvua.

Etelä-Pohjanmaalla tukia on myönnetty monipuolisesti erilaisiin toimenpiteisiin. Vuodesta 2017 kysyntä rahoitukselle on ollut kuitenkin hiljaisempaa ja vuonna 2017 hankkeita rahoitettiin vain noin 2,2 miljoonalla eurolla. Näistä yli 70 % kohdentui kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen ja noin 25 % vähähiilisyyttä ja energia- ja materiaalitehokkuutta edistäviin hankkeisiin. Etelä-Pohjanmaalla merkittäviä rahoitusta hyödyntäviä toimialoja ovat olleet perinteisesti metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistajat. Aktiivisia hyödyntäjiä ovat olleet myös puutuotealan yritykset.

- Tällä hetkellä rahoitettavaksi toivottaisiin etenkin pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen tähtääviä hankkeita sekä myös yritysten digitalisaatioon tai vähähiiliseen talouteen tähtääviä hankkeita. Uudistumisen tueksi tukea voidaan myöntää myös pienehköihin esiselvitys- tai valmisteluhankkeisiin kuten digiselvitysten tai kansainvälistymisstrategioiden tekemiseen, selventää yritysrahoituksen asiantuntija Leena Foudila Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Lisätietoja ELY-keskuksen myöntämästä rahoituksesta voit lukea täältä.

Kehittämishankkeet alueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Etelä-Pohjanmaan liitosta rahoitetaan yleisempiä kehittämishankkeita, joilla edistetään mm. osaamis- ja innovaatiokeskittymien sekä maakunnan elinkeinoelämää tukevia toimenpiteitä, kuten oppimis-, pilotointi- ja demonstraatioympäristöjen kehittämistä. Etelä-Pohjanmaan liiton EAKR-rahoituksesta kuluvalla rahoituskaudella rahoitusta on myönnetty yli 40 hankkeelle noin 5,84 miljoonalla eurolla. Kokonaisbudjetit näissä hankkeissa ovat olleet noin 8,71 miljoonaa euroa. Vähän yli kolmasosa hankerahoituksesta on myönnetty digitalisaatiota, IoT:tä ja robositaatiota edistäviin hankkeisiin. Noin viidesosa rahoituksesta on myönnetty kasvuyrittäjyyden ja yritysten toimintaympäristöjä kehittäviin hankkeisiin. Lisäksi lähes yhtä suuret potit ovat menneet agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien sekä korkeakouluyhteistyön ja TKI- ja innovaatioympäristöjen tukemiseen. Suurimmat hanketoteuttajat alueellamme ovat olleet Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, toisen asteen oppilaitokset, yliopistot sekä kunnalliset kehittämisyhtiöt. Etelä-Pohjanmaan liiton myöntämään rahoitukseen voi tutustua tarkemmin myös täältä.

Digitalisaation edistämistä teollisen internetin laboratoriossa

Yksi osittain aluekehitysrahoituksella aikaan saaduista saavutuksista alueellamme on Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä toimiva Seamk Digital Factory -nimellä kulkeva oppimiskeskus ja oppimisympäristö. Osaamiskeskusta alettiin kehittää jo edellisellä rahoituskaudella EAKR-hankkeella ja sen ympärille on rakennettu monenlaista toimintaa myös kuluvalla ohjelmakaudella. Osaamiskeskuksen yhteydessä toimii esimerkiksi teollisen internetin laboratorio, jonka perustamisessa avainroolissa on ollut kaksi aluekehitysrahaston hanketta, Tibori ja Kyberi. Tibori -investointihankkeella laboratorioon hankittiin tarvittava laitteisto ja ohjelmisto. Kyberissä taas hyödynnettiin Tiborissa hankittuja laitteistoja ja ohjelmistoja teollisen internetin oppimis- ja tutkimusympäristön luomiseksi.  Tiborin ja Kyberin tuloksiin voi tutustua mm. hanketuloskortti.fi -palvelusta täältä.

IOT

KUVA: Seamkin Teollisen internetin laboratorio on saanut myös kansainvälistä näkyvyyttä. Kuvassa kansainvälisen ERUDITE-hankkeen vieraat tutustuvat laboratorion toimintaan.

Sittemmin EAKR-hankerahoitusta osaamiskeskuksen ympärille on saatu muun muassa Ketterä teollisuus, IoT Compass Hub ja Pienrakentajan digiportaali -hankkeille. Ketterän teollisuuden hankkeessa tavoitteena on ollut herätellä alueen pk-yrityksiä digitalisaation ja teollisen internetin mahdollisuuksiin.  Viime syksynä alkaneessa IoT-Compass Hub -hankkeen tarkoituksena taas käynnistää osaamiskeskuksen ympärille hubi-toimintaa, josta voisivat hyötyä erityisesti alueen valmistavan teollisuuden pk-yritykset.

Pienrakentajan digiportaali -hankkeessa taas pyritään ratkaisemaan pienrakentamisen toimintaympäristön kohtaamia haasteita sekä kartoittaa teollisen internetin tarjoamia mahdollisuuksia. Hankkeen tavoitteena on laatia konsepti ja pilotti pienrakentajan digitaaliselle portaalille, joka kokoaa yhteen rakennushankkeiden aikana syntyvää tietoa ja parantaa tällä tavoin rakennushankkeiden laatua. Digiportaali arkistoi mm. suunnitelmat, viranomaisten ohjeet ja määräykset rakennusluvassa, rakennuskohteen valvontatiedot ja dokumentoinnit varsinaisesta rakentamisesta, tuotteista ja tuoteosista, elinkaaren aikana tapahtuvat huolto- ja korjaustyöt sekä energiankulutukseen liittyvät tiedot. Portaali yhdistää näin kattavasti rakennuttamisen, suunnittelun, viranomaisten, tuotevalmistajien sekä rakentamisen ja kiinteistön elinkaaren hallinnan. Hanke on mukana myös Eurooppa-päivän tapahtumassa Seinäjoen kaupungin kirjastolla, jossa voit tutustua mm. siihen, mitä kaikkea antureilla voidaan mitata omakotitalojen sisällä. Lisätietoja hankkeesta myös täältä.

Agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien kansainvälistymisen kehittämistä

Aluekehitysvaroja on suunnattu Etelä-Pohjanmaalla myös maakunnalle merkittävien agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien kehittämiseen. Eurooppa-päivänä hankemessuilla esittäytyvät mm. EU - E-P Foodnet ja FLEN -hankkeet, joissa molemmissa keskitytään elintarvikealan kehittämiseen ja etenkin alan kansainvälistymisen parantamiseen. Molemmat hankkeet ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikön toteuttamia hankkeita.

EU - E-P Foodnet -hankkeessa selvitetään mihin eurooppalaisiin ruokaverkostoihin Etelä-Pohjanmaan alueen toimijoiden kannattaisi lähteä entistä tiiviimmin mukaan. Tavoitteena on löytää oikeat verkostot, joiden pohjalle rakennetaan kumppanuuksia ja joiden kautta voitaisiin entistä tehokkaammin hyödyntää etenkin EU:n Itämeren alueelle kohdentamaa rahoitusta. Hanke on mukana järjestämässä myös Seinäjoella 11.–13.6.2018 järjestettävää ERIAFF-konferenssia, jossa teemana on tänä vuonna erityisesti tulevaisuuden ruokaturvallisuus. ERIAFF onkin yksi ruokateemaan keskittyvä Euroopan alueiden välinen verkosto, jossa myös Etelä-Pohjanmaan on mukana. ERIAFF-konferenssi on kaikille avoin ja ohjelmaan voit tutustua lisää mm. täältä.

FLEN-hankkeessa taas edistetään ruokaketjun koulutusvientiä viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Osana hanketta korkeakoulut ovat perustaneet yhteisen FLEN eli Food Learning Export Network -verkoston, joka vie suomalaista ruokaketjuosaamista koulutuksina ulkomaille. Kohdealueita ovat mm. Aasia, Lähi-itä ja Baltia. Hankkeen verkostossa kehitetään kansainvälisiin tarpeisiin räätälöityjä koulutuspaketteja, joilla parannetaan esimerkiksi yritysten vesi- ja ruokahygieniaosaamista ja taltutetaan lapsuusiän liikalihavuutta The Healthy Kids -konseptin avulla. Lisätietoja hankkeesta ja verkoston toiminnasta löytyy hankkeen kotisivuilta täältä.

Teksti: Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

0 kommenttia
25.04.2018

Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Keskustelu Euroopan unionin tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käy kiivaana ja selvää on, että budjettiin on tulossa myös muutoksia. Muutospaineita aiheuttavat ensinnäkin Iso-Britannian erosta aiheutuva lovi EU:n budjettiin sekä yleisesti paineet tehostaa unionin maahanmuutto-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Ennen kuin kuitenkaan käydään keskustelua tulevasta, on hyvä hahmottaa nykytilanne. Tähän juttuun on koottu tietoa siitä, mistä EU:n budjetti koostuu, ketkä siitä hyötyvät ja miten se ohjautuu tarkemmin myös Suomeen ja Etelä-Pohjanmaalle. Artikkeli toimii lähtölaukaukselle EU:n rahoitusohjelmia esittelevälle juttusarjalle, jonka tarkoituksena on esitellä etenkin Etelä-Pohjanmaalle merkittäviä rahoitusohjelmia sekä niiden mahdollistamaa toimintaa ja kehittämistyötä alueella. Juttusarjassa tarkasteluun on otettu etenkin erilaisia kehittämishankkeita rahoittavat ohjelmat, jotka ovat esillä myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 järjestettävillä EU-hankemessuilla Seinäjoen Apila-kirjaston Jaaksi-salissa.

Euroopan unionin budjetti

Euroopan unionin rahankäyttö määritetään monivuotisissa rahoituskehyksissä. Rahoituskehykset asettavat rajat vuotuisille budjeteille ja samalla myös konkretisoivat unionin toiminnalle asetettuja poliittisia prioriteetteja. Tämän hetkinen monivuotinen rahoituskehys on seitsenvuotinen käsittäen vuodet 2014–2020. Suuruudeltaan budjetti on noin 645,7 miljardia euroa (sisältäen sekä EU:n että jäsenvaltioiden maksamat osuudet) ja se jakautuu viiteen eri rahasto-ohjelmaan sekä Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR).

Taulukko 1

Taulukko 1: Euroopan unionin budjetti 2014–2020 rahoitusohjelmittain

Suurimman osan rahoituksesta vie Euroopan aluekehitysrahasto, joka vie budjetista noin 43 prosenttia eli noin 280 mrd. euroa. Toiseksi suurin osuus on Euroopan maaseudun kehittämisrahastolla, jonka osuus on noin 23,4 % eli noin 150 mrd. euroa. Noin 19 % budjetista menee Euroopan sosiaalirahastoon ja noin 12 % koheesiorahastoon. Lisäksi pieni osa noin 1,2 % on varattu Euroopan meri- ja kalatalousrahastolle. EU:n budjettiin lisättiin kuluvalla rahoituskaudella myös nuorisotyöllisyysaloite, jota on myönnetty erityisen korkean tason nuorisotyöttömyyden jäsenvaltioille.

Unionin 28 jäsenvaltiosta Puola saa suurimman osan varoista, yli 100 mrd. euroa. Suomi taas on sijalla 17 noin 8 mrd. euron budjetillaan. Väkilukuun suhteutettuna taas suurin saajamaa on Viro, Suomen noustessa tällöin sijalle 15. Suomi kilpailee kuitenkin kärkisijoista EU-varojen hyödyntäjänä. Vuoden 2017 lopussa Suomen kokonaismaksatusaste oli 37 %, mikä on EU:n paras.

Taulukko 2

Taulukko 2: EU-tuki jäsenvaltioittain ohjelmakaudelle 2014–2020. Lähde: https://cohesiondata.ec.europa.eu/

EU:n budjetti Suomessa

Edellä mainituista EU:n rahoitusohjelmista Suomeen on myönnetty varoja neljästä ohjelmasta, maaseudun kehittämisrahastosta, aluekehitysrahastosta, sosiaalirahastosta sekä meri- ja kalatalousrahastosta. Suomi ei näin ollen kuulu koheesiorahaston ja nuorisotyöllisyysaloitteen piiriin. Suomen budjetista suurimman osan haukkaa Euroopan maaseudun kehittämisrahasto, joka kattaa noin 67 % eli 5,7 mrd. euroa koko budjetista. Maaseudun kehittämisvaroista suuri osa on viljelijätukia, noin 4 mrd. euroa. Yritys- ja hanketukiin on varattu noin 621 miljoonaa euroa, rakennetukiin 407 miljoonaa euroa ja Leader-tukiin 300 miljoonaa euroa. Suomessa rahoitusta ohjaavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 sekä Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020.

Taulukko 3

Taulukko 3: EU:n budjetti Suomessa 2014–2020.

Toiseksi suurimman osuuden kansallisesta budjetista vie Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelma, joka on yhteensä noin 1,5 mrd. euroa. Euroopan Sosiaalirahasto taas nappaa budjetista noin 1 mrd. euron siivun. Suomessa aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston varoja ohjataan yhteisellä Kestävää kasvua ja työllisyyttä 2014–2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelmalla sekä Ahvenanmaan vastaavalla ohjelmalla. Suomen rannikkoalueille myönnetään myös varoja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, jonka budjetti vuosille 2014–2020 on noin 140 miljoonaa euroa.

Edellä mainittujen lisäksi Euroopan unionin budjettiin kuuluu erillisohjelmia, joista tunnetuin on Erasmus+-ohjelma. Ohjelman budjetti vuosille 2014–2020 on noin 14,7 miljardia euroa, josta suurin osa noin 63 % on ohjattu nuorisoa, opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa liikuttaviin liikkuvuushankkeisiin. Erasmus+-ohjelmaa koordinoi Suomessa Opetushallitus, joka vastaa myös mm. Kansalaisten Eurooppa ja Luova Eurooppa -ohjelmien hallinnoinnista. Aluekehitysrahasto-ohjelmaan kuuluu lisäksi myös alueiden välistä yhteistyötä ja keskinäistä oppimista ja tiedonvaihtoa edistävät kansainväliset Interreg-ohjelmat, jotka eivät kuulu kansallisen rahoituksen piirin. Tutkimusta ja innovaatioita rahoitetaan taas Horisontti 2020 -ohjelmasta, jonka kansallisesta koordinoinnista vastaa Business Finland.

EU:n budjetti Etelä-Pohjanmaalle

Myös Etelä-Pohjanmaalla hyödynnetään EU:n eri rahoitusohjelmia aktiivisesti, joskin monien ohjelmien kohdalla rahoitus on pienentynyt monivuotisesta rahoituskehyksestä toiseen. Merkittävin ohjelma maakunnassamme on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, josta hyötyvät niin maatalousyrittäjät, maaseudun pk-yritykset, yhdistykset sekä erilaiset kehittäjäorganisaatiot. Ohjelman viljelijätukia ja rakennetukia myönnetään kansallisesti ja tarveperusteisesti, ja selvää on, että maatalousvaltaisella Etelä-Pohjanmaalla tukia hyödynnetään paljon. Ohjelman yritys- ja hanketuet sekä Leader-rahoitus sen sijaan on määritetty maakunnallisesti. Vuosina 2014–2020 Etelä-Pohjanmaan osuus ELY-keskusten myöntämistä yritys- ja hanketuista on hieman yli 57 miljoonaa euroa, mikä on toiseksi eniten koko Suomessa.

Taulukko 4

Taulukko 4: Maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 yritys- ja hanketukien jakautuminen maakunnittain. Lähteet: Harri Ahlgren, TEM, PowerPoint esitys.

Etelä-Pohjanmaan neljän Leader-ryhmän saama maaseutuohjelman rahoitus vuosille 2014–2020 taas on noin 23 miljoonaa euroa, mikä onkin ennätyspotti edellisiin rahoituskausiin verrattuna. Leader-ryhmien myöntämästä rahoituksesta puolet ohjataan paikallisille pienyrittäjille ja loput käytetään alueen tarpeista nousseisiin hankkeisiin.

Rakennerahasto-ohjelma on myös merkittävä ohjelma Etelä-Pohjanmaalla, joskin määrärahat ovat pienentyneet huomattavasti edelliseltä rahoituskaudelta nykyiselle ja suurin osa kansallisesta julkisesta rahoituksesta ohjattu Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille. Erot maakuntien välillä ovatkin huimat. Vuosille 2014–2020 Etelä-Pohjanmaan rakennerahasto-ohjelma on suuruudeltaan noin 40 miljoonaa euroa, kun taas Pohjois-Pohjanmaan vastaava rahoitus on lähes kymmenkertainen, noin 374 miljoonaa euroa. Aluekehitysrahastosta myönnetään rahoitusta sekä yritysten investointeihin että yleisiin kehittämishankkeisiin. Sosiaalirahaston hankkeilla taas pyritään edistämään työllisyyden ja työvoiman liikkuvuutta, turvaamaan osaamista sekä edistämään sosiaalista osallisuutta ja torjumaan köyhyyttä.

Kansallisten rakennerahastovarojen vähentyessä Etelä-Pohjanmaalla on aktivoiduttu Euroopan alueiden välisten Interreg-ohjelmien hyödyntämisessä. Etelä-Pohjanmaa kuuluu kolmen Interreg-ohjelman ohjelma-alueeseen, joita ovat Interreg Europe, Interreg Baltic Sea Region ja Interreg Botnia-Atlantica. Kuluvalla ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaa on ollut mukana 24 kansainvälisessä hankkeessa, joista Etelä-Pohjanmaalle ohjautuva rahoitusosuus on ollut lähemmäs 6 miljoonaa euroa. Interreg ohjelmien lisäksi alueen oppilaitokset sekä nuorisotyön parissa toimivat toimijat ovat hyödyntäneet aktiivisesti Erasmus+-ohjelman mahdollisuuksia. Alueellamme toimii tällä hetkellä myös kaksi Horisontti 2020-rahoitettua tutkimushanketta, joissa mukana ovat Seinäjoen Ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston Ruralia instituutti.

EU-hankkeet esillä Eurooppa-päivänä

EU:n eri rahoitusohjelmat mahdollistavat näin monenlaista toimintaa myös Etelä-Pohjanmaalle. Ohjelmilla elävöitetään maaseutua, tuetaan maakunnalle tärkeiden elinkeinoalojen kehittämistä ja innovaatioita, tuetaan yritysten kasvua ja investointeja sekä tuetaan erilaisin hankkein ja toimin myös yksilöitä työllistymään, kouluttautumaan ja kansainvälistymään.

EU-rahoituksen konkreettisiin vaikutuksiin pääsee tutustumaan Eurooppa-päivänä 9.5. Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa järjestettävillä EU-hankemessuilla. Messuilla esittäytyy yli 45 hanketta kattavasti eri rahoitusohjelmista. Seuraa tapahtumatiedottamista Facebookista Eurooppa-päivä 9.5.2018 Seinäjoella -tapahtumasta tai Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen nettisivuilta: www.epliitto.fi/EU-tietokeskus.

 

Eurooppa-päivä 9.5.

Teksti ja lisätiedot:

Hanna Meriläinen
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
20.04.2018

Suomen liikennöidyin ratayhteys saatava kuntoon

Kansanedustajien ja maakuntien päärataseminaarin kannanotto 19.4.2018 Helsingissä

Eurooppalaiseen TEN-T-verkkoon kuuluvan pääradan kehittäminen ei ole riittävällä tasolla. Päärata on Suomen eniten liikennöity raideyhteys, jolla on sekä pitkän matkan että lähiliikenteen henkilöliikennettä, mutta myös merkittävää tavaraliikennettä. Pääradan vaikutusalue on Suomen kasvavinta ja potentiaalisinta kasvuvyöhykettä niin elinkeinoelämän kuin asumisen ja työssäkäynnin osalta. Päärata on keskeinen liikennettä välittävä liikenneväylä liitännäisyhteyksineen, joka palvelee lähes kaikkia Suomen merisatamia ja lentoasemia.

Oheisissa kartoissa ovat sekä henkilö- että tavaraliikenteen matkat ja kuljetusvirrat vuonna 2016 Suomen rataverkolla.

 

Pääradan osuus koko henkilömatkustajaliikenteestä on ylivoimaisesti suurin. Vuoteen 2035 ulottuvassa ennusteessa henkilöliikenteen arvioidaan kasvavan pääradalla rataväleistä riippuen 34-114 %. Kaukoliikenteessä tehdään ennusteen mukaan vilkkaimmilla rataosuuksilla noin 6-9 miljoonaa matkaa vuodessa.

Tavaraliikenteen kasvua on ennakoitavissa muun muassa Pohjois-Suomen kaivoskuljetusten käynnistyessä sekä puu- ja raaka-ainekuljetusten lisääntymisenä uusien biojalostamoiden ja energiateollisuuden hankkeiden myötä.

Nykyisellä raidemäärällä päärata ei kykene tarjoamaan tarvittavia liikennepalveluja. Raidekapasiteettivaje muodostaa pullonkaulan sekä nopean henkilöjunaliikenteen, taajamajunaliikenteen että tavarajunaliikenteen kehittämiselle. Kapasiteettivaje näkyy myös sekä ratapihojen että satamayhteyksien toiminnassa. 

Kehittämällä päärataa nopealla aikataululla on mahdollista tehokkaimmin lisätä taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä sekä tukea ympäristö- ja asuntopoliittisia tavoitteita sekä paikallisella että kansallisella tasolla.

Edellä olevaan perustuen pääradan varren ja sen välittömässä vaikutuspiirissä olevien maakuntien ja vaalipiirien edustajat esittävät:

  • Suomen tulee edelleen aktiivisesti edistää pääradan saamista osaksi ydinverkkokäytäviä meneillään olevassa Verkkojen Eurooppa -ohjelman välitarkastelussa. Huomioon tulee ottaa myös rajat ylittävän Tornio-Haaparanta -raideosuuden sähköistäminen. Ydinverkkokäytävien pohjoinen laajennus mahdollistaisi EU-rahoituksen hakemisen/saamisen myös pääradan hankkeille.
  • Pääradan välityskyvyn parantamiseksi on viipymättä Liikenneviraston ja alueiden kanssa käynnistettävä lisäraiteiden yleissuunnitelman laatiminen välille Riihimäki-Tampere sekä ohjelmoitava kaikilta muilta ratajaksoilta yleissuunnitelmien käynnistäminen sekä pääradan yksiraiteisten osuuksien rakentamiseksi kaksiraiteisiksi että tarvittavilta osin akselipainojen nostamiseksi.
  • Tulossa olevan pääradan perusparannuksen aikana on samanaikaisesti lisättävä raidekapasiteettia, jotta radalla ei tehdä vuosikymmeniä ratatöitä ja aiheuteta häiriöitä liikenteessä.

 

Lisätietoja antavat päärataryhmän puheenjohtaja Esa Halme, 040 500 3531, esa.halme@pirkanmaa.fi, ja varapuheenjohtaja Jussi Rämet, 040 586 3877, jussi.ramet@pohjois-pohjanmaa.fi.

0 kommenttia
16.04.2018

Osaava työvoima kasvun mahdollistajana -seminaari

Tervetuloa Osaava työvoima kasvun mahdollistajana -huippuseminaariin!

Aika: Ke 16.5.2018 klo 12.30 alkaen
Paikka: Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Alajoki-sali (Kauppakatu 23, Lapua)

Osaavan työvoiman saatavuus on käsissämme oleva huoli myös Etelä-Pohjanmaalla. Tilaisuudessa avataan monipuolisesti erilaisia näkemyksiä teemaan liittyen ja pohditaan yhdessä, mitä työvoiman saatavuuden parantamiseksi voidaan tehdä. Esko Ahon johdattelun jälkeen seminaarissa saadaan tietoa toimintaympäristöstä, kuullaan mielenkiintoisia yritys caseja ja iltapäivä kulminoituu paneelikeskusteluun.

Tilaisuus on tarkoitettu Etelä-Pohjanmaan yrityksille, kuntien elinkeinotoimen edustajille, kuntien luottamustehtävissä oleville, koulutusorganisaatioille ja julkisille toimijoille.

OHJELMA

klo 12.30 Avaussanat, tervetuloa! Mika Soininen, ylijohtaja, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

klo 12.40 Työmarkkinoiden uusi todellisuus, Esko Aho, entinen pääministeri

klo 13.40 Etelä-Pohjanmaa tänään ja tulevaisuudessa, Timo Takala, strategiapäällikkö, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kahvitauko n. klo 14.00 – 14.30

klo 14.30 Työperäinen maahanmuutto, maahanmuuttajan palkkaaminen, Case Relicomp Oy, toimitusjohtaja Marko Jyllilä

klo 14.45 RekryKoulutus – Täsmäisku osaajapulaan, Case CLT Plant Oy, hallituksen pj Aki Virtaniemi ja TEAK, koulutussuunnittelija Sauli Muotio

klo 15.00 Talent Boost –toimenpideohjelma, Laura Lindeman, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö

klo 15.20 Paneelikeskustelu: Miten tästä eteenpäin?, Leena Tuohimaa-Kari (TE-toimisto), Jyri Saranpää (Kuortaneen kunta), Lasse Anttila (yrittäjä), Pasi Artikainen (Sedu), Jorma Nevaranta (Seamk)

klo 16.00 Loppusanat, Asko Peltola, valmistelujohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto

Ilmoittautuminen 6.5.2018 mennessähttp://bit.ly/osaavatyovoimaseminaari

Tapahtuman järjestävät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto ja Yhteinen Etelä-Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus. Tilaisuuden fasilitaattori: Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

#osaavaatyovoimaa #eepeekasvuun

Tulosta ohjelma täältä >>


Suoraa livelähetystä seminaarista voi seurata Etelä-Pohjanmaan liiton Facebook-sivulla osoitteessa facebook.com/epliitto.

HUOM! Tilaisuus on ilmainen.

Sirpa Rintala p. 0295 027 617, sirpa.rintala@ely-keskus.fi
Soile Kauttio p. 0295 046 610, soile.kauttio@te-toimisto.fi

0 kommenttia
16.04.2018

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt!

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt! Tutustu juttujen kautta mm. maakuntaidentiteetin rakentumiseen, laajakaistahankkeeseen, maakuntavaaleihin sekä kv-hankkeiden etenemiseen.

Lue Pro Etelä-Pohjanmaa 2/2018 täällä >>

Kaikki uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Etelä-Pohjamaan liiton uutiskirjeen voit tilata täältä >>

 

0 kommenttia
13.04.2018

Maakuntaidentiteetin jäljillä

Miten eteläpohjalaisista tehtiin sellaisia kuin heidän ajateltiin olevan? Mitä näistä eteläpohjalaisista ”ominaisuuksista” ajatellaan? Missä asioissa eteläpohjalaisuus näkyy ja miten? Näitä ja monia muita Etelä-Pohjanmaahan ja eteläpohjalaisiin liittyviä identiteettikysymyksiä sekä pohjalaisuuden rakentumista pohtii seinäjokelainen Teppo Ylitalo väitöstutkimuksessaan.

Ylitaloa on aina kiehtonut omat juurensa sekä pohjalaisten ja eteläpohjalaisten historia. Pari vuotta sitten hän päätti ryhtyä tutkimaan asiaa tarkemmin Helsingin yliopistossa professori Laura Kolben ja Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehdon ohjauksessa.

– Minua ei niinkään kiinnosta se, millaisia pohjalaiset olivat tai ovat, vaan mitä näistä ominaisuuksista ajatelleen. Maakunnallista identiteettiä ei voi koskea, joten tutkin ihmisten käsityksiä, hän kertoo.

Identiteetti on rakennettua

Ylitalon mukaan ihmisen identiteetti on aina rakennettua ja jokainen voi valita oman identiteettinsä. Identiteetti ei myöskään ole muuttumaton vaan se muuttuu ajassa ja paikassa elämäntilanteen mukaan.

– Näin myös huomisen eteläpohjalaisuus ei ole valmista vaan se rakennetaan, Ylitalo toteaa.

Myös maakunnan identiteetti ja sen brändi on rakennettua. Maakuntaidentiteettiä pitäisi rakentaa eteenpäin, ei taaksepäin. Tämä saattaa Ylitalon mukaan olla joskus vaikeaa, koska identiteetti on usein hyvin voimakas ja vahva. Tiettyihin ominaisuuksiin saatetaan jäädä kiinni.

– Ei ole kauaskantoista, jos hassut heimopiirteet kaivetaan arkistolaatikosta ja sitten brändätään maakunta niiden mukaan. Hyväksi koettua identiteettiä ei kannata kuitenkaan romuttaa, vaan hyödyntää sen parhaat puolet ja tuoda ne nykypäivään.

Ylitalon mukaan Etelä-Pohjanmaalla on se etu puolellaan, että maakunnalla on laajasti hyväksytty maakunnallinen identiteetti, jotka monet tuntevat ja johon monet kokevat samastuvansa. Suomen Kulttuurirahaston ja e2:n teettämän tuoreen identiteettitutkimuksen mukaan Karjalassa, Pohjanmaalla ja Lapissa asuvat pitävät maakuntaa identiteettinsä kannalta keskimääräistä tärkeämpänä *.

 

Etelä-Pohjanmaalla asuvat samastuvat oman maakuntansa heimoon eniten (75 %).  

Ihmisten samastumisen kohteet on löydettävä

Ylitalo näkee, että eteläpohjalaisuuden tulisi näkyä nimenomaan tekemisessä ja ilmetä jokapäiväisessä toiminnassa, niin ihmisten kuin organisaatioidenkin. Mitkä ovat sitten niitä asioita ja ominaisuuksia, joihin eteläpohjalaiset samastuvat? Miltä pohjalta maakunnan identiteettiä ja brändiä tulisi rakentaa?

Tällaisia asioita ovat Ylitalon mukaan muun muassa eteläpohjalainen murre, yritteliäisyys ja rohkea paikallisuus. Samat asiat eivät kuitenkaan puhuttele kaikkia ihmisiä. Kolme neljästä eteläpohjalaisesta samastuu omaan maakuntaansa, mutta vaikka luku vaikuttaa suurelta, Ylitalon mukaan on oleellista kysyä, miten se loppu 25 % saataisiin mukaan?

– Sellainen maakunta, joka pystyy huomioimaan erilaisuuden rikkautena ja sitomaan samalla ihmiset yhteen, onnistuu brändäämisessä ja maakunnallisen identiteetin luomisessa, Ylitalo sanoo.

Hyvää identiteetin rakentamista on Ylitalon mukaan ihmisten osallistaminen ja sitominen yhteen. Uudenlaisia osallistamisen ja vaikuttamisen malleja tulisi löytää, ja yhteistyötä kuntien kanssa tulisi tiivistää.

– Mieluusti näkisin, että maakunnallista identiteettiä ei rakennettaisi niinkään poliittis-hallinnollisista lähtökohdista, vaan luomalla konkreettisesti ihmisten yhteisöä. Sellainen maakunta, joka koetaan omaksi ja joka kasvaa alhaalta ylöspäin, menestyy tulevaisuudessa takuuvarmasti.

  

* Tutkimusraportti Sittenkin samanlaisia? Tutkimus suomalaisten identiteeteistä.  Suomen Kulttuurirahasto ja e2, 26.3.2018.

  

Teksti: Annika Pollari

Kuva: Tutkimusraportti Sittenkin samanlaisia? Tutkimus suomalaisten identiteeteistä.  Suomen Kulttuurirahasto ja e2.

 

 

0 kommenttia
13.04.2018

Nopea laajakaista -hanke vie nettiin valonnopeudella

Nopea ja toimintavarma nettiyhteys on kuluttajille ja yrityksille digiajan valtatie. Tutkimusten mukaan laadukas yhteys ei ole enää yrityksen kilpailuetu vaan elinehto. Kuluttajat taas saavat laajakaistan kautta muun muassa kattavimmat ja laadukkaimmat tv-palvelut. Nuorten verkkopelaaminen onnistuu vain nopeiden nettiyhteyksien kautta. Esimerkiksi näihin tiedonsiirron haasteisiin paras ratkaisu on nopea valokuituyhteys, joka kuitenkin yksittäin ostettuna saattaa olla hyvin kallis. Taajamien ulkopuolella valokuituliittymä voi maksaa jopa 10 000–100 000 euroa.

Valtion ja kuntien Nopea laajakaista -hankkeesta rahoitettua valokuiturakentamista on tehty pitkään etenkin Itä-Suomessa, mutta Etelä-Pohjanmaalla rakentamishankkeet on tähän saakka pääosin toteutettu markkinaehtoisesti. Vuoden 2017 lakimuutoksen jälkeen Etelä-Pohjanmaan liitto on aktivoitunut uudelleen laajakaistarakentamisen vauhdittamisessa. Liikenne- ja laajakaista-asioita vuoden 2018 alusta vastannut maakuntainsinööri Jani Palomäki toivoo, että mahdollisimman moni, jolta hankkeen yhteydessä liittymisestä tiedustellaan, tarttuu tarjoukseen.

– Nyt on monella kylällä, tuttua sanontaa mukaillen, 100 megan paikka saada nopea valokuituyhteys, Palomäki toteaa.

Kunnat innolla mukaan

Kunnat ovat lähteneet kiitettävästi mukaan hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen, jossa haetaan laajakaistarakentajilta hanke-ehdotuksia kuntien alueelle rakennettaviksi valokuiduiksi. Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla kahdeksan kuntaa on ilmoittanut kiinnostuksestaan. Kunnat ovat Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kurikka, Lapua, Lappajärvi, Teuva ja Vimpeli. Muut kunnat eivät vielä ole kantaansa ilmaisseet.

Valtio ja kunnat ovat tukeneet valokuidun rakentamista Nopea laajakaista -hankkeen nimissä jo vuodesta 2009. Hankkeen tavoitteena on varmistaa valtion tuen avulla nopeiden laajakaistaverkkojen rakentaminen alueille, joille kaupallinen tarjonta ei todennäköisesti toteudu. Vuoden 2017 lakimuutosten jälkeen tukiehdot ovat muuttuneet rakentamiselle huomattavasti paremmiksi.

Nopea laajakaista -hankkeen kautta rakennettavien laajakaistaverkkojen rahoituksesta 33 % tulee valtiolta, 33 % kunnalta ja 34 % on rakennuttajan hankkimaa rahoitusta. Joissain Etelä-Pohjanmaan kunnissa valtion osuus on 44 % ja kunnan osuus 22 %. Aivan kaikki rakennettavan verkon osat eivät ole tukikelpoisia, joten käytännössä koko hankkeen rahoituksesta noin puolet on yhteiskunnan tukea. Ellei kunta halua perustaa omaa laajakaistaa rakentavaa yritystä tai lähde takaamaan rakentajaosuuskuntien lainoja, rahoitusriski on rakennuttajalla.

Maakuntaliitto hoitaa kilpailutuksen

Maakuntaliittojen rooli on toteuttaa laajakaistan rakentamishanke-ehdotusten hakumenettely. Etelä-Pohjanmaan liitto toteuttaa hakumenettelyn tämän kevään aikana. Kilpailutuksen jälkeen kunnat tekevät lopullisen päätöksen omasta tuestaan.

– Etenemme kiinnostuneiden kuntien kanssa ripeästi, jotta hankkeita saadaan liikkeelle ja valtion hankerahoitus varmistettua, kertoo Palomäki.

Hankkeen toteuttajalla on laajakaistaverkon rakentamiseen aikaa nykyisen lain mukaan kesäkuun 2019 loppuun, mutta sitä tullaan lakimuutoksella pidentämään vuoden 2020 loppuun.

Valokuiturakentamisen hinta riippuu suuresti rakentamisalueen maastosta. Hankalilla alueilla rakentamiskustannukset helposti tuplaantuvat, samoin teiden ja rautateiden alitukset maksavat. Kuluttajille liittymähinnoittelussa on käytetty yleensä joko alueen kiinteää hintaa tai vaihtoehtoa, jossa hinnassa on kiinteä osa ja liittymäyhteyden pituudesta riippuvaa osuus. Laajakaistaliittymän rakentamiskustannukset ovat työkustannusten osalta kotitalousvähennyskelpoisia.

Liittymismaksun määrittelee verkon rakentaja, mutta Nopea laajakaista -hankkeiden kautta rakennettujen liittymien hinnat ovat yleisesti olleet noin 1000–2000 euron hintahaarukassa. Osassa Suomea liittymiä on myyty huomattavasti halvemmalla, mutta monissa tapauksissa se on saattanut rakentajayhtiöt ja osuuskunnat talousvaikeuksiin.

Maakuntainsinööri Jani Palomäki toivoo, että mahdollisimman moni kunta tarttuisi tarjoukseen ja liittyisi mukaan Nopea laajakaista -hankkeeseen. 

Eikö 5G kohta tule, miksi maksaa kuidusta?

Langaton tiedonsiirto on kasvattanut suosiotaan, mutta nopeiden valokuituyhteyksien tarve ei ole vähentynyt, päinvastoin. Langattomasti välitetyn datan määrää kasvaa hurjasti eivätkä 4G-yhteydet riitä tulevaisuudessa tyydyttämään kaikkia jokapäiväiseen elämäämme liittyviä tiedonsiirtotarpeita. Nopeiden langattomien 5G-verkkojen kehitys on kovassa vauhdissa, mutta ne eivät kaikkialla korvaa valokuitua.

Jotta 5G pystyy välittämään paljon dataa, täytyy sen toimia korkealla taajuudella. Korkea taajuus taas merkitsee lyhyttä, kymmenien tai muutamien satojen metrien kantavuutta. Jos kantamaa halutaan kasvattaa, datan siirtonopeus tippuu eikä ole juuri 4G yhteyttä parempi. Antennit eivät ole ilmaisia, joten niitä asennetaan pitkälle tulevaisuuteen vain kaupunkien keskustoihin ja pääteiden varsille.

– Ja sitä paitsi, 5G-antenni tarvitsee myös valokuidun toimiakseen toivotusti, Palomäki huomauttaa.

Lisätietoja valokuiturakentamisesta löytyy viranomaisten ylläpitämältä sivulta www.laajakaistainfo.fi.

 

Teksti: Jan Palomäki ja Annika Pollari 

Kuvat: Freeimages ja Annika Pollari

 

0 kommenttia
13.04.2018

Maakunnan maankäytön ammattilaiset yhteisellä opintomatkalla

Kokemustenvaihtoa, verkostoitumista ja kohdevierailuja

Lähes kahdenkymmenen osallistujan joukko Etelä-Pohjanmaan maakunnan maankäytön ammattilaisia otti osaa helmikuussa (20–21.2.2018) Keski-Suomeen suuntautuneelle opinto- ja seminaarimatkalle. Maakunnan kaavoittajat ja rakennustarkastajat yhteen koonneen matkan kantavana ajatuksena oli tarjota osallistujilleen tilaisuus sekä keskinäiseen vuorovaikutukseen että uusien näkökulmien omaksumiseen.

Ensimmäisen matkapäivän ohjelma alkoi Jyväskylän Tietotalolta, jonne osallistujat kokoontuivat kuulemaan päivän tutumiskohteiden, Kankaan ja Kuokkalan kaupunginosien, kaavoituksen vaiheista, erityispiirteistä ja nykytilanteesta. Entisen paperitehtaan alueelle rakentuva Kankaan alue on Jyväskylän kaupungin merkittävin aluekehityshanke, jonka kehityksessä on korostettu yhteisöllisyyttä, viheralueita, kevyttä liikennettä sekä resurssiviisaita ratkaisuja. Tutustumiskohteena Kangas tarjosikin mielenkiintoisen mahdollisuuden päästä kurkistamaan, kuinka tästä kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta punatiilirakennusten koristamasta tehdasalueesta ollaan kehittämästä tulevaisuuden kaupunginosaa, jossa asuisi tavoitteiden mukaan 5 000 asukasta jo vuonna 2040.

 

Entisen paperitehtaan alueelle rakentuvassa Jyväskylän Kankaan vanhasta teollisuusmiljööstä on kehittymässä tulevaisuuden älykäs ja yhteisöllinen kaupunginosa.   

Matka jatkui Kankaan alueelta Kuokkalan kaupunginosaan, jossa tutustumiskohteina toimivat Anssi Lassilan suunnittelemat Puukuokka-puukerrostalot, joista ensimmäinen, vuonna 2015 valmistunut Puukuokka 1, on palkittu sekä vuoden 2015 puupalkinnolla että arkkitehtuurin Finlandia-palkinnolla. Opintomatkalaiset saivat kohteessa kattavan esitelmän puurakentamisesta ja pääsivät tutustumaan paikan päällä eri rakennusvaiheissa olleiden puukerrostalojen erityispiirteisiin sekä niin ikään puurakentamista edustavaan, liuskekivikattoiseen Kuokkalan kirkkoon.

    

Puukuokka-puukerrostalojen rakennuttajan, Lakea Oy:n, edustaja esitteli opintomatkalaisille Kuokkalan arkkitehtuuria ja puurakentamisen erityispiirteitä.

 

Toisen matkapäivän siivitti alkuun Etelä-Pohjanmaan liiton vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilän isännöimä keskustelutilaisuus, jonka keskeisenä antina olivat maakuntauudistuksen vaikutukset alueidenkäyttöön ja rakennustoimen edistämiseen, MRL:n muutokset ja kokonaisuudistus sekä maakunnassa vireillä olevat hankkeet. Vilkasta keskustelua ja ajatusten vaihtoa aikaansaaneen seminaarin jälkeen matka jatkui ruokapöydän kautta kohti päivän pääkohdetta eli Jämsän Himosta.

Matkalaiset pääsivät kokouskeskus Koulussa järjestetyn esittelytilaisuuden myötä tutustumaan sekä Himoksen matkailualueen syntyhistoriaan että tulevaisuuden visioihin. Himoksella on panostettu viime vuosina erityisesti matkailualueen ympärivuotisuuden kehittämiseen ja kohde on tehnyt itseään tunnetuksi sekä eteläisen Suomen suurimpana hiihtokeskuksena, kesäisenä luontomatkailu- ja golfkohteena kuin myös lukuisten musiikkifestivaalien näyttämönä.

Etelä-Pohjanmaan liiton organisoima kaksipäiväinen opinto- ja seminaarimatka oli ensimmäinen laatuaan ja keräsi mukavasti yhteen maakunnan eri puolilla työskenteleviä maankäytön ammattilaisia. Kauhajoen kaupungin kaavoittaja Marketta Nummijärven mukaan matka oli tervetullut ja odotettu tapaamisfoorumi maakunnan maankäytön viranomaisille.

– Olen toivonutkin ajatustenvaihdon ja tutustumisen foorumeita maakunnan maankäytön toimijoiden kesken, ja opintomatka vastasi näihin odotuksiin. Tällaisesta matkasta on tietenkin monenlaista hyötyä. On inspiroivaa tutustua ajanmukaisiin uusiin kohteisiin ja kehityshankkeisiin ammattilaisille suunnatuilla esittelyillä. Lisäksi verkostoituminen ja kuulumisten vaihto päivän polttavista teemoista saavuttavat eri sfäärit vapaamuotoisissa keskusteluissa kuin kokouspöydän ympärillä, Nummijärvi kertoo.

Hänen mielestään on koko maakunnan etu, jos sen toimijat verkostoituvat ja vaihtavat keskenään kokemuksia uusista asioista.

– Ekskursio oli oikein onnistunut ja mielelläni osallistun vastaaville jatkossakin – toivottavasti jatkoa seuraa, hän toteaa.

 

Hyvällä joukolla matkassa. Kiitos kaikille osallistujille!

 

 

Teksti: Mari Väänänen ja Maaria Vanhatalo

Kuvat: Maaria Vanhatalo

0 kommenttia
13.04.2018

Maakuntavaaleissa valitaan valtuutetut koko maakunnan alueelta

Hallitus on 2.3.2017 antanut eduskunnalle hallituksen esityksen sote- ja maakuntauudistukseksi. Esityksen mukaisen lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa 2018. Hallituksen esityksen mukaan maakunnan ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan maakuntavaaleilla. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.2018. Näissä vaaleissa valittujen maakuntavaltuustojen toimikausi alkaa 1.1.2019 ja kestää 31.5.2021 asti.

Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuustoon valitaan 59 jäsentä ja heille varajäsenet. Uuden maakunnan ylösajovaiheessa vuonna 2019 maakuntavaltuusto kokoontuu tällä tietoa vähintään kerran kuussa.

Maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta. Se hyväksyy maakunnan talousarvion ja taloussuunnitelman sekä päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Maakuntavaltuusto myös valitsee tarkastuslautakunnan, maakuntahallituksen ja muiden toimielinten jäsenet ja varajäsenet toimikaudekseen.

Laaja tehtäväkenttä

Maakuntavaltuutetut päättävät yhdessä koko Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiasta, sosiaali- ja terveyspalveluista, pelastuspalvelusta, työllisyys- ja yrityspalveluista, kansainvälistymisohjelmasta, kulttuuripalveluista, kehittämis- ja rahoituspalveluista, rekrytointi- ja osaamispalveluista, maatalouspalveluista, maakuntakaavasta sekä maakuntaympäristöpalveluista.

Ensimmäiset maakuntavaalit

Maakuntavaaleissa äänestetään maakuntavaltuustot maakunnallisille itsehallintoalueille. Ehdokkaat asetetaan koko maakunnan alueelle, ei ainoastaan oman kotikunnan alueelle. Äänestäjät äänestävät vain oman maakuntansa eli Etelä-Pohjanmaan ehdokkaita. Tulos lasketaan maakuntakohtaisesti.

Maakuntavaalien vaalitapa on suhteellinen. Kyseessä on avoin listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa.  Maakuntavaalien järjestämisen edellytyksenä on lainsäädännön hyväksyminen kesällä 2018.

Ehdokasasettelu

Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi maakuntavaaleissa on henkilö, jonka kotikunta kuuluu Etelä-Pohjanmaahan, jolla on jossakin maakunnassa äänioikeus maakuntavaaleissa ja jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi.

Ehdolle toivotaan henkilöitä, joita kiinnostaa koko maakunnan kehittäminen. Ehdokkaita maakuntavaaleissa voivat asettaa puoluerekisteriin merkityt puolueet ja valitsijayhdistykset. Puolueet voivat muodostaa vaaliliittoja ja valitsijayhdistykset yhteislistoja. Puolueen ehdokkaat asettaa puolueen keskusorganisaation nimeämä maakunnassa toimiva puolueyhdistys.

Valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään 100 maakunnassa asuvaa äänioikeutettua.

Kunkin ehdokkaan kohdalle ehdokaslistojen yhdistelmään merkitään numeron, nimen ja ammatin lisäksi hänen kotikuntansa. Ehdokaslistan maksimipituus on 88 ehdokasta eli1,5 kertaa maakunnassa valittavien valtuutettujen määrä. Puolueet ja valitsijayhdistykset tekevät ehdokashakemukset maakuntavaalilautakunnalle.

Aikataulu

Vaalirahoituslain ja puoluelain mukainen ehdokkaiden ja puolueiden kampanja-aika alkaa kesällä 2018, kun lainsäädäntö on astunut voimaan.

Nykyinen maakunnan liiton hallitus asettaa maakuntavaalilautakunnan. Kuntien on määrättävä yleiset ennakkoäänestyspaikat ja vaalipäivän äänestyspaikat ja tallennettava niiden tiedot vaalitietojärjestelmään viimeistään 10.8.2018.

Ehdokashakemukset on tehtävä maakuntavaalilautakunnalle viimeistään 18.9.2018. Maakuntavaalilautakunta vahvistaa ehdokasasettelun 27.9.2018. Ennakkoäänestys kotimaassa on 17.–23.10.2018 ja ulkomailla 17.–20.10.2018. Vaalipäivä on sunnuntai 28.10.2018. Vaalien tulokset vahvistetaan 31.10.2018. Maakuntavaltuustot aloittavat toimintansa 1.1.2019.

Oikeusministeriön uudistetut vaalisivut on nyt avattu osoitteessa http://vaalit.fi/maakuntavaalit. Sivustolta löytyy laajasti yleistietoa vaaleista, äänestämisestä ja puolueista. Tarjolla on infoa myös maakuntavaaleista.

Myös alueuudistus.fi-sivustolla on runsaasti tietoa maakuntavaaleista.

Miten voit vaikuttaa oman maakuntasi asioihin? Katso video maakuntavaaleista ja vaikuttamisesta!

 

 

 

0 kommenttia
13.04.2018

Vaihemaakuntakaava III viranomaisten syynissä

Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntakaavoituksen tiimi esitteli vaihemaakuntakaavan III kaavaehdotusta viranomaisille Framilla 27. maaliskuuta. Kaavassa käsitellään puolustusvoimien, bioenergialaitosten, energiapuun terminaalien, suoluonnon suojelun ja turvetuotannon teemoja, joista etenkin viimeisin on herättänyt keskustelua koko kaavan laadintaprosessin ajan.

Myös viranomaisten keskustelutilaisuudessa turvetuotantoon liittyvistä kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä nousi eniten kysymyksiä ja kommentteja. Lisäksi keskusteltiin mm. puuterminaaleihin liittyvistä meluhaitoista. Lausuntopyynnön saaneilla viranomaistahoilla on mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta lausunto 30.4.2018 mennessä.

Lisätietoa vaihemaakunta III löytyy liiton verkkosivuilta >>

 

Teksti: Mari Väänänen

0 kommenttia
13.04.2018

Liiton Interreg Europe -hankkeissa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen

Etelä-Pohjanmaan liitossa keväällä 2016 käynnistyneissä Interreg Europe -hankkeissa (CESME, ERUDITE ja NICHE) on ollut touhukas alkuvuosi erityisesti alueellisten toimintasuunnitelmien työstämisen kanssa. Kukin hanke on siirtynyt maalis–huhtikuun vaihteessa niin kutsuttuun monitorointivaiheeseen, joissa tarkoituksena on seurata juuri työstettyihin toimintasuunnitelmiin kirjattujen toimenpiteiden toteutumista. Toimintasuunnitelmia on maaliskuun aikana esitelty myös alueen toimijoille erilaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa.

NICHE - Etelä-Pohjanmaan ruokaketjun innovatiivisuus

NICHE -hankkeen tavoitteena on edistää ruokaketjun innovatiivisuutta. Toimintasuunnitelman julkistamistilaisuus pidettiin 9.3.2018 Seinäjoella. Tilaisuudessa kuultiin lyhyt katsaus menneeseen, kun Suvi Takala Into Seinäjoesta kertoi Ruokaprovinssin tarinaa tähän päivään. Lisäksi yritysesimerkkinä Juurella ravintolasta keittiömestari Joni Pukkinen avasi yhteistyön merkitystä ruokaketjussa. Etelä-Pohjanmaan liiton projektikoordinaattori Sanna Inkeri esitteli hankkeessa tehdyn innovaatiotoiminnan kartoituksen tuloksia, jossa eteläpohjalaisten elintarvikealan yritysten innovaatiotoiminnan tasoa mitattiin sekä verrattiin hankepartnereihin. Lopulta Soila Mäntymaa Seinäjoen ammattikorkeakoulusta esitteli hankkeen aikana luodun toimintasuunnitelman.

Toimenpiteet on koottu ruokaketjun toimijoiden haastattelujen, työpajojen ja kansainvälisten hankepartnerien hyvien käytäntöjen pohjalta, tiiviissä yhteistyössä ruokaketjun toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.  Prosessin aikana toimintasuunnitelman teemaksi nousi alueen brändäys. Alueella kaivattiin erityisesti vahvempaa yhteistä pohjaa, johon tukeutua sekä näkyvyyttä kuluttajille ja yhteistyökumppaneille yhtenäisen brändin avulla. Toiseksi tärkeäksi teemaksi nousi ruokaturvallisuus. Toimintasuunnitelma sisältää yhteensä kahdeksan toimenpidettä. Toimintasuunnitelma toteutettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikön asiantuntijatyönä Etelä-Pohjanmaan liitolle. Toimintasuunnitelma on luettavissa NICHE-hankkeen sivuilta www.epliitto.fi/niche.

 

AB Seinäjoki järjesti Ruokaketjun toimijoiden yhteiskuvauksen ennen tilaisuuden alkua.


ERUDITE - Digitaalisten innovaatioiden ja palveluiden kehittämistä maaseutu- ja kaupunkialueilla

ERUDITE -hankkeessa on pureuduttu digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin maaseudun ja kaupunkien palveluissa. Etelä-Pohjanmaan liiton lisäksi hankkeessa on mukana Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK. Hankepartnerit järjestivät maaliskuun lopulla Kauhajoella seminaarin What’s Next - Etelä-Pohjanmaan digitaalinen tulevaisuus. Vetonaulana seminaarissa luennoi futuristi ja tieteentohtori Elina Hiltunen digitalisaation nykyisistä ja tulevista trendeistä. Etelä-Pohjanmaan liiton projektipäällikkö Miika Laurila kertoi yleisölle innovaatiotoiminnan tilannekuvasta ja tulevaisuustyöstä Etelä-Pohjanmaalla. Seminaarissa esiteltiin myös ERUDTE-hankkeen aikana luotava toimintasuunnitelma.

Toimintasuunnitelmaan kirjataan konkreettisia toimenpiteitä, joilla edistetään digitaalisten palveluiden käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaalla. Toimenpiteet on suunnitelmassa jaoteltu neljään kokonaisuuteen, joita ovat: 1. verkostojen ja osaamisen kehittäminen, 2. digitalisaation edistäminen matkailualan palveluissa, 3. terveys- ja hyvinvointipalvelujen digitalisaation edistäminen sekä 4. julkishallinnon palveluiden digitalisaation kehittäminen. Toimintasuunnitelma valmistuu kevään 2018 aikana ja siitä tiedotetaan ERUDITE-hankkeen kotisivuilla www.epliitto.fi/erudite.

 

What’s Next - Etelä-Pohjanmaan digitaalinen tulevaisuus -seminaarin osallistujat kertoivat lopuksi päällimmäiseksi mieleen jääneitä sanoja. Tulevaisuuden kehitys aiheuttaa selvästi myös hämmentyneitä ajatuksia.

CESME - Kiertotaloutta pk-yrityksille

Pk-yritysten kiertotaloutta edistävän CESME-hankkeen päätösseminaari järjestettiin Seinäjoella tiistaina 20.3.2018. Tilaisuudessa esiteltiin hankkeen aikana luotu Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden toimintasuunnitelma sekä kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista sekä muoveihin ja tekstiileihin liittyvästä kansallisesta kehittämistoiminnasta. Paikalle saapui asiantuntijoita mm. VTT:ltä ja Turun Yliopiston Brahea instituutista. 

Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden toimintasuunnitelma valmistui maaliskuun lopulla ja on luettavissa CESME-hankkeen sivuilta www.epliitto.fi/cesme.

Toimintasuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joiden kautta Etelä-Pohjanmaa siirtyy suunnitelmallisesti kohti kiertotaloutta. Suunnitelmassa esitetään mm. Etelä-Pohjanmaan kiertotalousvisio, joka kiteytyy seuraavasti: ”Kiertotaloudesta yhteistyöllä uutta liiketoimintaa ja kestävää hyvinvointia eteläpohjalaisella periksiantamattomuudella”. Konkreettiset toimenpiteet jaoteltiin toimintasuunnitelmassa kolmeen eri kehittämiskokonaisuuteen, joita ovat: 

  1. Kiertotalouden tunnetuksi tekeminen ja siihen liittyvien verkostojen ja tietokantojen kehittäminen
  2. Kiertotalousosaamisen, -koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen
  3. Valittujen toimialakohtaisten toimenpiteiden kehittäminen (energia, puutuotteet, muovi ja tekstiilit)

 

Teksti: Hanna Meriläinen ja Sanna Inkeri

Kuva 2: Hanna Meriläinen

 

 

0 kommenttia
13.04.2018

Vinkit hyvään hankeviestintään

Pirkanmaan liitto on koonnut yhteen vertaisvinkkejä hyvään hankeviestintään. Selkeään oppaaseen on kerätty konkreettisia ohjeita ja neuvoja, joilla jokainen voi onnistua hankeviestinnässä.

Ohessa on muutama poiminta vinkeistä, koko oppaaseen voi tutustua täällä.

Hyviä käytäntöjä 

  • Ota viestintäihminen mukaan jo hankkeen suunnitteluun
  • Aloita viestintä heti, jotta tavoitetaan kohderyhmä, järjestä vaikka joku vetävä tilaisuus!
  • Kohderyhmän oltava mukana
    • sovi henkilökohtaisia tapaamisia hankkeen alkuun
    • kysy yhteistyökumppaneilta, millaisia tarpeita heillä on
  • Mieti koko ajan vaikuttavuutta
  • Vertaisviestintä on hyvä väline
  • Luvut ovat hyvä työkalu, vakuuta esim. kunta kertomalla, paljonko hanke on tuonut säästöjä
  • Tunnista oikeat viestintäkanavat
  • Yritä toimia ketterästi ja yrittäjämäisesti
  • Projektipäällikkö: tartuta innostusta, tuo rohkeasti omat kasvosi ja persoonasi esiin
  • Muista muutkin kuin hankkeen pääkohderyhmä; lähetä esim. kerran kuukaudessa tulossähköposti muille sidosryhmille
  • Tee viestintä palveluksi

Some tuo lisäarvoa 

  • Twitter ja Insta ovat toimivia, mutta myös haastavia
  • Facebook-markkinointi on edullista, jos kohderyhmä löytyy
  • Kirjoita kiinnostavasti kohderyhmälle
  • Pidä auki viestintäkanava silloinkin, kun hankkeessa ”ei tapahdu mitään”, muista esim. blogitekstit ja mediatapaamiset
  • Hankkeen julkaisua ei tarvitse sijoittaa loppuun
  • Jälkimarkkinoi, vaikkei olisi rahoitusta, pidä kiinni kohderyhmistä

 

Teksti ja kuvat: Vertaisvinkkejä hankkeiden hyvään viestintään -opas, Pirkanmaan liitto

 

0 kommenttia
12.04.2018

Videotallenne Sote-maistiaiset-keskustelutilaisuudesta

Seinäjoella järjestettiin tiistaina 3.4.2018 sote-uudistukseen ja sote-palveluihin keskittyvä, kaikille avoin keskustelutilaisuus Apila-kirjaston lukuportaikossa. Videotallenne tilaisuudesta on nyt katsottavissa alla tai Youtubessa.

Sosiaalisessa mediassa keskustelua voi jatkaa aihetunnisteella #uusiep.

 

 

0 kommenttia
11.04.2018

Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden toimintasuunnitelma

Pk-yritysten kiertotaloutta edistävän CESME-hankkeen aikana luotu Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden toimintasuunnitelma julkaistiin maaliskuun lopussa. Suunnitelman valmistelusta vastasivat hankkeen eteläpohjalaisina partnereina, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy. Valmisteluprosessissa mukana oli myös kaksi asiantuntijaorganisaatiota. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy osallistui aktiivisesti toimintasuunnitelman työstämiseen kiertotalouden vision luomisesta toimenpiteiden kehittämiseen. Valmistelutyötä tehtiin mm. syksyllä 2018 järjestettyjen työpajoissa. Luonnonvarakeskus toimi asiantuntijana keväällä 2017 Järvi-Pohjanmaalla pidetyissä työpajoissa, joissa tunnistettiin kiertotalouden mahdollisuuksia etenkin metsä- ja puutuotealalla.

Toimintasuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joiden kautta Etelä-Pohjanmaan siirtyy suunnitelmallisesti kohti kiertotaloutta. Suunnitelmassa esitetään mm. Etelä-Pohjanmaan kiertotalousvisio, joka muodostui seuraavasti: ”Kiertotaloudesta yhteistyöllä uutta liiketoimintaa ja kestävää hyvinvointia eteläpohjalaisella periksiantamattomuudella”. Yhteistyön, verkostoitumisen, kestävyyden ja liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi tärkeiksi teemoiksi Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden kannalta tunnistettiin myös biotalouden ja elintarviketeollisuuden merkitys alueen taloudelle, resurssitehokkuus ja viisaus, uusien älykkäiden teknologioiden hyödyntäminen sekä asennemuutokset.

Konkreettiset toimenpiteet jaoteltiin toimintasuunnitelmassa kolmeen eri kehittämiskokonaisuuteen, joita ovat:

  1. Kiertotalouden tunnetuksi tekeminen ja siihen liittyvien verkostojen ja tietokantojen kehittäminen
  2. Kiertotalousosaamisen, -koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen
  3. Valittujen toimialakohtaisten toimenpiteiden kehittäminen (energia, puutuotteet, muovi ja tekstiilit)

Toimenpiteiden toteutumista seurataan CESMEn monitorointivaiheen aikana 1.4.2018–311.3.2020. Toimintasuunnitelma on kokonaisuudessaan luettavissa täältä

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liitto
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa
+358 400 241813

 

CESME

0 kommenttia
10.04.2018

Tervetuloa Eurooppa-päivään 9.5.!

EU-HANKEMESSUT

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjestää Eurooppa-päivänä 9.5. EU-hankemessut Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa. Tapahtumassa esille pääsevät alueella käynnissä olevat EU-rahoitteiset hankkeet. Mukana onkin lähes 50 aluella toimivaa hanketta mm. Euroopan sosiaalirahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta, Maaseuturahastosta sekä Kansalaisten Eurooppa ja Erasmus+ -ohjelmista.

Messujuontajana toimii toimittaja Anssi Orrenmaa, joka haastettelee päivän aikana hanketoimijoita sekä paikalle saapuvia rahoittajatahoja. EU-tietokeskus järjestää nuorille ja leikkimieliselle hankejahdin, johon osallistumalla voi voittaa mukavia pieniä palkintoja. Myös hankkeiden esittelypisteillä on luvassa monenlaista osallistavaa aktiviteettia.

EU-tietokeskus tarjoaa kakkukahvit 150 ensimmäiselle vieraalle!

Tule tutustumaan, millaista toimintaa EU:n eri rahoitusohjelmilla pyöritetään alueellamme!

Aika: Ke 9.5.2018 klo 9-13:30
Paikka: Jaaksi-Sali, Seinäjoen kaupunginkirjasto,

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Tervetuloa!

 

0 kommenttia
6.04.2018

Osaava työvoima kasvun mahdollistajana -seminaari

Tervetuloa Osaava työvoima kasvun mahdollistajana -huippuseminaariin!

Aika: Ke 16.5.2018 klo 12.30 alkaen
Paikka: Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Alajoki-sali (Kauppakatu 23, Lapua)

Osaavan työvoiman saatavuus on käsissämme oleva huoli myös Etelä-Pohjanmaalla. Tilaisuudessa avataan monipuolisesti erilaisia näkemyksiä teemaan liittyen ja pohditaan yhdessä, mitä työvoiman saatavuuden parantamiseksi voidaan tehdä. Esko Ahon johdattelun jälkeen seminaarissa saadaan tietoa toimintaympäristöstä, kuullaan mielenkiintoisia yritys caseja ja iltapäivä kulminoituu paneelikeskusteluun.

Tilaisuus on tarkoitettu Etelä-Pohjanmaan yrityksille, kuntien elinkeinotoimen edustajille, kuntien luottamustehtävissä oleville, koulutusorganisaatioille ja julkisille toimijoille.

OHJELMA

klo 12.30 Avaussanat, tervetuloa! Mika Soininen, ylijohtaja, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

klo 12.40 Työmarkkinoiden uusi todellisuus, Esko Aho, entinen pääministeri

klo 13.40 Etelä-Pohjanmaa tänään ja tulevaisuudessa, Timo Takala, strategiapäällikkö, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kahvitauko n. klo 14.00 – 14.30

klo 14.30 Työperäinen maahanmuutto, maahanmuuttajan palkkaaminen, Case Relicomp Oy, toimitusjohtaja Marko Jyllilä

klo 14.45 RekryKoulutus – Täsmäisku osaajapulaan, Case CLT Plant Oy, toimitusjohtaja Petri Hyvönen ja TEAK, koulutussuunnittelija Sauli Muotio

klo 15.00 Ulkomainen työvoima, ulkomaiset huippuosaajat, Case Prima Power
               Talent Boost – toimenpideohjelma, Laura Lindeman, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö

klo 15.20 Paneelikeskustelu: Miten tästä eteenpäin?

klo 16.00 Loppusanat, Asko Peltola, valmistelujohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto

Ilmoittautuminen 3.5.2018 mennessä: http://bit.ly/osaavatyovoimaseminaari

Tapahtuman järjestävät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto ja Yhteinen Etelä-Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus. Tilaisuuden fasilitaattori: Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

#osaavaatyovoimaa #eepeekasvuun

Tulosta ohjelma täältä >>

Suoraa livelähetystä seminaarista voi seurata Etelä-Pohjanmaan liiton Facebook-sivulla osoitteessa facebook.com/epliitto.

HUOM! Tilaisuus on ilmainen.

Sirpa Rintala p. 0295 027 617, sirpa.rintala@ely-keskus.fi
Soile Kauttio p. 0295 046 610, soile.kauttio@te-toimisto.fi

0 kommenttia
3.04.2018

Sote-maistiaisissa keskustellaan uudistuksesta ja palveluista

Seinäjoella järjestetään sote-uudistukseen ja sote-palveluihin keskittyvä, kaikille avoin keskustelutilaisuus tiistaina 3.4.2018 Apila-kirjaston lukuportaikossa klo 18.30–20.00. Teemaan haetaan vauhtia sote-kropsuilla. Kropsukahvit ovat tarjolla kirjaston kahvilassa sadalle ensimmäiselle klo 18.00 alkaen.

Keskustelussa ovat mukana valmistelujohtaja Asko Peltola, muutosjohtaja Harri Jokiranta, Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen johtoryhmän puheenjohtaja Esko Lehtimäki sekä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija Tuula Peltoniemi. Tilaisuuden juontaa toimittaja Anssi Orrenmaa. Ennakkokysymyksiä keskusteluun voi lähettää osoitteessa www.uusiep.fi.

Tilaisuutta on mahdollista seurata myös suorana verkkolähetyksenä. Linkki lähetykseen löytyy osoitteesta www.uusiep.fi. Lisäksi lähetystä voi seurata Facebookissa Yhteinen Etelä-Pohjanmaa -sivulla. Paikan päällä käytävään keskusteluun voi lähettää kysymyksiä verkkolähetysten yhteydessä. Sosiaalisessa mediassa keskustelua aiheesta käydään aihetunnisteella #uusiep.

Tilaisuuden järjestää Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus, Yhteinen Etelä-Pohjanmaa.

Suora linkki lähetykseen: https://luovatehdas.fi/streamfhd_sotemaistiaiset.html

0 kommenttia
29.03.2018

Laadukasta ja suunnitelmallista taiteen perusopetusta

Etelä-Pohjanmaalla järjestetään huhtikuussa kuudennen kerran taiteen perusopetuksen maakunnallinen kuukausi.

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistuvat syksyllä 2018. Uudistuksen tavoitteena on selkiyttää opetussuunnitelman perusteita sekä vahvistaa taiteen perusopetuksen paikallista opetussuunnitelmatyötä ja opetuksen järjestämistä.

Maakunnan yhteisellä taiteen perusopetuksen kuukaudella halutaan lisätä tietoutta taiteen perusopetuksesta: Mitä se on, kenelle se on tarkoitettu ja missä sitä järjestetään.

Taiteen perusopetuksen kuukauden ohjelmaan sisältyy erilaisia tapahtumia, esityksiä, konsertteja, työpajoja sekä näyttelyitä. Ohjelmasta vastaavat taiteen perusopetuksen oppilaitokset, joista mukana tänä vuonna ovat:

  • Alajärven ja Jalasjärven musiikkiopisto
  • Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto
  • Härmänmaan musiikkiopisto
  • Panula Opisto
  • Lapuan musiikkiopisto
  • Lapuan taidekoulu
  • Käsityö- ja muotoilukoulu Näppi
  • Kauhajoen kansalaisopiston lasten ja nuorten taidekoulu
  • Kurikan kansalaisopisto
  • Seinäjoen kansalaisopisto
  • Ilmajoki-opisto
  • Miloff Tanssiopisto

 

Tapahtumakuukauden suunnittelun ja järjestelyjen taustalla on taiteen perusopetuksen maakunnallinen verkosto eli taiteen perusopetusta järjestävät oppilaitokset.

Taiteen perusopetuksen kriteerit täyttävää opetusta on Etelä-Pohjanmaalla tällä hetkellä mahdollisuus saada musiikissa, kuvataiteessa, käsityössä, tanssissa, teatteritaiteessa ja sirkustaiteessa. Etenkin musiikki ja kuvataiteet ovat eri puolilla maakuntaa hyvin saavutettavissa.

Runsas taiteen perusopetuksen tapahtumatarjonta löytyy osoitteesta www.epkalenteri.fi

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma, puh. 040 751 5610, hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi  
Tuija Ahola, puh. 050 5378 071,  tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi 

0 kommenttia
27.03.2018

Elintarvike- ja energia-alan työpajoja Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaan liitto järjestää sarjan työpajoja yhteistyössä Vaasan yliopiston Levón-instituutin sekä Seinäjoen yliopistokeskuksen/Tampereen yliopiston kanssa.

Tilaisuuksissa tarkastellaan eri näkökulmia Etelä-Pohjanmaalla elintarvike- ja energiasektoreilla. Työpajoissa ideoidaan ja kehitetään keinoja, miten yritykset voivat kehittää omaa toimintaansa ja mitä annettavaa tutkimuksella on aiheeseen. Työpajat toteutetaan osana Etelä-Pohjanmaan liiton EmpInno-hanketta.

Tilaisuudet ovat:

Uusiutuva energia ja lämpöyrittäjyys

Asiantuntija: KTT Ville Tuomi, VY

Aika: 9.4.2018 klo 11.30-16.00

Paikka: Fasadi, Taitotie 1, Alavus

Katso ohjelma täältä >>

Ilmoittaudu mukaan >>

 

Trendien vaikutus ruuan kuluttamiseen

Asiantuntija: Maijastiina Jokitalo, VY

Aika: 10.4.2018 klo 11.30-16.00

Paikka: Uppalan kartano, Ilmarisenkatu 14, Seinäjoki

Katso ohjelma täältä >>

Ilmoittaudu mukaan >>

 

Energiaomavaraisuus ja energiakylä-konsepti

Asiantuntija: KTT Ville Tuomi, VY

Aika: 26.4.2018 klo 11.30-16.00

Paikka: Punaisen Tuvan Viinitila, Koskenvarrentie 337, Alajärvi

Katso ohjelma täältä >>

Ilmoittaudu mukaan >>

 

Näkemyksiä ruokamatkailusta elinkeinona: aluetaloudellinen sekä ruokamatkailijan näkökulma

Asiantuntija: KTT lehtori Tuija Pitkäkoski, SeAMK

Aika: 25.4.2018 klo 11.30-16.00

Paikka: Ojalan Pakari, Topeeka 42, Kauhajoki

Katso ohjelma täältä >>

Ilmoittaudu mukaan >>

 

 

0 kommenttia
20.03.2018

What's next - Etelä-Pohjanmaan digitaalinen tulevaisuus -seminaari Kauhajoella

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä ja Etelä-Pohjanmaan liitto ovat mukana kansainvälisessä ERUDITE-hankkeessa, jonka päätavoitteena on ollut parantaa maaseudun ja kaupunkialueiden digitaalisia valmiuksia. Hankekumppanit järjestävät maanantaina 26.3.2018 Kauhajoella Teknologiakeskus Logistiassa hankkeen loppuseminaarin, johon kutsumme myös Teidät mukaan keskustelemaan Suupohjan ja Etelä-Pohjanmaan alueen digikehityksen tulevaisuudesta.

Seminaarissa esitellään hankkeen aikana luotu alueellinen toimintasuunnitelma sekä kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja mm. maaseudun ja hyvinvointipalvelujen digitaalisesta tulevaisuudesta. Lisäksi kuulemme mielenkiintoisen tulevaisuuspuheenvuoron kansallisesti mainetta niittäneeltä futuristi ja tietokirjailija Elina Hiltuselta.

Aika: 26.3.2018 klo 12:15 - 16:00

Paikka: Logistia-Sali, Teknologiakeskus Logistia, Teknologiapuisto 1, 61800 Kauhajoki

Käytämme päivän aikana digitaalista työkalua ajatusten ja ideoiden kirjaamiseksi, joten pyytäisimme teitä ottamaan mukaan älypuhelimenne tai tablettinne.

Ohjelma:

  • Seminaarin avaus, Linda Leinonen, Kauhajoki
  • Innovaatiotoiminnan tilannekuva ja tulevaisuustyö Etelä-Pohjanmaalla, IKEP-hanke, Miika Laurila, Etelä-Pohjanmaan liitto
  • Erudite-hankkeen toimintasuunnitelma, Hanna Meriläinen
  • Katsaus tulevaisuuteen. Mitä seuraavaksi? What’s next?, Futuristi ja tietokirjailija Elina Hiltunen
  • Kahvitauko
  • Terveysteknologia ja etälääketiede maaseudun palveluiden tulevaisuudessa, Sami Perälä, Etelä-Pohjanmaan terveysteknologiakeskus, EPTEK ry
  • Maaseudun digitalisaatio ja tulevaisuuden älykkäät kylät, Marianne Selkäinaho, Maa- ja metsätalousministeriö
  • Älykkäät ympäristöt ja palvelujen muutos, Tuomo Särkikoski, Tampereen yliopisto

 

Ilmoittautumiset osoitteesta: http://sek.suupohja.fi/seminaari torstaihin 22.3.2018 mennessä.

 

Sydämellisesti tervetuloa!

Yhteystiedot:

 

Mika Ahonen

mika.ahonen@suupohja.fi

puh. 040 683 0040

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä


Hanna Meriläinen

hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

puh. 0400 241813

Etelä-Pohjanmaan liitto

 

0 kommenttia
19.03.2018

Sote-maistiaisissa keskustellaan uudistuksesta ja palveluista

Seinäjoella järjestetään sote-uudistukseen ja sote-palveluihin keskittyvä, kaikille avoin keskustelutilaisuus tiistaina 3.4.2018 Apila-kirjaston lukuportaikossa klo 18.30–20.00. Teemaan haetaan vauhtia sote-kropsuilla. Kropsukahvit ovat tarjolla kirjaston kahvilassa sadalle ensimmäiselle klo 18.00 alkaen.

Keskustelussa ovat mukana valmistelujohtaja Asko Peltola, muutosjohtaja Harri Jokiranta, Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen johtoryhmän puheenjohtaja Esko Lehtimäki sekä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija Tuula Peltoniemi. Tilaisuuden juontaa toimittaja Anssi Orrenmaa. Ennakkokysymyksiä keskusteluun voi lähettää osoitteessa www.uusiep.fi.

Tilaisuutta on mahdollista seurata myös suorana verkkolähetyksenä. Linkki lähetykseen löytyy osoitteesta www.uusiep.fi. Lisäksi lähetystä voi seurata Facebookissa Yhteinen Etelä-Pohjanmaa -sivulla. Paikan päällä käytävään keskusteluun voi lähettää kysymyksiä verkkolähetysten yhteydessä. Sosiaalisessa mediassa keskustelua aiheesta käydään aihetunnisteella #uusiep.

Tilaisuuden järjestää Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus, Yhteinen Etelä-Pohjanmaa.

Suora linkki lähetykseen: https://luovatehdas.fi/streamfhd_sotemaistiaiset.html

0 kommenttia
19.03.2018

Tervetuloa Uutta liiketoimintaa kiertotaloudesta -seminaariin!

Uutta liiketoimintaa kiertotaloudesta -seminaari Seinäjoella 20.3.2018


Etelä-Pohjanmaan liitto ja Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy järjestävät tiistaina 20.3.2018
kiertotalousseminaarin Seinäjoella. Seminaarissa esitellään pk-yritysten kiertotaloutta
edistävän CESME-hankkeen aikana luotu Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden
toimintasuunnitelma sekä kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja mm. muovien ja tekstiilien
kiertotalouteen liittyvästä valtakunnallisesta kehittämistoiminnasta.


Paikka: Auditorio 1, Frami B, Seinäjoki
Aika: 20.3. klo 13 alkaen

Katso seminaarin ohjelma täältä >>

Lisätietoa hankkeesta ja seminaarista antavat projektikoordinaattori Hanna Meriläinen Etelä-
Pohjanmaan liitto hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi ja projektipäällikkö Virpi Palomäki
Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy virpi.palomaki@jpyp.fi.

Hankkeesta ja seminaarista tietoa myös sivuilta www.epliitto.fi/cesme.

Sydämellisesti tervetuloa!

0 kommenttia
6.03.2018

EU-uutiskirje 1/2018

Vuoden ensimmäinen EU-uutiskirje on vihdoin ulkona! Uutiskirjeessä jälleen hyvä kattaus uutisia niin maakunnasta kuin laajemmin Euroopasta.

Lue uutiskirje täältä>>

Antoisia lukuhetkiä!

0 kommenttia
28.02.2018

Avoin työtehtävä: Sote-koordinaattori

Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistukseen haetaan sote-koordinaattoria ajalle 1.5.2018–31.12.2019. Sote-koordinaattori toimii Etelä-Pohjanmaan maakuntavalmisteluun liittyvässä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta valmistelevassa tiimissä. Koordinaattorin tehtäviin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon valmistelutehtävät, palvelustrategian ja palvelulupauksen valmistelu sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuden valmistelu.

Tehtävään valittavalta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa sekä kokemusta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja palvelurakenteen strategisesta kehittämisestä. Hakijalta toivotaan lisäksi kokemusta hyvinvoinnin edistämistyöstä ja yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa.

Tehtävä tulee ottaa vastaan mahdollisimman pian. Hakija voi esittää oman palkkatoiveensa. Valitun on ennen tehtävän vastaanottamista toimitettava hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Tehtävään valitun osalta noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.

Valmistelujohtajalle osoitetut kirjalliset hakemukset on toimitettava ke 14.3.2018 klo 15.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi tai postitse osoitteella Etelä-Pohjanmaan liitto/kirjaamo, PL 109, 60100 SEINÄJOKI. Hakemusasiakirjoja ei palauteta.

Lisätietoja:

Asko Peltola, valmistelujohtaja, puh. 0400 590 123
Harri Jokiranta, muutosjohtaja, puh. 040 7748 402

www.uusiep.fi

 

 

21.02.2018

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ulkona!

Vuoden ensimmäinen Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt! Tutustu juttujen kautta mm. uuteen maakuntainsinööriimme ja hankkeiden aikaansaannoksiin sekä Suomi 100 -juhlavuoden antiin.

Lue vuoden ensimmäinen Pro Etelä-Pohjanmaa 1/2018 täällä >>

Kaikki uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Etelä-Pohjamaan liiton uutiskirjeen voit tilata täältä >>

 

0 kommenttia
20.02.2018

Suunnistusharrastus siivitti Palomäen maanmittausinsinöörin uralle

Etelä-Pohjanmaan liiton tuore maakuntainsinööri Jani Palomäki odottaa, että hän pääsee edesauttamaan maakunnalle tärkeitä aluesuunnittelun hankkeita, kuten Päärata Plus -raideliikennehanketta.

Etelä-Pohjanmaan liitossa maakuntainsinöörin virassa aloittanut Jani Palomäki on kiertänyt Suomen päästä päähän – kirjaimellisesti. Kurikasta kotoisin oleva Palomäki opiskeli ensin diplomi-insinööriksi Espoon Otaniemessä. Toimittuaan muutaman vuoden assistenttina silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa hakeutui hän töihin Maanmittauslaitoksen Rovaniemen toimipisteeseen. Vuonna 2010 hän sai siirron takaisin lakeuksille Seinäjoelle. Työnantaja ja tehtävät säilyivät samana, mutta toimipiste vain vaihtui.

Maasto on ollut Palomäelle aina luonteva ja mielenkiintoinen paikka. Nuorempana hän harrasti aktiivisesti suunnistusta, ja uskoo sen vaikuttaneen myös uravalintaan.

– Olin yläasteella TET-harjoittelussa Maanmittauslaitoksella Kurikassa, ja siellä oikeastaan varmistui, että tämä on se minun juttuni, Palomäki kertoo.

Näkökulman vaihto

Kun Palomäelle avautui viime vuonna mahdollisuus vaihtaa hieman näkökulmaa, aloitti hän työskentelyn määräaikaisena toimitusinsinöörinä Seinäjoen kaupungilla. Sieltä polku toi miehen Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntainsinööriksi tämän vuoden alusta.

– Maanmittauslaitos tulee mukaan infrarakentamishankkeisiin vasta niiden loppupuolella, sitten kun on tarvetta mittauksille ja lunastuksille. Kaavoituspuolella pääsen mukaan jo alkuvaiheessa, kun kaavaa aletaan vasta suunnitella. Lisäksi liitossa pääsen mukaan koko maakunnan enkä vain yhden kunnan aluesuunnitteluun, Palomäki sanoo.

Edunvalvontaa ja suunnittelua

Liitossa Palomäen tehtäväkenttään kuuluvat mm. liikenne- ja liikenneverkkoasiat, kaavalausuntojen antaminen sekä edunvalvonta ja aluesuunnittelu. Ensi töikseen hän on tarttunut maakunnalliseen laajakaistahankkeeseen, jossa yritetään vauhdittaa etenkin haja-asutusalueiden nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista julkisella tuella.

Työtehtävien alkuun häntä on opastanut Etelä-Pohjanmaan liiton pitkäaikainen maakuntainsinööri Jorma Ollila, joka siirtyi eläkkeelle helmikuun alussa.

– Jormalla on vankka kokemus ja näkemys maakunnan aluesuunnittelun kannalta tärkeistä asioista, joten olen saanut kirjata asioita muistivihkooni kynä sauhuten, Palomäki sanoo.

Työ palkitsee vasta vuosien päästä

Maakuntakaavoitus ja liikennejärjestelmien sekä muun infran suunnittelu on pitkäjänteistä työtä, joka kantaa hedelmää yleensä vasta pitkän ajan jälkeen.

– Tässä työssä on totuttava siihen, että nopeita tuloksia on turha odottaa. Itseä voi taputtaa olalle hyvin tehdystä työstä joskus vasta vuosienkin päästä, hän toteaa.

Maakuntainsinöörin työ tuo Palomäelle myös uusia henkilökohtaisia haasteita. Tähän asti hän on toiminut virkamiehenä valtiolla, missä työssä on pitänyt olla varovainen kannanotoissaan eikä ollut hyödyllistä tuoda omia näkemyksiä esiin. Nyt työssä on suuressa roolissa vaikuttaminen ja verkostoituminen, joka vaatii rohkeampaa ja näkökulmallisempaa otetta. Supliikkina miehenä Palomäki on kuitenkin varma, että uusi viitta sopii hyvin hänen hartioilleen.

– Neuvottelutilanne on samanlainen kuin ennenkin, mutta istun pöydässä nyt vain toisessa roolissa. Maakunnilla ja kunnilla on aluesuunnittelussa paljon yhteisiä intressejä, joten uskon, että yhteistyö tulee sujumaan hyvässä hengessä, hän huomauttaa.

 

Teksti ja kuva: Annika Pollari

0 kommenttia
20.02.2018

Millainen oli Suomi 100 -juhlavuosi Etelä-Pohjanmaalla?

Kuva: Katariina Vestergård/ Seinäjoen kaupunki

Suomi 100 -juhlavuotta vietettiin joka niemessä ja notkelmassa myös Etelä-Pohjanmaalla

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlia vietettiin viime vuonna antaumuksella myös Etelä-Pohjanmaalla. Viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita oli maakunnassa yhteensä 286 kappaletta. Todellisuudessa erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia oli moninkertainen määrä, koska monessa hankkeessa oli useita erillisiä tilaisuuksia.

– Suomen juhlavuosi oli monipuolinen ja rikas, erilaisia elämyksiä, tapahtumia ja hankkeita täynnä. Maakunnassamme tapahtui vuoden aikana paljon. Juhlavuoden tilaisuuksia oli tarjolla kaikille: lapsille, nuorille, ikäihmisille, naisille ja miehille sekä erityisryhmille. Juhlavuoden tilaisuuksia järjestettiin kaikissa eteläpohjalaisissa kunnissa ja kaupungeissa, kertoo Suomi 100 -aluekoordinaattori Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Itse ideoitujen hankkeiden lisäksi maakunnassa toteutettiin lukuisia valtakunnallisia hankkeita. Koko Suomen kattavia hankkeita oli juhlavuoden aikana yhteensä 1 143.

Ohjelmatyöhön Etelä-Pohjanmaalla käytettiin Etelä-Pohjanmaan liiton talousarviomäärärahaa vuosina 2016–2017 yhteensä 90 000 euroa, ja valtionavustusta toiset 90 000 euroa, yhteensä siis 180 000 euroa. Tämä raha jaettiin maakunnan Suomi 100 -hankkeille aluetukena. Aluetukea maakunnassa sai 66 hanketta. Aluetukien summa vaihteli 500–15 000 euron välillä.

Mannerheim-ooppera ja sen nimiroolia esittävä Waltteri Torikka valloittivat niin yleisön kuin kriitikoiden sydämet viime kesänä Ilmajoen musikkijuhlilla. Ooppera saa jatkoa tulevana kesänä. Kuva: Jussi Niukkala

Moninainen juhlavuosi maakunnassa

Suomi 100 -juhlavuosi oli täynnä sisällöltään hyvin erilaista ohjelmaa: teatteria, musiikkia, tanssia, näyttelyitä, moninaisia tapahtumia, seminaareja, kilpailuja, elokuvia, urheilua ja liikuntaa, retkeilyä, opastuksia ja muotinäytöksiä. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin kirjoja, kalentereita, videoita, levyjä ja lehtiä. Pystytettiin muistomerkkejä ja kunnostettiin sankarihautoja. Valmistettiin monia tuotteita, niin virallisia kuin epävirallisia. Kudottiin Suomi 100 -villasukkia sekä sukkia veteraaneille ja vauvoille. Syötiin yhdessä erilaisissa seurueissa ja pöydissä, saunottiin sadoissa saunoissa ja pukeuduttiin sinivalkoisiin. Esiin nostettiin kansalliskoiramme Suomen pystykorva ja Suomen hevonen. Esille tuotiin kansallisia ja paikallisia merkkihenkilöitä, paikkoja ja rakennuksia sekä kulttuuriperintöä. Juhlavuosi oli täynnä hyväntekeväisyyttä, hyviä tekoja, lahjoja ja päätöksiä.

– Olen iloinen siitä, että Suomi 100 -juhlavuodesta tuli näin moninainen Etelä-Pohjanmaalla. Se kosketti ihmisten arkea ja juhlaa. Suomen 100-vuotista historiaa tarkasteltiin monesta eri näkökulmasta esimerkiksi lapsen silmin, naisen kokemuksena, suomalaisen sotilaan kokemuksena, vanhuksen tai vaikkapa muistisairaan silmin, Ahola toteaa.


Mummo kutoo - lampaasta villasukaksi -hankkeen aktiiviset naiset kutoivat Suomi 100 -villasukkia ja kertoivat langantekemisen perinteestä sotaveteraanien ja heidän puolisoidensa hyväksi. Kuva: Annika Pollari

– Juhlavuosi ei ollut pelkkää historiaa, siinä huomioitiin myös tämä hetki ja tulevaisuus. Juhlavuosi oli huippuvuosi. Suurimmat kiitokset kuuluvat niille sadoille vapaaehtoisille, jotka olivat mukana tekemässä ja juhlimassa ikimuistoista Suomi 100 -juhlavuotta Etelä-Pohjanmaalla, Ahola kiittelee.

Mies - Tanssipidot -esityksessä lapualaiset näyttivät, kuinka mies tanssii! Video: Mies - Tanssipidot

0 kommenttia
20.02.2018

Uusi elintarvikelaboratorio SeAMKille

Karri Kallio luotsaa kahta SeAMKin hanketta, joilla rakennetaan uusi elintarvikelaboratorio moderneine tiloineen ja laitteineen. Yhtä tärkeää on myös lisätä yhteistyötä alan yritysten kanssa mm. TKI-toiminnassa.

 

Seinäjoen ammattikorkeakoululle kehitetään uutta elintarvikelaboratiota EAKR-rahoituksen turvin. Frami Food Labista tulee paitsi oppimis- ja tuotantoympäristö ruoka-alan opiskelijoille myös kokeilualusta maakunnan yrityksille.

Frami Food Lab -hankkeiden projektipäällikkö, bio- ja elintarviketekniikkaa opiskeleva Karri Kallio on innoissaan uudesta laboratoriosta sekä sen tuomista yhteistyömahdollisuuksista yritysten kanssa.

– Hankkeet mahdollistavat sen, mitä olen jo kauan odottanut. Me opiskelijat pääsemme toteuttamaan yhteistyöhankkeita alan yritysten kanssa. On hienoa päästä toteuttamaan samalla myös omia unelmiaan, Kallio toteaa.

Kaksi vuotta kestävien investointi- ja kehittämishankkeiden tavoitteena on luoda Framin alueelle koko ruokaketjun opetusta ja TKI-toimintaa tukeva uusi ruokalaboratoriokonsepti Frami Food Lab. Hankkeet edistävät koulutuksen ja työelämän yhteistyötä hyödyntämällä moderneja oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä.

Ristiinoppimista ja itsensä haastamista

Elintarvikelaboratorion modernit tilat uusine laitteineen ja tuotantoympäristöineen aukaisevat myös SeAMKin opiskelijoille uusia oppimismahdollisuuksia.

– Food Lab mahdollistaa eri alojen välistä ristiinoppimista ihan uudella tavalla. Niin insinöörit, agrologit kuin restonomitkin pääsevät kehittämään ja testaamaan uutta yhdessä. On kyseessä sitten vaikkapa uusi ruoka-annos tai kokonaan uusi tuote, Kallio lisää.

Hän toivoo, että erilaiset yhteistyöhankkeet ruoka- ja elintarvikealan yritysten kanssa lisääntyisivät, sillä Food Labissa voidaan suunnitella ja testata uusia tuotteita ja säästää samalla yritysten omia resursseja.

– Olen ollut jo yhteyksissä useaan alan yritykseen maakunnassa, ja kiinnostusta yhteistyöhön on. Toivomme pääsevämme buustaamaan erityisesti alan pk-yrityksiä, joilla ei ole resursseja omaan tuotekehitykseen ja testaukseen, sanoo Kallio.

 

Uusi Frami Food Lab rakentuu nykyisen kampuskirjaston tiloihin A-rakennuksessa. Muuttamaan päästää toivottavasti alkuvuodesta 2019.

Tilasuunnittelua ja yhteistyön rakentamista

Kallion vetämien Frami Food Lab -kehittämis- ja investointihankkeiden tavoitteena on lisätä yhteistyötä alan yritysten kanssa ja ylipäätään palvella maakunnalle tärkeän ruokaklusterin toimijoita paremmin.

Ensin on kuitenkin rakennettava itse laboratorio, jonka tilasuunnittelun ja piirustusten parissa Kallio on jo aloittanut. Paketista tulee työläs, koska muun muassa puhtaanapito- ja tuotantotilojen suunnittelussa on noudatettava tarkasti lainsäädäntöä. Myös laitehankinnat on mietittävä tarkasti, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin eri alan opiskelijoita ja etenkin elintarvikealan tuotekehitystä ja tuotantoa.

Jos kaikki menee nappiin, niin kampuskirjaston nykyisiin tiloihin rakennettavan uuden laboratorion avajaisia voidaan viettää alkuvuodesta 2019.

Hankebyrokratia ei pelota

Hankemaailma on Kalliolle tuttu, mutta hän ei ole aikaisemmin vetänyt isompaa hanketta. Byrokratia ei Kalliota kuitenkaan hirvitä, sillä SeAMKissa on pitkä kokemus hankkeista ja hän uskoo tarvittaessa avun löytyvän läheltä.

– Sitä olen kyllä miettinyt, entä jos emme huolellisesti tehdyistä hankehakemuksista ja suunnittelusta huolimatta saavutakaan tavoitteita? Kaksi vuotta on kuitenkin aika pitkä aika. Tilanteet elävät ja kaikkea yllättävää voi matkan varrella tapahtua. Luottavaisin mielin lähden kuitenkin hankkeita vetämään, hän kertoo.

Molemmat Frami Food Lab -ruokalaboratoriokonseptiin liittyvät investointi- ja kehittämishankkeet osarahoitetaan EAKR-rahoituksen Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta. Hankkeet toteutetaan 1.1.2018–31.12.2019 välisenä aikana. Investointihankkeen kokonaisbudjetti on 78 200 euroa ja kehittämishankkeen 174 200 euroa.

 

EAKR-RAHOITUSHAKU ON AUKI 5.3. SAAKKA!

  • Pirkanmaan liitossa on 5.3.2018 mennessä haettavana Etelä-Pohjanmaan alueellisesta rahoituskehyksestä EAKR-rahoitusta noin 1 000 000 €.
  • Hankehaun tavoitteena on rahoittaa hankkeet, jotka parhaiten toteuttavat rakennerahasto-ohjelman tavoitteita ja Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiaa sekä tuottavat uusia ratkaisuja ja pysyviä vaikutuksia.
  • Tässä haussa huomioidaan rakennerahasto-ohjelman toimintalinjan 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen erityistavoitteisiin:
    • 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
    • 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen ja
    • 3.2. Uudistuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

kohdentuvat hakemukset. Erityisesti toivotaan hakemuksia erityistavoitteeseen 3.2.

Lisätietoa löytyy osoitteesta www.epliitto.fi/eakr.

 

Teksti ja kuvat: Annika Pollari

 

0 kommenttia
20.02.2018

EU-tietokeskus mukana Opinlakeus-messuilla

Etelä- Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksella oli oma esittelypiste Seinäjoki Areenalla järjestetyillä Opinlakeus-messuilla 17.–18.1.2018. EU-tiedotuksesta vastasivat liiton kansainvälistymisen tehtäväalueen projektikoordinaattori Hanna Meriläinen ja työharjoittelija Mikael Vainio. Opinlakeus-messuilla rohkaisimme maakunnan yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevia nuoria tarttumaan EU:n tukemiin kansainvälisen liikkuvuuden mahdollisuuksiin. Jaoimme nuorille informaatiota Erasmus+-ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista lähteä opiskelijavaihtoon, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön tai nuorisoleireille johonkin toiseen EU-maahan.

Erasmus+-ohjelma ja sitä edeltäneet EU:n liikkuvuusohjelmat ovat tukeneet merkittävästi Etelä-Pohjanmaan oppilaitosten kansainvälistymistä. Esimerkiksi vuodesta 1992 lähtien yli 1200 Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijaa on suorittanut opiskelu- tai harjoitteluvaihdon ulkomailla EU:n liikkuvuusohjelmien kautta. Erasmus+-ohjelma edistää myös yhteiskunnallista tasa-arvoa, sillä se tarjoaa kaikille nuorille mahdollisuuden hankkia kansainvälistä kokemusta heidän sosio-ekonomisesta taustastaan huolimatta.

Projektikoordinaattori Hanna Meriläinen ja työharjoittelija Mikael Vainio jakoivat EU-tietoutta liiton EU-tietokeskuksen esittelypisteellä Opinlakeus-messuilla.

Kysely nuorten kansainvälistymissuunnitelmista

Järjestimme EU-tiedotuspisteellä nuorille lyhyen kyselyn, jossa kartoitimme nuorten kiinnostusta osallistua esimerkiksi opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun ulkomailla. Lisäksi kyselyssä tiedustelimme, millaiset kohdemaat Euroopassa tuntuvat nuorista vetovoimaisilta työ- tai opiskeluympäristöiltä ja millaisista kansainväliseen liikkuvuuteen kytkeytyvistä aihepiireistä nuoret olisivat kaivanneet lisää informaatiota. Kyselyyn vastasi 66 nuorta.

Matkailu ulkomailla kiinnosti kyselyyn vastanneita nuoria selvästi, sillä jopa yli 80 % vastaajista ilmoitti haaveilevansa ulkomaille matkustamisesta. Ulkomailla opiskelu ja työskentely herättivät myös vahvaa kiinnostusta nuorten keskuudessa.  Noin 59 % vastanneista nuorista ilmaisi kiinnostuksensa vaihto-opiskeluun lähtöä kohtaan, kun taas noin puolet vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostunut ulkomailla työskentelystä ja toisaalta myös lyhytaikaisemman työharjoittelujakson suorittamisesta ulkomailla. Kansainvälistä opiskelu-, työ- ja harjoittelukokemusta arvostetaan työmarkkinoilla, ja nuoret hakevat tällaisista mahdollisuuksista mahdollisesti nostetta tulevalle työuralleen.  

Vähiten kiinnostusta kyselyssä herättivät kansainväliset nuorisoleirit (33 % vastaajista oli kiinnostunut) ja ulkomailla suoritettava vapaaehtoistyö (30 % vastaajista oli kiinnostunut). Etelä-Pohjanmaalla kuntien nuorisotoimet ja paikalliset Leader-ryhmät ovat kuitenkin aktiivisia toimijoita Erasmus+-ohjelman alaisissa Youth in Action -nuorisovaihtohankkeissa. Lisäksi esimerkiksi Seinäjoen, Kauhavan ja Lapuan nuorisotoimet voivat avustaa nuoria Erasmus+-ohjelman alaisen Eurooppalaisen Vapaaehtoispalvelun työpaikkojen järjestämisessä. Kansainväliset nuorisoleirit ja vapaaehtoistyömahdollisuudet houkuttelevat kenties erityisesti nuoria, jotka eivät ole vielä korkeakouluopiskelijoita. He hakevat mahdollisesti matalan kynnyksen kansainvälistä työkokemusta, kokemuksia monikulttuurisesta toimintaympäristöstä ja laajempaa yhteisöllisyyttä, joka ei rajoitu kansallisiin rajoihin.  

Kyselyssä Iso-Britannia, Saksa, Espanja ja Ranska muodostivat suosituimmat kohdemaat, jonne nuoret mielellään muuttaisivat työn tai opintojen perässä. Pienimuotoisen kyselyn tulos heijastaa yleistä trendiä Suomessa, jossa Iso-Britannia on suosittu sekä vaihto-opiskelumaana että opiskelumaana ulkomaista tutkintoa suorittaville suomalaisille. Ison-Britannian päätös erota Euroopan unionista voi kuitenkin synnyttää haasteita Suomen ja Ison-Britannian väliselle opiskelijaliikkuvuudelle ainakin lyhyellä aikavälillä. Suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden lukukausimaksut Isossa-Britanniassa ovat vaarassa nousta. Brexit merkitsee myös Ison-Britannian eroa Erasmus+-ohjelman piiristä, mutta toisaalta Iso-Britannia voi neuvotella osallistumisestaan Erasmus+-ohjelmaan EU:n ulkopuolisen maan statuksella mm. Norjan, Islannin ja Sveitsin tavoin. Kysely kuitenkin osoittaa, että nuorille Iso-Britannia on edelleen vahva ja erottamaton osa eurooppalaista yhteisöä, vaikka Iso-Britannia ei enää olisikaan EU-jäsenmaa. 



Teksti: Mikael Vainio

Kuvat: Annika Pollari

0 kommenttia
20.02.2018

Messuilta tuntumaa SeAMKin monipuoliseen hankemaailmaan

Seinäjoen ammattikorkeakoululla järjestettiin perjantaina 12.1.2018 ensimmäistä kertaa yhteiset ja kaikille kiinnostuneille avoimet hankemessut, joissa oli esiteltävänä yli 50 SeAMKin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohanketta. Kaiken kaikkiaan SeAMKilla on vuosittain käynnissä noin 80–100 hanketta, joihin osallistuu noin kolmannes ammattikorkeakoulun henkilökunnasta.

SeAMKin hankkeiden toteuttamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Lisäksi hankkeiden toteuttamiseen osallistuu jopa 500 yritystä. Tässä suhteessa hankkeet toimivat erinomaisena siltana opiskelijoiden ja yritysmaailman välillä, sillä opiskelijoita kannustetaan työelämälähtöisten opinnäytetöiden ja työharjoittelujen suorittamiseen hankkeiden parissa.

SeAMKin TKI-hankkeet keskittyvät nimenomaan Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän strategisten painopisteiden tukemiseen, ja hankkeissa tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Lukuisat hankkeet keskittyvätkin maakunnan pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen. Rahoituksensa hankkeet saavat pääasiassa Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, Maaseudun kehittämisrahastosta tai erilaisista kansainvälisistä rahoitusohjelmista. Kaiken kaikkiaan hankkeet tuovat SeAMKille ulkopuolista rahaa jopa yli 3 miljoonaa euroa.

Soila Mäntymaa SeAMKista esitteli messuilla Etelä-Pohjanmaan liitossa meneillään olevaa NICHE-hanketta ja siinä toteutettavaa maakunnallista toimintasuunnitelmaa, jonka valmistelussa SeaAMK on aktiivisesti mukana.
 

Hankemessuilla esiteltiin lukuisia mielenkiintoisia hankkeita, joiden toimintaa EU tukee eri rahastojen ja rahoitusohjelmien kautta. Yksi tällaisista hankkeista oli Keski-Suomen elinkeinokeskuksen kautta Euroopan sosiaalirahastolta rahoitusta saanut Digivaattori-hanke, jonka päämääränä on lisätä Etelä-Pohjanmaan valmistavan teollisuuden pk-yritysten henkilökunnan ymmärrystä digitalisaation ja teollisen internetin tarjoamista mahdollisuuksista tuotantonsa tehostamiseksi ja liiketoimintansa kehittämiseksi. Hankemessuilla esiteltiin myös esimerkiksi Euroopan maaseuturahastolta rahoitusta saanut Agroteknologia tehokäyttöön -hanke, jonka tavoitteena on kohottaa Etelä-Pohjanmaan maatalousyrittäjien osaamistasoa agroteknologian käyttäjinä maatilojen kilpailukyvyn ja ympäristönsuojelun parantamiseksi. Lisäksi messuilla esiteltiin EU:n Interreg Botnia-Atlantica -rahoitusohjelmaa hyödyntänyt @geingOnline -hanke, jonka tavoitteena on kotona asuvien ikääntyneiden sosiaalisen eristäytymisen ehkäisy hankkeen aikana kehitettävän digitaalisen sovelluksen avulla. Suomessa hankkeen rahoitusalueen vaikutuspiirin kuuluvat Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa.

Teksti: Mikael Vainio

Kuvat: Sanna Inkeri

0 kommenttia
8.02.2018

Yrityksiä kannustetaan suuntaamaan katseensa Kiinaan

Yritysten ajankohtaispäivässä tarjolla Kiina-tietoutta ja käytännön neuvoja viennin aloittamiseen

Etelä-Pohjanmaalla ollaan suuntaamassa katseita Kiinaan. Kaupankäyntimahdollisuuksia on teollisuuden ja matkailun lisäksi esimerkiksi osaamisen ja koulutuksen viennissä. Elintarvikeala on ollut suunnannäyttäjä ja tienraivaaja Kiinan viennissä, ja nyt mukaan halutaan myös muita toimialoja maakunnasta.

– Kiina on nyt vahvasti esillä Etelä-Pohjanmaalla sekä pandojen saapumisen että onnistuneiden vientikauppojen vuoksi. Yli miljardin asukkaan maassa riittää otettavaa vielä monelle eteläpohjalaiselle yritykselle, toteaa Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen.

Käytännön vinkkejä tarjolla

Teollisuuden ja matkailualan yrityksille on tarjolla Kiina-tietoutta sekä käytännön vinkkejä Kiinan vientiin tai tuontiin maaliskuun 8. päivä järjestettävässä Johan nyt on Kiinan markkinat -ajankohtaispäivässä. Kuortaneen Urheiluopistolla järjestettävässä tilaisuudessa on paikalla Kiinan yritysmaailman sekä matkailun asiantuntijoita, joilta saa käytännön neuvoja mm. kiinalaiseen kulttuuriin ja liike-elämän etikettiin sekä tuotteiden ja palvelujen vientiin tai tuontiin liittyvissä asioissa. Asiantuntija-apua ovat tarjoamassa muun muassa tutkimuspäällikkö Katarina Wakonen Visit Finlandista, patenttiasiamies Fu-Chia Aspelin ja eurooppapatenttiasiamies Erkki Rahkonen Berggreniltä sekä Kiina-asiantuntija Kirsi Mantua-Kommonen ja professori Jukka Salo.

Iltapäivän teemapajoissa pureudutaan asioihin syvemmin ja kartoitetaan samalla yritysten kiinnostusta Kiinan markkinoita sekä kansainvälisten matkailijoiden houkuttelemista kohtaan.

– Aiomme järjestää vastaavanlaisia ajankohtaispäiviä ja erilaisia teemapajoja kevään aikana useampia, mikäli yrityskentältä tulee niille tilausta, Kinnunen lisää.

Hoi kiinalaiset, tulkaa meille!

Ulkomailta saapuneet matkailijat käyttivät Suomessa 2,5 miljardia euroa vuonna 2016 *. Määrällisesti eniten (+ 77 milj. €) lisääntyi Kiinasta saapuneiden rahankäyttö. Matkailijat käyttivät keskimäärin noin 320 euroa matkaa kohden Suomessa. Eniten rahaa matkailijaa kohden käyttivät kiinalaiset (940 €).

– Nyt kun kiinalaisten mielenkiinto Suomea kohtaan on herännyt, on meillä kaikki mahdollisuudet houkutella heitä Helsingin ja Lapin ohella myös Väli-Suomeen. Meille tavanomaiset asiat, kuten marjojen poiminta tai vain suomalaisen metsän kokeminen voivat olla todella eksoottista miljoonakaupungissa asuvalle, Ähtäri Zoo Panda Visit -hankkeen projektipäällikkö Satu Keski-Valkama sanoo.

Keski-Valkaman mukaan matkailuelinkeinolle tarjotaan nyt erinomainen mahdollisuus kuulla kiinalaismatkailijoiden tarpeista ja heitä kiinnostavista palveluista. Johan nyt on Kiinan markkinat -ajankohtaispäivän lisäksi apua on saatavilla myös Ähtäri Zoo Panda Visit -hankkeessa, jossa yrityksiä kannustetaan palvelumuotoilun avulla luomaan ja kehittämään matkailutoimintaa sekä selvittämään tuotteiden vientipotentiaalia.

Johan nyt on Kiinan markkinat -ajankohtaispäivän järjestävät Ähtäri Zoo Panda Visit -hanke, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ Team Finland sekä Etelä-Pohjanmaan liitto.

* Visit Finland matkailututkimus 2016, Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy.   
                    

Tilaisuuden ohjelma löytyy täältä >>

Ilmoittaudu mukaan 1.3.2018 mennessä  täällä >>

 

Lisätietoja: 

Etelä-Pohjanmaan kauppakamari
Pertti Kinnunen
Toimitusjohtaja
puh. 040 751 5610
pertti.kinnunen@kauppakamari.fi

www.etela-pohjanmaankauppakamari.fi

 

 

 

 

0 kommenttia
6.02.2018

Tervetuloa Energiapäivään!

Tervetuloa Etelä-Pohjanmaan IV Energiapäivään! 

Etelä-Pohjanmaan IV energiapäivä järjestetään perjantaina 23.2.2018 klo 8.30–12 Seinäjoella Framin auditoriossa 1(Frami B, Kampusranta 9, 60320 Seinäjoki). Yritysvierailu Lakeuden Etappi Oy:n biokaasulaitos (Laskunmäentie 15, 60760 Pojanluoma (Ilmajoki).

Paikalla on mielenkiintoisia EU- ja valtakunnantason energia-alan asiantuntijoita ja vaikuttajia, jotka tuovat esiin Suomen nykyistä energiantuotannon ja uusiutuvan energian tilaa. Lisäksi tuodaan esiin mahdollisia vaatimuksia ja kehitysnäkymiä mm. älykkäiden sähköverkojen ja rakennettujen ympäristöjen osalta.

Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki tuo esiin EU-energia ja ilmastotavoitteita sekä niiden vaikutuksia Suomeen.

Vaasan yliopiston sähkötekniikan professori Kimmo Kauhaniemi tulee kertomaan Suomen sähköverkon nykytilasta ja siihen tulevaisuudessa vaikuttavista muutoksista ja haasteista.

Green Building Council Finland kestävän kehityksen asiantuntija Jessica Karhu tuo esiin kestävään rakentamiseen ja rakennettuun ympäristöön keskeisesti vaikuttavia energia- ja ympäristötehokkuus asioita.

Tilaisuudessa on esillä kolme ajankohtaista yritystä/kohdetta, joiden ajankohtaiset tuotteet/palvelut/toimenpiteet tarjoavat konkreettisten esimerkkien kautta uudenlaisen näkökulman sekä mahdollisuuden energiatuotannon ja energiatehokkuuden kehittämiseen.

  • As Oy Tampereen Pohjolankatu 18-20 hallituksen puheenjohtaja Pertti Vesterinen kertoo valtakunnallisesti paljon huomiota saaneen ja esimerkillisesti energiatoimenpiteitä tehneen taloyhtiön kehitystarinan.
  • JL Metals Oy:n projektijohtaja Otto-Pekka Pasanen kertoo prosessiteollisuuden erilaisista bioenergiaratkaisuista sekä niiden tarjoamista mahdollisuuksista Etelä-Pohjanmaan alueen yritykselle.
  • Fimuskraft Oy/ RMV Tech Oy:n myynti ja markkinointijohtaja Ahti Koivunen esittelee biokaasun potentiaalisia hyödyntämismahdollisuuksia sekä uudenlaisen energiatehokkaan turbiinin käyttöä lämmön ja sähkön yhteistuotannossa.

Huom! Uutena muihin energiapäiviin verrattuna, tänä vuonna on tarjolla mielenkiintoinen ja ajankohtainen mahdollisuus vierailla ja tutustua Lakeuden Etappi Oy:n kiertotaloutta tukevaan ja hyödyntävään biokaasulaitoksen toimintaan. 

Katso tilaisuuden koko ohjelma täältä >>

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 19.2.2018 osoitteessa: https://goo.gl/forms/t3hgn3c7EH3Jwb5G3

Tilaisuus on maksuton. Tilaisuuden järjestävät Etelä-Pohjanmaan liitto ja Thermopolis Oy (Innovatiivinen ja resurssitehokas Etelä-Pohjanmaa -hanke)

 

 

0 kommenttia
31.01.2018

Kuuden maakunnan kulttuurisote -hanke sai tukea

Taiteen edistämiskeskus on myöntänyt 180 000 euroa tukea kuuden maakunnan yhteiselle Kulttuurisote -hankkeelle. Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallinnoimassa hankkeessa.

Kulttuurisote -hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa taide- ja kulttuuripalvelut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Saatu avustus liittyy prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeeseen. Hallituksen kärkihankkeessa pyritään edistämään taiteen hyvinvointivaikutuksia lisäämällä eri taiteenalojen ja kulttuuripalvelujen tarjontaa ja käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja asiakastyössä.

Kulttuurisote -hanke toimii alueilla sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyön tukena. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Etelä-Pohjanmaan liiton lisäksi mukana ovat Pohjanmaan liitto, Pirkanmaan liitto, kuntayhtymä Carea Kymenlaaksosta sekä Turun kaupunki Varsinais-Suomesta. Hanke tullaan toteuttamaan vuoden 2018 aikana.

Lisätietoja: Projektipäällikkö Esa Vienamo, Etelä-Pohjanmaan liitto, p. 0400 883317, esa.vienamo@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
30.01.2018

Ruokahävikin vähentämisen malleja esiteltiin kansainvälisille vieraille

Ecowaste4Food -hankkeen osapuolet vierailulla Neiron koululla Ilmajoella. Kuva: Lakeuden Etappi

Kansainvälisen Ecowaste4Food -hankkeen osapuolet saapuivat tammikuun puolivälissä (16.–18.1.2018) tutustumaan erilaisiin käytäntöihin ja malleihin, joiden avulla maakunnassamme torjutaan ruokahävikkiä. Yhteensä 25 vierasta Ranskasta, Espanjasta, Italiasta, Kreikasta, Puolasta ja Iso-Britanniasta pääsi näkemään, miten ruokahävikkiä torjutaan esimerkiksi alakouluilla sekä elintarviketeollisuudessa. Vierailun tarkoituksena oli luoda osallistujille monipuolinen kuva niistä keinoista, joilla Etelä-Pohjanmaalla minimoidaan ruokahävikkiä ja hyödynnetään elintarviketeollisuuden sivuvirtoja.

Vierailu aloitettiin tiistaina 16.1. kuulemalla Seinäjoen Ammattikorkeakoulun uudesta kiertotaloushankkeesta, jossa kiertotalousosaaminen tuodaan läpivalaisevaksi osaksi muun muassa ruoka-alan opintoja. Vieraat olivat vaikuttuneita tavasta, jolla suomalaiset korkeakoulut tekevät yhteistyötä ja pystyvät hyödyntämään kansallista rahoitusta ripeälläkin aikataululla. Myös ammattikorkeakoulun sijainti muiden organisaatioiden yhteydessä herätti huomiota.


Vieraat kuuntelivat yliopettaja Margit Närvän esitystä SeAMK:n kiertotaloushankkeesta. Kuva: Susanna Anttila

– Seinäjoen ammattikorkeakoulun sijainti samassa rakennuksessa maakuntaliiton ja muiden toimijoiden kanssa on eurooppalaisittan hyvin ainutlaatuista. Se mahdollistaa älykkään verkostoitumisen tutkijoiden, poliitikkojen ja myös pk-yritysten kesken, toteaa Ecowaste4Food -hankkeen ranskalainen projektipäällikkö Samuel Féret. - On myös hienoa nähdä, että kansainvälisestikin tunnustettua suomalaista koulutusta rikastetaan erilaisten projektien kautta, kuten tämä esimerkki ruokahävikkiosaamista koskien osoittaa.

Lisäksi vieraat kuulivat esittelyn AB Seinäjoki Food Business Challenge innovaatiokilpailun vuonna 2017 voittaneesta Omenahaus -yritysideasta. Sen pääajatuksena on tarjota kotipuutarhoille ylijäämäomenoiden poiskuljetuspalvelua ja myydä puristettua mehua esimerkiksi panimoille. Idean isän Juha Haapamäen mukaan tällaisen palvelun tarjoaminen sopisi hyvin esimerkiksi sivuelinkeinoksi maanviljelijöille.

Opintomatkan toisena päivänä vierailut kohdistuivat Seinäjoen ulkopuolelle. Ilmajoen Neiron alakoululla vieraille oli tarjolla parituntinen elämys suomalaisen opetus- ja kouluruokakulttuurin parissa. Samalla Ilmajoen kunnan ruokapalvelupäällikkö Pirjo Sivula, Neiron koulun koulunjohtaja Ilona Kaltiala sekä Lakeuden Etapin kehitys- ja ympäristöpäällikkö Mirva Hautala ja jäteneuvoja Oona Salo kertoivat kokonaisvaltaisesti siitä, miten koulujen keittiöissä ja koululaisten parissa vähennetään ruokahävikkiä niin jokapäiväisellä työllä kuin erilaisilla kampanjoilla.

Vierailu Atrialle tarjosi vieraille katsauksen siihen, millainen merkitys hävikin vähentämisellä on suurelle elintarvikeyhtiölle. Atria tekee yhteistyötä sivuvirtojen hyödyntämiseksi esimerkiksi Honkajoki Oy:n kanssa.

– Atrian erilaiset sivuvirrat pystytään hyödyntämään kattavasti esimerkiksi rehu- ja kemianteollisuudessa, mutta työ hävikin minimoimiseksi on edelleen jatkuvaa. Jos pystymme vähentämään hävikkiä esimerkiksi 1 %, tarkoittaa se koko yrityksen tasolla miljoonien eurojen säästöjä, kertoi laatupäällikkö Seija Pihlajaviita Atria Suomesta.

Myös rypsiöljytuotteita valmistava Alavuden öljynpuristamo on kunnostautunut sivuvirtojen hyödyntämisessä eläinten rehutuotteina. Lisäksi rypsin vastaanottamisen jälkeen syntyvä lajittelujäte hyödynnetään energiana, minkä myötä yrityksen toiminnassa ei käytännössä synny hävikkiä lainkaan.

– Paikalliset viljelijät ovat alun perin perustaneet öljynpuristamomme tavoitteenaan tuottaa kotimaista valkuaista tuotantoeläimille. Toiminnassamme on näin ollen alusta saakka ollut kysymys rypsin hyödyntämisestä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, totesi Alavuden öljynpuristamon laatupäällikkö Tuomas Olkkonen vierailun aikana.


Alavuden öljynpuristamossa tuotekehityksestä vastaava Tuomas Olkkonen kertoi puristamon toiminnasta kirpeässä pakkassäässä. Kuva: Sanna Inkeri

Suomalainen ravintoloiden hävikkiruokaa kuluttajille välittävä ResQ Club -sovellus on vakiintunut monen eteläpohjalaisen ravintolan työkaluna hävikin vähentämisessä. Toisen päivän illallisen aikana Äärellä -ravintolassa vieraat kuulivat sovelluksen käytöstä ravintoloitsija Miia Keski-Nikkolan sekä ResQ Clubin aluejohtaja Eveliina Suutarin kertomana. Vieraat olivat vaikuttuneita sovelluksen suosiosta maakunnassamme.

Opintomatka päättyi kolmantena päivänä Joupin vanhalle tuvalle, jossa vieraat kuulivat esittelyn Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten toiminnasta. Uusin järjestön hävikin vähentämisen toimenpide on hallituksen kärkihankkeena rahoitettu kansallinen Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -projekti. Vastaavaa yhteisöistä itsestään lähtevää toimintaa kaivattiin myös hankekumppaneiden omille alueille. Järjestön toiminnanjohtaja Terhi Jaskarin luotsaama työpaja kotitalouksien hävikin vähentämisestä sekä edellispäivän ravintolahävikkituotteista valmistettu lounas kruunasivat koko opintomatkan.


Joupin vanhalla tuvalla vieraat pohtivat kotitalouksissa syntyvää ruokahävikkiä. Kuva: Susanna Anttila

Ecowaste4Food -hankkeessa on työskennelty ruokahävikin torjumiseksi jo vuoden verran, ja parhaillaan käynnissä on osaamisen ja hyvien käytäntöjen jakamisen jakso. Sen aikana hankkeen osapuolet vierailevat toistensa luona hakemassa oppia ruokahävikin vähentämisen malleista. Hanketta rahoittavan Euroopan unionin Interreg Europe -rahoitusohjelman tavoitteena on tehostaa eurooppalaisten alue- ja paikallisviranomaisten keinoja löytää uusia ratkaisuja omalle strategiselle kehittämistyölleen.

Ruokahävikin vähentäminen on noussut koko Euroopan unionin laajuiseksi tavoitteeksi. Hävikin määrä on tällä hetkellä Euroopassa jopa 88 miljoonaa tonnia vuodessa ja määrä halutaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2014 tasosta. Ecowaste4Food -hanke tarjoaa konkreettisia työkaluja tavoitteen saavuttamiseksi ja opintomatkan myötä Etelä-Pohjanmaa sai vuoron näyttää mallia.

Teksti: Susanna Anttila

Lisätiedot:
Projektikoordinaattori
Susanna Anttila
Etelä-Pohjanmaan liitto
susanna.anttila(at)etela-pohjanmaa.fi
040 1944 552
https://www.interregeurope.eu/ecowaste4food/

0 kommenttia
30.01.2018

Haussa Etelä-Pohjanmaan kasvuhaluiset yritykset

Viime vuoden Kasvu Open -osallistujalle sparrauksesta löytyi rahoitusratkaisu

Kasvu Open kumppaneineen järjestää nyt ensimmäistä kertaa Etelä-Pohjanmaan Kasvupolun. Alueen yritykset voivat koosta, iästä tai toimialasta riippumatta hakea mukaan eri alojen asiantuntijoiden sparraukseen. Viime vuoden osallistujalle, metallituotteita valmistavalle Team Vesmesille sparraus antoi konkreettisia eväitä kasvuun.

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolulla järjestetään maaliskuun 21. päivä Kasvupaja Kauhavalla, jossa kaikki Kasvupolulle mukaan hakeneet yritykset pääsevät kehittämään kasvusuunnitelmaansa puolen päivän työpajassa asiantuntijoiden johdolla.

Kasvu Open on sparrausohjelma, jonka ainutlaatuisen metodin kautta liki 1300 yritystä on saanut vetoapua kasvuunsa. Esimerkiksi viime kaudella Suupohjan Kasvupolulla mukana ollut, kiinteän polttoaineen syöttö- ja materiaalinkäsittelyjärjestelmiä valmistava Team Vesmes Kauhajoelta sai sparrauksesta toimitusjohtaja Kari Anttilan mukaan paljon.

“Kasvu Openin sparraus kannatti ehdottomasti. Meille löytyi oikea rahoitusratkaisu kasvun rahoittamiseen sekä saimme konkreettisia eväitä myyntiin ja markkinointiin. Lisäksi keskustelut asiantuntijoiden kanssa tarkensivat tulevien vuosien kasvusuuntaa”, Anttila sanoo. 

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolun toteutuksessa on mukana iso joukko kasvupartnereita. Yhteistyö on tuttua jo entuudestaan. Alueella aikaisemmin järjestetty Grow Up -kasvuyrityskilpailu on hitsannut kumppanijoukon yhteistyötä. Nyt Grow Upin tilalla järjestetään Kasvupolku. Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen rohkaisee alueen yrityksiä mukaan maksuttomaan sparraukseen.

”Kasvupolulla on yrityksille luvassa monipuolista osaamista ja näkökulmia useilta asiantuntijoilta. Valtakunnallinen Kasvu Open -sparrausohjelma avaa yrityksille mahdollisuuden laajempaan kontaktiverkostoon ja näkyvyyteen. Kannustan rohkeasti hakemaan mukaan. Sparrauksessa omaa kasvusuunnitelmaa pääsee viemään pidemmälle asiantuntijoiden avulla”, Kinnunen kannustaa.

Kasvupolun sisältö ja eteneminen

Haku yrityksille on avoinna 28.2.2018 asti. Valintakriteerejä ovat mm. liikeidean skaalautuvuus, erottuvuus ja kyky vaikuttaa markkinaansa, kansainvälitysmispotentiaali sekä tiimin uskottavuus. Hakemusten perusteella valitaan mukaan 15 yritystä, joita sparrataan 25.4. Tuurissa ja 23.5.Seinäjoella. Tällöin eri alojen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa kaikkiaan 10 eri mylläriä 45 minuutin mittaisissa luottamuksellisissa tapaamisissa. Alueellinen tuomaristo valitsee 23.5. toisen Kiitoratapäivän päättävässä semifinaalissa kaksi parasta yritystä, jotka etenevät jatkosparrauksiin ja lokakuussa 2018 järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin.

Mukaan sparraukseen voi hakea osoitteessa www.kasvuopen.fi/hae

 

Lisätietoja

Emilia Suosalo, Kasvu Open -tiimi, Aava&Bang Oy*, p. 0400 802926, emilia.suosalo@bang.fi

Kari Anttila, toimitusjohtaja, Team Vesmes Oy, p. 040 504 2950, kari.anttila@teamvesmes.fi

Pertti Kinnunen, toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, p. 040 5340 875, pertti.kinnunen@kauppakamari.fi

--------------------------

Kasvu Open auttaa suomalaisia kasvunnälkäisiä pk-yrityksiä kasvamaan yrityksen koosta tai iästä riippumatta. Vuonna 2018 asiantuntijoiden maksuttomaan sparraukseen pääsee 450 yritystä 30 eri Kasvupolulle. Vuosi huipentuu Kasvu Open Karnevaaliin lokakuussa 2018, jossa Kasvupolkujen parhaimmiston eli 100 yrityksen joukosta valitaan Suomen lupaavimmat kasvuyritykset.

--------------------------

Kasvupolun mahdollistavat Etelä-Pohjanmaan Liitto, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Into Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Koulutuskeskus Sedu, Alavuden Kehitys Oy – Yrityskehitys Fasadi, Viexpo, Suomen Yrittäjäopisto, Myynninmaailma, Xport, BSTR Luova Konttori Oy, Lapuan kaupunki, Kauhavan kaupunki, Ilmajoen kunta, Kurikan kaupunki, Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus ry, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Kuortaneen kunta, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä valtakunnalliset kumppanit Nordea, Finnvera, Technopolis, Varma, If, Team Finland, BusinessJKL, Keski-Suomen Liitto, Grano, Laukaan kunta, Jyväskylän Messut, Jyväs-Caravan ja Isku.

-------------------------

*Aava&Bang Oy on valtuutettu Kasvu Open -tapahtumien järjestäjä ja voittoa jakamattoman Kasvu Open Oy:n osakas. Muut osakkaat ovat Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki ja Kasvun Roihu Oy.

0 kommenttia
17.01.2018

Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto etsii uutta harjoittelijaa!

Oletko kiinnostunut EU-politiikasta ja alueellisesta kehittämisestä? Onko sinulla sujuva kynä ja viestinnän keinot ja välineet hallussa? Oletko valmis työskentelemään kansainvälisessä ympäristössä ja ajamaan länsisuomalaisten toimijoiden etuja? Jos vastasit kyllä, hae Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston harjoittelijaksi Brysseliin!

Edustamme neljää maakuntaa: Satakuntaa, Etelä-Pohjanmaata, Pohjanmaata ja Keski-Suomea. Toimimme tiiviisti yhdessä maakuntaliittojen sekä mm. kehitysyhtiöiden, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen kanssa.

Haemme harjoittelijaa noin vuoden mittaiselle ajanjaksolle alkaen 2.5.2018 tai sopimuksen mukaan. Maksamme työstä harjoittelupalkkaa.

Lue lisää WFEO:n verkkosivuilta >>

0 kommenttia
11.01.2018

Osallisuus ja kulttuuri -seminaari Seinäjoella 30.1.2018

Vuonna 2015 käynnistyneen Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja –hankkeen päätösseminaari järjestetään Seinäjoella tiistaina 30. tammikuuta 2018 klo 12-16. Seminaarin teemana on osallisuus ja sen yhteydet hyvinvointia ja terveyttä edistävään taide- ja kulttuuritoimintaan.

Osallisuus -teema on ollut viime aikoina esillä mm. sote- ja maakuntauudistukseen liittyvässä keskustelussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi loppuvuodesta 2017 aihetta käsittelevän Mitä osallisuus on? - osallisuuden viitekehystä rakentamassa -työpaperin. Seinäjoen seminaarissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta edustaa Sokran aluekoordinaattori Tanja Hirschovits-Gerz, joka kertoo osallisuuden edistämisestä ja köyhyyden torjunnan työstä Suomessa.

Kokkolan kaupungin kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus tutki 2008 valmistuneessa tohtorinväitöskirjassaan osallisuutta kaupungin kulttuuripoliittisessa suunnittelussa. Seminaarissa hänen aiheenaan on kulttuuriosallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy. Vaasassa puolestaan on vuodenvaihteessa 2018 käynnistetty ikäihmisten Alvar -kuvapuhelinpalvelua, mistä saapuu kertomaan lisää Sanna Keskikuru Vaasan kaupungin ikäkeskuksesta.

Selvitys kulttuurisesta vanhustyöstä suomalaiskaupungeissa

Osallisuus ja kulttuuri -seminaari toteutetaan yhteistyössä samaan aikaan Seinäjoella kokoontuvan kulttuurisen vanhustyön AILI –verkoston kanssa. Opintovapaalla oleva Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja kehittämispäällikkö Mari Aholainen on verkoston toimeksiannosta selvittänyt kulttuurista vanhustyötä yli 50 000 asukkaan suomalaiskunnissa. Seminaarissa selvityksen tuloksia päästään kuulemaan tuoreeltaan.

Osallisuus ja kulttuuri -seminaari on ilmainen ja ohjelmaan sisältyy kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Katso seminaarin koko ohjelma.
 
Ilmoittautuminen tiistaihin 23.1.2018 mennessä osoitteessa https://fi.surveymonkey.com/r/5732H5H.
Seminaari striimataan myös nettiin osoitteessa www.facebook.com/hyvinvointiakuntiinilmanrajoja

0 kommenttia
8.01.2018

Kansainvälistymisklinikoita yrityksille!

Minne? Millä resursseilla? Miten? Digitaaliset työkalut?

Järjestämme yhteistyössä Xportin kanssa kansainvälistymisklinikoita ympäri Etelä-Pohjanmaata. Tilaisuudet järjestetään kevään aikana Alajärvellä, Alavudella, Kauhavalla ja Kauhajoella. Alajärven tilaisuuden ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Klinikoiden tavoitteena on tehdä osallistuville yrityksille kansainvälistymissuunnitelma, joka on

  • riittävän konkreettinen, käytännönläheinen ja selkeä, sekä
  • pilkottu riittävän pieniin osiin, että se helpottaa tekemistä.

Palvelun toteuttaja: Marko Luoma, Xport.

AIKATAULU JA OHJELMAT

Kauhajoki
Aika: 1.2.2018 klo 9-16
Paikka: Logistia, Teknologiapuisto 1, Kauhajoki
Tilaisuuden ohjelma >>

Kauhava
Aika: 8.2.2018 klo 9-16
Paikka: Hela-Ravintola, Kauppatie 109, Kauhava
Tilaisuuden ohjelma >>

Alavus
Aika: 15.2.2018 klo 8.45-16.00
Paikka: Fasadi (4 krs.), Taitotie 1, Alavus
Tilaisuuden ohjelma >>

Alajärvi
Aika: 15.3.2018 klo 8.45-15.30
Paikka: Hotelli-Ravintola Alvariini, Paavolantie 1, Alajärvi
Tilaisuuden ohjelma >>


Tilaisuudet ovat maksuttomia ja osa Etelä-Pohjanmaan liiton EmpInno-hanketta, jota rahoitetaan EU:n Interreg Itämeren ohjelmasta.

Tervetuloa!

 

0 kommenttia
8.01.2018

Hae mukaan Etelä-Pohjanmaan Kasvupolulle!

Mikä on Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku®?

Kasvu Open on Suomen suurin pk-yritysten kasvun tukemisen sparrausohjelma, joka auttaa maksutta kasvuhaluisia yrityksiä niiden kasvusuunnitelman pohjalta.

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku®-sparraukseen voivat hakea mukaan kaikki kasvunälkäiset alueen yritykset ikään, kokoon tai toimialaan katsomatta. Hakemusten perusteella alueellinen tuomaristo valitsee mukaan 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa yritystä, jotka saavat kahden päivän ajan maksutonta sparrausta kasvun Kiitoradoilla Suomen liike-elämän asiantuntijoilta. 

Hae mukaan! 

Voit hakea mukaan Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku®-sparraukseen täyttämällä hakulomakkeen 28.2.2018 mennessä. Kaikille mukaan hakeneille ilmoitetaan valinnoista haun päätyttyä. Valintakriteereissä painottuu yrityksen kasvusuunnitelma.

Aikataulu

Kaikki Kasvupolulle mukaan hakeneet yritykset pääsevät osallistumaan Kasvupaja-työpajapäivään, joka järjestetään 21.3.2018. Kasvupaja sisältää kolme teemakohtaista työpajaa, joissa keskitytään yritysten kasvusuunnitelmien hiomiseen.

Kasvupolun sparraukseen valitaan 15 yritystä hakemusten perusteella. Mukaan valituille yrityksille järjestetään sparrausta 25.4.2018 ja 23.5.2018 Kiitorata-nimisissä työpajapäivissä. 

Kasvupolun tuomaristo valitsee 23.5.2018 pidettävän toisen Kiitoratapäivän päätteeksi kaksi voittajaa. Voittajat etenevät valtakunnalliseen Kasvu Open 2018 -finaaliin.

Lisätietoa Etelä-Pohjanmaan Kasvupolusta ja hakulomake löytyvät täältä >>

Huomasithan, että alueella järjestetään myös Suupohjan Kasvupolku. Hae Suupohjan Kasvupolulle 18.2.2018 mennessä. 

Kysyttävää? Ole yhteydessä.

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku® -fasilitaattori
Emilia Suosalo
040 080 2926
emilia.suosalo@bang.fi

 

 

 

 

 

0 kommenttia
5.01.2018

Enemmän hyteä, vähemmän sotea

 

Alkuvuodesta 2018 päättymässä olevalta Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeelta on ilmestynyt uusi julkaisu Enemmän hyteä, vähemmän sotea - Hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista.

Tuoreessa 16-sivuisessa julkaisussa esitellään mm. suomalaisen hyvinvoinnin satavuotista historiaa sekä luonnonäänien käyttöä hoitotyössä. Lisäksi kerrotaan, kuinka sote-kuntayhtymä Kaksineuvoinen on lähtenyt hyödyntämään kulttuurin mahdollisuuksia toiminnassaan. Pohjanmaan liiton kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki pohtii kirjoituksessaan, mistä saadaan asiantuntijatukea maakunnan kulttuurihyvinvointipalvelujen toteuttamiseen. Lukijat voivat myös tutustua Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeen puitteissa 2015-2017 toteutettuihin 28 kuntapilottiin.

Julkaisun kirjoittajina ovat toimineet professori Pirkko Vartiainen, tiedotussihteeri Carola Harmaakivi, kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki ja projektipäällikkö Esa Vienamo. Julkaisu on saatavissa ruotsiksi nimellä Mera välfärd, mindre sjukvård - Kultur ger välfärd och hälsa.

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa toteutetun Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja II -hankkeen rahoittajina ovat toimineet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Etelä-Pohjanaan liitto, Pohjanmaan liitto sekä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (SÖFUK / KulturÖsterbotten). Hankkeen hallinnoijana toimii Etelä-Pohjanmaan liitto.

Tutustu julkaisuihin:

Enemmän hyteä, vähemmän sotea - Hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista

Mera välfärd, mindre sjukvård - Kultur ger välfärd och hälsa

 

 

0 kommenttia
21.12.2017

Liiton toimisto on suljettuna 23.12.2017-3.1.2018

0 kommenttia
21.12.2017

Innovaatiotoiminnan tilannekuva on julkaistu

Innovaatiotoiminnan tilannekuva tunnistaa haasteita ja tarjoaa tietoa päätöksenteon tueksi

Etelä-Pohjanmaalla alettiin alkuvuodesta 2017 laatia yhteistyössä maakunnan toimijoiden kesken innovaatiotoiminnan tilannekuvaa uudella EAKR-rahoitetulla hankkeella. Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle (IKEP) -hankkeessa muodostetaan laajaan määrälliseen tietoon perustuva indikaattorikehikko, joka tarjoaa laadukasta ja ajankohtaista tietoa maakunnan strategisen suunnittelun ja kehittämisen sekä tulevaisuustyön käyttöön. Hankkeen tuloksena saadaan tehokkaampi ja yksinkertaisempi innovaatiotoiminnan seurannan ja suunnittelun toimintamalli. Pyrkimyksenä on tunnistaa haasteita, muodostaa ratkaisuja sekä mahdollistaa kehityskulkuihin vaikuttaminen ja toimintaympäristön kehittäminen.

Tietoa on saatavilla eri lähteistä melko hyvin, mutta se on monin osin hajautunutta ja voi tuottaa ristiriitaisen näkemyksen alueen tilanteesta. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana on pyritty tunnistamaan puutteellisia tietokokonaisuuksia, koottu laaja indikaattorikehikko ja tehty ensimmäisiä avauksia jatkuvalle toimintatavalle.

– Seuraavaksi vuorossa on työprosessin vakiinnuttaminen sekä toimintatavan kehittäminen erilaisten kokeilujen avulla. Hankkeen parasta antia ovat olleet vuorovaikutteiset tilaisuudet, sillä ne ovat syventäneet hankittua tietopohjaa, hankkeen projektipäällikkö Miika Laurila toteaa.

Tilannekuva-analyysi tarjoaa tietoa maakunnan uudistumiskyvystä sekä kyvystä sopeutua ympäristössä tapahtuviin muutoksiin, jotka vaikuttavat talouden kasvuun usean vuoden tähtäimellä. Laadullista analyysia hyödynnetään maakunnan kehittämistyössä ja maakuntaohjelman linjausten toimeenpanossa. Lisäksi tilannekuvan päätelmät ja näkemykset toimivat keskustelunavauksina, joiden kautta julkinen sektori, elinkeinoelämä, tutkijat ja kansalaiset voivat käydä keskustelua maakunnan tulevaisuudesta.

– Tilannekuvatyö on osoittautunut jo valmisteluvaiheessa hyödylliseksi muun muassa maakuntaohjelman valmistelussa. IKEP-työpajassa osallistuimme lisäksi hallituksen tulevaisuusselonteon valmisteluun tuottamalla työn murrosta koskevia alueellisia ratkaisuja, Laurila kertoo.

Viheliäisistä haasteista suuntaa maakunnan innovaatiopolitiikalle

Tilannekuvan perusteella on muodostettu kuusi merkittävyydeltään laajaa viheliäistä haastetta, joiden ratkaisemisella on mahdollista luoda edellytykset maakunnan elinkeinorakenteen uudistumiselle ja tulevaisuuden menestymiselle.

Kasvava globaali keskinäisriippuvuus, kestävä kehitys ja työn murros vaativat elinkeinoelämältä ja julkiselta sektorilta sopeutumista. Etelä-Pohjanmaan kilpailukyvyn kannalta on viime vuosina havaittu myönteisiä näkymiä, joita kuitenkin varjostavat useat negatiiviset kehityskulut.

Positiivisena trendinä viime vuosina on ollut korkea työllisyysaste, joka pysyi korkeana taantumankin aikana. Yrittäjien keskuudessa vallitsee selvästi positiivisempi ilmapiiri ja alueelliset kehitysnäkymät ennakoivat myönteistä kehitystä kaikissa maakunnan seutukunnissa. Kehitystä varjostaa tuottavuuden kasvun hidastuminen, teollisuustuotannon jalostusarvon lasku ja kasvuyritysten määrän kehittyminen.

Teollisuuden kehityksen kannalta keskiössä ovat tuottavuuden kasvu ja innovaatioiden kehittäminen. Tuotannon tehostaminen investoimalla automaatioon, IoT:n kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen ovat muutamia keskeisiä tuottavuuskasvun aikaansaajia. Etelä-Pohjanmaan yritykset eivät voi kilpailla tuotannon volyymissa ja halvoilla hinnoilla, vaan suhteellinen etu saadaan aikaan tuottavuuden ja laadun kautta. Yksi keskeinen osa-alue on innovaatioekosysteemien tunnistaminen ja tukeminen.

Uusia yrityksiä tarvitaan erityisesti osaamisintensiivisille aloille, mutta keskeistä on olemassa olevan yrityskentän uudistuminen. Digitalisaation edistäminen, TKI-toiminnan lisääminen pk-yrityskentällä, vuorovaikutuksen lisääminen innovaatioekosysteemin toimijoiden välillä ja vaikuttavan tutkimuksen edistäminen ovat olennaisia toimia tulevaisuuden kannalta.

Kansainvälistyminen on kehittynyt myönteisesti monilla osa-alueilla, mutta maakunta on silti monilla mittareilla vähän kansainvälisesti verkottunut maakunta. Kansainvälisen kaupan ja globaalien arvoverkostojen merkitys on kasvanut ja kansainvälistymisestä on tulossa entistä tärkeämpää. Etelä-Pohjanmaan olemassa olevat matkailun keskittymät ja Ähtäriin saapuvat pandat omaavat merkittävän potentiaalin.

Etelä-Pohjanmaa on profiloitunut ruokamaakuntana. Maaseudun rakennemuutos jatkuu, eivätkä haasteet ole vähenemässä. Maatalouden ja elintarviketuotannon teknisen ja ekologisen kehityksen edelläkävijyys vaatii ruoka-alan yritysten uudistumista, uutta osaamista sekä kiertotalouden ja kestävien ratkaisujen edistämistä.

Innovaatiotoiminnan tilannekuvan indikaattorikehikkoa ja teemoja päivitetään vuoden 2018 aikana, jonka lisäksi toimintatapaa kehitetään ja keskusteluja jatketaan maakunnan toimijoiden kesken.

Innovaatiotoiminnan tilannekuva 2017 -raportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.epliitto.fi/innovatiivisuutta-ja-kasvua-etela-pohjanmaalle

 

 

Lisätietoja:

Etelä-Pohjanmaan liitto

Miika Laurila

Projektipäällikkö

puh. 040 660 3733

miika.laurila(at)etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
20.12.2017

EU-uutiskirje 6/2017

Vuoden viimeiseen EU-uutiskirjeesen on koottu tuhtipaketti EU-uutisia niin maakunnasta kuin EU:n toimielinten ytimestä. Iloisina voimme todeta, että uutiskirjeitä on luvassa vielä ensi vuonnakin, sillä Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus sai Komissiolta rahoituksen myös tulevalle toimintakaudelle vuosiksi 2018-2020.

Lue uutiskirje täältä>>

Antoisia lukuhetkiä!

 

0 kommenttia
19.12.2017

Etelä-Pohjanmaan alueellinen EAKR-rahoitus on nyt haettavissa

 

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelma

Haettavissa oleva Etelä-Pohjanmaan alueellinen EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitossa on 5.3.2018 mennessä haettavana Etelä‐Pohjanmaan alueellisesta rahoituskehyksestä EAKR‐rahoitusta noin 1 000 000 €.

Hankehaun tavoitteena on rahoittaa hankkeet, jotka parhaiten toteuttavat Suomen rakennerahasto‐ohjelman 2014–2020 tavoitteita ja Etelä‐Pohjanmaan maakuntaohjelmaa 2018–2021 sekä tuottavat uusia ratkaisuja ja pysyviä vaikutuksia.
Tässä haussa huomioidaan rakennerahasto‐ohjelman toimintalinjan 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen erityistavoitteisiin

  • 4.1 Tutkimus‐, osaamis‐ ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
  • 5.1 Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen ja
  • 3.2 Uudistuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

kohdentuvat hakemukset.

Erityisesti toivotaan hakemuksia erityistavoitteeseen 3.2.

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 ‐ohjelma‐asiakirjassa mainitaan erityistavoittein mahdollinen toiminta sekä kysymykseen tulevat kohderyhmät ja tuensaajat, joten asiakirjaan tulee tutustua huolellisesti.

Lisätiedot ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät täältä >>

 

Lisätietoja

EAKR/Etelä-Pohjanmaan liitto

Kehittämissuunnittelija Kirsi Pajula, puh. 050 338 1905
Kehittämissuunnittelija Outi Mäki, puh. 050 353 8388
Vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202

Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@etela‐pohjanmaa.fi

0 kommenttia
18.12.2017

Pohjalaismaakunnissa väestö voi keskimääräisesti hyvin

Hyvinvointitiedon merkitys päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä kasvaa. Maalis–huhtikuussa 2017 Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan asukkaiden hyvinvointia selvitettiin laajalla asiantuntijakyselyllä. Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2017 -tutkimuksessa alueemme 353 monialaista asiantuntijaa arvioi väestön hyvinvointia, hyvinvointipalvelujen tilaa sekä niiden kehityssuuntia.

Tutkimuksen toteuttivat Seinäjoen Ammattikorkeakoulu ja Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen kanssa.

– Tutkimuksen tulokset nostivat esiin monia asioita, jotka pohjalaismaakunnissa ovat hyvin. Esimerkiksi väestön hyvinvoinnin kokonaistilanne on tällä hetkellä melko korkealla tasolla ja suunta on viime vuosina ollut koko ajan parempaan, Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2017 -ohjausryhmän puheenjohtaja Arto Rautajoki toteaa.

Paljon on kuitenkin myös parannettavaa. Erityisesti hyvinvoinnin haasteita tunnistettiin yhden huoltajan perheissä sekä työkyvyttömien ja päihdeongelmaisten kohdalla. Myös työttömyys nähtiin ongelmana kaikkien maakuntien alueella ja ongelma koskee sekä kokonaistyöttömyyttä, pitkäaikaistyöttömyyttä että nuorisotyöttömyyttä. Opiskelijoiden, maahanmuuttajien, pienituloisten, asunnottomien ja ylivelkaantuneiden hyvinvointi on kuitenkin jonkin verran parantunut viime vuosien aikana.

Vaikutusmahdollisuuksien pelätään vaikeutuvan

Sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttaminen nousivat kaikissa maakunnissa vastaajien arvioissa ongelmaksi. Koko aineistossa enemmän kuin joka kolmas vastaaja arvioi puutteellisten harrastusmahdollisuuksien olevan ongelma. Myös noin puolet vastaajista arvioi yhteiskunnallisten vaikuttamismahdollisuuksien olevan ainakin jonkinlainen ongelma. Pohjanmaalla joka viides vastaaja arvioi yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien vaikeutuvan seuraavan neljän vuoden aikana. Lisäksi merkittävänä yksittäisenä ongelmana pohjalaismaakunnissa nousi esiin yksinäisyys. Yksinäisyyden ongelmana arvioitiin edelleen vaikeutuvan tulevan neljän vuoden aikana.

– Pohjalaismaakuntien eri alojen ammattilaisten näkemykset ovat tärkeitä väestön hyvinvoinnin kokonaiskuvan saamiseksi. Myös tulevan sote- ja maakuntauudistuksen onnistumiseksi on tärkeää, että hyvinvointia edistävällä tiedolla paitsi ohjataan toimintaa, sitä myös hyödynnetään hallintokuntarajat ylittäen sekä kunnissa että maakunnissa, Rautajoki lisää.

Hyvinvointibarometrin 2017 tulokset ovat luettavissa täällä >>

 

Lisätiedot:

Etelä-Pohjanmaan liitto
Marko Rossinen
kunta-asiamies
puh. 040 3563 933
marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
14.12.2017

Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirje on ilmestynyt!

Uudessa Pro Etelä-Pohjanmaa -uutiskirjeessä on asiaa mm. maakuntajuhlasta, innovaatioseminaarista ja -työpajasta, uusista kv-hankkeista sekä maakuntaohjelmasta.

Lue uusin Pro Etelä-Pohjanmaa 6/2017 täällä >>

Kaikki uutiskirjeet löytyvät täältä >>

Etelä-Pohjamaan liiton uutiskirjeen voit tilata täältä >>

 

0 kommenttia
14.12.2017

Seinäjoen sijainti ja saavutettavuus maakunnalliselta kansalliselle tasolle

Muuttoliiketutkija Timo Aron arvion mukaan sijainnin merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan, kun kaupunkien välinen kilpailu kiihtyy ja kovenee. Tässä suhteessa Etelä-Pohjanmaan keskuskaupunki Seinäjoen sijainti etelän ja pohjoisen välissä, valtakunnan pääteiden 16, 18 ja 19 varrella sekä viiden rautatien risteyskohdassa on erinomainen.

Pääradan molempiin päihin, Ouluun ja Helsinkiin, pääsee Seinäjoelta nopeimmillaan alle kahden tunnin ja kolmen vartin, eikä matkaa keskuskaupungista maakunnan kaukaisimmillekaan rajoille kerry kuin enintään sadan kilometrin verran.

Seinäjoen saavutettavuus onkin hyvällä tasolla sekä maakunnallisesti että kansallisesti tarkasteltuna ja kaupungin kasvu on ollut 2000-luvun alusta alkaen koko maan kärkikastia. Viime vuosina nopeimmin kasvaneita kaupunkeja koko maan tasolla yhdistävistä avaintekijöistä tärkeimmiksi ovat nousseet juuri niiden sijaintiin ja saavutettavuuteen liitettävät tekijät.

Tutkija Aron mukaan sijainnin merkitys on ollut vuosituhannen alusta alkaen jopa niin merkittävä, että kaikki muuttovoitoltaan maan kärkeen kuuluneet kaupungit ovat poikkeuksetta sijainneet joko maantie- tai rataverkoston varrella, solmupisteissä tai niiden välittömällä vaikutusalueella.


Maakuntakeskus Seinäjoen saavutettavuus  on hyvällä tasolla sekä maakunnallisesti että kansallisesti tarkasteltuna.

Etelä-Pohjanmaan kasvukehälle ovat sijoittuneet Seinäjoen lisäksi Ilmajoki ja Lapua, jotka kuuluvat osaltaan myös maakuntakaavassa määriteltyyn Kauhajoki–Seinäjoki–Kauhava-kasvukäytävään. Tälle kasvuvyöhykkeelle, jonka selkärangan muodostavat aluetta halkovat valtatie 19 ja kantatie 67, ovat sijoittuneet maakunnan merkittävimmät asutus-, työpaikka- ja palvelukeskittymät.

Maakunnan aluerakenteen ja sisäisen saavutettavuuden kannalta keskeisiä käytäviä ovat myös valtatietä 18 seuraileva vyöhyke Seinäjoki–Alavus–Ähtäri sekä kantatietä 68 myötäilevä Alajärven, Vimpelin ja Lappajärven muodostama kasvukäytävä.

Saavutettavuus koko maakunnan etu

Maakuntarajat ylittävistä yhdyskuntarakenteen kehityskäytävistä keskeisimmät ovat Seinäjoelta Vaasan suuntaan kurottava vyöhyke sekä Tampereen kautta Helsinkiä kohti kaartava käytävä. Ajallisen saavutettavuuden suhteen nämä suunnat ovatkin aivan omaa luokkaansa, kun lähdetään vertailemaan kuinka kauas Seinäjoen Lakeuden ristiltä päästään olemassa olevaa tieverkostoa pitkin tunnin tai useamman puitteissa. Siinä missä Vaasaan ajaa reilussa tunnissa, Tampereellekin pääsee jo kahdessa ja puolessa. Naapurimaakunnista liikenneyhteydet toimivatkin parhaiten nimenomaan Pohjanmaan ja Pirkanmaan suuntiin.

Laajennettaessa tarkastelua muiden naapurimaakuntien ja niiden keskuskaupunkien suuntaan, voidaan todeta, että Etelä-Pohjanmaan logistiset yhteydet ovat kunnossa myös Keski-Pohjanmaan, Satakunnan ja Keski-Suomen maakuntakeskuksiin. Ajoaikavyöhykkeinä tämä tarkoittaa Kokkolan kohdalla kahden tunnin kategoriaan kuulumista, kun taas hieman etäämmällä sijaitsevat maakuntakeskukset, Jyväskylä ja Pori, lukeutuvat kolmen tunnin matka-aikakategoriaan.

Etäisyyden ja matka-ajan kasvaessa saavutettavilla oleva väestöpohja kasvaa yhä useampien ja asukasmäärältään suurempien kaupunkien liittyessä Seinäjoen vaikutuspiiriin. Kolmen tunnin aikavyöhykkeen yhteydessä miljoonan ihmisen raja ylittyy jo reippaasti ja neljän tunnin etäisyydellä asuvien määrä kipuaa jopa kahden ja puolen miljoonan tuntumaan.

Aivan pääkaupunkiseudun ytimeen ja tiheimmin asutuille alueille ei neljässäkään tunnissa päästä, mutta kehä kolmonen ja Helsinki–Vantaan lentoasema logistisine keskuksineen osuvat vielä karkeasti arvioiden tämän vyöhykkeen sisään, kuten myös Pohjanlahden suurimpiin satamiin lukeutuvat Kokkolan Ykspihlaja ja Raahen satama.

Kaiken kaikkiaan hyvä saavutettavuus on edellytys paitsi Seinäjoen, myös koko maakunnan vahvuuksien ja vetovoimatekijöiden hyödyntämiselle. Toimivat liikenneyhteydet pitävät maakunnan elinvoimaisena ja ne ovat osaltaan synnyttämässä alueelle positiivisen kasvun kehää, jossa kasvu ruokkii uutta kasvua ja yksi myönteinen muutostekijä johtaa toisen tekijän kautta kolmanteen. Ne myös mahdollistavat tavaroiden ja ihmisten sujuvan liikkuvuuden ja luovat maakunnan yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön, luoden alueelle optimaaliset mahdollisuudet ottaa osaa ja menestyä alueiden välisessä kilpailussa uusista asukkaista, pääomista ja osaajista.

 

Teksti: Maaria Vanhatalo

 

0 kommenttia
13.12.2017

Uudet kansainväliset hankkeet on käynnistetty

Co2mmunity-hankkeen aloitustapaamisessa Kielissä marraskuussa 2017 saatiin hanke hyvin alkuun.

Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana kahdessa uudessa EU:n Itämeren alueen Interreg-ohjelmasta keväällä 2017 hyväksytyssä hankkeessa. Syksyn aikana näille hankkeille on annettu lähtölaukaukset ja hanketoimenpiteet ovat alkaneet.

MAMBA-hankkeessa kehitetään pilottien avulla tavaroiden ja ihmisten liikkumista maaseutualueilla. Etelä-Pohjanmaalla huomio kiinnitetään erityisesti sosiaali- ja terveysalan kuljetuksiin, joiden kehittämistä tavoitellaan yhteistyössä kuntien, Kelan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Tavoitteena on löytää koko maakunnan alueelle yhteisiä malleja ja käytäntöjä, joiden avulla julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä kuljetuksia voidaan kehittää. Niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin hanke on aloitettu kartoittamalla nykyisiä liikennealan olosuhteita sekä olemassa olevia hyviä kuljetusalan malleja ja pilotteja, joista on mahdollista ottaa oppia. Etelä-Pohjanmaalta hankkeessa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus EPTEK ry sekä Etelä-Pohjanmaan liitto. Seuraava hanketoimenpide Etelä-Pohjanmaalla on koko maakunnan näkökulmasta toteutettava sote-kuljetusten nykytilan kartoitus.

 

Mamba-hankkeen tapaamisessa Neumünsterissa marraskuussa 2017 pohdittiin esimerkiksi liikennepalvelujen kehittämisen käytännön haasteita.

Co2mmunity-hankkeen tarkoituksena on kehittää uusiutuvan (aurinko-, maa-, vesi- ja bioenergia) yhteisöenergian hyödyntämistä maakunnassa. Yhteisöenergialla tarkoitetaan esimerkiksi paikallista uusiutuvan energian lämmöntuotantoa, joka on paikallisten yhteisöjen yhteistyön aikaansaannos. Tavoitteena on edistää hajautetun uusiutuvan energian tunnettavuutta ja yhteisöenergian toteutumista kunnissa ja yhteisöissä. Hankkeessa on aloitettu työskentely tutkimuksen osalta lähienergian hyödyntämisestä Itämeren maissa. Etelä-Pohjanmaan liiton lisäksi hankekumppanina maakunnassa on Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy.

Molemmat hankkeet ovat kolmivuotisia ja kestävät syksyyn 2020 asti. Mamba-hankkeen seuraava tapaaminen järjestetään maaliskuussa 2018 Joensuussa ja Co2mmunityn väki tutustuu Pohjois-Saksan ja Etelä-Tanskan esimerkilliseen työhön uusiutuvien energioiden parissa samaan aikaan.

 

Teksti ja kuvat: Sanna Inkeri ja Susanna Anttila

 

0 kommenttia
11.12.2017

Maakuntajuhlaa vietettiin Suomi 100 -hengessä Seinäjoella  

Etelä-Pohjanmaan maakuntajuhlaa vietettiin 2. marraskuuta OmaSp Stadionilla Seinäjoella. Ohjelmassa oli juhlapuheita, musiikkia sekä Vuoden nuoren eteläpohjalaisen taiteilijan palkitseminen. Ennen virallisen ohjelman alkua kiinnostuneet saattoivat osallistua opastetulle stadionkierrokselle.

Illan ohjelman käynnisti Laitakaupungin orkesteri, jonka Rytmimusiikkia lakeuksilta -konsertti johdatti kuulijat Suomi 100 -hengessä eri vuosikymmeniltä olevien laulujen pariin. Konsertti sisälsi sekä eteläpohjalaisten tekemiä että maakunnassa paljon soitettuja lauluja uudelleen sovitettuina. Viihdyttävän konsertin aikana kuultiin mm. sellaiset ikivihreät kuin Muistan sua Elaine, Pieni sydän, Liljankukka, Pikkuveli ja Pauhaava sydän. Loppuhuipennuksena kuultiin Movetronin ysärihitti Romeo ja Julia.

 

Laitakaupungin orkesterissa esiintyvät Lotta Hagfors (laulu, lyömäsoittimet), Piia Kleemola (viulu, laulu), Antti Paalanen (haitarit), Sami Silen (kielisoittimet, laulu), Teemu Vuorela (rummut) ja Petri Välimäki (kontrabasso, sähköbasso).

Hallintoremontti tuo jotain parempaa tilalle

Juhlapuheen tilaisuudessa piti europarlamentaarikko ja Euroopan parlamentin varapuhemies Anneli Jäätteenmäki. Hän kertoi jännittyneenä odottavansa, puhkeaako sote-uudistus kukkaan ja millainen siitä tulee. Jäätteenmäki kiitteli eteläpohjalaisia siitä tarmosta, millä maakunnan sote- ja maakuntauudistusta on valmisteltu.

– Olette tehneet maakunnassa hyvää työtä, sillä Etelä-Pohjanmaa on uudistustyön kärkijoukoissa maassamme, hän kiitteli.

Jäätteenmäki jatkoi, että kansalaiset odottavat sote-uudistuksen myötä saavansa hyvää hoitoa ja parempia vaikutusmahdollisuuksia itseään koskeviin asioihin.

Europarlamentaarikko kertoi uskovansa myös ruokamaakuntaamme. Hän toivoi, että uudet maakunnassamme kehitettävät tuote- ja teknologiainnovaatiot innostaisivat meitä osoittamaan ympäri Eurooppaa, että me osaamme.

Euroopan unionia Jäätteenmäen mukaan työllistää tällä hetkellä etenkin Brexit, ja sen vaikutukset mm. Briteissä asuviin ja työskenteleviin suomalaisiin sekä etenkin kaupankäyntiin maiden välillä. Jäätteenmäki kehotti maakuntaamme osallistumaan myös EU:n budjettikeskusteluun.

– Budjettiin on tulossa noin 10­–12 miljardin euron vaje. Tämä tietää leikkauksia myös maataloustukiin ja aluekehitysrahoihin. Nyt on mahdollisuus vielä vaikuttaa paitsi budjettiin myös laajemmin EU:n tulevaisuuteen, hän totesi.

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki kiitteli paikalla olijoita ja eteläpohjalaisia hyvästä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelusta.

Heidi Katajamäestä Vuoden nuori taiteilija

Maakuntajuhlassa julkistettiin myös Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2017. Kilpailun tuomaristo oli valinnut voittajaksi seinäjokelaisen Heidi Katajamäen. Yleisön suosikiksi nousi samoin Heidi Katajamäki, joka sai 36 % kaikista annetuista äänistä.

– On kunnia saada tällainen voitto ja maininta. Mielestäni tällaiset kilpailut ovat tärkeitä. Kuvataide jää helposti muiden taiteenalojen varjoon näkyvyydessä tai muuten mediassa. Ala on kova, ja on erittäin hienoa, että Etelä-Pohjanmaalla tuetaan näin varsinkin nuoria kuvataiteilijoita, tuore voittaja Heidi Katajamäki sanoi.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija saa palkinnoksi yhden kuukauden residenssimahdollisuuden Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseon residenssissä Alajärvellä, näyttelyn Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseolla, näyttelykatalogin ja netti-näyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmen kuukauden ajan. Yleisön suosikki saa palkinnoksi oman nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurisivustolla kolmeksi kuukaudeksi.

 Lue Vuoden nuoresta taiteilijasta lisää täältä >>

Tarvitsemme elävää maakuntaa

Maakuntajuhlan päätössanat lausui Seinäjoen kaupungin hallituksen puheenjohtaja Pasi Kivisaari. Hänen mukaansa maakuntajuhla korostaa maakuntahenkeä, joka on näinä aikoina tärkeää.

– Kykymme ylläpitää yksituumaista, rakentavaa ja toisiamme ymmärtävää maakuntahenkeä, on tulevaisuutemme keskeinen kulmatolppa, joka ei saa horjua eikä tuulessa kaatua, hän totesi.

Maakuntahenkeä on Kivisaaren mukaan myös usein testattu.

– Rapatessa on roiskunut, mutta aina on noustu. Mies miehen rinnalle ja nainen naisen vierelle, silloin kun on tarvittu.

Vaikka elämmekin aikoja, jolloin moni asia on epäselvä ja epävarma, Kivisaari uskoo, että maakunta, kunnat ja ihmiset tulevat elämään hyvää elämää tulevaisuudessa. Asiat eivät ole kuin ennen, mutta sekin kuuluu elämään. Maailma ei tule koskaan valmiiksi.

– Emme voi jäädä polkemaan Isontalon Antin ja Rannanjärven aikaan, vaan meidän pitää uudistua ja nähdä omaa pihaamme kauemmas. Hektisessä maailmassa on hyvä kuitenkin säilyttää juuremme ja perinteemme, se mistä tulemme ja kenen joukoissa seisomme.

Lopuksi Kivisaari totesi, että Seinäjoki maakuntakeskuksena kantaa vastuuta maakuntapolitiikasta ja maakunnan tulevaisuudesta.

– Me tarvitsemme ympärillemme maakuntaa, jossa on tekemisen kalske ja huomisen usko. Tarvitsemme elävää maakuntaa. Mutta maakunta tarvitsee myös kehittyvää, lujauskoista, palvelevaa, työllistävää ja kouluttavaa Seinäjokea. Ei se ole sen monimutkaisempaa, Kivisaari päätti puheensa.

Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pasi Kivisaari sanoi puheessaan, että Seinäjoki tarvitsee ympärilleen maakuntaa, jossa on tekemisen kalske ja huomisen usko.

Juhlaillan kruunasi maukas lähiruokabuffet.

 

Teksti ja kuvat: Annika Pollari

 

0 kommenttia
11.12.2017

Lakeuksien menestystarinat maailmalle

Peter Vesterbacka toi esille sekä omia kokemuksiaan yrittäjänä että yrittämisen monia haasteita menestymisen tiellä.

Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke, Etelä-Pohjanmaan liitto ja valtioneuvoston kanslia järjestivät  ”Kokeillaanpas tätä! Menestystarinat maailmalle” -seminaarin Kauhavan Y-Kinossa lokakuun lopussa. Päivän tavoitteena oli keskustella maakunnan yritys- ja innovaatiokentän uudistumisesta, kokeilukulttuurin omaksumisesta, yritysten kansainvälistymisestä sekä etsiä ratkaisumalleja maakunnan merkittävimpiin haasteisiin.

Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja sekä paikallisten ja että valtakunnallisten toimijoiden näkökulmasta. Puheenvuorot haastoivat osallistujia muuttamaan perinteisiä toimintamalleja, rohkaisivat uskomaan omaan tekemiseen ja vahvistivat näkemystä maakunnan mahdollisuuksista ja tulevaisuuden uusista suunnista. Kokeilut ja uudella tavalla tekeminen ovat olennainen osa yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Julkisen sektorin rooli on toimia mahdollistajana, joka vaatii rohkeutta, osaamista ja ennakkoluulottomia uusia avauksia.

Maakuntajohtaja Asko Peltola korosti puheessaan, että perinteinen yrittäjyys on ollut maakunnan menestyksen tae jo pitkään, mutta tulevaisuus vaatii meiltä uudistumista.

– Innovaatioiden hyödyntäminen ja digitalisaatio luovat uusia mahdollisuuksia. Nykyään elämykset ja kokemukset ovat kysyttyjä. Etelä-Pohjanmaa on maailman mittakaavassa pieni toimija, mutta globaalit markkinat ovat saavutettavissa. Maakunnassa tarvitsemme yhä enemmän kokeiluhenkistä toimintaa ja kehittämistä ja vähemmän epäonnistumisen pelkoa, Peltola tähdensi.

Kokeilukulttuuri ja uusi yrittäjyys

Maakunnan menestys vaatii vahvaa osaamisperustaa niin ammatillisen koulutuksen kuin korkeakoulutuksen osalta. Innovaatiotoiminta vaatii kasvualustan ja sitä ei synny ilman osaamisen kehittämistä, muistutti Jorma Kukkeenmäki Suomen yrittäjäopistosta.

Heli Kurikka Seinäjoen yliopistokeskuksesta toi puheenvuorossaan esille, kuinka kokeilutoiminta haastaa perinteisen suunnittelukulttuurin.

– Kokeilut ovat olennainen osa innovaatiotoimintaa. Ehkä tärkein opetus, minkä voimme ottaa käyttöön, on tulosten epävarmuuden ja epäonnistumisen hyväksyminen. Epäonnistunut kokeilu voi olla hyvin tärkeä oppimisen kannalta. Onnistunut lopputulos voikin vaatia useita kokeiluja ennen kuin saavutetaan asetetut tavoitteet, Kurikka kertoi.

Kokeilujen edistämiseksi on tehty myös kansallisella tasolla paljon työtä. Johanna Kotipelto valtioneuvoston kansliasta esitteli, miten kokeilukulttuuri on omaksuttu osaksi valtionhallinnon toimintatapoja. Tämän vuoden aikana on lanseerattu ”Kokeilun paikka” -verkkopalvelu, joka toimii yhteisön kokoajana, ideapankkina sekä joukkorahoitusalustana. Verkkopalvelun ja sen toimijaverkoston kautta avautuu myös useita rahoitushakuja kokeilujen edistämiseksi.

Sijainnilla ei ole väliä

Uudenlainen yrittäjyys vaatii myös uudenlaisia palvelukonsepteja, joita Ilkka Peura esitteli Y-Kinon osalta.

– Ruohonjuurimarkkinointi, asiakaslähtöisten palvelujen kehittäminen ja uuden teknologian hyödyntäminen ovat yrityksen toiminnan ytimessä. Ylivoima-aseman hyödyntäminen ja voittojen maksimoiminen eivät ole lyhyellä aikavälillä järkevää vaan yritystoiminnassa tärkeinä periaatteina ovat rehellisyys ja suoraselkäisyys, jotka kannattavat pidemmällä aikavälillä, Peura sanoi.

Muotoilukeskus Muovan projektipäällikkö ja Platonic partnershipin peliyrittäjä Jussi Loukiaisen mukaan korkeaa teknologiaa hyödyntäviä ja globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä voi olla myös Etelä-Pohjanmaalla.

– Etäisyys maan sisällä ei ole suuri ongelma, koska markkinat esimerkiksi pelialalla ovat aidosti globaalit jo ensimmäisestä päivästä lähtien. Sijainnilla ei ole suuresti väliä, kunhan peruspalvelut ovat toimivia. Tarvitaan ainoastaan nopeat verkkoyhteydet, visio ja aidosti sen toteuttamiseen uskovat osaajat, Loukiainen totesi.

Koulutuksesta seuraava viennin kärkituote

Peter Vesterbacka toi esille sekä omia kokemuksiaan yrittäjänä että yrittämisen monia haasteita menestymisen tiellä, joista monet ovat itse itsellemme asetettuja.

– Suomi on suhteessa moniin muihin maihin kohtuullisen hyvin maantieteellisesti sijoittunut. Tämä yhdessä Suomen korkean koulutuksen ja osaamisen kanssa luo meille monin tavoin potentiaalisen aseman, Vesterbacka kertoi.

Hänen mukaansa tätä osittain ylivoimaista maantieteellistä sijaintia tulisikin hyödyntää tehokkaammin. Valtavat Aasian markkinat ovat aivan vieressä ja vain muutamien lentotuntien päässä.

Vesterbacka muistutti, että tänä päivänä menestyksekkäät alueet eivät aina ole sitä olleet. Esimerkiksi Piilaakso syntyi melko tyhjästä ja se sijaitsee muun maailman näkökulmasta hyvin syrjässä. Suomella on keskeisen sijaintinsa ja osaamispääomansa ansiosta todella hyvät mahdollisuudet pysyä kehityksessä mukana.

Tällä hetkellä koulutusmarkkinat ovat ruokamarkkinoiden ohella maailman mittakaavassa kaikkein suurimpia markkinoita. Suomella on kaikki edellytykset tulla edelläkävijämaaksi koulutusviennissä.

– Koulutusvienti ja tuotteistaminen ovat hyvin tärkeä osakokonaisuus, mutta niin on myös koulutustuonti. Ulkomaiset opiskelijat, jotka tulevat maksulliseen koulutukseen voivat tuoda merkittäviä hyötyjä talouteen ja niiden kautta saadaan lisää resursseja oppilaitoksille, Vesterbacka jatkoi. 

Olennaista kansainvälisellä kentällä menestymisessä on, että uskoo omaan tekemiseensä ja tuotteeseen. On oltava selkeä visio, jota toteutetaan määrätietoisesti ja asetetaan tavoitteet tarpeeksi korkealle. Epäonnistumisista on opittava. Oikeat kumppanit ja keskinäinen ymmärrys tarpeista, haasteista ja lopputuloksesta ovat tärkeässä osassa maailmalla menestymiseen.

Haasteet menestystekijöiksi

Aamupäivän puheenvuorot toimivat ajatuksia herättävinä syötteinä iltapäivän työryhmätyöskentelylle, joiden lisäksi pohjamateriaalina hyödynnettiin maakunnan älykkään erikoistumisen strategiassa jo tunnistettuja potentiaalisia fokusaloja sekä Innovatiivisuutta ja Kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeessa esiin nostettuja haasteita ja mahdollisuuksia.

Keskusteluissa nostettiin esille muun muassa, kuinka tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää sujuvoittaa ja tukea omistajanvaihdoksia, edistää digitalisaatiota ja hyödyntää nykyisin saatavilla olevien IoT-palveluja yrityksissä, tukea tuotekehitystä, vastata aivovuotoon ja osaajapulaan, luoda uusia toimintamalleja olemassa oleviin palveluihin sekä luoda yhteinen visio ja toimintasuunnitelma matkailualalle koko maakunnan osalta.

Kokeilujen pohjaksi työryhmissä valikoitui seuraavat haasteet:

  • TKI-toiminnan edistäminen pk-yrityksissä,
  • Työvoiman ja osaajien vaje
  • Pk-yritysten kasvu innovaatioiden kautta
  • Digitalisaation hyödyntäminen
  • Uudistuva palvelu- ja elämystuotanto

Työskentelyn tuloksena muodostettiin useita kokeiluaihioita, jotka voivat tuoda uusia toimintamalleja ja osaratkaisuja merkittävimpien haasteiden ratkaisuun. Kokeiluaihioihin kuuluivat muun muassa asiakaslähtöiset match making -tilaisuudet seutukunnissa edistämään pk-yritysten TKI-toimintaa, pk-yritysten kasvun tukeminen ”innovaatioagentin” avulla sekä digitalisaation hyödyntäminen kaupallistamiskokeilujen kautta.

 

Teksti: Miika Laurila, Annika Pollari         Kuva: Hanna Meriläinen

0 kommenttia
11.12.2017

Anna palautetta kansainvälistymisen toimintaohjelmasta!

Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma päivitetään kevään 2018 aikana. Kansainvälisessä toiminnassa jo mukana olevilta ja kansainvälistymisestä kiinnostuneilta eteläpohjalaisilta toimijoilta (yritykset, organisaatiot, oppilaitokset, yhdistykset ja yhteisöt) pyydetään arviointipalautetta.

Kommentoida voi nykyisen ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista ja onnistumista juuri oman taustayhteisön kannalta tärkeissä kysymysosioissa. Samassa yhteydessä voi myös jo esittää ajatuksia uutta ohjelmaa varten. Kysely on avoinna 22.12.2017 saakka.

Anna palautetta täällä >>

Kansainvälistymisen toimintyaohjelma löytyy täältä >>

Lisätiedot: pia.kattelus@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
11.12.2017

Uusi maakuntaohjelma valmistumassa – Anna palautetta!  

Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi alueiden kehittämislain mukaisesti laaditun Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2018–2021 ja siihen liittyvän ympäristöselostuksen kokouksessaan 4. joulukuuta 2017.

Hyväksytyssä ohjelmassa on huomioitu mahdollisuuksien mukaan syys–lokakuussa järjestetyn nähtävillä olon ja lausuntokierroksen seurauksena tulleet huomautukset.

Ohjelman hyväksymistä koskeva päätös, hyväksytty maakuntaohjelma ja sen ympäristöselostus sekä lausuntojen vastineet ovat nähtävillä 18.12.2017–18.1.2018 välisenä aikana Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla sekä Etelä-Pohjanmaan liiton virastossa, osoite Kampusranta 9 C, 60101 Seinäjoki.

Palautetta maakuntaohjelmasta voi jättää Etelä-Pohjanmaan liitolle osoitettuna postitse tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi.

Tutustu uuteen maakuntaohjelmaan täällä >>

 

 

 

0 kommenttia
10.12.2017

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -julkaisussa asiaa nuorten kansainvälistymisestä

Vuoden 2017 Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -lehti julkaistiin joulukuun alussa. Tämän vuoden julkaisussa teemana ovat erityisesti nuoret ja nuorten kansainvälistyminen Erasmus+-juhlavuoden innoittamana.

Lue lehdestä millaista kansainvälistä toimintaa Etelä-Pohjanmaan nuorille on tarjolla ja millaisia mahdollisuuksia Erasmus+-ohjelma siihen erityisesti tarjoaa!

Selattava versio

PDF-versio

Mikäli haluat lukea lehteä paperiversiona tai haluaisit jakaa sitä verkostoissasi, ota yhteys Etelä-Pohjanmaan liitton EU-tietokeskukseen.

Yhteystiedot:

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus
Hanna Meriläinen
0400 241813
eu-tietokeskus(at)etela-pohjanmaa.fi

EDIC Etelä-Pohjanmaa

0 kommenttia
6.12.2017

Suomi 100: Taide valtasi maakuntalehtien etusivut

Moni saattoi hieraista silmiään itsenäisyyspäivän aamuna, kun poimi käteensä maakuntalehti Ilkan tai Pohjalaisen. Tutun uutispainotteisen etusivun tilalla oli jotain aivan muuta, nimittäin taidetta. Ilkan etusivulla komeili Pietarsaaresta lähtöisin olevan Timo Konttisen teos Presidenttipeliä ja Pohjalaisen kannessa mustasaarelaisen Patricia Rodaksen teos Det börjar med jämlikhet/ Tasa-arvosta se alkaa.

Kyseessä oli Taiteen edistämiskeskus Taiken ja maakuntalehtien yhteinen hanke juhlistaa satavuotiasta Suomea tuomalla taidetta ihmisten koteihin. Idea maakuntalehtien etusivujen ”kaappauksesta” on lähtöisin valokuvataiteen läänintaiteilija Jenni Latvalta.

– Halusin tuoda taiteen lähelle ihmisiä, suoraan aamupalapöytään. Oli aivan mahtavaa, että maakuntalehtemme lähtivät hankkeeseen mukaan, Jenni Latva toteaa.

Latva ehdotti elokuussa 2016, että Ilkka ja Pohjalainen juhlistaisivat satavuotiasta Suomea julkaisemalla etusivullaan taidetta. Järjestettäisiin kutsukilpailu, josta etusivut itsenäisyyspäiväksi valittaisiin.

 
Valokuvataiteen läänintaiteilija Jenni Latva haluaa tuoda taiteen lähelle ihmisiä.

– Pidin ajatuksesta heti. Satavuotispäivän kunniaksi halusimme joka tapauksessa julkaista jotain aivan erityistä lehden etusivulla. Kyllähän tuolle paikalle olisi saanut myytyä myös mainoksen moneen kertaan, mutta Suomi täyttää sata vain kerran, Ilkan päätoimittaja Satu Takala kertoo.

Takalan mukaan etusivun taide on kunniakas tapa juhlistaa satavuotiasta Suomea. Taide herättää taatusti aina myös keskustelua.

­ – Halusimme tällä tempauksella nostaa taiteen arvostusta, osoittaa kunniaa satavuotiaalle Suomelle ja saada keskustelua aikaan, sehän on median tarkoitus aina pohjimmiltaan, Takala lisää.

Teokset valittiin kutsukilpailun kautta

Etusivuilla julkaistavat teokset valittiin kutsukilpailun kautta. Yhteensä kahdeksalta pohjalaismaakuntien taiteilijalta pyydettiin ehdotukset etusivujen taiteeksi. Teosten toivottiin kuvaavan, ottavan kantaa, kertovan tai peilaavan Suomen satavuotista historiaa. Teosten yhtenä kantavana elementtinä tuli olla valokuva, mutta sitä voitiin yhdistää myös muihin tekniikoihin tai esimerkiksi sanataiteeseen. Teoksen tuli olla uniikki, harkittu, viimeistelty ja tekniikaltaan sanomalehteen sopiva.

– Kaikki luonnokset olivat hyviä ja pohdittuja. Taitelijat olivat lähteneet käsittelemään asiaa erilaisista ja ennalta arvaamattomistakin näkökulmista. Valintaa tehdessään raati kiinnitti huomiota muun muassa tekniikkaan, sanomaan, sisältöön ja tekniseen toistettavuuteen lehdessä, Latva sanoo.

 

Valokuvaaja Patricia Rodaksen teos Det börjar med jämlikhet/ Tasa-arvosta se alkaa. Rodaksen mukaan kuvassa oleva oja toimii tasa-arvon kohtaamien esteiden symbolina. Hyppy on teko, joka ylittää eriarvoisuuden kuilun. Teos kuvastaa myös tulevaisuuden toivoa ja eriarvoisuuden peruskiven, tietämättömyyden vastustamista.

Taiteilija Timo Konttisen teos Presidenttipeliä. Kuvakollaasi Suomen presidenteistä.

 

Teksti: Annika Pollari             Kuvat: Annika Pollari, Ilkka- ja Pohjalainen-lehti

 

0 kommenttia
29.11.2017

Suomi 100 -uutiskirje on ilmestynyt!

Satavuotiaan Suomen juhlavuosi saa pian huipennuksensa!

Lue uusimmasta Suomi 100 Etelä-Pohjanmaalla -uutiskirjeestä, mitä kaikkea on luvassa.

Lue uutiskirje kokonaisuudessaan täällä >>

Kaikki Suomi 100 -uutiskirjeemme löytyvät täältä >>

0 kommenttia
28.11.2017

Suomi 100: Suomineito-veistos saa arvoisensa paikan

Suomalaissyntyinen, nykyisin Yhdysvalloissa asuva kuvanveistäjä Eino Romppanen on tehnyt Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Suomineito 100 v. -kiviveistoksen sekä sen välittömään läheisyyteen tulevan Vapaa puhe -kiven. Teokset tullaan paljastamaan Seinäjoen lukion pihassa sunnuntaina 3.12.2017 klo 14.00 juhlallisin menoin. Tilaisuuteen on kaikilla vapaa pääsy.

– Suomineito100-kiviveistoksen varainhankinta on vahvasti käynnissä. 120 000 euron budjetista on noin puolet kasassa, toteaa kiviveistoksen kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Jani Karvonen.

Varainhankinta keskittyy yrityskumppanuuksien myyntiin sekä yritysten, yhdistysten ja yksityisten henkilöiden lahjoituksiin sekä noppakivien ja Suomineito-pinssien myyntiin. Rahalahjoituksia voi tehdä suoraan myös yhdistyksen varainhankintatilille. Kaikki lahjoitukset menevät lyhentämättömänä veistoksen hankintaan. Yhdistys on avannut teokselle omat nettisivut osoitteessa Suomineito100.fi. 

Ohjelma su 3.12.2017 klo 14 Seinäjoen lukion piha

  • Finlandia-kuoroesitys, esittäjinä kuoronjohtaja Marika Ahosen johdolla mieslaulajia Seinäjoen veteraanikuorosta sekä Seinäjoen mieslaulajista sekä mieskuoro Ilkan Miehistä
  • Tilaisuuden avaus, Suomineito 100 v.-juhlaveistos Seinäjoki ry. puheenvuoro
  • Taiteilija Eino Romppasen haastattelu, Esa-Matti Harkke
  • Valtiovallan tervehdys, sisäministeri Paula Risikko
  • Juhlapuhe Vapaa Puhe -kiveltä
  • Kaupungin tervehdys, kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki
  • Veteraanien iltahuuto -kuoroesitys, Seinäjoen veteraanikuoro
  • Veistoksen paljastaminen
  • Vapaa puhe -kiveltä vapaata sanaa
  • Tilaisuuden päätössanat
  • Maamme-laulu, kuoro ja kaikki tilaisuuden läsnäolijat

 

Lisätietoa: Suomineito100.fi ja www.seamchip.fi/suomineito100

0 kommenttia
28.11.2017

Suomi 100: Suomen suuret satavuotissynttärit lähestyvät

Vinkkejä ja ohjeita syntymäpäiväviikon juhlintaan

Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta 2017 huipentaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. Juhlavuoden kohokohta rakennetaan yhdessä ja ajankohdan ohjelmistosta on tulossa rikas ja elämyksellinen. Tänä erityisenä vuonna itsenäisyyden juhlinta alkaa jo itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. ja ulottuu Suomen ohella eri puolille maailmaa. Itsenäisyyspäivää edeltävä syntymäpäiväviikko sisältää lukuisia huomionosoituksia satavuotiaalle.

Olemme keränneet oheen sekä vinkkejä että ohjeita, kuinka kukin meistä voi juhlistaa satavuotiasta Suomea. Lisätietoa on saatavilla osoitteesta http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/.

Yhteinen kahvihetki 

Suomi 100 -juhlavuosi on ainutkertainen maamme historiassa, ja kaikki juhlinta sen kunniaksi on tervetullutta. Yhteisiä hetkiä ja tunnelmaa voi jokainen luoda liittymällä mukaan kolmeen valtakunnalliseen tekoon, joita ovat kahvita, liputa ja valaise. Omista kahvituksista, liputuksista ja valaisuista voi kertoa sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnisteita #onneasuomi #suomi100

Työpaikkoja, yrityksiä ja arjen yhteisöjä kannustetaan järjestämään sinivalkoinen kahvihetki omalle väelle, asiakkaille tai ystäville itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. klo 14 tai muuna sopivana kelloaikana iltapäivän aikana.

Jos järjestät kahvihetken, johon kuka tahansa voi osallistua tai liputat tai valaiset jonkin kohteen kaikkien iloksi, voit ilmoittaa sen Suomi 100 -tapahtumakalenteriin osoitteessa http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/kahvita-liputa-valaise/.

Puetaan Suomi juhla-asuun

Nyt jos koskaan on syytä liputtaa. Satavuotias puetaan juhla-asuun Suomi 100 -juhlavuoden lipuin ja koristein jo ennen syntymäpäivää. Itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. kello 18 Suomen siniristilippu nostetaan liehumaan kaikissa Suomen saloissa. Juhlaliputus jatkuu yön yli aina itsenäisyyspäivän iltaan klo 22 asti. Lippu valaistaan pimeän ajaksi. Liputuksen tarkat ohjeet löytyvät osoitteesta http://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat/2017#itsenaisyyspaiva

Valaistaan Suomi sinivalkoiseksi

Juhlan ajaksi kannustetaan valaisemaan kaikkialla Suomessa keskeisiä kohteita, kuten rakennuksia, patsaita, siltoja, toreja, puistoja ja muita tunnettuja maamerkkejä sinivalkoisin valoin. Oman valaisun voi toteuttaa myös työpaikoilla ja kodeissa. Sinivalkoiset valot sytytetään itsenäisyyspäivän aattona 5.12. kello 18 ja valaisu päättyy torstaiaamuna 7.12. kello 9 mennessä.

Perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivän iltana 6.12. kodeissa sytytetään ikkunoille kaksi kynttilää kello 18.00. Myös kirkonkellot soivat ympäri maan samaan aikaan.

Etkot kirjastoissa 5.12.

Kirjastot ympäri Suomen kutsuvat koko kansan 5.12. itsenäisyyspäivän etkoille kirjastoihin juhlimaan satavuotiasta Suomea. Tervetulleita ovat niin lapset ja aikuiset kuin vanhat ja uudetkin suomalaiset! Etkoilla on mukana yli 140 kirjastoa. Etelä-Pohjanmaalla kirjastojen etkot järjestetään ainakin Ilmajoella, Kauhajoella, Lappajärvellä ja Seinäjoella. Koko lista kirjastoista löytyy osoitteesta http://suomenkirjastoseura.fi/etkot/

Etkot karaokeravintoloissa 5.12.

Itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 21 kaikki Suomen karaokeravintolat haastetaan mukaan tempaukseen, jossa lauletaan yhdessä karaoketaustojen säestyksellä ja esilaulajien tuella Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen sekä Kari Tapion tunnetuksi tekemä Olen suomalainen. Näiden päätteeksi kunnioitetaan satavuotista itsenäisyyttä laulamalla Maamme-laulu. Yhteiskaraokeen voi yhtyä myös kotona!

Kunniavartiot sankarihaudoilla 6.12.

Itsenäisyyspäivänä muistetaan heitä, jotka ovat turvanneet maamme itsenäisyyden. Eri puolilla Suomea oleville sankarihaudoille muodostetaan kunniavartioita, joissa haudan kohdalla seisoo samanikäinen henkilö, kuin vainaja oli kuollessaan. Tiedot paikkakunnista ja vartioiden kellonajoista löytyvät tapahtumatiedoista osoitteesta http://suomifinland100.fi/project/kunniavartiot-sankarihaudoilla/

Sankarihautausmaille lasketaan myös havuseppeleitä. Havuseppeletalkoisiin voi osallistua ympäri maan.

Lasten itsenäisyyspäiväjuhla 5.12.

Valtakunnallinen Suomen lasten itsenäisyysjuhla järjestetään Helsingissä 5.12. Pääministeri Juha Sipilä isännöi lasten itsenäisyysjuhlaa Säätytalolla. Yli 600 lasta, kaksi jokaisesta Suomen kunnasta, on kutsuttu juhlimaan satavuotiasta Suomea. Myös Etelä-Pohjanmaan joka kunnasta on lapsia mukana juhlassa. Juhlan järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lapsiasiavaltuutettu ja Suomi 100.

Syntymäpäiväviikon tv-lähetykset

Valtakunnallinen Suomi 100 -juhla itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetään Oulussa 2.12. Tilaisuus on ainutkertainen musiikin, tanssin, sirkuksen ja uuden teknologian matka suomalaiseen luontoon, sukupolvien kohtaamiseen ja yhdessä tekemiseen. Yle lähettää juhlan suorana kello 19 alkaen, ja ohjelma on katsottavissa Yle Areenan kautta kaikkialla maailmassa.

MTV3 juhlistaa satavuotiasta Suomen suurimmilla etkoilla itsenäisyyspäivän aattona. MTV3:n suorassa lähetyksessä 5. joulukuuta klo 20 alkaen nähdään, miten Suomea on juhlistettu ja minkälaisia tekoja suomalaiset ovat tehneet toisilleen. Illan juontavat Jaakko Saariluoma, Maija Lehmusvirta ja Jaakko Loikkanen.

Myös Yle TV 1:ssä nähdään Vuosisadan etkot -lähetys klo 21 alkaen. Itsenäisyyspäivänä 6.12. juhlaohjelmaa nähdään Ylen kanavilla koko päivän.

Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati järjestetään Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna Kuopiossa. Yle lähettää koosteen paraatista 6.12. klo 17.00.

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto järjestetään 6.12. Juhlavastaanotto on seurattavissa Ylen eri kanavilla.

Suomen itsenäisyyden satavuotisilta huipentuu juhlailotulitukseen 6.12. noin klo 22.00. Ilotulitus päättää Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. Ilotulitusta voi seurata Helsingissä Etelä-sataman tuntumassa sekä Ylen suorassa lähetyksessä noin klo 22.00.

Lisätietoa itsenäisyyspäiväviikon valtakunnallisista tapahtumista löytyy osoitteesta http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/suomen-itsenaisyyden-satavuotisjuhla/

Etelä-Pohjanmaan Suomi 100 -tapahtumia löytyy osoitteesta https://www.epkalenteri.fi/

 

 

 

 

0 kommenttia
28.11.2017

Suomi 100: Tammisunnuntain tapahtumat eläväksi dokumenttielokuvan avulla

Matin-Tuvan Filmiä ja valoa -elokuvafestivaaleilla 17. marraskuuta sai ensi-iltansa kiehtova tositarina, jota ei ole aikaisemmin elokuvan keinoin kerrottu. Kirjailija Antti Tuurin käsikirjoittama ja Ilkka Vanteen ohjaama Tammisunnuntai-draamadokumentti valottaa Suomen itsenäisyyden alkutaipaleen merkittäviä tapahtumia Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla ja etenkin Ylistarossa maanantain ja sunnuntain välisenä yönä 27.–28.1.1918.

Tammisunnuntai kertoo tilanteesta, jossa oli löydettävä keinot itsenäisyyden turvaamiseen sekavissa oloissa. Maata uhkasi sisäinen sekasorto ja nälänhätä, venäläisjoukot majailivat yhä maassa ja radikalisoituneet punakaartit olivat aloittaneet asehankinnat vallankumousta varten, kertoo elokuvan ideoinut ylistarolainen yrittäjä Pekka Kärnä.

Hän kertoo, että dokumenttielokuvan tekeminen oli pitkä ja työläs taival. Kolmivuotinen projekti potkaistiin käyntiin helmikuussa 2015 ja kuvaukset aloitettiin pari vuotta myöhemmin helmikuussa 2017. Alusta saakka oli selvää, että elokuvasta tehtäisiin laadukas ja valtakunnallisesti merkittävä. Kun Vapaussodan perinneliitto sekä Vapaussodan ja itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys lähtivät mukaan työryhmään ja rahoitusta saatiin kerättyä valtakunnallisiltakin tahoilta, voitiin projekti aloittaa.

– Varainhankinta ja laajan dokumenttiaineiston kerääminen ja työstäminen vei eniten aikaa. Halusimme, että jokainen yksityiskohta on hyvin mietitty ja ennen kaikkea faktaa. Toki Tuuri toi käsikirjoitukseen mukaan myös kaunokirjallisia elementtejä, Kärnä toteaa.

Antti Tuuri innostui Tammisunnuntai-draamadokumentin käsikirjoittamisesta niin paljon, että hän kirjoitti aiheesta myös kirjan, Tammikuu 18.


Tammisunnuntai-draamadokumentin ideoinut Pekka Kärnä (vas.), Vapaussodan ja itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Jokisalo sekä Filmiä ja Valoa -elokuvafestivaalin johtaja Anssi Luoma ovat mielissään, kun usean vuoden elokuvaprojekti on saatu päätökseen.

Kuvauksia keskellä yötä

Näytellyistä kohtauksista, animaatioista sekä valokuva- ja filmiarkistomateriaalista koostetun elokuvan on tuottanut lukuisista kotimaisista elokuvista tunnettu Matila Röhr Productions ja sen on ohjannut Lupaus-elokuvan ohjaaja Ilkka Vanne.

Noin 50 minuutin mittaisen dokumenttielokuvan budjetti on 350 000 euroa. Elokuva on vanhan Vaasan läänin alueen suomen- ja ruotsinkielisten pitäjien yhteistyöhanke. Sen tuottaneeseen työryhmään kuuluvat Ylistaron Tammisunnuntai 100 vuotta -työryhmä, Vörå krigskolas arbetsgrupp, Vaasan Tammisunnuntai 100 vuotta -työryhmä, Filmiä ja valoa festivaali ry, Vapaussodan ja itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys ry sekä Vapaussodan perinneliitto ry. Ulkopuolisena historia-avustajana toimi professori Martti Häikiö.

Näytellyt kohtaukset kuvattiin Ylistarossa yhdessä viikossa viime helmikuussa. Tapahtumapaikkoina olivat mm. Ylistaron kirkko sekä junaraide, jolla kuvattiin dramaattinen Vaasan radan katkaisusta johtunut junan kiskoilta suistuminen. Ammatti- ja harrastenäyttelijöitä, vapaaehtoisia sekä rakennus- ja järjestelyporukkaa oli mukana kaiken kaikkiaan 400. Koska suurin osa Tammisunnuntain tapahtumista oli yöaikana, myös kuvauksia tehtiin yöllä.


Kuvauksia tehtiin myös yöaikaan. Tässä kohtauksen valmistelua Herttualan koulun pihalla.

Pohjalaisilla suuri merkitys

Tammisunnuntai-draamadokumentti on ainoa Suomen juhlavuoden elokuva, joka kertoo sadan vuoden takaisista tapahtumista.

– Tammisunnuntain tapahtumat ovat kertomisen, muistamisen ja muistuttamisen arvoisia. Olemme jo itsekin unohtaneet kuinka käänteentekevä merkitys tuon yhden yön tapahtumilla ja pohjalaisilla oli itsenäisyytemme alkutaipaleella, sanoo Vapaussodan ja itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Jokisalo.


Elokuvan ohjaaja Ilkka Vanne (oik.) ja Jorma Jokisalo ehtivät kuvaustauolla myös poseeraamaan.

Eteläpohjalaisen, sekä suomen- että ruotsinkielisen maaseudun yleinen mielipide, päättäväisyys ja taipumaton tahto vaikuttivat siihen, että ylipäällikkö Mannerheim päätti ottaa aloitteen omiin käsiinsä. Mannerheimin Vaasaan tulosta oli kulunut vasta viikko, kun hän käskytti perjantai-illalla 25. tammikuuta suomalaisjoukot aloittamaan ylläköllä venäläisvaruskuntien aseistariisumisen viidellä paikkakunnalla, joita olivat Vaasa, Lapua, Ylistaro, Seinäjoki ja Ilmajoki. Elokuva huipentuu Tammisunnuntain yön 27.–28.1.1918 tapahtumiin Ylistarossa, jolloin yli 800 miehen vapautusjoukko riisui aseista noin 400 raskaastikin aseistautunutta venäläissotilasta.

Tammisunnuntai-dokumenttielokuva on isossa roolissa myös valtakunnallisessa Tammisunnuntai 100-vuotismuistojuhlassa Seinäjoella, jossa elokuva esitetään sunnuntaina 28.1.2018 klo 14.00 alkavassa päiväjuhlassa ilmaisnäytäntönä. Elokuva esitetään kyseisenä viikonloppuna myös Vaasan Kino Ritzissä ja suunnitelmissa on järjestää koululaisnäytöksiä. Myös teatterilevityksestä neuvotellaan parasta aikaa.

 

Teksti: Annika Pollari              Kuvat: Annika Pollari ja Matin-Tupa

 

 

 

 

0 kommenttia
28.11.2017

Suomi 100: Kunnissa juhlitaan satavuotiaan synttäreitä antaumuksella

Kerran kun juhlitaan satavuotiasta Suomea, niin sitä juhlitaan kunnolla! Monissa maakuntamme kunnissa järjestetään erilaisia kaikenikäisille kuntalaisille suunnattuja tapahtumia ja tilaisuuksia. Olemme koostaneet alle listan näistä tapahtumista paikkakunnittain.

ALAJÄRVI

  • Havuseppeletalkoot
  • Satavuotisjuhlakahvituksia 5.12.
  • Kaupungintalon juhlavalaistus 5.–7.12., juhlavalaisun on suunnitellut Antti Maasalo
  • Sankarihautojen kunniavartio 6.12. Alajärvellä ja Lehtimäellä, samanikäiset miehet vartiossa
  • Jumalanpalvelus 6.12.
  • Itsenäisyysjuhla 6.12. Palotorilla, jossa juhlan jälkeen keittolounas
  • Itsenäisyysjuhla Lehtimäen Keskikylän nuorisoseuralla

ALAVUS

  • Havuseppeletalkoot
  • Kansalaisjuhla Kunto-Lutrassa 6.12. klo 11
  • Seppeleen lasku sankarihaudoille 6.12.
  • Jumalanpalvelus 6.12. Alavuden ja Töysän kirkoissa

EVIJÄRVI

  • Havuseppeletalkoot
  • Satavuotisjuhlakahvit 5.12.
  • Suomen lipun juhlavalaistus 5.–7.12. kunnantalolla
  • Sankarihautojen kunniavartio 6.12., eri-ikäisiä miehiä vartiossa
  • Jumalanpalvelus Finlandia-hymnin kera 6.12.
  • Itsenäisyyspäivän juhla kirkonkylän koululla 6.12.

ILMAJOKI

  • Satavuotisjuhlalounas ja -kahvit 5.12. kunnan työpaikoilla
  • Etkot kirjastolla 5.12.
  • Ilkka-patsaan juhlavalaistus 5.–7.12.
  • Sankarihautojen kunniavartio 6.12.
  • Jumalanpalvelus Finlandia-hymnin kera 6.12.
  • Itsenäisyyspäivänjuhla 6.12. kunnantalolla

ISOJOKI

  • Etkot kirjastolla 5.12.
  • Satavuotisjuhlakahvit 6.12. Monitoimitalolla
  • Seppeleen lasku sankarihaudoille 6.12.
  • Jumalanpalvelus Finlandia-hymnin kera 6.12.
  • Itsenäisyyspäivänjuhla monitoimitalolla 6.12.

KARIJOKI

  • Itsenäisyyden juhlakonsertti 30.11.
  • Etkot kirjastolla klo 12–18
  • Kunniakäynti sankarihaudoilla 6.12.
  • Jumalanpalvelus 6.12.
  • Satavuotisjuhlakahvit 6.12. seurakuntakodilla

KAUHAJOKI

  • Havuseppeletalkoot
  • Satavuotisjuhlakahveja mm. työpaikoilla, palvelutaloilla ja kouluilla 5.12. sekä itsenäisyyspäivänä 6.12. eri tilaisuuksissa
  • Suomi 100-vuotta - Dokumentti Lakeudelta -elokuva 5.12. Kauhajoen evankelisella opistolla
  • Lasten linnanjuhlat seurakuntakeskuksessa 5.12.
  • Etkot kirjastolla 5.12.
  • Valo- ja äänispektaakkeli kirjaston seinään 5.12.
  • Suomen lipun juhlavalaistus 5.–7.12 ja kirkollisten rakennusten juhlavalaisu
  • Kynttilät sankarihaudoilla 6.12.
  • Jumalanpalvelus ja itsenäisyyspäivänjuhla 6.12. koulukeskuksen liikuntahallilla

KAUHAVA

  • Havuseppeletalkoot
  • Etkot ja satavuotisjuhlakahvit pääkirjastolla ja lähikirjastoissa 5.12.
  • Pääkirjaston juhlavalaistus 5.–7.12.
  • Jumalanpalvelus Kauhavan, Alahärmän ja Kortesjärven kirkoissa 6.12.
  • Itsenäisyyspäivänjuhla 6.12. Härmän Kylpylän Lakeus-salissa

KUORTANE

  • Satavuotisjuhlakahvit 5.12. klo 9.30–14
  • Kunnantalon juhlavalaistus 5.–7.12.
  • Sankarihautojen kunniavartio 6.12.
  • Jumalanpalvelus Finlandia-hymnin kera 6.12.

KURIKKA

  • Havuseppeletalkoot
  • Satavuotisjuhlakahvit 5.12., seurakunta
  • Juhlavalaistus kaupungintalolla ja Monnarissa sekä Suomen lippujen juhlavalaistus Jurvassa ja Jalasjärvellä 5.–7.12.
  • Kynttilät ja kunniavartio sankarihaudoilla 6.12.
  • Jumalanpalvelus Finlandia-hymnin kera 6.12.
  • Itsenäisyyspäivänjuhla 6.12.

LAPPAJÄRVI

  • Etkot kirjastossa 5.12. klo 17–19
  • Jumalanpalvelus 6.12.
  • Itsenäisyysjuhla 6.12. Kivitipussa

LAPUA

  • Havuseppeletalkoot
  • Satavuotisjuhlakahvit 5.12. kaupungin työpaikoilla
  • Juhlavalaistus kaupungintalolla sekä Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa 1-.10.12.
  • Sankarihautojen kunniavartio 6.12., samanikäiset miehet vartiossa
  • Jumalanpalvelus 6.12.
  • Itsenäisyyspäivän juhla 6.12. Tuomiokirkossa, yli kahdensadan kuorolaisen laulamana Finlandia-hymni

SEINÄJOKI

  • Etkot Aalto-keskuksessa 5.12.
  • ValotOn-valotaide- ja kaupunkitapahtuma Aalto-keskuksessa 5.12.
  • Seppeleen lasku sankarihaudoille 6.12.
  • Jumalanpalvelukset Törnävän, Nurmon, Ylistaron ja Peräseinäjoen kirkoissa 6.12.
  • Itsenäisyyspäivän juhla 6.12. klo 13 Kampustalolla
  • Itsenäisyyspäivän juhla Peräseinäjoen seurakuntatalolla 6.12.
  • Itsenäisyyspäivän juhla ja veteraanien joulujuhla Ylistaron seurakuntatalolla 6.12.
  • Ekumeeninen kiitosjuhla isänmaasta 6.12. klo 16 Lakeuden Ristissä

SOINI

  • Havuseppeletalkoot
  • Etkot kirjastolla 5.12.
  • Satavuotisjuhlakahvit 5.12. kunnankirjastolla
  • Jumalanpalvelus Finlandia-hymnin kera 6.12.
  • Seppeleen lasku sankarihaudoille ja kunniavartio 6.12.
  • Itsenäisyyspäivänjuhla 6.12. Yhtenäiskoululla

TEUVA

  • Etkot kirjastolla 5.12.
  • Koko perheen tapahtuma torilla ja soihtukulkue 5.12.
  • Sankarihautojen kunniavartio 6.12. klo 9–13, lukioikäiset pojat vartiossa
  • Jumalanpalvelus Finlandia-hymnin kera 6.12.
  • Ruokailu 6.12. seurakuntasalissa
  • Itsenäisyyspäivän juhla 6.12. kirkossa

VIMPELI

  • Satavuotisjuhlakahvit 5.12. kunnan työpaikoilla
  • Etkot kirjastolla 5.12.
  • Suomen lippujen juhlavalaistus kunnantalolla 5.–7.12.
  • Sankarihautojen kunniavartio 6.12., samanikäiset miehet vartiossa
  • Jumalanpalvelus 6.12.
  • Itsenäisyyspäivänjuhla 6.12.

ÄHTÄRI

  • Havuseppeletalkoot
  • Satavuotisjuhlakahvit 5.12. klo 14 seurakuntakeskuksessa
  • Suomen lippujen juhlavalaistus kaupungintalolla ja Ähtäri-hallilla sekä kirkolla ja Ylävedet-veistoksella 5.–7.12
  • Seppeleen lasku sankarihaudoille ja kunniavartio 6.12., nuoria miehiä vartiossa
  • Jumalanpalvelus Finlandia-hymnin kera 6.12.

 Lisää kuntien tapahtumia löytyy kuntien omilta verkkosivuilta.

Lisää alueellisia Suomi 100 -tapahtumia löytyy Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi.

 

0 kommenttia
28.11.2017

Suomi 100: Uusi itsenäisyysjulistus on valittu

Satakuntaliiton ideoima ja toteuttama 100visio-hanke keräsi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi nuorten näkemyksiä Suomesta 100 vuoden kuluttua. Millaista Suomea nuorten mielestä pitää tavoitella? Kilpailutöitä tuli ympäri Suomen yhteensä 151. Visioita tehtiin kirjoittamalla, videoimalla, valokuvaamalla, tanssimalla, piirtämällä ja askartelemalla.

Kaikkien ehdotusten joukosta valittiin voittaja ja lisäksi kolmelle työlle annettiin kunniamaininta. Monipuolisesta joukosta eri alojen osaajia koottu raati kokoontui kolme kertaa Säätytalolle pohtimaan valintaa. Kokousten ilmapiiri oli avoin ja innostava, ja visioiden valinnasta käytiin vilkasta keskustelua. Töistä oltiin eri mieltäkin, mutta voittajaan ja kunniamaininnan saaneisiin päädyttiin rakentavassa hengessä. Katso raadin kokoonpano täältä.

Julistukset toteutettiin tekstinä, käsityönä, videona ja animaationa

Nuorten uusi itsenäisyysjulistus on nimeltään Suomalaiset, ja sen ovat kirjoittaneet Antti Rossinen, Rasmus Keinänen, Olli Kaksonen ja Santeri Leinonen Kuopion Lyseon lukiosta. Raadin mukaan tekstissä on selkeä visio tulevaisuudesta ja se kestää aikaa. Koko työ kokonaisuudessaan vastasi raadin määrittelemiin kriteereihin. Sanoma on positiivinen ja puhutteleva. Siitä löytyy katse menneisyyden ja nykyisyyden kautta tulevaisuuteen. Teksti puhuttelee sekä nuoria että aikuisia.

Ensimmäisen kunniamaininnan saivat kokkolalaisen Lucina Hagmanin koulun oppilaat Saku Kurikkala, Eetu Lampela, Mikael Niva, Jesse Hietala, Viivi Peltola, Vilma Lassila, Saana-Maria Saarnisalo, Kerttu Pajala ja Veera Hietala Suomi-ryijyllään. Valintaraati kertoi perusteluissaan, että ryijy on huolella ja taiten tehty. Valmistusprosessi on tehty yhdessä eri luokkien ja ainekokonaisuuksien kesken. Valmistuksessa on hyödynnetty perinteisiä metodeja, mutta myös uutta teknologiaa. Ryijy on omaperäinen ja persoonallinen idea.


Ensimmäisen kunniamaininnan saivat kokkolalaisen Lucina Hagmanin koulun oppilaat Suomi-ryijyllään.

Toisen kunniamaininnan saivat Porin Lyseon lukiota käyvät Kalle Seppälä ja Enni Rajala 100 visio – Yhdessä -videostaan. 

Raadin mielestä videon valmistus on tehty ajatuksella ja huolella. Siinä on tunteisiin vetoava sanoma, jota tukee käytetyt visuaaliset elementit ja musiikki. Kokonaisuus on vaikuttava ja pysähdyttävä.

Kolmas kunniamaininta meni Kankaanpään yhteislyseoon Karita Ristimäelle, Inka Junnilalle ja Veikka Vuoriselle heidän animaatiostaan Onnellinen ja itsenäinen Suomi

Raati kehui animaation toteutustapaa mainioksi ja persoonalliseksi. Sanoma sekä visio ovat selkeät ja kokonaisuus on ajatuksella tehty. Animaatiotekniikan käyttö ilmaisumuotona on hyvä valinta.

Nuorten uusi itsenäisyysjulistus 2017­­-2117 sekä kunniamaininnan saaneet teokset ovat kaikki luettavissa ja katsottavissa 100visio-verkkosivustolla. 

Voit katsoa videoidun version nuorten uudesta itsenäisyysjulistuksesta alla:

0 kommenttia
24.11.2017

Suomi 100: Suomalaisten tahto juhlia itsenäisyyttä ylitti odotukset

Suomi 100 -vuosi huipentuu satavuotisjuhlaan 5.-6.12.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta kasvoi kaikkien aikojen laajin ja monipuolisin juhlavuosi Suomessa. Neljä viidestä suomalaisesta pitää juhlavuoteen osallistumista tärkeänä ja yli 600 000 on itse osallistunut ohjelman rakentamiseen. Juhlavuosi on puhutellut myös nuoria, jotka ovat kokonaisuuteen tyytyväisimpiä ja aikovat innokkaimmin juhlistaa pian koittavaa satavuotiaan syntymäpäivää. Suomen suuri vuosi on näkynyt laajalti myös maailmalla.

Itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi on muodostunut kaikkien aikojen suurimmaksi juhla- tai teemavuodeksi Suomessa. Avoimeen ohjelmaan liitettiin peräti 5 000 erilaista hanketta. Tapahtumia hankkeissa on kymmeniä tuhansia. Avoin ohjelma, sen laajuus ja tekemisen tapa ovat ainutlaatuisia myös kansainvälisesti.

”Suomalaiset halusivat juhlia maataan lukemattomin eri tavoin ja rakensivat juhlavuoden yhdessä. Meillä on upean aktiivista väkeä, ja innostus on näkynyt myös maailmalla. Satavuotisuutta juhlitaan kaikilla mantereilla, yli sadassa maassa, ja Suomikin on vastaanottanut ennätysmäärän onnitteluvierailuja”, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen iloitsee.

Juhlavuosi tavoitti kaikki

Suomi 100 -seurantatutkimuksessa* Suomen suuri vuosi näkyy myös lukuina. Käytännössä kaikki suomalaiset (98 %) ovat tietoisia itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta ja kokemus juhlavuodesta on hyvin myönteinen. Neljä viidestä (77,9 %) pitää juhlavuoteen osallistumista tärkeänä ja noin 600 000 suomalaista kertoo osallistuneensa juhlavuoden ohjelman rakentamiseen. Tyytyväisimpiä juhlavuoteen kokonaisuutena ovat 15-24-vuotiaat nuoret.

”Erityisen ilahduttava oli tutkimustulos, jonka mukaan nuoret suomalaiset ottivat juhlavuoden omakseen. Tässä tapahtui merkittävä muutos reilussa vuodessa. Uskon, että samalla perinteinen ajatus itsenäisyyden juhlinnasta on laajentunut ja on syntynyt uusia tapoja kokea ylpeyttä Suomesta”, Pekka Timonen sanoo.

Tuoreimmalla seurantajaksolla selvitettiin myös suhtautumista itsenäisyyspäivän viettoon. Juhlinta herättää suomalaisissa myönteisiä tunteita, kuten ylpeyttä kotimaasta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Satavuotissyntymäpäivää aikoo juhlistaa kolme neljästä suomalaisesta, innokkaimmin 15-24-vuotiaat nuoret.

Satavuotiasta juhlitaan Suomessa ja maailmalla

Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta 2017 huipentaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. Tulossa on runsaasti sekä perinteisiä että uusia juhlallisuuksia, ja ohjelma ulottuu usealle päivälle. Jo itsenäisyyspäivää edeltävällä Suomen syntymäpäiväviikolla satavuotiasta muistetaan monin huomionosoituksin. Ohjelmatarjontaa on koottu juhlavuoden sivustolle http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/

Itsenäisyyspäivän virallinen juhlinta aloitetaan aattona, tiistaina 5.12. nostamalla liput salkoon ja sytyttämällä sinivalkoiset valot kaikkialla Suomessa. Kaikkia kansalaisia kutsutaan myös viettämään yhteinen kahvihetki kello 14 satavuotiaan kunniaksi.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan virallinen avaus järjestetään Helsingin Kauppatorilla 5.12. kello 18. Paikalle rakentuu sadan Suomen lipun installaatio, kun siniristiliput nostetaan salkoihin lasten ja nuorten voimin. Lipunnostoon osallistuvat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, eduskunnan puhemies Maria Lohela sekä pääministeri Juha Sipilä. Satavuotisjuhlan avaa tasavallan presidentti.

Iloista aattoa seuraa arvokas itsenäisyyspäivä traditioineen ja juhlallisuuksineen. Historiallinen ilta tiivistyy tunnelmallisiin hetkiin kodeissa ja juhlasaleissa. Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla huipentuu juhlailotulitukseen, joka kohoaa Helsingin Eteläsataman ylle 6.12. noin kello 22. Ilotulitusta voi seurata Ylen suorassa televisiolähetyksessä ja paikan päällä parhaiten Tähtitorninmäeltä. Juhlailotulitus samalla päättää Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden.

Myös maailmalla muistetaan satavuotiasta Suomea. Kaikki Suomen edustustot järjestävät itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavastaanoton ja lukuisat suomalaisyhteisöt viettävät omia juhlia kotimaan kunniaksi. Syntymäpäiväviikolla esitellään suomalaista kulttuuria maamme eturivin taiteilijoiden voimin eri puolilla maailmaa. Luvassa on myös tervehdyksiä ja muita huomionosoituksia satavuotiaalle Suomelle.

Ohjelmatietoa verkossa: http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/

Lisätietoa alueellisesta ohjelmasta Suomi 100 -alueverkostolta http://suomifinland100.fi/info/yhteystiedot/#alueverkosto

Etelä-Pohjanmaan Suomi 100 -tapahtumat löytyvät Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi.

Suomi 100 sosiaalisen median kanavissa Facebook, Twitter, Instagram, YouTube

Suomi 100 Etelä-Pohjanmaalla Facebook

#suomi100 #onneasuomi

 

 

*Suomi 100 -seurantatutkimus tehdään osana Tilastokeskuksen kuluttajabarometria ja tulokset ovat yleistettävissä koko väestöön. Seurantajaksot toteutetaan yhteensä viisi kertaa (09/2015, 09/2016, 03/2017, 09/2017) ja viimeinen osa toteutetaan juhlavuoden päätyttyä, maaliskuussa 2018. Tuoreimmassa tutkimuksessa 9/17 haastateltiin satunnaisotannalla yhteensä 1 157 iältään 15-84-vuotiasta vakituisesti Suomessa asuvaa henkilöä.

 

 

0 kommenttia
23.11.2017

Sote- ja maakuntauudistuksen uusi verkkosivusto on avattu

Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on saanut uudet verkkosivut. Osoitteesta www.uusiep.fi löytyvä sivusto korvaa vanhan ep2019.fi-sivuston. Uudelta sivustolta voit seurata sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua omassa maakunnassamme.

Uudistettu sivusto on luotu vastaamaan valmistelun muuttuneisiin tarpeisiin – muun muassa sosiaalinen media on saanut sivustolla aikaista paremman näkyvyyden. Olethan huomannut, että Yhteinen Etelä-Pohjanmaa löytyy myös Facebookista? 

Sivustoa kehitetään jatkuvasti. Otamme mielellämme vastaan sivustoa koskevia kehittämisideoita. Niitä voi välittää vaikkapa verkkolomakkeen kautta. 


TUTUSTU SIVUSTOON  »

23.11.2017

Innovaatiopäivässä kehitettiin uusia digipalveluita maakuntaan

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä järjestivät yhteistyössä Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kanssa innovaatiotyöpajan Etelä-Pohjanmaan digitaalisten palveluiden kehittämiseksi torstaina 16.11. Seinäjoella. Työpajassa kuultiin näkemyksiä tulevaisuudesta ja ideoitiin uusia digitaalisia palveluja niin matkailun, julkishallinnon, kuin myös terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Paikalle saapui yli 40 hengen aktiivinen joukko alueen kehittäjiä, viranomaisia sekä oppilaitosten ja yritysten edustajia.

 Työpajaa vetämässä ollut Valtteri Laasonen MDI:ltä piti päivää erinomaisen onnistuneena ja innostavana:

- Ideoita tulvi aina ihon alle asetettavasta mittasiruista lisätyn todellisuuden matkailupalveluihin ja koulujen ja yritysten väliseen työnvälityspalveluun asti. Loppupäivän aikana tehtailtiinkin konkreettisia uusia palveluita, toimenpiteitä ja hankeaihioita tekoälyn soveltamispiloteista terveydenhuollon Tinderiin. Päivän fiilisten ja tekemisen meiningin pohjalta ei olisi yllätys vaikka jo lähitulevaisuudessa nähdään EP:llä myös merkittäviä kohennuksia ja uusia sovelluksia. On hyvin tärkeää, että tällaisiin työpajapäiviin osallistuvat tahot, joilla on tahtoa, taitoa ja mahdollisuus viedä näitä asioita eteenpäin – Etelä-Pohjanmaalla kun asiat on aina tavattu tehdä kunnolla valmiiksi asti.

 

 

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän projektipäällikkö Esa Ylikoski (vas.) sekä Seinäjoen kaupungin kehittämispäällikkö Mika Mustikkamäki pohtimassa alueen digitaalista tulevaisuutta.

 

Työpaja järjestettiin osana kansainvälistä ERUDITE-hanketta, jossa kehitetään maaseudun ja kaupunkialueiden digitaalisia innovaatioympäristöjä. Hankkeessa on tutustuttu muiden Euroopan alueiden hyviin käytäntöihin ja pohdittu niiden hyödyntämistä omalla alueella. Hankkeen projektipäällikkö Hanna Hirsimäki Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymästä oli iloisesti yllättynyt työpajapäivän suosiosta:

- Oli hienoa nähdä kuinka paljon ihmisiä kiinnostaa alueen kehittäminen ja palveluiden parantaminen. Jokapäiväistä teknologiaa voidaan hyödyntää jo vaikka kuinka paljon, kunhan vain sekä julkinen että yksityinen sektori ottaisivat mahdollisuuksista kaiken irti. Tällaiset työpajapäivät ovat erinomaisia paikkoja tavata eri alojen ihmisiä ja pohtia asioita sekä omasta että myös muidenkin näkökulmasta. Osallistujamme olivat niin innokkaita, että osa oli päivän päätteeksi jo sopimassa uutta palaveria oman kehitysideansa jatkotyöstämiseen!

ERUDITE-hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksena luodaan alueellinen toimintasuunnitelma, johon kirjataan toimenpiteitä digitaalisten palvelujen kehittämiseksi Etelä-Pohjanmaan alueella. Innovaatiotyöpajalla ja siellä kehitetyillä uusilla ideoilla on iso rooli tämän suunnitelman luomisessa ja idea-aihioiden toivotaankin synnyttävän jatkossa pilotteja sekä projekteja koko maakunnassa.

 

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liitto
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi
040 529 6046                                                                                          

Hanna Hirsimäki
projektipäällikkö
Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä
hanna.hirsimaki(at)suupohja.fi
040 183 7591