Elinkeinoelämän kehitysnäkymät

Päivitetty 30.10.2018

Tästä osiosta löytyy lisätietoja Pk-yritysbarometrista, alueellisista kehitysnäkymistä, toimialojen näkymistä sekä ministeriöiden tulevaisuuskatsauksista.

PK-yritysbarometri

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä Työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Uusimmat Pk-yritysbarometrit löytyvät Suomen Yrittäjien nettisivuilta.

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Syksyn 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 636 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Suomen pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannenäkymistä ovat vaimentuneet keväästä 2018. Suhdannenäkymien saldoluku laski kahdeksalla yksiköllä. Suhdanneodotusten huippu on ohitettu, vaikka näkymät säilyivätkin melko hyvinä. Suhdannenäkymien muutokseen vaikuttaa todennäköisesti se, että yksityisen kulutuksen ja erityisesti rakennusinvestointien määrän oletetaan vähenevän. Lisäksi viennin voimakkain kasvu vaikuttaisi olevan vähitellen takanapäin. Oma vaikutuksensa on varmasti kotitalouksien voimakkaassa velkaantumisessa. Lisäksi vähitellen liikkeelle lähtevä inflaatio ja tulevaisuudessa siintävät koron nousut leikkaavat kulutushaluja.

Noin puolet niin koko maan (48 %) kuin Etelä-Pohjanmaankin (49 %) pk-yrityksistä arvioi liikevaihtonsa olevan seuraavan vuoden kuluttua suurempi. Koko maassa 14 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 17 prosenttia ennakoi sen sijaan pienempää liikevaihtoa. Henkilökunnan määrän kasvua seuraavan vuoden aikana ennakoi koko maan pk-yrityksistä 21 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 15 prosenttia. Henkilökunnan määrän laskuun uskoi 7 prosenttia pk-yrityksistä niin valtakunnallisesti kuin maakunnassakin.

Koko maan pk-yrityksissä on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä (35 %) sekä asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä (33 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % pk-yrityksistä. Etelä-Pohjanmaan alueella nämä lukemat ovat täsmälleen samat kuin valtakunnallisesti. Voimakkaaseen kasvuun pyrkii koko maassa 9 prosenttia pk-yrityksistä, kun taas Etelä-Pohjanmaalla vastaava lukema on 6 prosenttia. Investoinnit, henkilöstön koulutus sekä työn organisoiminen uudella tavalla ovat koko maan ja Etelä-Pohjanmaan alueen pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Noin joka neljännellä koko maan ja noin joka viidennellä Etelä-Pohjanmaan alueen pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla.

Niin koko maan kuin Etelä-Pohjanmaankin tasolla hieman yli puolet yrityksistä mainitsee kehittämistarpeen kohdistuvan tällä hetkellä markkinointiin ja myyntiin. Lisäksi yli kolmannes yrityksistä näkee kehittämisen varaa henkilöstön kehittämisessä ja kouluttamisessa sekä yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa. Pahimpina kehittymisen esteinä koko maan tasolla mainitaan kilpailutilanne (16 % yrityksistä), työvoiman saatavuus (16 %) sekä kustannustaso (13 %). Etelä-Pohjanmaalla kolme suurinta haastetta olivat kustannustaso (18 %), kilpailutilanne (16 %) sekä yritystoiminnan sääntely (15 %).

Suhdannenäkymät 2003-2018

Pk-yritysbarometrin tietojen perusteella voidaan tarkastella eri alueiden suhdannetilanteita ja näkymiä. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon se, että kyseessä on aina kunkin alueen nykytilanne - luvut eivät siis vertaudu alueiden varsinaisiin eroihin. Esimerkiksi saldoluvun positiivinen arvo ei välttämättä tarkoita, että alueella menisi paremmin kuin niillä alueilla, joilla saldoluku on negatiivinen.

Yritysten ilmoittama yleinen suhdannenäkymä sai Etelä-Pohjanmaalla arvokseen 22, mikä alitti koko maan keskiarvon (27). Suhdannenäkymien eri osatekijöiden osalta etenkin investointien arvon sekä henkilökunnan määrän suhdeluku jää Etelä-Pohjanmaalla selvästi valtakunnallisen keskiarvon alle.

Julkaisu- ja tilastolinkkejä

Pk-yritysbarometri 2/2018

Pk-yritysbarometrin Etelä-Pohjanmaata koskeva alueraportti 2/2018

EU-tason pk-yritystietoa

EU: single digital market


Alueelliset kehitysnäkymät

Alueelliset kehitysnäkymät on ELY-keskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys ELY-keskusalueiden ja seutukuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsaus on keskeinen osa lyhyen aikavälin alue-ennakointia. Arviointikohteita ovat elinkeinoelämä ja yritystoiminta sekä työttömyyden määrä ja rakenne. Näkemykset on tiivistetty jokaisen seutukunnan ja ELY-keskuksen kohdalla plus-miinus-arvioihin eri ajankohtina: nykyhetki suhteessa vuoden takaiseen, tilanne puolen vuoden sekä vuoden kuluttua verrattuna nykyhetkeen.

Syksyn Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksessa (2/2018) arvioitiin Etelä-Pohjanmaan talouden kehitysnäkymiä puoli vuotta ja vuosi eteenpäin sekä käytiin läpi toteutunutta talouskehitystä.

Etelä-Pohjanmaan lähitulevaisuuden kehitysnäkymät ovat pääosin positiivisia. Maakunta tunnetaan yrittäjyydestä, viljavasta maaseudusta, vahvasta maataloussektorista sekä laajasta kulttuuritarjonnasta. Alueella ei ole voimakasta riippuvuussuhdetta yksittäiseen kapeaan toimialaan, mistä johtuen maakunnan muutosjoustavuus on varsin hyvä. Vahvimmat klusterit ovat elintarviketalous, metalli- ja teknologiateollisuus sekä puu- ja huonekaluteollisuus. Etelä-Pohjanmaan yritystiheys on Suomen korkeimpia, mutta yrittäjyyttä luonnehtii mikro- ja pienyritysvaltaisuus. Alueella onkin kohtuullisen vähän korkeaa arvonlisää tuottavia suuria veturiyrityksiä. Alueen pk-yritysten kehitysnäkymiä on käyty läpi yllä olevassa syksyn 2018 Pk-Yritysbarometria koskevassa osiossa.

Alueelliset kehitysnäkymät 2/2018

Lähde: Alueelliset kehitysnäkymät (2/2018) -katsaus

Maakunnan erityispiirteenä on varsin hajautunut asutus- ja yritysrakenne. Elinkeinoelämän, liikenteen ja logistiikan ydinvyöhyke rakentuu kehityskäytävän Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava varrelle. Kehittyvä kansainvälistyvän matkailun vyöhyke muodostuu Kauhavan Alahärmästä Seinäjoen, Kuortaneen ja Tuurin kautta Ähtäriin. Seinäjoen sijainti logistisessa solmukohdassa on koko maakunnan vahvuus, mutta mitä kauemmaksi keskuksesta mennään, sitä hankalammaksi muuttuvat liikenneolosuhteet. Maakunnassa onkin vireillä useita liikennejärjestelmän kehittämiseen tähtääviä hankkeita.

Etelä-Pohjanmaan haasteita ovat esimerkiksi kansainvälistyminen, koulutustason nostaminen ja ikärakenteen muutokseen varautuminen. Yrityksiltä kaivattaisiin laajempia panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan, sillä t&k -menot ovat varsin vaatimattomalla tasolla. Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun vahvistaminen ja siihen liittyvän korkeakouluverkoston vaikuttavuuden parantaminen ovat tärkeitä tavoitteita.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan maakunnan väkiluku oli elokuussa 2018 190 142 henkilöä, mikä tarkoittaa sitä, että meneillään on kuudes perättäinen väestötappiollinen vuosi. Suurimmat muuttotappiot syntyvät nuorista, jotka muuttavat opintojen perässä esimerkiksi yliopistokaupunkeihin. Alueen kuntien väestölliset ja taloudelliset huoltosuhteet ovat tässä valossa kehittymässä pääosin heikompaan suuntaan. Ulkomaalaisten osuus väestöstä on edelleen valtakunnan alhaisin, vaikka viimeisen kymmenen vuoden periodilla ulkomaalaisten määrä onkin kasvanut selvästi. Väestökysymysten kokonaiskuvaa tarkasteltaessa kysymyksiä herättää kiistaton fakta, että yhteinen tahtotila ja merkittävän mittaluokan toimenpiteet maahanmuuton lisäämiseksi odottavat maakunnassa syntymistään.

Työllisten määrän maakunnassa arvioidaan edelleen kasvavan, joskin ripeä kasvu ei ole todennäköistä. Pidemmän aikavälin ongelmana on työvoiman määrän lasku väestön ikärakenteesta johtuen. Hyvän suhdannetilanteen ja työvoiman kysynnän paranemisen myötä työvoiman saatavuusongelmat ovat yleistyneet huomattavasti. Rekrytointiongelmat tulevat lähitulevaisuudessa laajenemaan yhä useampia ammattiryhmiä kattavaksi haasteeksi. Sosiaali- ja terveysalalla rekrytointihaasteet ovat kroonisia, mutta myös teollisuuden ja rakentamisen tilanne on vaikeutunut selvästi. Lisäksi ICT-osaajien kasvava tarve on ilmeinen tulevaisuushaaste maakunnan avaintoimialoilla. Myös työvoiman alueellista liikkuvuutta pitäisi edistää kohtaanto-ongelmien helpottamiseksi.

Julkaisu- ja tilastolinkkejä

Alueelliset kehitysnäkymät 2/2018

 

TOIMIALOJEN NÄKYMÄT

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee koko maata koskevia Toimialojen näkymät -katsauksia. Katsauksissa käsiteltäviä toimialoja ovat elintarvikeala, kaivostoimiala, luonnontuoteala, liike-elämän palvelut, matkailuala, puutuoteala, sosiaali- ja terveysala sekä uusiutuva energia. Seuraavat toimialanäkymät perustuvat syksyllä 2018 julkaistuihin katsauksiin.

Elintarvikealalla verkkaisen kasvun odotetaan jatkuvan. Talouden virkistynyt tilanne, ruoan kallistuminen, erilaisten uutuuksien ja lisäarvotuotteiden kehittäminen sekä uudet markkinat tukevat alan liikevaihdon kehitystä, joskin muuhun teollisuuteen verrattuna kasvu on ollut hitaampaa. Päivittäistavarakaupassa yli kolme vuotta jatkuneen ruoan hinnan laskun jälkeen elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet kaksi prosenttia alkuvuoden aikana. Alkoholilain uudistus on monipuolistanut erilaisten juomien tarjontaa vähittäiskaupoissa. Elintarvikealan yrityksissä erilaiset tuotannolliset tehostamistoimet ja sopeuttamiset vahvistavat yritysten kannattavuutta. Alan liikevaihdosta 85 prosenttia tulee kotimaasta, mutta kilpailu kotimaan kypsillä markkinoilla on kireää, ja haastetta lisää kasvava tuonti. Positiivista on lisääntyvä kuluttaja- ja brändituotteiden vienti. Yhä useammin erilaiset trendit ja kuluttajia puhuttelevat arvot vaikuttavat ostokäyttäytymiseen. Kuluttajat ovat aiempaa kiinnostuneempia tuotteiden alkuperästä, tuotantoprosesseista ja vastuullisuudesta. Ruokateollisuus on vahvasti riippuvainen kotimaisesta alkutuotannosta ja raaka-aineiden saatavuudesta sekä hintatasosta. Alkutuotannon rakennemuutos ja raaka-aineiden saatavuus haasteellisten kesien jälkeen aiheuttavat pitkällä aikavälillä kustannusten nousua.

Kaivostoimialan kehitys nähdään tällä hetkellä myönteisenä markkinoilla. Vuoden 2015 jälkeen kaivostoimialan yritysten liikevaihdon kasvu on jatkunut suhteellisen voimakkaana. Investoinnit vahvistavat toimialan kehittymistä ja kasvua. Kasvu tulee maailmanmarkkinoiden hyvän raaka-aineiden kysynnän ja kohonneiden hintojen myötä. Metallien hintakehitys voi kuitenkin olla arvaamatonta, sillä siihen vaikuttavat mm. kauppapolitiikan kansainväliset suhdanteet, maiden asettamat tullit sekä sijoittajien käyttäytyminen. Kaivosteollisuus ry:n julkaiseman selvityksen mukaan toimialan vaikutus arvonlisään Suomessa vuonna 2016 oli 1,2 miljardia euroa. Selvityksen mukaan toimialan suorat ja epäsuorat työllisyysvaikutukset ovat noin 13 000 henkilötyövuotta. Suomi on houkutteleva ja luotettava kohde malminetsintään ja kaivosinvestointeihin, sillä se tarjoaa vakaan toimintaympäristön. Metallimalmeja ja sivukiveä louhittiin Suomessa vuonna 2017 enemmän kuin koskaan ennen, yhteensä 120,4 miljoonaa tonnia. Tulevaisuudessa etenkin sähköautojen ennustettu lisääntyvä kysyntä tarjoaa uusia mahdollisuuksia kaivostoimialalle, sillä kaikkia autojen akuissa käytettäviä metalleja löytyy maaperästämme.

Luonnontuotealalla hyvä vire jatkuu: sekä kotimainen kysyntä että vienti ovat edelleen kasvussa. Alalla on viime aikoina investoitu kapasiteetin kasvattamiseen rakentamalla lisää pakastustilaa ja uusimalla linjastoja. Investointeja rajoittaa kuitenkin raaka-aineen saatavuus ja varmuus siitä, että hankintaketjun toimintatavat ovat ennustettavia myös tulevaisuudessa. Luonnonmarja-alalla epävarmuutta on lisännyt etenkin Thaimaasta saapuvien poimijoiden pienentyneet viisumimäärät sekä pohdinnat siitä, pitäisikö poimijat ottaa työsuhteeseen vai ei. Vuosi 2018 on ollut marjanostajille haastava, sillä moni perinteinen marjastusalue on kärsinyt kuivuudesta ja sadot ovat jääneet varsin pieniksi. Luomutuotteiden kysynnän globaali kasvu tukee luomuluonnontuotteiden kysyntää ja viime vuosina Suomi on pyrkinyt kohottamaan imagoaan luonnontuotealalla muun muassa puhtaudella, arktisuudella, pohjoisuudella ja luomulla. Suomessa luomupotentiaali on vahva, mutta virallisen luomustatuksen saaminen tuotteelle voi osoittautua yrittäjälle taloudellisesti haastavaksi yhtälöksi. Matkailun kasvu Suomessa tukee myös luonnontuotealan kysyntää, sillä ala voi tarjota matkailuun sekä suoraan elintarvikkeita, hyvinvointituotteita että monenlaisia luontoon liittyviä palveluita.

Liike-elämän palveluissa jatkuu vahvan kasvun aika. Positiiviset kasvuodotukset perustuvat elinkeinoelämän hyvään kehitykseen sekä osin myös julkisen sektorin toimenpiteisiin. Erityisesti ohjelmistoala on kasvanut erittäin voimakkaasti pitkällä aikavälillä, ja sen painoarvo on suurin liike-elämän palveluissa, mitattiinpa sitä työntekijöiden määrällä tai liikevaihdolla. Myös työvoiman vuokraus on alana kasvanut voimakkaasti. Mittavat infrastruktuuri- ja rakennushankkeet, kuten Helsingin Pasilan uusi kauppakeskus Tripla tai Liikenneviraston suunnittelemat rautatiehankkeet, tuovat työtä varsinkin teknisen suunnittelun alalle. Tekniikan alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden työtilanne on kehittynyt positiivisesti, ja tällä hetkellä pulaa on erityisesti rakennusalan työnjohtajista, rakennusinsinööreistä sekä sähkö- ja automaatioalan insinööreistä. Valtakunnalliseen osaajapulaan on pyritty vastaamaan lisäämällä muuntokoulutusta. Tulevaisuudessa muun muassa tekoälyn, robotiikan ja koneoppimisen merkitys kilpailuedun luomisessa korostuu entisestään, kun työtä siirretään yhä enemmän koneiden tehtäväksi. Monella toimialalla keskeinen kehityskohde on jatkuvasti kasvavan datamäärän haltuunotto. Se, joka pystyy hallitsemaan mittavaa datan virtaa ja tulkitsemaan sitä mahdollisimman nopeasti, menestyy.

Matkailualalla näkymät ovat positiiviset. Majoitusliikkeiden yöpymiset kasvoivat alkuvuonna 2018 (tammi-kesäkuu) 2,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kotimaisten yöpymisten määrä lisääntyi 2,3 prosenttia ja ulkomaisten 3,0 prosenttia. Ulkomaisista yöpyjistä venäläiset ovat yhä selvästi suurin ryhmä, mutta selvää kasvua havaittiin esimerkiksi ranskalaisten, hollantilaisten ja kiinalaisten yöpyjien määrässä. Tarkasteltuna ajanjaksona huoneiden käyttöaste koko maassa oli 54,3 prosenttia, missä oli kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 0,3 prosenttia. Huoneiden keskihinta oli selvästi korkein Lapissa (129,9 €). Matkailualan liikevaihdon kehitys on ollut erittäin positiivista jo vuodesta 2014 lähtien. Lentoasemien matkustajamäärät ovat edelleen kasvussa lähes kaikilla Suomen lentokentillä. Uusia lentoreittejä ja vuoroja Suomen eri kentille talvikaudelle 2018/2019 on jo uutisoitu useita. Rautatieliikenteessä erityisesti kaukoliikenteen henkilöliikenne on kasvussa, kuin myös Suomen ja Venäjän välinen kansainvälinen junamatkailu. Matkailun kasvun seurauksena kestävän matkailun merkitys on entisestään korostunut. Matkailun toimialan on syytä kasvaa hallitusti ja toimia vastuullisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Puutuotealan kaikilla alatoimialoilla riittää kysyntää ja yritykset arvioivat suhdanteen jatkuvan samankaltaisena seuraavan vuoden ajan. Puutuoteteollisuuden viennin arvo kasvoi ensimmäisen vuosipuoliskon aikana noin kolme prosenttiyksikköä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Rakentamisen tahti Suomessa on yleisesti ottaen hidastumaan päin, mutta pientalojen kysyntä jatkuu edelleen hyvänä. Hirsitalojen osuus pientalorakentamisessa on ennätystasolla: noin joka viides pientalo on hirsirakenteinen. Uusia puuelementtien ja moduuleiden valmistajia ja innovatiivisia puurakentamisen konsepteja on tullut markkinoille. Puun käytön osuutta on mahdollista selvästi kasvattaa julkisen puolen rakentamisessa sekä kerrostalorakentamisessa. Vaativien puurakenteiden rakennesuunnittelijoista on kuitenkin kova pula. Sahatavaran globaali kysyntä jatkuu hyvänä ja megatrendit tukevat kysynnän kehittymistä positiiviseen suuntaan. Huonekaluteollisuudessa kilpailu jatkuu kovana, mutta yritysten on mahdollista menestyä erikoistumalla ja panostamalla jatkuvaan tuotekehitykseen ja innovatiiviseen designiin. Suomessa on suunnitteilla useampia biotuotetehdasinvestointeja Pohjois-Suomeen. Huomioitavaa on, että kuitupuun liikkeelle saamiseksi myös tukkipuulle on löydyttävä käyttökohteita. Kiertotalous ja muovin korvattavuus luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia puutuotealalle. Puun ekologisuus ja uusiutuvuus ovat puun käyttöä edistäviä arvoja, jotka puhuttelevat myös loppukuluttajia.

Sosiaali- ja terveysalan yritysten toimintaympäristöön on viime vuosina merkittävästi vaikuttanut pitkittynyt sote-uudistus. Kesän 2018 kynnyksellä linjattiin, että sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille vuoden 2021 alusta. Valinnanvapaus puolestaan astuisi voimaan vaiheistetusti, ja maakunnat voisivat myös hakea jatkoaikaa valinnanvapausjärjestelmän käyttöönottoon. Eduskunnan on tarkoitus päättää sote- ja maakuntauudistuksen etenemisestä syyskaudella 2018. Sote-uudistuksen rinnalla alan yrityksiin vaikuttavat voimakkaasti myös muut muutostrendit, erityisesti teknologian tuomat mahdollisuudet. Ennaltaehkäisevistä ja terveydenedistämiseen sekä hyvinvointiin liittyvistä palveluista on vähitellen syntymässä suuri markkinapotentiaali. Innovaatiot asettuvat vahvaksi osaksi sote-palvelujen tuottamista. Lisäksi terveysteknologian osalta vientilukemat ovat olleet hyviä. Sosiaali- ja terveysalan yritysten määrä nousi vuoden 2017 aikana hieman edellisvuoteen nähden. Sote-uudistukseen liittyvä epävarmuus on kuitenkin heikentänyt monien alan pienten yritysten tulevaisuudennäkymiä ja aiheuttanut epätietoisuutta. Alalla onkin tehty viime vuosina paljon yrityskauppoja. Olisikin välttämätöntä, että tulevassa sote-palvelujärjestelmässä myös alan mikro- ja pk-yritykset voivat toimia kannattavasti ja olla mukana uudistamassa ja innovoimassa toimintaa.

Uusiutuvan energian toimialalla investoinnit ovat vahvistumassa, mitä edesauttaa sähkön markkinahinnan nousu. Sähkön markkinahintaa nostaa Pohjolan vähäsateinen kesä sekä päästöoikeuksien kallistuminen. Päästöoikeuksien hinnat ovat vuonna 2018 nousseet vuoden takaisesta alle viidestä eurosta 20 euroon hiilidioksiditonnilta. Tuulivoima-alalla eletään kuitenkin pääosin välivuotta syöttötariffijärjestelmän sulkeuduttua. Ala odottelee marras-joulukuussa käynnistyvän, kilpailutukseen perustuvan tukijärjestelmän käyttöönottoa. Tuulivoimainvestointeja on kuitenkin viime aikoina päätetty tehdä myös markkinaehtoisesti ilman tukia. Hankkeet ovat tulleet mahdollisiksi, kun voimaloiden koon kasvaminen on madaltanut tuulisähkön tuotantokustannuksia. Lisäksi tuulivoimahankkeita on käynnistetty tuulisähkön tuottajan ja sähköä merkittävästi kuluttavien yritysten välisten pitkäaikaisten (25 vuotta) sähkönmyyntisopimusten turvin (PPA-sopimukset). Aurinkosähköinvestoinnit jatkavat edelleen kasvuaan; kotitaloudet, maatilat ja yritykset ovat lisänneet merkittävästi investointejaan aurinkoenergiaan. Aurinkosähkön nimellisteho saavutti vuoden 2017 lopussa 70 megawatin rajan. Vuoden 2018 lopulla sähköverkkoon liitettyjen aurinkosähköjärjestelmien yhteenlaskettu teho noussee reilusti yli 100 MWp:n tason. Uusiutuvan energian käyttöosuutta lisäävät merkittävästi aiempien vuosien suurinvestointien, kuten Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan, käyttöönotto kuluvana vuonna.

Myös Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliitot julkaisevat toimialojensa kehitystä kuvaavia tilastoja, suhdannekatsauksia ja ennusteita.

 

Julkaisu- ja tilastolinkkejä

TEM:n toimialakohtaiset julkaisut

Matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartta 2015 - 2025

TEM, terveysalan innovaatioista ja tutkimuksesta

TEM, aineeton arvonluonti

PALTA, Digitalisaatio palvelualoilla (2016)

Creative Finland

Finanssiala ry

Kaupan liitto

Kemianteollisuus

Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Metsäteollisuus

Palvelualojen työnantajat

Rakennusteollisuus

Teknologiateollisuus

Yrityskatsaus (1/2018), TEM


MINISTERIÖIDEN TULEVAISUUSKATSAUKSET

Valtioneuvoston kanslia kokoaa yhteen ministeriöiden hallinnonaloja koskevat tulevaisuuskatsaukset. Tulevaisuuskatsaukset valmistellaan virkamiestyönä ministeriön kansliapäällikön johdolla. Niiden tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita yhteiskunnan tilasta ja poliittista päätöksentekoa edellyttävistä kysymyksistä.

Tiivis tietopaketti kunkin hallinnonalan merkittävimmistä kehitystekijöistä, keskeisistä ongelmakohdista ja erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista on tuotettu vuosina 2003 ja 2006, 2010, 2014 ja 2018. Vuoden 2018 katsaukset julkistettiin 4.6.2018.

Valtioneuvoston kanslian Valtioneuvoston yhteiset muutostekijät -raportti, 2017

Valtioneuvoston muutostekijäkortit (10/2017)

Tulevaisuuskatsaukset 2018:

Valtioneuvoston kanslia

Valtiovarainministeriö

Ulkoministeriö

Sisäministeriö

Puolustusministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö

Oikeusministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ympäristöministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö

 

Julkaisu- ja tilastolinkkejä

Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenne- ja viestintäarkkitehtuuri 2030/2050 (2017)

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös