Elinkeinoelämän kehitysnäkymät

Päivitetty 16.10.2018

Tästä osiosta löytyy lisätietoja Pk-yritysbarometrista, alueellisista kehitysnäkymistä, toimialojen näkymistä, tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehityksestä sekä ministeriöiden tulevaisuuskatsauksista.

PK-yritysbarometri

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä Työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Uusimmat PK-yritysbarometrit löytyvät Suomen Yrittäjien nettisivuilta.

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Syksyn 2017 Pk-yritysbarometri perustuu 4 662 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Suomen pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannenäkymistä ovat jatkuneet positiivisina keväästä 2016. Koko maan pk-yrityksistä 47 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 9 % huononevan. Saldoluku on nyt +38 kun se edellisellä mittauskierroksella (kevät 2017) oli +35. Myös Etelä-Pohjanmaan alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut keväästä (+23 => +34). Etelä-Pohjanmaan alueen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat myös positiivisemmat kuin keväällä 2017. 20 % alueen pk-yritysten edustajista arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja 8 % arvioi henkilökunnan määrän olevan pienempi, ja saldoluvuksi muodostuu näin +11 (keväällä 2017 +7). Koko maassa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella pysyneet samana kuin keväällä 2017 (+16).

Koko maan pk-yrityksissä on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä (37 %) sekä asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä (31 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 3 % pk-yrityksistä. Etelä-Pohjanmaan alueella suurimmat ryhmät ovat mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät ja asemansa säilyttämään pyrkivät pk-yritykset (molemmat 34 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 2 % vastaajista. Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja Etelä-Pohjanmaan alueen pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia. Voimakkaaseen kasvuun pyrkiviä yrityksiä on koko maassa 10 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 8 prosenttia vastanneista. Noin joka viidennellä koko maan ja noin joka kuudennella Etelä-Pohjanmaan alueen pk-yrityksistä on vientiä ulkomailla.

Koko maan tasolla pk-yritykset näkevät selvästi eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä (53 %). Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta on yhteistyössä/verkottumisessa ja alihankinnassa sekä henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (31 %). Etelä-Pohjanmaan alueella suuntaus on sama. Eniten kehittämistarvetta nähdään markkinoinnissa ja myynnissä (49 %) ja toiseksi eniten henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa (40 %). Koko maassa ja Etelä-Pohjanmaalla pk-yritysten pahimpana kehittämisen esteenä nähdään kilpailutilanne ja kustannustaso. Etelä-Pohjanmaalla kolmanneksi pahin este oli yritystoiminnan sääntely (erityisesti byrokratia).

kehitysnakymat-2017.jpg

Pk-yritysbarometrin tietojen perusteella voidaan tarkastella eri alueiden suhdannetilanteita ja näkymiä. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon se, että kyseessä on aina kunkin alueen nykytilanne - luvut eivät siis vertaudu alueiden varsinaisiin eroihin. Esimerkiksi saldoluvun positiivinen arvo ei välttämättä tarkoita, että alueella menisi paremmin kuin niillä alueilla, joilla saldoluku on negatiivinen.

Yritysten ilmoittama suhdannetilanne oman yrityksen kannalta vuoden takaiseen verrattuna sai Etelä-Pohjanmaalla kaikista pienimmän saldoluvun (18). Myös suhdannenäkymien osatekijöiden kohdalla Etelä-Pohjanmaan saldoluvut ovat useassa kohtaa maakuntien heikoimmasta päästä.

Kun tarkastellaan tulevaisuuden suhdannenäkymiä, Etelä-Pohjanmaan yleisten suhdannenäkymien saldoluku (34) on alueiden kuudenneksi heikoin. Investointien suhteen näkymät vuoden kuluttua nähdään Etelä-Pohjanmaalla pysyvän samana (0) koko maan luvun ollessa 4. Etelä-Pohjanmaan investointien saldoluku on alueiden kahdeksanneksi korkein. Liikevaihdon nähdään Etelä-Pohjanmaalla parantuvan hyvin (31), koko maan arvon ollessa 39. Sekä viennin että tuonnin näkymät ennakoidaan koko maassa positiivisiksi, kun tarkastellaan ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten vastauksia. Viennin saldoluku on koko maassa ja Etelä-Pohjanmaalla sama (50). Tuonnin osalta koko maan saldoluku on 34, Etelä-Pohjanmaalla 5. Vienti ja tuotantokustannukset ovat Etelä-Pohjanmaan saldoluvuista suurimmat suhdannenäkymiä vertaillessa.

EU pyrkii tukemaan pk-yritystoimintaa esimerkiksi joukolla hankkeita (mm. COSME), jotka alkoivat jo 2014 ja päättyvät 2020. Yrityksiä tuetaan suoralla rahalla, mutta myös esimerkiksi säätelyn ja kilpailupolitiikan järkeistämisellä sekä verkostojen luonnilla. Hanke on osa EU:n laajempaa pyrkimystä toteuttaa laajat, digitaaliset sisämarkkinat.

Julkaisu- ja tilastolinkkejä

PK-yritysbarometri syksy, 2017

PK-yritysbarometrin Etelä-Pohjanmaata koskeva alueraportti, syksy 2017

EU-tason pk-yritystietoa

EU: single digital market


Alueelliset kehitysnäkymät

Alueelliset kehitysnäkymät on ELY-keskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys ELY-keskusalueiden ja seutukuntien nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsaus on keskeinen osa lyhyen aikavälin alue-ennakointia. Arviointikohteita ovat elinkeinoelämä ja yritystoiminta sekä työttömyyden määrä ja rakenne. Näkemykset on tiivistetty jokaisen seutukunnan ja ELY-keskuksen kohdalla plus-miinus-arvioihin eri ajankohtina: nykyhetki suhteessa vuoden takaiseen, tilanne puolen vuoden sekä vuoden kuluttua verrattuna nykyhetkeen.

Syksyn Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksessa (2/2017) arvioitiin Etelä-Pohjanmaan talouden kehitysnäkymiä puoli vuotta ja vuosi eteenpäin sekä käytiin läpi toteutunutta talouskehitystä.

Katsauksen mukaan Etelä-Pohjanmaa on kestänyt viime vuosien turbulenssia kohtuullisen hyvin. Alueella ei ole voimakasta riippuvuussuhdetta yksittäiseen ja kapeaan toimialaan, ja alueen muutosjoustavuus on näin ollen melko hyvä. Yritykset ovat toistaiseksi analysoineet liian vähän muutoksiin liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Katsauksen mukaan erityisen tärkeitä kehittämiskohteita ovat digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen, vähähiiliseen talouteen tähtäävät ratkaisut sekä kansainvälisten markkinoiden kartoittaminen.

Syyskuussa julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan eteläpohjalaisten pk-yritysten arviot lähitulevaisuuden suhdannenäkymistä olivat myönteisiä. Suhdannekehityksen odotusarvot ovat kuitenkin hieman varovaisempia kuin maassa keskimäärin. Investointien osalta arviot ovat edelleen vaatimattomia. Katsauksen mukaan haasteita on kuitenkin edessä. Esimerkiksi rekrytointiongelmat laajenevat lähitulevaisuudessa useita ammattiryhmiä kattavaksi ongelmaksi. Nuorisoasteella aloittaneiden määrä on selvästi alimitoitettua verrattuna esimerkiksi metalliteollisuuden arvioituun eläkepoistumaan. Työvoiman alueellinen liikkuvuus tuo oman haasteensa kohtaanto-ongelmiin ja maakunnan julkisen liikenteen kehittymättömyys ei myöskään edistä liikkuvuutta.

Osaavan työvoiman saatavuusongelmia esiintyy esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon, joissain rakennusalan sekä kirjanpidon, laskentatoimen ja myyntiedustajien ammateissa. Katsauksen mukaan osaamistarpeiden isoina trendeinä ovat erityisesti digiosaamiseen, robotiikkaan, ympäristöosaamiseen ja kansainvälistymiseen liittyvät haasteet. Moniosaajia tarvitaan kuitenkin alalla kuin alalla.

Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa 8 100 henkeä, mikä on 1 565 henkeä (-16,2 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työllisten määrän arvioidaan kasvavan edelleen, mutta ripeä kasvu ei ole todennäköistä.

Julkaisu- ja tilastolinkkejä

Alueelliset kehitysnäkymät 2/2017

 

TOIMIALOJEN NÄKYMÄT

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee koko maata koskevia Toimialojen näkymät -katsauksia. Katsauksissa käsiteltäviä toimialoja ovat elintarvikeala, kaivostoimiala, luonnontuoteala, liike-elämän palvelut, matkailuala, puutuoteala, sosiaali- ja terveysala sekä uusiutuva energia. Seuraavat toimialanäkymät perustuvat syksyllä 2018 julkaistuihin katsauksiin.

Elintarvikealalla verkkaisen kasvun odotetaan jatkuvan. Talouden virkistynyt tilanne, ruoan kallistuminen, erilaisten uutuuksien ja lisäarvotuotteiden kehittäminen sekä uudet markkinat tukevat alan liikevaihdon kehitystä, joskin muuhun teollisuuteen verrattuna kasvu on ollut hitaampaa. Päivittäistavarakaupassa yli kolme vuotta jatkuneen ruoan hinnan laskun jälkeen elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet kaksi prosenttia alkuvuoden aikana. Alkoholilain uudistus on monipuolistanut erilaisten juomien tarjontaa vähittäiskaupoissa. Elintarvikealan yrityksissä erilaiset tuotannolliset tehostamistoimet ja sopeuttamiset vahvistavat yritysten kannattavuutta. Alan liikevaihdosta 85 prosenttia tulee kotimaasta, mutta kilpailu kotimaan kypsillä markkinoilla on kireää, ja haastetta lisää kasvava tuonti. Positiivista on lisääntyvä kuluttaja- ja brändituotteiden vienti. Yhä useammin erilaiset trendit ja kuluttajia puhuttelevat arvot vaikuttavat ostokäyttäytymiseen. Kuluttajat ovat aiempaa kiinnostuneempia tuotteiden alkuperästä, tuotantoprosesseista ja vastuullisuudesta. Ruokateollisuus on vahvasti riippuvainen kotimaisesta alkutuotannosta ja raaka-aineiden saatavuudesta sekä hintatasosta. Alkutuotannon rakennemuutos ja raaka-aineiden saatavuus haasteellisten kesien jälkeen aiheuttavat pitkällä aikavälillä kustannusten nousua.

Kaivostoimialan kehitys nähdään tällä hetkellä myönteisenä markkinoilla. Vuoden 2015 jälkeen kaivostoimialan yritysten liikevaihdon kasvu on jatkunut suhteellisen voimakkaana. Investoinnit vahvistavat toimialan kehittymistä ja kasvua. Kasvu tulee maailmanmarkkinoiden hyvän raaka-aineiden kysynnän ja kohonneiden hintojen myötä. Metallien hintakehitys voi kuitenkin olla arvaamatonta, sillä siihen vaikuttavat mm. kauppapolitiikan kansainväliset suhdanteet, maiden asettamat tullit sekä sijoittajien käyttäytyminen. Kaivosteollisuus ry:n julkaiseman selvityksen mukaan toimialan vaikutus arvonlisään Suomessa vuonna 2016 oli 1,2 miljardia euroa. Selvityksen mukaan toimialan suorat ja epäsuorat työllisyysvaikutukset ovat noin 13 000 henkilötyövuotta. Suomi on houkutteleva ja luotettava kohde malminetsintään ja kaivosinvestointeihin, sillä se tarjoaa vakaan toimintaympäristön. Metallimalmeja ja sivukiveä louhittiin Suomessa vuonna 2017 enemmän kuin koskaan ennen, yhteensä 120,4 miljoonaa tonnia. Tulevaisuudessa etenkin sähköautojen ennustettu lisääntyvä kysyntä tarjoaa uusia mahdollisuuksia kaivostoimialalle, sillä kaikkia autojen akuissa käytettäviä metalleja löytyy maaperästämme.

Luonnontuotealalla hyvä vire jatkuu: sekä kotimainen kysyntä että vienti ovat edelleen kasvussa. Alalla on viime aikoina investoitu kapasiteetin kasvattamiseen rakentamalla lisää pakastustilaa ja uusimalla linjastoja. Investointeja rajoittaa kuitenkin raaka-aineen saatavuus ja varmuus siitä, että hankintaketjun toimintatavat ovat ennustettavia myös tulevaisuudessa. Luonnonmarja-alalla epävarmuutta on lisännyt etenkin Thaimaasta saapuvien poimijoiden pienentyneet viisumimäärät sekä pohdinnat siitä, pitäisikö poimijat ottaa työsuhteeseen vai ei. Vuosi 2018 on ollut marjanostajille haastava, sillä moni perinteinen marjastusalue on kärsinyt kuivuudesta ja sadot ovat jääneet varsin pieniksi. Luomutuotteiden kysynnän globaali kasvu tukee luomuluonnontuotteiden kysyntää ja viime vuosina Suomi on pyrkinyt kohottamaan imagoaan luonnontuotealalla muun muassa puhtaudella, arktisuudella, pohjoisuudella ja luomulla. Suomessa luomupotentiaali on vahva, mutta virallisen luomustatuksen saaminen tuotteelle voi osoittautua yrittäjälle taloudellisesti haastavaksi yhtälöksi. Matkailun kasvu Suomessa tukee myös luonnontuotealan kysyntää, sillä ala voi tarjota matkailuun sekä suoraan elintarvikkeita, hyvinvointituotteita että monenlaisia luontoon liittyviä palveluita.

Liike-elämän palveluissa jatkuu vahvan kasvun aika. Positiiviset kasvuodotukset perustuvat elinkeinoelämän hyvään kehitykseen sekä osin myös julkisen sektorin toimenpiteisiin. Erityisesti ohjelmistoala on kasvanut erittäin voimakkaasti pitkällä aikavälillä, ja sen painoarvo on suurin liike-elämän palveluissa, mitattiinpa sitä työntekijöiden määrällä tai liikevaihdolla. Myös työvoiman vuokraus on alana kasvanut voimakkaasti. Mittavat infrastruktuuri- ja rakennushankkeet, kuten Helsingin Pasilan uusi kauppakeskus Tripla tai Liikenneviraston suunnittelemat rautatiehankkeet, tuovat työtä varsinkin teknisen suunnittelun alalle. Tekniikan alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden työtilanne on kehittynyt positiivisesti, ja tällä hetkellä pulaa on erityisesti rakennusalan työnjohtajista, rakennusinsinööreistä sekä sähkö- ja automaatioalan insinööreistä. Valtakunnalliseen osaajapulaan on pyritty vastaamaan lisäämällä muuntokoulutusta. Tulevaisuudessa muun muassa tekoälyn, robotiikan ja koneoppimisen merkitys kilpailuedun luomisessa korostuu entisestään, kun työtä siirretään yhä enemmän koneiden tehtäväksi. Monella toimialalla keskeinen kehityskohde on jatkuvasti kasvavan datamäärän haltuunotto. Se, joka pystyy hallitsemaan mittavaa datan virtaa ja tulkitsemaan sitä mahdollisimman nopeasti, menestyy.

Matkailualalla näkymät ovat positiiviset. Majoitusliikkeiden yöpymiset kasvoivat alkuvuonna 2018 (tammi-kesäkuu) 2,5 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kotimaisten yöpymisten määrä lisääntyi 2,3 prosenttia ja ulkomaisten 3,0 prosenttia. Ulkomaisista yöpyjistä venäläiset ovat yhä selvästi suurin ryhmä, mutta selvää kasvua havaittiin esimerkiksi ranskalaisten, hollantilaisten ja kiinalaisten yöpyjien määrässä. Tarkasteltuna ajanjaksona huoneiden käyttöaste koko maassa oli 54,3 prosenttia, missä oli kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 0,3 prosenttia. Huoneiden keskihinta oli selvästi korkein Lapissa (129,9 €). Matkailualan liikevaihdon kehitys on ollut erittäin positiivista jo vuodesta 2014 lähtien. Lentoasemien matkustajamäärät ovat edelleen kasvussa lähes kaikilla Suomen lentokentillä. Uusia lentoreittejä ja vuoroja Suomen eri kentille talvikaudelle 2018/2019 on jo uutisoitu useita. Rautatieliikenteessä erityisesti kaukoliikenteen henkilöliikenne on kasvussa, kuin myös Suomen ja Venäjän välinen kansainvälinen junamatkailu. Matkailun kasvun seurauksena kestävän matkailun merkitys on entisestään korostunut. Matkailun toimialan on syytä kasvaa hallitusti ja toimia vastuullisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Puutuotealan kaikilla alatoimialoilla riittää kysyntää ja yritykset arvioivat suhdanteen jatkuvan samankaltaisena seuraavan vuoden ajan. Puutuoteteollisuuden viennin arvo kasvoi ensimmäisen vuosipuoliskon aikana noin kolme prosenttiyksikköä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Rakentamisen tahti Suomessa on yleisesti ottaen hidastumaan päin, mutta pientalojen kysyntä jatkuu edelleen hyvänä. Hirsitalojen osuus pientalorakentamisessa on ennätystasolla: noin joka viides pientalo on hirsirakenteinen. Uusia puuelementtien ja moduuleiden valmistajia ja innovatiivisia puurakentamisen konsepteja on tullut markkinoille. Puun käytön osuutta on mahdollista selvästi kasvattaa julkisen puolen rakentamisessa sekä kerrostalorakentamisessa. Vaativien puurakenteiden rakennesuunnittelijoista on kuitenkin kova pula. Sahatavaran globaali kysyntä jatkuu hyvänä ja megatrendit tukevat kysynnän kehittymistä positiiviseen suuntaan. Huonekaluteollisuudessa kilpailu jatkuu kovana, mutta yritysten on mahdollista menestyä erikoistumalla ja panostamalla jatkuvaan tuotekehitykseen ja innovatiiviseen designiin. Suomessa on suunnitteilla useampia biotuotetehdasinvestointeja Pohjois-Suomeen. Huomioitavaa on, että kuitupuun liikkeelle saamiseksi myös tukkipuulle on löydyttävä käyttökohteita. Kiertotalous ja muovin korvattavuus luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia puutuotealalle. Puun ekologisuus ja uusiutuvuus ovat puun käyttöä edistäviä arvoja, jotka puhuttelevat myös loppukuluttajia.

Sosiaali- ja terveysalan yritysten toimintaympäristöön on viime vuosina merkittävästi vaikuttanut pitkittynyt sote-uudistus. Kesän 2018 kynnyksellä linjattiin, että sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille vuoden 2021 alusta. Valinnanvapaus puolestaan astuisi voimaan vaiheistetusti, ja maakunnat voisivat myös hakea jatkoaikaa valinnanvapausjärjestelmän käyttöönottoon. Eduskunnan on tarkoitus päättää sote- ja maakuntauudistuksen etenemisestä syyskaudella 2018. Sote-uudistuksen rinnalla alan yrityksiin vaikuttavat voimakkaasti myös muut muutostrendit, erityisesti teknologian tuomat mahdollisuudet. Ennaltaehkäisevistä ja terveydenedistämiseen sekä hyvinvointiin liittyvistä palveluista on vähitellen syntymässä suuri markkinapotentiaali. Innovaatiot asettuvat vahvaksi osaksi sote-palvelujen tuottamista. Lisäksi terveysteknologian osalta vientilukemat ovat olleet hyviä. Sosiaali- ja terveysalan yritysten määrä nousi vuoden 2017 aikana hieman edellisvuoteen nähden. Sote-uudistukseen liittyvä epävarmuus on kuitenkin heikentänyt monien alan pienten yritysten tulevaisuudennäkymiä ja aiheuttanut epätietoisuutta. Alalla onkin tehty viime vuosina paljon yrityskauppoja. Olisikin välttämätöntä, että tulevassa sote-palvelujärjestelmässä myös alan mikro- ja pk-yritykset voivat toimia kannattavasti ja olla mukana uudistamassa ja innovoimassa toimintaa.

Uusiutuvan energian toimialalla investoinnit ovat vahvistumassa, mitä edesauttaa sähkön markkinahinnan nousu. Sähkön markkinahintaa nostaa Pohjolan vähäsateinen kesä sekä päästöoikeuksien kallistuminen. Päästöoikeuksien hinnat ovat vuonna 2018 nousseet vuoden takaisesta alle viidestä eurosta 20 euroon hiilidioksiditonnilta. Tuulivoima-alalla eletään kuitenkin pääosin välivuotta syöttötariffijärjestelmän sulkeuduttua. Ala odottelee marras-joulukuussa käynnistyvän, kilpailutukseen perustuvan tukijärjestelmän käyttöönottoa. Tuulivoimainvestointeja on kuitenkin viime aikoina päätetty tehdä myös markkinaehtoisesti ilman tukia. Hankkeet ovat tulleet mahdollisiksi, kun voimaloiden koon kasvaminen on madaltanut tuulisähkön tuotantokustannuksia. Lisäksi tuulivoimahankkeita on käynnistetty tuulisähkön tuottajan ja sähköä merkittävästi kuluttavien yritysten välisten pitkäaikaisten (25 vuotta) sähkönmyyntisopimusten turvin (PPA-sopimukset). Aurinkosähköinvestoinnit jatkavat edelleen kasvuaan; kotitaloudet, maatilat ja yritykset ovat lisänneet merkittävästi investointejaan aurinkoenergiaan. Aurinkosähkön nimellisteho saavutti vuoden 2017 lopussa 70 megawatin rajan. Vuoden 2018 lopulla sähköverkkoon liitettyjen aurinkosähköjärjestelmien yhteenlaskettu teho noussee reilusti yli 100 MWp:n tason. Uusiutuvan energian käyttöosuutta lisäävät merkittävästi aiempien vuosien suurinvestointien, kuten Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan, käyttöönotto kuluvana vuonna.

Myös Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliitot julkaisevat toimialojensa kehitystä kuvaavia tilastoja, suhdannekatsauksia ja ennusteita.

 

Julkaisu- ja tilastolinkkejä

TEM:n toimialakohtaiset julkaisut

Matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartta 2015 - 2025

TEM, terveysalan innovaatioista ja tutkimuksesta

TEM, aineeton arvonluonti

Creative Finland

Finanssiala ry

Kaupan liitto

Kemianteollisuus

Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Metsäteollisuus

Palvelualojen työnantajat

Rakennusteollisuus

Teknologiateollisuus

 

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehitys

Etelä-Pohjanmaan kuten koko Suomen tutkimus- ja kehitystoimintaan osoitetut menot ovat laskeneet viime vuosina. Vuonna 2016 Suomessa t&k-menot olivat 5,9 miljardia euroa, joka oli 2,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vertailun vuoksi samana vuonna esimerkiksi 18 eniten t&k-toimintoihin panostavaa yritystä maailmassa käytti enemmän rahaa kuin koko Suomen t&k-menot yhteensä. Esimerkiksi Amazon käytti 11,1 miljardia euroa ja yrityksen on arvioitu käyttävän tänä vuonna huomattavasti enemmän, noin 13,8 miljardia euroa. Valtioista Yhdysvalloilla oli suurimmat t&k-menot vuonna 2015, noin 398 miljardia euroa. Seuraavaksi tulivat Kiina (324 miljardia) ja Japani (133 miljardia). Suomella oli 24. suurin t&k-budjetti.

Suurin kasvaja on ollut Kiina, joka on vuosina 2000–2015 on kasvattanut t&k-menonsa kahdeksankertaiseksi (+812,7 %). Vuorostaan Yhdysvallat on kasvattanut t&k-menojaan samaisena aikavälinä vain +38,9 prosenttia. Vuodesta 2012 lähtien Yhdysvallat on kasvattanut t&k-toimintaansa noin 10 miljardilla vuosittain, kun Kiina on vuorostaan kasvattanut menoja noin 30 miljardilla vuotta kohden. Jos kehitys jatkuu samana, tulee Kiina ohittamaan Yhdysvallat vuonna 2020.

EU tukee Horisontti 2020 -ohjelmalla pk-yritysten t&k-toimintaa.

Julkaisu- ja tilastolinkkejä

Strategy+businessin globaali innovaatiokehitystutkimus


MINISTERIÖIDEN TULEVAISUUSKATSAUKSET

Valtioneuvoston kanslia kokoaa yhteen ministeriöiden hallinnonaloja koskevat tulevaisuuskatsaukset. Tulevaisuuskatsaukset valmistellaan virkamiestyönä ministeriön kansliapäällikön johdolla. Niiden tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita yhteiskunnan tilasta ja poliittista päätöksentekoa edellyttävistä kysymyksistä. (Valtioneuvoston kanslia)

Tiivis tietopaketti kunkin hallinnonalan merkittävimmistä kehitystekijöistä, keskeisistä ongelmakohdista ja erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista on tuotettu vuosina 2003 ja 2006, 2010, 2014 ja 2018. Vuoden 2018 katsaukset julkistettiin 4.6.2018.

Valtioneuvoston kanslian Valtioneuvoston yhteiset muutostekijät -raportti, 2017

Valtioneuvoston muutostekijäkortit (10/2017)

Tulevaisuuskatsaukset 2018:

Valtioneuvoston kanslia

Valtiovarainministeriö

Ulkoministeriö

Sisäministeriö

Puolustusministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö

Oikeusministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ympäristöministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö

 

Julkaisu- ja tilastolinkkejä

Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenne- ja viestintäarkkitehtuuri 2030/2050 (2017)

PALTA, Digitalisaatio palvelualoilla (2016)

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös