Kasvihuonekaasupäästöt

Päivitetty 26.11.2019

Ilmakehä toimii maapallolla kuten lasikatto kasvihuoneessa - lämmittäen. Ilmakehän koostumuksesta riippuu, kuinka voimakasta tämä lämmitys on. Esimerkiksi jääkausina hiilidioksidia on ollut ilmakehässä selkeästi vähemmän verrattuna lämpimiin kausiin historiassa. Koko ihmislajin maailmanvalloitus on tapahtunut viimeisimmän lämpimän (runsashiilidioksidisen) ajanjakson aikana. Tällä hetkellä kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa kuitenkin ennennäkemättömällä tavalla, ja kasvihuoneilmiön aikaansaama lämmitys voimistuu. Sen seurauksena myös maapallon ilmasto muuttuu.

LULUCF-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista land use, land-use change ja forestry, suomeksi maankäyttö, maankäytön muutos ja metsien käyttö. Tämän sektorin nettovaikutus vaikutus Suomessa on hiilidioksidia sitova, eikä sitä ole otettu huomioon tässä tekstissä esitellyissä laskelmissa kasvihuonekaasupäästöistä (pl. viimeinen kaavio ja sitä koskeva teksti, joka käsittelee pelkästään LULUCF-sektoria).

Suomessa kasvihuonekaasupäästöjen huippuvuosi oli 2003. Tällöin yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt koko maassa olivat 85 630 tuhatta tonnia CO2-ekv. Vuonna 2017 vastaava luku oli 55 387. Hiilidioksidipäästöjen huippuvuosi oli sama 2003, jolloin koko maassa hiilidioksidipäästöjä syntyi 72 756 tuhatta tonnia CO2-ekv. Vuonna 2017 tämä määrä oli 44 758.

Koko maan hiilidioksidipäästöt

Kaikki maakunnat ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjään vuosien 2013 ja 2017 välillä. Satakunnassa hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 45,7 prosentilla ja Pohjanmaalla 45,7 prosentilla vuosien 2013-2017 välisenä aikana. Etelä-Pohjanmaalla tämä vähennys on kymmenenneksi suurin maakunnista (6,2 %).

Vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaalla poikkeuksellisen suuri osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä tuli maataloudesta (37,2 %). Tästä lukemasta 22,3 % tuli maatalousmaista, 4,2 prosenttia lannankäsittelystä ja 10,6 prosenttia kotieläinten ruoansulatuksesta. Koko maassa maatalouden osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä oli vuonna 2017 vain 10,7 %. Tämä suuri maatalouden osuus päästöistä on jarruttanut Etelä-Pohjanmaan hiilidioksidipäästöjen vähenemistä, sillä päästövähennykset maataloudesta Etelä-Pohjanmaalla olivat vuosien 2013 ja 2017 välillä vain 0,8 prosenttia. Tämä on luonnollista, sillä maataloudessa hiilidioksidipäästöjä ei ole voitu vähentää uusilla innovaatioilla samoin kuin esimerkiksi energiateollisuudessa – lehmän ruoansulatusta ei vain voi suunnitella uudelleen ympäristöystävälliseksi.

Hiilidioksidipäästöt sektoreittain Etelä-Pohjanmaalla sekä koko maassa (%)

Hiilidioksidipäästöjen muutos sektoreittain Etelä-Pohjanmaalla

Suomessa metsät sitovat vuositasolla 30—60% kasvihuonekaasupäästöistä. EU:n tasolla tämä lukema on noin 10 %. Suurin syy metsiemme hiilinielun vaihteluun ovat muutokset vuosittaisissa hakkuumäärissä.

LULUCF-sektorin kasvihuonekaasupäästövaikutukset koko maassa 2013-2017

Julkaisu- ja tilastolähteitä

Tilasotkeskus - kasvihuonekaasupäästöt

Ilmasto-opas.fi - Kasvihuoneilmiö ja ilmakehän koostumus

Liitteet:
Kasvihuonekaasupäästöt

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös