12 / 12 / 18

Sopisi muillekin maakunnille

  • 0

Valtioneuvoston kanslian julkaisemana on 28.9.2018 ilmestynyt raportti Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa (HYVINSIVI). Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä sekä MDI Public Oy:n ja Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian toteuttamassa TEAS-selvityksessä tarkastellaan vaihtoehtoja ja tuotetaan kuvauksia hyvinä pidetyistä toimintamalleista palveluintegraation näkökulmasta.

Selvityksessä tavoitteena on ollut perehtyä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalojen sekä kuntien ja maakunnallisten toimijoiden välisiin yhdyspintoihin aikaisempaa maakuntauudistuksen valmistelutyötä syvemmin. Tämän lisäksi selvityksessä on kartoitettu olemassa olevia hyviä toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää uusien yhteistyökäytäntöjen kehittämiseksi ja maakuntauudistuksen tavoitteiden edistämiseksi. Tarkastelun kohteena ovat 1) hyvinvoinnin yhdyspinnat, 2) kulttuurin yhdyspinnat, 3) liikunnan ja alueellisten liikuntaneuvostojen yhdyspinnat, 4) opiskeluhuollon yhdyspinnat, 5) Ohjaamo sekä 6) allianssimalli.

Yhteistyön tekemisen tavat poikkeavat toisistaan eri maakunnissa ja kunnissa. Selvityksessä tarkastellut tapausesimerkit edustavat edistyksellisiksi tunnistettuja eri toimijoiden välisen yhteistyön organisoitumisen tapoja, eikä tarkoituksena ole muodostaa kokonaiskuvaa kaikista käytössä olevista yhteistyön tekemisen tavoista. Tuotettu tieto tukee toimivien yhteistyön toimintamallien muotoilua sekä asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palvelukokonaisuuksien kehittämistä osana maakuntalain ja aluekehittämis- ja kasvupalvelulain myötä tapahtuvia muutoksia.

Etelä-Pohjanmaan malli kulttuurin kehittämisessä

Kulttuurin yhdyspintojen osalta selvityksessä esitellään kulttuurin kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla ja kulttuurihyvinvoinnin kehittämistyö Pirkanmaalla. Raportissa Etelä-Pohjanmaan nykyistä toimintatapaa kulttuurin kehittämistyössä pidetään hyvänä ja mallin arvioidaan toimivan muissakin maakunnissa. Vastaavanlaista kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen perustuvaa työskentelytapaa suositellaan myös muille maakunnille.

Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen kulttuurin kehittämistyön mallissa kulttuuriin liittyvät tehtävät ja palvelut ymmärretään laajemmin kuin monessa maakunnassa. Kulttuuriin panostamalla katsotaan voitavan edistää sekä asukkaiden hyvinvointia että laajemmin koko alueen kehitystä.

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyötä pidetään suunnitelmallisena ja tavoitteellisena ja kulttuurilautakunta antaa päätöksillään kehykset ja selkärangan maakunnalliselle kulttuurin kehittämistyölle.

Raportin mukaan kulttuurilla tulee olla tärkeä rooli elinvoiman, kilpailukyvyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sivistyksessä. Uusia maakuntia rakennettaessa Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyön malli toimisi selvityksen mukaan myös muissa maakunnissa.

Usein ajattelemme, että työ, jota teemme koituu omaksi iloksemme ja hyödyttää vain omaa aluettamme. On hienoa, että Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyö on valittu edistyneeksi toimintatavaksi, jota tutkimuksessa selvitettiin. Tulos on kannaltamme mairitteleva ja voimme aidosti olla ylpeitä tähänastisesta yhteistyöstä. 

Lähtökohtana monialainen yhteistyö

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyön lähtökohtana on ollut yhteistyön rakentaminen ympäröivien kuntien, päättäjien ja sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä on syytä tulevaisuudessakin vaalia ja jatkaa, sillä kulttuurin toimijat ja kulttuuripalveluiden käyttäjät ovat kuntien asukkaita.

Haasteiden ja kehittämiskohteiden lista on hyvästä tuloksesta huolimatta pitkä.

Kulttuurin kehittämisen organisoituminen Etelä-Pohjanmaalla uuden maakuntaorganisaation sisällä on vielä vailla lopullista pohdintaa. Maakunta- ja sote-uudistusta koskevien kansallisten päätösten synnyttyä ratkottavaksi tulee monta kysymystä. Miten kulttuuri nivoutuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen alueellamme? Miten tärkeäksi koetaan kulttuuriympäristöön ja kulttuuriperintöön liittyvät kysymykset? Entäpä kansainvälistymiseen liittyvä toiminta, kulttuurimatkailu ja luovan alan yritystoiminta? Nähdäänkö kulttuurille tarpeelliseksi oman lautakunnan tai muun toimielimen perustaminen jatkossa? Kehitämmekö edelleen Etelä-Pohjanmaan mallia ja otammeko sen uudessa maakunnassa käyttöön?

Joka tapauksessa monialaista yhteistyötä tarvitaan jatkossakin. Aluekehittämisen näkökulmasta kulttuurilla on sekä pito- että vetovoimaa.


Marjatta Eväsoja
Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja

 

Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa (HYVINSIVI) -raportti löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-609-6

0 kommenttia
27 / 11 / 18

Ampumarataverkostoa kehittämässä

  • 0

Tämän syksyn aikana Etelä-Pohjanmaan liitossa ollaan toimittu aktiivisesti ampumaratojen kehittämissuunnitelman parissa. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on maakunnan ampumaratojen ja ampumarataverkoston nykytilan kartoittaminen sekä tulevaisuuden kehittämistarpeiden selvittäminen. Sen taustalla toimii vuonna 2015 voimaan astunut uusi ampumaratalaki, joka pyrkii maakuntien ampumaratojen kehittämissuunnitelmien avulla etenkin mahdollistamaan ampumaharrastuksen ja ammunnan harjoittelun hyvät ja riittävät puitteet siihen parhaiten sopivilla alueilla.

Etelä-Pohjanmaan maakunnan ampumaratojen kehittämissuunnitelma on tullut nyt luonnosvaiheeseen. Luonnokseen on koottu tietoa ammunnan harjoittamiseen ja harrastamiseen liittyvistä tekijöistä, mutta keskitytty etenkin tarkastelemaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan ammunnan harjoittamisen muotoja sekä laajuutta ja koko alueen ampumarataverkoston nykytilannetta.

Etelä-Pohjanmaan ampumaradat

Luonnosvaiheeseen kerätyn aineiston perusteella Etelä-Pohjanmaalla sijaitsee kaikkiaan 57 ampumarataa. Näitä ampumaratoja voidaan luokitella esimerkiksi niiden tarjoamien palveluiden, kuten erilaisten mahdollisten ase-lajiratojen tai radalla ammuttujen vuotuisten laukausmäärien perusteella, joista etenkin laukausmääriä pidetään yleisenä luokittelun perustana esimerkiksi ampumaratalaissa.

Laukausmäärien mukaan Etelä-Pohjanmaalla voidaan todeta sijaitsevan kaksi suurta ampumaurheilukeskusta, joissa ammuttuja laukauksia kertyy vuosittain yli 300 000 kappaletta. Näistä ensimmäinen sijaitsee Kauhajoen Sotkassa, jossa ampumarata on erikoistunut ennen kaikkea maakunnan alueella aktiivisesti harrastettavaan ampumahiihtoon ja pienoiskivääriammuntaan. Toinen alueen ampumaurheilukeskus sijaitsee Seinäjoen Ylistarossa, jossa ampumaradan erilaiset ampumapaikat jakautuvat Sotkan rataa monipuolisemmin eri aselajeittain.  

Kahden suuren ampumaurheilukeskuksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan alueella sijaitsee yhteensä 22 keskikokoista ampumarataa, joissa laukauksia ammutaan vuosittain yhteensä 10 000–300 000 kappaletta. Maakunnasta löytyy myös 18 vähäistä ampumarataa, joiden vuotuiset laukausmäärät jäävät alle 10 000 laukaukseen sekä 12 rataa, joiden kokotieto ei vielä luonnosvaiheessa ole ollut saatavilla.

Yhtenä keskeisenä osana ampumaratojen kehittämissuunnitelman luonnosvaihetta tarkasteltiin alueen ampumarataverkoston saavutettavuutta. Tällä hetkellä tiedossa olevien ratojen perusteella miltei koko Etelä-Pohjanmaan alueella lähin ampumarata on saavutettavissa autolla tiestöä pitkin 30 minuutissa. Tämän hetkisen aineiston perusteella voidaan kuitenkin havaita myös se, että vaikka lähin ampumarata sijaitsee pääsääntöisesti alle 30 minuutin ajomatkan päässä, niin suuri osa keskikokoisista ja suurista ampumaradoista sijoittuvat maakunnan länsipuolelle.

Mitä seuraavaksi?

Kehittämissuunnitelman seuraavassa vaiheessa lähdetään päivittämään vielä tämän hetkistä ampumarata-aineistoa. Lisäksi maakunnan alueen ampumatoimintaa ja ammuntaa harjoittavien näkemyksiä ampumaratojen ja koko ampumarataverkoston kehittämisestä tullaan kokoamaan yksien kansien väliin. 


Antti Kumpula
Harjoittelija
Maakuntasuunnittelu

 

 

 

0 kommenttia
13 / 11 / 18

Kohti ilmiölähtöisyyttä

  • 0

Aktiivinen ja vaikuttava alueellinen kehittämis- ja innovaatiopolitiikka tarvitsee tuekseen monitahoista tietoa. Tiedon avulla pyritään määrittämään tilannekuva, tunnistamaan merkittävimmät haasteet sekä viheliäiset ongelmat, joiden ratkaisemiksi voidaan suunnata toimeenpanon resurssit. Tieto vaatii tulkintaa ja tulkinta vaatii tietoa.

Tilastot ovat aina jäljessä, otokset eivät välttämättä ole edustavia tai luvut voivat erilaisten käytäntöjen johdosta kohdentua aivan eri paikkaan, missä varsinainen toiminta on. Tilastotietoja ei välttämättä myöskään ole saatavilla maakunta- tai kuntatasolla. Tiedontuotannon systemaattinen vahvistaminen ja sirpaleisen tiedon kokoaminen eri tietolähteistä olivat konkreettisia haasteita, joihin pyrittiin vastaamaan Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa. Sitä varten hankkeessa on muodostettu tilannekuvatyökalu maakunnan strategia- ja tulevaisuustyön tueksi, joka koostuu keskeisimmistä innovaatiotoiminnan vaikuttavuusindikaattoreista

Tilannekuvatyöhön kuuluu tilastotiedon lisäksi olennaisena osana tulkintavaihe. Millainen kuva tilastojen perusteella muodostuu? Tulkintavaihe vaatii ymmärrystä laajemmista taustalla vaikuttavista trendeistä ja ilmiöistä, niiden juurisyiden määrittämistä ja vaikutusten ”paikallistamista” omaan toimintaympäristöön. Tätä varten tilannekuvatyössä on tämän syksyn aikana lähdetty kokeilemaan ilmiölähtöistä toimintatapaa.

Ilmiölähtöisyydellä pyritään edistämään systeemistä ajattelua ja vahvistamaan keskinäistä ymmärrystä erilaisten muutosajureiden ja kehityskulkujen kytkennöistä laajempiin kokonaisuuksiin. Käytännössä tarkoituksena on jäsentää ja purkaa erilaisia ilmiöitä osiin, hahmotella vaikutusten välisiä kytkentöjä eri sektorien välillä ja sitä kautta rikastaa maakunnan tilannekuvan muodostamista. Aihe on viime aikoina ollut paljon esillä. Esimerkiksi Sitra julkisti tänä syksynä keskustelualoitteen ilmiölähtöisestä hallinnosta, jonka tavoitteena on edistää ilmiölähtöisen toimintamallin käyttöönottoa julkisessa hallinnossa.

Tilannekuvatyössä yhdeksi keskeiseksi ilmiöksi on noussut työn ja teknologian murros, jota on käsitelty laajasti viime vuosien aikana muun muassa hallituksen tulevaisuusselonteossa. Kyseessä on hyvin laaja ja vaikeasti hahmotettava ilmiö, jonka vaikutukset tuntuvat yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Työ muuttuu ja teknologiat kehittyvät hurjaa vauhtia jo nyt, eikä vauhti tule tästä hidastumaan. Konkreettisena esimerkkinä ja ilmentymänä ilmiöön liittyen voi mainita Amazonin, Googlen ja Youtuben kaltaisten globaalien jättien toiminta, jotka ovat jo aiheuttaneet merkittäviä disruptioita monilla toimialoilla. Niiden toiminta tulee heijastumaan entistä enemmän myös paikallisella tasolla. Esimerkiksi kirjojen verkkokaupasta liikkeelle lähtenyt Amazon on aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan suuria muutoksia perinteisen kaupan ja logistiikan aloilla ympäri maailman. Jos kyseinen globaali jätti aloittaa toimintansa Suomessa tai naapurimaissa, niin vaikutukset ovat tuntuvia. Ovatko ne positiivisia vai negatiivisia? Se taas riippuu siitä, mitkä ovat meidän resurssit ja valmiudet sopeutua.

Tulevaisuuden ennakoinnille on entistä suurempi tarve ja tilannekuvatyön tavoitteena on tarjota uusia työkaluja toimintaympäristön seurannalle ja maakunnan kehittämistoimien suunnittelulle.

Maakunnat eivät elä ”kuplassa” valtion sisällä vaan alueiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kytkennät ulottuvat yli maakuntien ja Suomen rajojen. Globaalit ilmiöt tulevat vaikuttamaan meihin joka tapauksessa eikä niitä edes kannata yrittää hallita tai muuttaa itse. Oleellista on havaita näitä kehityskulkuja ja arvioida vaikutuksia omaan alueeseen, jotta voimme sopeutua ja minimoida huonot vaikutukset ja ottamaan hyödyt irti.

Miika Laurila
projektipäällikkö
Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke

0 kommenttia
01 / 11 / 18

Matkailun alustatalous tuo potkua Islantiin – miksei myös meille

  • 0

Liikenne ja matkailu ovat siitä mukavia aiheita, että jokaisella on niistä vahva omiin kokemuksiin perustuva mielipide. Otanpa siis tällä kertaa aiheeksi matkailun. Omakin mielipiteeni perustuu subjektiivisiin kokemuksiin syyslomalla tehdyltä Islannin-matkalta. Yritän höystää ajatuksiani kuitenkin myös jonkinlaisilla faktoilla.

Alkuun täytyy todeta, että matka sujui oikein mallikkaasti. Etenkin Islannin luonto häikäisi eksotiikallaan. Samaten kaikki matkailuun liittyvät palvelut toimivat sujuvasti ja kellon tarkasti. Siten en ollut lainkaan hämmästynyt tiedosta, että Islanti on lisännyt vuodesta 2014 matkailijamääränsä alle miljoonasta yli kahteen miljoonaan vuodessa. Siis yli kaksi miljoonaa matkailijaa maassa, jossa on 340 000 asukasta, eikä kasvulle ole loppua näköpiirissä. Vertailun vuoksi Etelä-Pohjanmaalla yöpyi vuonna 2016 yhteensä 41 000 ulkomaista matkailijaa.

Pienellä ja pippurisella Islannilla on toki omat vahvuutensa. Pistää kuitenkin miettimään, voisiko 200 000 asukkaan maakunta päästä edes lähelle vastaavia lukemia. Mitä Islannissa on tehty eri tavalla kuin meillä? Yksi havainto oli, että Reykjavik toimii selkeästi matkailun hubina, josta lähdetään retkille eri puolille maaseutua, koska suuri osa kiinnostavista kohteista sijaitsee pääkaupungin ulkopuolella. Kuulostaa jotenkin tutulta.

Toinen huomion arvoinen seikka oli, että kaikki kohteet ja retket oli löydettävissä ja varattavissa helposti netistä. Varaus sisälsi muun muassa sen, että bussi haki ja palautti asiakkaan nätisti takaisin hotellille. Lisäksi samalla lipulla hoituivat niin kylpylät kuin muutkin kohteet. Tämä oli oman maakunnan todellisuuteen verrattuna erilaista. Olisipa hienoa tulla Hotelli Lakeuteen pariksi yöksi ja lähteä siitä vaikkapa päiväksi Powerpark–Härmän kylpylä-, Tuuri–Ähtärin eläinpuisto- tai Kauhajoelle Geopark-retkelle. Erillisiä pääsylippuja ei tarvittaisi ja linja-autossa jaettaisiin kaikille tabletit, joista voisi seurata retken edistymistä omalla äidinkielellä.

Yksi Islannin matkailun kehityksen kulmakivi on ollut Bókun-niminen sähköinen järjestelmä. Bókunin kehittämä myynti- ja sopimuksenhallinta-alusta mahdollistaa erilaisten matkailuaktiviteettien ja elämysten tarjoajien tuotteiden varaustilanteen muuttamisen sähköiseen muotoon. Lisäksi tuotteet voidaan tuoda helposti kuluttajan ostettaviksi omilla tai muiden palveluntarjoajien nettisivuilla. Alustan kautta voidaan myös vastaanottaa maksuja ja hoitaa sopimuksia muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Finnair on alkanut hyödyntämään Bókun-alustaa, erityisesti huomattuaan sen toimineen yhtenä Islannin matkailuteollisuuden voimakkaan kasvun katalysaattorina. Matkailijalle tämä Bókun ei suoraan näkynyt, mutta jos se oli kaiken taustalla, niin helpoksi se oli asiat asiakkaalle tehnyt.

Mutta eipä hätää, Etelä-Pohjanmaallakin on herätty. Etelä-Pohjanmaan liitto on juuri myöntänyt rahoituksen Seinäjoen ammattikorkeakoululle hankkeelle Digi-EP Eteläpohjalainen matkailu näkyväksi. Hankkeen tavoitteena on saada 30 matkailualan yritystä kokeilemaan liiketoiminnassaan Bókun-alustaa. Samalla on tarkoitus luoda Etelä-Pohjanmaan alueen matkailutoimialan digisuunnitelma yhdessä keskeisten matkailutoimijoiden kanssa. Maakunnan matkailutoimijoiden verkosto halutaan saada siirtymään digitaalisten myyntialustojen käyttäjiksi. Yksi hanke on pieni alku, mutta toivottavasti se poikii Islannin mallin mukaisia matkailupalveluja myös meille. Maakuntamme tarjoaa matkailun digipalvelujen kehittämiselle runsaasti kyntämätöntä sarkaa, jossa kaikki voivat hyötyä, eikä vähiten asiakkaat. Etelä-Pohjanmaan matkailutuotteet ovat hyvässä iskussa, niiden digitalisaatio voi räjäyttää pankin.

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
29 / 10 / 18

Avaruuden äärellä - ilman valoa

  • 1

Nopea ja toimintavarma nettiyhteys on kuluttajille ja yrityksille digiajan valtatie. Tutkimusten mukaan laadukas yhteys ei ole enää yritysten kilpailuetu vaan elinehto. Kuluttajat taas saavat laajakaistan kautta muun muassa kattavimmat ja laadukkaimmat tv-palvelut. Nuorten verkkopelaaminen onnistuu vain nopeiden nettiyhteyksien kautta. Näihin ja lukuisiin muihin tiedonsiirron haasteisiin paras ratkaisu on nopea valokuituyhteys.

Mutta, mutta…

Valokuituyhteys saattaa kuitenkin yksittäin ostettuna olla hyvin kallis. Taajamien ulkopuolella valokuituliittymä voi maksaa jopa 10 000–100 000 euroa. Näiden, yksittäisen kuluttajan tai yrittäjän kannalta kohtuuttoman kalliiden investointitarpeiden lieventämiseksi perustettiin vuonna 2009 valtion ja kuntien Nopea laajakaista -hanke. Sen kautta rahoitettua valokuiturakentamista on tehty pitkään etenkin Itä-Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla rakentamishankkeet on pääosin toteutettu markkinaehtoisesti ja alueen osuus myönnetystä tukipotista oli kesäkuussa 2018 kokonaista 0,11 %.

Nopea laajakaista -hankkeen rahoitushaku päättyy tämän vuoden lopussa. Valtakunnallisesti rahaa on haettu loppua kohti kirien enemmän kuin sitä oli jaossa. Mitään uutta hanketta ei olla tilalle perustamassa, sillä ministeriön mukaan toiminnan tulisi olla markkinaehtoista. Etsikkoaika siis meni.

Osassa Etelä-Pohjanmaata voisi laajakaistojen osalta todeta olevan jopa avaruudellisen hiljaista. Viestintäviraston tämän vuotisessa kuntakohtaisessa laajakaistaluokituksessa Seinäjoki sai alle yhden tähden luokituksen, kun esimerkiksi Tampere on 2,5 tähden kaupunki. Seinäjoella kiinteä, vähintään 100 Mbit/s nopeudella toimiva laajakaista oli vuonna 2016 tarjolla 70 %:lle kotitalouksista, 2018 vastaava luku on 18 %. Vastaava kehitys näkyy esimerkiksi myös Lapualla, jossa saatavuus on laskenut 45 prosentista 10 prosenttiin kotitalouksista. Lasku johtuu muun muassa siitä, että kupariverkkoon perustuvien laajakaistojen myynti on loppunut, eikä vanhan verkon tilalle ole rakennettu uutta valokuituverkkoa. Yhteensä 21 prosentilla eteläpohjalaisista talouksista on mahdollisuus hankkia vähintään 100 Mbit/s nopeudella toimiva laajakaistaliittymä, kun koko Suomessa luku on 52 %. Olemme tuolla luvulla selvästi Suomen hitain maakunta.

Monien pienempien kunta ja kaupunkikeskustojen alueelta kuuluu kommentteja, ettei kuulu. Ei kuulu 4G, hyvä jos edes joku pienempi G. Mobiilidataan hullaantunut kansa odottaa tulevaksi kuitenkin jo seuraavaa, viidettä G:tä. Nopeiden langattomien 5G-verkkojen kehitys onkin kovassa vauhdissa, mutta ne eivät kaikkialle tule. Jotta 5G pystyy välittämään paljon dataa, täytyy sen toimia korkealla taajuudella. Korkea taajuus taas merkitsee lyhyttä, kymmenien tai muutamien satojen metrien kantavuutta. Jos kantamaa halutaan kasvattaa, datan siirtonopeus tippuu eikä ole juuri 4G-yhteyttä parempi. Antennit eivät ole ilmaisia, joten niitä asennetaan pitkälle tulevaisuuteen vain kaupunkien keskustoihin ja pääteiden varsille. Isojen operaattoreiden kiinnostus suuntautuu pitkälle tulevaisuuteen juuri uuden teknologian rakentamiseen, joten 4G:n verkkopeitto tuskin tulee tulevaisuudessa merkittävästi parantumaan.

Kuluttaja perustelee mobiilidatayhteyden hankintaa usein sen halvemmilla kuukausimaksuilla. Tämä käsitys perustuu osin vanhentuneisiin mielikuviin. Rajoittamattoman datapaketin sisältävien mobiililiittymien hinnat nousevat jo 30-40 euroon, kun edullisimpien kuituliittymien perushinnat alkavat alle 35 eurosta. Heikommillaan tuollaisen perusmobiililiittymän tiedonsiirtonopeus on vain 1/7 osa vastaavan kiinteän liittymän nopeudesta.

Etelä-Pohjamaalla uhkaa siis tätä menoa olla alueita, joilla ei ole valokuitua, ei kuparia, eikä tarpeeksi G:tä.

Onneksi…

On toki myönteistäkin kehitystä. Pienet, kuntien omistamat tai alueelliset operaattorit ovat suunnitelmallisesti rakentaneet valokuitua niin alueensa kuntien keskustoihin kuin haja-asutusalueillekin. Kurikka, Kauhajoki ja Karijoki ovat myöntämässä laajakaista-avustusta Nopean laajakaistan rakentamiseksi. Kun Lappajärvi ei saanut Nopea laajakaista -hankkeessa rakentamistarjouksia, ei pieni kunta sotkeutunut kaapeleihin vaan rohkeasti tarjoutui rahallisesti tukemaan hankealueilla laajakaistan hankkivia kotitalouksia. Mediatietojen mukaan täky toimii ja liittymämyynti käy.

Joten…

Isompien olisi hyvä ottaa mallia pienistä. Yritykset, esimerkiksi maatalouselinkeino, tarvitsevat kipeästi luotettavia ja nopeita yhteyksiä. Kunnan asukkaat haluavat myös digiviihtyisän kunnan. Kuntien elinkeinopolitiikka voi olla nykyisin peltomarkettien kaavoittamisen ja risteyksien rakentamisen rinnalla digitaalisen infran valtateiden ja parhaiden digitaalisten palveluiden luomista. Emme voi jäädä digitakamatkalle tai ”me ollaan hävitty tää peli”.

Mikäli tilanne ei markkinaehtoisesti parane (niin kuin näyttää käyvän), olisiko kuntien tai tulevan maakunnan otettava vastuu kiinteiden yhteyksien rakentamisesta? Yhdessä omistettu yhtiö -malli voisi toimia ketterästi ja ripeästi. Opintomatkalle ei tarvitse lähteä merta edemmäs, voi riittää, jos käy Suupohjassa tai Järviseudulla.

Hyvää syksyä, liikutaan digitaalisesti ja myös luonnossa reippaillen!

Ja ne kupari- tai G-linjat punaisiksi E-P:n liiton suuntaan, me teemme täällä kuitua nakertaen töitä Etelä-Pohjanmaan valoisaa tulevaisuutta varten!


Jani Palomäki
Maakuntainsinööri

 

 

 

1 kommenttia
03 / 10 / 18

Aluepolitiikasta elinvoimapolitiikkaan

  • 0

Helsingissä järjestettiin syyskuussa elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla tilaisuus, jossa käytiin keskustelua suomalaisen aluepolitiikan tulevaisuudesta. Tarvitaanko aluepolitiikkaa yhä ja jos tarvitaan, niin millaista sen pitäisi olla? Ministeri esitti, että tarvittaessa voidaan luopua latautuneesta aluepolitiikan termistä, mikäli se auttaa keskustelemaan itse asiasta – Suomen elinvoimasta.

Määritelmän mukaan aluepolitiikalla viitataan tavoitteisiin ja päätöksentekoon, jolla alueiden kehittämiseen vaikutetaan. Aluekehittämisellä taas tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joita tehdään aluepoliittisten päämäärien saavuttamiseksi. Aluekehittäminen on poikkihallinnollista, paikkaperusteista ja laajaan kumppanuuteen pohjautuvaa toimintaa.

Terminologialla on yllättävän suuri merkitys. Jäin pohtimaan, mitä vikaa aluepolitiikka-sanassa on. Mitä latauksia siihen sisältyy? Ministeri viittasi puheessaan tahalliseen väärinymmärtämiseen ja vanhentuneilla mielikuvilla mätkimiseen. Kun jokin yleisesti käytetty termi syystä tai toisesta ryvettyy, sitä on vaikea käyttää enää positiivisessa hengessä. Onko elinvoimapolitiikalla sanana dynaamisempi ja modernimpi kaiku? Ehkä sen voi mieltää paremmin kunkin alueen omista vahvuuksista ponnistavaksi uudistamiseksi. Vastaavasti aluepolitiikka voi joidenkin korvissa kalskahtaa enemmänkin omiin poteroihin jämähtämiseltä ja siltä, että yritetään kynsin hampain puolustaa ja pitää kiinni jostain vanhasta.

Yhtä kaikki aluekehittämisessä eli meidän päivittäisessä tekemisessämme on jatkossakin kyse siitä, miten Etelä-Pohjanmaalla – sen kaupungeissa, kunnissa ja kylissä voidaan edistää monipuolista yritystoimintaa, kehittää osaamista sekä tarjota palveluita, kiinnostavia asuinalueita ja hengenravintoa asukkaille. Turvallinen ja puhdas ympäristö sekä sujuvat liikenne- ja datayhteydet ovat perusedellytyksiä alueiden menestymiselle. 

Mikä on eri toimijoiden rooli alueiden elinvoiman kehittämisessä? Mikä on EU:n, valtion, maakuntien, kuntien, yritysten, muiden organisaatioiden ja viime kädessä yksittäisten kansalaisten vastuu? Millä keinoilla alueita tulisi kehittää? Helsingin tilaisuudessa esiteltiin työ- ja elinkeinoministeriön teettämä ja Ajatuspaja e2:n toteuttama selvitys, jossa näitä asioita keskustelutettiin tavallisilla suomalaisilla. Tämä selvitys ja paljon muuta mielenkiintoista materiaalia aiheesta löytyy TEM:n verkkosivuilta.

Heli Rintala
Vs. aluekehitysjohtaja

 

 

0 kommenttia
19 / 09 / 18

Yhtenäisenä ruokaprovinssina maailmalle

  • 0

Lähtökohtaisesti mitään sellaista ei kannata kehittää, jolle ei ole markkinoita. Etelä-Pohjanmaan ruokaprovinssin brändäämiselle on selkeästi tilaus ja brändiä kannattaa todellakin voimistaa yhteistyössä alueen eri ruoka-alan toimijoiden kanssa. Meillä on alkamassa mielenkiintoinen Ruokaprovinssin brändäys- ja markkinointiprojekti, jossa Foodwest toimii vetovastuullisena projektissa yhteistyössä alueen yritysten kanssa. 

Kuten jo aiemmin on todettu, ruokaprovinssin kehittämisessä on kyse yhteistyöstä, johon oman panoksensa tuovat ruokaketjun eri vaiheissa toimivat yritykset ja organisaatiot pellolta pöytään. Onnistuneen projektin lähtökohtana on alueen toimijoiden sitouttaminen ruokaprovinssibrändiin. Jokaiselle alueen toimijalle löytyy brändin alla omaan toimintaan sopivia ominaisuuksia, joiden noudattaminen antaa brändin ja mahdollisen logon käyttämisenä lisäarvoa yritykselle.

Yhteisenä tavoitteenamme on rakentaa brändi, joka ohjaa kuluttajien ja asiakkaiden valintoja ja näin osaltaan vahvistaa alueemme Ruokaprovinssi-brändiä käyttävien toimijoiden menestymisen mahdollisuuksia. Brändi toimii tehokkaana työkaluna alueella toimiville yrityksille: mm. elintarvikealanyritykset, elintarvikealan start-up -yritykset, maatalousalan suoramyyntitoimijat, maatilapuodit, ravintolat ja hotellit sekä muut ruokaan liittyvät toimijat ja sidosryhmät. Ruokaprovinssi-brändiin luodaan brändityön puitteissa ja sen viestinnässä merkityksiä ja arvoa, joka lisää brändin kiinnostavuutta kuluttajien ja asiakkaiden mielissä.

Brändinrakennuksessa on tärkeää ottaa huomioon tavoiteltava kohdeyleisö, eli kuluttajat. Osallistamalla kuluttajia yhdessä elintarvikealan toimijoiden kanssa kehitystyöhön, saavutetaan parempi lopputulos, joka myös puhuttelee kuluttajia relevanteilla markkinointiviestinnän kärjillä. Koko Ruokaprovinssi-hankkeen aikana on erittäin tärkeää myös osallistaa mukaan niitä ruoka-alan toimijoita, jotka tulevat hyödyntämään brändiä omassa toiminnassaan. Kun Ruokaprovinssi-brändin voi todennetusti osoittaa nostavan kuluttajien kiinnostusta tuotetta/palvelua kohtaan, on selkeä motiivi sen käyttämiselle olemassa.

Etelä-Pohjanmaalla on loistavat mahdollisuudet vahvistaa rooliaan Suomen kärkialueena ruokaketjussa. Tiedämme, että osaamme tehdä asiat oikealla tavalla ja meiltä löytyy osaamista ruoka-alasta pellolta pöytään. Nyt meidän on varmistettava, että tämä tieto leviää myös laajasti aluebrändin rajojen ulkopuolelle. Yhdessä Etelä-Pohjanmaan ruokaprovinssin puolesta.   

Karri Kunnas
Toimitusjohtaja
Foodwest Oy
                         

Ruokaprovinssi-brändiä kehitetään Interreg Europe -ohjelmasta osa-rahoitetun NICHE-hankkeen pilotissa. Tavoitteena on luoda Etelä-Pohjanmaalle selkeä Ruokaprovinssi-brändi ja toteuttaa alueen ruokaketjun brändin kehittämistä markkinointinäkökulmasta, jonka tähtäimenä on alueen elintarvikeketjun yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisääminen sekä tunnettuuden lisääminen kuluttajien keskuudessa valtakunnallisesti. Työn toteuttavat Foodwest Oy ja Kamonmarkkinointi Oy.

0 kommenttia
22 / 08 / 18

Koheesiokohinaa ja rakennerahastorätinää

  • 0

Tuleeko Etelä-Pohjanmaalle rakennerahastorahoitusta jatkossa? Kuinka paljon ja minkälaisten asioiden edistämiseen? Minkälaisia reunaehtoja hankkeiden toteuttamisessa on?

Konkreettisia kysymyksiä, joihin suurelta osin vastaukset ovat vielä jatkovalmistelun takana. Kuitenkin isojen suuntaviivojen muodot ovat nyt hahmotettavissa, kun komissio julkisti kesän kynnyksellä ehdotuksensa EU-budjetista ja rakennerahastoasetuksista.

Ensimmäiseen alussa esitettyyn kysymykseen voinee jo turvallisin mielin vastata, että kyllä tulee. Ehdotus muodostaa Suomen kannalta kohtuullisen pohjan neuvotteluille. Suomi on yksi harvoista maista, joissa koheesiorahoitus ehdotuksen mukaan jopa kasvaisi hienoisesti, kun kaiken kaikkiaan EU-tasolla rahoitus laskisi noin 10 %. Suurimmat, jopa yli 20 % leikkaukset kohdistuisivat Puolaan, Baltiaan ja Unkariin. Niiden osalta kyse on isoista rahoista, joten saapa nähdä, miten asian kanssa lopulta käy, kun päätösten on synnyttävä yksimielisesti.

Komissio siis julkaisi ehdotuksensa maakohtaisesta jaosta poikkeuksellisesti jo tässä vaiheessa. Jako perustuu yhä suurelta osin BKT:hen henkeä kohti, mutta siihen sisältyy myös uusia kriteerejä, kuten nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, ilmastonmuutos ja maahanmuuttajien vastaanotto.

Laskentaan liittyy vielä monia epävarmuuksia, joten tarkkojen euromäärien laskeminen suuralue- eli NUTS2-tasolla on edelleen vaikeaa. Alustavasti näyttäisi kuitenkin siltä, että Länsi-Suomen suuralueen rakennerahastopotti, jonka EU-rahan osuus tällä kaudella oli kansallisten ohjelmien osalta noin 161 milj. €, tulisi jonkin verran kasvamaan.

Kansallinen valmistelu vaatii pohjakseen monia poliittisia päätöksiä. Jaetaanko varat pääasiassa esimerkiksi maakunnittain vai painottuvatko valtakunnalliset toimet? Kun suuraluetason jako on selvillä, miten rahoitus jaetaan maakuntien kesken? Etelä-Pohjanmaalla BKT on suuralueen alhaisin. Koulutustasossakin ollaan takamatkalla. Sen sijaan työttömyys ja työllisyysaste, jotka edelliskausien jaossa ovat painottuneet voimakkaasti, nostavat Etelä-Pohjanmaan toiseen äärilaitaan.

Interreg-ohjelmien jatkuminen huolettaa

Sisällöllisesti esille nousevat samat kattoteemat kuin kuluvallakin kaudella: EAKR:ssa älykäs ja vähähiilinen Eurooppa, ESR:ssa työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus. Hallinnointiin kaavaillaan kevennyksiä, mutta on vielä vaikea hahmottaa, miten ne tulevat vaikuttamaan ruohonjuuritasolla hankkeissa.

Jos kansallisissa ohjelmissa lähtökohtatilanne näyttääkin tässä vaiheessa ennakko-odotuksiin nähden kohtuulliselta, niin eurooppalaiseen Alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen eli ns. Interreg-ohjelmiin liittyvät uudistukset ovat herättäneet huolta. Mikäli komission ehdotukset etenevät alkuperäisessä muodossaan, tarkoittaisi se nykymuotoisen eurooppalaisen alueellisen yhteistyön supistumista. Uusia komponentteja on suunniteltu tilalle, mutta niiden vaikutukset vaativat vielä jatkoselvittelyä.

Edessä on vielä mutkia ja vääntöä. On uumoiltu, että päätökset venyisivät Suomen puheenjohtajakaudelle eli vuoden 2019 loppupuoliskolle asti. Ratkaisuja odotellessa ja niihin vaikuttamisen ohella voimme keskittyä kuluvan kauden tehokkaaseen loppuunsaattamiseen. Liiton EAKR-haku on auki 5.10.2018 saakka!

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
18 / 06 / 18

Palvelujen saatavuus on saavutus

  • 0

Maakuntauudistus mullistaa palvelujen tuottamisen tavat ja rakenteet. Nykyisessä maailmassa kuntapohjainen palvelurakenne on rakenteeltaan vakaa ja hitaasti muuttuva. Tulevassa maailmassa palvelut todennäköisesti syntyvät, häviävät ja muuttavat muotoaan markkinoiden kehityksen ja kysynnän mukaan kiihtyvällä tahdilla. Kaikkinaiset pyrkimykset sementoida palvelurakenne hallinnollisilla päätöksillä tulevat markkinoiden avautumisen myötä kohtaamaan suuria paineita. Parhaimmillaan uusi dynamiikka tarkoittaa tehokkaampaa ja kysyntään paremmin vastaavaa palvelurakennetta. Pahimmillaan ohuemman kysynnän alueilla palvelujen tarjonta heikkenee ja etääntyy entisestään. Vastaavasti suuren kysynnän alueilla markkinat voivat ylikuumentua ja voi syntyä epätervettä kilpailua. Toivottavasti löydämme maakunnassa tasapainon tässäkin asiassa.

Maakunnan rakenne on palvelujen saavutettavuuden suhteen edullinen. Lähes jokaisen kotipihalta on vähintään seututasoiseen keskukseen ajallisesti alle 30 minuutin matka. Ongelmana on, että hyvä tilanne koskee vain autollisia kotitalouksia. Autottomilla, joita niitäkin on lukuisia, tilanne on toinen. Vaikeaa tilannetta kärjistää maakunnan julkisen liikenteen toimimattomuus.

Asukkaiden liikkuminen onkin Etelä-Pohjanmaalla turvattu taksien avulla. Siitä on muodostunut tärkein ja euromääräisesti kallein julkisen liikenteen muoto. Etelä-Pohjanmaalla kuntien ylläpitämien oppilaskuljetusten sekä sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten kustannukset ovat nousseet nopeasti yli 20 miljoonaan euroon vuodessa. Näiden kuljetuspalveluiden piirissä on Etelä-Pohjanmaan alueella kaikkiaan lähes 10 000 henkilöä, mikä vastaa noin 5 prosenttia maakunnan kokonaisväestöstä. Mahdollisuus liikkumiseen on kansalaisen perusoikeus, eikä sitä pidä rajoittaa. Järkevöittäminen ei kuitenkaan liene kiellettyä. Yksi tulevan maakunnan merkittävä tehtävä onkin järjestää asukkailleen taloudelliset ja toimivat kuljetuspalvelut. Tähän mahdollisuuteen onkin jo tartuttu ja kuljetuspalvelujen ongelmia ratkotaan mm. monikansallisen MAMBA-hankkeen avulla. 

Ensi vuosikymmenellä tulemme siis näkemään uusiutuvan palvelurakenteen yhdistettynä uudenlaisiin liikkuviin palveluihin ja uusiin tapoihin kuljettaa ihmiset palvelujen ääreen. Matkalla tulee varmasti monenlaisia kömmähdyksiä, mutta niistä on kyettävä ottamaan opiksi. Tässäkin pätee vanha viisaus: ”Jos ei tee mitään, ei tee myöskään virheitä”. Paikalleen ei voi jäädä, vaan liikkeelle on lähdettävä yrityksen ja erehdyksen kautta viisastuen kohti parempia palveluja ja kilpailukykyisempää maakuntaa.


Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
30 / 05 / 18

Kolmostie – elinvoiman suoni

  • 0

Kolmostie on jo vuosikymmeniä toiminut elinvoimaa virtaavana pääsuonena läpi läntisen Suomen. Valtatie 3 on yksi Suomen vilkkaimmista ja tärkeimmistä pääteistä, kytkien Etelä-Pohjanmaan luontaiseksi osaksi Helsinki– Hämeenlinna–Tampere–Seinäjoki-kasvukäytävää. Eli osaksi Suomen ainoata Keski-Eurooppaan vertautuvaa kasvuvyöhykettä.

WSP Finlandin selvitysten mukaan kolmostie profiloituu erityisesti elintarvikkeiden, kaupan ja teknologian kuljetusten putkena, jolla kulkee vuositasolla yli 10 miljardin euron arvosta tavaraa. Volyymeinä tämä tarkoittaa tieosuudesta riippuen noin 2–3,5 miljoonaa ajoneuvoa, joista noin 500 000 on rekkoja. Kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana.

 

VT3 on Suomen ruokahuoltoputki. Yli 90 % elintarviketeollisuuden sekä volyymistä että arvosta liikkuu pääteillä. Kuva: WSP Finland Oy.

Vuosikymmenten kova käyttö ja erityisesti globaalin kilpailun jatkuvasti kasvavat vaatimukset tavaroiden, osaamisen ja palveluiden liikkumiselle ovat viimeistään nyt johtaneet tilanteeseen, jossa voivottelu, puhallus ja laastari eivät ole enää vaihtoehto elinvoiman suonen välityskyvyn ylläpitämiseksi. Menestyksemme on yhä enemmän riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja kommunikaatiosta.

Kolmostien osalta tilanne on siinä mielessä hyvä, että koko suonistoa tukkivat ongelmakohdat on diagnosoitu ja hoitolinjat suunniteltu. Suunnitelmatilanne mahdollistaa kriittisten toimenpiteiden toteuttamisen nopealla aikataululla.

Ensimmäisessä vaiheessa toteutusta tarvitsevat Hämeenkyrön ohitustie, Jalasjärven vt 3 ja vt 19 risteysalueen rakentaminen, Jalasjärven Rajalanmäen ohituskaistan, Koskueen ohituskaistaparin ja Juustoportin liittymän rakentaminen sekä Vaasan vt 3 ja vt 8 yhdystien eritasoliittymän parantaminen.

Laajentuvien työssäkäyntialueiden aikana kolmostien merkitys työssäkäyntialueet yhdistävänä käytävänä on korostunut jatkuvasti. Kyseisillä investoinneilla voidaan merkittävästi edistää tieosuuden välityskykyä, liikenneturvallisuutta ja alueiden saavutettavuutta. Matka-aikojen lyhentyminen ja erityisesti logistiikalle tärkeä matka-ajan ennakoitavuus vaikuttavat välittömästi alueemme kilpailukykyyn. Tarvitaan siis sekä ohitusleikkauksia että pari pallolaajennusta, jotta saamme suoniston virtaamaan tukoksista vapaana ja välittämään elinvoimaa sille luontaisella tavalla. Kyseessä ei ole kuitenkaan menoerä yhteiskunnalle, vaan investointi kasvukäytävän valtavan potentiaalin ulosmittaamiseksi.

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Kurikan kaupunki järjestivät 28.5.2018 VT3-seminaarin, jossa tieosuuden investointien käyntiin saattamista käsiteltiin laajapohjaisesti elinkeinoelämän, poliittisten päättäjien, väylänpitoviranomaisten, kuntien ja maakuntaliittojen kesken. Tilaisuuden viesti oli vahva ja yhtenäinen: kolmostien rahoitus tulee saada kuntoon ja toteutus käyntiin välittömästi. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan liitot antoivat tilaisuudessa yhteisen kannanoton valtatien 3 investointien välittömäksi käynnistämiseksi. Edunvalvontatyötä jatketaan maakuntarajat ylittävällä vahvalla yhteisellä tekemisellä. Yhdessä saamme enemmän.

Kolmostietä kehittämällä Etelä-Pohjanmaan sijainti säilyy entisellään, mutta suhteellinen asema niin kansallisesti kuin globaalisti parantuu merkittävästi.

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös