29 / 10 / 18

Avaruuden äärellä - ilman valoa

  • 1

Nopea ja toimintavarma nettiyhteys on kuluttajille ja yrityksille digiajan valtatie. Tutkimusten mukaan laadukas yhteys ei ole enää yritysten kilpailuetu vaan elinehto. Kuluttajat taas saavat laajakaistan kautta muun muassa kattavimmat ja laadukkaimmat tv-palvelut. Nuorten verkkopelaaminen onnistuu vain nopeiden nettiyhteyksien kautta. Näihin ja lukuisiin muihin tiedonsiirron haasteisiin paras ratkaisu on nopea valokuituyhteys.

Mutta, mutta…

Valokuituyhteys saattaa kuitenkin yksittäin ostettuna olla hyvin kallis. Taajamien ulkopuolella valokuituliittymä voi maksaa jopa 10 000–100 000 euroa. Näiden, yksittäisen kuluttajan tai yrittäjän kannalta kohtuuttoman kalliiden investointitarpeiden lieventämiseksi perustettiin vuonna 2009 valtion ja kuntien Nopea laajakaista -hanke. Sen kautta rahoitettua valokuiturakentamista on tehty pitkään etenkin Itä-Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla rakentamishankkeet on pääosin toteutettu markkinaehtoisesti ja alueen osuus myönnetystä tukipotista oli kesäkuussa 2018 kokonaista 0,11 %.

Nopea laajakaista -hankkeen rahoitushaku päättyy tämän vuoden lopussa. Valtakunnallisesti rahaa on haettu loppua kohti kirien enemmän kuin sitä oli jaossa. Mitään uutta hanketta ei olla tilalle perustamassa, sillä ministeriön mukaan toiminnan tulisi olla markkinaehtoista. Etsikkoaika siis meni.

Osassa Etelä-Pohjanmaata voisi laajakaistojen osalta todeta olevan jopa avaruudellisen hiljaista. Viestintäviraston tämän vuotisessa kuntakohtaisessa laajakaistaluokituksessa Seinäjoki sai alle yhden tähden luokituksen, kun esimerkiksi Tampere on 2,5 tähden kaupunki. Seinäjoella kiinteä, vähintään 100 Mbit/s nopeudella toimiva laajakaista oli vuonna 2016 tarjolla 70 %:lle kotitalouksista, 2018 vastaava luku on 18 %. Vastaava kehitys näkyy esimerkiksi myös Lapualla, jossa saatavuus on laskenut 45 prosentista 10 prosenttiin kotitalouksista. Lasku johtuu muun muassa siitä, että kupariverkkoon perustuvien laajakaistojen myynti on loppunut, eikä vanhan verkon tilalle ole rakennettu uutta valokuituverkkoa. Yhteensä 21 prosentilla eteläpohjalaisista talouksista on mahdollisuus hankkia vähintään 100 Mbit/s nopeudella toimiva laajakaistaliittymä, kun koko Suomessa luku on 52 %. Olemme tuolla luvulla selvästi Suomen hitain maakunta.

Monien pienempien kunta ja kaupunkikeskustojen alueelta kuuluu kommentteja, ettei kuulu. Ei kuulu 4G, hyvä jos edes joku pienempi G. Mobiilidataan hullaantunut kansa odottaa tulevaksi kuitenkin jo seuraavaa, viidettä G:tä. Nopeiden langattomien 5G-verkkojen kehitys onkin kovassa vauhdissa, mutta ne eivät kaikkialle tule. Jotta 5G pystyy välittämään paljon dataa, täytyy sen toimia korkealla taajuudella. Korkea taajuus taas merkitsee lyhyttä, kymmenien tai muutamien satojen metrien kantavuutta. Jos kantamaa halutaan kasvattaa, datan siirtonopeus tippuu eikä ole juuri 4G-yhteyttä parempi. Antennit eivät ole ilmaisia, joten niitä asennetaan pitkälle tulevaisuuteen vain kaupunkien keskustoihin ja pääteiden varsille. Isojen operaattoreiden kiinnostus suuntautuu pitkälle tulevaisuuteen juuri uuden teknologian rakentamiseen, joten 4G:n verkkopeitto tuskin tulee tulevaisuudessa merkittävästi parantumaan.

Kuluttaja perustelee mobiilidatayhteyden hankintaa usein sen halvemmilla kuukausimaksuilla. Tämä käsitys perustuu osin vanhentuneisiin mielikuviin. Rajoittamattoman datapaketin sisältävien mobiililiittymien hinnat nousevat jo 30-40 euroon, kun edullisimpien kuituliittymien perushinnat alkavat alle 35 eurosta. Heikommillaan tuollaisen perusmobiililiittymän tiedonsiirtonopeus on vain 1/7 osa vastaavan kiinteän liittymän nopeudesta.

Etelä-Pohjamaalla uhkaa siis tätä menoa olla alueita, joilla ei ole valokuitua, ei kuparia, eikä tarpeeksi G:tä.

Onneksi…

On toki myönteistäkin kehitystä. Pienet, kuntien omistamat tai alueelliset operaattorit ovat suunnitelmallisesti rakentaneet valokuitua niin alueensa kuntien keskustoihin kuin haja-asutusalueillekin. Kurikka, Kauhajoki ja Karijoki ovat myöntämässä laajakaista-avustusta Nopean laajakaistan rakentamiseksi. Kun Lappajärvi ei saanut Nopea laajakaista -hankkeessa rakentamistarjouksia, ei pieni kunta sotkeutunut kaapeleihin vaan rohkeasti tarjoutui rahallisesti tukemaan hankealueilla laajakaistan hankkivia kotitalouksia. Mediatietojen mukaan täky toimii ja liittymämyynti käy.

Joten…

Isompien olisi hyvä ottaa mallia pienistä. Yritykset, esimerkiksi maatalouselinkeino, tarvitsevat kipeästi luotettavia ja nopeita yhteyksiä. Kunnan asukkaat haluavat myös digiviihtyisän kunnan. Kuntien elinkeinopolitiikka voi olla nykyisin peltomarkettien kaavoittamisen ja risteyksien rakentamisen rinnalla digitaalisen infran valtateiden ja parhaiden digitaalisten palveluiden luomista. Emme voi jäädä digitakamatkalle tai ”me ollaan hävitty tää peli”.

Mikäli tilanne ei markkinaehtoisesti parane (niin kuin näyttää käyvän), olisiko kuntien tai tulevan maakunnan otettava vastuu kiinteiden yhteyksien rakentamisesta? Yhdessä omistettu yhtiö -malli voisi toimia ketterästi ja ripeästi. Opintomatkalle ei tarvitse lähteä merta edemmäs, voi riittää, jos käy Suupohjassa tai Järviseudulla.

Hyvää syksyä, liikutaan digitaalisesti ja myös luonnossa reippaillen!

Ja ne kupari- tai G-linjat punaisiksi E-P:n liiton suuntaan, me teemme täällä kuitua nakertaen töitä Etelä-Pohjanmaan valoisaa tulevaisuutta varten!


Jani Palomäki
Maakuntainsinööri

 

 

 

Kommentit

Hannele Luhtala 31.10.2018 14:35

Olipas hyvä kirjoitus. EP on pahasti jäänyt jälkeen näissä laajakaista-asioissa ja nyt on korkea aika yrittää päästä mukaan menoon.

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös