05 / 02 / 20

Energiakirahvi ei ole virtahepo olohuoneessa − tai muuallakaan

  • 0

Kohtasimme energiakirahvin Ruotsissa Karlskronan satamassa, missä sen seurassa viihtyvät erityisesti kunnan omistamat sähköpolkupyörät ja sähköautot. Energiakirahvin 24 aurinkopaneelia ja 12 metrin korkeudella olevat pienen tuulimyllyn lavat riittävät tuottamaan sähkön kahteen henkilöautoon.  Rakennelma on ollut käytössä huhtikuusta 2019 lähtien. Paikallisen koulun neljännen luokan oppilaat keksivät sille osuvan nimen.

Energiakirahvi on kuriositeetti, mutta se kuvaa hyvin ruotsalaisten suhtautumista uusiutuvaan energiaan – avointa ja innovatiivisesti erilaisia mahdollisuuksia hyödyntävää. Ruotsi on Itämeren alueella yhdessä Saksan ja Tanskan kanssa uusiutuvan energian hyödyntämisen edelläkävijä, kun taas Baltian mailla ja Puolalla on paljon kirittävää. Suomi sijoittuu jonnekin näiden puoliväliin.  Jokaisella maalla on vielä varaa parantaa, että Euroopan unionin ja kansalliset tavoitteet saavutetaan. Suomessa vuonna 2018 uusiutuvan energian osuus kaikesta energiakulutuksesta oli 37 prosenttia. Tavoite 2020-luvun loppuun mennessä on 50 prosenttia. Haasteet vaihtelevat maittain lainsäädännöstä ja taloudellisista mahdollisuuksista historiallisiin tekijöihin ja asenteisiin saakka.

Ruohonjuuritaso ja uusiutuva energia

Energiankulutus kasvaa, sähkön siirtohinnat käyvät kukkarolle, hiilidioksidipäästöt on saatava minimiin… Mutta mitä minä lopulta hyödyn, jos lähden panostamaan uusiutuvaan energiaan? Joudunko vain maksamaan lisää, kun samaan aikaan toisaalla jatketaan entiseen malliin? Uusiutuva energia ei meilläkään ole täysin olohuoneen nurkkaan piilotettu virtahepo, mutta sen voisi vielä rohkeammin vetää keskelle olohuonetta ja alkaa ihmetellä, mitä sen kanssa voisi tehdä. Säästää? Tienata? Keksiä ja kehittää? Miksi sulkea pois uusia mahdollisuuksia vain sen takia, että niihin ei jossakin muualla osata tarttua?

Etelä-Pohjanmaalla tähän tematiikkaan on perehdytty Co2mmunity-hankkeessa, jossa erityisenä huomion kohteena on ollut uusiutuvan energian tuottamisen lisäksi sen tekeminen paikallisesti ja yhteisöllisesti. Etelä-Pohjanmaan liitto ja Thermopolis Oy Lapualta yhdessä Green Net Finland ry:n ja Aalto-yliopiston kanssa ovat selvittäneet, mikä uusiutuvan yhteisöenergian tilanne Suomessa on tällä hetkellä ja miten olisi mahdollista vahvistaa sen tarkoituksenmukaista käyttöä.

Hankkeessa on muun muassa tutustuttu Etelä-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla asuinyhteisöihin, kylätaloihin ja metsästysmajoihin, missä uusiutuvaa energiaa on jossakin muodossa lähdetty hyödyntämään. Lisäksi on selvitetty, miksi näin on haluttu tehdä ja mitä hyötyä tästä on ollut.

Yhteisöenergian hyödyntämisen esteenä ja mahdollisuutena on energian hinnan muutos. Vaikka sähkö sinänsä on edullista, sen siirtohinnat ovat korkeat. Yhteisöenergiaa hyödyntämällä siirtokustannukset pystytään välttämään ainakin osaksi. Teknologian kehittyessä tarvittavien laitteiden hinta laskee ja energian tuottaminen itse on myös helpompaa ja varmempaa. Rahoitus on Suomessa edelleen pullonkaula, koska hankinnoissa on useimmiten turvauduttava pankkilainaan. Uudistuvan energian hyödyntäminen niin yksityistalouksissa kuin yhteisöissäkin kasvaisi nopeammin, jos taloudellista tukea olisi saatavilla ja sen tarjoaminen olisi pitkäjänteistä eikä esimerkiksi hallituskauden päätöksistä riippuvaa.

Karlskronan aurinkoenergiapuisto

Palataan vielä takaisin Karlskronaan – tuuliseen merikaupunkiin, missä olisi sekä tehokasta että sääolosuhteiden osalta varmaa hyödyntää tuulivoimaa. Näin ei kuitenkaan voida tehdä, koska alue on sotilaallisesti tärkeä ja merivoimien hallinnassa. Siispä panostetaan aurinkoenergiaan.

Vanha maantäyttöpaikka keskellä teollisuus- ja asuntoalueita on katettu ensimmäisen energiakäyttövaiheensa osalta aurinkopaneeleilla. Maa on saastunutta, ja jos sille haluttaisiin rakentaa, pitäisi maa-aines ensin vaihtaa. Kustannukset olisivat kuitenkin suhteettomat hyötyyn nähden. Sen sijaan kaupungin energiayhtiö on vuokrannut alueen kaupungilta ja myynyt yrityksille ja yksityisille henkilöille oikeudet asennuttaa sinne heidän haluamansa määrän aurinkopaneeleja. Paneelien omistajat muodostavat osuuskunnan, ja osuuskunta ostaa kaupungin energiayhtiöltä paneelien ylläpidon ja korjauksen. Kaupunki siis mahdollistaa uusiutuvan energian hyödyntämisen, mutta ei kanna siitä taloudellista riskiä. Paneelien omistajat ja sähkönkuluttajat ovat lähellä, toistaiseksi on pärjätty yhdellä muuntajalla. Niitä tulee lisää aurinkopaneeliblokkien määrän kasvaessa. Paneloinnin tekninen toteutus on innovatiivinen ja yksinkertainen – sorapohjalle sijoitetut muovirakenteet on täytetty soralla ja paneelit on sijoitettu niiden päälle. Asentaminen on nopeaa eikä vaadi kaivamista. Kaikkea se ruotsalainen keksii!

 

  

Kansainvälisten asioiden päällikkö Pia Kattelus ja
Co2mmunity-hankkeen projektipäällikkö Päivi Tuisku

 

Kuvat: Päivi Tuisku ja Pia Kattelus

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös