21 / 03 / 18

Etelä-Pohjanmaa – avoin maakunta

  • 0

Vierailin maaliskuun alussa Torontossa. Kaupungissa asuu tällä hetkellä lähes kolme miljoonaa asukasta. Vuonna 1834 Toronton väkiluku oli 9 000. Kasvu on varsinkin sotien jälkeen ollut vauhdikasta. Kaupunkiin tutustuessa jäin pohtimaan kaupungistumista ylipäätään. Yhtäältä, mitkä ovat olleet siellä kasvun edellytyksiä ja toisaalta, mikä on mahdollistanut moisen kehityksen.

Uudelle mantereelle on riittänyt tulijoita. Kanadan maahanmuuttopolitiikka onkin aktiivista ja maa ottaa vastaan monipuolisesti eri kansallisuuksia. Toki tulijoita valikoidaan erityisen pisteytysjärjestelmän avulla. Joka tapauksessa Kanadaakin vaivannut väestön ikääntymis- ja vähenemisongelma on onnistuttu nujertamaan. Uudet tulijat eivät ainoastaan työllisty vaan luovat myös itse uutta yrittäjyyttä ja toimeliaisuutta. Torontossakin asuu nykyään kymmeniä eri kansalaisuuksia, mm. erittäin suuri intialaisvähemmistö. Eri väestöryhmät elävät siellä myös sulassa sovussa keskenään.

Toronto on vain yksi esimerkki siitä, kuinka kukoistavat kaupungit ovat kautta historian olleet avoimia ja monikulttuurisia elinkeinoelämän, hallinnon, taiteiden ja tieteiden tihentymiä. Menestyneet kaupungit ovat arvoliberaaleja ja suosivat moninaisuutta. Muurien rakentajat ovat historian valossa olleet viime kädessä aina häviäjiä.

Suomessa otsikoidaan historiallisen alhaisista syntyvyysluvuista. Eteläpohjalaisiakin kuoli viime vuonna jo lähes 200 enemmän kuin syntyi. Kaiken kaikkiaan väestö väheni lähes 1 000 hengellä. Yritykset raportoivat pahenevasta työvoimapulasta. Työvoimareservit ovat nopeasti hupenemassa. Samaan aikaan nettomaahanmuutto oli vaivaiset 277 henkeä plussalla. Tällä menolla maakunta näivettyy vanhusten saattohoitoreservaatiksi.

Kanadassa on maahanmuuton avulla elvytetty myös maaseutua. Etelä-Pohjanmaalla maahanmuuton kärkikunnat ovat Seinäjoki, Kauhava ja yllätyksenä Lappajärvi. Eli maahanmuutto ei aina tarvitse kohteekseen suurkaupunkia. Muutaman kymmenen maahanmuuttajan voimin ei maakunnan murheellista kehityskuvaa kuitenkaan muuteta. Mutta emme tarvitse myöskään mitään maahanmuuton vyöryä, noin prosentti nykyisestä kokonaisväestöstä riittää jo kääntämään väestön lievälle kasvu-uralle.

Nykyisenä mobiiliviestinnän aikakautena keskeistä on se mielikuva, joka Suomesta ja Etelä-Pohjanmaasta leviää maailmalle täällä käyneiden ja tänne tulleiden keskuudessa. Meidän viestimme tulee olla Kanadan tavoin se, että Etelä-Pohjanmaa on kiinnostunut ottamaan vastaan työtä pelkäämättömiä eri alojen osaajia, jotka eivät säikähdä hieman karuja olosuhteita. Työperäisen maahanmuuton rinnalla on maakunnan kannettava kohtuullinen vastuu myös niistä, jotka ovat vastoin tahtoaan joutuneet jättämään kotimaansa.

Toronton kasvulukuja on turha tavoitella edes Seinäjoella, eikä Etelä-Pohjanmaasta tule Pohjois-Amerikan kaltaista kansojen sulatusuunia. Jotakin mallia rapakon takaa voidaan kuitenkin ottaa. Vähintäänkin on siirryttävä passiivisesta maahanmuuttopolitiikasta aktiivisen politiikan aikaan. Asiassa ollaan virittelemässä viranomaisyhteistyötä, mutta se ei yksin riitä. Mukaan on saatava myös yrityselämä ja kolmas sektori. Etelä-Pohjanmaalle mahtuu ja eteläpohjalaisuus kyllä kestää reilusti enemmän ”verenkuljettamia”. Uuseteläpohjalaisuus on ehkä tärkein tulevaisuuden kasvun ja kehityksen edellytys. Tehdään yhdessä Etelä-Pohjanmaasta avoin maakunta.

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös