08 / 10 / 20

Ilmainen WiFi eurooppalaisille

  • 0

Toimivien verkkoyhteyksien takaaminen kaikille eurooppalaisille asuinpaikasta ja ansiotasosta rippumatta on ollut pitkään Euroopan komission tavoitteena ja monissa yhteyksissä niistä on puhuttu jopa EU:n kansalaisten perusoikeutena.

Asiaa edistääkseen Euroopan komissio käynnisti vuonna 2018 WiFi4EU-aloitteen, jonka avulla tuetaan laadukkaiden WiFi-yhteyksien asentamista julkisille paikoille, kuten puistoihin, aukoille, julkisiin rakennuksiin, terveyskeskuksiin ja museoihin.

Aloitteen keskeisenä toimenpiteenä on ollut jakaa Euroopan kunnille 15 000 euron rahoitusseteleitä, joilla kunnat voivat kattaa avointen langattomien verkkojen asennus- ja laitekustannuksia. Aloitteen kokonaisbudjetti on ollut yhteensä 120 miljoonaa euroa, joka mahdollistanut rahoituksen lähes 9000 kunnalle. Ohjelman aikana on järjestetty kaikkiaan neljä hakukierrosta, joista viimeinen järjestettiin kesäkuussa 2020.

Rahoitusta yhdelletoista Etelä-Pohjanmaan kunnalle  

Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat olleet varsin aktiivisia rahoituksen hakemisessa ja menestyneet hauissa myös hyvin, sillä maakunnan 17 kunnasta jopa 11 kuntaa on saanut myönteisen rahoituspäätöksen. Tulos on hyvä myös valtakunnallisesti, sillä koko Suomesta rahoitusta myönnettiin yhteensä 53 kunnalle. 

Syksyllä 2018 järjestetyllä ensimmäisellä hakukierroksella rahoitusta saivat Kurikka ja Evijärvi. Toisella hakukierroksella (kevät 2019) rahoitusta sai Ähtäri. Kolmannella hakukierroksella (syksy 2019) peräti kuusi kuntaa menestyi hauissa, kun Alavus, Isojoki, Lappajärvi, Lapua, Teuva ja Soini saivat kaikki myönteisen rahoituspäätöksen. Neljännellä ja viimeisellä kierroksella (kesä 2020) menestyivät vielä Kauhava ja Kauhajoki. Yhteensä rahoitusta maakuntaan ohjautui aloitteesta 165 000 euroa.

Rahoituksen hakeminen toteutettiin kunnille hyvin kepeän hakemuslomakkeen avulla, minkä vuoksi lähes 30 000 kuntaa haki lopulta rahoitusta neljän hakukierroksen aikana. Hakemusten läpimenoprosentti oli siis noin 26. Houkuttelevaa rahoituksesta on tehnyt kunnille myös se, että rahoituksen saamiseksi ei ole edellytetty EU-rahoitukselle usein ominaista omarahoitusosuutta. 

Kurikassa laajennetaan kaupungin langatonta verkkoa 

Kurikan kaupunki oli yksi ensimmäisistä WiFi4EU-rahoituksen saaneista kunnista, jossa toimenpiteitä on viety jo konkreettisemmin eteenpäin. Kurikassa rahoitusta on tarkoitus hyödyntää siten, että avointa WiFi4EU-verkkoa tuodaan julkisiin asiakaspisteisiin, joissa toimii muutoin jo kaupungin langaton verkko. Lisäksi avointa verkkoa laajennetaan joillekin ulkoalueille.  

- Hyvä esimerkki ulkoilualueesta on esimerkiksi Kurikan keskustan alue, jossa julkisesta avoimesta verkosta on hyötyä vaikkapa Kurikan markkinoiden aikana siellä toimiville kauppiaille. WiFi4EU-verkko tulee rajoituksetta kaikille käyttäjille, jotka asioivat julkisissa toimipisteissä tai torikeskustassa, kertoo kaupungin tietohallintopäällikkö Ari Nuotio 

Kokemukset rahoituksen hakemisesta ovat olleet Kurikassa varsin positiivisia, joskin toteutusvaiheessa kustannusten raportointitavat ovat aiheuttaneet pientä pään vaivaa.  

- Rahoituksen hakeminen oli itsessään suhteellisen suoraviivaista ja helppoa, mutta rahan tilitystapa verkkorakentajakumppanin kautta osoittautui melko mutkikkaaksi. Kustannusten tiliöimiseksi meidän on pitänyt mobilisoida järjestelmään rakentajayritys, mikä on vaatinut monenlaisia raportteja, vakuutuksia ja kuittauksia, Nuotio selventää.

Kuvassa Evijärven kunnantalo.

Evijärvellä rakennetaan avointa verkkoa kesän 2020 aikana muun muassa kunnantalolle sekä kirjastolle. Kuvaaja: Jussi Försti.

Avointa verkkoa Evijärven kuntakeskukseen 

Evijärvi oli Kurikan ohella toinen Etelä-Pohjanmaan kunta, jolle myönnettiin rahoitusta ensimmäisellä hakukierroksella syksyllä 2018. Verkkoa on alettu fyysisesti rakentamaan Evijärven kuntakeskuksen alueelle kesän 2020 aikana ja verkot aukeavat kuntalaisten ja vierailijoiden käyttöön alkusyksystä.  

Rakennamme WiFi4EU-verkkoa kuntakeskuksessa Kunnantalon ympäristöön sekä yleisiin tiloihin, kuten nuorisotilaan sekä Antinrinteen hyvinvointiasemalle ja niiden lähiympäristöön, eli niihin paikkoihin, joissa ihmisiä liikkuu ja oleilee. Lisäksi verkkoa laajennetaan myös koulukeskuksen ja kirjaston alueille niin ulos kuin sisätiloihinkertoo hallintopäällikkö Mikko Huhtala Evijärven kunnasta. 

Myös Evijärvellä kokemukset aloitteesta ovat olleet positiivisia.  

- Hakuprosessi oli yksinkertainen ja tämä on hieno konkreettinen EU:n suoma mahdollisuus parantaa digitaalisia palveluita kuntalaisille. Toivomme kovasti, että verkosta on iloa ja hyötyä alueemme asukkaille, Huhtala jatkaa.

Kuvassa Evijärven koulukeskus.

Avointa verkkoa on tulossa myös koulukeskukseen sisä- ja ulkotiloihin. Kuvaaja: Jussi Försti.

Hankkeita käynnistellään Teuvalla ja Isojoella  

Avoimen verkon suunnittelua on aloitettu Etelä-Pohjanmaan kunnista myös ainakin jo Teuvalla ja Isojoella, joille molemmille myönnettiin rahoitus syksyllä 2019 järjestetyllä kolmannella hakukierroksella. Molemmissa kunnissa projekteja vie eteenpäin Suupohjan Seutupalvelukeskus. 

- Tarkoituksemme on käynnistää hankkeet toden teolla tulevan syksyn aikana, jolloin tulemme määrittämään tarkemmin paikat, johon verkkoa laajennetaan sekä laitteiston, joka soveltuu sekä ohjelman kriteereihin että paikkaan, johon verkot lopulta asennetaan, kertoo Sami Sjöblom Suupohjan Seutupalvelukeskuksesta.  

0 kommenttia
02 / 09 / 20

Syyskuu on digikuu!

  • 0

Kuluva vuosi on muuttanut maailmaa ja työelämää pysyvästi. Uskallanpa väittää, että tässä muutoksessa ja siihen sopeutumisessa on digitalisaatiolla kaikkine ominaisuuksineen ja ulottuvuuksineen ollut aivan keskeinen rooli.

Etätyöhön siirtyminen oli monille organisaatioille ja yrityksille todellinen digiloikka, jossa digitaaliset valmiudet ja myös osaaminen pantiin todelliseen testiin yhdessä yössä. Hyvin nopealla aikataululla työpaikoilla otettiin käyttöön erilaisia ohjelmia, joilla pitää yhteyttä niin kollegoihin kuin sidosryhmiin. Teams-kokoukset ja Zoom-webinaarit tulivat nopeasti tutuiksi kaikille. Opittiin mykistämään äänet, näyttämään esitykset ja etevimmät myös asettamaan personoidun kuvan taustaksi esityksen ajaksi.

Ainakin omasta puolestani olen voinut ilokseni huomata, että työnteko on sujunut etätöissä lähes yhtä mallikkaasti kuin työpaikallakin, kunhan vaan verkkoyhteydet ovat pelittäneet riittävän nopeasti ja työtä on voinut tehdä edes jokseenkin ergonomisen työpisteen ääressä.

Työtehtävieni toteuttamiseen koronakevät toi kuitenkin joitakin muutoksia. Työnkuvaani kuuluu tällä hetkellä yhden kansainvälisen hankkeen sekä EU-tietokeskuksen koordinointi. Erityisesti EU-tietokeskuksen tapahtumien tuottamiseen vallitseva tilanne vaikutti suuresti ja pakotti muuttamaan toiminta- ja ajattelutapoja.

Yksi keväältä peruuntunut tilaisuus oli Kauhajoelle maaliskuun puoleen väliin suunniteltu EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtuma, jonka oli tarkoitus päättää kolmen samaa nimeä kantava tapahtuman sarja. Tapahtuma oli aivan loppuun hiottu, kunnes koronauutiset synkkenivät Suomenkin osalta ja päädyimme lopulta viime metreillä perumaan tapahtuman ja siirtämään sitä tuonnemmaksi.

Alkuun harmitus tapahtuman perumisesta oli tietysti suuri. Olihan se toteuttamista vaille valmis. Näin jälkikäteen on kuitenkin todettava, että nyt syyskuulle siirtynyt tapahtuma on saanut osakseen aivan uudenlaisia merkityksiä.

Tapahtuman teemana on alusta saakka ollut, yllätys yllätys, digitalisaatio − ja mikä olisikaan luontevampaa kuin järjestää tuo tilaisuus digitaalisia työkaluja hyödyntäen verkossa. Tapahtuman seminaariosio tullaan järjestämään perjantaina (11.9. klo 9-11) webinaarina, ja hankemessut on korvattu syyskuun aikana toteutettavalla tiedotuskampanjalla, jossa nostamme EU-rahoitusta saaneita digihankkeita framille somekanavillamme.

Syyskuu onkin meillä EU-tietokeskuksessa siis todellinen digikuu. Näihin sanoihin toivotankin kaikki kiinnostuneet seuraamaan kanaviamme ja osallistumaan ensi viikon perjantain mielenkiintoiseen webinaariin!

Kyllä Etelä-Pohjanmaalla on tehty paljon digiasioiden kehittämisen eteen ja eiköhän hyvää työtä jatketa myös tulevalla EU:n ohjelmakaudella!

 

Hanna Meriläinen
EU-tietokeskuksen koordinaattori

 

Lisätietoja tapahtumista: www.epliitto.fi/tapahtumat 

Seuraa meitä somessa:

  • Facebook: Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa
  • Twitter: Europe Direct Etelä-Pohjanmaa

 

0 kommenttia
11 / 12 / 19

Mistä kaikesta onkaan EU:ssa kyse?

Joulukuun alusta virkaan astunut Ursula von der Leyenin komissio aloittaa ja asettaa tavoitteensa kovin erilaisessa ympäristössä verrattuna edeltäjänsä Jean-Claude Junckerin aikakauteen. Kun edellinen komissio aloitti viisivuotiskautensa marraskuussa 2014, olivat Eurooppaa muokanneet Krimin miehitys ja pakolaiskriisi vasta muotoutumassa.

Eurooppalaisen kehityksen huomio oli vaikeasta taantumasta toipuvan talouden nostamisessa takaisin jaloilleen. Komission painopisteet keskittyivät vahvasti eurooppalaisen talouden ja työllisyyden kohottamiseen sekä yhdessä rintamassa toimimiseen kilpailussa nousevia Kiinan ja Yhdysvaltain talouksia vastaan.

Kesäkuussa 2016 Iso-Britannia aloitti erkaantuminen eurooppalaisen yhteistyön piiristä, ja 2015 Pariisin ilmastosopimus sekä seurannut Yhdysvaltain irtautuminen nostivat vihreän liikkeen huolet ilmastosta keskustelun kärkeen. Vahvan yhteistyön ajanjakson jälkeen mantereella oli edessään vaivihkaa levottomampi ilmapiiri, jossa yhteistyö ja keskinäiset sopimukset ovat joutuneet tulikokeeseen. Kun Juncker marraskuussa 2019 teki tiliä saavutuksistaan, kertoi talouden kärjillä kauteen lähtenyt puheenjohtaja kovista saavutuksista. Junckerin mukaan komissio loi 1,1 miljoonaa työpaikkaa investointirahaston kautta ja tavoite vakaan kasvun uralle palaamisesta toteutui.

Junckerin komission perintönä jäi niin ikää elämään ajatus EU:n roolista ”suurena suurissa asioissa ja pienenä pienissä asioissa”. Roolin pienentäminen pienissä asioissa toteutui kauden aikana, kun lainsäädäntöehdotuksia annettiin lopulta yli 80 prosenttia aikaisempaa vähemmän. Uusiin suuriin kysymyksiin vastaaminen onkin von der Leyenin päätavoitteita.

Uuden komission alkumetreillä ohjelmat ovat vielä esittelyvaiheessa. Komissio peräänkuuluttaa kunnianhimoisuutta – ilmastoasiat, digitaaliset palvelut, sääntelyn kehittäminen, vahvempi maailmanpoliittinen rooli ja ihmisiä tasapainosesti kohteleva talous ovat työlistan kärkitavoitteita.

Yhteistyötä koetelleet sisäiset ongelmat ovat samalla pakottaneet kohdistamaan kunnianhimoa myös peruskysymyksiin: minkä vuoksi eurooppalaista yhteistyötä oikeastaan tehdään ja kuinka tehty työ nauttii jäsenmaiden kansalaisten luottamusta?

Eurooppalaisen demokratian kehitystä voidaan lähestyä kahta kautta. Ensimmäisenä on sen työn näkyväksi tekeminen, jota Brysselissä tehdään. Kysymys on siitä, kuinka kansalaiset voivat osallistua suoremmin ja vahvemmin päätöksenteon ja painopisteiden valmisteluun ja kuinka estetään sudenkuoppia, joilla valta keskittyy liiaksi virkakoneistolle. Kyse on myös siitä, kuinka demokraattiset osallistumismahdollisuudet voidaan turvata ulkopuolelta kohdistuvalta häirinnältä.

Toinen puoli on täällä lakeuksilla, jossa elämänpiiri ei voisi juuri kauempana Brysselistä olla. Kun instituution toimintaa seuraa päivittäin, on sinänsä helppoa samaistua eurooppakeskustelun yksityiskohtiin. Kyse on kuitenkin loppujen lopuksi sen perustelemisessa, mitä eteläpohjalainen on tästä yhteistyöstä hyötynyt ja miksi siinä kannattaa olla mukana. Tällöin täytyy olla aidosti näkyvää se, mihin EU-rahoitus on alueellamme vaikuttanut, mihin rahoitus ohjautuu ja mitä kaikkea sillä on saatu aikaan. Tässä onkin työtä, jossa niin viranomaisilla, EU-tiedotuksella, maakunnan liitolla kuin hanketoimijoillakin on oma näytönpaikkansa. Mistä kaikesta onkaan EU:ssa kyse?

Matias Juupaluoma
Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskus

27 / 05 / 19

Alkukesän häivä ja Eurooppa-päivä

  • 0

Muuan ranskalainen ulkoministeri, Robert Schuman nimeltään, heitti toukokuun yhdeksäntenä ilmoille idean. Vuosi oli 1950 ja idea eurooppalainen hiili- ja teräsyhteisö. Schumanin ehdotus otti tuulta alleen siinä määrin, että kuusikymmentäyhdeksän vuotta myöhemmin Seinäjoella juhlittiin Euroopa-päivää mukavissa merkeissä.

Aamupäivällä Seinäjoen lukion täytti teini-ikäisten käytöksestä hieman poikkeava vilinä, kun lähistön alakouluista saapuneet vieraat temmelsivät pitkin käytäviä Eurooppaan tutustuen. Lukiolaisille ohjelmaa tarjosi keskustelutilaisuus, jossa nuorten mietteitä oli mukana pohtimassa Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki. EU-tietokeskuksen sponsoroimat ilmapallot värittivät menemistä mukavasti!

Juuri remontoidulla keskustorilla riitti vilskettä sielläkin. Sään suosiessa kelpasi nautiskella pullakahveista ja virittäytyä vaalitunnelmaan. Paikalla oli Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen lisäksi puolueita kertomassa näkemyksiään Euroopan tulevaisuudesta. Ehdokkaille oli sumpin lisäksi tarjolla visaisia kysymyksiä, joita esitti tapahtuman juontanut toimittaja Anssi Orrenmaa. Mielipiteitään saikin esitellä uutterasti, sillä väkeä vieraili torilla iltapäivän mittaan sankoin joukoin.

EU-vaalit olivat tänä vuonna Eurooppa-päivän kantava teema, sillä uuden parlamentin valinta osui sopivasti sekin toukokuulle. Illalla tulevaisuuden poliittisia suuntaviivoja päästiin puimaan perusteellisesti – oli vaalipaneelin aika. Kuinka ilmastonmuutoksen torjunta ja maatalouden harjoittaminen sovitetaan yhteen? Muun muassa tähän ehdokkaat ottivat kantaa mukavan kokoisen yleisön katseen alla.

Alussa mainittua Schumanin esitystä pidetään alkusoittona Euroopan maiden yhteistyölle, joka nykyään ruumiillistuu Euroopan unioniin. Siksi toukokuun yhdeksäntenä vietetään nykyisinkin eurooppalaista rauhan ja yhtenäisyyden juhlaa. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka osallistuitte Eurooppa-päivän tapahtumiin!

0 kommenttia
04 / 04 / 19

Tulevaisuustyöpaja: EU:n tulevaisuus nuorten silmin

  • 0

9.5. Romaniassa pidetään EU:n huippukokous, jossa käsitellään Euroopan tulevaisuutta. Kokousta edeltää tulevaisuuskeskustelu, jossa 300 nuorta kaikkialta Euroopasta tapaa EU-johtajia. Etelä-Pohjanmaalta lähtee kokoukseen kaksi viestinviejää, jotka tarvitsevat nyt viestiinsä sisältöä paikallisilta nuorilta. Siksi järjestämme eteläpohjalaisille nuorille tulevaisuustyöpajan, jossa pohditaan mihin Eurooppa on menossa ja ennen kaikkea sitä, mihin sen pitäisi olla menossa. Nuoret, tulevien aikojen toivot: saapukaa kertomaan miltä tulevaisuuden tulisi näyttää!

Työpaja pidetään 24.4. klo 13-16 Seinäjoen Framin kampuksella ja mukaan ovat tervetulleita kaikki Etelä-Pohjanmaan nuoret. Ilmoitamme tilan, jossa työpaja Framilla pidetään myöhemmin. Pääset ilmoittautumaan tilaisuuteen tästä linkistä: https://fi.surveymonkey.com/r/2GZ6BD7 (40 nopeinta mahtuu mukaan). Aikaisempaa kokemusta työpajoista saatikka tulevaisuuskeskusteluista ei tarvitse olla, tilaisuus on hyvä mahdollisuus pohtia näitä aiheita toisten nuorten kanssa.

Työpajan kulku on seuraavanlainen: Aluksi kuullaan lyhyt alustus Euroopan tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän jälkeen aloitetaan ryhmäkeskustelut. Keskusteluporukoita ja -aiheita vaihdetaan muutaman kerran iltapäivän edetessä, jotta asioihin päästään käsiksi mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Esiin nousseita ajatuksia kirjataan ylös ja keskustelukierroksen päätyttyä niitä käydään yhdessä läpi.

Etelä-Pohjanmaalta Romanian tulevaisuuskeskusteluun lähtevät nuoret ovat mukana työpajassa, ja heidän tehtävänään on viedä sieltä viestiä eteenpäin aina EU-johtajille asti. Tuu mukaan pohtii tulevaa!

Kysele, jos jokin mietityttää:

Hanna Meriläinen
EU-tietokeskus 
puh. 0400 241813
hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
21 / 12 / 18

EU-uutiskirje 6/2018

  • 0

Vuoden viimeisessä EU-uutiskirjeessä jälleen aimo annos EU-uutisia niin maakunnassta kuin vähän kauempaa. Kulunut vuosi on mennyt EU-asioiden parissa vielä hyvin tavanomaisissa merkeissä yhteistä kulttuuriperintöä juhlien ja tulevaisuuden suuntia hakien. Ensi vuonna luvassa on kuitenin oikea EU:n supervuosi Brexiteineen, EU-vaaleineen, komission vaihtumisine ja Suomen puheenjohtajuuskausineen. Samalla käydään neuvottelua myös EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskaudesta ja määritetään poliittiset painopisteet vuosille 2021-2027. Joulun aikana onkin hyvä ladata akkuja seuraavan vuoden tapahtumiin. EU-tietokeskus toivottaa kaikille lukijoille oikein mukavaa joulun aikaa ja innokasta vuoden alkua! Ja tietysti antoisia lukuhetkiä!

Lue uutiskirje täältä>>

Muut uutiskirjeet ovat luettavissa ja tilattavissa täältä>>

0 kommenttia
18 / 12 / 18

Haemme EU-viestinnän harjoittelijaa!

  • 0

Oletko viestinnästä ja EU-asioista innostunut ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelija, jonka opinnot ovat loppuvaiheessa? Hae harjoittelijaksi Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskukseen!

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee EU-viestinnän harjoittelijaa kolmen kuukauden ajanjaksolle. Haemme aktiivista ja esiintymiskykyistä EU-asioiden ja viestinnän osaajaa, jonka tehtävänä on tuottaa ja jakaa tietoa toukokuussa 2019 pidettävistä Euroopan parlamentin vaaleista Etelä-Pohjanmaan alueella.

Tehtävä sijoittuu Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueella toimivan EU-tietokeskuksen yhteyteen. EU-tietokeskus on yksi yhdeksästä Suomessa toimivasta tiedotuspisteestä. Ne ovat Euroopan unionin tärkeä vuorovaikutuskanava, jonka kautta saa helposti tietoa Euroopan unionista ja erityisesti EU-kansalaisten oikeuksista sekä EU:n toiminnan painopisteistä ja tavoitteista.

HARJOITTELUN KESTO

Harjoittelun kesto on 3 kuukautta ja se ajoittuu ensisijaisesti maalis-toukokuulle 2019. Tarkempi aloituspäivä sovitaan valinnan yhteydessä.

TYÖTEHTÄVIÄSI OVAT

  • Monikanavainen viestintä Euroopan parlamentin vaaleista erityisesti opiskelijoille, nuorille aikuisille ja ensimmäistä kertaa äänestäville
  • Tällä kertaa äänestän -kampanjaviestintä (https://www.tallakertaaaanestan.eu)
  • Avustaminen yleisötilaisuuksien järjestämisessä (mm. Eurooppa-päivänä 9.5., vaali-infotilaisuudet) ja tapahtumiin osallistuminen
  • Monipuolisen markkinointiviestintämateriaalin suunnittelu ja tuottaminen pääasiassa verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan
  • Vaaleihin sekä EU-politiikkaan liittyvien uutisartikkeleiden kirjoittaminen
  • Muut toimistotehtävät

Edellytämme hakijoilta erinomaista suomen kielen taitoa ja hyvää englannin kielen tietoa, sujuvaa tekstin ja puheen tuottamista, monipuolista osaamista verkkoviestinnästä ja sosiaalisesta mediasta. Eduksi luetaan myös EU-asioihin ja edustuksellisen demokratian tematiikkaan liittyvä osaaminen. Lisäksi odotamme esiintymisvalmiutta (mm. tilaisuuksissa ja/tai videolla), sanavalmiutta, yhteistyökykyä, itsenäistä työotetta sekä matkustusvalmiutta. Oman auton käyttömahdollisuus katsotaan eduksi. Ajokortti edellytetään.  Harjoittelijan kuukausipalkka on 1650 euroa. Harjoittelutuki luetaan eduksi, mutta ei ole edellytys.

HAKUAIKA JA LISÄTIEDOT

Hae tehtävään perjantaihin 1.2.2019 klo 15 mennessä. Hakemukset ansioluetteloineen voi jättää sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi tai kirjallisesti osoitteella Etelä-Pohjanmaan liitto / kirjaamo, PL 109, 60101 SEINÄJOKI. Kuoreen ja hakemukseen tulee merkitä viitteeksi ”EU-harjoittelijan tehtävä”.

Lisätiedot:   

Hanna Meriläinen
projektikoordinaattori
puh. 0400 241813
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi

Marjatta Eväsoja
kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja
puh. 040 529 6046
marjatta.evasoja(at)etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
22 / 11 / 18

Puoli vuotta EU-vaaleihin

  • 0

Ensi keväänä Suomessa äänestetään kahteen kertaan. Ensin huhtikuun puolessa välissä (14.4.) eduskuntavaaleissa ja kuusi viikkoa myöhemmin toukokuun lopulla (26.5.) EU-vaaleissa.  Kummatkin näistä vaaleista ovat merkittäviä EU-asioiden kannalta. Kansallisissa parlamenttivaaleissa äänestetään siitä, millaista EU-politiikkaa Suomi kansallisesti ajaa ja edistää muun muassa pääministerin ja hallituksen kautta Eurooppa-neuvoston sekä Euroopan unionin neuvoston eli ns. ministerineuvoston eri kokoonpanoissa.

Euroopan parlamentin vaaleissa äänestetään suoraan siitä, millaisia asioita Euroopan parlamentin kautta halutaan edistää osana Euroopan unionin päätöksentekoa. Europarlamentaarikot edustavat parlamentissa oman maansa kansalaisia ja ajavat kantojaan muun muassa valiokunnissa ja parlamenttiäänestyksissä. Tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa äänestetään myös kesällä 2019 vaihtuvan Euroopan komission puheenjohtajasta. Puheenjohtajaksi valitaan eniten ääniä saaneen poliittisen ryhmän kärkiehdokas.

Heikkoa äänestysaktiivisuutta

Edustuksellisen demokratian kriisistä on puhuttu jo pitkään maailmanlaajuisesti. Kansalaiset eivät luota poliittiseen päätöksentekoon ja kokevat politiikan ja poliittiset päätöksentekoprosessit vaikeaselkoisina ja tehottomina. Etenkin Länsi-Euroopan maissa ongelmaksi on koettu myös vaihtoehdottomuus. Poliittiset valtapuolueet ovat alkaneet muistuttaa toisiaan, mistä syystä äänestäminen tuntuu turhalta.

Suomessa eduskuntavaaleissa äänestysprosentti on pyörinyt 2000-luvulla 70 % kieppeillä. EU-vaaleissa taas ollaan liikuttu huomattavasti pienemmissä lukemissa, noin 40 % tienoilla. Etenkin Euroopan parlamentin vaalien suhteen tilanne äänestysaktiivisuudessa näyttää siis huolestuttavalta. Edes enemmistö (50 %) ei ole tällä vuosituhannella vaivautunut ääniuurnille ja europarlamentaarikkomme ovat näin ollen olleet vain pienen osan kansasta valitsemia edustajia. Tulevana keväänä muutamia viikkoja aikaisemmin järjestettävät eduskuntavaalit uhkaavat syödä myös ihmisten äänestysinnokkuutta.

Syitä alhaiseen äänestysprosenttiin on haettu etenkin siitä, että EU koetaan yhä edelleen kaukaiseksi, eikä esimerkiksi Euroopan parlamentin työtä ja vaikutusmahdollisuuksia EU:n päätöksentekoprosessissa osata tarkalleen hahmottaa. Suomessa alhaiseen äänestysprosenttiin on vaikuttanut myös se, että EU-kriittiset jättävät edelleen äänestämättä.

Äänestysaktiivisuudessa loistavat poissaolollaan erityisesti myös nuoret. Tilanne nuorten äänestysaktiivisuudessa oli erityisen huolestuttava edellisissä, vuoden 2014 EU-vaaleissa, kun vain 10 % ensikertaa äänestävistä nuorista äänesti. Naapurimaassamme Ruotsissa tilanne oli päinvastainen, nuorten äänestysaktiivisuus edellisissä vaaleissa oli jopa 60 %!! Tilanne ei ole ollut kehuttava myöskään muissa vaaleissa. Nuoret (18–24) ja nuoret aikuiset (25–30) jäävät äänestysaktiivisuudessaan vanhempaa ikäluokkaa jopa yli 20 prosenttiyksikköä jälkeen.

Äänestysinnon aktivointia

Euroopan parlamentti on reagoinut Euroopan laajuisesti näkyvään äänestysinnon heikkenemiseen omalla puolueettomalla vaalikampanjallaan, jonka tarkoituksena on ennen kaikkea tuoda tutuksi vaalien merkitystä kansalaisille sekä innostaa heitä äänestämään vaaleissa. Kohderyhmäksi on taustatutkimusten pohjalta valikoitu erityisesti ryhmät, jotka suhtautuvat EU:hun sinällään positiivisesti, mutta jäävät syystä tai toisesta vaalipäivänä kotisohville. Toisin sanoen ne ryhmät, jotka pienellä herättelyllä ja aktivoinnilla ehkä innostuvatkin äänestämään.  Erityisessä huomiossa ovat myös ensi kertaa äänestävät sekä opiskelijat.

Vaaleja kampanjoidaan muun muassa sähköisessä Tällä kertaa äänestän -portaalissa, jonka kautta äänestysintoa pyritään levittämään sosiaalisessa mediassa kansalaisten omien verkostojen kautta. Tietoa äänestämisen merkityksestä on kerätty myös Näin EU toimii hyväkseni -sivustolle, josta voi käydä poimimassa ajatuksia itselle tärkeistä vaaliteemoista.

Kampanjatyöhön on aktivoitu myös koko EU:n kattava EU-tiedotuspisteiden verkosto, Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus mukaan lukien. EU-tietokeskuksen kevät tuleekin pyörimään pitkälti vaaliaktivoinnin ympärillä. Tulevana keväänä EU-tietokeskus järjestää ja osallistuu tapahtumiin pitkälti EU-vaalit mielessä. Vaalit tulevat näkymään myös päivittäisessä tiedottamistyössä niin sosiaalisessa mediassa kuin verkkosivuillammekin.

Kannustammekin jokaista eteläpohjalaista pohtimaan, mitkä ovat sinulle ne tärkeät syyt äänestää EU-vaaleissa ja jakamaan sitä tutuille ja tuntemattomille!

Tällä kertaa äänestän, koska se on minun oikeuteni ja velvollisuuteni.
Tällä kertaa äänestän, koska EU:lla on väliä.
Tällä kertaa äänestän, koska eurooppalaisten on yhdessä taisteltava ilmastonmuutosta vastaan.
Tällä kertaa äänestän, koska …..

 

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus

0 kommenttia
07 / 09 / 18

EU-uutiskirje 4/2018

  • 0

Vuoden 2018 neljäs EU-uutiskirje on nyt luettavissa. Uutiskirjeeseen on koottu tietoa erityisesti syksyn ajan tapahtumista sekä esitelty Etelä-Pohjanmaalla kesällä 2018 startanneita kansainvälisiä Interreg Europe -hankkeita. EU-tietokeskus toivottaa kaikille antoisia lukuhetkiä.

Lue uutiskirje täältä>>

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä>>

0 kommenttia
20 / 08 / 18

Juttusarja EU-rahoituksesta Osa 5: Paikallista maaseudun kehittämistä Leader-yhdistysten kautta

  • 0

Osa Euroopan maaseuturahaston rahoituksesta ohjataan alueille paikallisten Leader-kehittämisyhdistysten kautta. Etelä-Pohjanmaalla toimii nykyisellä kaudella neljä paikallista kehittämisyhdistystä, joita ovat Leader Aisapari Lapuan, Kauhavan ja Järvi-Pohjanmaan alueella, Leader Liiveri Seinäjoen seudulla, Leader Kuudestaan kuusiokuntien alueella sekä Leader Suupohja Suupohjan alueella.  Suomessa Leader-ryhmiä on yhteensä 54 ja koko Euroopassa yli 2000. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leader-toimintaan on ohjattu kuluvalla kaudella noin 300 miljoonaa euroa. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmille tästä ohjautuu noin 24 miljoonaa euroa.  Kuntarahan ja yksityisen rahan huomioiden Leader-ryhmien yhteisbudjetti kuluvalla kaudella on noin 46 miljoonaa euroa.

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät

Kehittämistoimintaa ohjaavat paikalliset strategiat

Leader-ryhmien kehittämistoiminnasta rahoitetaan yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita sekä yrityshankkeita. Useimmiten paikallisten yhdistysten rahoituksesta noin puolet on ohjattu yleishyödyllisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin ja puolet yrityshankkeisiin.  Tuet vaihtelevat kahdestakymmenestä yhdeksäänkymmeneen prosenttiin (20–90 %). Rahoituskelpoisia ovat mm. yhdistykset, alle 10 henkilötyövuotta työllistävät yritykset, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt. Hankkeiden tulee vastata erityisesti paikallisen Leader-yhdistyksen kehittämistavoitteisiin. Paikallisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi Leader-rahoitusta voidaan myöntää alueiden väliseen tai kansainväliseen kehittämistoimintaan.

Aisaparin kehittämisstrategia Merkki päällä! on koottu yhdessä alueen toimijoiden kanssa ja sen tavoitteena on vetovoimainen, omavarainen ja vahva alue, jossa osataan tehdä yhteistyötä ja luotetaan toisiin. Kehittämisen kärkiä ovat alueen elinvoimaisuus, paikallisten yhteisöjen identiteetin vahvistaminen sekä luonto ja luonnonvarat puhtaan ruuan, energian ja elinympäristön tuottajina. Strategiaan voi tutustua tarkemmin täältä.

Leader Kuudestaan kehittämisstrategia on nimeltään Elävä maaseutu - Hyvinvoinvat Ihmiset ja nimensä mukaisesti  tavoitteena on edistää alueen hyvinvointia, yrittäjyyttä ja tunnettuutta. Lisäksi tavoitteena on edistää myös kansainvälistymistoimenpiteitä.  Strategia on tarkemmin jaettu kahteen painopistealueeseen, joita ovat kehittyvät elinkeinot ja yrittäjyys sekä asuminen, ihmiset ja ympäristö. Strategiaan voi tutustua tarkemmin täältä.

Suupohjan paikallisessa Uudet tuulet -kehittämisstrategiassa tavoitteena on elinvoimainen ja innovatiivinen maaseutualue, joka tarjoaa yrittäville ja yritteliäille asukkailleen ajanmukaiset palvelut viihtyisässä asuinympäristössä. Kehittämisen painopisteitä ovat pienyrittäjyys ja työpaikat, biotalous ja kestävät energiaratkaisut, digitaalinen Suupohja, kylien kehittäminen ja peruspalvelut sekä aktiivinen asukas. Strategiaan voit tutustua tarkemmin täältä.

Seinäjoen seudulla toimivan Leader Liiverin kehittämisstrategia on nimeltään Pysyy ja paranoo. Kehittämistyön visiossa Liiverin alue on täynnä elämää ja tekemisen meininkiä. Ihmiset, yritykset ja yhteisöt hyödyntävät alueen vahvuuksia monipuolisesti ja uskaltavat luoda myös uutta. Strategia rakentuu neljälle  painopisteelle, joita ovat rakas kotiseutu ja vireämmät yhteisöt, rohkeat yritykset ja uudistuvat elinkeinot, hyvinvoiva ympäristö ja terveellisempi elämä sekä ruokaa läheltä ja makuja elämään. Tutustu strategiaan täältä. Liiverin strategiaan sisältyy myös seinäjoen keskustan kehittäminen, jota rahoitetaan kuitenkin muilla kuin maaseuturahaston varoilla. Keskusta-alueen strategiaan voi tutustua täältä.

Esimerkkejä kuluvalta kaudelta Leader Liiverin toiminta-alueelta

Seinäjoen seudulla toimiva Leader Liiveri on yksi maakunnan aktiivisista Leader-ryhmistä ja se toimii tarkemmin Jalasjärven, Ilmajoen ja Seinäjoen alueilla. Noin puolet Liiverin rahoituksesta on ohjattu erilaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin ja puolet yritystukiin. Yleishyödyllisiä kehittämishankkeita on kuluvalla kaudella ollut tähän mennessä 18 kappaletta ja yleishyödyllisiä investointeja on taas rahoitettu yhteensä 17. Näiden lisäksi on rahoitettu kaksi koulutus- ja tiedonvälityshanketta, kolme teemahanketta, kuusi yhteistyötoimenpidehanketta ja yksi yritysryhmähanke.  Rahoitettuja hankkeita on ollut yhteensä siis 37, joiden yhteisbudjetti on noin ollut 3,4 miljoonaa euroa.

Liiverin suunnittelija Telle Lemetyinen avaa Leader-rahoituksen ja etenkin kehittämishankkeiden parhaita puolia seuraavasti:

-  Maaseuturahoituksen paras puoli on ollut erityisesti se, että myös yhdistykset ja pienet toimijat pääsevät kehittämiseen mukaan. Näin saadaan alueen osaamispääoma tehokkaasti ja kattavasti käyttöön. Hankkeet ovat hienolla tavalla tukeneet ihmisten omaehtoista tekemistä ja synnyttäneet paljon sellaistakin toimintaa, joka ei välttämättä näy suoraan hankkeen tuloksissa. On ollut myös hienoa huomata, kuinka osaaminen kehittämistyössä on alueella kasvanut ja pikku hiljaa on opittu hakemaan ja hyödyntämään myös muita rahoituksia, Telle kertoo.

Yksi oivallinen esimerkki Liiverin rahoittamista hankkeista on melontaseura Kyrönjoen Koskihäjyjen Melontaelämys -hanke, jossa on tuettu paitsi uuden melontaelämyskeskuksen rakentamista Kyrkösjärven rantaan myös melontareitin tuottamista Kyrkösjärven vesille. Melontareitin yhteydessä on nimetty myös Kyrkösjärven saaria ja kartoitettu Kyrkösjärven syntyhistoriaa. Pohjanmaan liikunta- ja urheilu Ry:n hallinnoimassa Kirkkoreitit-hankkeessa taas kartoitetaan ja dokumentoidaan historiallisia kirkkoteitä ja pyritään rakentamaan niiden yhteyteen erilaista matkailu- ja virkistystoimintaa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueille. Hanketta toteutetaan Liiverin lisäksi myös Kyrönmaalla toimivan Leader Yhyres Ry:n alueella ja on näin esimerkki myös alueiden välisestä hankkeesta.

Melontareittikyltti

KUVA: Kyrkösjärven melontareitin opastaulu oli esillä Eurooppa-päivän hankemessuilla Seinäjoen kirjastolla 9.5.

Liiverin rahoittamissa hankkeissa on edistetty myös paikallisten asukkaiden kulttuuri- ja harrastetoimintaa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran Kulttuuribuumi-hankkeessa tarjotaan maaseudun lapsille ja nuorille säännöllistä ja ohjattua kulttuuritoimintaa omilla nuorisoseurantaloilla. Hanketta toteutetaan myös Leader Suupohjan alueella. Seinäjoen kaupungin toteuttamassa Kansainvälistä asukastoimintaa -hankkeessa taas innostetaan kaupungin asukkaita kansainvälisyyteen ja luodaan uusia mahdollisuuksia kansainvälistyä asukastasolla. Hankkeessa tuodaan näkyväksi alueen kansainvälistä toimintaa sekä järjestetään erilaisia tapahtumia aihepiirin ympärillä. Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen ystävyysseurojen kanssa. 

Vapaa-ajan harraste- ja kulttuuritoiminnan ohella rahoitetaan myös elinkeinojen kehittämistä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteuttamassa 3D-lehmä -hankkeessa on kehitetty uutta teknologiaa hyödyntävän karjatalouden tarkkailusysteemi ja edistää erityisesti maatilojen digitaalisia innovaatioita. 

Toinen puoli Liiverin rahoituksesta menee yritystukiin, joita on kuluvalla kaudella rahoitettu noin 1,1 miljoonalla eurolla. Omarahoitus huomioiden näiden hankkeiden volyymi on ollut yli 4 miljoonaa euroa. Tukea on toukokuuhun 2018 mennessä myönnetty 47 yritykselle, joista 70 % on ollut alkavia yrityksiä. Alkavien yritysten lisäksi Liiverissä pyritään tukemaan erityisesti uudistuvia ja innovatiivisia yrityksiä.

-  Tässä olemmekin onnistuneet melko hyvin. Etelä-Pohjanmaan yritystutkijat ovat mm. todenneet käynnillään Liiverissä, että täältä meiltä on rahoitettu maakunnan innovatiivisimmat yritystuet, kertoo suunnittelija Telle Lemetyinen.

Tuettavien yritysten toimialat vaihtelevat suuresti, mutta viime aikoina etenkin palvelualat ovat erottuneet. Rahoituksella on tuettu esimerkiksi salibandy-, kuntosali- ja fysioterapiatoimintaa sekä myös perhekoteja. Näiden lisäksi on rahoitetut jonkin verran mm. hevostoimialaa. Suuruudeltaan perustamistuet ovat noin 20 000 euroa ja investointituet 15 000 euroa.

 QMAX Areena

KUVA: Yksi mielenkiintoinen esimerkki yritystukirahoituksesta on ollut Tanelinrannassa sijaitseva Qmax-salibandyhalli. Tutusu hallin yritystarinaan täältä.

Teksti ja kuvat: Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

Lue juttusarjan aikaisemmat jutut:

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä

Osa 4: Maaseuturahaston yritys- ja hanketuet Etelä-Pohjanmaan maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä

 

Leader Logo

Maaseuturahasto

 EDIC EP            

 

 

 

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös