27 / 05 / 19

Alkukesän häivä ja Eurooppa-päivä

  • 0

Muuan ranskalainen ulkoministeri, Robert Schuman nimeltään, heitti toukokuun yhdeksäntenä ilmoille idean. Vuosi oli 1950 ja idea eurooppalainen hiili- ja teräsyhteisö. Schumanin ehdotus otti tuulta alleen siinä määrin, että kuusikymmentäyhdeksän vuotta myöhemmin Seinäjoella juhlittiin Euroopa-päivää mukavissa merkeissä.

Aamupäivällä Seinäjoen lukion täytti teini-ikäisten käytöksestä hieman poikkeava vilinä, kun lähistön alakouluista saapuneet vieraat temmelsivät pitkin käytäviä Eurooppaan tutustuen. Lukiolaisille ohjelmaa tarjosi keskustelutilaisuus, jossa nuorten mietteitä oli mukana pohtimassa Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki. EU-tietokeskuksen sponsoroimat ilmapallot värittivät menemistä mukavasti!

Juuri remontoidulla keskustorilla riitti vilskettä sielläkin. Sään suosiessa kelpasi nautiskella pullakahveista ja virittäytyä vaalitunnelmaan. Paikalla oli Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen lisäksi puolueita kertomassa näkemyksiään Euroopan tulevaisuudesta. Ehdokkaille oli sumpin lisäksi tarjolla visaisia kysymyksiä, joita esitti tapahtuman juontanut toimittaja Anssi Orrenmaa. Mielipiteitään saikin esitellä uutterasti, sillä väkeä vieraili torilla iltapäivän mittaan sankoin joukoin.

EU-vaalit olivat tänä vuonna Eurooppa-päivän kantava teema, sillä uuden parlamentin valinta osui sopivasti sekin toukokuulle. Illalla tulevaisuuden poliittisia suuntaviivoja päästiin puimaan perusteellisesti – oli vaalipaneelin aika. Kuinka ilmastonmuutoksen torjunta ja maatalouden harjoittaminen sovitetaan yhteen? Muun muassa tähän ehdokkaat ottivat kantaa mukavan kokoisen yleisön katseen alla.

Alussa mainittua Schumanin esitystä pidetään alkusoittona Euroopan maiden yhteistyölle, joka nykyään ruumiillistuu Euroopan unioniin. Siksi toukokuun yhdeksäntenä vietetään nykyisinkin eurooppalaista rauhan ja yhtenäisyyden juhlaa. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka osallistuitte Eurooppa-päivän tapahtumiin!

0 kommenttia
04 / 04 / 19

Tulevaisuustyöpaja: EU:n tulevaisuus nuorten silmin

  • 0

9.5. Romaniassa pidetään EU:n huippukokous, jossa käsitellään Euroopan tulevaisuutta. Kokousta edeltää tulevaisuuskeskustelu, jossa 300 nuorta kaikkialta Euroopasta tapaa EU-johtajia. Etelä-Pohjanmaalta lähtee kokoukseen kaksi viestinviejää, jotka tarvitsevat nyt viestiinsä sisältöä paikallisilta nuorilta. Siksi järjestämme eteläpohjalaisille nuorille tulevaisuustyöpajan, jossa pohditaan mihin Eurooppa on menossa ja ennen kaikkea sitä, mihin sen pitäisi olla menossa. Nuoret, tulevien aikojen toivot: saapukaa kertomaan miltä tulevaisuuden tulisi näyttää!

Työpaja pidetään 24.4. klo 13-16 Seinäjoen Framin kampuksella ja mukaan ovat tervetulleita kaikki Etelä-Pohjanmaan nuoret. Ilmoitamme tilan, jossa työpaja Framilla pidetään myöhemmin. Pääset ilmoittautumaan tilaisuuteen tästä linkistä: https://fi.surveymonkey.com/r/2GZ6BD7 (40 nopeinta mahtuu mukaan). Aikaisempaa kokemusta työpajoista saatikka tulevaisuuskeskusteluista ei tarvitse olla, tilaisuus on hyvä mahdollisuus pohtia näitä aiheita toisten nuorten kanssa.

Työpajan kulku on seuraavanlainen: Aluksi kuullaan lyhyt alustus Euroopan tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän jälkeen aloitetaan ryhmäkeskustelut. Keskusteluporukoita ja -aiheita vaihdetaan muutaman kerran iltapäivän edetessä, jotta asioihin päästään käsiksi mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Esiin nousseita ajatuksia kirjataan ylös ja keskustelukierroksen päätyttyä niitä käydään yhdessä läpi.

Etelä-Pohjanmaalta Romanian tulevaisuuskeskusteluun lähtevät nuoret ovat mukana työpajassa, ja heidän tehtävänään on viedä sieltä viestiä eteenpäin aina EU-johtajille asti. Tuu mukaan pohtii tulevaa!

Kysele, jos jokin mietityttää:

Hanna Meriläinen
EU-tietokeskus 
puh. 0400 241813
hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
21 / 12 / 18

EU-uutiskirje 6/2018

  • 0

Vuoden viimeisessä EU-uutiskirjeessä jälleen aimo annos EU-uutisia niin maakunnassta kuin vähän kauempaa. Kulunut vuosi on mennyt EU-asioiden parissa vielä hyvin tavanomaisissa merkeissä yhteistä kulttuuriperintöä juhlien ja tulevaisuuden suuntia hakien. Ensi vuonna luvassa on kuitenin oikea EU:n supervuosi Brexiteineen, EU-vaaleineen, komission vaihtumisine ja Suomen puheenjohtajuuskausineen. Samalla käydään neuvottelua myös EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskaudesta ja määritetään poliittiset painopisteet vuosille 2021-2027. Joulun aikana onkin hyvä ladata akkuja seuraavan vuoden tapahtumiin. EU-tietokeskus toivottaa kaikille lukijoille oikein mukavaa joulun aikaa ja innokasta vuoden alkua! Ja tietysti antoisia lukuhetkiä!

Lue uutiskirje täältä>>

Muut uutiskirjeet ovat luettavissa ja tilattavissa täältä>>

0 kommenttia
18 / 12 / 18

Haemme EU-viestinnän harjoittelijaa!

  • 0

Oletko viestinnästä ja EU-asioista innostunut ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelija, jonka opinnot ovat loppuvaiheessa? Hae harjoittelijaksi Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskukseen!

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee EU-viestinnän harjoittelijaa kolmen kuukauden ajanjaksolle. Haemme aktiivista ja esiintymiskykyistä EU-asioiden ja viestinnän osaajaa, jonka tehtävänä on tuottaa ja jakaa tietoa toukokuussa 2019 pidettävistä Euroopan parlamentin vaaleista Etelä-Pohjanmaan alueella.

Tehtävä sijoittuu Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueella toimivan EU-tietokeskuksen yhteyteen. EU-tietokeskus on yksi yhdeksästä Suomessa toimivasta tiedotuspisteestä. Ne ovat Euroopan unionin tärkeä vuorovaikutuskanava, jonka kautta saa helposti tietoa Euroopan unionista ja erityisesti EU-kansalaisten oikeuksista sekä EU:n toiminnan painopisteistä ja tavoitteista.

HARJOITTELUN KESTO

Harjoittelun kesto on 3 kuukautta ja se ajoittuu ensisijaisesti maalis-toukokuulle 2019. Tarkempi aloituspäivä sovitaan valinnan yhteydessä.

TYÖTEHTÄVIÄSI OVAT

  • Monikanavainen viestintä Euroopan parlamentin vaaleista erityisesti opiskelijoille, nuorille aikuisille ja ensimmäistä kertaa äänestäville
  • Tällä kertaa äänestän -kampanjaviestintä (https://www.tallakertaaaanestan.eu)
  • Avustaminen yleisötilaisuuksien järjestämisessä (mm. Eurooppa-päivänä 9.5., vaali-infotilaisuudet) ja tapahtumiin osallistuminen
  • Monipuolisen markkinointiviestintämateriaalin suunnittelu ja tuottaminen pääasiassa verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan
  • Vaaleihin sekä EU-politiikkaan liittyvien uutisartikkeleiden kirjoittaminen
  • Muut toimistotehtävät

Edellytämme hakijoilta erinomaista suomen kielen taitoa ja hyvää englannin kielen tietoa, sujuvaa tekstin ja puheen tuottamista, monipuolista osaamista verkkoviestinnästä ja sosiaalisesta mediasta. Eduksi luetaan myös EU-asioihin ja edustuksellisen demokratian tematiikkaan liittyvä osaaminen. Lisäksi odotamme esiintymisvalmiutta (mm. tilaisuuksissa ja/tai videolla), sanavalmiutta, yhteistyökykyä, itsenäistä työotetta sekä matkustusvalmiutta. Oman auton käyttömahdollisuus katsotaan eduksi. Ajokortti edellytetään.  Harjoittelijan kuukausipalkka on 1650 euroa. Harjoittelutuki luetaan eduksi, mutta ei ole edellytys.

HAKUAIKA JA LISÄTIEDOT

Hae tehtävään perjantaihin 1.2.2019 klo 15 mennessä. Hakemukset ansioluetteloineen voi jättää sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi tai kirjallisesti osoitteella Etelä-Pohjanmaan liitto / kirjaamo, PL 109, 60101 SEINÄJOKI. Kuoreen ja hakemukseen tulee merkitä viitteeksi ”EU-harjoittelijan tehtävä”.

Lisätiedot:   

Hanna Meriläinen
projektikoordinaattori
puh. 0400 241813
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi

Marjatta Eväsoja
kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja
puh. 040 529 6046
marjatta.evasoja(at)etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
22 / 11 / 18

Puoli vuotta EU-vaaleihin

  • 0

Ensi keväänä Suomessa äänestetään kahteen kertaan. Ensin huhtikuun puolessa välissä (14.4.) eduskuntavaaleissa ja kuusi viikkoa myöhemmin toukokuun lopulla (26.5.) EU-vaaleissa.  Kummatkin näistä vaaleista ovat merkittäviä EU-asioiden kannalta. Kansallisissa parlamenttivaaleissa äänestetään siitä, millaista EU-politiikkaa Suomi kansallisesti ajaa ja edistää muun muassa pääministerin ja hallituksen kautta Eurooppa-neuvoston sekä Euroopan unionin neuvoston eli ns. ministerineuvoston eri kokoonpanoissa.

Euroopan parlamentin vaaleissa äänestetään suoraan siitä, millaisia asioita Euroopan parlamentin kautta halutaan edistää osana Euroopan unionin päätöksentekoa. Europarlamentaarikot edustavat parlamentissa oman maansa kansalaisia ja ajavat kantojaan muun muassa valiokunnissa ja parlamenttiäänestyksissä. Tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa äänestetään myös kesällä 2019 vaihtuvan Euroopan komission puheenjohtajasta. Puheenjohtajaksi valitaan eniten ääniä saaneen poliittisen ryhmän kärkiehdokas.

Heikkoa äänestysaktiivisuutta

Edustuksellisen demokratian kriisistä on puhuttu jo pitkään maailmanlaajuisesti. Kansalaiset eivät luota poliittiseen päätöksentekoon ja kokevat politiikan ja poliittiset päätöksentekoprosessit vaikeaselkoisina ja tehottomina. Etenkin Länsi-Euroopan maissa ongelmaksi on koettu myös vaihtoehdottomuus. Poliittiset valtapuolueet ovat alkaneet muistuttaa toisiaan, mistä syystä äänestäminen tuntuu turhalta.

Suomessa eduskuntavaaleissa äänestysprosentti on pyörinyt 2000-luvulla 70 % kieppeillä. EU-vaaleissa taas ollaan liikuttu huomattavasti pienemmissä lukemissa, noin 40 % tienoilla. Etenkin Euroopan parlamentin vaalien suhteen tilanne äänestysaktiivisuudessa näyttää siis huolestuttavalta. Edes enemmistö (50 %) ei ole tällä vuosituhannella vaivautunut ääniuurnille ja europarlamentaarikkomme ovat näin ollen olleet vain pienen osan kansasta valitsemia edustajia. Tulevana keväänä muutamia viikkoja aikaisemmin järjestettävät eduskuntavaalit uhkaavat syödä myös ihmisten äänestysinnokkuutta.

Syitä alhaiseen äänestysprosenttiin on haettu etenkin siitä, että EU koetaan yhä edelleen kaukaiseksi, eikä esimerkiksi Euroopan parlamentin työtä ja vaikutusmahdollisuuksia EU:n päätöksentekoprosessissa osata tarkalleen hahmottaa. Suomessa alhaiseen äänestysprosenttiin on vaikuttanut myös se, että EU-kriittiset jättävät edelleen äänestämättä.

Äänestysaktiivisuudessa loistavat poissaolollaan erityisesti myös nuoret. Tilanne nuorten äänestysaktiivisuudessa oli erityisen huolestuttava edellisissä, vuoden 2014 EU-vaaleissa, kun vain 10 % ensikertaa äänestävistä nuorista äänesti. Naapurimaassamme Ruotsissa tilanne oli päinvastainen, nuorten äänestysaktiivisuus edellisissä vaaleissa oli jopa 60 %!! Tilanne ei ole ollut kehuttava myöskään muissa vaaleissa. Nuoret (18–24) ja nuoret aikuiset (25–30) jäävät äänestysaktiivisuudessaan vanhempaa ikäluokkaa jopa yli 20 prosenttiyksikköä jälkeen.

Äänestysinnon aktivointia

Euroopan parlamentti on reagoinut Euroopan laajuisesti näkyvään äänestysinnon heikkenemiseen omalla puolueettomalla vaalikampanjallaan, jonka tarkoituksena on ennen kaikkea tuoda tutuksi vaalien merkitystä kansalaisille sekä innostaa heitä äänestämään vaaleissa. Kohderyhmäksi on taustatutkimusten pohjalta valikoitu erityisesti ryhmät, jotka suhtautuvat EU:hun sinällään positiivisesti, mutta jäävät syystä tai toisesta vaalipäivänä kotisohville. Toisin sanoen ne ryhmät, jotka pienellä herättelyllä ja aktivoinnilla ehkä innostuvatkin äänestämään.  Erityisessä huomiossa ovat myös ensi kertaa äänestävät sekä opiskelijat.

Vaaleja kampanjoidaan muun muassa sähköisessä Tällä kertaa äänestän -portaalissa, jonka kautta äänestysintoa pyritään levittämään sosiaalisessa mediassa kansalaisten omien verkostojen kautta. Tietoa äänestämisen merkityksestä on kerätty myös Näin EU toimii hyväkseni -sivustolle, josta voi käydä poimimassa ajatuksia itselle tärkeistä vaaliteemoista.

Kampanjatyöhön on aktivoitu myös koko EU:n kattava EU-tiedotuspisteiden verkosto, Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus mukaan lukien. EU-tietokeskuksen kevät tuleekin pyörimään pitkälti vaaliaktivoinnin ympärillä. Tulevana keväänä EU-tietokeskus järjestää ja osallistuu tapahtumiin pitkälti EU-vaalit mielessä. Vaalit tulevat näkymään myös päivittäisessä tiedottamistyössä niin sosiaalisessa mediassa kuin verkkosivuillammekin.

Kannustammekin jokaista eteläpohjalaista pohtimaan, mitkä ovat sinulle ne tärkeät syyt äänestää EU-vaaleissa ja jakamaan sitä tutuille ja tuntemattomille!

Tällä kertaa äänestän, koska se on minun oikeuteni ja velvollisuuteni.
Tällä kertaa äänestän, koska EU:lla on väliä.
Tällä kertaa äänestän, koska eurooppalaisten on yhdessä taisteltava ilmastonmuutosta vastaan.
Tällä kertaa äänestän, koska …..

 

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus

0 kommenttia
07 / 09 / 18

EU-uutiskirje 4/2018

  • 0

Vuoden 2018 neljäs EU-uutiskirje on nyt luettavissa. Uutiskirjeeseen on koottu tietoa erityisesti syksyn ajan tapahtumista sekä esitelty Etelä-Pohjanmaalla kesällä 2018 startanneita kansainvälisiä Interreg Europe -hankkeita. EU-tietokeskus toivottaa kaikille antoisia lukuhetkiä.

Lue uutiskirje täältä>>

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä>>

0 kommenttia
20 / 08 / 18

Juttusarja EU-rahoituksesta Osa 5: Paikallista maaseudun kehittämistä Leader-yhdistysten kautta

  • 0

Osa Euroopan maaseuturahaston rahoituksesta ohjataan alueille paikallisten Leader-kehittämisyhdistysten kautta. Etelä-Pohjanmaalla toimii nykyisellä kaudella neljä paikallista kehittämisyhdistystä, joita ovat Leader Aisapari Lapuan, Kauhavan ja Järvi-Pohjanmaan alueella, Leader Liiveri Seinäjoen seudulla, Leader Kuudestaan kuusiokuntien alueella sekä Leader Suupohja Suupohjan alueella.  Suomessa Leader-ryhmiä on yhteensä 54 ja koko Euroopassa yli 2000. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leader-toimintaan on ohjattu kuluvalla kaudella noin 300 miljoonaa euroa. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmille tästä ohjautuu noin 24 miljoonaa euroa.  Kuntarahan ja yksityisen rahan huomioiden Leader-ryhmien yhteisbudjetti kuluvalla kaudella on noin 46 miljoonaa euroa.

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät

Kehittämistoimintaa ohjaavat paikalliset strategiat

Leader-ryhmien kehittämistoiminnasta rahoitetaan yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita sekä yrityshankkeita. Useimmiten paikallisten yhdistysten rahoituksesta noin puolet on ohjattu yleishyödyllisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin ja puolet yrityshankkeisiin.  Tuet vaihtelevat kahdestakymmenestä yhdeksäänkymmeneen prosenttiin (20–90 %). Rahoituskelpoisia ovat mm. yhdistykset, alle 10 henkilötyövuotta työllistävät yritykset, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt. Hankkeiden tulee vastata erityisesti paikallisen Leader-yhdistyksen kehittämistavoitteisiin. Paikallisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi Leader-rahoitusta voidaan myöntää alueiden väliseen tai kansainväliseen kehittämistoimintaan.

Aisaparin kehittämisstrategia Merkki päällä! on koottu yhdessä alueen toimijoiden kanssa ja sen tavoitteena on vetovoimainen, omavarainen ja vahva alue, jossa osataan tehdä yhteistyötä ja luotetaan toisiin. Kehittämisen kärkiä ovat alueen elinvoimaisuus, paikallisten yhteisöjen identiteetin vahvistaminen sekä luonto ja luonnonvarat puhtaan ruuan, energian ja elinympäristön tuottajina. Strategiaan voi tutustua tarkemmin täältä.

Leader Kuudestaan kehittämisstrategia on nimeltään Elävä maaseutu - Hyvinvoinvat Ihmiset ja nimensä mukaisesti  tavoitteena on edistää alueen hyvinvointia, yrittäjyyttä ja tunnettuutta. Lisäksi tavoitteena on edistää myös kansainvälistymistoimenpiteitä.  Strategia on tarkemmin jaettu kahteen painopistealueeseen, joita ovat kehittyvät elinkeinot ja yrittäjyys sekä asuminen, ihmiset ja ympäristö. Strategiaan voi tutustua tarkemmin täältä.

Suupohjan paikallisessa Uudet tuulet -kehittämisstrategiassa tavoitteena on elinvoimainen ja innovatiivinen maaseutualue, joka tarjoaa yrittäville ja yritteliäille asukkailleen ajanmukaiset palvelut viihtyisässä asuinympäristössä. Kehittämisen painopisteitä ovat pienyrittäjyys ja työpaikat, biotalous ja kestävät energiaratkaisut, digitaalinen Suupohja, kylien kehittäminen ja peruspalvelut sekä aktiivinen asukas. Strategiaan voit tutustua tarkemmin täältä.

Seinäjoen seudulla toimivan Leader Liiverin kehittämisstrategia on nimeltään Pysyy ja paranoo. Kehittämistyön visiossa Liiverin alue on täynnä elämää ja tekemisen meininkiä. Ihmiset, yritykset ja yhteisöt hyödyntävät alueen vahvuuksia monipuolisesti ja uskaltavat luoda myös uutta. Strategia rakentuu neljälle  painopisteelle, joita ovat rakas kotiseutu ja vireämmät yhteisöt, rohkeat yritykset ja uudistuvat elinkeinot, hyvinvoiva ympäristö ja terveellisempi elämä sekä ruokaa läheltä ja makuja elämään. Tutustu strategiaan täältä. Liiverin strategiaan sisältyy myös seinäjoen keskustan kehittäminen, jota rahoitetaan kuitenkin muilla kuin maaseuturahaston varoilla. Keskusta-alueen strategiaan voi tutustua täältä.

Esimerkkejä kuluvalta kaudelta Leader Liiverin toiminta-alueelta

Seinäjoen seudulla toimiva Leader Liiveri on yksi maakunnan aktiivisista Leader-ryhmistä ja se toimii tarkemmin Jalasjärven, Ilmajoen ja Seinäjoen alueilla. Noin puolet Liiverin rahoituksesta on ohjattu erilaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin ja puolet yritystukiin. Yleishyödyllisiä kehittämishankkeita on kuluvalla kaudella ollut tähän mennessä 18 kappaletta ja yleishyödyllisiä investointeja on taas rahoitettu yhteensä 17. Näiden lisäksi on rahoitettu kaksi koulutus- ja tiedonvälityshanketta, kolme teemahanketta, kuusi yhteistyötoimenpidehanketta ja yksi yritysryhmähanke.  Rahoitettuja hankkeita on ollut yhteensä siis 37, joiden yhteisbudjetti on noin ollut 3,4 miljoonaa euroa.

Liiverin suunnittelija Telle Lemetyinen avaa Leader-rahoituksen ja etenkin kehittämishankkeiden parhaita puolia seuraavasti:

-  Maaseuturahoituksen paras puoli on ollut erityisesti se, että myös yhdistykset ja pienet toimijat pääsevät kehittämiseen mukaan. Näin saadaan alueen osaamispääoma tehokkaasti ja kattavasti käyttöön. Hankkeet ovat hienolla tavalla tukeneet ihmisten omaehtoista tekemistä ja synnyttäneet paljon sellaistakin toimintaa, joka ei välttämättä näy suoraan hankkeen tuloksissa. On ollut myös hienoa huomata, kuinka osaaminen kehittämistyössä on alueella kasvanut ja pikku hiljaa on opittu hakemaan ja hyödyntämään myös muita rahoituksia, Telle kertoo.

Yksi oivallinen esimerkki Liiverin rahoittamista hankkeista on melontaseura Kyrönjoen Koskihäjyjen Melontaelämys -hanke, jossa on tuettu paitsi uuden melontaelämyskeskuksen rakentamista Kyrkösjärven rantaan myös melontareitin tuottamista Kyrkösjärven vesille. Melontareitin yhteydessä on nimetty myös Kyrkösjärven saaria ja kartoitettu Kyrkösjärven syntyhistoriaa. Pohjanmaan liikunta- ja urheilu Ry:n hallinnoimassa Kirkkoreitit-hankkeessa taas kartoitetaan ja dokumentoidaan historiallisia kirkkoteitä ja pyritään rakentamaan niiden yhteyteen erilaista matkailu- ja virkistystoimintaa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueille. Hanketta toteutetaan Liiverin lisäksi myös Kyrönmaalla toimivan Leader Yhyres Ry:n alueella ja on näin esimerkki myös alueiden välisestä hankkeesta.

Melontareittikyltti

KUVA: Kyrkösjärven melontareitin opastaulu oli esillä Eurooppa-päivän hankemessuilla Seinäjoen kirjastolla 9.5.

Liiverin rahoittamissa hankkeissa on edistetty myös paikallisten asukkaiden kulttuuri- ja harrastetoimintaa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran Kulttuuribuumi-hankkeessa tarjotaan maaseudun lapsille ja nuorille säännöllistä ja ohjattua kulttuuritoimintaa omilla nuorisoseurantaloilla. Hanketta toteutetaan myös Leader Suupohjan alueella. Seinäjoen kaupungin toteuttamassa Kansainvälistä asukastoimintaa -hankkeessa taas innostetaan kaupungin asukkaita kansainvälisyyteen ja luodaan uusia mahdollisuuksia kansainvälistyä asukastasolla. Hankkeessa tuodaan näkyväksi alueen kansainvälistä toimintaa sekä järjestetään erilaisia tapahtumia aihepiirin ympärillä. Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen ystävyysseurojen kanssa. 

Vapaa-ajan harraste- ja kulttuuritoiminnan ohella rahoitetaan myös elinkeinojen kehittämistä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteuttamassa 3D-lehmä -hankkeessa on kehitetty uutta teknologiaa hyödyntävän karjatalouden tarkkailusysteemi ja edistää erityisesti maatilojen digitaalisia innovaatioita. 

Toinen puoli Liiverin rahoituksesta menee yritystukiin, joita on kuluvalla kaudella rahoitettu noin 1,1 miljoonalla eurolla. Omarahoitus huomioiden näiden hankkeiden volyymi on ollut yli 4 miljoonaa euroa. Tukea on toukokuuhun 2018 mennessä myönnetty 47 yritykselle, joista 70 % on ollut alkavia yrityksiä. Alkavien yritysten lisäksi Liiverissä pyritään tukemaan erityisesti uudistuvia ja innovatiivisia yrityksiä.

-  Tässä olemmekin onnistuneet melko hyvin. Etelä-Pohjanmaan yritystutkijat ovat mm. todenneet käynnillään Liiverissä, että täältä meiltä on rahoitettu maakunnan innovatiivisimmat yritystuet, kertoo suunnittelija Telle Lemetyinen.

Tuettavien yritysten toimialat vaihtelevat suuresti, mutta viime aikoina etenkin palvelualat ovat erottuneet. Rahoituksella on tuettu esimerkiksi salibandy-, kuntosali- ja fysioterapiatoimintaa sekä myös perhekoteja. Näiden lisäksi on rahoitetut jonkin verran mm. hevostoimialaa. Suuruudeltaan perustamistuet ovat noin 20 000 euroa ja investointituet 15 000 euroa.

 QMAX Areena

KUVA: Yksi mielenkiintoinen esimerkki yritystukirahoituksesta on ollut Tanelinrannassa sijaitseva Qmax-salibandyhalli. Tutusu hallin yritystarinaan täältä.

Teksti ja kuvat: Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

Lue juttusarjan aikaisemmat jutut:

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä

Osa 4: Maaseuturahaston yritys- ja hanketuet Etelä-Pohjanmaan maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä

 

Leader Logo

Maaseuturahasto

 EDIC EP            

 

 

 

 

 

0 kommenttia
15 / 05 / 18

Eurooppa-päivää juhlittiin Seinäjoella EU-hankkeisiin tutustuen

  • 0

Etelä-Pohjanmaalla käynnissä olevat EU-hankkeet esittäytyivät Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa järjestetyillä EU-hankemessuilla. Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen järjestämillä messuilla oli mukana laaja kirjo erilaisia kehittämishankkeita kahdeksasta eri rahoitusohjelmasta. Myös hanketoimijoiden kirjo messuilla oli monipuolinen. Aktiivisimpia hankerahoituksen hyödyntäjiä maakunnassamme ovat mm. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Sedu, Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus EPTEK ry, Etelä-Pohjanmaan liitto, Thermopolis Oy, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Metsäkeskus. Mukana messuilla olivat myös Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu sekä Kyrönjoen Koskihäjyt. Tapahtumaa juonsi aiemmistakin Eurooppa-päivän tapahtumista tuttu Anssi Orrenmaa ja vierailijoille tarjottiin salissa kakkukahvit.

Hankemessut tarjosivat erinomaisen alustan tutustua alueella käynnissä olevaan hanketoimintaan ja siihen, mihin kaikkeen rahoitusta voidaan hyödyntää.  Messut tarjosivat hyvän verkostoitumismahdollisuuden myös hanketoimijoille. Päivän aikana luotiinkin paljon uusia kontakteja, jotka toivon mukaan konkretisoituvat tulevassa hankkeiden välisenä yhteistyönä.

Rakennerahasto-ohjelma tutuksi EU in my Region -kampanjan avulla

Tapahtumaa juhlistettiin osana rakennerahasto-ohjelmien EU in my Region -kampanjaa, jonka tavoitteena on ollut tuoda näkyväksi etenkin rakennerahasto-ohjelman vaikutuksia Euroopan alueilla. Rakennerahasto-ohjelmista mukana olikin yhteensä 12 hanketta, viisi (5) aluekehitysrahaston ja seitsemän (7) sosiaalirahaston hanketta. Aluekehitysrahaston hankkeissa kehitetään yleisesti alueen elinvoimaisuutta, innovatiivisuutta ja osaamista. Ohjelman hankkeista neljä oli Seinäjoen ammattikorkeakoulun hankkeita ja yksi Koulutuskuntayhtymä Sedun hanke. Aihepiirit vaihtelivat hankkeissa ruokaketjun kehittämisestä, logistiikka-, maarakennus- ja rakennusalan kehittämiseen sekä kokeilujen ja kaupallistamisen edistämiseen pk-yrityksissä. Tutustu aluekehitysrahaston hanketoimintaan lisää täältä.

Sosiaalirahaston hankkeissa taas pyritään erityisesti parantamaan työllistymistä, kehittämään osaamista sekä estämään syrjäytymistä.  Messuilla mukana olleissa ESR-hankkeissa edistettiinkin laidasta laitaan erilaisia asioita, kuten työllistymistä ja kouluttautumista, monialaisia palveluja, naisyrittäjyyden tukemista sekä myös yritysten henkilökunnan osaamista ja hyvinvointia.  

Sedun koordinoimassa Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa Etelä-Pohjanmaalle rakennetaan maakunnallinen ohjaamoiden verkosto. Ohjaamoiden tarkoitus on ohjata ja neuvoa nuoria ja nuoria aikuisia monialaisesti mm. kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa.  Ohjaamojen tunnuslause voitaisiinkin tiivistää seuraavaan: ”Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita se Ohjaamosta”.  Sedun koordinoimassa Step On -hankkeessa taas pyritään kehittämään työelämän ulkopuolella olevien työnhakutaitoja sekä osaamista työpajatoiminnan kautta. Seinäjoen kaupungin koordinoimassa OSMO - Osallisuutta monialaisesti -hankkeessa taas kehitetään maakunnallinen yhteistoimintamalli työelämän ulkopuolella olevien asiakkaiden palveluiden rakentamiseksi.

Sosiaalirahaston hankkeilla voidaan kehittää myös yritysten työntekijöiden osaamista. Messuilla oli mukana mm. Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus, EPTEK Ry:n, Seinäjoen Ammattikorkeakoulun ja Sedun yhteishanke Taitoja hyvinvointipalveluja tuottaville pk-yrityksille simulaation keinoin, jossa edistetään erityisesti maakunnassa toimivien sosiaali- ja terveysalan pienyritysten henkilökunnan osaamista innovatiivisen simulaatiovalmennuksen avulla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön koordinoimassa Digivaattori-hankkeessa taas edistetään EP:n alueen valmistavan teollisuuden pk-yritysten digitaalisia valmiuksia.

Maaseudun elinvoimaisuuden edistämistä Maaseuturahaston hankkeilla

Rakennerahasto-ohjelmien lisäksi mukana oli myös upea kattaus maaseuturahaston hankkeita. Maaseuturahaston hankkeilla edistetään luonnollisesti maaseudun elinvoimaisuutta. Etelä-Pohjanmaalla ohjelmasta voi hakea rahoitusta sekä ELY-keskukselta että myös paikallisilta Leader-ryhmiltä. Hankemessuilla oli yhteensä 16 maaseuturahaston hanketta, joista kymmenen (10) oli ELY-keskuksen rahoittamaa ja kuusi (6) Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiverin rahoittamaa hanketta. Myös maaseuturahaston hankkeissa aihepiirit vaihtelivat laajalti erilaisten toimialojen kehittämisestä, yrittäjyyden, metsän- ja luonnonhoidon, kulttuurin ja matkailun kehittämiseen.

Messuilla oli esillä useampi metsä- ja luontoaiheinen hanke. ProAgria Etelä-Pohjanmaa esitteli messuilla mm. UHMA -hanketta, jossa pyritään luomaan yhteistyön malleja uhanalaisen maaseudun luonnon hoitamiseen. Esillä messuilla oli myös Helsingin yliopiston Ruralia Instituutin Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanke, jossa edistetään luontohoiva- ja luontovoimapalveluihin liittyvää yritystoimintaa maakunnassa. Metsäkeskus taas esittely messuilla Pohjalaiset metsät aktiivisiin käsiin -hanketta, jossa taas pyritään vauhdittamaan metsien siirtymistä aktiivisille metsänomistajille sekä lisäämään aktiivista ja yritysmäistä metsänomistusta.

 

Maaseuturahastosta rahoitetaan mm. hankkeita maaseudun luonnon kehittämiseksi. Kuvassa hankkeittan esittelevät Metsäkeskuksen, ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja Luonnonvarakeskuksen edustajat.

Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran esittelypisteellä yleisö pääsi tutustumaan seuran pyörittämiin kulttuuri- ja maahanmuuttajien kotoutumista edistäviin hankkeisiin. Leader-rahoitteisessa Kulttuuribuumi -hankkeessa esimerkiksi järjestetään erilaista kulttuuriharrastustoimintaa maaseudun lapsille ja nuorille. Kotiseutu kotoisaksi -hankkeessa taas tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista järjestämällä erilaista toimintaa ja tapahtumia, joissa maaseudun uudet ja vanhat asukkaat kohtaavat ja tutustuvat toisiinsa. Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura on myös toistaiseksi ainut Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa oleva eteläpohjalainen toimija. Kansainvälisessä WIR - Welcome and Integration for Refugees -hankkeessa tutustutaan muiden Euroopan maiden hyviin kotouttamiskäytäntöihin ja sovelletaan niitä mahdollisuuksien mukaan omalla alueella.

Maaseutuohjelman hankkeilla edistetään maakunnassamme myös maaseudun matkailua ja matkailureittejä. Messuilla mukana oli mm. SeAMkin Matka kasvuun -hanke, jossa tuetaan pienten matkailu- ja palvelualan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kehittymistä.  Kyrönjoen Koskihäjyjen Melontaelämys -hankkeessa taas on rakennettu Kyrkösjärven rantaan melontakeskusta sekä toteutettu Kyrönjoelle omaa vesielämysreittiä.  Pohjanmaan Liikunta- ja Urheilu Ry:n hallinnoimassa Kirkkotiet -hankkeessa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueille tuotetaan monimuotoinen kirkkotiekonsepti.

Kansainvälistymistä Erasmus+ ja Interreg -ohjelmien kautta

Paikallisten ja maakunnallisten kehittämishankkeiden ohella mukana oli suuri määrä myös kansainvälisiä hankkeita. Kansainvälisiä hankkeita toteutetaan alueellamme etenkin Erasmus+-ohjelman sekä Interreg -ohjelmien kautta.

Erasmus+-ohjelmaa hyödyntävät alueellamme etenkin oppilaitokset sekä nuorten liikkuvuuden osalta myös kuntien nuorisotoimet ja Leader-ryhmät. Messuilla mukana oli yhteensä kuusi (6) hanketta.  Koulutuskuntayhtymä Sedun pisteellä esiteltiin opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuushankkeita sekä kahta strategista kehittämishanketta.  SWIRL - Student Work Experience in Real Life -hankkeessa esimerkiksi edistetään eurooppalaisessa yhteistyössä opiskelijoiden siirtymistä työelämään mm. tukemalla opiskelijoiden urasuunnittelu- ja työelämätaitoja sekä vahvistamalla ammattiin opiskelevien nuorten ammatti-identiteettiä.  APPsolutely Competent -hankkeessa taas kehitetään IT-alan opiskelijoiden työnhakuun liittyvää osaamista etenkin digivalmiuksien ja kulttuurien välisen viestinnän osalta. Strategisia hankkeita toteutetaan monipuolisesti myös Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Mukana messuilla oli Seamkista mm. Prominence ja StartUp2 -hankkeet.

Seinäjoen kaupungin esittelypisteellä yhdessä Leader-rahoitteisen Kansainvälistä asukastoimintaa Seinäjoelle -hankkeen kanssa esittäytyi myös Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien nuorisotointen Eurooppalaisen Vapaaehtoispalvelun nuoret. EVS on Erasmus+-ohjelmaan kuuluva vapaaehtoispalvelu, jota etenkin kuntien nuorisotoimet ovat ahkerasti hyödyntäneet Etelä-Pohjanmaalla. Esittelypisteellä olikin mukana kolme nuorta, jotka suorittavat paraikaa vapaaehtoistyötä Seinäjoen ja Lapuan kunnissa.

Rakennerahasto-ohjelmien alueellisten budjettien kaventuessa nykyisellä ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaalla on määrätietoisesti aktivoiduttu alueiden välisten Interreg-hankkeiden hyödyntämisessä. Hankemessuilla esittäytyikin runsas määrä, yhteensä 14 kappaletta, Interreg-hankkeita. Yksi aktiivinen toimija kansainvälisissä hankkeissa on ollut EPTEK Ry, joka esitteli messuilla kahta kansainvälistä hanketta Nordic Telemedicine Center ja ProVaHealth -hankkeita. Merenkurkun alueella toimivan Botnia-Atlantica -ohjelmasta rahoitetussa NTC -hankkeessa on rakennettu Suomeen ja Ruotsiin etälääketiedettä esitteleviä keskuksia. Seinäjoen Mediwestillä sijaitsevassa huoneessa esitellään erityisesti kotihoitoon liittyvää etälääketieteen teknologiaa, kun taas Merenkurkun toiselle puolelle Uumajaan perustetussa keskuksessa näytteillä on erityisesti sairaalaympäristöissä toimivaa etälääketieteen teknologiaa. Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa ProVaHealth -hankkeessa taas edistetään Itämeren alueella toimivien Living labien yhteistyötä sekä helpotetaan myös terveysalan pk-yritysten tuotteiden ja palveluiden pääsyä osaksi Living labien toimintaa.

 

EPTEK Ry:n esittelypisteellä vieraat pääsivät tutustumaan myös Pyry-hoivarobottiin, joka reagoi silityksiin mm. ääntelemällä ja liikkeillä.

Messuilla esittäytyi myös Lapualla sijaitseva Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy, joka on viime vuosina ollut aktiivinen myös kansainvälisissä hankkeissa. Thermopoliksen pisteellä yleisö pääsi tutustumaan mm. ZeroCo2 ja LowTemp -hankkeisiin. Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetussa ZerCo2 -hankkeessa selvitetään nollaenergiarakentamisen parhaita käytäntöjä ja politiikkaa Euroopan alueilla.  Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa LowTemp -hankkeessa taas kehitetään kaukolämpöverkkoja kohti matalan lämpötilan eli ns. neljännen sukupolven verkkoja. Thermopolis Oy:n pisteellä esiteltiin myös maaseutuohjelmasta rahoitettua VISU - Liiketoimintaa lämmöstä -hanketta, jossa taas vaihdetaan tietoa lämpöyrittäjyyteen, metsäenergian hyödyntämiseen ja energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa virolais-suomalaisessa yhteistyössä.  

Etelä-Pohjanmaan liiton pisteellä esillä olivat kaikki 7 liitossa käynnissä olevaa kansainvälistä hanketta. Hankkeissa kehitetään mm. maaseudun digitaalisia palveluja (ERUDITE), maaseudun liikenneratkaisuja (MAMBA), pk-yritysten kiertotaloutta (CESME), ruokahävikkiratkaisuja (Ecowaste4Food), uusiutuvaa yhteisöenergiaa (Co2mmunity), ruokaketjun innovatiivisuutta (NICHE) ja älykkään erikoistumisen strategian toteuttamista (EmpInno).

EP-liiton pisteellä esittelyssä oli seitsemän Interreg-hanketta. Ruoalla lastatulla kuorma-autolla demonstroitiin ruokahävikin syntymistä Suomessa. Tiesitkö, että Suomen kotitalouksissa syntyy vuosittain 7800 kuorma-autollista ruokahävikkiä?

Eurooppa-päivän ja hankemessujen innoittamana EU-tietokeskus toteuttaa huhti-toukokuun aikana juttusarjaa EU-rahoituksesta, joissa esitellään tarkemmin alueella toimivia rahoitusohjelmia ja niiden hyödyntämistä. Jutut kootusti EU-tietokeskuksen  nettisivuilla: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus.

Teksti: Hanna Meriläinen

Kuvat: Susanna Anttila

0 kommenttia
30 / 04 / 18

Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden tukijana ja syrjäytymisen ehkäisijänä

  • 0

Euroopan sosiaalirahaston hankkeilla tuetaan työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä muun muassa osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Ohjelman tuilla pyritään edistämään esimerkiksi tasa-arvoa, ehkäisemään syrjäytymistä, kehittämään osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia sekä kehittämään myös järjestelmiä, jotka helpottavat esimerkiksi työmarkkinoiden toimintaa tai aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Ohjelma kuuluu osaksi Suomen rakennerahasto-ohjelmaa 2014–2020 yhdessä Euroopan aluekehitysrahaston kanssa. Euroopassa ohjelman budjetti on yhteensä 121 miljardia euroa, josta Suomeen on allokoitu hieman yli 1 miljardi ja Etelä-Pohjanmaalle edelleen noin 13 miljoonaa euroa. Sosiaalirahastonkin suhteen Etelä-Pohjanmaa saa rahoitusta moniin maakuntiin nähden melko vähäisesti. Etelä-Pohjanmaata vähemmän ESR-rahoitusta saa ainoastaan kolme maakuntaa, Etelä-Karjala, Pohjanmaa ja Kanta-Häme.

Taulukko1

Taulukko 1: Rakennerahasto-ohjelman 2014–2020 alueellinen rahoitus (EAKR + ESR). Lähde: Harri Ahlgren, Työ- ja elinkeinoministeriö, PP-esitys 23.3.2018.

Ohjelman painopisteet Etelä-Pohjanmaalla

Ohjelmasta rahoitettavat toimenpiteet on jaoteltu kolmeen toimintalinjaan, joita ovat: työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Ensimmäiseksi mainitussa toimintalinjassa tavoite on tuottaa ja kehittää työllistymisen tukemisen malleja sekä yksilöllisiä tukitoimia eri toimijoiden yhteistyönä. Keskiössä ovat etenkin alle 30-vuotiaiden ammattiin valmistuvien ja valmistuneiden siirtymät sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat yli 54-vuotiaat työttömät. Hankkeilla kehitetään mm. työllistymistä tukevien toimijatahojen yhteistyötä sekä kehitetään monikanavaisia neuvonta- ja ohjauspalveluita tukemaan työllistymistä. Myös mikro- ja pk-yrityksissä työskenteleville voidaan järjestää täydennyskoulutusta, kehittää uudistumista ja muutosvalmiutta lisäävää osaamista sekä työssä jaksamista parantavia toimintamalleja ja palveluja.

Ohjelma toisessa toimintalinjassa pyritään kehittämään koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista mm. lisäämällä opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja kasvusuuntautunutta ajattelutapaa yrittäjyyteen eri koulutusasteilla. Hankkeilla edistetään esmierkiksi toisella ja korkea-asteella opiskelevien siirtymisen sujuvuutta koulutusasteelta toiselle sekä työelämään. Samalla hankkeilla on  lisätty myös opintojen aikaista työelämäyhteistyötä sekä kehitetty uusia, vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja. Kolmannessa toimintalinjassa taas tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien työmarkkinoille pääsyä edistävien sekä syrjäytymistä ehkäisevien palvelumallien ja verkostojen kehittämistä.

Ohjelman hyödyntäminen Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaalla ohjelmaa rahoitetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Kuluneella ohjelmakaudella maakunnassamme ESR-hankkeita on rahoitettu tähän mennessä noin 6 miljoonalla eurolla. Rahoitettuja hankkeita on ollut 19, joista 15 on edelleen käynnissä. Hanketoteuttajia ovat olleet mm. Etelä-Pohjanmaan kunnista Seinäjoki ja Alavuden kaupunki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, Vaasan yliopisto, Rytmi-instituutti ja Seinäjoen elävän musiikin yhdistys.

ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija, Johanna Latvalan mukaan alueella kaivattaisiin edelleen hankkeita, joissa kehitetään mm. nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työmarkkinoille pääsyä edistäviä palvelumalleja ja verkostoja. -Tarve olisi myös työelämävalmiuksien, elämänhallinnan ja työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääville hankkeille, Latvala kertoo. Eurooppa-päivänä 9.5. järjestettävillä EU-hankemessuilla mukana on lähes puolet tällä hetkellä käynnissä olevista hankkeista.

Ohjaamot ja Preppaamo nuorten työllistymisen tukena

Sosiaalirahaston hankkeilla on kuluneella ohjelmakaudella tuettu erityisesti nuorten työllistymistä edistäviä hankkeita. Etelä-Pohjanmaalla käynnistyi vuoden 2017 alussa maakunnallinen Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hanke, jonka tavoitteena on ollut luoda ohjaamoiden verkostomalli vaikeassa asemassa olevien nuorten tueksi koko maakunnan alueelle. Hanketta hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja siihen kuuluu 13 Etelä-Pohjanmaan kuntaa, jotka jakautuvat yhteensä seitsemään alueeseen. Ohjaamot ovat kaikille alle 30-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille tarkoitettuja ohjaus- ja neuvontapisteitä, joissa on tarjolla monialaista palvelua. Ohjaamot yhdistävät siis esimerkiksi oppilaitosten, TE-palveluiden, kunnan nuorisotyön, työllistymisen ja yritysten palveluita. Päätavoitteena on erityisesti nuorten työllisyyden ja kouluttautumisen tukeminen.

Ohjaamot ovat valtakunnallista toimintaa, joka on päätetty vakinaistaa Suomeen. Toiminnan taustalla on kolme ministeriötä (TEM, STM ja OKM) ja se on osa hallituksen ajamaa nuorisotakuuta. Suomessa toimiikin tällä hetkellä noin 50 Ohjaamoa. Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen ohjaamo aukesi tammikuussa 2018 Ilmajoelle ja toinen maaliskuussa 2018 Kauhavalle. Vuoden mittaan Ohjaamo-toimintaa käynnistyy myös muillakin EP:n alueilla. Ohjaamo hanke on mukana Eurooppa-päivän hankemessuilla. Lisätietoa hankkeesta muun muassa Ohjaamoiden kansallisilla nettisivuilla sekä Facebookissa Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa sivustolla.  

Nuorten työllistymistä on edistetty myös Seinäjoen elävän musiikin yhdistyksen hallinnoimassa Preppaamo -hankkeessa. Hankkeessa alle 30-vuotiaille nuorille on luotu oppimisympäristö elävän musiikin kulttuuriympäristöön rytmikorjaamolle Seinäjoella. Preppaamo-toimintaan osallistuvat nuoret ovat päässeet kartuttamaan osaamistaan etenkin tapahtumatuotantoihin liittyvistä tehtävistä. Erilaisia osa-alueita ovat olleet mm. esitystekniikkaan, ravintolatyöhön, tapahtumatuotantoon, visuaaliseen viestintään, instrumentti- ja bändijohtamiseen sekä turvallisuuteen liittyvät tehtävät. Preppaamo-hanke päättyy toukokuussa 2018 ja hankkeen päättäjäisiä vietetään Eurooppa-päivän 9.5. Rytmikorjaamolla klo 14 lähtien. Eurooppa-päivän hankemessuilta onkin hyvä jatkaa matkaa Preppaamon päättäjäisiin. Onnistunut hanke on hakenut myös jatkorahoitusta, jonka pitäisi selvitä toukokuun 2018 aikana. Lisätietoa hankkeen toiminnasta Preppaamon sivuilta.

Digitaalisten valmiuksien kehittämistä

Sosiaalirahaston hankkeilla edistetään maakunnassamme myös niin työntekijöiden, työnhakijoiden kuin mikro- ja pk-yritysten digitaalisia valmiuksia. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa käynnissä olevassa Digivaattori -hankkeessa esimerkiksi pyritään nostaa valmistavan teollisuuden pk-yritysten tuottavuutta ja työnhyvinvointia lisäämällä mm. yritysten henkilöstön osaamista digitalisaation ja teollisen internetin mahdollisuuksista. Hankkeessa järjestetään koulutuksia sekä tuodaan esiin yritysten digitalisaation hyviä sovelluksia. Hanke hyödyntää erityisesti Seamkin Tekniikan yksikön teollisen internetin laboratorion osaamista ja teknologiaa, minkä kehittämistä on rahoitettu erityisesti myös aluekehitysrahoituksella. Digivaattori on mukana Eurooppa-päivän hankemessuilla ja sen toimintaan voi tutustua tarkemmin hankkeen kotisivuilta.

Digivaattorin lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä on meneillään naisten yrittäjyyttä ja johtajuutta tukeva Smart Ladies in Digital World -hanke. Hankkeessa on rakennettu malli naisopiskelijoiden ja yrittäjien yhteistyön pohjaksi, jossa on sivuttu erilaisia teemoja aihealueeseen liittyen. Malli on tiivistetty myös oppaaksi, johon voit tutustua täältä. Hankeaikana on järjestetty erilaisia työpajoja, luentoja ja haastatteluita teemaan liittyvistä asioista. Hankkeen päätösseminaari järjestetään toukokuun lopulla Seinäjoella, jossa kuullaan myös Saimi Hoyerin puheenvuoro yrittäjyydestä ja uskaltamisesta. Lisätietoa hankkeesta ja sen tapahtumista hankkeen blogista.

Digitaalisia valmiuksia kehitetään myös Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Sedun ja alueella toimivien -työpajojen STEP ON -yhteishankkeessa, jossa tavoitteena on kehittää etenkin opiskelijoiden ja työpajojen valmentautujien valmiuksia toimia erilaisissa digiympäristöissä nini opinnoissa, työnhaussa kuin työelämässä. Hankkeen tavoitteena on siis lisätä valmentautujien varmuutta erilaisten sähköisten palveluiden käytössä, kuten työnhaussa, yhteishauissa sekä KELAn ja verohallinnon palveluissa, henkilökohtaisen ohjauksen sekä erilaisten digityöpajojen kautta. Toiminta-aikana hankkeessa on järjestetty mm. erilaisia työnhaun digipajoja sekä DeeJee -koulutusta, jossa Sedun kolmannen vuoden opiskelijoita on opastettu työnhakuvideon tekemisessä ja ePortfolion hyödyntämisessä. Hankkeessa tuotetaan myös selkokielistä materiaalia sähköisten välineiden ja palveluiden hyödyntämisen tueksi. Tutustu hankkeen aikana tuotettuun materiaaliin täältä.

Moniammatillisten palveluiden kehittämistä

Etelä-Pohjanmaan TYP eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu toteuttaa Etelä-Pohjanmaan alueella OSMO-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää monialaisen palvelun maakunnallisia yhteistoimintamalleja. Kohderyhmänä hankkeessa ovat erityisesti työelämän ulkopuolella olevat aikuissosiaalityön ja monialaisen yhteispalvelun asiakkaat sekä heidän parissa toimivat työntekijät. Tavoitteena on luoda yhteiset käytännöt koko maakunnan alueelle myös tuleva maakuntauudistus silmällä pitäen. Käytäntöjä rakennetaan mm. asiakasosallisuuden edistämiselle ja asiakkaan osaamisen tunnistamiselle, palvelutarpeen arvioinnille, työ- ja toimintakyvyn selvittämiselle sekä tiedontuotannon menetelmille. Yhteistyötä tehdään mm. maakunnan kuntien, TE-palveluiden, Kelan, kehittäjäasiakkaiden sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Lisätiedot hankkeesta EPTYP:in nettisivuilta.

Teksti:
Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

Lue juttusarjan aikaisemmat jutut:

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Lue myös Kynäälyjä-blogikirjoitus EU:n hyödyistä:

Mitä hyötyä on EU:sta?

0 kommenttia
27 / 04 / 18

Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

  • 0

Euroopan aluekehitysrahasto, tai tuttavallisemmin EAKR, on yksi keskeisimmistä EU:n rahoitusohjelmista, josta myös Etelä-Pohjanmaa saa osansa. Ohjelman tavoitteena on parantaa työllisyyttä sekä edistää alueiden elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Ohjelman osuus EU:n koko budjetista on suurin, noin 280 mrd. euroa (43 %), josta noin 1,5 mrd. euroa ohjautuu Suomeen. Suomen EU-budjetista ohjelma kattaa kuitenkin vain enää noin 19 %, sillä Suomi luetaan Euroopan tasolla kehittyneimpiin maihin ja näin ollen myös rahoitusosuuskin on esimerkiksi Itä-Euroopan maihin huomattavasti pienempi. Etelä-Pohjanmaan yhteispotti rakennerahastoille on noin 43 miljoonaa euroa, josta noin 24 miljoonaa euroa on ohjattu aluekehitysrahaston hankkeisiin. Ohjelmasta rahoitetaan sekä yleisempiä kehittämishankkeita että erityisesti pk-yrityksille suunnattuja kehittämisavustuksia. Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan liitto hallinnoi rahoitusta yleisten kehittämishankkeiden osalta ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus yritysten kehittämisavustusten osalta. Lisäksi pieni potti rahoituksesta on osoitettu Business Finlandille tutkimushankkeiden rahoitukseen. Muutoin tuo 23 miljoonan euron potti on jaettu noin puoliksi yrityskohtaisten ja yleisten kehittämishankkeiden kesken.

Suomessa aluekehitysvaroja ohjataan kansallisen Kestävää kasvua ja työllisyyttä 2014–2020 - Suomen rakennerahasto -ohjelman kautta, johon kuuluu lisäksi myös Euroopan sosiaalirahasto-ohjelma. Alueellista kehittämistoimintaa ohjataan tarkemmin erilaisin suunnitelmin. Yritysrahoitusta koskevaa toimintaa on linjattu mm. Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategiassa ja yleisten kehittämishankkeiden rahoitusta taas vuosittain päivitettävässä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa.

Yritysavustukset auttavat pk-yrityksiä kasvamaan, uudistumaan ja kansainvälistymään

Ohjelmaan kuuluvia yritysten kehittämisavustuksia myönnetään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta osana Team-Finland verkoston toimintaa. Yritysten kehittämisrahoituksella rahoitetaan erityisesti pk-yritysten kasvua, uudistumista sekä kansainvälistymistä edistäviä hankkeita. Näiden lisäksi kehittämistoimenpiteiden ja investointien rahoituksessa on korostettu vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta. Käytännössä tukia voidaan myöntää kone- ja laiteinvestointeihin tai muihin kehittämistoimenpiteisiin, kuten uusien tuotteiden kehittämiseen, tuotannon tehostamiseen, johtamisjärjestelmien kehittämiseen tai uusien vientimarkkinoiden kartoittamiseen.

Kuluneella ohjelmakaudella ELY-keskuksesta on rahoitettu kehittämisavustuksia yli 9,5 miljoonaa euroa sekä energiatukia noin 1,6 miljoonaa euroa. Tästä rahoituksesta merkittävä osa on ollut kansallisesta määrärahasta rahoitettua osuutta ja maakuntaan ohjautuvan rahoituksen osuus on ollut noin 4,7 miljoonaa euroa. Tällä EAKR-osuudella on rahoitettu yli 50 hanketta, joiden kokonaiskustannukset ovat olleet yhteensä yli 26 milj. euroa. Kaikista myönnetyistä avustuksista noin 41 % on tukenut vähähiilisiä toimenpiteitä ja yleisesti rahoitetuilla toimenpiteillä on tavoiteltu vaikutuksiltaan noin 175 milj. euron liikevaihdon ja 105 milj. euron viennin kasvua.

Etelä-Pohjanmaalla tukia on myönnetty monipuolisesti erilaisiin toimenpiteisiin. Vuodesta 2017 kysyntä rahoitukselle on ollut kuitenkin hiljaisempaa ja vuonna 2017 hankkeita rahoitettiin vain noin 2,2 miljoonalla eurolla. Näistä yli 70 % kohdentui kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen ja noin 25 % vähähiilisyyttä ja energia- ja materiaalitehokkuutta edistäviin hankkeisiin. Etelä-Pohjanmaalla merkittäviä rahoitusta hyödyntäviä toimialoja ovat olleet perinteisesti metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistajat. Aktiivisia hyödyntäjiä ovat olleet myös puutuotealan yritykset.

- Tällä hetkellä rahoitettavaksi toivottaisiin etenkin pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen tähtääviä hankkeita sekä myös yritysten digitalisaatioon tai vähähiiliseen talouteen tähtääviä hankkeita. Uudistumisen tueksi tukea voidaan myöntää myös pienehköihin esiselvitys- tai valmisteluhankkeisiin kuten digiselvitysten tai kansainvälistymisstrategioiden tekemiseen, selventää yritysrahoituksen asiantuntija Leena Foudila Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Lisätietoja ELY-keskuksen myöntämästä rahoituksesta voit lukea täältä.

Kehittämishankkeet alueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Etelä-Pohjanmaan liitosta rahoitetaan yleisempiä kehittämishankkeita, joilla edistetään mm. osaamis- ja innovaatiokeskittymien sekä maakunnan elinkeinoelämää tukevia toimenpiteitä, kuten oppimis-, pilotointi- ja demonstraatioympäristöjen kehittämistä. Etelä-Pohjanmaan liiton EAKR-rahoituksesta kuluvalla rahoituskaudella rahoitusta on myönnetty yli 40 hankkeelle noin 5,84 miljoonalla eurolla. Kokonaisbudjetit näissä hankkeissa ovat olleet noin 8,71 miljoonaa euroa. Vähän yli kolmasosa hankerahoituksesta on myönnetty digitalisaatiota, IoT:tä ja robositaatiota edistäviin hankkeisiin. Noin viidesosa rahoituksesta on myönnetty kasvuyrittäjyyden ja yritysten toimintaympäristöjä kehittäviin hankkeisiin. Lisäksi lähes yhtä suuret potit ovat menneet agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien sekä korkeakouluyhteistyön ja TKI- ja innovaatioympäristöjen tukemiseen. Suurimmat hanketoteuttajat alueellamme ovat olleet Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, toisen asteen oppilaitokset, yliopistot sekä kunnalliset kehittämisyhtiöt. Etelä-Pohjanmaan liiton myöntämään rahoitukseen voi tutustua tarkemmin myös täältä.

Digitalisaation edistämistä teollisen internetin laboratoriossa

Yksi osittain aluekehitysrahoituksella aikaan saaduista saavutuksista alueellamme on Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä toimiva Seamk Digital Factory -nimellä kulkeva oppimiskeskus ja oppimisympäristö. Osaamiskeskusta alettiin kehittää jo edellisellä rahoituskaudella EAKR-hankkeella ja sen ympärille on rakennettu monenlaista toimintaa myös kuluvalla ohjelmakaudella. Osaamiskeskuksen yhteydessä toimii esimerkiksi teollisen internetin laboratorio, jonka perustamisessa avainroolissa on ollut kaksi aluekehitysrahaston hanketta, Tibori ja Kyberi. Tibori -investointihankkeella laboratorioon hankittiin tarvittava laitteisto ja ohjelmisto. Kyberissä taas hyödynnettiin Tiborissa hankittuja laitteistoja ja ohjelmistoja teollisen internetin oppimis- ja tutkimusympäristön luomiseksi.  Tiborin ja Kyberin tuloksiin voi tutustua mm. hanketuloskortti.fi -palvelusta täältä.

IOT

KUVA: Seamkin Teollisen internetin laboratorio on saanut myös kansainvälistä näkyvyyttä. Kuvassa kansainvälisen ERUDITE-hankkeen vieraat tutustuvat laboratorion toimintaan.

Sittemmin EAKR-hankerahoitusta osaamiskeskuksen ympärille on saatu muun muassa Ketterä teollisuus, IoT Compass Hub ja Pienrakentajan digiportaali -hankkeille. Ketterän teollisuuden hankkeessa tavoitteena on ollut herätellä alueen pk-yrityksiä digitalisaation ja teollisen internetin mahdollisuuksiin.  Viime syksynä alkaneessa IoT-Compass Hub -hankkeen tarkoituksena taas käynnistää osaamiskeskuksen ympärille hubi-toimintaa, josta voisivat hyötyä erityisesti alueen valmistavan teollisuuden pk-yritykset.

Pienrakentajan digiportaali -hankkeessa taas pyritään ratkaisemaan pienrakentamisen toimintaympäristön kohtaamia haasteita sekä kartoittaa teollisen internetin tarjoamia mahdollisuuksia. Hankkeen tavoitteena on laatia konsepti ja pilotti pienrakentajan digitaaliselle portaalille, joka kokoaa yhteen rakennushankkeiden aikana syntyvää tietoa ja parantaa tällä tavoin rakennushankkeiden laatua. Digiportaali arkistoi mm. suunnitelmat, viranomaisten ohjeet ja määräykset rakennusluvassa, rakennuskohteen valvontatiedot ja dokumentoinnit varsinaisesta rakentamisesta, tuotteista ja tuoteosista, elinkaaren aikana tapahtuvat huolto- ja korjaustyöt sekä energiankulutukseen liittyvät tiedot. Portaali yhdistää näin kattavasti rakennuttamisen, suunnittelun, viranomaisten, tuotevalmistajien sekä rakentamisen ja kiinteistön elinkaaren hallinnan. Hanke on mukana myös Eurooppa-päivän tapahtumassa Seinäjoen kaupungin kirjastolla, jossa voit tutustua mm. siihen, mitä kaikkea antureilla voidaan mitata omakotitalojen sisällä. Lisätietoja hankkeesta myös täältä.

Agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien kansainvälistymisen kehittämistä

Aluekehitysvaroja on suunnattu Etelä-Pohjanmaalla myös maakunnalle merkittävien agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien kehittämiseen. Eurooppa-päivänä hankemessuilla esittäytyvät mm. EU - E-P Foodnet ja FLEN -hankkeet, joissa molemmissa keskitytään elintarvikealan kehittämiseen ja etenkin alan kansainvälistymisen parantamiseen. Molemmat hankkeet ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikön toteuttamia hankkeita.

EU - E-P Foodnet -hankkeessa selvitetään mihin eurooppalaisiin ruokaverkostoihin Etelä-Pohjanmaan alueen toimijoiden kannattaisi lähteä entistä tiiviimmin mukaan. Tavoitteena on löytää oikeat verkostot, joiden pohjalle rakennetaan kumppanuuksia ja joiden kautta voitaisiin entistä tehokkaammin hyödyntää etenkin EU:n Itämeren alueelle kohdentamaa rahoitusta. Hanke on mukana järjestämässä myös Seinäjoella 11.–13.6.2018 järjestettävää ERIAFF-konferenssia, jossa teemana on tänä vuonna erityisesti tulevaisuuden ruokaturvallisuus. ERIAFF onkin yksi ruokateemaan keskittyvä Euroopan alueiden välinen verkosto, jossa myös Etelä-Pohjanmaan on mukana. ERIAFF-konferenssi on kaikille avoin ja ohjelmaan voit tutustua lisää mm. täältä.

FLEN-hankkeessa taas edistetään ruokaketjun koulutusvientiä viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Osana hanketta korkeakoulut ovat perustaneet yhteisen FLEN eli Food Learning Export Network -verkoston, joka vie suomalaista ruokaketjuosaamista koulutuksina ulkomaille. Kohdealueita ovat mm. Aasia, Lähi-itä ja Baltia. Hankkeen verkostossa kehitetään kansainvälisiin tarpeisiin räätälöityjä koulutuspaketteja, joilla parannetaan esimerkiksi yritysten vesi- ja ruokahygieniaosaamista ja taltutetaan lapsuusiän liikalihavuutta The Healthy Kids -konseptin avulla. Lisätietoja hankkeesta ja verkoston toiminnasta löytyy hankkeen kotisivuilta täältä.

Teksti: Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös