28 / 10 / 20

Näytön paikka

Koronakriisi on pysäyttänyt meidät kaikki. Olemme joutuneet hakemaan uusia toimintatapoja. Monilla on huolta tulevaisuudesta ja toimeentulosta. Raskaimpia taloudellisia iskuja on koettu erilaisissa palveluissa sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toiminnoissa.

Kukaan ei tiedä, milloin elämä palaa normaaliksi. Tuskinpa edes päädymme samanlaiseen maailmaan kuin ennen koronaa. Jotkin asiat muuttuvat pysyvästi – eivätkä kaikki huonompaan suuntaan. Tepsivän rokotteen myötä elämä kuitenkin elpyy jossakin vaiheessa.

Viheliäisen viruksen vaikutuksia lievitetään joka puolella maailmaa valtavilla elvytystoimilla. Rahoitusruiskeilla halutaan estää laajamittaiset vahingot taloudessa.

Myös Etelä-Pohjanmaalla tullaan lähivuosina käyttämään paljon EU:n elvytysrahoja. Nämä rahat on osattava suunnata viisaasti kestävään ja uudistavaan kasvuun. Niin kykenemme aikanaan nyt otettavan velkamme maksamaan.

Keskeinen haasteemme on hyödyntää ”ylimääräiset” rahat niin, että ne vahvistavat kilpailukykyämme. Helppoa teoriassa mutta mutkikasta käytännössä.

Vielä emme tiedä, paljonko rahaa Etelä-Pohjanmaalle on saatavissa EU:n elvytyspaketin kautta. Maakuntakiintiöitä ei kuitenkaan ole, vaan tukipotista kilpaillaan alueiden ja niiden hankkeiden välillä.

Sen tiedämme, että varoilla on tuettava vihreää siirtymää ja digitalisaatiota sekä parannettava tuottavuutta. Tukiohjelmaa koostavan valtiovarainministeriön mukaan nyt haetaankin ”rohkeata yhteisen tekemisen otetta”.

Pyrimme luonnollisesti vaikuttamaan Suomen ohjelman sisältöön ja painotuksiin. Virallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma toimitetaan EU:n komissiolle ensi vuoden alussa.

Sen jälkeen jatko on meidän kaikkien käsissä. Maakuntamme toimijoiden on hyödynnettävä tehokkaasti jaossa olevaa rahoitusta. Mukaan tarvitaan yritykset, kehittämisorganisaatiot, kunnat ja kaikki ne tahot, joille mahdollisuus siihen tarjoutuu.

Jo tällä hetkellä maakunnassamme on käytettävissä ennennäkemättömän paljon yritys- ja hankerahoitusta. Yrityksillämme on oiva tilaisuus investoida ja kehittää toimintojaan. Myös hanketoimijoille on tarjolla aiempaa enemmän eväitä alueemme kehittämiseen.

Etelä-Pohjanmaalla on mainiot mahdollisuudet nousta tästäkin kriisistä entistä vahvempana ja vetovoimaisempana. Jokainen meistä voi edesauttaa sitä jo nyt oman maakuntamme palveluita käyttämällä.

Maakuntamme on tunnettu, jopa kadehdittu, yrittäjyydestään. Täällä on rohkeutta ottaa haasteita vastaan ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Nyt meillä on näytön paikka.

 

Asko Peltola
Maakuntajohtaja

08 / 09 / 20

Uutta kohti

  • 0

 

Koronakesästä ollaan siirtymässä syksyä kohti. Salakavala virus vaanii vielä, mutta ainakin osittain sen kanssa on jo opittu elämään. Kättelemättömyydestä ja etäpalavereista on tullut arkipäivää. Suomi on kokonaisuutena selvinnyt pelättyä paremmin, ainakin toistaiseksi.

Ahdistavinta on epävarmuus. Samanlaista talouden äkkipysähdystä, kuin keväällä koimme, ei kukaan halua.

Teollisuuden näkymät ovat silti yhä sumeita. Kulttuuririennot käynnistyvät onnahdellen. Matkailualaa tuleva talvi hirvittää, vaikka kotimaiset kävijät toivatkin kesällä piristysruiskeen kevättalven romahduksen jälkeen. Sote-henkilöstö työskentelee jatkuvasti kovan paineen alla.

Elämä kuitenkin jatkuu. Erilaisena, uuteen aikaan sovitettuna. Joka puolella maapalloa haetaan toimintatapoja, joilla epidemian tuhoja lievennetään ja samalla avitetaan maailmantaloutta jaloilleen.

Myös Euroopan unionissa on tehty päätöksiä piristämään jäsenmaiden talouksia. Heinäkuulla pääministerit sopivat valtavasta paketista, niin sanotusta elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF). Suomi valmistelee parhaillaan omaa suunnitelmaansa sille tulevasta noin 2,5 miljardin euron osuudesta.

Tukea tullaan lähivuosina kohdistamaan erityisesti ilmastotoimiin, TKI-toimintaan sekä digitaalisuuden ja kestävän infrastruktuurin kehittämiseen. Nämä satsaukset vihreään talouteen eivät saa olla väistyvien toimintojen saattohoitoa vaan panostuksia innovaatioihin ja uuteen kasvuun.

Korona on iskenyt varsinkin vientivetoiseen Länsi-Suomeen. EU:n komission toukokuussa tekemän tilannekuvan mukaan Länsi-Suomi on yksi Euroopan haavoittuvimpia alueita koronakriisistä johtuvan talouden taantuman vuoksi. Myös eteläpohjalaiset yritykset, jotka toimivat alihankkijoina isoille vientiyhtiöille, ovat saaneet tämän karusti tuta.

Etelä-Pohjanmaalla aloimme jo keväällä pohtia, miten maakuntamme nousee kriisistä entistä ehompana. Olemme valmistelleet laajassa yhteistyössä EPKEksi kutsuttua suunnitelmaa, ”Etelä-Pohjanmaa koronasta eteenpäin”.

EPKEn kautta muodostamme yhteistä tilannekuvaa. Sen pohjalta haemme keinoja alueemme talouden elvyttämiseen. Tuossa työssä on oleellista hyödyntää kattavasti kaikki rahoituslähteet, joita maakuntaamme on tarjolla.

Nyt on aika suuntautua uutta kohti. Elvyttäminen on kytkettävä elinkeinoelämämme ja teollisuutemme uudistamiseen. Se onnistuu panostamalla TKI-toimintaan, koulutukseen, digitalisaatioon ja ympäristöllisesti kestävään kasvuun. Saavutettavuuden parantamista unohtamatta.

Etelä-Pohjanmaa on historiansa aikana mennyt monesta ahdingosta läpi. Koronaepidemiastakin tulemme selviämään. Itse edesautamme sitä toimimalla vastuullisesti ja oman alueemme yritysten palveluita käyttämällä.

 

Koronatonta ja toimeliasta syksyä!

Asko Peltola
Maakuntajohtaja

0 kommenttia
07 / 09 / 20

Interreg muutoksessa: näkemiin Botnia Atlantica – tervetuloa pohjoinen yhteistyö

  • 0

Eteläpohjalaiset toimijat ovat päättyvällä Euroopan unionin ohjelmakaudella olleet aktiivisia Interreg Botnia Atlantica -ohjelmassa. Rahoitusta reiluun kymmeneen innovaatio-, ympäristö-, elinkeino- tai kuljetushankkeeseen on hyvillä hakemuksilla pystytty saamaan mukavasti. Yhteistyöverkostot Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Västerbottenin, Västernorrlandin ja Nordlandin alueilla ovat vahvistuneet.

Samaan aikaan pohjoisempana on toiminut Interreg Nord -ohjelma, mikä on kattanut Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Norrbottenin, Taalainmaan, Västernorrlannin, Jämtlannin, Västerbottenin, Hedmarkin, Nordin, Nordlandin, Tromssan ja Finnmarkin alueet tai niiden osia. Saamenmaa on luonnollisesti ollut osa Nord-ohjelmaa.

Uudella ohjelmakaudella näiden kahden ohjelman toiminta-alueet yhdistetään uuden ”Interreg Suomi,Ruotsi, Norja” -ohjelman alle - ohjelman lopullista nimeä ei vielä ole päätetty. Etelä-Pohjanmaan liitto kävi keskustelua myös Interreg Central Baltic -ohjelman kanssa siihen siirtymisestä, mutta tämä vaihtoehto ei toteutunut.

Uuden ohjelman valmistelu on jo alkanut nimeämällä sen ohjelmointikomitea, joka kokoontuu ensimmäisen kerran 8.9. Jokaisella alueella on komiteassa yksi varsinainen ja yksi varajäsen. Etelä-Pohjanmaalta varsinainen jäsen on Etelä-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja Antti Saartenoja. Ohjauskomitean kokous päättää ohjelman varsinaista kirjoitustyötä koordinoivat tahot sekä työskentelyn alustavan aikataulun. Komission hyväksyttäväksi valmis ohjelma lähetetään kevään 2021 aikana. Kaikki mukana olevat alueet ja niiden keskeiset toimijat voivat antaa palautetta ohjelman painopisteistä, tavoitteista ja sisällöistä kirjoitusprosessin aikana erikseen ilmoitettavina ajankohtina.

Ohjelma-alueen laajeneminen eteläpohjalaisille toimijoille ehkä hieman uusiinkin suuntiin tarjoaa sekä haasteita että mahdollisuuksia. Nyt on hyvä hetki alkaa kartoittaa ja vahvistaa verkostoja koko uuden ohjelman toiminta-alueella. Etelä-Pohjanmaan kannalta tärkeät kehittämisteemat halutaan sisällyttää myös uuteen Interreg -ohjelmaan, ja alueen toimijoiden toivotaan antavan aktiivisesti palautetta ohjelmasta sen kirjoitusprosessin aikana.  

Teksti: Pia Kattelus

Lisätiedot:

Antti Saartenoja
suunnittelujohtaja
antti.saartenoja(at)etela-pohjanmaa.fi

Pia Kattelus
kansainvälisten asioiden päällikkö
pia.kattelus@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
03 / 06 / 20

Lämmintä tuulta

  • 0

Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään. Eivät niin. Eivät ilmoiltaan, eivätkä muutenkaan. Kulunut kevät on ollut myös aluekehittämistehtävien osalta poikkeuksellinen. Silloin kun ”kentällä” on erityisen suuria haasteita, silloin tulitukijat toimivat. Niin myös Etelä-Pohjanmaan liitto.

Toisin kuin maaliskuun puolenvälin tienoilla ajateltiin, kaikki normaalit toiminnot jatkuivat uusin työmenetelmin. Uuden EU-ohjelmakauden valmistelu erilaisine näkökulmineen jatkui tiiviisti. Rahoituksenjakoon vaikuttamisen lisäksi Etelä-Pohjanmaan liitto piti yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa esillä kaupunkikehittämisen merkitystä myös yliopistokeskuskaupunkien osalta. Tämä edunvalvonta osui maaliin, ja uudella EU-ohjelmakaudella myös Seinäjoki pääsee mukaan ekosysteemisopimusmenettelyyn.

Nykyisten maakuntaohjelmien vertaisarviointi päätettiin toteuttaa suunnitellusti, ja Etelä-Pohjanmaa sai arviointikohteekseen Pirkanmaan. Etelä-Pohjanmaan aluekehittäjät laittoivat arvioitsijahatut päähän ja ryhtyivät toimeen tutustuen perin pohjin naapurimaakunnan suunnitteluasiakirjoihin ja prosesseihin. Arviointihavainnot ovat mielenkiintoisia ja antavat eväitä tuleviin prosesseihin paitsi arvioitavalle maakunnalle myös arvioitsijamaakunnalle.

Etelä-Pohjanmaan vaihtoehtoisiin tulevaisuuskuviin vuodelle 2050 saatiin todellista tuntumaa kansainvälisen terveyskriisin iskiessä yhteiskunnan kaikkiin toimintoihin, mikä toi uutta näkökulmaa skenaarioiden laadintaan. Skenaariot valmistuivat ja toimivat nyt erinomaisena tulevaisuusikkunana maakunnan toimijoiden suunnittelu- ja varautumistyössä.

Ensimmäisinä koronaetäpäivänä saimme maakuntien liittoihin päätöksen uudesta kansallisesta aluekehitysrahoituksesta. Tämä sisälsi mahdollisuuden koronapainotukseen, mihin Etelä-Pohjanmaan liitossa tartuttiin. Tätä seurasi kuntien näkemyksien kartoitus siitä, mitä kentällä todella tarvitaan. Poliittiset päätöksentekijät olivat ajan hermolla, ja uusilla sähköisillä välineillä hoituen maakuntahallitus suuntasi kokonaisuuteen maakunnan liiton talousarviosta saman suuruisen summan kuntarahaa. Kasassa oli puolen miljoonan euron potti tukemaan kuntien tekemää etulinjan työtä yritysten auttamiseksi. Taustalla töitä tehtiin lainsäädännön tulkinnan, ohjeiden ja lomakkeiden valmistelun sekä hakijoiden neuvonnan ja ohjauksen parissa.

Hankkeiden rahoituspäätöksiä valmisteltaessa toimintaympäristön muutos vaikutti merkittävästi sekä päätösvalmisteluun että käynnissä olevien hankkeiden muutostarpeisiin. Elämme jatkossa koronan jälkeistä elämää kaikessa kehittämisessä. Toimintaympäristön muutokset ovat niin merkittäviä, että Etelä-Pohjanmaan liiton toimistolla avattiin nopeutetulla aikataululla koronavaikutusten elpymiseen kohdistuva rakennerahasto-ohjelman hankehaku, joka on auki juhannukseen saakka.

Ravintola-, matkailu-, palvelu- ja luovat alat ovat olleet vastaanottamassa yhtä rajuimmista koronan aiheuttamista iskuista. Etelä-Pohjanmaan liitto päätti heti tilannekuvan hahmottuessa avata kehittämisrahaston rahoituksen kohdistuen niille kulttuuritoimijoille, joihin koronavaikutukset ovat välittömästi kohdentuneet. Rahoitusta oli haussa 80 000 euroa ja hakemuksia saapui 97 kappaletta. Hakijoita oli todella paljon liikkeellä.

Suomen Yrittäjät on nostanut esille, että maakuntiin tarvitaan selviytymissuunnitelmat, joissa etsitään ratkaisuja ja työkaluja koronakriisistä selviytymiseen. Tähän aloitteeseen on tarttunut jo 14 maakuntaa, Etelä-Pohjanmaa mukaan lukien. Etelä-Pohjanmaan liitossa onkin kriisin ensimmäisistä päivistä lähtien muodostettu ja ylläpidetty ajantasaista tilannekuvaa. Keskiössä ovat elinkeinoelämän, työllisyyden ja osaamisen näkökulmat.

Nämä kaikki ja paljon muuta ovat aktiivisessa valmistelussa aluekehittämisasiantuntijoiden pöydällä.

Lämmintä tuulta ja voimaa tuleviin päiviin, viikkoihin ja kuukausiin!

 

Heli Seppelvirta
aluekehitysjohtaja

 

 

 

0 kommenttia
29 / 04 / 20

Pientä valoa koronatunnelin päähän

  • 0

Korona kurittaa erityisesti yrityksiä, jotka toimivat ravitsemus-, palvelu- ja matkailualoilla, erikoiskaupassa sekä luovilla aloilla. Sulkutoimien takia monen toiminta on käytännössä pysähdyksissä. Tieto suurempien kesätapahtumien peruuntumisesta vaikeuttaa tilannetta entisestään koko kesäsesongin ajan ja tuntuu kipeästi myös Etelä-Pohjanmaalla.

Poikkeuksiakin toki on; grillauskaasuostoksilla todistin omin silmin ruuhkaa paikallisen rautakaupan parkkipaikalla. Kuulemma asiakkaita riittää, kun remontointiin ja sisustamiseen on yllättäen muilta menoilta vapautunutta aikaa ja omia karanteenikoloja halutaan muokata viihtyisämmiksi. Samoin täystyöllistettyjä ovat monet ohjelmistoyritykset, kun kaikki kynnelle kykenevät pyrkivät nyt perustamaan verkkokauppoja. 

Ruokaketju pyörii, mutta osin poikkeavalla valikoimalla. Ravintoloiden ja suurtalouksien toimitukset ovat minimissään, mutta kotona valmistettavan ruuan osuus on kasvanut. Valmistavassa teollisuudessa tilanteet vaihtelevat, ja vaikutukset saattavat näkyä vasta viiveellä.

Turhauttavaa ja surullista tilanteessa on se, että moni menestyvä ja kehittyvä yritys saattaa mennä nurin ilman omaa syytään. Tähän ei ole Etelä-Pohjanmaalla varaa, koska pienten yritysten merkitys työllistäjänä ja koko talouden kannalta on niin suuri.

Yritysten ohella kunnat ovat joutuneet tiukan paikan eteen. Niiden on pitänyt nopeasti organisoida omaa toimintaansa sekä tuottaa palveluitaan uudella tavalla ja uusissa kanavissa. Terveydenhuolto on eturintamassa pandemiatilanteessa. Etäopetus piti panna pystyyn lennossa. Kuntien taloudessa on jo valmiiksi tiukkaa, ja siihen tilanteeseen kriisi tuo kauaskantoisia seurauksia. Huoli yrityksistä on suuri myös kunnissa.

Erilaisia ratkaisuja yritysten auttamiseen tässä tilanteessa on yritetty löytää ja samalla huomattu, ettei normaalioloissa toimimaan viritetty koneisto ja lainsäädäntö aina mahdollista sellaisia tukitoimia, joilla ratkaistaisiin yritysten akuutteja ongelmia, kuten maksettaisiin kiinteitä kustannuksia.

Tukea ja apua on silti saatavilla, mutta pienen yrityksen näkökulmasta tukiviidakko on melkoinen. Julkisuudessa ryöpsähtänyt, osin asiaton keskustelu voi myös pelottaa. Osaamista ja vähän ennakkoluulojen hälventämistä siis tarvitaan, jotta avun pariin osataan hakeutua ja löytää juuri se omalle yritykselle tarkoitettu ja sopiva väline. Myös tietoa on saatavilla, mutta se pitää kyetä suodattamaan, jotta löytää olennaisen viestin.

Etelä-Pohjanmaan liitto on pyrkinyt tekemään sen, mitä tehtävissä on koronakriisin vaikutusten lieventämiseksi. Siksi kansallinen rahoituspotti eli AKKE-rahoitus kohdennettiin kokonaan kuntien haettavaksi ja käytettäväksi lisäresurssina yritysten rinnalla kulkemiseen.

Rahoituksen turvin ammattilaiset voivat kiteyttää muun muassa edellä mainittua tietotulvaa, neuvoa yrityksiä ja ohjata oikean avun piiriin. Sen avulla voidaan myös vahvistaa yritysten osaamista, jotta mahdollisuudet kriisistä selviämiseen olisivat paremmat. Eikä vähätellä voi myöskään henkisen tuen ja vertaistuen merkitystä. Tärkeää on, ettei yritys ja ihminen sen takana jää tässä tilanteessa yksin.

 

Sanna Puumala
kehittämisasiantuntija

0 kommenttia
19 / 02 / 20

”Mitä niillä EU-hankkeilla oikein on saatu aikaan?”

  • 0

Otsikossa oleva kysymys esitetään meille hankemaailmassa mukana oleville usein – ja tietysti aivan oikeutetusti. Niin tärkeä kuin kysymys onkin, vastaus siihen on harvinaisen hankalasti muotoiltavissa yksinkertaiseksi mitattavaksi lopputulemaksi.

Meidän täytyy kuitenkin yrittää viestiä EU-hankkeiden vaikuttavuudesta nykyistä paremmin pelkästään jo sen takia, että kyse on yhteisten varojen käytöstä. Käytettävissä oleva euromäärä ei ole aivan mitätön. Rahoitusohjelmat sovitaan aina seitsemäksi vuodeksi kerrallaan, ja vuosina 2014–2020 Etelä-Pohjanmaalle on kiintiöity EU-ohjelmien julkista rahoitusta kaiken kaikkiaan reilusti yli 200 miljoonaa euroa. Tästä karkeasti ottaen hieman yli puolet tulee kolmesta EU-rahastosta, ja toinen puoli on valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusta.

Tämän lisäksi hyödynnettävissä ovat vielä lukuisat EU:n rahoituslähteet, joista myönnetään rahoitusta kilpailussa pärjääville kansainvälisille hankkeille. Näitäkin rahoja Etelä-Pohjanmaalla on onnistuttu jonkin verran hyödyntämään. Myös yksityistä rahoitusta sitoutuu hankkeisiin huomattavia määriä.

Koska hankkeet ovat hyvin erilaisia, myös aikaansaannokset vaihtelevat paljon. Rahoitusta myönnetään muun muassa yksittäisten yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin, kylien, maaseudun ja maaseudun elinkeinojoen kehittämiseen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja -ympäristöjen edistämiseen sekä työllistymisen ja osallisuuden parantamiseen. Hankkeissa voidaan testata ja kehittää uusia toimintatapoja, ja silloin pitää hyväksyä myös se, että joskus epäonnistutaan. Kun ollaan luomassa uutta, hyvä tulos voi joskus olla myös kokeilemalla huomata, mikä ei toimi.

Koska erilaisten asioiden parissa pakertavia hankkeita on niin kovin monenlaisia, on mahdotonta yrittää vetää aikaansaannoksia lyhyesti yhteen. Tai jos sitä yrittää, päätyy luettelemaan edellä olevassa kappaleessa kirjoitetulla tavalla ylätason käsitteillä tekstiä, joka ei tee oikeutta yksittäisille mielenkiintoisille hankkeille – siihen, mitä tapahtuu esimerkiksi kansainvälistyvissä tai uutta liiketoimintaa kehittävissä yrityksissä, opiskelijoiden työelämäyhteyksien parantamisessa, kylien asukkaiden elinympäristössä ja osaamisessa tai työelämän kelkkaan mukaan yrittävien henkilöiden elämässä.

Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskus onkin ottanut erilaisen lähestymistavan EU-hankkeissa tehtävän työn esille tuomiseksi. Maaliskuussa järjestetään kolme kaikille avointa EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtumaa eri puolilla maakuntaa. Kukin kolmesta tilaisuudesta painottuu yhteen keskeiseen teemaan, joka on ollut vahvana mukana jo tällä EU-ohjelmakaudella ja joka varmasti tulee entisestään korostumaan tulevalla kaudella. Teemat ovat ympäristö ja ilmasto (Alajärvi), työ ja osaaminen (Seinäjoki) sekä digitalisaatio (Kauhajoki). Tavoitteena on käydä keskustelua näistä tärkeistä teemoista ja esitellä eri tavoin konkreettisesti teemoihin liittyvää hanketyötä.

 

Heli Rintala
kehittämispäällikkö

 

Katso tarkemmin tietoa tilaisuuksista:

 

 

0 kommenttia
11 / 10 / 19

Parempi Suomi erilaisille alueille - vahdittava tavoite

  • 0

Rinteen hallitus valmistelee parhaillaan aluekehittämispäätöstä, joka täsmentää hallitusohjelman aluekehittämisen näkökulmia. Aluekehittämispäätös on ministeriöille väline tarkastella alueita poikkihallinnollisesti, ja toisaalta asiakirja antaa maakunnille raamit aluekehittämiselle. Päätös valmistellaan hallituskausittain, ja se valmistuu vuoden vaihteeseen mennessä.

Mitä aluekehittämispäätöksellä oikeastaan tavoitellaan ja miten päätös konkreettisesti näyttäytyy alueilla? Näistä asioista keskusteltiin Seinäjoella järjestetyillä valtakunnallisilla aluekehittämispäivillä 8−9.10.2019.

Aluekehittämispäätöksen painopisteet ovat tuttuja. Näitä ovat 1) ilmastonmuutos, 2) saavutettavuus ja sujuva arki, 3) elinkeinoelämän uudistaminen ja innovaatiotoiminta, 4) osaaminen, työn murros, jatkuva oppiminen sekä 4) osallisuus ja hyvinvointi. Painopisteet ovat Etelä-Pohjanmaalle osuvia ja tärkeitä.

Aluekehittämispäätöksessä tunnistetaan erilaisia aluetyyppejä. Päätöksessä on kohtalaisen voimakas painotus kaupunkipolitiikkaan. On tärkeää, että aluekehittämispäätöksessä ei valita ”voittaja-alueita”, vaan päätöksen tulee antaa eväitä kaiken tyyppisten alueiden kehittämiselle.

Etelä-Pohjanmaalla on kiinnitetty huomiota siihen, että maakuntakeskus Seinäjoki ei ole tämänhetkisten tietojen mukaan mukana missään kaupunkikehittämisen toimenpiteessä. Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta on olennaista, että aluekehittämispäätöksessä mainittu sopimuksellisuus on hallittua ja tasapuolista.

Aluekehittämispäätös nostaa esille myös seutukaupungit. Seutukaupunkeja voisi kuvailla Suomen elinvoiman selkärangaksi. Seutukaupunkien joukkoon kuuluvat Etelä-Pohjanmaalta Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka ja Ähtäri. Lisäksi aluetyyppinä on kuvattu Etelä-Pohjanmaalle tärkeä maaseutu.

Aluekehittämispäätöksen myötä pyritään tunnistamaan paremmin kunkin alueen erityispiirteet. Tavoitellaan sitä, että valtiolla ja maakunnilla on samanlaiset näkemykset alueen keskeisimmistä isoista kehittämistarpeista. Tähän liittyen suunnitellaan säännöllisiä aluekehittämiskeskusteluja valtion ja kunkin maakunnan kanssa. Tällä toimintatavalla haastetaan myös valtio mukaan alueen kehittämistoimiin.

Aluekehittämispäätöksellä pyritään lisäämään eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä valtioneuvostossa. Vahva viesti jatkovalmistelulle on pääseminen ulos ministeriöputkien siiloista. Vain tällä tavoin valtioneuvostossa kyetään kohtaamaan alueet kokonaisuutena.

Maakuntien liitoilla on suuri rooli aluekehittämisen kokonaisuuden hahmottamisessa ja yhteistyön mahdollistamisessa. Yhteisen tahtotilan muodostaminen isoista kehittämisasioista on tärkeää Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden kehitykselle.

 

Heli Seppelvirta
aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
20 / 02 / 19

Monimuotoista kaupunkipolitiikkaa

  • 0

Maailmanlaajuisena kehityssuuntana on jo pitkään ollut väestön, työpaikkojen, yritysten, tutkimustoiminnan ja yleisen kuhinan keskittyminen suuriin kaupunkeihin. Suomesta puuttuvat varsinaiset metropolit ja raaka kansainvälinen kilpailu haastaa myös meikäläisiä isompia kaupunkeja, jotka ovatkin koonneet voimansa, Helsinki etunenässä, ns. C 21-verkostoksi, jossa on mukana myös maakuntakeskus Seinäjoki. Verkosto pyrkii muun muassa vahvistamaan kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.

Avaus kaupunkipolitiikan vahvistamiseksi on myös seutukaupunkiohjelma ja pienemmän kokoluokan kaupunkien rakentama oma seutukaupunkiverkosto. Ne tuovat keskusteluun paikallisuuden ja monimuotoisemman kaupunkipolitiikan näkökulman. Verkostossa on mukana 54 kaupunkia ja se toimii kumppanina kaupunkiensa palveluiden, tutkimuksen ja yritystoiminnan kehittämisessä ja edunvalvonnassa. Verkosto itse määrittelee seutukaupungit seuraavasti: Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia (seutukeskus) tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntien keskuksia. Seutukaupungit muodostavat kuntarakenteen perustan. Ne ovat sujuvan elämän keskuksia, joissa työn ja perheen sekä monipuolisen ja laadukkaan vapaa-ajan yhdistäminen on helppoa ja mutkatonta. Etelä-Pohjanmaalta verkostossa ovat mukana Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka ja Ähtäri.

Kesällä 2018 julkaistu seutukaupunkiohjelma puolestaan tarjoaa työkalupakin seutukaupunkien kehittämiseen. Taustalla on vuonna 2015 eduskunnan tarkastusvaliokunnan huomion kiinnittyminen seutukaupunkien elinvoimaisuuteen ja taloudelliseen pärjäämiseen ja kaupunkineuvos Antti Rantakokon ministeriöiden toimeksiannosta tekemä selvitys seutukaupunkien taloudellisesta elinvoimaisuudesta ja siitä, miten seutukaupungit pääsisivät nykyistä paremmin osaksi talouskasvua. Selvitys luovutettiin lokakuussa 2017 ja yhtenä sen toimenpide-ehdotuksista oli erillisen, yli hallituskausien jatkuvan seutukaupunkiohjelman laatiminen. Ohjelma valmistui kesäkuussa 2018. Se rakentuu kolmesta elementistä: omaehtoinen kehittäminen, sopimuksellisuus–kumppanuus sekä verkostokehittäminen.

Seutukaupunkiohjelman keskeinen sisältöteema on osaavan työvoiman saatavuus. Se on muodostunut tämän ajan mantraksi, joka on täyttä totta kaikkialla Suomessa varsinkin nyt taloudellisesti vauhdikkaamman ajan jäljiltä. Pula työvoimasta tarkoittaa hyvin usein myös estettä yritystoiminnan kehittymiselle ja kasvulle. Ongelmaa ratkaistaessa suuret kaupungit ja pienet kaupungit, unohtamatta maaseutumaisempia alueita, ovat samoilla apajilla, mutta keinot ovat erilaisia. Myös resurssit toimeenpanoon ovat erilaiset.

Tässä suhteessa seutukaupunkien edunvalvonta on kantanut hedelmää, kun valtioneuvosto osoitti vuoden 2019 talousarviossa erillisen 3 miljoonan euron määrärahan verkostohankkeisiin, jotka edistävät seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta. Ns. seutu-AIKO-rahoituksen haku on parhaillaan avoinna 15.3.2019 saakka ja Etelä-Pohjanmaan liitto on sopinut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa toimivansa erillishaun rahoittavana viranomaisena. Hankkeet tulevat kohdentumaan neljään teemaan, jotka myös ilmentävät keinovalikoimaa ongelman ratkaisemiseksi. Tarkoituksena on luoda joustavia koulutusmalleja koulutuksen saavutettavuuden ja osuvuuden parantamiseksi, tukea työllistämistä julkisten palveluntarjoajien ja yritysten yhteistyöllä, edistää ulkomaisen työvoiman ja kansainvälisten osaajien rekrytointia sekä rakentaa seutukaupunkien yritysverkostojen yhteistyötä.

Hankkeet ovat laajoja verkostohankkeita ulottuen Kemijärveltä Raaseporiin ja Lieksasta Kristiinankaupunkiin. Niissä konkretisoituvat myös kaikki seutukaupunkiohjelman elementit. Seutukaupunkien keskuudessa näyttää vallitsevan innostunut tunnelma ja toimeen on tartuttu tehokkaasti. Hankesuunnitelmia valmistellaan parhaillaan. Aikaa käytännön toteutukseen on noin kaksi vuotta ja tavoitteena on, että hankkeissa käyttöönotetut uudet toimintamallit jäävät elämään ja niitä voidaan hyödyntää koko verkoston piirissä myös hankekauden jälkeen.

Odotukset ovat varmasti korkealla hankkeiden ja niiden tulosten suhteen. Eikä tässä vielä kaikki, sillä arvatenkin seutukaupunkien tavoitteena on edelleen lujittaa verkostoaan ja kasvattaa painoarvoaan niin, että monimuotoinen kaupunkipolitiikkaa saa jatkoa myös tulevalla hallituskaudella.

Ajankohtaisia väläyksiä seutukaupunkien todellisuudesta voi lukea Sujuvan elämän seutukaupungit -blogisarjasta.

Sanna Puumala
kehittämissuunnittelija

 

0 kommenttia
22 / 08 / 18

Koheesiokohinaa ja rakennerahastorätinää

  • 0

Tuleeko Etelä-Pohjanmaalle rakennerahastorahoitusta jatkossa? Kuinka paljon ja minkälaisten asioiden edistämiseen? Minkälaisia reunaehtoja hankkeiden toteuttamisessa on?

Konkreettisia kysymyksiä, joihin suurelta osin vastaukset ovat vielä jatkovalmistelun takana. Kuitenkin isojen suuntaviivojen muodot ovat nyt hahmotettavissa, kun komissio julkisti kesän kynnyksellä ehdotuksensa EU-budjetista ja rakennerahastoasetuksista.

Ensimmäiseen alussa esitettyyn kysymykseen voinee jo turvallisin mielin vastata, että kyllä tulee. Ehdotus muodostaa Suomen kannalta kohtuullisen pohjan neuvotteluille. Suomi on yksi harvoista maista, joissa koheesiorahoitus ehdotuksen mukaan jopa kasvaisi hienoisesti, kun kaiken kaikkiaan EU-tasolla rahoitus laskisi noin 10 %. Suurimmat, jopa yli 20 % leikkaukset kohdistuisivat Puolaan, Baltiaan ja Unkariin. Niiden osalta kyse on isoista rahoista, joten saapa nähdä, miten asian kanssa lopulta käy, kun päätösten on synnyttävä yksimielisesti.

Komissio siis julkaisi ehdotuksensa maakohtaisesta jaosta poikkeuksellisesti jo tässä vaiheessa. Jako perustuu yhä suurelta osin BKT:hen henkeä kohti, mutta siihen sisältyy myös uusia kriteerejä, kuten nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, ilmastonmuutos ja maahanmuuttajien vastaanotto.

Laskentaan liittyy vielä monia epävarmuuksia, joten tarkkojen euromäärien laskeminen suuralue- eli NUTS2-tasolla on edelleen vaikeaa. Alustavasti näyttäisi kuitenkin siltä, että Länsi-Suomen suuralueen rakennerahastopotti, jonka EU-rahan osuus tällä kaudella oli kansallisten ohjelmien osalta noin 161 milj. €, tulisi jonkin verran kasvamaan.

Kansallinen valmistelu vaatii pohjakseen monia poliittisia päätöksiä. Jaetaanko varat pääasiassa esimerkiksi maakunnittain vai painottuvatko valtakunnalliset toimet? Kun suuraluetason jako on selvillä, miten rahoitus jaetaan maakuntien kesken? Etelä-Pohjanmaalla BKT on suuralueen alhaisin. Koulutustasossakin ollaan takamatkalla. Sen sijaan työttömyys ja työllisyysaste, jotka edelliskausien jaossa ovat painottuneet voimakkaasti, nostavat Etelä-Pohjanmaan toiseen äärilaitaan.

Interreg-ohjelmien jatkuminen huolettaa

Sisällöllisesti esille nousevat samat kattoteemat kuin kuluvallakin kaudella: EAKR:ssa älykäs ja vähähiilinen Eurooppa, ESR:ssa työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus. Hallinnointiin kaavaillaan kevennyksiä, mutta on vielä vaikea hahmottaa, miten ne tulevat vaikuttamaan ruohonjuuritasolla hankkeissa.

Jos kansallisissa ohjelmissa lähtökohtatilanne näyttääkin tässä vaiheessa ennakko-odotuksiin nähden kohtuulliselta, niin eurooppalaiseen Alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen eli ns. Interreg-ohjelmiin liittyvät uudistukset ovat herättäneet huolta. Mikäli komission ehdotukset etenevät alkuperäisessä muodossaan, tarkoittaisi se nykymuotoisen eurooppalaisen alueellisen yhteistyön supistumista. Uusia komponentteja on suunniteltu tilalle, mutta niiden vaikutukset vaativat vielä jatkoselvittelyä.

Edessä on vielä mutkia ja vääntöä. On uumoiltu, että päätökset venyisivät Suomen puheenjohtajakaudelle eli vuoden 2019 loppupuoliskolle asti. Ratkaisuja odotellessa ja niihin vaikuttamisen ohella voimme keskittyä kuluvan kauden tehokkaaseen loppuunsaattamiseen. Liiton EAKR-haku on auki 5.10.2018 saakka!

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
20 / 08 / 18

Juttusarja EU-rahoituksesta Osa 5: Paikallista maaseudun kehittämistä Leader-yhdistysten kautta

  • 0

Osa Euroopan maaseuturahaston rahoituksesta ohjataan alueille paikallisten Leader-kehittämisyhdistysten kautta. Etelä-Pohjanmaalla toimii nykyisellä kaudella neljä paikallista kehittämisyhdistystä, joita ovat Leader Aisapari Lapuan, Kauhavan ja Järvi-Pohjanmaan alueella, Leader Liiveri Seinäjoen seudulla, Leader Kuudestaan kuusiokuntien alueella sekä Leader Suupohja Suupohjan alueella.  Suomessa Leader-ryhmiä on yhteensä 54 ja koko Euroopassa yli 2000. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leader-toimintaan on ohjattu kuluvalla kaudella noin 300 miljoonaa euroa. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmille tästä ohjautuu noin 24 miljoonaa euroa.  Kuntarahan ja yksityisen rahan huomioiden Leader-ryhmien yhteisbudjetti kuluvalla kaudella on noin 46 miljoonaa euroa.

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät

Kehittämistoimintaa ohjaavat paikalliset strategiat

Leader-ryhmien kehittämistoiminnasta rahoitetaan yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita sekä yrityshankkeita. Useimmiten paikallisten yhdistysten rahoituksesta noin puolet on ohjattu yleishyödyllisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin ja puolet yrityshankkeisiin.  Tuet vaihtelevat kahdestakymmenestä yhdeksäänkymmeneen prosenttiin (20–90 %). Rahoituskelpoisia ovat mm. yhdistykset, alle 10 henkilötyövuotta työllistävät yritykset, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt. Hankkeiden tulee vastata erityisesti paikallisen Leader-yhdistyksen kehittämistavoitteisiin. Paikallisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi Leader-rahoitusta voidaan myöntää alueiden väliseen tai kansainväliseen kehittämistoimintaan.

Aisaparin kehittämisstrategia Merkki päällä! on koottu yhdessä alueen toimijoiden kanssa ja sen tavoitteena on vetovoimainen, omavarainen ja vahva alue, jossa osataan tehdä yhteistyötä ja luotetaan toisiin. Kehittämisen kärkiä ovat alueen elinvoimaisuus, paikallisten yhteisöjen identiteetin vahvistaminen sekä luonto ja luonnonvarat puhtaan ruuan, energian ja elinympäristön tuottajina. Strategiaan voi tutustua tarkemmin täältä.

Leader Kuudestaan kehittämisstrategia on nimeltään Elävä maaseutu - Hyvinvoinvat Ihmiset ja nimensä mukaisesti  tavoitteena on edistää alueen hyvinvointia, yrittäjyyttä ja tunnettuutta. Lisäksi tavoitteena on edistää myös kansainvälistymistoimenpiteitä.  Strategia on tarkemmin jaettu kahteen painopistealueeseen, joita ovat kehittyvät elinkeinot ja yrittäjyys sekä asuminen, ihmiset ja ympäristö. Strategiaan voi tutustua tarkemmin täältä.

Suupohjan paikallisessa Uudet tuulet -kehittämisstrategiassa tavoitteena on elinvoimainen ja innovatiivinen maaseutualue, joka tarjoaa yrittäville ja yritteliäille asukkailleen ajanmukaiset palvelut viihtyisässä asuinympäristössä. Kehittämisen painopisteitä ovat pienyrittäjyys ja työpaikat, biotalous ja kestävät energiaratkaisut, digitaalinen Suupohja, kylien kehittäminen ja peruspalvelut sekä aktiivinen asukas. Strategiaan voit tutustua tarkemmin täältä.

Seinäjoen seudulla toimivan Leader Liiverin kehittämisstrategia on nimeltään Pysyy ja paranoo. Kehittämistyön visiossa Liiverin alue on täynnä elämää ja tekemisen meininkiä. Ihmiset, yritykset ja yhteisöt hyödyntävät alueen vahvuuksia monipuolisesti ja uskaltavat luoda myös uutta. Strategia rakentuu neljälle  painopisteelle, joita ovat rakas kotiseutu ja vireämmät yhteisöt, rohkeat yritykset ja uudistuvat elinkeinot, hyvinvoiva ympäristö ja terveellisempi elämä sekä ruokaa läheltä ja makuja elämään. Tutustu strategiaan täältä. Liiverin strategiaan sisältyy myös seinäjoen keskustan kehittäminen, jota rahoitetaan kuitenkin muilla kuin maaseuturahaston varoilla. Keskusta-alueen strategiaan voi tutustua täältä.

Esimerkkejä kuluvalta kaudelta Leader Liiverin toiminta-alueelta

Seinäjoen seudulla toimiva Leader Liiveri on yksi maakunnan aktiivisista Leader-ryhmistä ja se toimii tarkemmin Jalasjärven, Ilmajoen ja Seinäjoen alueilla. Noin puolet Liiverin rahoituksesta on ohjattu erilaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin ja puolet yritystukiin. Yleishyödyllisiä kehittämishankkeita on kuluvalla kaudella ollut tähän mennessä 18 kappaletta ja yleishyödyllisiä investointeja on taas rahoitettu yhteensä 17. Näiden lisäksi on rahoitettu kaksi koulutus- ja tiedonvälityshanketta, kolme teemahanketta, kuusi yhteistyötoimenpidehanketta ja yksi yritysryhmähanke.  Rahoitettuja hankkeita on ollut yhteensä siis 37, joiden yhteisbudjetti on noin ollut 3,4 miljoonaa euroa.

Liiverin suunnittelija Telle Lemetyinen avaa Leader-rahoituksen ja etenkin kehittämishankkeiden parhaita puolia seuraavasti:

-  Maaseuturahoituksen paras puoli on ollut erityisesti se, että myös yhdistykset ja pienet toimijat pääsevät kehittämiseen mukaan. Näin saadaan alueen osaamispääoma tehokkaasti ja kattavasti käyttöön. Hankkeet ovat hienolla tavalla tukeneet ihmisten omaehtoista tekemistä ja synnyttäneet paljon sellaistakin toimintaa, joka ei välttämättä näy suoraan hankkeen tuloksissa. On ollut myös hienoa huomata, kuinka osaaminen kehittämistyössä on alueella kasvanut ja pikku hiljaa on opittu hakemaan ja hyödyntämään myös muita rahoituksia, Telle kertoo.

Yksi oivallinen esimerkki Liiverin rahoittamista hankkeista on melontaseura Kyrönjoen Koskihäjyjen Melontaelämys -hanke, jossa on tuettu paitsi uuden melontaelämyskeskuksen rakentamista Kyrkösjärven rantaan myös melontareitin tuottamista Kyrkösjärven vesille. Melontareitin yhteydessä on nimetty myös Kyrkösjärven saaria ja kartoitettu Kyrkösjärven syntyhistoriaa. Pohjanmaan liikunta- ja urheilu Ry:n hallinnoimassa Kirkkoreitit-hankkeessa taas kartoitetaan ja dokumentoidaan historiallisia kirkkoteitä ja pyritään rakentamaan niiden yhteyteen erilaista matkailu- ja virkistystoimintaa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueille. Hanketta toteutetaan Liiverin lisäksi myös Kyrönmaalla toimivan Leader Yhyres Ry:n alueella ja on näin esimerkki myös alueiden välisestä hankkeesta.

Melontareittikyltti

KUVA: Kyrkösjärven melontareitin opastaulu oli esillä Eurooppa-päivän hankemessuilla Seinäjoen kirjastolla 9.5.

Liiverin rahoittamissa hankkeissa on edistetty myös paikallisten asukkaiden kulttuuri- ja harrastetoimintaa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran Kulttuuribuumi-hankkeessa tarjotaan maaseudun lapsille ja nuorille säännöllistä ja ohjattua kulttuuritoimintaa omilla nuorisoseurantaloilla. Hanketta toteutetaan myös Leader Suupohjan alueella. Seinäjoen kaupungin toteuttamassa Kansainvälistä asukastoimintaa -hankkeessa taas innostetaan kaupungin asukkaita kansainvälisyyteen ja luodaan uusia mahdollisuuksia kansainvälistyä asukastasolla. Hankkeessa tuodaan näkyväksi alueen kansainvälistä toimintaa sekä järjestetään erilaisia tapahtumia aihepiirin ympärillä. Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen ystävyysseurojen kanssa. 

Vapaa-ajan harraste- ja kulttuuritoiminnan ohella rahoitetaan myös elinkeinojen kehittämistä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteuttamassa 3D-lehmä -hankkeessa on kehitetty uutta teknologiaa hyödyntävän karjatalouden tarkkailusysteemi ja edistää erityisesti maatilojen digitaalisia innovaatioita. 

Toinen puoli Liiverin rahoituksesta menee yritystukiin, joita on kuluvalla kaudella rahoitettu noin 1,1 miljoonalla eurolla. Omarahoitus huomioiden näiden hankkeiden volyymi on ollut yli 4 miljoonaa euroa. Tukea on toukokuuhun 2018 mennessä myönnetty 47 yritykselle, joista 70 % on ollut alkavia yrityksiä. Alkavien yritysten lisäksi Liiverissä pyritään tukemaan erityisesti uudistuvia ja innovatiivisia yrityksiä.

-  Tässä olemmekin onnistuneet melko hyvin. Etelä-Pohjanmaan yritystutkijat ovat mm. todenneet käynnillään Liiverissä, että täältä meiltä on rahoitettu maakunnan innovatiivisimmat yritystuet, kertoo suunnittelija Telle Lemetyinen.

Tuettavien yritysten toimialat vaihtelevat suuresti, mutta viime aikoina etenkin palvelualat ovat erottuneet. Rahoituksella on tuettu esimerkiksi salibandy-, kuntosali- ja fysioterapiatoimintaa sekä myös perhekoteja. Näiden lisäksi on rahoitetut jonkin verran mm. hevostoimialaa. Suuruudeltaan perustamistuet ovat noin 20 000 euroa ja investointituet 15 000 euroa.

 QMAX Areena

KUVA: Yksi mielenkiintoinen esimerkki yritystukirahoituksesta on ollut Tanelinrannassa sijaitseva Qmax-salibandyhalli. Tutusu hallin yritystarinaan täältä.

Teksti ja kuvat: Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

Lue juttusarjan aikaisemmat jutut:

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä

Osa 4: Maaseuturahaston yritys- ja hanketuet Etelä-Pohjanmaan maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä

 

Leader Logo

Maaseuturahasto

 EDIC EP            

 

 

 

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös