22 / 08 / 18

Koheesiokohinaa ja rakennerahastorätinää

  • 0

Tuleeko Etelä-Pohjanmaalle rakennerahastorahoitusta jatkossa? Kuinka paljon ja minkälaisten asioiden edistämiseen? Minkälaisia reunaehtoja hankkeiden toteuttamisessa on?

Konkreettisia kysymyksiä, joihin suurelta osin vastaukset ovat vielä jatkovalmistelun takana. Kuitenkin isojen suuntaviivojen muodot ovat nyt hahmotettavissa, kun komissio julkisti kesän kynnyksellä ehdotuksensa EU-budjetista ja rakennerahastoasetuksista.

Ensimmäiseen alussa esitettyyn kysymykseen voinee jo turvallisin mielin vastata, että kyllä tulee. Ehdotus muodostaa Suomen kannalta kohtuullisen pohjan neuvotteluille. Suomi on yksi harvoista maista, joissa koheesiorahoitus ehdotuksen mukaan jopa kasvaisi hienoisesti, kun kaiken kaikkiaan EU-tasolla rahoitus laskisi noin 10 %. Suurimmat, jopa yli 20 % leikkaukset kohdistuisivat Puolaan, Baltiaan ja Unkariin. Niiden osalta kyse on isoista rahoista, joten saapa nähdä, miten asian kanssa lopulta käy, kun päätösten on synnyttävä yksimielisesti.

Komissio siis julkaisi ehdotuksensa maakohtaisesta jaosta poikkeuksellisesti jo tässä vaiheessa. Jako perustuu yhä suurelta osin BKT:hen henkeä kohti, mutta siihen sisältyy myös uusia kriteerejä, kuten nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, ilmastonmuutos ja maahanmuuttajien vastaanotto.

Laskentaan liittyy vielä monia epävarmuuksia, joten tarkkojen euromäärien laskeminen suuralue- eli NUTS2-tasolla on edelleen vaikeaa. Alustavasti näyttäisi kuitenkin siltä, että Länsi-Suomen suuralueen rakennerahastopotti, jonka EU-rahan osuus tällä kaudella oli kansallisten ohjelmien osalta noin 161 milj. €, tulisi jonkin verran kasvamaan.

Kansallinen valmistelu vaatii pohjakseen monia poliittisia päätöksiä. Jaetaanko varat pääasiassa esimerkiksi maakunnittain vai painottuvatko valtakunnalliset toimet? Kun suuraluetason jako on selvillä, miten rahoitus jaetaan maakuntien kesken? Etelä-Pohjanmaalla BKT on suuralueen alhaisin. Koulutustasossakin ollaan takamatkalla. Sen sijaan työttömyys ja työllisyysaste, jotka edelliskausien jaossa ovat painottuneet voimakkaasti, nostavat Etelä-Pohjanmaan toiseen äärilaitaan.

Interreg-ohjelmien jatkuminen huolettaa

Sisällöllisesti esille nousevat samat kattoteemat kuin kuluvallakin kaudella: EAKR:ssa älykäs ja vähähiilinen Eurooppa, ESR:ssa työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus. Hallinnointiin kaavaillaan kevennyksiä, mutta on vielä vaikea hahmottaa, miten ne tulevat vaikuttamaan ruohonjuuritasolla hankkeissa.

Jos kansallisissa ohjelmissa lähtökohtatilanne näyttääkin tässä vaiheessa ennakko-odotuksiin nähden kohtuulliselta, niin eurooppalaiseen Alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen eli ns. Interreg-ohjelmiin liittyvät uudistukset ovat herättäneet huolta. Mikäli komission ehdotukset etenevät alkuperäisessä muodossaan, tarkoittaisi se nykymuotoisen eurooppalaisen alueellisen yhteistyön supistumista. Uusia komponentteja on suunniteltu tilalle, mutta niiden vaikutukset vaativat vielä jatkoselvittelyä.

Edessä on vielä mutkia ja vääntöä. On uumoiltu, että päätökset venyisivät Suomen puheenjohtajakaudelle eli vuoden 2019 loppupuoliskolle asti. Ratkaisuja odotellessa ja niihin vaikuttamisen ohella voimme keskittyä kuluvan kauden tehokkaaseen loppuunsaattamiseen. Liiton EAKR-haku on auki 5.10.2018 saakka!

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
20 / 08 / 18

Juttusarja EU-rahoituksesta Osa 5: Paikallista maaseudun kehittämistä Leader-yhdistysten kautta

  • 0

Osa Euroopan maaseuturahaston rahoituksesta ohjataan alueille paikallisten Leader-kehittämisyhdistysten kautta. Etelä-Pohjanmaalla toimii nykyisellä kaudella neljä paikallista kehittämisyhdistystä, joita ovat Leader Aisapari Lapuan, Kauhavan ja Järvi-Pohjanmaan alueella, Leader Liiveri Seinäjoen seudulla, Leader Kuudestaan kuusiokuntien alueella sekä Leader Suupohja Suupohjan alueella.  Suomessa Leader-ryhmiä on yhteensä 54 ja koko Euroopassa yli 2000. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leader-toimintaan on ohjattu kuluvalla kaudella noin 300 miljoonaa euroa. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmille tästä ohjautuu noin 24 miljoonaa euroa.  Kuntarahan ja yksityisen rahan huomioiden Leader-ryhmien yhteisbudjetti kuluvalla kaudella on noin 46 miljoonaa euroa.

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät

Kehittämistoimintaa ohjaavat paikalliset strategiat

Leader-ryhmien kehittämistoiminnasta rahoitetaan yleishyödyllisiä kehittämis- ja investointihankkeita sekä yrityshankkeita. Useimmiten paikallisten yhdistysten rahoituksesta noin puolet on ohjattu yleishyödyllisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin ja puolet yrityshankkeisiin.  Tuet vaihtelevat kahdestakymmenestä yhdeksäänkymmeneen prosenttiin (20–90 %). Rahoituskelpoisia ovat mm. yhdistykset, alle 10 henkilötyövuotta työllistävät yritykset, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt. Hankkeiden tulee vastata erityisesti paikallisen Leader-yhdistyksen kehittämistavoitteisiin. Paikallisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi Leader-rahoitusta voidaan myöntää alueiden väliseen tai kansainväliseen kehittämistoimintaan.

Aisaparin kehittämisstrategia Merkki päällä! on koottu yhdessä alueen toimijoiden kanssa ja sen tavoitteena on vetovoimainen, omavarainen ja vahva alue, jossa osataan tehdä yhteistyötä ja luotetaan toisiin. Kehittämisen kärkiä ovat alueen elinvoimaisuus, paikallisten yhteisöjen identiteetin vahvistaminen sekä luonto ja luonnonvarat puhtaan ruuan, energian ja elinympäristön tuottajina. Strategiaan voi tutustua tarkemmin täältä.

Leader Kuudestaan kehittämisstrategia on nimeltään Elävä maaseutu - Hyvinvoinvat Ihmiset ja nimensä mukaisesti  tavoitteena on edistää alueen hyvinvointia, yrittäjyyttä ja tunnettuutta. Lisäksi tavoitteena on edistää myös kansainvälistymistoimenpiteitä.  Strategia on tarkemmin jaettu kahteen painopistealueeseen, joita ovat kehittyvät elinkeinot ja yrittäjyys sekä asuminen, ihmiset ja ympäristö. Strategiaan voi tutustua tarkemmin täältä.

Suupohjan paikallisessa Uudet tuulet -kehittämisstrategiassa tavoitteena on elinvoimainen ja innovatiivinen maaseutualue, joka tarjoaa yrittäville ja yritteliäille asukkailleen ajanmukaiset palvelut viihtyisässä asuinympäristössä. Kehittämisen painopisteitä ovat pienyrittäjyys ja työpaikat, biotalous ja kestävät energiaratkaisut, digitaalinen Suupohja, kylien kehittäminen ja peruspalvelut sekä aktiivinen asukas. Strategiaan voit tutustua tarkemmin täältä.

Seinäjoen seudulla toimivan Leader Liiverin kehittämisstrategia on nimeltään Pysyy ja paranoo. Kehittämistyön visiossa Liiverin alue on täynnä elämää ja tekemisen meininkiä. Ihmiset, yritykset ja yhteisöt hyödyntävät alueen vahvuuksia monipuolisesti ja uskaltavat luoda myös uutta. Strategia rakentuu neljälle  painopisteelle, joita ovat rakas kotiseutu ja vireämmät yhteisöt, rohkeat yritykset ja uudistuvat elinkeinot, hyvinvoiva ympäristö ja terveellisempi elämä sekä ruokaa läheltä ja makuja elämään. Tutustu strategiaan täältä. Liiverin strategiaan sisältyy myös seinäjoen keskustan kehittäminen, jota rahoitetaan kuitenkin muilla kuin maaseuturahaston varoilla. Keskusta-alueen strategiaan voi tutustua täältä.

Esimerkkejä kuluvalta kaudelta Leader Liiverin toiminta-alueelta

Seinäjoen seudulla toimiva Leader Liiveri on yksi maakunnan aktiivisista Leader-ryhmistä ja se toimii tarkemmin Jalasjärven, Ilmajoen ja Seinäjoen alueilla. Noin puolet Liiverin rahoituksesta on ohjattu erilaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin ja puolet yritystukiin. Yleishyödyllisiä kehittämishankkeita on kuluvalla kaudella ollut tähän mennessä 18 kappaletta ja yleishyödyllisiä investointeja on taas rahoitettu yhteensä 17. Näiden lisäksi on rahoitettu kaksi koulutus- ja tiedonvälityshanketta, kolme teemahanketta, kuusi yhteistyötoimenpidehanketta ja yksi yritysryhmähanke.  Rahoitettuja hankkeita on ollut yhteensä siis 37, joiden yhteisbudjetti on noin ollut 3,4 miljoonaa euroa.

Liiverin suunnittelija Telle Lemetyinen avaa Leader-rahoituksen ja etenkin kehittämishankkeiden parhaita puolia seuraavasti:

-  Maaseuturahoituksen paras puoli on ollut erityisesti se, että myös yhdistykset ja pienet toimijat pääsevät kehittämiseen mukaan. Näin saadaan alueen osaamispääoma tehokkaasti ja kattavasti käyttöön. Hankkeet ovat hienolla tavalla tukeneet ihmisten omaehtoista tekemistä ja synnyttäneet paljon sellaistakin toimintaa, joka ei välttämättä näy suoraan hankkeen tuloksissa. On ollut myös hienoa huomata, kuinka osaaminen kehittämistyössä on alueella kasvanut ja pikku hiljaa on opittu hakemaan ja hyödyntämään myös muita rahoituksia, Telle kertoo.

Yksi oivallinen esimerkki Liiverin rahoittamista hankkeista on melontaseura Kyrönjoen Koskihäjyjen Melontaelämys -hanke, jossa on tuettu paitsi uuden melontaelämyskeskuksen rakentamista Kyrkösjärven rantaan myös melontareitin tuottamista Kyrkösjärven vesille. Melontareitin yhteydessä on nimetty myös Kyrkösjärven saaria ja kartoitettu Kyrkösjärven syntyhistoriaa. Pohjanmaan liikunta- ja urheilu Ry:n hallinnoimassa Kirkkoreitit-hankkeessa taas kartoitetaan ja dokumentoidaan historiallisia kirkkoteitä ja pyritään rakentamaan niiden yhteyteen erilaista matkailu- ja virkistystoimintaa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueille. Hanketta toteutetaan Liiverin lisäksi myös Kyrönmaalla toimivan Leader Yhyres Ry:n alueella ja on näin esimerkki myös alueiden välisestä hankkeesta.

Melontareittikyltti

KUVA: Kyrkösjärven melontareitin opastaulu oli esillä Eurooppa-päivän hankemessuilla Seinäjoen kirjastolla 9.5.

Liiverin rahoittamissa hankkeissa on edistetty myös paikallisten asukkaiden kulttuuri- ja harrastetoimintaa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran Kulttuuribuumi-hankkeessa tarjotaan maaseudun lapsille ja nuorille säännöllistä ja ohjattua kulttuuritoimintaa omilla nuorisoseurantaloilla. Hanketta toteutetaan myös Leader Suupohjan alueella. Seinäjoen kaupungin toteuttamassa Kansainvälistä asukastoimintaa -hankkeessa taas innostetaan kaupungin asukkaita kansainvälisyyteen ja luodaan uusia mahdollisuuksia kansainvälistyä asukastasolla. Hankkeessa tuodaan näkyväksi alueen kansainvälistä toimintaa sekä järjestetään erilaisia tapahtumia aihepiirin ympärillä. Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen ystävyysseurojen kanssa. 

Vapaa-ajan harraste- ja kulttuuritoiminnan ohella rahoitetaan myös elinkeinojen kehittämistä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteuttamassa 3D-lehmä -hankkeessa on kehitetty uutta teknologiaa hyödyntävän karjatalouden tarkkailusysteemi ja edistää erityisesti maatilojen digitaalisia innovaatioita. 

Toinen puoli Liiverin rahoituksesta menee yritystukiin, joita on kuluvalla kaudella rahoitettu noin 1,1 miljoonalla eurolla. Omarahoitus huomioiden näiden hankkeiden volyymi on ollut yli 4 miljoonaa euroa. Tukea on toukokuuhun 2018 mennessä myönnetty 47 yritykselle, joista 70 % on ollut alkavia yrityksiä. Alkavien yritysten lisäksi Liiverissä pyritään tukemaan erityisesti uudistuvia ja innovatiivisia yrityksiä.

-  Tässä olemmekin onnistuneet melko hyvin. Etelä-Pohjanmaan yritystutkijat ovat mm. todenneet käynnillään Liiverissä, että täältä meiltä on rahoitettu maakunnan innovatiivisimmat yritystuet, kertoo suunnittelija Telle Lemetyinen.

Tuettavien yritysten toimialat vaihtelevat suuresti, mutta viime aikoina etenkin palvelualat ovat erottuneet. Rahoituksella on tuettu esimerkiksi salibandy-, kuntosali- ja fysioterapiatoimintaa sekä myös perhekoteja. Näiden lisäksi on rahoitetut jonkin verran mm. hevostoimialaa. Suuruudeltaan perustamistuet ovat noin 20 000 euroa ja investointituet 15 000 euroa.

 QMAX Areena

KUVA: Yksi mielenkiintoinen esimerkki yritystukirahoituksesta on ollut Tanelinrannassa sijaitseva Qmax-salibandyhalli. Tutusu hallin yritystarinaan täältä.

Teksti ja kuvat: Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

Lue juttusarjan aikaisemmat jutut:

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä

Osa 4: Maaseuturahaston yritys- ja hanketuet Etelä-Pohjanmaan maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä

 

Leader Logo

Maaseuturahasto

 EDIC EP            

 

 

 

 

 

0 kommenttia
06 / 05 / 18

Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 4: Maaseuturahaston yritys- ja hanketuet Etelä-Pohjanmaan maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä

  • 0

Suomen ja myös Etelä-Pohjanmaan kannalta merkittävin EU-rahoitusohjelma on Euroopan maaseuturahasto. Ohjelma vastaa yli 67 % eli 5,7 mrd. € Suomen koko EU-budjetista. Suuri osa rahoituksesta on viljelijätukia, joita ohjataan enemmän kansallisesti ja tarveperusteisesti. Niiden osuus budjetista on nykyisellä ohjelmakaudella yli 4,2 mrd. euroa, mikä vastaa noin kolmea neljäsosaa ohjelman koko budjetista. Toiseksi suurin osuus, noin 11 % budjetista menee yritys- ja hanketukiin, jotka on jaettu ohjelmakauden alussa maakunnallisesti. Etelä-Pohjanmaan osuus tästä 621 miljoonan euron budjetista on noin 57,2 miljoonaa euroa, mikä on muihin maakuntiin nähden varsin merkittävä. Suomen maakunnista vain Pohjois-Pohjanmaa saa rahoitusta Etelä-Pohjanmaata enemmän. Kolmanneksi suurin osuus rahoituksesta ohjataan maatalouden rakennetukiin, jotka vastaavat noin 7 % koko budjetista. Rakennetukien maakunnalliset määrärahat päätetään vuosittain maa- ja metsätalousministeriössä. Esimerkiksi vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaan määrärahat olivat yli 70 miljoonaa euroa.

Noin 6 % eli 300 miljoonaa euroa rahoituksesta on ohjattu paikallisten Leader-ryhmien myöntämään rahoitukseen. Etelä-Pohjanmaan neljän Leader-ryhmän yhteisrahoitus nykyisellä ohjelmakaudella on noin 23,8 miljoonaa euroa. Leader-ryhmien tuet ovat niin ikään myös yritys- ja hanketukia, jolloin maaseudun kehittämistoimintaan ohjautuva rahoitus on yhteensä noin 81 miljoonaa euroa. Tässä artikkelissa keskitytään tarkemmin maakunnallisten, ELY-keskuksesta myönnettävien yritys- ja hanketukien hyödyntämiseen Etelä-Pohjanmaalla.

Maaseuturahasto

Taulukko 1: Manner-Suomen maaseutuohjelma 2014-2020. Lähde: Harri Ahlgren, Työ- ja elinkeinoministeriö, PP-esitys, 23.3.2018.

Kehittämistoiminnan kansalliset painopisteet

Maaseudun kehittämistoimintaa ohjaa sekä kansallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 sekä maakunnallisesti ohjelmakausiksi laadittavat alueelliset strategiat. Kansallisessa ohjelmassa on määritetty kolme toimintaa ohjaavaa strategista painopistettä, jotka on lueteltu seuraavasti:

  1. Biotalouden edistäminen, maatalouden harjoittaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti ja eettisesti hyväksyvällä tavalla
  2. Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista
  3. Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa

Tavoitteena on mm. lisätä maaseudun osaamista, tiedonvälitystä, innovaatioita ja yhteistyötä, hillitä ilmastonmuutosta ja tehostaa siihen sopeutumista, parantaa luonnon monimuotoisuutta sekä vesistöjen ja maatalouskäytössä olevan maaperän tilaa, monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa ja samalla myös parantaa työllisyyttä, palveluita ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ohjelman tavoitteena on myös vahvistaa maataloustuotannon kilpailukykyä sekä kannustaa maaseutuyrityksiä vastaamaan kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin. Lue lisää

Ruokaprovinssin, yrittäjyyden, metsävarojen hyödyntämisen ja alueen vetovoiman kehittämistä

Etelä-Pohjanmaan alueellisessa kehittämissuunnitelmassa taas on linjattu neljä kehittämisen painopistettä. Ensimmäiseksi painopisteeksi on valittu ruokaprovinssin kehittäminen, jossa tavoitteena on muun muassa vahvistaa ja uudistaa elintarvikeketjun kilpailukykyä, kehittää alan toimijoiden osaamista sekä luoda uudentyyppisiä elämyskonsepteja aihepiirin ympärille. Tavoitteena on myös taata taloudellisesti kannattava ja ympäristöystävällinen elintarvikeketjun toimina. Painopisteessä korostetaan myös elintarvikejalostajien ja maatalouden teknologiayritysten sitouttamista alan kehittämiseen sekä Etelä-Pohjanmaan tunnetuksi tekemistä Suomen johtavana ruokamaakuntana.

Toinen kehittämisen painopiste on yrittäjyyden edistäminen. Tavoitteena on monipuolistaa maaseudulla toimivien yritysten toimialarakennetta ja kehittää erityisesti toimialojen välistä yhteistyötä sekä vahvistaa yritystoimintaa. Painopisteessä korostetaan myös yrittäjien osaamisen vahvistamista, uusien innovaatioiden ja teknologioiden hyödyntämistä sekä yrittäjyyttä tukevien innovaatioympäristöjen, toimintamallien ja tukiverkostojen kehittämistä ja hyödyntämistä. Tavoitteena on myös tunnistaa entistä paremmin kasvuhakuiset yritykset sekä madaltaa yritysten kansainvälistymiskynnystä.

Metsävarojen monipuolista hyödyntämistä koskevassa painopisteessä taas pyritään metsävarojen täysimääräiseen hyödyntämiseen luontoarvot huomioon ottaen.   Painopisteessä tavoitteena on lisätä metsäenergian tuotantoa ja käyttöä, edistää puurakentamista ja alueen puuteollisuuden kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. Tavoitteena on parantaa myös metsien metsänhoidollista tilaa sekä hyödyntää ja kehittää toimialan ja metsänomistajien osaamista mm. tutkimuksen, tuotekehityksen, koulutuksen ja neuvonnan keinoin.

Alueellisen kehittämissuunnitelman neljäs painopiste on alueen vetovoiman kasvattaminen.  Painopisteessä kehitetään mm. maaseutuasumista, maaseudun palveluja ja palvelumalleja, maaseudun luontoympäristöjä, kyliä ja paikallisyhteisöjä. Tavoitteena on edistää myös pienimuotoisia investointeja, maaseutumatkailua ja kansainvälistymistä sekä vähähiilisen energian käyttöön ottoa. Tutustu Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisstrategiaan täältä.

Yritystukia, yleishyödyllisiä investointeja ja kehittämishankkeita

Yritys- ja hanketukien rahoitus jakautuu luonnollisesti yritysrahoitukseen ja hankerahoitukseen. Maakunnallisesta budjetista tuet on jaettu keskimäärin puoliksi. Yritysrahoituksessa tuen saajina ovat mikroyritykset sekä pienet alle 50 henkilöä työllistävät yritykset. Tukimuotoja ovat mm. perustamistuki, investointituki sekä investoinnin toteutettavuustutkimus. Perustamistuki vaihtelee suuruudeltaan 5000–35000 euron välillä. Tukea voi lisäksi saada myös kokeiluun 2000–10000 euroa. Investoinneissa tukiprosentti on 20 % ja minimituki 2000 euroa. Toteutettavuustutkimuksissa taas tukiprosentti on 40–50. Huhtikuuhun 2018 mennessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta on myönnetty yritystukia yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla ja näiden tukien kokonaisinvestoinnit ovat olleet hieman yli 50 miljoonaa euroa. Lue lisää yritystuista täältä

Hankerahoitusta myönnetään taas koulutus- ja tiedonvälityshankkeisiin, peruspalvelujen ja kylien kunnostukseen sekä yhteistyöhankkeisiin ja Maaseudun innovaatioryhmiin. Kansallista budjettia on maakunnille jaettavien osuuksien lisäksi ohjattu valtakunnallisiin ja koordinaatiohankkeisiin sekä maaseudun innovaatioryhmille. Hankkeet voivat olla valtakunnallisia, alueiden välisiä, alueellisia, kansainvälisiä tai paikallisia. Käytännössä toimenpiteitä toteutetaan kahdella hanketyypillä: kehittämishankkeilla ja yleishyödyllisillä investointihankkeilla. Vuoden 2018 huhtikuuhun mennessä Etelä-Pohjanmaalla on rahoitettu yhteensä 75 kehittämishanketta, joiden tuki on ollut yhteensä noin 14,5 miljoonaa euroa.  Yleishyödyllisiä investointihankkeita on taas rahoitettu yhteensä 48 kappaletta. Hankkeiden tuki on ollut noin 4,8 miljoonaa euroa ja investointien kokonaiskustannukset noin 9,7 miljoonaa euroa.

Hanke-esimerkkejä Etelä-Pohjanmaalta

Etelä-Pohjanmaalla toimii tälläkin hetkellä lukuisia maakunnallisia kehittämishankkeita. Hankerahoitusta hyödyntävät kattavasti alueen eri toimijat ja organisaatiot, kuten yliopistot, ammattikorkeakoulu, toiseen asteen ammatilliset oppilaitokset, maa- ja metsätalousalan kehittämis- ja tutkimusorganisaatiot sekä myös kunnalliset kehittämisyhtiöt. Hankkeiden aihepiirit vaihtelevat luonnollisesti painopisteiden mukaan. Etelä-Pohjanmaalla ainoastaan Seinäjoen ydinkeskustan alue on rajattu pois ohjelma-alueesta.

Ruokaprovinssin kehittämistä

Ruokaprovinssin kehittäminen on yksi alueellinen painopiste Etelä-Pohjanmaalla ja yksi Ruokaprovinssi-brändin aktiivisimmista kehittäjistä on ollut Seinäjoen kaupungin kehittämisyhtiö Into Seinäjoki. Into Seinäjoki toteutti yhdessä Sedu Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa Kasvua ruokaprovinssista -lähiruokahankkeen, jossa vahvistettiin Etelä-Pohjanmaan asemaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettuna ruokamaakuntana. Kolmivuotisen (1.10.2015–31.10.2017) hankkeen tavoitteena oli mm. edistää alueen lähiruokatoimijoiden verkottumista ja yhteistyötä, lisätä yritysten osaamista erilaisilla liiketoimintavalmennuksilla sekä parantaa ruokaketjun toimeentuloa menekkiä edistämällä sekä lisätä lähiruokatietoisuutta alueella. Hankkeen aikana perustettiin mm. ruokaprovinssi.fi -verkkosivusto, joka kokoaa yhteen ruokaprovinssin kuulumisia ja alueen toimijoita. Into Seinäjoki on jatkanut Ruokaprovinssin kehittämistä mm. tällä hetkellä meneillään olevalla Ruokamatkailun kehittämishankkeella, jossa mukana on myös Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteen on kehittää Etelä-Pohjanmaan ruokamatkailutarjontaa sekä parantaa yritysten osaamista erityisesti ruokamatkailun tuotteistamisessa. Tutustu Ruokaprovinssi-sivustoon täältä.

Yrittäjyyden edistämistä

Toinen painopiste Etelä-Pohjanmaalla on maaseudun yrittäjyyden edistäminen. Yksi esimerkki yrittäjyyden edistämisestä on Suomen yrittäjäopistossa meneillään oleva Promotion of Immigrant Entrepreneurship eli PIE -hanke, jonka tavoitteena on tiedottaa erityisesti Etelä-Pohjanmaalla asuvia maahanmuuttajia yrityksen perustamiseen liittyvistä vaiheista, toimenpiteistä, tuista ja yrityspalveluista sekä herätellä heidän kiinnostustaan yrittämiseen.  Vuoden 2017 alussa käynnistyneessä hankkeessa on järjestetty erilaisia tapahtuma ja infotilaisuuksia aihepiiriin liittyen. Kokemuksia on taltioitu myös videoille, joihin voi tutustua mm. täältä.

Helsingin yliopiston Ruralia instituutissa meneillään olevassa Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hankkeessa taas pyritään löytämään uudenlaisia ratkaisuja maaseudun palvelutuotannon ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi sekä edistämään yhteisölähtöisen palvelutuotannon kehittymistä Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksissä. Hankkeessa selvitetään erityisesti kyläyhdistysten näkemyksiä ja ajatuksia yhteisöllisestä palveluntuotannosta. Hankkeessa on pidetty mm. maakunnallisia työpajoja, joissa on tuotu esiin yhteiskunnallisen yrittäjyyden käsitettä. Mukana on ollut myös viisi pilottikylää, jotka ovat olleet kiinnostuneita edistää yhteiskunnallista yrittäjyyttä alueellaan.  Loppuvaiheessa hankkeen tulokset ja kokemukset kootaan vielä yhteiskunnallisen yrittäjyyden oppaaseen.

Metsävarojen monipuolista hyödyntämistä

Kolmas keskeinen painopiste Etelä-Pohjanmaalla on metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen. Hankkeita ovat toteuttaneet mm. alueen ammatilliset oppilaitokset, Metsäkeskus sekä ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Metsävarojen monipuolista hyödyntämistä on edistetty alueellamme mm. Metsäkeskuksen, Sedun ja Kpedun yhteisessä Motit liikkeelle -koulutushankkeessa. Hankkeen päätavoitteena on lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien mahdollisuuksista, kannustaa yrittäjämäiseen metsätalouden harjoittamiseen sekä luoda edellytyksiä päätöksentekoon, joka johtaa metsien monipuoliseen käyttöön. Hankkeessa järjestetään monipuolisesti erilaista koulutusta uusille ja vanhoille metsänomistajille sekä haetaan uusia ratkaisuja ja toimintamalleja yrittäjämäiseen metsätalouden harjoittamiseen.

Toinen metsävarojen hyödyntämistä edistävä hanke on Suomen metsäkeskuksen toteuttama Pohjalaiset metsät aktiivisiin käsiin -tiedotushanke, jonka tavoitteena on vauhdittaa metsien siirtymistä aktiivisille metsänomistajille sekä lisätä aktiivista ja yritysmäistä metsänomistusta. Hankkeessa on tähän mennessä järjestetty 120 erilaista tiedotus- ja infotilaisuutta, joihin on osallistunut lähes 4000 osallistujaa.

Alueen vetovoiman edistämistä

Neljäs ja viimeinen painopiste alueellisen vetovoiman kasvattaminen, jota edistetään mitä moninaisimmilla tavoilla. Etelä-Pohjanmaan nuoriseura toteuttaa tällä hetkellä 2,5-vuotista Kotiseutu kotoisaksi -hanketta, jonka tavoitteena on tukea maahanmuuttajien kotoutumista järjestämällä erilaista ryhmätoimintaa ja tapahtumia sekä vahvistamalla kotouttamisen parissa alueella toimivien organisaatioiden osaamista ja verkostoitumismahdollisuuksia.  Seinäjoen Ammattikorkeakoulun toteuttamassa Matka Kasvuun -hankkeessa taas tuetaan pienten matkailu- ja palvelualan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kehittymistä sekä kotimaan markkinoilla että kansainvälisessä kilpailussa. Kaksivuotisessa hankkeessa kehitetään mm. digitaalisia ekosysteemejä sekä tuotetaan toimintamalleja ja työkaluja yritysten menestymisen tueksi.

Maaseudun luontoympäristöjä kehitetään paraikaa mm. alueiden välisessä UHMA - Uhanalainen maaseudun luonto hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jossa mukana ovat Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ProAgriat, Luonnonvarakeskukset sekä Metsähallitus. Hankkeessa edistetään arvokkaiden alueiden luonnon- ja maisemanhoitoa yhteistyötä sekä toimenpide- ja rahoitusmalleja kehittämällä. Lue lisää : www.proagria.fi/uhma

Vähähiilisen energian käyttöön ottoa edistetään taas Thermopolis Oy:n, Suomen Metsäkeskuksen ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun yhteisessä kolmivuotisessa VISU- Liiketoimintaa lämmöistä -hankkeessa. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa Virossa toimivan sisarhankkeen kanssa. Hankkeen päätavoitteena on edistää vähähiilisyyttä ja torjua ilmastonmuutosta uusitutuvan energian käyttöä lisäämällä ja energiatehokkuutta parantamalla. Hankkeen tavoitteen on myös lisätä alueen kansainvälistä tutkimus- ja hanketoimintaa sekä kehittää kansainvälistä osaamista ja luoda uusia kv-yhteistyöverkostoja. etenkin lämpöyrittäjäliiketoiminnan ja metsäenergian aloilla.

Teksti: Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

Lue juttusarjan aikaisemmat jutut:

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä

Lue myös Kynäälyjä-blogikirjoitus EU:n hyödyistä:

Mitä hyötyä on EU:sta?

0 kommenttia
30 / 04 / 18

Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 3: Euroopan sosiaalirahasto työllisyyden tukijana ja syrjäytymisen ehkäisijänä

  • 0

Euroopan sosiaalirahaston hankkeilla tuetaan työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä muun muassa osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Ohjelman tuilla pyritään edistämään esimerkiksi tasa-arvoa, ehkäisemään syrjäytymistä, kehittämään osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia sekä kehittämään myös järjestelmiä, jotka helpottavat esimerkiksi työmarkkinoiden toimintaa tai aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Ohjelma kuuluu osaksi Suomen rakennerahasto-ohjelmaa 2014–2020 yhdessä Euroopan aluekehitysrahaston kanssa. Euroopassa ohjelman budjetti on yhteensä 121 miljardia euroa, josta Suomeen on allokoitu hieman yli 1 miljardi ja Etelä-Pohjanmaalle edelleen noin 13 miljoonaa euroa. Sosiaalirahastonkin suhteen Etelä-Pohjanmaa saa rahoitusta moniin maakuntiin nähden melko vähäisesti. Etelä-Pohjanmaata vähemmän ESR-rahoitusta saa ainoastaan kolme maakuntaa, Etelä-Karjala, Pohjanmaa ja Kanta-Häme.

Taulukko1

Taulukko 1: Rakennerahasto-ohjelman 2014–2020 alueellinen rahoitus (EAKR + ESR). Lähde: Harri Ahlgren, Työ- ja elinkeinoministeriö, PP-esitys 23.3.2018.

Ohjelman painopisteet Etelä-Pohjanmaalla

Ohjelmasta rahoitettavat toimenpiteet on jaoteltu kolmeen toimintalinjaan, joita ovat: työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Ensimmäiseksi mainitussa toimintalinjassa tavoite on tuottaa ja kehittää työllistymisen tukemisen malleja sekä yksilöllisiä tukitoimia eri toimijoiden yhteistyönä. Keskiössä ovat etenkin alle 30-vuotiaiden ammattiin valmistuvien ja valmistuneiden siirtymät sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat yli 54-vuotiaat työttömät. Hankkeilla kehitetään mm. työllistymistä tukevien toimijatahojen yhteistyötä sekä kehitetään monikanavaisia neuvonta- ja ohjauspalveluita tukemaan työllistymistä. Myös mikro- ja pk-yrityksissä työskenteleville voidaan järjestää täydennyskoulutusta, kehittää uudistumista ja muutosvalmiutta lisäävää osaamista sekä työssä jaksamista parantavia toimintamalleja ja palveluja.

Ohjelma toisessa toimintalinjassa pyritään kehittämään koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista mm. lisäämällä opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja kasvusuuntautunutta ajattelutapaa yrittäjyyteen eri koulutusasteilla. Hankkeilla edistetään esmierkiksi toisella ja korkea-asteella opiskelevien siirtymisen sujuvuutta koulutusasteelta toiselle sekä työelämään. Samalla hankkeilla on  lisätty myös opintojen aikaista työelämäyhteistyötä sekä kehitetty uusia, vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja. Kolmannessa toimintalinjassa taas tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien työmarkkinoille pääsyä edistävien sekä syrjäytymistä ehkäisevien palvelumallien ja verkostojen kehittämistä.

Ohjelman hyödyntäminen Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaalla ohjelmaa rahoitetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Kuluneella ohjelmakaudella maakunnassamme ESR-hankkeita on rahoitettu tähän mennessä noin 6 miljoonalla eurolla. Rahoitettuja hankkeita on ollut 19, joista 15 on edelleen käynnissä. Hanketoteuttajia ovat olleet mm. Etelä-Pohjanmaan kunnista Seinäjoki ja Alavuden kaupunki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, Vaasan yliopisto, Rytmi-instituutti ja Seinäjoen elävän musiikin yhdistys.

ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija, Johanna Latvalan mukaan alueella kaivattaisiin edelleen hankkeita, joissa kehitetään mm. nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työmarkkinoille pääsyä edistäviä palvelumalleja ja verkostoja. -Tarve olisi myös työelämävalmiuksien, elämänhallinnan ja työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääville hankkeille, Latvala kertoo. Eurooppa-päivänä 9.5. järjestettävillä EU-hankemessuilla mukana on lähes puolet tällä hetkellä käynnissä olevista hankkeista.

Ohjaamot ja Preppaamo nuorten työllistymisen tukena

Sosiaalirahaston hankkeilla on kuluneella ohjelmakaudella tuettu erityisesti nuorten työllistymistä edistäviä hankkeita. Etelä-Pohjanmaalla käynnistyi vuoden 2017 alussa maakunnallinen Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hanke, jonka tavoitteena on ollut luoda ohjaamoiden verkostomalli vaikeassa asemassa olevien nuorten tueksi koko maakunnan alueelle. Hanketta hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja siihen kuuluu 13 Etelä-Pohjanmaan kuntaa, jotka jakautuvat yhteensä seitsemään alueeseen. Ohjaamot ovat kaikille alle 30-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille tarkoitettuja ohjaus- ja neuvontapisteitä, joissa on tarjolla monialaista palvelua. Ohjaamot yhdistävät siis esimerkiksi oppilaitosten, TE-palveluiden, kunnan nuorisotyön, työllistymisen ja yritysten palveluita. Päätavoitteena on erityisesti nuorten työllisyyden ja kouluttautumisen tukeminen.

Ohjaamot ovat valtakunnallista toimintaa, joka on päätetty vakinaistaa Suomeen. Toiminnan taustalla on kolme ministeriötä (TEM, STM ja OKM) ja se on osa hallituksen ajamaa nuorisotakuuta. Suomessa toimiikin tällä hetkellä noin 50 Ohjaamoa. Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen ohjaamo aukesi tammikuussa 2018 Ilmajoelle ja toinen maaliskuussa 2018 Kauhavalle. Vuoden mittaan Ohjaamo-toimintaa käynnistyy myös muillakin EP:n alueilla. Ohjaamo hanke on mukana Eurooppa-päivän hankemessuilla. Lisätietoa hankkeesta muun muassa Ohjaamoiden kansallisilla nettisivuilla sekä Facebookissa Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa sivustolla.  

Nuorten työllistymistä on edistetty myös Seinäjoen elävän musiikin yhdistyksen hallinnoimassa Preppaamo -hankkeessa. Hankkeessa alle 30-vuotiaille nuorille on luotu oppimisympäristö elävän musiikin kulttuuriympäristöön rytmikorjaamolle Seinäjoella. Preppaamo-toimintaan osallistuvat nuoret ovat päässeet kartuttamaan osaamistaan etenkin tapahtumatuotantoihin liittyvistä tehtävistä. Erilaisia osa-alueita ovat olleet mm. esitystekniikkaan, ravintolatyöhön, tapahtumatuotantoon, visuaaliseen viestintään, instrumentti- ja bändijohtamiseen sekä turvallisuuteen liittyvät tehtävät. Preppaamo-hanke päättyy toukokuussa 2018 ja hankkeen päättäjäisiä vietetään Eurooppa-päivän 9.5. Rytmikorjaamolla klo 14 lähtien. Eurooppa-päivän hankemessuilta onkin hyvä jatkaa matkaa Preppaamon päättäjäisiin. Onnistunut hanke on hakenut myös jatkorahoitusta, jonka pitäisi selvitä toukokuun 2018 aikana. Lisätietoa hankkeen toiminnasta Preppaamon sivuilta.

Digitaalisten valmiuksien kehittämistä

Sosiaalirahaston hankkeilla edistetään maakunnassamme myös niin työntekijöiden, työnhakijoiden kuin mikro- ja pk-yritysten digitaalisia valmiuksia. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa käynnissä olevassa Digivaattori -hankkeessa esimerkiksi pyritään nostaa valmistavan teollisuuden pk-yritysten tuottavuutta ja työnhyvinvointia lisäämällä mm. yritysten henkilöstön osaamista digitalisaation ja teollisen internetin mahdollisuuksista. Hankkeessa järjestetään koulutuksia sekä tuodaan esiin yritysten digitalisaation hyviä sovelluksia. Hanke hyödyntää erityisesti Seamkin Tekniikan yksikön teollisen internetin laboratorion osaamista ja teknologiaa, minkä kehittämistä on rahoitettu erityisesti myös aluekehitysrahoituksella. Digivaattori on mukana Eurooppa-päivän hankemessuilla ja sen toimintaan voi tutustua tarkemmin hankkeen kotisivuilta.

Digivaattorin lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä on meneillään naisten yrittäjyyttä ja johtajuutta tukeva Smart Ladies in Digital World -hanke. Hankkeessa on rakennettu malli naisopiskelijoiden ja yrittäjien yhteistyön pohjaksi, jossa on sivuttu erilaisia teemoja aihealueeseen liittyen. Malli on tiivistetty myös oppaaksi, johon voit tutustua täältä. Hankeaikana on järjestetty erilaisia työpajoja, luentoja ja haastatteluita teemaan liittyvistä asioista. Hankkeen päätösseminaari järjestetään toukokuun lopulla Seinäjoella, jossa kuullaan myös Saimi Hoyerin puheenvuoro yrittäjyydestä ja uskaltamisesta. Lisätietoa hankkeesta ja sen tapahtumista hankkeen blogista.

Digitaalisia valmiuksia kehitetään myös Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Sedun ja alueella toimivien -työpajojen STEP ON -yhteishankkeessa, jossa tavoitteena on kehittää etenkin opiskelijoiden ja työpajojen valmentautujien valmiuksia toimia erilaisissa digiympäristöissä nini opinnoissa, työnhaussa kuin työelämässä. Hankkeen tavoitteena on siis lisätä valmentautujien varmuutta erilaisten sähköisten palveluiden käytössä, kuten työnhaussa, yhteishauissa sekä KELAn ja verohallinnon palveluissa, henkilökohtaisen ohjauksen sekä erilaisten digityöpajojen kautta. Toiminta-aikana hankkeessa on järjestetty mm. erilaisia työnhaun digipajoja sekä DeeJee -koulutusta, jossa Sedun kolmannen vuoden opiskelijoita on opastettu työnhakuvideon tekemisessä ja ePortfolion hyödyntämisessä. Hankkeessa tuotetaan myös selkokielistä materiaalia sähköisten välineiden ja palveluiden hyödyntämisen tueksi. Tutustu hankkeen aikana tuotettuun materiaaliin täältä.

Moniammatillisten palveluiden kehittämistä

Etelä-Pohjanmaan TYP eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu toteuttaa Etelä-Pohjanmaan alueella OSMO-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää monialaisen palvelun maakunnallisia yhteistoimintamalleja. Kohderyhmänä hankkeessa ovat erityisesti työelämän ulkopuolella olevat aikuissosiaalityön ja monialaisen yhteispalvelun asiakkaat sekä heidän parissa toimivat työntekijät. Tavoitteena on luoda yhteiset käytännöt koko maakunnan alueelle myös tuleva maakuntauudistus silmällä pitäen. Käytäntöjä rakennetaan mm. asiakasosallisuuden edistämiselle ja asiakkaan osaamisen tunnistamiselle, palvelutarpeen arvioinnille, työ- ja toimintakyvyn selvittämiselle sekä tiedontuotannon menetelmille. Yhteistyötä tehdään mm. maakunnan kuntien, TE-palveluiden, Kelan, kehittäjäasiakkaiden sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Lisätiedot hankkeesta EPTYP:in nettisivuilta.

Teksti:
Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

Lue juttusarjan aikaisemmat jutut:

Osa 1: Euroopan unionin budjetti - faktaa pöytään

Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

Lue myös Kynäälyjä-blogikirjoitus EU:n hyödyistä:

Mitä hyötyä on EU:sta?

0 kommenttia
27 / 04 / 18

Juttusarja EU-rahoituksesta, Osa 2: Euroopan aluekehitysrahasto maakunnan työllisyyden, elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä

  • 0

Euroopan aluekehitysrahasto, tai tuttavallisemmin EAKR, on yksi keskeisimmistä EU:n rahoitusohjelmista, josta myös Etelä-Pohjanmaa saa osansa. Ohjelman tavoitteena on parantaa työllisyyttä sekä edistää alueiden elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Ohjelman osuus EU:n koko budjetista on suurin, noin 280 mrd. euroa (43 %), josta noin 1,5 mrd. euroa ohjautuu Suomeen. Suomen EU-budjetista ohjelma kattaa kuitenkin vain enää noin 19 %, sillä Suomi luetaan Euroopan tasolla kehittyneimpiin maihin ja näin ollen myös rahoitusosuuskin on esimerkiksi Itä-Euroopan maihin huomattavasti pienempi. Etelä-Pohjanmaan yhteispotti rakennerahastoille on noin 43 miljoonaa euroa, josta noin 24 miljoonaa euroa on ohjattu aluekehitysrahaston hankkeisiin. Ohjelmasta rahoitetaan sekä yleisempiä kehittämishankkeita että erityisesti pk-yrityksille suunnattuja kehittämisavustuksia. Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan liitto hallinnoi rahoitusta yleisten kehittämishankkeiden osalta ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus yritysten kehittämisavustusten osalta. Lisäksi pieni potti rahoituksesta on osoitettu Business Finlandille tutkimushankkeiden rahoitukseen. Muutoin tuo 23 miljoonan euron potti on jaettu noin puoliksi yrityskohtaisten ja yleisten kehittämishankkeiden kesken.

Suomessa aluekehitysvaroja ohjataan kansallisen Kestävää kasvua ja työllisyyttä 2014–2020 - Suomen rakennerahasto -ohjelman kautta, johon kuuluu lisäksi myös Euroopan sosiaalirahasto-ohjelma. Alueellista kehittämistoimintaa ohjataan tarkemmin erilaisin suunnitelmin. Yritysrahoitusta koskevaa toimintaa on linjattu mm. Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategiassa ja yleisten kehittämishankkeiden rahoitusta taas vuosittain päivitettävässä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa.

Yritysavustukset auttavat pk-yrityksiä kasvamaan, uudistumaan ja kansainvälistymään

Ohjelmaan kuuluvia yritysten kehittämisavustuksia myönnetään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta osana Team-Finland verkoston toimintaa. Yritysten kehittämisrahoituksella rahoitetaan erityisesti pk-yritysten kasvua, uudistumista sekä kansainvälistymistä edistäviä hankkeita. Näiden lisäksi kehittämistoimenpiteiden ja investointien rahoituksessa on korostettu vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta. Käytännössä tukia voidaan myöntää kone- ja laiteinvestointeihin tai muihin kehittämistoimenpiteisiin, kuten uusien tuotteiden kehittämiseen, tuotannon tehostamiseen, johtamisjärjestelmien kehittämiseen tai uusien vientimarkkinoiden kartoittamiseen.

Kuluneella ohjelmakaudella ELY-keskuksesta on rahoitettu kehittämisavustuksia yli 9,5 miljoonaa euroa sekä energiatukia noin 1,6 miljoonaa euroa. Tästä rahoituksesta merkittävä osa on ollut kansallisesta määrärahasta rahoitettua osuutta ja maakuntaan ohjautuvan rahoituksen osuus on ollut noin 4,7 miljoonaa euroa. Tällä EAKR-osuudella on rahoitettu yli 50 hanketta, joiden kokonaiskustannukset ovat olleet yhteensä yli 26 milj. euroa. Kaikista myönnetyistä avustuksista noin 41 % on tukenut vähähiilisiä toimenpiteitä ja yleisesti rahoitetuilla toimenpiteillä on tavoiteltu vaikutuksiltaan noin 175 milj. euron liikevaihdon ja 105 milj. euron viennin kasvua.

Etelä-Pohjanmaalla tukia on myönnetty monipuolisesti erilaisiin toimenpiteisiin. Vuodesta 2017 kysyntä rahoitukselle on ollut kuitenkin hiljaisempaa ja vuonna 2017 hankkeita rahoitettiin vain noin 2,2 miljoonalla eurolla. Näistä yli 70 % kohdentui kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen ja noin 25 % vähähiilisyyttä ja energia- ja materiaalitehokkuutta edistäviin hankkeisiin. Etelä-Pohjanmaalla merkittäviä rahoitusta hyödyntäviä toimialoja ovat olleet perinteisesti metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistajat. Aktiivisia hyödyntäjiä ovat olleet myös puutuotealan yritykset.

- Tällä hetkellä rahoitettavaksi toivottaisiin etenkin pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen tähtääviä hankkeita sekä myös yritysten digitalisaatioon tai vähähiiliseen talouteen tähtääviä hankkeita. Uudistumisen tueksi tukea voidaan myöntää myös pienehköihin esiselvitys- tai valmisteluhankkeisiin kuten digiselvitysten tai kansainvälistymisstrategioiden tekemiseen, selventää yritysrahoituksen asiantuntija Leena Foudila Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Lisätietoja ELY-keskuksen myöntämästä rahoituksesta voit lukea täältä.

Kehittämishankkeet alueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Etelä-Pohjanmaan liitosta rahoitetaan yleisempiä kehittämishankkeita, joilla edistetään mm. osaamis- ja innovaatiokeskittymien sekä maakunnan elinkeinoelämää tukevia toimenpiteitä, kuten oppimis-, pilotointi- ja demonstraatioympäristöjen kehittämistä. Etelä-Pohjanmaan liiton EAKR-rahoituksesta kuluvalla rahoituskaudella rahoitusta on myönnetty yli 40 hankkeelle noin 5,84 miljoonalla eurolla. Kokonaisbudjetit näissä hankkeissa ovat olleet noin 8,71 miljoonaa euroa. Vähän yli kolmasosa hankerahoituksesta on myönnetty digitalisaatiota, IoT:tä ja robositaatiota edistäviin hankkeisiin. Noin viidesosa rahoituksesta on myönnetty kasvuyrittäjyyden ja yritysten toimintaympäristöjä kehittäviin hankkeisiin. Lisäksi lähes yhtä suuret potit ovat menneet agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien sekä korkeakouluyhteistyön ja TKI- ja innovaatioympäristöjen tukemiseen. Suurimmat hanketoteuttajat alueellamme ovat olleet Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, toisen asteen oppilaitokset, yliopistot sekä kunnalliset kehittämisyhtiöt. Etelä-Pohjanmaan liiton myöntämään rahoitukseen voi tutustua tarkemmin myös täältä.

Digitalisaation edistämistä teollisen internetin laboratoriossa

Yksi osittain aluekehitysrahoituksella aikaan saaduista saavutuksista alueellamme on Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä toimiva Seamk Digital Factory -nimellä kulkeva oppimiskeskus ja oppimisympäristö. Osaamiskeskusta alettiin kehittää jo edellisellä rahoituskaudella EAKR-hankkeella ja sen ympärille on rakennettu monenlaista toimintaa myös kuluvalla ohjelmakaudella. Osaamiskeskuksen yhteydessä toimii esimerkiksi teollisen internetin laboratorio, jonka perustamisessa avainroolissa on ollut kaksi aluekehitysrahaston hanketta, Tibori ja Kyberi. Tibori -investointihankkeella laboratorioon hankittiin tarvittava laitteisto ja ohjelmisto. Kyberissä taas hyödynnettiin Tiborissa hankittuja laitteistoja ja ohjelmistoja teollisen internetin oppimis- ja tutkimusympäristön luomiseksi.  Tiborin ja Kyberin tuloksiin voi tutustua mm. hanketuloskortti.fi -palvelusta täältä.

IOT

KUVA: Seamkin Teollisen internetin laboratorio on saanut myös kansainvälistä näkyvyyttä. Kuvassa kansainvälisen ERUDITE-hankkeen vieraat tutustuvat laboratorion toimintaan.

Sittemmin EAKR-hankerahoitusta osaamiskeskuksen ympärille on saatu muun muassa Ketterä teollisuus, IoT Compass Hub ja Pienrakentajan digiportaali -hankkeille. Ketterän teollisuuden hankkeessa tavoitteena on ollut herätellä alueen pk-yrityksiä digitalisaation ja teollisen internetin mahdollisuuksiin.  Viime syksynä alkaneessa IoT-Compass Hub -hankkeen tarkoituksena taas käynnistää osaamiskeskuksen ympärille hubi-toimintaa, josta voisivat hyötyä erityisesti alueen valmistavan teollisuuden pk-yritykset.

Pienrakentajan digiportaali -hankkeessa taas pyritään ratkaisemaan pienrakentamisen toimintaympäristön kohtaamia haasteita sekä kartoittaa teollisen internetin tarjoamia mahdollisuuksia. Hankkeen tavoitteena on laatia konsepti ja pilotti pienrakentajan digitaaliselle portaalille, joka kokoaa yhteen rakennushankkeiden aikana syntyvää tietoa ja parantaa tällä tavoin rakennushankkeiden laatua. Digiportaali arkistoi mm. suunnitelmat, viranomaisten ohjeet ja määräykset rakennusluvassa, rakennuskohteen valvontatiedot ja dokumentoinnit varsinaisesta rakentamisesta, tuotteista ja tuoteosista, elinkaaren aikana tapahtuvat huolto- ja korjaustyöt sekä energiankulutukseen liittyvät tiedot. Portaali yhdistää näin kattavasti rakennuttamisen, suunnittelun, viranomaisten, tuotevalmistajien sekä rakentamisen ja kiinteistön elinkaaren hallinnan. Hanke on mukana myös Eurooppa-päivän tapahtumassa Seinäjoen kaupungin kirjastolla, jossa voit tutustua mm. siihen, mitä kaikkea antureilla voidaan mitata omakotitalojen sisällä. Lisätietoja hankkeesta myös täältä.

Agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien kansainvälistymisen kehittämistä

Aluekehitysvaroja on suunnattu Etelä-Pohjanmaalla myös maakunnalle merkittävien agrobiotalouden ja ruokajärjestelmien kehittämiseen. Eurooppa-päivänä hankemessuilla esittäytyvät mm. EU - E-P Foodnet ja FLEN -hankkeet, joissa molemmissa keskitytään elintarvikealan kehittämiseen ja etenkin alan kansainvälistymisen parantamiseen. Molemmat hankkeet ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikön toteuttamia hankkeita.

EU - E-P Foodnet -hankkeessa selvitetään mihin eurooppalaisiin ruokaverkostoihin Etelä-Pohjanmaan alueen toimijoiden kannattaisi lähteä entistä tiiviimmin mukaan. Tavoitteena on löytää oikeat verkostot, joiden pohjalle rakennetaan kumppanuuksia ja joiden kautta voitaisiin entistä tehokkaammin hyödyntää etenkin EU:n Itämeren alueelle kohdentamaa rahoitusta. Hanke on mukana järjestämässä myös Seinäjoella 11.–13.6.2018 järjestettävää ERIAFF-konferenssia, jossa teemana on tänä vuonna erityisesti tulevaisuuden ruokaturvallisuus. ERIAFF onkin yksi ruokateemaan keskittyvä Euroopan alueiden välinen verkosto, jossa myös Etelä-Pohjanmaan on mukana. ERIAFF-konferenssi on kaikille avoin ja ohjelmaan voit tutustua lisää mm. täältä.

FLEN-hankkeessa taas edistetään ruokaketjun koulutusvientiä viiden suomalaisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Osana hanketta korkeakoulut ovat perustaneet yhteisen FLEN eli Food Learning Export Network -verkoston, joka vie suomalaista ruokaketjuosaamista koulutuksina ulkomaille. Kohdealueita ovat mm. Aasia, Lähi-itä ja Baltia. Hankkeen verkostossa kehitetään kansainvälisiin tarpeisiin räätälöityjä koulutuspaketteja, joilla parannetaan esimerkiksi yritysten vesi- ja ruokahygieniaosaamista ja taltutetaan lapsuusiän liikalihavuutta The Healthy Kids -konseptin avulla. Lisätietoja hankkeesta ja verkoston toiminnasta löytyy hankkeen kotisivuilta täältä.

Teksti: Hanna Meriläinen

Artikkeli on kirjoitettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen toimittamaa EU-rahoitusta käsittelevää juttusarjaa, jonka tarkoitus on tuoda esiin EU:n rahoitusohjelmien hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä esitellä myös ohjelmista rahoitettuja hankkeita. Suuri osa esiteltävistä hankkeista osallistuu myös Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjastolla järjestettäville EU-hankemessuille.

0 kommenttia
10 / 04 / 18

Miten käy EU:n aluetukien?

  • 0

Parin viikon päästä komissiosta pitäisi putkahtaa esitys seuraavan ohjelmakauden rahoitusraamista. Kohta sen jälkeen odotellaan lainsäädäntöehdotuksia muun muassa koheesiopolitiikasta eli aluekehittämisen tuista. Esitysten julkistamisesta alkaa pitkä ja vaikea vääntö, joka kestänee vähintään syksyyn 2019 saakka. Uuden kauden pitäisi käynnistyä vuoden 2021 alusta.

EU:n budjettihaaste on valtaisa. Brexit tuo budjettiin miljardien eurojen loven, koska Iso-Britannia on ollut merkittävä nettomaksajamaa. Samaan aikaan EU:lle on kaavailtu uusia tehtäviä, jotka liittyvät maahanmuuton hallintaan ja puolustukseen. Mistä leikataan ja kuinka paljon? Ovatko jäsenmaat valmiita osoittamaan yhteiseen kassaan aiempaa enemmän rahaa?

Aluekehittämistuet isoin osa

Maatalous ja maaseudun kehittäminen sekä aluekehittämisen tuet muodostavat yhteensä lähes 80 % EU:n budjetista. Aluekehittämisen tuista leijonanosa kohdentuu itäiseen ja eteläiseen Eurooppaan maihin, joissa BKT/asukas on alle 75 % EU:n keskiarvosta. Tämä on ymmärrettävää, kun muistetaan, mikä koheesiopolitiikan tarkoituksena on: vähentää kehityseroja alueiden välillä ja luoda hyvinvoinnin edellytyksiä muita heikommassa asemassa oleville alueille ja ihmisille.

Suurin hyötyjä Puola saa kuluvalla kaudella yli 70 miljardia euroa aluetukia, kun taas Suomen osuus on noin 1,5 miljardia euroa. Seitsemän pientä maata saa vielä Suomeakin vähemmän aluetukia. Joissain keskusteluissa on ollut sellaisia äänenpainoja, että ääripäiden pitäisi lähentyä toisiaan, koska koheesiopolitiikkaa on jo toteutettu hyvän aikaa ja maiden väliset kehityserot ovat kaventuneet.

Koska päätöksen rahoituskehyksestä pitää olla yksimielinen, on melko helppo ennustaa, että aluetukien jakoperiaatteisiin ei olla valmiita tekemään mullistavia muutoksia. Toivottavasti kriteereitä voidaan kuitenkin säätää siihen suuntaan, että ne painottavat talouskasvua, osaamista, innovatiivisuutta, työllisyyttä ja pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämistä. Suomen kannalta on tärkeää pitää esillä Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen erityisasemaa sekä muun muassa Itämeren ja arktisuuden merkitystä.

Aluekehittämisen tuet ovat nimittäin tärkeitä myös Suomen kaltaisille kehittyneille maille. Kansalliset aluekehitysrahat on käytännössä ajettu lähes kokonaan alas, joten EU:n ohjelmavarat ovat ainoita merkittäviä alueperustaisia kehittämisvälineitä. 

Tukea eri rahoitusohjelmista

Maatalousvaltaisena alueena Etelä-Pohjanmaalle merkittävin rahoitusohjelma on maaseudun kehittämisohjelma, mutta aluetukia jakava rakennerahasto-ohjelmakin on tärkeä. Etelä-Pohjanmaa on saanut tällä kaudella rakennerahasto-ohjelmasta EU-rahoitusta reilut 21 miljoonaa euroa. Valtakunnallistakin rakennerahastorahoitusta on tarjolla. Lisäksi rahoitusta voi hakea kansainvälisistä aluelähtöisistä Interreg-ohjelmista, joissa määrärahoja ei ole kiintiöity maittain tai maakunnittain. Tällä saralla Etelä-Pohjanmaa onkin ottanut merkittäviä kehitysloikkia tällä kaudella.

Missä voi tutustua EU-hankkeissa tehtyyn työhön? Netissä (esim. www.hanketuloskortti.fi, www.villimpilansi.fi), somessa ja uutiskirjeissä olevan aineiston lisäksi Eurooppa-päivänä 9.5.2018 on mahdollisuus tutustua hankkeisiin ihan livenä. Tuolloin klo 9-13.30 Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus yhteistyökumppaneineen järjestää EU-hankemessut Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa. Tapahtumassa esille pääsevät alueella käynnissä olevat hankkeet.

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
07 / 12 / 17

Tarvitaanko maakunnan yhteistyöryhmiä tulevaisuudessa?

  • 0

Maakunnan yhteistyöryhmät (MYR) synnytettiin hallinnoimaan EU:n rakennerahastojen toimintaa, kun Suomi oli vuonna 1995 liittynyt Euroopan Unioniin.

Aluehallintomme oli tuolloin vielä hajanaisempi kuin nykyään. Siitä johtuen Myrrit saivat pian muitakin tehtäviä. Niistä kehittyi yhteen sovittavia konsensusfoorumeita koordinoimaan aluekehitystyötä omalla alueellaan.

Mitä MYR tekee?

Myrrin tehtävät on määritelty aluekehittämistä ja EU:n rakennerahastoja koskevassa lainsäädännössä. Tärkein tehtävä on yhteen sovittaa hajallisen aluehallintomme eri toimijoiden suunnitelmat ja resurssit.

Tämä tarkoittaa maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja Elyn aluekehittämistä koskevien asiakirjojen käsittelyä sekä toimenpidesuunnitelman hyväksymistä. Meillä Etelä-Pohjanmaalla tuohon kokonaisuuteen on vielä lisätty EU:n maaseutuohjelman seuranta koordinaatio mielessä.

Konkreettisimmillaan tuota työtä tehdään hankkeiden puoltokäsittelyssä. Siellä ne joko hyväksytään tai hylätään.

Yhteen sovittamistyön onnistumiseksi on tärkeää konsensushengen löytäminen. Sitä edes auttaa eri tahojen kattava edustus yhteistyöryhmässä. Myrrissä on paikka kaikilla aluekehitystyössä mukana olevilla tahoilla sekä merkittävillä sidosryhmillä.

Tarvitaanko Myrrejä enää uusissa maakunnissa?

Myrrin olemassa olon oikeutus on perustunut aluehallintomme hajallisuuteen. On tarvittu foorumia, missä keskustella ja sopia asioista. Elintä, joka sovittaa maakunnan kehittämistoimet yhteen.

Uudet maakunnat eivät tarvitse Myrriä entisessä mielessä, koska resurssit ja ohjelmatyö tulevat samaan organisaatioon. Tämä ei silti ole mikään suru-uutinen Myrrissä työskenteleville, koska muutos tehostaa ja selkeyttää aluekehitystyötä.

Entisistä tehtävistä jää jäljelle rakennerahastojen hallinnointi ja vuorovaikutus niin sanottujen sosiaalipartnereiden kanssa. Näitä ovat elinkeino- ja työelämän järjestöt, kansalaisjärjestöt sekä muut kehittämistyössä olevat organisaatiot. Valmisteilla oleva lainsäädäntö lähtee siitä, että Myrrit jatkavat näitä tehtäviä myös tulevaisuudessa.

Maakunnat kehittäjinä

Tulevaisuudessa uusista maakunnista muodostuu entistä vahvempia toimijoita kehittämistyössä.

Suunnitteluvastuu ja resurssit tulevat olemaan samassa organisaatiossa. Entisen valtion ja kuntien ohjauksen korvaa suurelta osin oma suoraan kansalta saatu valtuutus. Se antaa vahvan henkisen pohjan kehittämistyölle.

Tuossa työssä onnistuminen edellyttää syvenevää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. Siinä Myrrillä on roolinsa. Yhteistyöryhmä avaa oven elinkeinoelämälle julkiseen kehittämistyöhön. Antaa foorumin vuorovaikutukselle.

Odotan tulevilta maakunnilta jotain aivan uutta, omannäköistä kehittämistyötä.

Pauli Talvitie
Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja

0 kommenttia
08 / 11 / 17

Pitääkö olla huolissaan?

  • 1

Olen viime aikoina pohtinut sitä, miten saisimme maakuntaan nykyistä enemmän laadukkaita EAKR-hankkeita toteutuksen alle. Asia on herättänyt monenlaisia kysymyksiä. Onko rakennerahasto-ohjelma sisällöllisesti epäsopiva? Onko kehittäjillä käytettävissään heidän tarpeisiinsa paremmin sopivia muita välineitä? Onko toteuttajakenttä meillä sittenkin liian ohut? Onko toimijoilla kehittämisideoita, mutta ei resursseja jalostaa niitä eteenpäin hankkeiksi asti? Tai mikä pahinta - eikö ideoita ole? Entä miten me viranomaisina voisimme edesauttaa laadukkaiden hankkeiden syntymistä?

Osaamisen tasokorotus on ollut maakunnallisella kehittämisagendalla jo pitkään - tarvitaan lisää TKI-panostuksia ja osaamisrakenteiden vahvistamista. Voisi siis ajatella, että EAKR-painotukset olisivat Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin kuin nenä päähän. Rakennerahasto-ohjelma painottaa juuri näitä asioita.

Rakennerahasto-ohjelman arviointi on meneillään. Alustavissa havainnoissa on analysoitu rahoitettavien hankkeiden valintojen taustalla olevaa kilpailumenettelyn logiikkaa. Sen tavoitellaan tuottavan korkeatasoisia hankehakemuksia, joista lisäarvoltaan parhaat valitaan ohjelman osarahoituksella toteuttaviksi. Toimintaympäristö ei ehkä kuitenkaan ole edullinen kilpailumenettelyn näkökulmasta. Kaltaisessamme maakunnassa hankkeiden vetotehtäviin kyvykkäitä ja halukkaita avaintoimijoita ei ole liikaa. Lisaksi nämä avaintoimijat sijaitsevat pääasiassa maakuntakeskuksen alueella.

Miten voidaan edesauttaa muidenkin mukaanpääsyä rakennerahastotoimintaan? Pienillä toimijoilla kehittämisresurssit ovat usein vähissä. Esimerkiksi osaamiseen siirtoon panostavissa hankkeissa heidän usein ainoa mahdollisuutensa on verkottua toisten kanssa - olla aktiivisesti yhteydessä Etelä-Pohjanmaalla laajalti toimivaan maakuntakorkeakouluun, yliopistokeskuksen asiantuntijoihin tai kunnallisiin kehittämisyhtiöihin. Kokemukseni mukaan näiden tahojen edustajat käyvät mielellään keskusteluja kehittämistarpeista ja osallistuvat mahdollisuuksien mukaan yhteisten hankkeiden suunnitteluun.

Monesti toimijoiden ottaessa yhteyttä joudutaan toteamaan, että tarvetta olisi normaalin, jo käynnissä olevan toiminnan jatkamisen resursointiin. Hankkeiden toimintalogiikkaan kuuluu kuitenkin vahvasti ajatus uuden luomisesta, kokeilemisesta ja uudistamisesta. Pyrkimyksenä on parantaa alueen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Monilla toimijoilla resurssit menevät selviytymiseen arkityöstä eikä uuden kehittelylle löydy tilaa. Toivottavasti maakuntauudistus tässä suhteessa vapauttaa erityisesti kuntien voimavaroja ideoimaan ja toteuttamaan kehittämishankkeita.

Rakennerahasto-ohjelman arviointityön yksi keskeinen alustava viesti on, että hakijoiden sparraus edesauttaa laadukkaiden hankkeiden syntymistä. Varsinkin hakuvaiheessa rahoittajan kanssa tapahtuvien etukäteisneuvotteluiden nähdään selvästi parantavan hakemusten laatua ja säästävän myös resursseja. Tämän toimintamallin mukaisesti olemme pyrkineet Etelä-Pohjanmaan liitossa toimimaan. Hankepalaveri toimijoiden kanssa järjestyy aina tarvittaessa, ja olemme valmiit kommentoimaan hankeidean sopivuutta rakennerahasto-ohjelman EAKR-rahoitukseen. Tästä haluamme pitää kiinni myös jatkossa, vaikka hallinnollisen työn alati kiristyvät vaatimukset syövät resursseja ja vievät meitäkin yhä ahtaampaan rakoon.

Arvioinnissa toki todetaan myös se, mistä hallintoviranomainen ja tarkastajat meitä mennen tullen muistuttavat: hakijoiden tasapuolinen kohtelu ei saa missään tilanteessa vaarantua. Hakijan ja rahoittajan roolien ei saa mennä sekaisin eli sparrauksen ei tule mennä liian pitkälle. Mielestäni olemme tässä asiassa pystyneet tasapainoilemaan onnistuneesti. 

Maakuntauudistuksessa keskeisten rahoitusohjelmien päätöksenteko halutaan keskittää omaan maakuntaan. Kokonaiskoordinointi paranee ja toiminnan kehittäminen on enemmän omissa käsissä. Maakunnasta tulee suuri organisaatio, mutta päätösten valmistelu on kuitenkin lähempänä asiakkaita kuin keskitetyissä malleissa. Valmistelussa yhtenä johtotähtenä on asiakaslähtöisyys. Rahoittajaviranomaisesta ei saa tulla kasvoton toimija. Prioriteettilistan kärjessä tulee olla oman maakunnan kehittämisen etu ja asiakaslähtöisyys kuitenkin niin, että hallinnon reunaehdot voidaan täyttää moitteettomasti.

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

1 kommenttia
26 / 10 / 17

”Täyskäsi” etenee maakunnallisten suunnitelmien laatimiseen

  • 0

Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla työstetään yhtäaikaisesti viittä eri toimintasuunnitelmaa. Aihealueina ovat innovatiivinen ruokaketju, luomusektori, kiertotalous, digitaaliset innovaatiot avoimessa kuituverkossa sekä nolla Co2-päästöiset rakennukset. Erilaisten työpajojen ja innovaatiopäivien kautta etsitään uusia avauksia ja ratkaisuja. Toimintasuunnitelmilla haetaan vaikuttavuutta ja konkreettisia toimia maakuntaan. Keskeisessä roolissa ovat myös rahoittajat, täytyväthän suunnitelmat olla toteutettavissa.

Interreg Europe -rahoitusohjelman ensimmäisellä hakukierroksella kansainvälisiä hankkeita meni läpi maakunnan eri toimijoilla yhteensä viisi, ”täyskäsi” kuten kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja kirjoitti maaliskuussa 2016 Kynäälyjä-blogissa. Kaikki viisi kv-hanketta myös etenevät samanaikaisesti ja samoja raameja noudattaen. Toimintasuunnitelmat ovat vahvasti Interreg Europe -rahoitusohjelman keskiössä, kirjoitti kehittämissuunnittelija Outi Mäki vuosi sitten blogitekstissään ”IE=2V+2V”. Kansainvälisten hankkeiden toteutuksen ensimmäisellä puoliskolla on tutustuttu partnerialueisiin ja haettu oppia eri kohteista sekä parhaista käytännöistä ympäri Eurooppaa. Tämän vaiheen loppupuolella laaditaan toimintasuunnitelma, mikä jälkimmäisten kahden vuoden aikana viedään käytäntöön ja sen toteutumista seurataan.

Juuri nyt on se aika, kun maakunnan eri toimijoilta, yrityksiltä, kehittämisorganisaatioilta ja korkeakouluilta haetaan tukea ja varsinkin aikaa osallistua ideointiin, että hankkeiden hyöty saataisiin maksimoitua ja saavutettaisiin toteuttamiskelpoisia, ehkä jopa kokeilevia, uusia avauksia. Kalenterit täyttyvät ja pientä ähkyäkin eri työpajoista ja innovaatiopäivistä voi olla aistittavissa. Silti, kuten sananlaskut sanovat ”työ tekijäänsä kiittää” ja ”lopussa kiitos seisoo”.

Toimintasuunnitelmien on määrä valmistua maaliskuun 2018 loppuun mennessä, jonka jälkeen alkaa suunnitelmien toteuttaminen ja seuranta. Näitä kirjattuja toimia toteutetaan ainakin osin rakennerahasto- ja maaseutuohjelmavaroin, joten emme suunnitteluvaiheessakaan saa unohtaa rahoitusta hallinnoivia tahoja. Ja kun puhutaan uusista avauksista, myös alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on hyvä pitää mielessä. Siinä rahoitettavaksi haetaan aluelähtöisiä, pieniä, nopeita ja merkittäviä kokeiluhankkeita. Etelä-Pohjanmaan liiton sisällä, näin kv-tiimin näkövinkkelistä katsottuna, tämä tapa toimia kansainvälisissä hankkeissa onkin mielestäni tiivistänyt hyvää yhteistyötä liiton aluekehityksen tehtäväalueen kanssa.

Miten sitten saadaan aikaiseksi viisi toimintasuunnitelmaa keväälle 2018? Tarvitaan eri toimijoiden sitoutumista ja sitouttamista. Jotta suunnitellut asiat oikeasti etenevät ja toteutuvat. Jotta voidaan kokea omistajuutta.

Toivotaan kirkkaita, uusia ajatuksia eri teemojen ympärille, joilla taas viedään pienin tai suurin askelin Etelä-Pohjanmaan menestystä eteenpäin!

 

Sanna Inkeri

projektikoordinaattori

0 kommenttia
27 / 09 / 17

Kansainvälinen kiertotaloushanke kokosi kiertotalousasiantuntijoita Etelä-Pohjanmaalle

  • 0

Pk-yritysten kiertotaloutta edistävän CESME-hankkeen kansainvälinen partneritapaaminen järjestettiin Etelä-Pohjanmaalla viime viikolla (20.–21.9.2017). Päivien aikana kokoustettiin paitsi projektiasioissa tutustuttiin myös hyviin eteläpohjalaisiin kiertotalouskäytäntöihin.  Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui yhteensä 25 vierasta kuudesta eri Euroopan maasta (Bulgaria, Kreikka, Italia, Suomi, Tanska ja Wales).

Keskiviikkona 20.9. projektiryhmä kokoontui Seinäjoella, Marttilan Tallin kokoustiloissa. Kokouspäivän avasi Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja. Tervetuliaispuheessaan Eväsoja kertoi vieraille paitsi Etelä-Pohjanmaasta, rohkaisi partnereita pohtimaan vierailun aikana myös mahdollisia tulevia yhteistyökuvioita.

Marjatta Eväsoja

Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja toivotti vieraat tervetulleiksi Etelä-Pohjanmaalle.

Etelä-Pohjanmaalla järjestetty tapaaminen oli viimeinen projektin aktiivivaiheessa järjestettävä tapaaminen ja siksi myös ajatusten vaihto tulevista toimenpiteistä ja mahdollisista yhteistyökuvioista oli tarpeellista. Keskiviikon kokouspäivän asialistalla tämä näkyi myös selkeästi. Keskeisiä aiheita päivän aikana olivat mm. hankkeen aikana työstettävän kiertotalousoppaan loppuun saattaminen, kunkin alueen toimintasuunnitelmien työvaiheiden esittely sekä pk-yritysten vihreän profiilin arviointiin kehitetyn työkalun testaamisen tulokset.  Päivän päätteeksi pidettiin vielä hankkeen ohjausryhmän kokous.

Torstaina vierailtiin eteläpohjalaisissa yrityksissä

Torstaina vuorossa oli tutustumispäivä Etelä-Pohjanmaan yrityksiin.  Vierailukohteiksi valikoitui neljä pk-yritystä, jotka toteuttavat kiertotaloutta toiminnassaan esimerkillisesti. Ensimmäisenä vierailukohteena oli Lakeuden Ympäristöhuollon Teräsmäen jätteenkäsittelylaitos. Siellä esittelykohteena oli erityisesti heidän moderni optinen lajittelujärjestelmä, joka lajittelee muun muassa kahdeksaa eri muovityyppiä ja neljää eri pahvityyppiä.

Ylistarosta matkaa jatkettiin Lapualle, Lapuan Perunan tehtaalle, jossa toimitusjohtaja Ossi Paakki esitteli ryhmälle yrityksen aikaansaannoksiaan tärkkelyksen valmistuksesta ylijäävien sivutuotteiden jalostamisessa.

– Tärkkelyksen valmistusprosessissa noin 19 prosenttia perunasta on tärkkelystä ja loput on sivutuotetta. Sivutuotteista suurin osa on perunan solunestettä, jonka olemme aiemmin hyödyntäneet lannoitteena lähiseudun pelloilla ja Lapuan Peruna on maksanut levityksen. Viime vuosien kehitystyön ja haihdutuslaitteistoon tehtyjen investointien ansiosta olemme pystyneet jalostamaan solunesteestä väkevöityä lannoitetta ja eläimille soveltuvaa rehua. Olemme pystyneet muuttamaan siis aiemman kuluerän, meille liikevaihtoa tuottavaksi tuotteeksi, kertoo toimitusjohtaja Ossi Paakki, Lapuan Peruna Oy:stä.

 OssiPaakki

 Lapuan Perunan toimitusjohtaja Ossi Paakki selittää vieraille tärkkelyksen tuotantoprosessia ja kuinka yritys hyödyntää prosessista syntyviä sivutuotteita.

Kolmas vierailukohde oli Vimpelissä, jossa ryhmä tutustui muovialan yritykseen Plastec Finlandiin. Yritys on tuottanut muovituotteita ruiskuvalumenetelmällä yli 30 vuotta. Viime vuosina yritys on alkanut valmistaa muovi-puukuitu komposiittituotteita, joissa kierrätetty materiaali voi olla 40–50 % käytetystä raakamateriaalista.

Päivän viimeinen vierailukohde oli puutuotealan yritys Kohiwood Oy, joka sijaitsee Soinin kunnassa. Yrityksellä on oma saha, jonka tuotannosta noin puolet jatkojalostetaan yhtiön omassa tehtaassa liimalevyksi. Yritys on etsinyt aktiivisesti ratkaisuja lisätä tuotteidensa kierrätystä ja sivuvirtojen hyödyntämistä. Tällä hetkellä yritys kierrättää lähes kaikki tuotannossa syntyvät sivuvirrat. Saha tuottaa päivässä noin 200 m³ kuorta, joka käytetään osittain biopolttoaineena omassa tehtaassa ja osittain myydään muihin energialaitoksiin. Prosessissa muodostuu päivittäin myös noin 1000 m³ lastuja, jotka myydään paperiteollisuuden raaka-aineeksi sekä 150 m³ sahanpurua, joka käytetään pellettien valmistamiseen ja biopolttoaineena yhtiön omassa voimalaitoksessa.     

Kaksipäiväinen vierailu oli kaiken kaikkiaan tapahtumarikas ja antoisa. Vierailijat vaikuttivat olevan tyytyväisiä järjestelyihin ja jokaiselle löytyi jotain kiinnostavaa myös vierailukohteista. Järjestäjät saivat hyvää palautetta myös hankkeen projektipäälliköltä:

– Partneritapaamisemme Etelä-Pohjanmaalla on ollut erittäin mielenkiintoinen ja antoisa. Olemme vierailleet useassa kiertotaloutta esimerkillisesti hyödyntävässä yrityksessä. Vierailut ovat olleet suuri inspiraatio meille kaikille ja nyt onkin aika lähteä kotiin näiden uusien oivallusten kanssa ja miettiä, kuinka niitä voidaan hyödyntää omissa yrityksissämme, kiittää hankkeen projektipäällikkö Jane Ribergaard Holm Pohjois-Tanskan elinkeinojen kehittämiskeskuksesta.

Partneritapaamisen järjestäjinä toimivat hankkeen eteläpohjalaiset partnerit Etelä-Pohjanmaan liitto ja Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu Oy.

Tietoa hankkeesta

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu Oy ovat mukana CESME (Circular Economy for SMEs) -hankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja pk-yritysten kiertotalouteen siirtymiseksi. Kyseessä on kansainvälinen Interreg Europe -ohjelmasta rahoitettu hanke, jossa on mukana partnerialueita kuudesta eri maasta (Bulgaria, Italia, Kreikka, Suomi, Tanska, Wales). 

Hanke on nelivuotinen jakautuen kahteen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe (1.4.2016-31.3.2018) on aktiivinen hankevaihe, jonka aikana tutustutaan toisten alueiden hyviin käytäntöihin, pohditaan niiden soveltamismahdollisuuksia alueelle sekä luodaan alueellinen toimintasuunnitelma sekä kiertotalousopas pk-yrityksille. Toinen vaihe (1.4.2018-31.3.2020) on niin kutsuttu monitorointivaihe, jossa toteutetaan toimintasuunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä sekä tarkastellaan niiden toteutumista. Lisää tietoa hankkeen englannin kielisiltä nettisivuilta täältä.

 

Teksti: Hanna Meriläinen ja Virpi Palomäki

Kuvat: Vesa Alanko-Luopa, Juha Lehtineva ja Hanna Meriläinen

 

Lisätiedot:

Projektikoordinaattori Hanna Meriläinen, Etelä-Pohjanmaan liitto
040 0241 813, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi

Toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu
044 4659 380, vesa.alanko-luopa@jpyp.fi

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös