08 / 03 / 19

Ymmärrystä ja osaamista ei voi tulostaa – tuumauksia kulttuurihankkeiden ääreltä

  • 0

Interreg Europe -hankkeet, keramiikka-alan CLAY ja kulttuuriperintöalan FINCH, pitävät liikkeessä: helmikuun aikana matkustin sekä Lounais-Ranskaan että -Romaniaan.

Limogesin kaupunki on ranskalaisen posliinintuotannon kruununjalokivi. Sieltä serviisinsä ovat tilanneet menneiden aikojen aristokraatit ja monet nykyiset fine dining -ravintolat. Osille loistoon pääsee, joskin esimerkiksi kahden hengen aamiaisastiastoon voi helposti sijoittaa nelinumeroisenkin summan. Vastineeksi saa yllin kyllin tyyliä ja kultauksia.

Alueen kaoliinivarannot löydettiin 1700-luvun lopulla, niiden ympärille rakentui ensin posliinitehtaita, sittemmin kokonainen keramiikkateknologian klusteri. Limogesissa ollaan kirjaimellisestikin keramiikka-alan pääkallon paikalla. Yritysvierailulla (3DCeram) sain pidellä kämmenelläni kraniaalista proteesia, äärimmäisen tarkkana mittatilaustyönä valmistettua ihmiskallon kappaletta, keraamista 3D-tulostetta. Vierailijoille esiteltävä kappale palautettiin hankevieraiden kiinnostuneen hipelöinnin jälkeen takaisin paikalleen vitriiniin, tulostettujen hampaiden, korujen ja avaruustutkimuksen laitteisiin liittyvien komponenttien joukkoon.

Materiaaliteknologian, 3D-mallintamisen ja insinööritaidon korkeatasoinen yhdistelmä tekee vaikutuksen ja vetää mietteliääksi: tähän on tultu. Tätä kaikkea, sekä koneiden että luurangon osia, voidaan ohjelmoida hienostuneiden koneiden tehtäväksi. Vierailuillamme näimme myös taidenäyttelyn, jonka otsikko kuvaavasti oli "Ilman käsiä": näyttelyn teokset olivat keraamisia tulosteita.

Kolme viikkoa myöhemmin seisoskelin Tonavan rantamaisemissa, silmissäni jäänteet siitä, mikä kerran oli ollut sillanrakentamistaidon huippua. Trajanuksen silta oli yli kilometrin pituinen holvisilta nykyisten Romanian ja Serbian välillä. Sen rakentaminen aloitettiin silloisessa Rooman valtakunnan Dakiassa vuonna 105 eaa. Kun katselin Tonavan rannalta vierailukohteena olevaan Drobeta-Turnu Severinin kaupunkiin, näin yli kahden vuosituhannen aikakerrostuman kulttuuriperintönä raunioissa ja rakenteissa. Aikajana ulottui roomalaisajoista keskiaikaisiin kahinoihin unkarilaisten, Valakian voivodien ja ottomaanien välillä, ja edelleen kohti viimeisimmän vuosisadan vaiheita. Maailmansotien välissä rakennettua, kertaustyylistä "Kulttuuripalatsia" vastapäätä kohoavat kommunismin vuosikymmenien muistona nyt jo patinoituneet kerrostalokompleksit. Kerroksellinen kaupunkimaisema sulkee sisäänsä valtavan määrän historiaa ja sen arvo näyttäytyy sille, ken sen vain tahtoo nähdä.

Ihminen on levoton otus, joka usein tuhoaa ihan itse lajinsa saavutukset. Drobetan roomalaisraunioiden vierestä kurvaa tavaraliikenteen rautatie ja Trajanuksen sillan jäänteet on aidattu betonilla, koska Tonavan pinta nousi valtavan Rautaportti-vesivoimalan rakentamisen myötä. Näky ei ole järin mairitteleva ja se on helppo ohittaa, kuten välinpitämättömän helposti ohitamme sen, mikä ympäristössämme näyttäytyy elähtäneenä ja arvottomana - liian usein se lipsahtaa vanhan tai vanhuuden synonyymiksi. Tämä pätee niin arkisessa tavarakulutuksessa kuin arkkitehtuurissakin ja laajemmin yhteiskuntapolitiikan eri aloilla.

Käsityö on ollut jo puolitoista vuosisataa "kuoleva ala". On ollut kehitysaaltoa ja keksintöä, jotka ovat antaneet perustetta, ettei enää tarvitse itse osata. Osaamme kyllä hiplata etusormella sileää näyttöruutua, mutta monessa muussa suhteessa tumpeloidumme. Tarpeellisetkin tavarat näyttävät vain ilmestyvän jostain (idästä), minkä vuoksi vaatii poikkeuksellista harrastuneisuutta arvioida laatua tai kysyä materiaalien alkuperää. Niinpä samalla kun antaudumme tumpeloitumiselle, sokeudumme. Emme erota laatua rihkamasta, sillä laadun arvoa ei nähdä, kun siihen ei ole tuntumaa, ei materiaalista ymmärrystä tai taidollista sivistystä.

Limogesin keramiikkaklusterin teknologiset saavutukset voivat olla näiltä lakeuksilta äkkiseltään katsoen kaukainen kangastus, mutta tavoitettavissa ja omaksuttavissa soveltavaan käyttöön, jos vain mielenkiintoa riittää. Samaan aikaan on kuitenkin syytä pitää varansa, ettei eteläpohjalainen käsityötaito muutu pelkäksi tarunhohtoiseksi nostalgiaksi. On tärkeää ymmärtää, ettei korkean osaamistason salaisuus ole laitteissa ja koneissa sinänsä vaan inhimillisessä tekemisen jatkuvuudessa, huolellisuudessa ja kärsivällisessä tahdossa oppia lisää. Osaamista ei voi tulostaa. Tällä hetkellä vapaan sivistystyön tarjonta ja korkealuokkaiset opettajat ovat monelle kädentaitojen oppimisen tärkein tuki ja turva, mutta esimerkiksi keramiikan alasta vähänkään enemmän innostuneiden on vähitellen hakeuduttava muualle Eurooppaan oppiin. Kun tähän on tultu, on kansainvälisten mahdollisuuksien ja verkostojen tunnistaminen erittäin tärkeää sekä kädentaitojen että kulttuuriperinnön vaalimisen saroilla.

Lue lisää keramiikka-alan CLAY-hankkeesta ja kulttuuriperintöalan FINCH-hankkeesta >>

Eliza Kraatari
projektikoordinaattori

0 kommenttia
20 / 02 / 19

Monimuotoista kaupunkipolitiikkaa

  • 0

Maailmanlaajuisena kehityssuuntana on jo pitkään ollut väestön, työpaikkojen, yritysten, tutkimustoiminnan ja yleisen kuhinan keskittyminen suuriin kaupunkeihin. Suomesta puuttuvat varsinaiset metropolit ja raaka kansainvälinen kilpailu haastaa myös meikäläisiä isompia kaupunkeja, jotka ovatkin koonneet voimansa, Helsinki etunenässä, ns. C 21-verkostoksi, jossa on mukana myös maakuntakeskus Seinäjoki. Verkosto pyrkii muun muassa vahvistamaan kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.

Avaus kaupunkipolitiikan vahvistamiseksi on myös seutukaupunkiohjelma ja pienemmän kokoluokan kaupunkien rakentama oma seutukaupunkiverkosto. Ne tuovat keskusteluun paikallisuuden ja monimuotoisemman kaupunkipolitiikan näkökulman. Verkostossa on mukana 54 kaupunkia ja se toimii kumppanina kaupunkiensa palveluiden, tutkimuksen ja yritystoiminnan kehittämisessä ja edunvalvonnassa. Verkosto itse määrittelee seutukaupungit seuraavasti: Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia (seutukeskus) tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntien keskuksia. Seutukaupungit muodostavat kuntarakenteen perustan. Ne ovat sujuvan elämän keskuksia, joissa työn ja perheen sekä monipuolisen ja laadukkaan vapaa-ajan yhdistäminen on helppoa ja mutkatonta. Etelä-Pohjanmaalta verkostossa ovat mukana Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka ja Ähtäri.

Kesällä 2018 julkaistu seutukaupunkiohjelma puolestaan tarjoaa työkalupakin seutukaupunkien kehittämiseen. Taustalla on vuonna 2015 eduskunnan tarkastusvaliokunnan huomion kiinnittyminen seutukaupunkien elinvoimaisuuteen ja taloudelliseen pärjäämiseen ja kaupunkineuvos Antti Rantakokon ministeriöiden toimeksiannosta tekemä selvitys seutukaupunkien taloudellisesta elinvoimaisuudesta ja siitä, miten seutukaupungit pääsisivät nykyistä paremmin osaksi talouskasvua. Selvitys luovutettiin lokakuussa 2017 ja yhtenä sen toimenpide-ehdotuksista oli erillisen, yli hallituskausien jatkuvan seutukaupunkiohjelman laatiminen. Ohjelma valmistui kesäkuussa 2018. Se rakentuu kolmesta elementistä: omaehtoinen kehittäminen, sopimuksellisuus–kumppanuus sekä verkostokehittäminen.

Seutukaupunkiohjelman keskeinen sisältöteema on osaavan työvoiman saatavuus. Se on muodostunut tämän ajan mantraksi, joka on täyttä totta kaikkialla Suomessa varsinkin nyt taloudellisesti vauhdikkaamman ajan jäljiltä. Pula työvoimasta tarkoittaa hyvin usein myös estettä yritystoiminnan kehittymiselle ja kasvulle. Ongelmaa ratkaistaessa suuret kaupungit ja pienet kaupungit, unohtamatta maaseutumaisempia alueita, ovat samoilla apajilla, mutta keinot ovat erilaisia. Myös resurssit toimeenpanoon ovat erilaiset.

Tässä suhteessa seutukaupunkien edunvalvonta on kantanut hedelmää, kun valtioneuvosto osoitti vuoden 2019 talousarviossa erillisen 3 miljoonan euron määrärahan verkostohankkeisiin, jotka edistävät seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta. Ns. seutu-AIKO-rahoituksen haku on parhaillaan avoinna 15.3.2019 saakka ja Etelä-Pohjanmaan liitto on sopinut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa toimivansa erillishaun rahoittavana viranomaisena. Hankkeet tulevat kohdentumaan neljään teemaan, jotka myös ilmentävät keinovalikoimaa ongelman ratkaisemiseksi. Tarkoituksena on luoda joustavia koulutusmalleja koulutuksen saavutettavuuden ja osuvuuden parantamiseksi, tukea työllistämistä julkisten palveluntarjoajien ja yritysten yhteistyöllä, edistää ulkomaisen työvoiman ja kansainvälisten osaajien rekrytointia sekä rakentaa seutukaupunkien yritysverkostojen yhteistyötä.

Hankkeet ovat laajoja verkostohankkeita ulottuen Kemijärveltä Raaseporiin ja Lieksasta Kristiinankaupunkiin. Niissä konkretisoituvat myös kaikki seutukaupunkiohjelman elementit. Seutukaupunkien keskuudessa näyttää vallitsevan innostunut tunnelma ja toimeen on tartuttu tehokkaasti. Hankesuunnitelmia valmistellaan parhaillaan. Aikaa käytännön toteutukseen on noin kaksi vuotta ja tavoitteena on, että hankkeissa käyttöönotetut uudet toimintamallit jäävät elämään ja niitä voidaan hyödyntää koko verkoston piirissä myös hankekauden jälkeen.

Odotukset ovat varmasti korkealla hankkeiden ja niiden tulosten suhteen. Eikä tässä vielä kaikki, sillä arvatenkin seutukaupunkien tavoitteena on edelleen lujittaa verkostoaan ja kasvattaa painoarvoaan niin, että monimuotoinen kaupunkipolitiikkaa saa jatkoa myös tulevalla hallituskaudella.

Ajankohtaisia väläyksiä seutukaupunkien todellisuudesta voi lukea Sujuvan elämän seutukaupungit -blogisarjasta.

Sanna Puumala
kehittämissuunnittelija

 

0 kommenttia
01 / 02 / 19

Mahdollisuuksien kiertotalous

  • 0

Kiertotalous on aikamme megatrendi, jonka avulla taistellaan ahnaasti kestävämmän maailman ja tulevaisuuden puolesta. Käsitteenä kiertotalous on laaja ja sulkee sisälleen laajalti erilaista toimintaa. Se on resurssien viisasta käyttöä, raaka-aineiden kestävää valintaa, tuotteiden kestävää suunnittelua, uudelleenvalmistusta, tuotteen tarjoamista palveluna, digitaalisten alustojen kautta tapahtuvaa jakamistaloutta sekä viimeisimpänä keräystä ja kierrätystä. Kiertotalous on siis näkökulma, joka huomioidaan tuotteiden ja palvelujen koko arvoketjussa ja elinkaaressa.

Yksi tapa jaotella kiertotalouden ulottuvuuksia on eritellä se kierron mukaan kierron sulkemiseen, hidastamiseen ja pienentämiseen. Kierron sulkemisessa on kyse materiaalien ja tuotteiden uudelleen käytöstä. Kierron hidastamisella viitataan taas tuotteen elinkaaren pidentämiseen mm. korjaamalla tai kestävyyteen panostamalla. Kierron pienentäminen taas viittaa erityisesti resurssitehokkuuteen ja jätteiden minimointiin.

Uusia työpaikkoja ja vähemmän CO2-päästöjä

Kiertotalous nähdään ennen kaikkea positiivisena mahdollisuutena ja sen vaikutuksista on esitetty monenlaisia arvioita. Kiertotalouden mahdollisuudet on nostettu keskiöön mm. Euroopan unionissa, joka on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet kiertotalouteen siirtymiseksi EU:n kiertotalouspaketissa. Arvioiden mukaan kiertotalouspaketin tavoitteiden saavuttamisella voidaan saavuttaa jopa 600 miljardin euron säästöt Euroopan yrityksille, mikä vastaa noin 8 % yritysten vuosittaisesta liikevaihdosta.

Kiertotalous mahdollistaisi jopa 580 000 työpaikan syntymisen ja vähentäisi myös EU:n hiilidioksidipäästöjä 450 miljoonalla tonnilla vuoteen 2030 mennessä. Sitra on arvioinut myös kiertotalouden vaikutuksia Suomen taloudelle ja sen mukaan kiertotalouden arvonlisä Suomen kansantalouteen on vähintään kolme miljardia euroa vuosittain vuoteen 2030 mennessä.

Innovatiivisia avauksia maakunnasta

Monipuolisuudessaan kiertotalous luo paljon mahdollisuuksia yrityksille ja myös uudelle liiketoiminnalle. Mahdollisuudet piilevät paitsi olemassa olevien toimintojen kehittämisessä myös täysin uudenlaisten liiketoimintojen synnyttämisessä. Molemmista näistä löytyy myös Etelä-Pohjanmaalta loistavia esimerkkejä. Julkisen tavaran huutokauppa Kiertonet on oivallinen esimerkki kiertotalouden synnyttämästä täysin uudesta liiketoiminnasta, joka perustuu alusta- ja jakamistalouden periaatteille. Seinäjoella ja Kauhajoella käyttöön otettu ruokahävikkisovellus ResQClub on myös esimerkki tällaisesta uudenlaisesta liiketoiminnasta.

Lisäksi maakunnasta löytyy lukuisia esimerkkejä sivuvirtojen hyödyntämisestä. Altia Oyj:n Koskenkorvan tehdas sai taannoin tunnustusta kansainvälisessä The Drinks Green Awards 2018 -kilpailussa bio- ja kiertotalouden ansiokkaasta toteuttamisesta. Tehtaalle tuleva ohra hyödynnetään sataprosenttisesti, kun tuotantoon kelpaamaton sivuvirta poltetaan omassa biovoimalaitoksessa, josta syntyvä höyryenergia hyödynnetään edelleen tehtaan tislausprosessissa. Suljettua kiertoa siis parhaimmillaan! Lapuan peruna taas on tehnyt viime vuosina mittavaa tutkimus- ja kehitystyötä perunan tärkkelyksen valmistusprosessista ylijäävän solunesteen uudelleen hyödyntämisestä rehuna, ja saanut tähän kehitystyöhön myös EU:n investointipankin lainantakausta yhtenä ensimmäisenä Suomessa.

Pk-yrityksille oma pilottiprojekti

Kiertotalouden hyödyt yrityksille ovat moninaiset ja kiteytyvät ehkä parhaiten kilpailukyvyn vahvenemiseen. Tuotannon prosessien ja materiaalien käytön tehostaminen voi ilmetä kustannussäästöinä muun muassa materiaaleissa, energian kulutuksessa tai myös logistiikassa. Kestävän liiketoiminnan mukaan toimiminen on myös itsessään arvokasta ja yrityksen lisäksi se luo arvoa yhteiskunnalle ja ympäristölle. Kiertotalouden ja kestävän liiketoiminnan periaatteiden mukaan toimiminen vaikuttaa positiivisesti yrityksen imagoon ja tulevaisuudessa sen merkitys korostuu varmasti entisestään.

Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana kansainvälisessä CESME-kiertotaloushankkeessa, jossa on etsitty ratkaisuja erityisesti pk-yritysten kiertotalouteen. Osana hanketta toteutetaan paraikaa pilottiprojektia, jossa testataan ja kehitetään edelleen yritysten kiertotalousmahdollisuuksia kartoittavaa Vihreän profiilin työkalua. Pilottia viedään eteenpäin yhdessä VTT Oy:n kiertotalousasiantuntijoiden kanssa, ja talven aikana kutsumme myös yrityksiä mukaan testaamaan työkalua ja hakemaan ajatuksia oman yrityksensä kiertotalousmahdollisuuksiin.

Työkalun testauksia yrityksiin tehdään muun muassa kahdessa työpajassa: Seinäjoella 8.2. ja Ähtärissä 6.3, jonne kutsumme innolla mukaan kiertotalousmahdollisuuksista kiinnostuneita eteläpohjalaisia pk-yrityksiä! Mikäli kiinnostuit, lisätiedot työpajoista löydät täältä.

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori

 

 

 

 

 

0 kommenttia
25 / 01 / 19

”Junailijan pilli ilimoo jo viilsi”

  • 3

Raideliikennepilotti käynnistyy Etelä-Pohjanmaalla

Liikenne- ja viestintäministeriö valitsi 23.1. yhdentoista hakemuksen joukosta alueellisen junaliikenteen pilottien jatkosuunnitteluun Kymenlaakson, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan hankkeet. Etelä-Pohjanmaan liitto haki pilottikohteeksi yhdessä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen liittojen sekä kuntien kanssa. Hakemuksessa tavoiteltiin pilottikohteeksi koko Vaasa–Jyväskylä-väliä sekä Kokkola–Seinäjoki-väliä. Hakemuksen kokonaisuudesta soveltuvimmaksi kohteeksi liikenne- ja viestintäministeriö arvioi kuitenkin liikenteen Seinäjoen ja Ähtärin välillä.

Pilottikohteeksi pääsy ei kuitenkaan takaa toteutusta vaan toteutus riippuu pilotointikokonaisuuden ja sen kustannustason selvittyä tehtävistä päätöksistä. Joka tapauksessa jo pilottiin osallistumisesta on suuri hyöty alueelle ja maakunnalle. Mikäli maakuntauudistus toteutuu, alueellisen junaliikenteen järjestämisvastuu siirtyy valtiolta maakunnille ja pilotista saatava osaaminen helpottaa uusien tehtävien haltuunottoa.

Raideliikenne on investointien ja liikennöinnin kehittämisen suhteen elänyt pitkään hiljaiseloa. Megatrendit, suurimpana ilmastonmuutoksen hillitseminen, toimivat nyt raideliikenteen renessanssin vauhdittajina. Raideliikenne on ilmaston kannalta vähiten haitallinen joukkoliikennemuoto. Jotta ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ei tarvitse turvautua todella radikaaleihin ratkaisuihin, raideliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseksi täytyy käyttää kaikki toteuttamiskelpoiset keinot.

Raideliikennevisioissa käytetään yleisesti tavoitteena 8 %:n kulkutapaosuutta, mutta osuus voidaan nostaa innovoinnilla ja investoinneilla yli 10 %:iin. On arvioitu, että tarjonnan lisääminen voisi lisätä työ- ja opiskelumatkoja kyseessä olevalla välillä 40 000:lla matkalla vuodessa.

Pilotin jatkosuunnittelussa voidaan miettiä raideliikenteen kulkutapaosuuden ja sitä kautta matkustajamäärien lisäämiseksi monipuolisempia keinoja kuin pelkästään junaliikenteen tarjonnan lisääminen. Junamatka on vain yksi osa matkaketjua esimerkiksi kotoa työpaikalle tai oppilaitokseen. Matkaketjun ns. ensimmäisen ja viimeisen kilometrin haasteisiin täytyy myös etsiä ratkaisuja. Ilman merkittäviä lisäkustannuksia voisi kuntien palveluliikenteen vuoroja muokata junaliikenteen kansaa yhteensopiviksi tai tutkia mahdollisuuksia muuttaa joitain junaliikenteen kanssa rinnakkaisia bussivuoroja liityntäliikennevuoroiksi.

Lisäksi lippujärjestelmiä ja lipputuotteita tulee kehittää siten, että yhdellä lippuostoksella voisi suoriutua koko matkakokonaisuudesta. Asemien ja seisakkeiden toimivuuteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Helppo ja suhteellisen edullinen kehittämiskohde on pysäkkien valaistuksen parantaminen ja (sähkö)pyöräpysäköinnin kehittäminen. Tulemme myös panostamaan mahdollisista uusista vuoroista ja palveluista tiedottamiseen ja markkinointiin, jottei junalla liikkuminen jää ainakaan siitä kiinni.

Markkinoinnista puheen ollen, Ähtärin kaupunginjohtajalla Jarmo Pienimäellä olisi junalle nimikin valmiina. Keski-Suomen ratapäivillä hän ehdotti Ähtärin kautta kulkeville junille nimeä ’Pandalino’.

Junaliikepilotista löytyy lisätietoa liikenne- ja viestintäministeriön eilen julkaisemassa tiedotteessa sekä Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotteessa.

 

Jani Palomäki
Maakuntainsinööri

 

 

 

3 kommenttia
20 / 12 / 18

Kutsu Vihreän Profiilin Työkalun pilotointiin

  • 0

Hyvä pohjalainen yritys!

Haluaisitko ymmärtää, millaisia mahdollisuuksia kiertotalous ja kestävä liiketoiminta tarjoaa yrityksellesi? Nyt siihen on loistava mahdollisuus!  Etelä-Pohjanmaan liitto pilotoi yhdessä VTT:n ja yritysten kanssa Vihreän profiilin työkalua, joka on kehitetty CESME – Circular Economy for SMEs -projektissa.

Pilotin tavoitteena on kehittää yritysten ja muiden alueen toimijoiden käyttöön Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin räätälöity Vihreän profiilin työkalu, joka tarjoaa erilaisia tapoja arvioida liiketoiminnan vaikutuksia kiertotalouden näkökulmasta. Työkalu tarjoaa myös tietoa ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten kannalta kestävämmästä toiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Pilotointityöpajoissa yritykset pääsevät itse kokeilemaan työkalua ja saavat saamalla näkemyksiä uusista mahdollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä myös omassa liiketoiminnassaan.

 Järjestämme kevään aikana kaksi pilotointitilaisuutta:

  1. pilotointitilaisuus 8.2.2019 klo 9:30-12 (kahvit klo 9.15 alkaen) Seinäjoella, Frami D-rakennus, Mega-kokoustila (Tiedekatu 2, Seinäjoki)
  2. pilotointitilaisuus 6.3.2019 klo 9:00-11.30 (kahvit klo 8.30 alkaen) Ähtärissä, Hotelli Mesikämmen, Iso Sali (Karhunkierros 149, 63700 Ähtäri) ÄHTÄRIN TILAISUUS PERUTTU!

Yritys voi osallistua vain yhteen pilotointitilaisuuteen tai molempiin. Sisältö tilaisuuksissa on suurimmaksi osaksi sama – molempiin pilotointitilaisuuksiin osallistumisen kautta yrityksellä on mahdollisuus laajentaa tarkastelua useampaan työkalun osuuteen ja siten saada harjoituksesta enemmän irti myös oman liiketoimintansa kehittämisen näkökulmasta.

Ilmoittautumiset 4.3. klo 12 mennessä sähköpostitse osoitteeseen hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi.

 

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen, EP-liitto, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, p. 0400 241 813

Maria Antikainen, VTT, maria.antikainen@vtt.fi, p. 040 512 4260

 

0 kommenttia
01 / 11 / 18

Matkailun alustatalous tuo potkua Islantiin – miksei myös meille

  • 0

Liikenne ja matkailu ovat siitä mukavia aiheita, että jokaisella on niistä vahva omiin kokemuksiin perustuva mielipide. Otanpa siis tällä kertaa aiheeksi matkailun. Omakin mielipiteeni perustuu subjektiivisiin kokemuksiin syyslomalla tehdyltä Islannin-matkalta. Yritän höystää ajatuksiani kuitenkin myös jonkinlaisilla faktoilla.

Alkuun täytyy todeta, että matka sujui oikein mallikkaasti. Etenkin Islannin luonto häikäisi eksotiikallaan. Samaten kaikki matkailuun liittyvät palvelut toimivat sujuvasti ja kellon tarkasti. Siten en ollut lainkaan hämmästynyt tiedosta, että Islanti on lisännyt vuodesta 2014 matkailijamääränsä alle miljoonasta yli kahteen miljoonaan vuodessa. Siis yli kaksi miljoonaa matkailijaa maassa, jossa on 340 000 asukasta, eikä kasvulle ole loppua näköpiirissä. Vertailun vuoksi Etelä-Pohjanmaalla yöpyi vuonna 2016 yhteensä 41 000 ulkomaista matkailijaa.

Pienellä ja pippurisella Islannilla on toki omat vahvuutensa. Pistää kuitenkin miettimään, voisiko 200 000 asukkaan maakunta päästä edes lähelle vastaavia lukemia. Mitä Islannissa on tehty eri tavalla kuin meillä? Yksi havainto oli, että Reykjavik toimii selkeästi matkailun hubina, josta lähdetään retkille eri puolille maaseutua, koska suuri osa kiinnostavista kohteista sijaitsee pääkaupungin ulkopuolella. Kuulostaa jotenkin tutulta.

Toinen huomion arvoinen seikka oli, että kaikki kohteet ja retket oli löydettävissä ja varattavissa helposti netistä. Varaus sisälsi muun muassa sen, että bussi haki ja palautti asiakkaan nätisti takaisin hotellille. Lisäksi samalla lipulla hoituivat niin kylpylät kuin muutkin kohteet. Tämä oli oman maakunnan todellisuuteen verrattuna erilaista. Olisipa hienoa tulla Hotelli Lakeuteen pariksi yöksi ja lähteä siitä vaikkapa päiväksi Powerpark–Härmän kylpylä-, Tuuri–Ähtärin eläinpuisto- tai Kauhajoelle Geopark-retkelle. Erillisiä pääsylippuja ei tarvittaisi ja linja-autossa jaettaisiin kaikille tabletit, joista voisi seurata retken edistymistä omalla äidinkielellä.

Yksi Islannin matkailun kehityksen kulmakivi on ollut Bókun-niminen sähköinen järjestelmä. Bókunin kehittämä myynti- ja sopimuksenhallinta-alusta mahdollistaa erilaisten matkailuaktiviteettien ja elämysten tarjoajien tuotteiden varaustilanteen muuttamisen sähköiseen muotoon. Lisäksi tuotteet voidaan tuoda helposti kuluttajan ostettaviksi omilla tai muiden palveluntarjoajien nettisivuilla. Alustan kautta voidaan myös vastaanottaa maksuja ja hoitaa sopimuksia muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Finnair on alkanut hyödyntämään Bókun-alustaa, erityisesti huomattuaan sen toimineen yhtenä Islannin matkailuteollisuuden voimakkaan kasvun katalysaattorina. Matkailijalle tämä Bókun ei suoraan näkynyt, mutta jos se oli kaiken taustalla, niin helpoksi se oli asiat asiakkaalle tehnyt.

Mutta eipä hätää, Etelä-Pohjanmaallakin on herätty. Etelä-Pohjanmaan liitto on juuri myöntänyt rahoituksen Seinäjoen ammattikorkeakoululle hankkeelle Digi-EP Eteläpohjalainen matkailu näkyväksi. Hankkeen tavoitteena on saada 30 matkailualan yritystä kokeilemaan liiketoiminnassaan Bókun-alustaa. Samalla on tarkoitus luoda Etelä-Pohjanmaan alueen matkailutoimialan digisuunnitelma yhdessä keskeisten matkailutoimijoiden kanssa. Maakunnan matkailutoimijoiden verkosto halutaan saada siirtymään digitaalisten myyntialustojen käyttäjiksi. Yksi hanke on pieni alku, mutta toivottavasti se poikii Islannin mallin mukaisia matkailupalveluja myös meille. Maakuntamme tarjoaa matkailun digipalvelujen kehittämiselle runsaasti kyntämätöntä sarkaa, jossa kaikki voivat hyötyä, eikä vähiten asiakkaat. Etelä-Pohjanmaan matkailutuotteet ovat hyvässä iskussa, niiden digitalisaatio voi räjäyttää pankin.

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
19 / 09 / 18

Yhtenäisenä ruokaprovinssina maailmalle

  • 0

Lähtökohtaisesti mitään sellaista ei kannata kehittää, jolle ei ole markkinoita. Etelä-Pohjanmaan ruokaprovinssin brändäämiselle on selkeästi tilaus ja brändiä kannattaa todellakin voimistaa yhteistyössä alueen eri ruoka-alan toimijoiden kanssa. Meillä on alkamassa mielenkiintoinen Ruokaprovinssin brändäys- ja markkinointiprojekti, jossa Foodwest toimii vetovastuullisena projektissa yhteistyössä alueen yritysten kanssa. 

Kuten jo aiemmin on todettu, ruokaprovinssin kehittämisessä on kyse yhteistyöstä, johon oman panoksensa tuovat ruokaketjun eri vaiheissa toimivat yritykset ja organisaatiot pellolta pöytään. Onnistuneen projektin lähtökohtana on alueen toimijoiden sitouttaminen ruokaprovinssibrändiin. Jokaiselle alueen toimijalle löytyy brändin alla omaan toimintaan sopivia ominaisuuksia, joiden noudattaminen antaa brändin ja mahdollisen logon käyttämisenä lisäarvoa yritykselle.

Yhteisenä tavoitteenamme on rakentaa brändi, joka ohjaa kuluttajien ja asiakkaiden valintoja ja näin osaltaan vahvistaa alueemme Ruokaprovinssi-brändiä käyttävien toimijoiden menestymisen mahdollisuuksia. Brändi toimii tehokkaana työkaluna alueella toimiville yrityksille: mm. elintarvikealanyritykset, elintarvikealan start-up -yritykset, maatalousalan suoramyyntitoimijat, maatilapuodit, ravintolat ja hotellit sekä muut ruokaan liittyvät toimijat ja sidosryhmät. Ruokaprovinssi-brändiin luodaan brändityön puitteissa ja sen viestinnässä merkityksiä ja arvoa, joka lisää brändin kiinnostavuutta kuluttajien ja asiakkaiden mielissä.

Brändinrakennuksessa on tärkeää ottaa huomioon tavoiteltava kohdeyleisö, eli kuluttajat. Osallistamalla kuluttajia yhdessä elintarvikealan toimijoiden kanssa kehitystyöhön, saavutetaan parempi lopputulos, joka myös puhuttelee kuluttajia relevanteilla markkinointiviestinnän kärjillä. Koko Ruokaprovinssi-hankkeen aikana on erittäin tärkeää myös osallistaa mukaan niitä ruoka-alan toimijoita, jotka tulevat hyödyntämään brändiä omassa toiminnassaan. Kun Ruokaprovinssi-brändin voi todennetusti osoittaa nostavan kuluttajien kiinnostusta tuotetta/palvelua kohtaan, on selkeä motiivi sen käyttämiselle olemassa.

Etelä-Pohjanmaalla on loistavat mahdollisuudet vahvistaa rooliaan Suomen kärkialueena ruokaketjussa. Tiedämme, että osaamme tehdä asiat oikealla tavalla ja meiltä löytyy osaamista ruoka-alasta pellolta pöytään. Nyt meidän on varmistettava, että tämä tieto leviää myös laajasti aluebrändin rajojen ulkopuolelle. Yhdessä Etelä-Pohjanmaan ruokaprovinssin puolesta.   

Karri Kunnas
Toimitusjohtaja
Foodwest Oy
                         

Ruokaprovinssi-brändiä kehitetään Interreg Europe -ohjelmasta osa-rahoitetun NICHE-hankkeen pilotissa. Tavoitteena on luoda Etelä-Pohjanmaalle selkeä Ruokaprovinssi-brändi ja toteuttaa alueen ruokaketjun brändin kehittämistä markkinointinäkökulmasta, jonka tähtäimenä on alueen elintarvikeketjun yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisääminen sekä tunnettuuden lisääminen kuluttajien keskuudessa valtakunnallisesti. Työn toteuttavat Foodwest Oy ja Kamonmarkkinointi Oy.

0 kommenttia
17 / 09 / 18

Lisää lähienergiaa!

  • 0

Paljon puhutaan lähiruuasta. Arvostetaan sitä, että ruoka on tuotettu lähellä. Yksi Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastotavoitteista on nostaa energiaomavaraisuusastetta. Lisäksi pyritään lisäämään uusiutuvan energian osuutta. Näihin molempiin haasteisiin vastaavat uusiutuvan yhteisöenergian kohteet. Esimerkiksi Tanskassa kohteita on jo runsaasti, Suomessa kiinnostusta ja potentiaalia varmasti löytyy, mutta lainsäädäntö vielä jarruttaa jossain määrin etenemistä.

Tyypillistä yhteisöenergian projekteissa on, että uusiutuvaa energiaa tuotetaan paikallisista lähteistä ja erilaisten pienempien yhteisöjen osallistuessa niihin aktiivisesti. Paikallisia uusiutuvia lähteitä ovat esimerkiksi tuulivoima, aurinkoenergia, biomassa, vesivoima ja maalämpö. Paikallisia yhteisöjä ovat taasen esimerkiksi kyläseurat, taloyhtiöt tai naapurustot. Kansalaiset siis yhteisrahoittavat, yhteiskehittävät ja operoivat yhdessä uusiutuvan energian laitoksia.

Yksi tärkeimmistä perusteista yhteisöenergian kohteille on, että hyödyt jakautuvat paikallisesti. Tuulivoimapuisto takapihalla ei ehkä olekaan kynnyskysymys, jos siitä saa itse etua ja jos sen kehittämiseen ja suunnitteluun on jossain määrin itse osallistunut. Paikalliset toimijat saavat siis suurimmat hyödyt ja heillä on myös tärkein rooli onnistumisen kannalta. Tarvitaan ehdottomasti muutama kyläaktiivi, jotka lähtevät viemään asiaa eteenpäin ja myös kannustamaan muita osallistumaan.

Uusiutuvan yhteisöenergian projekteja pyritään edistämään Co2mmunity-hankkeessa, jossa Suomesta on mukana kaksi maakuntaa; Etelä-Pohjanmaa ja Uusimaa. Hankepartnereina Uudeltamaalta ovat Aalto yliopisto ja Green Net Finland sekä Etelä-Pohjanmaalta Thermopolis Oy ja Etelä-Pohjanmaan liitto. Hankkeen keskiössä ovat paikalliset RENCOP-työryhmät (Renewable Energy Co-operative Partnerships), jotka toimivat katalysaattorina yhteisöenergian projekteille. Ryhmä on tarkoitettu uusiutuvan energian asiantuntijoille ja palveluntarjoajille, järjestöille, yhdistyksille, kuntien edustajille sekä muiden aiheeseen liittyvien organisaatioiden edustajille. Etelä-Pohjanmaan työryhmä kokoontuu säännöllisesti ja seuraava kokous pidetään 24. syyskuuta Lapualla Thermopolis Oy:n tiloissa. Jos kiinnostuit ja haluat osallistua ryhmän toimintaan, ota yhteyttä!

Ja siitä lainsäädännöstä; hankkeessa pyritään vaikuttamaan niin kansallisella kuin EU:n tasollakin, että jatkossa enemmän uusiutuvaa lähienergiaa pystyttäisiin tuottamaan järkevästi ja kustannustehokkaasti.

Sanna Inkeri
Projektikoordinaattori

 

Lue lisää Co2mmunity-hankkeesta sen englanninkielisiltä nettisivuilta www.co2mmunity.eu. Hanketta rahoitetaan EU:n Interreg Itämeri -ohjelmasta.

 

 

 

0 kommenttia
07 / 09 / 18

EU-uutiskirje 4/2018

  • 0

Vuoden 2018 neljäs EU-uutiskirje on nyt luettavissa. Uutiskirjeeseen on koottu tietoa erityisesti syksyn ajan tapahtumista sekä esitelty Etelä-Pohjanmaalla kesällä 2018 startanneita kansainvälisiä Interreg Europe -hankkeita. EU-tietokeskus toivottaa kaikille antoisia lukuhetkiä.

Lue uutiskirje täältä>>

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä>>

0 kommenttia
22 / 08 / 18

Koheesiokohinaa ja rakennerahastorätinää

  • 0

Tuleeko Etelä-Pohjanmaalle rakennerahastorahoitusta jatkossa? Kuinka paljon ja minkälaisten asioiden edistämiseen? Minkälaisia reunaehtoja hankkeiden toteuttamisessa on?

Konkreettisia kysymyksiä, joihin suurelta osin vastaukset ovat vielä jatkovalmistelun takana. Kuitenkin isojen suuntaviivojen muodot ovat nyt hahmotettavissa, kun komissio julkisti kesän kynnyksellä ehdotuksensa EU-budjetista ja rakennerahastoasetuksista.

Ensimmäiseen alussa esitettyyn kysymykseen voinee jo turvallisin mielin vastata, että kyllä tulee. Ehdotus muodostaa Suomen kannalta kohtuullisen pohjan neuvotteluille. Suomi on yksi harvoista maista, joissa koheesiorahoitus ehdotuksen mukaan jopa kasvaisi hienoisesti, kun kaiken kaikkiaan EU-tasolla rahoitus laskisi noin 10 %. Suurimmat, jopa yli 20 % leikkaukset kohdistuisivat Puolaan, Baltiaan ja Unkariin. Niiden osalta kyse on isoista rahoista, joten saapa nähdä, miten asian kanssa lopulta käy, kun päätösten on synnyttävä yksimielisesti.

Komissio siis julkaisi ehdotuksensa maakohtaisesta jaosta poikkeuksellisesti jo tässä vaiheessa. Jako perustuu yhä suurelta osin BKT:hen henkeä kohti, mutta siihen sisältyy myös uusia kriteerejä, kuten nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, ilmastonmuutos ja maahanmuuttajien vastaanotto.

Laskentaan liittyy vielä monia epävarmuuksia, joten tarkkojen euromäärien laskeminen suuralue- eli NUTS2-tasolla on edelleen vaikeaa. Alustavasti näyttäisi kuitenkin siltä, että Länsi-Suomen suuralueen rakennerahastopotti, jonka EU-rahan osuus tällä kaudella oli kansallisten ohjelmien osalta noin 161 milj. €, tulisi jonkin verran kasvamaan.

Kansallinen valmistelu vaatii pohjakseen monia poliittisia päätöksiä. Jaetaanko varat pääasiassa esimerkiksi maakunnittain vai painottuvatko valtakunnalliset toimet? Kun suuraluetason jako on selvillä, miten rahoitus jaetaan maakuntien kesken? Etelä-Pohjanmaalla BKT on suuralueen alhaisin. Koulutustasossakin ollaan takamatkalla. Sen sijaan työttömyys ja työllisyysaste, jotka edelliskausien jaossa ovat painottuneet voimakkaasti, nostavat Etelä-Pohjanmaan toiseen äärilaitaan.

Interreg-ohjelmien jatkuminen huolettaa

Sisällöllisesti esille nousevat samat kattoteemat kuin kuluvallakin kaudella: EAKR:ssa älykäs ja vähähiilinen Eurooppa, ESR:ssa työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus. Hallinnointiin kaavaillaan kevennyksiä, mutta on vielä vaikea hahmottaa, miten ne tulevat vaikuttamaan ruohonjuuritasolla hankkeissa.

Jos kansallisissa ohjelmissa lähtökohtatilanne näyttääkin tässä vaiheessa ennakko-odotuksiin nähden kohtuulliselta, niin eurooppalaiseen Alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen eli ns. Interreg-ohjelmiin liittyvät uudistukset ovat herättäneet huolta. Mikäli komission ehdotukset etenevät alkuperäisessä muodossaan, tarkoittaisi se nykymuotoisen eurooppalaisen alueellisen yhteistyön supistumista. Uusia komponentteja on suunniteltu tilalle, mutta niiden vaikutukset vaativat vielä jatkoselvittelyä.

Edessä on vielä mutkia ja vääntöä. On uumoiltu, että päätökset venyisivät Suomen puheenjohtajakaudelle eli vuoden 2019 loppupuoliskolle asti. Ratkaisuja odotellessa ja niihin vaikuttamisen ohella voimme keskittyä kuluvan kauden tehokkaaseen loppuunsaattamiseen. Liiton EAKR-haku on auki 5.10.2018 saakka!

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös