11 / 09 / 19

Heikkouret ehkä puuttuu, mutta haasteita piisaa

  • 0

Me eteläpohjalaiset tapaamme kehua itseämme, pilke silmässä toki, että meiltä ei puutu kuin heikkoudet. Trossaaminen kuuluu kansanluonteeseemme, eikä siinä sinänsä pahaa ole. Se on Etelä-Pohjanmaan tavaramerkki.

Tämän vuoden aikana olemme kuitenkin joka puolella maakuntaa joutuneet toteamaan, että ellei heikkouksia niin ainakin haasteita meillä riittää. Ongelmiksikin jotkut niitä nimittävät.

Kuten lähes kaikissa Suomen maakunnissa, myös meillä väestömuutokset ovat voimistuneet yllättävän nopeasti. Tiedossa on toki ollut, että asukasluku hiljalleen vähenee. Mutta vauhti on silti yllättänyt.

Viime vuosisadan lopulla uusia eteläpohjalaisia syntyi vuosittain noin 2500. 2000-luvun alkuvuosista lähtien määrä on pysytellyt vähän yli 2000:ssa aina vuoteen 2015 asti. Viime vuonna vauvoja saatiin maakuntaan 1600, ja alueemme 17 kunnasta peräti neljässä syntyi vähemmän kuin 20 lasta.

Haikaran käynnit harventuivat kolmessa vuodessa viidenneksellä. Jos muutaman viime vuoden romahdus jatkuisi – mitä en usko – viimeinen eteläpohjalainen syntyy vuoden 2035 paikkeilla.

Samaan aikaan Etelä-Pohjanmaa kärsii vakavasta työvoimapulasta monella alalla. Ja meitä lähivuosina eläkkeelle siirtyviä on yhä enemmän.

Kolmas pulma on korkeakoulutuksen vähäisyys. Aalto-yliopiston rehtori murehti hiljattain julkisuudessa siitä, että uusimaalaisten nuorten täytyy lähteä muualle opiskelemaan, koska aloituspaikkoja ei ole maakunnassa riittävästi. Uudellemaalle pitäisi siksi saada lisää opiskelupaikkoja.

Syytä olisi kuitenkin muistaa, että eteläpohjalaisista yliopistoon lähtijöistä 100 prosenttia lähtee kotimaakuntansa ulkopuolelle. Emmekä ole tässä suhteessa ainut maakunta.

Aluetutkija Timo Aro nimittää muutosta demografiseksi neloshaasteeksi: samaan aikaan syntyvyys alenee, väestö ikääntyy, työikäinen väestö vähenee ja muuttoliike valikoi ja polarisoi.

Jos ja kun haluamme turvata kotiseutumme kehityksen myös tulevina vuosikymmeninä, ainut nähtävissä oleva keino on kasvattaa voimakkaasti maahanmuuttoa. Uusia eteläpohjalaisia ei saada voivottelemalla tai aitoja rajoillemme rakentamalla, vaan määrätietoisilla toimilla.

Yrityksiimme ja sote-palveluihin ei haeta väkeä kuin kaupan hyllyltä äkkitarpeeseen. Kyse on vuosien ja vuosikymmenten työstä, jota on nostettava aivan uudelle tasolle nykyisistä pikku ponnisteluistamme.

*****

Mutta mukaviakin muutoksia tapahtuu.

Positiivisen sykäyksen maakuntamme väestömäärään tuo Isonkyrön palaaminen osaksi Etelä-Pohjanmaata vuoden 2021 alusta. Isokyröläiset ovat jo pitkään osallistuneet erilaisiin kokouksiin ja työryhmiimme, joten yhteistyö jatkuu tutulla tavalla.

Hienoa on kuitenkin se, että kuntalaisten oma tahto toteutui. Tervetuloa takaisin osaksi Etelä-Pohjanmaata!

 

Toimeliasta ja värikästä syksyä!

 

Asko Peltola
Maakuntajohtaja

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös