20 / 05 / 20

Ilmastotyö on taitolaji

  • 0

Koronakriisin aiheuttaman taloudellisen ahdingon akuutein pelastuskohde on palvelualojen pienet yritykset. Heti perässä seuraavien talouden muiden elvytystoimenpiteiden joukosta löytyvät kuitenkin ilmasto ja päästövähennystavoitteiden teemat. Ennen koronaa ilmastoasiat ja hiilineutraaliustavoitteet olivat poliittisen keskustelun ytimessä. Suomi tavoittelee nykyisen hallitusohjelman mukaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, EU vuoteen 2050 mennessä, ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi olivat vahvasti keskustelussa eri forumeilla.

Ilmasto on yksi harvoista voittajista koronakriisissä. Päästöt ovat paikoin vähentyneet radikaalisti, ja ilmasto silminnähden voi paremmin. Ihmekös se, kun teollisuutta on jouduttu ajamaan alas ja liikenne vähentynyt lähes olemattomiin. Ilmaston kannalta myönteisistä vaikutuksista huolimatta lyhytaikaisella päästöjen leikkaantumisella ei uskota olevan merkitystä pitkässä juoksussa. Muutos täytyy saada pysyväksi - eli palataan agendaan, joka tehtiin ennen koronaa. Suomi siis tavoittelee yhä vakaasti asettamiaan ilmastotavoitteita ja nyt koronakriisistä selvitäksemme talouden elvyttäviä toimia suunnataan ilmaston kannalta kestäviin toimiin. Nämä toimet olisivat edessä joka tapauksessa, joten nyt sijoitetaan yhteisiä varoja tähän tärkeään työhön nopeutetulla aikataululla.

Ilmastotavoitteet ovat vahvasti läsnä myös Etelä-Pohjanmaalla. Ovat ne toki aiemminkin olleet läsnä, mutta jalansija on nyt vankempi. Näillä seuduin ilmastotyölle näyttää olevan erityinen tarve, ainakin jos vertailee kasvihuonekaasupäästöjen määrää per asukas. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) julkaiseman laskentamallin mukaan Etelä-Pohjanmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 8 % vuodesta 2005. Hyvä suunta, mutta kasvihuonekaasupäästöt ovat silti Suomen suurimmat per asukas. Samaan aikaan muilla alueilla on päästy selkeästi suurempiin vähennyksiin. Yhtä selittävää tekijää tähän ei ole. Alueelle ominainen turpeenpoltto energiatuotannossa on yksi keskeinen tekijä. Turvetuotannosta ei kuitenkaan tällä kertaa enempää.

Ilmastotekoja odotetaan laajasti joka rintamalta. Jotta toiminta muuttuu konkreettisesti ilmaston kannalta kestäväksi, kannustimet on oltava riittävän suuria. Tiedämme, että suurimmat päästöjen aiheuttajat ovat energiatuotanto, liikenne ja maatalous. Näiden teemojen sisällä on lukuisia osatekijöitä, joiden päästöistä on saatavilla tarkkaa tietoa. Hyvä niin, jotta tiedämme mitä kehittää.

Aluesuunnittelijan silmin katsottuna Etelä-Pohjanmaalla on edessään tärkeitä ratkaisuja. Käynnistymässä on maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys sekä kokonaismaakuntakaavan uudistaminen. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ja maakuntakaava ovat myös ilmaston kannalta keskeisiä työkaluja strategisessa, pitkän aikavälin ohjauksessa. Ilmastonmuutoksen hillinnän rooli vahvistuu entisestään, ja ilmastoteema läpäisee suunnittelua. Käynnistymässä on lisäksi ilmastoon keskittyvä strategiatyö kolmen pohjalaismaakunnan alueella ja turvetuotannon vähentämistä koskevan suunnitelman laatiminen. EU:n Green Dealin vaikutukset tulevat ulottumaan maakunnan jakamaan kehittämisrahoitukseen.

On taitolaji löytää alueelle parhaimmat keinot päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Kaikkialle ei sovellu samat keinot. Etelä-Pohjanmaalla on eri lähtökohdat kuin monilla muilla alueilla, ja ne on huomioitava kehittämistyössä. On hienoa ja tärkeää, että voimme itse vaikuttaa keinoihin. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä. Näitä töitä innolla odottaen.

 

SYKE:n kasvihuonekaasupäästöjen laskentamalliin on mahdollista tarkemmin tutustua osoitteessa https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/

 

Mari Pohjola
suunnittelupäällikkö

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös