13 / 02 / 19

Jännittäväksi menee

  • 0

Maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisen kannalta keskeistä perustuslakivaliokunnan lausuntoa on odoteltu viime päivinä. Sen valmistuttua eduskunnan sote-valiokunta viimeistelee oman lausuntonsa ja asia siirtyy kansanedustajien käsittelyyn.

Jatkuva aikataulujen siirtyminen ja odottelu ymmärrettävästi rassaa monien hermoja. Me uudistusvalmistelussa työskentelevät haluaisimme päästä jo pian seuraavaan vaiheeseen, ihan oikeaan uuden maakunnan rakentamiseen. Valmisteluun henkilöitä luovuttaneissa organisaatioissa ollaan kypsytty sijaistusjärjestelyihin, joille ei näy loppua tulevan. Kunnat ja kuntayhtymät väsyvät tilanteen epämääräisyyteen.

Jos tästä sekavuudesta mitään valopilkkua on haettavissa, niin isoin sellainen on tietoisuus takarajasta. Eduskunta lopettaa istuntokautensa kuukauden kuluttua, ellei suostu "ylitöihin". Ja eduskuntavaalit ovat kahden kuukauden päästä. Joitakin ratkaisuja väistämättä tulee siihen mennessä.

Olen saanut viime viikkoina kuulla useiden kansanedustajien kommentteja tilanteeseen. Puolueesta riippumatta kaikki vakuuttavat yhdestä suusta, että tähänastinen työ ei mene hukkaan ja että uuden soten rakentaminen jatkuu, tapahtui hallituksen mallille mitä tahansa.

Paljon spekuloidaan myös sillä, että eduskunnalta loppuu aika kesken, eikä uudistuslakeja saada sen takia hyväksytyiksi. On häpeällistä, jos eduskunta istuu neljä vuotta ja sitten toteaa, että "sorry, oli viikko liian vähän aikaa".

Hallituksen malli ei tokikaan ole täydellinen. Tuskin se on sitä kenenkään mielestä. Mutta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että sote-palveluille on tehtävä jotakin. Sitä "jotakin" on jo yritetty noin 15 vuoden ajan, ja ratkaisuja ei ole saatu.

Toinen toistaan on helppo osoitella sormella. Minä en tässä "syyllisiä kaipaa", vaan ratkaisuja ja päätöksiä. Otetaan nyt yksi kunnon askel oikeaan suuntaan ja tehdään sitten niitä todennäköisesti tarvittavia korjauksia. Maailma ei tule tällä sotella valmiiksi, se on selvää. Eikä onneksi tule koskaan, vaan työtä riittää jatkossakin.

Joku viisas on todennut: "Suurimmat harha-askeleet on otettu seisottaessa paikallaan." Niinpä. Nyt odotellaan niitä askelia.

Asko Peltola
Valmistelujohtaja

0 kommenttia
12 / 12 / 18

Sopisi muillekin maakunnille

  • 0

Valtioneuvoston kanslian julkaisemana on 28.9.2018 ilmestynyt raportti Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa (HYVINSIVI). Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä sekä MDI Public Oy:n ja Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian toteuttamassa TEAS-selvityksessä tarkastellaan vaihtoehtoja ja tuotetaan kuvauksia hyvinä pidetyistä toimintamalleista palveluintegraation näkökulmasta.

Selvityksessä tavoitteena on ollut perehtyä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalojen sekä kuntien ja maakunnallisten toimijoiden välisiin yhdyspintoihin aikaisempaa maakuntauudistuksen valmistelutyötä syvemmin. Tämän lisäksi selvityksessä on kartoitettu olemassa olevia hyviä toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää uusien yhteistyökäytäntöjen kehittämiseksi ja maakuntauudistuksen tavoitteiden edistämiseksi. Tarkastelun kohteena ovat 1) hyvinvoinnin yhdyspinnat, 2) kulttuurin yhdyspinnat, 3) liikunnan ja alueellisten liikuntaneuvostojen yhdyspinnat, 4) opiskeluhuollon yhdyspinnat, 5) Ohjaamo sekä 6) allianssimalli.

Yhteistyön tekemisen tavat poikkeavat toisistaan eri maakunnissa ja kunnissa. Selvityksessä tarkastellut tapausesimerkit edustavat edistyksellisiksi tunnistettuja eri toimijoiden välisen yhteistyön organisoitumisen tapoja, eikä tarkoituksena ole muodostaa kokonaiskuvaa kaikista käytössä olevista yhteistyön tekemisen tavoista. Tuotettu tieto tukee toimivien yhteistyön toimintamallien muotoilua sekä asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palvelukokonaisuuksien kehittämistä osana maakuntalain ja aluekehittämis- ja kasvupalvelulain myötä tapahtuvia muutoksia.

Etelä-Pohjanmaan malli kulttuurin kehittämisessä

Kulttuurin yhdyspintojen osalta selvityksessä esitellään kulttuurin kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla ja kulttuurihyvinvoinnin kehittämistyö Pirkanmaalla. Raportissa Etelä-Pohjanmaan nykyistä toimintatapaa kulttuurin kehittämistyössä pidetään hyvänä ja mallin arvioidaan toimivan muissakin maakunnissa. Vastaavanlaista kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen perustuvaa työskentelytapaa suositellaan myös muille maakunnille.

Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen kulttuurin kehittämistyön mallissa kulttuuriin liittyvät tehtävät ja palvelut ymmärretään laajemmin kuin monessa maakunnassa. Kulttuuriin panostamalla katsotaan voitavan edistää sekä asukkaiden hyvinvointia että laajemmin koko alueen kehitystä.

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyötä pidetään suunnitelmallisena ja tavoitteellisena ja kulttuurilautakunta antaa päätöksillään kehykset ja selkärangan maakunnalliselle kulttuurin kehittämistyölle.

Raportin mukaan kulttuurilla tulee olla tärkeä rooli elinvoiman, kilpailukyvyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sivistyksessä. Uusia maakuntia rakennettaessa Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyön malli toimisi selvityksen mukaan myös muissa maakunnissa.

Usein ajattelemme, että työ, jota teemme koituu omaksi iloksemme ja hyödyttää vain omaa aluettamme. On hienoa, että Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyö on valittu edistyneeksi toimintatavaksi, jota tutkimuksessa selvitettiin. Tulos on kannaltamme mairitteleva ja voimme aidosti olla ylpeitä tähänastisesta yhteistyöstä. 

Lähtökohtana monialainen yhteistyö

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyön lähtökohtana on ollut yhteistyön rakentaminen ympäröivien kuntien, päättäjien ja sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä on syytä tulevaisuudessakin vaalia ja jatkaa, sillä kulttuurin toimijat ja kulttuuripalveluiden käyttäjät ovat kuntien asukkaita.

Haasteiden ja kehittämiskohteiden lista on hyvästä tuloksesta huolimatta pitkä.

Kulttuurin kehittämisen organisoituminen Etelä-Pohjanmaalla uuden maakuntaorganisaation sisällä on vielä vailla lopullista pohdintaa. Maakunta- ja sote-uudistusta koskevien kansallisten päätösten synnyttyä ratkottavaksi tulee monta kysymystä. Miten kulttuuri nivoutuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen alueellamme? Miten tärkeäksi koetaan kulttuuriympäristöön ja kulttuuriperintöön liittyvät kysymykset? Entäpä kansainvälistymiseen liittyvä toiminta, kulttuurimatkailu ja luovan alan yritystoiminta? Nähdäänkö kulttuurille tarpeelliseksi oman lautakunnan tai muun toimielimen perustaminen jatkossa? Kehitämmekö edelleen Etelä-Pohjanmaan mallia ja otammeko sen uudessa maakunnassa käyttöön?

Joka tapauksessa monialaista yhteistyötä tarvitaan jatkossakin. Aluekehittämisen näkökulmasta kulttuurilla on sekä pito- että vetovoimaa.


Marjatta Eväsoja
Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja

 

Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa (HYVINSIVI) -raportti löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-609-6

0 kommenttia
10 / 10 / 18

Mitä kv-vieras oppii, kun on kotoa pois?

  • 1

Mitä kv-vieras oppii, kun on kotoa pois Seinäjoella – Etelä-Pohjanmaalla – Suomessa?

Etelä-Pohjanmaan liitto emännöi syyskuun lopulla eurooppalaisen ERNACT-verkoston kokousta ja työpajaa Seinäjoella parin päivän ajan. Etelä-Pohjanmaalle matkasi kymmenkunta henkilöä Irlannista, Espanjasta, Ruotsista, Romaniasta ja Sloveniasta. He kaikki ovat kokeneita toimijoita kansainvälisissä verkostoissa ja projekteissa, tottuneita matkustajia ja ammattilaisia omien taustaorganisaatioidensa ja alueidensa esittelyssä ja kehittämisen edistämisessä. Tyyppiesimerkkejä ns. kokousmatkailijoista. Eivätkä mitään turhaa joukkoa, koska Etelä-Pohjanmaalle tulevista kansainvälisistä matkailijoista jopa 70 % tulee tänne työn vuoksi (Tilastokeskus, Matkailutilasto 2017).

Kokousmatkailijat eivät tule lomailemaan, vaan tekemään töitä. Paitsi, että he hoitavat ne asiat, mitä kokouksessa käsitellään, he myös samalla seuraavat sähköpostejaan ja puhuvat puhelimessa. Työarki kotimaassa ja muissa yhteistyöverkostoissa menee eteenpäin ja oma leiviskä on hoidettava kulloisestakin sijaintipaikasta riippumatta.  Kokouksen järjestäjille tämä asettaa haasteen saada paljon nähneet ja kokeneet maailmankansalaiset viihtymään ja tuottaa heille positiivisia kokemuksia ja muistoja lyhyessä ajassa työasioiden lomassa tehokkaasti, sujuvasti, luotettavasti ja laadukkaasti. Näilläkin keinoin vahvistetaan yhteistyön jatkumista ja luodaan kiinnostusta paikkakuntaan, alueeseen ja maahan.

Yksi ryhmästä laskeskeli olevansa Etelä-Pohjanmaalla neljättä kertaa syyskuun lopulla – mutta nyt ensimmäistä kertaa Seinäjoella, aiemmin oli Kauhajoki tullut hankekuvioissa tutuksi. Joku toinen taas oli ensimmäistä kertaa maakunnassa tai ylipäätään Suomessa. Syksyn lämpimät päivätkin päättyivät tietenkin juuri, kun kokousvieraat saapuivat ja vastassa olivat syvenevä pimeys ja kova ja kylmä tuuli – ei sentään sadetta. Millä eväillä siis luoda ja vahvistaa positiivista käsitystä ja tarjota jopa jotakin elämyksellistä?

Tälle kohderyhmälle on tärkeää, että sisällöllisen ja kokemuksellisen annin lisäksi homma toimii. Palveluntarjoajat osaavat asiansa ja sovitusta pidetään kiinni. Ja sen perusteella mitä saimme palautetta vierailun aikana, kokemukset olivat positiivisia. Lentoyhteydet Vaasaan ja Helsinkiin pelasivat asianmukaisesti, junat kulkivat ajallaan ja taksipalvelu Vaasan lentokentältä oli ollut erinomaista, kun myöhäiset saapujat oli vielä opastettu ruokailemaankin! Juuri remontoitu ja keskeisellä paikalla sijaitseva hotelli sai kiitosta siisteyden ja palvelun suhteen. Framin kokonaisuus, missä eri toimijoiden läheisyys mahdollistaa hyvät synergiat, nostatti paljon kysymyksiä ja keskustelua – tiloihin, tarjoiluihin ja lounasravintoloihin oltiin tyytyväisiä. Telelääketieteen vierailukohde avasi silmiä, tilausbussi kuljetti väkeä juuri silloin kun piti, sinne minne piti, ja illan opastettu Aalto-kierros sekä illallinen Ruokaprovinssin hengessä kruunasivat varsinaisen kokouspäivän.

Kokouksen järjestäjän rooliin kuuluu tietenkin suunnitella ohjelma ja tehdä varaukset ajoissa, ilmoittaa tarvittavat tiedot ja sopia, miten toimitaan sekä informoidaan kokousvieraita riittävästi ja selkeästi. Mutta vaikka järjestäjänä valmistelisit asiat miten hyvin, ilman laadukasta palvelutuotetta, luotettavaa yhteistyötä ja hyvää asiakkuutta eri toimijoiden kanssa, et yksin onnistu. Hyvä kokousmatka ei vaadi enempää eikä vähempää kuin toimivat perusasiat, ja kun niihin lisätään sopiva ripaus paikallista, eteläpohjalaista ja suomalaista eksotiikkaa, tulevat kansainväliset kokousvieraat mieluusti myös uudelleen.

Pia Kattelus
Kansainvälisten asioiden päällikkö

1 kommenttia
26 / 09 / 18

Uudistuminen - mitä se on?

  • 0

Uudistuminen organisaatiotasolla on monitahoinen ilmiö. Siihen liittyy uudistumisen tarpeita, motiiveja ja jopa velvoitteita uudistua. Organisaatio toimii jäsentensä - ihmisten kautta ja siksi uudistuminen koskettaa kaikkia organisaation jäseniä. Uudistumisesta tulee siis myös osa jokaisen organisaatiossa työskentelevän yksilön tarinaa ja elämänkokemusta.

Usein kuulee sanonnan ”uudistu tai kuole”, mikä sinällään on paljolti totta nykymaailmassa. Uudistumisen lähtökohta ei kuitenkaan voi olla yleismaailmallinen hokema vaan tarpeet on löydettävä syvemmältä. Mikä on organisaation olemassaolon perusta ja tarkoitus, mitä se tekee ja miksi se on perustettu. Miten se tekee asioita, miten se on tehnyt ja miten niitä pitäisi tehdä tulevaisuudessa ja millaisilla resursseilla ja millaisilla välineillä. Voidaan myös kysyä, onko alkuperäinen toiminnan tarkoitus enää relevantti, onko toimintaympäristö ja kohderyhmä muuttunut jne.

Sinällään uudistuminen ei koskaan ole itsetarkoitus vaan se on ilmaus sille, että halutaan tehdä asioita paremmin ja tavoitteita paremmin palvellen. Uudistumisen tulee olla suunnitelmallista, harkittua ja sen onnistuminen edellyttää kaikkien sitoutumista sekä luottamusta. Päämäärät tulee asettaa mahdollisimman selkeästi ja realistisesti, jotta niihin voi sitoutua ja jotta voidaan luoda uskottava sekä toteuttamiskelpoinen polku uuteen toimintamalliin.

Matkalla uudistumiseen pitää olla myös valmis reivaamaan purjeita uuteen suuntaan. Uudistumisen tulee olla reaktiivista eikä se voi palvella toisarvoisia motiiveja. Uudistuminen on matka tulevaisuuteen, mutta on hyvä muistaa, että vanhan päältä on helpompi ponnistaa kuin haroa tyhjänpäältä vauhtia. Vanha ei saa kuitenkaan jäädä sellaisenaan roikkumaan mukana vaan sekin on saatava uusiutumisen imuun.

Hyvä uudistuminen on kuin ”paluu tulevaisuuteen”, käydään kurkkaamassa miltä siellä näyttää ja palataan entiseen rakentamaan parempaa tulevaisuutta.


Jari Iso-Koivisto
Hallintojohtaja

0 kommenttia
15 / 08 / 18

Maali siirtyy, mennäänkö maitohapoille

  • 0

Katsoin viime viikolla Berliinissä pidettyjen yleisurheilun EM -kisojen miesten 400 metrin finaalia. Kamppailua seuratessa tuli mieleen, että miltäköhän kilpailijoilta tuntuisi, jos loppusuoran auetessa kisojen jury ilmoittaisi, että tämä olikin muuten 800 metrin kisa. Niin että pinkokaa vain yksi kierros lisää, ja jos jaksatte samaa vauhtia, niin voitte juosta vaikka uuden maailmanennätyksen. Moni varmasti löisi leikin kesken ja vähintäänkin yhtä moni alkaisi juosta lenkkivauhtia. Vain hölmöimmät vetäisivät täysillä eteenpäin maitohappojen jyllätessä lihaksissa ja tajunnan hämärtyessä, semminkin kun enää ei olisi mitään takeita siitä, siirtäisikö jury maalia uudelleen vai keskeyttäisikö se koko kilpailun jo 600 metrin kohdalla.

Tunne oli jokseenkin samanlainen, kun 27.6. pääministeri antoi ilmoituksen maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulon siirtymisestä alkamaan 1.1.2021. Väistämättä mieleen nousi kysymyksiä, että lopetetaanko juokseminen tähän paikkaan, aletaanko lönköttelemään, vai vedetäänkö edelleen täysillä tietämättä varmuudella kuinka pitkään ja mihin suuntaan lopulta pitää juosta.

Kirjoitin blogissani helmikuussa, että nyt ollaan jo takakaarteessa. Lupasin myös, että loppusuoralle tullaan ampaisemaan vielä vereksin voimin. Ilmoitus maalin siirtymisestä ja uudelle ratakierrokselle lähtemisestä vaatii nyt kuitenkin jäljellä olevien voimien uudelleen arviointia. Loppukiriä pitää säästellä ja siirtyä pitämään yllä sopivaa matkavauhtia. Valmistelutyötä ei voi eikä kannata kuitenkaan kokonaan himmata, vaan  uudistusta on vietävä eteenpäin tarvittaessa vaikka asettamalla sille ihan oman maalin.

Ennen muuta valmennusjohdolta (lue hallitukselta) vaaditaan nyt lisää urheilujuomaa ja kannustusta, että juoksijoilta ei lopu puhti ennen maaliviivaa. Epäilen, että tulemme kuitenkin näkemään joitakin keskeyttämisiä ja jopa lajin vaihtoja. Matkan pidentäminen tuskin paljon auttaa niitäkään, jotka ovat jo jääneet muista jälkeen.

Onneksi lämmin kesä on pitänyt lihakset vetreinä.

Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
21 / 06 / 18

Remontille tarvetta

  • 0

Meillä on mukava talo. Onhan sillä jo ikää, mutta kyllä siellä asua kelpaa. Seinät suojana, riittävästi tilaa ja perusasiat kunnossa.

Vaikka elämä reilassa onkin, ainakin päällisin puolin, tulevaisuus on ruvennut arveluttamaan. Pystymmekö asumaan tässä huushollissa vielä kymmenenkin vuoden kuluttua?

Perustukset ovat pitävät, jo vuosikymmenten takaa. Seinät suorassa, joskin aikojen saatossa rakennukseen on lisäilty kaikenlaista. Ja onhan se aika sokkeloinen, joskus on jopa hankala löytää huoneesta toiseen.

Kyselimme neuvoja asiantuntijoilta. He tutkivat talomme katosta lattiaan. Mittailivat, testailivat ja tuumailivat.

Ensimmäiset arviot näyttivät ihan hyviltä. Perusteellisempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että nykyisellä mallilla ei voida enää pitkään jatkaa. Ehkä kymmenkunta vuotta pärjättäisiin, mutta sitten voisi olla yllättävän suuri remontti edessä.

Aikamme tuumailtuamme tulimme siihen tulokseen, että peruskorjausta tarvitaan.

Naapurimme ihmettelivät, että kannattaako toimivaa ruveta korjailemaan. Siitä on vaivaa ja kustannuksia. Ettekö pärjäisi nykymallilla?

Tähän totesimme, että kyllä tämä meidän aikamme voisi kestää, mutta me haluamme katsella elämää vähän pidemmällä sihdillä. Arvelimme, että lapsemmekin saattavat olla tästä rakennuksesta kiinnostuneita.

Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Ensin teimme suunnitelmia: raivataan turhat väliseinät, parannetaan tekniikkaa, avarretaan rakenteita ja jätetään tilaa myös uusille ideoille.

Oman haasteensa toivat muut talossamme asujat. Monet olivat sitä mieltä, että uudistaminen on turhaa. Nykyinen kunto piisaisi vallan mainiosti. Enemmistö kuitenkin kallistui sille kannalle, että nyt pitää rohkeasti tehdä päätöksiä ja pistää rakennus kuntoon.

Seuraavaksi päästiin varsinaiseen remonttiin. Vanhaa purkaessa tulee usein yllätyksiä, niin nytkin. Aikaa alkoi mennä enemmän kuin alun perin kaavailtiin. Takarajoja on jouduttu venyttämään, ja monen kärsivällisyys on koetuksella.

Kyllähän tästä epämukavuutta aiheutuu. Emmekä vieläkään ole aivan varmoja, miten kauan remontti kestää. Mutta mitä pidemmälle työ on edennyt, sitä varmempia olemme ratkaisumme oikeellisuudesta.

Purnaajiakin toki vielä löytyy, niin kuin aina. Emme silti halua antaa periksi. Maailman muuttuessa on rohjettava tarttua uusiin ratkaisuihin.

Myös kustannuksia olemme puntaroineet. Maksaahan tämä ruljanssi. Mutta olemme päättäneet hoitaa talomme itse kuntoon emmekä vain jättää perikunnalle velkataakkaa. Jotenkin on lohdullisempi mieli, kun tietää tehneensä edes oman osansa tulevien polvien hyvän elämän takaamiseksi.

Jaa että mistäkö tämä talo löytyy? Kaikkihan sen tunnemme, upea pytinki ja siinä neljä kirjainta katolla: SOTE.

*****
Kiitos kaikille tähänastisessa remontissa mukana olleille. Nyt on aika hengähtää ja nauttia Suomen suven suloisuudesta.

Aurinkoista kesää ja virkistävää loma-aikaa jokahittelle!

Asko Peltola
Valmistelujohtaja

 

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin uusiep.fi-verkkosivuston blogissa.

0 kommenttia
06 / 03 / 18

#uusiep: Kohti lapset, nuoret ja perheet huomioivaa maakuntaa

  • 0

Pienentyvät lapsi-ikäluokat herättävät huolta, samoin lasten ja nuorten eriarvoistumiskehitys. Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta osalla ongelmat kasaantuvat ja syvenevät. Myös oppimistuloksissa on todettu olevan eroja muun muassa tyttöjen ja poikien välillä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin merkitys koko yhteiskunnan kestävän kehityksen näkökulmasta on tiedostettu ja siihen on haluttu panostaa mahdollistamalla jokaisessa maakunnassa toteutettava Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelma LAPE.  Sen tavoitteena tuoda palvelut lähelle, osaksi lasten, nuorten ja perheiden arjen ympäristöjä ja uudistaa niiden sisältöjä vastaamaan nykyistä paremmin muuttuviin ja yksilöllisiin palvelutarpeisiin.

Osana LAPE-muutosohjelmaa on eri ministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton toimesta toteutettu selvitys ”Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi”. Se sisältää esityksen lapsi, nuoriso ja perhepolitiikkaa koordinoivan kansallisen Lapsi ja perhestrategian laatimisesta. Strategia toimisi YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen toimeenpanon sekä lapsi, nuoriso ja perhepolitiikan toteutuksen välineenä. Maan hallituksen vaalikausittain vahvistama LAPE-strategia tulisi ohjaamaan myös maakuntien ja kuntien strategiatyötä sekä erityisesti eri toimijoiden välistä yhteistyötä niiden toteuttamisessa.

Uudistuvassa toimintaympäristössä huomion kohteena ei ole pelkästään se, mitä palveluja eri toimijat tuottavat, vaan miten niistä onnistutaan luomaan käyttäjän näkökulmasta toimiva palvelukokonaisuus. Erityinen huomio kohdistuu kuntien ja tulevan maakunnan yhteistoimintaan lasille, nuorille ja perheille suunnattujen palvelujen tuottamisessa. Muutoksen toteuttaminen edellyttää myös uusien verkostoivien toimintamallien kehittämistä. Esimerkkinä niistä on osana LAPE- muutosohjelman kehittämistyötä oleva perhekeskustoimintamalli, jonka yhteyteen kootaan lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen hoidon ja tuen palvelut. Erityispalvelut tukevat perhekeskusten toimintaa. Nuorille suunnattuja palveluja kehitetään osana Ohjaamojen toimintaa.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista tulee edistää tavoitteellisesti. Lapsia ja nuoria halutaan kuulla ja kuunnella ja saattaa lapsivaikutusten arviointi vakiintuneeksi osaksi päätöksentekoa. Uudet osallistavat toimintamallit sekä lasten, nuorten ja perheiden näkemysten huomiointi toimii samalla ystävällisenä kiinnostuksena ja tervetulotoivotuksena kuntiin ja maakuntaan. Näemmehän lapsen ja nuoren huomisen tässä hetkessä.

Eija Ala-Toppari-Peltola
Muutosagentti, lapsi- ja perhepalvelut

#uusiep

www.uusiep.fi

 

Lähteet:

Olli-Pekka Heinonen, Anna-Kaisa Ikonen, Matti Kaivosoja & Timo Reina

YHDYSPINNAT YHTEISEKSI MAHDOLLISUUDEKSI
Selvitys lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä

Sosiaali- ja terveysministeriö
ISBN: 978-952-00-3904-2
Helsinki 2018
https://www.mll.fi/kumppaneille/maakuntayhteistyo/maakuntastrategia-rakentamaan-lapsiystavallista-maakuntaa/

 

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin uusiep.fi-verkkosivuston blogissa.

0 kommenttia
20 / 02 / 18

Etelä-Pohjanmaan liitto takakaarteessa

  • 0

Yleisurheilua seuraavat tietävät, että ennen loppusuoraa täytyy jaksaa puristaa takakaarre niin, että kiriin olisi vielä voimia jäljellä. Etelä-Pohjanmaan liitto -kuntayhtymä on juuri nyt saavuttamassa oman takakaarteensa. Kalkkiviivana on 31.12.2019, jolloin kuntayhtymä sulautuu osaksi Etelä-Pohjanmaan uutta maakuntaa. Kirivaihdetta on pistettävä piakkoin silmään: ellei tänään, niin viimeistään huomenna.

Valtaosa huomiosta ja energiasta kohdistuu itsestään selvästi uuden maakunnan rakentamiseen. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että liitto kykenee hoitamaan perustehtävänsä vähintään samalla tasolla kuin tähänkin asti. Hankerahoituksen tulee virrata maakuntaan, maakuntakaavoituksen tulee edetä, kulttuurin kehittämisen ja kansainvälisten hankkeiden on pyörittävä. Etelä-Pohjanmaan etuja tulee herkeämättä edistää niin valtion kuin EU:n tasolla. Tämä kaikki on tehtävä tilanteessa, jossa työpanosta on siirretty jo nyt merkittävästi uuden maakunnan valmisteluun ja muutoinkin yleinen levottomuus alkaa pian vallata alaa. Toivottavasti ei mennä liikaa hapoille ja vauhti säilyy.

Etelä-Pohjanmaan kuntien yhteistyön edistäminen on ollut liiton missio koko sen olemassaolon ajan. Kuitenkin jo nyt on esitetty huolestuneita puheenvuoroja siitä, että kuntien yhteistyö on kaventunut koskemaan vain maakuntauudistusta. Samoin kuntayhteistyön jatkuminen vuodesta 2020 eteenpäin on avoin kysymys. On kuitenkin huomattava, että niin kulttuurin kuin aluekehittämisen tehtäväalueilla tavataan kuntia jatkuvasti ja järjestetään erilaisia tilaisuuksia. Lisäksi maakuntasuunnittelu järjestää kuntakaavoittajille ensimmäisen yhteisen maakunnallisen tutustumismatkan ja yhteistyöfoorumin. Tätä työtä liitto tulee jatkamaan loppuun saakka. Uudella maakunnalla on varmasti myös halu toimia vastaavilla tavoilla kuntien yhteistyön luontevana ylläpitäjänä. Kysymys kuuluu, tulevatko kunnat antamaan maakunnalle tämän roolin?

Etelä-Pohjanmaan liitto on vuosien mittaan trimmattu kovaan tuloskuntoon. Tästä kertovat muun muassa voitolliset tilinpäätökset. Myös viime vuoden tulos tulee olemaan ylijäämäinen. Takakaarre otetaankin tiukalla askelluksella ja loppusuoralle tullaan ampaisemaan vielä vereksin voimin.


Antti Saartenoja
Vs maakuntajohtaja

0 kommenttia
10 / 01 / 18

Vs. maakuntajohtajan tervehdys

  • 0

Vuosi 2018, sadasensimmäinen itsenäisyyden vuosi, on käynnistynyt pitkästä aikaa perinteisen talvisissa tunnelmissa. Joulunpyhien lepopäivät tulivat varmasti meille jokaiselle tarpeeseen. Mainiot hiihto- ja ulkoilukelit ovat tuoneet osaltaan lisäpiristystä heti vuoden alkuun.

Vuodenvaihde toi maakuntauudistuksen jälleen askeleen lähemmäksi toteutumistaan. Tämä tarkoitti uusia järjestelyjä myös Etelä-Pohjanmaan liitossa. Uudistuksen valmisteluresurssia muun muassa vahvistettiin siten, että maakuntajohtaja Asko Peltola siirtyi täysipäiväiseksi valmistelujohtajaksi. Tämän ja aikaisempien tehtäväsiirtojen johdosta liiton varsinaisen toiminnan johto on entistä enemmän varahenkilöiden käsissä. Maakuntajohtaja, aluekehitysjohtaja ja suunnittelujohtaja ovat nyt vs-alkuisia. Remmissä on kuitenkin kokenutta kaartia ja uskon vakaasti, että Etelä-Pohjanmaan liitto kykenee hoitamaan tehtävänsä mallikkaasti myös tulevina kuukausina ja vuosina.

Joka tapauksessa maakuntahallinnon painopiste alkaa kuluvan vuoden aikana vääjäämättä siirtyä uuden maakunnan puolelle. Taitekohtia ovat väliaikaisen toimielimen virallistuminen ensi kesänä ja lokakuun maakuntavaalit. Yhä enemmän työtä ja voimavaroja tulee kulumaan uuden maakunnan toimintojen suunnitteluun ja käynnistämiseen.

Vaa’an kallistumisesta huolimatta Etelä-Pohjanmaan liiton on kyettävä säilyttämään toimintakykynsä ja palvelutasonsa loppuun asti. Muutoksen hallinta tuleekin olemaan vuoden tärkein teema ja meitä tullaan arvioimaan sen kautta, kuinka siinä onnistumme. Munakasta ei voi kuitenkaan voi edelleenkään tehdä rikkomatta munia.

Lopuksi haluan vielä toivottaa kaikille toivorikasta ja iloisen työntäyteistä vuotta 2018.

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
11 / 12 / 17

Syntyykö SOTEMAKU?

  • 0

Kuluneena syksynä niin omat tehtäväni kuin liiton toiminta ovat keskittyneet historialliseen hallintoremonttiin, maakunta- ja sote-uudistukseen. Parin vuoden kuluttua nykyiset maakunnat ovat täysin uudessa asennossa. Samalla useiden ylikunnallisten yhteenliittymien toiminta loppuu.

Ennen kesälomakautta varauduttiin polkaisemaan uusi maakuntahallinto käyntiin jo vuoden 2019 alussa. Heinäkuussa hallitus päätti vuoden lisäajasta. Valmistelutyön kannalta aikalisä oli tervetullut. Ainut kielteinen seuraus oli epävarmuuden kasvaminen: tuleekohan tästä mitään?

Etelä-Pohjanmaalla ei jääty hämmennykseen makaamaan. Toistakymmentä uutta vastuuvalmistelijaa aloitti työnsä kesän jälkeen. Virkamiehistä muodostuva väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) käynnisti toimintansa ”puolivallattomana”. Poliittinen ohjaus pelaa väkevästi.

Uutta maakuntaa siis rakennetaan täydellä höyryllä. Priimaan pyrkimisestä huolimatta aina löytyy petrattavaakin. Jos joulupukilta (mihin en usko läheskään yhtä paljon kuin uudistuksen toteutumiseen) saisin jotakin sotemaku-pakettia toivoa, niin käärisin sinne aitoa yhteistyötahtoa, kykyä katsoa tulevaisuuteen ja muutoksissa mahdollisuuksia näkevää asennetta.

Nyt tarvitaan pykääjiä

Näin valtava remontti herättää ymmärrettävästi pelkoja ja huolia niin maakunnan asukkaissa kuin uuteen organisaatioon siirtyvissä työntekijöissä. Tämän epävarmuuden hälventämisessä tarvitsemme toistemme kuuntelemista ja sujuvaa viestintää. Tietoa kyllä on sinänsä tarjolla monessakin paikassa, mutta sen pukeminen ymmärrettävään muotoon ei aina ole yksinkertaista.

Ratkaisun avaimet entistä uljaamman Etelä-Pohjanmaan rakentamiseksi löytyvät yhteen hiileen puhaltamisesta. Jos jokainen taho tuijottaa vain omaan napaansa eikä uskalla ottaa vastuuta laajemmista ratkaisuista, yhteisestä maakunnastamme tulee hatara. ”Hajottajan” rooli on helppo, mutta me tarvitsemme nyt pykääjiä.

Haasteista huolimatta olen toiveikas uudistuksen toteutumisen suhteen. Maakunnassa on aina ollut hyvä tekemisen meininki, kun toimeen tartutaan. Meillä on loistavia asiantuntijoita, ja poliittiset päättäjät tuovat rakentavasti mukaan omaa osaamistaan. Etelä-Pohjanmaa on maakuntana sopivan kompakti: verkostot toimivat ja asioita saadaan edistettyä nopeastikin.

Käsitykseni mukaan (lähes) kaikki myöntävät, että sote-rakenteille ja -prosesseille on uskallettava tehdä ”jotakin”. Toivon todella, että se ”jotakin” tapahtuu tämän uudistuksen myötä. Kun sote siirretään leveämmille hartioille, hoitoketjut saadaan trimmattua katkeamattomiksi ja painopistettä pystytään siirtämään perustasolle. Suomeksi sanottuna: paremmat palvelut järkevämmin järjestettyinä.

Kun maakuntahallinto samalla muokataan uuteen uskoon, monimutkaisia himmeleitä saadaan puretuksi ja toimintoja tehostetuksi. Etelä-Pohjanmaalla uudistus tarkoittaa sitä, että 28 organisaatiosta muodostuu yksi.

Muutakin kuin ”sotemakuilua”

On kulunut syksy onneksi ollut muutakin kuin ”sotemakuilua”. Etelä-Pohjanmaan liittoon valittiin uusi maakuntavaltuusto ja -hallitus. On ilahduttavaa nähdä uusien päättäjien joukossa paljon myös nuoria kasvoja. Aluetaso antaa hienon näköalapaikan yhtä kuntaa laajempaan kehittämiseen.

Liiton päättäjät ovat hyväksyneet uuden maakuntaohjelman 2018–2021. Maakuntakaavoitusta on viety eteenpäin. Kansainvälisessä hanketoiminnassa olemme Suomen kärkeä. Myös liikennepuolelle on tehty uusia avauksia.

Kun talouskin on mukavasti piristymässä, Etelä-Pohjanmaalla on kaikki eväät porskuttaa vahvasti eteenpäin. Kiitos siitä niin päättäjillemme kuin henkilökunnallemme.

Joulun rauhaa ja onnellista alkavaa vuotta 2018!

 

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös