21 / 12 / 18

EU-uutiskirje 6/2018

  • 0

Vuoden viimeisessä EU-uutiskirjeessä jälleen aimo annos EU-uutisia niin maakunnassta kuin vähän kauempaa. Kulunut vuosi on mennyt EU-asioiden parissa vielä hyvin tavanomaisissa merkeissä yhteistä kulttuuriperintöä juhlien ja tulevaisuuden suuntia hakien. Ensi vuonna luvassa on kuitenin oikea EU:n supervuosi Brexiteineen, EU-vaaleineen, komission vaihtumisine ja Suomen puheenjohtajuuskausineen. Samalla käydään neuvottelua myös EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskaudesta ja määritetään poliittiset painopisteet vuosille 2021-2027. Joulun aikana onkin hyvä ladata akkuja seuraavan vuoden tapahtumiin. EU-tietokeskus toivottaa kaikille lukijoille oikein mukavaa joulun aikaa ja innokasta vuoden alkua! Ja tietysti antoisia lukuhetkiä!

Lue uutiskirje täältä>>

Muut uutiskirjeet ovat luettavissa ja tilattavissa täältä>>

0 kommenttia
20 / 12 / 18

Kutsu Vihreän Profiilin Työkalun pilotointiin

  • 0

Hyvä pohjalainen yritys!

Haluaisitko ymmärtää, millaisia mahdollisuuksia kiertotalous ja kestävä liiketoiminta tarjoaa yrityksellesi? Nyt siihen on loistava mahdollisuus!  Etelä-Pohjanmaan liitto pilotoi yhdessä VTT:n ja yritysten kanssa Vihreän profiilin työkalua, joka on kehitetty CESME – Circular Economy for SMEs -projektissa.

Pilotin tavoitteena on kehittää yritysten ja muiden alueen toimijoiden käyttöön Etelä-Pohjanmaan tarpeisiin räätälöity Vihreän profiilin työkalu, joka tarjoaa erilaisia tapoja arvioida liiketoiminnan vaikutuksia kiertotalouden näkökulmasta. Työkalu tarjoaa myös tietoa ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten kannalta kestävämmästä toiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Pilotointityöpajoissa yritykset pääsevät itse kokeilemaan työkalua ja saavat saamalla näkemyksiä uusista mahdollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä myös omassa liiketoiminnassaan.

 Järjestämme kevään aikana kaksi pilotointitilaisuutta:

  1. pilotointitilaisuus 8.2.2019 klo 9:30-12 (kahvit klo 9.15 alkaen) Seinäjoella, Frami D-rakennus, Mega-kokoustila (Tiedekatu 2, Seinäjoki)
  2. pilotointitilaisuus 6.3.2019 klo 9:00-11.30 (kahvit klo 8.30 alkaen) Ähtärissä, Hotelli Mesikämmen, Iso Sali (Karhunkierros 149, 63700 Ähtäri)

Yritys voi osallistua vain yhteen pilotointitilaisuuteen tai molempiin. Sisältö tilaisuuksissa on suurimmaksi osaksi sama – molempiin pilotointitilaisuuksiin osallistumisen kautta yrityksellä on mahdollisuus laajentaa tarkastelua useampaan työkalun osuuteen ja siten saada harjoituksesta enemmän irti myös oman liiketoimintansa kehittämisen näkökulmasta.

Ilmoittaudu tilaisuuksiin täällä (1. pilotointitilaisuuteen 5.2. mennessä, 2. pilotointitilaisuuteen 4.3. mennessä). Voit myös jakaa kutsua muille kiinnostuneille yrityksille!

Lisätietoja antavat:

Hanna Meriläinen, EP-liitto, hanna.merilainen@etela-pohjanmaa.fi, p. 0400 241 813

Maria Antikainen, VTT, maria.antikainen@vtt.fi, p. 040 512 4260

 

0 kommenttia
18 / 12 / 18

Haemme EU-viestinnän harjoittelijaa!

  • 0

Oletko viestinnästä ja EU-asioista innostunut ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelija, jonka opinnot ovat loppuvaiheessa? Hae harjoittelijaksi Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskukseen!

Etelä-Pohjanmaan liitto hakee EU-viestinnän harjoittelijaa kolmen kuukauden ajanjaksolle. Haemme aktiivista ja esiintymiskykyistä EU-asioiden ja viestinnän osaajaa, jonka tehtävänä on tuottaa ja jakaa tietoa toukokuussa 2019 pidettävistä Euroopan parlamentin vaaleista Etelä-Pohjanmaan alueella.

Tehtävä sijoittuu Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueella toimivan EU-tietokeskuksen yhteyteen. EU-tietokeskus on yksi yhdeksästä Suomessa toimivasta tiedotuspisteestä. Ne ovat Euroopan unionin tärkeä vuorovaikutuskanava, jonka kautta saa helposti tietoa Euroopan unionista ja erityisesti EU-kansalaisten oikeuksista sekä EU:n toiminnan painopisteistä ja tavoitteista.

HARJOITTELUN KESTO

Harjoittelun kesto on 3 kuukautta ja se ajoittuu ensisijaisesti maalis-toukokuulle 2019. Tarkempi aloituspäivä sovitaan valinnan yhteydessä.

TYÖTEHTÄVIÄSI OVAT

  • Monikanavainen viestintä Euroopan parlamentin vaaleista erityisesti opiskelijoille, nuorille aikuisille ja ensimmäistä kertaa äänestäville
  • Tällä kertaa äänestän -kampanjaviestintä (https://www.tallakertaaaanestan.eu)
  • Avustaminen yleisötilaisuuksien järjestämisessä (mm. Eurooppa-päivänä 9.5., vaali-infotilaisuudet) ja tapahtumiin osallistuminen
  • Monipuolisen markkinointiviestintämateriaalin suunnittelu ja tuottaminen pääasiassa verkkosivuille ja sosiaaliseen mediaan
  • Vaaleihin sekä EU-politiikkaan liittyvien uutisartikkeleiden kirjoittaminen
  • Muut toimistotehtävät

Edellytämme hakijoilta erinomaista suomen kielen taitoa ja hyvää englannin kielen tietoa, sujuvaa tekstin ja puheen tuottamista, monipuolista osaamista verkkoviestinnästä ja sosiaalisesta mediasta. Eduksi luetaan myös EU-asioihin ja edustuksellisen demokratian tematiikkaan liittyvä osaaminen. Lisäksi odotamme esiintymisvalmiutta (mm. tilaisuuksissa ja/tai videolla), sanavalmiutta, yhteistyökykyä, itsenäistä työotetta sekä matkustusvalmiutta. Oman auton käyttömahdollisuus katsotaan eduksi. Ajokortti edellytetään.  Harjoittelijan kuukausipalkka on 1650 euroa. Harjoittelutuki luetaan eduksi, mutta ei ole edellytys.

HAKUAIKA JA LISÄTIEDOT

Hae tehtävään perjantaihin 1.2.2019 klo 15 mennessä. Hakemukset ansioluetteloineen voi jättää sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi tai kirjallisesti osoitteella Etelä-Pohjanmaan liitto / kirjaamo, PL 109, 60101 SEINÄJOKI. Kuoreen ja hakemukseen tulee merkitä viitteeksi ”EU-harjoittelijan tehtävä”.

Lisätiedot:   

Hanna Meriläinen
projektikoordinaattori
puh. 0400 241813
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa.fi

Marjatta Eväsoja
kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja
puh. 040 529 6046
marjatta.evasoja(at)etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
22 / 11 / 18

Puoli vuotta EU-vaaleihin

  • 0

Ensi keväänä Suomessa äänestetään kahteen kertaan. Ensin huhtikuun puolessa välissä (14.4.) eduskuntavaaleissa ja kuusi viikkoa myöhemmin toukokuun lopulla (26.5.) EU-vaaleissa.  Kummatkin näistä vaaleista ovat merkittäviä EU-asioiden kannalta. Kansallisissa parlamenttivaaleissa äänestetään siitä, millaista EU-politiikkaa Suomi kansallisesti ajaa ja edistää muun muassa pääministerin ja hallituksen kautta Eurooppa-neuvoston sekä Euroopan unionin neuvoston eli ns. ministerineuvoston eri kokoonpanoissa.

Euroopan parlamentin vaaleissa äänestetään suoraan siitä, millaisia asioita Euroopan parlamentin kautta halutaan edistää osana Euroopan unionin päätöksentekoa. Europarlamentaarikot edustavat parlamentissa oman maansa kansalaisia ja ajavat kantojaan muun muassa valiokunnissa ja parlamenttiäänestyksissä. Tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa äänestetään myös kesällä 2019 vaihtuvan Euroopan komission puheenjohtajasta. Puheenjohtajaksi valitaan eniten ääniä saaneen poliittisen ryhmän kärkiehdokas.

Heikkoa äänestysaktiivisuutta

Edustuksellisen demokratian kriisistä on puhuttu jo pitkään maailmanlaajuisesti. Kansalaiset eivät luota poliittiseen päätöksentekoon ja kokevat politiikan ja poliittiset päätöksentekoprosessit vaikeaselkoisina ja tehottomina. Etenkin Länsi-Euroopan maissa ongelmaksi on koettu myös vaihtoehdottomuus. Poliittiset valtapuolueet ovat alkaneet muistuttaa toisiaan, mistä syystä äänestäminen tuntuu turhalta.

Suomessa eduskuntavaaleissa äänestysprosentti on pyörinyt 2000-luvulla 70 % kieppeillä. EU-vaaleissa taas ollaan liikuttu huomattavasti pienemmissä lukemissa, noin 40 % tienoilla. Etenkin Euroopan parlamentin vaalien suhteen tilanne äänestysaktiivisuudessa näyttää siis huolestuttavalta. Edes enemmistö (50 %) ei ole tällä vuosituhannella vaivautunut ääniuurnille ja europarlamentaarikkomme ovat näin ollen olleet vain pienen osan kansasta valitsemia edustajia. Tulevana keväänä muutamia viikkoja aikaisemmin järjestettävät eduskuntavaalit uhkaavat syödä myös ihmisten äänestysinnokkuutta.

Syitä alhaiseen äänestysprosenttiin on haettu etenkin siitä, että EU koetaan yhä edelleen kaukaiseksi, eikä esimerkiksi Euroopan parlamentin työtä ja vaikutusmahdollisuuksia EU:n päätöksentekoprosessissa osata tarkalleen hahmottaa. Suomessa alhaiseen äänestysprosenttiin on vaikuttanut myös se, että EU-kriittiset jättävät edelleen äänestämättä.

Äänestysaktiivisuudessa loistavat poissaolollaan erityisesti myös nuoret. Tilanne nuorten äänestysaktiivisuudessa oli erityisen huolestuttava edellisissä, vuoden 2014 EU-vaaleissa, kun vain 10 % ensikertaa äänestävistä nuorista äänesti. Naapurimaassamme Ruotsissa tilanne oli päinvastainen, nuorten äänestysaktiivisuus edellisissä vaaleissa oli jopa 60 %!! Tilanne ei ole ollut kehuttava myöskään muissa vaaleissa. Nuoret (18–24) ja nuoret aikuiset (25–30) jäävät äänestysaktiivisuudessaan vanhempaa ikäluokkaa jopa yli 20 prosenttiyksikköä jälkeen.

Äänestysinnon aktivointia

Euroopan parlamentti on reagoinut Euroopan laajuisesti näkyvään äänestysinnon heikkenemiseen omalla puolueettomalla vaalikampanjallaan, jonka tarkoituksena on ennen kaikkea tuoda tutuksi vaalien merkitystä kansalaisille sekä innostaa heitä äänestämään vaaleissa. Kohderyhmäksi on taustatutkimusten pohjalta valikoitu erityisesti ryhmät, jotka suhtautuvat EU:hun sinällään positiivisesti, mutta jäävät syystä tai toisesta vaalipäivänä kotisohville. Toisin sanoen ne ryhmät, jotka pienellä herättelyllä ja aktivoinnilla ehkä innostuvatkin äänestämään.  Erityisessä huomiossa ovat myös ensi kertaa äänestävät sekä opiskelijat.

Vaaleja kampanjoidaan muun muassa sähköisessä Tällä kertaa äänestän -portaalissa, jonka kautta äänestysintoa pyritään levittämään sosiaalisessa mediassa kansalaisten omien verkostojen kautta. Tietoa äänestämisen merkityksestä on kerätty myös Näin EU toimii hyväkseni -sivustolle, josta voi käydä poimimassa ajatuksia itselle tärkeistä vaaliteemoista.

Kampanjatyöhön on aktivoitu myös koko EU:n kattava EU-tiedotuspisteiden verkosto, Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus mukaan lukien. EU-tietokeskuksen kevät tuleekin pyörimään pitkälti vaaliaktivoinnin ympärillä. Tulevana keväänä EU-tietokeskus järjestää ja osallistuu tapahtumiin pitkälti EU-vaalit mielessä. Vaalit tulevat näkymään myös päivittäisessä tiedottamistyössä niin sosiaalisessa mediassa kuin verkkosivuillammekin.

Kannustammekin jokaista eteläpohjalaista pohtimaan, mitkä ovat sinulle ne tärkeät syyt äänestää EU-vaaleissa ja jakamaan sitä tutuille ja tuntemattomille!

Tällä kertaa äänestän, koska se on minun oikeuteni ja velvollisuuteni.
Tällä kertaa äänestän, koska EU:lla on väliä.
Tällä kertaa äänestän, koska eurooppalaisten on yhdessä taisteltava ilmastonmuutosta vastaan.
Tällä kertaa äänestän, koska …..

 

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus

0 kommenttia
17 / 09 / 18

Lisää lähienergiaa!

  • 0

Paljon puhutaan lähiruuasta. Arvostetaan sitä, että ruoka on tuotettu lähellä. Yksi Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastotavoitteista on nostaa energiaomavaraisuusastetta. Lisäksi pyritään lisäämään uusiutuvan energian osuutta. Näihin molempiin haasteisiin vastaavat uusiutuvan yhteisöenergian kohteet. Esimerkiksi Tanskassa kohteita on jo runsaasti, Suomessa kiinnostusta ja potentiaalia varmasti löytyy, mutta lainsäädäntö vielä jarruttaa jossain määrin etenemistä.

Tyypillistä yhteisöenergian projekteissa on, että uusiutuvaa energiaa tuotetaan paikallisista lähteistä ja erilaisten pienempien yhteisöjen osallistuessa niihin aktiivisesti. Paikallisia uusiutuvia lähteitä ovat esimerkiksi tuulivoima, aurinkoenergia, biomassa, vesivoima ja maalämpö. Paikallisia yhteisöjä ovat taasen esimerkiksi kyläseurat, taloyhtiöt tai naapurustot. Kansalaiset siis yhteisrahoittavat, yhteiskehittävät ja operoivat yhdessä uusiutuvan energian laitoksia.

Yksi tärkeimmistä perusteista yhteisöenergian kohteille on, että hyödyt jakautuvat paikallisesti. Tuulivoimapuisto takapihalla ei ehkä olekaan kynnyskysymys, jos siitä saa itse etua ja jos sen kehittämiseen ja suunnitteluun on jossain määrin itse osallistunut. Paikalliset toimijat saavat siis suurimmat hyödyt ja heillä on myös tärkein rooli onnistumisen kannalta. Tarvitaan ehdottomasti muutama kyläaktiivi, jotka lähtevät viemään asiaa eteenpäin ja myös kannustamaan muita osallistumaan.

Uusiutuvan yhteisöenergian projekteja pyritään edistämään Co2mmunity-hankkeessa, jossa Suomesta on mukana kaksi maakuntaa; Etelä-Pohjanmaa ja Uusimaa. Hankepartnereina Uudeltamaalta ovat Aalto yliopisto ja Green Net Finland sekä Etelä-Pohjanmaalta Thermopolis Oy ja Etelä-Pohjanmaan liitto. Hankkeen keskiössä ovat paikalliset RENCOP-työryhmät (Renewable Energy Co-operative Partnerships), jotka toimivat katalysaattorina yhteisöenergian projekteille. Ryhmä on tarkoitettu uusiutuvan energian asiantuntijoille ja palveluntarjoajille, järjestöille, yhdistyksille, kuntien edustajille sekä muiden aiheeseen liittyvien organisaatioiden edustajille. Etelä-Pohjanmaan työryhmä kokoontuu säännöllisesti ja seuraava kokous pidetään 24. syyskuuta Lapualla Thermopolis Oy:n tiloissa. Jos kiinnostuit ja haluat osallistua ryhmän toimintaan, ota yhteyttä!

Ja siitä lainsäädännöstä; hankkeessa pyritään vaikuttamaan niin kansallisella kuin EU:n tasollakin, että jatkossa enemmän uusiutuvaa lähienergiaa pystyttäisiin tuottamaan järkevästi ja kustannustehokkaasti.

Sanna Inkeri
Projektikoordinaattori

 

Lue lisää Co2mmunity-hankkeesta sen englanninkielisiltä nettisivuilta www.co2mmunity.eu. Hanketta rahoitetaan EU:n Interreg Itämeri -ohjelmasta.

 

 

 

0 kommenttia
07 / 09 / 18

EU-uutiskirje 4/2018

  • 0

Vuoden 2018 neljäs EU-uutiskirje on nyt luettavissa. Uutiskirjeeseen on koottu tietoa erityisesti syksyn ajan tapahtumista sekä esitelty Etelä-Pohjanmaalla kesällä 2018 startanneita kansainvälisiä Interreg Europe -hankkeita. EU-tietokeskus toivottaa kaikille antoisia lukuhetkiä.

Lue uutiskirje täältä>>

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä>>

0 kommenttia
06 / 06 / 18

ERIAFF-konferenssi kokoaa ruoka-alan vaikuttajat yhteen

  • 0

SeAMKin isännöimä ERIAFF-konferenssi kokoaa alan eurooppalaiset vaikuttajat keskustelemaan ruokaturvallisuudesta

SeAMK Ruoka -yksikkö järjestää Frami Kampuksella 11.-13. kesäkuuta kansainvälisen ERIAFF-verkoston konferenssin. Food Safety 2020 -teemainen tapahtuma kokoaa yhteen yli sata alan eurooppalaista vaikuttajaa keskustelemaan ruokaturvallisuudesta sekä tapaamaan yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä. Osallistujien joukossa on muun muassa elintarvikealan yrittäjiä, tutkijoita, viranomaisia sekä päätöksentekijöitä.

Ruokaturvallisuuteen pureudutaan seminaarissa kolmella alateemalla, joita ovat korkean teknologian maatalous, ravitsemus ja big data. Konferenssin puhujavieraat edustavat muun muassa teknologiayrityksiä, tutkimuslaitoksia sekä alan eurooppalaisia järjestöjä ja aluekehitystoimijoita. Tunnetuimpia suomalaisia asiantuntijavieraita ovat Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen sekä EU:n maataloustuottajien keskusjärjestö Copa Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen.

ERIAFF-konferenssi on osa SeAMK Ruoka -yksikön kansainvälistä viikkoa. Konferenssi järjestetään Framilla yhdessä Food Business Summit -tapahtuman kanssa, ja näiden tapahtumien ympärille on järjestetty erilaisia pienempiä oheistapahtumia. SeAMKille konferenssi-isännyys on tärkeä muun muassa kansainvälisten verkostojen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistajana.

Konferenssi edistää tavoitteellista verkostoitumistamme eurooppalaisten ruokaturvallisuusalan asiantuntijoiden kanssa, ja tuloksena toivottavasti saamme uusia hankkeita, kontakteja sekä yhteistyöideoita. Tämä on erinomainen mahdollisuus TKI-toiminnan ja kansainvälisyyden vahvistamiseksi.

ERIAFF-verkosto (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry) keskittyy innovaatioiden edistämiseen maa- ja metsätalouden alalla sekä elintarviketuotannossa. ERIAFF on eurooppalaisten alueiden verkosto, joka syntyi Toscanan aloitteesta alueiden vastaukseksi komission innovaatiokumppanuuteen maatalouden alalla. ERIAFF keskittyy edistämään jäsenalueidensa maa- ja metsätalous alan TKI -toimintaa erilaisten rahoitusten ja projektien avulla (mm. Interreg Europe ja Horisontti 2020)

Länsi-Suomesta verkoston virallisia jäseniä ovat Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta.

Konferenssin tiedot, ohjelma ja puhujavieraiden esittelyt löytyvät sivulta: https://eriaff2018.seamk.fi/

Lisätietoja:

Elina Koivisto
projektipäällikkö
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
+358 40 680 7197
elina.koivisto@seamk.fi

 

0 kommenttia
15 / 05 / 18

Eurooppa-päivää juhlittiin Seinäjoella EU-hankkeisiin tutustuen

  • 0

Etelä-Pohjanmaalla käynnissä olevat EU-hankkeet esittäytyivät Eurooppa-päivänä 9.5.2018 Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa järjestetyillä EU-hankemessuilla. Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen järjestämillä messuilla oli mukana laaja kirjo erilaisia kehittämishankkeita kahdeksasta eri rahoitusohjelmasta. Myös hanketoimijoiden kirjo messuilla oli monipuolinen. Aktiivisimpia hankerahoituksen hyödyntäjiä maakunnassamme ovat mm. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Sedu, Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus EPTEK ry, Etelä-Pohjanmaan liitto, Thermopolis Oy, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Metsäkeskus. Mukana messuilla olivat myös Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu sekä Kyrönjoen Koskihäjyt. Tapahtumaa juonsi aiemmistakin Eurooppa-päivän tapahtumista tuttu Anssi Orrenmaa ja vierailijoille tarjottiin salissa kakkukahvit.

Hankemessut tarjosivat erinomaisen alustan tutustua alueella käynnissä olevaan hanketoimintaan ja siihen, mihin kaikkeen rahoitusta voidaan hyödyntää.  Messut tarjosivat hyvän verkostoitumismahdollisuuden myös hanketoimijoille. Päivän aikana luotiinkin paljon uusia kontakteja, jotka toivon mukaan konkretisoituvat tulevassa hankkeiden välisenä yhteistyönä.

Rakennerahasto-ohjelma tutuksi EU in my Region -kampanjan avulla

Tapahtumaa juhlistettiin osana rakennerahasto-ohjelmien EU in my Region -kampanjaa, jonka tavoitteena on ollut tuoda näkyväksi etenkin rakennerahasto-ohjelman vaikutuksia Euroopan alueilla. Rakennerahasto-ohjelmista mukana olikin yhteensä 12 hanketta, viisi (5) aluekehitysrahaston ja seitsemän (7) sosiaalirahaston hanketta. Aluekehitysrahaston hankkeissa kehitetään yleisesti alueen elinvoimaisuutta, innovatiivisuutta ja osaamista. Ohjelman hankkeista neljä oli Seinäjoen ammattikorkeakoulun hankkeita ja yksi Koulutuskuntayhtymä Sedun hanke. Aihepiirit vaihtelivat hankkeissa ruokaketjun kehittämisestä, logistiikka-, maarakennus- ja rakennusalan kehittämiseen sekä kokeilujen ja kaupallistamisen edistämiseen pk-yrityksissä. Tutustu aluekehitysrahaston hanketoimintaan lisää täältä.

Sosiaalirahaston hankkeissa taas pyritään erityisesti parantamaan työllistymistä, kehittämään osaamista sekä estämään syrjäytymistä.  Messuilla mukana olleissa ESR-hankkeissa edistettiinkin laidasta laitaan erilaisia asioita, kuten työllistymistä ja kouluttautumista, monialaisia palveluja, naisyrittäjyyden tukemista sekä myös yritysten henkilökunnan osaamista ja hyvinvointia.  

Sedun koordinoimassa Ohjaamo Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa Etelä-Pohjanmaalle rakennetaan maakunnallinen ohjaamoiden verkosto. Ohjaamoiden tarkoitus on ohjata ja neuvoa nuoria ja nuoria aikuisia monialaisesti mm. kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa.  Ohjaamojen tunnuslause voitaisiinkin tiivistää seuraavaan: ”Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita se Ohjaamosta”.  Sedun koordinoimassa Step On -hankkeessa taas pyritään kehittämään työelämän ulkopuolella olevien työnhakutaitoja sekä osaamista työpajatoiminnan kautta. Seinäjoen kaupungin koordinoimassa OSMO - Osallisuutta monialaisesti -hankkeessa taas kehitetään maakunnallinen yhteistoimintamalli työelämän ulkopuolella olevien asiakkaiden palveluiden rakentamiseksi.

Sosiaalirahaston hankkeilla voidaan kehittää myös yritysten työntekijöiden osaamista. Messuilla oli mukana mm. Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus, EPTEK Ry:n, Seinäjoen Ammattikorkeakoulun ja Sedun yhteishanke Taitoja hyvinvointipalveluja tuottaville pk-yrityksille simulaation keinoin, jossa edistetään erityisesti maakunnassa toimivien sosiaali- ja terveysalan pienyritysten henkilökunnan osaamista innovatiivisen simulaatiovalmennuksen avulla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön koordinoimassa Digivaattori-hankkeessa taas edistetään EP:n alueen valmistavan teollisuuden pk-yritysten digitaalisia valmiuksia.

Maaseudun elinvoimaisuuden edistämistä Maaseuturahaston hankkeilla

Rakennerahasto-ohjelmien lisäksi mukana oli myös upea kattaus maaseuturahaston hankkeita. Maaseuturahaston hankkeilla edistetään luonnollisesti maaseudun elinvoimaisuutta. Etelä-Pohjanmaalla ohjelmasta voi hakea rahoitusta sekä ELY-keskukselta että myös paikallisilta Leader-ryhmiltä. Hankemessuilla oli yhteensä 16 maaseuturahaston hanketta, joista kymmenen (10) oli ELY-keskuksen rahoittamaa ja kuusi (6) Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiverin rahoittamaa hanketta. Myös maaseuturahaston hankkeissa aihepiirit vaihtelivat laajalti erilaisten toimialojen kehittämisestä, yrittäjyyden, metsän- ja luonnonhoidon, kulttuurin ja matkailun kehittämiseen.

Messuilla oli esillä useampi metsä- ja luontoaiheinen hanke. ProAgria Etelä-Pohjanmaa esitteli messuilla mm. UHMA -hanketta, jossa pyritään luomaan yhteistyön malleja uhanalaisen maaseudun luonnon hoitamiseen. Esillä messuilla oli myös Helsingin yliopiston Ruralia Instituutin Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmaalla -hanke, jossa edistetään luontohoiva- ja luontovoimapalveluihin liittyvää yritystoimintaa maakunnassa. Metsäkeskus taas esittely messuilla Pohjalaiset metsät aktiivisiin käsiin -hanketta, jossa taas pyritään vauhdittamaan metsien siirtymistä aktiivisille metsänomistajille sekä lisäämään aktiivista ja yritysmäistä metsänomistusta.

 

Maaseuturahastosta rahoitetaan mm. hankkeita maaseudun luonnon kehittämiseksi. Kuvassa hankkeittan esittelevät Metsäkeskuksen, ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja Luonnonvarakeskuksen edustajat.

Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran esittelypisteellä yleisö pääsi tutustumaan seuran pyörittämiin kulttuuri- ja maahanmuuttajien kotoutumista edistäviin hankkeisiin. Leader-rahoitteisessa Kulttuuribuumi -hankkeessa esimerkiksi järjestetään erilaista kulttuuriharrastustoimintaa maaseudun lapsille ja nuorille. Kotiseutu kotoisaksi -hankkeessa taas tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista järjestämällä erilaista toimintaa ja tapahtumia, joissa maaseudun uudet ja vanhat asukkaat kohtaavat ja tutustuvat toisiinsa. Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura on myös toistaiseksi ainut Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa oleva eteläpohjalainen toimija. Kansainvälisessä WIR - Welcome and Integration for Refugees -hankkeessa tutustutaan muiden Euroopan maiden hyviin kotouttamiskäytäntöihin ja sovelletaan niitä mahdollisuuksien mukaan omalla alueella.

Maaseutuohjelman hankkeilla edistetään maakunnassamme myös maaseudun matkailua ja matkailureittejä. Messuilla mukana oli mm. SeAMkin Matka kasvuun -hanke, jossa tuetaan pienten matkailu- ja palvelualan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kehittymistä.  Kyrönjoen Koskihäjyjen Melontaelämys -hankkeessa taas on rakennettu Kyrkösjärven rantaan melontakeskusta sekä toteutettu Kyrönjoelle omaa vesielämysreittiä.  Pohjanmaan Liikunta- ja Urheilu Ry:n hallinnoimassa Kirkkotiet -hankkeessa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueille tuotetaan monimuotoinen kirkkotiekonsepti.

Kansainvälistymistä Erasmus+ ja Interreg -ohjelmien kautta

Paikallisten ja maakunnallisten kehittämishankkeiden ohella mukana oli suuri määrä myös kansainvälisiä hankkeita. Kansainvälisiä hankkeita toteutetaan alueellamme etenkin Erasmus+-ohjelman sekä Interreg -ohjelmien kautta.

Erasmus+-ohjelmaa hyödyntävät alueellamme etenkin oppilaitokset sekä nuorten liikkuvuuden osalta myös kuntien nuorisotoimet ja Leader-ryhmät. Messuilla mukana oli yhteensä kuusi (6) hanketta.  Koulutuskuntayhtymä Sedun pisteellä esiteltiin opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuushankkeita sekä kahta strategista kehittämishanketta.  SWIRL - Student Work Experience in Real Life -hankkeessa esimerkiksi edistetään eurooppalaisessa yhteistyössä opiskelijoiden siirtymistä työelämään mm. tukemalla opiskelijoiden urasuunnittelu- ja työelämätaitoja sekä vahvistamalla ammattiin opiskelevien nuorten ammatti-identiteettiä.  APPsolutely Competent -hankkeessa taas kehitetään IT-alan opiskelijoiden työnhakuun liittyvää osaamista etenkin digivalmiuksien ja kulttuurien välisen viestinnän osalta. Strategisia hankkeita toteutetaan monipuolisesti myös Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Mukana messuilla oli Seamkista mm. Prominence ja StartUp2 -hankkeet.

Seinäjoen kaupungin esittelypisteellä yhdessä Leader-rahoitteisen Kansainvälistä asukastoimintaa Seinäjoelle -hankkeen kanssa esittäytyi myös Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien nuorisotointen Eurooppalaisen Vapaaehtoispalvelun nuoret. EVS on Erasmus+-ohjelmaan kuuluva vapaaehtoispalvelu, jota etenkin kuntien nuorisotoimet ovat ahkerasti hyödyntäneet Etelä-Pohjanmaalla. Esittelypisteellä olikin mukana kolme nuorta, jotka suorittavat paraikaa vapaaehtoistyötä Seinäjoen ja Lapuan kunnissa.

Rakennerahasto-ohjelmien alueellisten budjettien kaventuessa nykyisellä ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaalla on määrätietoisesti aktivoiduttu alueiden välisten Interreg-hankkeiden hyödyntämisessä. Hankemessuilla esittäytyikin runsas määrä, yhteensä 14 kappaletta, Interreg-hankkeita. Yksi aktiivinen toimija kansainvälisissä hankkeissa on ollut EPTEK Ry, joka esitteli messuilla kahta kansainvälistä hanketta Nordic Telemedicine Center ja ProVaHealth -hankkeita. Merenkurkun alueella toimivan Botnia-Atlantica -ohjelmasta rahoitetussa NTC -hankkeessa on rakennettu Suomeen ja Ruotsiin etälääketiedettä esitteleviä keskuksia. Seinäjoen Mediwestillä sijaitsevassa huoneessa esitellään erityisesti kotihoitoon liittyvää etälääketieteen teknologiaa, kun taas Merenkurkun toiselle puolelle Uumajaan perustetussa keskuksessa näytteillä on erityisesti sairaalaympäristöissä toimivaa etälääketieteen teknologiaa. Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa ProVaHealth -hankkeessa taas edistetään Itämeren alueella toimivien Living labien yhteistyötä sekä helpotetaan myös terveysalan pk-yritysten tuotteiden ja palveluiden pääsyä osaksi Living labien toimintaa.

 

EPTEK Ry:n esittelypisteellä vieraat pääsivät tutustumaan myös Pyry-hoivarobottiin, joka reagoi silityksiin mm. ääntelemällä ja liikkeillä.

Messuilla esittäytyi myös Lapualla sijaitseva Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy, joka on viime vuosina ollut aktiivinen myös kansainvälisissä hankkeissa. Thermopoliksen pisteellä yleisö pääsi tutustumaan mm. ZeroCo2 ja LowTemp -hankkeisiin. Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetussa ZerCo2 -hankkeessa selvitetään nollaenergiarakentamisen parhaita käytäntöjä ja politiikkaa Euroopan alueilla.  Itämeri-ohjelmasta rahoitetussa LowTemp -hankkeessa taas kehitetään kaukolämpöverkkoja kohti matalan lämpötilan eli ns. neljännen sukupolven verkkoja. Thermopolis Oy:n pisteellä esiteltiin myös maaseutuohjelmasta rahoitettua VISU - Liiketoimintaa lämmöstä -hanketta, jossa taas vaihdetaan tietoa lämpöyrittäjyyteen, metsäenergian hyödyntämiseen ja energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa virolais-suomalaisessa yhteistyössä.  

Etelä-Pohjanmaan liiton pisteellä esillä olivat kaikki 7 liitossa käynnissä olevaa kansainvälistä hanketta. Hankkeissa kehitetään mm. maaseudun digitaalisia palveluja (ERUDITE), maaseudun liikenneratkaisuja (MAMBA), pk-yritysten kiertotaloutta (CESME), ruokahävikkiratkaisuja (Ecowaste4Food), uusiutuvaa yhteisöenergiaa (Co2mmunity), ruokaketjun innovatiivisuutta (NICHE) ja älykkään erikoistumisen strategian toteuttamista (EmpInno).

EP-liiton pisteellä esittelyssä oli seitsemän Interreg-hanketta. Ruoalla lastatulla kuorma-autolla demonstroitiin ruokahävikin syntymistä Suomessa. Tiesitkö, että Suomen kotitalouksissa syntyy vuosittain 7800 kuorma-autollista ruokahävikkiä?

Eurooppa-päivän ja hankemessujen innoittamana EU-tietokeskus toteuttaa huhti-toukokuun aikana juttusarjaa EU-rahoituksesta, joissa esitellään tarkemmin alueella toimivia rahoitusohjelmia ja niiden hyödyntämistä. Jutut kootusti EU-tietokeskuksen  nettisivuilla: www.epliitto.fi/eu-tietokeskus.

Teksti: Hanna Meriläinen

Kuvat: Susanna Anttila

0 kommenttia
26 / 04 / 18

Mitä hyötyä on EU:sta?

  • 0

Toimiessani hieman yli vuoden EU-tietokeskuksen tehtävissä olen huomannut, kuinka haastavaa Euroopan unionin vaikutuksista, etenkin positiivisista sellaisista, on ollut viestiä. Monet itselle itsestään selvät asiat, kuten talous- ja rahaliiton tuoma vakaus, vapaa liikkuvuus, EU:n globaali vaikutusvalta tai 70 vuotta kestänyt rauhan aika, eivät väistämättä näyttäydy yhtä selkeän positiivisina asioina kaikille tai niitä ei ylipäänsä enää tunnisteta EU:n aikaansaannoksiksi.

EU:n parhaimmat puolet ovatkin usein juuri niitä vaikeimmin hahmotettavia, epäsuoremmin ilmeneviä asioita. Esimerkiksi EU:n talous- ja rahapolitiikan myötä maltillisena pysyneen korkotason vaikutuksia euro-alueen vakaudelle pystyn hädin tuskin itsekään ymmärtämään. Politiikan tutkimusta opiskelleelle sen sijaan rauhan säilymisen sekä globaalin vaikutusvallan merkitykset aukeavat jo helpommin.

Hyötyjä eri näkökulmista - Eurooppa, Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja minä

EU:n vaikutuksista käytävään keskusteluun vaikuttaa etenkin se, mistä näkökulmasta vaikutuksista halutaan puhua. Katsotaanko asiaa yleisesti Euroopan näkökulmasta, Suomen näkökulmasta, alueen näkökulmasta vai yksityisen kansalaisen näkökulmasta. Koko Euroopan tasolla hyötyjä on helppo selittää juuri globaalin vaikutusvallan merkityksen kautta. Vielä toistaiseksi 28 jäsenvaltion Euroopan unioni on maailman suurin kauppaliittoutuma ja maailman toiseksi suurin talous. Euroopan unionilla on näin huomattavasti suurempi vaikutusvalta muiden maailman mahtien kanssa käytävissä kansainvälisissä neuvotteluissa. Rauha ja demokratia ovat myös yleiseurooppalaisia saavutuksia. EU-jäseneksi pääseminen on edellyttänyt kaikilta jäsenvaltioilta demokratiaan perustuvia järjestelmiä, mikä on taannut paitsi poliittisesti vakaita oloja myös vahvat perusoikeudet kaikille unionin kansalaisille.

Nämä eivät usein kuitenkaan ole valideja argumentteja heille, jotka katsovat asiaa enemmän oman maan tai alueen näkökulmasta. Merkityksellisempää on, mitä hyödyt ovat olleet Suomelle, omalle alueelle ja ennen kaikkea ”minulle itselleni”.

EU:n hyödyt Suomelle kulminoituvat ennen kaikkea mukana oloon päätöksenteossa ja toimivilla sisämarkkinoilla. Ne ovatkin kiistattomia hyötyjä Suomelle. Euroopan mannerta ja sen kehitystä ohjaavat tärkeimmät päätökset tehdään Euroopan unionissa ja tästä päätöksenteosta pois jääminen olisi suorastaan typerää. Suomen talous hyötyy äärimmäisen paljon myös hyvin toimivista sisämarkkinoista. Sisämarkkinoihin pääsevät toki osalliseksi myös EU:n ulkopuoliset jäsenet, kuten Norja tai Sveitsi. Ne maksavat markkinoille pääsystä kuitenkin suhteellisen suurta hintaa ja ovat ulkopuolella myös niitä koskevasta päätöksenteosta. Myös jäsenvaltioiden välillä vallitseva solidaarisuus toimii vahvana argumenttina jäsenyydelle. Unionin jäsenyys takaa siis turvaa ulkoista uhkaa vastaan.

Alueen näkökulmasta hyötyjä on myös paljon, joskin nämä ovat usein juuri niitä vaikeimmin hahmotettavia. Euroopasta puhutaan alueiden Eurooppana ja suuri osa EU:n rahoituksesta ohjautuu juuri alueperusteisesti. Myös Etelä-Pohjanmaa saa tästä osansa ja alueella hyödynnetäänkin monipuolisesti erilaisia rahoitusohjelmia. Rahoitusohjelmista hyötyvät paitsi yksittäiset yritykset myös laajemmin koko alue, erilaisten elinvoimaisuutta edistävien kehittämistoimenpiteiden kautta. Harmillisen usein ne ovat kuitenkin edelleen niitä ”mitä-lie-EU-hankkeita”.

Kansalaisten näkökulmasta tarkasteltaessa huomio kiinnitetään siihen miten EU näkyy arjessa. Tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi selkeimmin kansalaisten arkeen vaikuttava tekijä. Tullimaksujen ja rajoitusten poistuttua hyödykkeiden hinnat ovat yleisesti ottaen laskeneet koko EU:n alueella. Samalla myös tavaroiden hankkimisesta on tullut entistä helpompaa, mikä on ollut nähtävissä esimerkiksi verkkokaupan huomattavana vilkastumisena. Samalla EU tekee paljon työtä myös kuluttajansuojan takaamiseksi. Tällä hetkellä koko Eurooppaa puhututtava tietosuojalaki on konkreettisesti yksi esimerkki kuluttajien ja kansalaisten suojelusta.

Jossittelevaa argumentointia

Useimmiten EU:n puolesta puhuvissa argumenteissa turvaudutaan jossitteluun. Edellä esitellyistä argumenteista varmasti suurin osa saataisiin muotoiltua muotoon: ”Jos EU:ta ei olisi, niin…” tai ”Jos Suomi ei kuuluisi Euroopan unioniin, niin..”.  Nämä toimivat hyvinä keskustelunavauksina ja ajattelun herättäjänä, mutta vaativat taustalle paljon tietoa ja myös uudenlaista näkökulmaa. Perusteluissa korostuu usein myös muistikuvat historiasta. ”Jos EU:ta ja sen tuomaa vapaata liikkuvuutta ei olisi, et liikkuisi yhtä vapaasti ilman viisumeita ja rajatarkastuksia Euroopan sisällä.”

Ensi vuonna Euroopan parlamentin vaaleissa äänestää kuitenkin uusi sukupolvi, joka on syntynyt Euroopan unionissa olevaan Suomeen. Muistikuvat ajoista ennen EU:ta alkavat siis vuosi vuodelta himmentyä. EU:n mukanaan tuomat hyvät asiat, kuten vapaa liikkuvuus, rauhan aika tai jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus ovat nuorille arkipäivää, eivätkä yksittäisinä huudahduksina tunnu kovinkaan merkityksellisiltä tekijöiltä. Jossitteluun perustuvien argumenttien sijaan EU:n vaikutuksien viestimisessä on mentävä syvemmälle. Selitettävä näkyvämmin ja konkreettisemmin sitä jatkuvaa työtä, mitä Euroopan unioni tekee jäsenvaltioidensa, alueiden ja kansalaistensa hyvinvoinnin edistämiseksi.

Alueellisten vaikutusten näkyväksi tuomisen kanssa on tehtävä erityisesti työtä. Toivon mukaan tulevaisuudessa puhutaan entistä vähemmän ”niistä joistain EU-hankkeista” ja ymmärretään niiden merkitys alueemme elinvoimaisuudelle. Me Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksessa teemme paljon työtä asian edistämiseksi. Kokoamme alueellamme toimivat EU-hankkeet tulevana Eurooppa-päivänä 9.5. Seinäjoen kaupunginkirjaston Jaaksi-saliin hankemessuille. Mukaan on saatu lähes 50 alueella toimivaa hanketta.

Toivotankin kaikki sydämellisesti tervetulleiksi tutustumaan alueellamme toimiviin hankkeisiin Eurooppa-päivänä!  

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus

 

 

 

 

0 kommenttia
11 / 04 / 18

Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden toimintasuunnitelma

  • 0

Pk-yritysten kiertotaloutta edistävän CESME-hankkeen aikana luotu Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden toimintasuunnitelma julkaistiin maaliskuun lopussa. Suunnitelman valmistelusta vastasivat hankkeen eteläpohjalaisina partnereina, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy. Valmisteluprosessissa mukana oli myös kaksi asiantuntijaorganisaatiota. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy osallistui aktiivisesti toimintasuunnitelman työstämiseen kiertotalouden vision luomisesta toimenpiteiden kehittämiseen. Valmistelutyötä tehtiin mm. syksyllä 2018 järjestettyjen työpajoissa. Luonnonvarakeskus toimi asiantuntijana keväällä 2017 Järvi-Pohjanmaalla pidetyissä työpajoissa, joissa tunnistettiin kiertotalouden mahdollisuuksia etenkin metsä- ja puutuotealalla.

Toimintasuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joiden kautta Etelä-Pohjanmaan siirtyy suunnitelmallisesti kohti kiertotaloutta. Suunnitelmassa esitetään mm. Etelä-Pohjanmaan kiertotalousvisio, joka muodostui seuraavasti: ”Kiertotaloudesta yhteistyöllä uutta liiketoimintaa ja kestävää hyvinvointia eteläpohjalaisella periksiantamattomuudella”. Yhteistyön, verkostoitumisen, kestävyyden ja liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi tärkeiksi teemoiksi Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden kannalta tunnistettiin myös biotalouden ja elintarviketeollisuuden merkitys alueen taloudelle, resurssitehokkuus ja viisaus, uusien älykkäiden teknologioiden hyödyntäminen sekä asennemuutokset.

Konkreettiset toimenpiteet jaoteltiin toimintasuunnitelmassa kolmeen eri kehittämiskokonaisuuteen, joita ovat:

  1. Kiertotalouden tunnetuksi tekeminen ja siihen liittyvien verkostojen ja tietokantojen kehittäminen
  2. Kiertotalousosaamisen, -koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen
  3. Valittujen toimialakohtaisten toimenpiteiden kehittäminen (energia, puutuotteet, muovi ja tekstiilit)

Toimenpiteiden toteutumista seurataan CESMEn monitorointivaiheen aikana 1.4.2018–311.3.2020. Toimintasuunnitelma on kokonaisuudessaan luettavissa täältä

Lisätiedot:

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liitto
hanna.merilainen(at)etela-pohjanmaa
+358 400 241813

 

CESME

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös