13 / 03 / 18

Kiinalaisia juttuja

  • 1

Aika hyvin on saanut olla uutispimennossa, että on Kiinalta ja pandoilta pystynyt viime aikoina välttymään. Ja molempiin aiheisiin suhtaudutaan sekä kovin myönteisesti että kovin kielteisesti - ja sitten siltä väliltä. Etenkin liike-elämä ja söpöihin karhuihin ihastuneet ovat myönteisiä, Kiinan taloudellis–poliittis–sotilaallisiin valtapyrkimyksiin ja eläintarhoihin ylipäätään kielteisesti suhtautuvat kommentoivat kriittisesti ja me loput sitten yritämme löytää kultaista keskitietä. Mikä nyt on muuttunut? Onko Kiina tullut lähemmäksi? Onko se tullut pandojen myötä läheisemmäksi tai edes tutummaksi?

Jokaisella on oman taustansa mukaisesti pinnallisempi tai syvempi tieto ja ymmärrys Kiinasta. Kouluajoilta ainakin historiasta, maantiedosta ja uskonnon opetuksesta on jotakin jäänyt mieleen. Kyseessä on vanha kulttuuri, joka on monella tavalla vaikuttanut länsimaidenkin kehitykseen vuosisatojen ajan, mutta vähän se jäi kaukaiseksi ja eksoottiseksi satumaaksi. Tämän päivän Kiina ei kuitenkaan sovi minkään syrjään vetäytyvän mystisen valtakunnan roolin.  

Yhä tärkeämpi kauppakumppani

Joitakin vertailulukuja voi miettiä, kun arvioi Kiinan mahdollisuuksia ja uhkia suomalaisten ja etenkin eteläpohjalaisten kannalta. Kiinan väestön ennustetaan vuonna 2020 ylittävän 1,4 miljardin rajan ja kääntyvän laskuun niin, että vuonna 2050 se on 1,3 miljardia.  Suomalaisia on 5,5 miljoonaa, eteläpohjalaisia vähän alle 200 000. Yli 5 miljoonan asukkaan kaupunkeja kiinassa on 14.

Kiina oli vuonna 2016 Suomen viidenneksi tärkein kauppakumppani. Kiinaan viedään tällä hetkellä metsäteollisuuden tuotteita, koneita, laitteita ja kemianteollisuuden tuotteita ja myös elintarvikkeita. Jatkossa kiinnostavat myös innovaatiot, puhtaat energiaratkaisut, biotalous ja arktinen tutkimus. Meille tuodaan elektroniikkaa, koneita, vaatteita ja jalkineita. Myös matkailussa Kiina on Suomen kannalta viidenneksi suurin lähtömaa. Pekingistä Helsinkiin on 6331 km. Lentoaika pääkaupunkien välillä on lyhimmillään noin 8 tuntia. Junalla Venäjän halki matka kestää 10–12 päivää. Passi on ”vain” 123 miljoonalla kiinalaisella. Vaikka koulutustaso maassa on kasvanut, kielitaito ei.

On toimittava nopeasti

Potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita Kiinassa siis riittää, mutta kieli ja toimintakulttuuri ovat omansa. Ja Kiinaan ovat menossa kaikki muutkin, eivät pelkästään suomalaiset. ”Johan nyt on Kiinan markkinat” -seminaarissa Kuortaneella viime viikolla kävi selväksi, että Kiinassa on toimittava nopeasti, mutta myös tiedettävä, mitä tekee ja kenen kanssa. Päivässä tapahtuu yhtä paljon kuin meillä viikossa.

Esisopimus on aina vain merkki siitä, että jotakin tullaan tekemään - on oltava joustava ja kärsivällinen, toimittava pitkällä jänteellä ja varauduttava viivytyksiin myös taloudellisesti. Jo solmittuja sopimuksia voidaan muuttaa tilanteen sitä vaatiessa, tosin tähän on oikeus kummallakin osapuolella. Luottamus on ansaittava ja sitä on kunnioitettava. Uusi tekijä Kiinassa tarvitsee suosittelijan, jonka kiinalainen kumppani tuntee ja keneen hän luottaa. Kasvojen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää.  ”Kaikki on mahdollista, mutta mikään ei ole helppoa”.

”Pandatalouden” potentiaali

Useilla suomalaisilla kaupungeilla on jo nyt joko omia yksiköitään tai ainakin vastuuhenkilöitään kehittämässä yhteistyösuhteita Kiinan suuntaan esim. ystävyyskaupunkien kautta - kuten Ähtärikin alkaa nyt tehdä Dujiangyanin kanssa. Etelä-Pohjanmaalla Kiinan suurlähettilään lanseeraama ”pandatalous” voi - paitsi pandojen alueelle houkuttelemien kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoitten myötä, myös tämänhetkisessä positiivisessa nosteessa Kiinan suuntaan eri toimialoilla - muodostua merkittäväksi tekijäksi. Se kuitenkin edellyttää toimeen tarttumista ja ehkä pitkällekin menevää yhteistyötä ja verkostoitumista omalla alueella, omalla toimialalla tai omassa klusterissa sekä tarjolla olevan kansainvälistä liiketoimintaa eri tavoin tukevan ja edistävän asiantuntija-avun aktiivista hyödyntämistä. Pienen on hankala edetä yksin, mutta onnistumisen mahdollisuus kasvaa yhteistyön kautta.

Lumi ja Pyry, kaksi nuorta pandakarhua, ovat autuaan tietämättömiä kaikesta siitä, mitä ne eri tahoilla katalysoivat. Niiden kohtalona on elää niin hyvää pandaelämää kuin tarhaolosuhteissa on mahdollista ja kenties olla luonnonmukaisina isovanhempina pandoille, joita aikanaan pystytään palauttamaan Kiinan vuoriston luontoon. Pandat ovat toisaalta toivon ja jatkuvuuden symboli - toisaalta uhanalaisena lajina varoitus siitä, mitä ihminen toiminnallaan negatiivisimmillaan pystyy saamaan aikaan. Kestävän kehityksen näkökulman soisi siis myös olevan aidosti olennainen osa pandataloutta. 

Pia Kattelus
Kansainvälisten asioiden päällikkö

Kommentit

Jarmo Pienimäki 14.03.2018 16:05

Erittäin onnistunut ja sujuvasanainen kiteytys Pialta pandoista, "pandatloudesta" ja valtavasta potentiaalista niin Ähtärille kuin koko Etelä-Pohjanmaallekin! Vaikka koko ahkera Suomi, Etelä-Pohjanmaasta puhumattakaan, tekisi töitä vuorotta 7/24, emme saisi tyydytettyä Kiinan potentiaalia niin jalostuksen, matkailun, talouden kuin muiden alojen osalta kuin murto-osia, joten YHDESSÄ!

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös