16 / 01 / 19

Sijoitusvinkkejä vanhuuden varalle

  • 0

Jokainen on varmasti törmännyt lehtijuttuihin, joissa neuvotaan, kuinka sijoittamalla voit turvata itsellesi mukavat eläkepäivät työuran päättymisen jälkeen. Taloudellinen sijoittaminen onkin usein kannattavaa. Mutta ikääntyvän ihmisen kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta sijoittamista on mahdollista ajatella laajemminkin. On hyvä miettiä, voisiko olla kannattavaa sijoittaa myös omaan kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan.

Etelä-Pohjanmaalla 2017 tehdyn hyvinvointibarometriselvityksen mukaan maakunnassa asuvien ikäihmisten pahin ongelma ei ole köyhyys tai rahan puute. Suurin hyvinvointiin liittyvä ongelma on yksinäisyys. Tämä havainto ei koske pelkästään Etelä-Pohjanmaata vaan Suomea laajemminkin. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen mukaan Suomen aikuisväestöstä tuntee olonsa yksinäiseksi yli 400 000 asukasta. Ikäryhmittäin katsottuna yksinäisyys kohdistuu erityisesti elämän alku- ja loppupäähän.

Kuinka sijoittamisella voidaan pitkällä tähtäimellä parhaiten ehkäistä yksinäisyyttä ja tukea omaa hyvinvointia? Kokemusten perusteella kannattaa ruokkia nimenomaan kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset jotka osallistuvat erilaisiin sosiaalisiin toimintoihin aktiivisesti ja luottavat toisiin ihmisiin, tuntevat itsensä keskimääräistä terveemmiksi ja voivat paremmin. Sosiaalisen pääoman vähäinen määrä puolestaan lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Kulttuurisen pääoman suhteen vaikutukset ovat pitkälti samansuuntaisia. Kirjailija ja dosentti Markku T. Hyyppä on todennut tutkimuksissaan, että aktiivinen kulttuurinen harrastaminen lisää elinvuosia keskimäärin parilla tai kolmella. Harrastuksen ei tarvitse olla korkeakulttuuria, vaan itselle iloa tuottavaa tekemistä, johon liittyy yhteisöllisyys. Kulttuuriaktiiviset ihmiset elävät pidempään kuin esimerkiksi sohvaperunat, sanoo Hyyppä.

Kulttuurisen pääoman vaikutukset

Etelä-Pohjanmaan liiton Kulttuurisote-hankkeessa 2018 tehty selvitys osoitti, että Etelä-Pohjanmaalla asuvista yli 65-vuotiaista suhteellisen harvat ovat aktiivisia kulttuurin harrastajia. Oman kulttuuriperinteensä he kuitenkin tuntevat hyvin. Vahvuuksia ovat mm. käsityötaito sekä paikallisen ruoka-, laulu- ja tarinaperinteen tuntemus. Vaikka yksinäisyyttä esiintyykin maakunnan alueella runsaasti, on kulttuurinen pääoma paikallisten ikäihmisten keskuudessa keskimäärin hyvällä tasolla.

Kulttuurista pääomaa voidaan mitata myös kulttuurisen toimijuuden tasolla. Mitä aktiivisempaa kulttuurin harrastaminen on, sitä suuremmat ovat hyvinvointivaikutukset. Kun Kauhajoella asuva 68-vuotias naishenkilö käy viikoittain paikallisen kuoron harjoituksissa, on tällä harrastuksella todennäköisesti suuri merkitys hänen kokonaishyvinvoinnilleen. Joskus merkitys voi olla jopa mullistava. Isännät voivat puolestaan lähteä vaikka keppijumppaan, kunhan pitävät huolen, että vetäjä soittaa hyvää musiikkia. Positiiviset vaikutukset eivät tule pelkästään taidetoiminnasta, vaan harrastukseen liittyvät sosiaaliset suhteet ja niiden mukanaan tuoma osallisuus ja vuorovaikutus ovat yhtä tärkeitä.

Hajasijoituksen merkitys

Sijoittamiseen liittyvissä lehtijutuissa suositellaan usein hajasijoittamista. Tämä on myös edellä kerrottuun viitaten viisas valinta. Kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman merkitys saattaa iän myötä nousta taloudellista pääomaa tärkeämmäksi. Vuosien mittaan meidän kaikkien toimintakyky pikku hiljaa heikkenee. Tämä on tosiasia, mihin ei tunneta poikkeuksia. Kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma voivat tuottaa meille tärkeitä pelimerkkejä juuri silloin, kun niitä kaikkein eniten kaivataan.

Kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan sijoittaminen on siinäkin mielessä mukavaa, että se ei useimmiten edellytä suuria rahallisia panostuksia. Toki välillä saatetaan vaatia pientä riskin ottoa ja epämukavuusalueelle menemistä. Useimmiten se kuitenkin kannattaa.

Sosiaaliseen ja kulttuuriseen pääomaan sijoittaminen kannattaa aloittaa nuorena. Kokemukset osoittavat, että ikäihmisten aktiivinen taiteen ja kulttuurin harrastaminen on usein seurausta pitkään tai mahdollisesti koko elämän ajan jatkuneesta toiminnasta. Sama pätee myös sosiaalisiin verkostoihin ja niiden rakentamiseen. Toisaalta poikkeukset vahvistavat säännön, eli parempi myöhään kuin ei silloinkaan.  

 

Esa Vienamo
projektipäällikkö

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
12 / 12 / 18

Sopisi muillekin maakunnille

  • 0

Valtioneuvoston kanslian julkaisemana on 28.9.2018 ilmestynyt raportti Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa (HYVINSIVI). Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä sekä MDI Public Oy:n ja Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian toteuttamassa TEAS-selvityksessä tarkastellaan vaihtoehtoja ja tuotetaan kuvauksia hyvinä pidetyistä toimintamalleista palveluintegraation näkökulmasta.

Selvityksessä tavoitteena on ollut perehtyä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalojen sekä kuntien ja maakunnallisten toimijoiden välisiin yhdyspintoihin aikaisempaa maakuntauudistuksen valmistelutyötä syvemmin. Tämän lisäksi selvityksessä on kartoitettu olemassa olevia hyviä toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää uusien yhteistyökäytäntöjen kehittämiseksi ja maakuntauudistuksen tavoitteiden edistämiseksi. Tarkastelun kohteena ovat 1) hyvinvoinnin yhdyspinnat, 2) kulttuurin yhdyspinnat, 3) liikunnan ja alueellisten liikuntaneuvostojen yhdyspinnat, 4) opiskeluhuollon yhdyspinnat, 5) Ohjaamo sekä 6) allianssimalli.

Yhteistyön tekemisen tavat poikkeavat toisistaan eri maakunnissa ja kunnissa. Selvityksessä tarkastellut tapausesimerkit edustavat edistyksellisiksi tunnistettuja eri toimijoiden välisen yhteistyön organisoitumisen tapoja, eikä tarkoituksena ole muodostaa kokonaiskuvaa kaikista käytössä olevista yhteistyön tekemisen tavoista. Tuotettu tieto tukee toimivien yhteistyön toimintamallien muotoilua sekä asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palvelukokonaisuuksien kehittämistä osana maakuntalain ja aluekehittämis- ja kasvupalvelulain myötä tapahtuvia muutoksia.

Etelä-Pohjanmaan malli kulttuurin kehittämisessä

Kulttuurin yhdyspintojen osalta selvityksessä esitellään kulttuurin kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla ja kulttuurihyvinvoinnin kehittämistyö Pirkanmaalla. Raportissa Etelä-Pohjanmaan nykyistä toimintatapaa kulttuurin kehittämistyössä pidetään hyvänä ja mallin arvioidaan toimivan muissakin maakunnissa. Vastaavanlaista kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen perustuvaa työskentelytapaa suositellaan myös muille maakunnille.

Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen kulttuurin kehittämistyön mallissa kulttuuriin liittyvät tehtävät ja palvelut ymmärretään laajemmin kuin monessa maakunnassa. Kulttuuriin panostamalla katsotaan voitavan edistää sekä asukkaiden hyvinvointia että laajemmin koko alueen kehitystä.

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyötä pidetään suunnitelmallisena ja tavoitteellisena ja kulttuurilautakunta antaa päätöksillään kehykset ja selkärangan maakunnalliselle kulttuurin kehittämistyölle.

Raportin mukaan kulttuurilla tulee olla tärkeä rooli elinvoiman, kilpailukyvyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sivistyksessä. Uusia maakuntia rakennettaessa Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyön malli toimisi selvityksen mukaan myös muissa maakunnissa.

Usein ajattelemme, että työ, jota teemme koituu omaksi iloksemme ja hyödyttää vain omaa aluettamme. On hienoa, että Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyö on valittu edistyneeksi toimintatavaksi, jota tutkimuksessa selvitettiin. Tulos on kannaltamme mairitteleva ja voimme aidosti olla ylpeitä tähänastisesta yhteistyöstä. 

Lähtökohtana monialainen yhteistyö

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyön lähtökohtana on ollut yhteistyön rakentaminen ympäröivien kuntien, päättäjien ja sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä on syytä tulevaisuudessakin vaalia ja jatkaa, sillä kulttuurin toimijat ja kulttuuripalveluiden käyttäjät ovat kuntien asukkaita.

Haasteiden ja kehittämiskohteiden lista on hyvästä tuloksesta huolimatta pitkä.

Kulttuurin kehittämisen organisoituminen Etelä-Pohjanmaalla uuden maakuntaorganisaation sisällä on vielä vailla lopullista pohdintaa. Maakunta- ja sote-uudistusta koskevien kansallisten päätösten synnyttyä ratkottavaksi tulee monta kysymystä. Miten kulttuuri nivoutuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen alueellamme? Miten tärkeäksi koetaan kulttuuriympäristöön ja kulttuuriperintöön liittyvät kysymykset? Entäpä kansainvälistymiseen liittyvä toiminta, kulttuurimatkailu ja luovan alan yritystoiminta? Nähdäänkö kulttuurille tarpeelliseksi oman lautakunnan tai muun toimielimen perustaminen jatkossa? Kehitämmekö edelleen Etelä-Pohjanmaan mallia ja otammeko sen uudessa maakunnassa käyttöön?

Joka tapauksessa monialaista yhteistyötä tarvitaan jatkossakin. Aluekehittämisen näkökulmasta kulttuurilla on sekä pito- että vetovoimaa.


Marjatta Eväsoja
Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja

 

Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa (HYVINSIVI) -raportti löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-609-6

0 kommenttia
24 / 10 / 18

Kulttuuriperintö kiinnostaa ja koskettaa

  • 0

Juhlista Euroopan kulttuuriperintövuotta 2018

Vuosi 2018 on nimetty koko Euroopan yhteiseksi kulttuuriperintövuodeksi. Sen aikana erilaiset alueelliset ja paikalliset toimijat toteuttavat kulttuuriperintöään esiin nostavia projekteja, tapahtumia, aloitteita ja kampanjoita ympäri Eurooppaa. Teemavuoden toivotaan lisäävän yleistä tietoisuutta kulttuuriperinnöstä ja sen merkityksestä niin paikallisella kuin eurooppalaisella tasolla. Tarkoituksena on saada meidät kaikki arvostamaan kulttuuriperintöämme ja pitämään sitä yhteisenä, jaettavana voimavarana. Suomessa vuoden pääteemana on osallisuus kulttuuriperintöön. Tavoitteena on myös lisätä kulttuuriperinnön saavutettavuutta, saatavuutta sekä kulttuuriperinnön kestävää käyttöä.

Mitä se kulttuuriperintö sitten oikein on? Wikipedia määrittelee asiaa näin: ”Kulttuuriperintö-käsitteellä viitataan yleensä joukkoon menneisyydestä periytyneitä aineellisia ja aineettomia resursseja, jotka ihmiset tunnistavat jatkuvasti kehittyvien arvojensa, uskomustensa, tietonsa ja perinteidensä heijastumaksi ja ilmaisuksi niiden omistuksesta riippumatta. Siihen kuuluvat kaikki ne ympäristön ominaisuudet, jotka johtuvat ihmisten ja paikkojen historiallisesta vuorovaikutuksesta.”

Kulttuuriperinnön käsite viittaa yleensä Unescon yleissopimuksiin maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Ensiksi mainitun sopimuksen Suomi hyväksyi vuonna 1987, jälkimmäisen 2013. Aineettoman eli elävän perinnön osalta on Suomessa viime vuosina tehty paljon työtä sopimuksen toimeenpanemiseksi. Elävän perinnön wikiluettelossa on nyt 140 kohdetta ja elävän perinnön kansallisessa luettelossa 52 kohdetta, joista Etelä-Pohjanmaalta kaksi: suomalainen tango ja pääsiäisvalakiat. Sopimusta toteutetaan verkostotoimintana elävän perinnön ringeissä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt päätöksen koskien Suomen esitystä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Ensimmäisenä kohteena luetteloon esitetään haettavaksi saunomista vuonna 2019 ja toisena kohteena kaustislaista viulunsoittoa vuonna 2020.

Kulttuuriperintömme on moninaista ja ulottuu kaikkialle ihmisen toiminnan muotoihin. Se voi olla rakennuksia, luontokohteita, rakennettuja alueita, museoiden ja arkistojen kokoelmia, suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä, joiden pohjalta voi syntyä esineitä, esittäviä ilmaisun muotoja tai vaikkapa ruokia ja leikkejä.

Kulttuuriperintö kiinnostaa ja koskettaa. Ja kulttuuriperinnön äärellä meitä on paljon! Se on läsnä arjessamme huomaamattamme. Me viemme kynttilöitä hautausmaalle jouluaattona, poltamme kokkoja pääsiäisenä, samoamme metsissä ja vesillä ja nautimme luonnon tarjoamista antimista jokamiehenoikeuksien turvin, kudomme räsymattoja ja valmistamme kansallispukuja, käymme lavatansseissa, laulamme tangoa karaokessa, pelaamme pesäpalloa ja mölkkyä, metsästämme Suomenpystykorvan kanssa, syömme piimävelliä ja kalakukkoa. Ja paljon paljon muuta! Kulttuuriperinnön merkityksellisyydestä ja kiinnostavuudesta kertovat myös museoiden ennätykselliset kävijämäärät. Viime vuonna museoissa vierailtiin peräti 7,1 miljoonaa kertaa! Tämä oli siihenastinen ennätys ja museoalalla uskotaan, että tästä vuodesta tulee vielä parempi. Helsingissä museoon pääsyä jonotetaan kuin ilmaista ämpäriä ja Savonlinnassa raksamiehetkin hankkivat museokortteja!

Eurooppalaisen kulttuuriperintövuoden merkeissä myös Etelä-Pohjanmaalla halutaan tuoda esille erityisesti omaa eteläpohjalaista kulttuuriperintöä. Etelä-Pohjanmaan liitto on eri kulttuuriperintöalan toimijoiden kanssa yhteistyössä tuottanut tapahtumakokonaisuuden, jossa esiin nousevat muun muassa eteläpohjalainen maisema, rakennettu ympäristö, esihistoria, murre, musiikki, tango, pääsiäiskokot, kotiseututyö ja -tutkimus, paini ja pesäpallo sekä ruoka.

Perjantaina 26.10.2018 maakuntamme kulttuuriperintöä esitellään seminaarissa Kulttuuriperintöä tangon askelin Framin auditoriossa. Perjantai-iltana kuullaan Seinäjoki-salissa konsertti Kauas pilvet karkaavat - Mestarit ja kisällit, jossa Markus Allan ja tangonuoret vievät meitä tangosatujen maailmaan. Lauantaina 27.10.2018 teemme opastetun matkan Lakeuden rakennusperintöön Meillä ja meirän krannis -retkellä. Seminaarissa puhumassa ovat mm. Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh, museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio, museoviraston intendentti Satu Mikkonen-Hirvonen, tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto, rakennustutkija Sirkka-Liisa Sihvonen, museotoimenjohtaja Susanna Tyrväinen ja laulaja Kyösti Mäkimattila. Seminaariväelle oman viestinsä on lähettänyt myös Aki Kaurismäki. Seminaarin yhteydessä on luvassa myös työpajoja, kulttuuriperintötyön esittelyä ja tangon pikakurssi, jossa jokainen voi oppia tanssimaan tangoa omalla tavallaan. Tapahtumista löydät tarkempaa tietoa Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteessa www.epkalenteri.fi.   

Tule mukaan tutustumaan eteläpohjalaiseen kulttuuriperintöön ja juhlistamaan Euroopan kulttuuriperintövuotta 2018. Kulttuuriperintö ei ole ainoastaan menneisyyden perintöä. Se elää vahvasti tässä hetkessä ja arjessamme ja on tärkeä tulevaisuuden voimavara!

 

Tuija Ahola
Kulttuurin kehittämissuunnittelija

 

0 kommenttia
30 / 08 / 18

Kulttuurin kuntakierroksella

  • 0

Meteoriitista pyhäinpäivän soittoihin ja savannille

Mitä kaikkea Etelä-Pohjanmaalta löytyykään! Tämän saimme jälleen kokea, kun teimme kulttuurin kuntakierroksen eteläpohjalaisiin kuntiin kevään aikana.  Kierroksen tavoitteena oli saada evästystä kulttuurin kehittämistoimiin ja maakunnallisen kulttuuristrategian päivitystyöhön. Vastaanotto kunnissa oli erittäin positiivinen. Kehittämistyöhön ja tulevaisuuteen suuntautunut innostus jäi mieleen aivan erityisesti.

Kuluneen kesän aikana monet tuolloin valmistelun alla olleet tilaisuudet ovat jo toteutuneet ja olemme saaneet nauttia yhteistyön myötä tuotetusta runsaasta kulttuuritarjonnasta. Aivan liian vähän tuomme esille näitä upeita tapahtumia ja kohteita, joita eri puolilta maakuntaa löytyy. Pyysimme kuntien edustajia kertomaan kuntakierroksella paikkakunnan erityispiirteistä ja niistä tapahtumista, asioista ja kohteista, joita kulttuurin osalta halutaan nostaa esille ja joita halutaan kehittää edelleen. Hienoja tarinoita ja mielenkiintoista nähtävää löytyi jokaisesta kunnasta. Kuntien toiveissa on, että maakuntaa markkinoidaan kokonaisuutena, myös pienemmät kohteet ja tapahtumat huomioiden.

Tapahtumista jäi erityisesti mieleen Karijoella vuosittain järjestettävä, Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toteutettu kansanmusiikkitapahtuma, Pyhäinpäivän soitot. Kansamusiikin harrastajat ja muusikot sen löytävät ilman muuta, mutta tapahtumassa olisi kovasti viestittävää ja ennen kaikkea koettavaa ja kuultavaa myös laajemmalle yleisölle. Lappajärven Kivitipussa sijaitseva meteoriittinäyttely on uudistunut ja saanut uudet tilat. Myös audiovisuaalisuutta ja alan tutkimukseen liittyvää toimintaa on lisätty. ITE-taiteilija Alpo Koivuniemen Savannilla Kauhajoen Nummilahdessa kaikki eläimet olivat tänä kesänä kotona, useimmiten ne ovat ”kansainvälisissä tehtävissä” ulkomailla. Ähtärin Pirkanpohjan Veden Vuodet -näyttely tuo upealla tavalla esille professori Eero Hiirosen teoksia vuosikymmenten varrelta. Tässä lueteltujen muutamien esimerkkien takana ovat innostavat tarinat ja aktiiviset, taitavat ihmiset.

Kierroksen jälkeen jäin pohtimaan, osaammeko hyödyntää tarinoiden taustoja, arvostammeko ja nostammeko esille mieleenpainuvia henkilöitä tai kohteita, luommeko uusia tarinoita ja tuommeko aidosti esille menneen, nykyisen ja tulevan Etelä-Pohjanmaan kiinnostavia puolia?  Uskon, että tässä meillä on vielä paljon opittavaa. Tarvitaan osaamista ja kehittämistä, tuotteistamista, toimijoiden välistä yhteistyötä ja hyviä, aitoja tarinoita. Kulttuuritarjontamme voisi todellakin tulevaisuudessa olla paljon nykyistä vaikuttavampi osa matkailua ja maakunnan markkinointia.

Kuva maakunnastamme ei muodostu ainoastaan suurten tapahtumien kautta, vaan kokonaisuudesta, jossa pienimmälläkin kunnalla asukkaineen on mahdollisuus omalla aktiivisuudellaan tehdä Etelä-Pohjanmaan runsaasta kulttuuritarjonnasta ennennäkemättömän monipuolinen ja vaikuttava osa asukkaiden arkipäivää. Siitä syntyy innostava ja unohtumaton elämys myös matkailijoille.  

Marjatta Eväsoja
Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja

0 kommenttia
05 / 01 / 18

Enemmän hyteä, vähemmän sotea

  • 0

 

Alkuvuodesta 2018 päättymässä olevalta Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeelta on ilmestynyt uusi julkaisu Enemmän hyteä, vähemmän sotea - Hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista.

Tuoreessa 16-sivuisessa julkaisussa esitellään mm. suomalaisen hyvinvoinnin satavuotista historiaa sekä luonnonäänien käyttöä hoitotyössä. Lisäksi kerrotaan, kuinka sote-kuntayhtymä Kaksineuvoinen on lähtenyt hyödyntämään kulttuurin mahdollisuuksia toiminnassaan. Pohjanmaan liiton kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki pohtii kirjoituksessaan, mistä saadaan asiantuntijatukea maakunnan kulttuurihyvinvointipalvelujen toteuttamiseen. Lukijat voivat myös tutustua Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeen puitteissa 2015-2017 toteutettuihin 28 kuntapilottiin.

Julkaisun kirjoittajina ovat toimineet professori Pirkko Vartiainen, tiedotussihteeri Carola Harmaakivi, kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki ja projektipäällikkö Esa Vienamo. Julkaisu on saatavissa ruotsiksi nimellä Mera välfärd, mindre sjukvård - Kultur ger välfärd och hälsa.

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa toteutetun Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja II -hankkeen rahoittajina ovat toimineet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Etelä-Pohjanaan liitto, Pohjanmaan liitto sekä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (SÖFUK / KulturÖsterbotten). Hankkeen hallinnoijana toimii Etelä-Pohjanmaan liitto.

Tutustu julkaisuihin:

Enemmän hyteä, vähemmän sotea - Hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista

Mera välfärd, mindre sjukvård - Kultur ger välfärd och hälsa

 

 

0 kommenttia
31 / 08 / 17

Montako päivää sataan?

  • 0

Elokuun viimeisenä viikonloppuna, Yhdessä-viikonloppuna, alkoi lähtölaskenta sata päivää sataan. Ja tänään keskiviikkona 13. syyskuuta tuo maaginen luku on 84. Juhlavuoden huipentuma, Suomen itsenäisyyspäivä 6.12. lähenee päivä päivältä. Mutta onneksi on nämä vajaat sata päivää, sillä hienoja ja mielenkiintoisia tapahtumia on paljon tarjolla. Juhlavuotta on vielä jäljellä! 

Yhdessä viikonloppuna toivottiin suomalaisten viettävän erityisen paljon aikaa yhdessä. Ja näin tapahtuikin. Aikaa vietettiin osallistumalla tapahtumiin, mutta paljon aikaa vietettiin myös ”parhaassa seurassa”, omien läheisten, perheenjäsenten ja ystävien seurassa. Jos Yhdessä-viikonloppuna olimme käsi kädessä, niin itsenäisyyspäivänä juhlavuoden huipentuessa päätökseensä varmasti jo halaamme!

Syksyn sataa päivää on mukava seurata myös Lapuan Alanurmon koulun juhlavuoden kalenterista. Kalenteri avaa joka päivä uuden luukun, jossa lyhyen videon avulla esitellään kunakin päivänä yhtä itsenäisyytemme vuotta. Tänään avautui kalenterin kolmas luukku ja esittelyssä oli vuosi 1920. Luukussa esille tuotiin muun muassa Suomen historian ensimmäinen olympiavoittaja, nainen, joka voitti kultaa 1920 Antwerpenin kesäolympialaisissa yhdessä miehensä kanssa. Kuka oli tämä nainen ja mikä oli laji, se selviää Alanurmon koulun juhlakalenterista: https://alanurmonkoulu.net/kalenteri/suomi-100/

Kalenterin taustalla on Alanurmon koulun tekemät joulukalenterit, joita oppilaat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet jo kolmena aikaisempana vuonna. Luukkujen sisällön suunnittelevat ja toteutuksen kuvaavat 4.-6.lk:n oppilaat. Kaikista luukuista koostetaan yhtenäinen elokuva, jonka tekemiseen on lupautunut alan ammattilainen Tommi Kilpiö Seinäjoelta. Dokumenttielokuva esitetään itsenäisyyspäivänä 2017 ja alustavasti esittämispaikaksi on sovittu elokuvateatteri Bio Marilyn Lapualla.

Elokuvan musiikki on äänitetty huhtikuussa Seinäjoella Sound Aces -studiolla. Elokuvan äänimaailmaa oli toteuttamassa Lapuan lukion jousikvintetti. Kalenterisivuilta löytyy tietoa myös hankkeen tekemisestä ja yhteistyökumppaneista. Hieno juhlavuoden kouluhanke, onnittelut Alanurmon koululle!

Juhlavuoden Pukeudu sinivalkoiseen -päivä 28. elokuuta osallisti hienosti seinäjokelaisia ja muitakin yksinkertaisella tavalla osallistumaan juhlavuoteen. Sinivalkoiseen pukeutuivat päiväkodit, koulut, työyhteisöt ja yksittäiset kansalaiset. Päivä nostatti hyvän mielen, syksyä ja juhlavuotta on tästä hyvä jatkaa!    


Etelä-Pohjanmaan liiton väen onnittelut satavuotiaalle Suomelle.

Maakunnan syksy on täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia teatteriesityksiä, kuten Silta-näytelmä Alavudella ja useammalla paikakkunnalla vieraileva Satu Sammosta -musikaali. Erilaisia Suomi 100 -aiheisia taidenäyttelyitä ja konsertteja on lukuisia. Yksi syksyn odotetuimmista tapahtumista on Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntematon sotilas -elokuvan ensi-ilta. Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista, Suomi 100 -kategoriasta, löytyvät useimmat syksyn tapahtumat: https://www.epkalenteri.fi/

 

Sinivalkoisin terveisin

Tuija Ahola
Suomi 100 -aluekoordinaattori

 

0 kommenttia
07 / 06 / 17

Yhteisiä kesähetkiä: Porin SuomiAreena ja Yhdessä-viikonloppu

  • 0

Kesä-Suomi: kaunis luonto, vihreys ja vehreys, aurinko, kesäsade, laineiden liplatus, lintujen liverrys, uiminen, veneily, pyöräily, ukkonen, jäätelö, grillaus, mansikat, mökkeily, rantasauna, kesäteatteri, festarit, sukujuhlat, kesäloma, tuhansia tapahtumia, syödään yhdessä, tanssitaan yhdessä, juhlitaan yhdessä!

Moninaisia yhdessäolon hetkiä mahtuu kesään paljon. Yksi iso Suomi 100 yhdessä-hetki koetaan Porissa 10.–14.7.2017. Porin SuomiAreena on Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma. Tänä kesänä jo 12. kertaa järjestettävän tapahtuman pääyhteistyökumppaneina ovat Suomi 100 ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Pääteema on Suomi 100 – Yhdessä.

Viiden päivän aikana SuomiAreenalla järjestetään yli 170 tilaisuutta, joihin osallistuu lähes 950 yhteiskunnallista vaikuttajaa poliitikoista viihdetähtiin mm. tasavallan presidentti Sauli Niinistö, presidentti Tarja Halonen, arkkipiispa Kari Mäkinen, valtiovarainministeri Petteri Orpo, ulkoministeri Timo Soini, EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, ministeri Elisabeth Rehn, valtakunnansovittelija Minna Helle ja Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Keskusteluissa katsotaan myös pitkälle tulevaisuuteen ja mukana on tämän hetken kovimpia innovaattoreita kuten BrandBastionin Jenny Wolfram, Woltin Miki KuusiUberin Joel Järvinen ja tubettaja Tuure Boelius.

Suomi 100 – Yhdessä -pääteema näkyy niin keskustelun teemoissa kuin toteutusmuodossa. Tilaisuuksia toteutetaan yhteistyökeskusteluina. Tavoitteena on tuoda eri toimijoita yhteen ja saada aikaan yllätyksellistä ja särmikästä keskustelua. Suomi 100 vuoden päästä -keskustelusarjassa pohditaan, millaisia ovat suomalainen hyvinvointi, turvallisuus, sivistys, kestävä kehitys ja suomalainen identiteetti sadan vuoden kuluttua.

SuomiAreenan keskustelutilaisuudet järjestetään kuudella päälavalla, MTV-lavalla ja kesän uutuuslavalla Aika-lavalla. Tämä tilataideteos valittiin voittajaksi Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoille suunnatussa kisassa ja se rakennetaan Gallen-Kallelankadulle Aalto-yliopiston ja Stora Enson yhteistyönä. Aika-lavalla kurkistetaan Suomen villeimpiin tulevaisuuskuviin. Lavalla nähdään kokkausta, innovaatioita, pitchausta avannossa, hackathoneja sekä kavalkadi Suomi 100:n mielenkiintoisimpia projekteja.

Torstaina 13.7.2017 Aika-lavan ottavat haltuun Suomi 100 ja juhlavuoden erikoiskattaus maakunnista ympäri Suomen. ”Koko Suomi Juhlii” – nostaa esiin värikkäällä tavalla monimuotoista Suomi 100 -juhlavuotta ja sen alueellisia helmiä. Etelä-Pohjanmaata edustaa Lapuan Mies - Tanssipidot -tapahtuma. Äijätanssiryhmä ja tapahtuman suojelija Jukka Haapalainen esiintyvät, vetävät työpajaa ja houkuttelevat yleisöä elokuussa Etelä-Pohjanmaalle. Lisäksi Suomi 100 ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko pystyttävät Kansalaistorille Muutosterassin, jolla pyritään ratkaisemaan kävijöiden yhteiskunnallisia muutostoiveita. Muutosterassi on auki ympäri vuorokauden koko SuomiAreenan ajan, yhteensä 100 tuntia.

 Tarkempia tietoja SuomiAreenasta löytyy sivustolta www.suomiareena.fi.

 Sata päivää sataan

Kesän toinen iso yhdessä-hetki on elokuun viimeisenä viikonloppuna 25.–27.8.2017. Silloin koko Suomi viettää Suomi 100 -juhlavuoden erityistä Yhdessä-viikonloppua. Se on yksi satavuotisjuhlavuoden kohokohdista! Tuolloin meillä ja maailmalla on poikkeuksellisen paljon Suomi 100 -ohjelmaa, jonka suomalaiset ja Suomen ystävät ovat rakentaneet toisilleen. Samalla käynnistyy juhlavuoden elämyksiä täynnä oleva sadan päivän jakso, joka huipentuu satavuotissyntymäpäivään joulukuussa. Yhdessä-viikonloppuna Suomen upeaa luontoa juhlitaan lauantain luontopäivänä. Syödään yhdessä -teeman mukaisesti vietetään maailman suurimmat kyläjuhlat herkullisen ruuan äärellä. Martat järjestävät valtakunnallisen sienipäivän. Ulkoministeriön Finnish Your Dinner on kansainvälinen tapahtuma yli 10 eri maassa eri mantereilla. Tukholmassa on viikonloppuna suuri Suomi 100 -teemainen kaupunkifestivaali Kungsträdgårdenissa. Maakunnissa on tarjolla lukuisia tapahtumia. Etelä-Pohjanmaalla Yhdessä-viikonloppuna mm. juhlitaan yhteisiä venetsialaisia Lappajärvellä, 100 askelta elämyksiin -tapahtumaa Lapualla ja Östermyra-päiviä Seinäjoella.

Yhdessä-viikonloppu on juhlavuoden tärkeä hetki - hetki, jolloin ollaan ihmeellisen paljon yhdessä. Tule mukaan, nautitaan luonnosta, syödään yhdessä, lauletaan, tanssitaan, eksytään ja löydetään toisemme! Kaikki on kutsuttu!

 

Tuija Ahola

Kehittämissuunnittelija

Suomi 100 -aluekoordinaattori

0 kommenttia
18 / 05 / 17

Kulttuurimaakunta tarvitsee oman lautakunnan

  • 0

Etelä-Pohjanmaata kutsutaan kulttuurimaakunnaksi. Sitä se onkin; oli mittari sitten mikä tahansa. Kuntien kulttuuritoimintaan on kuitenkin viime vuosina syntynyt säröjä, jotka johtuvat talouden heikentymisestä. Säästöjen myötä on lakkautettu kulttuuritoimen virkoja tai niitä on yhdistetty toisiin virkoihin, mikä on vääjäämättömästi merkinnyt kulttuurin aseman rapautumista.

Vaikka kehitys kunnissa on mennyt huonompaan suuntaan, ovat yksityiset kulttuurin harrastajat ja yhdistykset pitäneet mainetta yllä. Maakunnan laaja kulttuurin kirjo on hyvin esillä. Siinä nähdään eri väreissä kuorolaulua, harrastajateatteria, musiikkia, kuvataidetta ja kirjallista tuotantoa. Kulttuuri elää ja vaikuttaa eri puolilla maakuntaa monin erilaisin painotuksin.

Kulttuurin voima tuli näkyviin Suomi 100 -hankkeiden myötä. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta sai runsaasti toinen toistaan hienompia esityksiä kulttuuritapahtumista, joita tullaan itsenäisyytemme juhlavuoden aikana näkemään ja kokemaan. Kulttuurin toimijat ovat panneet tuulemaan.

Suunnannäyttäjän roolissa

Vaikka kuntien kulttuuritoimet ovat olleet kovassa paineessa ja muutosten kourissa, on kulttuurin yhdistyksiä ja erilaisia järjestöjä innostettu kehittämään hankkeita. Niitä on niin paljon, että Etelä-Pohjanmaa on tässä suhteessa aivan kärkiryhmässä.

Omatoimisuus ja luovuus ovat voimissaan. Siitä huolimatta tarvitaan kuitenkin myös julkista tukea ja ohjausta. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta on siitä hyvä esimerkki. Lautakunta on kannustanut kuntia, innostanut järjestöjä ja koordinoinut hankkeita ja myöntänyt niille varoja. Etelä-Pohjanmaan liitto on ollut suunnannäyttäjä ja esimerkki. Se on halunnut omalta osaltaan vaalia maakunnan kulttuuriperintöä oman lautakuntansa kautta.

Kulttuurin asema on maakuntauudistuksessa vedenjakajalla. Kehitetäänkö maakunnallista kulttuurin yhteistyötä vai jätetäänkö se näivettymään? Yhä uudelleen voi toistaa: Etelä-Pohjanmaan on kulttuurimaakunta. Ilman kulttuuria ja liikuntaa maakunnan julkinen kuva olisi vaisumpi. Tähän saakka Etelä-Pohjanmaan imagossa on ollut kulttuurilla ja liikunnalla merkittävä osansa. Ne ovat antaneet väriä, voimaa ja tulevaisuuden uskoa. Omanarvontuntoa.

Maakuntauudistuksen yhteydessä kulttuurin alatyöryhmä on tehnyt hyvää työtä. Kulttuurin tulevaisuus näyttäytyy raportin valossa toiveikkaalta. Kulttuurilautakunta totesikin 9.5. järjestetyssä kokouksessa, että maakunnan kulttuurin kehittämisen ja edistämisen näkökulmasta lautakunnan tai vastaavan toimielimen perustaminen olisi tarpeellista ja toivottavaa.

Ilmari Ylä-Autio

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan puheenjohtaja

 

 

0 kommenttia
25 / 04 / 17

Juhlakesän kynnyksellä

  • 0

Kaikkien aikojen juhlavuosi on hyvällä alulla. Olemme nyt juhlakesän kynnyksellä ja toukokuussa käynnistyy juhlavuoden Kesä-Suomi tuhansine tapahtumineen. Suomen kesä on aina täynnä tapahtumia ja nyt juhlavuonna on odotettavissa ainutlaatuinen tapahtumien vyöry Suomen suvessa. Juhlavuoden ohjelmaan on kaiken kaikkiaan hyväksytty yli 4000 hanketta ja tapahtumaa. Etelä-Pohjanmaalla tapahtumia on tällä hetkellä virallisessa ohjelmassa reilut 300, joten kiirettä riittää täällä maakunnassakin. Ja uusia tapahtumia syntyy kaiken aikaa lisää! Tapahtumia voi kehittää aina lokakuun 2017 loppuun saakka. Tosin aluetuet on jo kaikki Etelä-Pohjanmaalla jaettu; yhteensä 180 000 € 158 hankkeelle.

Ohjelma on toteuttamistavoiltaan ja teemoiltaan koko maassa ja maakunnassa yhtä monimuotoinen kuin Suomi ja suomalaisetkin ovat. Satavuotias Suomi-neito katsoo vuosisataa eteenpäin ja taaksepäin sekä seisoo tukevasti tässä ajassa. Juhlavuoden ohjelmasisältö syventää ymmärrystä koko itsenäisyyden historian ajasta, tarkastelee sitä Suomea, jossa juuri nyt elämme sekä etsii ja luo uutta.

Tarjolla on kulttuuria ja liikuntaa, seminaareja ja keskusteluja, ainutlaatuisia elämyksiä ja kokemuksia. Etelä-Pohjanmaalla tanssitaan, syödään, retkeillään, ratsastetaan hevosilla ja keppihevosilla, luetaan ja kuunnellaan satuja, lausutaan ja lauletaan, juostaan ja pelataan, näytellään, maalataan, saunotaan, kaffitellaaan, neulotaan ja virkataan – YHDESSÄ!

Myös elinkeinoelämä ja yritykset ovat aktiivisesti mukana Suomi 100 -juhlavuodessa. Yritysten innokkaan osallistumisen myötä on syntynyt lukuisia juhlavuosituotteita, jotka näkyvät jo kauppojen hyllyillä. Virallisen Suomi 100 -tunnuksen omaavan tuotteen tai palvelun takana on aina tarina sekä yrityksen yhteiskunnallinen teko, joka vie Suomea eteenpäin.

Pienyrityksille suunnatussa satavuotisjuhlavuoden kumppanuusohjelmassa haettiin sataa Suomi 100 -tuotetta tai palvelua. Ehdokkaita oli 202. Osallistujaryntäys aiheutti teknisiä ongelmia nettiäänestyksessä, jonka vuoksi kaikki ehdotukset hyväksyttiin ohjelmaan. Meidänkin maakunnasta mukana on 13 yritystä. Näitä juhlavuoden suomalaisia ja pohjalaisia tuotteita ja palveluja kannattaa nyt suosia!

Juhlavuosi on myös täynnä isoja kampanjoita ja pieniä tekoja – lahjoja Suomelle ja sen kansalaisille. Veteraanit ja vauvat saavat sukkia, sinivalkoisia pipoja kudotaan hurmiossa, verta luovutetaan juhlamielellä, juhlavuosi on täynnä rakkautta, välittämistä ja yhdessä tekemistä! Huh, sydän aivan pakahtuu kaikkea hyvää ajatellessa.

Toivon, että jokainen eteläpohjalainen löytäisi juhlavuoden tarjonnasta jonkin, edes yhden tavan osallistua juhlavuoteen ja sen kautta kokea oman ainutkertaisen onnen hetkensä suomalaisena ja pohjalaisena 100-vuotiaassa isänmaassamme. Ja onnen hetken kautta synnyttää ikimuistoisen muistijäljen sydämensä sopukkaan!

Hyvää juhlakesää kaikille!

 

Tuija Ahola

kehittämissuunnittelija

Suomi 100 -aluekoordinaattori

 

PS. Maakunnan Suomi 100 -tapahtumia löytyy Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi.

0 kommenttia
25 / 04 / 17

Kulttuuria kehiin jatkossakin

  • 0

Tuleville maakunnille luvataan monipuolisesti eri tehtäviä. Rahallisesti näistä merkittävin on sosiaali- ja terveydenhuolto. Mutta löytyy tehtävälistasta paljon muutakin. Esimerkiksi kulttuuri vilahtaa teksteissä useasti.

Uuden Etelä-Pohjanmaan yhtenä päämääränä on kulttuurin edistäminen. Lakiehdotuksessa kannustetaan luovan talouden ja kulttuurimatkailun vahvistamiseen. Näin edesautetaan aineettoman tuotannon syntyä ja kasvua, luovan työn tekemisen edellytyksiä sekä tuotannon ja jakelun muotojen monipuolistumista.

Maakunta vastaa myös kulttuuriympäristön hoidosta, maakunnallisen identiteetin edistämisestä sekä kulttuuria koskevien suunnitelmien ja toimenpiteiden yhteensovittamisesta. Tavoitteena on parantaa kulttuurin näkyvyyttä ja rahoitusmahdollisuuksia ja saada se kiinteäksi osaksi alueen kehittämistä.

Eteläpohjalaisille toimijoille tämä kaikki kuulostaa kovin tutulta. Kulttuuri on aina ollut osa maakunnan liiton tehtäväkenttää. Liittoa perustettaessa yli 20 vuotta sitten kulttuuritoiminta kirjattiin kuntien yhteiseen sopimukseen. Liitolla on kulttuuristrategia, työhön on pestattu kulttuuriasiantuntijoita, ja yhteyksiä kuntakenttään ynnä muihin toimijoihin hoidetaan kulttuurilautakunnan ja muiden tapaamisten kautta. Maakunnallisen kulttuuritoiminnan merkitys on korostunut sitä mukaa kuin kuntien mahdollisuudet panostaa siihen ovat kiristyneet.

Kaikkia meitä – ja erityisesti kulttuuritoimijoita – kiinnostaa, mitä kulttuurityölle tapahtuu uudessa maakunnassa. Musertuuko se ”massatehtävien” alle vai saako se uutta nostetta?

Etelä-Pohjanmaalla uuden maakunnan kulttuuriasioita valmistellaan osana aluekehityksen ja strategisen suunnittelun kokonaisuutta. Lähtökohtana on ollut tehtävän lakisääteisyys. Valmistelu on sujunut luontevasti, kun kulttuurin kehittämistyölle on jo tukeva pohja.

Kulttuuri on maakunnan kehittämisen liimaa. Se rakentaa siltoja kuntien ja muiden toimijoiden sekä maakunnan välille. Kulttuurilla on iso rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tästäkin liitolla on upeaa käytännön kokemusta. Menestystarinoita on syntynyt myös elinkeinoelämän puolella luovan alan yrityksissä.

Matkailuun haetaan yhä useammin sisältöjä kulttuurista. Meillä mm. tapahtumamatkailu nojaa vahvasti musiikkiin. Luova ympäristö tarjoaa taiteen ammattilaisille inspiroivat toimintamahdollisuudet. Vaalittavaa riittää myös kulttuuriympäristöjen hoitamisessa ja hyödyntämisessä sekä kulttuuriperintömme monipuolisuudessa.

Kulttuurin merkitys alueelle on paljon toimialaansa suurempi, kun huomioidaan sen rooli kunnan ja maakunnan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden sekä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kulttuuri ei tunne kielirajoja, vaan avaa uusia ovia kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen.

Meillä on kaikki eväät olla kulttuurimaakunta jatkossakin!


Asko Peltola

Maakuntajohtaja

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös