24 / 10 / 18

Kulttuuriperintö kiinnostaa ja koskettaa

  • 0

Juhlista Euroopan kulttuuriperintövuotta 2018

Vuosi 2018 on nimetty koko Euroopan yhteiseksi kulttuuriperintövuodeksi. Sen aikana erilaiset alueelliset ja paikalliset toimijat toteuttavat kulttuuriperintöään esiin nostavia projekteja, tapahtumia, aloitteita ja kampanjoita ympäri Eurooppaa. Teemavuoden toivotaan lisäävän yleistä tietoisuutta kulttuuriperinnöstä ja sen merkityksestä niin paikallisella kuin eurooppalaisella tasolla. Tarkoituksena on saada meidät kaikki arvostamaan kulttuuriperintöämme ja pitämään sitä yhteisenä, jaettavana voimavarana. Suomessa vuoden pääteemana on osallisuus kulttuuriperintöön. Tavoitteena on myös lisätä kulttuuriperinnön saavutettavuutta, saatavuutta sekä kulttuuriperinnön kestävää käyttöä.

Mitä se kulttuuriperintö sitten oikein on? Wikipedia määrittelee asiaa näin: ”Kulttuuriperintö-käsitteellä viitataan yleensä joukkoon menneisyydestä periytyneitä aineellisia ja aineettomia resursseja, jotka ihmiset tunnistavat jatkuvasti kehittyvien arvojensa, uskomustensa, tietonsa ja perinteidensä heijastumaksi ja ilmaisuksi niiden omistuksesta riippumatta. Siihen kuuluvat kaikki ne ympäristön ominaisuudet, jotka johtuvat ihmisten ja paikkojen historiallisesta vuorovaikutuksesta.”

Kulttuuriperinnön käsite viittaa yleensä Unescon yleissopimuksiin maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Ensiksi mainitun sopimuksen Suomi hyväksyi vuonna 1987, jälkimmäisen 2013. Aineettoman eli elävän perinnön osalta on Suomessa viime vuosina tehty paljon työtä sopimuksen toimeenpanemiseksi. Elävän perinnön wikiluettelossa on nyt 140 kohdetta ja elävän perinnön kansallisessa luettelossa 52 kohdetta, joista Etelä-Pohjanmaalta kaksi: suomalainen tango ja pääsiäisvalakiat. Sopimusta toteutetaan verkostotoimintana elävän perinnön ringeissä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt päätöksen koskien Suomen esitystä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Ensimmäisenä kohteena luetteloon esitetään haettavaksi saunomista vuonna 2019 ja toisena kohteena kaustislaista viulunsoittoa vuonna 2020.

Kulttuuriperintömme on moninaista ja ulottuu kaikkialle ihmisen toiminnan muotoihin. Se voi olla rakennuksia, luontokohteita, rakennettuja alueita, museoiden ja arkistojen kokoelmia, suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä, joiden pohjalta voi syntyä esineitä, esittäviä ilmaisun muotoja tai vaikkapa ruokia ja leikkejä.

Kulttuuriperintö kiinnostaa ja koskettaa. Ja kulttuuriperinnön äärellä meitä on paljon! Se on läsnä arjessamme huomaamattamme. Me viemme kynttilöitä hautausmaalle jouluaattona, poltamme kokkoja pääsiäisenä, samoamme metsissä ja vesillä ja nautimme luonnon tarjoamista antimista jokamiehenoikeuksien turvin, kudomme räsymattoja ja valmistamme kansallispukuja, käymme lavatansseissa, laulamme tangoa karaokessa, pelaamme pesäpalloa ja mölkkyä, metsästämme Suomenpystykorvan kanssa, syömme piimävelliä ja kalakukkoa. Ja paljon paljon muuta! Kulttuuriperinnön merkityksellisyydestä ja kiinnostavuudesta kertovat myös museoiden ennätykselliset kävijämäärät. Viime vuonna museoissa vierailtiin peräti 7,1 miljoonaa kertaa! Tämä oli siihenastinen ennätys ja museoalalla uskotaan, että tästä vuodesta tulee vielä parempi. Helsingissä museoon pääsyä jonotetaan kuin ilmaista ämpäriä ja Savonlinnassa raksamiehetkin hankkivat museokortteja!

Eurooppalaisen kulttuuriperintövuoden merkeissä myös Etelä-Pohjanmaalla halutaan tuoda esille erityisesti omaa eteläpohjalaista kulttuuriperintöä. Etelä-Pohjanmaan liitto on eri kulttuuriperintöalan toimijoiden kanssa yhteistyössä tuottanut tapahtumakokonaisuuden, jossa esiin nousevat muun muassa eteläpohjalainen maisema, rakennettu ympäristö, esihistoria, murre, musiikki, tango, pääsiäiskokot, kotiseututyö ja -tutkimus, paini ja pesäpallo sekä ruoka.

Perjantaina 26.10.2018 maakuntamme kulttuuriperintöä esitellään seminaarissa Kulttuuriperintöä tangon askelin Framin auditoriossa. Perjantai-iltana kuullaan Seinäjoki-salissa konsertti Kauas pilvet karkaavat - Mestarit ja kisällit, jossa Markus Allan ja tangonuoret vievät meitä tangosatujen maailmaan. Lauantaina 27.10.2018 teemme opastetun matkan Lakeuden rakennusperintöön Meillä ja meirän krannis -retkellä. Seminaarissa puhumassa ovat mm. Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh, museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio, museoviraston intendentti Satu Mikkonen-Hirvonen, tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto, rakennustutkija Sirkka-Liisa Sihvonen, museotoimenjohtaja Susanna Tyrväinen ja laulaja Kyösti Mäkimattila. Seminaariväelle oman viestinsä on lähettänyt myös Aki Kaurismäki. Seminaarin yhteydessä on luvassa myös työpajoja, kulttuuriperintötyön esittelyä ja tangon pikakurssi, jossa jokainen voi oppia tanssimaan tangoa omalla tavallaan. Tapahtumista löydät tarkempaa tietoa Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterista osoitteessa www.epkalenteri.fi.   

Tule mukaan tutustumaan eteläpohjalaiseen kulttuuriperintöön ja juhlistamaan Euroopan kulttuuriperintövuotta 2018. Kulttuuriperintö ei ole ainoastaan menneisyyden perintöä. Se elää vahvasti tässä hetkessä ja arjessamme ja on tärkeä tulevaisuuden voimavara!

 

Tuija Ahola
Kulttuurin kehittämissuunnittelija

 

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös