16 / 01 / 19

Sijoitusvinkkejä vanhuuden varalle

  • 0

Jokainen on varmasti törmännyt lehtijuttuihin, joissa neuvotaan, kuinka sijoittamalla voit turvata itsellesi mukavat eläkepäivät työuran päättymisen jälkeen. Taloudellinen sijoittaminen onkin usein kannattavaa. Mutta ikääntyvän ihmisen kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta sijoittamista on mahdollista ajatella laajemminkin. On hyvä miettiä, voisiko olla kannattavaa sijoittaa myös omaan kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan.

Etelä-Pohjanmaalla 2017 tehdyn hyvinvointibarometriselvityksen mukaan maakunnassa asuvien ikäihmisten pahin ongelma ei ole köyhyys tai rahan puute. Suurin hyvinvointiin liittyvä ongelma on yksinäisyys. Tämä havainto ei koske pelkästään Etelä-Pohjanmaata vaan Suomea laajemminkin. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen mukaan Suomen aikuisväestöstä tuntee olonsa yksinäiseksi yli 400 000 asukasta. Ikäryhmittäin katsottuna yksinäisyys kohdistuu erityisesti elämän alku- ja loppupäähän.

Kuinka sijoittamisella voidaan pitkällä tähtäimellä parhaiten ehkäistä yksinäisyyttä ja tukea omaa hyvinvointia? Kokemusten perusteella kannattaa ruokkia nimenomaan kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset jotka osallistuvat erilaisiin sosiaalisiin toimintoihin aktiivisesti ja luottavat toisiin ihmisiin, tuntevat itsensä keskimääräistä terveemmiksi ja voivat paremmin. Sosiaalisen pääoman vähäinen määrä puolestaan lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Kulttuurisen pääoman suhteen vaikutukset ovat pitkälti samansuuntaisia. Kirjailija ja dosentti Markku T. Hyyppä on todennut tutkimuksissaan, että aktiivinen kulttuurinen harrastaminen lisää elinvuosia keskimäärin parilla tai kolmella. Harrastuksen ei tarvitse olla korkeakulttuuria, vaan itselle iloa tuottavaa tekemistä, johon liittyy yhteisöllisyys. Kulttuuriaktiiviset ihmiset elävät pidempään kuin esimerkiksi sohvaperunat, sanoo Hyyppä.

Kulttuurisen pääoman vaikutukset

Etelä-Pohjanmaan liiton Kulttuurisote-hankkeessa 2018 tehty selvitys osoitti, että Etelä-Pohjanmaalla asuvista yli 65-vuotiaista suhteellisen harvat ovat aktiivisia kulttuurin harrastajia. Oman kulttuuriperinteensä he kuitenkin tuntevat hyvin. Vahvuuksia ovat mm. käsityötaito sekä paikallisen ruoka-, laulu- ja tarinaperinteen tuntemus. Vaikka yksinäisyyttä esiintyykin maakunnan alueella runsaasti, on kulttuurinen pääoma paikallisten ikäihmisten keskuudessa keskimäärin hyvällä tasolla.

Kulttuurista pääomaa voidaan mitata myös kulttuurisen toimijuuden tasolla. Mitä aktiivisempaa kulttuurin harrastaminen on, sitä suuremmat ovat hyvinvointivaikutukset. Kun Kauhajoella asuva 68-vuotias naishenkilö käy viikoittain paikallisen kuoron harjoituksissa, on tällä harrastuksella todennäköisesti suuri merkitys hänen kokonaishyvinvoinnilleen. Joskus merkitys voi olla jopa mullistava. Isännät voivat puolestaan lähteä vaikka keppijumppaan, kunhan pitävät huolen, että vetäjä soittaa hyvää musiikkia. Positiiviset vaikutukset eivät tule pelkästään taidetoiminnasta, vaan harrastukseen liittyvät sosiaaliset suhteet ja niiden mukanaan tuoma osallisuus ja vuorovaikutus ovat yhtä tärkeitä.

Hajasijoituksen merkitys

Sijoittamiseen liittyvissä lehtijutuissa suositellaan usein hajasijoittamista. Tämä on myös edellä kerrottuun viitaten viisas valinta. Kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman merkitys saattaa iän myötä nousta taloudellista pääomaa tärkeämmäksi. Vuosien mittaan meidän kaikkien toimintakyky pikku hiljaa heikkenee. Tämä on tosiasia, mihin ei tunneta poikkeuksia. Kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma voivat tuottaa meille tärkeitä pelimerkkejä juuri silloin, kun niitä kaikkein eniten kaivataan.

Kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan sijoittaminen on siinäkin mielessä mukavaa, että se ei useimmiten edellytä suuria rahallisia panostuksia. Toki välillä saatetaan vaatia pientä riskin ottoa ja epämukavuusalueelle menemistä. Useimmiten se kuitenkin kannattaa.

Sosiaaliseen ja kulttuuriseen pääomaan sijoittaminen kannattaa aloittaa nuorena. Kokemukset osoittavat, että ikäihmisten aktiivinen taiteen ja kulttuurin harrastaminen on usein seurausta pitkään tai mahdollisesti koko elämän ajan jatkuneesta toiminnasta. Sama pätee myös sosiaalisiin verkostoihin ja niiden rakentamiseen. Toisaalta poikkeukset vahvistavat säännön, eli parempi myöhään kuin ei silloinkaan.  

 

Esa Vienamo
projektipäällikkö

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
09 / 01 / 19

Etelä-Pohjanmaa kasvupolulle

  • 0

Etelä-Pohjanmaa on yrittäjyysmaakunta. Yritystiheys on Suomen korkeimpia, ja yrittäjien osuus työssäkäyvistä on koko maan korkein.  Erityispiirteenä on hajautunut yritysrakenne eli yritystoimintaa löytyy kaikilta seuduilta. Eteläpohjalainen yrittäjämäinen asenne on laajalti tunnettu. Maakunnan kaupungit ja kunnat ovat keikkuneet kärkisijoilla monissa erilaisissa yritysmyönteisyyttä kartoittavissa selvityksissä.

Yrittäjyys on siis meillä erityisen vahva voimavara. Yritykset ovat keskimäärin kuitenkin hyvin pieniä. Siinä ei sinänsä ole tietenkään mitään pahaa – kannattava yritystoiminta on arvostettavaa toimintaa yrityksen koosta riippumatta.

Yritysten kasvuhakuisuuden parantaminen on joka tapauksessa tärkeä kehittämistavoite. Kasvuyrityksiä meillä on vähemmän kuin maassa keskimäärin. Kasvu, kansainvälistyminen ja kilpailukyvyn parantaminen heijastuvat esimerkiksi uusien ja uudenlaisten työpaikkojen luomiseen ja korkeampaan arvonlisään. 

Kasvuyrittäjyyden kehittämisen eteen on tehty Etelä-Pohjanmaalla paljon. Jo vuonna 2012 laaditun kasvuyrittäjyysohjelman yksi tärkeä tavoite on ollut selkeyttää yrityspalvelujen tarjontaa. Ohjelmalla on haluttu myös vaikuttaa kasvuyrittäjyyden positiiviseen näkyvyyteen mediassa. Toimintaa koordinoi kasvuyrittäjyysfoorumi.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja yliopistotoimijoiden EPANET-verkostossa tehdään hyvää yrittäjyystutkimusta ja kehitystyötä. Maakunnassa toteutetaan paljon kasvuyrittäjyyteen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi hallitustyöskentelyn kehittäminen, digitalisaation hyötyjen konkretisointi ja innovaatioiden kaupallistaminen ovat teemoja, joihin liittyy monia hankkeita tälläkin hetkellä.

Muun muassa ELY-keskus, Leader-ryhmät, yrittäjäjärjestö, kauppakamari, oppilaitokset, uusyrityskeskus, TE-toimisto, Business Finland, Finnvera sekä kunnalliset elinkeinotoimijat ja yksityiset palveluntarjoajat edistävät päivittäisessä työssään erilaisilla palveluilla, koulutuksella ja neuvonnalla yritystoiminnan kehittämistä ja kasvua.

Yksi konkreettinen eri toimijoiden yhteinen ponnistus on Kasvu Open -kilpailuun kuuluvan maakunnallisen Kasvupolun järjestäminen. Suupohjassa järjestettiin ensimmäinen Suupohjan Kasvupolku jo vuonna 2017. Aiemmin Etelä-Pohjanmaalla toimittiin maakunnallisen Grow Up -kasvuyrityskilpailun merkeissä.

Viime vuonna järjestetty Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku oli jättimenestys. Etelä-Pohjanmaan kasvupolulle oli 84 hakijaa, ja valtakunnalliseen finaaliin valittiin kahdeksan yritystä. Lisäksi finaalissa 10 parhaan joukkoon nousi Mailroom Solutions (ent. Notta Systems) Seinäjoelta.

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolku järjestetään tänäkin vuonna. Ilmoittatuminen on auki 26.2.2019 saakka. Kilpailuasetelma tuo mielenkiintoa ja näkyvyyttä, mutta kaikkein merkityksellisintä kuitenkin on mukaan valittujen yritysten saama asiantuntija-apu, verkostot ja sparraus liiketoiminnan eri osa-alueilla. Innostamme tutustumaan asiaan ja osallistumaan!

Lisätietoja ja ilmoittautumiset Etelä-Pohjanmaan Kasvupolulle osoitteessa https://www.kasvuopen.fi/kasvupolut/etela-pohjanmaan-kasvupolku-2019

Heli Rintala
vs. aluekehitysjohtaja

0 kommenttia
19 / 12 / 18

Sanat muuttuvat teoiksi

  • 0

Vihapuhe näkyy ja kuuluu nykyään kaikkialla. Jopa maailman mahtavimman valtion päämies suoltaa valtansa vakuudeksi tauotta vihaisia viestejä sinne ja tuonne. Puhumattakaan pienemmistä nilkeistä. Tällä kaikella vihan lietsonnalla on vakavat seuraukset, sillä sanat tuppaavat muuttumaan teoiksi. Sotia syttyy, terroristisia tekoja tehdään ja muureja rakennetaan. Vihapuheella ja sitä seuraavilla teoilla on myös laajempia onnettomia seuraamuksia: ihmisten keskinäinen luottamus rapistuu, usko demokratiaan sulaa kuin keväinen jää, ja ehkä pahinta, nuorten luottamus tulevaisuuteen katoaa.

Vihapuhe on siitä viheliäistä, että siihen on äärimmäisen vaikea vastata. Helpointa on vaieta tai antaa takaisin samalla mitalla, molemmat ovat huonoja vaihtoehtoja. Kuitenkin vihan kierre olisi katkaistava, mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Mitä pidemmälle vihan lietsonta etenee, sen syvemmälle me vajoamme. Esimerkkejä ei tarvitse kaukaa hakea, meilläkin on tästä sadan vuoden takaiset, karvaat kokemukset.

Lievempi muoto vihapuheesta on yleinen pahan puhuminen, joka vaivaa aika ajoin muun muassa maakuntien ja kuntien välistä kanssakäymistä. Kilpailu resursseista, veronmaksajista, työpaikoista ja milloin mistäkin todellisesta tai kuvitteellisesta edusta ajavat meitä vastakkainasetteluun. Mikäpä onkaan silloin parempi keino nostaa omia osakkeita, kuin naapurin mustamaalaaminen, näin ainakin luullaan. Vaikka puhe on hienovaraisempaa loanheittoa ja arvostelua, on lopputulos sama – vastakkainasettelu kärjistyy, luottamuksen ilmapiiri katoaa, eikä jäljelle jää kuin häviäjiä.

Puhe johtaa onneksi toisinaan myös hyvään. Nostan esimerkiksi ilmastonmuutoksen, josta on puhuttu pitkään, ja entistä voimallisemmin sitä mukaa kun muutos on tullut todeksi. Puheiden myötä päästöjä onkin ryhdytty rajoittamaan. Aika näyttää, riittävätkö nyt sovitut päästöleikkaukset ja pidetäänkö niistä kiinni. Ilmastopuhetta ja -tekoja tarvitsee joka tapauksessa jatkaa. Muuta vaihtoehtoa meillä ei ole.

Toivottavasti joulun aika edes hetkiseksi hiljentää vihapuheet ja nostaa mieliimme päällimmäiseksi lähimmäisen rakkauden sanoman. Muistetaan sanoa toisillemme hyviä asioita ja muutetaan ne tulevana vuotena myös hyviksi teoiksi niin kodeissa, harrastuksissa kuin työpaikoilla.

 

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
19 / 12 / 18

Onko Etelä-Pohjanmaa valmis globaaleille osaajille?

  • 0

Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa lokakuun alussa alkanut Globaalit osaajat -hanke selvittää, mitkä valmiudet Etelä-Pohjanmaalla on ottaa vastaan työperäisiä maahanmuuttajia. Paikalliset ja maanlaajuiset strategiat ja linjaukset huutavat kansainvälisen työvoiman tarvetta, mutta korkean tason ulkomaisia työntekijöitä esimerkiksi Seinäjoella ei vielä paljon ole. Hankkeen tarkoituksena on luoda eteläpohjalainen rekrytointimalli kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi kärkialoille.

Kansainvälinen osaaja voi olla korkeaa osaamista omaava maahanmuuttaja tai suomalainen paluumuuttaja, jolla on kokemusta, asiantuntemusta ja verkostoja ulkomailta. Kansainvälisiä osaajia voivat olla myös opiskelijat, tutkijat, puolisoina Suomeen tulleet tai humanitäärisistä syistä muuttaneet. (Lähde: www.tem.fi, Kysymyksiä ja vastauksia Talent Boostista.)

Itse kuulun suomalaisiin paluumuuttajiin. Vuosi sitten muutin 16 vuoden jälkeen Australiasta synnyinseudulleni takaisin. Etelä-Pohjanmaa on muuttunut hieman muttei niin paljon, etteikö se tuntuisi vielä kodilta. Olen huomannut paljon yhtäläisyyksiä entiseen kotikaupunkiini Adelaideen, joka Australian mittakaavassa on syrjäinen maaseutukaupunki – hiljainen suorittaja, joka viime vuosina on noussut kartalle festivaalikaupunkina. Eikä vain pelkkä kaupunki, vaan koko Etelä-Australian osavaltio on nyt tunnettu taide-, ruoka- ja viinialueena. Tämä ei olisi onnistunut ilman yhteistyötä koko alueen toimijoiden kesken.

Miksi pitäisi?

Teknologiateollisuus arvioi, että vuoteen 2021 mennessä tarvitaan 53 000 uutta tekniikan osaajaa Suomen laajuisesti. Tarpeen luo eläkkeelle jäävien määrä, syntyvyyden lasku ja teknologian kiihtyvä kehitys. Tällaista määrää osaajia on mahdotonta löytää maan sisältä kolmessa vuodessa. Korkeakouluista valmistuu liian vähän osaajia ja usein heillä on valmistumisvaiheessa jo vanhentuneet tiedot. Yrityksiltä vaaditaan siis heti työsuhteen alussa panostusta henkilöstön kouluttamiseen. Eikä puhe ole vain IT-alasta. Koska Etelä-Pohjanmaan kunnista suurin osa on muuttotappiokuntia, osaajia ei kohta löydy tarpeeksi millään alalla tai tasolla. Olen hankkeen aikana törmännyt muutamaan otteeseen kommentteihin, että meillä ei ole tarvetta, paikallisia osaajia on yllin kyllin. Näin voi olla juuri nyt, mutta tilastojen valossa ei ehkä enää viiden vuoden päästä.

”Osaajapula on kasvun este. Tekijöitä tarvitaan nyt kaikkiin tehtäviin, kaikille toimialoille ja kaiken kokoisiin yrityksiin”, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo (Iltasanomat, 20.11.2018).

Investoinnit ja innovaatio seuraavat kansainvälisiä osaajia. Osaajat lisäävät verkostoja ja tuovat uudenlaista näkökulmaa. Olennaista on osaajien tuoma lisäarvo.

Mikä vetää, mikä työntää?

Kilpailu osaajista on kova – maakunnan houkuttelevuus ja tunnettuus maailmalla on pieni. Avaruutta löytyy, mutta riittääkö tekemistä? Voiko se avaruus jopa pelottaa isoissa kaupungeissa asuvia? Itse paluumuuttajana koen Etelä-Pohjanmaan vahvuuksina turvallisuuden, yhteisöllisyyden ja luonnon. Suomeen takaisin minut houkutteli perheen lisäksi infrastruktuuri – koulut ja terveydenhuolto. Täällä on hyvä ja helppo kasvattaa perhe. Perheemme henkilökohtainen suosikki on ilmainen kouluruoka! Hyvästi vetiset voileivät! Tässä on jo paljon palikoita positiivisen mielikuvan rakentamiseen.

Perinteisesti Etelä-Pohjanmaalla vaatimattomuus ei kaunista. Rummutetaan lisää tätä hienoa maakuntaamme mediassa ja maailmalla!

Minkä pitää muuttua?

Asenteet: Säälle emme voi mitään, mutta miten on asenteiden ja ennakkoluulojen laita? Näistäkin asioista pitää pystyä puhumaan. Hiljattain julkaistun EU-tutkimuksen mukaan Suomi on Euroopan rasistisin maa. Historiamme ensin Ruotsin ja sitten Venäjän vallan alla tarjoaa osaltaan varmasti syitä muukalaisvastaisuuteen. Suomalaisuus ei noiden satojen vuosien aikana kuitenkaan kadonnut minnekään – todennäköisesti se vahvistui. Kansainväliset osaajat eivät ole tulossa tänne sankoin joukoin ottamaan valtaa meiltä pois, vaan he auttavat Suomea kasvuun ja rikastuttavat kulttuuria uusilla ideoilla.

Kielen pelko: Kiitos erinomaisen ja maineikkaan koulujärjestelmämme ja kansan matkustusinnon Suomella on hyvin kielitaitoinen väestö. Tärkeintä ei ole kielioppi, vaan ujouden unohtaminen ja uskallus kokeilla. Jos tuntuu, että vieras kieli on vähän ruosteessa, niin kannattaa vilkaista kansanopiston ja paikallisten yritysten tarjonta. Varsinkin keskustelutaitoihin keskittyvät kurssit kasvattavat rohkeutta!

Viestintä: Yhteiskunnan rakenteet ovat kunnossa, mutta niistä pitää osata kertoa konkreettisin esimerkein. Verotus on korkea, mutta mitä kaikkea sillä saa – se ei ole maailmalla laajasti tiedossa. Ilmainen koulutus loppuun asti on harvinainen etuoikeus. Monissa maissa täytyy syntyä rikkaaseen perheeseen, että on mahdollisuus opiskella niin korkealle kuin haluaa ja kykenee. Suomessa ei myöskään ole väliä, missä se koulu sijaitsee. Esimerkiksi Australiassa valitaan usein asuinpaikka sen mukaan, että voidaan varmasti lähettää lapset kaupungin parhaisiin julkisiin kouluihin.

Yhteistyö: Etelä-Pohjanmaa on Globaalit osaajat -hankkeen myötä kutsuttu mukaan kansalliseen Talent Boost -ohjelmaan houkuttelemaan yhdessä ulkomaalaisia työntekijöitä Suomeen. Kuulutan tätä yhteistyötä myös maakunnan sisällä. Unohdetaan ne kuntarajat ja toimitaan vaihteeksi reilusti yhdessä alueen kaikkien toimijoiden kanssa. Kansainvälisyyden osa-alueisiin keskittyviä projekteja on lukuisa määrä, mutta monet eivät ole tietoisia toisistaan.

Älykkyyttä on kyky sopeutua muutokseen. Tehdään yhdessä Etelä-Pohjanmaasta ”Älykäs maakunta”.

Kuulisin mielelläni tänne palanneilta tai muualta tulleilta, mikä Seinäjoessa ja Etelä-Pohjanmaassa viehättää.

Terhi Lake
projektipäällikkö
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
puh. 0408300319,
terhi.lake@seamk.fi

 

 

 

 

0 kommenttia
12 / 12 / 18

Sopisi muillekin maakunnille

  • 0

Valtioneuvoston kanslian julkaisemana on 28.9.2018 ilmestynyt raportti Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa (HYVINSIVI). Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä sekä MDI Public Oy:n ja Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian toteuttamassa TEAS-selvityksessä tarkastellaan vaihtoehtoja ja tuotetaan kuvauksia hyvinä pidetyistä toimintamalleista palveluintegraation näkökulmasta.

Selvityksessä tavoitteena on ollut perehtyä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalojen sekä kuntien ja maakunnallisten toimijoiden välisiin yhdyspintoihin aikaisempaa maakuntauudistuksen valmistelutyötä syvemmin. Tämän lisäksi selvityksessä on kartoitettu olemassa olevia hyviä toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää uusien yhteistyökäytäntöjen kehittämiseksi ja maakuntauudistuksen tavoitteiden edistämiseksi. Tarkastelun kohteena ovat 1) hyvinvoinnin yhdyspinnat, 2) kulttuurin yhdyspinnat, 3) liikunnan ja alueellisten liikuntaneuvostojen yhdyspinnat, 4) opiskeluhuollon yhdyspinnat, 5) Ohjaamo sekä 6) allianssimalli.

Yhteistyön tekemisen tavat poikkeavat toisistaan eri maakunnissa ja kunnissa. Selvityksessä tarkastellut tapausesimerkit edustavat edistyksellisiksi tunnistettuja eri toimijoiden välisen yhteistyön organisoitumisen tapoja, eikä tarkoituksena ole muodostaa kokonaiskuvaa kaikista käytössä olevista yhteistyön tekemisen tavoista. Tuotettu tieto tukee toimivien yhteistyön toimintamallien muotoilua sekä asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palvelukokonaisuuksien kehittämistä osana maakuntalain ja aluekehittämis- ja kasvupalvelulain myötä tapahtuvia muutoksia.

Etelä-Pohjanmaan malli kulttuurin kehittämisessä

Kulttuurin yhdyspintojen osalta selvityksessä esitellään kulttuurin kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla ja kulttuurihyvinvoinnin kehittämistyö Pirkanmaalla. Raportissa Etelä-Pohjanmaan nykyistä toimintatapaa kulttuurin kehittämistyössä pidetään hyvänä ja mallin arvioidaan toimivan muissakin maakunnissa. Vastaavanlaista kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen perustuvaa työskentelytapaa suositellaan myös muille maakunnille.

Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen kulttuurin kehittämistyön mallissa kulttuuriin liittyvät tehtävät ja palvelut ymmärretään laajemmin kuin monessa maakunnassa. Kulttuuriin panostamalla katsotaan voitavan edistää sekä asukkaiden hyvinvointia että laajemmin koko alueen kehitystä.

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyötä pidetään suunnitelmallisena ja tavoitteellisena ja kulttuurilautakunta antaa päätöksillään kehykset ja selkärangan maakunnalliselle kulttuurin kehittämistyölle.

Raportin mukaan kulttuurilla tulee olla tärkeä rooli elinvoiman, kilpailukyvyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sivistyksessä. Uusia maakuntia rakennettaessa Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyön malli toimisi selvityksen mukaan myös muissa maakunnissa.

Usein ajattelemme, että työ, jota teemme koituu omaksi iloksemme ja hyödyttää vain omaa aluettamme. On hienoa, että Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyö on valittu edistyneeksi toimintatavaksi, jota tutkimuksessa selvitettiin. Tulos on kannaltamme mairitteleva ja voimme aidosti olla ylpeitä tähänastisesta yhteistyöstä. 

Lähtökohtana monialainen yhteistyö

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyön lähtökohtana on ollut yhteistyön rakentaminen ympäröivien kuntien, päättäjien ja sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä on syytä tulevaisuudessakin vaalia ja jatkaa, sillä kulttuurin toimijat ja kulttuuripalveluiden käyttäjät ovat kuntien asukkaita.

Haasteiden ja kehittämiskohteiden lista on hyvästä tuloksesta huolimatta pitkä.

Kulttuurin kehittämisen organisoituminen Etelä-Pohjanmaalla uuden maakuntaorganisaation sisällä on vielä vailla lopullista pohdintaa. Maakunta- ja sote-uudistusta koskevien kansallisten päätösten synnyttyä ratkottavaksi tulee monta kysymystä. Miten kulttuuri nivoutuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen alueellamme? Miten tärkeäksi koetaan kulttuuriympäristöön ja kulttuuriperintöön liittyvät kysymykset? Entäpä kansainvälistymiseen liittyvä toiminta, kulttuurimatkailu ja luovan alan yritystoiminta? Nähdäänkö kulttuurille tarpeelliseksi oman lautakunnan tai muun toimielimen perustaminen jatkossa? Kehitämmekö edelleen Etelä-Pohjanmaan mallia ja otammeko sen uudessa maakunnassa käyttöön?

Joka tapauksessa monialaista yhteistyötä tarvitaan jatkossakin. Aluekehittämisen näkökulmasta kulttuurilla on sekä pito- että vetovoimaa.


Marjatta Eväsoja
Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja

 

Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa (HYVINSIVI) -raportti löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-609-6

0 kommenttia
27 / 11 / 18

Ampumarataverkostoa kehittämässä

  • 0

Tämän syksyn aikana Etelä-Pohjanmaan liitossa ollaan toimittu aktiivisesti ampumaratojen kehittämissuunnitelman parissa. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on maakunnan ampumaratojen ja ampumarataverkoston nykytilan kartoittaminen sekä tulevaisuuden kehittämistarpeiden selvittäminen. Sen taustalla toimii vuonna 2015 voimaan astunut uusi ampumaratalaki, joka pyrkii maakuntien ampumaratojen kehittämissuunnitelmien avulla etenkin mahdollistamaan ampumaharrastuksen ja ammunnan harjoittelun hyvät ja riittävät puitteet siihen parhaiten sopivilla alueilla.

Etelä-Pohjanmaan maakunnan ampumaratojen kehittämissuunnitelma on tullut nyt luonnosvaiheeseen. Luonnokseen on koottu tietoa ammunnan harjoittamiseen ja harrastamiseen liittyvistä tekijöistä, mutta keskitytty etenkin tarkastelemaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan ammunnan harjoittamisen muotoja sekä laajuutta ja koko alueen ampumarataverkoston nykytilannetta.

Etelä-Pohjanmaan ampumaradat

Luonnosvaiheeseen kerätyn aineiston perusteella Etelä-Pohjanmaalla sijaitsee kaikkiaan 57 ampumarataa. Näitä ampumaratoja voidaan luokitella esimerkiksi niiden tarjoamien palveluiden, kuten erilaisten mahdollisten ase-lajiratojen tai radalla ammuttujen vuotuisten laukausmäärien perusteella, joista etenkin laukausmääriä pidetään yleisenä luokittelun perustana esimerkiksi ampumaratalaissa.

Laukausmäärien mukaan Etelä-Pohjanmaalla voidaan todeta sijaitsevan kaksi suurta ampumaurheilukeskusta, joissa ammuttuja laukauksia kertyy vuosittain yli 300 000 kappaletta. Näistä ensimmäinen sijaitsee Kauhajoen Sotkassa, jossa ampumarata on erikoistunut ennen kaikkea maakunnan alueella aktiivisesti harrastettavaan ampumahiihtoon ja pienoiskivääriammuntaan. Toinen alueen ampumaurheilukeskus sijaitsee Seinäjoen Ylistarossa, jossa ampumaradan erilaiset ampumapaikat jakautuvat Sotkan rataa monipuolisemmin eri aselajeittain.  

Kahden suuren ampumaurheilukeskuksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan alueella sijaitsee yhteensä 22 keskikokoista ampumarataa, joissa laukauksia ammutaan vuosittain yhteensä 10 000–300 000 kappaletta. Maakunnasta löytyy myös 18 vähäistä ampumarataa, joiden vuotuiset laukausmäärät jäävät alle 10 000 laukaukseen sekä 12 rataa, joiden kokotieto ei vielä luonnosvaiheessa ole ollut saatavilla.

Yhtenä keskeisenä osana ampumaratojen kehittämissuunnitelman luonnosvaihetta tarkasteltiin alueen ampumarataverkoston saavutettavuutta. Tällä hetkellä tiedossa olevien ratojen perusteella miltei koko Etelä-Pohjanmaan alueella lähin ampumarata on saavutettavissa autolla tiestöä pitkin 30 minuutissa. Tämän hetkisen aineiston perusteella voidaan kuitenkin havaita myös se, että vaikka lähin ampumarata sijaitsee pääsääntöisesti alle 30 minuutin ajomatkan päässä, niin suuri osa keskikokoisista ja suurista ampumaradoista sijoittuvat maakunnan länsipuolelle.

Mitä seuraavaksi?

Kehittämissuunnitelman seuraavassa vaiheessa lähdetään päivittämään vielä tämän hetkistä ampumarata-aineistoa. Lisäksi maakunnan alueen ampumatoimintaa ja ammuntaa harjoittavien näkemyksiä ampumaratojen ja koko ampumarataverkoston kehittämisestä tullaan kokoamaan yksien kansien väliin. 


Antti Kumpula
Harjoittelija
Maakuntasuunnittelu

 

 

 

0 kommenttia
22 / 11 / 18

Puoli vuotta EU-vaaleihin

  • 0

Ensi keväänä Suomessa äänestetään kahteen kertaan. Ensin huhtikuun puolessa välissä (14.4.) eduskuntavaaleissa ja kuusi viikkoa myöhemmin toukokuun lopulla (26.5.) EU-vaaleissa.  Kummatkin näistä vaaleista ovat merkittäviä EU-asioiden kannalta. Kansallisissa parlamenttivaaleissa äänestetään siitä, millaista EU-politiikkaa Suomi kansallisesti ajaa ja edistää muun muassa pääministerin ja hallituksen kautta Eurooppa-neuvoston sekä Euroopan unionin neuvoston eli ns. ministerineuvoston eri kokoonpanoissa.

Euroopan parlamentin vaaleissa äänestetään suoraan siitä, millaisia asioita Euroopan parlamentin kautta halutaan edistää osana Euroopan unionin päätöksentekoa. Europarlamentaarikot edustavat parlamentissa oman maansa kansalaisia ja ajavat kantojaan muun muassa valiokunnissa ja parlamenttiäänestyksissä. Tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa äänestetään myös kesällä 2019 vaihtuvan Euroopan komission puheenjohtajasta. Puheenjohtajaksi valitaan eniten ääniä saaneen poliittisen ryhmän kärkiehdokas.

Heikkoa äänestysaktiivisuutta

Edustuksellisen demokratian kriisistä on puhuttu jo pitkään maailmanlaajuisesti. Kansalaiset eivät luota poliittiseen päätöksentekoon ja kokevat politiikan ja poliittiset päätöksentekoprosessit vaikeaselkoisina ja tehottomina. Etenkin Länsi-Euroopan maissa ongelmaksi on koettu myös vaihtoehdottomuus. Poliittiset valtapuolueet ovat alkaneet muistuttaa toisiaan, mistä syystä äänestäminen tuntuu turhalta.

Suomessa eduskuntavaaleissa äänestysprosentti on pyörinyt 2000-luvulla 70 % kieppeillä. EU-vaaleissa taas ollaan liikuttu huomattavasti pienemmissä lukemissa, noin 40 % tienoilla. Etenkin Euroopan parlamentin vaalien suhteen tilanne äänestysaktiivisuudessa näyttää siis huolestuttavalta. Edes enemmistö (50 %) ei ole tällä vuosituhannella vaivautunut ääniuurnille ja europarlamentaarikkomme ovat näin ollen olleet vain pienen osan kansasta valitsemia edustajia. Tulevana keväänä muutamia viikkoja aikaisemmin järjestettävät eduskuntavaalit uhkaavat syödä myös ihmisten äänestysinnokkuutta.

Syitä alhaiseen äänestysprosenttiin on haettu etenkin siitä, että EU koetaan yhä edelleen kaukaiseksi, eikä esimerkiksi Euroopan parlamentin työtä ja vaikutusmahdollisuuksia EU:n päätöksentekoprosessissa osata tarkalleen hahmottaa. Suomessa alhaiseen äänestysprosenttiin on vaikuttanut myös se, että EU-kriittiset jättävät edelleen äänestämättä.

Äänestysaktiivisuudessa loistavat poissaolollaan erityisesti myös nuoret. Tilanne nuorten äänestysaktiivisuudessa oli erityisen huolestuttava edellisissä, vuoden 2014 EU-vaaleissa, kun vain 10 % ensikertaa äänestävistä nuorista äänesti. Naapurimaassamme Ruotsissa tilanne oli päinvastainen, nuorten äänestysaktiivisuus edellisissä vaaleissa oli jopa 60 %!! Tilanne ei ole ollut kehuttava myöskään muissa vaaleissa. Nuoret (18–24) ja nuoret aikuiset (25–30) jäävät äänestysaktiivisuudessaan vanhempaa ikäluokkaa jopa yli 20 prosenttiyksikköä jälkeen.

Äänestysinnon aktivointia

Euroopan parlamentti on reagoinut Euroopan laajuisesti näkyvään äänestysinnon heikkenemiseen omalla puolueettomalla vaalikampanjallaan, jonka tarkoituksena on ennen kaikkea tuoda tutuksi vaalien merkitystä kansalaisille sekä innostaa heitä äänestämään vaaleissa. Kohderyhmäksi on taustatutkimusten pohjalta valikoitu erityisesti ryhmät, jotka suhtautuvat EU:hun sinällään positiivisesti, mutta jäävät syystä tai toisesta vaalipäivänä kotisohville. Toisin sanoen ne ryhmät, jotka pienellä herättelyllä ja aktivoinnilla ehkä innostuvatkin äänestämään.  Erityisessä huomiossa ovat myös ensi kertaa äänestävät sekä opiskelijat.

Vaaleja kampanjoidaan muun muassa sähköisessä Tällä kertaa äänestän -portaalissa, jonka kautta äänestysintoa pyritään levittämään sosiaalisessa mediassa kansalaisten omien verkostojen kautta. Tietoa äänestämisen merkityksestä on kerätty myös Näin EU toimii hyväkseni -sivustolle, josta voi käydä poimimassa ajatuksia itselle tärkeistä vaaliteemoista.

Kampanjatyöhön on aktivoitu myös koko EU:n kattava EU-tiedotuspisteiden verkosto, Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus mukaan lukien. EU-tietokeskuksen kevät tuleekin pyörimään pitkälti vaaliaktivoinnin ympärillä. Tulevana keväänä EU-tietokeskus järjestää ja osallistuu tapahtumiin pitkälti EU-vaalit mielessä. Vaalit tulevat näkymään myös päivittäisessä tiedottamistyössä niin sosiaalisessa mediassa kuin verkkosivuillammekin.

Kannustammekin jokaista eteläpohjalaista pohtimaan, mitkä ovat sinulle ne tärkeät syyt äänestää EU-vaaleissa ja jakamaan sitä tutuille ja tuntemattomille!

Tällä kertaa äänestän, koska se on minun oikeuteni ja velvollisuuteni.
Tällä kertaa äänestän, koska EU:lla on väliä.
Tällä kertaa äänestän, koska eurooppalaisten on yhdessä taisteltava ilmastonmuutosta vastaan.
Tällä kertaa äänestän, koska …..

 

Hanna Meriläinen
Projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus

0 kommenttia
13 / 11 / 18

Kohti ilmiölähtöisyyttä

  • 0

Aktiivinen ja vaikuttava alueellinen kehittämis- ja innovaatiopolitiikka tarvitsee tuekseen monitahoista tietoa. Tiedon avulla pyritään määrittämään tilannekuva, tunnistamaan merkittävimmät haasteet sekä viheliäiset ongelmat, joiden ratkaisemiksi voidaan suunnata toimeenpanon resurssit. Tieto vaatii tulkintaa ja tulkinta vaatii tietoa.

Tilastot ovat aina jäljessä, otokset eivät välttämättä ole edustavia tai luvut voivat erilaisten käytäntöjen johdosta kohdentua aivan eri paikkaan, missä varsinainen toiminta on. Tilastotietoja ei välttämättä myöskään ole saatavilla maakunta- tai kuntatasolla. Tiedontuotannon systemaattinen vahvistaminen ja sirpaleisen tiedon kokoaminen eri tietolähteistä olivat konkreettisia haasteita, joihin pyrittiin vastaamaan Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa. Sitä varten hankkeessa on muodostettu tilannekuvatyökalu maakunnan strategia- ja tulevaisuustyön tueksi, joka koostuu keskeisimmistä innovaatiotoiminnan vaikuttavuusindikaattoreista

Tilannekuvatyöhön kuuluu tilastotiedon lisäksi olennaisena osana tulkintavaihe. Millainen kuva tilastojen perusteella muodostuu? Tulkintavaihe vaatii ymmärrystä laajemmista taustalla vaikuttavista trendeistä ja ilmiöistä, niiden juurisyiden määrittämistä ja vaikutusten ”paikallistamista” omaan toimintaympäristöön. Tätä varten tilannekuvatyössä on tämän syksyn aikana lähdetty kokeilemaan ilmiölähtöistä toimintatapaa.

Ilmiölähtöisyydellä pyritään edistämään systeemistä ajattelua ja vahvistamaan keskinäistä ymmärrystä erilaisten muutosajureiden ja kehityskulkujen kytkennöistä laajempiin kokonaisuuksiin. Käytännössä tarkoituksena on jäsentää ja purkaa erilaisia ilmiöitä osiin, hahmotella vaikutusten välisiä kytkentöjä eri sektorien välillä ja sitä kautta rikastaa maakunnan tilannekuvan muodostamista. Aihe on viime aikoina ollut paljon esillä. Esimerkiksi Sitra julkisti tänä syksynä keskustelualoitteen ilmiölähtöisestä hallinnosta, jonka tavoitteena on edistää ilmiölähtöisen toimintamallin käyttöönottoa julkisessa hallinnossa.

Tilannekuvatyössä yhdeksi keskeiseksi ilmiöksi on noussut työn ja teknologian murros, jota on käsitelty laajasti viime vuosien aikana muun muassa hallituksen tulevaisuusselonteossa. Kyseessä on hyvin laaja ja vaikeasti hahmotettava ilmiö, jonka vaikutukset tuntuvat yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Työ muuttuu ja teknologiat kehittyvät hurjaa vauhtia jo nyt, eikä vauhti tule tästä hidastumaan. Konkreettisena esimerkkinä ja ilmentymänä ilmiöön liittyen voi mainita Amazonin, Googlen ja Youtuben kaltaisten globaalien jättien toiminta, jotka ovat jo aiheuttaneet merkittäviä disruptioita monilla toimialoilla. Niiden toiminta tulee heijastumaan entistä enemmän myös paikallisella tasolla. Esimerkiksi kirjojen verkkokaupasta liikkeelle lähtenyt Amazon on aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan suuria muutoksia perinteisen kaupan ja logistiikan aloilla ympäri maailman. Jos kyseinen globaali jätti aloittaa toimintansa Suomessa tai naapurimaissa, niin vaikutukset ovat tuntuvia. Ovatko ne positiivisia vai negatiivisia? Se taas riippuu siitä, mitkä ovat meidän resurssit ja valmiudet sopeutua.

Tulevaisuuden ennakoinnille on entistä suurempi tarve ja tilannekuvatyön tavoitteena on tarjota uusia työkaluja toimintaympäristön seurannalle ja maakunnan kehittämistoimien suunnittelulle.

Maakunnat eivät elä ”kuplassa” valtion sisällä vaan alueiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kytkennät ulottuvat yli maakuntien ja Suomen rajojen. Globaalit ilmiöt tulevat vaikuttamaan meihin joka tapauksessa eikä niitä edes kannata yrittää hallita tai muuttaa itse. Oleellista on havaita näitä kehityskulkuja ja arvioida vaikutuksia omaan alueeseen, jotta voimme sopeutua ja minimoida huonot vaikutukset ja ottamaan hyödyt irti.

Miika Laurila
projektipäällikkö
Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hanke

0 kommenttia
07 / 11 / 18

Tekoäly muuttaa terveydenhuoltoa

  • 0

Suomessa terveydenhuoltoa koskeva keskustelu on viime aikoina pyörinyt vahvasti sote-uudistuksen ympärillä. Maailmalla keskustelussa ovat puolestaan korostuneet tekoäly ja robotiikka. Ihmisälyn tavoin tilanteisiin reagoivat koneet sekä itse toistuvista tilanteista oppivat järjestelmät luovat hoidolle ja palveluiden tuottamiselle uusia mahdollisuuksia.

Sote-uudistuksen taustalla vaikuttavat voimakkaasti tarve vastata ikääntyvien suomalaisten hoivan tarpeeseen ja tarjota palvelut yhdenvertaisesti kansalaisille eri alueilla. Tekoäly voidaan tulevaisuudessa valjastaa palvelemaan samoja tavoitteita. Tulevaisuudessa tekoälyn avulla voidaan poimia ja yhdistellä tietoja suuria datamääriä louhimalla. Jo nykyinen teknologia mahdollistaa erilaisten ennusteiden tekemisen sekä tiettyjen päivittäisten rutiinien korvaamisen koneella.

Yhdysvalloissa DeepMind-algoritmin avulla pyritään ennustamaan ja varhaisen ehkäisyn avulla estämään potilaiden akuutin munuaisvaurion aiheuttamia kuolemia sairaaloissa. Suomessa HUS puolestaan hyödyntää IBM Watson -tekoälyä keskosten vaarallisten bakteeritulehdusten ennakoimisessa. Eläketurvakeskuksen koneoppimisalgoritmi pystyi tunnistamaan 78 prosentin tarkkuudella ne henkilöt, jotka tulisivat jäämään kahden vuoden sisällä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tekoälyn avulla voidaan tulevaisuudessa korvata myös monenlaisia tukipalveluita, kuten ajanvaraus- tai tulosten auki selittäminen asiakkaalle puhelimessa. Erilaista dataa, kuten valokuvia ja potilastietoja yhdistelemällä voidaan tulevaisuudessa tarjota entistä tarkempia ennusteita.

Erilaiset algoritmit tarjoavat mahdollisuuden tukea ammattilaisten työtä, mutta ihmistä ne eivät korvaa, eikä koneen tekemään ennusteeseen voi luottaa sokeasti. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tulee olemaan tarvetta, ja varsinkin teknologian hyvin tuntevista ammattilaisista tulee olemaan suorastaan pula. Optimitilanteessa hoitohenkilökunta pystyy käyttämään enemmän aikaa asiakkaiden kohtaamiseen rutiinien sijaan. Uusi teknologia voi myös olennaisesti parantaa palveluiden saatavuutta fyysisestä asuinpaikasta riippumatta.

Parhaillaan Seinäjoella ja JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän kunnissa on menossa SeAMK:n, japanilaisen Chiban yliopiston sekä irlantilaisen Dublin University Collegen Pfizer Grant -rahoitteinen kansainvälinen tutkimus kotihoidon robotiikan asenteista ja valmiuksista. Sen tulokset tulevat tarjoamaan tietoa kotihoidon robotiikan käyttövalmiuksista asiakkaiden, omaishoitajien ja kotihoidon ammattilaisten perspektiivistä.

Etelä-Pohjanmaan on tärkeää olla kehittämässä tulevaisuuden hoitoratkaisuita maakunnan, korkeakoulukentän ja yritysten tiiviin yhteistyön kautta. Tässä yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulu haluaa olla mukana tuoden kansainvälisen yhteistyöverkostonsa mukaan kehitystalkoisiin.


Jaakko Hallila
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö
Sosiaali- ja terveysala
Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy

0 kommenttia
01 / 11 / 18

Matkailun alustatalous tuo potkua Islantiin – miksei myös meille

  • 0

Liikenne ja matkailu ovat siitä mukavia aiheita, että jokaisella on niistä vahva omiin kokemuksiin perustuva mielipide. Otanpa siis tällä kertaa aiheeksi matkailun. Omakin mielipiteeni perustuu subjektiivisiin kokemuksiin syyslomalla tehdyltä Islannin-matkalta. Yritän höystää ajatuksiani kuitenkin myös jonkinlaisilla faktoilla.

Alkuun täytyy todeta, että matka sujui oikein mallikkaasti. Etenkin Islannin luonto häikäisi eksotiikallaan. Samaten kaikki matkailuun liittyvät palvelut toimivat sujuvasti ja kellon tarkasti. Siten en ollut lainkaan hämmästynyt tiedosta, että Islanti on lisännyt vuodesta 2014 matkailijamääränsä alle miljoonasta yli kahteen miljoonaan vuodessa. Siis yli kaksi miljoonaa matkailijaa maassa, jossa on 340 000 asukasta, eikä kasvulle ole loppua näköpiirissä. Vertailun vuoksi Etelä-Pohjanmaalla yöpyi vuonna 2016 yhteensä 41 000 ulkomaista matkailijaa.

Pienellä ja pippurisella Islannilla on toki omat vahvuutensa. Pistää kuitenkin miettimään, voisiko 200 000 asukkaan maakunta päästä edes lähelle vastaavia lukemia. Mitä Islannissa on tehty eri tavalla kuin meillä? Yksi havainto oli, että Reykjavik toimii selkeästi matkailun hubina, josta lähdetään retkille eri puolille maaseutua, koska suuri osa kiinnostavista kohteista sijaitsee pääkaupungin ulkopuolella. Kuulostaa jotenkin tutulta.

Toinen huomion arvoinen seikka oli, että kaikki kohteet ja retket oli löydettävissä ja varattavissa helposti netistä. Varaus sisälsi muun muassa sen, että bussi haki ja palautti asiakkaan nätisti takaisin hotellille. Lisäksi samalla lipulla hoituivat niin kylpylät kuin muutkin kohteet. Tämä oli oman maakunnan todellisuuteen verrattuna erilaista. Olisipa hienoa tulla Hotelli Lakeuteen pariksi yöksi ja lähteä siitä vaikkapa päiväksi Powerpark–Härmän kylpylä-, Tuuri–Ähtärin eläinpuisto- tai Kauhajoelle Geopark-retkelle. Erillisiä pääsylippuja ei tarvittaisi ja linja-autossa jaettaisiin kaikille tabletit, joista voisi seurata retken edistymistä omalla äidinkielellä.

Yksi Islannin matkailun kehityksen kulmakivi on ollut Bókun-niminen sähköinen järjestelmä. Bókunin kehittämä myynti- ja sopimuksenhallinta-alusta mahdollistaa erilaisten matkailuaktiviteettien ja elämysten tarjoajien tuotteiden varaustilanteen muuttamisen sähköiseen muotoon. Lisäksi tuotteet voidaan tuoda helposti kuluttajan ostettaviksi omilla tai muiden palveluntarjoajien nettisivuilla. Alustan kautta voidaan myös vastaanottaa maksuja ja hoitaa sopimuksia muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Finnair on alkanut hyödyntämään Bókun-alustaa, erityisesti huomattuaan sen toimineen yhtenä Islannin matkailuteollisuuden voimakkaan kasvun katalysaattorina. Matkailijalle tämä Bókun ei suoraan näkynyt, mutta jos se oli kaiken taustalla, niin helpoksi se oli asiat asiakkaalle tehnyt.

Mutta eipä hätää, Etelä-Pohjanmaallakin on herätty. Etelä-Pohjanmaan liitto on juuri myöntänyt rahoituksen Seinäjoen ammattikorkeakoululle hankkeelle Digi-EP Eteläpohjalainen matkailu näkyväksi. Hankkeen tavoitteena on saada 30 matkailualan yritystä kokeilemaan liiketoiminnassaan Bókun-alustaa. Samalla on tarkoitus luoda Etelä-Pohjanmaan alueen matkailutoimialan digisuunnitelma yhdessä keskeisten matkailutoimijoiden kanssa. Maakunnan matkailutoimijoiden verkosto halutaan saada siirtymään digitaalisten myyntialustojen käyttäjiksi. Yksi hanke on pieni alku, mutta toivottavasti se poikii Islannin mallin mukaisia matkailupalveluja myös meille. Maakuntamme tarjoaa matkailun digipalvelujen kehittämiselle runsaasti kyntämätöntä sarkaa, jossa kaikki voivat hyötyä, eikä vähiten asiakkaat. Etelä-Pohjanmaan matkailutuotteet ovat hyvässä iskussa, niiden digitalisaatio voi räjäyttää pankin.

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös