04 / 09 / 19

Niin on jos siltä näyttää?

Otsikon sitaatti liitetään yleensä Urho Kekkoseen, mutta on itse asiassa italialaisen Nobel-kirjailijan Luigi Pirandellon (1867-1936) kirjoittaman näytelmän nimi. Kekkonen viittasi ymmärtääkseni lauseella tilanteeseen, jossa politiikka perustuu mielikuviin tosiasioiden kustannuksella.

Etenkin liikennepolitiikkaan mielikuvamarkkinointi on tullut väellä ja voimalla. Tunnin juna, enemmän kaikille, Suomirata - Suomen tavoitteiden toteuttaja, Valtatie 3 -Suomen ruokatie ja viennin valtaväylä, Nelostie, läpi Suomen ja elämän, Kasitie - kansantalouden tukipilari. Siinä pari esimerkkiä meiltä ja muualta, jossa pelataan vahvoilla mielikuvilla. Mielikuvilla vedotaan tunteisiin, ja tunteet vaikuttavat toimintaan. Kuva nälkään nääntyvästä lapsesta herättää auttamisen halun paljon paremmin kuin uutinen siitä, että miljoona ihmistä kärsii aliravitsemuksesta. Tämä vaikuttamisen mekanismi on alettu ymmärtää myös kilpailtaessa liikenneväylien rahoituksesta.

Olemmeko siis siirtyneet edunvalvonnassakin totuuden jälkeiseen aikaan ja ruvenneet vain kehittelemään mahdollisimman mieleenpainuvia kuvajaisia vailla totuuden häivää? Voittaako kisan parhaalla sloganilla, vaikka matkustaja- tai tonnimäärät kertoisivat jotakin muuta? Osoittamatta ketään syyttävällä sormella, voi helposti löytää hankkeita, joissa asiat pyritään esittämään vähintäänkin todellisuutta paremmassa valossa.

On myös selvää, että suomalainen perusvirkamies ei olisi kuunaan voinut itse keksiä alussa siteeraamiani iskulauseita. Hänet on koulutettu siten, että viranhoitoon ei saa sotkea markkinointia, eikä varsinkaan tunne-elämää. Ja jos hän sellaiseen ryhtyy, niin hyvin nopeasti ollaan ojasta allikossa.

Halutessaan vahvistaa sanomaansa on viranomaisen parempi kutsua apuun ammattilaiset. Niin sanottuun vaikuttajaviestintään, arkisemmin lobbaukseen, erikoistuneita palveluja on kokeiltu myös Etelä-Pohjanmaan liiton edunvalvonnassa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä; viesti on selkeytynyt, kohde on tarkentunut ja kuivakka virkakieli on muokattu uuteen kuosiin. Millään viestinnällisellä tempulla ei kuitenkaan pötkitä pitkälle, tai ne toimivat jopa itseään vastaan, ellei viesti perustu totuuteen. Tästä periaatteesta on pidettävä kiinni kaikissa olosuhteissa. Uskallankin väittää, että Etelä-Pohjanmaan edunvalvonnassa asiat myös ovat sitä, miltä ne näyttävät.

 

Antti Saartenoja
suunnittelujohtaja

13 / 03 / 19

Yhtymäkohtia

  • 0

Maakunnan kehittäminen voidaan määritellä tietyn aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi verrattuna kyseisen alueen aiempaan kehitykseen. Kehittämistoiminta on kohdistunut viime vuosina ennen kaikkea edellytysten luomiseen ja alueiden oman sisäsyntyisen kehityspotentiaalin vahvistamiseen. Maakunnan kehittämisessä on kyse pyrkimyksestä vaikuttaa muiden ajatteluun ja toimintaan edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi, jolloin merkittävä osa aluekehittäjän työstä on muihin toimijoihin vaikuttamista.

Maakunnan kehittämisen työnkuva on laaja. Aluekehittäjä voi tehdä lähes mitä tahansa, kunhan yrittää tavalla tai toisella vaikuttaa jonkin aluekokonaisuuden kehitykseen. Koska aluekehittäminen on monitoimijainen, ohjelma- ja projektiprosesseihin perustuva vuorovaikutusjärjestelmä, korostuu kehittämisilmiöitä jäsennettäessä vuorovaikutus, kommunikaatio ja yhteisen kielen luominen

Eri toimijoiden välinen vuorovaikutus ja oppiminen sekä oppimista tukevien ympäristöjen luominen ovat mahdollistavia tekijöitä innovaatioiden synnylle, mikä on osaltaan korostanut aluekehittämistyön kommunikatiivisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Innovaatiotoiminta nähdään nykyään useiden eri tahojen ja toimialojen välisinä ei-lineaarisina ja vuorovaikutteisina prosesseina, jotka perustuvat monipuolisiin organisaatio- ja henkilötasoisiin informaatio- ja tietovirtoihin. Innovaatioprosessit tapahtuvat toimijaverkostoissa ja toimijoita yhdistävässä vuorovaikutuksessa. Tämän vuoksi innovaatiot ovat harvoin yhden ihmisen tai yrityksen aikaansaannoksia, vaan pikemminkin laajan yhteistyön tuloksia. (Suutari & Lakso 2008)

Maakuntasuunnittelu voidaan nähdä kehittämisen erikoistuneena muotona, jossa välineenä on maakuntakaava. Suunnittelun kommunikatiivisen käänteen myötä suunnittelija nähdään kommunikaation mahdollistajana ja helpottajana sekä suunnitteluprosessin organisoijana. Suunnittelija ei siis vain suunnittele, vaan organisoi ja fasilitoi suunnitteluprosessia. Tällöin hänen asiantuntemukseensa kuuluvat suunnittelun substanssiin kuuluvien taitojen lisäksi monipuoliset kommunikatiiviset taidot sekä suunnitteluprosessin poliittista ja arvolatautunutta luonnetta ymmärtävä ajattelutapa.

Strateginen suunnittelu ja kehittäminen yleistyivät 1990 julkisessa hallinnossa. Strategisuuteen liittyy tarve kohdistaa keskustelua tärkeimpiin kysymyksiin sekä auttaa niihin liittyen tulevaisuuden suuntien etsinnässä. Strategioiden avulla voidaan luoda myös reunaehtoja päätöksenteolle, edesauttaa erilaisten tavoitteiden yhteensovittamista ja helpottaa muuttuvan toimintaympäristön kohtaamista. Strateginen toimintatapa liitetään yleensä kolmeen tasoon: visio, strategia ja toteuttaminen. Visiolla tarkoitetaan tahtotilaa, kuvaa halutusta tulevaisuudesta. Strategiaa antaa suunnan toiminnalle, joilla visio saavutetaan. Toteuttamisessa määritellään ne toimenpiteet, joita strategian noudattaminen edellyttää (Laitio & Maijala 2010, sivu 7). Strateginen ajattelu tarkoittaa sitä, että visio, strategia ja toteuttaminen ovat sisäistyneet ajatteluun ja toimintaan. Juuri strategian eläminen toiminnassa ja käytäntöön vieminen on haastavinta ja olennaisinta strategiatyössä.

Strategisessa toimintatavassa on olennaista valintojen tekeminen. Tärkeää on pyrkiä tekemään sellaisia valintoja, joilla pyritään ohjaamaan kehityksen suuntaa. Strateginen suunnittelu ja kehittäminen ei tarkoita kuitenkaan rationaalista suunnittelua, jossa ennalta asetettuja päämääriä kohti edetään mahdollisimman tiukoin reunaehdoin. Strategisella suunnittelulla pyritään suuntamaan toimintaa antamatta vielä toteuttamisen tavasta sellaisia yksityiskohtaisia vastauksia, joiden antamiselle ei ole edellytyksiä tai jotka jopa estävät luovien ja hyvien ideoiden toteuttamisen (Laitio & Maijala 2010, sivu 7).

Aluekehittämiseen ja maakuntasuunnitteluun kohdistuu paljon erilaisia tarpeita. Näitä tarpeita joudutaan jatkuvasti sovittamaan yhteen ja tekemään niihin liittyviä valintoja. Maakunnan suunnittelu ja kehittäminen ovat yhtymäkohtien etsintää erilaisten tarpeiden, tavoitteiden, tiedon, toimijoiden ja resurssien välillä. 

Timo Lakso
Maakuntasuunnittelija

 

Lähteet:

Laitio Matti ja Maijala Olli (2010). Alueiden käytön strateginen ohjaaminen. Suomen ympäristö 28/10. Ympäristöministeriö.

Suutari, Timo & Lakso, Timo (2008). Kehittävä asiantuntija. Reflektiivisten yksilöiden rooli innovaatioympäristöjen kehittämisessä. Teoksessa Innovaatioympäristön monet kasvot. Toim. Mustikkamäki Nina ja Sotarauta Markku. Tampereen yliopisto.

 

 

 

 

 

0 kommenttia
25 / 01 / 19

”Junailijan pilli ilimoo jo viilsi”

  • 3

Raideliikennepilotti käynnistyy Etelä-Pohjanmaalla

Liikenne- ja viestintäministeriö valitsi 23.1. yhdentoista hakemuksen joukosta alueellisen junaliikenteen pilottien jatkosuunnitteluun Kymenlaakson, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan hankkeet. Etelä-Pohjanmaan liitto haki pilottikohteeksi yhdessä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen liittojen sekä kuntien kanssa. Hakemuksessa tavoiteltiin pilottikohteeksi koko Vaasa–Jyväskylä-väliä sekä Kokkola–Seinäjoki-väliä. Hakemuksen kokonaisuudesta soveltuvimmaksi kohteeksi liikenne- ja viestintäministeriö arvioi kuitenkin liikenteen Seinäjoen ja Ähtärin välillä.

Pilottikohteeksi pääsy ei kuitenkaan takaa toteutusta vaan toteutus riippuu pilotointikokonaisuuden ja sen kustannustason selvittyä tehtävistä päätöksistä. Joka tapauksessa jo pilottiin osallistumisesta on suuri hyöty alueelle ja maakunnalle. Mikäli maakuntauudistus toteutuu, alueellisen junaliikenteen järjestämisvastuu siirtyy valtiolta maakunnille ja pilotista saatava osaaminen helpottaa uusien tehtävien haltuunottoa.

Raideliikenne on investointien ja liikennöinnin kehittämisen suhteen elänyt pitkään hiljaiseloa. Megatrendit, suurimpana ilmastonmuutoksen hillitseminen, toimivat nyt raideliikenteen renessanssin vauhdittajina. Raideliikenne on ilmaston kannalta vähiten haitallinen joukkoliikennemuoto. Jotta ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ei tarvitse turvautua todella radikaaleihin ratkaisuihin, raideliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseksi täytyy käyttää kaikki toteuttamiskelpoiset keinot.

Raideliikennevisioissa käytetään yleisesti tavoitteena 8 %:n kulkutapaosuutta, mutta osuus voidaan nostaa innovoinnilla ja investoinneilla yli 10 %:iin. On arvioitu, että tarjonnan lisääminen voisi lisätä työ- ja opiskelumatkoja kyseessä olevalla välillä 40 000:lla matkalla vuodessa.

Pilotin jatkosuunnittelussa voidaan miettiä raideliikenteen kulkutapaosuuden ja sitä kautta matkustajamäärien lisäämiseksi monipuolisempia keinoja kuin pelkästään junaliikenteen tarjonnan lisääminen. Junamatka on vain yksi osa matkaketjua esimerkiksi kotoa työpaikalle tai oppilaitokseen. Matkaketjun ns. ensimmäisen ja viimeisen kilometrin haasteisiin täytyy myös etsiä ratkaisuja. Ilman merkittäviä lisäkustannuksia voisi kuntien palveluliikenteen vuoroja muokata junaliikenteen kansaa yhteensopiviksi tai tutkia mahdollisuuksia muuttaa joitain junaliikenteen kanssa rinnakkaisia bussivuoroja liityntäliikennevuoroiksi.

Lisäksi lippujärjestelmiä ja lipputuotteita tulee kehittää siten, että yhdellä lippuostoksella voisi suoriutua koko matkakokonaisuudesta. Asemien ja seisakkeiden toimivuuteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Helppo ja suhteellisen edullinen kehittämiskohde on pysäkkien valaistuksen parantaminen ja (sähkö)pyöräpysäköinnin kehittäminen. Tulemme myös panostamaan mahdollisista uusista vuoroista ja palveluista tiedottamiseen ja markkinointiin, jottei junalla liikkuminen jää ainakaan siitä kiinni.

Markkinoinnista puheen ollen, Ähtärin kaupunginjohtajalla Jarmo Pienimäellä olisi junalle nimikin valmiina. Keski-Suomen ratapäivillä hän ehdotti Ähtärin kautta kulkeville junille nimeä ’Pandalino’.

Junaliikepilotista löytyy lisätietoa liikenne- ja viestintäministeriön eilen julkaisemassa tiedotteessa sekä Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotteessa.

 

Jani Palomäki
Maakuntainsinööri

 

 

 

3 kommenttia
27 / 11 / 18

Ampumarataverkostoa kehittämässä

  • 0

Tämän syksyn aikana Etelä-Pohjanmaan liitossa ollaan toimittu aktiivisesti ampumaratojen kehittämissuunnitelman parissa. Kehittämissuunnitelman tarkoituksena on maakunnan ampumaratojen ja ampumarataverkoston nykytilan kartoittaminen sekä tulevaisuuden kehittämistarpeiden selvittäminen. Sen taustalla toimii vuonna 2015 voimaan astunut uusi ampumaratalaki, joka pyrkii maakuntien ampumaratojen kehittämissuunnitelmien avulla etenkin mahdollistamaan ampumaharrastuksen ja ammunnan harjoittelun hyvät ja riittävät puitteet siihen parhaiten sopivilla alueilla.

Etelä-Pohjanmaan maakunnan ampumaratojen kehittämissuunnitelma on tullut nyt luonnosvaiheeseen. Luonnokseen on koottu tietoa ammunnan harjoittamiseen ja harrastamiseen liittyvistä tekijöistä, mutta keskitytty etenkin tarkastelemaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan ammunnan harjoittamisen muotoja sekä laajuutta ja koko alueen ampumarataverkoston nykytilannetta.

Etelä-Pohjanmaan ampumaradat

Luonnosvaiheeseen kerätyn aineiston perusteella Etelä-Pohjanmaalla sijaitsee kaikkiaan 57 ampumarataa. Näitä ampumaratoja voidaan luokitella esimerkiksi niiden tarjoamien palveluiden, kuten erilaisten mahdollisten ase-lajiratojen tai radalla ammuttujen vuotuisten laukausmäärien perusteella, joista etenkin laukausmääriä pidetään yleisenä luokittelun perustana esimerkiksi ampumaratalaissa.

Laukausmäärien mukaan Etelä-Pohjanmaalla voidaan todeta sijaitsevan kaksi suurta ampumaurheilukeskusta, joissa ammuttuja laukauksia kertyy vuosittain yli 300 000 kappaletta. Näistä ensimmäinen sijaitsee Kauhajoen Sotkassa, jossa ampumarata on erikoistunut ennen kaikkea maakunnan alueella aktiivisesti harrastettavaan ampumahiihtoon ja pienoiskivääriammuntaan. Toinen alueen ampumaurheilukeskus sijaitsee Seinäjoen Ylistarossa, jossa ampumaradan erilaiset ampumapaikat jakautuvat Sotkan rataa monipuolisemmin eri aselajeittain.  

Kahden suuren ampumaurheilukeskuksen lisäksi Etelä-Pohjanmaan alueella sijaitsee yhteensä 22 keskikokoista ampumarataa, joissa laukauksia ammutaan vuosittain yhteensä 10 000–300 000 kappaletta. Maakunnasta löytyy myös 18 vähäistä ampumarataa, joiden vuotuiset laukausmäärät jäävät alle 10 000 laukaukseen sekä 12 rataa, joiden kokotieto ei vielä luonnosvaiheessa ole ollut saatavilla.

Yhtenä keskeisenä osana ampumaratojen kehittämissuunnitelman luonnosvaihetta tarkasteltiin alueen ampumarataverkoston saavutettavuutta. Tällä hetkellä tiedossa olevien ratojen perusteella miltei koko Etelä-Pohjanmaan alueella lähin ampumarata on saavutettavissa autolla tiestöä pitkin 30 minuutissa. Tämän hetkisen aineiston perusteella voidaan kuitenkin havaita myös se, että vaikka lähin ampumarata sijaitsee pääsääntöisesti alle 30 minuutin ajomatkan päässä, niin suuri osa keskikokoisista ja suurista ampumaradoista sijoittuvat maakunnan länsipuolelle.

Mitä seuraavaksi?

Kehittämissuunnitelman seuraavassa vaiheessa lähdetään päivittämään vielä tämän hetkistä ampumarata-aineistoa. Lisäksi maakunnan alueen ampumatoimintaa ja ammuntaa harjoittavien näkemyksiä ampumaratojen ja koko ampumarataverkoston kehittämisestä tullaan kokoamaan yksien kansien väliin. 


Antti Kumpula
Harjoittelija
Maakuntasuunnittelu

 

 

 

0 kommenttia
29 / 10 / 18

Avaruuden äärellä - ilman valoa

  • 1

Nopea ja toimintavarma nettiyhteys on kuluttajille ja yrityksille digiajan valtatie. Tutkimusten mukaan laadukas yhteys ei ole enää yritysten kilpailuetu vaan elinehto. Kuluttajat taas saavat laajakaistan kautta muun muassa kattavimmat ja laadukkaimmat tv-palvelut. Nuorten verkkopelaaminen onnistuu vain nopeiden nettiyhteyksien kautta. Näihin ja lukuisiin muihin tiedonsiirron haasteisiin paras ratkaisu on nopea valokuituyhteys.

Mutta, mutta…

Valokuituyhteys saattaa kuitenkin yksittäin ostettuna olla hyvin kallis. Taajamien ulkopuolella valokuituliittymä voi maksaa jopa 10 000–100 000 euroa. Näiden, yksittäisen kuluttajan tai yrittäjän kannalta kohtuuttoman kalliiden investointitarpeiden lieventämiseksi perustettiin vuonna 2009 valtion ja kuntien Nopea laajakaista -hanke. Sen kautta rahoitettua valokuiturakentamista on tehty pitkään etenkin Itä-Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla rakentamishankkeet on pääosin toteutettu markkinaehtoisesti ja alueen osuus myönnetystä tukipotista oli kesäkuussa 2018 kokonaista 0,11 %.

Nopea laajakaista -hankkeen rahoitushaku päättyy tämän vuoden lopussa. Valtakunnallisesti rahaa on haettu loppua kohti kirien enemmän kuin sitä oli jaossa. Mitään uutta hanketta ei olla tilalle perustamassa, sillä ministeriön mukaan toiminnan tulisi olla markkinaehtoista. Etsikkoaika siis meni.

Osassa Etelä-Pohjanmaata voisi laajakaistojen osalta todeta olevan jopa avaruudellisen hiljaista. Viestintäviraston tämän vuotisessa kuntakohtaisessa laajakaistaluokituksessa Seinäjoki sai alle yhden tähden luokituksen, kun esimerkiksi Tampere on 2,5 tähden kaupunki. Seinäjoella kiinteä, vähintään 100 Mbit/s nopeudella toimiva laajakaista oli vuonna 2016 tarjolla 70 %:lle kotitalouksista, 2018 vastaava luku on 18 %. Vastaava kehitys näkyy esimerkiksi myös Lapualla, jossa saatavuus on laskenut 45 prosentista 10 prosenttiin kotitalouksista. Lasku johtuu muun muassa siitä, että kupariverkkoon perustuvien laajakaistojen myynti on loppunut, eikä vanhan verkon tilalle ole rakennettu uutta valokuituverkkoa. Yhteensä 21 prosentilla eteläpohjalaisista talouksista on mahdollisuus hankkia vähintään 100 Mbit/s nopeudella toimiva laajakaistaliittymä, kun koko Suomessa luku on 52 %. Olemme tuolla luvulla selvästi Suomen hitain maakunta.

Monien pienempien kunta ja kaupunkikeskustojen alueelta kuuluu kommentteja, ettei kuulu. Ei kuulu 4G, hyvä jos edes joku pienempi G. Mobiilidataan hullaantunut kansa odottaa tulevaksi kuitenkin jo seuraavaa, viidettä G:tä. Nopeiden langattomien 5G-verkkojen kehitys onkin kovassa vauhdissa, mutta ne eivät kaikkialle tule. Jotta 5G pystyy välittämään paljon dataa, täytyy sen toimia korkealla taajuudella. Korkea taajuus taas merkitsee lyhyttä, kymmenien tai muutamien satojen metrien kantavuutta. Jos kantamaa halutaan kasvattaa, datan siirtonopeus tippuu eikä ole juuri 4G-yhteyttä parempi. Antennit eivät ole ilmaisia, joten niitä asennetaan pitkälle tulevaisuuteen vain kaupunkien keskustoihin ja pääteiden varsille. Isojen operaattoreiden kiinnostus suuntautuu pitkälle tulevaisuuteen juuri uuden teknologian rakentamiseen, joten 4G:n verkkopeitto tuskin tulee tulevaisuudessa merkittävästi parantumaan.

Kuluttaja perustelee mobiilidatayhteyden hankintaa usein sen halvemmilla kuukausimaksuilla. Tämä käsitys perustuu osin vanhentuneisiin mielikuviin. Rajoittamattoman datapaketin sisältävien mobiililiittymien hinnat nousevat jo 30-40 euroon, kun edullisimpien kuituliittymien perushinnat alkavat alle 35 eurosta. Heikommillaan tuollaisen perusmobiililiittymän tiedonsiirtonopeus on vain 1/7 osa vastaavan kiinteän liittymän nopeudesta.

Etelä-Pohjamaalla uhkaa siis tätä menoa olla alueita, joilla ei ole valokuitua, ei kuparia, eikä tarpeeksi G:tä.

Onneksi…

On toki myönteistäkin kehitystä. Pienet, kuntien omistamat tai alueelliset operaattorit ovat suunnitelmallisesti rakentaneet valokuitua niin alueensa kuntien keskustoihin kuin haja-asutusalueillekin. Kurikka, Kauhajoki ja Karijoki ovat myöntämässä laajakaista-avustusta Nopean laajakaistan rakentamiseksi. Kun Lappajärvi ei saanut Nopea laajakaista -hankkeessa rakentamistarjouksia, ei pieni kunta sotkeutunut kaapeleihin vaan rohkeasti tarjoutui rahallisesti tukemaan hankealueilla laajakaistan hankkivia kotitalouksia. Mediatietojen mukaan täky toimii ja liittymämyynti käy.

Joten…

Isompien olisi hyvä ottaa mallia pienistä. Yritykset, esimerkiksi maatalouselinkeino, tarvitsevat kipeästi luotettavia ja nopeita yhteyksiä. Kunnan asukkaat haluavat myös digiviihtyisän kunnan. Kuntien elinkeinopolitiikka voi olla nykyisin peltomarkettien kaavoittamisen ja risteyksien rakentamisen rinnalla digitaalisen infran valtateiden ja parhaiden digitaalisten palveluiden luomista. Emme voi jäädä digitakamatkalle tai ”me ollaan hävitty tää peli”.

Mikäli tilanne ei markkinaehtoisesti parane (niin kuin näyttää käyvän), olisiko kuntien tai tulevan maakunnan otettava vastuu kiinteiden yhteyksien rakentamisesta? Yhdessä omistettu yhtiö -malli voisi toimia ketterästi ja ripeästi. Opintomatkalle ei tarvitse lähteä merta edemmäs, voi riittää, jos käy Suupohjassa tai Järviseudulla.

Hyvää syksyä, liikutaan digitaalisesti ja myös luonnossa reippaillen!

Ja ne kupari- tai G-linjat punaisiksi E-P:n liiton suuntaan, me teemme täällä kuitua nakertaen töitä Etelä-Pohjanmaan valoisaa tulevaisuutta varten!


Jani Palomäki
Maakuntainsinööri

 

 

 

1 kommenttia
30 / 05 / 18

Kolmostie – elinvoiman suoni

  • 0

Kolmostie on jo vuosikymmeniä toiminut elinvoimaa virtaavana pääsuonena läpi läntisen Suomen. Valtatie 3 on yksi Suomen vilkkaimmista ja tärkeimmistä pääteistä, kytkien Etelä-Pohjanmaan luontaiseksi osaksi Helsinki– Hämeenlinna–Tampere–Seinäjoki-kasvukäytävää. Eli osaksi Suomen ainoata Keski-Eurooppaan vertautuvaa kasvuvyöhykettä.

WSP Finlandin selvitysten mukaan kolmostie profiloituu erityisesti elintarvikkeiden, kaupan ja teknologian kuljetusten putkena, jolla kulkee vuositasolla yli 10 miljardin euron arvosta tavaraa. Volyymeinä tämä tarkoittaa tieosuudesta riippuen noin 2–3,5 miljoonaa ajoneuvoa, joista noin 500 000 on rekkoja. Kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana.

 

VT3 on Suomen ruokahuoltoputki. Yli 90 % elintarviketeollisuuden sekä volyymistä että arvosta liikkuu pääteillä. Kuva: WSP Finland Oy.

Vuosikymmenten kova käyttö ja erityisesti globaalin kilpailun jatkuvasti kasvavat vaatimukset tavaroiden, osaamisen ja palveluiden liikkumiselle ovat viimeistään nyt johtaneet tilanteeseen, jossa voivottelu, puhallus ja laastari eivät ole enää vaihtoehto elinvoiman suonen välityskyvyn ylläpitämiseksi. Menestyksemme on yhä enemmän riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja kommunikaatiosta.

Kolmostien osalta tilanne on siinä mielessä hyvä, että koko suonistoa tukkivat ongelmakohdat on diagnosoitu ja hoitolinjat suunniteltu. Suunnitelmatilanne mahdollistaa kriittisten toimenpiteiden toteuttamisen nopealla aikataululla.

Ensimmäisessä vaiheessa toteutusta tarvitsevat Hämeenkyrön ohitustie, Jalasjärven vt 3 ja vt 19 risteysalueen rakentaminen, Jalasjärven Rajalanmäen ohituskaistan, Koskueen ohituskaistaparin ja Juustoportin liittymän rakentaminen sekä Vaasan vt 3 ja vt 8 yhdystien eritasoliittymän parantaminen.

Laajentuvien työssäkäyntialueiden aikana kolmostien merkitys työssäkäyntialueet yhdistävänä käytävänä on korostunut jatkuvasti. Kyseisillä investoinneilla voidaan merkittävästi edistää tieosuuden välityskykyä, liikenneturvallisuutta ja alueiden saavutettavuutta. Matka-aikojen lyhentyminen ja erityisesti logistiikalle tärkeä matka-ajan ennakoitavuus vaikuttavat välittömästi alueemme kilpailukykyyn. Tarvitaan siis sekä ohitusleikkauksia että pari pallolaajennusta, jotta saamme suoniston virtaamaan tukoksista vapaana ja välittämään elinvoimaa sille luontaisella tavalla. Kyseessä ei ole kuitenkaan menoerä yhteiskunnalle, vaan investointi kasvukäytävän valtavan potentiaalin ulosmittaamiseksi.

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Kurikan kaupunki järjestivät 28.5.2018 VT3-seminaarin, jossa tieosuuden investointien käyntiin saattamista käsiteltiin laajapohjaisesti elinkeinoelämän, poliittisten päättäjien, väylänpitoviranomaisten, kuntien ja maakuntaliittojen kesken. Tilaisuuden viesti oli vahva ja yhtenäinen: kolmostien rahoitus tulee saada kuntoon ja toteutus käyntiin välittömästi. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan liitot antoivat tilaisuudessa yhteisen kannanoton valtatien 3 investointien välittömäksi käynnistämiseksi. Edunvalvontatyötä jatketaan maakuntarajat ylittävällä vahvalla yhteisellä tekemisellä. Yhdessä saamme enemmän.

Kolmostietä kehittämällä Etelä-Pohjanmaan sijainti säilyy entisellään, mutta suhteellinen asema niin kansallisesti kuin globaalisti parantuu merkittävästi.

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja

 

0 kommenttia
28 / 02 / 18

Vaihemaakuntakaavan III valmistelussa siirrytään ehdotusvaiheeseen

  • 0

 

Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan III teemoina ovat turvetuotanto, suoluonnon suojelu, bioenergia- ja biolaitokset, energiapuun terminaalit sekä puolustusvoimien alueet. Käytännössä kaavassa osoitetaan mm. turvetuotantoon ja uusiutuvan sekä biopohjaisen energian tuotantoon soveltuvia alueita, maakunnallisesti merkittäviä puuterminaaleja sekä suoalueita, joiden suojeluarvoja ei saa vaarantaa. Lisäksi osoitetaan tilaa vaativia ja alueiden käytön yhteensovittamisen kannalta olennaisia puolustusvoimien alueita.

Maakuntakaavan luonnos oli julkisesti nähtävillä keväällä 2017 ja siitä saatiin runsaasti lausuntoja ja muistutuksia. Kiitos kaikille palautteen antajille, teitä oli kaikkiaan 89 tahoa!

Palautteessa nousivat esiin etenkin turvetuotannon vesistövaikutukset ja mitoitus sekä suoluonnon suojeluun osoitettujen alueiden määrä. Myös vaihemaakuntakaavasta sittemmin pois jätetty maisemateema oli herättänyt ajatuksia. Olemme huomioineet saadun palautteen tarkistamalla kaavamerkintöjä, täydentämällä kaavaselostusta sekä teettämällä arvioinnin turvetuotannon linnustovaikutuksista. Lisäksi maakuntakaavan vaikutuksista Natura-alueisiin on tehty arviointi, jonka tulokset ja arvioinnista saadut lausunnot on huomioitu kaavan jatkovalmistelussa.

Seuraavaksi vaihemaakuntakaava III siirtyy ehdotusvaiheeseen. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistumisen myötä ehdotusvaihe on kaksiosainen. Kaavaehdotuksesta on juuri lähetetty lausuntopyyntö viranomaistahoille ja lausuntokierroksen jälkeen järjestetään viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotukseen tehdään saadun palautteen perusteella tarvittaessa tarkistuksia ja sen jälkeen kaava asetetaan julkisesti nähtäville. Mikäli aikatauluihin ei tule muutoksia, olisi julkinen nähtävillä olo loppukesästä – alkusyksystä 2018 ja silloin kaikilla on mahdollisuus antaa kaavasta muistutus. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy vaihemaakuntakaavan joulukuussa 2018.

Toivomme, että aktiivinen osallistuminen ja vuorovaikutus niin viranomaisten, elinkeinon harjoittajien, yhdistysten kuin yksityisten kansalaistenkin kanssa jatkuu myös kaavan ehdotusvaiheessa!

PS. Kaavan valmistelua varten on selvitetty noin kahdensadan eteläpohjalaisen suon luontoarvoja – tästä joukosta löytyy useita hyviä talviloman retkeilykohteita! Selvitykset on koottu kaavan nettisivuille osoitteeseen http://www.epliitto.fi/vaihemaakuntakaava3.

 

Mari Väänänen
Ympäristösuunnittelija

0 kommenttia
06 / 10 / 17

Maakuntakaavoituksen digiloikka

  • 0

Risto Siilasmaan mukaan muutos ei tule enää koskaan olemaan niin hidasta kuin nyt.  Tekoäly, älykäs liikenne ja muut teknologiat kehittyvät ympärillämme valtavaa vauhtia, kasvaen korkoa korolle. Amaran lain mukaan tapaamme yliarvioida teknologian vaikutuksia lyhyellä tähtäimellä, mutta aliarvioida niiden vaikutusta pitkässä juoksussa. Voima tulee näkyväksi vaivihkaa. Halutessamme tehdä vaikuttavaa ja ketterää maakuntakaavoitusta, tulee meidän tarkastella tapaamme tuottaa palvelua.

Maakuntakaavoituksen digitaalinen toimintaympäristö on viime vuosina kehittynyt nopeasti. Kaavan tietovarannot liikkuvat digitaalisessa muodossa. Lopputuote puristetaan kuitenkin paperiselle kaavakartalle ja selvitysnipuiksi menettäen samalla suuren osan digitalisaation tarjoamista hyödyistä. Myös maakuntakaavaprosesseja tarkasteltaessa on todettava, että suunnittelun filosofia ja tavat toimia heijastelevat manuaalista aikaa.

Muodostaako lainsäädännön hitaus tai hallinto itsessään esteitä maakuntakaavoituksen digiloikalle, vai piileekö haaste kuitenkin suunnittelijoiden asenteissa, resursseissa tai osaamisen puutteissa?

Hanke auttaa digiloikassa eteenpäin

Kysymyksiin on pureuduttu Maakuntakaavan digiloikka -hankkeessa, jonka tavoitteena on ollut laatia malli digitaalisesta maakuntakaavasta, tulevaisuuden kaavaprosessin kuvaus sekä analyysi niistä muutos- ja kehittämistarpeista, joita mallin käyttöönotto sisältää.

Hankkeessa muodostettiin ehdotus maakuntakaavojen alustaratkaisusta, kaavapaikasta. Kansalliseen palveluväylään kytkeytyvä kaavapaikka toimisi alustana kaavojen laadinnalle, osallistamiselle ja kaava-aineistojen paremmalle hyödyntämiselle. Suunnittelun vaikuttavuuden kannalta on oleellista, että tieto kaavoituksesta, liikennesuunnittelusta ja ympäristösuunnittelusta siirtyy entistä kitkattomammin hallinnon ja elinkeinoelämän välillä.

Hankkeessa on palvelumuotoilun keinoin tunnistettu eri käyttäjäryhmien keskeisiä tarpeita ja hahmoteltu digitaalisia palvelupolkuja. Esimerkiksi sidosryhmään kuuluva Matti voisi osallistua kaavoitukseen alla olevan kuvan mukaisella tavalla:

Voisiko maakuntakaava olla jatkossa digitaalinen, skaalautuva ja osin jatkuvasti päivittyvä? Miksi luonnonsuojelu- tai pohjavesi-alueet merkitään oikeusvaikutteiseen kaavan, kun kaavoittajalla ei todellisuudessa ole mahdollisuutta vaikuttaa näiden alueiden ulottuvuuteen? Voisivatko teemat olla digitaalisen kaavakartan jatkuvasti päivittyviä osia? Maakuntakaavalla voitaisiin keskittyä ydintehtäviin ja digitalisaation myötä vapautuisi resursseja aitoon suunnitteluun

Vuorovaikutuksen merkitys kasvaa

Myös maakuntauudistus asettaa uudenlaisen haasteen maakuntakaavan laadintaprosessille. Suoran kuntayhteyden katkeaminen muuttaa kaavan laadintaan liittyviä asetelmia ja tulee korostamaan oikea-aikaisen ja välittömän vuorovaikutuksen roolia. Kaavan tulee olla yhtäältä strategisia valintoja tekevä ja ohjaava kuin toisaalta entistä ketterämmin ja dynaamisemmin kaavan hyödyntäjiä palveleva. Voidaan myös todeta, että valmistelun aikainen matka on yhtä tärkeä kuin päämäärä. Maakuntakaavan laadinnassa ihmiset, kunnat, yritykset ja yhteisöt tulee nähdä vielä entistäkin korostuneemmin suunnittelun osapuolina eikä objekteina.

Hankkeen myötä Etelä-Pohjanmaalla on katsottu tiukasti peiliin. Kehittymisen varaa on runsaasti. Tulemme panostamaan digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen perinteisten tapojen rinnalla. Aloitamme julkaisemalla kaavatiedot myös karttapalvelunäkymien kautta ja osallistamalla uusilla tavoilla. Kansallisesti hankkeen tulokset antavat herätteitä kaavoituksen kehittämistyöhön ja käynnistyvälle maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiselle.

Hankkeen perinteisempi, ideat tarkemmin perusteleva loppuraportti julkaistaan Ympäristöministeriön ja maakuntaliittojen sivuilla lähiviikkojen aikana.

Maakuntakaavan digiloikka -hankkeen tilaajina toimivat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liitot yhdessä Ympäristöministeriön kanssa. Työn toteutuksesta vastasi WSP Finland Oy kumppaninaan Solita Oy.

Tutustu Maakuntakaavan digiloikka -hankkeen esittelyvideoon ja esimerkkeihin digi-ideoista YouTubessa:

https://www.youtube.com/watch?v=-ZdrPdxsME8

https://www.youtube.com/watch?v=IeG8tdLpe3E

Lue hankkeen interaktiivinen raportti täällä >>

 

Markus Erkkilä

maankäytön suunnittelija

0 kommenttia
18 / 04 / 17

Etelä-Pohjanmaan kehitys - rakennetta, sisältöä ja toimintaa

  • 0

Etelä-Pohjanmaan rakennemalli

Etelä-Pohjanmaan rakennemalli on tulevaisuuteen suuntaava, maakunnan ja kuntien yhteinen maankäyttö- ja aluerakenteen kehittämisstrategia, jolla on kytkentä myös aluekehitykseen. Rakennemalli sisältää kuntien ja muiden tahojen yhteisen näkemyksen maakunnan maankäytön ja kehittämisen periaatteista vuoteen 2040 saakka. Rakennemalli on pohjana maakuntakaavoitukselle, se tukee aluekehittämistä ja sitä voidaan käyttää yleiskaavoituksen pohjana.

Rakennemalli toteuttaa maakuntastrategian visiota ja 200 000 asukkaan väestötavoitetta. Rakennemallissa on tärkeää tunnistaa maakunnan ulkopuolelta tuleva elinvoima ja ne vahvuudet, joilla on kansainvälistä ja kansallista merkitystä. Rakennemallissa kuvataan luonnollisesti myös ne maakunnan kannalta merkittävät tekijät, joiden elinvoima tulee maakunnan sisältä. Etelä-Pohjanmaan rakennemallin laadinta koostuu kahdesta työvaiheesta: a) tulevaisuuskuvien koostamisesta ja b) varsinaisen rakennemallin laadinnasta. Tulevaisuuskuvien koostamisesta on vastannut Seinäjoen yliopistokeskus ja rakennemallin laatimisesta Sweco ympäristö Oy.

Rakenne

Rakenne on jonkin kokonaisuuden koostumistapa ja -muoto ja sen osien keskinäinen suhde. Maakunnan rakenne liittyy infrastruktuurin verkostoihin, kuten tiestöön ja rakennuksiin, mutta myös yhteisöjen väliseen vuorovaikutukseen ja rooleihin, ja siinä määritellään eri toiminnot ja niiden väliset suhteet. Rakenteen tehtävänä on edistää yhteistyön aikaansaamisessa, liikkumisessa ja toiminnoissa, elämän ja elinkeinoelämän mahdollistajana.

Etelä-Pohjanmaan rakennemalli tuo esiin liikenteen ja logistiikan kehittämistarpeet, jalostuksen keskittymät, Seinäjoen kansainväliset ja kansalliset kasvutarpeet, muut tiiviin asumisen taajamat eli tiivistyvät keskustat ja asumisen laajenemisen sekä tiivistyvät taajamat eli asumisen keskittymisen keskustoihin. Esille tuodaan myös Seinäjoen merkitys valtakunnallisena ja maakunnallisena palvelujen ja matkailun keskuksena sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävänä yrityskeskittymänä. Valtakunnallisesti merkittävät matkailukohteet, Ähtäri, Alavus, Kuortane ja Kauhava on määritelty. Rakennemalli määrittelee myös kansainvälistyvän matkailun vyöhykkeen ja keskeiset virkistys- ja luontovyöhykkeet. Myös maakunnallisesti olennainen liikenteen ja logistiikan vyöhyke, elinkeinoelämän ydinvyöhyke on määritelty.

Sisältö

Sisältö on hieman erilaista kuin rakenne. Sisältö tarkoittaa myös kokonaisuutta, jonka rajaa ympäristöstä jonkinlainen muoto, kehys tai toimintatapa. Ilman rajaavaa muotoa sisältöä ei välttämättä ole havaittavissa. Maakunnan kehittämistyön sisältönä on esimerkiksi ”kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut” -kehittämisteema.

Rakennemallin sisältönä toimivat tulevaisuuskuvatyön neljä tulevaisuuskuvaa: teknologia muuttaa arjen, tehokkuus ennen kaikkea, julkinen sektori kehittäjänä ja yhteisöjen Etelä-Pohjanmaa. Niin ikään sisältöinä ovat kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut, älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät ja uudistuva palvelu- ja elämystuotanto.

Toiminta

Strategisessa suunnittelutyössä on kiinnitetty eniten huomiota informaation keräämiseen ja strategioiden sisältökysymyksiin. Vuorovaikutus toki kuuluu myös suunnitteluun. On havaittu, että suunnittelijat kohtaavat työssään ongelmia, jotka ovat aiheuttaneet tarpeen vuorovaikutteiselle toimintatavalle. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota ongelmaan, joka muodostuu suunnittelijoiden ja niiden välillä, joihin suunnitelmalla pyritään vaikuttamaan. Strategioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa suunnittelijoilta edellytetään informaation keräämisen ja kehityksen suunnan haarukoimisen ohella kykyä kommunikoida, etsiä tavoitteiden yhtymäkohtia ja muokata toimijoiden huomiota.

Toimijoita ei enää mielletä passiivisiksi tarkkailijoiksi vaan toimintaan osallistuviksi. Toimijoiden odotetaan huomaavan, että heidän toiminnallaan on vaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan rakennemallin merkitys perustuu toimijoiden toimintaan. Yritykset, organisaatiot, yhteisöt ja ihmiset toteuttavat omia tavoitteitaan ja asioita, joita rakennemalli mahdollistaa.

Etelä-Pohjanmaan rakennemalliin voi tutustua ja sitä voi kommentoida 10.5.2017 mennessä täällä.

 

Timo Lakso

Maakuntasuunnittelija

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
03 / 10 / 16

Mikä ihmeen Natura-arvio?

  • 0

Luonnon monimuotoisuus on ihmisen olemassaolon elinehto. Se on luontotyyppien, lajien ja geenien kirjoa, jonka sivutuotteena syntyy ihmiselle elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Luonnon monimuotoisuus nähdään usein myös itsessään arvokkaana, riippumatta ihmiselle siitä koituvista hyödyistä.

Euroopan Unioni on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen. Yksi keskeisimmistä keinoista tässä työssä on koko Euroopan laajuinen Natura 2000 -alueiden muodostama suojelualueverkosto. Verkostolla suojellaan Euroopan Unionin tärkeäksi katsomia lajeja ja luontotyyppejä.

Suojelualueen perustaminen ei kuitenkaan ole mikään luontoarvojen säilymisen automaatti. Muutokset ympäristön maankäytössä voivat vaikuttaa suojelualueen luontoarvoihin yllättävälläkin tavalla. Muutosprosessit eivät välttämättä ilmene suoraviivaisesti ja lyhyellä aikavälillä, vaan ne voivat nakertaa suojeluarvoja myös monimutkaisten ekologisten vuorovaikutusten välityksellä ja jopa kymmenien vuosien aikajänteellä. Vaikutusten alueellinen ulottuvuus vaihtelee ihmistoiminnan laadusta ja alueen suojeluperusteista riippuen hyvinkin suuresti välittömästä läheisyydestä aina useisiin kilometreihin saakka.

Ihmistoiminnan vaikutusten alueellisen ulottuvuuden merkittävän vaihtelun vuoksi suojavyöhykkeiden luominen suojelualueiden ympärille ei ole mielekästä, vaan tarpeettomiin maankäytön rajoituksiin johtavaa. Toisaalta suojelualue, jonka luontoarvot turmeltuvat, ei enää voi täyttää sille asetettua tarkoitusta luonnon monimuotoisuuden suojelussa ainakaan täydessä mittakaavassa. Koska Natura-alueiden suojeluun on käytetty yhteiskunnan varoja, yhteisten resurssien viisaan käytön varmistamiseksi onkin tärkeä huolehtia siitä, että Natura-alueiden luonnonarvoja ei ihmistoiminnalla merkittävästi heikennetä.

Euroopan Unionin luonto- ja lintudirektiiviin sisältyy velvollisuus arvioida hankkeen vaikutukset suojelualueen suojelun perusteena oleviin lajeihin ja luontotyyppeihin silloin, kun ei voida ennakolta sulkea pois mahdollisuutta toiminnan suojeluarvoja merkittävästi heikentävästä vaikutuksesta. Suomessa tämä arviointivelvollisuus on lainsäädännössä toteutettu luonnonsuojelulain 65 §:n Natura-vaikutusten arviointivelvollisuudella, mikä koskee kaikkia hankkeita ja suunnitelmia. Arvioinnissa on osoitettava, että hanke tai suunnitelma ei merkittävästi heikennä Natura-alueen suojelun perusteena olevia lajeja tai luontotyyppejä.

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on osoittaa 15 000 hehtaaria uutta turvetuotantopinta-alaa. Koska alueiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös teknis-taloudellisia seikkoja, osa alueista sijoittuu Natura-alueiden läheisyyteen. Sijoittuminen Natura-alueen läheisyyteen ei kuitenkaan ole tae luonnonarvoja merkittävästi heikentävästä vaikutuksesta.

Lähitulevaisuudessa laadittavalla kaavan Natura-vaikutusten arvioinnilla varmistetaan kaavaprosessin lainmukaisuuden ohella luonnon monimuotoisuuden säilyminen turvetuotantoalueiden läheisillä Natura-alueilla. Etelä-Pohjanmaan maakunnalla on etenkin suoluonnon säilyttämisessä eurooppalaisittain merkittävä rooli, sillä suomaakuntana merkittävä osa Natura-alueista on soita.

 

Liisa Karhu
Ympäristösuunnittelija 

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös