14 / 08 / 19

Miksi taas Seinäjoelle?

Otsikko on lainaus heinäkuun lopun Maaseudun Tulevaisuuden kolumnista. Siinä PTT:n tutkija kummastelee, miksi hallitusohjelmaan on kirjattu eläinsuojeluasiamiehen viran perustaminen juuri Seinäjoelle.

Kolumnisti pitää virkaa tärkeänä. Hän myöntää Seinäjoen olevan keskeisellä paikalla niin maatalouden kuin elintarviketaloudenkin näkökulmasta.

Suurin huoli näyttää olevan se, että hallintotyön sijoittuessa pääasiassa Helsinkiin pitäisi asiamiehen virkakin sijoittaa sinne. Lisäksi tutkija aprikoi, ”löytyykö Etelä-Pohjanmaalta yhtä päteviä hakijoita kuin Helsingistä – vai halutaanko valita pikemminkin sopiva”.

Eteläpohjalaisesta näkövinkkelistä kolumnin pohdinta tuntuu oudolta. Samanlaista keskustelua on kyllä käyty ennemminkin, kun valtion toimintoja on yritetty siirtää Helsingistä muualle Suomeen.

Valtion työpaikat ovat jo pitkään keskittyneet pääkaupunkiseudulle, ja muu maa on niitä menettänyt. Alueellistamistoimilla on yritetty kääntää virtaa toiseen suuntaan, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.

Maaseutuviraston, nykynimellään Ruokavirasto, perustaminen Seinäjoelle taitaa olla suurin yksittäinen alueellistamispäätös. Sen alkutaipaleella pelättiin, miten virasto pystyy toimimaan periferiassa ja saadaanko työntekijöitä.

Vaan onpa virasto pystyyn saatu, on löytynyt päteviä osaajia sitä hoitamaan ja toiminta on tehokkuudessaan EU:n kärkeä.

MT:n kolumnistin epäily pätevien hakijoiden puutteesta kielii siitä, että ainoana muuttosuuntana nähdään siirtyminen alueilta Helsingin humuun. Eihän Rinteen hallitus ole kuitenkaan linjannut, että hakijan olisi oltava Etelä-Pohjanmaalta. Hakea voi vaikka Suomen rajojen ulkopuolelta.

On totta, että muuttovirta on vienyt viime vuosikymmeninä väkeä maakunnista etelän keskuksiin. Mutta koko ajan on ollut tulijoita myös toiseen suuntaan.

Kun Etelä-Pohjanmaalla on tarjolla paikkoja korkeakoulutetuille, hakijoita on ollut paljon. Suurin haaste on saada lisää tällaisia työpaikkoja. Hidasteena on myös työpaikan löytäminen kahdelle koulutetulle; muuttopäätös kun monasti koskee myös läheisiä.

Seinäjoen ja koko maakunnan on yhteisesti ponnisteltava sen eteen, että alueemme on houkutteleva niin paluumuuttajille kuin muualta tuleville. Ei riitä, että me eteläpohjalaiset tiedämme, että täällä voi elää hyvää ja täyttä elämää.

 

Asko Peltola
Maakuntajohtaja

 

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös