11 / 12 / 19

Mistä kaikesta onkaan EU:ssa kyse?

Joulukuun alusta virkaan astunut Ursula von der Leyenin komissio aloittaa ja asettaa tavoitteensa kovin erilaisessa ympäristössä verrattuna edeltäjänsä Jean-Claude Junckerin aikakauteen. Kun edellinen komissio aloitti viisivuotiskautensa marraskuussa 2014, olivat Eurooppaa muokanneet Krimin miehitys ja pakolaiskriisi vasta muotoutumassa.

Eurooppalaisen kehityksen huomio oli vaikeasta taantumasta toipuvan talouden nostamisessa takaisin jaloilleen. Komission painopisteet keskittyivät vahvasti eurooppalaisen talouden ja työllisyyden kohottamiseen sekä yhdessä rintamassa toimimiseen kilpailussa nousevia Kiinan ja Yhdysvaltain talouksia vastaan.

Kesäkuussa 2016 Iso-Britannia aloitti erkaantuminen eurooppalaisen yhteistyön piiristä, ja 2015 Pariisin ilmastosopimus sekä seurannut Yhdysvaltain irtautuminen nostivat vihreän liikkeen huolet ilmastosta keskustelun kärkeen. Vahvan yhteistyön ajanjakson jälkeen mantereella oli edessään vaivihkaa levottomampi ilmapiiri, jossa yhteistyö ja keskinäiset sopimukset ovat joutuneet tulikokeeseen. Kun Juncker marraskuussa 2019 teki tiliä saavutuksistaan, kertoi talouden kärjillä kauteen lähtenyt puheenjohtaja kovista saavutuksista. Junckerin mukaan komissio loi 1,1 miljoonaa työpaikkaa investointirahaston kautta ja tavoite vakaan kasvun uralle palaamisesta toteutui.

Junckerin komission perintönä jäi niin ikää elämään ajatus EU:n roolista ”suurena suurissa asioissa ja pienenä pienissä asioissa”. Roolin pienentäminen pienissä asioissa toteutui kauden aikana, kun lainsäädäntöehdotuksia annettiin lopulta yli 80 prosenttia aikaisempaa vähemmän. Uusiin suuriin kysymyksiin vastaaminen onkin von der Leyenin päätavoitteita.

Uuden komission alkumetreillä ohjelmat ovat vielä esittelyvaiheessa. Komissio peräänkuuluttaa kunnianhimoisuutta – ilmastoasiat, digitaaliset palvelut, sääntelyn kehittäminen, vahvempi maailmanpoliittinen rooli ja ihmisiä tasapainosesti kohteleva talous ovat työlistan kärkitavoitteita.

Yhteistyötä koetelleet sisäiset ongelmat ovat samalla pakottaneet kohdistamaan kunnianhimoa myös peruskysymyksiin: minkä vuoksi eurooppalaista yhteistyötä oikeastaan tehdään ja kuinka tehty työ nauttii jäsenmaiden kansalaisten luottamusta?

Eurooppalaisen demokratian kehitystä voidaan lähestyä kahta kautta. Ensimmäisenä on sen työn näkyväksi tekeminen, jota Brysselissä tehdään. Kysymys on siitä, kuinka kansalaiset voivat osallistua suoremmin ja vahvemmin päätöksenteon ja painopisteiden valmisteluun ja kuinka estetään sudenkuoppia, joilla valta keskittyy liiaksi virkakoneistolle. Kyse on myös siitä, kuinka demokraattiset osallistumismahdollisuudet voidaan turvata ulkopuolelta kohdistuvalta häirinnältä.

Toinen puoli on täällä lakeuksilla, jossa elämänpiiri ei voisi juuri kauempana Brysselistä olla. Kun instituution toimintaa seuraa päivittäin, on sinänsä helppoa samaistua eurooppakeskustelun yksityiskohtiin. Kyse on kuitenkin loppujen lopuksi sen perustelemisessa, mitä eteläpohjalainen on tästä yhteistyöstä hyötynyt ja miksi siinä kannattaa olla mukana. Tällöin täytyy olla aidosti näkyvää se, mihin EU-rahoitus on alueellamme vaikuttanut, mihin rahoitus ohjautuu ja mitä kaikkea sillä on saatu aikaan. Tässä onkin työtä, jossa niin viranomaisilla, EU-tiedotuksella, maakunnan liitolla kuin hanketoimijoillakin on oma näytönpaikkansa. Mistä kaikesta onkaan EU:ssa kyse?

Matias Juupaluoma
Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskus

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös