15 / 05 / 19

Näkymättömästä näkyväksi

  • 0

Etelä-Pohjanmaa on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön pilotissa, jossa kehitetään kulttuuria koskevan tiedon saatavuutta, ymmärrettävyyttä ja kattavuutta.

Millainen on Etelä-Pohjanmaan kulttuurikentän tilanne muihin maakuntiin verrattuna? Millaista tietoa tilastoista saa ja mitä se kertoo? Millaista tietoa kulttuurikenttä tarvitsee päätöksentekijöille, lobbaamiseen tai suunnitteluun, kun sisältöinä ovat esimerkiksi kulttuurin rahoitus, luovien alojen kehittäminen tai kulttuurihyvinvointi? Mitä ja miten pitäisi kehittää, jotta siitä olisi hyötyä?

Juuri pidetyssä työpajassa tarkastelimme työskentelyyn tuotettua aineistoa ja pääsimme vertaamaan maakunnan kulttuuritilastoja muihin maakuntiin ja koko maan keskiarvoon. Hämmennystä herättivät suuret erot maakuntien kesken. Etelä-Pohjanmaa, joka kulttuuritarjonnaltaan on rikas ja monipuolinen, näyttäytyy harvinaisen vaatimattomin luvuin aineistossa. Muihin maakuntiin verrattuna saamme vähemmän opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiä valtionosuuksia, harkinnanvaraisia avustuksia ja Taiteen edistämiskeskuksen apurahoja. Vaikka maakunnassa on suuria ja valtakunnallisesti merkittäviä tapahtumia runsaasti, jäämme jälkeen jopa niiden kävijämäärien seurannassa, kun seurantaa tehdään vain Finland Festivals -ketjun tapahtumista. Lisäksi kuntien kulttuuritoimen nettokustannukset ovat vuosikausia olleet samalla tasolla, reilusti alle valtakunnallisen keskiarvon.

Mistä tämä johtuu? Kävimme maakunnan kulttuuriväen kanssa työpajassa monelta kantilta lävitse näitä kysymyksiä. Kysymysten tulva oli valtava. Pohdimme, eikö maakuntamme kuntien, järjestöjen, taitelijoiden ja organisaatioiden aktiivista toimintaa tunneta päätöksiä tekevien tahojen ytimessä? Emmekö viesti tarpeeksi ja yhteisenä rintamana esimerkiksi monipuolisesta tarjonnastamme, taiteilijoistamme, harrastusmahdollisuuksista ja toiminnasta hyvinvoinnin edistämiseksi?  Osaammeko verkostoitua, oppia muilta ja jakaa omaa osaamistamme? Emmekö hae avustuksia toimintaamme?  Puuttuuko kulttuurilta puolesta puhujat päätöksentekijöiden keskuudessa? Onko niin, että eteläpohjalaiset kustantavat itse ne toimenpiteet ja tehtävät, joihin muut maakunnat hakevat ja saavat avustuksia?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on oikealla asialla. Tällä hetkellä kulttuurin tilastoja löytyy lähes 40 erilaisesta lähteestä. Valtakunnallisesti on linjattava ja luotava järkevät tavat seurattavista ja tilastoitavista asioista siten, että maakunnat ja kunnat voivat hyödyntää tietoa myös niiden omaan kehittämistyöhön. Tiedon visualisoinnilla on lisäksi tärkeä tehtävä tiedon omaksumisessa.  Suomessa alueiden välillä on suuria eroja kulttuuripalveluiden tuottamisessa ja saatavuudessa. Toivottavasti tulevaisuudessa voidaan aluetiedon tuottaman aineiston avulla kohdentaa resursseja tarpeiden mukaan nykyistä paremmin sekä lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja tasa-arvoa eri puolilla Suomea. Etelä-Pohjanmaan on myös nostettava kulttuuriprofiiliaan. Haettava aktiivisesti rahoitusta eri lähteistä, toimittava yhteistyössä maakunnan sisällä, viestittävä onnistumisista ja lisättävä yhteistyötä monialaisesti. Maakunnan vetovoima tarvitsee alueen elinvoiman säilyttämiseksi vahvaa panostusta kulttuuriin.

Eteläpohjalainen kulttuuri ansaitsee tulla näkymättömästä näkyväksi myös tilastoissa!


Marjatta Eväsoja
Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös