19 / 12 / 18

Onko Etelä-Pohjanmaa valmis globaaleille osaajille?

  • 0

Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa lokakuun alussa alkanut Globaalit osaajat -hanke selvittää, mitkä valmiudet Etelä-Pohjanmaalla on ottaa vastaan työperäisiä maahanmuuttajia. Paikalliset ja maanlaajuiset strategiat ja linjaukset huutavat kansainvälisen työvoiman tarvetta, mutta korkean tason ulkomaisia työntekijöitä esimerkiksi Seinäjoella ei vielä paljon ole. Hankkeen tarkoituksena on luoda eteläpohjalainen rekrytointimalli kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi kärkialoille.

Kansainvälinen osaaja voi olla korkeaa osaamista omaava maahanmuuttaja tai suomalainen paluumuuttaja, jolla on kokemusta, asiantuntemusta ja verkostoja ulkomailta. Kansainvälisiä osaajia voivat olla myös opiskelijat, tutkijat, puolisoina Suomeen tulleet tai humanitäärisistä syistä muuttaneet. (Lähde: www.tem.fi, Kysymyksiä ja vastauksia Talent Boostista.)

Itse kuulun suomalaisiin paluumuuttajiin. Vuosi sitten muutin 16 vuoden jälkeen Australiasta synnyinseudulleni takaisin. Etelä-Pohjanmaa on muuttunut hieman muttei niin paljon, etteikö se tuntuisi vielä kodilta. Olen huomannut paljon yhtäläisyyksiä entiseen kotikaupunkiini Adelaideen, joka Australian mittakaavassa on syrjäinen maaseutukaupunki – hiljainen suorittaja, joka viime vuosina on noussut kartalle festivaalikaupunkina. Eikä vain pelkkä kaupunki, vaan koko Etelä-Australian osavaltio on nyt tunnettu taide-, ruoka- ja viinialueena. Tämä ei olisi onnistunut ilman yhteistyötä koko alueen toimijoiden kesken.

Miksi pitäisi?

Teknologiateollisuus arvioi, että vuoteen 2021 mennessä tarvitaan 53 000 uutta tekniikan osaajaa Suomen laajuisesti. Tarpeen luo eläkkeelle jäävien määrä, syntyvyyden lasku ja teknologian kiihtyvä kehitys. Tällaista määrää osaajia on mahdotonta löytää maan sisältä kolmessa vuodessa. Korkeakouluista valmistuu liian vähän osaajia ja usein heillä on valmistumisvaiheessa jo vanhentuneet tiedot. Yrityksiltä vaaditaan siis heti työsuhteen alussa panostusta henkilöstön kouluttamiseen. Eikä puhe ole vain IT-alasta. Koska Etelä-Pohjanmaan kunnista suurin osa on muuttotappiokuntia, osaajia ei kohta löydy tarpeeksi millään alalla tai tasolla. Olen hankkeen aikana törmännyt muutamaan otteeseen kommentteihin, että meillä ei ole tarvetta, paikallisia osaajia on yllin kyllin. Näin voi olla juuri nyt, mutta tilastojen valossa ei ehkä enää viiden vuoden päästä.

”Osaajapula on kasvun este. Tekijöitä tarvitaan nyt kaikkiin tehtäviin, kaikille toimialoille ja kaiken kokoisiin yrityksiin”, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo (Iltasanomat, 20.11.2018).

Investoinnit ja innovaatio seuraavat kansainvälisiä osaajia. Osaajat lisäävät verkostoja ja tuovat uudenlaista näkökulmaa. Olennaista on osaajien tuoma lisäarvo.

Mikä vetää, mikä työntää?

Kilpailu osaajista on kova – maakunnan houkuttelevuus ja tunnettuus maailmalla on pieni. Avaruutta löytyy, mutta riittääkö tekemistä? Voiko se avaruus jopa pelottaa isoissa kaupungeissa asuvia? Itse paluumuuttajana koen Etelä-Pohjanmaan vahvuuksina turvallisuuden, yhteisöllisyyden ja luonnon. Suomeen takaisin minut houkutteli perheen lisäksi infrastruktuuri – koulut ja terveydenhuolto. Täällä on hyvä ja helppo kasvattaa perhe. Perheemme henkilökohtainen suosikki on ilmainen kouluruoka! Hyvästi vetiset voileivät! Tässä on jo paljon palikoita positiivisen mielikuvan rakentamiseen.

Perinteisesti Etelä-Pohjanmaalla vaatimattomuus ei kaunista. Rummutetaan lisää tätä hienoa maakuntaamme mediassa ja maailmalla!

Minkä pitää muuttua?

Asenteet: Säälle emme voi mitään, mutta miten on asenteiden ja ennakkoluulojen laita? Näistäkin asioista pitää pystyä puhumaan. Hiljattain julkaistun EU-tutkimuksen mukaan Suomi on Euroopan rasistisin maa. Historiamme ensin Ruotsin ja sitten Venäjän vallan alla tarjoaa osaltaan varmasti syitä muukalaisvastaisuuteen. Suomalaisuus ei noiden satojen vuosien aikana kuitenkaan kadonnut minnekään – todennäköisesti se vahvistui. Kansainväliset osaajat eivät ole tulossa tänne sankoin joukoin ottamaan valtaa meiltä pois, vaan he auttavat Suomea kasvuun ja rikastuttavat kulttuuria uusilla ideoilla.

Kielen pelko: Kiitos erinomaisen ja maineikkaan koulujärjestelmämme ja kansan matkustusinnon Suomella on hyvin kielitaitoinen väestö. Tärkeintä ei ole kielioppi, vaan ujouden unohtaminen ja uskallus kokeilla. Jos tuntuu, että vieras kieli on vähän ruosteessa, niin kannattaa vilkaista kansanopiston ja paikallisten yritysten tarjonta. Varsinkin keskustelutaitoihin keskittyvät kurssit kasvattavat rohkeutta!

Viestintä: Yhteiskunnan rakenteet ovat kunnossa, mutta niistä pitää osata kertoa konkreettisin esimerkein. Verotus on korkea, mutta mitä kaikkea sillä saa – se ei ole maailmalla laajasti tiedossa. Ilmainen koulutus loppuun asti on harvinainen etuoikeus. Monissa maissa täytyy syntyä rikkaaseen perheeseen, että on mahdollisuus opiskella niin korkealle kuin haluaa ja kykenee. Suomessa ei myöskään ole väliä, missä se koulu sijaitsee. Esimerkiksi Australiassa valitaan usein asuinpaikka sen mukaan, että voidaan varmasti lähettää lapset kaupungin parhaisiin julkisiin kouluihin.

Yhteistyö: Etelä-Pohjanmaa on Globaalit osaajat -hankkeen myötä kutsuttu mukaan kansalliseen Talent Boost -ohjelmaan houkuttelemaan yhdessä ulkomaalaisia työntekijöitä Suomeen. Kuulutan tätä yhteistyötä myös maakunnan sisällä. Unohdetaan ne kuntarajat ja toimitaan vaihteeksi reilusti yhdessä alueen kaikkien toimijoiden kanssa. Kansainvälisyyden osa-alueisiin keskittyviä projekteja on lukuisa määrä, mutta monet eivät ole tietoisia toisistaan.

Älykkyyttä on kyky sopeutua muutokseen. Tehdään yhdessä Etelä-Pohjanmaasta ”Älykäs maakunta”.

Kuulisin mielelläni tänne palanneilta tai muualta tulleilta, mikä Seinäjoessa ja Etelä-Pohjanmaassa viehättää.

Terhi Lake
projektipäällikkö
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
puh. 0408300319,
terhi.lake@seamk.fi

 

 

 

 

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös