12 / 12 / 18

Sopisi muillekin maakunnille

  • 0

Valtioneuvoston kanslian julkaisemana on 28.9.2018 ilmestynyt raportti Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa (HYVINSIVI). Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä sekä MDI Public Oy:n ja Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian toteuttamassa TEAS-selvityksessä tarkastellaan vaihtoehtoja ja tuotetaan kuvauksia hyvinä pidetyistä toimintamalleista palveluintegraation näkökulmasta.

Selvityksessä tavoitteena on ollut perehtyä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalojen sekä kuntien ja maakunnallisten toimijoiden välisiin yhdyspintoihin aikaisempaa maakuntauudistuksen valmistelutyötä syvemmin. Tämän lisäksi selvityksessä on kartoitettu olemassa olevia hyviä toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää uusien yhteistyökäytäntöjen kehittämiseksi ja maakuntauudistuksen tavoitteiden edistämiseksi. Tarkastelun kohteena ovat 1) hyvinvoinnin yhdyspinnat, 2) kulttuurin yhdyspinnat, 3) liikunnan ja alueellisten liikuntaneuvostojen yhdyspinnat, 4) opiskeluhuollon yhdyspinnat, 5) Ohjaamo sekä 6) allianssimalli.

Yhteistyön tekemisen tavat poikkeavat toisistaan eri maakunnissa ja kunnissa. Selvityksessä tarkastellut tapausesimerkit edustavat edistyksellisiksi tunnistettuja eri toimijoiden välisen yhteistyön organisoitumisen tapoja, eikä tarkoituksena ole muodostaa kokonaiskuvaa kaikista käytössä olevista yhteistyön tekemisen tavoista. Tuotettu tieto tukee toimivien yhteistyön toimintamallien muotoilua sekä asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palvelukokonaisuuksien kehittämistä osana maakuntalain ja aluekehittämis- ja kasvupalvelulain myötä tapahtuvia muutoksia.

Etelä-Pohjanmaan malli kulttuurin kehittämisessä

Kulttuurin yhdyspintojen osalta selvityksessä esitellään kulttuurin kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla ja kulttuurihyvinvoinnin kehittämistyö Pirkanmaalla. Raportissa Etelä-Pohjanmaan nykyistä toimintatapaa kulttuurin kehittämistyössä pidetään hyvänä ja mallin arvioidaan toimivan muissakin maakunnissa. Vastaavanlaista kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen perustuvaa työskentelytapaa suositellaan myös muille maakunnille.

Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen kulttuurin kehittämistyön mallissa kulttuuriin liittyvät tehtävät ja palvelut ymmärretään laajemmin kuin monessa maakunnassa. Kulttuuriin panostamalla katsotaan voitavan edistää sekä asukkaiden hyvinvointia että laajemmin koko alueen kehitystä.

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyötä pidetään suunnitelmallisena ja tavoitteellisena ja kulttuurilautakunta antaa päätöksillään kehykset ja selkärangan maakunnalliselle kulttuurin kehittämistyölle.

Raportin mukaan kulttuurilla tulee olla tärkeä rooli elinvoiman, kilpailukyvyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sivistyksessä. Uusia maakuntia rakennettaessa Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyön malli toimisi selvityksen mukaan myös muissa maakunnissa.

Usein ajattelemme, että työ, jota teemme koituu omaksi iloksemme ja hyödyttää vain omaa aluettamme. On hienoa, että Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyö on valittu edistyneeksi toimintatavaksi, jota tutkimuksessa selvitettiin. Tulos on kannaltamme mairitteleva ja voimme aidosti olla ylpeitä tähänastisesta yhteistyöstä. 

Lähtökohtana monialainen yhteistyö

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämistyön lähtökohtana on ollut yhteistyön rakentaminen ympäröivien kuntien, päättäjien ja sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä on syytä tulevaisuudessakin vaalia ja jatkaa, sillä kulttuurin toimijat ja kulttuuripalveluiden käyttäjät ovat kuntien asukkaita.

Haasteiden ja kehittämiskohteiden lista on hyvästä tuloksesta huolimatta pitkä.

Kulttuurin kehittämisen organisoituminen Etelä-Pohjanmaalla uuden maakuntaorganisaation sisällä on vielä vailla lopullista pohdintaa. Maakunta- ja sote-uudistusta koskevien kansallisten päätösten synnyttyä ratkottavaksi tulee monta kysymystä. Miten kulttuuri nivoutuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen alueellamme? Miten tärkeäksi koetaan kulttuuriympäristöön ja kulttuuriperintöön liittyvät kysymykset? Entäpä kansainvälistymiseen liittyvä toiminta, kulttuurimatkailu ja luovan alan yritystoiminta? Nähdäänkö kulttuurille tarpeelliseksi oman lautakunnan tai muun toimielimen perustaminen jatkossa? Kehitämmekö edelleen Etelä-Pohjanmaan mallia ja otammeko sen uudessa maakunnassa käyttöön?

Joka tapauksessa monialaista yhteistyötä tarvitaan jatkossakin. Aluekehittämisen näkökulmasta kulttuurilla on sekä pito- että vetovoimaa.


Marjatta Eväsoja
Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja

 

Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa (HYVINSIVI) -raportti löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-609-6

0 kommenttia
26 / 09 / 18

Uudistuminen - mitä se on?

  • 0

Uudistuminen organisaatiotasolla on monitahoinen ilmiö. Siihen liittyy uudistumisen tarpeita, motiiveja ja jopa velvoitteita uudistua. Organisaatio toimii jäsentensä - ihmisten kautta ja siksi uudistuminen koskettaa kaikkia organisaation jäseniä. Uudistumisesta tulee siis myös osa jokaisen organisaatiossa työskentelevän yksilön tarinaa ja elämänkokemusta.

Usein kuulee sanonnan ”uudistu tai kuole”, mikä sinällään on paljolti totta nykymaailmassa. Uudistumisen lähtökohta ei kuitenkaan voi olla yleismaailmallinen hokema vaan tarpeet on löydettävä syvemmältä. Mikä on organisaation olemassaolon perusta ja tarkoitus, mitä se tekee ja miksi se on perustettu. Miten se tekee asioita, miten se on tehnyt ja miten niitä pitäisi tehdä tulevaisuudessa ja millaisilla resursseilla ja millaisilla välineillä. Voidaan myös kysyä, onko alkuperäinen toiminnan tarkoitus enää relevantti, onko toimintaympäristö ja kohderyhmä muuttunut jne.

Sinällään uudistuminen ei koskaan ole itsetarkoitus vaan se on ilmaus sille, että halutaan tehdä asioita paremmin ja tavoitteita paremmin palvellen. Uudistumisen tulee olla suunnitelmallista, harkittua ja sen onnistuminen edellyttää kaikkien sitoutumista sekä luottamusta. Päämäärät tulee asettaa mahdollisimman selkeästi ja realistisesti, jotta niihin voi sitoutua ja jotta voidaan luoda uskottava sekä toteuttamiskelpoinen polku uuteen toimintamalliin.

Matkalla uudistumiseen pitää olla myös valmis reivaamaan purjeita uuteen suuntaan. Uudistumisen tulee olla reaktiivista eikä se voi palvella toisarvoisia motiiveja. Uudistuminen on matka tulevaisuuteen, mutta on hyvä muistaa, että vanhan päältä on helpompi ponnistaa kuin haroa tyhjänpäältä vauhtia. Vanha ei saa kuitenkaan jäädä sellaisenaan roikkumaan mukana vaan sekin on saatava uusiutumisen imuun.

Hyvä uudistuminen on kuin ”paluu tulevaisuuteen”, käydään kurkkaamassa miltä siellä näyttää ja palataan entiseen rakentamaan parempaa tulevaisuutta.


Jari Iso-Koivisto
Hallintojohtaja

0 kommenttia
15 / 08 / 18

Maali siirtyy, mennäänkö maitohapoille

  • 0

Katsoin viime viikolla Berliinissä pidettyjen yleisurheilun EM -kisojen miesten 400 metrin finaalia. Kamppailua seuratessa tuli mieleen, että miltäköhän kilpailijoilta tuntuisi, jos loppusuoran auetessa kisojen jury ilmoittaisi, että tämä olikin muuten 800 metrin kisa. Niin että pinkokaa vain yksi kierros lisää, ja jos jaksatte samaa vauhtia, niin voitte juosta vaikka uuden maailmanennätyksen. Moni varmasti löisi leikin kesken ja vähintäänkin yhtä moni alkaisi juosta lenkkivauhtia. Vain hölmöimmät vetäisivät täysillä eteenpäin maitohappojen jyllätessä lihaksissa ja tajunnan hämärtyessä, semminkin kun enää ei olisi mitään takeita siitä, siirtäisikö jury maalia uudelleen vai keskeyttäisikö se koko kilpailun jo 600 metrin kohdalla.

Tunne oli jokseenkin samanlainen, kun 27.6. pääministeri antoi ilmoituksen maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulon siirtymisestä alkamaan 1.1.2021. Väistämättä mieleen nousi kysymyksiä, että lopetetaanko juokseminen tähän paikkaan, aletaanko lönköttelemään, vai vedetäänkö edelleen täysillä tietämättä varmuudella kuinka pitkään ja mihin suuntaan lopulta pitää juosta.

Kirjoitin blogissani helmikuussa, että nyt ollaan jo takakaarteessa. Lupasin myös, että loppusuoralle tullaan ampaisemaan vielä vereksin voimin. Ilmoitus maalin siirtymisestä ja uudelle ratakierrokselle lähtemisestä vaatii nyt kuitenkin jäljellä olevien voimien uudelleen arviointia. Loppukiriä pitää säästellä ja siirtyä pitämään yllä sopivaa matkavauhtia. Valmistelutyötä ei voi eikä kannata kuitenkaan kokonaan himmata, vaan  uudistusta on vietävä eteenpäin tarvittaessa vaikka asettamalla sille ihan oman maalin.

Ennen muuta valmennusjohdolta (lue hallitukselta) vaaditaan nyt lisää urheilujuomaa ja kannustusta, että juoksijoilta ei lopu puhti ennen maaliviivaa. Epäilen, että tulemme kuitenkin näkemään joitakin keskeyttämisiä ja jopa lajin vaihtoja. Matkan pidentäminen tuskin paljon auttaa niitäkään, jotka ovat jo jääneet muista jälkeen.

Onneksi lämmin kesä on pitänyt lihakset vetreinä.

Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
21 / 06 / 18

Remontille tarvetta

  • 0

Meillä on mukava talo. Onhan sillä jo ikää, mutta kyllä siellä asua kelpaa. Seinät suojana, riittävästi tilaa ja perusasiat kunnossa.

Vaikka elämä reilassa onkin, ainakin päällisin puolin, tulevaisuus on ruvennut arveluttamaan. Pystymmekö asumaan tässä huushollissa vielä kymmenenkin vuoden kuluttua?

Perustukset ovat pitävät, jo vuosikymmenten takaa. Seinät suorassa, joskin aikojen saatossa rakennukseen on lisäilty kaikenlaista. Ja onhan se aika sokkeloinen, joskus on jopa hankala löytää huoneesta toiseen.

Kyselimme neuvoja asiantuntijoilta. He tutkivat talomme katosta lattiaan. Mittailivat, testailivat ja tuumailivat.

Ensimmäiset arviot näyttivät ihan hyviltä. Perusteellisempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että nykyisellä mallilla ei voida enää pitkään jatkaa. Ehkä kymmenkunta vuotta pärjättäisiin, mutta sitten voisi olla yllättävän suuri remontti edessä.

Aikamme tuumailtuamme tulimme siihen tulokseen, että peruskorjausta tarvitaan.

Naapurimme ihmettelivät, että kannattaako toimivaa ruveta korjailemaan. Siitä on vaivaa ja kustannuksia. Ettekö pärjäisi nykymallilla?

Tähän totesimme, että kyllä tämä meidän aikamme voisi kestää, mutta me haluamme katsella elämää vähän pidemmällä sihdillä. Arvelimme, että lapsemmekin saattavat olla tästä rakennuksesta kiinnostuneita.

Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Ensin teimme suunnitelmia: raivataan turhat väliseinät, parannetaan tekniikkaa, avarretaan rakenteita ja jätetään tilaa myös uusille ideoille.

Oman haasteensa toivat muut talossamme asujat. Monet olivat sitä mieltä, että uudistaminen on turhaa. Nykyinen kunto piisaisi vallan mainiosti. Enemmistö kuitenkin kallistui sille kannalle, että nyt pitää rohkeasti tehdä päätöksiä ja pistää rakennus kuntoon.

Seuraavaksi päästiin varsinaiseen remonttiin. Vanhaa purkaessa tulee usein yllätyksiä, niin nytkin. Aikaa alkoi mennä enemmän kuin alun perin kaavailtiin. Takarajoja on jouduttu venyttämään, ja monen kärsivällisyys on koetuksella.

Kyllähän tästä epämukavuutta aiheutuu. Emmekä vieläkään ole aivan varmoja, miten kauan remontti kestää. Mutta mitä pidemmälle työ on edennyt, sitä varmempia olemme ratkaisumme oikeellisuudesta.

Purnaajiakin toki vielä löytyy, niin kuin aina. Emme silti halua antaa periksi. Maailman muuttuessa on rohjettava tarttua uusiin ratkaisuihin.

Myös kustannuksia olemme puntaroineet. Maksaahan tämä ruljanssi. Mutta olemme päättäneet hoitaa talomme itse kuntoon emmekä vain jättää perikunnalle velkataakkaa. Jotenkin on lohdullisempi mieli, kun tietää tehneensä edes oman osansa tulevien polvien hyvän elämän takaamiseksi.

Jaa että mistäkö tämä talo löytyy? Kaikkihan sen tunnemme, upea pytinki ja siinä neljä kirjainta katolla: SOTE.

*****
Kiitos kaikille tähänastisessa remontissa mukana olleille. Nyt on aika hengähtää ja nauttia Suomen suven suloisuudesta.

Aurinkoista kesää ja virkistävää loma-aikaa jokahittelle!

Asko Peltola
Valmistelujohtaja

 

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin uusiep.fi-verkkosivuston blogissa.

0 kommenttia
18 / 06 / 18

Palvelujen saatavuus on saavutus

  • 0

Maakuntauudistus mullistaa palvelujen tuottamisen tavat ja rakenteet. Nykyisessä maailmassa kuntapohjainen palvelurakenne on rakenteeltaan vakaa ja hitaasti muuttuva. Tulevassa maailmassa palvelut todennäköisesti syntyvät, häviävät ja muuttavat muotoaan markkinoiden kehityksen ja kysynnän mukaan kiihtyvällä tahdilla. Kaikkinaiset pyrkimykset sementoida palvelurakenne hallinnollisilla päätöksillä tulevat markkinoiden avautumisen myötä kohtaamaan suuria paineita. Parhaimmillaan uusi dynamiikka tarkoittaa tehokkaampaa ja kysyntään paremmin vastaavaa palvelurakennetta. Pahimmillaan ohuemman kysynnän alueilla palvelujen tarjonta heikkenee ja etääntyy entisestään. Vastaavasti suuren kysynnän alueilla markkinat voivat ylikuumentua ja voi syntyä epätervettä kilpailua. Toivottavasti löydämme maakunnassa tasapainon tässäkin asiassa.

Maakunnan rakenne on palvelujen saavutettavuuden suhteen edullinen. Lähes jokaisen kotipihalta on vähintään seututasoiseen keskukseen ajallisesti alle 30 minuutin matka. Ongelmana on, että hyvä tilanne koskee vain autollisia kotitalouksia. Autottomilla, joita niitäkin on lukuisia, tilanne on toinen. Vaikeaa tilannetta kärjistää maakunnan julkisen liikenteen toimimattomuus.

Asukkaiden liikkuminen onkin Etelä-Pohjanmaalla turvattu taksien avulla. Siitä on muodostunut tärkein ja euromääräisesti kallein julkisen liikenteen muoto. Etelä-Pohjanmaalla kuntien ylläpitämien oppilaskuljetusten sekä sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten kustannukset ovat nousseet nopeasti yli 20 miljoonaan euroon vuodessa. Näiden kuljetuspalveluiden piirissä on Etelä-Pohjanmaan alueella kaikkiaan lähes 10 000 henkilöä, mikä vastaa noin 5 prosenttia maakunnan kokonaisväestöstä. Mahdollisuus liikkumiseen on kansalaisen perusoikeus, eikä sitä pidä rajoittaa. Järkevöittäminen ei kuitenkaan liene kiellettyä. Yksi tulevan maakunnan merkittävä tehtävä onkin järjestää asukkailleen taloudelliset ja toimivat kuljetuspalvelut. Tähän mahdollisuuteen onkin jo tartuttu ja kuljetuspalvelujen ongelmia ratkotaan mm. monikansallisen MAMBA-hankkeen avulla. 

Ensi vuosikymmenellä tulemme siis näkemään uusiutuvan palvelurakenteen yhdistettynä uudenlaisiin liikkuviin palveluihin ja uusiin tapoihin kuljettaa ihmiset palvelujen ääreen. Matkalla tulee varmasti monenlaisia kömmähdyksiä, mutta niistä on kyettävä ottamaan opiksi. Tässäkin pätee vanha viisaus: ”Jos ei tee mitään, ei tee myöskään virheitä”. Paikalleen ei voi jäädä, vaan liikkeelle on lähdettävä yrityksen ja erehdyksen kautta viisastuen kohti parempia palveluja ja kilpailukykyisempää maakuntaa.


Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
06 / 03 / 18

#uusiep: Kohti lapset, nuoret ja perheet huomioivaa maakuntaa

  • 0

Pienentyvät lapsi-ikäluokat herättävät huolta, samoin lasten ja nuorten eriarvoistumiskehitys. Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta osalla ongelmat kasaantuvat ja syvenevät. Myös oppimistuloksissa on todettu olevan eroja muun muassa tyttöjen ja poikien välillä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin merkitys koko yhteiskunnan kestävän kehityksen näkökulmasta on tiedostettu ja siihen on haluttu panostaa mahdollistamalla jokaisessa maakunnassa toteutettava Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelma LAPE.  Sen tavoitteena tuoda palvelut lähelle, osaksi lasten, nuorten ja perheiden arjen ympäristöjä ja uudistaa niiden sisältöjä vastaamaan nykyistä paremmin muuttuviin ja yksilöllisiin palvelutarpeisiin.

Osana LAPE-muutosohjelmaa on eri ministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton toimesta toteutettu selvitys ”Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi”. Se sisältää esityksen lapsi, nuoriso ja perhepolitiikkaa koordinoivan kansallisen Lapsi ja perhestrategian laatimisesta. Strategia toimisi YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen toimeenpanon sekä lapsi, nuoriso ja perhepolitiikan toteutuksen välineenä. Maan hallituksen vaalikausittain vahvistama LAPE-strategia tulisi ohjaamaan myös maakuntien ja kuntien strategiatyötä sekä erityisesti eri toimijoiden välistä yhteistyötä niiden toteuttamisessa.

Uudistuvassa toimintaympäristössä huomion kohteena ei ole pelkästään se, mitä palveluja eri toimijat tuottavat, vaan miten niistä onnistutaan luomaan käyttäjän näkökulmasta toimiva palvelukokonaisuus. Erityinen huomio kohdistuu kuntien ja tulevan maakunnan yhteistoimintaan lasille, nuorille ja perheille suunnattujen palvelujen tuottamisessa. Muutoksen toteuttaminen edellyttää myös uusien verkostoivien toimintamallien kehittämistä. Esimerkkinä niistä on osana LAPE- muutosohjelman kehittämistyötä oleva perhekeskustoimintamalli, jonka yhteyteen kootaan lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen hoidon ja tuen palvelut. Erityispalvelut tukevat perhekeskusten toimintaa. Nuorille suunnattuja palveluja kehitetään osana Ohjaamojen toimintaa.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista tulee edistää tavoitteellisesti. Lapsia ja nuoria halutaan kuulla ja kuunnella ja saattaa lapsivaikutusten arviointi vakiintuneeksi osaksi päätöksentekoa. Uudet osallistavat toimintamallit sekä lasten, nuorten ja perheiden näkemysten huomiointi toimii samalla ystävällisenä kiinnostuksena ja tervetulotoivotuksena kuntiin ja maakuntaan. Näemmehän lapsen ja nuoren huomisen tässä hetkessä.

Eija Ala-Toppari-Peltola
Muutosagentti, lapsi- ja perhepalvelut

#uusiep

www.uusiep.fi

 

Lähteet:

Olli-Pekka Heinonen, Anna-Kaisa Ikonen, Matti Kaivosoja & Timo Reina

YHDYSPINNAT YHTEISEKSI MAHDOLLISUUDEKSI
Selvitys lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä

Sosiaali- ja terveysministeriö
ISBN: 978-952-00-3904-2
Helsinki 2018
https://www.mll.fi/kumppaneille/maakuntayhteistyo/maakuntastrategia-rakentamaan-lapsiystavallista-maakuntaa/

 

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin uusiep.fi-verkkosivuston blogissa.

0 kommenttia
20 / 02 / 18

Etelä-Pohjanmaan liitto takakaarteessa

  • 0

Yleisurheilua seuraavat tietävät, että ennen loppusuoraa täytyy jaksaa puristaa takakaarre niin, että kiriin olisi vielä voimia jäljellä. Etelä-Pohjanmaan liitto -kuntayhtymä on juuri nyt saavuttamassa oman takakaarteensa. Kalkkiviivana on 31.12.2019, jolloin kuntayhtymä sulautuu osaksi Etelä-Pohjanmaan uutta maakuntaa. Kirivaihdetta on pistettävä piakkoin silmään: ellei tänään, niin viimeistään huomenna.

Valtaosa huomiosta ja energiasta kohdistuu itsestään selvästi uuden maakunnan rakentamiseen. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että liitto kykenee hoitamaan perustehtävänsä vähintään samalla tasolla kuin tähänkin asti. Hankerahoituksen tulee virrata maakuntaan, maakuntakaavoituksen tulee edetä, kulttuurin kehittämisen ja kansainvälisten hankkeiden on pyörittävä. Etelä-Pohjanmaan etuja tulee herkeämättä edistää niin valtion kuin EU:n tasolla. Tämä kaikki on tehtävä tilanteessa, jossa työpanosta on siirretty jo nyt merkittävästi uuden maakunnan valmisteluun ja muutoinkin yleinen levottomuus alkaa pian vallata alaa. Toivottavasti ei mennä liikaa hapoille ja vauhti säilyy.

Etelä-Pohjanmaan kuntien yhteistyön edistäminen on ollut liiton missio koko sen olemassaolon ajan. Kuitenkin jo nyt on esitetty huolestuneita puheenvuoroja siitä, että kuntien yhteistyö on kaventunut koskemaan vain maakuntauudistusta. Samoin kuntayhteistyön jatkuminen vuodesta 2020 eteenpäin on avoin kysymys. On kuitenkin huomattava, että niin kulttuurin kuin aluekehittämisen tehtäväalueilla tavataan kuntia jatkuvasti ja järjestetään erilaisia tilaisuuksia. Lisäksi maakuntasuunnittelu järjestää kuntakaavoittajille ensimmäisen yhteisen maakunnallisen tutustumismatkan ja yhteistyöfoorumin. Tätä työtä liitto tulee jatkamaan loppuun saakka. Uudella maakunnalla on varmasti myös halu toimia vastaavilla tavoilla kuntien yhteistyön luontevana ylläpitäjänä. Kysymys kuuluu, tulevatko kunnat antamaan maakunnalle tämän roolin?

Etelä-Pohjanmaan liitto on vuosien mittaan trimmattu kovaan tuloskuntoon. Tästä kertovat muun muassa voitolliset tilinpäätökset. Myös viime vuoden tulos tulee olemaan ylijäämäinen. Takakaarre otetaankin tiukalla askelluksella ja loppusuoralle tullaan ampaisemaan vielä vereksin voimin.


Antti Saartenoja
Vs maakuntajohtaja

0 kommenttia
10 / 01 / 18

Vs. maakuntajohtajan tervehdys

  • 0

Vuosi 2018, sadasensimmäinen itsenäisyyden vuosi, on käynnistynyt pitkästä aikaa perinteisen talvisissa tunnelmissa. Joulunpyhien lepopäivät tulivat varmasti meille jokaiselle tarpeeseen. Mainiot hiihto- ja ulkoilukelit ovat tuoneet osaltaan lisäpiristystä heti vuoden alkuun.

Vuodenvaihde toi maakuntauudistuksen jälleen askeleen lähemmäksi toteutumistaan. Tämä tarkoitti uusia järjestelyjä myös Etelä-Pohjanmaan liitossa. Uudistuksen valmisteluresurssia muun muassa vahvistettiin siten, että maakuntajohtaja Asko Peltola siirtyi täysipäiväiseksi valmistelujohtajaksi. Tämän ja aikaisempien tehtäväsiirtojen johdosta liiton varsinaisen toiminnan johto on entistä enemmän varahenkilöiden käsissä. Maakuntajohtaja, aluekehitysjohtaja ja suunnittelujohtaja ovat nyt vs-alkuisia. Remmissä on kuitenkin kokenutta kaartia ja uskon vakaasti, että Etelä-Pohjanmaan liitto kykenee hoitamaan tehtävänsä mallikkaasti myös tulevina kuukausina ja vuosina.

Joka tapauksessa maakuntahallinnon painopiste alkaa kuluvan vuoden aikana vääjäämättä siirtyä uuden maakunnan puolelle. Taitekohtia ovat väliaikaisen toimielimen virallistuminen ensi kesänä ja lokakuun maakuntavaalit. Yhä enemmän työtä ja voimavaroja tulee kulumaan uuden maakunnan toimintojen suunnitteluun ja käynnistämiseen.

Vaa’an kallistumisesta huolimatta Etelä-Pohjanmaan liiton on kyettävä säilyttämään toimintakykynsä ja palvelutasonsa loppuun asti. Muutoksen hallinta tuleekin olemaan vuoden tärkein teema ja meitä tullaan arvioimaan sen kautta, kuinka siinä onnistumme. Munakasta ei voi kuitenkaan voi edelleenkään tehdä rikkomatta munia.

Lopuksi haluan vielä toivottaa kaikille toivorikasta ja iloisen työntäyteistä vuotta 2018.

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
05 / 01 / 18

Enemmän hyteä, vähemmän sotea

  • 0

 

Alkuvuodesta 2018 päättymässä olevalta Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeelta on ilmestynyt uusi julkaisu Enemmän hyteä, vähemmän sotea - Hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista.

Tuoreessa 16-sivuisessa julkaisussa esitellään mm. suomalaisen hyvinvoinnin satavuotista historiaa sekä luonnonäänien käyttöä hoitotyössä. Lisäksi kerrotaan, kuinka sote-kuntayhtymä Kaksineuvoinen on lähtenyt hyödyntämään kulttuurin mahdollisuuksia toiminnassaan. Pohjanmaan liiton kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki pohtii kirjoituksessaan, mistä saadaan asiantuntijatukea maakunnan kulttuurihyvinvointipalvelujen toteuttamiseen. Lukijat voivat myös tutustua Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeen puitteissa 2015-2017 toteutettuihin 28 kuntapilottiin.

Julkaisun kirjoittajina ovat toimineet professori Pirkko Vartiainen, tiedotussihteeri Carola Harmaakivi, kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki ja projektipäällikkö Esa Vienamo. Julkaisu on saatavissa ruotsiksi nimellä Mera välfärd, mindre sjukvård - Kultur ger välfärd och hälsa.

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa toteutetun Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja II -hankkeen rahoittajina ovat toimineet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Etelä-Pohjanaan liitto, Pohjanmaan liitto sekä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (SÖFUK / KulturÖsterbotten). Hankkeen hallinnoijana toimii Etelä-Pohjanmaan liitto.

Tutustu julkaisuihin:

Enemmän hyteä, vähemmän sotea - Hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista

Mera välfärd, mindre sjukvård - Kultur ger välfärd och hälsa

 

 

0 kommenttia
11 / 12 / 17

Syntyykö SOTEMAKU?

  • 0

Kuluneena syksynä niin omat tehtäväni kuin liiton toiminta ovat keskittyneet historialliseen hallintoremonttiin, maakunta- ja sote-uudistukseen. Parin vuoden kuluttua nykyiset maakunnat ovat täysin uudessa asennossa. Samalla useiden ylikunnallisten yhteenliittymien toiminta loppuu.

Ennen kesälomakautta varauduttiin polkaisemaan uusi maakuntahallinto käyntiin jo vuoden 2019 alussa. Heinäkuussa hallitus päätti vuoden lisäajasta. Valmistelutyön kannalta aikalisä oli tervetullut. Ainut kielteinen seuraus oli epävarmuuden kasvaminen: tuleekohan tästä mitään?

Etelä-Pohjanmaalla ei jääty hämmennykseen makaamaan. Toistakymmentä uutta vastuuvalmistelijaa aloitti työnsä kesän jälkeen. Virkamiehistä muodostuva väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) käynnisti toimintansa ”puolivallattomana”. Poliittinen ohjaus pelaa väkevästi.

Uutta maakuntaa siis rakennetaan täydellä höyryllä. Priimaan pyrkimisestä huolimatta aina löytyy petrattavaakin. Jos joulupukilta (mihin en usko läheskään yhtä paljon kuin uudistuksen toteutumiseen) saisin jotakin sotemaku-pakettia toivoa, niin käärisin sinne aitoa yhteistyötahtoa, kykyä katsoa tulevaisuuteen ja muutoksissa mahdollisuuksia näkevää asennetta.

Nyt tarvitaan pykääjiä

Näin valtava remontti herättää ymmärrettävästi pelkoja ja huolia niin maakunnan asukkaissa kuin uuteen organisaatioon siirtyvissä työntekijöissä. Tämän epävarmuuden hälventämisessä tarvitsemme toistemme kuuntelemista ja sujuvaa viestintää. Tietoa kyllä on sinänsä tarjolla monessakin paikassa, mutta sen pukeminen ymmärrettävään muotoon ei aina ole yksinkertaista.

Ratkaisun avaimet entistä uljaamman Etelä-Pohjanmaan rakentamiseksi löytyvät yhteen hiileen puhaltamisesta. Jos jokainen taho tuijottaa vain omaan napaansa eikä uskalla ottaa vastuuta laajemmista ratkaisuista, yhteisestä maakunnastamme tulee hatara. ”Hajottajan” rooli on helppo, mutta me tarvitsemme nyt pykääjiä.

Haasteista huolimatta olen toiveikas uudistuksen toteutumisen suhteen. Maakunnassa on aina ollut hyvä tekemisen meininki, kun toimeen tartutaan. Meillä on loistavia asiantuntijoita, ja poliittiset päättäjät tuovat rakentavasti mukaan omaa osaamistaan. Etelä-Pohjanmaa on maakuntana sopivan kompakti: verkostot toimivat ja asioita saadaan edistettyä nopeastikin.

Käsitykseni mukaan (lähes) kaikki myöntävät, että sote-rakenteille ja -prosesseille on uskallettava tehdä ”jotakin”. Toivon todella, että se ”jotakin” tapahtuu tämän uudistuksen myötä. Kun sote siirretään leveämmille hartioille, hoitoketjut saadaan trimmattua katkeamattomiksi ja painopistettä pystytään siirtämään perustasolle. Suomeksi sanottuna: paremmat palvelut järkevämmin järjestettyinä.

Kun maakuntahallinto samalla muokataan uuteen uskoon, monimutkaisia himmeleitä saadaan puretuksi ja toimintoja tehostetuksi. Etelä-Pohjanmaalla uudistus tarkoittaa sitä, että 28 organisaatiosta muodostuu yksi.

Muutakin kuin ”sotemakuilua”

On kulunut syksy onneksi ollut muutakin kuin ”sotemakuilua”. Etelä-Pohjanmaan liittoon valittiin uusi maakuntavaltuusto ja -hallitus. On ilahduttavaa nähdä uusien päättäjien joukossa paljon myös nuoria kasvoja. Aluetaso antaa hienon näköalapaikan yhtä kuntaa laajempaan kehittämiseen.

Liiton päättäjät ovat hyväksyneet uuden maakuntaohjelman 2018–2021. Maakuntakaavoitusta on viety eteenpäin. Kansainvälisessä hanketoiminnassa olemme Suomen kärkeä. Myös liikennepuolelle on tehty uusia avauksia.

Kun talouskin on mukavasti piristymässä, Etelä-Pohjanmaalla on kaikki eväät porskuttaa vahvasti eteenpäin. Kiitos siitä niin päättäjillemme kuin henkilökunnallemme.

Joulun rauhaa ja onnellista alkavaa vuotta 2018!

 

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös