15 / 08 / 18

Maali siirtyy, mennäänkö maitohapoille

  • 0

Katsoin viime viikolla Berliinissä pidettyjen yleisurheilun EM -kisojen miesten 400 metrin finaalia. Kamppailua seuratessa tuli mieleen, että miltäköhän kilpailijoilta tuntuisi, jos loppusuoran auetessa kisojen jury ilmoittaisi, että tämä olikin muuten 800 metrin kisa. Niin että pinkokaa vain yksi kierros lisää, ja jos jaksatte samaa vauhtia, niin voitte juosta vaikka uuden maailmanennätyksen. Moni varmasti löisi leikin kesken ja vähintäänkin yhtä moni alkaisi juosta lenkkivauhtia. Vain hölmöimmät vetäisivät täysillä eteenpäin maitohappojen jyllätessä lihaksissa ja tajunnan hämärtyessä, semminkin kun enää ei olisi mitään takeita siitä, siirtäisikö jury maalia uudelleen vai keskeyttäisikö se koko kilpailun jo 600 metrin kohdalla.

Tunne oli jokseenkin samanlainen, kun 27.6. pääministeri antoi ilmoituksen maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulon siirtymisestä alkamaan 1.1.2021. Väistämättä mieleen nousi kysymyksiä, että lopetetaanko juokseminen tähän paikkaan, aletaanko lönköttelemään, vai vedetäänkö edelleen täysillä tietämättä varmuudella kuinka pitkään ja mihin suuntaan lopulta pitää juosta.

Kirjoitin blogissani helmikuussa, että nyt ollaan jo takakaarteessa. Lupasin myös, että loppusuoralle tullaan ampaisemaan vielä vereksin voimin. Ilmoitus maalin siirtymisestä ja uudelle ratakierrokselle lähtemisestä vaatii nyt kuitenkin jäljellä olevien voimien uudelleen arviointia. Loppukiriä pitää säästellä ja siirtyä pitämään yllä sopivaa matkavauhtia. Valmistelutyötä ei voi eikä kannata kuitenkaan kokonaan himmata, vaan  uudistusta on vietävä eteenpäin tarvittaessa vaikka asettamalla sille ihan oman maalin.

Ennen muuta valmennusjohdolta (lue hallitukselta) vaaditaan nyt lisää urheilujuomaa ja kannustusta, että juoksijoilta ei lopu puhti ennen maaliviivaa. Epäilen, että tulemme kuitenkin näkemään joitakin keskeyttämisiä ja jopa lajin vaihtoja. Matkan pidentäminen tuskin paljon auttaa niitäkään, jotka ovat jo jääneet muista jälkeen.

Onneksi lämmin kesä on pitänyt lihakset vetreinä.

Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
21 / 06 / 18

Remontille tarvetta

  • 0

Meillä on mukava talo. Onhan sillä jo ikää, mutta kyllä siellä asua kelpaa. Seinät suojana, riittävästi tilaa ja perusasiat kunnossa.

Vaikka elämä reilassa onkin, ainakin päällisin puolin, tulevaisuus on ruvennut arveluttamaan. Pystymmekö asumaan tässä huushollissa vielä kymmenenkin vuoden kuluttua?

Perustukset ovat pitävät, jo vuosikymmenten takaa. Seinät suorassa, joskin aikojen saatossa rakennukseen on lisäilty kaikenlaista. Ja onhan se aika sokkeloinen, joskus on jopa hankala löytää huoneesta toiseen.

Kyselimme neuvoja asiantuntijoilta. He tutkivat talomme katosta lattiaan. Mittailivat, testailivat ja tuumailivat.

Ensimmäiset arviot näyttivät ihan hyviltä. Perusteellisempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että nykyisellä mallilla ei voida enää pitkään jatkaa. Ehkä kymmenkunta vuotta pärjättäisiin, mutta sitten voisi olla yllättävän suuri remontti edessä.

Aikamme tuumailtuamme tulimme siihen tulokseen, että peruskorjausta tarvitaan.

Naapurimme ihmettelivät, että kannattaako toimivaa ruveta korjailemaan. Siitä on vaivaa ja kustannuksia. Ettekö pärjäisi nykymallilla?

Tähän totesimme, että kyllä tämä meidän aikamme voisi kestää, mutta me haluamme katsella elämää vähän pidemmällä sihdillä. Arvelimme, että lapsemmekin saattavat olla tästä rakennuksesta kiinnostuneita.

Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Ensin teimme suunnitelmia: raivataan turhat väliseinät, parannetaan tekniikkaa, avarretaan rakenteita ja jätetään tilaa myös uusille ideoille.

Oman haasteensa toivat muut talossamme asujat. Monet olivat sitä mieltä, että uudistaminen on turhaa. Nykyinen kunto piisaisi vallan mainiosti. Enemmistö kuitenkin kallistui sille kannalle, että nyt pitää rohkeasti tehdä päätöksiä ja pistää rakennus kuntoon.

Seuraavaksi päästiin varsinaiseen remonttiin. Vanhaa purkaessa tulee usein yllätyksiä, niin nytkin. Aikaa alkoi mennä enemmän kuin alun perin kaavailtiin. Takarajoja on jouduttu venyttämään, ja monen kärsivällisyys on koetuksella.

Kyllähän tästä epämukavuutta aiheutuu. Emmekä vieläkään ole aivan varmoja, miten kauan remontti kestää. Mutta mitä pidemmälle työ on edennyt, sitä varmempia olemme ratkaisumme oikeellisuudesta.

Purnaajiakin toki vielä löytyy, niin kuin aina. Emme silti halua antaa periksi. Maailman muuttuessa on rohjettava tarttua uusiin ratkaisuihin.

Myös kustannuksia olemme puntaroineet. Maksaahan tämä ruljanssi. Mutta olemme päättäneet hoitaa talomme itse kuntoon emmekä vain jättää perikunnalle velkataakkaa. Jotenkin on lohdullisempi mieli, kun tietää tehneensä edes oman osansa tulevien polvien hyvän elämän takaamiseksi.

Jaa että mistäkö tämä talo löytyy? Kaikkihan sen tunnemme, upea pytinki ja siinä neljä kirjainta katolla: SOTE.

*****
Kiitos kaikille tähänastisessa remontissa mukana olleille. Nyt on aika hengähtää ja nauttia Suomen suven suloisuudesta.

Aurinkoista kesää ja virkistävää loma-aikaa jokahittelle!

Asko Peltola
Valmistelujohtaja

 

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin uusiep.fi-verkkosivuston blogissa.

0 kommenttia
18 / 06 / 18

Palvelujen saatavuus on saavutus

  • 0

Maakuntauudistus mullistaa palvelujen tuottamisen tavat ja rakenteet. Nykyisessä maailmassa kuntapohjainen palvelurakenne on rakenteeltaan vakaa ja hitaasti muuttuva. Tulevassa maailmassa palvelut todennäköisesti syntyvät, häviävät ja muuttavat muotoaan markkinoiden kehityksen ja kysynnän mukaan kiihtyvällä tahdilla. Kaikkinaiset pyrkimykset sementoida palvelurakenne hallinnollisilla päätöksillä tulevat markkinoiden avautumisen myötä kohtaamaan suuria paineita. Parhaimmillaan uusi dynamiikka tarkoittaa tehokkaampaa ja kysyntään paremmin vastaavaa palvelurakennetta. Pahimmillaan ohuemman kysynnän alueilla palvelujen tarjonta heikkenee ja etääntyy entisestään. Vastaavasti suuren kysynnän alueilla markkinat voivat ylikuumentua ja voi syntyä epätervettä kilpailua. Toivottavasti löydämme maakunnassa tasapainon tässäkin asiassa.

Maakunnan rakenne on palvelujen saavutettavuuden suhteen edullinen. Lähes jokaisen kotipihalta on vähintään seututasoiseen keskukseen ajallisesti alle 30 minuutin matka. Ongelmana on, että hyvä tilanne koskee vain autollisia kotitalouksia. Autottomilla, joita niitäkin on lukuisia, tilanne on toinen. Vaikeaa tilannetta kärjistää maakunnan julkisen liikenteen toimimattomuus.

Asukkaiden liikkuminen onkin Etelä-Pohjanmaalla turvattu taksien avulla. Siitä on muodostunut tärkein ja euromääräisesti kallein julkisen liikenteen muoto. Etelä-Pohjanmaalla kuntien ylläpitämien oppilaskuljetusten sekä sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten kustannukset ovat nousseet nopeasti yli 20 miljoonaan euroon vuodessa. Näiden kuljetuspalveluiden piirissä on Etelä-Pohjanmaan alueella kaikkiaan lähes 10 000 henkilöä, mikä vastaa noin 5 prosenttia maakunnan kokonaisväestöstä. Mahdollisuus liikkumiseen on kansalaisen perusoikeus, eikä sitä pidä rajoittaa. Järkevöittäminen ei kuitenkaan liene kiellettyä. Yksi tulevan maakunnan merkittävä tehtävä onkin järjestää asukkailleen taloudelliset ja toimivat kuljetuspalvelut. Tähän mahdollisuuteen onkin jo tartuttu ja kuljetuspalvelujen ongelmia ratkotaan mm. monikansallisen MAMBA-hankkeen avulla. 

Ensi vuosikymmenellä tulemme siis näkemään uusiutuvan palvelurakenteen yhdistettynä uudenlaisiin liikkuviin palveluihin ja uusiin tapoihin kuljettaa ihmiset palvelujen ääreen. Matkalla tulee varmasti monenlaisia kömmähdyksiä, mutta niistä on kyettävä ottamaan opiksi. Tässäkin pätee vanha viisaus: ”Jos ei tee mitään, ei tee myöskään virheitä”. Paikalleen ei voi jäädä, vaan liikkeelle on lähdettävä yrityksen ja erehdyksen kautta viisastuen kohti parempia palveluja ja kilpailukykyisempää maakuntaa.


Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
06 / 03 / 18

#uusiep: Kohti lapset, nuoret ja perheet huomioivaa maakuntaa

  • 0

Pienentyvät lapsi-ikäluokat herättävät huolta, samoin lasten ja nuorten eriarvoistumiskehitys. Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta osalla ongelmat kasaantuvat ja syvenevät. Myös oppimistuloksissa on todettu olevan eroja muun muassa tyttöjen ja poikien välillä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin merkitys koko yhteiskunnan kestävän kehityksen näkökulmasta on tiedostettu ja siihen on haluttu panostaa mahdollistamalla jokaisessa maakunnassa toteutettava Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelma LAPE.  Sen tavoitteena tuoda palvelut lähelle, osaksi lasten, nuorten ja perheiden arjen ympäristöjä ja uudistaa niiden sisältöjä vastaamaan nykyistä paremmin muuttuviin ja yksilöllisiin palvelutarpeisiin.

Osana LAPE-muutosohjelmaa on eri ministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton toimesta toteutettu selvitys ”Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi”. Se sisältää esityksen lapsi, nuoriso ja perhepolitiikkaa koordinoivan kansallisen Lapsi ja perhestrategian laatimisesta. Strategia toimisi YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen toimeenpanon sekä lapsi, nuoriso ja perhepolitiikan toteutuksen välineenä. Maan hallituksen vaalikausittain vahvistama LAPE-strategia tulisi ohjaamaan myös maakuntien ja kuntien strategiatyötä sekä erityisesti eri toimijoiden välistä yhteistyötä niiden toteuttamisessa.

Uudistuvassa toimintaympäristössä huomion kohteena ei ole pelkästään se, mitä palveluja eri toimijat tuottavat, vaan miten niistä onnistutaan luomaan käyttäjän näkökulmasta toimiva palvelukokonaisuus. Erityinen huomio kohdistuu kuntien ja tulevan maakunnan yhteistoimintaan lasille, nuorille ja perheille suunnattujen palvelujen tuottamisessa. Muutoksen toteuttaminen edellyttää myös uusien verkostoivien toimintamallien kehittämistä. Esimerkkinä niistä on osana LAPE- muutosohjelman kehittämistyötä oleva perhekeskustoimintamalli, jonka yhteyteen kootaan lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen hoidon ja tuen palvelut. Erityispalvelut tukevat perhekeskusten toimintaa. Nuorille suunnattuja palveluja kehitetään osana Ohjaamojen toimintaa.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumista tulee edistää tavoitteellisesti. Lapsia ja nuoria halutaan kuulla ja kuunnella ja saattaa lapsivaikutusten arviointi vakiintuneeksi osaksi päätöksentekoa. Uudet osallistavat toimintamallit sekä lasten, nuorten ja perheiden näkemysten huomiointi toimii samalla ystävällisenä kiinnostuksena ja tervetulotoivotuksena kuntiin ja maakuntaan. Näemmehän lapsen ja nuoren huomisen tässä hetkessä.

Eija Ala-Toppari-Peltola
Muutosagentti, lapsi- ja perhepalvelut

#uusiep

www.uusiep.fi

 

Lähteet:

Olli-Pekka Heinonen, Anna-Kaisa Ikonen, Matti Kaivosoja & Timo Reina

YHDYSPINNAT YHTEISEKSI MAHDOLLISUUDEKSI
Selvitys lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä

Sosiaali- ja terveysministeriö
ISBN: 978-952-00-3904-2
Helsinki 2018
https://www.mll.fi/kumppaneille/maakuntayhteistyo/maakuntastrategia-rakentamaan-lapsiystavallista-maakuntaa/

 

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin uusiep.fi-verkkosivuston blogissa.

0 kommenttia
20 / 02 / 18

Etelä-Pohjanmaan liitto takakaarteessa

  • 0

Yleisurheilua seuraavat tietävät, että ennen loppusuoraa täytyy jaksaa puristaa takakaarre niin, että kiriin olisi vielä voimia jäljellä. Etelä-Pohjanmaan liitto -kuntayhtymä on juuri nyt saavuttamassa oman takakaarteensa. Kalkkiviivana on 31.12.2019, jolloin kuntayhtymä sulautuu osaksi Etelä-Pohjanmaan uutta maakuntaa. Kirivaihdetta on pistettävä piakkoin silmään: ellei tänään, niin viimeistään huomenna.

Valtaosa huomiosta ja energiasta kohdistuu itsestään selvästi uuden maakunnan rakentamiseen. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että liitto kykenee hoitamaan perustehtävänsä vähintään samalla tasolla kuin tähänkin asti. Hankerahoituksen tulee virrata maakuntaan, maakuntakaavoituksen tulee edetä, kulttuurin kehittämisen ja kansainvälisten hankkeiden on pyörittävä. Etelä-Pohjanmaan etuja tulee herkeämättä edistää niin valtion kuin EU:n tasolla. Tämä kaikki on tehtävä tilanteessa, jossa työpanosta on siirretty jo nyt merkittävästi uuden maakunnan valmisteluun ja muutoinkin yleinen levottomuus alkaa pian vallata alaa. Toivottavasti ei mennä liikaa hapoille ja vauhti säilyy.

Etelä-Pohjanmaan kuntien yhteistyön edistäminen on ollut liiton missio koko sen olemassaolon ajan. Kuitenkin jo nyt on esitetty huolestuneita puheenvuoroja siitä, että kuntien yhteistyö on kaventunut koskemaan vain maakuntauudistusta. Samoin kuntayhteistyön jatkuminen vuodesta 2020 eteenpäin on avoin kysymys. On kuitenkin huomattava, että niin kulttuurin kuin aluekehittämisen tehtäväalueilla tavataan kuntia jatkuvasti ja järjestetään erilaisia tilaisuuksia. Lisäksi maakuntasuunnittelu järjestää kuntakaavoittajille ensimmäisen yhteisen maakunnallisen tutustumismatkan ja yhteistyöfoorumin. Tätä työtä liitto tulee jatkamaan loppuun saakka. Uudella maakunnalla on varmasti myös halu toimia vastaavilla tavoilla kuntien yhteistyön luontevana ylläpitäjänä. Kysymys kuuluu, tulevatko kunnat antamaan maakunnalle tämän roolin?

Etelä-Pohjanmaan liitto on vuosien mittaan trimmattu kovaan tuloskuntoon. Tästä kertovat muun muassa voitolliset tilinpäätökset. Myös viime vuoden tulos tulee olemaan ylijäämäinen. Takakaarre otetaankin tiukalla askelluksella ja loppusuoralle tullaan ampaisemaan vielä vereksin voimin.


Antti Saartenoja
Vs maakuntajohtaja

0 kommenttia
10 / 01 / 18

Vs. maakuntajohtajan tervehdys

  • 0

Vuosi 2018, sadasensimmäinen itsenäisyyden vuosi, on käynnistynyt pitkästä aikaa perinteisen talvisissa tunnelmissa. Joulunpyhien lepopäivät tulivat varmasti meille jokaiselle tarpeeseen. Mainiot hiihto- ja ulkoilukelit ovat tuoneet osaltaan lisäpiristystä heti vuoden alkuun.

Vuodenvaihde toi maakuntauudistuksen jälleen askeleen lähemmäksi toteutumistaan. Tämä tarkoitti uusia järjestelyjä myös Etelä-Pohjanmaan liitossa. Uudistuksen valmisteluresurssia muun muassa vahvistettiin siten, että maakuntajohtaja Asko Peltola siirtyi täysipäiväiseksi valmistelujohtajaksi. Tämän ja aikaisempien tehtäväsiirtojen johdosta liiton varsinaisen toiminnan johto on entistä enemmän varahenkilöiden käsissä. Maakuntajohtaja, aluekehitysjohtaja ja suunnittelujohtaja ovat nyt vs-alkuisia. Remmissä on kuitenkin kokenutta kaartia ja uskon vakaasti, että Etelä-Pohjanmaan liitto kykenee hoitamaan tehtävänsä mallikkaasti myös tulevina kuukausina ja vuosina.

Joka tapauksessa maakuntahallinnon painopiste alkaa kuluvan vuoden aikana vääjäämättä siirtyä uuden maakunnan puolelle. Taitekohtia ovat väliaikaisen toimielimen virallistuminen ensi kesänä ja lokakuun maakuntavaalit. Yhä enemmän työtä ja voimavaroja tulee kulumaan uuden maakunnan toimintojen suunnitteluun ja käynnistämiseen.

Vaa’an kallistumisesta huolimatta Etelä-Pohjanmaan liiton on kyettävä säilyttämään toimintakykynsä ja palvelutasonsa loppuun asti. Muutoksen hallinta tuleekin olemaan vuoden tärkein teema ja meitä tullaan arvioimaan sen kautta, kuinka siinä onnistumme. Munakasta ei voi kuitenkaan voi edelleenkään tehdä rikkomatta munia.

Lopuksi haluan vielä toivottaa kaikille toivorikasta ja iloisen työntäyteistä vuotta 2018.

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja

0 kommenttia
05 / 01 / 18

Enemmän hyteä, vähemmän sotea

  • 0

 

Alkuvuodesta 2018 päättymässä olevalta Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeelta on ilmestynyt uusi julkaisu Enemmän hyteä, vähemmän sotea - Hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista.

Tuoreessa 16-sivuisessa julkaisussa esitellään mm. suomalaisen hyvinvoinnin satavuotista historiaa sekä luonnonäänien käyttöä hoitotyössä. Lisäksi kerrotaan, kuinka sote-kuntayhtymä Kaksineuvoinen on lähtenyt hyödyntämään kulttuurin mahdollisuuksia toiminnassaan. Pohjanmaan liiton kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki pohtii kirjoituksessaan, mistä saadaan asiantuntijatukea maakunnan kulttuurihyvinvointipalvelujen toteuttamiseen. Lukijat voivat myös tutustua Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeen puitteissa 2015-2017 toteutettuihin 28 kuntapilottiin.

Julkaisun kirjoittajina ovat toimineet professori Pirkko Vartiainen, tiedotussihteeri Carola Harmaakivi, kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki ja projektipäällikkö Esa Vienamo. Julkaisu on saatavissa ruotsiksi nimellä Mera välfärd, mindre sjukvård - Kultur ger välfärd och hälsa.

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa toteutetun Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja II -hankkeen rahoittajina ovat toimineet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Etelä-Pohjanaan liitto, Pohjanmaan liitto sekä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (SÖFUK / KulturÖsterbotten). Hankkeen hallinnoijana toimii Etelä-Pohjanmaan liitto.

Tutustu julkaisuihin:

Enemmän hyteä, vähemmän sotea - Hyvinvointia ja terveyttä kulttuurista

Mera välfärd, mindre sjukvård - Kultur ger välfärd och hälsa

 

 

0 kommenttia
11 / 12 / 17

Syntyykö SOTEMAKU?

  • 0

Kuluneena syksynä niin omat tehtäväni kuin liiton toiminta ovat keskittyneet historialliseen hallintoremonttiin, maakunta- ja sote-uudistukseen. Parin vuoden kuluttua nykyiset maakunnat ovat täysin uudessa asennossa. Samalla useiden ylikunnallisten yhteenliittymien toiminta loppuu.

Ennen kesälomakautta varauduttiin polkaisemaan uusi maakuntahallinto käyntiin jo vuoden 2019 alussa. Heinäkuussa hallitus päätti vuoden lisäajasta. Valmistelutyön kannalta aikalisä oli tervetullut. Ainut kielteinen seuraus oli epävarmuuden kasvaminen: tuleekohan tästä mitään?

Etelä-Pohjanmaalla ei jääty hämmennykseen makaamaan. Toistakymmentä uutta vastuuvalmistelijaa aloitti työnsä kesän jälkeen. Virkamiehistä muodostuva väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) käynnisti toimintansa ”puolivallattomana”. Poliittinen ohjaus pelaa väkevästi.

Uutta maakuntaa siis rakennetaan täydellä höyryllä. Priimaan pyrkimisestä huolimatta aina löytyy petrattavaakin. Jos joulupukilta (mihin en usko läheskään yhtä paljon kuin uudistuksen toteutumiseen) saisin jotakin sotemaku-pakettia toivoa, niin käärisin sinne aitoa yhteistyötahtoa, kykyä katsoa tulevaisuuteen ja muutoksissa mahdollisuuksia näkevää asennetta.

Nyt tarvitaan pykääjiä

Näin valtava remontti herättää ymmärrettävästi pelkoja ja huolia niin maakunnan asukkaissa kuin uuteen organisaatioon siirtyvissä työntekijöissä. Tämän epävarmuuden hälventämisessä tarvitsemme toistemme kuuntelemista ja sujuvaa viestintää. Tietoa kyllä on sinänsä tarjolla monessakin paikassa, mutta sen pukeminen ymmärrettävään muotoon ei aina ole yksinkertaista.

Ratkaisun avaimet entistä uljaamman Etelä-Pohjanmaan rakentamiseksi löytyvät yhteen hiileen puhaltamisesta. Jos jokainen taho tuijottaa vain omaan napaansa eikä uskalla ottaa vastuuta laajemmista ratkaisuista, yhteisestä maakunnastamme tulee hatara. ”Hajottajan” rooli on helppo, mutta me tarvitsemme nyt pykääjiä.

Haasteista huolimatta olen toiveikas uudistuksen toteutumisen suhteen. Maakunnassa on aina ollut hyvä tekemisen meininki, kun toimeen tartutaan. Meillä on loistavia asiantuntijoita, ja poliittiset päättäjät tuovat rakentavasti mukaan omaa osaamistaan. Etelä-Pohjanmaa on maakuntana sopivan kompakti: verkostot toimivat ja asioita saadaan edistettyä nopeastikin.

Käsitykseni mukaan (lähes) kaikki myöntävät, että sote-rakenteille ja -prosesseille on uskallettava tehdä ”jotakin”. Toivon todella, että se ”jotakin” tapahtuu tämän uudistuksen myötä. Kun sote siirretään leveämmille hartioille, hoitoketjut saadaan trimmattua katkeamattomiksi ja painopistettä pystytään siirtämään perustasolle. Suomeksi sanottuna: paremmat palvelut järkevämmin järjestettyinä.

Kun maakuntahallinto samalla muokataan uuteen uskoon, monimutkaisia himmeleitä saadaan puretuksi ja toimintoja tehostetuksi. Etelä-Pohjanmaalla uudistus tarkoittaa sitä, että 28 organisaatiosta muodostuu yksi.

Muutakin kuin ”sotemakuilua”

On kulunut syksy onneksi ollut muutakin kuin ”sotemakuilua”. Etelä-Pohjanmaan liittoon valittiin uusi maakuntavaltuusto ja -hallitus. On ilahduttavaa nähdä uusien päättäjien joukossa paljon myös nuoria kasvoja. Aluetaso antaa hienon näköalapaikan yhtä kuntaa laajempaan kehittämiseen.

Liiton päättäjät ovat hyväksyneet uuden maakuntaohjelman 2018–2021. Maakuntakaavoitusta on viety eteenpäin. Kansainvälisessä hanketoiminnassa olemme Suomen kärkeä. Myös liikennepuolelle on tehty uusia avauksia.

Kun talouskin on mukavasti piristymässä, Etelä-Pohjanmaalla on kaikki eväät porskuttaa vahvasti eteenpäin. Kiitos siitä niin päättäjillemme kuin henkilökunnallemme.

Joulun rauhaa ja onnellista alkavaa vuotta 2018!

 

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

 

 

0 kommenttia
20 / 09 / 17

Arvot mekin ansaitsemme

  • 0

Sanotaan, että arvoja ei keksitä, ne löydetään. Etelä-Pohjanmaan uuden maakuntaorganisaation arvoja päätettiin etsiä kaikkien uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden henkilöstön ajatuksista ja mielipiteistä. Kohderyhmä oli lähes 10 000 työntekijää.

Arvotyöprosessin ensimmäiseen vaiheeseen voidaan olla erittäin tyytyväisiä. Arvoja kerättiin ja punnittiin Tervetuloa rakentamaan yhteistä Etelä-Pohjanmaata -verkkopelissä, joka keräsi kolmen viikon aikana lähes 27 000 annettua ääntä ja yli 600 uutta arvoa. Tavoitteena oli kannustaa henkilöstöä pohtimaan itse kullekin omassa työssään tärkeitä arvoja ja muodostaa käsitys siitä, millaisia arvoja tulevat maakuntaorganisaation työntekijät pitävät tärkeinä. Viivan alle jäi erittäin laaja, rikas ja moniääninen aineisto.

Arvokysymykset herättivät työntekijät vaikuttamaan

Kaikkein eniten ääniä pelissä sai arvoväittämä Tyytyväiset työntekijät takaavat laadukkaamman hoidon. Väittämä on muokattavissa koko maakuntaorganisaatiolle soveltuvaksi, sillä tyytyväiset työntekijät takaavat varmasti laadukkaammat palvelut kautta linjan. Tärkeä arvoväittämä, joka pitää sisällään näkökulman niin työn tekemisen mielekkyyteen kuin asiakkaalle tarjottaviin palveluihinkin.

Pelin kautta saadut syötteet viestivät myös paljosta muusta kuin arvoista. Osaltaan ne peilaavat henkilöstön toiveita mutta myös pelkoja muutostilanteessa. Esimerkiksi tehostaminen ja yrittäjämäisyys jäivät äänestyksessä häntäpäähän. Arvojen kärjessä sen sijaan korostui palvelujen säilyttäminen lähellä. Tulokset saattavatkin viestiä työntekijöiden epävarmuudesta liittyen esimerkiksi tulevan työn luonteeseen tai työpaikan sijaintiin.

Arvo- ja strategiatyö kulkevat käsi kädessä

Arvojen määrittely on organisaation kaiken toiminnan kivijalka, sillä arvot muodostavat ne periaatteet, joihin organisaation toiminta perustuu. Myös organisaation strateginen suunnittelu tarvitsee arvopohjan selkänojakseen. Etelä-Pohjanmaalla uuden maakunnan arvo- ja strategiatyö niveltyvät aikataulullisesti limittäin ja niitä viedään eteenpäin rinta rinnan.

Arvotyöprosessi on monivaiheinen. Seuraavassa vaiheessa arvojen työstämistä jatketaan työpajassa, jossa ovat läsnä sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen eli VATEn ja poliittisen johtoryhmän jäsenet sekä vastuuvalmistelijat. Arvojen sanamuotoja tullaan hiomaan ja niiden kärkeä terävöittämään myös asiantuntijaryhmässä. Lopullisessa muodossaan arvot viedään vuoden 2019 alussa aloittavan maakuntavaltuuston käsittelyyn.

Kaikkein tärkein vaihe arvoprosessissa on lopullisten arvojen jalkauttaminen ja työntekijöiden sitouttaminen määriteltyyn arvopohjaan. Organisaation johdon on haettava ratkaisua siihen, miten työntekijöitä voitaisiin parhaiten kannustaa toimimaan tehtävissään arvojen pohjalta. Parhaiten olisimme onnistuneet, jos jokainen työntekijä pysähtyisi pohtimaan, miten juuri minä haluan ilmentää näitä arvoja omassa työssäni.

Hanne Rantala

Viestinnän vastuuvalmistelija
Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus

0 kommenttia
24 / 08 / 17

Maakunta tuloo – ookko valamis?

  • 0

Kuva: P. T. Kuusiluoma.

Nyt se sitten tulee. Se maakunta.

Ei maakuntauudistus mitenkään täydellinen ole. Mutta siinä on paljon hyvää. Yksi hyvä on maakunnallisen identiteetin edistämisen kirjaaminen uusien maakuntien tehtäviin.

Lainsäätäjän näkökulmasta ratkaisu on tietysti hyvin looginen: Kunnat ovat nojanneet vahvaan paikallisuus- ja kotiseutuajatteluun. Yksi edellytys kuntien menestystarinaan on ollut se, etteivät ne ole olleet pelkkiä hallinto- tai palvelutuotantoyksiköitä, vaan myös ihmisten yhteisöjä ja kotiseutuja. Samaan suuntaan kannattaa ilman muuta pyrkiä myös maakuntatasolla.

Välttämätöntäkin se on: maakunnan legitimiteetin ja toimivuuden kannalta on ratkaisevaa, että ihmiset tuntevat maakunnan omakseen, että he äänestävät ja osallistuvat. Riskinä on, että muuten maakunta jää ontoksi, sen toiminta irtoaa alueen ihmisistä ja päättäjät jäävät ilman todellista mandaattia.

Se rapauttaisi yhteisön sisältä käsin.

Vanhanaikaista vai uudenaikaista?

On aika yllättävää, miten monen korvissa tavoite maakuntayhteydestä on kuulostanut vanhanaikaiselta tai jopa väärin asetetulta. Kökkö muotoilu viekin helposti harhaan: ”maakunnallisen identiteetin edistäminen” tuo helposti mieleen vanhat hassut heimopiirteet tai ylhäältä asetetut yhtenäiset maakuntaidentiteetit.

Näistä ei tietenkään voi olla kysymys. Ajatus siitä, että vaikkapa uudet Pirkanmaan tai Uudenmaan maakunnat ryhtyisivät rakentamaan jotakin päälle liimattavaa, yhtenäistä identiteettiä on aika pöhkö. Ja hyödytön.

Sen sijaan uusissa maakunnissa tulisi antaumuksella pohtia sitä, mitkä asiat sitovat juuri heidän alueensa ihmisiä yhteen ja miten maakunnissa voitaisiin parhaiten tukea oman alueen yhteisöllisyyttä, yhteistoimintaa ja osallisuutta.

Vastaukset ovat ja niiden kuuluukin olla eri maakunnissa erilaisia. Maakuntalain kirjauksen suuri viisaus on sen väljyydessä: kukin maakunta miettiköön ja päättäköön itse, millainen identiteettityö juuri siellä hyödyllisintä. Lähellä tiedetään se(kin) asia paremmin kuin kaukana.

Ainakin yksi identiteettitehtävä lienee kaikissa maakunnissa yhteinen: keskuskaupungin ja ympäröivän maakunnan suhteiden tiivistäminen, kehittäminen ja monessa paikassa myös niiden tervehdyttäminen.

Eikä siinä ei ole mitään vanhanaikaista.

Meirän maakunta

Olen seurannut mielenkiinnolla uuden Etelä-Pohjanmaan maakunnan valmistelutyötä. Asko Peltolalle ja kumppaneille on helppo antaa kiitosta jo tässä vaiheessa.

Identiteettityölle on Etelä-Pohjanmaalla ja muissakin pohjalaismaakunnissa poikkeuksellinen lähtökohta. Pohjalaisuus tai eteläpohjalaisuus muodostaa jo sinänsä vahvan, tunnistettavan ja vieläpä monella tapaa pinnalla olevan identiteetin.

Itsestään selvien hyötyjen lisäksi vastassa on myös haasteita. Voi syntyä harhaanjohtava tunne, että identiteettityötä ei muka enää tarvitsisi tehdä. Saattaa myös rakentua virheellinen kuvitelma yhdestä ainoasta alueidentiteetistä, joka muka puhuttelisi kaikkia tai joka muka pysyisi muuttumattomana. Sellaista ei ole ollut koskaan, eikä sellaiseen pidä pyrkiä tulevaisuudessakaan.

Etelä-Pohjanmaallakin on tukeuduttava jatkuvaan, aitoon ja laajaan keskusteluun yhteisön menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Aktiivista yhteistoimintaa on luotava sekä maakunnan sisälle että maakuntarajojen yli. Lisäksi kulttuurin ja identiteetin konkreettiseen kehittämistyöhön on varattava todellisia resursseja.

Olen vakuuttunut, että loppuviimein uudet maakunnat ovat tahtokysymys. Niistä tulee juuri niin hyviä ja toimivia, kuin me itse niistä teemme. Omissa käsissämme on, onnistummeko me rakentamaan yhteisen, yhteisöllisen ja osallistavan maakunnan, oikean meirän maakunnan.

Sitä kovasti toivon ja siihen uskon.

Teppo Ylitalo
Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös