04 / 11 / 20

Tanssitaide koronan aikana

  • 0

Keväällä 2020 koko tanssin kenttä joutui uudelleen miettimään, kuinka toimia koronapandemian aiheuttamien rajoitusten sekä suositusten varjossa. Esityksiä ja tapahtumia jouduttiin perumaan tai siirtämään, lapsille suunnattuja työpajoja ei voitu toteuttaa kouluissa eikä ikäihmisten viriketoiminta ollut mahdollista. Pohjanmaan tanssin aluekeskus, jonka päätarkoituksena on tukea tanssin ammattilaisia, järjestää esityksiä ja tapahtumia ja mahdollistaa tanssitaiteen kokemisen erilaisen osallistavan toiminnan kautta, joutui nopeasti reagoimaan haastavaan tilanteeseen.

Poikkeustila on alleviivannut kuinka tärkeä sekä avoin taidemuoto tanssi on. Vaikka voidaan sanoa, että tanssi on vielä marginaalinen taidemuoto alueella, eittämättä sillä on mahdollisuus puhutella ja koskettaa laajaa yleisöä sekä osallistujakaartia. Koska tanssitaiteen keskiössä ovat keho sekä kehollinen kommunikaatio, kaikki voivat osallistua tanssin kokemiseen ja tekemiseen. Esim. kouluissa toteutettavat työpajat opastavat lapsia omaan ilmaisuun sekä luovuuteen, antaen tilaa osallistujalle olla oma itsensä aktivoiden kehoa oppimisprosessissa.

Tanssitaide itsessään on aina ollut muuntuva sekä monimuotoinen taidemuoto, ammentaen vaikutteita muista taiteenaloista ja tuoden uusia näkökulmia taiteen tekemiseen yleisesti. Ja tanssin ytimessä on tietenkin luovuus, luovuus tehdä asioita uusin tavoin ja luoda muutoksia.

Siirtymä digitaaliseen ja sovellettuun työskentelyyn oli aika helppoa. Digitaaliset sisällöt sekä avoimet ulkona tapahtuvat esitykset ovat mahdollistaneet sen että tanssi on saavuttanut enemmän ihmisiä.  Esim. keväällä ja kesällä aluekeskuksen tanssitaiteilijat tuottivat luovan liikkeen ja tanssi-improvisaation työpajavideoita ikäihmisille. Tallenteita jaettiin Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan kaupunkien hoivalaitoksille. Yhteensä videoita on nyt käytetty noin 139 kertaa. Yleensä 139 tavallisen työpajan pitäminen ei ole ollut mahdollista.

Vieraileva tanssiryhmä Tanssilähettiläät jalkautui kesällä pop-up esitysten sekä osallistavan toiminnan kautta Seinäjoen kaupunkikuvaan. Jos poikkeusaika ei olisi pakottanut toimintaa ulkotiloihin, esitykset eivät olisi saavuttaneet samaa katsojamäärää lisäten tanssitaiteen saatavuutta ja näkyvyyttä.

Poikkeusaika on alleviivannut esitystoiminnan, kohtaamisten sekä yhdessä tekemisen ja kokemisen tärkeyden. Tämä vuosi on antanut uutta puhtia ja uusia ideoita tanssitaiteen edistämiselle ja tuonut uusia työtapoja ja toimintamalleja.

Loppuvuodesta on vielä mahdollista kokoontua tanssitaiteen ääreen, kun Kehoon kudottu -teos esitetään Seinäjoella. Tietenkin käsihygienia, turvavälit ja kasvomaskit huomioon ottaen.

Tanssia, tekstiä, elävää musiikkia ja tiedettä yhdistävä näyttämöteos nähdään Seinäjoen nuorisokeskuksessa sunnuntaina 29.11. Klo 15:00. Hanna Korhosen, Laitakaupungin orkesterin ja työryhmän teos pohjautuu FT Marjo Kamilan ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 2015 keräämään tutkimusaineistoon, joka käsittelee muistelukirjoitusten kautta kirjoittajien omien kehomielikuvien ja ulkonäkökäsityksen muotoutumista ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Lisätiedot esityksestä ja lippuvaraukset puhelimitse numerosta 045- 1364372 tai sähköpostitse osoitteesta annika.sillander@pohjanmaantanssi.fi

* * * * * * 

Pohjanmaan tanssin aluekeskus

Pohjanmaan tanssin aluekeskus aloittanut toimintansa 2010 ja toimii Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Toiminta saavuttaa vuosittain noin 7500-8000 henkilöä.

Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen tehtäviä ovat:

  • mahdollistaa tanssin ammattilaisten työskentelyä ja taiteen vapauden toteutumista
  • lisää tanssitaiteen tasa-arvoista saatavuutta ja saavutettavuutta asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta
  • toteuttaa tanssitaiteen kasvatustyötä ja lisää tietoa tanssitaiteen mahdollisuuksista
  • parantaa tanssitaiteen asemaa taide-, kulttuuri- sekä hyvinvointimuotona

Aluekeskus järjestää esityksiä; tukee tanssin ammattilaisia; tuottaa työpajoja lapsille ja nuorille, ikäihmisille sekä muille kohderyhmille; tuottaa monitaiteista toimintaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa; toimii alueellisena tanssin asiantuntijana.

* * * * * * 

 

Annika Sillander
Toiminnanjohtaja
Pohjanmaan tanssin aluekeskus

 

www.pohjanmaantanssi.fi
FB: Pohjanmaan tanssin aluekeskus
Insta: pohjanmaantanssi

Kuva: Kehoon kudottu -teos, tanssija Hanna Korhonen  

 

0 kommenttia
28 / 10 / 20

Näytön paikka

Koronakriisi on pysäyttänyt meidät kaikki. Olemme joutuneet hakemaan uusia toimintatapoja. Monilla on huolta tulevaisuudesta ja toimeentulosta. Raskaimpia taloudellisia iskuja on koettu erilaisissa palveluissa sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toiminnoissa.

Kukaan ei tiedä, milloin elämä palaa normaaliksi. Tuskinpa edes päädymme samanlaiseen maailmaan kuin ennen koronaa. Jotkin asiat muuttuvat pysyvästi – eivätkä kaikki huonompaan suuntaan. Tepsivän rokotteen myötä elämä kuitenkin elpyy jossakin vaiheessa.

Viheliäisen viruksen vaikutuksia lievitetään joka puolella maailmaa valtavilla elvytystoimilla. Rahoitusruiskeilla halutaan estää laajamittaiset vahingot taloudessa.

Myös Etelä-Pohjanmaalla tullaan lähivuosina käyttämään paljon EU:n elvytysrahoja. Nämä rahat on osattava suunnata viisaasti kestävään ja uudistavaan kasvuun. Niin kykenemme aikanaan nyt otettavan velkamme maksamaan.

Keskeinen haasteemme on hyödyntää ”ylimääräiset” rahat niin, että ne vahvistavat kilpailukykyämme. Helppoa teoriassa mutta mutkikasta käytännössä.

Vielä emme tiedä, paljonko rahaa Etelä-Pohjanmaalle on saatavissa EU:n elvytyspaketin kautta. Maakuntakiintiöitä ei kuitenkaan ole, vaan tukipotista kilpaillaan alueiden ja niiden hankkeiden välillä.

Sen tiedämme, että varoilla on tuettava vihreää siirtymää ja digitalisaatiota sekä parannettava tuottavuutta. Tukiohjelmaa koostavan valtiovarainministeriön mukaan nyt haetaankin ”rohkeata yhteisen tekemisen otetta”.

Pyrimme luonnollisesti vaikuttamaan Suomen ohjelman sisältöön ja painotuksiin. Virallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma toimitetaan EU:n komissiolle ensi vuoden alussa.

Sen jälkeen jatko on meidän kaikkien käsissä. Maakuntamme toimijoiden on hyödynnettävä tehokkaasti jaossa olevaa rahoitusta. Mukaan tarvitaan yritykset, kehittämisorganisaatiot, kunnat ja kaikki ne tahot, joille mahdollisuus siihen tarjoutuu.

Jo tällä hetkellä maakunnassamme on käytettävissä ennennäkemättömän paljon yritys- ja hankerahoitusta. Yrityksillämme on oiva tilaisuus investoida ja kehittää toimintojaan. Myös hanketoimijoille on tarjolla aiempaa enemmän eväitä alueemme kehittämiseen.

Etelä-Pohjanmaalla on mainiot mahdollisuudet nousta tästäkin kriisistä entistä vahvempana ja vetovoimaisempana. Jokainen meistä voi edesauttaa sitä jo nyt oman maakuntamme palveluita käyttämällä.

Maakuntamme on tunnettu, jopa kadehdittu, yrittäjyydestään. Täällä on rohkeutta ottaa haasteita vastaan ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Nyt meillä on näytön paikka.

 

Asko Peltola
Maakuntajohtaja

16 / 09 / 20

Unelmista rakennetaan eteläpohjalaista tulevaisuutta

  • 0

Käynnistimme viime viikolla eteläpohjalaisille nuorille ja nuorille aikuisille suunnatun kilpailun, jossa tarkoituksena on kuvata Etelä-Pohjanmaan myönteistä tulevaisuutta vuonna 2050. Millaisena tulevaisuus nuorille näyttäytyy ja millaisen he haluaisivat sen olevan? Millaisia unelmia heillä on? Millaista elämän Etelä-Pohjanmaalla tulisi olla, jotta unelmat olisi mahdollista saavuttaa?

Vuosi 2050 tuntuu olevan yhä kaukana, mutta loppujen lopuksi se on yllättävän lähellä. Tämän päivän alle kolmikymppiset ovat vahvasti yhä työelämässä mukana. Monet elävät ruuhkavuosia, toisilla taas työuran loppu on alkanut häämöttää. Toiset voivat opiskella uutta alaa tai hakea elämälleen uutta suuntaa. Ei ole yhdentekevää, millaisia päätöksiä 2020-luvulla teemme.

Kilpailussa annettu haaste ei ole helpoimmasta päästä, koska teimme tietoisen valinnan pitäytymisessä toivottavissa tulevaisuudenkuvissa. Unelmien ja visioiden kuvaaminen aikana, jolloin eletään nuorten kannalta kaikkein intensiivisimpiä ja epävarmimpia vuosia, on vähintäänkin haasteellista.

Vuoden 2015 nuori eteläpohjalainen taiteilija Ville Vuorenmaa kuvasi parikymppisenä kappaleessa ”Digimaailmassa” miltä tulevaisuus näyttäytyy ja tuntuu.

”On pakko pysyä rytmissä mukana
vaikka olisi rikki on pakko olla kunnossa
Peltojen tilalla on toimistotaloja ja parakkeja
Ikivihreiden laulujen aiheiden paikalla parkkipaikkoja
Muistojen nuoruus säilyy ylivoimaisen kirkkaana
Nykyhetki raskaana taakkana
Kaikki tuleva pelottavana
Tulevaisuus pelottavana”

Kuvaukseen on helppo samaistua, kun muistelen oman opiskelutaipaleeni alkuvaihetta vuosikymmen sitten. Teknologian kehitys on kiihtynyt 2000-luvun alkupuoliskolta huomattavasti, kuten myös muutokset työelämässä. Lisäksi elämäämme varjostavat entistä enemmän globaalit kriisit. Ei olekaan ihme, että tulevaisuusahdistus on viime vuosina lisääntynyt.

Miten tulevaisuutta voitaisiin tulkita valoisammin? Miltä elämä Etelä-Pohjanmaalla näyttäisi, jos saisimme ilmastonmuutoksesta aiheutuvat haasteet tai globaalit kriisit ratkaistuksi? Maaseutua ei uhkaisi hidas näivettyminen ja hyvän elämän rakennuspalikat ovat kaikkien saatavilla. Kaipaammeko mennyttä hitaampaa yhteiskuntaa vai johdattaako teknologinen kehitys meidät uuteen kukoistukseen?

Toivomme, että kilpailu haastaa nuoret pohtimaan omia tulevaisuuden näkymiään ja haaveitaan. Mielenkiinnolla odotamme, millaisia teoksia nuorilta saamme ja millainen kuva niistä välittyy. Kilpailulla on arvokas tavoite myös siinä, että nuorten näkökulmat tulevat esiin ja heille tarjotaan mahdollisuus antaa panoksensa Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen. Tulevaisuus kuuluu kaikille − erityisesti nuorille.

Nuoret ovat maakunnan tärkein tulevaisuusinvestointi.

Miika Laurila
Kehittämisasiantuntija

 

www.epliitto.fi/unelmakokka

Unelmakökän logo

 

 

0 kommenttia
08 / 09 / 20

Uutta kohti

  • 0

 

Koronakesästä ollaan siirtymässä syksyä kohti. Salakavala virus vaanii vielä, mutta ainakin osittain sen kanssa on jo opittu elämään. Kättelemättömyydestä ja etäpalavereista on tullut arkipäivää. Suomi on kokonaisuutena selvinnyt pelättyä paremmin, ainakin toistaiseksi.

Ahdistavinta on epävarmuus. Samanlaista talouden äkkipysähdystä, kuin keväällä koimme, ei kukaan halua.

Teollisuuden näkymät ovat silti yhä sumeita. Kulttuuririennot käynnistyvät onnahdellen. Matkailualaa tuleva talvi hirvittää, vaikka kotimaiset kävijät toivatkin kesällä piristysruiskeen kevättalven romahduksen jälkeen. Sote-henkilöstö työskentelee jatkuvasti kovan paineen alla.

Elämä kuitenkin jatkuu. Erilaisena, uuteen aikaan sovitettuna. Joka puolella maapalloa haetaan toimintatapoja, joilla epidemian tuhoja lievennetään ja samalla avitetaan maailmantaloutta jaloilleen.

Myös Euroopan unionissa on tehty päätöksiä piristämään jäsenmaiden talouksia. Heinäkuulla pääministerit sopivat valtavasta paketista, niin sanotusta elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF). Suomi valmistelee parhaillaan omaa suunnitelmaansa sille tulevasta noin 2,5 miljardin euron osuudesta.

Tukea tullaan lähivuosina kohdistamaan erityisesti ilmastotoimiin, TKI-toimintaan sekä digitaalisuuden ja kestävän infrastruktuurin kehittämiseen. Nämä satsaukset vihreään talouteen eivät saa olla väistyvien toimintojen saattohoitoa vaan panostuksia innovaatioihin ja uuteen kasvuun.

Korona on iskenyt varsinkin vientivetoiseen Länsi-Suomeen. EU:n komission toukokuussa tekemän tilannekuvan mukaan Länsi-Suomi on yksi Euroopan haavoittuvimpia alueita koronakriisistä johtuvan talouden taantuman vuoksi. Myös eteläpohjalaiset yritykset, jotka toimivat alihankkijoina isoille vientiyhtiöille, ovat saaneet tämän karusti tuta.

Etelä-Pohjanmaalla aloimme jo keväällä pohtia, miten maakuntamme nousee kriisistä entistä ehompana. Olemme valmistelleet laajassa yhteistyössä EPKEksi kutsuttua suunnitelmaa, ”Etelä-Pohjanmaa koronasta eteenpäin”.

EPKEn kautta muodostamme yhteistä tilannekuvaa. Sen pohjalta haemme keinoja alueemme talouden elvyttämiseen. Tuossa työssä on oleellista hyödyntää kattavasti kaikki rahoituslähteet, joita maakuntaamme on tarjolla.

Nyt on aika suuntautua uutta kohti. Elvyttäminen on kytkettävä elinkeinoelämämme ja teollisuutemme uudistamiseen. Se onnistuu panostamalla TKI-toimintaan, koulutukseen, digitalisaatioon ja ympäristöllisesti kestävään kasvuun. Saavutettavuuden parantamista unohtamatta.

Etelä-Pohjanmaa on historiansa aikana mennyt monesta ahdingosta läpi. Koronaepidemiastakin tulemme selviämään. Itse edesautamme sitä toimimalla vastuullisesti ja oman alueemme yritysten palveluita käyttämällä.

 

Koronatonta ja toimeliasta syksyä!

Asko Peltola
Maakuntajohtaja

0 kommenttia
02 / 09 / 20

Syyskuu on digikuu!

  • 0

Kuluva vuosi on muuttanut maailmaa ja työelämää pysyvästi. Uskallanpa väittää, että tässä muutoksessa ja siihen sopeutumisessa on digitalisaatiolla kaikkine ominaisuuksineen ja ulottuvuuksineen ollut aivan keskeinen rooli.

Etätyöhön siirtyminen oli monille organisaatioille ja yrityksille todellinen digiloikka, jossa digitaaliset valmiudet ja myös osaaminen pantiin todelliseen testiin yhdessä yössä. Hyvin nopealla aikataululla työpaikoilla otettiin käyttöön erilaisia ohjelmia, joilla pitää yhteyttä niin kollegoihin kuin sidosryhmiin. Teams-kokoukset ja Zoom-webinaarit tulivat nopeasti tutuiksi kaikille. Opittiin mykistämään äänet, näyttämään esitykset ja etevimmät myös asettamaan personoidun kuvan taustaksi esityksen ajaksi.

Ainakin omasta puolestani olen voinut ilokseni huomata, että työnteko on sujunut etätöissä lähes yhtä mallikkaasti kuin työpaikallakin, kunhan vaan verkkoyhteydet ovat pelittäneet riittävän nopeasti ja työtä on voinut tehdä edes jokseenkin ergonomisen työpisteen ääressä.

Työtehtävieni toteuttamiseen koronakevät toi kuitenkin joitakin muutoksia. Työnkuvaani kuuluu tällä hetkellä yhden kansainvälisen hankkeen sekä EU-tietokeskuksen koordinointi. Erityisesti EU-tietokeskuksen tapahtumien tuottamiseen vallitseva tilanne vaikutti suuresti ja pakotti muuttamaan toiminta- ja ajattelutapoja.

Yksi keväältä peruuntunut tilaisuus oli Kauhajoelle maaliskuun puoleen väliin suunniteltu EU Etelä-Pohjanmaalla -tapahtuma, jonka oli tarkoitus päättää kolmen samaa nimeä kantava tapahtuman sarja. Tapahtuma oli aivan loppuun hiottu, kunnes koronauutiset synkkenivät Suomenkin osalta ja päädyimme lopulta viime metreillä perumaan tapahtuman ja siirtämään sitä tuonnemmaksi.

Alkuun harmitus tapahtuman perumisesta oli tietysti suuri. Olihan se toteuttamista vaille valmis. Näin jälkikäteen on kuitenkin todettava, että nyt syyskuulle siirtynyt tapahtuma on saanut osakseen aivan uudenlaisia merkityksiä.

Tapahtuman teemana on alusta saakka ollut, yllätys yllätys, digitalisaatio − ja mikä olisikaan luontevampaa kuin järjestää tuo tilaisuus digitaalisia työkaluja hyödyntäen verkossa. Tapahtuman seminaariosio tullaan järjestämään perjantaina (11.9. klo 9-11) webinaarina, ja hankemessut on korvattu syyskuun aikana toteutettavalla tiedotuskampanjalla, jossa nostamme EU-rahoitusta saaneita digihankkeita framille somekanavillamme.

Syyskuu onkin meillä EU-tietokeskuksessa siis todellinen digikuu. Näihin sanoihin toivotankin kaikki kiinnostuneet seuraamaan kanaviamme ja osallistumaan ensi viikon perjantain mielenkiintoiseen webinaariin!

Kyllä Etelä-Pohjanmaalla on tehty paljon digiasioiden kehittämisen eteen ja eiköhän hyvää työtä jatketa myös tulevalla EU:n ohjelmakaudella!

 

Hanna Meriläinen
EU-tietokeskuksen koordinaattori

 

Lisätietoja tapahtumista: www.epliitto.fi/tapahtumat 

Seuraa meitä somessa:

  • Facebook: Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa
  • Twitter: Europe Direct Etelä-Pohjanmaa

 

0 kommenttia
26 / 08 / 20

Yhteisöenergiasta vauhtia energiasiirtymään

  • 0

Investoinnit uusiutuvaan energiaan kyykkäävät tänä vuonna koronapandemian takia. Ilmaston kuumenemisen rajoittamiseksi siedettävälle tasolle investointien pitäisi kuitenkin päinvastoin kasvaa. Mistä saisimme lisää vauhtia energiasiirtymään?

Yksi lupaava ratkaisu on yhteisöenergia. Lavean käsitteen sateenvarjon alla on monenlaisia malleja ja hankkeita. Yhteistä kaikille on se, että paikalliset asukkaat toimivat yhdessä kestävän energian puolesta.

Käytännön kokemukset osoittavat, että omaan alueeseen juurtuneet energiahankkeet saavat todennäköisemmin paikallisyhteisön hyväksynnän. Näin hankkeet voivat edetä nopeammin – tai edetä ylipäätään.

Monille tuttu esimerkki on tuulivoima. Vaikka tuulella voidaan tuottaa vähäpäästöistä sähköä edullisesti, hankkeet törmäävät usein epäilyksiin, jopa vastustukseen – etenkin silloin, jos jokin ulkopuolinen taho yrittää edetä alueen ihmisiltä kysymättä.

Yhteisöenergia siis voi auttaa paikallisten asukkaiden hyväksynnän saamisessa, mutta sen tiellä on monia esteitä – hallinnollisia, taloudellisia, jopa kulttuurisia. Onneksi näitä esteitä voidaan raivata.

Ohjeet Itämeren alueen päättäjille on koottu tuoreeseen 10 toimenpiteen listaan. Co2mmunity-hankkeen kokoamat esitykset perustuvat tutkimuskirjallisuuteen yhteisöenergiahankkeiden kokemuksiin ja vuoropuheluun asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Esimerkiksi kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen yhteisöenergialle Skotlannin tapaan auttaa kohdentamaan tarmoa. Viranomaiset voivat virtaviivaistaa luvitusta ja verkkoonkytkennän menettelyjä. Päättäjät voivat myös varmistaa yhteisöenergiahankkeille kohtuuhintaista rahoitusta esimerkiksi takuiden ja edullisten lainojen muodossa.

Entä mainitsemani paikallisten ihmisten osallistaminen? Menestyksekäs esimerkki tulee Tanskasta. Maan uusiutuvan energian laki velvoittaa varaamaan viidenneksen tuulivoimahankkeiden osakkeista paikallisyhteisölle. Ei ole sattumaa, että Tanska tuottaa jo noin puolet sähköstään tuulella – ja aikoo mennä vielä pitemmälle.

Parhaan tuloksen saa yleensä soveltamalla yhdistelmää toimenpiteistä. Kunkin maan olosuhteisiin sopivan paketin voi koota 10 toimenpiteen listalta:

  1. Aseta tavoitteita ja laadi suunnitelmia
  2. Takaa vakaa sääntely-ympäristö
  3. Poista hallinnollisia esteitä
  4. Osallista paikallisia asukkaita
  5. Varmista rahoituksen saanti
  6. Tarjoa kohdennettua tukea
  7. Aja alas haitalliset politiikat
  8. Tarjoa alustoja yhteisöenergialle
  9. Lisää tietoisuutta ja tarjoa koulutusta
  10. Vahvista tietopohjaa

Yhteisöenergia voi siis auttaa saamaan liikkeelle vähäpäästöisessä energiasiirtymässä tarvittavia investointeja. Nyt päättäjille on tarjolla työkaluja tarttua yhteisöenergian mahdollisuuksiin.

 

Oras Tynkkynen
hallituksen puheenjohtaja, Tyrsky-Konsultointi

 

Co2mmunity-hanke verkossa:

0 kommenttia
19 / 08 / 20

Luvassa lämpenevää

  • 0

Tätä kirjoittaessa elokuu jatkuu aurinkoisena ja lämpimänä. Helteitä odotetaan taas viikonlopuksi. Takana on tosin viileä ja sateinen heinäkuu. Niin se on, että vaikka ilmasto lämpenee, niin säät vaihtelevat.

Syksyyn on luvassa myös lämpenevää energiapoliittista keskustelua. Etenkin energiaturpeen tulevaisuus on nyt suurennuslasin alla. Keskustelun virittäjinä ovat EU:n ilmastotavoitteet ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF), jotka linjaavat Suomenkin tavoitteita ja toimenpiteitä matkattaessa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Suomessa keskustelussa on vahvasti ollut esillä turpeen energiakäytöstä luopuminen. Kaikki merkit näyttävät siihen suuntaan, että näin myös tulee tapahtumaan.

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa turpeen tuotantoon soveltuvia alueita osoitettiin vielä noin 10 000 hehtaaria. Muutoksen tuulet olivat kaavaa laadittaessa jo aistittavissa, mutta turpeen energiakäyttöä ei haluttu kaavalla rajoittaa. Totesimme, että energiapolitiikkaa tehdään muilla kentillä. Alueita tuskin tullaan ottamaan suuremmassa määrin enää käyttöön, mutta eipä niistä haittaakaan ole, vaikkapa huoltovarmuuden ylläpidon näkökulmasta. Turvetta tarvitaan myös edelleen kasvu- ja kuivikekäyttöön sekä aktiivihiilen tuotantoon.

Siirtyminen hiilineutraaliin energiaan tulee koskemaan Etelä-Pohjanmaahan kaikkein kovimmin – olemmehan Suomen turvemaakuntien ykkönen. Muutos aiheuttaa eri tahoilla ymmärrettävää huolta ja epävarmuutta. Meidän onkin pidettävä huolta siitä, että siirtymä tehdään järki kädessä. Ketään ei saa ajaa ahdinkoon, eikä kenenkään kotia voida jättää lämmittämättä. Alan toimijoiden ääntä on kuunneltava herkällä korvalla.

Siirtymisen helpottamiseksi luodut välineet, kuten oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, tulevat toivottavasti toteutuessaan antamaan myös meille resursseja turpeesta luopumisen aiheuttamien ongelmien hoitoon. Etelä-Pohjanmaan tuleekin saada merkittävä kompensaatio ottaen huomioon turvetuotannon taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys alueella. Tähän Etelä-Pohjanmaan liitossa valmistaudutaan, ja pyrimme varmistamaan maakunnan aseman tukien saajana.

Jos onnistumme hyvin, tulee meillä olemaan 20-luvun aikana tuhannen taalan paikka maakunnan energia-alan uudistamiseksi. Energiatuotannon ohella myös energiateknologian kehitys voi saada uutta tulta allensa. Meillä on paljon osaamista, jota voidaan näköpiirissä olevien tukien avulla kehittää eteenpäin. Myös täysin uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien innovointi on mahdollista.

Maakuntamme voi täysin perustellusti asettaa siirtymälle korkeat tavoitteet. Energiasektorin uudistuminen voi jo lähitulevaisuudessa korvata turpeesta luopumisen menetykset korokojen kera.

 

Antti Saartenoja
suunnittelujohtaja

0 kommenttia
17 / 08 / 20

Kultainen kori rakentaa yhteisöllisyyttä Ähtärissä

  • 0

Pandakaupunki Ähtäri järjesti keskustan torin uudesta esiintymislavasta korkeakouluopiskelijoille suunnatun suunnittelukilpailun talvella 2018–2019. Yhteistyössä kilpailua toteuttamassa olivat Suomen arkkitehtiliitto SAFA, Tampereen teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto. Ehdotuksia saatiin 68 kappaletta, joista voittajaksi valikoitui suunnitelma Kultaisesta korista. Lavan avajaisia juhlitaan kaupunkifestivaali Ylävesien yössä perjantaina 28.8.2020.

Ähtärin torin tilaisuuksissa oli pidemmän aikaa käytetty esiintymislavana katettua kärryä. Uuden hankintaa pohdittaessa sai SERC-hankkeen päällikkö Esa Vuorenmaa idean kilpailusta. Miksi tyytyisimme tavalliseen, kun voisimme toteuttaa niin hienon lavan, että se jo itsessään olisi nähtävyys? Yhteistyötahot lähtivät innolla mukaan suunnittelukilpailuun, mutta kaikki yllättyivät silti ehdotusten määrästä. Tuomaristo työskenteli kaksi pitkää päivää yhdessä ja mm. arkkitehti SAFA Jukka Koivula kymmeniä lisätunteja päälle. Jokainen kilpailutyö arvioitiin kirjallisesti, mitä tuomaristo piti tärkeänä alan opiskelijoille.

Suunnitelma Kultaisesta korista voitti paitsi estetiikkansa myös symboliikkansa vuoksi. Se ammentaa tarinansa ja siten muotokielensäkin muinaisesta suomalaisesta mytologiaperinteestä. Kalevalassa karhun kerrotaan syntyneen taivaassa, josta se on laskettu alas maahan kultaisessa korissa – sopii erinomaisesti eläinpuistostaan tunnettuun Ähtäriin. Esiintymislava muistuttaa muodoltaan karhun pesää ja on toteutettu CLT-massiivipuulevytekniikalla. Voittajaehdotuksen laativat (silloiset) Oulun yliopiston teknisen tiedekunnan opiskelijat Johan Jäsperlä, Pyry Kuismin ja Kristian Paavilainen.

Ähtärin kaupunki päätti rakentaa lavan perinteisestä poikkeavalla mallilla. Kaupunki teki pohjan ja perustan, mutta kutsui ympäröivän yhteisön mukaan luomaan rakenteita. Tarjolla oli kolmea eri suuruista sponsoripakettia näkyvyyttä vastaan. Pääkumppaniksi lähti Oma Säästöpankki Ähtäri ja Etelä-Pohjanmaan liitto yhdeksi suurimmista tukijoista. Yksityishenkilöt ovat voineet ja voivat edelleen osallistua Kultaisen korin toteutukseen ostamalla tarjottimia, joiden tuotto ohjataan lavan kuluihin.

kultainen kori

Luomus sijaitsee keskeisellä paikalla keskustan torilla. Suurikokoista rakennelmaa ei voi olla huomaamatta, ja Kultaisesta korista tuleekin uskoakseni uusi maamerkki paikkakunnalle. Lava tullaan liittämään osaksi arkkitehtuuria esittelevää mobiilikulttuurireittiä, joka valmistuu ensi vuonna. Saavutettavuuteen on kiinnitetty huomiota myös arkkitehtuurissa: lavalle on esteetön kulku takaosan luiskan kautta. Korin lattia ei ole korkealla, tarkoituksella: matala kynnys on helppo ylittää ja samalla se viestii, että areena on vapaa, kulttuuri kuuluu kaikille.

Kultaisen korin avajaisissa esiintyvät Mimi ja Kuku, Ähtärin ”kaupunginorkesteri” Sugardams sekä akustisen keikan vetävä Noumena. Viikonloppuna 28.–30.8. vietettävät Ähtäri-päivät huipentuvat sunnuntaiseen pääjuhlaan, jossa ohjelmassa on seurakunnan torimessu, kansallispukujen tuuletusta ja tanssahtelua Kari Hirvosen ja Onnentähti-orkesterin tahdissa.

Torilla – tai korilla – tavataan!

 

Marika Puntala
vapaa-aikatoimenjohtaja                         
Ähtärin kaupunki

040 544 2537
marika.puntala@ahtari.fi                                               

0 kommenttia
16 / 06 / 20

Opettavainen kevät

  • 0

Näin mittumaarin kynnyksellä saan summata, että onpa mielenkiintoinen kevät takana. Kukaan ei alkuvuodesta osannut ennustaa, millaiseen härdelliin koko maailma ja Etelä-Pohjanmaa siinä sivussa joutuu. Yhden mikroskooppisen viruksen takia.

Koronakriisi on opettanut. Huoltovarmuuden arvo on korostunut. Sähköisiin kokouskäytäntöihin ja etätöihin olemme tehneet huiman digiloikan.

Kaikella kokemallamme tulee olemaan pysyvä vaikutus työntekotapoihimme ja moneen muuhunkin asiaan. Monelta osin muutos näyttäisi johtavan parempaan.

Taloudelle viime kuukaudet ovat olleet raskasta aikaa. Ahdinkoon ovat ajautuneet erityisesti yksinyrittäjät sekä lomautetut ja irtisanotut. Työttömyys loikkasi ennätyksellisiin lukemiin.

Etelä-Pohjanmaalla olemme joukolla pohtimassa, miten kriisistä noustaan entistä ehompana. Maakunnan liiton johdolla teemme laajassa yhteistyössä suunnitelmaa ”E-P koronasta eteenpäin” (EPKE). Yhteisen tilannekuvan pohjalta koostamme keinoja, joihin alueellamme voimme tarttua talouden elvyttämiseksi.

Valtakunnallisesti liittojen toimintaa ovat sävyttäneet uuden EU-ohjelmakauden hankerahoista käytävät neuvottelut. Maakunnat ovat yrittäneet löytää yhteistä ratkaisua siinä kuitenkaan onnistumatta. Niinpä alueiden välinen jako jäänee ministeri Lintilän harkittavaksi.

Vaikeuskerrointa tässä kaikessa ovat lisänneet EU-tasolla auki olevat isot asiat: monivuotinen rahoituskehys (MFF), oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) ja erilaiset koronakriisituet. Seuraamme kaikkia näitä aktiivisesti maakuntamme etuja ajaen.

Etelä-Pohjanmaan liiton perussopimus on päivityksen alla. Perussyynä tarkistuksille on Isonkyrön liittyminen osaksi maakuntaamme ensi vuoden alusta. Samalla muokkaamme perussopimusta ajan tasalle muiltakin osin. Kuntiin luonnos menee hyväksyttäväksi loppukesällä.

*****

Koronasurkeuden vastapainoksi viime viikoilta löytyy myös paljon ilon aiheita. Monet maakunnalle tärkeät edunvalvonta-asiat ovat nytkähtäneet upeasti eteenpäin.

Vilkkaasti liikennöity valtatie 19 saa rakentamisrahoitusta ohituskaistoja varten. Seinäjoen ammattikorkeakoululle on luvassa 65 lisäpaikkaa. Kummankin näiden edistämisessä on vaikutettu jo pitkään.

Kaupunkikehittämisen sopimuksia tullaan laajentamaan myös yliopistokeskuskaupunkeihin. Tämä tarkoittaa, että Seinäjoki pääsee neuvottelemaan työ- ja elinkeinoministeriön kanssa omasta ekosysteemisopimuksestaan. Rahaakin saataneen jonkin verran, mutta isoin asia on pääsy samoihin pöytiin, missä yliopistokaupungit ovat olleet jo pitkään.

Myös maa- ja metsätalousministeriön elvytystoimenpiteiden kautta saataneen lisärahaa alueellemme. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka olette olleet myötävaikuttamassa maakunnallemme tärkeiden tavoitteiden toteutumiseen.

*****

Suomen suvi on nyt kukkeimmillaan. Luonnonläheisyys ja mahdollisuus yhteisestä ympäristöstämme nauttimiseen on meidän kaikkien suuri rikkaus ja etuoikeus. Pidetään huolta siitä jatkossakin.

Iloista mittumaaria sekä virkistävää ja koronatonta kesää!

 

Asko Peltola
Maakuntajohtaja

 

0 kommenttia
10 / 06 / 20

Taiteesta voimaa – kirjoita puu

  • 0

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin alueellinen kehittämistehtävä Maaseutukulttuurin hybridiosaaminen on käynnistynyt keväällä 2020. Kehittämistehtävässä Etelä-Pohjanmaan liitto vastaa kuntien kulttuurityöntekijöiden ammatillisuuden tukemisesta sekä osaamisen vahvistamisesta ja Seinäjoen kaupunki kulttuurin välittäjätoiminnan kehittämisestä. Kulttuurityöntekijöiden osaamista kehitetään mentoroinnin avulla ja siinä hyödynnetään muun muassa taidelähtöisiä menetelmiä.

Koronapandemia toi haasteita mentoroinnin toteutukselle. Kuinka toteuttaa taidelähtöiset työpajat, kun kokoontumisia ei voida järjestää ja koronasta huolimatta kehittämistehtävää pitäisi pystyä toteuttamaan? Taidelähtöinen työpaja etänä Teams-kokouksena? Kuulostaa epäilyttävältä. Voiko se toimia?

Kaksi työpajaa on nyt pidetty. Toukokuun työpajassa tavoitteena oli oman työn vahvistaminen, vuorovaikutus ja hyvinvointi. Välineenä käytettiin valokuvaa. Jokainen toi työpajaan esiteltäväksi valokuvan, jossa oli aiheena innostava ja voimauttavia tunteita herättävä paikka, tila, maisema tai ympäristö. Katselimme kuvia, kerroimme niiden tarinat, keskustelimme niistä yhdessä ja työstimme kuvien avulla työpajan teemoja. Kolmetuntisen Teams-työpajan jälkeen ei voinut kuin todeta: toimii! Mieli oli intoa täynnä ja luovat ajatukset laukkasivat!

Viime viikolla oli toinen taidelähtöinen työpaja Teams-kokouksena, ja taidemuotona oli sanataide. Ennakkotehtävänä oli kirjoittaa puu. Jokainen valitsi omasta elinympäristöstään puun, josta kirjoitti lyhyen tarinan vapaasti omalla tyylillään. Työpajassa luimme puutarinat, keskustelimme niistä, luimme yhden novellin yhteisöllisesti lukupiirinä sekä keskustelimme. Aiheina esiin nousivat muun muassa motivaatio, tavoitteet ja niihin pääseminen sekä voimaantuminen.

Kolme tuntia kului kuin siivillä. Taas sain todeta: toimii! Kiitos työpajojen vetäjälle Pia Hounille ja työpajoihin osallistuneille! Taiteen hyvinvointia ja terveyttä edistävä voima on todeksi todistettu monin tavoin. Taiteesta on moneen, se taipuu välineeksi, vaikka ei olekaan pelkästään sitä. Taiteen avulla voidaan lisätä työhön liittyvää osaamista ja kartuttaa omia voimavaroja. Työyhteisössä taide voi avata uusia ratkaisumalleja, vahvistaa luovuutta ja innovatiivisuutta. Taidelähtöinen toiminta voi saada liikkeelle asioita ja prosesseja. Taidetyöskentelyn kautta voi pohtia suhdetta työhönsä ja vahvistaa työmotivaatiota. Taiteen keinoin voi matkata itseen ja toiseen, etsiä uusia näkökulmia ja ratkaisuja.

Nyt kesälomien lähestyessä ja aikana, kun koronapandemia rajoittaa elämäämme, on mahdollisuus antaa aikaa taiteelle ja luovalle toiminnalle ihan vain omaksi iloksi: maalaa taulu tai valokuvaa, soita, laula ja tanssi, kirjoita runo tai tarina, tee käsitöitä… Kokeile ennakkoluulottomasti ja löydä, onnistut kyllä! Tärkeää on prosessi, seikkailu.

Yhteisöllisesti jaan puuni tarinan. Yhdenlainen lukupiiri tämä blogikin on. Ja haastan: kirjoittakaa puu!

Puu elinympäristössäni on pihakuusi, saksanpihta. Sen latvus tavoittelee taivaita ja juuret ovat leveällä vanhan rantavallin penkereessä. Kuusi on jykevä, uljas ja uhmakas, mutta sen vihreä lehvästö on samettia. Neulasten litteys antaa havustolle pehmeyden; litteät neulaset kuin lehdet. Runko on alaosaltaan tukeva, harmaa ja melko sileä, pinnallaan pihkarakkuloita. Alaosan oksat ovat toispuoleisesti osin karsiutuneet pois. Havuston suojaan muodostuu maja, kuin turvapaikka.

Iso ja korkea kuusi. Siinä se seisoo kotipihassa tien päässä. Tervehtii ja ottaa vastaan kaikki tulijat, tutut ja vieraat. Näkyy kauas niin kylätieltä kuin järveltä kotitaloa lähestyttäessä. Maamerkki.

Vanha se on, yhtä vanha kuin minä tai oikeastaan vähän vanhempi. Pihtakuusi papan vanhan sukutilan mailta Riihiniemeltä. Keskisuomalainen kuusi, joka pienenä muutti Pohjanmaalle, Keski-Suomen saloilta kraatterijärven rannalle. Äiti sai sen isältään lahjaksi, kun meni naimisiin ja muutti miehelään, appivanhempien talon yläkertaan. Ja siellä vinttikamarissa minäkin elämäni ensimmäisen vuoden elin.

Kuusi on sitkeä. Se on saanut monta kertaa siipeensä vai pitäisikö sanoa havuunsa. Sitä on niitetty ja viikatteella viillelty. Mummon lampaat ovat sen pehmeitä ja tuoreita, kirpeän vihreitä havulehtiä popsineet monena kesänä. Tulvat ovat keväisin virutelleet tukehtumiseen saakka sen juuria. Mutta siinä se vain paikallaan on kasvanut ja komistunut.

Saksanpihdan puuaines on pehmeää ja joustavaa. Sitä käytetään rakennuksien, huonekalujen ja paperin raaka-aineena sekä soitinten valmistamiseen, lahonkestävyytensä ansiosta myös vesirakentamiseen ja kattopäreisiin. Kuusipuulla on aikoinaan myös tuettu kaivoskäytäviä, koska puun kovaääninen natina varoitti kaivostunnelien romahtamisvaarasta.

Kuusi on enemmän kuin vain puu. Se kertoo tarinoita ja opettaa. Pappa opetti lapsilleen todeksi kiinalaisen sananlaskun: Jos haluat olla onnellinen elämäsi, istuta puu! Ja äiti istutti. Puu on muisto, puu on juuret. Se on pala äidin vanhaa kotiseutua ja identiteettiä, se on juurruttanut ja kiinnittänyt hänet uuteen kotiseutuun, auttanut ikävässä ja antanut voimaa.

Olen onnellinen, että voin olla osa puun tarinaa ja kasvua. Olen saanut elää ja kasvaa kilpaa puun kanssa. Ja vieläkin saan kuunnella sen havuston huminoita. Pihtakuusi laulaa minullekin juuret ja siivet tavoitella taivaita, unelmia.

 

Tuija Ahola
kehittämisasiantuntija

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös