Nils Torvalds, RKP

1. Euroopan parlamentti voi tuntua etäiseltä ja arkielämän kannalta merkityksettömältä asialta. Miksi suomalaisten tulisi äänestää EU-vaaleissa ja miten parlamentin toiminta vaikuttaa suomalaisten elämään? Mitä hyötyä Suomelle on EU-jäsenyydestä?

”EU päättää aika laajoista raameista, joita kansalliset elimet toteuttavat paremmin tai huonommin. Ilmaston lämpenemisen estämiseksi EU on viime vuosina tehnyt lukuisia päätöksiä, joita toteutetaan lähivuosina. Näitä päätöksiä on tulossa lisää ja jo tästä syystä kannattaa äänestää EU-vaaleissa. Hyödyn laskeminen on joskus vähän vaikeampaa jos haluamme yksinkertaisia lukuja, mutta Suomi on viennistään erittäin riippuvainen. Jos meidän pääsy valtaville eurooppalaisille markkinoille vaikeutuisi näkisimme hyvin nopeasti, miten paljon me olemme saaneet EU-jäsenyyden myötä.”

2. Minkälaisia asioita te Euroopan parlamentissa ajaisitte

”Kuluneiden vuosin aikana olen ollut mukana kaikissa tärkeimmissä ympäristöä ja ilmastoa koskevissa päätöksissä. Tätä työtä haluan ehdottomasti jatkaa.”

3. Ilmastonmuutoksen on arvioitu aiheuttavan merkittäviä ongelmia ja uhkaavan jopa koko planeettamme tulevaisuutta. Mitä EU:n tulisi tehdä asialle? Miten valittava parlamentti voi siihen vaikuttaa?

”Niin kuin jo aikaisemmin totesin, EU on luonut raamit, jotka ovat kansainvälisesti mitattuna erittäin hyvät. Äsken julkaistiin Sandbag-nimisen englantilaisen järjestön raportti, joka osoitti, että EU on polulla joka mahdollistaa Pariisin COP-21-kokouksen tavoitteiden saavuttamisen. Seuraavan parlamentin toimikaudella tätä työtä jatketaan.”

4. EU:n vastuulla on ohjata ja rahoittaa jäsenmaidensa alue- ja rakennepolitiikkaa. Tätä kutsutaan koheesiopolitiikaksi. Mitä teemoja EU:n koheesiopolitiikassa pitäisi painottaa? Mihin asioihin sen pitäisi keskittyä Suomen kaltaisissa jäsenmaissa ja miksi?

”Uuden budjettikauden ohjeissa Euroopan parlamentti on hyvin selkeästi asettanut ympäristön ja ilmaston ensisijaisiksi koheesiopolitiikan kohteiksi. Onnistunut ilmastopolitiikka edellyttää, että me pystymme aika radikaalisti muuttamaan energiatuotantoa kestävälle pohjalle. Samalla sähköverkkoja on uusittava. Kun tämä tehdään koheesiopolitiikan puitteissa, luodaan samalla edellytyksiä jälkeenjääneiden alueiden elinehtojen kohentamiseksi. Koheesiopolitiikan suuntaviivat ovat aika paljon jäsenmaiden joskus lyhytaikaisten suunnitelmien varassa.”

5. Vuosina 2015 ja 2016 Euroopan unionin alueelle saapui ennennäkemättömän suuri määrä pakolaisia ja siirtolaisia muun muassa Syyrian sodan takia. Tämä käynnisti laajaa keskustelua sekä toimenpiteitä maahanmuuttopolitiikkaan liittyen Euroopan sisällä. Ovatko EU:n linjaukset maahanmuuttopolitiikasta toimivia nykyisillään? Mikäli ei, miten niitä tulisi kehittää?

”Ongelma on vakava ja monitahoinen. Meillä on kansainvälisiä velvollisuuksia turvapaikkaoikeuden ja suojelun suhteen. Samalla meidän pitäisi oppia esimerkiksi Saksan ja Ruotsin virheistä 1950- ja 60-luvuilla. Ihmisten integraatio meidän kulttuuriin on erittäin haastava tehtävä, jossa pintapuolisella optimismilla epäonnistutaan yhtä karkeasti kuin vihamielisellä asenteella. EU on tämän lisäksi nyt kehittämässä ja tehostamassa Afrikka-politiikkansa. Siellä väestönkasvu on edelleen erittäin korkeaa, mikä vuorollaan synnyttää uusia pakolaisvirtoja tulevaisuudessa.”

6. Mitä kansainvälisyys ja eurooppalaisuus tarkoittaa teille itsellenne? Onko Euroopan Unionin kansainvälisyydessä parannettavaa? Tulisiko jäsenmaiden välistä yhteistyötä esimerkiksi kehittää ja jos kyllä, miten?

”Suurimman osan elämästäni olen ollut jollain tavalla mukana kansainvälisessä toiminnassa. Ensimmäinen työpaikkani ylioppilaskirjoitusten jälkeen oli Ylioppilaiden kansainvälisessä avussa 1960-luvulla. Sen jälkeen olen ollut ulkomaantoimittajana ja kirjeenvaihtajana Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Olen aina tullut takaisin kotiin entistä isänmaallisempana ja eurooppalaisempana.

Yhteistyö jäsenmaiden kanssa on monella tavalla haastavaa. EU:n yleisistä raameista tehdyt päätökset ovat yleensä (ei aina) aika hyviä, mutta jäsenmaiden halu ja kyky toteuttaa niitä ontuu. Siihen ei kuitenkaan ole mitään yleispätevää ja joka asiassa toimivaa lääkettä. Helposti tämä supistuu joopas-eipäs-keskusteluun päätösvallan keskittämisestä. Sekään ei toimi, koska se vie vastuuta jäsenmailta ja kansalaisilta.”

7. Maailmassa vallitsee tällä hetkellä kireä poliittinen ilmapiiri, jossa suurvallat pyrkivät vahvistamaan omaa asemaansa. Minkälainen rooli EU:lla on tässä maailmassa? Pitäisikö kansainvälistä yhteistyötä avata nykyistä enemmän EU:n ulkopuolisiin maihin? Jos kyllä, millä keinoin?

”Toisen maailmansodan turvallisuuspoliittinen perusratkaisu nojasi voimakkaasti Yhdysvaltoihin. Tällä hetkellä näemme, että Yhdysvallat Donald Trumpin johdolla kehittää huolestuttavan tempoilevaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Samalla viimeisimmät raportit Venäjän sisäisestä kehityksestä huolestuttavat todella vahvasti. Kun tähän vielä liitetään Kiinan pyrkimyksiä, niin haasteet ovat siinä. Eurooppa joutuu luottamaan kasvavassa määrin omiin kykyihinsä. Meidän edessämme on siis suuri turvallisuuspoliittinen muutos.”

8. Brexit on ravistellut Euroopan unionia ja osoittanut, ettei sen olemassaolo ole itsestäänselvyys. Minkälaisena näette EU:n tulevaisuuden brexitin jälkeisenä aikana?

”Britit tekevät tällä hetkellä tavattoman onnettomia päätöksiä. Heidän poliittinen järjestelmänsä on pahassa solmussa. Tästä meidän on syytä oppia. Tulevaisuutta ei rakenneta Helppo-Heikkien lupauksilla vaan kovalla, pitkäaikaisella ja uutteralla työllä. Brexit opettaa ihan havainto-opetuksena miten tärkeää on, että poliittinen järjestelmä on avoin ja keskustelu kriittistä ja tosiseikkoihin pureutuvaa. Kymmenen vuoden kuluttua britit ovat – viimeistään – hakemassa jäsenyyttä uudestaan, mutta tämän kymmenen vuoden aikana he ehtivät menettää aika paljon.”

9. EU osallistuu jäsenmaidensa kulttuurin kehittämiseen ja vaalimiseen. Minkälaisia keinoja EU:lla on kulttuuriin kehittämiseen? Miten kulttuuria tulisi kehittää esimerkiksi maakunnissa?

”Kulttuuri on mitä suurimassa määrin hyvän koulujärjestelmän puitteissa syntyvää vanhan ja uuden yhdistämistä. Olemme luultavasti viime vuosikymmeninä tehneet suuria karhunpalveluksia lakkauttamalla kouluja. Koulut toimivat aina kylän kulttuurikeskuksina. Kun samalla elämme erittäin nopean teknisen kehityksen oloissa, kulttuuri on se kitti joka pitää uuden ajan haasteet ja menneisyyden kulttuuriset unelmat koossa.”

10. Minkälaisia mahdollisuuksia osallistua toimintaansa EU:n tulisi tarjota nuorille kansalaisille?

”Erasmus+ on valtavan hieno ohjelma, joka tutustuttaa nuoria ihmisiä muiden EU-maiden oloihin. Tätä ohjelmaa pitää tulevaisuudessa kehittää ja laajentaa, niin että kaikilla halukkailla nuorilla olisi ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia ulottuvillaan.”

EU-vaalit pidetään sunnuntaina 26.5. Ennakkovaalit puolestaan 15.-21.5. Kertoisitteko yhdellä lauseella, miksi juuri teitä kannattaa äänestää?

”Suhtaudun lainsäädäntötyöhön pragmaattisesti ja pyrin aina parhaimpaan mahdolliseen kompromissiin, jotta lainsäädännöstä saadaan tasapainoinen ja elinkelpoinen kokonaisuus ja tästä olen saanut kiitosta: EU-asiantuntijoiden mielestä kuulun Suomen parhaisiin meppeihin, ja olen työskennellyt monen tärkeän lainsäädäntöesityksen parissa ja myötävaikuttanut Suomen kannalta merkittäviä tuloksia.”

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös