Piia Kattelus, nro 124, Kansalaispuolue

1. Euroopan parlamentti voi tuntua etäiseltä ja arkielämän kannalta merkityksettömältä asialta. Miksi suomalaisten tulisi äänestää EU-vaaleissa ja miten parlamentin toiminta vaikuttaa suomalaisten elämään? Mitä hyötyä Suomelle on EU-jäsenyydestä?

”Äänioikeus on arvokas ja jokaisen tulisi käyttää oikeuttaan kansanvallan turvaamiseksi. Jos äänestysprosentti jää matalaksi, ei voida puhua demokratiasta vaan harvainvallasta.

Parlamentti vaikuttaa tällä hetkellä monin tavoin suomalaisten elämään. Euron käyttöönoton vuoksi kärsittiin Suomessa turha lama 2007-2017, joten etenkin Euro on kurjistanut suomalaisten elämää huomattavasti. Venäjän pakotteet lähes tappoivat suomalaisen maitosektorin, ja näistä järjettömistä EU-linjauksista johtuen on Suomen vienti kärsinyt 4-5 miljardin euron menetykset. Kertakorvauksena saatiin vain 10 miljoonaa euroa.”

2. Minkälaisia asioita te Euroopan parlamentissa ajaisitte?

”Päätösvallan palauttamista jäsenvaltioille etenkin alue- ja maatalouspolitiikan osalta. Alue- ja maatalouspolitiikassa EU:n maataloustuet on kansallistettava ja on säilytettävä oma päätösvalta kriisitukiin, satovahinkokorvauksiin ja verohelpotuksiin. Päätösvallan palauttaminen alueille ja maataloustukien järkeistäminen: tuotantoon sidotut tuet palautettava ja luovuttava haitallisista ympäristötuista sekä Venäjän pakotteista. Metsien käytön hyödyntäminen on tärkeää samoin kuin susien kaatolupien myöntämisen helpottaminen.

Tuottavuuden parantaminen ja maatalousyrittäjien kohtuullisen elintason turvaaminen ovat kohtalonkysymyksiä etenkin Etelä-Pohjanmaalla. Kun maaseutu voi hyvin, voi koko Suomi hyvin. Ajaisin myös mahdollisuutta euro-eroon sekä EU:n kehittämistä itsenäisten valtioiden liittona eikä liittovaltiona.”

3. Ilmastonmuutoksen on arvioitu aiheuttavan merkittäviä ongelmia ja uhkaavan jopa koko planeettamme tulevaisuutta. Mitä EU:n tulisi tehdä asialle? Miten valittava parlamentti voi siihen vaikuttaa?

”EU tukee ilmastoasiassa parhaiten palauttamalla päätösvaltaa kriittisissä asioissa jäsenvaltioille sekä esim. myöntämällä tukia kotimaisen, uusiutuvan energian käyttöön, kehitykseen ja tutkimukseen. EU:n ei pidä kurittaa tavallista ihmistä autoilun haittaveroilla tai kulutusverojen kohtuuttomilla korotuksilla, koska ilmastonmuutoksen ratkaisu on isojen saastuttajien Intian, Kiinan ja Yhdysvaltojen käsissä. Luonnollisesti lämpötilan nousun rajoittaminen enintään 1,5 asteeseen on järkevää, jos sitä ei tehdä tavallista kansaa kyykyttäen polttoaineverojen korotuksilla tai pakottamalla vaihtamaan toimiva henkilöauto kalliiseen sähköautoon.

Voimme suosia kierrätysmateriaaleja, lähellä tuotettua ruokaa, ekologisia matkailupalveluja ja kotimaista, uusiutuvaa energiaa. Tavallinen suomalainen ei voi vaikuttaa paljon ilmastonmuutokseen niin kauan kuin esimerkiksi Intia ja Kiina eivät huolehdi ilmastosta. Intian, Afrikan ja Lähi-idän väestöräjähdystä pitäisi hillitä. Myös kehittyvissä maissa on pyrittävä kestävään kehitykseen, mutta globaalit voimat hyötyvät siitä, että näiden maiden kasvava väestö kuluttaa yhä enemmän. Maahanmuutto kiihdyttää ilmastonmuutosta, siksi rajat kiinni -politiikka on myös ympäristöteko.”

4. EU:n vastuulla on ohjata ja rahoittaa jäsenmaidensa alue- ja rakennepolitiikkaa. Tätä kutsutaan koheesiopolitiikaksi. Mitä teemoja EU:n koheesiopolitiikassa pitäisi painottaa? Mihin asioihin sen pitäisi keskittyä Suomen kaltaisissa jäsenmaissa ja miksi?

”Suomi nettomaksajana rahoittaa tällä hetkellä muiden maiden koheesiopolitiikka. Suomen alueet eivät hyödy EU:n koheesiopolitiikasta.”

5. Vuosina 2015 ja 2016 Euroopan unionin alueelle saapui ennennäkemättömän suuri määrä pakolaisia ja siirtolaisia muun muassa Syyrian sodan takia. Tämä käynnisti laajaa keskustelua sekä toimenpiteitä maahanmuuttopolitiikkaan liittyen Euroopan sisällä. Ovatko EU:n linjaukset maahanmuuttopolitiikasta toimivia nykyisillään? Mikäli ei, miten niitä tulisi kehittää?

”Turvapaikkapolitiikkaa on kiristettävä. Suomeen tuli 2015 yli 32 400 turvapaikanhakijaa. Tämän jälkeen meille on tullut vuosittain yli 5000 turvapaikanhakijaa, jotka ovat vuoden 2015 tulijoiden tapaan pääasiassa 18-35 vuotiaita nuoria miehiä Afrikasta ja Lähi-idästä. Tutkimusten mukaan heidän työllistymisensä on heikkoa, koska he ovat kouluttamattomia ja kielitaidottomia. Turvapaikanhakijoista aiheutuneet kulut yhteiskunnalle ovat miljardiluokkaa. Hakemukset tulisi käsitellä EU:n rajojen ulkopuolella.

Ihmisiä on autettava mahdollisimman lähellä heidän kotiseutujaan. Suomen pakolaiskiintiötä voidaan pienentää tai lopettaa pakolaisten vastaanotto kokonaan niin kauan kun meille tulee tuhatmäärin turvapaikanhakijoita, jotka ovat pääosin nuoria, terveitä miehiä. Eikö heidän paikkansa olisi kotiseudullaan puolustamassa omia perheitään sekä kotimaansa jälleenrakentamisessa?

Ulkomaalaislakia on tiukennettava ja sisärajatarkastukset on otettava myös Suomessa käyttöön. Rajavalvontaan ja poliisille on lisättävä resursseja, jotta tiedämme, kuka tulee sisään ja kuka lähtee. Rajatarkastukset omilla rajoilla ovat järjen käyttöä. Suomalainen sosiaaliturva on rajattava vain Suomen kansalaisille, koska huoltosuhde ei kestä nykyisenkaltaista liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa. Houkuttelevuustekijät on karsittava. Maahanmuuton tulee hyödyttää Suomea ja suomalaisia.”

6. Mitä kansainvälisyys ja eurooppalaisuus tarkoittaa teille itsellenne? Onko Euroopan Unionin kansainvälisyydessä parannettavaa? Tulisiko jäsenmaiden välistä yhteistyötä esimerkiksi kehittää ja jos kyllä, miten?

”Suomi on ennen kaikkea osa Pohjoismaita. Pohjoismainen yhteistyö tulisi nostaa kärkeen samoin kuin hyvät suhteet itänaapuriin. Minulle ei ole vieläkään selvinnyt, mitä ovat ´eurooppalaiset arvot´. Sen sijaan arvostan ja tiedän tarkalleen, millaiset ovat perinteiset suomalaiset arvot.”

7. Maailmassa vallitsee tällä hetkellä kireä poliittinen ilmapiiri, jossa suurvallat pyrkivät vahvistamaan omaa asemaansa. Minkälainen rooli EU:lla on tässä maailmassa? Pitäisikö kansainvälistä yhteistyötä avata nykyistä enemmän EU:n ulkopuolisiin maihin? Jos kyllä, millä keinoin?

”Kansainvälinen yhteistyö on kansallisvaltioiden ulkopolitiikkaa. EU:n ei pidä sekaantua liikaa itsenäisten valtioiden ulkopolitiikkaan.”

8. Brexit on ravistellut Euroopan unionia ja osoittanut, ettei sen olemassaolo ole itsestäänselvyys. Minkälaisena näette EU:n tulevaisuuden brexitin jälkeisenä aikana?

”EU tulee hajoamaan jollakin aikajänteellä omaan mahdottomuuteensa. Ei Kalmarin unioni eikä Sovjet unionikaan olleet ikuisia.”

9. EU osallistuu jäsenmaidensa kulttuurin kehittämiseen ja vaalimiseen. Minkälaisia keinoja EU:lla on kulttuuriin kehittämiseen? Miten kulttuuria tulisi kehittää esimerkiksi maakunnissa?

”Suomalaista ja suomenkielistä kulttuuria on tuettava.”

10. Minkälaisia mahdollisuuksia osallistua toimintaansa EU:n tulisi tarjota nuorille kansalaisille?

”Mahdollisuuksia lienee jo olemassa.”

EU-vaalit pidetään sunnuntaina 26.5. Ennakkovaalit puolestaan 15.-21.5. Kertoisitteko yhdellä lauseella, miksi juuri teitä kannattaa äänestää?

”Ajan itsenäisen Suomen etua, puolustan alueita ja maaseutua.”

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös