Tiedotteet

17.11.2020

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakuntahallitus esittää valtuustolle talousarvion ja toimintasuunnitelman hyväksymistä

Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2021 sekä taloussuunnitelman vuosille 2022–2023.

Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2021 talousarvion toimintamenot ovat 3 355 918 euroa ja toimintatulot ovat 3 136 272 euroa. Talousarvioehdotus on rahoituserien jälkeen vuosikatteeltaan –218 646 euroa alijäämäinen.

Jäsenkuntien maksuosuudet säilyvät vuoden 2020 tasossa, jolloin niiden yhteissummaksi muodostuu 2 800 135 euroa.

Lisätietoja: Hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910

 

Kunnat hyväksyivät Etelä-Pohjanmaan liiton uuden perussopimuksen

Etelä-Pohjanmaan liiton jäsenkunnat ovat hyväksyneet uuden perussopimuksen, joka astuu voimaan 1.1.2021. Ensisijainen tarve liiton perussopimuksen uudistamiselle syntyi siitä, että Isonkyrön kunta siirtyy Etelä-Pohjanmaan maakuntaan vuoden 2021 alusta lukien. Lisäksi perussopimusta uudistetaan muun muassa kuntayhtymää koskevien lakimuutosten takia sekä liiton toimielin- ja päätöksentekorakenteen kehittämiseksi.

Alueiden käyttöön ja ympäristöön liittyvän lainsäädännön ja aluekehityslainsäädännön osalta ovat parhaillaan vireillä uudistukset. Lisäksi kuntalaki uudistettiin muutama vuosi sitten. Uuteen perussopimukseen on kirjattu kuntalain velvoittavat lisäykset talouden seurannasta ja alijäämän kattamisesta.

− Perussopimuksen määrittelyt on jätetty sillä tavalla väljiksi, että jokainen yksittäinen lakimuutos ei edellytä perussopimuksen uudelleen avaamista, vaan maakuntavaltuusto voi tarvittaessa reagoida muutoksiin hallintosäännön puitteissa, hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto toteaa.

Liiton perussopimuksessa määritellyt tehtävät säilyvät ennallaan, eli lakisääteisten tehtävien lisäksi liitto huolehtii edelleen kuntien toimeksiannosta kulttuurin kehittämistehtävistä. Kulttuurin kehittämiselle on valmisteltu uusi toimintamalli, joka käynnistyy osana liiton perussopimuksen uudistumista.

Lisätietoja: Hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910

 

Etelä-Pohjanmaa mukaan Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) valmisteluun

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF) valmistelu on edennyt valtakunnallisesti siten, että tavoitteeksi on asetettu rahaston maantieteellisen alueen laajentaminen Itä- ja Pohjois-Suomen lisäksi Etelä- ja Länsi-Suomen siirtymäalueille. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee asiaa kymmenen maakunnan kanssa. Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Satakunta ovat päässeet mukaan valmisteluun alkuperäisen Itä- ja Pohjois-Suomeen rajoittuvan kohdennuksen jälkeen.

− Suomen JTF-valmistelussa on tällä hetkellä keskiössä energiaturve, mutta rahaston sisällöllisestä kohdentumisesta käydään edelleen keskustelua. Energiaturpeen lisäksi esillä ovat olleet esimerkiksi päästöintensiivinen teollisuus ja laajakaistainfrastruktuuri, maakuntajohtaja Asko Peltola sanoo.

Suomen JTF-rahoituksen tarkentunut arvio on 424 miljoonaa euroa, joka käsittää EU-rahoituksen osuuden. JTF-rahoituksen kokoluokka kansallisen rahoituksen kanssa olisi noin 700 miljoonaa euroa.

JTF-rahoituksen käyttö edellyttää sitä, että rahoitettava hanke toteuttaa maakunnallista suunnitelmaa. Alkuperäisen aikataulun mukaan maakunnallisen suunnitelman olisi pitänyt olla valmis jo vuoden 2020 loppuun mennessä, mutta aikataulu on siirtymässä eteenpäin. Etelä-Pohjanmaalla suunnitelmaa laaditaan parhaillaan.

JTF-rahasto tulee olemaan osa Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa. Rahaston valmistelu on jäljessä muuta ohjelmavalmistelua, joten sitä koskeva osuus kytketään myöhemmin ohjelmamuutoksella osaksi ohjelmaa.

Lisätietoja: ympäristösuunnittelija Mari Väänänen, puh. 0400 243 640, aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638

 

Linjaus alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahan (AKKE) kohdentamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö on osoittanut Etelä-Pohjanmaan liitolle 763 000 euroa alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaa, eli niin sanottua AKKE-rahoitusta. Rahoitus on tarkoitettu koronakriisin vuoksi heikentyneen aluetalouden ja työllisyyden elvyttämiseen sekä uuden kasvun luomiseen.

− Rahoituksen tavoitteena on elinkeinorakenteen uudistuminen, joka nojaa osaamiseen ja innovaatioihin ja suuntautuu kansainvälisesti. Toimenpiteiden tulee vauhdittaa digitalisaatiota ja tukea hiilineutraalin ja kestävän yhteiskunnan rakentumista. Lisäksi tuen käytön tulee liittyä alueellisen selviytymissuunnitelman toimeenpanoon, kertoo aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta.

Maakuntahallitus päätti kohdentaa AKKE-määrärahaa seuraavasti:

  • enintään 300 000 euroa kuntien elinkeinotyötä tukevien käynnissä olevien AKKE-hankkeiden lisärahoitukseen
  • enintään 60 000 euroa digitaalista tai vihreää siirtymää vauhdittavien vaativien kansainvälisten hankkeiden valmisteluun ja
  • vähintään 403 000 euroa muihin Etelä-Pohjanmaa koronasta eteenpäin -suunnitelman toimeenpanoa tukeviin kehittämishankkeisiin

Maakuntajohtaja voi tehdä päätökset tuen myöntämisestä 60 000 euron tukisummaan saakka. Yli 60 000 euron tuen myöntämisestä yksittäiselle hankkeelle päättää maakuntahallitus.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638, kehittämispäällikkö Heli Rintala, puh. 0400 172 202

10.11.2020

Palveluliikenteen uudistettu konsepti voisi elvyttää hiipuneen joukkoliikenteen

Etelä-Pohjanmaan liitto toteutti Lapualla elo-syyskuun aikana projektin, jossa selvitettiin, voitaisiinko kunnan tilaamat ja rahoittamat kuljetuspalvelut järjestää kokonaan tai osittain kutsupohjaisesti palveluliikennettä hyödyntäen. Tulokset näyttävät, että samalla rahamäärällä, joka nyt käytetään palveluliikenteeseen ja sote-taksiliikenteeseen, voitaisiin palveluliikenteen palveluaikaa ja kapasiteettia kasvattaa merkittävästi.

Projekti toteutettiin simulointitekniikalla, jonka avulla on mahdollista luoda tulevaisuuskuvia yhden kunnan alueen kuljetuksista sekä julkisesta liikenteestä nykyisiin kuljetustietoihin perustuen. Lapualla simuloinnissa mukana olivat sosiaali- ja terveystoimen matkat, nykyinen palveluliikenne, päivätoimintaryhmien matkat sekä joukko muita kunnan työntekijöiden asiakkaille tilaamia matkoja.

− Haimme mukaan simulointiprojektiin, jotta saisimme tutkittua tietoa henkilökuljetuskokonaisuuden järjestämisen vaihtoehdoista. Korona-aika on vähentänyt liikkumista, mutta saimme riittävästi vastauksia simuloinnin pohjaksi. Haluan kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita sekä nykyistä palveluliikenteen järjestäjää, joka myös keräsi kuljetustietoja tutkimusviikolta, kertoo Lapuan perusturvan talouspäällikkö Sirpa Länne.

Jos palveluliikenteen päivittäistä operointiaikaa venytettäisiin nykyisestä kello 17:stä kello 19:ään saakka, voitaisiin lähes kaikki sote-matkat hoitaa palveluliikenteellä, jolloin liikennöinnin kokonaiskustannukset pienenevät nykyisestä. Matkojen järjestäminen tulisi kaupungille 20 000 − 50 000 euroa nykyistä edullisemmaksi, ja palveluliikenne voisi päivittäin palvella noin 30 asiakasta nykyistä enemmän. Vaihtoehtoisesti alle 10 % kustannusten nousulla palveluliikenne voitaisiin järjestää kello 21:een saakka ja tarjota kuntalaisille 40−50 lisämatkaa nykyiseen verrattuna. Lapualla kutsupohjainen liikenne sopisi matkoille, jotka ovat alle 20 kilometrin mittaisia.

− Iltaan saakka jatkuva kutsupohjainen liikenne sopisi myös nuorten harrastuskuljetuksiin turvallisena vaihtoehtona ainakin syksyn ja talven pimeille ja liukkaille keleille, kaavailee suunnitteluinsinööri Jani Palomäki Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Jokainen kunta on oma kokonaisuutensa, ja suunnittelu täytyy tehdä paikallisista tarpeista olosuhteista lähtien. Kuntien taajamien palvelut ja rakenne sekä etäisyydet palveluihin vaikuttavat kuljetustarpeeseen.

Samalla simuloinnin yhteydessä tuli esiin tarve kehittää matkatietojen keräämistä. Kunnalla tulisi olla käytössään kattavampi ja sisällöltään parempi tieto erityyppisistä matkoista, jotta aineistoa voitaisiin tehokkaasti käyttää uuden liikenteen suunnittelussa. 

Mikä on maakunnan henkilökuljetusten tulevaisuus?

Toteutettu simulointi on osa EU:n Interreg ohjelmasta rahoitettua MAMBA-hanketta. Hankkeessa selvitettiin myös mallia, jossa sote-maakunta tai kunnat yhdessä toteuttaisivat sote-kuljetusten järjestämisen maakunnallisesti. Projektin aikana todettiin mallin tuovan merkittäviä kustannussäästöjä kunnille mutta aiheuttavan haasteita kuljetusten ja niiden yhdistelyn kilpailutuksille. Haasteena mallissa olisi lisäksi maakunnallisten ja paikallisten järjestelmien parhaiden puolien yhdistäminen.

Toinen vaihtoehto on toteuttaa sote-kuljetuspalvelut palveluliikenteeseen perustuen. Kun kehitetään kaikille käyttäjäryhmille sopivaa palvelua, voidaan nykyisellä budjetilla parantaa tasavertaisesti kaikkien kuntalaisten liikkumismahdollisuuksia.

Valtakunnallisesti ollaan suosimassa henkilökuljetusten yhdistelyä, ja valtio aikookin kohdentaa joukkoliikenneviranomaisille ja kunnille valtionavustusta henkilökuljetusten yhdistelyn pilottihankkeisiin. Länsi-Suomen maakuntaliittojen tuoreessa, 6.11. julkaistussa liikennestrategiassa peräänkuulutetaan henkilökuljetusten hallinnoinnin uudistamista sekä henkilökuljetuspalveluja tukevaa lainsäädäntöä, jotta kuljetuksia kyetään yhdistelemään ja avaamaan kaikille.

− Mallinnus todistaa, että joukkoliikenne voidaan elvyttää alueilla, joilta se on vuosien myötä hiipunut, vieläpä säästäen rahaa nykyiseen verrattuna, toteaa hankkeessa konsulttina toimivan Kyyti Group Oy:n toimitusjohtaja Pekka Möttö.

Etelä-Pohjanmaalla on kuntien aktiivisen yhteistyön ja tehtyjen selvitysten perusteella hyvät valmiudet lähteä pilottihankkeisiin, kun haku niihin tulee ajankohtaiseksi.

 

Lapuan henkilökuljetusten simulointi MAMBA-hankkeessa -loppuraportti (pdf)

 

FAKTA

 

MAMBA-projekti:

MAMBA-hankkeen tavoitteena oli edistää harvaan asuttujen alueiden saavutettavuutta kehittämällä uudenlaisia maaseutualueiden liikenneratkaisuja. Projektin aikana kehitettiin pilotteja, joiden myötä perinteisesti toisistaan erillään toimivia kuljetus- ja liikennemuotoja pyrittiin yhdistelemään uusilla tavoilla.

Etelä-Pohjanmaalla hankkeen tavoitteena oli erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien kuljetusten kehittäminen siten, että ne voitaisiin järjestää aiempaa paremmin ja yhtenäisemmin eri puolilla maakuntaa. Simuloinnin toteutuskunnan hanketiimi valitsi useampien halukkaiden kuntien joukosta.

MAMBA-hanke päättyi syyskuun lopussa ja hankkeen raportit ovat luettavissa verkosta hankesivuilta [https://www.mambaproject.eu/] ja Suomeksi Etelä-Pohjanmaan liiton sivuilta [https://www.epliitto.fi/mamba]. Etelä-Pohjanmaan hankkeen toteuttivat Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Projektin sidosryhmiä olivat muun muassa kunnat, useat viranomaistahot sekä palveluiden käyttäjäryhmät.

 

Kyyti Group:

Simulointiprojektin konsulttina toiminut suomalainen Kyyti Group tarjoaa julkishallinnolle ja kuljetusalan yrityksille ohjelmistoalustan, jonka avulla he voivat tarjota kutsuliikennepalveluja tai eri liikkumispalveluja yhdeltä luukulta liikkuminen palveluna -periaatteen mukaisesti (Mobility as as Service, MaaS).

Kyyti haluaa olla uudistamassa kuntien henkilökuljetuspalveluja harvaan asutuilla seuduilla. Tavoitteena on, että aikaisempaa useammat käyttäjät voisivat hyödyntää jo käytössä olevaa, eri hallinnonalojen ostamaa kuljetuskapasiteettia tehokkaammin.

Kyyti oli vuosina 2018−2019 mukana Sitran rahoittamassa ALPIO-hankkeessa, jossa testattiin sote-kuljetusten ja palveluliikenteen yhdistämistä Pirkanmaalla.

 

 

Lisätietoja:

 

 

6.11.2020

Länsi-Suomen yhteinen liikennestrategia valmistui

 

Länsi-Suomen ensimmäinen yhteinen liikennestrategia on hyväksytty kaikkien kuuden maakunnan maakuntahallituksissa. Yhteistä strategiaa ovat olleet laatimassa Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Satakunnan ja Kanta-Hämeen liitot.

Liikennestrategialla pyritään yhtäältä lähettämään maakuntien yhteisiä viestejä valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun, jotta Länsi-Suomelle tärkeät asiat tulisivat huomioon otetuiksi. Toisaalta strategiatyössä pyrittiin löytämään teemoja, joissa maakuntien on hyödyllistä ja kustannustehokasta tehdä keskinäistä yhteistyötä.

Strategiassa tunnistettiinkin kolme teemaa, joissa Länsi-Suomen piirteet ja valtakunnalliset tavoitteet yhdistyvät:

  • Kansalliset ja kansainväliset yhteydet toimivat arjessa. Ihmiset ja tavarat saavuttavat määränpäänsä.

  • Arki sujuu ja logistiikka on tehokasta maaseudulla ja tiiviin yhdyskuntarakenteen alueilla.

  • Työvoima saavuttaa työpaikan kauempaakin.

Kärkitoimenpiteet konkretisoivat yhteisiä teemoja

Kärkitoimenpiteitä suunnitelmaan kirjattiin viisitoista, joista seitsemän nostettiin prioriteettilistan kärkeen. Kärkitoimenpiteet jakautuvat sekä liikenteen ja liikkumisen palveluiden että tie- ja rataverkon kehittämiseen. Kärkitoimenpiteillä parannetaan asukkaiden elämänlaatua ja verkottuneen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Ihmisten arkea ja elinkeinotoimintaa sujuvoittavat toimenpiteet:

  • Viestintäverkkojen toimintavarmuus, kapasiteetti ja nopeus on varmistettava liikkumistarpeen vähentämiseksi ja liikenteen automatisaation mahdollistamiseksi.
  • Tieverkon kuntopuutteet myös alemmalla verkolla on korjattava.
  • Rataverkko ja rautatieliikenne on kehitettävä luotettavaksi, kattavaksi ja kapasiteetiltaan riittäväksi työmatkojen tarpeisiin.

Elinkeinotoiminnan kannalta olennaiset kärkitoimenpiteet:

  • Vientikuljetuksille tärkeät yhteydet on saatettava tarvetta vastaavaan kuntoon.
  • Pääväyläasetuksen määrittelemän päätieverkon laajuutta tulee tarkistaa.

Toimenpiteet, joilla pyritään ihmisten elämänlaadun parantamiseen:

  • Valtakunnallisen joukkoliikenteen lippu- ja informaatiojärjestelmän taustajärjestelmä tarvitsee isännän ja rahoituksen.
  • Tarvitaan uusia hallinnon rakenteita ja niitä tukevaa lainsäädäntöä, jotta kuntien ja valtion tarjoamia henkilökuljetuspalveluja (mm. koulukyydit ja sote-kuljetukset) kyetään yhdistelemään ja avaamaan kaikille.

Yhdessä eteenpäin

Strategian valmistuttua maakuntaliitot jatkavat yhdessä kärkitoimenpiteiden edistämistä ja vuorovaikutusta valtio-osapuolten kanssa. Kärkitoimenpiteet halutaan saada kirjatuiksi valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sekä muihin kansallisiin suunnitelmiin.

Lisätietoja:

 

Tutustu liikennestrategiaan (pdf)

 

 

 

 

4.11.2020

Etelä-Pohjanmaalla on tavoitteena tuoda digituki kaikkien saataville

Digitaidot ovat kansalaistaito, joista huolehtiminen on koko Suomen asia. Etelä-Pohjanmaan liitto on juuri käynnistänyt valtionavustuksella digituen alueellisen koordinoinnin.

Valtionavustusta digituen saatavuuden parantamiseen myönnettiin syksyllä 2020 yhteensä 14 maakunnalliselle hankkeelle, joista 11 on jatkohankkeita ja kolme uusia. Valtionavustuksen myönsi valtiovarainministeriö. Digi- ja väestötietovirasto huolehtii digituen kansallisesta koordinaatiosta ja ohjaa myös maakuntaliittojen työtä.

– Digituki kuuluu kaikille. Lähdemme innolla kehittämään digipalveluverkostoa omassa maakunnassamme, ja pidän digituen kehittämistä yhteistyössä muiden kanssa hyvin merkityksellisenä, projektipäällikkö Lea Palomäki Etelä-Pohjanmaan liitosta sanoo.

Digituen järjestäminen varmistaa kansalaisten riittävät digitaidot ja mahdollistaa yhdenvertaisen asioinnin viranomaispalveluissa. Maakuntien liittojen hankkeet kokoavat digituen järjestäjät alueellisiksi verkostoiksi ja auttavat niitä kehittämään digitukea edelleen.

– Tuoreen digitaitokartoituksen mukaan me suomalaiset olemme digitaitava kansa, mutta tuelle on myös selkeä tarve. Digitukea on tarjolla, mutta kaikki eivät sen pariin löydä. Digituen valtionavustushankkeiden tavoitteena on muun muassa kartoittaa digituen tarjontaa ja edistää sen löydettävyyttä, kertoo projektipäällikkö Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.

Verkostossa on voimaa

Digi- ja väestötietovirasto tukee maakuntien liittojen kokoamien digitukiverkostojen toimintaa ja toimii digituen edistäjänä. Maakuntien tehtävänä on ohjata alueen digitukitoimijoiden verkostoa, kasvattaa digituen tunnettuutta ja kehittää tuen saatavuutta.

– Kun lukuisat järjestöt, kunnat, viranomaiset ja yritykset kokoavat voimansa maakuntien liittojen avulla, muodostuu digituen tarjoajista muutosvoima, jolla on keskeinen rooli sujuvan Suomen kehittämisessä, Piirainen jatkaa.

Etelä-Pohjanmaalla selvitetään ensin asiakkaiden yleistä digiosaamista sekä kartoitetaan, millaisia digituen muotoja asiakkaat pitäisivät itselleen sopivina.  Lisäksi selvitetään, millaista digitukea eri tahot maakunnassa antavat ja millaista digituen antamiseen liittyvää osaamista ja koulutusta ne tarvitsevat.

– Digitukea tulee tarjota kaikille yhdenvertaisesti ja sen on oltava helposti saatavilla. Tämän päivän todellista syrjäytymisuhkaa kuvaa huoli siitä, voiko enää kuulua yhteiskuntaan, jos ei pysty käyttämään digipalveluja, Palomäki kuvailee.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Lea Palomäki, Etelä-Pohjanmaan liitto, puh. 040 618 4501, lea.palomaki@etela-pohjanmaa.fi
Projektipäällikkö Minna Piirainen, Digi- ja väestötietovirasto, puh. 0295 535 280, minna.piirainen@dvv.fi

Mitä on digituki?

– Valtiovarainministeriö myöntää maakuntien liitoille avustusta digituen alueelliseen koordinaatioon.
– Työtä koordinoi Digi- ja väestötietovirasto.
– Maakuntien liitot kokoavat alueensa digitukea tarjoavat toimijat yhteen ja huolehtivat palveluiden löydettävyydestä.
– Digitukea tarjoavat kunnat, julkisen hallinnon toimijat, järjestöt, erilaiset hankkeet ja yritykset.

 

 

 

27.10.2020

Kannanotto: Länsi-Suomen maakunnat valmiita monialaisiin maakuntiin

Länsi-Suomen maakuntien liitot Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Satakunta ja Österbotten/Pohjanmaa näkevät tärkeäksi, että Marinin hallituksen sote-uudistuksen toteutuessa syntyviin uusiin sote-maakuntiin liitetään mahdollisimman pian myös muita monialaisuutta vahvistavia tehtäviä. 

Nykyiset maakuntien liitot vastaavat kuntapohjaisina aluekehitysviranomaisina mm. alueellisesta kehittämisestä ja maakunnan suunnittelusta sekä edunvalvonnasta ja kansainvälistymisestä. Näillä tehtävillä on suora yhteys valmistelussa oleviin sote-maakuntiin, minkä vuoksi maakuntien liittojen nykyiset tehtävät ja muut alueelliseen valmisteluun ja päätöksentekoon pohjaavat, aluekehitystä vahvistavat valtion ja kuntien tehtävät tulisi siirtää mahdollisimman pian suorilla vaaleilla valitun maakuntahallinnon tehtäviksi soten ja pelastustoimen tapaan. Ratkaisu purkaisi hallinnon päällekkäisyyttä, selkeyttäisi eri toimielinten roolia ja vastaisi aiempaa paremmin Suomen eurooppalaisia sitoumuksia. 

Muutos selkeyttäisi maakuntavaltuutettujen tehtävää ja vahvistaisi merkittävästi alueellista demokratiaa. Samalla suomalaisten maakuntien toimintaedellytykset eurooppalaisessa yhteistyössä paranisivat merkittävästi.

 

Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltola
Satakunnan maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä
Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme
Keski-Suomen vs. maakuntajohtaja Pekka Hokkanen
Pohjanmaan maakuntajohtaja Kaj Suomela

0 kommenttia
22.10.2020

Suomen päärataryhmä esittää eurooppalaisen ydinverkon solmupisteiksi Tamperetta, Oulua ja Seinäjokea

Suomen päärataryhmä esittää maan hallitukselle ja valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (liikenne12) tekijöille kolme päärataan panostamisen perustetta. Päärataryhmän esitykset on tarkoitettu liikenne12:n valmisteluun, valtion ensi vuoden ja tulevien vuosien talousarvioihin ja lisätalousarvioihin sekä EU:n elpymisrahoituksen kansalliseen esitykseen. 

Päärataryhmä kiirehtii Suomea täyttämään Verkkojen Eurooppa -ohjelman (TEN-T) ydinverkon laatukriteerit sekä esittää vaikuttamista ohjelman uudistukseen

Suomi on sitoutunut vuoteen 2030 mennessä täyttämään ydinverkon kriteerit. Nykyisillä päätöksillä Suomi ei tule täyttämään pääradalla riittävän raidekapasiteetin vaatimusta. 

Uudistuksessa Suomen tulee esittää ydinverkon solmupisteiksi Tamperetta (raideterminaali ja lentoasema sekä logistinen palvelutaso), Oulua (lentoasema ja satama sekä logistinen palvelutaso) ja Seinäjokea (raideterminaali sekä logistinen palvelutaso). Nykyisin Helsinki on ainoa Suomen pääradan ydinverkon solmupiste. Kattavalle verkolle tulee esittää raideyhteyttä Seinäjoki-Vaasa-Vaasan satama (muun muassa laivayhteys Ruotsiin).

Päärataryhmän mielestä Suomen liikennepolitiikassa ei tällä hetkellä tunnisteta riittävästi läntisen Suomen merkitystä ja tarpeita

Läntinen Suomi Helsingistä Tornioon tuottaa 68 % vientimme arvosta. Tämän tulee näkyä myös Suomen esittämissä kestävän liikenteen investointikohteissa.

Päärataryhmä esittää liikenneinvestointien rahoituspohjan laajentamista

Laajentamisessa tulee mahdollistaa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen käyttäminen pääradan investointeihin.12-vuotiseen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan tulee esittää nykyistä suurempi kehittämisrahoitus.

EU:n elpymisrahoituksessa tulee Suomen esittää kohteita, jotka edistävät infrastruktuurin kehittämistä ja saavutettavuutta. Kestävään liikenteeseen panostaminen tukee yleiseurooppalaisia ja kansallisia tavoitteita, joita on asetettu vihreälle kasvulle, kestävälle infrastruktuurille ja digitalisaation vahvistamiselle. Suomen päärataan ja sen liityntäyhteyksiin osoitettavat kehittämistoimet tukevat eurooppalaisten liikenneverkkojen toimivuutta sekä parantavat Suomen mahdollisuuksia saada Euroopan Unionin CEF-liikennerahoitusta.

 

Tutustu päärataryhmän esitykseen (pdf)

 

Lisätietoja: päärataryhmän puheenjohtaja, maakuntajohtaja Esa Halme, esa.halme@pirkanmaa.fi, 040 500 3531, päärataryhmän varapuheenjohtaja, suunnittelujohtaja Jussi Rämet, jussi.ramet@pohjois-pohjanmaa.fi, 040 586 3877, päärataryhmän sihteeri, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, jouni.koskela@pirkanmaa.fi, 050 527 2129.

 

Suomen päärataryhmä on laaja-alainen pääradan ja sen jatkoyhteyksien kehittämistä edistävä ryhmä, joka keskittyy kansalliseen vaikuttamiseen ja eurooppalaiseen TEN-T-ydinverkkotyöhön. Ryhmään kuuluu 11 maakuntaa, suurimmat kaupungit ja elinkeinoelämän edustajia. Ryhmässä kuullaan asiantuntijoita liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Väylävirastosta.

22.10.2020

Eteläpohjalaiset tutustuivat Maltan terveys- ja hyvinvointiteknologian ratkaisuihin etäyhteyksin

Osallistujat pääsivät kuulemaan alueen hyviä käytäntöjä liittyen terveys- ja hyvinvointiteknologiaan sekä saivat yleiskuvauksen maan koronavirustilanteesta. Tilaisuuden järjesti maltalaisen Gozon saaren ministeriö osana INTENCIVE -hanketta. Etävierailuun osallistuivat suomalaisten lisäksi hankepartnerit Ranskasta, Espanjasta ja Unkarista. Maakunnasta osallistujia oli Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistyksestä ja Etelä-Pohjanmaan liitosta. 

Hyvä käytäntö: Pharmacy Of Your Choice

Esittelijänä Ms. Celia Falzon, toimitusjohtaja, Mater Dei Hospital

Pharmacy of your choice on malli, joka parantaa kaikkien Maltan kansalaisten terveyspalveluja. Tähän hankkeeseen osallistuville kansalaisille tarjotaan lääkkeet ilmaiseksi. 33% paikallisväestöstä osallistuu hankkeeseen ja heistä puolestaan 33 % on iältään yli 70-vuotiaita. 220 kunnallista apteekkia osallistuu tähän hankkeeseen. Sen lisäksi yli 70-vuotiaat kansalaiset voivat hyödyntää lääkkeiden ilmaista kotiinkuljetusta. Hanke kasvoi COVID-19 pandemian aikana lukuisten kansalaisten valitessa kotiinkuljetuksen. Tulevat käyttäjäystävälliset parannukset ja lisäykset tarjoavat korkealaatuisia helposti saavutettavissa olevia terveyspalveluja kaikille kansalaisille sekä hyödyttävät enemmän maaseudun ja syrjäseutujen asukkaita.

Hyvä käytäntö: Henkilökohtainen terveysportaali (myHealth)

Esittelijänä Mr. Nicholas Galea, ratkaisuarkkitehti, MITA

Etäyhteyden avulla toteutetun virtuaaliopintomatkan aikana osallistujille esiteltiin käyttäjäystävällistä portaalia sekä potilaan että lääkärin näkökulmasta. Laaja valikoima ominaisuuksia (esim. laboratoriotulokset, radiologiset tutkimukset, sähköiset tapausselostukset sekä rokotustiedot, tulevat ajanvaraukset, tekstiviesti- sekä sähköposti-ilmoitukset) on todella tärkeää erityisesti maaseudulla ja syrjäseuduilla asuvalle ikääntyvälle väestölle, koska ne ovat helposti saavutettavissa verkossa.

myHealth-portaali on tärkeä varsinkin COVID-19 pandemian aikana, koska pyyhkäisynäytteet ja muut testitulokset ovat helposti ja välittömästi saatavilla verkossa. Portaalia parannetaan ja päivitetään jatkuvasti, jotta kaikille kansalaisille voidaan iästä ja asuinpaikasta riippumatta tarjota korkealaatuisia terveyspalveluja.

Puheenvuoro: Haavoittuvassa asemassa olevat

Esittelijänä professori Charmaine Gauci, kansanterveyden ylitarkastaja, Maltan terveysministeriö

Ikääntyneet ja perussairaat ihmiset ovat haavoittuvimpia COVID-19 pandemian aikana. COVID-19 viruksen vaikutukset painottuvat selkeimmin ikääntyneiden taloudellisen hyvinvoinnin, mielenterveyden, hyväksikäytön sekä laiminlyönnin ympärille. Tarve taata ja ylläpitää pääsy verkossa toimivaan terveydenhoitoon ja välttämättömiin palveluihin samalla estäen altistuminen COVID-19 virukselle on elintärkeää haavoittuvassa asemassa olevien suojelussa.

IT-työkalut osoittautuivat hyödyllisiksi COVID-19 pandemian analyysi- ja datahallinnassa. Lisäksi IT-työkalujen käyttöä kontaktijäljityksessä tutkitaan.

Hyvä käytäntö: Kokonaisvaltainen sähköinen monitorointi terveydenhuollossa, painopisteinä ennaltaehkäisy sekä ikääntyneet

Esittelijänä Dr. Conrad Attard, varadekaani, tieto- ja viestintätekniikan tiedekunta, Maltan yliopisto

Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on lisätä dementikkojen tai muuten muistisairaiden elämänlaatua avustamalla heitä heidän arkielämän toiminnoissaan sekä mahdollistaen samanaikaisesti heidän sosiaalisen kanssakäymisensä muiden kanssa, joihin kuuluvat (omais)hoitajat, perheenjäsenet samoin kuin muut yhteisön jäsenet. Oppiminen tapahtuu tutkimuksen kautta organisoimalla useita kohderyhmiä, kontrolloiduilla kokeiluilla sekä kehittämällä prototyyppejä. Ikäsimulaatiopukua sekä puettavia laitteita käyttämällä osallistujat pääsevät kokemaan sekä teknologian, että sen miltä vanhuus ja dementia tuntuvat. Tästä hankkeesta luotavan laajan tietoaineiston avulla tutkijat voivat parantaa tapoja tunnistaa dementiasta kärsivien ihmisten toimintoja sekä oppia teknologiasta.

Lisätietoja: Sanna Inkeri, Etelä-Pohjanmaan liitto, puh. 040 162 6150

19.10.2020

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Etelä-Pohjanmaalta esitys Suomen kestävän kasvun ohjelmaan

Maakuntahallitus teki päätöksen alustavasta esityksestä Etelä-Pohjanmaan maakunnan kohteista Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Kyseessä on EU:n elpymispaketin suurin tukiväline, jonka avustuksista Suomen osuus on noin 2,3 miljardia euroa.

Etelä-Pohjanmaan liitto on koonnut valtiovarainministeriölle toimitettavan esityksen maakunnan isoista ja vaikuttavista hankekokonaisuuksista. Maakunnasta esiin nostettavat kohteet luovat aidosti uutta sekä tukevat digitaalista ja vihreää siirtymää. Esitettyjen hankkeiden kokonaiskustannusarvio on noin 770 miljoonaa euroa.

− Koronapandemian myötä globaali talous on kokenut voimakkaan iskun ja on todennäköistä, että Länsi-Suomeen ja Etelä-Pohjanmaalle kohdistuu kriisin vuoksi merkittäviä talousvaikutuksia. Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin vahvana teollisuus- ja ruokamaakuntana kyvykkyyttä vastata globaalin talouden murrokseen ja jälleenrakennuksen ajan haasteisiin sekä potentiaalia työllisyyden kasvuun, maakuntajohtaja Asko Peltola sanoo.

Etelä-Pohjanmaan esityksessä korostuvat teollisuuden uudistuminen, digitaalisuus sekä alueen logistinen toimivuus. Lisäksi Etelä-Pohjanmaalla on tarvetta ja mahdollisuuksia lisätä korkeakoulutusta sekä tutkimus- ja kehittämisresursseja, jotka tukevat alueen elinkeinoelämän tuottavuuden kasvua.

 − Taantumasta on päästävä takaisin kasvu-uralle ja varmistettava yritysten kilpailukyky ja selviäminen. Vähähiilisyystavoitteisiin vastaaminen sekä maakunnan sisäinen ja kansallinen saavutettavuus määrittävät alueen kehityksen suunnan, toteaa Peltola.

Liite: Etelä-Pohjanmaan esityksiä kestävistä tulevaisuusinvestoinneista koskien EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöä (RRF) (pdf)

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123; aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638.

 

Länsi-Suomen liikennestrategia kiteyttää alueen yhteisen tahtotilan 

Länsi-Suomen maakunnat, Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta, ovat käynnistäneet kuluvan vuoden tammikuussa yhteisen liikennestrategian valmistelun. Strategia on nyt edennyt luonnosvaiheeseen. Strategian tarkoituksena on muodostaa yhteinen tahtotila suhteessa valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja maakuntien väliseen yhteistyöhön.

− Strategiaan kiteytetään yhteinen näkemys alueen tärkeimmistä liikennejärjestelmäkysymyksistä kaikki liikennemuodot huomioiden, kertoo suunnittelujohtaja Antti Saartenoja.

Länsi-Suomen yhteistä liikennestrategiaa on työstetty tiiviissä vuorovaikutuksessa eri osapuolten ja valtion liikenneviranomaisten kanssa. Strategian laadinnasta on vastannut Sitowise Oy.

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan parhaillaan ensimmäistä 12-vuotista val­takunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Suunni­telma sisältää 12-vuotisen toimenpideohjelman ja liikennejärjestelmää koske­van valtion rahoitusohjelman. Suunnitelma valmistellaan vuosille 2021–2032.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.

 

Rahoitusta viidelle EAKR-hankkeelle

Maakuntahallitus päätti hyväksyä viisi hanketta osarahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta ja kohdentaa niille EAKR-rahoitusta. Rahoitettavaksi puolletut hankkeet ovat:

  • TYVI - Taiteen ja yritystoiminnan välinen yhteistyö uuden liiketoiminnan mahdollistajana, hakija Seinäjoen Taideyliopisto
  • DiivA - Digitalisaatiota ja verkostoja autoalalle (erillinen kehittämishanke ja investointihanke), hakija Seinäjoen koulutuskuntayhtymä
  • Matkalla diginatiiviksi - pk-yritysten digimyönteisyyden edistäminen, hakija Into Seinäjoki oy
  • Liiketoimintakehitys riskihallitulla digitalisaatiolla, hakija Vaasan yliopisto

EAKR-rahoituksen ja valtion rahoituksen osuus on enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Lopullinen rahoituspäätös tehdään Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen kohdentamispäätöksen jälkeen Pirkanmaan liitossa.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638. 

 

Pöntinen varajäseneksi Pohjanmaan alueelliseen riistaneuvostoon

Maakuntahallitus päätti nimetä Kai Pöntisen varajäseneksi Pohjanmaan alueelliseen riistaneuvostoon.

Suomen riistakeskus Pohjanmaa on pyytänyt, että sen toimialueella toimivat maakuntien liitot nimeävät jäsenen ja hänelle varajäsenen Pohjanmaan alueelliseen riistaneuvostoon seuraavalle toimikaudelle. Alueen maakuntien liitot ovat sopineet, että varsinaisen jäsenen nimeää tällä kertaa Keski-Pohjanmaa ja varajäsenen Etelä-Pohjanmaa.

Tällä hetkellä toimivan alueellisen riistaneuvoston jäsen ja varajäsen ovat Etelä-Pohjanmaalta (Kai Pöntinen ja Jaakko Niemistö).

12.10.2020

Tiedote maakunnan yhteistyöryhmän kokouksesta

Uuden ohjelmakauden valmistelu etenee 

Alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa odotetaan linjauksia rahoituksen jakautumisesta 

Uuden ohjelmakauden valmistelu on nytkähtänyt EU-tasolla eteenpäin sen jälkeen, kun heinäkuun lopulla saatiin ratkaisu monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä korona-elvytyspaketista. Suomen saanto uuteen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan vuosille 2021−2027 on noin 1,7 miljardia euroa EU-rahoitusta. Ohjelma sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto+:n (ESR+) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) resurssit. Lisäksi ohjelmaan tulee kansallista rahoitusta valtiolta ja kunnilta. 

− EAKR-rahoituksessa tullaan Etelä- ja Länsi-Suomessa keskittymään innovaatio- ja yritystoiminnan kehittämiseen sekä hiilineuraalisuustavoitteiden saavuttamista tukeviin hankkeisiin. Innovaatio- ja yritystoiminnassa keskeisessä roolissa ovat kehittyneet teknologiat ja digitalisaatio. Hiilineutraali Suomi -kokonaisuudessa edistetään energiatehokkuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kiertotalouteen siirtymistä, MYR:n puheenjohtaja Pauli Talvitie selvittää. 

ESR-rahoituksen painopisteet liittyvät työnhakijoiden työelämään pääsyyn, elinikäiseen oppimiseen ja uusiin osaamistarpeisiin, aktiiviseen osallistamiseen sekä lapsiköyhyyden torjumiseen. Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) sen sijaan on tarkoitettu sellaisten alueiden ja toimialojen tukemiseen, joihin hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen vaikuttaa eniten.

 − Euroopan komission maaraportti suosittaa, että Suomessa rahat keskitetään turpeen energiakäytöstä luopumiseen ja kohdennetaan Itä- ja Pohjois-Suomeen. Sittemmin tarkastelua on laajennettu muuhunkin Suomeen, muun muassa Etelä-Pohjanmaalle, missä turvetuotannolla on suuri merkitys aluetaloudessa, kertoo Talvitie. 

Keskusteluissa on noussut esiin myös JTF-rahoituksen sisällöllinen laajentaminen sellaisille teollisuuden aloille, joilla on erityisen suuret hiilidioksidipäästöt. Lopullisia ratkaisuja maantieteellisestä ja sisällöllisestä kohdentumisesta ei kuitenkaan vielä ole, mikä viivästyttää ohjelman Suomen sisäistä rahoituksen jakoa maakuntien kesken. Etelä-Pohjanmaalla on aloitettu syyskuussa maakunnallisen JTF-suunnitelman valmistelu. 

Päätöstä rahoituksen jakautumisesta odotetaan syksyn aikana kaikkien kolmen rahaston, EAKR:n, ESR+:n ja JTF:n, suhteen. Tavoitteena on edelleen saada alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toteutus käyntiin keväällä 2021, mutta pieneen viivästykseen lienee syytä varautua.

 Uuden alue- ja rakennepolitiikan ohjelman lisäksi käyttöön saadaan merkittävä määrä korona-elvytysvaroja vielä käynnissä olevaan ohjelmaan. Päätöstä näiden niin sanottujen REACT EU -elvytysvarojen käytöstä odotellaan viimeistään alkuvuonna. Elvytysraha toimii siltana vanhan ja uuden ohjelmakauden välillä, ja myös siinä vahvoja painotuksia ovat digitalisaatio ja vihreä siirtymä.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rahoituskehysratkaisu kohentui 

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) näkökulmasta kesän rahoituskehysratkaisu näyttää Suomen kannalta paremmalta kuin komission alkuperäinen esitys. CAP-kokonaisuuden saanto Suomelle on arvion mukaan noin 6,4 miljardia euroa, mistä maaseudun kehittämisen osuus on vajaa 2,8 miljardia euroa. Noin 210 miljoonaa euroa tulee nykyiseen maaseutuohjelmaan EU:n elvytyspaketin kautta. 

Ohjelmakausien taitteessa maaseudun kehittämisessä vanha ja uusi kausi sekä elvytysvarat muodostavat osittain päällekkäisen jatkumon. Siirtymävuosina 2021–2022 toteutetaan nykyisen maaseutuohjelman toimenpiteitä uuden CAP-kauden varoilla. Tavoitteena on, että keskeytyksiä tuen hakemiseen tai päätöksentekoon ei tulisi. Myös elpymisvarojen toteutusaika on vuosina 2021–2022. Elvytysrahoituksen kokonaisuudessa rahoituksen painotukset liittyvät vihreään talouteen, digitalisaatioon ja sosioekonomiseen kestävyyteen. Uuden CAP-suunnitelman toimeenpano alkaa vuonna 2023. 

− Etelä-Pohjanmaan alueellisen CAP-suunnitelman painopisteet ovat ruokaprovinssin kehittäminen, yritystoiminnan ja yrittäjyyden kehittäminen sekä maaseudun elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi.  Läpileikkaavia teemoja ovat osaaminen, ympäristö, ilmastonmuutos, luonnonvarojen kestävä käyttö ja digitalisaatio, Talvitie luettelee. 

Alueellinen kehittämissuunnitelma tulee sisältämään nykyisestä poiketen kehittämishankkeiden ja yritystukien lisäksi myös maatalouden rakennetuet. Suunnitelman kunkin painopisteen osalta on tavoitteena saada kehittämistarpeet listattua tammikuun puoliväliin mennessä. Myös laaja kommentointimahdollisuus tarjotaan ennen kuin suunnitelma palautetaan maa- ja metsätalousministeriölle maaliskuun 2021 loppuun mennessä.

Paikallisessa CAP-valmistelussa Leader-ryhmille tulee kaksivaiheinen haku. Arviolta kesälle tai syksylle 2021 ajoittuva toisen vaiheen haku sisältää paikallisten CAP-strategioiden laadun ja tulosten arvioinnin.

 

Etelä-Pohjanmaalle matkailustrategia

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on koonnut maakunnallista matkailustrategiaa 2020–2028, joka sisältää myös toimenpide-ehdotukset vuosille 2020–2025. Strategia on edennyt luonnosvaiheeseen, ja se julkistetaan joulukuussa.

Keväällä 2020 globaali koronaviruspandemia pysäytti matkustamisen ja osoitti koko matkailuelinkeinolle, että yllättävät tapahtumat voivat muuttaa kaiken nopeasti. Vallitsevan tilanteen myötä kriisin hallinnan ja ennakoinnin taitojen merkitys korostuivat, ja koko elinkeino sysättiin kohti nopeaa liiketoiminnan ja palveluiden digitalisointia. 

− Menestyminen matkailualalla vaatii yhteistyötä ja yhteisiä resursseja. Tavoitteena on luoda mahdollisuudet yhteistyölle ja verkostoitumiselle niin liiketoiminnan kasvun kuin alan kehittämisen näkökulmista. Tätä tarvetta varten on käynnistetty Matkailufoorumi-toiminta, joka on eteläpohjalaisen matkailu- ja palvelualan yrittäjien sekä matkailun kehittäjien pysyvä tapa tehdä yhteistyötä sekä alueen sisällä että alueiden välillä, Sanna Jyllilä ja Elina Järvinen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kertovat. 

Matkailufoorumin toiminta on vuorovaikutteista ja antaa jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa matkailun kehittymiseen maakunnassa. Matkailustrategian toteutumisen seuranta ja päivittäminen ovat matkailufoorumin keskeisiä tehtäviä. 

Yhteistyön vahvistamisen lisäksi matkailustrategiassa nostetaan esiin onnistumisen kulmakivinä muun muassa eteläpohjalaisen matkailun tunnettuuden lisääminen, kansainvälistyminen sekä digitaalisen asiakaspolun kehittäminen. 

Strategia on matkailun eri toimijoiden yhteinen näkemys eteläpohjalaisen matkailun tulevaisuuden suuntaviivoista ja päämääristä, joihin matkailuelinkeinoon liittyvä suunnittelu, toimenpiteet ja päätöksenteko perustuvat. Matkailustrategian toivotaan olevan ohjaava asiakirja myös kuntien ja kaupunkien matkailun kehittämistä koskevassa päätöksenteossa. Lisäksi se ohjaa myös kehittämishankkeiden rahoitushakemuksia sekä -päätöksiä. 

Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia 2020-2028 ja toimenpide-ehdotukset 2020-2025 on laadittu Kumppanuusverkostot matkailuelinkeinon kasvun tukena –hankkeessa. Hanketta on rahoittanut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisen Maaseuturahastosta.

 

 

 

 

9.10.2020

Kolmen pohjalaismaakunnan yhteistyö jatkuu – korona exit -suunnitelmista haetaan yhteisiä esityksiä kansanedustajille

Kolmen pohjalaismaakunnan yhteistyöalue (YTA) jatkaa toimintaansa aktiivisesti. Yhteistoiminta-alueen jäseniä ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liitot. Maakunnat ovat syyskuun loppuun mennessä toimittaneet TEM:lle omat maakunnalliset koronasta eteenpäin -selviytymissuunnitelmansa. Seuraavaksi YTA työstää kolmen maakunnan suunnitelmien pohjalta yhteisiä esityksiä vaalipiirin kansanedustajille.

− Maakuntien yhteistoiminnan tavoitteena on vahvistaa edunvalvonnan ja strategiatyön suunnitelmallisuutta sekä kehittää alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä vaikuttavuutta. Juuri nyt esimerkiksi korona exit -suunnitelmat ovat ajankohtainen ja tärkeä teema työskentelyssämme, Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltola sanoo.

Yhteistoimintaan kuuluvat sellaiset koko aluetta koskevat asiat, jotka ovat maakuntien pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä ja jotka sisältyvät maakuntaohjelmiin. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat muun muassa elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen, liikenneasiat ja väylähankkeet, osaavan työvoiman riittävyys sekä korkeakoulutuksen ja ammattikoulutuksen tarjonnan lisääminen alueella.

− Kaiken kaikkiaan teemme luottamushenkilöittemme johdolla aktiivista edunvalvontayhteistyötä alueen aseman turvaamiseksi ja vahvistamiseksi, tiivistää Peltola.

Tällä hetkellä kumppanuudessa pohditaan muun muassa, miten alueen erityispiirteet ja tarpeet tulevat huomioiduiksi EU:n ohjelmakauden 2021–2027 uudessa, pohjoisen alueen Interreg-ohjelmassa. Myös ilmasto-, liikenne-, kaavoitus- ja aluekehittämisasioissa maakunnilla on paljon yhteistä toimintakenttää.

Torstaina 8.10. pidetyssä kokouksessa nousi esille huoli ELY:n liikennesuunnittelun liian pienistä voimavaroista. Väylähankkeita ei voi ryhtyä toteuttamaan ennen riittäviä suunnitelmia. 

Yhteistyöllä pitkä historia

Liittojen virkajohtajat pitävät säännöllistä yhteyttä, ja poliittisesti valituilla puheenjohtajistoilla on kolmesta neljään kokousta vuodessa. Lisäksi vaalipiirin kansanedustajille järjestetään yhteisiä tapaamisia.

Yhteistoiminta-alueen asiat valmistellaan työvaliokunnassa, joihin kutsutaan kunkin liiton maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen puheenjohtajistot. Varsinaiset päätökset tehdään liittojen yhtäpitävin päätöksin. Kukin maakunnan liitto toimii vuorollaan puheenjohtajana vuoden kerrallaan. Toimintaan osallistuvat myös maakuntien isoimmat kaupungit: Kokkola, Pietarsaari, Seinäjoki ja Vaasa.

Säännöllistä yhteydenpitoa pohjalaismaakuntien liitoilla on ollut jo 1990-luvun lopulta alkaen. Nykyinen YTA-toiminta on käynnistynyt vuonna 2012. Sitä ennen yhteistoimintaa tehtiin Pohjanmaan maakuntien neuvottelukunnassa.

 

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös