Tiedotteet

15.01.2019

Pääradan korjaaminen ja kehittäminen on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan

Päärata+ tahtoo lisäraiteita, tunnin junavuoroja ja häiriöiden vähentämistä pääradalla

– Päärata täytyy saada seuraavan hallituksen ohjelmaan, se on koko Suomen hanke. Se vaikuttaa kaikkeen, ja siksi päärata on nostettava kärkeen.

Näin totesi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Suomi Raiteille -tilaisuudessa perjantaina 11.1.2019.

Päärata+-yhteistyön tavoitteena on edistää ja vauhdittaa pääradan kehittämistä. Suuret kaupungit ja maakuntajohtajat Päärata+-alueelta sekä Uudenmaan maakunta jättivät kannanoton, jossa esitetään, että pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen kirjataan jo seuraavaan hallitusohjelmaan. Asiasta keskusteltiin kansaedustajien kanssa perjantaina 11.1. Suomi raiteille -tapahtumassa.

– Puheet eivät riitä, nyt tarvitaan tekoja. Pääradan kehittäminen täytyy saada kirjattua hallitusohjelmaan, ja viimeistään liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, jossa luodataan 12 seuraavan vuoden hankkeet, eduskunnan puhemies Paula Risikko sanoi.


Eduskunnan puhemies Paula Risikko Suomi raiteille -tapahtumassa Helsingin päärautatieasemalla.


Päärata on ruuhkautunut ja tungos vain lisääntyy

Päärata plus -maakunnat järjestivät pääradan kunnostamiseen ja kehittämiseen tähtäävän Suomi raiteille -keskustelutilaisuuden Helsingin rautatieasemalla ja junamatkalla Helsingistä Tampereelle.

Päärata on pahasti ruuhkautunut, koska matkustaja- ja tavaraliikenteen määrä on niin valtava.

Junarata Helsingin ja Tampereen välillä on Suomen vilkkain henkilöliikennerata. Matkustajia kulkee tällä välillä vuosittain asemavälistä riippuen 4,5–6,6 miljoonaa, mikä tarkoittaa on 35 % kotimaan kaukoliikennematkoista.

Tampere–Seinäjoki-yhteys on Suomen toiseksi vilkkain yksiraiteinen osuus. Matkustajia on 2,5 miljoonaa vuosittain.

– Yksiraiteisuus rajoittaa raideliikenteen kapasiteettia, junamäärien lisäämistä sekä junien nopeuksia. Yksiraiteinen rata on myös erityisen häiriöherkkä. Siksi Seinäjoki–Tampere-rataosuuden rakentaminen kaksiraiteiseksi on Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän tärkein ja vaikutuksiltaan merkittävin kehitettävä infrakohde, totesi vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Katso videolta vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilän terveiset Suomi raiteille -tapahtumasta.


Ennusteiden mukaan tungos lisääntyy lähivuosina.

– Pääradalle tarvitaan lisää kapasiteettia ja nopeutta, esimerkiksi lisäraiteita ja häiriöherkkyyden vähentämistä. Nyt pääradalle ei tahdo mahtua lisää junia ja nopeudet ovat jopa hidastuneet, Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen sanoi.

Pääradan kehittämistarpeet liittyvät myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

– Ilmastopolitiikassa liikenteellä on iso rooli. Jos päärataa pystytään kehittämään, yhä useampi valitsisi omalle matkalleen nimenomaan junan, Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoi.

Lisäraiteita ja tunnin junavuorot

– Kaikkein olennaisinta on, että saamme rakennettua lisää raidekapasiteettia, kansanedustaja Sofia Vikman sanoi.

Hän piti tärkeänä matka-aikojen nopeuttamista.

– Että viimein saadaan matka-aika Helsingistä Tampereelle alle tuntiin, Vikman sanoi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen toi esiin hämäläisen näkökulman: nopeiden junien täytyy pysähtyä myös Hämeenlinnassa.

– Se on todella tärkeää alueemme elinvoiman, vetovoiman ja arjen sujumisen kannalta, Grahn-Laasonen korosti.

Kansanedustaja Harry Wallinilla on poikkeuksellinen näkökulma raideliikenteeseen: hänellä on takanaan yli 30-vuotinen ura veturinkuljettajana.

– Tärkeää ovat lisäraiteet ja turvalaitejärjestelmien uusiminen. Yli 45 prosenttia junien myöhästymisestä johtuu turvalaite- ja ratalaitevioista, Wallin sanoi.

Yksityinen ja EU-raha ovat mahdollisia

– Päärata on Suomen ulkomaankaupan keskeisin yksittäinen väylä. Ilman sitä Suomessa ei olisi ulkomaankauppaa tässä muodossa, eikä kykyä työvoimaa paikasta toiseen, Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme totesi.

Euroopan unioni päättää lähitulevaisuudessa Suomen pääradan nostamisesta EU:n liikenneverkkojen korkeimpaan tärkeyskategoriaan ydinverkkokäytäväksi. Silloin Suomi voi saada EU-rahaa pääradan parantamisen kustannuksiin.

Sofia Vikman kehotti ottamaan huomioon monenlaiset rahoitusmahdollisuudet, myös yksityisen rahoituksen. Samoilla linjoilla oli kansanedustajat Tarja Filatov ja Harri Wallin sekä aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen Keski-Suomen liitosta.

– Valtio varmasti maksaa lopulta raiteet, mutta jos välissä saadaan yksityistä rahaa, se nopeuttaa investointeja, Filatov sanoi.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko kiirehti kokonaissuunnitelman tekemistä.

– Iso hanke ja vaatii paljoin rahaa, mutta suunnitelma pitää tehdä kokonaisuutena. Toteutuksen voi sitten palastella ja miettiä rahoituksen vaiheita. Lisäksi päärata täytyy saada EU:n rahoitusinstrumentteihin, Risikko tähdensi.

Samaa mieltä oli Keski-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen.

– Suunnittelu täytyy saada ripeästi liikkeelle, koska se vaikuttaa myös rahoitusvaihtoehtoihin, Hokkanen korosti.

Suomi raiteille -tapahtuman antia ja mielenkiintoisia keskusteluja on koottu alla olevalle videolle.

 

PÄÄRATA PLUS

  • Päärata+ kannanottoon ovat osallistuneen Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntajohtajat sekä joukko ratayhteyden kaupunginjohtajia.
  • Kannanotossa esitetään muun muassa pääradan korjaamista, kehittämistä ja pullonkaulojen poistamista.
  • Lisäraiteita on rakennettava. Helsingin ja Tampereen välille halutaan tunnin junavuorot, muualta parin tunnin junavuoroja Helsinkiin.
  • Seinäjoki–Tampere-rataosuus on rakennettava kaksiraiteiseksi. Yksiraiteisuus rajoittaa raideliikenteen kapasiteettia, junamäärien lisäämistä sekä junien nopeuksia ja lisää häiriöherkkyyttä.

LISÄTIETOJA

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja
puh. 040 356 8044
markus.erkkila@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
14.01.2019

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu järjestetään taas tänä vuonna

Vuoden 2016 finalisti J-P Köykkä ripustaa teostaan Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita -näyttelyyn Seinäjoen taidehallilla. Kuva: Elina Teitti/ Seinäjoen taidehalli

 

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailu järjestetään pienen tauon jälkeen neljännen kerran tänä vuonna.

– Kilpailulla pyritään antamaan nostetta ja julkisuutta eteläpohjalaiselle kuvataiteelle sekä tuomaan esille uusia nuoria eteläpohjalaisia kuvataiteilijoita, kertoo kehittämissuunnittelija Tuija Ahola Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Kilpailu on toteutettu aikaisemmin vuosina 2015–2017 ja saatujen hyvien kokemusten perusteella kilpailua on päätetty jatkaa. Kilpailu järjestetään jatkossa joka toinen vuosi. Viime vuonna oli välivuosi ja kilpailun sijaan Seinäjoen taidehallilla järjestettiin aikaisempien kilpailujen finalistien yhteisnäyttely Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita. Näyttely on avoinna vielä 17. helmikuuta saakka.

Kilpailu pähkinänkuoressa

Kilpailuun voivat osallistua kaikki vuonna 1984 syntyneet tai sitä nuoremmat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa asuvat tai sieltä kotoisin olevat kuvataiteilijat tai kuvataiteilijan ammattiin opiskelevat. Kilpailuun voi osallistua kaikilla kuvataidelajeilla.

Vuoden taiteilijan valitsee tuomaristo, jossa ovat jäseninä vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseosta, museolehtori Kirsi-Maria Tuomisto Lapuan taidemuseosta, näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki-Nuutinen Seinäjoen taidehallista sekä edustaja Pohjalaisesta taiteilijaliitosta. Myös yleisö voi äänestää kilpailussa oman suosikkinsa.

Kilpailu käydään kahdessa osassa. Tuomaristo valitsee osallistujista 3–6 finalistia kilpailuun lähetettyjen kuvien perusteella syyskuussa 2019. Finalistien esittely ja heidän töidensä näyttely tulee Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolle ajalle 23.9.–27.10.2019.

– Myös yleisö voi äänestää oman suosikkinsa kyseisellä verkkosivustolla tuona kyseisenä aikana, Ahola lisää.

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija ja yleisön suosikki julkistetaan 31.10.2019 Etelä-Pohjanmaan maakuntajuhlan yhteydessä. 

Aiempien vuosien kilpailufinalisteja ryhmäkuvassa Meidän tarinoitamme – nuoria eteläpohjalaisia taiteilijoita -näyttelyn avajaisissa. Kuvassa oikealta lukien Heikki Hautala, Hanne Kontiola, J-P Köykkä, Jaana Maijala, Jukka Nokua, Mervi Patala, Ville Orrenmaa ja Katri Yli-Erkkilä. Kuva: Elina Teitti/ Seinäjoen taidehalli

Palkintona näyttely ja residenssi Nelimarkka-museossa

Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun voittaja saa palkinnoksi yhden kuukauden residenssimahdollisuuden Nelimarkka-museon - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseon residenssissä Alajärvellä sekä näyttelyn Nelimarkka-museossa, näyttelykatalogin ja nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla kolmen kuukauden ajan.

Myös finalistit saavat palkinnoksi nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla 23.9.–27.10.2019 välisenä aikana. Yleisön suosikki saa palkinnoksi oman nettinäyttelyn Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolla kolmen kuukauden ajan.

Lisätietoja kilpailusta ja tarkat kilpailusäännöt löytyvät Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivustolta osoitteesta www.epliitto.fi/vuoden_nuori_taiteilija.

 

Taustatietoa kilpailusta:

Kilpailun järjestää taidetoimijoiden verkosto

Kilpailun on suunnitellut ja sen toteuttaa Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkosto. Siihen kuuluvat maakunnan taidemuseot ja näyttelygalleriat, joilla on säännöllistä ympärivuotista näyttelytoimintaa: Nelimarkka-museo - Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Alajärveltä, Lapuan Taidemuseo ja Patruunagalleria Lapualta, Pohjanmaan valokuvakeskus Lapualta, Seinäjoen taidehalli, Varikkogalleria Seinäjoelta, Taidekeskus Harri Alavudelta, Kauhajoen Hella-galleria, Kaari Kauhavan taidegalleria ja Pirkanpojan taidekeskus Ähtäristä.

Kuvataideverkoston tehtävänä on kehittää yhteistyötä kuvataiteen alalla, nostaa kuvataiteen profiilia ja asemaa maakunnassa ja pohtia toimenpiteitä kuvataiteen kehittämiseksi maakunnassa. Kuvataideverkoston koordinoijana on Etelä-Pohjanmaan liitto.

Aikaisemmat voittajat

Ensimmäisen kilpailun vuonna 2015 voitti lapualaislähtöisen Ville Vuorenmaan ja yleisön suosikiksi äänestyksessä nousi alajärveläissyntyinen Mari Hallapuro. Vuoden 2016 kilpailun voittaja oli seinäjokelainen Katri Yli-Erkkilä ja yleisön suosikki Peräseinäjoelta kotoisin oleva Mervi Patala. Vuoden 2017 nuori eteläpohjalainen taiteilija ja myös yleisön suosikki oli seinäjokelaissyntyinen Heidi Katajamäki.

 

Lisätietoa:

Vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio, p. 044 297 0489, elina.alkio(at)alajarvi.fi
Kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, p. 050 537 8071, tuija.ahola(at)etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
10.01.2019

Päärata kaipaa kipeästi kohentamista – yksiraiteisuus on jo kasvun este

Seinäjoki–Tampere-väli on tällä hetkellä Suomen vilkkain yksiraiteinen osuus. Yksiraiteisuus rajoittaa raideliikenteen kapasiteettia, junamäärien lisäämistä sekä junien nopeuksia. Yksiraiteinen rata on myös erityisen häiriöherkkä. Siksi Seinäjoki–Tampere-rataosuuden rakentaminen kaksiraiteiseksi on Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän tärkein ja vaikutuksiltaan merkittävin kehitettävä infrakohde.

– Seuraavan hallituskauden tärkeimpänä infrahankkeena on oltava pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen koko pääradan varrella. Pääradan parantaminen ei hyödytä vain yhtä aluetta vaan sen vaikutukset ulottuvat laajalle ja hyödyttävät kaikkia suomalaisia ja elinkeinoelämää, toteaa vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä Etelä-Pohjanmaan liitosta.


Kuva 1. Seinäjoki–Tampere-yhteysvälillä on 3. eniten matkustajia Suomessa. Seinäjoen ja Kokkolan välillä on enemmän matkustajia kuin Helsingin ja Turun välillä.


Pääradan kaupunkiseudut Suomen talouden vahvistajia

Suomen taloutta voidaan merkittävästi vahvistaa kytkemällä kaupunkiseudut vahvemmin toisiinsa nopeilla junayhteyksillä. Työmarkkinoiden ja liike-elämän markkina-alueiden saavutettavuus paranee. Työssäkäyntialueiden laajentuminen nopean junaliikenteen ansiosta on jo tätä päivää, mutta tulevaisuudessa yhä suurempi osa suomalaisista voi pendelöidä pidempien matkojen päästä.

Seinäjoen kaupunginjohtajan Jorma Rasinmäen mukaan, Suomen päärata ja kasvavat maakuntakeskuskaupungit vahvistavat ja lisäävät koko Suomen kasvua.

– Pääradan kapasiteettia ja nopeutta lisäämällä mahdollistetaan merkittävä kasvupotentiaali Seinäjoelle ja Etelä-Pohjanmaalle. Pääradan kaksoisraide tuo lisää kilpailua ja vaihtoehtoja yrityksille. Päärata tulee nostaa seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi ja varmistaa Suomen kasvun mahdollisuudet myös tulevina vuosikymmeninä, Rasinmäki sanoo.

Yksiraiteinen rata on kasvun este

Tampereen ja Seinäjoen välillä matkustaa vuodessa 2,6 miljoonaa matkustajaa, mikä on Suomen suurin matkustajamäärä yksiraiteisella radalla. Myös matkustajamäärien kasvu kyseisellä yhteysvälillä on ollut Suomen suurimpia. Tampereen pohjoispuolelta Seinäjoen eteläpuolelle yksiraiteista rataa on noin 140 km. Kapasiteetiltaan puutteellinen rataosuus vaikuttaa koko Suomen rautatieliikenteeseen. Yhteysvälin rakentaminen kaksiraiteiseksi kasvattaa kapasiteetin noin kolminkertaiseksi ja parantaa huomattavasti junaliikenteen sujuvuutta myös eteläisen Suomen vilkkailla rataosuuksilla. 

 

Kuva 2: Junien määrä vuorokaudessa eri raidemäärillä.

 

Yksiraiteinen osuus Seinäjoelta etelään toimii pullonkaulana Etelä-Pohjanmaan ja laajemmin läntisen ja pohjoisen Suomen kehittymiselle. Kaksoisraide mahdollistaisi Seinäjoen ja Tampereen välisen matkan noin 40 minuutissa – häiriöttömämmin ja täsmällisemmin.

Yksiraiteinen rata on myös häiriöherkkä

Nopeus on rautatieliikenteen tärkein kilpailuetu. Yksiraiteinen osuus asettaa rajat rautatieliikenteen kasvulle ja suurille junanopeuksille. Kun ilmenee häiriö, sen vaikutukset leviävät laajalle Suomen junaliikenteeseen. Kaksiraiteisen radan rakentamisella häiriöherkkyyttä voidaan merkittävästi pienentää, junien nopeutta nostaa ja junatarjontaa lisätä. 

Myös ilmastonmuutoksen takia Suomessa tarvitaan rautatieliikenteen kasvuharppaus. Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen sekä henkilöliikenteen kilpailun avautuminen tukevat tätä tavoitetta. Ratakapasiteetin puute ei saa muodostua rautatieliikenteen kasvun esteeksi – ei varsinkaan Tampereen ja Seinäjoen välisellä suuren kysynnän rataosalla.

Päärata on saatava EU-rahoituksen piiriin

Pääradan sisältyminen TEN-T-ydinverkkokäytävien laajennukseen avaa mahdollisuuden hakea ja saada Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahoitusta. Tämä edellyttää pääradan suunnittelun ja toteutuksen asettamista kansallisten ratahankkeiden kärkeen.

– Suunnittelutilannetta pääradalla on välittömästi parannettava, jotta TEN-T-ydinverkkokäytävän mahdollistamaa Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahoitusta voidaan ylipäätään hyödyntää, Markus Erkkilä huomauttaa.

Näin mittavien infrahankkeiden suunnittelu vaatii paljon aikaa, joten välitön toimien aloittaminen on äärimmäisen tärkeää. Oleellista on, että yleissuunnittelu tehdään heti koko yhteysvälille Helsinki–Tampere–Seinäjoki. Väylävirasto on aloittamassa tarveselvityksen tekemisen yhteysvälille Tampere–Seinäjoki tämän vuoden aikana.

Vauhdittaakseen pääradan infrahankkeiden toteutumista, Päärata+-alueiden maakunnat ja keskuskaupungit järjestävät Suomi raiteille -mediatapahtuman Helsingin päärautatieasemalla ja päärataa kulkevalla junamatkalla huomenna perjantaina 11.1.2019. Tämän lisäksi Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntajohtajat sekä pääradan kaupunginjohtajia julkaisivat viime viikolla kannanoton, joka ennakoi Suomen pysähtymistä, mikäli päärataa ei laiteta kuntoon.

#päärata #suomirata #suomiraiteille

Lisätietoa:

Linkki 4.1.2019 julkaistuun maakuntien pääratakannanottoon: https://www.epliitto.fi/ajankohtaista/kannanotto-jos-paarataa-ei-laiteta-kuntoon-suomi-pysahtyy

Linkki Tampere–Seinäjoki-radan 2-raiteistamisen selontekoon (WSP Finland Oy 2018): http://www.epliitto.fi/images/Tre-Sjk%20-radan%202-raiteistaminen_raportti.pdf

 

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja
puh. 040 356 8044
markus.erkkila(at)etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

0 kommenttia
4.01.2019

Kannanotto: Jos päärataa ei laiteta kuntoon, Suomi pysähtyy

Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntajohtajat sekä ratayhteyden kaupunginjohtajia:

Jos päärataa ei laiteta kuntoon, Suomi pysähtyy

 

Tulevana keväänä käydään eduskuntavaalit ja erilaisten infrahankkeiden puolestapuhujat tekevät vaikuttamistyötä jo kiivaasti. Tarvitaan satsauksia, jotka laajentavat ihmisten mahdollisuuksia työllistyä. Satsauksia, jotka mahdollistavat sekä ihmisten että tavaroiden sujuvamman liikkumisen. Sellaisia satsauksia, jotka toteuttavat Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.

Jos haluamme toteuttaa infrahankkeen, joka ei ole vain yhtä aluetta hyödyttävä, ja jonka vaikutukset ulottuvat laajalle ja hyödyttävät mahdollisimman monia suomalaisia ja elinkeinoelämää, on seuraavaan hallitusohjelmaan kirjattava pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla. Tämä merkitsee Helsingin ja Tampereen välisen rataosuuden kehittämistä siten, että liikennöinti tällä välillä on mahdollista yhdessä tunnissa, sekä kaksoisraiteen rakentamista vilkkaasti liikennöidylle Tampereen ja Seinäjoen välille. Päärataan kytkeytyy myös merkittäviä jatkoyhteyksiä, joiden toimivuudesta pääratakokonaisuudessa tulee huolehtia siten, että kahden tunnin yhteydet Helsinkiin ovat mahdollisia. On esimerkiksi satsattava yhtenäiseen kaksoisraiteeseen Jyväskylän ja Tampereen välillä, Seinäjoen ja Vaasan välillä pitää vähentää tasoristeyksiä ja lisätä kohtauspaikkoja ja Tampereen ja Porin yhteysväli tarvitsee tasoristeysten poistoja ja muita nopeuden nostoon tähtääviä toimenpiteitä.

Pääradalle tehtävät investoinnit tarkoittavat myös sitä, että yhteydet muualle Suomeen paranevat. Siksi sen vaikutukset ovat laajat. Lisääntyvä ratakapasiteetti mahdollistaa esimerkiksi paikallisen junaliikenteen kehittymisen siellä, missä sitä ei nyt ole, tai missä tarvitaan lisäkapasiteettia.

Jos junamatkat eivät pääradalla nopeudu, ne eivät nopeudu missään. Menetämme jo nyt merkittäviä määriä rahaa pääradan osuuksien huonon kunnon tai liian vähäisen raidemäärän vuoksi. Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että tähän ei ole enää varaa. Lisäksi nopeammat yhteydet ja junien täsmällisyys tekevät junamatkustamisesta kiinnostavamman vaihtoehdon ihmisille. Tämä tarkoittaa taas puolestaan sitä, että ihmiset voivat tehdä arjessaan ekologisempia valintoja.

Euroopan unioni on päättämässä Suomen pääradan Helsingistä Tornioon saakka nostamisesta EU:n liikenneverkkojen korkeimpaan tärkeyskategoriaan ydinverkkokäytäväksi. Se mahdollistaa Suomelle EU-rahoituksen saamisen pääradan parantamisen kustannuksiin. Päärata kytkeytyy Tornion kautta Ruotsin puolella Perämeren rantaa myötäilevään rataan, joka tulee olemaan samaa ydinverkkokäytäväkokonaisuutta Suomen pääradan kanssa. Olisi vähintäänkin erikoista, jos Suomi ei itse lähtisi ripeästi ja voimakkaasti edistämään pääradan suunnittelua.   

Rautateillä - ja erityisesti pääradalla - on ollut keskeinen rooli Suomen kehityksessä. Se aikoinaan mullisti ihmisten liikkumisen, muutti Suomen teolliseksi yhteiskunnaksi ja vauhditti taloudellista kasvua. Haluamme, että päärata on mullistamassa liikkumista ja vauhdittamassa talouskasvua kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa.

 

 

Tämän kannanoton allekirjoittajina ovat Päärata+ -alueen ja Uudenmaan maakuntien maakuntajohtajat sekä ratayhteyden kaupunginjohtajia.

 

Kaupungit                            

Hyvinkää
Jyrki Mattila
kaupunginjohtaja

Hämeenlinna
Timo Kenakkala
kaupunginjohtaja

Jyväskylä
Timo Koivisto
kaupunginjohtaja

Parkano
Jari Heiniluoma

Pori
Aino-Maija Luukkonen
kaupunginjohtaja

Riihimäki
Sami Sulkko
kaupunginjohtaja

Seinäjoki
Jorma Rasinmäki
kaupunginjohtaja

Tampere
Lauri Lyly
pormestari

Vaasa
Tomas Häyry
kaupunginjohtaja

 

Maakunnat                          

Etelä-Pohjanmaa
Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja

Kanta-Häme
Anna-Mari Ahonen
maakuntajohtaja

Keski-Suomi
Tapani Mattila
maakuntajohtaja

Pirkanmaa
Esa Halme
maakuntajohtaja

Pohjanmaa
Kaj Suomela
maakuntajohtaja

Satakunta
Asko Aro-Heinilä
vt. maakuntajohtaja

Uusimaa
Ossi Savolainen
maakuntajohtaja

 

Vauhdittaakseen pääradan infrahankkeiden toteutumista, Päärata+ -alueiden maakunnat ja keskuskaupungit järjestävät Suomi raiteille -mediatapahtuman Helsingin päärautatieasemalla ja päärataa kulkevalla junamatkalla perjantaina 11.1.2019.

0 kommenttia
19.12.2018

Tiedote maakunnan yhteistyöryhmän kokouksesta

Kulunut vuosi on ollut hankerintamalla vilkas

Kuluneen vuoden aikana on maakunnassamme haettu rahoitusta lukuisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Rahallisesti viime kevään rakennerahastohauissa (ESR ja EAKR) Etelä-Pohjanmaalla haettiin hankkeisiin tukea yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Syksyn aikana maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön käsittelyn läpi on kulkenut kehittämishankkeita kokonaiskustannusarvioltaan noin 3,6 miljoonan euron edestä. Tässä ovat mukana EU-rahoitteiset ESR- ja EAKR-hankkeet sekä kansallisesti rahoitetut AIKO-hankkeet.

Hankkeet ovat kohdentuneet monipuolisesti Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman painopisteille. Myönteisenä esimerkkinä voidaan nostaa esiin useat eri toimialojen digitalisaatiokehitystä ja -osaamista vahvistavat hankkeet.

Seuraava rakennerahastohankkeiden haku avautuu vielä ennen joulua ja päättyy maaliskuun alussa 2019. Haettavana on EAKR-rahoitusta Etelä-Pohjanmaan alueellisesta rahoituskehyksestä noin 1,7 miljoonaa euroa. Myös ESR-rahoitusta on kohtuullisesti käytettävissä.

Tässä haussa tavoitellaan EAKR-hakemuksia erityisesti kiertotalouteen ja digitalisaation edistämiseen liittyviin teemoihin siten, että hankkeiden tarpeellisuus on perusteltu elinkeinoelämän esiin nostamien kehittämistarpeiden pohjalta. Yritysten osallisuuteen hankkeissa ja hankkeiden yritysvaikutuksiin, esimerkiksi tuotekehityksen, kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmista, tulee kiinnittää hakemuksissa erityistä huomiota.

EAKR-rahoitusta voi hakea myös muihin hankkeisiin, kuten biotalouden uusiin ratkaisuihin, älykkäisiin ja energiatehokkaisiin järjestelmiin sekä energiaosaamisen vahvistamiseen ja palvelu- ja elämystuotannon uudistamiseen.

Myös ESR-rahoituksella voidaan edistää yritysten ja oppilaitosten yhteistyötapojen ja toimintamallien kehittämistä. Hankkeiden odotetaan lisäävän osaavan työvoiman saatavuutta aloilla, joilla on pulaa työntekijöistä. Hankkeita toivotaan toteutettavan laajassa ja eri toimijoiden tekemisiä täydentävässä yhteistyössä.

Kasvuyrittäjyyden edistäminen maakunnassa

Kokouksessa kuultiin Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarin toimitusjohtajan Pertti Kinnusen katsaus kasvuyrittäjyyden edistämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Kinnunen kertoi, että toimenpiteitä on tehty viime vuosina yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Kasvuyrittäjyysohjelma polkaistiin käyntiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun vetämänä vuonna 2011 ja heti seuraavana vuotena perustettiin eri toimijoista koottu Kasvuyrittäjyysfoorumi, joka järjesti aina vuoteen 2016 saakka Grow Up -kasvuyrityskilpailun. Seinäjoen ammattikorkeakoulu järjesti lisäksi opiskelijoille suunnatun Grow Up Students -kilpailun vuosina 2017–2018. Oman kasvuyrityskilpailun järjestämisestä luovuttiin vuonna 2017 ja liityttiin valtakunnalliseen Kasvu Open -kilpailuun. Suupohjassa järjestettiin oma Kasvu Open jo vuonna 2017 ja Etelä-Pohjanmaalla heti seuraavana vuotena. Vuoden 2019 Kasvu Open -kilpailussa Suupohja yhdistyy Etelä-Pohjanmaan Kasvu Openiin.

Sekä Grow Up että nyt Kasvu Open ovat olleet menestyksiä. Eteläpohjalaisten yritysten osallistumisaktiivisuus on ollut erittäin hyvää. Tänä vuonna valtakunnalliseen kilpailuun osallistui Uudenmaan jälkeen toiseksi eniten yrityksiä juuri Etelä-Pohjanmaalta, yhteensä 84 kpl. Myös osallistuneiden yritysten laatu oli korkea, mistä todisteena ovat kisan 30 eteläpohjalaista finalistia.

Aloittaville yrityksille tarjoaa apua muun muassa Uusyrityskeskus ja pk-yritysten omistajanvaihdosasioissa auttaa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari on muun muassa kehittänyt yritysten hallitustyöskentelyä tarjoamalla koulutusta. Kauppakamari osallistuu myös tiiviisti Kasvuyrittäjyysfoorumin toimintaan sekä kasvukilpailuihin osallistuneiden sparraukseen ja ohjaamiseen erilaisten kasvupalveluiden pariin.

 

Lisätietoja:

Vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja
puh. 050 347 9845
antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
14.12.2018

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Isonkyrön anomukseen maakunnan vaihdosta suhtaudutaan myönteisesti

Maakuntahallitus päätti hyväksyä valtiovarainministeriölle annettavan lausunnon koskien Isonkyrön kunnan anomusta maakunnan vaihtamiseksi. Isonkyrön kunta on tehnyt 2.11.2018 ehdotuksen kunnan siirtämisestä Pohjanmaan maakunnasta Etelä-Pohjanmaan maakuntaan vuoden 2020 alussa.

– Tuemme erittäin mielellämme Isonkyrön kunnan anomusta maakunnan vaihtamisesta. Vaihdolle on vahvat perusteet. Liittyminen Etelä-Pohjanmaan maakuntaan selkeyttää ja yksinkertaistaa palvelujen järjestämistä, vähentää hallinnollista taakkaa sekä tukee asukkaiden ja yritysten luontaisia yhteistyösuuntia, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila.

Anttila lisää, että vaihdolla ei ole vaikutusta maakuntien väliseen yhteistyöhön.

Lausunnossaan Etelä-Pohjanmaan liitto toteaa seuraavaa:

”Vuoden 1994 aluekehityslainsäädännön myötä muodostettiin maahamme nykyiset maakuntien liitot yhdistämällä seutukaavaliitot ja maakuntaliitot. Kuntien tahdon mukaisesti syntyi tuolloin entisen Vaasan läänin alueelle kolme maakunnan liittoa: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Österbotten/ Pohjanmaa. Silloisen seutukuntajaon mukaisen Kyrönmaan seutukunnan kunnat –  Laihia, Isokyrö ja Vähäkyrö – jäivät osaksi Österbotten/ Pohjanmaan maakuntaa.

Alueellisen kehityksen myötä Kyrönmaan seutukunta on purkautunut. Vähänkyrön kunta on liitetty osaksi Vaasan kaupunkia. Samaten Laihia on entistä selvemmin kytkeytynyt osaksi Vaasan kaupunkiseutua. Isonkyrön kunta on tässä kehityksessä joutunut erilleen, samalla kun se on entistä vahvemmin suuntautunut kohti Seinäjoen kaupunkiseutua ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaa.

Isokyrö on jo jäsenenä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Lisäksi kunta on vuodesta 2009 muodostanut perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen Seinäjoen kaupungin kanssa. Isonkyrön maaseututoimen palvelut tuottaa Seinäjoen kaupunki ja lomatoimen palvelut Kurikan kaupunki.

Isokyröläiset yhdistykset kuuluvat pääosin Etelä-Pohjanmaan maakunnan kattaviin aluejärjestöihin, esimerkkeinä liikuntajärjestöt, kotiseutuyhdistys, MLL, MTK ja Etelä-Pohjanmaan yrittäjät. Samaten yleinen kunnan asukkaiden asiointi suuntautuu vahvasti Seinäjoen suuntaan.

Isonkyrön väestö on käytännössä kokonaan suomenkielistä. Siten kunnan asukkaiden kielellisen aseman voidaan katsoa olevan paremmin huomioitu Etelä-Pohjanmaan maakunnassa suhteessa ruotsinkielisenemmistöiseen Österbotten/ Pohjanmaan maakuntaan.

Historiallisesti Isonkyrön emäpitäjä on 1500-luvun alkuun asti kattanut koko suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueen, josta muut kunnat ovat aikanaan muodostuneet. Ensimmäisinä Laihia, Ilmajoki ja Lapua. Tästä näkökulmasta maakunnan vaihtaminen tarkoittaa myös Isonkyrön paluuta historialliseen maakuntayhteyteensä.

Maakunnan vaihdolla ei ole vaikutusta valtiollisiin vaaleihin, koska vaihto tapahtuu Vaasan vaalipiirin sisällä.

Etelä-Pohjanmaan liitto haluaa erityisesti korostaa hakemuksen liittymistä maakuntauudistukseen kytkeytyvään reformiministerityöryhmän periaatepäätökseen vuodelta 2016, jonka mukaan Isokyrö olisi siirretty osaksi Etelä-Pohjanmaan maakuntaa vuoden 2019 alusta. Maakuntauudistuksen voimaantulon pitkittyessä myös tämä asia on siirtynyt. Hakemuksellaan Isonkyrön kunta haluaa ratkaista asian uudistuksesta riippumatta. Mikäli uudet maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2021 alusta, Isonkyrön liittyminen Etelä-Pohjanmaahan vuoden 2020 alusta lukien helpottaa merkittävästi myös uudistuksen valmistelua.

Etelä-Pohjanmaan ja Österbotten/ Pohjanmaan maakunnat tekevät tänä päivänä hyvää ja monipuolista yhteistyötä. Maakuntajaon muutoksella Isonkyrön osalta ei tule olemaan vaikutusta maakuntien välisen yhteistyön myönteiseen kehitykseen myös tulevaisuudessa.

Edellä mainituin perustein Etelä-Pohjanmaan liitto tukee Isonkyrön kunnan anomusta maakunnan vaihtamisesta. Vaihdolle on vahvat perusteet. Liittyminen Etelä-Pohjanmaan maakuntaan selkeyttää ja yksinkertaistaa palvelujen järjestämistä, vähentää hallinnollista taakkaa sekä tukee asukkaiden ja yritysten luontaisia yhteistyösuuntia.”

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.


Sote-lait on hyväksyttävä maaliskuun puoliväliin mennessä

Maakunta- ja sote­­­­­-uudistuksen lakikokonaisuus on edelleen perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Tämänhetkisen arvion mukaan perustuslakivaliokunnan mietintö palaisi sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn tammikuun puolivälin jälkeen. Eduskunnalla on aikaa hyväksyä lait 15.3.2019 saakka, muutoin ne raukeavat.

Mikäli eduskunta hyväksyy uudistusta koskeva lait, maakuntavaalit pidetään syys–lokakuulla, ja vaaleilla valittu maakuntavaltuusto aloittaa toimintansa vuoden 2019 lopulla tai viimeistään vuoden 2020 alussa. Maakunnista tulee juridisesti toimivaltaisia viimeistään huhtikuun 2019 alusta alkaen, ja väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) aloittaa virallisen toimintansa heti, kun maakuntahallitus on sen valinnut. VATEn toimikausi jatkuu maakuntavaltuuston aloittamiseen asti.

Uudistusta viedään eteenpäin hallituksen linjausten mukaisesti, ja esivalmistelukausi jatkuu maakuntien perustamiseen ja VATEn asettamiseen saakka. Esivalmistelurahoitusta on mahdollisuus käyttää enintään kahden kuukauden ajan VATEn virallisen asettamisen jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että nykyisten vastuuvalmistelijoiden työsuhteita, jotka nykyisten päätösten mukaan päättyvät tammikuun 2019 lopussa, valmistaudutaan jatkamaan kesään 2019 saakka.

Keväällä 2019 valtioneuvosto järjestää maakuntien toiminnan ja talouden neuvottelupäivät. Päivien tavoitteena on koota monialaisen maakunnan tehtävät kokonaisuudeksi, jota maakunta ja valtioneuvosto käsittelevät. Neuvottelupäivät järjestetään jokaisessa 18 maakunnassa.

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.


Liitolle valtakunnallinen tehtävä hallinnoida seutukaupunkiverkoston osaavan työvoiman saatavuutta edistäviä AIKO-hankkeita

Suomen hallitus päätti syksyn budjettiriihessä panostaa kolme miljoonaa euroa AIKO-rahoitusta alueellisiin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta tukeviin hankkeisiin, joiden rahoitukseen myös alueen kunnat ja yritykset osaltaan sitoutuvat. Hankkeet tulevat olemaan laajoja monen seutukaupungin yhteishankkeita, ja niitä on valmisteltu seutukaupunkiverkostossa työ- ja elinkeinoministeriön määrittelemien kriteerien mukaisesti.

Hallinnoinnin sujuvuuden ja tarkoituksenmukaisen koordinaation takaamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö haluaa keskittää rahoitustehtävän hoitamisen yhdelle maakunnan liitolle Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö on kysynyt Etelä-Pohjanmaan liiton mahdollisuuksia ja halukkuutta toimia hallinnoijaliittona.

Neuvottelujen jälkeen Etelä-Pohjanmaan liitto on ilmoittanut olevansa valmis ottamaan tehtävän vastaan. Työ- ja elinkeinoministeriö korvaa tehtävän hoidosta aiheutuvat kulut.

Lisätietoja: vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202.


Rahoitusta virtuaalitodellisuuden ja pelillistämisen hyödyntämiseen tähtääville hankkeille

Maakuntahallitus hyväksyi osarahoitettavaksi kaksi virtuaalitodellisuutta ja pelillistämistä hyödyntävää EAKR-hanketta Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta.

Vaasan yliopiston hallinnoimalle Pelilliset energia ja kiertotalousratkaisut -hankkeelle myönnettiin työ- ja elinkeinoministeriön Etelä-Pohjanmaan liitolle osoittamaa EAKR- ja valtion rahoitusta yhteensä 186 190 euroa, kuitenkin enintään 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hanke toteutetaan 1.1.2019–31.12.2020 välisenä aikana ja sen kokonaiskustannukset ovat yhteensä 265 986 euroa.

Pelillistämishankkeen tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jolla voidaan systematisoida peleihin ja pelillistämiseen liittyvää, erilaista osaamista yhdistävää TKI-toimintaa sekä suunnitella, konseptoida ja demonstroida pelillistettyjä ratkaisuja sekä edistää niiden kaupallistamista. Tarkoituksena on myös kehittää mittareita ja työkalu, jolla voidaan arvioida pelillisten ratkaisujen vaikuttavuutta oman talouden hallintaan, kestävään kehitykseen ja ilmastomyönteisyyteen liittyvissä valinnoissa valikoidussa kohderyhmässä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun virtuaalitodellisuuden (VR, virtual reality) ja lisätyn todellisuuden (AR, augmented reality) hyödyntämiseen keskittyvälle Mobiili VR/AR pk-teollisuudessa -hankkeelle myönnettiin EAKR- ja valtion rahoitusta yhteensä 170 000 euroa, kuitenkin enintään 69,99 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2019–31.12.2020 ja sen kokonaiskustannukset ovat yhteensä 242 900 euroa.

Hanke on luonteeltaan aktivointihanke, jonka päätavoitteena on lisätä yritysten kiinnostusta uutta teknologiaa kohtaan sekä poistaa ennakkoluuloja sekä madaltaa yritysten kynnystä uuden teknologian käyttöönottamisessa ja uudenlaisten toimintatapojen kehittämisessä yrityksissä. Demonstraatioiden avulla yritykset saavat käsityksen millaisiin eri käyttötarkoituksiin VR- ja AR-teknologiaa voidaan hyödyntää.

Lisätietoja: kehittämissuunnittelija Outi Mäki, puh. 050 353 8388; kehittämissuunnittelija Kirsi Pajula, puh. 050 338 1905.

 

 

0 kommenttia
3.12.2018

Tiedote maakuntavaltuuston kokouksesta

Ensi vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin

Maakuntavaltuusto päätti hyväksyä Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2019 sekä taloussuunnitelman vuosille 2020–2021.

Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2019 talousarvion toimintamenot ovat 3 318 874 euroa ja toimintatulot ovat 3 234 271 euroa. Talousarvioehdotus on rahoituserien jälkeen vuosikatteeltaan -83 952 euroa alijäämäinen. Jäsenkuntien maksuosuudet säilyvät vuoden 2018 tasossa, jolloin niiden yhteissummaksi muodostuu 2 800 135 euroa.

Ensi vuoden toiminnassaan liitto keskittyy muun muassa EU:n ohjelmakautta 2021–2027 koskevan rakennerahastotyön valmisteluun, ennakointi- ja tulevaisuustyön kehittämiseen, kansainvälistymisen toimintaohjelman päivittämiseen ja ohjelman täytäntöönpanoon, kulttuuristrategian päivittämiseen, maakuntakaavoituksen osallistamisen ja digitaalisuuden kehittämiseen, liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämiseen, maakunnan kärkihankkeiden edunvalvontaan sekä maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun ja valmistelun hallinnoinnin siirtymiseen väliaikaiselle valmistelutoimielimelle eli VATElle.

Etelä-Pohjanmaan liiton hyvä taloudenpito keräsi valtuutetuilta kiitosta. Talousarviossa jäsenkuntien maksuosuudet säilyvät ennallaan jo seitsemättä vuotta peräkkäin.

Käydyssä keskustelussa nostettiin erityisenä huolena esiin maakunnan väestökehitys ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Lisäksi esitettiin pohjalaismaakuntien entistä tiiviimpää yhteistyötä edunvalvonnallisissa asioissa.

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.


Vaihemaakuntakaava III hyväksyttiin

Maakuntavaltuusto hyväksyi muun muassa turvetuotantoa ja suoluonnon suojelua käsittelevän Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan kaavakartan ja kaavaselostuksen sekä siihen liittyvän kaavan teemakartan äänestyksen jälkeen äänin 48−4.

Aiheesta käytiin valtuustossa pitkä keskustelu. Esitystä vastustaneet (Vas. + Vihr.) esittivät maakuntakaava III:n palauttamista takaisin valmisteluun ja 2. luokan soiden poistamista turpeennostolle sopivien alueiden listalta. Vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä kertoi kommenttipuheenvuorossaan, että 2. luokan soita on luokiteltu edellä mainitulla tavalla kaavassa vain 5 kpl, ja ne sijaitsevat toiminnassa olevien turvetuotantoalueiden läheisyydessä.

– Mitoituksen osalta kysymys ei ole merkittävä, mutta 2. luokan suot ovat sitä suomassaa, josta on mahdollista tuottaa kasvu- ja kuiviketurvetta, Erkkilä sanoi.

Kokouksessa käydyssä keskustelussa kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto oli esillä tulevaisuuden alana.

Turvetuotantoon soveltuvien alueiden lopullinen tuotantoala on noin 13 900 hehtaaria.

Vaihemaakuntakaavan valmistelua valtuutetut pitivät hyvänä ja erityisesti osallistamista kiiteltiin.

 

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan tavoitteena on edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä turvetuotantoalueita sekä turvata maakunnallisesti arvokkaiden suoluonnon kohteiden säilyminen. Lisäksi tavoitteena on edistää energiapuun logistiikkaketjun toimivuutta ja tehokuutta, sekä tarpeen mukaan osoittaa maankäyttöratkaisu uusille vähintään seudullisesti merkittäville bioenergialaitoksille. Kaavassa osoitetaan lisäksi puolustusvoimien alueet.

Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, puh. 040 356 8044.


Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiölle avustus

Maakuntavaltuusto päätti myöntää Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiölle 100 000 euron avustuksen vuoden 2019 budjetista.

Etelä-Pohjanmaan liitto on vuodesta 2011 alkaen pääomittanut Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiötä erittäin merkittävillä summilla ja vuoden 2019 osalta nähdään tärkeäksi, että korkeakoulusäätiön toimintaedellytykset turvataan myös ensi vuonna.

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.


Maakuntahallituksen ja -valtuuston ensi vuoden kokoukset

Maakuntavaltuusto päätti sekä omista että maakuntahallituksen vuoden 2019 kokousaikatauluista.

 

Maakuntahallituksen kokoukset alkavat pääsääntöisesti klo 9.00 Maakuntasalissa.

Maakuntavaltuuston kokoukset alkavat pääsääntöisesti

0 kommenttia
19.11.2018

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Jäsenkunnat ovat tyytyväisiä liiton toimintaan

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan ehdottaa maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto päättää hyväksyä 3. joulukuuta järjestettävässä kokouksessaan Etelä-Pohjanmaan liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2019 sekä taloussuunnitelman vuosille 2020–2021 ja määritellä, että vuoden 2019 talousarvio on maakuntavaltuustoon nähden sitova toimintatulojen (3 234 271 €) ja -menojen (3 318 874 €) tasolla.

Jäsenkunnat ovat tyytyväisiä liiton toimintaan talousarviota ja toimintasuunnitelmaa koskevissa lausunnoissaan. Kunnat toivovat, että niiden maksuosuudet seuraisivat jatkossakin kuntien verotulojen kehitystä ja maksuosuuksien pysyminen ennallaan pantiin tyytyväisyydellä merkille. Kuntien jäsenmaksut ovat pysyneet samalla tasolla jo kuusi vuotta. Ylijäämien osalta esitettiin niiden käytön selvittämistä ennen maakuntauudistuksen voimaanastumista.

Yksittäisinä edunvalvontakohteina kunnat nostivat esiin kantatie 63:n kunnostamisen kantatietasoiseksi tieosuudeksi, valtatie 18 kunnostamisen välillä Ähtärin Myllymäki–Multia, maantien 711 Kuortane–Alajärvi-välin perusparantamisen ja Veneskoski–Mäyry-välin kunnostamisen. Lisäksi nousi esiin huoli maakunnan matkailuidentiteetistä, joka on tärkeä esimerkiksi Ähtärin matkailutoiminnalle. Kuortaneen urheiluopiston toiminnan kehittämistä ja siihen liittyvä edunvalvontaa pidettiin myös tärkeänä.

Liitto sai kiitosta ansiokkaasta toiminnasta perustoiminnan osalta huomioiden vaikean tilanteen maakuntauudistuksen yhä viivästyessä. Perustoiminnan turvaaminen nähtiin tärkeänä myös tulevina vuosina. Liiton roolia kansainvälisessä toiminnassa korostettiin ja maakunnan korkeakoulutoiminnan kanssa tehtävä yhteistyö nähtiin tärkeäksi.

 

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.


Vaihemaakuntakaava III hyväksyttiin

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan esittää maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan kaavakartan ja kaavaselostuksen.

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta saatiin sen nähtävilläolon aikana yhteensä 91 muistutusta. Muistutuksista 4 saatiin kunnilta, 17 elinkeinoelämältä ja yhdistyksiltä sekä 70 yksityishenkilöiltä. Merkittävässä osassa muistutuksista on useampi allekirjoittaja.

– Saamassamme palautteessa korostuivat erityisesti turvetuotannon vaikutukset vesistöjen kuormitukseen ja tilaan. Erityisesti esiin nousi Ähtärinjärven valuma-alue, toteaa vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

Nähtävilläolon aikana Etelä-Pohjanmaan liitto järjesti yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa myös kansalaisraadin, joka otti kantaa kaavaehdotuksen sisältöön. Kansalaisraadissa 15 kansalaista tutustui kaavaehdotuksen soiden käyttöä koskevaan sisältöön ja tavoitteisiin kolmessa tapaamisessa. Raatilaiset laativat yhteisen kannanoton, joka löytyy osoitteesta www.epliitto.fi/kansalaisraati. Kansalaisraadin palautteen pohjalta kaavaselostusta on täydennetty ja täsmennetty.

Palautteessa nostettiin esiin turvetuotannon vaikutukset ilmastoon ja viitattiin erityisesti kaavaehdotuksen ristiriitaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n raportissa esitettyjen vaatimusten sekä Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Palautteesta nousi esille myös turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintään liittyvä epätietoisuus. Merkintä ei varaa alueita turvetuotantoon, vaan osoittaa alueen potentiaalin tähän maankäyttöön.

Toisaalta tuottajat ja etujärjestöt esittivät myös merkittäviä lisäyksiä turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi. Muistutuksissa esitettiin myös puuterminaalien sekä uusiutuvan energian ja bioteollisuuden kehittämisalueiden lisäyksiä.

Saadun palautteen pohjalta kaavaratkaisuun esitetään muutamia muutoksia. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden osalta kolmella alueella tarkastetaan aluerajauksia siten, että nykyinen tuotantoala rajataan merkinnän ulkopuolelle. Näillä uudelleenrajauksilla ei ole vaikutuksia kaavan tuotantokelpoiseen alaan. Lisäksi Lehtimäen taajaman välittömästä läheisyydestä rajataan 47 hehtaaria tuotantokelpoista alaa pois, jotta maakuntakaavaratkaisussa voidaan varmistua riittävästä etäisyydestä asutukseen. Lisäksi esitetään kolmen pienialaisen suon poistamista kaavaehdotuksesta. Suot ovat Aita-Ahonsuo (26 ha) Soinissa, Isoneva (20 ha)

Alajärvellä sekä Susineva (22 ha) Kurikassa. Aita-Ahonsuo sijaitsee Ähtärinjärven ja Kolujoen vedenjakaja-alueella, Isoneva Ähtärinjärven ja Kätkäjoen valuma-alueiden vedenjakajalla ja Susineva Jalasjoen valuma-alueella. Lisäksi Päntäneenjoen valuma-aluetta esitetään alueen kalastollisten arvojen perusteella lisättäväksi suunnittelumääräykseen, jossa alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on turvetuotantoalueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota.

– Palautteen aiheuttamat perustellut muutokset vähentävät tuotantokelpoista alaa yhteensä 115 hehtaaria. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden lopullinen tuotantoala asettuu noin 13 900 hehtaariin, Erkkilä lisää.

 

Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, puh. 040 356 8044.


Maakunnan ampumaradoille oma kehittämissuunnitelma

Maakuntahallitus kävi kokouksessaan keskustelun myös ampumaratojen kehittämissuunnitelmasta, jonka laatiminen ja ajan tasalla pitäminen on tullut maakunnan liiton tehtäväksi vuonna 2015 hyväksytyssä uudessa ampumaratalaissa.

Etelä-Pohjanmaan ampumaratojen kehittämissuunnitelman keskeisempänä tehtävänä on turvallisen ampumaharrastuksen sekä maakunnallisen ampumarataverkoston kehittäminen.

– Tarkoituksenmukaisella ampumarataverkostolla taataan mahdollisuus sille, että Etelä-Pohjanmaan metsästäjillä, ampumaharrastajilla, ampumaurheilun ja -hiihdon harrastajilla, reserviläisillä ja viranomaisilla on riittävät mahdollisuudet ja edellytykset harjoittelulle. Ampumarataverkostoa kehittämällä pyritään vähentämään ammunnan harjoittelua sille sopimattomilla paikoilla, kuten soramontuilla tai pelloilla, kertoo vs. aluesuunnittelujohtaja Markus Erkkilä.

Etelä-Pohjanmaalla sijaitsee tämän hetkisen tiedon mukaan 57 ampumarataa. Maakunnan alueen ampumaradoista kaksi on merkittäviä ampumaurheilukeskuksia ja loput keskikokoisia tai pienempiä ampumaratoja.

Ampumaradat ovat useiden eri käyttäjäryhmien käytössä. Suurin käyttäjäryhmä ovat siviilikäyttäjät, kuten ampumaurheilun, ampumahiihdon ja muut ammunnan harrastajat sekä metsästäjät. Siviilien lisäksi ampumaratoja pääasiallisia käyttäjiä ovat eri ammattilaiset, joiden työssä vaaditaan ampumataitoa, kuten esimerkiksi poliisin ja tullin viranomaiset sekä puolustusvoimat.

Ampumaradat ovat yleensä niiden käyttäjäryhmien omistamia ja ylläpitämiä. Merkittäviä omistajaryhmiä ovat esimerkiksi eri ampumaseurat, riistanhoitoyhdistykset sekä puolustusvoimat. Ampumaratojen toiminta mahdollistaa ammunnan harrastamisen tai ammatillisen harjoittelun turvallisissa ja tarkoituksenmukaisissa valvotuissa olosuhteissa.

Ampumaratojen kehittämissuunnitelmasta tullaan järjestämään kysely myös Etelä-Pohjanmaan kunnille, ammunnan, ampumaurheilun sekä ampumahiihdon harrastajajärjestöille, metsästysyhdistyksille, reserviläisyhdistyksille, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä ampumaratoja käyttäville viranomaisille.

 

Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, puh. 040 356 8044.


EAKR-rahoitusta tekoälyyn, mobiileihin terveyssovelluksiin ja robotiikkaan liittyville kehittämis- ja investointihankkeille

Maakuntahallitus hyväksyi Tekoäly, mHealth ja robotiikka hyvinvointialan uudistajina Etelä-Pohjanmaalla (Etelä-Pohjanmaan hyteAl) -kehittämishankkeen ja erillisen investointihankkeen osarahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta.

Maakuntahallitus myönsi kehittämishankkeelle työ- ja elinkeinoministeriön Etelä-Pohjanmaan liitolle osoittamaa EAKR- ja valtion rahoitusta yhteensä 175 038 euroa, kuitenkin enintään 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Investointihankkeelle myönnettiin EAKR- ja valtion rahoitusta yhteensä 75 000 euroa, kuitenkin enintään 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hankkeet toteutetaan 1.1.2019–30.6.2021 välisenä aikana ja niiden kokonaiskustannukset ovat yhteensä 400 054 euroa.

Hankkeiden tavoitteena on tuoda tekoälyn, mHealthin (mobile health, sähköisesti avustettu terveydenhuolto käyttämällä mobiililaitteita) ja robotiikan sovelluksia tunnetuksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialan yrityksille ja näin luoda maakuntaan pohja muuttuvan teknologian tuloon ja käyttöönottoon. Hankkeissa luodaan tekoälyn, mHealthin ja robotiikan hyvinvointiteknologian demonstraatioympäristö Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikköön. Demonstraatioympäristön avulla hyvinvointialan pk-yrityksillä on mahdollisuus tutustua ja testata uusinta tekoälyn, mHealthin ja robotiikan teknologiaa neutraalissa ympäristössä sekä arvioida teknologian hyödyllisyyttä ja tarpeellisuutta omalle liiketoiminnalle. Hankkeet myös edistävät oppilaitoksen ja yritysten valista yhteistyötä sekä luovat modernin oppimisympäristön. Hankkeilla luotava kehittämisympäristö konkretisoi yrityksille ja opiskelijoille tekoälyn, mHealtin ja robotiikan mahdollisuudet kehittää sosiaali- ja terveysalaa.

Lisätietoja: Vs. aluekehitysjohtaja Heli Rintala, puh. 0400 172 202; kehittämissuunnittelija Kirsi Pajula, puh. 050 338 1905.


Maakunta- ja sote-uudistuksen eteenpäin vientiä sopeutetaan aikataulujen pitkittymiseen

Tämänhetkisen arvion mukaan maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät lakipaketit saadaan varsinaiseen eduskuntakäsittelyyn vasta ensi vuoden puolella. Eduskuntatyö jatkuu joulutauon jälkeen 8.1.2019, joten lopullinen päätös lakipaketin etenemisestä saataneen viimeistään helmikuulla.

Maakunnallista uudistuksen eteenpäin vientiä on pyritty sopeuttamaan aikataulujen pitkittymiseen. Etelä-Pohjanmaalla on valmiudet viedä muutosta eteenpäin, kunhan valtakunnan tasolla asiat varmistuvat.

Maakuntia on kannustettu jatkamaan uudistustyötä ja viemään asioita eteenpäin tällä hetkellä tiedossa olevien linjausten mukaisesti. Etelä-Pohjanmaan vapaaehtoisen sote-kuntayhteistyön vahvistamista on pohdittu erillisessä työryhmässä. Ryhmässä on mallinnettu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen puitteissa mahdollisen toiminnan rakennetta, sairaanhoidon ja terveydenhuollon rajapintaan liittyviä kysymyksiä sekä talouden vaikutuslaskelmia.

– Etelä-Pohjanmaan kunnilla on erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka laajasti sote-palveluita tulisi tuottaa kuntayhtymärakenteella. Laajimmillaan kaikki sote-palvelut haluttaisiin tuottaa kuntayhtymänä ja suppeimmillaan kuntayhtymämuodossa haluttaisiin tuottaa sairaanhoidolliset palvelut tai terveydenhuollon palvelut, sanoo valmistelujohtaja Asko Peltola.

Mikäli kuntayhtymäpohjaista yhteistyötä halutaan toteuttaa yhdessä siten, että kullakin kunnalla on mahdollisuus osallistua yhteistyöhön haluamassaan laajuudessa, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimusta voidaan muuttaa tämän mahdollistamiseksi. Samalla perussopimukseen otettaisiin maininta, että muiden palveluiden kuin erikoissairaanhoitolain mukaisten palveluiden hankkimiseen ja niiden kustannuksiin jäsenkunta voi olla osallistumatta. Palveluiden eriyttäminen edellyttäisi palveluiden tarkkaa tuotteistamista ja kustannuslaskentaa.

 

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

 

0 kommenttia
12.11.2018

Keramiikka-alalle haetaan uutta nostetta kansainvälisessä hankkeessa

Etelä-Pohjanmaan liitto on kumppanina keramiikka-alaan keskittyvässä, kansainvälisessä CLAY-hankkeessa, jota rahoitetaan Interreg Europe -ohjelmasta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa käsi- ja taideteollista keramiikan valmistusta kiinnittämällä huomiota muotoiluun, kansainvälistymiseen, markkinointiin ja myyntiin sekä tuotantoprosessien uudistamiseen.

Euroopan eri alueilla käsi- ja taideteollista keramiikkaa sekä taidekeramiikkaa tehdään pien- ja mikroyrityksissä. Ala kilpailee globaalien tuotantovirtojen kanssa. Kilpailuasetelma halpatuotannon kanssa on kärjistynyt etenkin vuoden 2008 talouskriisin jälkeen.

Etelä-Pohjanmaalla CLAY-hankkeen avulla halutaan vastata keramiikka-alan ja laajemminkin koko käsi- ja taideteollisen alan tarpeisiin ja vahvistaa alan toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena on löytää uusia yhteistyö- ja toimintamuotoja eri alojen välillä sekä kannustaa innovatiivisuuden hyödyntämiseen suunnittelussa, valmistusprosesseissa, markkinoinnissa ja myynnissä.

– Hanke pyrkii myös varmistamaan, että alueelliset strategiat ja ohjelmat tukevat tärkeää perinteistä alaa selviytymään ja kukoistamaan myös kansainvälisesti. Toivottavaa on, että hankkeesta saadaan laajempaa ja ajankohtaista ymmärrystä käsi- ja taideteollisuudesta sekä virtaa koko luovalle alalle, toteaa CLAY-hankkeen projektikoordinaattori Eliza Kraatari.


Projektikoordinaattori Eliza Kraatari toivoo, että CLAY-hankkeesta saadaan laajempaa ja ajankohtaista ymmärrystä käsi- ja taideteollisuudesta sekä virtaa koko luovalle alalle. Kuva: Annika Pollari

 

Tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamista

Hankkeen toteutuksessa on tärkeässä roolissa alan yrittäjistä ja muista toimijoista koottu sidosryhmä, joka tapaa pari kertaa vuodessa. Tavoitteena on tunnistaa ja jakaa hyviä käytäntöjä alueiden välillä niin, että se tukee hankkeessa luotavan alueellisen toimintasuunnitelman laatimista ja politiikan välineiden parantamista.

– Alueella työskentelevät toimijat tuntevat alan parhaiten ja tunnistavat tarvittavat muutokset. Heidän apuaan tarvitaan alan jatkuvuuden vahvistamiseksi ja siihen liittyen politiikan suuntaamisessa. Tähän CLAY-hanke puolestaan tarjoaa kehyksen, Kraatari kiteyttää.

Ensimmäinen sidosryhmätapaaminen pidettiin 30. lokakuuta Etelä-Pohjanmaan liitossa hyvällä menestyksellä.

– Yhteinen pohdinta ja keskustelu lähtivät upeasti vauhtiin heti ensimmäisessä tapaamisessa. Odotan jo innolla uusia kohtaamisia, Kraatari iloitsee.

Sidosryhmäläiset osallistuvat yhteiseen oppimisprosessiin paitsi alueella myös alueiden välillä. Hankkeeseen osallistuvat Euroopan alueet ovat keskenään kovin erilaisia, mutta monet ongelmista ovat yhteisiä. Esimerkiksi globalisaatio koskettaa Eurooppaa monin eri tavoin, mutta sen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin voidaan vastata myös yhteisvoimin.

CLAY-hankkeen pääpartneri on Umbrian alue Keski-Italiasta, jossa keramiikalla on hyvin pitkät perinteet. Hankkeen muut kumppanit ovat EU:n alueyhteistyöhön perustuva keramiikkakaupunkien yhteistyöryhmä Espanjasta (AEuCC), Lounais-Oltenian aluekehitysorganisaatio Romaniasta, Keramiikan ja lasin teknologinen keskus (CTCV) Portugalista, Euroopan keramiikkakeskuksen kehittämis- ja edistämisjärjestö Ranskasta sekä Etelä-Pohjanmaan liitto Suomesta.

CLAY-hanke on kaksivaiheinen. Ensimmäisen kolme vuotta kestävän vaiheen aikana keskitytään kokemustenvaihtoon. Jokainen hankkeessa mukana oleva toimija laatii myös alueellisen toimintasuunnitelman hanketulosten täytäntöönpanoa varten. Kaksi vuotta kestävässä hankkeen toisessa vaiheessa seurataan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon toteutumista ja toteutetaan pilottihankkeita. CLAY-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa, josta Etelä-Pohjanmaan liiton budjetti on noin 180 000 euroa ja kansallinen rahoitusosuus noin 31 000 euroa.

Lue lisää CLAY-hankkeesta osoitteessa www.interregeurope.eu/clay.

 

Lisätietoa:

Eliza Kraatari
projektikoordinaattori
puh. 040 487 9222
eliza.kraatari@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

 

0 kommenttia
23.10.2018

Kärkihankkeet pohjustavat maakunnan edunvalvontatyötä  

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen hyväksymät strategiset vaikuttamisen kärjet vuosille 2019–2020 toimivat maakunnan edunvalvontatyön pohjana. Kärkihankkeissa korostuvat raideliikenteen ja tieverkon sekä korkeakoulutuksen merkitys.

– Näitä maakunnalle strategisesti tärkeitä asioita viemme yhdessä rintamassa eteenpäin niin poliittisten päättäjien kuin yhteistyökumppaneiden kanssa, kertoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila.

Yhtenä tärkeänä maakunnan kärkihankkeena nousee esiin raideliikenteen kehittäminen. Tämän osalta vaikutetaan siihen, että päärata sisältyy komission esityksessä ydinkäytäviin ja tätä kautta mahdollistaisi erilaisia rahoituksia radan kehitystyöhön. Keskeistä on Seinäjoki–Tampere-yhteysvälin parantaminen kaksiraiteiseksi, Seinäjoen asemanseutualueen kehittäminen sekä puuterminaalin rakentaminen pääradan yhteyteen Seinäjoen Haukinevalle.

Myös tieverkon kehittäminen valtakunnallisena runkoverkkona on yksi maakunnan keskeisimmistä kärkiasioista. Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että runkoverkkoasetus etenee esitetyssä muodossa valtateiden 3, 18 ja 19 osalta. Keskeisenä maantieverkon kehittämiskohteena on valtatien 19 palvelutason välitön parantaminen runkoverkon edellyttämälle tasolle. Ensivaiheen hankkeina ovat Jalasjärven vt 19 ja vt 3 -risteysalueen rakentaminen, Hyllykallio–Atria-yhteysvälin nelikaistaisuuden toteuttaminen sekä ohituskaistaosuuksien toteuttaminen välille Atria–Lapua.

– Maakuntahallitus haluaa nostaa lisäksi esiin valtatien 3 kehittämisen pitkämatkaisen liikenteen runkona sekä valtatien 18 Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä palvelutason nostamisen, Anttila sanoo.

Korkeakoulutuksen kehittäminen vaikuttaa myös työvoiman saatavuuteen

Maakuntahallitus toteaa lisäksi, että Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutus ja tutkimus on nostettava uudelle tasolle. Seinäjoki korkeakoulukampus 2.0 -kärkihankkeen myötä pyritään tukemaan maakunnan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehitystyötä, kansainvälistymistä, työelämäyhteyksiä, korkeakoulupolkuja ja koulutusvientiä.

– Etelä-Pohjanmaan on verkostoiduttava parhaimman osaamisen äärelle niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, linjaa Anttila.

Maakuntahallitus kiinnittää huomiota myös osaavan työvoiman saatavuuteen.

– Työvoimapula on Etelä-Pohjanmaalla todellinen ja nopeasti paheneva ongelma. Pahimmillaan yritysten kasvu- ja kehittymismahdollisuudet tyrehtyvät osaavien työntekijöiden puutteeseen, Anttila lisää.

Kärkihankelistaus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.epliitto.fi/karkihankkeet.

 

Lisätietoja:

Lasse Anttila
Maakuntahallituksen puheenjohtaja
puh. 0400 866 549
lasse.anttila@alavus.fi

Antti Saartenoja
Vs. maakuntajohtaja
puh. 050 347 9845
antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös