Tiedotteet

10.09.2020

Päärata+:n maakunnat esittävät Länsi-Suomen raideliikennekohteita osaksi EU:n kestävän liikenteen investointeja

Suomi valmistelee kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa Euroopan Unionin rahoituspakettiin. Vientivetoinen Länsi-Suomi on tällä hetkellä yksi Euroopan pahiten koronasta kärsivistä alueista. Länsi-Suomessa on mahdollisuus aloittaa välittömästi muun muassa useita kestävän liikenteen raideliikennekohteita.

Päärata+:n kuuden maakunnan (Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Satakunta ja Keski-Suomi) yhteisessä elvytysesityksessä tuodaan esille vientiteollisuutta ja työvoiman liikkuvuutta edistävät raideliikenneinvestoinnit, jotka voidaan toteuttaa vuoteen 2026 mennessä. 

Päärata+:n esitykset ovat seuraavat: 

  • Pasila-Riihimäki 2. vaihe, jonka kokonaiskustannusarvio on 273 miljoonaa euroa. Hanke on alkanut kuluvana vuonna, mutta rahoitustarvetta on vielä 253 miljoonaa euroa.
  • Helsinki-Tampere -välin peruskorjauksen (rahoitustarve 770 miljoonaa euroa) etenemisen nopeuttaminen yhdessä Pasila-Riihimäki 2. vaiheen investointien kanssa.
  • Tampere-Jyväskylä yhteysvälin suoraan ratasuunnitelmilla etenevien kohteiden ja peruskorjauskohteiden toteuttaminen sekä kaksoisraideosuuksien toteuttaminen vuosina 2021-2026. Kustannusarvio 200 miljoonaa euroa (täsmentyy 10/2020 valmistuvassa hankearvioinnissa).
  • Tampereen henkilöratapihan korjaus- ja uudistusinvestoinnin toteuttaminen vuosina 2021-2026 (rahoitustarve 100 miljoonaa euroa).
  • Seinäjoen rautatieasema-alueen ratapihan alikulun ja liityntäpysäköinnin järjestäminen (25 miljoonaa euroa).
  • Junien kulunvalvonnan modernisoinnin yhteiseurooppalaiselle tasolle sisältävän Digiradan suunnitelmien toteuttaminen siten, että vuosina 2025-2026 toteutetaan Tampere–Pori/Rauma-radan kaupallinen sovellus (rahoitustarve 40 miljoonaa euroa).

 

Lisätietoja Päärata+:n maakunnista antavat:

26.08.2020

Kuulutus: Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman valmistelun käynnistäminen ja vaikutusten arviointi

Etelä-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt maakuntaohjelman laadinnan. Maakuntaohjelma on maakunnan poliittinen kannanotto keskipitkän aikavälin kehityksen tavoitteista. Ohjelman on tarkoitus ohjata alueen kehittämiseksi tehtäviä valintoja. Maakuntaohjelma laaditaan alueiden kehittämislain säädösten mukaisesti. Samassa prosessissa valmistellaan myös pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma ja älykkään erikoistumisen strategia. 

Maakuntaohjelman aikajänne ulottuu vuosiin 2022–2025 ja maakuntasuunnitelman vuoteen 2050. Asiakirja laaditaan siten, että se hyväksytään maakuntavaltuustossa joulukuussa 2021. 

Osana maakuntaohjelmaa ja sen valmistelua laaditaan ympäristövaikutusten arvioimiseksi ympäristöselostus.

Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien, alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa. Maakuntaohjelman laatiminen toteutetaan avoimena, vuorovaikutteisena ja yhteistyöhön perustuvana prosessina. Valmisteluaineisto tulee olemaan jatkuvasti nähtävillä ja kommentoitavissa Etelä-Pohjanmaan liiton kotisivuilla ja saatavilla paperiversiona Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Lisätietoja maakuntaohjelman ja sen ympäristöselostuksen valmistelusta antavat aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta (p. 040 529 4638, sähköposti heli.seppelvirta@etela-pohjanmaa.fi) ja kehittämisasiantuntija Sanna Puumala (p. 040 509 4420, sähköposti sanna.puumala@etela-pohjanmaa.fi).

 

Seinäjoella 26.8.2020

ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO

24.08.2020

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Maakuntaohjelmaprosessi käynnistyy

Maakuntahallitus päätti käynnistää Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2050, maakuntaohjelman 2022–2025 ja sen ympäristöselostuksen sekä älykkään erikoistumisen strategian valmistelun. Samassa yhteydessä hyväksyttiin Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2022–2025 osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää maakuntien liittoja valmistelemaan maakuntaohjelmat vuosille 2022–2025. Maakuntaohjelman valmistelun yhteydessä maakuntien liittoja pyydetään päivittämään älykkään erikoistumisen strategiansa EU:n ohjelmakautta 2021–2027 varten.

− Osana prosessia laaditaan myös pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma, jonka aikajänne ulottuu vuoteen 2050. Maakuntasuunnitelman pohjana toimivat alkuvuonna 2020 toteutetun skenaarioprojektin tuottamat vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat, aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta kertoo.

Maakuntaohjelmaa valmistellaan koronaviruspandemian aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa. Maakuntaohjelmassa huomioidaan pidemmän aikavälin tavoitteet kriisistä selviämiseksi ja jälleenrakennustoimet positiivisen talous-, työllisyys- ja investointikehityksen aikaansaamiseksi sekä muutosjoustavuuden vahvistamiseksi.

Maakuntaohjelma valmistellaan laajassa yhteistyössä muun muassa valtion viranomaisten, kuntien sekä alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Valmisteluaineisto tulee olemaan jatkuvasti nähtävillä ja kommentoitavissa Etelä-Pohjanmaan liiton kotisivuilla sekä saatavilla paperiversiona Etelä-Pohjanmaan liitosta. Maakuntaohjelma laaditaan siten, että se hyväksytään maakuntavaltuuston vuoden 2021 viimeisessä kokouksessa.

Lisätietoja: kehittämisasiantuntija Sanna Puumala, puh. 040 509 4420, aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638.

 

Länsi-Suomen liikennestrategia luonnosvaiheessa

Länsi-Suomen maakuntien, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Satakunnan, yhteistyössä valmistelema liikennestrategia on edennyt luonnosvaiheeseen ja siitä kerätään parhaillaan palautetta. Strategian tarkoituksena on vahvistaa ylimaakunnallista yhteistyötä liikennejärjestelmän suunnittelussa ja edunvalvonnassa. Liikennestrategia valmistuu lokakuussa.

− Strategialuonnoksen kantaviksi teemoiksi ovat nousseet matka- ja kuljetusketjut laajasti ymmärrettyinä. Ne sisältävät liikenneväylät, informaation, liikenteen käyttövoimat, joukkoliikenteen ja kuljetuspalvelut sekä näiden hinnoittelun, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja sanoo.

Yhteinen tahtotila tulee sisältämään viestejä valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun, jotta Länsi-Suomelle tärkeät asiat tulisivat huomioon otetuiksi. Strategiassa on tarkoitus tunnistaa myös teemoja, joissa maakuntien on hyödyllistä ja kustannustehokasta tehdä keskinäistä yhteistyötä.

− Maakuntien liittojen oma toimivalta liikennekysymyksissä on rajallinen. Maakuntien liitot voivat kuitenkin nostaa asioita keskusteluun teettämällä yhdessä selvityksiä ja näin parantaa tietoisuutta sekä synnyttää keskustelua monia osapuolia koskevista teemoista. Lisäksi maakuntien liitot voivat kutsua osapuolia ratkomaan haasteita yhdessä ja käynnistää pilotointeja, jotka parhaimmillaan tuottavat monistettavia toimintamalleja, toteaa Saartenoja.

Strategialuonnosta on mahdollista kommentoida vielä elokuun 2020 loppuun asti Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh: 050 347 9845.

 

Kuusi liikuntapaikkahanketta ehdolle rahoitussuunnitelmaan 

Maakuntahallitus päätti ehdottaa Etelä-Pohjanmaalta liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan kuutta hanketta. Ehdotettujen hankkeiden yhteenlasketut kustannusarviot ovat yhteensä 28 821 000 euroa.

Maakuntahallitus esittää, että vuosia 2021–2024 koskevaan liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan otettaisiin seuraavat liikuntapaikkojen perustamishankkeet:

2021
Jalasjärven uima- ja liikuntahalli, Kurikka
Kunto-Lutran peruskorjaus, Alavus
Ähtärin uimahalli, Ähtäri
Liikuntapaikkarakentaminen Lappajärven-malli, Lappajärvi

2022
Lapuan urheilutalon peruskorjaus, Lapua

2023
Uimahallin laajennus, Seinäjoki

Lisäksi ehdotetaan, että Jalasjärven uima- ja liikuntahallihanke toteutetaan, mikäli hankkeen toteuttaminen saa lainvoiman.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Etelä-Pohjanmaan liitolta lausuntoa liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaesityksestä. Esitys koskee vuosien 2021–2024 rahoitussuunnitelmaa, ja sen hyväksyy opetus- ja kulttuuriministeriö. Rahoitussuunnitelmaesitys koskee hankkeita, joiden arvioidut kustannukset ovat yli 700 000 euroa.

Lisätietoja: kunta-asiamies Marko Rossinen, puh. 040 356 3933, maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

Edustajat Merenkurkun neuvoston EAYY-alueen perustamiskokoukseen ja hallitukseen

Maakuntahallitus päätti valita Etelä-Pohjanmaan liiton edustajiksi Merenkurkun neuvosto EAYY:n perustamiskokoukseen nykyiset Merenkurkun neuvosto ry:n vuosikokousedustajat Lasse Anttilan (varalla Martti Pajulammi) ja Anu Katajamäen (varalla Eila Koskinen) sekä esittää Merenkurkun neuvosto EAYY:n perustavalle kokoukselle, että EAYY:n hallituksen jäsenenä jatkaisi nykyisen toimikautensa loppuun Merenkurkun neuvosto ry:n hallituksen jäsen Asko Peltola ja hänen uutena varajäsenenään Antti Saartenoja.

Merenkurkun neuvoston vuosikokous teki 21.5.2018 päätöksen, jonka mukaan Merenkurkun neuvosto ry:stä muodostetaan Merenkurkun neuvosto EAYY (Eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä). Perustamisprosessi on nyt loppusuoralla, ja asia on parhaillaan käsittelyssä sekä TEM:ssä että Ruotsin Näringsdepartementetissa. Merenkurkun neuvoston hallitus on päättänyt, että EAYY-alueen perustamiskokous pidetään Merenkurkun neuvosto ry:n vuosikokouksen yhteydessä 2.10.2020. 

Sekä Etelä-Pohjanmaan liitto että Seinäjoen kaupunki kuuluvat Merenkurkun neuvosto EAYY:n perustaviin pääjäseniin. Jokaisen perustavan pääjäsenen tulee 15.9.2020 mennessä nimetä edustajat EAYY:n perustamiskokousta varten.

Lisätietoja: Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

3.07.2020

Rahoitushaku matkailun kehittämiseen alueilla käynnistynyt

Matkailuelinkeinon elpymisen edistämiseen ja matkailun kehittämiseen alueilla on tarjolla uutta rahoitusta. Sitä voivat hakea matkailun alueorganisaatiot ja vastaavat toimijat, jotka tukevat yritysten toimintaa ja kehittävät alueella matkailua laaja-alaisesti. 

Rahoitusta voi hakea hankkeisiin, joilla tuetaan alueen mahdollisuuksia kehittää matkailua, vahvistetaan alueen matkailukehittämisen johtamista ja koordinointia sekä tehostetaan kansallista yhteistyötä. Hankkeisiin on varattu valtion vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa yhteensä neljä miljoonaa euroa. Hallituksen tavoitteena on auttaa matkailuyrityksiä toipumaan koronakriisistä ja lisätä matkailua kotimaassa. 

Kohdennettu rahoitushaku järjestetään 3.7.2020–31.8.2020. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien alueelle sijoittuvat toimijat voivat hakea rahoitusta Etelä-Savon maakuntaliitolta. Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien alueelle sijoittuvien toimijoiden rahoittavana viranomaisena toimii Varsinais-Suomen liitto. Laajemmissa yhteishankkeissa rahoitusta haetaan hankkeen päätoteuttajan Yritys- ja yhteisötietojärjestämään (YTJ) ilmoittaman kotipaikan mukaan joko Itä- ja Pohjois-Suomen alueelta tai Etelä- ja Länsi-Suomen alueelta.

Hankkeet nopeasti toteutukseen matkailun elpymiseksi

Hankkeiden pääasiallisena tavoitteena tulee olla matkailuelinkeinon elpymisen edistäminen ja matkailun kehittäminen alueilla. Hankkeiden on oltava käynnistettävissä ja toteutettavissa nopealla aikataululla sekä päätyttävä 31.12.2021 mennessä. 

Hankkeiden on myös sovittava yhteen Suomen matkailustrategian kattoteemojen kanssa. Kattoteemoja ovat: 

  1. Kestävyydestä Suomen matkailun kilpailuvaltti
  2. Matkailualan digitalisointi
  3. Matkailupalveluiden kasvua tukeva saavutettavuus
  4. Kilpailukykyä tukevan toimintaympäristön varmistaminen. 

Tarkat hakuehdot ja arviointikriteerit on julkaistu Etelä-Savon maakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton verkkosivuilla (linkit alla).

 

Lisätiedot:

0 kommenttia
30.06.2020

Kannanotto: Turkisalan tulevaisuus vakavasti uhattuna

Suomessa on noin 700 turkistilaa. Ne ovat suurimmalta osin perheyrityksiä. Erityisen merkittävää turkistuotanto on pohjalaismaakunnille.

Turkistarhojen tuotanto myydään lähes kokonaan ulkomaille. Viennin arvo oli yli 300 miljoonaa euroa vuonna 2019. Kaikkiaan turkisala työllistää tuhansia suomalaisia. Turkiselinkeinolta saatavat verot ja maksut ovat merkittäviä yhteiskunnalle ja pohjalaismaakuntien kuntataloudelle.

Koronakriisi on ajanut jo muutenkin talousahdingossa olleen turkisalan kestämättömään tilanteeseen. Turkishuutokauppaa ei ole pystytty järjestämään normaalisti, ja monet tarhat ovat ylipääsemättömissä maksuvaikeuksissa.

Valtio on tarttunut koronakriisin hoitoon vakavasti. Kriisin hoidossa on otettava huomioon kaikki siitä kärsineet elinkeinot. Turkiselinkeinolle aiheutuneet menetykset kuluneen kevään osalta ovat arvioiden mukaan ainakin 80 miljoonaa euroa.

On välttämätöntä, että  turkisala ja sen erityispiirteet otetaan huomioon, kun suomalaisia yrityksiä autetaan pääsemään jaloilleen koronaepidemian seurauksista.

 

Maakuntajohtajat

Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto
Jyrki Kaiponen, Keski-Pohjanmaan liitto
Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan liitto
Kaj Suomela, Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto

 

Kuva: Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry

 

29.06.2020

Tiedote maakuntavaltuuston kokouksesta

Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton tilinpäätöksen

Maakuntavaltuusto päätti hyväksyä Etelä-Pohjanmaan liiton viime vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen.

Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaiset toimintatuotot olivat 3 551 244,52 euroa. Vastaavasti toimintakulut olivat 3 317 564,35 euroa.

Tilikauden toimintakate on 233 680,17 euroa, ja rahoitustuottoja kertyi nettona 1 456,32 euroa. Vuosikatteeksi ja samalla tulokseksi muodostuu 235 136,49 euroa. Maakuntavaltuusto hyväksyi tilikauden 2019 ylijäämän siirrettäväksi taseen ylijäämätilille. Ylijäämiä on taseessa tämän jälkeen yhteensä 1 786 396 euroa.

Väestökehitys huolena

Valtuustoryhmät ilmaisivat ryhmäpuheenvuoroissaan voimakkaan huolensa maakunnan väestökehityksestä. Myös tarkastuslautakunta toteaa arviointikertomuksessaan, että aluesuunnittelussa on pyrittävä sopeutumaan vääjäämättömään kehitykseen ja että asukasmäärän vähenemistä täytyy pyrkiä hillitsemään maakunnan suunnittelun ja kehittämisohjelmien toimeenpanon avulla.

Kulttuurin kehittämiselle uusi toimintamalli

Maakuntavaltuusto merkitsi tiedoksi kulttuurin kehittämisen uuden toimintamallin osana liiton perussopimuksen muuttamista. Uuden toimintamallin lähtökohtana on päätöksentekojärjestelmän ja poliittisen ohjauksen yhdenmukaistaminen liiton toiminnoissa. Mallissa liiton muiden tehtävien tapaan myös kulttuuritehtävien poliittinen ohjaus tapahtuu maakuntahallituksen toimesta. Tämä tarkoittaa luopumista erillisestä kulttuurilautakunnasta.

Tällä hetkellä liiton tehtävistä vain kulttuurille on olemassa erillinen poliittinen toimielin, ja kulttuuritehtäviin kuuluvat asiat menevät poliittiseen käsittelyyn eri tasolla kuin liiton muiden tehtävien. Siirtämällä kulttuuritehtävien poliittinen ohjaus maakuntahallitukselle pyritään saamaan kulttuurin kehittäminen ja siihen liittyvät sisällöt tiiviimmin osaksi Etelä-Pohjanmaan liiton muita prosesseja.

− Kyseessä on uudenlainen ja joustava tapa tehdä kulttuurin kehittämistyötä. Muutosehdotus tähtää kulttuurin tehtävien painoarvon lisäämiseen sekä profiilin nostamiseen. Kulttuuritehtävät tulevat jatkossakin sisältymään liiton perussopimukseen ja ovat tärkeä osa Etelä-Pohjanmaan liiton tehtäviä, painottaa maakuntajohtaja Asko Peltola.

Maakuntavaltuusto päätti merkitä tiedoksi maakuntahallituksen jäsenkunnille tekemän ehdotuksen uudistetusta perussopimuksesta. Ensisijainen tarve liiton perussopimuksen uudistamiselle syntyy Isonkyrön kunnan siirtymisestä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan vuoden 2021 alusta lukien. Lisäksi perussopimusta uudistetaan muun muassa kuntayhtymää koskevien lakimuutosten takia sekä liiton toimielin- ja päätöksentekorakenteen kehittämiseksi.

Turkistarhauselinkeinoa toivotaan pohjalaismaakuntien yhteiselle edunvalvontalistalle

Kokoomuksen valtuustoryhmä teki kokouksessa toivomusaloitteen Etelä-Pohjanmaan liitolle, että se kävisi pikaisesti muiden pohjalaismaakuntien kanssa keskustelua niistä toimenpiteistä, joilla alueen turkistarhauselinkeino voitaisiin pelastaa koronakriisin aiheuttamista vaikeuksista. Pohjalaismaakuntien toivotaan yhdessä pyrkivän vaikuttamaan kansalliseen päätöksentekoon. Turkistarhaus on kohdannut viime aikoina runsaasti vakavia haasteita, ja lukuisten yrittäjien elinkeinonharjoittaminen on vaarassa.

Muutos maakuntavaltuuston kokoonpanossa

Kurikan kaupungilla on maakuntavaltuustossa 6 jäsentä ja varajäsentä. Maakuntavaltuuston varajäsen Markus Blommendahl on valittu maakuntavaltuuston varsinaiseksi jäseneksi. Kurikan kaupunginvaltuusto on 9.12.2019 päättänyt valita Blommendahlin varajäseneksi maakuntavaltuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi Merja Latvalan.

 

 Tiedote 29.6.2020 pidetystä maakuntavaltuuston kokouksesta

 

0 kommenttia
26.06.2020

Kannanotto: REACT-EU-aloitteen varojen kohdentaminen tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti

Koronaviruksen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset ovat rajut koko Suomessa. Länsi-Suomi, vahva vientivetoinen alue, tulee kärsimään kriisistä erityisen paljon. Samalla Länsi-Suomi on koko Suomen toipumisen kannalta keskeisessä asemassa. Nyt tarvitaan nopeita, järkeviä ja kohdennettuja toimia, jotta talouden elpyminen saadaan käyntiin.

Komissio on tehnyt ennusteen (kuva), jonka mukaan BKT:llä mitattuna Länsi-Suomi on yksi Euroopan voimakkaimmin koronakriisistä kärsineistä alueista. Tämä johtuu alueemme vahvasta vientiteollisuudesta, joka suuntautuu niin EU:in kuin EU:n ulkopuolelle. Jotta saamme kansallisesti elpymisen käyntiin, on vientivetoisen Länsi-Suomen talouden uudelleenkäynnistys ensiarvoisen tärkeää. Länsi-Suomi on kasvupotentiaalialue, johon sijoitetut kehittämisrahat tuottavat nopeasti kansantaloudellista hyötyä.

Komission 27.5.2020 tekemän ehdotuksen mukaisesti REACT-EU -varat (55 Mrd €) suunnataan jäsenvaltioille koronaviruksen vaikutuksista toipumiseen. Suomelle kohdistuva rahoituksen määrä (150 m€) vaikuttaa kuitenkin varsin vähäiseltä kokonaissummaan verrattuna. Suomen pitää huolehtia siitä, että kriteereitä painotetaan tavalla, joka varmistaa maamme pääsemisen tästä rahoituksesta osalliseksi oikeudenmukaisella jako-osuudella.

Me Länsi-Suomen maakuntajohtajat näemme erittäin tärkeänä sen, että kansallisessa REACT-EU -rahoituksen allokoinnissa otetaan huomioon koronaepidemian aiheuttamat taloudelliset vaikutukset. Länsi-Suomesta löytyvät tulevaisuuden kasvun eväät. Vahva vienti voi nostaa Suomen uuteen kasvuun ja näin helpottaa myös julkisen talouden ahdinkoa. Kehittämispanostuksia on järkevä suunnata sinne, missä kasvupotentiaali ja kansantalouden saama hyöty ovat mahdollisimman suuria.

Seinäjoki/Jyväskylä/Tampere/Vaasa/Pori 24.6.2020

 

 

Maakuntajohtaja Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto

Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto

Maakuntajohtaja Esa Halme, Pirkanmaan liitto

Vs. maakuntajohtaja Pekka Hokkanen, Keski-Suomen liitto

Maakuntajohtaja Kaj Suomela, Österbottens förbund – Pohjanmaan liitto

 

Kuvan lähde: Europe's moment: Repair and Prepare for the Next Generation

18.06.2020

Länsi-Suomen yhteinen liikennestrategia luonnosvaiheessa ja kommentoitavana

Viestejä valtakunnalliseen kehittämiseen ja ajatuksia maakuntien yhteisiksi toimiksi

Strategialuonnoksen kantaviksi teemoiksi ovat nousseet matka- ja kuljetusketjut laajasti ymmärrettyinä. Ne sisältävät liikenneväylät, informaation, liikenteen käyttövoimat, joukkoliikenteen ja kuljetuspalvelut sekä näiden hinnoittelun. Kehitystä näissä asioissa on saatavissa aikaan erilaisten toimijoiden yhteistyöllä.

Viestit valtakunnalliseen kehittämiseen

Viestintäverkkojen toimintavarmuus, kapasiteetti, nopeus ja kattavuus on varmistettava. Ne ovat kansalaisten ja elinkeinoelämän toimeliaisuuden perusedellytys niin erityyppisillä maaseutualueilla kuin tiiviissä yhdyskuntarakenteessakin. Viestintäverkot mahdollistavat liikkumisen vähentämisen, kyytien ja kuljetusten yhdistelyn sekä liikenteen automaation.

Väylien kunnosta huolehtiminen on kaiken lähtökohta. Lisäksi on mahdollistettava ajoneuvokaluston kehittyminen ja suurimpien sallittujen ajoneuvojen käytettävyys koko kuljetusreitillä. Länsi-Suomessa on korkean teknologian teollisuutta maaseudullakin. Siksi suurten erikoiskuljetusten reittien toteuttaminen on keskeistä. Myös ruoantuotanto ja biotalous tarvitsevat toimivan liikenneverkon tuotannon alkulähteiltä kuluttajan ostoskoriin.  Vientiteollisuuspainotteiselle alueelle toimintavarmat ja nopeat yhteydet satamiin ja lentoasemille ovat kilpailukyvyn elinehto. Nämä samat yhteydet palvelevat myös maan sisäistä kanssakäyntiä. Junakuljetuksille kriittistä on rataverkon kapasiteetin riittävyys. Raskaille tiekuljetuksille on tasaisen, ennakoitavan ja lyhyen matka-ajan turvaava nopeustaso sekä taloudellisesti että päästöjen kannalta optimaalinen.

Matkaketjujen rakentaminen ja yhteen toimiva lippujärjestelmä jää puheen tasolle ilman valtakunnallista taustajärjestelmää. Se tarvitsee isännän ja vakaan rahoituspohjan. Yhteiskunnan eri toimijoiden järjestämien henkilökuljetusten kytkeminen osaksi kaikille avoimia liikennepalveluja tarvitsee tietoalustan lisäksi hallinnollisen rakenteen – nyt kuljetuksia järjestää hyvin moni taho. Liityntäpysäköintipaikat ovat edellytys sille, että pyöräilijät ja autoilijat vaihtavat linja-autoon tai junaan. Liityntäpysäköinnin järjestäminen on monen toimijan yhteistyötä ja siksi se tarvitsee selkeän valtakunnallisen toimintamallin ja rahoitusta myös valtiolta.

Maakuntien yhteiset toimet

Maakuntaliittojen oma toimivalta liikennekysymyksissä on rajallinen. Maakuntaliitot voivat kuitenkin nostaa asioita keskusteluun teettämällä yhdessä selvityksiä ja näin parantaa tietoisuutta ja synnyttää keskustelua monia osapuolia koskevista teemoista. Toinen tärkeä rooli on osapuolten yhteen saattaminen.  Ne voivat kutsua osapuolia ratkomaan haasteita yhdessä ja käynnistää pilotointeja, jotka parhaimmillaan tuottavat monistettavia toimintamalleja. Strategialuonnoksessa on esimerkkejä mahdollisista maakuntien yhteistyönä toteutettavista asioista.

Lue koko strategialuonnos ja kommentoi!

Strategialuonnokseen pääsee tästä linkistä, ja luonnosta on mahdollista kommentoida elokuun 2020 loppuun asti verkkosivuilla olevan kyselylinkin kautta. Strategialuonnokseen ja kyselyyn pääset osoitteesta: https://www.sitowise.com/lansi-suomen-liikennestrategia

Yhteisen liikennestrategian laadinnasta lyhyesti

Mitä tehdään?

Kuusi Länsi-Suomen maakuntaa (Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta) laativat parhaillaan yhteistä liikennestrategiaa. Siihen kiteytetään yhteinen näkemys alueen tärkeimmistä liikennejärjestelmäkysymyksistä kaikki liikennemuodot huomioiden.

Miksi tehdään?

Yhteinen tahtotila tulee sisältämään viestejä valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun, jotta Länsi-Suomelle tärkeät asiat tulisivat huomioon otetuiksi. Strategiassa on tarkoitus tunnistaa myös teemoja, joissa maakuntien on hyödyllistä ja kustannustehokasta tehdä keskinäistä yhteistyötä.

Miten tehdään?

Länsi-Suomen yhteistä liikennestrategiaa työstetään tiiviissä vuorovaikutuksessa valtion liikenneviranomaisten kanssa. Liikennestrategia linjaa painotuksia pitkälle tulevaisuuteen. Siksi on tärkeää tarjota vaikuttamismahdollisuus luottamushenkilöille, nuorille, elinkeinoelämälle ja muille sidosryhmille.

Maakuntahallitusten puheenjohtajistot kokoontuvat lokakuussa 2020 toiseen yhteiseen huippukokoukseen käsittelemään yhteisen liikennestrategian luonnosta. Kukin maakunta päättää omalta osaltaan yhteisen strategialuonnoksen hyväksynnästä.

 

Keneltä lisätietoja?

 

16.06.2020

Liikennejärjestelmäsuunnittelu luo pohjan maakunnan liikenteen kehittämiselle

Etelä-Pohjanmaan liitto ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ovat käynnistäneet työn Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämiseksi. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on maakunnan pitkän tähtäimen liikenteen monialainen kehittämissuunnitelma. 

Liikennejärjestelmätyö on merkittävää, sillä viime kädessä tähän työskentelyyn pohjautuvat kaikki laajemmat liikenteen kehittämisinvestoinnit. Saimme Etelä-Pohjanmaalla hiljattain hyviä uutisia valtion lisätalousarviossa vt 19 parantamisesta, tämä on pitkään ollut yksi keskeinen hanke liikennejärjestelmäsuunnittelussa, toteaa Etelä-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja Antti Saartenoja

Liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältää maantieverkon kehittämisen lisäksi muutkin kulkumuodot ja uudet liikenteen palvelut. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on ennen kaikkea kokonaisuus, jossa tarkastellaan kaikkia liikennemuotoja käyttäjineen, toimijoineen ja liikennevälineineen. Uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma katsoo tulevaisuuteen, jossa myös ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävien liikkumistapojen teemat ovat vahvasti esillä. 

− Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pitkäjänteistä työtä. Uudessa päivityksessä kiinnitämme erityistä huomiota toimenpiteiden mitattavuuteen. Selkeän mittariston avulla voimme seurata valittujen toimenpiteiden tehokkuutta ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Jarmo Salo toteaa. 

Liikennejärjestelmätyössä pyritään kehittämään tulevaisuuteen jatkuvan liikennejärjestelmätyön malli, jolloin seurantaa tehdään jatkuvasti ja suunnitelmaa on mahdollisuus päivittää tarpeen mukaan. Suunnitelma pysyy näin jatkuvasti ajantasaisena. Etelä-Pohjanmaan edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laadittiin vuonna 2014 ja siihen tehtiin ensimmäinen päivitys vuonna 2017. 

Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys toteutetaan laajassa vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa. Työtä ohjaa Etelä-Pohjanmaan liiton koordinoima liikennejärjestelmätyöryhmä. Hankkeesta tiedotetaan työn aikana tiedottein, Etelä-Pohjanmaan liiton ja ELY-keskuksen internet-sivustojen ja sosiaalisen median kautta. Aikataulun mukaan työ valmistuu helmikuussa 2021.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksen toteuttaa WSP Finland Oy yhdessä Linea Konsultit Oy:n kanssa.

 

Hankkeesta antavat lisätietoja:

 

Antti Saartenoja
Suunnittelujohtaja
Etelä-Pohjanmaan liitto
puh. 050 3479 845
etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

 

Jarmo Salo
Liikennejärjestelmäyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
puh. 0295 027 754
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

 

Juha Mäkinen
Projektipäällikkö
WSP Finland Oy
puh. +358 207 864 11
etunimi.sukunimi@wsp.com

 

0 kommenttia
15.06.2020

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Etelä-Pohjanmaan liiton perussopimusta uudistetaan

Maakuntahallitus päätti esittää Etelä-Pohjanmaan liiton uudistetun perussopimuksen jäsenkuntien hyväksyttäväksi. Ensisijainen tarve liiton perussopimuksen uudistamiselle syntyi siitä, että Ison­kyrön kunta siirtyy Etelä-Pohjanmaan maakun­taan vuoden 2021 alusta lukien. Lisäksi perussopimusta uudistetaan muun muassa kuntayhtymää koskevien lakimuutosten takia sekä liiton toimielin- ja päätöksentekorakenteen kehittämiseksi.

Kulttuurin kehittämiselle uusi toimintamalli

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuritehtäväalueen päätöksentekojärjes­telmää ehdotetaan muutettavaksi perussopimuksen uudistamisen yhteydessä. Uuden toimintamallin lähtökohtana on päätöksentekojärjestelmän ja poliittisen ohjauksen yhdenmukaistaminen liiton toiminnoissa. Ehdotetussa mallissa liiton muiden tehtävien tapaan myös kult­tuuritehtävien poliittinen ohjaus tapahtuisi maakuntahallituksen toimesta. Tämä tarkoittaisi luopumista erillisestä kulttuurilautakunnasta.

Tällä hetkellä liiton tehtävistä vain kulttuurille on olemassa erillinen poliittinen toimielin, ja kulttuuri­tehtäviin kuuluvat asiat menevät poliittiseen käsittelyyn eri tasolla kuin liiton muiden tehtävien. Siirtämällä kulttuuritehtävien poliittinen ohjaus maa­kuntahallitukselle pyritään saamaan kulttuurin kehittäminen ja siihen liittyvät sisällöt tii­viimmin osaksi Etelä-Pohjanmaan liiton muita prosesseja.

− Kyseessä on uudenlainen ja joustava tapa tehdä kulttuurin kehittämis­työtä. Muutosehdotus tähtää kulttuurin tehtävien painoarvon lisäämiseen sekä profiilin nostamiseen. Kulttuuritehtä­vät tulevat jatkossakin sisältymään liiton perussopimukseen ja ovat tärkeä osa Etelä-Pohjanmaan liiton tehtäviä, painottaa maakuntajohtaja Asko Peltola.

Alueidenkäytön ja liikenteen lainsäädännön muutoksia ennakoidaan

Alueiden käyttöön ja ympäristöön liittyvään lainsäädäntöön sekä aluekehityslain­säädäntöön on parhaillaan vireillä uudistuksia. Liiton uudessa perussopimuksessa näitä teemoja koskevat määrittelyt on jätetty riittävän väljiksi, jolloin yksittäiset lakimuutokset eivät edel­lytä perussopimuksen uudelleen avaamista, vaan maakuntavaltuusto voi tar­vittaessa reagoida muutoksiin hallintosäännön puitteissa.

Etelä-Pohjanmaan liiton olemassaolon ja toiminnan perusta on määritelty jäsenkuntien hyväksymässä perussopimuksessa. Kuntayhtymän perussopimusta koskevat muutokset hyväksytään jäsenkuntien valtuustoissa kuntalain sääntöjen mukaisesti.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123, hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 356 3910, aluekehitys­johtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638.

 

Suunnitelma koronapandemian vaikutuksista toipumiseen valmisteilla

Etelä-Pohjanmaalla valmistellaan keskeisten elinkeinotoimijoiden muodosta­man työryhmän koordinoimana maakunnallista suunnitelmaa koronapande­mian vaikutuksista toipumiseen. Suunnitelman kokoamisesta vastaa Etelä-Pohjanmaan liitto. Tavoitteena on, että suunnitelma valmistuu syyskuun 2020 aikana.

Suunnitelman keskiössä ovat elinkeinoelämän, työllisyyden ja osaamisen nä­kökulmat, unohtamatta myöskään infrastruktuuriin liittyviä kysymyksiä, kuten väyläinvestointeja ja tietoliikenneyhteyksiä koskevia haasteita.

− Suunnitelma on erityisesti yhtei­sen tilannekuvan hahmottamista sekä sellaisten lyhyen tähtäimen toimenpi­teiden kokoamista, joilla saadaan lisättyä nopeasti taloudellista toimeliai­suutta, kasvua ja kilpailukykyä äkillisen kriisin jälkeen. Suunnitelmassa tunnis­tetaan sekä alueelle suunnattavia tarpeita ja toimenpiteitä että laajempia val­takunnallisia kaikkia alueita koskevia kehitysehdotuksia, aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta sanoo.

Etelä-Pohjanmaalla koronavirustilanne on pysynyt maltillisena. Varmistettuja tapauksia oli 15.6.2020 46 kappaletta. Uusia ta­pauksia on ilmaantunut viime viikkoina erittäin vähän. Taudin ilmaantuvuus on 22,8, joka on maakunnista kolmanneksi alhaisin (THL).

Työttömien työnhakijoiden määrä on Etelä-Pohjanmaalla kasvanut ennennäkemätöntä vauhtia. Huhtikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli 11 370 henkeä. Määrä kasvoi vuodentakaisesta 5 824 henkilöllä eli 105 prosentilla. Muutos oli maa­kunnista Uudenmaan ja Varsinais-Suomen jälkeen kaikkein voimakkainta. Huomattava osa on aiheutunut lomautusten rajusta kasvusta.

Ruoka-ala ja rakentaminen ovat Etelä-Pohjanmaalla keskeisiä toimialoja, jotka ovat selvinneet kriisistä paremmin kuin monet muut alat. Maataloudessa kui­tenkin ravintolakysynnän hiipuminen ja kausityövoiman rekrytoiminen ovat olleet keskeisiä haasteita. Teollisuus on selvinnyt kriisistä toistaiseksi keski­määrin melko hyvin, joskin yrityskohtaisia eroja on. Lomautusten määrä on kasvanut, ja yleinen epävarmuus on lisääntynyt voimakkaasti.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638, kehittä­misasiantuntija Miika Laurila, puh. 040 6603 733.

 

Maakuntakaavan ajantasaisuuden arviointi valmistui

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan ajantasaisuuden arviointi on valmistunut. Sen tarkoituksena on luoda kokonaiskuva maakuntakaavan nykyisten merkintöjen uudistamistarpeesta ja toteutumisesta. Vuonna 2005 laadittu kokonaismaakuntakaava on useiden merkintöjen osalta yhä voimassa. Etelä-Pohjanmaalla on voimassa kokonaismaakuntakaavan lisäksi useita vaihemaakuntakaavoja ja niiden muutoksia. Maakuntakaavoituksessa on seuraavaksi tarve kokonaisuuden tarkastelulle eli kaikki merkinnät yhteen kokoavalle, uudelle kokonaismaakuntakaavalle. Maakuntakaavan ajantasaisuuden arviointi on laadittu tulevaa kokonaismaakuntakaavan uudistamista varten. Merkintöjä ja määräyksiä arvioidaan myös suhteessa valmisteilla olevaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen.

− Vaihemaakuntakaavoissa on käsitelty pääteemoina tuulivoimaa, liikennettä, kauppaa ja keskustatoimintoja sekä turvetuotantoa. Vaikka vaihekaavat ovat melko uusia, ovat nekin monelta osin jo päivityksen tarpeessa. Esimerkiksi tuulivoima-ala on kehittynyt viime vuosina hyvin nopeasti. Voimassa olevan maakuntakaavan tuulivoima-alueista valtaosa on varattu suunnitteluun tai jo toteutunut, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja sanoo.

Arviointiraportissa todetaan, että myös turvetuotanto on lähivuosina suurten muutosten edessä Suomen ja EU:n ilmastontavoitteiden toimeenpanosta johtuen. Teeman tulevaisuutta on jatkossa pohdittava myös maakuntakaavan näkökulmasta. Liikenteeseen liittyvissä merkinnöissä on jonkin verran päivitystarvetta muun muassa hankkeiden toteutumisen myötä. Sen sijaan kauppaa ja keskustatoimintojen merkintäkokonaisuutta voidaan pitää ajantasaisimpana.

− Nykyisessä maakuntakaavassa viherrakenteen osuus on edellä mainituista teemoista vähäisin, ja se keskittyy virkistysalueisiin ja -reitteihin. Virkistyksen ohella luonnon monimuotoisuuden ja luonnonsuojelun teemat sekä ekologinen jälleenrakennus ovat valtakunnallisesti nostaneet merkitystään keskeisinä teemoina, huomauttaa Saartenoja.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa maakuntakaavan roolia pyritään kehittämään aiempaa strategisemmaksi. Myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan laadinnassa tulee tarkastelutaso pyrkiä nostamaan seudullisesti merkittävistä kohteista vähintään maakunnallisesti merkittäviin kohteisiin.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845, suun­nittelupäällikkö Mari Pohjola, puh. 040 610 8445.

 

Maakuntaohjelman seuranta: koulutukseen tulee panostaa

Maakuntahallitus kuuli kokouksessaan Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2018–2021 seurantaraportin esittelyn. Vuonna 2017 hyväksytty maakuntaohjelma laadittiin ja hyväksyttiin tilanteessa, jossa valmisteltiin Suomen historian suurinta aluehallinnon uudistusta, ja moni asia on muuttunut laatimisajankohdan jälkeen.

Maakuntaohjelman käynnistymisvuosina työllisyys ja taloustilanne näyttivät positiivisilta. Työllisyyden kehitys on ollut jopa poikkeuksellisen vahvaa Etelä- Pohjanmaalla. Talouden ja työllisyyden ohella koulutus ja osaaminen ovat olleet isossa roolissa maakuntaohjelmaa toteutettaessa.

Erityisen huolestuttavaa Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta ovat koulutustason alueelliset erot. Etelä-Pohjanmaalla nuorten korkeakoulutettujen määrä on vähentynyt vuodesta 2010 yli tuhannella henkilöllä. Nykykehitykseen ovat vaikuttaneet pitkään jatkuneet koulutusleikkaukset, koulutuksen keskittämiskehitys ja osin muuttoliike. Koulutuskentän kehitys kaikilla koulutustasoilla on Etelä-Pohjanmaalla asia, jonka edistämiseen tulee panostaa.

Koronapandemiasta aiheutunut kriisi on vaikuttanut laajasti, ja kriisin ensivaikutukset ovat Etelä-Pohjanmaalla huomattavat. Erityisesti pienyrittäjien ja palvelusektorin ahdinko on suuri. On arvioitu, että maatalous- ja elintarviketeollisuus selviävät kriisistä todennäköisesti paremmin kuin monet muut alat. Olennaista toipumisessa ovat rajoitusten kesto ja vahvuus.

Koronapandemian talous- ja työllisyysvaikutusten arviointi on vielä epävarmaa. Esimerkiksi vaikutukset valmistavaan teollisuuteen alkavat näkyä voimakkaammin vasta syksyllä. Varmaa on, että kehittämistoimien painopiste muuttuu ja niin sanottuun jälleenrakentamiseen panostetaan lähivuosina.

Maakuntaohjelma on maakunnan kehittämistahdon ilmaisu. Sen toteutumista seurataan vuosittain ja siitä raportoidaan maakuntavaltuustolle, maakuntahallitukselle ja muille päätöksentekoelimille. Maakuntaohjelman pitää elää ajassa ja huomioida muuttuva toimintaympäristö. Maakuntaohjelman seurannalla pyritään parantamaan ohjelmatyön vaikuttavuutta. Seuranta antaa suuntaviivoja siitä, mihin suuntaan kehittämistoimintaa tulisi lähivuosina viedä.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Heli Rintala, puh. 0400 172 202, aluekehi­tysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638.

 

Rahoitusta neljälle EAKR-hankkeelle

Maakuntahallitus päätti hyväksyä neljä hanketta osarahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta ja kohdentaa niille EAKR-rahoitusta. Rahoitettavaksi puollettiin seuraavia hankkeita:

  • New Knowledge Interface, hakija Tampereen korkeakoulusäätiö sr
  • Hiiliviisas suometsän hoito, hakija Suomen metsäkeskus
  • Tulevaisuuden varastonhallinta ja logistiikka saumattomalla tarkkuuspaikannuksella (TULEVA) sekä Tulevaisuuden varastonhallinta ja logistiikka saumattomalla tarkkuuspaikannuksella (TULEVA) – Investoinnit, hakija Vaasan yliopisto

EAKR-rahoituksen ja valtion rahoituksen osuus on enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Lopullinen rahoituspäätös tehdään Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen kohdentamispäätöksen jälkeen Pirkanmaan liitossa.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638.

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös