Tiedotteet

20.03.2019

Raideliikennettä nopeutettava Länsi- ja Pohjois-Suomessa

Elinkeinoelämän kilpailukyvyn edellytys on nopeuttaa Suomen pääradan raideliikennettä, mikä tukee myös komission ehdotusta laajentaa TEN-T-ydinverkkokäytävää Helsingistä-Tornioon ja edelleen Perämeren kautta Ruotsiin ja Norjaan. Kapasiteetin lisääminen edellyttää kaksoisraiteen rakentamista Tampereelta pohjoiseen ja kesken jääneen Seinäjoki-Oulu-kaksoisraiteen loppuunsaattamista mm. Oulu-Liminka-välillä. Kehittämistoimenpiteet tulee kohdentaa erityisesti pääradan hitaimmille osuuksille sekä erityisesti tavaraliikenteen ja kansallisen kasvun kannalta kriittisille osuuksille Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Välillä Oulu-Kokkola korostuvat tavaraliikenteen suuret (6,6-6,7 miljoonan tonnin) ja kasvavat kuljetusmäärät, jotka ovat toiseksi suurimmat koko Suomessa. Myös henkilöliikenne on vahvassa kasvussa Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kilpailun avautuminen edellyttää myös kapasiteetin ja nopeuden nostoa koko pääradan osalta. Pohjoisen pääradan kehittämisellä on myönteinen vaikutus päästövähennysten toteutumiseen.

Euroopan komission esitys Suomen pääradan saattamisesta osaksi TEN-T-ydinverkkokäytävää tukee ja velvoittaa palvelutason nostoa. Valtion tulee varata riittävät määrärahat, jotta Väylävirasto pääsee nopealla aikataululla aloittamaan pääradan Seinäjoki-Oulu-Tornio välin suunnittelun. Tämä tulee tehdä huomioiden tuleva hallitusohjelma ja kansallinen 12 vuoden pitkäaikainen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Länsi- ja Pohjois-Suomen osalta suunnitelmat tulee olla valmiina ja aikataulutettuna, siten että kiireellisimpien kohteiden toteutukseen voidaan hakea eurooppalaista CEF hankerahoitusta heti ohjelmakauden alussa. 

Suunnittelussa tulee keskittyä erityisesti matka-aikojen lyhentämiseen niin että Tampereen ja Helsingin välinen matka voidaan liikennöidä tunnissa, Seinäjoen ja Tampereen välinen matka 40 minuutissa, Oulun ja Seinäjoen välinen matka 2 tunnissa ja Oulun Helsingin välinen matka kokonaisuudessaan 4 tunnissa nopeutta nostamalla. Junan tulee pysähtyä risteysasemilla. Tampereen, Seinäjoen, Kokkolan, Ylivieskan ja Oulun kaupungit ovat käynnistäneet nopeudennostoselvityksen Oulu-Tampere-välillä. Selvitys valmistuu huhtikuussa 2019, jota voidaan hyödyntää jatkotyössä. 

Tornion ja Haaparannan alue on kansainvälisten kuljetuskäytävien solmupiste. TEN-T-ydinverkkokäytävän laajennus luo uudenlaisen mahdollisuuden kehittää henkilö- ja tavaraliikennettä. Tämä edellyttää Laurila-Tornio/Haaparanta-rataosan sähköistystä ja kehittämistä niin, että junaliikenne kulkee Tornio/Haaparantaan vuonna 2021. Pääradan kehittämistä tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä Ruotsin toimijoiden kanssa.

Oulussa 20.3.2019

 

Etelä-Pohjanmaan liitto, Antti Saartenoja vs. maakuntajohtaja

Keski-Pohjanmaan liitto, Jyrki Kaiponen vt. maakuntajohtaja

Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pauli Harju maakuntajohtaja

Lapin liitto, Mika Riipi maakuntajohtaja

Seinäjoen kaupunki, Jorma Rasinmäki kaupunginjohtaja

Kokkolan kaupunki, Stina Mattila kaupunginjohtaja

Ylivieskan kaupunki, Maria Sorvisto kaupunginjohtaja

Raahen kaupunki, Ari Nurkkala kaupunginjohtaja

Oulun kaupunki, Päivi Laajala kaupunginjohtaja

Tornion kaupunki, Timo Nousiainen kaupunginjohtaja

Kemin kaupunki, Tero Nissinen kaupunginjohtaja

Rovaniemen kaupunki, Esko Lotvonen kaupunginjohtaja

Hailuodon kunta, Aki Heiskanen kunnanjohtaja

Iin kunta, Ari Alatossava kunnanjohtaja

Kempeleen kunta, Tuomas Lohi kunnanjohtaja

Lumijoen kunta, Paula Karsi-Ruokolainen kunnanjohtaja

Limingan kunta, Pekka Rajala kunnanjohtaja

Muhoksen kunta, Jukka Syvävirta kunnanjohtaja

Tyrnävän kunta, Vesa Anttila kunnanjohtaja

0 kommenttia
15.03.2019

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri on taas käytössä

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenterin (www.epkalenteri.fi) huoltotyöt on saatu päätökseen, ja sivut ovat taas käytössä.

Kalenteriin voi siis ilmoittaa jälleen uusia tapahtumia.

Huoltotöiden yhteydessä tapahtumien julkaisu on valitettavasti viivästynyt, mutta nyt kaikki tapahtumakalenteriin saapuneet tapahtumat on julkaistu. Tapahtumat näkyvät normaalisti myös niillä sivustoilla, jotka käyttävät tapahtumakalenterin tietoja (ns. rinnakkaiskäyttösivustot).

Kiitämme teitä kärsivällisyydestänne ja pahoittelemme käyttökatkosta teille aiheutunutta harmia.

Jos teillä on ongelmia kirjautumisen tai lomakkeen kanssa tai ilmoittamanne tapahtuma ei näy kalenterissa, niin ilmoittakaa siitä meille välittömästi.

Kirjautumisen yhteydessä saattaa tulla pyyntö vaihtaa salasana. Jos näin tapahtuu, niin linkki uuden salasanan luomiseen lähetetään sähköpostiinne. Huom. viesti saattaa mennä Roskaposti-kansioon.

 

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma, puh. 040 751 6510, hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi
Annika Pollari, puh. 040 703 8163, annika.pollari@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
15.03.2019

Etelä- ja Länsi-Suomen alueiden kannanotto uuden EU-ohjelmakauden valmisteluun

Etelä- ja Länsi-Suomen alueiden kannanotto EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021–2027 valmisteluun 5.3.2019


Etelä- ja Länsi-Suomen alueet esittävät, että seuraavan rakennerahastokauden ohjelmavalmistelussa:

- korostetaan kasvun ja kestävän kehityksen näkökulmia koko maassa yhden ohjelman kautta
- siirtymäalueet muodostavat yhden tukikokonaisuuden, jossa resurssit jaetaan nykyistä tasapuolisemmin ja mahdollistetaan maakuntarajat ylittävä joustava hankeyhteistyö
- ohjelmassa korostetaan aluelähtöisyyttä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja kerrannaisvaikutuksia
- ohjelma perustuu moderniin ja joustavaan aluekehittämiseen
- aluekehittämiseen tarvitaan laaja-alainen aluekehityksen 2030-luvun kokonaiskuva, jossa määritellään keskeiset tavoitteet kansallisen ja/tai EU-perustaisen rahoituksen osalta.

Rakennerahastoilla on saatu Suomessa aikaan toivottuja ja merkittäviä tuloksia. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kehittyneet merkittävästi rakennerahastopolitiikan tuloksena. Siksi tarve voimakkaaseen suuralueiden väliseen erotteluun on tarpeetonta uudella rakennerahastokaudella 2021–2027.

Tähän johtopäätökseen on tultu Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien liittojen teettämässä selvityksessä. Selvityksen laati valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Oy:stä.

Maamme aluekehityksen kokonaiskuvassa korostuu Helsinki-Uusimaan ja Ahvenanmaan kehittyneisyys verrattuna muihin alueisiin. Pääkaupunkiseudun kehitys on tärkeää koko maalle.

Tulevalla rakennerahastokaudella Etelä- ja Länsi-Suomi (ELSA, pl. Uusimaa) ja Itä- ja Pohjois-Suomi (IP) ovat samaa tukikategoriaa eli siirtymäalueita Uudenmaan tukikategorian ollessa kehittyneempi alue. IP-alue saa lisäksi pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tukea (NSPA) Suomen EU-liittymissopimuksen nojalla.

Rakennerahastopolitiikkaa on harjoitettu Suomessa koko EU-jäsenyyden ajan ja se on ollut miljardien eurojen alueellinen tulonsiirto IP-alueelle. Pohjois- ja Itä-Suomen asema on kohentunut käytettävissä olevien relevanttien tunnuslukujen näkökulmasta lukuun ottamatta väestönkehitystä ja vetovoimaa.

Tulevan aluekehittämisen kannalta on merkityksellistä, että alueiden kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista voidaan tukea korostamalla toimenpiteiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja leviämisvaikutuksia mahdollistavasta eikä poissulkevasta näkökulmasta.

Alueiden kehitys, tuottavuus ja tuottavuuden kasvu riippuvat vahvasti alueen infrastruktuurista, väestön inhimillisestä pääomasta sekä innovaatioista, joihin panostamisen ei pitäisi jatkossa perustua miltään osin keinotekoisiin hallinnollisiin tai ohjelmallisiin rajoihin. Uuden aluerakenteen perustan muodostavat suuret kaupunkiseudut ja niiden väliset sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet. Kaikilla suuralueilla suurten ja keskisuurten kaupunkien merkitys suhteessa omaan vaikutusalueeseen on vahvistunut 2010-luvun aikana.

Aluekehittämisen resurssit ja painopisteet pitäisi määritellä paikkaperustaisen ja aluelähtöisen kehittämisen periaatteita kunnioittaen, jolloin kaikki siirtymäalueet ovat lähtökohtaisesti saman kansallisen kehittämisen viitekehyksen alla.

Alueiden, niiden elinkeinoelämän sekä osaamis- ja innovaatiorakenteiden kehittämisessä korostuu sellaisten vaikuttavien ja isojen rakenteiden kehittäminen, jotka liittyvät osaamiseen, osaamisverkostoihin ja arvoketjuihin, innovaatio- ja teknologiarahoitukseen, saavutettavuutta tukeviin investointeihin, kasvun pullonkauloihin ja alueiden kasvua tukevaan infrastruktuuriin.


Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntajohtajien puolesta,

Ossi Savolainen
Uudenmaan liitto

Etelä- ja Länsi-Suomen ELY-keskusten ylijohtajien puolesta,

Tommi Muilu
Hämeen ELY-keskus

Pasi Patrikainen,
Keski-Suomen ELY-keskus

0 kommenttia
12.03.2019

Kasvun palo oli yksi valintakriteeri Etelä-Pohjanmaan Kasvupolulla

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolulle valittiin 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa yritystä. Hakijoita oli  yhteensä 36. Valintakriteerejä olivat uskottava kasvusuunnitelma ja sitä toteuttava tiimi, toiminnan skaalatuvuus, suunnitelman tavoitteellisuus ja realistisuus, hakemusten kasvun palo sekä yrityksen motivaatio.

Kasvupolulle valittiin mietolainen Beam-Net Oy, Sofor Oy, Safetor Oy Ltd ja Domretor Oy Kauhavalta, JPT-Industria OyOY Hortimill LTD ja Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy Ilmajoelta, Jarte Steel Oy Töysästä, Taikapuoti ja WikliSoft Oy Lapualta, Oikiat Design Oy Kuortaneelta, Minorito Oy, RMK Vehicle Corporation Oy, PRP ja Oiwa Solutions Oy Seinäjoelta.

Valittujen yritysten liikeideat liittyvät esimerkiksi teräsrakentamiseen, elintarviketuotantoon, kotimaisiin puhdistusaineisiin, tekstiilituotantoon ja tiedolla johtamisen ratkaisuihin.

Tuomariston puheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen kommentoi valintoja:

"Rahoittajat ja pääomasijoittajat käyttävät pitkälti kriteereinään yrityksien rahoitusvalmiuksia arvioidessa: Yritysidean uutuusarvo tai kysyntäarvo, tiimin uskottavuus ja osaaminen, kuinka kunnianhimoinen kasvusuunnitelma on. Kasvupolkuprosessissa pyritään hakemaan valmiuksia juuri näiden asioiden kasvattamiseen ja siten meidän tuomariston käyttämät kriteerit olivat hieman erilaisia."

Kinnusen lisäksi tuomaristoon kuuluivat asiantuntija Markku Keski-Filppula, Mikko Isoniemi Myynninmaailmasta, Laura Strömberg Dagsmark Petfoodilta, Petra Sippola Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, Timo Kalliomäki Nordea Pankki Suomi Oyj:ltä ja Linda Leinonen Kauhajoen kaupungilta.

Kasvupolun sisältö ja eteneminen

Mukaan valittuja yrityksiä sparrataan kahdessa Kiitoratapäivässä 4.4. ja 9.5. Tällöin eri alojen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa Kasvupolun aikana yhteensä 10 asiantuntijaa 45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa.

Tuomaristo valitsee Kasvupolun päätteeksi kaksi parasta yritystä, jotka etenevät jatkosparrauksiin ja lokakuussa 2019 järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin.

 

Lisätiedot:

Oona Ikonen, puh. 040 555 5543, oona.ikonen@bang.fi
Emma Varis, puh. 040 485 5999, emma.varis@bang.fi

https://www.kasvuopen.fi/kasvupolut/etela-pohjanmaan-kasvupolku-2019


Kasvu Open on valtakunnallinen sparrausohjelma pk-yrityksille, joka auttaa yrityksiä niiden kasvuhaasteissa. Sparraus on valituksi tulleille yrityksille maksutonta. Vuoden 2019 aikana noin 400 yrityksen kasvusuunnitelmaa sparrataan yli tuhannen asiantuntijan voimin 24 Kasvupolulla. Vuosi huipentuu Kasvu Open Karnevaaliin lokakuussa 2019, jossa 100 finalistin joukosta valitaan Suomen parhaat kasvuyritykset.

Etelä-Pohjanmaan Kasvupolun mahdollistavat Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Etelä-Pohjanmaan Liitto, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK, Into Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Alavuden Kehitys Oy – Yrityskehitys Fasadi, Viexpo, Suomen Yrittäjäopisto, Myynninmaailma, Xport, Lapuan kaupunki, Kauhavan kaupunki, Ilmajoen kunta, Kurikan kaupunki, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Kuortaneen kunta, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Kasvu Openin valtakunnalliset kumppanit.

*Aava&Bang Oy on valtuutettu Kasvu Open -tapahtumien järjestäjä ja voittoa jakamattoman Kasvu Open Oy:n osakas. Muut osakkaat ovat Keski-Suomen kauppakamari, Jyväskylän kaupunki ja Kasvun Roihu Oy.

0 kommenttia
8.03.2019

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteri ei ole toistaiseksi käytössä

Etelä-Pohjanmaan tapahtumakalenteriin (www.epkalenteri.fi) kohdistuneen tietoturvauhan vuoksi sivustolla joudutaan tekemään oletettua isompia huolto- ja muutostöitä.

Tämän vuoksi tapahtumakalenteri ei ole toistaiseksi käytössä.

Kalenteri on siis toistaiseksi suljettu, eikä sinne voi tällä hetkellä ilmoittaa uusia tapahtumia.

Valitettavasti tämä tarkoittaa myös sitä, että tapahtumat eivät näy muillakaan sivustoilla, jotka käyttävät tapahtumakalenterin tietoja (ns. rinnakkaiskäyttösivustot).

Olemme todella pahoillamme asiasta, ja tilanteen mahdollisesti aiheuttamasta haitasta.

Järjestelmän toimittaja ei ole pystynyt vielä vahvistamaan, kuinka kauan huolto- ja muutostöissä menee. Toivomme, että kalenteri olisi taas ensi viikolla käytössä.

Ilmoitamme, kun tapahtumakalenteri on taas entistäkin ehommassa käyttökunnossa!

 

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma, puh. 040 751 6510, hanna.hangasluoma@etela-pohjanmaa.fi
Annika Pollari, puh. 040 703 8163, annika.pollari@etela-pohjanmaa.fi

 

 

0 kommenttia
8.03.2019

Etelä-Pohjanmaan liittoa odottaa paluu normaaliin arkeen

Sote- ja maakuntauudistuksen käsittely on päätetty lopettaa tänään 8.3.2019.

­Vs. maakuntajohtaja Antti Saartenojan mukaan Etelä-Pohjanmaan liitossa valmistaudutaan palaamaan normaaliin päiväjärjestykseen.

­– Henkilöstöämme koskeneet poikkeavat työjärjestelyt puretaan, kun vakituiset viranhaltijat palaavat takaisin omaan työhönsä. Myös valmistelua koskenut hallinnointi- ja talouspuoli ajetaan hallitusti alas kesään mennessä, Saartenoja toteaa.

Hänen mukaansa on todennäköistä, että uusissa verkostoissa toimimista sekä hyviä yhdessä toimimisen tapoja tullaan varmasti jatkamaan etenkin muutosvalmistelussa mukana olleiden organisaatioiden kesken.

– Vaikka monesta valmistelussa mukana olleesta saattaa tuntua tässä tilanteessa turhauttavalta, ei viime vuosien aikana tehty työ ole kokonaan hukkaan heitettyä. Meidän pitää yhdessä etsiä uusia mahdollisuuksia sekä avauksia ja jatkaa tähän mennessä tehtyä hyvää työtä koko maakunnan hyväksi, hän sanoo.

Mikäli arviot pelkän sote-uudistuksen etenemisestä myös uuden hallituksen johdolla pitävät paikkansa, on Saartenojan mielestä vielä liian aikaista sanoa, vaikuttaako se jollain tavalla Etelä-Pohjanmaan liiton toimintaan tai henkilöstöön.

– Olettamukseni on, että pelkän sote-puolen uudistaminen ei vaikuta liiton toimintaan, mutta tämä jää nähtäväksi, hän jatkaa.

– Haluamme välittää kiitoksemme etenkin henkilöstöllemme ja luottamushenkilöillemme sekä myös kuntiin, kuntayhtymiin ja sidosryhmille koko valmistelun ajan tehdystä yhteistyöstä ja asioiden hyvästä valmistelusta, Saartenoja lisää.

Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen vastuuvalmistelun tiedote asiasta löytyy osoitteesta http://uusiep.fi/ajankohtaista/sote-ja-maakuntauudistuksen-valmistelu-lopetetaan/


Lisätietoja:
Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja
Etelä-Pohjanmaan liitto
puh. 050 347 9845
antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi

0 kommenttia
4.03.2019

Maakunnat peräänkuuluttavat hallitukselta nopeita toimia VT3:n investointien toteuttamiseksi

Maakunnat peräänkuuluttavat hallitukselta nopeita toimia valtatie 3:n investointien toteuttamiseksi Tampere–Vaasa-välillä

Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan maakunnat järjestivät yhteisen Valtatie 3 - seminaarin Laihialla 4.3.2019. Tilaisuus kokosi yhteen laajan joukon julkisia ja yksityisiä toimijoita sekä alueen kansanedustajia pohtimaan keinoja valtatie 3:n välttämättömien parannuskohteiden nopeaksi läpiviemiseksi. Tampere–Vaasa-välin kiireellisimmät parannuskohteet on koottu heti toteuttamisvalmiiksi, 128 miljoonan euron investointipaketiksi. Parannushankkeiden viivästyminen entisestään heikentää alueen liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Valtatie 3 on yksi Suomen vilkkaimmista pääteistä yhdistäen Suomen etelä-pohjoissuunnassa sekä linkittäen Pohjanmaan, Etelä-Pohjamaan, Pirkanmaan ja Satakunnan maaseudun, taajamat ja kasvukeskukset yhdeksi kasvualueeksi. Maamme elintarviketeollisuus on sijoittunut Länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle, mikä tekee valtatie 3:sta Suomen ruokatien ja vientiteollisuuden runkoväylän. Valtatie 3 on myös konepaja- ja energiateollisuuden runkoväylä Etelä- ja Länsi-Suomen satamien kautta maailmalle.

Valtatien 3:n liikenne on kasvanut viime vuosien aikana nopeasti, ja ennusteiden mukaan kasvua on myös tulevaisuudessa. Valtatie 3:n Tampere–Vaasa-yhteysväli on osa E12 Euroopan valtiot yhdistävää kansainvälistä tieverkkoa ja EU:n päättämiä pääliikenneväyliä. Nykyisellään Tampere–Vaasa-väli ei kuitenkaan täytä kansainväliselle tieyhteydelle ja valtakunnalliselle pääväylälle asetettuja vaatimuksia.

– Kolmostie on päivitettävä nopealla aikataululla vastaamaan valtakunnallisen pääväylän vaatimustasoa alueen vientikuljetusten toimintavarmuuden, teollisuuden kilpailukyvyn ja liikenneturvallisuuden takaamiseksi. Laihian ja Jalasjärven välisen osuuden jääminen runkoverkon ulkopuolelle tulisi myös mahdollisimman nopeasti korjata, sanoo Pohjanmaan maakuntajohtaja Kaj Suomela.

Valtatie 3:lla kulkee tavaraa vuosittain 10 miljardin arvosta, ja se on Suomen tärkeimpiä elinkeinoelämän kuljetusväyliä pohjoisesta Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Tiellä kulkee vuosittain 3,5 miljoonaa ajoneuvoa, joista raskaan liikenteen kulkuneuvoja lähes on puoli miljoonaa. Silti Tampere–Vaasa-väliltä löytyy pitkiä 50–60 km/h nopeusrajoitettuja tieosuuksia, vaikka valtakunnalliselle runkoverkolle on asetettu tavoitteeksi 80 km/h:n tuntinopeus. Liikenteen sujuvuutta haittaavat lähes viisikymmentä vaarallista liittymää, ja ohitusmahdollisuudet ovat rajalliset yksikaistaisella ja paikoin mäkisellä tiellä. Lisäksi valtatie 3:lla on lukuisia raskaalle liikenteelle hankalia kiertoliittymiä.

Ratkaisuna realistinen ja heti toteutettava investointipaketti

Vuonna 2015 laaditun kehityskäytäväselvityksen mukaan ensimmäisen vaiheen yhteysvälihankkeet tulisi toteuttaa ennen vuotta 2025. Valtatie 3:n Tampere–Vaasa-välin kiireellisimmät ja kustannustehokkaimmat parannuskohteet koostuvat kärkihankkeista, joilla parannetaan elinkeinoelämän kuljetusten ja työmatkaliikenteen palvelutasoa sekä pienistä kustannustehokkaista liikenneturvallisuutta parantavista hankkeista. Hankkeet ovat suunniteltu niin pitkälle, että rakentaminen voidaan käynnistää välittömästi. Parannuskohteet on koottu 128 miljoonan euron investointipaketiksi. Ellei rakentamista aloiteta pikaisesti, tavoitetasoa ei tulla saavuttamaan aikataulussa.

Yhteysvälihankkeen 1. vaihe sisältä:

  • Hämeenkyrön ohitustie 65 M€
  • Keskikaiteet Sikuri–Ikaalinen-ohituskaistoille 4,6 M€
  • Teikangas–Mansonniemi-ohituskaistapari 5,5 M€
  • Alaskylä–Parkano (vt 23) uusi ohituskaista ja tielinjan oikaisu 13,0 M€
  • Koskuen ohituskaistapari 4,5 M€
  • Rajalanmäen ohituskaista ja Mantilan liittymä 5,6 M€
  • Lamminkosken ohituskaistapari 5,5 M€
  • Jalasjärven eritasoliittymä 6,5 M€
  • Vt 3 ja vt 8 Vaasan yhdystien eritasoliittymän parantaminen 5,5 M€
  • Pienet liittymä- ja liikenneturvallisuushankkeet 12,0 M€

 Yhteensä 128 miljoonaa euroa

 

 

Lisätietoja:

Tero Voldi, liikenneasiantuntija, Pohjanmaan liitto, puh. 044 320 6568, tero.voldi@obotnia.fi
Markus Erkkilä, vs. suunnittelujohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto, puh. 040 356 8044, markus.erkkila@etela-pohjanmaa.fi
Jouni Koskela, edunvalvontapäällikkö, Pirkanmaan liitto, puh. 050 527 2129, jouni.koskela@pirkanmaa.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

0 kommenttia
22.02.2019

Etelä-Pohjanmaan liitossa ollaan valmiita uuteen maakuntaan

Perutuslakivaliokunnan sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketista antaman lausunnon perusteella voidaan olettaa, että uudistuksen toimeenpanevien lakien valmistelu on mahdollista viedä päätökseen nykyisen eduskunnan istuntokauden aikana.

– On todella hienoa, että perustuslakivaliokunta on saanut työnsä päätökseen. Toivomme, että sote-valiokunta ehtii tehdä tarvittavat muutokset ajoissa valmiiksi, ja lakipaketit hyväksytään suuressa salissa, sanoo vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Mikäli näin käy, tietää sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun jatkuminen muutoksia Etelä-Pohjanmaan liiton toimintaan ja resursointiin.

– Valmistaudumme luopumaan uudistusvalmistelun hallinnoinnista sekä joistain työntekijöistämme uuden maakuntaorganisaation syntymisen myötä, Saartenoja lisää.

Työpanosta tarvitaan jatkossa myös liiton henkilökunnalta ja luottamushenkilöiltä useissa erilaisissa uudistusvalmistelun työryhmissä sekä maakuntavaalien järjestämisessä.

– Kaikista mahdollisista vaikutuksista meillä ei ole edes vielä oikein käsitystä, mutta eiköhän kaikesta selvitä. Me olemme valmiita uuteen maakuntaan, toteaa Saartenoja.

– Haluamme välittää kiitoksemme etenkin henkilöstöllemme ja luottamushenkilöillemme sekä myös kuntiin, kuntayhtymiin ja sidosryhmille tähän mennessä tehdystä yhteistyöstä ja asioiden hyvästä valmistelusta, Saartenoja lisää.

Kerromme Etelä-Pohjanmaan uudistusvalmistelun tilanteesta sekä sen vaikutuksista Etelä-Pohjanmaan liiton toimintaan tarkemmin sosiaali- ja terveysvaliokunnan kannanoton jälkeen.

 

Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen vastuuvalmistelun tiedote asiasta löytyy osoitteesta http://uusiep.fi/ajankohtaista/sote-ja-maakuntauudistuksen-valmistelu-jatkuu/

Perustuslakivaliokunnan tiedote ja linkki lausuntoon löytyy osoitteesta https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/pev-sote-lausunto-220219.aspx

 

Lisätietoja:

Antti Saartenoja
vs. maakuntajohtaja
Etelä-Pohjanmaan liitto
puh. 050 347 9845
antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi

 

0 kommenttia
21.02.2019

Tiedote maakunnan yhteistyöryhmän kokouksesta

Korkeakoulutoimijoiden yhteistyö on vilkasta

Seinäjoen ammattikorkeakoulun vararehtori Elina Varamäki ja Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen toiminnanjohtaja Helena Tiilikainen esittelivät 20. helmikuuta järjestetyssä maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokouksessa TKI-toiminnan tilannekatsauksen sekä ammattikorkeakoulun että Epanet-verkoston osalta.

Helena Tiilikainen korosti koulutuksen merkitystä osana TKI-toimintaa, mikä usein unohtuu. Epanet-professuuriverkoston koordinaatio- ja kehittämistehtävän lisäksi koulutus on keskeinen toiminnan muoto Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksessä. Siihen sisältyy muun muassa opetushenkilöstön ja monien muiden ammattiryhmien täydennyskoulutusta. Avoin yliopisto tekee yhteistyötä yhdeksän yliopiston kanssa ja tarjoaa opintopolkuja eri aloille. Lisäksi toteutetaan yliopistotoimintaa niin lapsille kuin ikääntyville.

– Kehitteillä on esimerkiksi tiedeleiripäivät yhteistyössä Ähtärin kanssa sekä ikääntyvien osaamisen hyödyntäminen innovaatiotoiminnassa, Tiilikainen kertoi.

Painoalat ovat yhteiset ammattikorkeakoulun ja koko maakunnan kanssa: Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, Kestävät ruokaratkaisut, Hyvinvointi ja luovuus sekä Yrittäjyys ja kasvu. Tutkimuksessa tulisi vahvistaa Epanet-korkeakouluverkoston maakunnallista yhteistyötä ja vaikuttavuutta sekä tukea ja kehittää tutkimusryhmien ja painoalojen työtä.

– Tällä hetkellä meillä on käynnissä 15 professuuria ja valmisteilla on 3 professuuria. Epanet-koordinaation rahoitus, 265 000 euroa, ja professuurien rahoitus, noin 1,5 miljoonaa euroa, koostuu kuntien, yliopistojen, yritysten, yliopistokeskuksen, korkeakoulusäätiön, SeAMKin ja Etelä-Pohjanmaan liiton panoksista. Yliopistojen osuus rahoituksesta on viime aikoina lisääntynyt. Professuureja rahoittaa yhteensä noin 70 yritystä, Tiilikainen lisäsi.

Elina Varamäki kertoi, että Seinäjoen ammattikorkeakoulun toiminta on nyt keskitetty yhdelle kampukselle, ja tämän synergiahyödyn maksimaalinen hyödyntäminen muun muassa monialaisena opetuksena ja monialaisina hankkeina on tärkeää.

– Korkeakoulutoiminnan yhteisten painoalojen sisällä panokset kohdennetaan erityisesti SeAMKin valitsemille vahvuusaloille, joita ovat Digitaalinen valmistus ja teollinen internet, Ruokaturvallisuus, Hyvinvointiteknologia sekä Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset. Tavoitteena on olla painoalojen kehittämisessä vähintään Suomen kärjessä ja kansainvälisellä tasolla sekä koota niiden ympärille riittävä kriittinen massa, Varamäki sanoi.

SeAMKin TKI-toiminnan kokonaisvolyymi on noin 6–7 miljoonaa euroa vuosittain. Ammattikorkeakoulun omaa rahoitusta tästä on noin 2,5–3 miljoonaa euroa. Merkittävimmät ulkopuoliset rahoituslähteet ovat EAKR, ESR, Manner-Suomen maaseutuohjelma sekä ministeriöiden erillisrahoitukset. Kansainvälisen rahoituksen osuus on tällä hetkellä 13,3 %, ja erityisesti sieltä haetaan kasvua.

– Tästä syystä SeAMK on rekrytoinut kv-asiantuntijan hankehakuja varten ja tavoitteena on lisäksi rekrytoida kansainvälinen asiantuntija kullekin vahvuusalalle, Varamäki jatkoi.


EU:n ohjelmakauden valmistelu etenee

Vs. kehitysjohtaja Heli Rintala kertoi valmistelutilanteesta rakennerahastojen osalta.

Etelä- ja Länsi-Suomen alueen (ELSA-alue) tavoitteena on yksi yhteinen ohjelma koko alueelle. Myös hallinnon keventämistä edelleen haetaan. EU-tasolla on hyvä asetusohjaus, jota ei haluta rajata kansallisilla säädöksillä. Uusi asetusesitys on kannaltamme hyvä. 

Myös alue- ja kohderyhmäkohtaiset tarpeet tulisi huomioida jatkossa paremmin ja ajankohtaisiin haasteisiin pitäisi pystyä vastaamaan ketterämmin. Lisäksi koko Suomeen toivotaan samoja rahoituksen käyttöperiaatteita ja monirahastoisuutta tulisi edistää.  Kumppanuuksien ja ylialueellisen hanketoiminnan edistäminen koetaan myös tärkeäksi.

Lisäksi esillä oli Suomen koheesiosaanto tulevalle EU-ohjelmakaudelle, joka EU:n komission ehdotuksen mukaan olisi 1,6 mrd euroa. Suomen saanto kasvaisi nykykauteen verrattuna vajaat 100 miljoonaa euroa, mikäli ehdotus menee läpi.

– Koheesiopolitiikan määrärahat pienenevät noin 10 % EU-tasolla, joten komission esitys on Suomen kannalta lähtökohtaisesti edullinen, Heli Rintala totesi.

Rahoituksen jakautumisesta Suomen sisällä ei ole vielä päätöksiä. Kuluvalla kaudella Etelä-Pohjanmaan osuus alueellisesta rahoituksesta oli maakunnittaisessa vertailussa viidenneksi pienin, ja tähän haetaan jatkovalmistelussa parannusta.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka kertoi kokouksessa CAP 2021–2027 -suunnitelman eli EU:n maaseutuohjelman valmistelusta, jossa valtakunnalliset valmisteluryhmät ovat jatkaneet toimintaansa suunnitellun mukaisesti.  Valmisteluryhmien työtä tukevat, lukuisat, teemapohjaiset työpajat ovat parhaillaan käynnissä.

Suomen tavoitteena on edistää maaseutualueiden elinvoimaisuutta ja varmistaa laadukkaan ruuantuotannon tulevaisuus sekä parantaa maataloustuotannon kannattavuutta.

– Rahoituksen on ennakoitu supistuvan verrattuna kuluvaan ohjelmakauteen. EU:n budjettikehys ratkaisun arvioidaan painuvan vuoden 2019 loppupuolelle, Rintapukka sanoi.

Alueelliseen CAP-valmisteluun liittyen maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt ELY-keskuksia käynnistämään alueelliset valmistelutoimet yhdessä maakunnan liittojen ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.

ELY-keskus on lähettänyt keskeisille sidosryhmille kommentoitavaksi CAP suunnitelman tarve-analyysiluonnoksen.  Kommentointipyyntö koskee koko CAP suunnitelman erityistavoitteita ja niiden tarveanalyysejä. ELY-keskus pyytää samassa yhteydessä myös alustavia Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen painotuksia kaudelle 2021–2027.

– Sekä tarveanalyysi kommentteja että maaseudun kehittämisen alustavia painotuksia käydään läpi kahdessa tilaisuudessa maalis–huhtikuun aikana. EU-valmistelun aikataulujen täsmennyttyä edellä mainittuja painotuksia täsmennetään, arvioitu aikataulu tälle on loppuvuosi 2019–vuosi 2020, hän lisäsi.

 

Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845, etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

 

 

0 kommenttia
18.02.2019

Ilmajoella puhutaan aurinkoenergiasta

Aurinkoenergia on tapetilla Ilmajoella ylihuomenna keskiviikkona 20. helmikuuta, kun eri toimijat yhteistyössä järjestävät kaikille avoimen ja maksuttoman aurinkoenergiaillan kunnantalon valtuustosalissa klo 18.00 alkaen. Tarkoituksena on tarjota kuntalaisille, yrittäjille ja maatiloille perustietoa aurinkoenergiajärjestelmistä, niiden tekniikasta ja hankinnasta sekä ajankohtaisista taloudellisista tukimuodoista.

Tavoitteena on kannustaa osallistujia arvioimaan aurinkosähköjärjestelmän soveltuvuutta omalle kiinteistölle joko yksin tai esimerkiksi yhdessä naapuruston kanssa.

– Tarjolla on nyt tuhti tietopaketti aurinkoenergiasta niin yksityisille kuin yrittäjillekin, arvioi projektipäällikkö Jani Metsä-Turja Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy:stä.

– Erityisen ajankohtaista on, että yrityksille tarkoitettu harkinnanvarainen energiatuki aurinkosähköinvestointien osalta laskee nykyisestä 25 prosentista 20 prosenttiin 1. toukokuuta alkaen, hän jatkaa.

Yhteisöenergialla säästöjä omiin kustannuksiin

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Suomen energia- ja ilmastotiekartassa vuodelle 2050 sähkön pientuotannon, muun muassa aurinkoenergian arvioidaan Suomessa lisääntyvän.  Pientuotannon ohella voidaan puhua myös yhteisö- tai lähienergiasta. Sillä tarkoitetaan paikallisyhteisöjen yhdessä hankkimia, omistamia ja ylläpitämiä paikallisia energiajärjestelmiä. Niiden osallisilla on mahdollisuus omalla toiminnallaan vaikuttaa energiaomavaraisuuteensa ja -kustannuksiinsa.

– Aurinkoenergiajärjestelmät ovat tyypillisiä yhteisöenergiakohteita eri puolilla Pohjois-Eurooppaa, mutta Etelä-Pohjanmaalla asiaa tulisi nostaa vielä aiempaa enemmän kuntalaisten ja yrittäjien tietoisuuteen, sanovat yhteisöenergiaprojekteja edistävän Co2mmunity -hankkeen vetäjät Susanna Anttila Etelä-Pohjanmaan liitosta sekä Mervi Pienimäki Thermopolis Oy:stä.

Keskiviikkona järjestettävä tilaisuus on osaltaan jatkoa paikallisen Lähdesmäki Oy:n yrittäjä Juhana Lähdesmäen aiemmin käynnistämälle keskustelulle aurinkoenergiajärjestelmien yhteishankinnasta kunnan alueella. Lähdesmäellä itsellään on kokemusta aurinkosähköjärjestelmistä, samoin kuin ilmajokisen Palon katsastus Oy:n toimitusjohtaja Anssi Korpelalla. Molemmat kertovat illan aikana kokemuksiaan aiheesta.

­– Innostuin aurinkoenergiasta pari vuotta sitten, kun huomasin, miten tekniikka on muutamassa vuodessa kehittynyt ja samanaikaisesti laitteistojen hinnat laskeneet järkevälle tasolle. Kun viime talvena kilpailutin oman yrityksemme aurinkoenergiainvestointia, yllätyin, miten paljon onnistuin hinnoista tinkimään jo 120 paneelin kokoisessa hankkeessa. Tästä heräsi ajatus, että tätä yhteistä hyvää täytyisi jakaa laajemminkin ja aloin kehitellä ajatusta yhteishankinnan kilpailutuksesta. Olin jo itse ehtinyt kilpailutusta valmiiksi tehdäkin, mutta hanke sai lisää vauhtia rattaisiin, kun Etelä-Pohjanmaan liitosta otettiin vuodenvaihteessa yhteyttä mahdollisesta yhteistyöstä hankkeen tiimoilta, joten nyt ollaankin jo valmiina esittelemään tuloksia, kertoo Juhana Lähdesmäki.

Tarjolla puolueetonta tietoa

Tapahtumaa yhteistyössä järjestävät Ilmajoen kunta, Etelä-Pohjanmaan liiton ja Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy:n kansainvälinen yhteisöenergiaprojekteja edistävä Co2mmunity-hanke, Thermopolis Oy:n yrityksiä energia-asioissa neuvova Innovatiivinen ja resurssitehokas Etelä-Pohjanmaa -hanke sekä Lähdesmäki Oy.

– Yrittäjille ja alueen asukkaille tarjotaan nyt erinomainen mahdollisuus tutustua aiheeseen ja kuulla puolueetonta tietoa, jonka pohjalta voi arvioida aurinkoenergian soveltuvuutta omalle kohdalle, toteaa Ilmajoen kunnan yritysasiamies Rami Mattila.

– Aurinkoenergian tuotannon kustannustehokkuus on kehittynyt samaan aikaan, kun erityisesti sähkön siirtomaksut ovat vastaavasti kohonneet. Myös ylijäämäsähkön verkkoon syöttäminen käy helpommin ja taloudellisemmin kuin moni osaa ajatella. Aurinkoenergia alkaa siis olla monelle kaikin puolin varteenotettava vaihtoehto korvaamaan osa ostoenergiasta, Mattila Jatkaa.

Keskiviikon tilaisuudessa osallistujat voivat tutustua Thermopolis Oy:n toteuttamaan aurinkoenergiajärjestelmien toimittajien kilpailutukseen sekä saada konkreettisia neuvoja aurinkosähköjärjestelmän hankkimiseksi. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki kuntarajoista riippumatta.

Lisätietoja:

Rami Mattila, yritysasiamies, Ilmajoen kunta, 044 4191 210
Jani Metsä-Turja, projektipäällikkö, Thermopolis Oy, 044 5250148
Mervi Pienimäki, projektipäällikkö, Thermopolis Oy, 044 738 0020
Susanna Anttila, projektikoordinaattori, Etelä-Pohjanmaan liitto, 040 1944552
Juhana Lähdesmäki, Lähdesmäki Oy, 0400 666 355

 

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös