Tiedotteet

20.05.2019

Tilannekuva 2019 – Etelä-Pohjanmaa työllisyyden kärjessä, riittääkö se?

Työn ja teknologian murros tulee lähivuosina kiihtymään ja huolestuttavaa on, että samaan aikaan Suomen ja Etelä-Pohjanmaan osaamisperusta murenee. Alueiden riippuvuus kansainvälisen talouden kehityksestä ei ole vähentymässä, vaan päinvastoin globaali keskinäisriippuvuus on kasvanut. Näiden lisäksi ilmastotavoitteet ja kestävyyskriteerit tulevat olemaan yhteiskunnan läpileikkaavia tekijöitä, joiden merkitys niin hyvässä kuin pahassa tulee olemaan suuri erityisesti Etelä-Pohjanmaan kaltaiselle ruokamaakunnalle. 

Tavoitteena Etelä-Pohjanmaan kilpailukyvyn vahvistuminen

Viime vuosien talouden positiivinen vire on näkynyt Etelä-Pohjanmaalla, jossa oli vuonna 2018 Manner-Suomen korkein työllisyysaste (75,3 %) ja 2. matalin työttömyysaste (4,4 %). Uusien yritysten määrä on kääntynyt kasvuun, yritysten liikevaihdon kasvu oli vahvaa ja 10 mrd. euron raja koko maakunnan liikevaihdon osalta ylitettiin vuonna 2017. Lisäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana T&K-menojen kasvuvauhti on ollut kaikkein suurin Etelä-Pohjanmaalla. Näin positiivista kehitystä harva osasi toivoa vielä muutama vuosi sitten.

− Alueet ovat osoittaneet, että niissä on kasvupotentiaalia. Harva osasi ennakoida, että talouden osalta olisi positiivinen käänne tapahtunut näinkin nopeasti ja laaja-alaisesti, kommentoi Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen projektipäällikkö Miika Laurila.

Tuoreiden ennusteiden mukaan suhdannehuippu on saavutettu ja talouskasvun odotetaan hidastuvan. Myönteinen vire vaikuttaisi tukahtuneen juuri kun se pääsi vauhtiin, ja tulevaisuuden näkymät vaikuttavat epävarmoilta.

Etelä-Pohjanmaalla on havaittavissa muutamia huolestuttavia kehityskulkuja, jotka haastavat innovaatioekosysteemin ja koko osaamisperustan. Tilastot osoittavat, että digi-infran kehitys on jäänyt muiden maakuntien tahdista. Etelä-Pohjanmaalla on koko Suomen huonoin nopean (100mb.) kiinteän laajakaistan kattavuus.

Lisäksi nuorten korkeakoulutettujen osuus on vähentynyt Etelä-Pohjanmaalla maakunnista toiseksi nopeinta tahtia. Kokonaisuudessaan nuorten korkeakoulutettujen määrä on vähentynyt maakunnassa lähes tuhannella henkilöllä vuodesta 2010. Muutos on ollut nopea, vaikka Seinäjoen ammattikorkeakoulu on kärkitasoa valmistuneiden työllistymisessä ja maakuntaan sijoittumisessa.

− Nuorten korkeakoulutettujen väheneminen on yksi merkittävimmistä kysymyksistä maakunnan tulevaisuuden kannalta. Kehitys ei selity ikäluokkien pienenemisellä tai pelkästään muuttoliikkeellä, vaan merkittävä syy on useiden hallituskausien ajan jatkuneet koulutusleikkaukset ja koulutuksen keskittäminen, Laurila kertoo.

Hanke loppuu, mutta työ jatkuu

Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeessa muodostettu tilannekuva rakennettiin tänä vuonna neljän keskeisen muutosilmiön ympärille.  Viimeisen kahden vuoden aikana hankkeen työprosessia on kehitetty ja vakiinnutettu yhteistyöorganisaatioiden kesken. Työpajat ja osallistavat seminaarit ovat olleet keskeisiä tilannekuvatyön kehittymisessä kohti nykyistä muotoaan.

− Ilmiöt muuttavat muotoaan ja trendit kehittyvät, jolloin on otettava huomioon myös muuttuvat tulkinnat kehityksen suunnasta. Vaaditaan tiedonkeruuta, jatkuvaa dialogia ja ilmiöiden juurisyiden ymmärtämistä, jotta kehitykseen voidaan vaikuttaa, sanoo Laurila

Hankkeen myötä virtaviivaistettiin myös maakunnan tulevaisuustyötä ja muodostettiin uusi toimintamalli, jota kokeillaan vuoden 2019 aikana. Tilannekuvatyö jatkuu osana Etelä-Pohjanmaan liiton koordinoimaa maakunnallista tulevaisuustyötä.

 

Lisätietoja: 

Projektipäällikkö Miika Laurila
miika.laurila@etelä-pohjanmaa.fi
puh. 040 6603 733

13.05.2019

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyö käynnistyy

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan, että Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitetään vastaamaan liikennesektorilla tapahtuneita muutoksia. Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivityksen ohjauksesta ottaa vastuun Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyöryhmä.

− Liikkumisen ja ympäristön megatrendien muutosnopeus on tällä hetkellä suuri. Esimerkiksi ilmastokysymykset ja kestävän liikkumisen teemat nousevat nyt aivan eri tavalla esiin kuin vuonna 2017, jolloin Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitettiin viimeksi, kertoo maakuntainsinööri Jani Palomäki.

Vuoden 2017 päivityksen jälkeen on maantielain ohella annettu laki liikennekaaresta sekä asetus pääväylistä ja niiden palvelutasosta sekä säädökset liikennejärjestelmästä. Maantielakiin perustuen Suomessa on ryhdytty valmistelemaan ensimmäistä valtakunnallista, 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (VLJS).

Lisäksi Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen liitot ovat käynnistäneet esiselvityksen Länsi-Suomen yhteisen liikennejärjestelmästrategian (LSLJS) luomisesta. Esiselvitystyössä pyritään löytämään ne aiheet ja teemat, jotka yhdistävät maakuntia liikennesektorilla.

Lisätietoja: maakuntainsinööri Jani Palomäki, p. 040 6883 187, vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä p. 040 356 8044


Maakunnallisten vaikuttamistoimielinten toiminnan jatkomahdollisuuksia selvitetään

Maakuntahallitus päätti jatkaa maakunnallisten toimielinten, eli nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston, toimintaa nykyiseltä pohjalta vuoden 2019 loppuun. Etelä-Pohjanmaan liitto vastaa siihen saakka toimielinten kokousjärjestelyistä ja -kuluista.

Maakuntahallitus totesi, että näiden toimielinten toiminnan mahdollista jatkoa selvitetään vuoden loppuun mennessä samassa yhteydessä, kun tarkastellaan liiton luottamustoimielinten osallisuuden parantamista kokonaisuutena.

Maakunnalliset vaikuttamistoimielimet perustettiin ennakoivasti osana sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua. Niiden toimikaudet käynnistyivät 1.6.2018.

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123


Päivitetty kulttuuristrategia luonnosvaiheessa

Etelä-Pohjanmaan liiton voimassa oleva kulttuuristrategia Etelä-Pohjanmaa Jotakin parempaa on laadittu vuosille 2015–2020. Strategiajakson puolivälissä keväällä 2018 käynnistettiin kulttuuristrategian päivitystyö. Strategialuonnoksessa kuvataan Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kehittämisen kulmakivet: yhteistyö, hyvinvointi, liiketoiminta ja kansainvälisyys.

Päivitystyön pohjaksi kulttuurin toteutettiin kuntakierros. Kunnat ovat toivoneet niiden erityispiirteiden esille tuomista strategiassa nykyistä paremmin. Lisäksi sidosryhmiltä kerättiin näkemyksiä, tietoa, ideoita ja mielipiteitä eri tavoin. Kulttuuristrategian päivitystyön työpajoja järjestettiin vuonna 2018 kolme, ja kulttuuritoimijoille toteutettiin sähköinen kysely kulttuuristrategiaan ja kulttuurin kehittämistyöhön liittyen.

Päivitetyn kulttuuristrategian lopullinen versio käsitellään elokuussa 2019 kulttuurilautakunnassa ja maakuntahallituksessa.

Lisätietoja: kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, puh. 050 537 8071, kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja, puh. 040 529 6046

 

Neljälle SeutuAIKO-hankkeelle rahoitusta

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti hyväksyä neljä hanketta osarahoitettavaksi SeutuAIKO-rahoituksella. Rahoitusta päätettiin myöntää seuraaville osaavan työvoiman saatavuutta seutukaupungeissa edistäville verkostohankkeille:

  • Joustavat koulutusmallit yhdessä yrityselämän kanssa
  • Kansainvälistymisen hyödyntäminen ulkomaisen työvoiman saatavuudessa
  • Seutukaupunkien yritysverkostot

Edellisten lisäksi päätettiin myöntää rahoitusta hankkeita yhdistävälle koordinaatiohankkeelle, joka nivoo kokonaisuutta yhteen sekä varmistaa tiedon ja kokemusten leviämisen. Hankkeille myönnettiin rahoitusta 70 prosenttia hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Valtioneuvosto osoitti päätöksellään 14.2.2019 yhteensä 3 miljoonan euron määrärahan käytettäväksi seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistäviin hankkeisiin. Rahoittavana viranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan liitto.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638


Puolto neljän EAKR-hankkeen rahoitukselle

Maakuntahallitus päätti hyväksyä neljä hanketta osarahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta ja kohdentaa niille EAKR-rahoitusta. Rahoitettavaksi puolletut hankkeet ovat:

  • Enterprise Digital Twin Platfor (hakija Seinäjoen ammattikorkeakoulu)
  • Yritysinnovaatiot kasvuun - testauspilotointimalli tapahtumissa (hakija Into Seinäjoki Oy)
  • Healthy Kids of Seinäjoki -kehitysalusta alueellisena vahvuutena ja yritysten kasvun lähteenä (hakija Into Seinäjoki Oy)
  • SERC - verkostosta kansainväliseksi toimijaksi (hakija Ähtärin kaupunki)

EAKR- rahoituksen ja valtion rahoituksen osuus on enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Lopullinen rahoituspäätös tehdään Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen kohdentamispäätöksen jälkeen Pirkanmaan liitossa.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638

 

 

15.04.2019

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluhenkilöstö palaamassa kotiorganisaatioihinsa

Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanon valmistelu päättyi 8.3.2019, minkä jälkeen työ on suunnattu valmistelun päättämiseen, arkistointiin ja dokumentointiin sekä uudistuksen hallittuun alasajoon.

Uudistuksen toimeenpanon valmistelun päättyminen tarkoittaa myös siihen liittyneiden Etelä-Pohjanmaan liiton sisäisten työjärjestelyiden purkamista. Uudistusorganisaatiossa työskennelleet Etelä-Pohjanmaan liiton työntekijät palaavat aikaisempiin työtehtäviinsä porrastetusti 15.4.2019−1.6.2019 välillä.

− Osa muista muutosorganisaatioista tulleista vastuuvalmistelijoista on jo jättänyt tehtävänsä, mutta suurin osa lopettaa huhti−toukokuun aikana. Viimeisetkin työtehtävät valmistelussa päättyvät kesäkuun loppuun mennessä. Sen jälkeen valmistelutyövoimaa luovuttaneilta organisaatioilta saadaan lopulliset laskut kirjanpitoa ja raportointia varten, kertoo valmistelujohtaja  Asko Peltola.

Maakunta- ja sote-uudistuksen esivalmistelutehtäviin, ICT-muutosten valmisteluihin sekä näiden alasajoon käytettävä kokonaissumma tulee Etelä-Pohjanmaalla olemaan runsaat neljä miljoonaa euroa. Täydennettyjen laskelmien mukaan maakunnan lopullinen omavastuu varsinaisen valmistelutyön rahoituksesta on 201 355 euroa, ja se ollaan varauduttu kattamaan Etelä-Pohjanmaan liiton varoista. Etelä-Pohjanmaan liitto pyrkii osaltaan saamaan raportoinnin valmiiksi syksyyn 2019 mennessä.

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

 

Maakuntahallitus kannattaa Merenkurkun neuvoston EAYY-sääntöesitystä

Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus kannattaa Merenkurkun neuvoston sääntöesitystä, jonka mukaan Merenkurkun neuvosto ry:stä muodostetaan Merenkurkun neuvosto EAYY. Tavoitteena on, että Merenkurkun neuvoston vuosikokous 20. toukokuuta 2019 pystyisi päättämään Merenkurkun neuvosto EAYY:n perustamisesta.

EAYY-lyhenne tarkoittaa eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymää, joka on EU:n oma juridinen väline valtionrajat ylittävään yhteistoimintaan. Euroopassa toimii tällä hetkellä 55 EAYY-aluetta ja useita uusia ollaan perustamassa. Merenkurkun neuvosto olisi ensimmäinen täysin pohjoismainen EAYY.

Uuden Merenkurkun neuvosto EAYY:n perustamiseen liittyen myös jäsenmaksuja esitetään korotettaviksi. Etelä-Pohjanmaan liiton osalta tämä tarkoittaisi nykyisen 10 000 euron jäsenmaksun nousemista 17 200 euroon. Sääntömuutoksen myötä myös kunnilla on entistä paremmat mahdollisuudet liittyä Merenkurkun neuvoston jäseniksi.

Lisätietoja: kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja, puh. 040 529 6046; valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

EU-tietokeskus keskittyy keväällä EU-vaaleihin

Maakuntahallitus kuuli kokouksessaan Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen ajankohtaiskatsauksen. Tällä hetkellä käynnissä on toukokuussa 2019 järjestettävien europarlamenttivaalien äänestysaktiivisuutta nostamaan pyrkivä ”55 syytä äänestää” -markkinointikampanja, joka käynnistyi huhtikuun alussa, 55 päivää ennen EU-vaaleja. Kampanjaa on mahdollista seurata Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa -Facebook-sivulla. EU-tietokeskus järjestää myös vaali-infoja muun muassa oppilaitoksissa eri puolilla maakuntaa.

Lisäksi EU-tietokeskus järjestää eteläpohjalaisille nuorille 24.4.2019 EU nuorten silmin -tulevaisuustyöpajan, jossa pohditaan Euroopan tulevaisuutta. 

− Työpajaan osallistuu kaksi nuorta, jotka ovat lähdössä EU-huippukokouksen yhteydessä pidettävään tulevaisuuskeskusteluun Romanian Sibiuhun toukokuussa. He vievät työpajassa esiin nousseita ideoita eteenpäin aina EU-johtajille asti, projektikoordinaattori Hanna Meriläinen kertoo.

Eurooppa-päivänä 9.5.2019 EU-tietokeskus järjestää suuren EU-vaalitapahtuman Seinäjoella. Tapahtuma koostuu kahdesta osasta: kello 14 uudella Keskustorilla järjestettävästä toritapahtumasta ja kello 18.30 Apila-kirjaston lukuportaikossa järjestettävästä vaalipaneelista. Tapahtumassa tuodaan esiin laajalti EU-vaaleihin liittyviä teemoja ja se tarjoaa areenan myös ehdokkaille ja puolueille vaalikampanjoiden esiin tuomiseksi.

− Toritapahtumassa esittäytyvät puolueet ja EU-tietokeskus omilla osastoillaan. Tapahtuma tarjoaa yleisölle hyvän tilaisuuden tentata puolueita ja ehdokkaita vaalikampanjoistaan ja EU-näkemyksistään. Toritapahtumassa villinnyttä keskustelua jatketaan illalla vaalipaneelissa, johon kutsutaan panelisteiksi EU-vaaliehdokkaita eri puolueista, Meriläinen sanoo.

Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskus kuuluu Euroopan komission Europe Direct -tiedotusverkostoon, jonka tavoitteena on tiedottaa alueen asukkaita ja muita toimijoita ajankohtaisista EU-asioista. Tiedotuspiste on toiminut EteläPohjanmaan liitossa vuodesta 2013. Kuluvana keväänä tiedotuksen keskiössä ovat Euroopan parlamentin vaalien lisäksi yleisesti Brexitin jälkeisestä Euroopan tulevaisuudesta tiedottaminen.

Lisätietoja: Projektikoordinaattori Hanna Meriläinen, puh. 0400 241 813

 

0 kommenttia
12.04.2019

Neljä maakuntaa kiirehtii investointeja valtatie 3:n kohteisiin yhteysvälillä Tampere-Vaasa

 

Neljä maakuntaa kolmostien alueelta haluaa nostaa valtatie 3:n kehittämisen sekä hallitusohjelmaan että tekeillä olevaan valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahoitusohjelmaan.

Valtatie 3:n kiireellisten investointien toteuttaminen Tampereelta Vaasaan on pitkään ollut Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan yhteinen kärkitavoite. Kolmostieyhteys on merkittävä myös Satakunnalle. Liikenneviranomaisten hyväksymät tiesuunnitelmat ovat olleet jo kauan valmiita.

Kolmostien alueen toimijat esittävät tulevaan hallitusohjelmaan kirjausta, jolla hallitus sitoutuu liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parantaviin investointeihin Suomen elinkeinoelämän kannalta tärkeimmillä valtateillä. Investoinnit turvaavat myös vientikuljetusten toimintavarmuuden.

Kolmostien kiireelliset ja taloudellisesti realistiset investointikohteet tulee saada osaksi tekeillä olevaa valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahoitusohjelmaa.

Neljä maakuntaa esittävät yhteisesti valittua 128 miljoonan euron hankekoria, jonka mukaisten kohteiden rakentaminen voidaan välittömästi käynnistää. Suurimpana kohteena on Hämeenkyrön ohitustie, jonka avulla poistetaan yhteysvälin pahin liikenteen sujuvuutta haittaava pullonkaula.

Alla on lisätietoja investointikohteista ja perusteluista.

Vuoden 2019-2020 ajan kolmostien kehittämistä edistetään Pirkanmaan liiton vedolla, vastuuhenkilönä edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela, jouni.koskela(a)pirkanmaa.fi, 050 527 2129.

Muut yhteystiedot: ohjausryhmän puheenjohtaja, Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius, antero.alenius(a)hameenkyro.fi, 050 68192, maakuntajohtaja Esa Halme, esa.halme(a)pirkanmaa.fi, 040 500 3531, vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, antti.saartenoja(a)etela-pohjanmaa.fi, 050 347 9845, maakuntajohtaja Kaj Suomela, kaj.suomela(a)obotnia.fi, 050 312 8650, vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, asko.aro-heinila(a)satakunta.fi, 050 350 1505.

 

INVESTOINTIKOHTEET JA PERUSTELUT


KIIREELLISIMMÄT INVESTOINTIKOHTEET

 

Hämeenkyrön ohitustie

65 M€

Keskikaiteet Sikuri–Ikaalinen ohituskaistoille

4,6 M€

Teikangas-Mansoniemi ohituskaistapari

5,5 M€

Alaskylä–Parkano (valtatie 23) uusi ohituskaista ja tielinjan oikaisu               

13,0 M€

Koskuen ohituskaistapari  

4,5 M€

Rajalanmäen ohituskaista ja Mantilan liittymä

5,6 M€

Lamminkosken ohituskaistapari             

5,5 M€

Jalasjärven eritasoliittymä

6,5 M€

Valtatie 3 ja valtatie 8 Vaasan yhdystien eritasoliittymän parantaminen

5,5 M€

Pienet liittymä- ja liikenneturvallisuushankkeet                      

12,0 M€

Yhteensä      

128 miljoonaa euroa

                                                                                      

           

VALTATIE 3 – SUOMEN RUOKATIE JA VIENNIN VALTAVÄYLÄ

Maakunnat, kunnat ja alueen muut toimijat ovat määritelleet kolmostien ”Suomen ruokatieksi ja viennin valtaväyläksi”, joka yhdistää kasvukeskukset ja elinvoimaisen maaseudun. Se yhdistää teollisuuden satamiin ja maailmalle. Se on investointi Suomen kilpailukykyyn, joka kuroo Suomen liikenteellistä takamatkaa markkinoille. Suomen tavarakuljetuksista 85 prosenttia kulkee maanteillä. Läntisen Suomen osuus maan tavaraviennistä on 68 prosenttia. Hyvä tieyhteys turvaa myös Suomen työllisyystavoitteen toteutumisen. 

Yhteysvälin Tampere-Vaasa -alueella syntyy Suomen BKT:stä 11,3 prosenttia; yhteysvälillä kulkee vuosittain 10 miljardin euron arvosta tavaraa ja 3,5 miljoonaa ajoneuvoa, joista puoli miljoonaa on raskaan liikenteen ajoneuvoja; Tampere-Vaasa 90 minuutin vaikutusalueella on 1,3 miljoonaa asukasta, ja lähes puoli miljoonaa työpaikkaa.

Kolmostie (E12) kuuluu valtakunnalliseen runkoverkkoon ja EU:n päättämiin pääliikenneväyliin.

Yhteysvälin palvelutaso ei kuitenkaan vastaa näin tärkeälle tieosuudelle asetettuja vaatimuksia. Valtakunnallisen runkoverkon nopeustavoite on vähintään 80 km/h, nyt kolmostiellä Vaasa-Tampere välillä on pitkiä, 50–60 km/h osuuksia sekä kiertoliittymiä. Kolmostie on erittäin onnettomuusherkkä, missä muun muassa ”rekat ja rollaattorit” kulkevat samoissa kiertoliittymissä.

Valtatieliikenteen hidastusten vähentäminen ja sujuvuuden lisääminen vähentävät myös hiilidioksidipäästöjä.

 

Etelä-Pohjanmaan liitto
Pohjanmaan liitto
Pirkanmaan liitto
Satakuntaliitto

9.04.2019

Suomen tärkeä poikittaisyhteys valtatie 18 kuntoon

Valtatie 18 -seurantaryhmä tapasi 29.3. Alavudella. Laaja-alaisen ryhmän on tarkoitus edistää vt 18:n kunnossapitoa ja kehittämistä. Tapaamisessa päivitettiin osapuolten tiedot tien tilanteesta ja suunnitelmista.

Ryhmä totesi, että vuonna 2018 annettu asetus pääväylistä ja niiden kunnossapidosta ei huomioinut riittävästi Suomen tärkeitä poikittaisyhteyksiä. Tampereen pohjoispuolella ei voida puhua maakuntia yhdistävästä verkosta, vaan lähinnä pohjois−eteläsuuntaisista ”oksista”. Huolimatta siitä, että valtatie 18:aa ei asetuksessa otettu mukaan Suomen pääväyliin, ohjausryhmä ei näe valtatien kehittämiselle esteitä. Valtatien liikennemäärät ovat kasvaneet etenkin Vaasa−Seinäjoki-välillä, mutta kasvua on tapahtunut myös Seinäjoen ja Jyväskylän välisellä tieosuudella. Kasvanut liikennemäärä edellyttää investointeja koko tievälillä.

Seurantaryhmä päätti, että vuonna 2020 valmistuvaan ensimmäiseen valtakunnalliseen 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan tulee saada mukaan valtatie 18:n kehittäminen. Asiaan pyritään vaikuttamaan yhteisellä viestillä ja aktiivisella yhteistyöllä. Seurantaryhmä ryhtyy suunnittelemaan valtatie 18-seminaaria.

Alavuden kaupunginjohtajan ja valtatie 18:n seurantaryhmän pitkäaikaisen puheenjohtajan Pekka Ala-Mäenpään jäädessä eläkkeelle ryhmä valitsi sille uuden puheenjohtajan. Vetovastuun ottaa Ähtärin kaupunki ja puheenjohtajaksi ryhmään on lupautunut kansanedustaja Mikko Savola.

 

Käynnissä olevia ja tarvittavia hankkeita:

Valtatien Vaasan päässä on aloitettu Laihia−Helsingby-välin parantamisen yleissuunnittelu. Laihian vt3/vt18 liikennejärjestelyt ovat loppusuoralla. Laihian ja Seinäjoen välillä on tehty alustavia suunnitelmia vuonna 2017. Ylistarossa Pelmaan risteyksen tiesuunnitelma on valmiina.

Heikoimmassa asemassa on Seinäjoen ja Multian välinen osuus tiestä. Nykyisellä tielinjalla Multialla on tehty elinkeinoelämän kipeästi kaipaamia parannustöitä, mutta Multia−Myllymäki-välin oikaisun tiesuunnittelu ei ole edennyt toivotusti. Uutta tielinjaa varten on laadittu aluevaraussuunnitelma ja tielinja on valmiina sekä Multian että Ähtärin yleiskaavoissa, mutta yksityiskohtaisempaa suunnitelmaa ei ole tehty. Valtatielle 18 tulisi osoittaa välittömästi rahaa jo suunniteltujen toimenpiteiden toteutukseen sekä uusien suunnitelmien laatimiseen.

 

FAKTA:

Valtatie 18 kulkee itä−länsisuunnassa, välillä Vaasa−Seinäjoki−Jyväskylä. Vaasan päässä se yhtyy valtatie 3:een ja Petäjävesi−Jyväskylä-väli on yhteinen valtatie 23:n kanssa. Pituutta sillä on noin 270 km.

Tie on muodostettu muuttamalla entisiä kanta-, seutu- ja yhdysteitä valtatieksi, josta syystä tie on monin paikoin valtatieksi erittäin kapea, mutkainen ja mäkinen. Valtatie 18 ei täytä valtateille asetettuja laatuvaatimuksia.

Vt 18 on merkitty kaikkien maakuntien liittojen kaavoissa parannuksia vaativaksi valtatieksi. Vt 18 -seurantaryhmään kuuluvat valtatien varren kuntien ja kaupunkien edustajat, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien liitot sekä Etelä-Pohjanmaan kauppakamari. Asiantuntijoiksi kokouksiin ryhmä on kutsunut Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen ELY-keskusten edustajat.

 

Lisätietoja:

2.04.2019

Kulttuuriperintöhankkeen kansainvälinen tapaaminen Etelä-Pohjanmaalla

Kulttuuriperintöön investointi on taloudellisesti kannattava kulttuuriteko

Etelä-Pohjanmaan liitto, joka on mukana Interreg Europe -ohjelmassa toteutettavassa FINCH-hankkeessa, järjestää kansainvälisen tapaamisen Seinäjoella 9.–10. huhtikuuta. Tapaamisen aikana vieraille esitellään maakunnan alueelta valikoituja kulttuuriperintökohteita, jotka ovat kiinnostavia taloudelliselta kannalta. FINCH-hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisen kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä kevyitä rahoitusvälineitä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleja.

– Esimerkiksi Museoviraston ja ELY-keskusten myöntämät vuosittaiset rakennusperintöavustukset ovat olleet yhteensä parin miljoonan luokkaa. Keskimäärin myönnetty avustus on ollut muutama tuhat euroa. Kuka tahansa vanhaa remontoinut ymmärtää, ettei näillä summilla pitkälle pötkitä. Niinpä etenkin yhdistyksillä ja seuroilla on kasvava paine löytää uusia rahoituskanavia, projektikoordinaattori Eliza Kraatari Etelä-Pohjanmaan liitosta kuvaa tilannetta.

Kulttuuriperintö on kuitenkin paljon muutakin kuin rakennusperintöä, vaikka se usein onkin ilmeisin muoto. FINCH-hankkeen aiemmissa vierailukohteissa Pohjois-Italiassa ja Lounais-Romaniassa juuri rakennusperintö on ollut vahvasti esillä. Esitellyt restaurointi- ja saneerauskohteet ovat olleet suuria ja niissä EU-hankerahoituksilla ja Italiassa etenkin säätiöillä on ollut hyvin merkittävä rooli.

– On tietysti vaikuttavaa nähdä, kun vaikkapa vuosikymmeniksi rappeutumaan jäänyt palatsi on remontoitu takaisin loistoonsa, Kraatari kuvaa Lounais-Romaniassa sijaitsevan Craiovan kaupungin taidemuseon kunnostusta.

– Kuitenkin esimerkiksi yhdistystoimijoiden kannalta kiinnostavampia usein ovat kevyemmät käytännöt, vaikkapa kokemukset joukkorahoituksesta tai yritysyhteistyöstä. Voisiko myös aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön teemat tuoda erilaisissa projekteissa näkyvämmin lähemmäs toisiaan?, hän lisää.

Aineeton kulttuuriperintö esillä vierailulla

Etelä-Pohjanmaan vierailun yhteydessä onkin haluttu kiinnittää huomiota myös aineettomaan kulttuuriperintöön. Esimerkiksi on otettu kansalliselle kulttuuriperintölistallekin nostettu suomalainen tango. Sen rooli Seinäjoella on vahva esimerkki siitä, kuinka aineettomalla kulttuuriperinnöllä on huomattava aluetaloudellinen merkitys. Kulttuuriperintöön investointi ei ole vain kulttuuriteko vaan se on myös taloudellisesti kannattavaa.

Etelä-Pohjanmaalta esitellään lisäksi Ähtärin kulttuuriympäristöohjelmaa sekä Eero Hiirosen Veden polku -teoksen yhteyteen luotua veistoskummi-järjestelyä. Kummivuotensa aikana vapaaehtoinen rahoittajataho vastaa teoksen ylläpitokustannuksista ja saa vastineeksi näkyvyyttä ja kulttuurielämyksiä.

– Loistoesimerkki paikallisesti toimivasta ja kevyestä rahoitusmekanismista!, Kraatari iloitsee.

Luonnollisesti myös eteläpohjalainen rakennusperintö tuodaan esille sekä perinteisen hirsirakentamisen että Alvar Aallon arkkitehtuurin osalta. Ajoin vähemmälle huomiolle jäävät eteläpohjalaiset punatiiliympäristöt nostetaan myös esiin.

– Ajankohtainen Kalevan navetta -hanke on FINCH-hankkeenkin kannalta kansainvälisesti kiinnostava yksityisen kulttuuritahdon ja kaupungin taide- ja kulttuuritoimintojen järjestämisen yhdistelmä. Lapuan Vanha Paukku puolestaan on esimerkki jo toimintansa vakiinnuttaneesta kulttuurikeskukseksi saneeratusta kohteesta.

Kulttuuriperinnöstä on myös liiketoiminnan lähteeksi

Kraatari pitää hanketta tärkeänä, koska se kohdistaa huomion tärkeään kysymykseen: vastuuseen kulttuuriperinnöstä. Koska kulttuuriperintö on yhteistä ja kaikille läsnä, myös vastuu siitä on yhteinen.

– Se myös yhdistää sukupolvia ja vahvistaa jatkuvuuden tunnetta, hän huomauttaa.

– Mutta ei kulttuuriperinnön tarvitse olla mikään mausoleumi. Kulttuuriperintö voi ja saa olla myös etevän liiketoiminnan lähde. Ja mitä vastuullisemmin ja tiedostavammin siitä huolehtii, sen kirkkaampana se pulppuaa, Kraatari toteaa lopuksi.

 

Lisätietoja:

Eliza Kraatari
projektikoordinaattori
puh. 040 4879 222
eliza.kraatari(a)etela-pohjanmaa.fi

 

FINCH-hanke
Kansainvälisen Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetun FINCH-hankkeen teemana on kulttuuriperintö ja talous. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueellisen kulttuuriperinnön hyödyntämisessä käytettäviä rahoitusvälineitä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalleja. Hanketta motivoi ymmärrys siitä, että kulttuuriperinnön kehittämistoimilla ja investoinneilla on olennaisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia alueille. www.epliitto.fi/finch

 

0 kommenttia
1.04.2019

Taidekasvatus rakentaa tulevaisuudentekijöitä

Etelä-Pohjanmaalla vietetään taiteen perusopetuksen kuukautta huhtikuussa

Taiteen perusopetuksen toimijoiden yhteinen kuukausi järjestetään Etelä-Pohjanmaalla huhtikuussa seitsemättä kertaa, ja sillä halutaan lisätä tietoutta taiteen perusopetuksesta. Ohjelmassa on tapahtumia, esityksiä, konsertteja, työpajoja sekä näyttelyitä. Ohjelman tuottavat taiteen perusopetuksen oppilaitokset eli musiikkiopistot, kuvataidekoulut, käsityökoulut, tanssikoulut ja taiteen perusopetusta järjestävät kansalaisopistot.

­– Maakunnan yhteisellä taiteen perusopetuksen kuukaudella halutaan lisätä tietoutta taiteen perusopetuksesta. Mitä se on, kenelle se on tarkoitettu ja missä sitä järjestetään. Taiteen perusopetus on tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta, ja sille on määritelty omat opetussuunnitelman perusteet, sanoo kulttuurin kehittämissuunnittelija Hanna Hangasluoma Etelä-Pohjanmaan liitosta.

Hangasluoman mukaan Suomessa on varsin ainutlaatuinen taiteen perusopetuksen järjestelmä, joka mahdollistaa lapsille ja nuorille eri taiteenlajien harrastamisen kattavasti ja monipuolisesti eri puolilla maatamme.

– Myös Etelä-Pohjanmaalla tarjontaa on useilta eri taiteenaloilta ja monipuolisin tarjonta keskittyy alueellisesti Seinäjoelle sekä sen ympäristökuntiin. Etenkin musiikki ja kuvataiteet ovat eri puolilla maakuntaa hyvin saavutettavissa, hän toteaa.

Taiteen perusopetus ei tavoita vielä läheskään kaikkia

Opetusta eri taideaineissa on annettu jo ennen taiteen perusopetuksen määritelmää, mutta tuntiperusteisen valtionosuuden myöntäminen muillekin taiteenlajeille kuin vain musiikille on tuonut toiminnalle yhteisen nimittäjän, yhteisen lain sekä ohjannut toimintaa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmalla. Taiteen perusopetuksen liiton mukaan vuonna 2012 taiteen perusopetusta tarjosi noin 400 oppilaitosta Suomessa ja viikoittain 126 000 lasta ja nuorta osallistuu taiteen perusopetukseen. Prosentuaalisesti toiminta tavoittaa koko maassa kuitenkin vain noin 12 % 2–19-vuotiaista lapsista ja nuorista. Toiminnan saavutettavuuden lisäämiseksi on siis vielä paljon tekemistä.

Tällä hetkellä taiteen perusopetuksen rahoitus koostuu valtion ja kuntien rahoituksesta sekä kohtuullisista oppilasmaksuista. Taiteen perusopetuksen kustannukset ovat keskimäärin alle 0,5 % kuntien kokonaismenoista.

Kunnat järjestävät taiteen perusopetusta hyvin eri tavoin ja opetusta on tarjolla sekä kunnallisissa että yksityisissä taidelaitoksissa. Taiteen perusopetuksen kriteerit täyttävää opetusta on Etelä-Pohjanmaalla tällä hetkellä mahdollisuus saada musiikissa, kuvataiteessa, käsityössä, tanssissa, teatteritaiteessa ja sirkustaiteessa. Eri taideaineiden lisäksi taiteen perusopetusta tarjotaan sekä yleisessä että laajassa oppimäärässä, mikä kertoo tarjolla olevasta tuntimäärästä.

Taiteen perusopetus on jokaisen lapsen perusoikeus

Sen lisäksi, että taiteen perusopetus on yksi Suomen taidekentän kivijaloista, se on paljon muutakin. Taideaineiden on todettu tuottavan sisäistä motivaatiota, onnistumisen tuntemuksia, taitoja, joilla pärjää elämässä, vahvistavan itsetuntoa, lisäävän luovuutta sekä näiden lisäksi tarjoavan tärkeää tasapainoa ja vaihtelua diginatiivien arkeen. Taiteen äärellä voidaan olla tekemässä, kokemassa ja keskustelemassa monenlaisia asioista, se voi olla jopa kannatteleva voima lapsuudesta aikuisuuteen vaikeiden kysymysten ja tunteiden äärellä. Taiteiden opiskelu auttaa lasta kaikenlaisessa oppimisessa niin koulussa kuin harrastuksissa.

– Taiteen perusopetuksella on erityisen tärkeä paikka tulevaisuuden sivistyskunnassa ja mahdollisuus osallistua taiteen perusopetuksen tulisi olla jokaisen lapsen perusoikeus, Hangasluoma lisää.

Tapahtumakuukauden suunnittelun ja järjestelyjen taustalla on taiteen perusopetuksen maakunnallinen verkosto eli taiteen perusopetusta järjestävät oppilaitokset. Tämän vuoden tapahtumassa ovat mukana Alajärven musiikkiopisto, Käsityö ja muotoilukoulu Näppi, Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto, Härmänmaan musiikkiopisto, Ilmajoen Musiikkiopisto, Lapuan musiikkiopisto, Lapuan taidekoulu/ Lapuan kansalaisopisto, Miloff Tanssiopisto, Panula-opisto ja Taiteen perusopetus Luovaamo.

Tarkemmat taiteen perusopetuksen kuukauden tapahtumatiedot löytyvät tapahtumakalenterista osoitteesta www.epkalenteri.fi ja kaikki kuukauden tapahtumat löytyvät kategoriasta ’taiteen perusopetus’.

Olemme esitelleet taiteen perusopteuksen kuukauden aikana eri taiteen lajeja, joissa annetaan maakunnassa taiteen perusopetusta.

Lue esittelyjutut ja katso videot!

 

Lisätietoja:

Hanna Hangasluoma
kulttuurin kehittämissuunnittelija
puh. 040 751 5610
hanna.hangasluoma(at)etela-pohjanmaa.fi

Lisätietoja tapahtumakuukauden ohjelmasta saa myös tapahtumakuukaudessa mukana olevilta tahoilta.

0 kommenttia
29.03.2019

Uusi ostosopimus lisää merkittävästi lähijunaliikenteen tarjontaa Seinäjoki–Alavus–Ähtäri-välillä

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä ovat sopineet ostoliikennesopimuksella toteutettavasta junaliikenteestä vuonna 2020. Uusi sopimus lisää lähiliikenteen junavuoroja maakunnissa ja on aiempaa läpinäkyvämpi.  

Etelä-Pohjanmaalla vuorotarjontaa kehitetään erityisesti Seinäjoki–Alavus–Ähtäri-välillä palvelemaan muun muassa työmatka- ja matkailuliikennettä aikataulurakennetta muuttamalla ja kahdella uudella junavuorolla arkiaamuina sekä viikonlopun lisävuoroilla. Kokonaisuutena niin kutsutussa Haapamäen kolmiossa liikennemäärä kasvaa 24 prosenttia.

Etelä-Pohjanmaan liiton vs. suunnittelujohtaja Markus Erkkilä on lopputulokseen tyytyväinen.

– Etelä-Pohjanmaalla tavoiteltiin pilotoinnissa erityisesti laatua tärkeimpiin liikennöintiajankohtiin. Näissä tavoitteissa myös onnistuimme. Alueen toimijoiden yhteinen näkemys ja sitoutuminen kehittämiseen näkyy siinä, että pilottimme eteni aina maaliin saakka, Erkkilä iloitsee.

Ostosopimuksella valtio sitoutuu ostamaan VR:ltä junaliikennettä 1.1.–31.12.2020 välisenä aikana. Sopimuksessa on mukana jatko-optio, joka antaa osapuolille mahdollisuuden jatkaa sopimuksen voimassaoloa 19. kesäkuuta 2022 saakka. Velvoiteliikennesopimus päättyy 14.12.2019 ja kauko- ja lähiliikenteen ostamista koskevan sopimuksen voimassaolo päättyy 31.12.2019.

Lähijuna halutaan brändätä ”Pandalinoksi”

Alavuden ja Ähtärin kaupunginjohtajat Pekka Ala-Mäenpää ja Jarmo Pienimäki ovat mielissään junaliikennepilotin käynnistymisestä, ja haluavat kiittää kaikkia toimijoita, jotka ovat osaltansa myötävaikuttaneet maakunnan junapilotin menestykseen ja aikataulurakenteen myönteisiin muutoksiin.

– Uuden aikataulukauden myötä erityisesti opiskelijat, työmatkapendelöijät ja matkailijat saavat sekä aamulla että iltapäivällä ja illalla paremmin tarpeitansa vastaavat junayhteydet käyttöönsä. Toivon ja uskon vilpittömästi, että nämä huomattavat parannukset aikatauluissa näkyvät myös tämän yhteysvälin matkustajamäärien kasvussa, sanoo Pienimäki.

Seuraavaksi Etelä-Pohjanmaan liiton, Alavuden, Seinäjoen ja Ähtärin kaupungin edustavat suuntaavat tapaamaan VR:n edustajia tavoitteenaan yhteysvälin junien brändääminen "Pandalinoiksi".

– Pandalino-nimen käyttäminen markkinoinnissa lisäisi yhteysvälin raideliikenteen tunnettavuutta ja toisi esille alueen matkailukohteiden hyvää saavutettavuutta raiteilla, Pienimäki lisää.

Pekka Ala-Mäenpään mukaan uusi ostosopimus lisää vuoroja ja parantaa aikatauluja eli tiivistetysti lisää laatua.

– Tämä parantaa ostos- ja matkailupalvelujen asiointia alueella sekä kehittää myös työmatka- ja opiskelijaliikenteen mahdollisuuksia. Toivottavasti alueen asukkaat hyödyntävät mahdollisuuksia aiempaa enemmän jatkossa, sanoo Ala-Mäenpää.

Uudet junavuorot käyttöön jo joulukuussa

Seinäjoki–Alavus–Ähtäri-välille tulee kaksi uutta junavuoroa arkiaamuihin, viikonlopulle lisätään vuoroja sekä aikataulurakennetta hieman muutetaan. Työmatkalaisia palvelee erityisesti Ähtäristä klo 6.35 lähtevä vuoro, joka on Seinäjoella klo 7.29, sekä klo 16.52 Seinäjoelta takaisinpäin lähtevä vuoro. Uudet junavuorot aloittavat liikennöinnin jo tämän vuoden lopulla, joulukuun 15. päivä.

Markus Erkkilä huomauttaa, että uusittu ostosopimus on vasta lähtölaukaus alueen junaliikenteen kehittämiseen.

– Tällä päätöksellä saamme vakaan alustan junaliikenteen kehittämiseen. Nyt pallo on meillä ja VR:llä. Seuraavaksi laitetaan panoksia yhteysvälin tunnettuuden lisäämiseen, asemanseutujen kehittämiseen matkaketjujen näkökulmasta sekä lippujärjestelmien ja lippujen kontrolloinnin jatkojalostamiseen, hän jatkaa.

Junaliikennepilotin kalusto- ja liikennöintikustannuksista vastaa kokonaisuudessaan liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR.

Junavuorot välillä Seinäjoki–Alavus–Ähtäri–Jyväskylä 15.12.2019 alkaen

Pysähdyspaikat: Jyväskylä, Petäjävesi, Keuruu, Haapamäki, Pihlajavesi, Myllymäki, Eläinpuisto-Zoo, Ähtäri, Tuuri, Alavus, Seinäjoki.

480

Seinäjoki

05:25

Ähtäri

06:19

72

M-P

481

Jyväskylä

12:23

Seinäjoki

15:02

195

M-S

482

Seinäjoki

09:12

Jyväskylä

11:52

195

M-S

485

Jyväskylä

19:47

Seinäjoki

22:27

195

M-S

486

Seinäjoki

16:52

Jyväskylä

19:32

195

M-S

487

Ähtäri

00:13

Seinäjoki

01:07

72

M, L

488

Seinäjoki

23:14

Ähtäri

00:07

72

P, S

489

Ähtäri

06:35

Seinäjoki

07:29

72

M-P

 

Linkki liikenne- ja viestintäministeriön 28.3.2019 julkaisemaan tiedotteeseen aiheesta:
https://www.lvm.fi/-/uusi-osto-ja-velvoiteliikennekokonaisuus-lisaa-merkittavasti-junaliikenteen-tarjontaa-maakunnissa-1003110

 

Lisätietoja:

Markus Erkkilä
vs. suunnittelujohtaja
puh. 040 3568 044
markus.erkkila(at)etela-pohjanmaa.fi

1 kommenttia
25.03.2019

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Sote- ja maakuntauudistusvalmisteluorganisaatio ajetaan alas

Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanon valmistelu päättyi 8.3.2019 pääministeri Sipilän hallituksen jätettyä eronpyyntönsä. Etelä-Pohjanmaalla maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua on tehty noin 20 hengen voimin. Valmistelijoiden enemmistö on ollut osa-aikaisia. Valmistelujohtaja Asko Peltolan mukaan edessä on maakunnallisen uudistusorganisaation alasajo, joka täytyy toteuttaa hallitusti ja suunnitelmallisesti.

−  Valmistelijat palaavat kotiorganisaatioihinsa porrastetusti riippuen siitä, miten kauan aikaa kunkin tehtäväalalla tehdyn valmistelutyön dokumentointi ja jakaminen muutosorganisaatioihin vaatii, Peltola sanoo.

Maakunta- ja sote-uudistuksen esivalmistelutehtäviin sekä uudistuksessa tarvittavien ICT-muutosten valmisteluihin on Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2017–2019 käytetty runsaat neljä miljoonaa euroa. Varsinaisen valmistelutyön rahoituksesta maakunnan omavastuu on noin 150 000 euroa, ja se katetaan EteläPohjanmaan liiton varoista.

Etelä-Pohjanmaan uudistusvalmistelussa on ryhdytty tilinpäätöksen tekoon. Tavoitteena on dokumentoida tehty työ mahdollisimman hyvin, jotta se hyödyttää ja tukee mahdollisia tulevia uudistusprosesseja.

Lisätietoja: valmistelujohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123

 

Maakuntahallitus: III vaihemaakuntakaavan hyväksymispäätös ei lainvastainen

Maakuntavaltuuston III vaihemaakuntakaavan hyväksymispäätöksestä on jätetty Vaasan hallinto-oikeudelle yhteensä viisi valitusta. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus katsoo lausunnossaan, ettei maakuntakaavan hyväksymistä koskeva päätös ole lainvastainen valituksissa esitetyillä perusteilla ja hallinto-oikeuden tulisi hylätä valitukset.

Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi III vaihemaakuntakaavan 3.12.2018. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava sisältää suoluonnon suojelun, turvetuotannon, bioenergia- ja biolaitosten, puuterminaalien sekä puolustusvoimien teemat.

Lisätietoja: Vs. suunnittelujohtaja, Markus Erkkilä, puh. 040 3568 044

 

Etelä-Pohjanmaan liiton tulos talousarvion mukainen

Maakuntahallitus päätti hyväksyä Etelä-Pohjanmaan liiton toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen esitetyssä muodossa.

Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaiset toimintakulut olivat 3 946 173 euroa. Vastaavasti toimintatuotot olivat 4 141 383 euroa. Tilikauden toimintakate on 195 210 euroa.

Vuosikatteeksi ja samalla tulokseksi muodostui 195 865 euroa. Ylijäämiä on taseessa tämän jälkeen yhteensä 1 551 259 euroa. Vuoden 2018 talousarvio laadittiin ylijäämäiseksi, koska oli tarpeen varautua maakunta- ja sote-uudistuksen omarahoitusosuuksiin.

Lisätietoja: Hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto, puh. 040 3563 910

 

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta 25.3.2019.

20.03.2019

Raideliikennettä nopeutettava Länsi- ja Pohjois-Suomessa

Elinkeinoelämän kilpailukyvyn edellytys on nopeuttaa Suomen pääradan raideliikennettä, mikä tukee myös komission ehdotusta laajentaa TEN-T-ydinverkkokäytävää Helsingistä-Tornioon ja edelleen Perämeren kautta Ruotsiin ja Norjaan. Kapasiteetin lisääminen edellyttää kaksoisraiteen rakentamista Tampereelta pohjoiseen ja kesken jääneen Seinäjoki-Oulu-kaksoisraiteen loppuunsaattamista mm. Oulu-Liminka-välillä. Kehittämistoimenpiteet tulee kohdentaa erityisesti pääradan hitaimmille osuuksille sekä erityisesti tavaraliikenteen ja kansallisen kasvun kannalta kriittisille osuuksille Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Välillä Oulu-Kokkola korostuvat tavaraliikenteen suuret (6,6-6,7 miljoonan tonnin) ja kasvavat kuljetusmäärät, jotka ovat toiseksi suurimmat koko Suomessa. Myös henkilöliikenne on vahvassa kasvussa Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kilpailun avautuminen edellyttää myös kapasiteetin ja nopeuden nostoa koko pääradan osalta. Pohjoisen pääradan kehittämisellä on myönteinen vaikutus päästövähennysten toteutumiseen.

Euroopan komission esitys Suomen pääradan saattamisesta osaksi TEN-T-ydinverkkokäytävää tukee ja velvoittaa palvelutason nostoa. Valtion tulee varata riittävät määrärahat, jotta Väylävirasto pääsee nopealla aikataululla aloittamaan pääradan Seinäjoki-Oulu-Tornio välin suunnittelun. Tämä tulee tehdä huomioiden tuleva hallitusohjelma ja kansallinen 12 vuoden pitkäaikainen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Länsi- ja Pohjois-Suomen osalta suunnitelmat tulee olla valmiina ja aikataulutettuna, siten että kiireellisimpien kohteiden toteutukseen voidaan hakea eurooppalaista CEF hankerahoitusta heti ohjelmakauden alussa. 

Suunnittelussa tulee keskittyä erityisesti matka-aikojen lyhentämiseen niin että Tampereen ja Helsingin välinen matka voidaan liikennöidä tunnissa, Seinäjoen ja Tampereen välinen matka 40 minuutissa, Oulun ja Seinäjoen välinen matka 2 tunnissa ja Oulun Helsingin välinen matka kokonaisuudessaan 4 tunnissa nopeutta nostamalla. Junan tulee pysähtyä risteysasemilla. Tampereen, Seinäjoen, Kokkolan, Ylivieskan ja Oulun kaupungit ovat käynnistäneet nopeudennostoselvityksen Oulu-Tampere-välillä. Selvitys valmistuu huhtikuussa 2019, jota voidaan hyödyntää jatkotyössä. 

Tornion ja Haaparannan alue on kansainvälisten kuljetuskäytävien solmupiste. TEN-T-ydinverkkokäytävän laajennus luo uudenlaisen mahdollisuuden kehittää henkilö- ja tavaraliikennettä. Tämä edellyttää Laurila-Tornio/Haaparanta-rataosan sähköistystä ja kehittämistä niin, että junaliikenne kulkee Tornio/Haaparantaan vuonna 2021. Pääradan kehittämistä tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä Ruotsin toimijoiden kanssa.

Oulussa 20.3.2019

 

Etelä-Pohjanmaan liitto, Antti Saartenoja vs. maakuntajohtaja

Keski-Pohjanmaan liitto, Jyrki Kaiponen vt. maakuntajohtaja

Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pauli Harju maakuntajohtaja

Lapin liitto, Mika Riipi maakuntajohtaja

Seinäjoen kaupunki, Jorma Rasinmäki kaupunginjohtaja

Kokkolan kaupunki, Stina Mattila kaupunginjohtaja

Ylivieskan kaupunki, Maria Sorvisto kaupunginjohtaja

Raahen kaupunki, Ari Nurkkala kaupunginjohtaja

Oulun kaupunki, Päivi Laajala kaupunginjohtaja

Tornion kaupunki, Timo Nousiainen kaupunginjohtaja

Kemin kaupunki, Tero Nissinen kaupunginjohtaja

Rovaniemen kaupunki, Esko Lotvonen kaupunginjohtaja

Hailuodon kunta, Aki Heiskanen kunnanjohtaja

Iin kunta, Ari Alatossava kunnanjohtaja

Kempeleen kunta, Tuomas Lohi kunnanjohtaja

Lumijoen kunta, Paula Karsi-Ruokolainen kunnanjohtaja

Limingan kunta, Pekka Rajala kunnanjohtaja

Muhoksen kunta, Jukka Syvävirta kunnanjohtaja

Tyrnävän kunta, Vesa Anttila kunnanjohtaja

0 kommenttia
« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös