Tiedotteet

27.06.2019

EU:n tuettava tasapuolisesti kaikkien suomalaisten alueiden kehitystä

Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosille 2021−2027. EU-rahoitus sekä kansallinen julkinen ja yksityinen rahoitus yhteen laskien kyse on 4−5 miljardin euron kokonaisuudesta. Päätös siitä, miten varat jaetaan Suomen sisällä, tehdään kansallisesti.

Nykyisellään 70 prosenttia EU:n kautta saatavasta alueellisesta tuesta on ohjautunut Itä- ja Pohjois-Suomeen. Maakunnallisesti tarkasteltuna esimerkiksi Etelä-Savoon kohdistuu EU:n rakennerahastotukea vuositasolla 94 euroa asukasta kohden, kun taas Länsi-Suomeen kuuluvalla Etelä-Pohjanmaalla tuki on 15 euroa asukasta kohden. 

Suomen liittymissopimuksessa on tunnistettu pohjoisten, harvaan asuttujen alueiden pysyvät haitat ja niiden lieventämiseen on varattu oma tukensa, joka on 30 euroa asukasta kohden vuodessa. Tuki on käytettävissä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Muutoin Suomi on tulevalla ohjelmakaudella EU:n näkökulmasta yhdenvertaista aluetta. Ainoastaan Helsinki−Uusimaa ja Ahvenanmaa ovat kehittyneempiä alueita, joilla on myös oma, huomattavasti nykytasosta kasvava rahoituskehyksensä.

Alue- ja rakennepolitiikalla on ollut hyviä ja haluttuja vaikutuksia siellä, missä rahaa on ollut käytettävissä. Itä- ja Pohjois-Suomi suuralueena on kuronut kiinni kehittyneisyyseroa muuhun Suomeen. Samaan aikaan erot eteläisten ja läntisten maakuntien välillä ja maakuntien sisällä ovat kasvaneet, ja hyvin haasteellisia alueita löytyy nyt ympäri Suomea.

Alueiden kehitystä tulee tarkastella muutamaa suuraluetta hienojakoisemmalla tasolla. Siten voidaan paremmin huomioida sekä alueelliset erityispiirteet että maakuntien erilaiset kehittämistarpeet. Tärkeää on myös käsitellä samaan kehittyneisyysluokkaan kuuluvia alueita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Aluepolitiikassa tulee korostaa koko Suomen etua ja alueiden kehittämisen kansallisia tavoitteita.  Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti elinvoimaa ja toimintakykyä on vaalittava koko Suomessa hyödyntäen mahdollisimman tehokkaasti EU:n rahoitusmuotoja. Eteläisen ja läntisen Suomen maakunnat esittävät, että tulevalla EU-ohjelmakaudella Suomi jakaa rakennerahastovarat yhden koko maata koskevan ohjelman kautta nykyistä tasaisemmin koko maahan. EU:n alue- ja rakennepolitiikan tehokas toteutus Suomessa edellyttää varojen merkittävää kohdentumista Etelä- ja Länsi-Suomeen.

Rakennerahastovaroja on Etelä-Pohjanmaalla käytetty pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen, osaamiskeskittymien vahvistamiseen, työllisyyden kohentamiseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. Esimerkkejä Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittamista EAKR-hankkeista löytyy osoitteesta: https://epliitto.fi/kuukauden-hanke.

 

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123.

 

25.06.2019

Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiasta kerätään kommentteja verkossa

Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian päivitys on käynnissä. Nyt kaikilla halukkailla on mahdollisuus antaa kommentteja strategialuonnoksesta. Asiakirja löytyy Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta, ja sivulta löytyvällä lomakkeella voi jättää omia näkemyksiään 2.8.2019 saakka.

− Tulleet kommentit huomioidaan strategialuonnoksen viimeistelyvaiheessa, ja jos hyviä ideoita löytyy, ne voidaan kirjata suunnitelmaan mukaan esitettäviksi toimenpiteiksi, kertoo kulttuurin kehittämissuunnittelija Tuija Ahola.

Etelä-Pohjanmaan nykyinen kulttuuristrategia Etelä-Pohjanmaa – Jotakin parempaa on laadittu vuosille 2015–2020.  Päivitetty kulttuuristrategia tehdään vuosille 2019−2025. Visiona siinä on Hyvinvoivien ihmisten innostava kulttuurimaakunta. Kulttuurin kehittämisen kulmakivet ovat yhteistyö, hyvinvointi, liiketoiminta ja kansainvälisyys sekä läpileikkaavana kulmakivenä kestävä kehitys.

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta on käsitellyt strategiaa useaan otteeseen kokouksissaan, ja evästyskeskustelu luonnoksesta on käyty myös maakuntahallituksessa. Nyt kulttuuristrategialuonnos on lausunnoilla kunnissa. Strategian hyväksyntää käsitellään kulttuurilautakunnassa ja maakuntahallituksessa syksyllä. Hyväksynnän jälkeen alkavat strategian jalkautus ja toimeenpano.

Luonnokseen voi tutustua ja sitä voi kommentoida osoitteessa: www.epliitto.fi/kulttuuristrategia_paasivu.

 

Lisätietoja:

Kehittämissuunnittelija Tuija Ahola, puh. 050 5378 071, tuija.ahola@etela-pohjanmaa.fi

24.06.2019

Kuulutus: Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen ehdotusvaiheen kuuleminen

Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen ehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 §:n mukaisesti nähtävillä 24.6 – 6.9.2019.

Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaava käsittelee kauppaa, keskustatoimintojen alueita ja liikennettä. Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää kaupan sijoittumista ohjaavat kaavamerkinnät ja -määräykset vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Muutokset kohdistuvat kaavan yleiseen suunnittelumääräykseen, jossa määritellään seudullisesti merkittävän kaupan alarajat sekä keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alakeskusten suunnittelumääräyksiin. Kaavamuutos ei koske keskustojen ulkopuolisia km-merkintöjä eikä liikenteen ja logistiikan merkintöjä.

Nähtävilläolon aikana Etelä-Pohjanmaan kuntien jäsenillä ja muilla osallisilla on mahdollisuus lausua kaavaehdotuksesta mielipiteensä. Kirjallisen muistutuksen voi lähettää Etelä-Pohjanmaan liiton kirjaamoon postiosoitteeseen PL 109, 60101 Seinäjoki tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi perjantaihin 6.9.2019 klo 15.00 mennessä.

Ehdotusvaiheen kaava-aineisto on nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton internetsivuilla ja liiton toimistolla osoitteessa Kampusranta 9 C, 4. kerros, Seinäjoki.

Kaikille avoin kaavaehdotuksen esittelytilaisuus järjestetään Framilla Seinäjoella tiistaina 13.8.2019 klo 17.00 (kokoustila Swingi, Frami B, Kampusranta 9). Tervetuloa!

 

Lisätietoja:

Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, p. 050 347 9845

Maakuntasuunnittelija Timo Lakso, p. 050 4054 578

 

Seinäjoella 17.06.2019

ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAHALLITUS

18.06.2019

Hämeenkyrön ohitustien investointi valtatie 3:lla alkaa

Hallitus julkisti tänään esityksensä kuluvan vuoden valtion talousarvion lisäbudjetista. Hallitusohjelman mukaisesti lisäbudjetissa käynnistetään merkittäviä liikennehankkeita.

Hallituksen esityksen mukaan valtatie 3:n Hämeenkyrön ohitustien investointi alkaa tänä vuonna 2,4 miljoonan euron määrärahalla. Samalla investoinnille osoitetaan 64 miljoonan euron valtuus. 

− Neljän maakunnan valtatie 3 -yhteistyö kantaa hedelmää, sillä alueelle ja Suomelle tärkeän 128 miljoonan euron investointipaketin ensimmäinen toteutuva kohde on Hämeenkyrön ohitustie. Ohitustien rakentaminen muun muassa parantaa kuljetusten turvallisuutta sekä mahdollistaa uuden, ympäristöystävällisemmän HCT-kaluston käytön. Kyseessä on Suomen ruokatie, ja se on siten Etelä-Pohjanmaan yritysten ja kilpailukyvyn kannalta elintärkeä, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja sanoo.

Saartenojan mukaan Etelä-Pohjanmaalla tärkeimmät valtatie 3:n parannuskohteet ovat Jalasjärven kevennetyn eritasoliittymän rakentaminen sekä Jalasjärven ohituskaistat, joiden toteuttamista tullaan edistämään niin ikään maakuntien yhteistyöllä.

VT3:n neljän maakunnan vaikuttamistyön pääsihteerinä toimiva Pirkanmaan liiton edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela on myös tyytyväinen hallituksen lisäbudjettiesitykseen. Hän kiittää niin maakuntien liittoja kuin 43 kansanedustajan eduskuntaverkostoa ja sen puheenjohtajaa Jouni Ovaskaa hyvästä yhteistyöstä:

− Ilman laajemman alueen yhteistyötä ei investointihankkeiden priorisointi olisi ollut mahdollista. Tampere−Vaasa-yhteysvälin yhteistyö jatkuu tämän jälkeenkin, sillä yhteensä 128 miljoonan euron investointipaketissa on edelleen odottamassa useita kohteita, joilla pitää parantaa valtatien nyt heikkoa palvelutasoa.

Panostuksia päärataan

Vaikka nyt päätettyihin hankkeisiin ei sisälly nopeita ratahankkeita, lisäbudjetissa esitetään rahoitusta useille pienemmille perusväylänpito-, parannus-, ja suunnitteluhankkeille. Etelä-Pohjanmaan kannalta tärkeällä pääradalla tehdään parannustoimenpiteitä, muun muassa uusimalla Tampere–Seinäjoki-rataosan turvalaitteita. Helsinki–Tampere-osuuden kehittämisen suunnitteluun puolestaan ehdotetaan 11 miljoonan euron määrärahaa.

− Jotta pääradan investoinneille voidaan hakea rahoitusta EU:lta, täytyy radan suunnitteluvalmiutta edistää. Helsinki–Tampere-välin suunnittelun lisämäärärahan turvin päästään suunnittelussa kunnolla liikkeelle. Sen lisäksi Tampere–Seinäjoki-välin yleissuunnittelun aloittamiseen tulee varautua jo vuonna 2020. Siten välin yleissuunnittelu voitaisiin aloittaa heti tänä kesänä valmistuvan tarveselvityksen jälkeen, toteaa Saartenoja.

Nyt esitetystä lisäbudjetista eduskunta päättää juhannuksen jälkeisellä viikolla.

 

Lisätiedot:

  • Eduskuntaverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska, p. 040 717 1145, ja varapuheenjohtaja, kansanedustaja Janne Sankelo, p. 050 512 0519
  • VT3-ohjausryhmän puheenjohtaja, kunnanjohtaja Antero Alenius, p. 050 68192
  • Pääsihteeri, edunvalvontapäällikkö  Jouni Koskela, p. 050 527 2129

 

Etelä-Pohjanmaan liitto:

  •  Suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, p. 050 347 9845
  • Maakuntainsinööri Jani Palomäki, p. 040 6883 187
17.06.2019

Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta

Kaupan, liikenteen ja keskustatoimintojen kaavan muutosehdotus nähtäville

Maakuntahallitus päätti hyväksyä Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan II-vaihekaavan muutoksen ehdotuksen ja asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 24.6–6.9.2019 väliseksi ajaksi. II-vaihekaava sisältää kaupan, liikenteen ja keskustatoimintojen teemat.

Vähittäiskauppaa käsitteleviin maankäyttö- ja rakennuslain pykäliin tehdyt muutokset on vahvistettu huhtikuussa 2017, ja ne ovat astuneet voimaan 1.5.2017. Nämä muutokset aiheuttivat tarpeen tarkistaa II vaihemaakuntakaavaa kaupan ja keskustatoimintojen teemojen osalta.

Teemoja tarkistettiin vain lainsäädännön aiheuttamien muutostarpeiden osalta, eikä varsin tuoreen kaavaratkaisun perusteet muodostaneita selvityksiä päivitetty. Muutokset kohdistuivat kaavan yleiseen suunnittelumääräykseen, jossa määritellään seudullisesti merkittävän kaupan alarajat, sekä keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alakeskusten suunnittelumääräyksiin. Kaavamuutos ei koske keskustojen ulkopuolisia km-merkintöjä eikä liikenteen ja logistiikan merkintöjä.

Kaavaehdotus on nähtävillä 24.6–6.9.2019 Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla sekä toimistolla.

Lisätietoja: maakuntasuunnittelija Timo Lakso, puh. 050 405 4578, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.


Lisäysesityksiä Euroopan TEN-T-verkkoon

Euroopan komissio on avannut kaikille kansalaisille ja organisaatioille avoimen julkisen kuulemisen, jonka aiheena on Euroopan unionin TEN-T-politiikan suuntaviivojen arviointi. Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) koskeva politiikka on keskeisessä asemassa edistettäessä tavaroiden, palvelujen ja kansalaisten vapaata liikkuvuutta kaikkialla EU:ssa.

Länsi-Suomen maakuntien liitot ovat valmistelemassa yhteistä kannanottoa niistä väylistä ja toimenpiteistä, joilla edistetään alueen saavutettavuutta Suomen sisällä ja EU-alueella. Yhteisessä lausunnossa eivät kuitenkaan nouse esille kaikki Etelä-Pohjanmaalle tärkeät liikennekokonaisuudet. Siksi Etelä-Pohjanmaan liitto on päättänyt antaa lausuntoa täydentävän lausunnon. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan täydentää lausuntoa seuraavilla kohteilla:

  • Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta rautatieyhteys Seinäjoki−Vaasa sekä Vaasan satama tulisi lisätä pitkällä aikavälillä ydinverkon osaksi ja alkuvaiheessa vähintään kattavan verkon osaksi.
  • TEN-T kattavan verkon yhteys valtatie 3 tulisi nostaa osaksi ydinverkkoa. Ydinverkkokäytävä tulisi jatkua merten moottoritienä Vaasasta Uumajaan.
  • Seinäjoki tulisi nostaa ydinverkon solmuksi. Seinäjoki on viiden ratayhteyden ja kahden pääväyläverkkoon kuuluvan valtatien solmukohta. Lisäksi Seinäjoki on tavaralogistiikan alueellinen keskus.
  • Kaskisten satama on osa kattavaa TEN-T-verkkoa, ja se hakee satamaa liitettäväksi EU:n merten moottoritiet -kokonaisuuteen. Kattavaan verkkoon ei tällä hetkellä kuulu ratayhteys Seinäjoki−Kaskinen. Mikäli Kaskisten satama pääsee merten moottoritiet -kokonaisuuteen tai Euroopan puolustuksen verkon osaksi, tulee ratayhteys Kaskisiin siinä tapauksessa sisällyttää kattavaan verkkoon.
  • Valtatie 3:n jatkeena oleva valtatie 19:llä ei ole TEN-T-verkon statusta. Valtatie 19 tulisi nostaa kattavan verkon osaksi.
  • Digitaalisen infrastruktuurin osalta Etelä-Pohjanmaa tarvitsee investointeja, sillä Etelä-Pohjanmaa on jäänyt muun Suomen kehityksestä jälkeen nopeiden kiinteiden yhteyksien tarjonnasta.

Maakuntahallitus päätti valtuuttaa Etelä-Pohjanmaan liiton toimiston muotoilemaan asiasta lausunnon, joka tukee ja täydentää Länsi-Suomen maakuntien yhteistä lausuntoa. Lisäksi maakuntahallitus esittää liiton jäsenkunnille, että ne tukevat mahdollisissa omissa lausunnoissaan Etelä-Pohjanmaan liiton ja Länsi-Suomen maakuntien lausuntojen tavoitteita.

Valmistelija: maakuntainsinööri Jani Palomäki p. 040 688 3187, suunnittelujohtaja Antti Saartenoja, puh. 050 347 9845.


Kuntaliiton ja maakuntien yhteistyösopimusta uudistetaan

Kuntaliiton ja maakuntien yhteistyösopimusta uudistetaan, sillä vuonna 2012 allekirjoitettu yhteistyösopimus ei vastaa nykytarpeita. Toukokuussa pidetyssä maakuntahallitusten puheenjohtajien kokouksessa sovittiin yhteisesti, että on käytännöllisintä, että Kuntaliitto teknisesti irtisanoo yhteistyösopimuksen, minkä jälkeen käynnistetään neuvottelut uudesta sopimuksesta. Maakunnilla on selkeä tahto jatkaa sopimusta Kuntaliiton kanssa.

Uuden yhteistyösopimuksen valmistelu on tarkoitus aloittaa syyskuussa. Neuvotteluihin osallistuvat maakuntien liittojen osalta maakuntahallitusten puheenjohtajakokouksen puheenjohtajisto sekä maakuntajohtajien puheenjohtajat. Tavoitteena on, että maakuntien liitot voivat huomioida uuden järjestelyn vuoden 2020 talousarvioprosessissaan.

Maakunnat toivovat, että Kuntaliiton edunvalvonnassa otetaan huomioon paremmin maakuntien liittojen esittämät kannat ja mahdollistetaan myös maakuntien suora edunvalvonta suhteessa valtiovaltaan.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Asko Peltola, puh. 0400 590 123


Rahoitusta kolmelle hankkeelle

Maakuntahallitus päätti hyväksyä kaksi hanketta osarahoitettavaksi Kestävää kasvua ja työtä 2014 ̶ 2020 -ohjelmasta ja kohdentaa niille EAKR-rahoitusta. Rahoitettavaksi puolletut hankkeet ovat:

  • Pienet kierrot hallintaan digitalisaatiolla, Kiertodigi (hakija Vaasan yliopisto)
  • Ekoinnovointi ja kiertotalouden liiketoimintamahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla (hakija Seinäjoen ammattikorkeakoulu)

EAKR-rahoituksen ja valtion rahoituksen osuus on enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Lopullinen rahoituspäätös tehdään Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen kohdentamispäätöksen jälkeen Pirkanmaan liitossa.

Lisäksi maakuntahallitus päätti hyväksyä yhden hankkeen osarahoitettavaksi SeutuAIKO-rahoituksella. Rahoitusta päätettiin myöntää osaavan työvoiman saatavuutta seutukaupungeissa edistävälle Työllistämisen tukeminen julkisten palvelutarjoajien ja yritysten yhteistyöllä -hankkeelle. Hakijana on Sastamalan kaupunki.

Valtioneuvosto on osoittanut kolmen miljoonan euron määrärahan käytettäväksi seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistäviin hankkeisiin. Rahoittavana viranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan liitto.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Heli Seppelvirta, puh. 040 529 4638

 

Tiedote 17.6.2019 järjestetyn maakuntahallituksen kokouksesta

13.06.2019

Kolmen vaalipiirin kansanedustajat: VT3-investointirahoitusta saatava jo lisätalousarvioon

Pirkanmaan, Vaasan ja Satakunnan vaalipiirien kansanedustajat kutsutaan yhteiseen rintamaan valtatie 3:n hyväksi. Valtatie3:ta koskevaa edunvalvontaa halutaan tiivistää. Maakuntien 43 kansanedustajan eduskuntaverkoston edustajia sekä sen viisihenkinen työjaosto kokoontui keskiviikkona 12.6.2019 eduskuntatalolla.

Eduskuntaverkostoa ja työjaostoa toivotaan nyt VT3-edunvalvonnan apuun. Tärkeitä kohteita ovat valtatie 3:n kunnostaminen ja kiireellisiin kohteisiin lasketun 128 miljoonan euron investointipaketin saaminen 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toiminta- ja rahoitusohjelmaan. 

Hämeenkyrön ohitustien jatkamiselle syksyllä valmistuvasta Kyröskosken eritasoliittymästä tulisi osoittaa määräraha uuden hallituksen lisätalousarviossa. Hämeenkyrön kohta on yhteysvälin Tampere-Vaasa pahin liikenteen sujuvuutta haittaava pullonkaula. 

Lue lisää:

https://www.pirkanmaa.fi/blog/2019/05/07/miksi-valtatie-3-kaipaa-kiireellisesti-investointeja/

 

VT3:n yhteysvälin Tampere-Vaasa palvelutasoa pitää parantaa, koska väylä on: 

  • Suomen ruokatie, joka yhdistää kasvukeskukset ja elinvoimaisen maaseudun
  • Viennin runkoväylä, joka yhdistää teollisuuden satamiin ja maailmalle
  • Investointi Suomen kilpailukykyyn, joka kuroo Suomen liikenteellistä takamatkaa markkinoille parantaen vientiteollisuuden kilpailukykyä
     

Työjaostoon viisi kolmen vaalipiirin suurimman puolueen kansanedustajaa 

Eduskuntaverkostolle nimettiin keskiviikkona työjaosto, jonka puheenjohtajaksi tuli Jouni Ovaska (kesk.) ja varapuheenjohtajaksi Janne Sankelo (kok.).

 

Työjaoston jäseniksi:

Pirkanmaalta Jouni Ovaska (kesk.) ja Marko Asell (sd.)
Etelä-Pohjanmaalta Janne Sankelo (kok.)
Pohjanmaalta Joakim Strand (rkp.)
Satakunnasta Jari Koskela (ps.)

 

Lisätiedot:

Eduskuntaverkoston puheenjohtaja Jouni Ovaska, p. 040 717 1145
VT3-ohjausryhmän puheenjohtaja Antero Alenius, p. 050 68192
Pääsihteeri Jouni Koskela, p. 050 527 2129

 

7.06.2019

EU:n tuettava kaikkien suomalaisten alueiden kehitystä tasapuolisesti

Tuoreessa hallitusohjelmassaan Antti Rinteen hallitus lupaa huolehtia elämisen ja yrittämisen edellytyksistä koko Suomessa.

Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosina 2021-2027. Kyse on 4-5 miljardin kehittämishankkeista, joten ei ole yhdentekevää, miten rahat suunnataan. Koko Suomen etu on asetettava tärkeimmäksi tätä päätöstä tehtäessä.

Kuva Suomen alueiden kehittyneisyydestä on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Mielikuva köyhästä ja kurjasta pohjoisesta tai vauraasta etelästä ei enää pidä paikkaansa. Alueiden sisällä ja välillä on tapahtunut kehitystä moneen suuntaan. Itä- ja Pohjois-Suomi suuralueena on kuronut kiinni kehittyneisyyseroa muuhun Suomeen. Aluepolitiikalla on siis ollut hyviä ja haluttuja vaikutuksia. Samaan aikaan erot eteläisten ja läntisten maakuntien sisällä ovat kasvaneet, hyvin haasteellisia alueita löytyy nyt ympäri Suomea.

Euroopan unionin aluepolitiikka on keskeisin väline alueiden kehityksen tukemiseksi. EU:n aluepolitiikan tarkoituksena on tukea heikoimpien alueiden kehitystä kohti eurooppalaista tasoa. Tällaisia alueita Suomessa ei ole. Toisaalta EU haluaa lisätä kasvua, työllisyyttä ja koulutusta koko unionin alueella. Suomen liittymissopimuksessa on tunnistettu pohjoisten, harvaan asuttujen alueiden pysyvät haitat ja niiden lieventämiseen on varattu oma tukensa, joka on tällä hetkellä 30 euroa asukasta kohden vuodessa. Tuki on käytettävissä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Muutoin Suomi on EU:n näkökulmasta yhdenvertaista aluetta, vain Helsinki-Uusimaa ja Ahvenanmaa ovat kehittyneempiä alueita.

Tässä tilanteessa EU:n uuden aluepoliittisen kauden 2021-2027 toiminta tulee tukea vahvasti koko Suomen kasvua ja kehitystä. Tarvitsemme alhaalta ylös suuntautuvaa aluekehitystä, joka perustuu nykyistä enemmän alueiden omiin vahvuuksiin ja voimavaroihin, tarpeisiin, sisältöihin ja useampia alueita yhdistäviin teemoihin. EU:n aluepolitiikan tulee täydentää kasvuun, kilpailukykyyn, osaamiseen, saavutettavuuteen ja uusiutumiseen liittyviä kansallisia tavoitteita, kuten 75% työllisyysastetta, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan lisäämistä sekä pk-yritystoiminnan kansainvälistymistä. Työllistymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tulee myös kiinnittää huomiota.

Suomi saa aluepoliittisen tukensa EU:n kriteerien mukaan. Niissä painottuvat esimerkiksi bruttokansantuote, työttömyys ja harva asutus. Päätös siitä, miten Suomi käyttää nuo varat, on kuitenkin täysin omissa käsissämme. Päätöksenteossa on ajateltava koko Suomen etua. Kuitenkin nykyisellään huomattava osa EU:n kautta saatavasta tuesta on ohjautunut Itä- ja Pohjois-Suomeen pohjoisten, harvaan asuttujen alueiden tuen kautta.

Suomessa harjoitettu, EU:n tukema aluepolitiikka on ollut ”suuri tulonsiirto” Itä- ja Pohjois-Suomelle, kertyyhän Suomen maksama EU-jäsenmaksu pääosin Etelä- ja Länsi-Suomesta. Nyt olisikin aika tarkastella asiaa uudestaan. Politiikan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kannalta on perusteltua siirtää rahoituksen painopistettä tasaisemmin koko Suomeen, kun erot suuralueiden välillä ovat tasoittuneet.

Jatkossa aluekehityksen kannalta on merkityksellistä, että alueiden kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista voidaan tukea korostamalla toimenpiteiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja leviämisvaikutuksia kaikilla alueilla mahdollistavasta eikä poissulkevasta näkökulmasta.

Alueiden kehitystä tulee tarkastella muutamaa suuraluetta hienojakoisemalla tasolla. Siten voidaan paremmin huomioida sekä alueelliset erityispiirteet että alueiden erilaiset kehittämistarpeet. Tärkeää on myös käsitellä samaan kehittyneisyysluokkaan kuuluvia alueita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Eteläisen ja läntisen Suomen maakunnat esittävät, että tulevalla EU:n aluepolitiikan kaudella Suomi jakaa kehittämisvarat yhden koko maata koskevan ohjelman kautta nykyistä tasaisemmin koko maahan. Aluepolitiikassa tulee korostaa koko Suomen etua ja alueiden kehittämisen kansallisia tavoitteita.  Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti elinvoimaa ja toimintakykyä on vaalittava koko Suomessa hyödyntäen mahdollisimman tehokkaasti EU:n rahoitusmuotoja. EU:n alue- ja rakennepolitiikan tehokas toteutus Suomessa edellyttää varojen merkittävää kohdentumista Etelä- ja Länsi-Suomeen.

 

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnan liittojen ja ELY-keskusten puolesta, 

 

Asko Peltola
maakuntajohtaja
Etelä-Pohjanmaan liitto

 

 

Mika Soininen
ylijohtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Ossi Savolainen
maakuntajohtaja
Uudenmaan liitto

 

Pasi Patrikainen
ylijohtaja
Keski-Suomen ELY-keskus

 

 

 

7.06.2019

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat: Aluekehittämisvarojen jakoon tasapuolisuutta tulevalla EU-ohjelmakaudella

Etelä- ja Länsi-Suomen yksitoista maakuntaa esittävät, että EU:n aluepolitiikan kehittämisvarat jaetaan aiempia ohjelmakausia tasaisemmin koko maahan. Seitsemän vuotta kestävä uusi ohjelmakausi käynnistyy vuonna 2021. Aluepolitiikassa tulee korostaa koko Suomen etua ja kansallisia tavoitteita alueiden kehittämiseksi, maakunnat vaativat. 

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan kansallista päätöstä EU:n aluetukien käytöstä tulevalla kaudella. Asetusehdotuksen mukaisesti Suomi olisi saamassa 1,6 miljardia euroa, mikä on noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä kaudella. Euroopan unionin aluepolitiikka on keskeisin väline alueiden kehityksen tukemisessa. 

Aiemmilla ohjelmakausilla lähes kaksi kolmasosaa rakennerahastovaroista on ohjattu Itä- ja Pohjois-Suomeen. Itä- ja Pohjois-Suomi on suuralueena kuronut kehittyneisyyseroa kiinni aluetaloudellisilla tunnusluvuilla mitattuna suhteessa Etelä- ja Länsi-Suomeen. Harjoitetulla aluepolitiikalla on siis saavutettu toivottuja tuloksia.

Viime vuosina kehityserot ovat näkyneet enemmänkin maakuntien sisällä ydinkaupunkiseudun ja muun maakunnan välillä kuin perinteisten suuralueiden välillä. Siksi varojen jaolle suuralueiden rajoja noudatellen ei Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien mukaan ole enää perusteita. Lisäksi muistutetaan, että etelä- ja länsisuomalaisilla kehittämishankkeilla on laajaa vaikuttavuutta, mikä tuo tehoa alue- ja rakennepolitiikkaan.

– Kasvu, työllisyys ja koulutus ovat tavoitteina koko Suomelle yhteisiä. Uudella rahoituskaudella riittää yksi kansallinen ohjelma eikä ole tarpeen luoda keinotekoisia rajoja aluekehittämiselle, toteaa maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitosta.

Ohjelmakauden valmistelu hyvässä vauhdissa

EU:n alue- ja rakennepolitiikan uuden ohjelmakauden kansallinen valmistelu etenee ja Euroopan komissio odottaa Suomelta ehdotusta ohjelma-asiakirjaksi alkuvuodesta 2020. Kansallista valmistelua johtaa työ- ja elinkeinoministeriö. Ohjelmaehdotus menee valtioneuvoston hyväksyttäväksi ennen EU:n komissiolle toimittamista. Lopullisen hyväksymispäätöksen tekee komissio virallisten neuvottelujen jälkeen. 

Suomessa uuden ohjelmakauden alueellista valmistelua tehdään kahdella suuralueella: Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Etelä- ja Länsi-Suomen alueeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Pirkanmaa. 

Etelä- ja Länsi-Suomen päättäjiä oli koolla tiistaina 11. kesäkuuta pohtimassa uuden ohjelmakauden painotuksista alueen näkökulmasta. Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä järjestettyyn iltapäiväseminaariin osallistui yli sata vaikuttajaa. 

> Tilaisuuden ohjelma

 Alueen maakunnat ovat teettäneet valtiotieteen tohtori Timo Arolla selvityksen, jossa analysoidaan suuralueiden saamaa rakennerahoitusta sekä aluekehitystä tilastoaineiston pohjalta. Uutta rahoituskautta koskevat ehdotukset pohjautuvat selvityksen tuloksiin. 

> Selvitys: Aluekehityksen kokonaiskuva, Tilastoanalyysi suuralueiden (NUTS2) kehityksestä (pdf)

 

Lisätietoja: 

Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelmavalmistelun koordinaatio: ohjelmajohtaja Tiina Huotari, Uudenmaan liitto,

tiina.huotari@uudenmaanliitto.fi tai gsm. 0400 418 029

 

27.05.2019

Tiedote maakuntavaltuuston kokouksesta

Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton tilinpäätöksen – keskustelussa nousi esiin huoli maakunnan väestökehityksestä

Maakuntavaltuusto päätti hyväksyä Etelä-Pohjanmaan liiton viime vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen.

Etelä-Pohjanmaan liiton vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaiset toimintakulut olivat 3 946 173 euroa. Vastaavasti toimintatuotot olivat 4 141 383 euroa. Tilikauden toimintakate on 195 210 euroa.

Vuosikatteeksi ja samalla tulokseksi muodostui 195 865 euroa. Ylijäämiä on taseessa tämän jälkeen yhteensä 1 551 259 euroa. Vuoden 2018 talousarvio laadittiin ylijäämäiseksi, koska oli tarpeen varautua maakunta- ja sote-uudistuksen omarahoitusosuuksiin.

Kokonaisuutena Etelä-Pohjanmaan liiton toiminta vuonna 2018 sujui suunnitellusti ja taloudellisesti edelleen vakaalla pohjalla. Maakuntauudistukseen liittyvän päätöksenteon pitkittyminen ja lisääntyvä epävarmuus koetteli henkilöstön kestokykyä ja vaikeutti tulevan toiminnan suunnittelua. Liitto joutuikin varautumaan tulevaisuutensa suhteen moniin eri vaihtoehtoihin, myös uudistuksen keskeyttämiseen.

Maakuntavaltuutetut kiittelivät Etelä-Pohjanmaan liittoa hyvästä ja vastuullisesta taloudenpidosta. Ryhmäpuheenvuoroissa nousi esiin myös huoli maakunnan väestökehityksestä ja vetovoimasta.

− Etelä-Pohjanmaan kehitys oli maan kärkeä erityisesti työllisyys- ja työttömyysasteen osalta. Erityisen myönteistä oli pitkäaikaistyöttömyyden nopea lasku. Nämä luvut eivät kuitenkaan heijastuneet väestökehitykseen, vaan maakunnan väestö väheni enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvun aikana. Ilman positiivista maahanmuuttoa kato olisi ollut vieläkin suurempaa. Väestökatoa, yhdistettynä syntyvyyden nopeaan alenemiseen, voidaan pitää maakunnan elinvoiman kehityksen suurimpana uhkana, totesi vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja.

 

 

Lisätietoja:

vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja

Puhelin:

050 347 9845

Sähköposti:

antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi

 

 

 

27.05.2019

Kaksoisraiteistus Seinäjoki−Tampere-välillä kimmoke positiivisen talouden kierteelle

Seinäjoki−Tampere-välin kaksoisraiteen rakentaminen käynnistää sekä Etelä-Pohjanmaan alueella että koko Suomessa positiivisen talouden kierteen. Uusia investointeja syntyy yli neljännes alkuperäisen investoinnin lisäksi, eli noin 250 miljoonan euron arvosta. Tämä ilmenee juuri valmistuneesta raportista, jossa on arvioitu yhteysvälin kaksoisraiteistuksen aluetaloudellisia vaikutuksia.

Rakentaminen tuo työpaikkoja ja investointeja

Kaksoisraiteen rakentamisen investoinnin on arvioitu olevan kokonaisuutena noin 950 miljoonaa euroa. Tämä investointi synnyttää uutta kysyntää ja liikevaihtoa niin Etelä-Pohjanmaalla kuin myös muualla Suomessa.

Kaksoisraiteen rakentamisen synnyttämät työllisyysvaikutukset ovat kokonaisuudessaan noin 16 700 henkilötyövuotta. Tästä määrästä Etelä-Pohjanmaalle kohdistuu noin 8 750 henkilötyövuotta ja muualle Suomeen noin 8 000 henkilötyövuotta.

− Rakentaminen kasvattaa tuotteiden ja palveluiden kokonaiskysynnän rakentamisaikana jopa 2,8-kertaiseksi 950 miljoonan euron investointiin nähden. Uusia investointeja syntyy kaksoisraideinvestoinnin seurauksena yli kuudellekymmenelle toimialalle yhteensä noin 240 miljoonan euron arvosta. Verotuloja investointi tuo valtiolle ja kunnille noin 415−460 miljoonaa, vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja sanoo.

1,5 miljoonan matkustajan lisäys

Valtakunnallisten liikenne-ennusteiden mukaan vuonna 2030 Tampere–Parkano-välillä tullaan tekemään noin 3 315 000 matkaa ja Parkano–Seinäjoki-välillä noin 3 250 000 matkaa. Kaksoisraide kuitenkin mahdollistaisi 1,5 miljoonan matkustajan lisäyksen molemmilla yhteysväleillä.

− Tällä hetkellä Tampereen ja Seinäjoen välillä matkustaa vuodessa noin 2,7 miljoonaa matkustajaa, mikä on Suomen suurin matkustajamäärä 1-raiteisella radalla. Matkustajamäärät ovat kasvaneet enemmän kuin muilla kaukoliikenteen ratayhteyksillä, kertoo Saartenoja.

Kaksoisraide mahdollistaa sujuvamman työvoiman liikkumisen Tampereen ja Seinäjoen välillä. Rataosa on myös tärkeä teollisuuden aikataulutetuille prosessikuljetuksille.

Merkittävät vaikutukset päästöjen vähenemiseen

Kaksoisraiteistus vaikuttaa merkittävästi myös kasvihuonepäästöihin, sillä 30 vuoden tarkastelujaksolla vuosittainen päästövähennys tulee olemaan noin 60 288 t CO2-ekv., mikä on 1,4 prosenttia kaikista liikenteen päästöistä Suomessa vuonna 2017.

− Ilmastonmuutoksen ja kasvavien kaupunkiseutujen välisen nopean liikkumisen takia Suomessa tarvitaan rautatieliikenteen kasvuharppaus. Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen sekä henkilöliikenteen kilpailun avautuminen tukevat tätä tavoitetta. Ratakapasiteetin puute ei saa muodostua rautatieliikenteen kasvun esteeksi, ei varsinkaan Tampereen ja Seinäjoen välisellä suuren kysynnän rataosalla, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki toteaa.

 

Lisätietoja:

  • Suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, Etelä-Pohjanmaan liitto, puh. 040 3568 044
  • Kaupunkiympäristöjohtaja Juha Takamaa, Seinäjoki, puh. 040 826 100

 

Raportin on laatinut Ramboll Finland Oy, ja se on valmistunut 21.4.2019. Tilaajina ovat Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupunki.

 

Tutustu raporttiin:

Seinäjoki−Tampere-kaksoisraiteen aluetaloudelliset vaikutukset »

 

 

« Edelliset 10

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös