Etelä- ja Länsi-Suomen alueiden kannanotto uuden EU-ohjelmakauden valmisteluun

15.03.2019

Etelä- ja Länsi-Suomen alueiden kannanotto EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021–2027 valmisteluun 5.3.2019


Etelä- ja Länsi-Suomen alueet esittävät, että seuraavan rakennerahastokauden ohjelmavalmistelussa:

- korostetaan kasvun ja kestävän kehityksen näkökulmia koko maassa yhden ohjelman kautta
- siirtymäalueet muodostavat yhden tukikokonaisuuden, jossa resurssit jaetaan nykyistä tasapuolisemmin ja mahdollistetaan maakuntarajat ylittävä joustava hankeyhteistyö
- ohjelmassa korostetaan aluelähtöisyyttä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja kerrannaisvaikutuksia
- ohjelma perustuu moderniin ja joustavaan aluekehittämiseen
- aluekehittämiseen tarvitaan laaja-alainen aluekehityksen 2030-luvun kokonaiskuva, jossa määritellään keskeiset tavoitteet kansallisen ja/tai EU-perustaisen rahoituksen osalta.

Rakennerahastoilla on saatu Suomessa aikaan toivottuja ja merkittäviä tuloksia. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kehittyneet merkittävästi rakennerahastopolitiikan tuloksena. Siksi tarve voimakkaaseen suuralueiden väliseen erotteluun on tarpeetonta uudella rakennerahastokaudella 2021–2027.

Tähän johtopäätökseen on tultu Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien liittojen teettämässä selvityksessä. Selvityksen laati valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Oy:stä.

Maamme aluekehityksen kokonaiskuvassa korostuu Helsinki-Uusimaan ja Ahvenanmaan kehittyneisyys verrattuna muihin alueisiin. Pääkaupunkiseudun kehitys on tärkeää koko maalle.

Tulevalla rakennerahastokaudella Etelä- ja Länsi-Suomi (ELSA, pl. Uusimaa) ja Itä- ja Pohjois-Suomi (IP) ovat samaa tukikategoriaa eli siirtymäalueita Uudenmaan tukikategorian ollessa kehittyneempi alue. IP-alue saa lisäksi pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tukea (NSPA) Suomen EU-liittymissopimuksen nojalla.

Rakennerahastopolitiikkaa on harjoitettu Suomessa koko EU-jäsenyyden ajan ja se on ollut miljardien eurojen alueellinen tulonsiirto IP-alueelle. Pohjois- ja Itä-Suomen asema on kohentunut käytettävissä olevien relevanttien tunnuslukujen näkökulmasta lukuun ottamatta väestönkehitystä ja vetovoimaa.

Tulevan aluekehittämisen kannalta on merkityksellistä, että alueiden kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista voidaan tukea korostamalla toimenpiteiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja leviämisvaikutuksia mahdollistavasta eikä poissulkevasta näkökulmasta.

Alueiden kehitys, tuottavuus ja tuottavuuden kasvu riippuvat vahvasti alueen infrastruktuurista, väestön inhimillisestä pääomasta sekä innovaatioista, joihin panostamisen ei pitäisi jatkossa perustua miltään osin keinotekoisiin hallinnollisiin tai ohjelmallisiin rajoihin. Uuden aluerakenteen perustan muodostavat suuret kaupunkiseudut ja niiden väliset sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet. Kaikilla suuralueilla suurten ja keskisuurten kaupunkien merkitys suhteessa omaan vaikutusalueeseen on vahvistunut 2010-luvun aikana.

Aluekehittämisen resurssit ja painopisteet pitäisi määritellä paikkaperustaisen ja aluelähtöisen kehittämisen periaatteita kunnioittaen, jolloin kaikki siirtymäalueet ovat lähtökohtaisesti saman kansallisen kehittämisen viitekehyksen alla.

Alueiden, niiden elinkeinoelämän sekä osaamis- ja innovaatiorakenteiden kehittämisessä korostuu sellaisten vaikuttavien ja isojen rakenteiden kehittäminen, jotka liittyvät osaamiseen, osaamisverkostoihin ja arvoketjuihin, innovaatio- ja teknologiarahoitukseen, saavutettavuutta tukeviin investointeihin, kasvun pullonkauloihin ja alueiden kasvua tukevaan infrastruktuuriin.


Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntajohtajien puolesta,

Ossi Savolainen
Uudenmaan liitto

Etelä- ja Länsi-Suomen ELY-keskusten ylijohtajien puolesta,

Tommi Muilu
Hämeen ELY-keskus

Pasi Patrikainen,
Keski-Suomen ELY-keskus

Kommentit

Kommentoi

En ole ihminen

Etelä-Pohjanmaan liittoPL 109, 60101 SeinäjokiKampusranta 9 C, Frami, 4. kerros • etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi

Takaisin
ylös